Embed Size (px)
Citation preview
KALLIOPERÄKARTOITUS- JA LOHKARE-ETSINTÄOHJEET
1.5.1983
Yleisohjeet
Lohkare-etsintä
Kallioperäkartoitus
Aakkosellinen lyhenneluettelo
Karttaliitteet
2
SIS ÄLLYSLUETTELO
Yl e i s ohjeetMa a s t o s s a
Ma as t okans ioMa a s t o - opas
Maj apa ikas saPä i vä k i r jakansio
Kenttäkauden loppuessaA Lohka r e - e t s i n t ä
Yl e i s oh j e i t aMa l milohk a re e tJoh toloh ka ree t
Et s i nt ä käy t ä nnös s äUurteet
MuistiinpanotLohka rel omake ja -karttaLisä l e ht illäyt t ee not t o
. Kivinäyt e lue t t e l oMalmimi ne r aalej a ka l l i os s a
B Kal l i ope räka r t oi t usMa a s t os s a
Palj a s t umi en e tsintäPaljas tumien ra ja tKartoitusKartoitus lomakeLisäl e ht iNäy t tee not t o
Majapa ikassaPäiväkirjakans ioNäy t t eide n merk intäKivinäyteluettelo
Revido int ikarto itusKa l liope r äka r t at
PaljastumakarttaPaljastumakartan merki t
Tekt o n i s e t el eme n t i tTektonise t me rkit
KivilajikarttaluonnosKivi l ajivä r i t ja -merkitMuut pääl lemerkinnät
KiisuelementtiAakkos e l line n lyhe nne l ue t t el oKa rt t aliit t ee t
Palj a s t umaka r t t aTektoniset elementitKivi l ajika rt t al uonnosKii s uele men t t iRevidointikarttamall iLohkarekarttaDek linaatiokorjausKi v i nä y t e l ue t t e l oma l l i
33334456666778888991010101010111 21 2141 41414141515161717
~i C23252630- 363031-3 23334353637- 3839
3
YLE I SO H J E E T
MAASTOSSA Kallioperäkartoituksessa ja lohkare-etsinnässä tarvittavat tärkeimmät työvälineet ovat kartta (pe r u s k a r t t ata i ilmak uvakartta joko 1 : 10 00 0 ta i 1 : 20 000 ) , karttalaukk u, g e olog ikompa s s i , g e o l ogiva s a ra , selkä reppu t a iv a s taava näy t te iden kulj etu s t a yrns . va rt e n sek ä mui s t i inp anotarvikk ee t. Nä i t ä ov a t
maastokansioma a s t o - o pa snäytteiden merkitsemistarvikkeet
Maa s t 0 k a n s i 0
Ka ns i o sisältää
kartoituslomak keetlohkare lomakkeetl i s älehde t
On huolehdittava, että näitä on aina mukana maastossariittävästi.
L i s ä l e hd i l l e kirjoitetaan vapaamuotoisesti sellaisetp äivän havainnot, jotka eivät käy ilm i kartoitus- tailohkare lomakkeista. Ni i t ä käytetään myös päiväk irjanaeli j Oka päivältä täytetään lisälehti, jossa ke rro t a a n ,mi tä sinä päivänä on tehty.
Maa s t 0 - 0 p a s
Oppaan on aina oltava mukana. Siinä ovat kartoitus- jalohkarelomakkeiden täyttöohjeet ja käytettävätlyhenteet.
Jos ilmenee tarvetta lisälyhenteiden käyttöön, on töitäjohtavan geologin kanssa n iistä sovittava. Hänellä onk ä y t e t t ä v i s s ä ä n laajempi lyhenneluettelo.
4
MAJAPAIKASSA Ma japa ikassa sä ilyte tään
pUhtaa ksipii r retyt kartat ( t a i ttama ttomina )
Dä i vä k i r j a k a ns i o , j o hon ma as toka nsios ta siirre tää n täytetyt l oma k ke et j a l i s ä l e hde t
'.nu mer oidu t näyttee t
t äy t e ty t k iv i näy t e l ue t t e l o t
P ä i v ä k i r ja k a n s i 0
Alkul e hde l lä on o lt ava se u ra a vat tiedo t
ma i nint a k ans ion s isäl l os t ä : kal l iope räka rtoi t us j a/ t a i l ohk a r e -e ts i ntä
t utkimusaluee n n i mi
k a rto itta jan tai l oh ka re-e t si j ä n n imi j ani mi merkki
lue t t e lo ka r ttal ehd i s tä , j o t ka sisä l t y vä t ka ns i os s a olevi in lomakke i sii~.
v uo s i
merk i ntä, jos kys e essä on revidoi ntikarto i t us .Tällön o n mai n i ttav a myö s a l k uperä i nen ka r t oit ta ja , nimi me r k k i ja v uo s i
Karto itus- ja lohkarelomakkeet lisälehtineen sijoitetaa n päi väkirjakansioon aika- j a numero järjestykseen.Vä l i l e hdel l ä erot etaan to i sis taan eri ka r t tal e hdillät ehdy t ha va i n t o l oma k k e e t .
Jos kansiossa on molempia, sijoitetaan lohkarelomakkeetli s äl e h t i ne en ka nsio n loppuun vä l ilehd e l l ä erotettui na.
J otta t ö itä j oh t av a ge o l ogi vo i s i s e urata ke n ttätöid ene d i stymis t ä s e k ä antaa oh j eita j a suunnite l la jatkotö i tä, on kartat ja kivinäytteet p i de t t ä vä järj estyksessä.
5
KENTTÄKAUDE N LOPPUESSA
Tö i de n pä ä tty e ssä tai al uee l t a toise l le s i i rryt täessäon s e kä k al liope r ä - e ttä l ohk a r e k a r t t oj e n o l t a v ava lmii na .
Lohk are-ets innäss ä
Lohkarekartta
Ka l l i o pe r ä k a r t o i t u ks e s s a
Palj a s tumaka rttaTek t o n i se t element itKiv i l aji l uo nnos ka r t taKi i s ue l e me n t t i
Kiv i l a j ika r t t a vo i d a an t e hd ä vä r it t ä mäl lä pal jastumaka r t an palj a stuma t t ai p ii r t ä mäl l ä oma kiv i laj ika rtt al uo nno s kivil a j i raj oi ne en . Töitä j o h t a v a n ge ologin t ul e e voida käyttä ä s i t ä myöhemmi n hyväks ee n t e hd e s s äänlopullis ta geologis ta karttaa alueelta saatavan muunha va intoa ineiston kanssa.
Enne n luovutusta on kivinäytteet käytävä läpi ja täytet tävä k ivi näytel ue t t e l o t (ks . kohtaa ki vinäytelue ttel o t s i vu i l la 9 j a l 4 ).
Näy t t e e t pakataa n kiv ila at i k o i hin nu merojärjestykse e n.Laatikoide n päähän on merk i ttävä n i i d e n sisällys,esim. l4-68-HSK/ 2322-76 tai Ll-L26-HJK/1144-76.
Kesällä suoritetusta kal loperäkarto ituksesta samoinku in l ohk a r e - e t s i nnä s t ä tekevät ryhmänjohta jat yhteenv e t o r apo r ti n kent täkauden loppuun mennessä j a a lueel tatoiselle siirryttäessä.
MALMINETSINNÄLLISESTI MIELENKIINTOISISTA PALJASTUMAJA LOHKARELÖYDÖISTÄ ON ILMOITETTAVA MAHDOLLISIMMANPIAN ESIMIEHELLE.
6
A L 0 H K A R E - E T S 1 N T Ä
YLEIS OHJEI'l'A Kal liopa l j a stumi en s uhteell ise n hacval uk ui s uud en vuoks ion loh k a ~e - e ts i n t ä tä ~keä j a pa l j o n käytetty malm i ne t sintäme nete lmä. Se ku u lu u mo n ie n malm i ne t s i n t äkohte iå e ntutkimusohjelmaan .
I~to l oh k a ~e ide n perusteel l a vo idaan ve t ää joh topää töksi ä mahdollis t en malmikrii ttisten muodostumien tai mal miesiintymien si jainnista . Lisäksi näid en avulla saad a a n tieto ja alueen ka llioperästä ja geofysikaalistena norna l i oide n a i heu ttaj i s t a . Se n tähden tuleeki n joka i sen, ei yks i n l ohkare-etsi jö ide n , k i i nni t t ä ä irto lohka r e i s i i n ai na h uomi o ta .
Malmi l ohkareet Lo hkare-ets intä on enne n ka i k ke a rnalm il o hk a r e i denetsintää . Ne ovat usei n p i nnal t a an ruostei sia, mut t aeivät s u i n ka a n aina . Sen vuo k s i va s a r a a on käytet täväa hk e r a s t i l ohk a r e i de n tu t kimi sessa . Va s a r a onk i nlohka re-ets i jän tä rkein työvä li ne. Tä r k eää on myös terä v ä huomiokyky ja malmim ineraali en t untemi ne n .
Malmilo hk are ide n ohella ovat myös vähän malmimi nera al ej a sisä l tävä t lohka ree t u sein me rki tyk s el lisiä . Senvuoksi onkin aiheel lista t ehdä näi s täkin hava intoja .
Joh tolohka reet
,.
Malminetsinnä llisesti tä rkeitä ovat myös ns. j o hto lohkaree t . Ne ovat j oko ma l mi n isäntä- tai sivukiveä taijota i n muuta malmikri itt i s ee n vyö hy kke e s e e n kuuluva akivila jia . Malmi lohkare ita yleisempinä ne ovat näitähelpommi n se urattavia . Yhdessä malrnilohka reiden kanssajoh tolohkareet auttavat malmi utuneen alueen paikalli st amis ta .
Kallioperäkartoituks e ssak in käy tetään j o h t o l oh ka r ei t a .Niide n av ul l a voidaan e ts iä ja/tai seu rata tietty j ä kiv ilajej a j a ki vi l a jivyö hykke i t ä, es im . ki i su pito i s t akars i jaksoa .
'.
STSINTÄ KÄYTÄmlÖS SÄ
•Kun löytyy mal mi lohkare , o n t utk ittava t arkka a n löy tö-paikka ja sen lähiympä r is tö u us ien s ama nlaiste n lohka re id e n löytämi seksi, unoh t ama t ta läh itienoon mahdol list en pa l jastumien t utk i mi sta. Ets intäal ue tta laa je nne taa n , ku n n e s ollaan va rmoj a , että u us i a s a man t y y p pi s i ä10 hk a r e i t a ei ympär i s tös t ä enää löydy .
Tämä n jälke en jatke taa n t utk im uksia jäätikön t u los uun ta a n . J ä ä tikön li i k e s uu nt a t ai - s uun n a t on syytä va r mi s t aa huomioiden myös vi i me i s immä t t u tki muks e t .
Mets ämaa s tos sa sammaleen j a tu rpe en pei to s s a ole vatlohkareet o n ma hd o l l i suuks ie n muka a n t utkittav a kä y t t äe n apu n a proxania j a lapiota.
Lohk a reit a on kaikk ia l la . Epä edu l l i s t a ma a s t oa niide nl öy tymise l le ov a t suot ja sav i kkope llot , ed ul li s ia k i v ikko i se t moreen i maat , vesistö je n k i v i k koiset ra nn a t,t i en vie ru stoj en k i v i ko t , uude t t i eleikkau ks et , pel tojen k i v i raun io t , rakennust e n pe r us tuskuopat , v i emä r i k a i v a n no t jne se k ä t i e tyi n r a jo ituk s i n myös ka nka a t j ah a r j ut.
7
Uu r t e e t Loh kare-etsinnässä on tehtävä havainnot paljastumissaole vis ta uurteista.
Uu r t e e t näkyvä t ka l lioi s s a , j o t k a ov at jä ä t ikön s ile ä k s i h i omi a , l o ivi a kallion p i n t o ja ( sil okall i ot) . Nä i s s änäkyy jään muka n a a n k ul j e t t ami e n kive npal a s t en t ek emi än a a rmuja , uu rte ita j a kou ru j a . Suur i mmassa os a ssa maat amme niide n suunta on ke s kimää rin l uo t e e s t a ka ak koo n.Al ue e l l i s e s t i uu r r e s uun na t k u i t e nk in va i h t e l e v a thuomattavasti. Hyvin monelta alueelta l öytyy kaksi ta iuseampia uurresuuntia. .
Jos kus on hava i ttavissa rist i uurteita, so. kahden t aiu s e a mman s uunta isia uurteita, j o tka le i kkaavat t o i s i aan. Us ei n voida an mä ä rittää , mi k ä näi s t ä s u unnista onv a nhin , mik ä n u o r i n . Kaikk i s uun na t mi t a t a an huomioidenmahdolli nen ikä j ä r j e s ty s j a uurteiden sel vyys.
Pa its i ma aj ä ä n aiheu t tami a uurtei ta on ka l lio iden p i nnassa us e in mui t akin naarm uj a t ai mm. l iu s k e i s uud estaj oh t uv i a vierekkäisiä uurremaisia rako ja. Näitä e i saaseko ittaa varsinais iin uurte is i i n.
o
MUIS TII tlP AIWT
L 0 h k a r elo m a k e j a - k a r t t a
"
Maa s t o s sa t ehdyt hav ainnot löydety i s tä l oh k a re i sta kirjoitetaan lohkarelomakkei lle.
Loma k ke e n t äy t t ö oh j e et käy t e t t äv i ne l yh e n t e i ne e n s ekäe s i merkkeineen ov a t ma asto-oppaassa .
Lo hka r elomaket t a void aa n käyttää myös pa lj a s tumi s tateh tä v ii n uu r r eh a vainto i hin , ku nh an merkitää n ko o r di naat i t ( o t s i k ko "uurteet" lohkare loma kkeessa ) . Sama llavo i te hd ä kuvausosaan havainto j a pa l j a s t umi s ta , el leisamalla s uor ita my ös kalliope räkartoitusta , jollo i nluonnollisesti käytetään kartoituslomakke ita .
Maas to kartal le merki tään l öy de t y t lohka r eet r ast i lla J ah av a i n t o n ume r o lla .
Ma j apaikas sa olev a a n l ohka r ek a r t taan ( t r a ns p a r e nt t i t a imuu t ait tamaton kart t a ) si i rre t ään t i ed o t pä i v i t tä inmaa stokart o il t a (k s . s . 36) . Li s ä k s i kart alle on r a j attava a lue, jo l l a lohkare-ets intää on t ehty .
Lohka r een löytöpaikkaa ilma isevan r a s t i n viereen kirj o i t e t aan havai nto numero j a nimimerkki.
Es i m. x L231-PAS
Ka r t an s e li ty s o s a an lue t t e l o i d a a n ka ikki ka rtalle me r k i tyt l ohka r e e t
Esim. PAS-76 :KKJI.-7 6 :
LI - LI2 , L45 -L60Ll2 , L13 , L4 5
Jos kartal l a on vain yhden l oh kare-etsijän hav ai ntoja ,riittää rastin perään pe lkkä hava intonumero (L231 ) .
• isä l e h t i
Li säle h t i ko rvaa aiemmi n käy t e tyn päiväki rjan . J okaise lta pä i vä l t ä on siten ol tava s e l os t us t utkitus t a al uees ta, va i k k a sieltä ei l ohk a r e ita ol isikaan l öy ty ny t .
Kaikkia malminetsintään liittyv iä havaintoja ja s aatu j at ietoja voidaan lisälehdillä va p a amuo t o i s e s t i kuvata .
Nii l täkin päiv i l t ä , j o l loin ei ole o ltu maastossa , t äyte t ää n l i s ä l e h t i j a ilmoite t a an t ä h än syy .
» ,
Es i merk k i li säle hde n täy t östä o n ma a s t o - o p pa a s s a .
ä y t t ee n 0 t t 0
Näytteitä o n otettava kaik i s t a malmim i neraal e j a sisäl tävistä lohkareista s e k ä tyyppinäytteitä j o h t o l ohka r e i sta. Ma asto ssa vo i da a n näyt teen tu n nu s merk itä huo-
patuss ikynäl lä . Otettu ihin nä y tt e i s ll n kiinn itetään ki vi teipp i , johon kuulakärkikynällä on tehty merkinnäts e u:-a avasti
Es ime rkki 1
Lohka reesta on otettu nä y t e . Näytelappuunmerki t ään
L23l - PAS/ 23 4 4- 7 6(hav . n : o- n i mi me r k k i/ka r t t a l e h t i -v uo s i )
Esime rkki 2
Lohkareesta on otettu useampi näyt e ( e s i m.kesk i arvonäyte j a sivukivinäyte) . Näytelappuunrnerk i t ää n
9
a
b
L232-l-PAS/2344-76
Täs s ä nu mero 1 vii t t aa l omakke e s s ao le v aan ykköskivilajiin (keski arvonäyt e ) .
L232-2-PAS/2344- 7 6
tiume ro 2 v i i t t a a vastaavasti Icmaxkeen kakkos ki vi la jiin {sivuk iv i näy t e }•
A TK - 1 0 h k a r e- j a p a 1 j a s t u m a n äy t el ue t tel 0 (k i vinäyteluettelo)
Luettelo tehdään kaikista otetuista lohkarenäytte istämi e lu i t e n ka r t t a l e h d i tt ä i n ja numerojärjestyksessä.
Jos l ohk a r e - e t s ij ä o n ottanut myös paljastumanäyt tei tä,on esimiehen ka ns s a sovi ttava niiden nu meroinnista j alue t t e l o i n ni s t a . Malli on s iv ulla 39 .
MALMIMINERALEJA KALLIOSSA
J o s lohkareita etsittäessä löydetään paljastumia, jo issa on malm iutumiseen vi i t t a avi a mer kke jä , tehdää n näistä h avainno t li s äleh d i lle tai karto itus lomak ke il le .
Nä istä löydöis t ä o n i l moite t tav a esimiehe l l e mahdolli s imman pian.
10
8 K A L L 1 0 PER Ä K A R TO I T U S
~lAASTOS S A Kartoi t uksen ens immä isenä tehtävä nä o n pa l jastumien e csiminen ja pa ljastumien raj o jen p i i rtän inen .
P a 1 j aSe u m i e n e t si ntä
Yl e e nsä on pyrittä vä l öy t ä mä ä n ka ikk i pal jastu ma t. Tämäkoske e erityisesti malmik ri i t tisiä a l ueita . Mi ne rali soi tunee t kivet ovat y l e e nsä he lposti rapa utu vi a j asaatt a vat s ite n o l l a hav a i t t avissa vain pieninä , vähäpätöisinä p al j a s t umi na . Samal l a tu l ee ki i n n i t t ä ä h uomi ota alue ella ole viin lohkareis iin. Ne antav a t usei nv i i t t e i t ä mal minets innä l lises ti mi e l e nk i i n to ise s t a k i v ilaj i muo d ostuma s ta , j o ka ei o le pal j as t uma .
Kui t e nk i n sellaisissa tapauksissa, jo issa kal lioperä onlaajoil la a lueill a tasalaatuista , ei joidenkin pal jastumien po isjäämisellä ole merkitystä.
' al j as t u m i e n r aja t
"
Paljastumat pii r retään kart alle mahdoll isimman o ike aanpaikkaan , oikean muotoisina ja oikean kokoisina .
Paljastuma tai pa l j a s t uma t nume roidaan j uo k s e v a s t i .
Paljastumie n piirtämis- ja merkitsemisohjeet esimerkkeineen ovat sivuilla 16 ja 1 7 .
a rt o itus
Ennen ku i n ka r t o i t u s l oma ke t t a vo ida a n ryhtyä täyttämaan , o n kartoitta jan muodostettava itse l lee n y leisk uvap aljastumasta. Va s t a sen jä lkeen hän vo i ra tkaista,ku inka monta ka r t o i t u s l oma k e t t a (; h a v a i nt o al ue t t a )paljastumalta o n tehtävä , että se tu li s i mahdollisimmanhyvin ku vatuks i kart o ituslomakkeil la .
PALJASTUMIEN REUllAT o n syytä t utki a ensin j a HUOLELLI SESTI . Helposti r a p a u t uv i s t a kivila jeista, mm. sul fideja s isältävistä, saattaa olla me r k ke j ä näky vissä va inai van pa l jastumien reuno i lla .
Kun kokona isku va pal jastuman ki v ila jeista on se l v illä,päätetään, kuinka moneen j a mi nkä kokoisiin havainto- 'a lue i~iin pa ljastuma on jaettava .
Kartoitettaessa joudutaan paljastamaan kall io ita runsaastiki ~ r iittävän kokonaisku va n saamiseksi . On kui t enkin muistettava , että l ähdettäessä pal jas tumaltasiis tit ään jäljet mahdollis imman hyvi n . Asumusten lä hellä o n t ässä suhteessa ol tava erityi sen varovaisia .
1 1
Suhteet paikkak un talaisiin on ho ide t t ava . Sal aperä i syyttä on vä l t e t t ävä . Tal o j e n lähei s y ydes sä kart o itettaes sa on käytävä es ittäytymässä j a ke r r o t tav a ty östä.On kysyttävä l upaa ty ös k ent e l yl le ja esim. au t on j ä t t ärn i se lle t alo n maille.
K a r t o i t u s l 0 m a k e
Ma a s t oka nsios s a ov at y ksi tyi sk ohta i s e t ohj e et l omak ke e ntäytöstä. Siinä ovat myös käytettävät l yh e p t e e t .
Kallioperällemme on luonteenomaista al ueilla komp leksinen rakenne.
Kiv il aj i en konta k t it, n iiden s l ]a int i j a s uu nt a tuleeol l a hava in to l omak ke es sa , esim. ko ko pa l jas t umaa esi tt ä vässä piirroksessa.
Metamorfisessa kallioperässä tavataan tavallisesti risteäviä rakenteita. Tutkimuksen alkuvaiheessa e i a iva nlyhyessä aj a s sa ole mahdollista identifioida kokorakennesa rjaa. J ärjes tysn umero- tai kirjainsarjaa eisi is saa he ti a l kaa käyttä ä , v a a n sen si iaan rake nteitaon ri ittävästi kuvattava sanoin ja oiirroksin taiva lokuvin. Tutkimuksen edistyessä, jos tietty rakennetai tietyt rakenteet osoittautuvat regionaalisiksi,voidaan esimiehen kanssa sopia mukavuuden vuoksi lyhenteen käytöstä.
Liuskeis uude n tai l ine a at i o n laatu saattaa indikoidah e rkä s t i niitä olosuhte ita tai mekan ismeja, mistä nämäelementit ovat muodostuneet. Siksi näitä elementtejäkirjattaessa on syytä merkitä muistiinpanoihin niidenlaatu oheisten alaindeksien mukaan (kts. tektonisetmerkit). Tarvittaessa voi käyttää muitakin soveltuviaalaindeksejä, jolloin selitys on liitettävä raporttiin.
On huomattava, että ko. elementtien laatu yleensä voidaan havaita vain lähitarkastelulla, joskus silmien kapasiteetin rajoilla. Va r s i nk i n silloin, kun kerroksellisuus ja liuskeisuus ovat lähellä toisiaan, näidenerottaminen saattaa vaatia erityistä huolellisuutta.
Tektonisia merkintätapoja on ohjeessa kuitenkin annettukäyttöön hy vin suppea val i k oima . Tällä halutaan ko r os taa l oma k k e e n sanallisen kuvauksen merk itvstä, ja hv v intärkeänä on pidettävä huolellisten piirrosten arvoapienistäkin merkittävistä detaljeista, jos se auttaa janopeuttaa informaation antamista.
Sopi vissa kohte issa j a olosuhteissa va l oku va us to is taaparhaiten halutun asian, mutta s i lloi n on ehdottomast ili i t e t tävä mukaa n se lostus siitä, mi t ä val okuvalla halu t a an tuoda esil l e. Mit t ak a ava a j a i l ma nsuun t ame rki nt ää piirroks ista tai va l o k uv i s t a ei saa unoh taa. Va l okuvausmenettelystä on sovittava esimiehen kanssa.
12
Avain?a ljastumahava innoista tul isi saad a ken t tä =3?Or t t ia varten t ie toa mn. l iu s ke i s uude n ( t a i e rilai stenliuskei suuksi en ) luontees ta : r a i t a i ne n , läp ikot ainenh omog e eni nen , k=e nu l a at i o jne . , s amo i n vi ivau ksenluontees t a : mineraali lineaatio , mik ropo imutu s j ne . , se kä le ikkaavi s t a r ak e nteista . Pr imä ä r i r a ken t e e t t ul e es e l os t a a .
Tektoni s issa t a s o mi tt au ksi s s a mi tataan t a s o n kaateensu unt a j a v i ivas uunn issa v iivas uun t a .
Ra o i s t a mitataan va in pää r ako ilu su unn a t , ellei anne t amuita ohj e i t a .
Kartoituslomakkeill e e i tehdä mittauks iin dekl inaatiok orj a usta .
L isä 1 e h t i
Vi ivo i t e ttuj a lisä leht i ä (A5- ko ko i s i a) käytetää n pä i vä k i r jana ja y leisl uo nto is t en maasto h a vai nto j e n tekemi s ee n.
Lisä lehde l tä tulee ilmetä k unak i n päi v ä n ä ka r t o ite t tualue (koo r d i na a t e i n tai paikannimin ), ellei s e kä y ilmikarto ituslomakkeista.
Lisä leh d illä vo id aan s e l ostaa es im . pa l j as t u ma t t oma na l uee n l oh ka r eistoa t ai kuvat a aluee n poikke ukse l lis t akasvilli s uu t ta ( e s i m. kalkkik ivia lueen ka s vi t ) yrns .
"Lisä le hde t s i j o i t e taan ?äiväki rjakansio i h in ka r t o i t u s l omakke ide n vä l iin kronolog i seen j ä rj e s t y k s e e n .
N ä y t t e e n o t t o
Pa lj as t umi s ta otetaan nä y tte itä t arpeen mukaan, mieluummi n kuitenk i n li ika a kui n l i i a n väh ä n . Näy ttee to v at sel l a ista tietoa, j o t a ei paraskaan k uvau s vo itäys in ko rv a t a .
Näytteitä otettaessa on kiinnitettävä huomiot a si i he n ,että alueen pääkivila j eista mahdollisine eri la i si nemuunnoks inee n t ulee riittä vä n runsaast i näytte itä. Eiri itä, e t t ä ke sän a lus s a otetaan jos tak i n k i vilaji s tan äy t e , johon s i tt e n kesän mi t t a a n v i i t a t a a n . Sama s t ak i nk i v ila j is t a on pitki n kesää otettava t yypp i ä hy v i ne d us tavia näyt te itä.
Nävt t e e t nu me r oid a a n hava int o aluee n nume r o lla . J o snäytt eitä on ote ttu havaintoa luee l ta , j o ssa o n useampa ak i vila j ia, l i itetään k i v ila j i a os o itta v a nu me r o hav a i ntonumeron pe rään .
Esim. ha vai n t oalueelta 23 4B ote t ut nä y t teet 1 . ja 3 .k i vi la jista merkitää n 23 4B-l j a 234 B-3 . J os emo 1 . k i v i l aj i s ta on otettu use ampi näy te , me r k i t ään se 23 4BlA , 23 4B- I B, 2 3 4B- I C j ne .
Jos havaintoalueella 235 on vain yhtä kivilajia, jostaotetaan useampi näyte, merkitään ne 235-A, 235-B, 235-CJne.
Näytteiden numeroinnissa voidaan maastossa käyttää vedenkestävää huopakvnää, kiviteippiå, numeroituja pusseja Jne.
Täydellinen numerointi on parasta tehdä majapaikassa.Ohjeet ovat sivulla 14.
13
14
MA JAPAIKASSA
P ä i v ä k i r j a k a n s i 0
Ma as to s sa muk a na ole vaa n ka ns ioon ma h t u u va in r a j o i t e tt u mää rä lomak ke ita ja l i s ä l e ht i ä . Tä s t ä j o h t ue n s i irre tää n lomakke e t l i s ä l e h t i ne e n pä ivä k i rj a k a ns i o o n , j o t asäi l ytetään maj a pa ikass a .
Li säle htiä täyte tää n myös n i i l t ä päi vi lt ä ( t a io s a päi v il t ä ) , j o l l o i n ei ole s uo r itettu ka r to i t u s t a .Tällö i n se los tetaan , mitä on tehty .
N ä y t t e i d e n m e rki n tä
Näy t tee t va r u s t e t a a n k i v i t e ipil l ä , j ohon kuu lakä rk i k y nä l l ä t ai s pr iiliukoi s e lla h uo p a k y nä llä k i rj o itetaannä y t t e e n tu n n u s se u raa vast i : hav a i n t o al ue e n numero k iv ila j i n nu mero - ka r to it taj a n n i mime r k k i / ka r t t a l e h t i1 : 10 0 00 0 - v uosi . Esim . 234B - 3- HSK/ 11 44- 76 .
A tk - 1 0 h k a r e - p a 1 j a s t u m a n äy t e l u e t te l 0
( k i v i nä y t e l ue t t e l o )
Kaikki näytteet merkitään l ue t te l o o n numero järjestyksessä .
Jokaisel t a 1 :1 00 0 00 l e hde l t ä t ehdään omat luettelonsa .Samoi n on hy vä tehd ä omat l ue t t elonsa ka r t o i tu s - j alOhkarenäyt t eistä s ekä Ni - ohj e l man näytte is t ä .
"Nä y t t e i stä on l ue t tel ossa käy tettä vä sama a kiv i la jin i meä, joka on kartoituslomakkeessa . Tämä vo i o lla va inken ttänimi, joka sitte n tarkemm i n tu tkittaessa voimuut t ua . Pää a s ia on, että samanla i s ista ki vistä kä ytetään ko ko a j a n samaa nimeä .
LOMAK E TÄYTETÄÄN HUOLELLI SESTI. SII HEN ME RK I TAAN NÄYTTEEN KOORDItlAATIT , NÄYTTEESTÄ TILATUT JATKOTUTKIMUKSET;ANALYYSI T , HIE ET JA / TAI OMINAIS VAKI OMÄÄRITYKS ET .
Jos näyt t e itä o n ke rä t ty runsaasti j a myö h e mmi n käy i l mi , että j otk u t näyt tee t samal ta kiyilaj i alueelta ov a ttäysi n sama nlais i a, voi näy t t e itä h ä v it t ää . Lomak kees een on tä l lö in merki ttävä , että näy t e o n hä vi t e t ty .Ma l li ki Yi näyt e l ue ttelon täy t tämisestä on siv u l l a ' 39 .
REVI DO I NTI KARTOI TU S
'.J os j 9 l1a ki n al ueell a suoritetaa n r e vido i n t i kartoitusta , on me nettelyt a voista sovittava es im iehe n ka nss a .Uu s i i n havain t o l omakke i si in on merk it tä vä , mi t ä vanh a ah a v a i n ton umeroa uusi ha va i nt o n ume r o va s t aa , s amo in pal j a s t uma k a r t a l l a on oltava uusi ja vanh a hava i nto nume r o ,esim . 147 = 237 -VJP , karttama l li s ivul la 35 . Jos käytetään vanho ja h a v ai ntonumeroita, tu l e e uusist a lomak keist a ilmetä, e t tä kyseessä on r e vidoi ntik artoitus .
KALLI OPERÄKARTAT
Jokaisella kart a lla on geolog i ste n ha v a i n t oj e n lisäksio lta va s eu raavat me rkinnät ( ks . ka r t t alii ttee t sivuil la30 -3 6 ) .
ka r ttalehtimi tta k a av ak u lm a k oo r dinaati tka r t o i t ta j at ja nim imerk i tv uosika rtan l aa t u
Ka r toi t t a j a t p ii r t ävät s e u r a a v a t ka rtat
1 pa l j astumaka rtta ( l i i t e s i vulla 30)2 tekton iset element i t ( l i i t e sivu i l l a 31, 32 )3 kivi l a j i k a r t t a luo n nos ( l i ite sivull a 3 3 )( 4 ) kii s ue l e ment ti ( l i i t e sivulla 3 4 )
P a 1 j a s t u m a k a r t t a, siv u 30
Palj astumaka rtall e (pe r us ka r t a n t ai ilmankuvantranspa re n ttik opio) s i irretään pa ljas t u ma t numero ine entussilla maastokartoista. Numerot kirjoitetaa n pal jastumien viereen. Rastilla ja kirjaimella merkitään havai ntoa l ue i d e n keskipis t eet, mi k ä l i n iitä paljas tu mal taon e nemmä n k uin yksi.
Palj as tumat p ii r r etää n j a vä ri t e t ään pä i vittä i n pa lj a s t umakartalle.
Paljastumakartan selitysosaan tehdään luettelo kaikistakyse isellä karttalehde llä olevista paljastumista numer o järjestyksessä.
15
Es i m. VHK-76 :TAK- 76:
1-16, 21 - 3 6 , 4 5 , 47-5065, 6 8- 74 , 81 , 88-11 2
Jos samal le työkartalle on yhdistet ty useamman erikarttalehden alueita, on karttalehti rajat merkittävä.Kartan selitysosassa on l uete l t a va pa l j a s t u ma t ka r t t alehdittäi n .
Esim . 4 211 06VHK - 76 :TAK-7 6:
4 211 09VHK -76 :TAK-76 :
1- 16, 21 - 3665 , 68 -7 4
45, 47 -5 081 , 8 8- 112
16
Pal j a s tuma ka r t a n merkit
paljastuma j a tunnus
h y v i n p i e ni paljastuma
epävarma paljastuma ,rakka tai paikall i ne nl o hk a r e i kko ( t i he äpisteviiva )
kaivaus, monttu
~b:;-HSK
•
D
Paljastumatihentymien kohdalla tunnukset viedään ulommaksi käyttäen p a l j a s t uma me r k i n kyljestä havain tonurneroon suuntautuvaa viivaa.
Esimerkki
Q360- KAKXA
62-KAK
Z9-HAXB~~6 1 _KA/(363-KAK
2B-H -HAS
Jos havaintoalue koostuu useista lähekkäinolevista paljastumista, yhdistetään paljastumat sekaantumisen välttämiseksi viivoin' toisiinsa tai ne ymnäröidäänlyhyellä katkoviivalla.
Esimerkki
J o s samalla kartalla on erillisiä, useamman henkilön kartoittamia alueita, erotetaan ne toisistaan pitkällä katkoviivalla ja kullekin alueelle ITEr
k i t ä ä n selv~sti kartoittajan nimimerkki ja v uo si. Paljastumanumeroihin ei siten tarvitsel iittää kartoittajan nimimerkkiä, ellei seselvyyden vuoksi ole tarpeellista . Esimerkiks i silloin, kun samaa aluetta kartoittaa useampi henkilö , on nimimerkin oltava j o ka i s e npaljastumanumeron jäljessä.
(
c
Esimerkki
17
T e k t 0 n i s e t ele m e n t i t, sivut 31 ja 32
Tektoniset elementit piirretään muoville. Piirtämisen yhteydessä suoritetaan deklinaatiokor-jaus (k s . peruskartta). .
Tektonisista suureista piirretään .seuraavatelementit:
tasoelementti (taso- ja yhteenkytketyt suureet sekä pohjan suunta)
viivaelementti (viivasuureet)
rakoelementti (raot, rakojuonet jasiirrokset), joka piirretään ainoas··taan esimiehen pyynnöstä.
Jos tektonisia mittauksia on runsaasti, ei niitäkaikkia tarvitse piirtää elementeille, kunhankartoitetun alueen tektoninen luonne tuleeriittävän selvästi esille.
IJ OS on käytetty muita kuin onjeissa annettujamerkintöjä, on ne esitettävä kartan sivussaolevassa selitysosassa.
Tektoniset merkit
Tasoelementti
K,KK
K,KK
= kerroksellisuus, vallitseva kerroksellisuus
= pysty kerroksellisuus
18
+
I
+63 /r
/
63,,'
."63.y•..'
Vi iva e l eme n t ti
7+
7+
K,KK
L,LK
L ,LK
L ,LK
Ll'RA
L+V
L+VE
HP+S
PA
PA
PA
PPA
PPA
; va a k a kerrokselli s uus
; l i u ske i suu s , v a l l its evaliuskeisuus
; pysty liuskeisuus
; v a aka lius keis uus
; r a i t ainen liuskeisuus taiseqre~oitunut (gn e i s s i r a i t a i s u u s )
; nuor emp i liuskei suus (X onn ume ro tai kirja in )
= k r enulaa t ioliuske i suus(c r e nul a tion fol i a tion )
= fraktuuri liuskeisuus ( f r a c t u r ecleava"e )
= hierto liuskeisuus (s h e a r i n g)
= liuskeisuus + v i i v a u s
= liuskeisuus + v e nymä
= haarniska~inta + siirroksen suunta
= pohjan suunta
= po imua k s e l i
= pysty p o imuakseli
= v aaka poimuakseli
= oienoispcimuakseli
= pysty o ienoisp o imuakse l i
i
c
PPA = va a ka ? i enoi s po irnua ks e l i
19
= antiforrni
= synforrni
= pysty viivaus
/I7+
SYNF
ANTF
v
v
= viivaus yleensär
7+
v
VE
VE
VE
= vaaka viivaus
= rnineraaliviivaus (MlN = SV,BT, AF tms .)
= tasojen leikkausviiva
= "Rodding"-viivaus
= budinaasiviivaus (boudinage )
= venyrnä
= pysty venyrnä
= vaaka venyrnä
Rakoelementti
PA,PPA=OK =
PA,PPA=VK =
oikean käden Doimutai pienoispoimuakseli
vaseIT~an käden ?oimutai pienoispoimuakseli
R
R
R
RJ
= rako
= tJysty rako
= vaaka rako
= rakojuoni
20
i ST = siirrostaso
56! ST=OK = cikEan käden siirross-:
I5~1 ST=VK = vasemman käden siirros
65/1
ST=N = normaalisiirros~ -6\1 ST=K = käänteissiirros·
(
K i vii a j i k a r t tai u 0 n n 0 s, sivu 33
Kivilajikartan luonnokselle piirretään paljastumien rajat sekä kivilajirajat (katkoviivalla )kartoittajan näkemyks en mukaisesti .
Piirrettäessä käytetä~n hyväksi alueeltasaatavilla olevaa muuta tietoa, esim. geofysikaalisia karttoja .
paljastumat väritetään voimakkaammin, niidenväliset alueet jätetään vaaleammiksi.
Jokaiselle kivilajialueelle merkitään ao .kivilajilyhenne, mm . sen vuoksi , että j o t ku tvärit poikkeavat huonosti toisistaan.
Kivi lajikartalla on oltava :
kartassa käytetyt värit selityksine e nkartass a käytetyt pääl lemerkinnätse l i t yk s i n ee n
Kivi l ajivärit ja merkit
SYVÄ KIVET
/9 PRD, DUN, CORT, M DUN. M PRD, PK, PYR. HBL, MPK
210 S P
49 GB, NO, A NT, M GB
59 DR
110 SY, MONZ
1051007mm II!lI!l I KV MONZ / KVMONZDR / KVMONZG B
65 I 7-<1KV DR /GNKVDR
60 I 7-<1GRDR / GNGRDR
70 I l+t?*1GR / CHAR / APLGR / PGGR
70 1-< -< 1GNG R
35 I ( :"/* 1TR / APLTR / PGTR
35 1-< -<1 GNT R
21
22
JUON IKIVET
4 9 I LAMP , EJ , DB , MDB
59 I IJ, ABDB
3 0 I I ABT
70 I /'./*§j HJ / APLJ / PGJ / PFJ
PINTAKIVET
22 9 I /L/.fjAI EVULK / ELA / ETU /ETUF / EAGL
229 I:.: ~=.:4<;;'"~ I URPFT / PLPFT
211 I /L/.f:lA I IVULK / ILA /ITU / ITUF / IAGL C
240 Il/WAI HVULK / HLA/HTU / HTUF/HAGL
240 10 0 h\\~~ 1 KV PF / MSPF
245 I l l 4§A I SVULK / SPILA / STU / STU F/ SAGL
SEDIMENTIIKIVET
Si - valtaiset
731 0 I HKV, SATR, PARK, ARK / KGL
10 7 0 I KVT, JASP, CHERT , KVK / KGL
AI- valta iset
161
1 71
159
12 0
7 0 FY, KL, KGN / KGL
GRV
KZ
ML
30
Ca- ja / tai Mg-va Itaiset
___~I KRBK, KLK, DO, MERL
24
.D. GRF = g-rafiitti
KRD = kordieriitti
SIL = sillimanii tti
SlQI. = skapoliitti
~ STA = stauroliittib ) asu ja rakenne
-+- SUT = suuntautunut
-{'\ POR = ,?orfyyrinen/ /
("
GN = yleinen gneissin merkki
JUO = juovainen
- RAI = raitainen
<> SLG = silmägneissimäinen
KAT = kataklastinen
b MANT = mantelirakenne
TYL = tyynylaavarakenne C
AALM = aallonmerkkejä
:::<:: VK = virtakerroksellinen
M ~1GT = migmatiitti
;;::::j RMGT = raitamigmatiitti
SCSO = schollenmigmatiitti
SGN = suoniqneissi
~6R
~GR
-J
= o sue , s u l ke uma (SULK) , s uonia jajuonia (k i v i l a j i o l tav a n äkyv iss ä )
= -juon i (k i vi l a j i o ltava näkyvissä )
25
=IVULK VLK = välikerros (k i v i l a j i ol t a v a näkyviss ä )
HRT = hiertynyt , hiertymävyö-hyke, ruhjevyöhyke
NN BRT = breksioitunut, breksiavyöhyke
HYL = myloniittiutunut, mylo-niittivyöhyke
K i i s u ele m e n t t i, sivu 34
Kartoitetun alueen kiisuelementti tehdään töitäjohtavan geologin toivomusten mukaisesti.
26
.;? KKOS~ :"L I NLN LYHENN:': LlJE7T:: ~C
AN7F :: antiformiAT? :: antofylliit~i
gabro
epidoot't i u"i: -..:. m..:~
epävarma pal jastumaer ittäin kar kear ake i nenf l e xur a l roldf l ucr i s o i u"t if yl li it":i~rak~~ur i l iu s k e i suu s ( f~2 c~u~e
c l eav age)
- gne i s s igneissigraniiT~ i
gne iss igranoåiorii~T i
gne is s ikvar~ s id iorii~~ i
gneiss i mä i ne ngneissi~rond j emi iTt i
grafi it t igranaatt igraniit t i
= graniittigneiss igrani i t t i ut unu"tgranodiori it ~ i
gr anodi or i i t tigne i s s igranul i i tt i
= grauvakka= greisen
H? = he.arniska pintaHPi-S = haarniskapinta + s i i rr oksen SUU:1taHAGL = hapan aggl orneraa"t"tiHJ = hapan j uon iHLA = hapan l aavaHTU = hapan t uf fiHTUf = hapan t uffii t "t iHVULK = hapan vulkaniitt i
FEH = he rnat:i i t t iHET = het erogeeninenHKV = hi ekk ak i v iH = hi enorake i nenr hi er tc! i usk e i s uus ( s hear i ng )~S H =HTF = hi.e r-t ymäpo i.muHV = hi ertymävyöhykeHRT = hi er t ynytHRT K = hi er tyny-<o kohtal a i s est iHRTR = hi er tyny-<o r unsaastiHRTV = hi e r -tynyt vähänHOM = homogeenine nHB L = hornbl enåii"t"ti~y = hyper s -<o een i
GRVGRL1
GRGN
IGN = igni rnbriittirakenn eIJ 8 = ij oliitti1AGL = i nt er medi äär i nen agglomeraa~t i
~w = inTe~mediäär ine~ juoni= ~A = iotermediää~i~en l aava__~ = i~Le~med~äär inen t~=~ i
_~ ~; = i~Termediääri~e~ ~u=~:i~~ i
GE =- GN =GNG?-. =
GRT =GRDR =GRDRGN=GRL =
GNGRDR=GN KVDR=GN =GNTR =GRf =GRA =GR =
::;p,:, =L =E =TV? =:~L' =?y =
l... : R.!" =
ei t as ar ake inenernäks i nen aggl omeraat "tiemäks ine n j uon iemäks i ne n l aavaemäks i nen 1:u :=::iernäksin ~n tu~~ii~ ~i
emäksinen vulkani : t t :
:: apa t Lit t i
:: aa~ lonme~kkej2
:: agglomer~2~~ir~kenne
:: akt i n o j i i t t i:: a lb i i -:"t i:: albii"tt~uLunu~
:: albit ii"'C ti:: amfiboli:: amfiboli.it "'.: i:: anåalus iir r i:: a nor-tos i i.r t i
:: avonainen poimu
Ar.LMAGi.A!C'AA3TTA37AfA:EA:'LANT
AF?RH :: Apex-häi~iö
AFLJ = aplii~~ijuoni
APLGR = ap l i i , tinen gran i itt iA?LTR = apl i ittinen crondj emii t tiARK :: arkos i i t t iASK :: ar s eeniki isuASB = asbe s t iAVOF
ET = bi ctii t t iBOR = Dorni it"t iBOUD = b ud i no i.tunutBRMA = breksiamalm iBRMG = br e ksia mi gmati i tti3RT = breks i o i t un irt
"
CHAR = cha:-nockiittiCHERT = cherttiCHP = ch evron poimuSKP = concen"tri c f oldCORT = cort l and i itti
K = de"taljikar t taD3 = di ab aas iDIKT = di k o: yoniittinen r akenneDl = d iops idiDR = åior i i 1:-.::iDIS? = c.i sha~oninen pClmuDISK = diskordans siDO = dolomii -::tiLAA? = drag f ol dDlJN = duni i t ti
-T_ =~.I. "
E: AGL =EJ =Ei..to. =E: 7C =::::':' :.iF =~VULK =
27
I NB?- =• • • • • 1 • K'IiMS L = kva~~si-maasälp21 iuske~ntrusllV1DreKSla
I SO? = isok l iinine n poimu KVAr = kvart s iutunuL:KUM = kumrr.i ng"Loni i t "t iKU = Kurnpu
J ASP = j as pi l i i -: t i CUP. = kuparihohdeJ O = J OTuni CUK = kupar iki i s uJ UOK = j uoksurakenne KY = kyani itti-J = -juoni K = käänteissii!"'r'osJUO = juovai nen
KV =KVDR "KVDRGN=Kvr =
= laahuspoime.= lamprofyyri= l api l l i ra kenne= Lapponium= l e i kkaava esiint ylTIistapa= leptiitt i= limoniitti= -liuske= liuskeinen= l i us kei s uus , vallitseva liuskeisuu,= liuskeisuus + venymä= liuskeisuus + viivaus= lohkare= lohkareikko= loiva poimu= louhos= lyijyhohde
= norii"cti= nebuliit~inen migma~iitt~
= maasälpä= magmaattinen kerroksellisuus= magneettikiisu= magneettinen häiriö= magnetiitti= malmi= mantelirakenne= massamainen= merkeliliuske= metadiabaasi= metaduniitti= metagabro= metaperidotiitti= metaperkniitti= migmatiitti= mineraalivi ivaus (Ml N = SV, ET,
AF tms, )= molybde enihohde= monttu= monzoniitti= muskoviitti= mustaliuske= myloniitti= mylonii~tinen, myloniittiutunut= myloniittiutunut kohtalaisesti= myloniittiutunut runsaasti= myloniittiutunut vähän= myloni ittivyöhyke
= normaa~isiirros
= ~ uorempi l iuske isuus ( X on numero- ':~ ' - "' V'O -: ~ :_ '
LM?LAMPLA?LALEIKLPFEL-LLL,LKL+VEL+VLLAVO?KPBH
MSMAGKFEKMAHFEHMAMANTMMERLMDBMDUNMGBMPRDMPKMGTVMI N
MOHMMONZMUMLMYMYLMYLKMYLRMYLVMV
NEENON
= kr-omi i t t ;
kvar~ s
kvarts dioriittikvar t s dio!'iitt ig~eissi
kvar "t s i t -:i
eRT
R
KKMSKLKKREKRBKKBTKRBTKA
= kai vos= kalimaasälpä= kalkki ki vi= kar bonaat t i= kar bonaat t i ki v i= kar bonaattiut unut= karbonat i i "tti= Kar j al a i nen= karkearakeinen
KA = karsi-KART = karsiutunutKAT = kataklastinenKSRR = kerrallinenK = kerroksellinenK = kerroksellisuusK = keskiräkeinenKL = kiilleKGN = kiillegneissiKGNMGT = kiillegneissimigmatiittiKL = kiilleliuskeK = kiillotettu ohuthieKS = kiisuKSH = kiisuhomeKSE = kiisuj a epätasaise~ti
KST = kiisuja tasaisestiKSJ = kiisujuoni~ = kinzigiittiKI = kirsiKIRT = kirs iytynyt- K = -kiviKLA = klastinenKLO = kloriitti3 = koht al ai s es t i (petrografia)(30-7O'~)
K = kohtalaisesti (malmitiedot)KOM? = kompakt i malmiKOP. = kompassihä i r i öKONF = konformi esiintymistapaKGL = konglomeraattiKONK = konkreetioKONT = kont akt i pi nt aKRD = kor di er i i t t iLCp~ = krenulaatioliuskeisuus
( cr enul at i on fo~iation )
Of = .o f i i t t incn0 = ohuth i eOK = oikean käden po i muOK = oikean k ~lden s i i r-rosOKP = o ik eakätinen po imut usOXE = oksideja epätasais est iOXT = oksidej a tasais e s t iOX = oksidiOXJ = oks i dijuoniO:'::·iA = oks idimalmiOL = o l i v i i nimlV = ominaisvakiomääritys01; = Outokumpu-jakso
RAD = radioakt iivisuusR = r aeEIT = r aekooltaa n vaiht'e levaRR = r ae!>yhr.1äRAl = r a i t a i nenRPR = ra ita i ne n pir or e
LRA1 = ra i ta i ne n liusk e i suus ta is egr ego itunut (gneissirai-t a i suus)
kf!GT = ra i ta~igmatiitti
R = r a:'<: kaR = r aKoRJ = r axo j uoniRT = r aontiiyteA = r aoakallioRAGR = r u·pakivi
TVP : t a i vc po i rr.uTLK : tal kki
( < 10 %)
> 70 %)
(petrografia)(malmiti edot )
s uonigneiss i r öKennes uuntautuma~on
s uuntautunutSvekofenni nensyen i it tis ynformis ädekiv i
r aut amuodos tur..arelikt i siä j ääntei tä.r i kki ki isurikkou t unutr ikkoutunut 'koht a l a i s est irikkout unut r uns aast irikkout unut vä hän"Rodding" - vi i vau s
ruhj evyöhy kerun saas ti (pe trografia)runs aast i ( mö l mitiedot)r ucs t e ine n kivir uostet äpliärypässamankeski ne n pcimusar v ivälkesatroliit tisatunnaisestisatunna i s es tischeeliittischl ier enmi gnat i i t t ischollenmig7at i it~ i
sedimentt i nen a lkupe r äsekundäärinen r uosteis uus~ekundä~risiä r ad .akt . mi neraale jaserisiittiserisi i t~iytynyt
serpe nti in iserpent ini ittishear f o Lds iirroksen suur.t asiirro s t asosillimaniittisilmägn e iss i mäinensilmäkkeinens i milar f ol ds inkk i välkes kapoli i t tislip foldslumping-rakennes pi l iit t i nen agg l cmeraatt ispi lii t r inen 12avaspiliittiue~ t u== isp i l i i tt inen tuf~ii t ti
sp i l i i ttine~ vulkani i tt istauroliitt:isulfidisulfidimalr:lisulkarakosulkeumia
ITHUOD=REL =SK =RIK =RIKK =RIKR =RlKV =VROD =
RV =4 =R =RUO =RTP =RR =SKP =SV ' =SATR =1 =S =WS =SCHL =SCHO =SED =SRUO =SRAD =SER =SERT =SP =S? =HTP --S =ST =SlL =SLG =SlM =YHTP =ZNS =SKA =HTP =SLUM =SAGL =SPILA =STU =STUf =SVULK =
.STA =KS =KSMA =SR =SULK =- 5 = - suoniSGN =M =SUT =Sf =Sy =SYNF =SDK =
= pa l j a s t uma= pal lorakenne= par allel f old= pegmat i i tti juoni= pe gmat i i t tinen graniitt i= pegrnatii t tinen trondjemiitti= perrt Landi i t t i= per-Ldo t i Lr t i= pe"kniitti= pi e nois poimutus= pienoispoimuaks e li= piirr os= pi l s t e i ne n= p I n i i t t i= pi nt ahi e= pir ote= pl ag i okl aas i= pohja- a'r koosi= pohjan s uunta= poimuakseli= poimut-:=unut= porfyr oblastinen= - por fyri itl: i= - por f yyr i= - por fyyr i j uoni= porfyyr i nen= Pr ekarj alainen= Proxan- häir iö= ptyg ma a1: t i nen poirnutus=pyr okseeni= pyroks en iitti
- PFT-Pf- Pf JPORPRPRHPTYGPYPYR
PPf.,LSKPPGJPGGRPGTRNl PPRDPKPTPPPAPPLSPINPPRP i,
PARKPPAPOH!PF5
TA R
VI N'"TTTRr:TRT~.GN
T lJFFTURBr URTURTHTYL
UNAKURUPU
KKLKFVALSVKVKVKPVEVENVERKVIKVI LVVKVULKVUBRVUPVUK2VVLK
HOL
YHTP
= tc. s 2r .:l ke i n.::: n= t~soj e n l e ik kaus v i~v3us
= 't i c Le i k k aua= r i i v is= t r-e rnoLi i t t i= t r ondj emiitt i= t r ondj emiit tigne i s s i= t uf fi l' akenne= turG ld i itt ir~k~r. t ~ ~ t
= t ur-mn Li i n i= t ur ma l i n i s a a t:o= tutk ilflus oj a= tyyn:.rlaavaraken~,e
= unakiitti= ura: i i tt i= uran i niitt i= uurre suunt a
= va l l i t s eva kerrokse llisuus= vaLl i t seva. liuske i suus= valokuva= vals sa ut unut= vas emman käde n po imu= vaseffiman käden 3 ~lrros
= vas enkätinen poi mut us= ve nyrnä= ve nynyt= verkkomainen= vihreäkivi= vihreä liuske= viivaus= virtakerroks ellisuus= vul kaaninen al kuperä= vulkaaninen breks ia= vulkaanisia pommeja= vuolukivi= vähän (petrografia) (10- 30 %)= vähän (malmi tiedot)= väl i kerroksia
= wollastonii t t i
= yhteneväinen poi mu
2
KARTO ITUS
I-i 'iAIIRNIO (KAS) 197/j3J.j3 - 310 0
P.V, TUORE",q (PI/T)I~7415 - 45,35, st
f./ .SAAP-N IO ([m s) 19'""1551'1 - 63 8} 540 -51/311 ,l{" AK O (MKA ) ,'1 , 5
, 'l.~ - 1"3'1
1
OUTOKU MPU 0UM clm,.1":'L,;;n l!.i
YPÄJÄ,JO K [OI I~t:N
?ALJASTlJMAKARTfA41L--- - - ----.J---='---'- _
o
-- -- x~ 67Lj7.0
y.' )
. j 7y0T ......-
~"
~....-4
/1~~o 85 63
~Y -,80{t
~
~~- 19'<
I-
IBOAs
cc
KR fl.10 ITVS
H. SAIlIl-NIO (HAS) I ~'HP.V.TUOIUIJl (PVT) Iq'iLJ
IU'AlltuJ10 (HAl;) 191e;M·ll. .Allo (M~I1) jq?5
0dr- ,<r">-
OUTOKUMPU Öy 1'20000t.1 almin~lsinlö
~YPÄlÄ, JOKIOINEN 61~3
t~IITONlrJtN o,a~.~d",(1j1ASOE~'M~~TTI 21\ I
X'6141O"1oeir::r"'r:
:
Il
lJr,
1---I ~ _-
wN
~~TOITU5
H.SAAP-NID (HIlS ) 1'1'14;'v.TUDfU'.~ (pvTl l"i"flj
H. "IlA~NIO (HAS) 1'I"'l5M·Il .A~D (M(A) 1'l1'5
OUTOKUMPU O~ 1:20000Malmina15inlö I
VPJUl'.,JOKIOJNEN SH%J~.~ I 01111 /J UI On lahd'lslli
V l lVA n EM ENTTI 21\3 01
u>-
X= 61 47.0--- x~ 67/17.0
,i
,J
r
ccw
oor::r
llAR10ll V5
H. ~ A AlltJIO l IlA~) 1~"111pV.TUO IU \...1\ (PVT) Iq'l \j
" ~ . SAA RNIO ( 111\ '») lq'l ~
M.Ll . I1HO ( MKA) Iq 1 5
; E;) HTUF
G 11 VF
GJ ~TuF
lL!l URPFT- CJ AFB
CJ EVULf{
CJ HVu\...1<
CJ GBCJ BRORCJ Gil.
0 KVTI::z§] !<.l-.jGRA · p·,t.
-q0
S•>-
OUTOKUHPUQy 1:20000Malmin415inttl
YPÄJÄ,JOKIOINEN 1i1~KIVIl AJ IKARTTA 0$0 1'~d,,1JlIllnNNn~ 2113 I ,
o
V -~"I~r
AI=B
o
HVULK
X~61l.jl.D
----- -----------...---...-..... "'/
//
//
//
//
o
o
(J
GRDR
RAIli AUMO (RMA) 1982
X KIISUHAVAINTO
OUTOKUMPU 0!l "20000Molmloe.lslnUI I
YPÄJÄ,JOKIOIHEH 61~%J
KII5UELEMENTTI Osa 1t.~~fl 'ilÖ'ltl?
ods:II
>-
()o
o
o
oo
~SK,FEKo
9 FEKC) ,
o
~SK
~FEK, SK
~ FEK,GUK,SK
D
o
oo
\)0
00
D0 0 SK,FEK
fhFEK
0
o1\)o
o
o
oo ~
O
f\ O~ ~ SK,CUK,FEKo 0 0
o OD
o
oo
QF~K,CUK,SK
o
o
o
o() n
X=67/J7,O
o oo <8> SK,CUK,F EK
\j\)
dD
o
o
)
;
b«)
)
i;)
rJ
.'
~ ;.. . .'. ."
('-- .. " . r
. ,. .,,," "
-, ..~ .. .
< ,
-
IKAR10 /TuS
, H 'iAA RJV IO (f-lA S) 19 743 J.j3 - 3 "0P.V, n)O R ~~A (PVT) I~74/5 -45,95 ,31
f-l ..,IlAP-NIO (H AS ) '9'155 n -53 8, ~ LjD -5J13
,"1 \.I. .AKO (MM) ' 'l , 5'i.~ _",'1
REVID01NTI XARTOI1US I, RA ILI A UMO ( R MA) 1982 1
J - ILj i
I
4
120(;ODOUTOKU MPU OyMolmlrlQl.!,lnto f--I,YPÄJÄ.~O~'O'NEN 6)4 ; ~- ' -,
~5d j
~ PA lJASTJMA"ARTT-\ 1°211 ~'-!81C 5t.o !
" , -.
4
IkA llE X IVIN EN (kf1 k) WtdLl- L '1
VI LLE SDRAN IO N( VIS) W1 ("
150 - L56 \
OUTa KU t·!PU~I . '2G C0 ~)I-Il QIf'~nlHSint.o '" '--=.r-="Y PÄ J;';, JOKIO IN ~N 67~l/«,
lDHKAREkARTTA °ilJ~ CB(! · ,t.l
1...32
TOPOG ll.AftKUNr""
. 05 , 06KotI< ....,de. "''' ' ''';''11 ..... ' e ..p inn..u .. N"
, 07
N:o 2741 11
...... 13·N.~ " 013"\
......"i
Ne utalu"unkO"lIUl Ne k len ,'Ito/ on u m;illlehden II",eel l3 " :11 nu I "' UI ke~Ir. ,
mU r u' + <11 " . V",o tv,nen m......t0 5 0:1-'':1.''
S"'on kll tml ,ntl lroordi 'llu ,tton ,,·ale5eli onmeridi"lnill 24 dit . Gre en w' ch ' 'It1 t u ...tlU, tlell Ja r 'lheli on pl, "l ntuull . Kelle'~~r~~l~~. "ISU lYl 1-koo r d illlltin arvo
RU5ke ~H" pl, ne t un It orlle u!ml 'lcn kC'onl lnllt!ltO" P-llr1!:!; nll mo:r,a iJJIIl/, zr ,c.G r,ecn ..,ch'U:i tuun t ~ , n ..n t.l. '-J k5t 'l 0 '1;:1'YinU U1Il _ Ketkomefl diun,,, ' UtU Va1-1(oo rd;lIlI(l n ar ve Oli Soo 1c m.
[BTDl50~
5.0
7530/40-24:'" 530/40
DEKLINAATIOKORJ AUS
360° = 6000· (piirua).
1° = 6000v
/ 36 0 = 50v
/ 3 ~ 17 "
l V = 360 ° /6 00 0 = 0 . 0 6°
Dek l i naatiokor jaus t e hd ä än
karttal ehtijaon mu ka isee n
~e~l~p~hiols~s!a_k~r!t~p~hio~s~e~
(Ga uss-Kr Ug er) X, Y - koo r d i na a t i s t o on.
v
( - 1 / 2
na p a
Nek+N ak ,
o n 8 x1968)
19 fi 8- 197 6vv .j oka2 .
Komp as s i l u kemaan l i s ä t ä ä n:
1. Neul a po h j oi s e n ja na pa pohjo i sen väl i ne n kulma +
poh j o i sen j a ka r t t apohj oisen vä l i ne n ku lma , e liv v v
j o ka on +87 + ( - 13 = +74 (v ,
•Vuotui ne n muu tos -1 / 2
= _4v
3 . LOD u11inen ko r j a u sv v v
+ (7 ~ - 4 = +7 0
kcmDas silukemaan
= +4.20
v . 19 7 6 :
.:11
'-
1t
,;,,-,"
',1
0
".111
1"
",.
.fo.,
.'
11
,1
ry
f'"
t•\
,.
[.•
,•
I'1
"IJ
.li
..~
,I,
/j"'
l,
(.
~\
..:,i\r
1
l'-
"'-lI'
)~Ii:.·)
~i
L.iJ1
,
• ,,!:~
t!
1,\i'.
'i:.
lI
,...
'1"l'j;i
I."
.!_,
._A
1
o~\!\1"1
"."
!"1
'.
,I
.'
1.'
1II
1
1i,
..
,1
ii
:
I,
!I
;I•I
~::=Y::-~---r-'.-:\-11\,
.....----
.'
.,
II
\.
:•
.;
!.
1.
·.
.1
\.:
e;
:•
.•
':
l\
i\':'1'
"'\,\,
'\1
--'---:-
\~
i~1~
~._...."
..
.'"'
'•
•-t
"1
1'"
..-.
.:"
:1;",:'_:'..'.'
l'
,-
•:
._.1
t:~~~;'*~f)hti'~1~)---
::;~~~..'"
"'\!\_~i
'1::
:ir-
I-0:
,i
i.,
'l'
''.,;''''
.
••
•I
Jr
'r.::._.:_.
i~
•"
,•
".
1:::1
1.:...,..
.l~::r
I;
•,
.-t-
'...
.~_~.,~
.'
,.'
,"
,,
.:
-,_
...
.,
,"
',
.'
}.-~g
,•
"I
."
,-
j-'"f
'.
I•
,,
'•
'1.
......'
'1'"';~.-t--...
.;i
Il
,'
..l....~
.";'
•.
"-
''',
,.
',
.,.,
"-"'
,~,.
•lO
I'
\".I:
:iI
!'
,."
"...
..':'
.._
__
i!
1,-
.j.
·"-···~··-T.,
.I
';"
•~~.):
...
'"
..'''
,.
.'
""'
....-.•..,,~
..::--:
':
;;
!.:!
;··\i;1:
i7J),~i
.;
.'
.'i--'
..
".
.-f,('
•'
,:.....
-';'J
.:
.'
..
,_
L'~;l'&~
i\~;t~~j~~~~~~+~~~~~~if~~P=~:~(~T~·~:~!.~';~:II;'-:;}I::,:'~'.:II:;',i:':ri\~
D•
".,
!;!_
'..,..n+.;',,":.'1tl
":\:1:::
,,;'J',-,U;~l'j
'1"":'
--.;
.'!'.
1",
;,''''''t:/.
.'
".
--.
.,..-".
,",.~.
·.'1:,":''::'i
','.,..
,ei'.,
-.c.':.'.__.
!:
.jK
'o}o;1I
I.-~
-;-:;'1
:.~:,
';"
:..",
...:,
Ii1
'1'
:~I
.f;~!;I~"i
:;-
I
•-
,."
",
,-.I
I.
I/.,
,,
:.
i"
.-"J
";,",1,
•'
e:
".
,"
;,
.'
..
i..
.,
.,.....~.'j;
':
~\~,~:~~;},
'
l
'''',
""
''_
1___.
:;
;.
.,1,
'r.>},,~&,V~1
i.
,•
"'-
1-'-
-1
..
;··,·'··
·...1.
.'
1("1....-:-.'.
,":,
....,
"'/
.,,':~_-"',._
.'
••
"".
'.
.,
'.
•,
•~,,~,
,..
0o
•1
1'
.1
"-e''1-/'""
"""'".,.
1.,,~
•.,,/
1:..
..';
;'c
..I
11
f'~,.'",....
..·.....L"
.,.,;.
"..
,........'.
.;fiiT
Fi
ii;:'i;',l'.-·~~,1~.;l
'i"
";'
..'
.•:.,
'.,
,l
,.
:::"'.1--
_'/.:_.l:.l\~f:
."
"?',
.,s
"'
.'
1·~!
i"~
.1
...
..
...
....',....
".
,.
',p'"-
1;
.,
...;,
L-
".
.,
l'
!~._"
'1
1"
•...
.....
ni:!
II
II
.,"
'4"
,I
:.
IIi
:,
l'
",
".
•"
"•
."""
.0
,...
,~
1'
i'
!"
~"l'
1'1'
_._:;;
t
t
""1';'
:'~
.i,
:':1
,.i
_1t
.~~+..~.
I!j,
I:
1I
'1
i;
iI
1I
,I
,
II
I·
I
aJ:,.
1',
d.
'1
;
OUTOKUMPU OyMalrninelsinlä '0 ._. ' -..r'
lOHKARE- JA PALJASTUMANÄYTTEET
69 70
51 - S9 O. P, I</ N I- o hJ.- h l el d flo l uku m iUlr i
6 0 F l U = I , RA O = 'l,FlU tRAO_ 3
O MV - 1
57 se 59 6 0 6 1 6 2. 343312.2 1
ATK
... R l O ITT AJ A
s • 1
LO HK AA E N ÄY TT EE N TUNNUS : 1..:..L.J.I ---'--L1 5;.J[JE~0Df.Plj 8,31PA LJASTUMANAY TTE EN TUNN US :Isc o . S . 8 0
l W :l; NÄYTTEEN T UNNUS KO O D I T .~0 > « , >•::> e>: KTL 1,10 0 00 X Y KIVILA JI 0 P 'f :l; ANAL. 110 ~ ~.J
r"UDSz
-c .J N ÄYTTEEN NO-OSA / NIMIM. - ;z- 0 •~ •• , , .. . - I - , , ,
l , I ,_ .J.......l _ l- e-.
l , , I ,. , , ,. , , . - / , - , I , I ," f- --'-'-
, , , .. , ,. , , - I - . , , , , .L-.L.. I •-, , '. . - I - I , , .. -
. , , , - I - - I- , , , ,. , , .1.......l. , , ,l , '. '
, , , . - I ; - . , ,
, , r , I , I , .. , , , , - I I - , I , , , , , .- I
" -, .. , . . . . , --'- .L....l...
, , - I -- 1- ...LJ ....L.....I
, , , , , ,. - , I , -·, , , - , I , - I , , ,, , I 1 '01 ,
, , , , ., , , - / . - , , , , , , , , , , ,-
• , - /l
- . , .· ,, l I , , .. - I l , - , , , , , l , ,
, , , - I - , , , .· .J.......l
l , , I , ·I , I , , , , - , I , - , , , I , ,- _ .1-
. " . , - / - •,
, , ., , , .. , , - , / , - , l , . ", , ; , , ,- '- J
, . , - I -..- I -
- , , . , , , , , , , , ,, .. , , . ,. , , , , - I , - , , , , . , - l , ,
•,
- I - ., , , , ., , , , - - 1-· -- I -, , , , , , ,. , , , , , , l , , . , , l ,
, , , , - I - , , , ,, . 1 , , I, , . - , I - , , , , ,
,.
