1

Maija HellämäkiValio Oy/Alkutuotanto

maria.hellamaki@valio.fi

Hevosten nurmirehut –seminaariYpäjä

23.4.2009

23.4.2009 2

Rehun laatuvaihtelut

Viljat, ostoväkirehuseokset� Vaihtelu pieni� Analysointi vain kun aihetta olettaa että rehuerä poikkeaa tavallisesta

Karkearehut, erityisesti säilörehu� Vaihtelu suuri� Analysointi ennen ruokintaa välttämätöntä

2

23.4.2009 3

Säilörehun ruokintalaadun vaihtelun syitä

Kasvilaji-, ja –lajike-erotMaalaji- ja lohkoerotViljelytekniikka, lannoitusKasvuajan sääolotKorjuuasteKorjuukerta (kevät-, kesä- ja syyssato)Säilöntätekniikka (varastotyyppi, säilöntäaine)SäilöntäolosuhteetSäilönnän onnistuminen, vaihtelut rehusiilon sisälläRehun syöttövaiheen laatumuutokset (lämpeneminen, homehtuminen)

23.4.2009 4

Vaihtelun hallinta

Ainoa keino säilörehun laadun vaihtelun hallintaan on systemaattinen ja toistettu näytteenotto ja analysointi

Kuitenkin jokainen analyysitulos on aina vain arvio ja sisältää virhettä

3

23.4.2009 5

Analyysitulosten vaihtelun pääsäännöt (1/2)

1. Kaikki analyysitulokset ovat arvioita• Jos otetaan 1 kg:n näyte 500 tonnin rehuerästä, on

äärimmäisen epätodennäköistä että kaksi näytettä tästärehuerästä vastaa täysin toisiaan

2. Analyysitulosten vaihtelu on luonnollista ja sitä ei voi välttää

• Johtuu siitä että kaksi näytettä ovat kemiallisesti erilaisia

3. Myös analyysitulokseen sisältyy vaihtelua, joka muodostuu analyysimenetelmän ja –työn systemaattisesta ja satunnaisesta virheestä.

23.4.2009 6

Analyysitulosten vaihtelun pääsäännöt (2/2)

4. Toistot ovat ainoa tapa hallita vaihtelua• Kerää useita osanäytteitä laboratorioon lähetettävään

analyysinäytteeseen• Ota useita analyysinäytteitä• Rinnakkaiset analyysit laboratoriossa• Toistettaessa virhe pienenee suhteessa 1/�n

5. Edustava analyysinäyte on paras lähtökohta luotettavalle analyysitulokselle

4

��������������� �������������������������������������

� ������������ ����������������

������

� � �������������������� ����

������������������ ����������

������� �������

� � ���������������������� ����

������������������ ����������

������� �������

� Ota jokaisesta rehuerästä vähintään 8-10 osanäytettä jotta varmistat analyysinäytteen riittävän edustavuuden. Sekoita huolellisesti ja ota varsinainen näyte, joka lähetetään laboratorioon

23.4.2009 8

Näyte paaleista (valmis rehu)

Näytteenotto�Kairaa 5-10 paalista osanäyte (lieriösivulta, ei päädystä)

Yhdistä osanäytteet ja sekoita; ota yhdistetystänäytteestä analyysinäyteSisällytä näytteeseen kaikki se rehu joka syötetäänLähetä yksi näyte per lohko tai kasvilaji (-lajike)

5

23.4.2009 9

Säilörehun raaka-ainenäyte

Raaka-ainenäyte ennustaa valmiin säilörehun ruokintalaadun koostumuksen (mm. rv ja NDF) ja sulavuuden osalta luotettavasti,mikäli rehukäyminen onnistuu normaalistiKäymislaadun mittaamiseksi tarvitaan analyysinäyte valmiista rehusta ennen syöttöäNäytteenotto� Lohkokohtainen näyte karholta keräten ennen korjuuta� Kerätään osanäytteitä kuormista rehusiilolla� Osanäytteet yhdistetään, sekoitetaan ja otetaan varsinainen analyysinäyte

joka lähetetään laboratorioonOta näyte lohkoittain taikka –kasvilajeittain. 1-2 korjuupäivän näytteet voi yhdistääPidä kirjaa niistä rehueristä joista raaka-ainenäyte otettu

23.4.2009 10

Rehuanalyysin parametrit

Koostumus ja rehuarvot Säilönnällinen laatu: säilörehuMikrobiologinen laatu

6

���������������

��������

�����������

���� ���

������������

���������������

���������������

�������

���������

��������� �������

��� ! �

! " #

������

�$��������

! �������

�%�

D�rvo�&������

�����

'�����

���(�� �

����������

)�������

! (��� �

)���%��*

� �+���'

,���%+)�

ANALYYSITIEDOTE/ANALYSRAPPORT

Hosk/tuottajano: 999 / 12345 Näytteenottopvm: 27.03.2009 Rehu: Nurmisäilörehu

ALUELABORATORIO, SEINÄJOKI Säilöntätapa: OSMANKATU 2 Sato: 60320 SEINÄJOKI Säilöntäaine: 010 381 5085 Säilötyyppi:

Näytenumero: 8340909999 Näytetunniste:

Heikki Hevosmies

12345 Ypäjä

REHUNÄYTTEEN ANALYSOINTITULOKSET

ANALYYSI TULOS YKSIKKÖ TAVOITE

SÄILÖNNÄLLINEN LAATUpH 3,88 alle 4,60 (ka 37,1%)Ammoniakkityppi 5 %/kok.N alle 7Maito- ja muurahaishappo 46 g/kg ka 35 - 80Haihtuvat rasvahapot 11 g/kg ka alle 20Liukoinen typpi 62 %/kok.N alle 50Sokeri 103 g/kg ka 50 - 150

KOOSTUMUSD-arvo 58 %/ka yli 68Kuiva-aine 37,1 % Raakavalkuainen 4,9 %/ka 14 - 17Solunseinäkuitu (NDF) 63,3 %/ka 50 - 60

REHUARVOT HEVOSILLERy-arvo 0,79 ry/kg ka Korvausluku 3,4 kg/ry OIV 68 g/kg ka PVT -65 g/kg ka SRV-arvo 13 g/kg ka

ARVIO NÄYTTEEN SÄILÖNNÄLLISESTÄ LAADUSTAArvosana Kiitettävä (9)

Haihtuvat rasvahapot = etikka-, propioni- ja voihappo etikkahapoksi laskettuna.

D-arvo = sulavan orgaanisen aineen osuus kuiva-aineessa. %

�������������������

���� �� ������

�����

!��"����� ���������

�������������#� �� $

�����������������

����������������������%

&������������

� ������ ���������

&��� �

7

REHUNÄYTTEEN ANALYSOINTITULOKSET

ANALYYSI TULOS YKSIKKÖ TAVOITE

SÄILÖNNÄLLINEN LAATUpH 3,88 alle 4,60 (ka 37,1%)Ammoniakkityppi 5 %/kok.N alle 7Maito- ja muurahaishappo 46 g/kg ka 35 - 80Haihtuvat rasvahapot 11 g/kg ka alle 20Liukoinen typpi 62 %/kok.N alle 50Sokeri 103 g/kg ka 50 - 150

KOOSTUMUSD-arvo 58 %/ka yli 68Kuiva-aine 37,1 % Raakavalkuainen 4,9 %/ka 14 - 17Solunseinäkuitu (NDF) 63,3 %/ka 50 - 60

REHUARVOT HEVOSILLERy-arvo 0,79 ry/kg ka Korvausluku 3,4 kg/ry OIV 68 g/kg ka PVT -65 g/kg ka SRV-arvo 13 g/kg ka

ARVIO NÄYTTEEN SÄILÖNNÄLLISESTÄ LAADUSTAArvosana Kiitettävä (9)

Haihtuvat rasvahapot = etikka-, propioni- ja voihappo etikkahapoksi laskettuna.

D-arvo = sulavan orgaanisen aineen osuus kuiva-aineessa. %

23.4.2009

Rehun pH

• pH-luku kuvaa rehun nesteosan happamuutta –käyminen tapahtuu vedessä

• happamuus on yleistä hygieenisyyttä kuvaava termi koska se on tärkein mikrobien kasvutekijä (A.I. Virtanen)

• tavoitearvo tuoreille esikuivaamattomille rehuille < 4, tyypillisesti 3,7-4,0

• esikuivatulla rehulla pH riippuu kuiva-aineesta• muita vaikuttavia tekijöitä ovat raaka-aine ja

säilöntäaine sekä -tekniikka

8

HyvänrehunpH-alue

2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.00

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

pH

Eläimen terveyden kannalta

haitallinenhappa-

muusalue Hengit

ys

Voihappo

käym

inen

Mai

toha

ppok

äym

inen

Valk

uaisa

inei

denha

joaminen

�$ �������������-�&+&�����.

23.4.2009

Säilörehun pH-arvon riippuvuus rehun kuiva-ainepitoisuudesta

3,8

4

4,2

4,4

4,6

4,8

5

15 20 25 30 35 40 45

TavoiteNurmirehut 1997-2008

9

23.4.2009

Maito- ja muurahaishappo

• g/kg kuiva-ainetta (ka)• kuvaa käymisen voimakkuutta ja/tai säilöntäaineen

määrää rehussa• rehua säilöviä happoja• tavoitearvo 40-100 g/kg ka, riippuu

säilöntämenetelmästä (säilöntäaine, esikuivaus)

'�� ��������������#� ���������(� �����������%))* +,,-

10

20

30

40

50

60

10 20 30 40 50 60

Kuiva-aine, %

g/kg

ka Ilman

LaimeatVahvatYmpit

Säilöntäaine

10

23.4.2009

Haihtuvat rasvahapot

� eli VFA, yksikkö on g/kg ka� kuvaavat seka- ja virhekäymisen (koli- ja

voihappobakteerit) määrää� VFA:t ovat etikka-, voi-, ja propionihappoa, pääosin

etikkahappoa� tavoitearvo <20 g/kg ka� mitä korkeampi VFA sitä todennäköisemmin rehussa

voihappoa

'�� ��������������#&.��������� /�������� ����������%))* +,,-

05

101520253035

10 20 30 40 50 60

Kuiva-aine, %

g/kg

ka Ilman

LaimeatVahvatYmpit

Säilöntäaine

11

23.4.2009

Ammoniakkiluku

� % rehun kokonaistypestä (%/kok.N)� kuvaa rehuvalkuaisen hajoamista (ammoniakkitypen

osuus raakavalkuaisesta)� tavoitearvo <5 % kokonaistypestä, yli 10 merkitsee jo

varsin huonoa rehua� kuiva-aine, esikuivaus, säilöntäaine vaikuttavat

'�� ��� � �������� � ))* +,,-

23456789

10

10 20 30 40 50 60

Kuiva-aine, %

% k

ok.

N IlmanLaimeatVahvatYmpit

12

23.4.2009

Liukoinen typpi

� % rehun kokonaistypestä (%/kok. N)� kuvaa rehuvalkuaisen laatua, vesiliukoisen rv:n

osuus kokonaistypestä� tavoitearvo < 50 %, yli 70 % kuvaa jo huonoa rehua

23.4.2009

Sokeri

� g/kg kuiva-ainetta (ka)� säilöttävän ruohon sokeripitoisuus ja säilöntätapa

vaikuttavat ns. jäännössokerin määrään � säilörehussa kuvaa lähinnä rehun stabiilisuutta� alle 50 liian vähän, 50-150 riittävästi ja yli 150 g/kg ka

runsaasti

13

23.4.2009

Laatuarvosana (4-10)� säilörehunäytteille joiden kuva-aine on < 40%� ”yleisarvosana” säilönnällisestä laadusta� lasketaan kuiva-aineen, pH:n, haihtuvien

rasvahappojen ja ammoniakkiluvun avulla� kuvaa tuoreen rehun aiheuttamaa haju/ makuvirhe-

tai itiöriskiä raakamaidolle� 8-10 tavoite� 6-7 epävakaa� < 5 riski maidon laadulle

23.4.2009

Kuiva-aine (%)

� kuvaa kuinka paljon jää jäljelle, jos kaikki vesi poistetaan, rehukilo – vesi = kuiva-aine

� laakasiilot ja aumat: tavoite 25...35� tornit: tavoite 30…40� pyöröpaalit: tavoite 35…45� säilörehun kuiva-aine vaikuttaa käymisasteeseen� heinä ilmakuivaa, kuiva-aine n. 83 %

14

23.4.2009

Raakavalkuainen

� yksikkö on % kuiva-aineessa (N × 6,25)� hevosille suositus 10 -15 %� vaikuttavat tekijät: nurmen korjuuaste, lannoitus,

kasvilaji, satomäärä, sääolot� nurmen N-lannoitus satotavoitteen mukaan, rv:n

nosto lisäämällä typpilannoitusta ei kannata

23.4.2009 28

Sulava raakavalkuainen (SRV)

� tulostetaan vain hevosrehuille� lasketaan sulavuuskertoimella rehun

raakavalkuaispitoisuudesta� käytetään märehtijöille määritettyjä sulavuuskertoimia � ilmaisee sitä osaa valkuaisesta joka sulaa hevosen

ruuansulatuskanavassa� tavoite 80-90 g/kg ka� valkuaisen sulavuus riippuu rehutyypistä

15

23.4.2009

Kuitu

� eli neutraalidetergenttikuitu (NDF)� yksikkö % rehun kuiva-aineessa� sisältää rehun selluloosan, hemiselluloosan ja

ligniinin� vaikuttavat tekijät: nurmen korjuuaste, kasvilaji,

säilöntä� kuvaa rehun solunseinämäaineksen (=kuitu) määrää,

mutta ei kuvaa kovin hyvin sulavuutta� tyypillisesti nurmisäilörehussa 50-60 %, apilarehussa

alempi� kuidun avulla ei voi ennustaa sulavuutta eikä D-arvoa

23.4.2009

D-arvo� eli sulavan orgaanisen aineen määrä rehun ka:ssa, yksikkö %� kuvaa rehun sulavuutta märehtijöillä. Hevosilla sulavuus matalampi,

ero huomioidaan ruokintasuositusten kautta� paras korjuun ajoituksen kriteeri� laskee 1. sadon aikana 0.5 yksikköä päivässä, apila hitaammin� 2. sadon D-arvo alempi kuin 1. sadon, mutta laskee hitaammin

vaikuttavat tekijät: rehun korjuuaste, kasvilaji, sääolot (lämpösumma, keskilämpötila)

� säilöntä vaikuttaa vähän, ellei säilöntälaatu hyvin huono > voidaan ennustaa raaka-ainenäytteestäkin

� tavoite: säilörehu yli 65 %, säilöheinä 67- 70, kuiva heinä 60 - 65

16

23.4.2009 31

Rehuarvo (www.mtt.fi/rehutaulukot)

Rehuyksikköarvo (ry/kg ka)

� kuvaa yhden ilmakuivan ohrakilon tuotantovaikutusta, siis rehun energia-arvoa

� lasketaan säilörehulle: ry/kg ka = 0,16 × D-arvo-% /11.7� säilörehun rehuyksikköarvon tulisi olla noin 0,9 ry/kg ka

Energia� muuntokelpoinen energia (ME)= 0,16 × D-arvo-%� yksikkö MJ/kg ka

23.4.2009 32

Hevosrehujen koostumuksen keskiarvoja

Satokausi RehulajiNäytteitä

kplKuiva-aine, %

Valku- ainen, %/ka

Kuitu (NDF), %/ka

Sokeri, g/kg ka

D-arvo, %/ka

2006 Heinä 491 82,9 8,8 62,3 123 62,2

Säilöheinä 197 69,7 10,8 59,0 115 64,1

2007 Heinä 668 83,0 8,7 61,4 133 60,6

Säilöheinä 510 64,5 10,1 58,9 123 63,2

2008 Heinä 1102 83,0 7,4 63,2 152 58,6

Säilöheinä 1010 59,7 9,3 60,2 136 62,2

syksy 2008Säilörehu, hevosrehut 249 53,2 10,2 59,0 115 63,5

17

23.4.2009 34

ARTTURI-nettipalvelu

•Korjuuaikatiedotus•Rehuanalyysi�Näytteenotto-ohjeet�Rehuanalyysin tulkinta�Analyysipaketit ja hinnasto

•Laskurit�Uutuus kesällä 2009: Tilan räätälöity D-arvolaskuri

•Kirjasto