Kala & KauppaTärkeää ja ajankohtaista tietoa kalatuotteista,kalan käsittelystä, myynnin kehityksestä ja uusista myyntivinkeistä.

2/2013

Trio Trading

Mistä syntyy kalan hinta?

Tilastoja tarpeeseen

Kalastus hoitaa merta

2 3

Jokainen uutisotsikoita seu-raava tietää, ettei Itämeri voi hyvin. Mereen on vuosikym-menet valunut huomattavasti enemmän ravinteita, lähinnä typpeä ja fosforia, kuin me-

ren ekosysteemi tarvitsee. Itämeri on liikakuormituksen takia pahasti rehevöitynyt. Ravinnekuormitus nä-kyy selvimmin meriveden sameutu-misena ja lämpiminä kesinä paksui-na levälauttoina. Pääsyy Itämeren kehnoon tilaan löytyy ihmisen toiminnasta. Maa- ja metsätalous, yhdyskunnat, haja-asutus, teollisuus, turvetuotanto, kalankasvatus ja muu ihmisen toimeliaisuus synnyttää ym-päristöön aina enemmän tai vähem-män kuormitusta, josta osa päättyy kuormittamaan vesistöjä.

Kalaan sitoutuukuormittavia ravinteita

Kun ravinteet ovat kerran huuhtou-tuneet mereen, niitä on sieltä vaikea poistaa. Yksi tehokas keino on kui-tenkin olemassa: kalastus. Kalat tar-vitsevat kasvuunsa typpeä ja fosforia. Sitä ne saavat syömästään ravinnos-taan. Kun kalastaja kalastaa, me-restä poistuu saaliin mukana kalaan sitoutuneita ravinteita. Kalastusta on sanottu maailman vanhimmaksi ammatiksi. Tämän päivän vinkkelis-tä katsottuna kalastuksen voi sanoa olevan myös maailman vanhinta ym-päristönhoitoa.

Suomalaisen ammattikalastuk-

Kalastus hoitaa mertaKalastaminen on myös ympäristön hoitoa. Kaloihin on sitoutunut suuri määrä rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia ja typpeä. Rehe-vöitymisestä kärsivän Itämeren tilaa voidaan parantaa kalasta-malla. Kaikki kalastus poistaa merestä ravinteita mutta erityistä ympäristönhoitoa tehdään poistokalastamalla ylisuuria särkika-lakantoja. Samalla tarjotaan työtä ja toimeentuloa kalastajalle ja kuluttajille kotimaista kalaa. Kaikki voittavat.

sen kokonaissaalis on pitkälti yli 100 miljoonaa kiloa vuosittain. Saaliin mukana poistuu merestä tutkijoiden laskelmien mukaan noin 500 tonnia fosforia vuodessa. Määrällisesti eni-ten ravinteita poistaa silakantroo-laus, avomerellä, mutta paikallisesti poistokalastuksella ravinteita poistuu pahiten rehevöityneiltä rannikkoalu-eilta. Parhaimmillaan kalastamalla poistetaan jopa 90 prosenttia maalta mereen valuvan paikallisen ravinne-kuormituksen määrästä.

Yli 50 miljoonaakiloa särkikaloja

Vesien rehevöityminen hyödyttää selvimmin särkikaloja, joilla on käy-tännössä lähes rajattomasti ravinteita käytössään. Rehevöitymisestä kär-sivillä rannikkoalueilla tavataankin erittäin runsaasti muun muassa lah-naa ja särkeä. Tutkijoiden alustavan arvion mukaan rannikoiden särkika-lojen biomassa on kymmeniä miljoo-nia kiloja. Ylisuuret särkikalakannat heikentävät ahvenen ja monen muun arvokalalajin elinolosuhteita.

Suomessa on viime vuosina Itä-meren ravinteita aktiivisesti vähen-netty särkikalojen poistokalastuk-sella. Särkikalojen poiston toivotaan myös parantavan kalaston tilaa. Ennen kaikkea poistokalastuksesta on tullut niin Suomenlahdella kuin muillakin rannikkoalueilla uusi tu-kijalka kalastajille, joille se on tuonut työtä, kannattavuutta ja suurempia saaliita tuottavia kalavesiä.

Särkikalapyynnistäympäristönhoitopalkkio

Maa- ja metsätalousministeriö sekä rannikon ELY-keskukset tekivät vii-me vuonna merialueen ammattika-lastajien kanssa ympäristönhoitoso-pimuksia poistokalastuksesta, joiden perusteella kalastajat saavat ympä-

ristöpalkkion korvauksena pois-tokalastuksen kustannuksista sekä tekemistään meren tilaa kuvaavista sinilevä- ja näkösyvyyshavainnoista. Ympäristöpalkkiot maksetaan valtion varoista.

Ammattikalastajat saivat meri-alueen poistokalastuksessa vuonna 2012 noin miljoonan kilon särkika-lasaaliin. Pääosa saaliista on saatu Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Saalista on myyty elintarvikkeeksi koti- ja ulkomaille erityisesti Viroon. Esimerkiksi lounasruokaloissa on viime aikoina ollut tarjolla särkika-lasta valmistettuja kotimaisia tuottei-ta kuten lahnapihvejä ja särkipullia. Lisäksi särkikaloja käytetään eläinten rehun valmistukseen.

Miljoonan kilon särkikalasaalis sisältää noin kahdeksan tonnia fosfo-ria. Esimerkiksi Suomen puhdistet-tujen yhdyskuntajätevesien aiheutta-ma fosforikuormitus oli 167 tonnia vuonna 2010, joten poistokalastuk-sella vähennettiin vuonna 2012 lähes viisi prosenttia tästä määrästä. Pois-tokalastuksella voidaan paikallisesti poistaa 10–25 prosenttia valuma-alu-eelta merenlahtiin tulevasta fosfori-kuormituksesta.

Poistokalastus on kustannuste-hokas keino vesistöihin päätyneiden ravinteiden vähentämiseksi, joka samalla ylläpitää kalastuselinkeinon työpaikkoja. Kaupungit ja kunnat voivat kompensoida omista jätevesis-tään aiheutuvaa fosforikuormitusta poistokalastuksella. Vesienomistajat

voivat puolestaan osallistua talkoisiin antamalla ammattikalastajille lupia poistokalastukseen.

Kaikki hyötyvät

Särkikalojen poistokalastuksen pilot-tihanketta RKTL:ssa vuosina 2010-2011 vetänyt tutkija Jari Setälä pitää poistokalastusta win-win –tilanteena, josta kaikki hyötyvät.

– Yhteiskunnan kannalta poisto-kalastus on edullinen tapa poistaa ravinteita Itämerestä. Kalastajille se on tarjonnut uuden merkittävän kei-non jatkaa ammatinharjoittamista ja parantaa kalastuksen kannattavuutta. Särkikaloille on löydetty miljoonien kilojen edestä vientimarkkinoita ja kaloista on voitu kehittää kuluttajille uusia särkikalajalosteita, kuten pih-vejä ja pyöryköitä. Kalastus saattaa myös parantaa kalakantojen tilaa, Setälä summaa.

Setälä ei allekirjoita joidenkin tut-kijoiden julkisuudessa esittämiä väit-teitä poistokalastuksen kalakantojen rakennetta vääristävään vaikutuk-seen ja poistokalastuksen hyötyjen pysymättömyyteen.

– Poistokalastus tapahtuu pääasi-assa rysäpyyntinä. Rysä on suhteelli-sen valikoimaton pyydys ja saaliiksi saadaan kaiken kokoisia kaloja. Isot kalat menevät vientiin ja pieni kala kelpaa rehuksi. Alamittaiset ja uhan-alaiset kalat voidaan päästää rysis-tä elävänä takaisin mereen, sanoo Setälä.

Käynnistysvaiheen tuella tähdä-tään särkikalojenkin pyynnissä kau-pallisesti jatkuvaan toimintaan.

– Ennen kaikkea poistokalastuk-sella on pitkästä aikaa voitu tarjota ammattikalastukselle uusia mah-dollisuuksia kehittää toimintaansa ympäristön hyväksi ja taloudellisesti kannattavasti, Setälä sanoo. ®

Poistokalastuksella on pitkästä aikaa voitu tarjota ammattikalas-tukselle uusia mahdol-lisuuksia kehittää toi-mintaansa ympäristön hyväksi ja taloudellisesti kannattavasti

4 5

suuriin keskuksiin, missä suurimmat markkinatkin ovat. Väittäisinkin, että Suomessa lohi saadaan kuluttajalle tuoreempana kuin missään muual-la maailmassa, edes Norjassa, kertoo Ville Sammallahti.

Trio Trading on perustettu vuon-na 1989. Yritys aloitti norjalaisten katkarapujen maahantuonnilla. Kauppa kävi, ja yritys kasvoi hyvää vauhtia 6 hengen ja 17 miljoonan eu-ron liikevaihdon yritykseksi.

Yhtiön perustajiin kuulunut omis-taja Ari Ruusila siirtyi vuonna 2007 eläkkeelle ja myi yrityksen logistiik-ka-alalla toimineelle Sammallahden perheelle sekä Trio Tradingin pitkä-aikaiselle talousjohtaja Mats Strob-jörkille.

Kansainvälistäkauppaa

Toiminta on jatkunut kasvu-uralla. Nykyään yritys työllistää 30 henkeä ja liikevaihto on liki 50 miljoonaa euroa. Yritys on myös kansainvälis-tynyt. Tytäryhtiö Trio Arctic toimii Norjan Tromssassa ja vastaa lohen hankkimisesta pohjoisnorjalaisilta kalankasvatusyrityksiltä sekä lohen markkinoinnista Norjaan, Puolaan, Tanskaan, Saksaan ja Italiaan. Lisäksi Trio Trading omistaa osan grönlanti-laisesta Kap Fish Aps -yrityksestä.

– Trio Arcticia vetävät norjalai-set. Se on ehdoton etu konsernillem-me, koska he tuntevat hyvin, miten norjalaisten kasvattajien kanssa toi-mitaan. Norjassa lohiala on keskit-

tymässä muutamien suuriyritysten haltuun, mikä on hieman huolestut-tavaa. Olemme tähän asti toimineet menestyksekkäästi suoraan kasvatta-jien kanssa. Suuryrityksillä on oma markkinointikoneistonsa ja myynti-kanavansa, pohtii Sammallahti.

Kokkola on Trio Tradingin pää-paikka. Kokkolassa käsitellään kaikki Suomen, Ruotsin ja Baltian markki-noille päätyvä lohi. Toinen yrityksen päätuote on katkaravut sekä muut äyriäiset, joita tuodaan noin 300 000 kiloa vuosittain Suomeen. Lisäksi yritys markkinoi noin 100 000 kilon edestä kotimaista luonnonkalaa, jon-ka se hankkii Merenkurkun ja Perä-meren rannikon kalastajilta. Kala-tuotteita myydään vähittäiskauppaan Fishk-brändin alla. >>

Trio Tradingin kalateh-taan hallista löytyvät Kokkolan vikkelim-mät fileerauskädet. Lohen ja äyriäisten maahantuontiin eri-

koistuneen yrityksen jalostushalliin tulee vuosittain kymmenisen miljoo-naa kiloa Pohjois-Norjassa kasvatet-tua lohta.

Suurin osa siitä lähtee fileerattuna ja ruodottomana asiakkaille ympäri Suomea.

– Lohi on päätuotteemme ja olemme halunneet keskittyä siihen, että saamme lohta Norjasta mahdol-lisimman tuoreena Suomen mark-kinoille ja asiakkaillemme. Kokko-lan sijainti on lohentuontiin hyvä ja täältä liikkuu kala hyvin etelän

Kokkolalainen Trio Trading on suunnan-näyttäjä vastuullisuus- ja ympäristöserti-fikaattien käytöstä Suomessa. Vuonna 2009 Trio Trading sai ensimmäisenä suoma-laisyrityksenä kestävän luonnonpyynnin MSC-sertifikaatin. Tänä vuonna yritys hank-ki vastuullisesti ja ympäristöystävällisesti kasvatetun kalan ASC-sertifikaatin.

– Eettisyys ja vas-tuullisuus ovat yhä tärkeämpi osa kala-kauppaa. Haluam-me tarjota asiakkail-lemme vaihtoehtoja, sanoo Trio Tradingin toimitusjohtaja Ville Sammallahti.

Suunnannäyttäjä Kokkolasta

Ville Sammallahti haluaa tarjota MSC- ja ASC-sertioiduilla kalatuotteilla lisää vaihtoehtoja kuluttajille

6 7

Trio Trading ostaa lohet tuoreena Norjasta ja fileoi ne Kokkolassa.

– Kotimaista kasvatettua kirjo-lohta emme ole lähteneet markki-noimaan, koska Kokkolan alueella ei edes ole kasvattajia. Suomen tuo-tannolle on riittävästi ottajia ilman meitäkin. Keskitymme siihen, minkä hallitsemme parhaiten, eli loheen, Sammallahti sanoo.

Asiakkailleoltava vaihtoehtoja

Sammallahden mielestä kalamarkki-nat ovat Suomessa hyvin mielenkiin-toisessa vaiheessa.

– Kestävästi ja ympäristöystä-vällisesti tuotetut kalatuotteet ovat lyöneet laajasti läpi sekä ostajien että kuluttajien keskuudessa. Markki-noilla menestyäkseen pitää pystyä tarjoamaan riittävästi vaihtoehtoja perustuotteiden rinnalle. Hinta ei ole enää kaikessa ratkaiseva tekijä, Sam-mallahti sanoo.

Trio Tradingissä kiinnostuttiin kestävästi kalastettujen kalatuottei-den MSC-sertifikaatista heti, kun sel-laisia ilmestyi markkinoille.

– Emme ole koskaan halunneet mennä yli sieltä, missä aita on ma-talin. Teimme päätöksen hankkia MSC-sertifiointi, jotta voimme tar-jota asiakkaillemme MSC-sertifikoi-tuja tuotteita. Sertifioinnin saimme vuonna 2009. Ensimmäiset MSC-tuotteemme olivat sinisimpukat sekä turska, Sammallahti kertoo.

MSC-sertifiointi saaminen edel-lyttää yrityksen auditointia. Sen tekee puolueeton taho, yleensä sertifioin-teihin erikoistunut kansainvälinen yritys.

– Sertifiointiin liittyy monia toi-

mia, kuten oikeanlaiset etiketit ja pakkausmerkinnät, varastopaikat sekä omavalvonnan suunnittelemi-nen vaatimusten mukaiseksi. Avain-sana sertifikaatin hankinnassa on yrityksen toiminnan läpinäkyvyys ja tuotteiden avoin jäljitettävyys. Emme kokeneet prosessia erityisen hanka-lana tai raskaana. Kun tekee kotiläk-syt hyvin ja huolella, auditointi ei ole yritykselle hankalaa, kertoo Sammal-lahti.

ASC-lohikiinnostaa

Tänä vuonna Trio Trading hankki myös kasvatetulle kalalle tarkoitetun Aquaculture Stewardship Council eli ASC-sertifikaatin. ASC-sertifikaatti kertoo, että kala on kasvatettu vas-tuullisesti ja ympäristöystävällises-ti. Tällä hetkellä ASC-sertifioituja kalalajeja on maailmalla tarjolla vain rajoitetusti. Ensimmäisenä Suomen markkinoille saapuu ASC-sertifioitu pangasius eli haimonni, joka on kas-vatettu Vietnamissa. Trio Trading toi Suomeen ensimmäisen erän ASC-sertifioitua pangasiusta huhtikuun lopussa. Pangasiusta myydään vähit-täiskaupassa Fishk-brändin alla kilon pakasteena.

– ASC-sertifikaatti on luonteva jatkumo tavoitteessamme olla vas-tuullisten kalatuotteiden edelläkävijä, Sammallahti sanoo.

Atlantinlohen osalta käydään parhaillaan maailmalla neuvotteluja ASC-sertifioinnista.

– Norja on maailman ylivoimai-sesti suurin lohentuottaja ja heille on tärkeää saada markkinoille vaihtoeh-doksi myös vastuullisuuskriteerien mukaisesti tuotettua kalaa. Jos ASC-kriteerit saadaan aikanaan kirjolohel-lekin, siitä voi tulla hyvä myyntivalt-ti suomalaiselle kalankasvatukselle, uskoo Sammallahti.

Trio Tradingille myönnettiin tänä keväänä myös hyvistä ka-lanviljelykäytännöistä kertova GLOBALG.A.P-sertifikaatti. Kan-sainvälisen standardin mukaisen sertifikaatin tavoitteena on mini-moida elintarvikkeiden maatalous-tuotannon ympäristövaikutukset. Se myönnetään tuottajille, jotka täyttä-

vät toiminnassaan standardin asetta-mat vaatimukset ja ovat hyväksytysti läpäisseet auditoinnin. Sertifikaatti kertoo kuluttajille, että kalanviljelys-sä on huomioitu ympäristönäkökoh-dat, työntekijöiden turvallisuus ja hyvinvointi sekä eläinten hyvinvointi.

Sertifioitu tuoteon hintavampi

ASC-sertifioitua kalaa ei voi tuottaa yhtä edullisesti kuin tavanomaisesti kasvatettua. Kasvatuksessa käytettä-vä kestävistä kalakannoista kalastet-tu kalanrehun raaka-aine, pienem-pi kalatiheys kasvatusaltaissa, muut kasvatusvaatimukset sekä sertifikaa-tin ylläpitäjälle maksettavat royaltit nostavat vääjäämättä kalan tuotanto-kustannuksia.

– Ympäristösertifioitujen kala-tuotteiden hinta on luomutuotteiden tapaan korkeampi kuin tavanomai-sella tuotteella. Hintaero ei saa olla kuitenkaan liian suuri, ettei se karko-ta kuluttajia. Eettisyyden ja vastuulli-suuden tulee olla kuluttajille todelli-nen vaihtoehto kaupan valikoimissa. Kaupoilla on jo nyt runsas valikoima MSC-merkittyjä tuotteita, mutta ne jäävät usein valikoimissa pimentoon. MSC-tuotteita pitäisi markkinoida paljon näkyvämmin ja näyttää kulut-tajallekin, että kyseessä on tavan-omaista hintavampi mutta sertifioitu vaihtoehto, Sammallahti pohtii. ®

Oy Trio Trading Ab

• Perustettu vuonna 1989 Kok-kolassa, missä edelleen toimii pääkonttori ja tuotantolaitos.• Toimialana on kalojen ja äyriäisten maahantuonti, vienti, jalostus sekä tukku ja vähit-täiskauppa. Yritys on yksi suurimmista lohen maahan- tuojista Suomessa.• Trio Trading omistaa myös Nor-jan Tromssassa toimivan Trio Arc-ticin sekä osan grönlantilaisesta Kap Fish Apsista.• Noin 30 työntekijää, liikevaihto yli 46 miljoona euroa.

”Jos ASC-kriteerit saadaan aikanaan kirjolohellekin, siitä voi tulla hyvä myyn-tivaltti suomalaisel-le kalankasvatuk-selle.”

8 9

vukauden tulokseen. Kalaa voi olla kasvamassa lukumääräisesti sama määrä, mutta kooltaan se voi olla huomattavasti laihempaa tai puls-kempaa kuin edellisenä vuotena. Kasvatetun kalan hintaan vaikut-taa luonnollisesti myös ruokinnassa käytettyjen rehujen hinta. Kalarehun raaka-aineena käytettävän kala-jauhon hinta on maailmalla viime vuosina tuplaantunut, mikä nostaa kasvatetun kalan hintaa. Kotimaisen kirjolohen tuottajahinta on sidok-sissa lohen maailmanmarkkinahin-taan. Niiden hintakäyrät seuraavat aika tarkkaan toisiaan, Jääskeläinen sanoo.

Kaikki työvaiheet maksavat

Kaupan tiskiin kala päätyy jalos-tettuna, nykyään yhä useammin fileenä. Kala tulee tukkuun veres-tettynä, tukussa se perataan, fileoi-daan, pakataan jäitettynä laatikoihin, merkitään ja kuljetetaan kauppoihin. Jokainen vaihe vaatii työtä, josta jo-kaisen tuotantoketjun osapuolen on saatava palkkansa. Samoin tuotteen hintaan on sisällytettävä pakkaus-kustannukset, kuljetus- ja varastoin-tikustannukset sekä katkeamatonta kylmäketjua edellyttävän kalan jääh-dytyskustannukset koko tuotantoket-jun kaikissa vaiheissa.

– Jokaisella kalalla on oma saan-toprosenttinsa, jolla on oleellinen vaikutus lopputuotteen kilohintaan. Esimerkiksi norjalaisella lohella saanto on yli 70 prosenttia, eli yhteen kiloon lohifilettä tarvitaan kokonais-ta kalaa noin 1,4 kg, kun taas yhteen kiloon ahvenfilettä tarvitaan noin 2,8 kg kokonaisia ahvenia. Myös eri kalafileitten valmistamiseen käytettä-vä työmäärä vaihtelee huomattavasti. Samassa ajassa, missä ammattitaitoi-nen kalanfileoija tekee 5 kiloa ahven-filettä, tekee hän 100 kiloa lohifilettä. Kun työkustannukset Suomessa ovat kohtuullisen kovat, on ymmärret-tävää, että hintaa kalafileille kertyy. Kilpailu kalan tukkukaupassa pitää huolen siitä, että kauppiaalle kala ei lähde ylihinnoiteltuna, arvioi Jääske-läinen.

Kala Suomessa edullista

Euroopan kalantarjontaan verrattu-na Suomessa syödään edullista kalaa. Lohi oli ennen muinoin kallis herro-jen herkku, nyt edullista arkiruokaa, jota käytetään usein kampanjatuot-teena. Saksalaisessa tai ranskalai-sessa kalatiskissä kuluttaja maksaa lohestaan huomattavasti korkeampaa hintaa kuin Suomessa.

Silakkaa suomalaiset syövät erit-täin edullisesti. Silakan kulutus on siitä huolimatta viime vuodet tasai-sesti laskenut.

– Silakan hinnassa näkyy arvos-tuksen puute – niin hyvä kala kuin se onkin. Hyvälaatuisesta silakkafilees-tä loihditaan ravintoloissa gourmet-annoksia, joista asiakas on valmis pulittamaan korkeankin hinnan, mutta kalatiskistä se halutaan halval-la mukaan.

Vähempiarvoinenkinkala maksaa

Viime vuosina on paljon puhuttu ja kirjoitettu niin kutsutuista vähem-

piarvoisista kaloista, kuten lahnasta ja särjestä, joita saadaan ammattika-lastuksen sivusaaliina tai poistoka-lastuksen saaliina. Usein nämä kalat mainitaan edullisiksi tai suorastaan ilmaisiksi vaihtoehdoiksi lisätä koti-maisen kalan kulutusta.

Kun kala nousee rysästä, se lakkaa olemasta ilmainen. Kala ei pyydyk-sestä nouse ja kaupan tiskille fileenä päädy ilman ammattilaisten tekemää työtä. Työ kalastuksessa ja käsitte-lyssä on suunnilleen sama kalalajista riippumatta.

Poistokalastuksesta maksetta-va tuki sellaisenaan ei riitä palkaksi elintarvikelaatuisen kalan kalastuk-seen ja alkukäsittelyyn, vaan kalasta-jan on kalasta saatava hinta, jolla sitä on kannattavaa pyytää ja jalostaa.

Saalissesongit säätelevät myös vähempiarvoisten kalalajien kalas-tusta ja saatavuutta. Lahnan ja särjen paras sesonki ajoittuu samaan aikaan muiden suomukalojen kanssa, ja kun pyyntikapasiteetti on rajallinen, joudutaan usein valintatilanteeseen minkä lajin kalastukseen ja käsitte-lyyn keskitytään. ®

Kalan filesaantoFilesaanto kalakilosta riippuu monesta eri tekijästä. Kalankäsittelijän am-mattitaidolla on suuri merkitys. Saantoon vaikuttavat myös kalalaji, kalan koko ja muoto, vuodenaika ja sukukypsyys. Myös asiakkaiden toiveet vai-kuttavat fileen leikkaamiseen ja saantoon.

Lohi ja kirjolohiLohikaloilla käytetään kansainvälisiä A-, B-, C-, D-, ja E-trimmausasteita, joissa A-leikattu filee on vähiten trimmattu ja E-leikattu kaikkein pisim-mälle trimmattu. Saanto A-leikatussa fileessä on noin 75 % ja E-leikatussa noin 60 %.

AhvenNahaton ahvenfilee 25-35%

KuhaNahaton kuhafilee 38-45%

HaukiNahaton haukifilee 35-45%

SiikaSuomustettu siikafilee 55-65%

Kalatukku E.Erikssonin toi-mitusjohtaja Mika Jääskeläinen lu-pautuu avaamaan kalan monimutkais-

ta hintakuvaa. E.Eriksson tunnetaan täyden tarjonnan kalatukkuna, jonka valikoimissa kotimaisella luonnonka-lalla ja kasvatetulla kalalla on tärkeä rooli.

Kalan hintaan vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan välinen suhde. Muikkua ja silakkaa lukuun ottamatta koti-maisesta luonnonkalasta on kala-kaupassa pulaa suuren osaa vuotta. Kalan saatavuus vaihtelee voimak-kaasti sesonkien mukaan. Suomuka-lan paras sesonki ajoittuu kevääseen, jäiden lähdön jälkeen, jolloin kalaa on lyhyen jakson ajan paljon tarjolla. Vesien lämmettyä saatavuus jälleen heikkenee.

– Nopeaa kauppaa käyvät kala-kauppiaat voivat hankkia ja myydä vilkkaimman sesongin aikana ka-laa hyvinkin edullisesti. Kalatukku E.Erikssonille tärkeintä on varmis-taa mahdollisimman hyvä saatavuus

ympäri vuoden. Toimitusvarmuus on avainsanamme, minkä vuoksi olem-me valmiit maksamaan kalastajalle sellaista hintaa, jolla saamme heiltä kalaa myös hiljaisimpina aikoina, Jääskeläinen sanoo.

Kalaa luonnonarmoilla

Kalastaja pyytää kalaa luonnon eh-doilla. Suomessa kaupallisesti hyö-dynnettävien kalakantojen tila on yleisesti ottaen hyvä, kalaa meressä ja järvissä riittää. Ammattikalastajien saaliita kuitenkin verottavat nykyään voimakkaasti haittaeläimet, kuten hylkeet ja merimetsot. Suuri osa saa-liista hupenee niiden suuhun ennen kalastajaa, ne rikkovat pyydyksiä tai ajavat kalat alueille joihin ammatti-kalastajilla ei ole pääsyä. Myös oikuk-kaat sääolosuhteet voivat pysäyttää kalastuksen pitkäksikin aikaa.

– Säähän ei voi vaikuttaa ja hait-taeläinkannan rajoittaminenikin on käytännössä nykyisin mahdotonta. Myös kasvatetun kalan, kuten kir-jolohen ja siian tuotantoon luon-

nonolosuhteilla on suuri vaikutus. Meriveden lämpötila vaikuttaa siihen miten kala syö ja sitä kautta kas-

Kalan tuottajahinnat vuonna 2012 euroa/kg, veroton hinta Perkaamaton Perattu

Elintarvike-silakka 0,25 -Muikku 2,28 1,94Ahven 1,80 2,61Kuha 4,86 5,93Hauki 1,48 2,54Lahna 0,27 -Made 4,75 -Lohi - 3,47Siika - 3,88Kasvatettu kirjolohi - 3,20Kasvatettu siika - 6,73

Lähde: RKTL

Kalalla on konstikas hinta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen keräämien tuottajahin-tatietojen mukaan kalastaja saa peratusta ahvenesta verottomana noin 2,60, siiasta 3,90 ja kuhasta 5,90 euroa kilolta. Kuluttaja ostaa samaiset kalat siistiksi fileeksi leikattuna kalatiskistä noin 30 eu-ron kilohintaan. Mitä kalan hinnalle matkalla kalasatamasta kala-tiskiin tapahtuu? Onko kala Suomessa halpaa vai kallista?

10 11

Suomen suurimpiin kuu-luva kalajalostetehdas V. Hukkanen Oy on ostanut Turussa toimivan Martin Kala ja Vihannes Oy:n koko osakekannan. Sasta-

malassa toimiva vuonna 1975 perus-tettu V. Hukkanen Oy on tuontia ja vientiä harjoittava kalansavustamo-yritys, jonka liikevaihto on vuosittain

noin 40 miljoonaa euroa. Työnteki-jöitä yrityksellä on noin 80. Kulutta-jille V.Hukkanen on tuttu Kalaneu-vos-tuotteista.

Vuonna 1954 aloittanut Martin Kala ja Vihannes on erikoistunut silakan ja muiden kotimaisten luon-nonkalojen fileointiin ja jatkojalos-tukseen sekä lipeäkalan valmistuk-seen, ja on näissä Suomen suurimpia toimijoita.

Martin Kalan entiset omistajat ovat tyytyväisiä, että ostaja on jo en-nestään kala-alalla toimiva kannatta-va yritys, jolla on edellytykset jatku-vaan kehittämiseen sekä kotimaisen kalan vastaanottoon, jalostamiseen ja

markkinointiin. – Yrityskauppa varmistaa Mar-

tin Kalan pitkäaikaisen perinteen jatkuvuuden. Olemme iloisia, että alan merkittävä toimija, ja samalla perheyrityksen perinteitä vaaliva V. Hukkanen kiinnostui yhtiöstämme, toteavat yhtiön aiemmat omistajat Tero Kantonen sekä Reijo ja Jukka Montola.

V. Hukkasella Martin Kalan vah-vuutena nähtii raaka-aineiden han-kinnan kannalta strategisesti hyvä sijaintia sekä vahva yritys.

– On ilo lähteä kehittämään eteen-päin taloudellisesti erittäin hyvin hoidettua yritystä, sanoo V. Hukka-sen toimitusjohtaja Veijo Hukkanen.

Martin Kalan liikevaihto on tällä hetkellä noin 6 miljoonaa euroa ja se työllistää 14 henkeä. Henkilö-kunta jatkaa vanhoina työntekijöinä mukaan lukien omistajat ja toimi-tusjohtajan. Veijo Hukkasen mukaan Martin Kalaan tullaan lähiaikoina palkkaamaan lisää kala-alan ammat-tilaisia. V.Hukkasen ja Martin Kalan yhteenlaskettu vuotuinen kalankä-sittelyn määrä on noin 11 miljoonaa kiloa. Martin Kala tulee jatkamaan toimintaansa omana yhtiönään mut-ta synergiaedut hyödyntäen. ®

V. Hukkanen uskoo silakkaanV.Hukkanen Oy vahvis-ti asemaansa jalostus-markkinoilla ostamalla perinteikkään silakan-jalostajan Martin Kala ja Vihannes Oy:n

Maretariumin rakentami-nen 2000-lu-vun alussa oli merkittävä investointipää-

tös Kotkan kaupungilta. Kotkalaiset halusivat vahvistaa kaupungin merel-listä tunnettavuutta uudenlaisella ak-vaariotalolla, joka keskittyisi Suomen vesissä eläviin kalalajeihin.

Hankkeeseen mukaan lähtivät asiantuntijatahoina myös Riista- ja kalantutkimuslaitos ja Helsingin yli-opisto. Maretariumin suunnittelu us-kottiin ympäri maailmaa meriakvaa-rioita suunnitelleelle brittiarkkitehti David Newmanille. Rakentaminen maksoi yli 4 miljoonaa euroa.

Maretarium herätti valtaisaa mie-lenkiintoa valmistuttuaan vuonna 2002. Kävijöitä oli lähes 100 000. Ih-misillä oli ensimmäistä kertaa mah-dollisuus päästä katsomaan läheltä, miten kotivesistä tutut kalat oikein elävät.

Sittemmin kävijämäärä on vakiin-tunut noin 50 000 kävijään vuodessa.

– Kalat kiinnostavat kaikkia ikä-ryhmiä, mutta erityisen tärkeää on näyttää nuorille, millainen kalasto meillä elää järvissä, joissa ja meressä. Moni on alkanut bongaamaan kalala-jeja koti- tai mökkirannassaan täällä käytyään sekä kiinnittämään huomi-ota kalojen elinympäristöön. Kalat ovat tärkeä osa luontoa ja ruoka-kulttuuriamme. Kalasta saa elanton-sa myös suuri joukko suomalaisia, muistuttaa Maretariumin toimintaa alusta lähtien johtanut Sari Saukko-nen.

Vain silakkapuuttuu

Maretariumin peruskonsepti on pysynyt ennallaan. Maretariumissa on 22 akvaariokokonaisuutta, joissa esitellään noin 50 kotoista kala- ja äyriäislajiamme. Lajisto on hiljalleen monipuolistunut ja vuosikymmen

aikana Suomen vesiin on uinut myös uusia tulokaslajeja.

– Meillä on kaikki lajit, mitkä on mahdollistaa asuttaa akvaarioihin. Ainoa merkittävä puute on silakka, joka on liian herkkä laji elävältä pyy-dettäväksi. Jos silakka on vähänkään suomuiltaan vahingoittunut, se ei selviä akvaario-olosuhteissa, Saukko-nen kertoo.

Kalastoa joudutaan täydentämään jatkuvasti. Muutamat kalalajit, kuten kivinilkka ja kolmipiikki, pystyvät lisääntymään akvaario-olosuhteissa. Muuten kaloja saadaan sopimus-kalastajilta, kalanviljelylaitoksilta ja hoitokalastuksesta. Tiettyjä harvi-naisia kalalajeja sukeltavat Mareta-riumin omat akvaristit.

– Monet kalalajit ovat pitkäikäisiä. Altaissa ui kaloja, jotka ovat olleet meillä alusta alkaen. Eniten uusimme kirjolohia, jotka ovat hanakoita syö-mään ja nopeakasvuisia. Akvaarion ihanneolosuhteissa kirjolohi kasvaa helposti kymmenkiloiseksi, Saukko-nen sanoo.

Kalatalousesille

Tapahtumat ovat keskeinen osa Ma-retariumin toimintaa. Vuosi 2014 on Suomenlahti-vuosi ja silloin Mareta-riumissa tullaan kertomaan Suomen-lahden vesiluonnosta

– Suunnitelmissa on myös pureu-tua kalatalouden elinkeinoihin, sa-noo Saukkonen. ®

Kalojen kotonaMinne kalakauppias suuntaa kesälomal-laan? Tietenkin Kotkan Maretariumiin tutustumaan kotimaisten kalalajiemme komeaan kirjoon.

Sari Saukkonen on johtanut Ma-retariumia sen perustamisesta lähtien.

Kotkan Maretariu-mista löytyy kaikki kotimaiset kalajit.

Martin Kala ja Vihanneksella on yli vii-den vuosikymmen kokemus silakasta.

Veijo Hukkanen

12 13

140 maata, 1600 näytteilleaset-tajaa ja 25 000 ostajaa, myyjää

ja muuta kalakaupan ammattilais-ta kaikkialta maailmasta. Vuosittain Brysselissä järjestettävä Seafood Ex-hibition on isojen lukujen tapahtu-ma, josta on kasvanut myös Euroo-pan tärkein kala-alan kauppapaikka. Seafood Exhibitionissa saa kattavan kuvan siitä, mitä kala-alalla tapahtuu, millaiset ovat uudet trendit ja mitä kuluttajille halutaan tarjota juuri nyt.

Kalatuotteiden vieminen Suomes-ta maailmalle on helpommin sanottu kuin tehty, mutta vuosien varrel-la Brysselissä on nähty myös liuta suomalaisia yrityksiä esittelemässä tuotteitaan ja hakemassa kauppakon-takteja maailmalle. Joinain vuosina, kun suomalaisia näytteilleasetta-jia on ollut useampia, on yrityksille rakennettu yhteinen maapaviljonki. Viime vuosina suomalaisyritykset ovat kuitenkin olleet esillä omilla osastoillaan.

Premium-lohtaHangosta

Tänä vuonna sinivalkoisia värejä edusti ainoana suomalaisyritykse-nä itsenäisesti messuilla esiintynyt Ekströms Seafood. Hankolainen perheyritys markkinoi erityisesti graavaukseen ja savustukseen kehi-tetyn Exclusive Premium –konsep-tin lohituotteita, jotka valmistetaan perinteitä kunnioittaen kuivasuolaa-malla, käsin nyppimällä ja leppäpu-rulla savustaen.

– Premium-tuotteet ovat tavallista laadukkaampia ja kalliimpia. Niiden markkinat ovat kuitenkin Suomessa rajalliset, joten kasvua on etsittävä viennistä. Olemme panostaneet vah-vasti brändäykseen. Ilman näyttäviä ja ennen kaikkea laadukkaita tuottei-ta Brysseliin ei kannata lähteä, sanoo toimitusjohtaja Magnus Ekström.

Messuille valmistautuminen alkoi hankolaisilla paria kuukaut-ta aiemmin. Messuja varten yritys teetätti runsaasti mainosmateriaalia.

Osaston näyttävyyteen panostettiin paljon, samoin henkilökunnan kieli-taitoon.

– Tuotteitamme esiteltiin kaikki-aan yhdeksällä eri kielellä, sanoo Ek-ström ylpeänä.

Brysseliin saapuminen oli varsi-nainen kokemus. Vielä kaksi päivää ennen messujen alkua halleissa val-litsi kaaos.

– Siellä oli satoja rekkoja, raken-nusmiehiä, asentajia. Kaikki ryn-täilivät ympäriinsä. Vaivannäkö oli kuitenkin sen arvoista. Saimme

messuilta yli 200 kontaktia, jotka poikivat jo kauppasopimuksia Ruot-siin, Saksaan, Espanjaan ja Turkkiin. Kiinnostusta lisäsi paljon tuotteem-me valitseminen uutuustuotteiden Prix d’Elite –kilpailuun, Ekström kertoo.

Trendit selville

Messuvieraiden joukossa kiersi run-saasti suomalaisia kala-alan ammat-tilaisia ryhmissä ja erikseen. Pro Kalan järjestämä messumatka hou-kutteli mukaan parikymmentä Pro Kalan jäsentä.

– Messumatka on pyritty järjestä-mään vuosittain. Bryssel on Euroo-pan suurin ja tärkein kala-alan am-mattitapahtuma, jossa voi päivittää tietonsa alan trendeistä ja uutuuksis-ta. Brysselistä on kehittynyt tärkeä foorumi myös suomalaisille tavata toisiaan. Saman kehityksen huomaa yleisemminkin. Yritykset panostavat osastoillaan yhä enemmän asiakkai-den tapaamisiin ja tuotteiden esitte-lyyn kutsutuille vieraille, kertoo Pro Kalan messumatkaa vetänyt Katriina Partanen.

Yhdeksän hengen kalakauppiai-den ryhmää messuilla vetänyt JN Tradeteam Oy:n toimitusjohtaja Ju-ha Nurmi oli erityisesti haistelemas-sa uusia kala-alan trendejä.

– Selkein muutos aiempien vuo-sien tapahtumiin oli sertifioitujen kalatuotteiden lyöminen läpi laajalla

rintamalla. Nykyään tuotteen MSC, FOS tai joku muu vastaava sertifi-kaatti on tuotteelle välttämättömyys toimia pitkäjännitteisesti vienti-markkinoilla. Tuotteen pitää myös uida oikein värisillä valoilla WWF:n suosituksissa, että ostajan kannattaa ottaa se Suomessa valikoimiin, arvioi Nurmi.

Mistä vihreänvalon tonnikalaa?

Tuoteuutuuksissa Nurmi ei huoman-nut tänä vuonna suuria mullistuksia.

– Erityisesti meitä suomalaisia kauppiaita kiinnosti etsiä sertifioi-tua ja WWF:n vihreillä valoilla uivaa tonnikalaa. Se on edelleen hyvin ky-sytty tuote, mutta kestävistä kalakan-noista pyydettyä tonnikalaa on ollut vaikea saada kauppoihin. Muutamil-la yrityksillä on kiinnostavia super-pakastettuja ja erittäin laadukkai-ta tonnikalapihvejä. Brysselissä on myös huikea valikoima pakastettuja valmiita kalaruokia. Suomessa niiden markkinointi on yhä vaikeaa, koska suomalainen kuluttaja on tottunut edullisiin kalajalosteisiin. Yli 10 eu-ron hintaisella annospakkaukselle ei löydy Suomessa oikein ostajia, vaikka kyseessä olisi miten upea tuote, Nur-mi kertoo.

Nurmi kannustaa kalatiskien ammattilaisia käymään edes kerran Brysselin messuilla, jos vain mah-dollista.

– Jokaiselle kala-alalla on erit-täin avartavaa nähdä, miten laaja ja monipuolinen tarjontaa maailmalla kalasta ja äyriäisistä on. Mika Walta-rin vanhaa sanontaa käyttäen, käynti Brysselissä ”pudottaa suomut silmil-tä”, Nurmi kiteyttää.

Prix d’Elitessa uutuustuotteet

Brysselissä on vuodesta 2001 lähti-en järjestetty uutuustuotteille Prix d’Elite –kilpailu. Kansainvälisen tuo-mariston palkitsemat tuotteet saavat maailmanlaajuista markkinahuo-miota. Prix d’Elitellä on myös suuri painoarvo laadun mittarina. Viime vuosina palkintoja ovat napanneet tasokkaat valmistuotteet sekä terveel-lisyyttä ja vastuullisuutta korostavat tuotteet. Tämän vuoden kilpailuun otettiin 42 tuotetta kymmenestä eri maasta.

Vuoden 2013 parhaan vähittäis-kaupan uutuustuotepalkinnon sai The Big Prawn Companyn gourmet-tason valmisruoka-alkupala, jossa on mustekalaa, omenaista kohokasta kampasimpukoilla sekä minttuista hernepureeta. Erityiskiitosta tuote sai tasokkaista raaka-aineista ja tasapai-noisesta mausta.

Parhaan pakatun vähittäiskaup-patuotteen palkinto meni Ranskaan Médithau Maréen osteripakkauksel-le. Pitkulaiseen puurasiaan on pakat-tu 7 laatuosteria maisteluvälineineen. Kaikkiaan palkintoja jaettiin seitse-mässä eri sarjassa. ®

Johan on markkinat!Brysselin Seafoood Exhibition on Euroopan suurin kala-alan ammattitapahtuma ja pa-ras näyteikkuna kalamarkkinoiden uusiin trendeihin. Tänä vuonna Brysselissä kävi ennätysmäärä suomalaisia messuvieraita.

Hankolai-nen Ekström Seafood sai premium-lo-hituotteensa arvostettuun Prix d’Eliten kisaan.

Ekström Seafoodin messutiimi Markus Doepels, Magnus Ekström, Päivi Liuha ja Lena Blohina.

Sara Martas, Juha Nurmi ja Leena Tuomi tutustuivat Brysselin messutarjontaan.

14 15

Ruoka ja sen hinnasta puhuminen tuntuu olevan nykyään suomalaisen small talk -aihe. Kun joku palaa ulkomailta, kysymme ensimmäisenä, mil-laista ruoka siellä oli ja oliko se halpaa. Kalatis-

kin edessä jonottavat toisilleen vieraat asiakkaat saavat helposti keskustelun aikaan hinnoista. Joko hihkutaan, et-tä on tultu tarjouksen perässä ostamaan pakastin täyteen tulevien kuukausien varalle tai sitten nuristaan, kuinka taas jo ennestään kalliin kalafileen hinta on noussut eurol-la. ”Eihän sitä kohta enää raaski ostaa ollenkaan!”

Vaikea nurinaa on ymmär-tää. Päivittely siitä, kuinka etenkin luonnonkala maksaa niin ja niin monta kymppiä,

saattaa juontaa juurensa siitä, että joskus asiakas on saanut sellaista itse pyydys-tämällä ilmaiseksi. Tai ainakin naapuri on saanut. Tähän johtopäätökseen on helppo päätyä, kun on kuullut sadannen-kahdennentoista kerran lauseen: ”Viime kesänä mökil-lä ongittiin niitä paljon, eikä mitään maksanut!” Joskus olisi rehellisesti tehnyt mieli sanoa, että kummaako sitten täällä pyörit – onki olalle ja rantaa kohti! Siinä vaiheessa taitaa nimittäin unohtua, että kalastaja hoitaa homman kuitenkin vuoden ympäri, säällä kuin säällä, eikä suin-kaan ongiskele vain lomapäivänsä ratoksi laiturinnokasta ilta-auringossa tunnelmoiden.

Kala- ja lihafileet ovat usein aivan samanhin-taista. Lihan hinnasta kuulee silti valitettavan vähemmän. Liekö siksi, ettei kukaan muistele kaupantiskillä ampuneensa edelliskesänä mök-

kiterassiltaan lehmää suoraan grilliin? Harmistuuko nuu-ka härmäläinen, kun tietää, että luonnonkala on teoriassa kenen tahansa pyydystettävissä? Sehän ruokkii ja kasvat-taa itse itsensä sekä huolehtii lisääntymisestäänkin. En ole myöskään koskaan kuullut, että kukaan uhkailisi lopet-tavansa lihansyöntiä ja siirtyvänsä vaikkapa soijarouhee-seen, jolleivät hinnat pian halpene.

Koska kala ei tule pöytään kalastamatta, kalasta-jan osuuden moni vielä suostuu hyväksymään. Syyttävällä sormella osoitellaankin seuraavaksi ahneita tukkureita ja kauppiaita. Mutta minkä

kumman tähden käsittely, pakkaaminen, varastointi, kul-jetus ja myynti olisi ilmaista? Varsinkin kun kyseessä on niinkin herkkä raaka-aine kuin kala. Totuus on se, että tukkujen ansiosta asiakkaan ei tarvitse soitella jokaista Suomenmaan kalastajaa läpi, mikäli mielii keittää vaikka-pa ahvensopan tai tehdä tärkeän savukalatilauksen juhla-

päiväksi. Raskaaksi käy myös lähteä aje-lemaan vaikkapa Helsingistä Kuusamoon muikkuja hakemaan. Sen sijaan asiakas voi tepastella luottavaisin mielin lähim-pään markettiinsa ja valita tarvittavat tis-kistä tai hyllystä ilman sen kummempaa vaivaa.

Kylliksi en voi kuitenkaan pai-nottaa sitä, että onneksi kala-tiskillä on tuotteita joka bud-jettiin. Silakat ja muikut ovat

varsin edullisia, jopa edullisempia kuin purkitettu tonni-kala. Tiskin tyyriimmät tuotteet eli valkolihaiset kalafileet sen sijaan ovat täyttä tavaraa, eikä niitä suinkaan tarvitse koko kiloa ostaa syöjää kohti. Loppujen lopuksi hinta on suhteellinen käsite, ja kilohinnan tuijottelu voi johtaa hel-posti harhaan.

Ja jos kirpaisee kassalla, niin kehotan syömään entistä suuremmalla ylpeydellä ja nautinnolla, sillä luojan kiitos meillä on koko arvokas ja valvottu tuotanto-ketjumme, jolle maksaa saamastamme palvelusta ja

ensiluokkaisesta työstä. Koko ketjun ansiosta kala myös päätyy lautasillemme – muulloinkin kuin kesälomalla. ®

Vappu Soppela

Kirjoittaja on rahoittanut yliopisto-opintonsa työskentele-mällä tavaratalon ruokaosaston kalatiskillä.

Kalaa lautasella - muulloinkin kuin kesälomalla

Huomionarvoista on, että myyjän antama vastaus ei likimain-kaan aina määrää sitä, mitä asiakas loppujen lopuksi päättää ostaa.

KOLUMNI

Valhe, emävalhe, tilasto on joku koi-ranleuka ammoin väittänyt. Tosiasias-sa tilastot ovat tänä päivänä tärkeä apu-

väline suunnitella oman toiminnan kannattavuutta ja hakea suuntaviivo-ja menestyksekkäälle toiminnalle.

Suomalaisen kalatalouden keskei-siä tilastoja laaditaan ja ylläpidetään Riista- ja kalatalouden tutkimuslai-toksessa. RKTL:n keräämät tilastojen tietokannat ulottuvat pisimmillään yli 30 vuoden päähän. Tietokantoi-hin on kerätty systemaattisesti tietoa merialueen ja sisävesien ammattika-lastuksesta, vesiviljelystä, kalanjalos-tuksesta, tuottajahinnoista, kalan ul-komaankaupasta, kalan kulutuksesta ja kalatalousyritysten tilinpäätös-tiedoista. Lisäksi tilastotietoa löytyy vapaa-ajankalastuksesta ja metsäs-tyksestä.

Tietoa helppomuokata

Viime vuonna RKTL avasi verkkosi-

vuilleen uuden tutkija Pekka Korho-sen kehittämän palvelun, jossa käyt-täjät voivat räätälöidä tarvitsemansa tilastot suoraan tietokannasta – vaik-kapa kolmen vuosikymmenen ajal-ta. Tietokantapalvelu on toteutettu PxWeb –jakelujärjestelmällä, joka on käytössä myös muun muassa Tilasto-keskuksessa ja kymmenissä tilastovi-rastoissa ympäri maailmaa. Palve-lussa tilastotaulukoita voi muokata haluamaansa muotoon ja taulukoista voi piirtää kuvia tai siirtää tiedot jat-kokäsittelyyn esimerkiksi Exceliin.

Kala- ja riistataloutta koskevat tilastot ovat tutkimuslaitoksen kes-keinen tietokokonaisuus. Tilastoin-tia ohjataan muun muassa EU-lain-säädännöllä. Monet kalastustilastot laaditaankin yhdenmukaisesti koko unionin alueella. Riista- ja kalatalou-den tutkimuslaitoksen tilastoista suu-ri osa kuuluu myös Suomen Viralli-seen Tilastoon (SVT).

– Internet on mahdollistanut pit-kien tilastollisen aikasarjojen hyö-dyntämisen nopeasti ja tehokkaasti. Parasta Tietokantapalvelussa on juuri itselleen sopivan tiedon hakeminen

ja helppo jatkojalostaminen Excel-ohjelmassa, sanoo RKTL:n tilastopal-veluista vastaava tutkimuspäällikkö Anssi Ahvonen.

Palvelu löysi ammattilaiset

Palvelu on löytänyt hyvin kala-alan ammattilaiset. Sivusto kuuluu jo RKTL:n suosituimpiin palveluihin. Ahvonen kannustaakin rohkeasti ryhtymään omaksi tilastonikkariksi. Palvelun käyttöönotto on helppoa ja tukena sivuilta löytyy vielä opetus-video.

– Esimerkiksi kalakaupan am-mattilainen voi hakea pitkiä aikasar-joja kalan ja kalatuotteiden ulko-maankaupasta, tuoteryhmistä sekä kalastuksen ja kalanviljelyn tuottaja-hinnoista. Kun tietoja vertaa talou-delliseen ja yhteiskunnalliseen kehi-tykseen samalta ajalta, saa aika hyvän kuvan nykypäivän tilasta, Ahvonen sanoo.

Ahvonen toivoo, että käyttäjiltä saadaan palautetta palvelun toimi-vuudesta.

– Kaikki risut ja ruusut auttavat tekemään palvelusta entistä parem-man, sanoo Ahvonen. ®

Tietokantapalvelu löytyy osoitteesta www.rktl.fi/tilastot/tietokanta/

Tilastoja tarpeeseen

RKTL:n Tietokanta-palvelu tarjoaa ver-kossa mahdollisuu-den räätälöidä oman tarpeen mukaan tilastotietoa kalasta ja kalataloudesta.

16

Kala & Kauppa -lehteä julkaisee Pro Kala ry.

Otamme mielellämme vastaan palautetta:Katriina Partanen, toiminnanjohtaja, Pro Kala ryPuh. 09 14 88 74 11katriina.partanen@prokala.fiwww.prokala.fi

Lehden kuvat ja sisältö: Mika Remes, Comida Communication OyUlkoasu: Comida Communication OyPainopaikka: Keuruun Laatupaino KLPPaperi: Novatech Satin 115 g

Tietoakalasta:www.prokala.fi

Täältä löydät kattavan tietopaketin, mm. kauden kalat kuukausittain, monipuolisesti herkullisia kalareseptejä ja paljon muuta hyödyllistä tietoa. Käy tutustumassa ja tilaa herkullisia reseptejä. ISSN-L 2323-4180ISSN 2323-4180

EU investoi kestävään kalatalouteen.

Kalasta päivän

D-vitamiinit

0 µg5 µg

10 µg15 µg

20 µg

30 µg

25 µg

Made 0,5 µg

Kuha 24,6 µg

Siika 22,1 µg

Silakka 19,5 µg

Lahna 14,0 µg

Muikku 13,0 µg

Lohi 8,0 µg

Ahven 8,0 µg

Kirjolohi 7,8 µg

Hauki 3,0 µg

Kampela 0,7 µg

Kalojen D-vitamiinipitoisuuksia µg / 100 g syötävää osaa

D-vitamiinin saanti vaihtelee paljon ruokavalion mu-

kaan - suomalaisten D-vitamiinitila on selkeästi yh-

teydessä kalansyöntiin. Päivän D-vitamiiniannoksen

voi saada jo yhdestä kala-ateriasta. Kaikissa kaloissa

on paljon D-vitamiinia, mutta erityisen runsaasti sitä

sisältävät kuha, siika ja silakka. Kalan D-vitamiini on

hyvin imeytyvää D3-muotoa.

Ravinnon D-vitamiini on meille välttämätöntä, sil-

lä D-vitamiinia muodostuu iholla auringonvalon

vaikutuksesta riittävästi vain keskikesällä. Kun syö

kalaa useammin kuin kahdesti viikossa ja käyttää vi-

taminoituja maitotuotteita, niin D-vitamiinin saanti

on hyvällä mallilla. Kala on suomalaisten paras luonnollisen D-vitamiinin lähde

Ohje seuraavalla sivulla

Lahnasta ja

särjestä vaihtelua

lautaselle

Hyvää rasvaa

luonnollisesti kalasta

Made

Kuha

250

750

500

Siika Silakka Lahna Muikku Lohi Ahven Kirjolohi Hauki Kampela

Kalojen EPA- ja DHA-pitoisuuksia mg / 100 g syötävää osaa

EPA

DHA

92

263 22

7 199 20

6 345 54

365 44

284 63

1000

301 49

3 482 27

3 409 10

02 245 11

60 217 13

3 135

Lähde: THL:n ylläpitämä elintarvikkeiden koostumustietopankki Fineli.

Nauttimalla kalaa saat hyvälaatuista pehmeää

rasvaa ja monta muuta ravintoainetta luonnollises-

sa muodossa. Kalan rasva sisältää erityisen paljon

elimistölle välttämättömiä pitkäketjuisia omega-

3-rasvahappoja. Suurin osa omega-3-sarjan EPA- ja

DHA- rasvahapoista saadaankin juuri kalasta.

Kalan syönti on eduksi etenkin sydänterveydelle. Ka-

laa kannattaa valita lautaselle ainakin kaksi-kolme

kertaa viikossa. Suositeltava EPA ja DHA rasvahap-

pojen yhteenlaskettu päiväsaanti on 250 mg.

Ohje seuraavalla sivulla

Siikaa arkeen

ja juhlaan

pro.

0520

12.6

0000

Paljon lisää ihania kalaohjeita

osoitteessa www.prokala.fi

EU invEstOi

kEstävään

kalatalOUtEEn

YRttisiika UUnissa

2-4 (runsas 1 kg) siikaa

noin 1 tl suolaa

2-4 tuoretta rosmariininoksaa

2-4 tuoretta timjaminoksaa

4-8 tuoretta persiljavartta

½-1 sitruuna

3-4 valkosipulinkynttä

2-4 rkl kylmäpuristettua rypsi- tai oliiviöljyä

nosta peratut ja suomustetut siiat sopivan kokoiseen

vuokaan. Ripottele sisälle ja päälle suola. sujauta osa

yrteistä kalojen sisään ja alle ja jätä osa kalojen pääl-

le. Jos tuoreita yrttejä ei ole, korvaa ne kuivatuilla tai

pakastetuilla esim. kuivattua rosmariinia ja timjamia

riittää 2-3 tl kumpaakin.

lisää valkosipuli murskana tai puserrettuna. leikkaa

pesty sitruuna viipaleiksi ja lisää ne kalan sisään ja

päälle. lorauta kalojen päälle ja vuokaan vähän öljyä.

kypsennä 200 asteessa 20-35 minuuttia kalojen

koosta riippuen. kokeile kalan kypsyyttä. kun selkä-

evä irtoaa helposti vetäisemällä, kala on kypsä. tarjoa

lisäkkeeksi esim. höyrytettyjä tai vokattuja kasviksia.

kalaksi sopii myös kuha, hauki, ahvenet tai silakat.

kuumenna öljy pannussa, ja paista kalafileet

molemmilta puolilta kauniin ruskeiksi. Mausta

suolalla ja pippurilla, ja siirrä syrjään. kuutioi

tai suikaloi paprika ja kesäkurpitsa, viipaloi

herkkusienet. lisää tarvittaessa öljyä pannuun

ja kypsennä vihanneksia pari minuuttia koko

ajan käännellen. lisää soija ja osterikastike.

sekoita maissijauhot sherryyn tai veteen , lisää

pannuun ja anna kiehahtaa. nosta kalafileet

kasvisten päälle ja kuumenna tarvittaessa

ennen tarjoilua. tarjoa riisin kanssa.

itäMaista kalaa

noin ½ kg kalafileitä (siikaa, ahventa, haukea)

ripaus suolaa, mustapippuria, öljyä

1 paprika

½ kesäkurpitsaa

150-200 g tuoreita herkkusieniä

2 rkl soijakastiketta

2 rkl osterikastiketta

tilkka sherryä tai vettä

1 tl maissitärkkelysjauhoa

JUUstOinEn siikakEittO

1 l vettä

2 kalaliemikuutiota

4-5 perunaa

pala purjoa

(1 pss keittojuureksia)

tilkka valkoviiniä

1 pkt sulatejuustoa

noin 400 g siikafilettä

mustapippuria

hienonnettua tilliä

kuori ja kuutioi perunat, leikkaa purjo renkaiksi.

kuumenna vesi, lisää kalaliemikuutiot, perunat ja

purjot. anna kiehua 3-4 minuuttia. Jos haluat käyttää

keittoon keittojuureksia, lisää ne kattilaan, ja anna

kiehua edelleen muutama minuutti. lisää valkoviini

ja kuutioitu sulatejuusto. sekoita kunnes juusto on

sulanut. lisää ruodottomaksi perattu ja kuutioitu siika,

sekoita varovasti ja anna hautua miedolla lämmöllä

pari kolme minuuttia. Mausta keitto mustapippurilla ja

tarvittaessa suolalla. lisää vielä runsaasti hienonnettua

tilliä ja tarjoile lisänä paahdettuja ruis- tai saaristolais-

leipäkuutoita.

Kaikki ohjeet ovat neljälle hengelle ellei toisin mainita.

Tietoisku D-vitamiinistaPro Kalan esite D-vitamiista kertoo kaiken olleellisen, miten eri kaloista saadaan D-vitamiinia ja miten D-vitamiini vaikuttaa terveyteemme. 50 esitteen nippuina.

Herkkuja lahnasta ja särjestäSärki ja lahna ovat erittäin maukkaita kaloja, joita saa myös kätevinä säilykkeinä. Fileenä kalojen ruodotkaan eivät ole ongelma. Pro Ka-lan uusi esite tarjoaa helppoja ja herkullisia ohjeita valmistaa lahnas-ta ja särjestä vaihtelua lautaselle. 75 esitteen nippuina.

Siikaa moneen makuunSiika on herkullinen kala, joka sopii juhlaan ja arkeen. Marinoi, paista, grillaa, wokkaa... Vain mieli- kuvitus on rajana. 150 esitteen nippuina.

Kysy esitteitä tukkuriltasi tai tilaa: www.prokala.fi

Kalan hyvät rasvatSyömällä monipuolisesti ja usein kalaa elimistö saa runsaasti hyvälaatuista sydänystävällistä pehmeää rasvaa. Pro Kalan uusi esite perehdyttää monipuoli-sesti kalan tärkeisiin rasvoihin. 50 esitteen nippuina.