SUOMEN TURVEVARAT 2000 Summary: The peat reserves of ...tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_156.pdf · Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti — Geological Survey of Finland,

Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti — Geological Survey of Finland, Report of Investigation 156, 2003

Suomen turvevarat 2000

1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Tutkimusraportti 156

Espoo 2003

Summary:The peat reserves of Finland in 2000

SUOMEN TURVEVARAT 2000

Kimmo Virtanen, Pekka Hänninen, Riitta-Liisa Kallinen,Sirkka Vartiainen, Teuvo Herranen ja Ritva Jokisaari

GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND

Report of Investigation 156


Kimmo Virtanen, Pekka Hänninen, Riitta-Liisa Kallinen, Sirkka Vartiainen, Teuvo Herranen & Ritva Jokisaari

2

Virtanen, K., Hänninen, P., Kallinen, R.-L., Vartiainen, S., Herranen, T.& Jokisaari, R. 2003. Suomen turvevarat 2000. Summary: The peatreserves of Finland in 2000. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti ��

During 1975 - 2000 the Geological Survey of Finland (GTK) investigated1.7 million ha of the 5.1 million ha area covered by geological mires inFinland. The study material of the GTK contains about one million studypoints and 12 000 single mire basins, from where the peat geological datahas been collected. Based on these data, the present report assesses the peatreserves of Finland and their exploitability.

Sphagnum peats account for 54 % and Carexpeats for 45 % of recoverablepeat reserves. The remainder, 1 %, is composed of Bryales peats, the bulkof which are encountered in the North-Finland area. The highest values ofhumification degree are located in Finnish Lake area, in Central Finland.The average ash content is 3.4 % of dry mass, sulphur content 0.20 % of drymass and dry bulk density 87 kg/m3 in situ.

The mean depth of the geological mires is 1.41 m. In the area exceeding1.5 m in depth the peat layer is 2.50 m thick on an average. Thirty-seven percent of the mires, covering a total area of 1.9 million ha, are over 1.5 m deep.Total Finnish national peat reserves are account for 69.3 billion m 3 in situ.Dry solids total 6.3 billion t. The carbon storage of Finnish mires is 3.2billion t.

Mires, which are technically suitable for the peat industry, cover a totalarea of 1.2 million ha and contain 29.6 billion m3 of peat in situ. Slightlyhumified peat suitable for horticultural and environmental use totals 5.9billion m3 in situ and energy peat totals 23.7 billion m3 in situ with an energycontent of 12 800 TWh. The effective energy density of the areas appropriatefor energy production is 0.54 MWh/ m3 in situ. All mires in Finland includetechnically suitable peat reserves for industry. Calculations of economicaland environmental facts that will limit the use of mires have not been takeninto account.

Key words (GeoRef Thesaurus, AGI): peatlands, mires, peat, fuel peat,horticultural peat, thickness, physical properties, reserves, Holocene, Finland

Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen, Teuvo Herranen and Ritva JokisaariGeological Survey of FinlandP.O. Box 1237FIN-70211 KUOPIOFINLAND

E-mail: [email protected]: [email protected]

Pekka Hänninen and Sirkka VartiainenGeological Survey of FinlandP.O. Box 96FIN-02151 ESPOOFINLAND

E-mail: [email protected]

ISBN 951-690-844-6ISSN 0781-4240

Vammalan Kirjapaino Oy 2003



3

Virtanen, K., Hänninen, P., Kallinen, R.-L., Vartiainen, S., Herranen, T.& Jokisaari, R. 2003. Suomen turvevarat 2000. Summary: The peatreserves of Finland in 2000. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti ��

Geologian tutkimuskeskus (GTK) on vuosina 1975–2000 tutkinut Suomen5,1 milj. ha:n geologisesta suoalasta noin 1,7 milj. ha. GTK:n tutkimus-aineistot käsittävät noin miljoona erillistä tutkimuspistettä ja tiedot noin12 000 yksittäisestä suosta. Tässä tutkimuksessa esitetään GTK:n aineistonperusteella laskelmat Suomen turvevaroista ja niiden käyttökelpoisuudesta.

Tutkituista turvevaroista rahkavaltaisia turpeita on 54 % ja saravaltaisia45 %. Loppu 1 % on pääasiassa Lapissa tavattavia ruskosammalvaltaisiaturpeita. Maatuneimmat turpeet ovat Järvi-Suomen alueella. Turpeentuhkapitoisuus on keskimäärin 3,4 % kuivapainosta, rikkipitoisuus 0,20 %kuivapainosta ja turpeen kuiva-aineen määrä 87 kg/m3 in situ.

Tutkittujen soiden keskisyvyys on 1,41 m. Yli 1,5 m:n syvyisellä alueellaon turvetta keskimäärin 2,50 m:n paksuudelta. Ennuste yli 1,5 m syvänalueen pinta-alaksi on 1,9 milj. ha eli 37 % suoalasta. Valtakunnan kokoturvemäärä on 69,3 mrd. m3 in situ, ja sen kuiva-ainemäärä on 6,3 mrd.tonnia. Suomen tutkittujen soiden sitoma hiilimäärä on 3,2 mrd. tonnia.

Suomen teknisesti käyttökelpoinen suoala on 1,2 milj. ha ja turvemääränoin 29,6 mrd. m3 in situ. Turvevaroista lähinnä kasvualustana jaympäristöturpeina käytettäviä vaaleita rahkaturpeita on noin 5,9 mrd. m3 insitu ja energiaturpeina käytettyjä turvelajeja noin 23,7 mrd. m3 in situ.Turvevarojen energiasisältö on 12 800 TWh. Energiatuotantoon soveltuvienalueiden tehollinen energiatiheys on 0,54 MWh/suo-m3. (Laskelmissa ovatmukana kaikkien maankäyttömuotojen piirissä olevat suot. Laskelmissa eiole huomioitu taloudellisia eikä suojelullisia näkökohtia).

Avainsanat (Fingeo-sanasto, GTK): turvemaat, suot, turve, polttoturve,kasvuturve, paksuus, fysikaaliset ominaisuudet, varat, holoseeni, Suomi

Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen, Teuvo Herranen ja Ritva JokisaariGeologian tutkimuskeskusPL 123770211 KUOPIO

Sähköposti: [email protected]ähköposti: [email protected]

Pekka Hänninen ja Sirkka VartiainenGeologian tutkimuskeskusPL 9602151 ESPOO

Sähköposti: [email protected]



4

SISÄLLYS ��

Johdanto .......................................................................................................................................................... 7Turvevarojen kartoitus ................................................................................................................................... 9

Tutkimusten suunnittelu ............................................................................................................................. 9Maastotutkimukset ................................................................................................................................... 11Tutkimusselosteet ja -raportit ................................................................................................................... 16Tietokannat ............................................................................................................................................... 16

Laskentamenetelmät ..................................................................................................................................... 16Taulukointi ............................................................................................................................................... 17Käsitteet .................................................................................................................................................... 17

Soiden tutkimustilanne ja geologisten soiden osuus .................................................................................... 18Geologiset suot ......................................................................................................................................... 18Soiden tutkimustilanne ............................................................................................................................. 20Suoala peruskarttalehdittäin ..................................................................................................................... 20Geologisen suoalan osuus metsätieteellisestä suoalasta maakunnittain ................................................... 20

Turvekerrostumien paksuus .......................................................................................................................... 26Turpeen paksuus ....................................................................................................................................... 26Yli 1,5 metrin syvyysalue ......................................................................................................................... 26Soiden keskisyvyys peruskarttalehdittäin ................................................................................................ 26

Suotyypit ja soiden luonnontilaisuus ............................................................................................................ 30Suotyypit .................................................................................................................................................. 30Soiden suotyyppijakauma......................................................................................................................... 30Soiden luonnontilaisuus ........................................................................................................................... 31

Turpeen maatuneisuusaste ja turvelajit ........................................................................................................ 37Turpeen maatuneisuus .............................................................................................................................. 37Turvelajit .................................................................................................................................................. 37Sara-, rahka- ja ruskosammalvaltaiset turpeet .......................................................................................... 38Turpeen lisätekijät .................................................................................................................................... 38

Tupasvillan osuus turpeissa ................................................................................................................. 38Puuaineksen osuus turpeissa ................................................................................................................ 38Varpuaineksen osuus turpeissa ............................................................................................................ 39Järviruoón osuus turpeissa .................................................................................................................. 39Raatteen osuus turpeissa ...................................................................................................................... 39Kortteen osuus turpeissa ...................................................................................................................... 39Liekojen määrä turvekerrostumissa ..................................................................................................... 39

Fysikaaliset ominaisuudet ............................................................................................................................ 55Turpeen tuhkapitoisuus ............................................................................................................................ 55Turpeen pH-aste ....................................................................................................................................... 55Turpeen rikkipitoisuus .............................................................................................................................. 55Turpeen kuiva-ainepitoisuus .................................................................................................................... 61Turpeen lämpöarvo................................................................................................................................... 61

Soiden pohjamaalajit .................................................................................................................................... 61Suomen maaperä ...................................................................................................................................... 61Soiden pohjamaalajit ................................................................................................................................ 61Liejut ........................................................................................................................................................ 61

Suomen kokonaisturvevarat ......................................................................................................................... 66Vaaleat rahkaturvevarat (”kasvuturvevarat”) peruskarttalehdittäin ......................................................... 68Energiaturvevarat ..................................................................................................................................... 69Turpeen energiamäärä alueellisesti .......................................................................................................... 69



5

Suomen teknisesti käyttökelpoiset turvevarat .............................................................................................. 73Pinta-, väli- ja pohjaturpeet ...................................................................................................................... 73Teknisesti käyttökelpoinen suoala ........................................................................................................... 73Ennuste teknisesti käyttökelpoisista turvevaroista ................................................................................... 73Teknisesti käyttökelpoisten turvevarojen energiasisältö .......................................................................... 83Teknisesti käyttökelpoiset vaaleat rahkaturvevarat .................................................................................. 83Turvevarat vesistöalueittain ..................................................................................................................... 89Soiden hiilivarastot ja -kertymät .............................................................................................................. 89

Soiden ja turpeen käyttö Suomessa .............................................................................................................. 94Turpeen käytön ympäristökysymykset ..................................................................................................... 98Turvekerrostumien riittävyys nykyisellä kulutuksella ............................................................................. 98

Kiitokset ....................................................................................................................................................... 98Yhteenveto .................................................................................................................................................... 99Summary: The peat reserves of Finland ....................................................................................................... 99Kirjallisuutta - References ..........................................................................................................................100Liite - Appendix 1. Soiden määrä, yhteispinta-ala ja keskikoko kunnittain- �� Liite - Appendix 2. Tutkittujen soiden lukumäärä, pinta-ala ja turvemäärät kunnittain- �� Liite - Appendix 3. Suo- ja turvevarat kunnittain- �� Liite - Appendix 4. Turpeen jakautuminen pinta-, väli- ja pohjaturpeeseen, kokonaisturvepaksuus ja yli 1,5metrin syvyisen alan osuus seutukunnittain- �� Liite - Appendix 5. Vaaleat rahkaturpeet ja tupasvillakuidut kunnittain- �� Liite - Appendix 6. Vaaleat rahkaturpeen ja tupasvillakuitujen potentiaaliset varat kunnittain- �� !�� "#��$�� Liite - Appendix 7. Geologian tutkimuskeskuksessa ilmestyneet kuntakohtaiset turvetutkimusraportitvuodesta 1980 alkaen- Reports of Peat Investigation by municipality since 1980



6

Tämä raportti on tehty KTM:n energiaosastonaloitteesta. Raportin alustavaan suunnitteluun ide-oita antoivat Aimo Aalto (KTM), Veijo Klemetti(Vapo Oy), Jukka Muukkonen (Tilastokeskus),Erkki Partala (Pohjois-Pohjanmaan liitto), Olli Ris-taniemi (Etelä-Pohjanmaan liitto), Raimo Sopo(Turveteollisuusliitto), Harry Uosukainen (Turve-ruukki Oy) ja Tarja Väyrynen (Turveruukki Oy).

Raportissa esitetään tarkennetut laskelmat jaennusteet Suomen kokonaisturvevaroista sekä te-ollisesti käyttökelpoisista suoalueista ja niiden tur-vemääristä maakunnittain, seutukunnittain, kun-nittain, vesistöalueittain ja suoyhdistymätyypeit-täin. Tämän raportin tiedot perustuvat vuonna 2000ja sitä aikaisemmin Geologian tutkimuskeskuksen(GTK) tutkimaan aineistoon.

GTK:n aiemmat laskelmat ovat perustuneet vuo-siin 1984 ja 1991 mennessä tuotettuihin tutkimus-aineistoihin (Lappalainen & Toivonen 1985, Lap-palainen & Hänninen 1993).

Tämän raportin laskentaperusteet poikkeavatGTK:n aikaisemmista laskelmista siten, että tuo-tantokelpoisia turvevaroja ja pinta-aloja on maan-käyttömuodosta ja soiden muusta käytöstä riippu-matta tarkasteltu kokonaisuuksina. Teknisesti tuo-tantokelpoisista pinta-aloista ja käyttökelpoisistaturvevaroista ei ole vähennetty mm. suojelusoiden,viljelymaiden, tiestön peittämien, puolustusvoi-mien alueiden, kaatopaikka-alueiden ym. soidenmaankäyttömuotojen turvevaroja. Nämä on aiem-missa laskelmissa huomioitu erilaisilla laskenta-kertoimilla. Teknisesti käyttökelpoiset turvevarateivät myöskään tarkoita taloudellisesti tai luvituk-sen kannalta käyttökelpoisia turvevaroja.

Aiemmissa laskelmissa turvetuotantoon sovel-tuville alueille oli määrätty minimikoko sekä vaa-timuksia mm. tiestöstä, suon syrjäisyydestä, suonmuodosta jne. Tässä raportissa käyttökelpoistensoiden koolle ei ole asetettu alarajaa, eikä mm.tiestöllä tai suon muodolla ole vaikutusta suonhyödyntämiseen.

ALKUSANAT

Kimmo Virtanen



7

Suomessa turvevaroja kartoittaa keskitetystiGeologian tutkimuskeskus (GTK; - aiemmat ni-met: Geologinen komissio, Geologinen toimikun-ta, Geologinen tutkimuslaitos). Turvetutkimuksiaon tehty GTK:ssa koko laitoksen olemassaolonajan (laitos perustettu vuonna 1886). Vanhimmatturvetutkimukset liittyivät soiden luonnonhistori-allisiin selvityksiin ja maaperän geologiseen kar-toitukseen.

Turvevarojen systemaattinen kartoitus alkoi sota-aikana vuonna 1941, jolloin Suomen energiahuol-to oli vaikeuksissa rajojen sulkeuduttua ja energi-an tuonnin lakattua. Valtion turveteollisuuden kes-kusvaliokunnan koolle kutsumien turvealan sidos-ryhmien toimenpiteiden ansiosta silloiseen Geolo-giseen toimikuntaan perustettiin arkisto. Seuraa-vana vuonna alkoivat suotutkimuksen maastotyöt.Tällöin joitakin tutkijoita vapautettiin rintamapal-velusta turvetutkimuksiin. Tästä alkaneet maasto-työt ovat keskeytyksettä jatkuneet tähän päiväänasti ja jatkuvat edelleen (Lappalainen & Uhlgren1991).

Alussa tutkimuksilla pyrittiin löytämään suo-alueita, joista tuotettiin polttoainetta mm. teolli-suuslaitoksille ja vetureille. Tutkimuksia tehtiinmm. Kihniön�Parkanon alueella ja Pelsolla. 1940-luvun lopulla tavoitteena oli löytää alueita turpeenjatkojalostusta varten.

1950-luvun alussa GTK etsi energiaturvetta mm.Etelä-Pohjanmaalle suunniteltua turvevoimalaitos-ta varten ja vuosikymmenen lopulla tutkittiin mm.Haapaveden alueen suuret suot (mm. Piipsanneva)ja Lokan altaan turvevarat. 1960- ja 1970-luvullaturvetutkimuksia tehtiin vaihtelevin resursseinympäri Suomea. Maailmanlaajuisten energiakrii-sien (1973 ja 1981) seurauksena GTK:n turvetutki-muksia tehostettiin huomattavasti päättäjien ym-märrettyä kotimaisen energiatuotannon välttämät-tömyyden.

Soiden kartoitus energiaturvetuotannon kannal-ta on edennyt siten, että vuoteen 1954 mennessä olitutkittu 120 000 ha:n suoalueet varsin harvallapisteverkolla. Vuoteen 1974 mennessä, eli ennenATK-aikaa, oli tutkittu lähes 2 500 suon kerrostu-mat, yhteensä noin 0,5 milj. ha:n alue. Nämä van-

hat tutkimukset eivät kuitenkaan vastaa nykyistätutkimuksen tasoa, sillä tutkimuspisteitä oli tuol-loin kerrostumien arvioimiseksi liian harvassa,maastomääritykset tehtiin kuvailevasti ja maastonpaikannustarkkuus oli huono. Tuolloin tutkitut suotolivat kooltaan suurimpia soita, joista useimmatovat nykyisin suojeluohjelmissa tai ne on otettuturvetuotantoon.

Maanhankinnan kannalta energiaturvetuotannonriittävän kattavaksi katsottava soiden kartoitus al-koi 1970-luvun puolivälin jälkeen, ja siitä alkaentutkimustiedot on tallennettu digitaaliseen muo-toon GTK:n tietorekistereihin. Uusilla menetel-millä vuoteen 1987 mennessä kartoitettua suoalaaoli yhteensä noin 1 milj. ha (Ekonon selvitys 1988),ja vuonna 2000 oli kartoitettu 1,7 milj. ha eli 33 %Suomen geologisesta suoalasta. Osa tähän lukuunsisältyvistä soista on vanhoja tutkimuksia (1942�1974), joiden tutkimusta on täydennetty myöhem-min vastaamaan nykyisiä tutkimusvaatimuksia.GTK:n turvetutkimusalat hehtaareina vuosina1944�2000 on esitetty kuvassa 1.

Nykyisin valtakunnan turvevarojen kartoitustatehdään paitsi energiaturvevarojen kartoittamisek-si myös muuhun turpeen käyttöön liittyvien raaka-aineiden paikantamiseksi. Tällaisia käyttömuotojaovat mm. kasvu-, ympäristö-, viherrakentamis-,öljynpoisto-, kuivike-, eriste-, suodatin-, tekstiili-ja hoitoturve. Myös monenlainen muu soihin liit-tyvä tiedon tarve tulee jatkuvasti tärkeämmäksi.GTK on Suomessa ainoa organisaatio, joka tutkiisystemaattisesti soita ja jolla on iso soita koskevatiedosto. Kartoitusten tärkeäksi tehtäväksi on tul-lut tiedon tuottaminen soista maankäytön suunnit-telun pohjaksi esimerkiksi kaavoituksiin, suojelu-ohjelmiin ja rakentamiseen.

GTK:n vuosittain suorittaman kartoituksen mää-rän ja kohdentamisen puitteet määritellään nykyi-sin KTM:n energiaosaston koordinoimassa Geolo-gian tutkimuskeskuksen turvevarojen inventointi-työtä ohjaavan työryhmän kokouksessa. Työryh-mä kokoontuu kerran vuodessa ja siihen osallistu-vat mm. turpeen tuottajien ja -käyttäjien sekä maan-omistajien edustajat.

JOHDANTO



8

Ku

va 1

. T

urv

etu

tkim

us

ala

t h

eh

taa

rein

a v

uo

sin

a 1

94

4–

20

00

.

Fig

. 1

. P

ea

t st

ud

y a

rea

s in

he

cta

res

in 1

94

4–2

00

0.

140

000

120

000

100

000

80

000

60

000

40

000

20

000 0

ha

1944

1946

1948

1950

1952

1954

1956

1958

1960

1962

1964

1966

1968

1970

1972

1974

1976

1978

1980

1982

1984

1986

1988

1990

1992

1994

1996

1998

2000

vu

osi



9

Turvevarojen kartoitus kohdennetaan vuosittainturpeen käytön kannalta ajankohtaisille alueille janykyisin usein sellaisille alueille, joilla on jo ole-massa olevaa turvetuotantoa. Tutkittavat suot vali-taan GTK:n arkistojen perusteella. Varsinainenturvealueiden kartoitus suoritetaan maastotutki-muksena. Maastotutkimuksen suunnittelussa käy-tetään gammasäteily- ja peruskarttoja sekä ilmaku-va-aineistoa.

Lentokoneesta mitatun gammasäteilyaineistonperusteella arvioidaan alustavasti turvekerrostu-man paksuutta ja tehdään päätös suon maastotutki-muksien luonteesta. Gammasäteilyaineisto sovel-tuu erinomaisesti suotutkimuksiin turpeen alusta-van paksuuden selvittelyssä. Menetelmällä pai-kannetaan turvekerrostumat ja saadaan alustavaatietoa soiden syvyydestä (Virtanen 1997).

Lentokoneesta tapahtuvissa gammasäteilymit-tauksissa (kuva 2) nimellisenä lentokorkeutenakäytetään 30:tä metriä ja linjavälinä 200:aa metriä.Turvetutkimuksia varten mittausaineistoa on so-vellettu 1980-luvulta alkaen. Gammasäteilyaineis-ton käyttö turvetutkimuksissa perustuu mineraali-maalajien radioaktiivisuuteen. Radioaktiiviset al-kuaineet (isotoopit) lähettävät hajautuessaan ly-

hytaaltoista sähkömagneettista säteilyä eli gam-masäteilyä. Gammasäteily vaimenee edetessäänvesipitoisessa turpeessa. Gammasäteilykartoillapaksuturpeiset suot (yli 0,5 metriä) näkyvät sätei-lyn minimialueina, eli niiden turvekerrostuma onriittävän paksu pidättämään säteilyn kokonaan.Ohutturpeiset suot päästävät osan suon pohjamaa-perän säteilystä lävitseen, jolloin ne näkyvät kar-talla heikon gammasäteilyn alueina (kuva 3).

Gammasäteilymittausta voidaan käyttää valitta-essa tutkimusmenetelmää suolle. Matalat suoalu-eet tutkitaan huomattavasti harvemmalla tutkimus-pisteverkostolla kuin syvät suoalueet. Turveker-rostuman arviointi gammasäteilykartoilta onnis-tuu parhaiten topografialtaan tasaisilla alueilla.

Turvekerrostumien paksuuden arviointia on ko-keiltu myös sähkömagneettisten lentomittaustenavulla. Menetelmä perustuu turvekerrostumien ym-päristöään parempaan sähkönjohtokykyyn. Se onkäyttökelpoisin sellaisilla alueilla, joissa turveker-rokset ovat huonosti johtavien moreeni- ja hiekka-maiden päällä. Tulkinta on hankalinta silloin, kunturpeiden alla esiintyy johtavia liejuja tai savia(Puranen et al. 1999).

TURVEVAROJEN KARTOITUS

Tutkimusten suunnittelu

Kuva 2. Lentokoneesta tapahtuvalla maaperän gammasäteilymittausten perusteella saadaan alustavaa tietoaturvekerrostumien paksuudesta.Fig. 2. Preliminary data on peat layer thickness is obtained by airborne gamma radiation measurement ofsuperficial deposits.



10

Kuva 3. Lentomittausten tuloksena tuotettu gammasäteilykartta ja toimintaperiaate gammasäteilyn

Fig. 3. Gamma radiation map resulting from airborne surveys and principles of gamma radiationattenuation in peat. Thichest peat layers and lake basins are shown in blue on the map.

GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN TURPEESSA

Turvekerros

Pohjamaa

Gammasäteilymäärä

vaimenemisesta turpeessa. Paksuimmat turvekerrostumat ja järvialtaat näkyvät kartalla sinisenä.



11

Turvevarojen kartoituksessa käytetään pääasi-assa manuaalisia ja visuaalisia menetelmiä. Turve-lajien määrityksessä tutkijan silmämääräinen tun-nistus on tarkka ja nopea menetelmä, ja silmämää-räisiä havaintoja voidaan tarkentaa mikroskoopil-la tehtävillä varmistuksilla. Jonkin verran kartoi-tuksissa on käytetty myös elektronista luotainta,maaperätutkaa ja suosondia suon syvyyden ja ker-rostuman rakenteen selvityksessä.

GTK:n suorittama suoalueen kartoitus tehdäänuseimmiten tutkimuslinjoja pitkin, jolloin suonpoikkileikkauksesta voidaan piirtää kerrostumaahavainnollistavia profiileja (kuva 4). Tutkimuspis-teet paikannetaan satelliittipaikantimella dgps:llä.Suolla turvelajit tutkitaan linjoja pitkin 100 metrinvälein sijaitsevilla tutkimuspisteillä. Linjaverkkomuodostuu yhdestä tai useammasta selkälinjasta jasitä vastaan kohtisuoraan olevista poikkilinjoista(kuva 5). Pistetiheys on yleensä 3�6 pistettä/10 ha.Poikkilinjojen etäisyys toisistaan riippuu suonkoosta, muodosta ja saarekkeisuudesta. Linjavälitovat 200 tai 400 m, ja tarvittaessa voidaan käyttäätiheämpääkin linjaväliä, mikäli suon käyttökelpoi-suuden määrääminen sitä vaatii (mm. lohkareisetkumpumoreenialueet, hiekkavallialueet, vesistöönrajoittuvat suoalueet ym.). Profiilin piirtämistä jasuon pohjan tarkkaa tutkimusta varten tarvitaanusein tihennettyä kairauspisteväliä (Lappalainenet al. 1984).

Tutkimuskairauksessa käytetään yleisimminkevyttä, yhden miehen käyttöön soveltuvaa laippa-kairaa (ns. venäläinen laippakaira). Tutkimuksentarkoitus on selvittää turvekerroksen rakenne, tur-peen kerrosjärjestys, kerrostuman paksuus ja poh-jamaalajit. Jokaiselta tutkimuspisteeltä havainnoi-daan mm. suotyyppi, suon luonnontila, suon pin-nan vetisyys ja mättäisyys, kasvava puusto sekäsuon luontoarvot. Kairauksin selvitetään turvelajitmakroskooppisesti (kasvitieteellinen koostumus),turpeen suhteellinen kosteus, tupasvillan kuitujenmäärä ja turpeen maatuneisuus (von Postin 10-asteikko) (kuva 7). Lisäksi havainnoidaan turve-kerrostuman alla olevat liejukerrostumat ja mine-raalimaalajit. Jokaisella tutkimuspisteellä tutki-taan myös turpeen sisällä olevien puunrunkojenmäärä (liekoisuus). Kerrostuman liekoisuus (tila-vuus-%) on tilastollinen suure, ja se lasketaanPavlovin kokeellisia tuloksia soveltaen.

Suokohtaisesti kerättäviä tietoja ovat lisäksi mm.suon pinta-alat syvyysalueittain, turvemäärät jaturvelajit, maatuneisuus, suon ympäristö, luonto-arvot ja laskusuhteet.

Suon pinnan korkeus selvitetään tutkimuspis-teiltä vaaituksella tai muulla korkeuden määrityk-seen soveltuvalla menetelmällä (mm. letkuvaa’allatai ”tarkka-GPS:llä”). Samoin määritetään suoal-taan luonnollisen lasku-uoman korkeus, suoaltaankynnyskorkeus ja lasku-uoman maaperän laatu.Korkeuden määrityksessä on kokeiltu myös digi-taalisia ilmakuvia.

Kartoituksissa turvekerrostuman paksuudenmäärittämisessä voidaan käyttää maaperätutkaa(kuva 6). Maaperätutkauksessa maastoajoneuvotai moottorikelkka vetää tutkalaitteistoa. Tutka-luotaukseen tarvittava laitteisto koostuu lähetin-vastaanottimesta, antennista, ohjausyksiköstä, vir-talähteestä sekä tulosten tallennusyksiköstä. Tut-kattaessa maastoajoneuvon perässä on antenni, jokalähettää sähkömagneettisia pulsseja (maaperätut-kimuksissa 80�300 MHz ) ja vastaanottaa heijastu-neita aaltoja maan sähköisiltä rajapinnoilta. Hei-jastusten vaimenemisen määrä riippuu aallonpi-tuudesta ja väliaineen sähköisistä ominaisuuksis-ta.

Maaperätutkauksessa tarvitaan automaattinenpaikanmääritysmenetelmä samoin kuin suon pin-nan korkeuden mittausmenetelmä. Korkeudenmää-rityslaitteella voidaan tutkamittauksen yhteydessäselvittää suon pinnan viettosuunnat ja tulostaa pro-fiilit normaalikorkeuteen. Paikan ja korkeudenmääritykseen käytetään satelliittitarkkapaikannus-laitteistoa (RTKGPS, Real time kinematic GPS).Paikanmäärityslaitteeseen on liitetty mikrotieto-kone, joka lukee tietoa ja laskee koordinaatit. Ajo-laitteessa on piirturi. Paikanmäärityksen tarvitaanmyös liikuteltavat maa-asemat, jotka pystytetäänsuon läheisyyteen. Mittauskohteen ja maa-asemanvälillä ei saa olla näkyvyysesteitä.

Tulosten esittämiseen ja tulkitsemiseen tarvi-taan piirturilla saatu kuva. Varsinaisen tulkinnanjälkeen tulos voidaan digitoida ja tallentaa atk-käsittelyä varten. Lopputuloksena on tiedosto, jos-sa kaikki tulkitut turve- ja maaperäkerrokset ovatmääriteltyinä x-, y- ja z-koordinaattien suhteen.Tieto tallennetaan pistekohtaisena tietona turve-tiedostoihin.

Maatutkaluotauksella pystytään selvittämäänsoiden turvekerrostuman paksuus, liejupohjaisetalueet sekä pohjamaalajit. Mittauksella saadaanturvekerrostuman profiili, jossa näkyvät suon poh-jan epätasaisuudet ja pohjan lohkareisuus, sekäpohjaveden pinnan taso. Lisäksi turvekerrostumi-en sisäiset puunrungot (lieot) pystytään paikanta-maan. Ojittamattomilla avosoilla tutkaus on nopeamenetelmä.

Maastotutkimukset



12

Ku

va 4

. S

uo

pro

fiilis

sa n

äky

vät

turv

eke

rro

stu

ma

n t

urv

ela

jit j

a m

aa

tun

eis

uu

sast

ee

t.F

ig.

4.

Mir

e p

rofi

le s

ho

ws

pe

at

form

ing

sp

eci

es

of

a l

aye

r a

nd

th

eir

de

gre

e o

f d

eco

mp

osi

tio

n.

MAATUNEISUUS

1-3

4 5-6

7-10

Hk

Hk

Hk

Hk

Mr

Mr

Mr

Mr

Mr

Mr

Mr

Mr

0m

450m

200

199

198

197

196

195

194

193

mmpy

SE

NW

Ra

hka

turv

eHiekka

Sa

ra-r

ah

ka

turv

eMoreeni

Sa

ratu

rve



13

Kuva 5. Esimerkkejä suokartoista. Alemmassa kuvassa on valmis suokartta, jossa tutkimuslinjaston lisäksi näkyvät turvekerros-tuman syvyystiedot ja niiden perusteella rajatut suon syvyysalueet. Ylemmässä kartassa on tutkimuslinjasto.Fig. 5. Examples of mire maps. Survey lines are shown on the upper map. The survey lines in the finished lower map providespeat layer depth data and outlines areas varying in depth.



14

Kuva 6. Maatutkalaitteistolla voidaan mitata turvekerrostuman paksuus.Fig. 6. Ground-penetrating radar equipment measures peat layer depths.

Kuva 7. Maastotutkimuksissa turpeesta tutkitaan mm.turvelajit ja turpeen maatuneisuus.Fig. 7. Field studies of the peat consist in determinationof its peat forming species and degree of decomposition.



15

Maaperätutkausta käytetään turvevarojen kar-toituksen ohella myös yksityiskohtaisen tuotantoapalvelevan tiedon tuottamiseen. Kun suo on alu-eellisessa kartoituksessa todettu ominaisuuksiltaturvetuotantoon sopivaksi, tehdään maaperätutkallayksityiskohtainen tutkimus turvetuotantoa varten(Leino 2000).

Kun kartoitettavalla suolla on tehty turvelajientutkimukset ja syvyysmittaukset, valitaan näyte-pisteet fysikaalisia ja kemiallisia analyysejä var-ten. Näytepisteiden lukumäärä riippuu suon koos-ta, muodosta sekä turvekerrostuman vaihtelevuu-desta. Näytteitä otetaan vähintään yksi näytesarjasuon pinnalta suon pohjalle jokaista alkavaa turve-tuotantoon soveltuvaa 30 ha:n aluetta kohti. Näyt-teitä otetaan myös, jos epäillään, ettei turve täytälaatuvaatimuksia. Näytteiden otossa käytetään ti-lavuustarkkaa mäntäkairaa, jonka avulla otetuistanäytteistä voidaan laskea suon energiasisältö (Kor-pijaakko 1981).

Turvenäytteistä tehdään fysikaalisten ominai-suuksien analyysejä ja rikkimäärityksiä. Kemialli-sia analyysejä turpeista tehdään vain erityistapa-uksissa.

Laboratoriossa (kuva 8) turvenäytteistä määri-tetään happamuus, tuhkapitoisuus, vesipitoisuus,kuivatilavuuspaino ja lämpöarvo sekä tuhkan sula-misominaisuudet eli tuhkan pehmenemis- ja sula-mispiste. Suolle lasketaan analyysitulosten perus-teella energiasisältö.

Alkuaineet analysoidaan useimmiten jonkin eril-liskysymyksen selvittämiseksi. Tällaisia voivat ollaesim. tutkimus jonkin alueen geokemiallisistaominaisuuksista ja raskasmetallien esiintymisestä,turpeen poltto- ja tuhkansulamisominaisuuksista,terveydelle haitallisista alkuaineista tai alkuaineis-ta, jotka aiheuttavat ympäristöhaittoja. Suomessaainoa alkuaine, jonka ilmoittamista vaaditaan polt-toturpeen laatuohjeissa, on rikki.

Kuva 8. Laboratoriossa turvenäytteestä määritetään mm. turpeen kuivatilavuuspaino, tuhkapitoisuus jalämpöarvo. Kuvassa turvenäyte punnitaan lämpöarvon määritystä varten.Fig. 8. Peat dry bulk weight, ash content, and calorific value are determined in the laboratory.



16

Jokaisesta tutkitusta suosta tehdään selostus japiirretään karttoja ja poikkileikkausprofiileja. Suonkäyttökelpoisuudesta tehdään selvitys, jossa huo-mioidaan tärkeimmät turvetuotantoon vaikuttavattekijät sekä luontoarvot. Suokartoista (kuva 5) il-menee mm. tutkimuspisteiden syvyydet, heikostimaatuneen pintarahkakerroksen paksuudet ja tur-peen maatuneisuudet. Kartalle on piirretty turve-kerrostuman paksuuskäyrät ja usein on rajattu tur-vetuotantoon sopiva alue. Poikkileikkausprofiileis-ta ilmenevät turpeen maatuneisuus, turvelajit, suonpohjamaalajit ja kerrostuman vietot (kuva 4).

Lopuksi tutkimusselosteessa esitetään arvio suonkäyttökelpoisuudesta turvetuotantoon tai esitetään

mahdollisesti jokin muu maankäyttömuoto. Selos-teesta ilmenevät myös suon turvemäärät ja turpeenlaatu, turvekerrostuman rakenne, turvelajit, maa-tuneisuus, pohjamaalajit ja suon kaltevuus sekäturpeen käyttökelpoisuus, käyttötarkoitus ja suonteollisesta käytöstä aiheutuvat merkittävimmätympäristövaikutukset.

Suokohtaiset tutkimusselosteet kootaan kunta-kohtaisiksi raporteiksi, jotka julkaistaan GTK:nTurvetutkimusraportti-sarjassa (Report of Peat In-vestigation). Yhdestä kunnasta voi olla useampiaraportteja, mikäli tutkimuksia on tehty useidenvuosien aikana. Kuntakohtaisia turveraportteja ontoistaiseksi ilmestynyt 342 kappaletta (liite 7).

Tutkimusselosteet ja -raportit

Turvetiedot kertyvät jatkuvasti valtakunnalli-seksi turvetiedostoksi, josta voidaan tehdään yh-teenvetoja mm. valtakunnallisesti, maakunnittain,kunnittain tai esimerkiksi voimaloiden hankinta-alueittain ja vesistöalueittain. Tietoja voidaan tu-

lostaamm. suotyypeistä, turvelajeista, turvevaroista,turpeen fysikaalisista ominaisuuksista, turvetuotan-toon soveltuvista soista, turpeen laadusta ja mää-rästä sekä hyödynnettävistä turvevaroista ja mah-dollisen turvetuotannon ympäristövaikutuksista.

Tietokannat

Maastotutkimusten tulosten perusteella kartoil-ta tulkitaan seuraavat syvyysalueet: 0,3 m, 1 m, 1,5m, 2 m, 3 m, 4 m, 5 m ja 6 m. Syvyysalueetmuutetaan käsittelyssä syvyysvyöhykkeiksi: 0,3�1m, 1�1,5 m, 1,5�2 m, 2�3 m, 3�4 m, 4�5 m, 5�6 mja yli 6 m. Kukin tutkimuspiste kuuluu syvyysvyö-hykkeeseen sillä havaitun turvepaksuuden perus-teella. GTK:n turverekisteri perustuu syvyysvyö-hykkeittäin tehtävään turvelajien ja turvetekijöi-den määrän laskemiseen.

Syvyysvyöhykkeiden turvelajien ja turveteki-jöiden määrät summataan syvyysalueiksi. Suotyy-peistä lasketaan avosoiden, rämeiden, korpien jamuiden pääsuotyyppien havaintojen osuus kokohavaintomäärästä. Nämä pääsuotyypit lajitellaanluonnontilaisiin, ojitettuihin ja muuttuneisiin ha-vaintoihin. Pohjamaalajit lasketaan suoraan maa-lajien havaintojen lukumäärinä.

Turvemäärien pääluokituksessa turve jaotellaanpinta-, väli- ja pohjaturpeisiin. Turverekisteriintiedot tallentuvat syvyysalueittain pinta-, väli- japohjaturpeiden tilavuuksina (ks. käsitteet sivulla17).

Pääturvetekijöitä, joita voi yhdessä turvelajiha-vainnossa esiintyä korkeintaan kaksi, ovat rahka,

sara ja ruskosammal. Pääturvelajit lasketaan luo-kittelemalla havaintoaineisto pääturvetekijöittäinsekä näiden yhdistelmiin. Turverekisteriin tiedottallentuvat osuutena syvyysalueen kokonaisturve-määrästä 1/1000 -tarkkuudella.

Pääturvetekijöiden lisäksi turvehavainnoissa voiolla kaksi muuta turvetekijää. Muita turvetekijöitäon kymmenen, joista kuuden esiintymistä on tässäraportissa tarkasteltu lähemmin. Turverekisteriintiedot tallentuvat kuten pääturvelajit suhteellisinaosuuksina syvyysalueen kokonaisturvemäärästä.

Laboratoriotiedot (vesipitoisuus, kuiva-ainemää-rä, lämpöarvo, energiasisältö, pH, tuhkapitoisuus)on turverekisterissä jaoteltu turvemäärien pääluo-kituksen mukaisesti pinta-, väli- ja pohjaturpei-siin.

Turvesysteemiin kuuluu myös pysyvä 33 000suota käsittävä suorekisteri, jossa on karttatulkin-taan perustuva tieto Suomen yli 20 ha:n suuruistensoiden pinta-alasta ja sijainnista (tämän raportinkartoissa soiden ominaisuudet on laskettu maa-kunnan kokonaispinta-alasta). Tämän rekisterinsuokuvioiden rajaus ei ole yhtenevä tutkittujensoiden kanssa, mutta sitä voidaan käyttää alueellis-ten ennusteiden tekemiseen.

LASKENTAMENETELMÄT



17

Raportin laskennassa turvelaji, -tekijä ja -määräsekä laboratoriotiedot on luettu soittain turverekis-teristä. Suhteelliset osuudet on muutettu turpeenkokonaistilavuuden perusteella turvetilavuuksik-si. Tiedot on yhdistetty kuntatasolla, joten kuntaon esitettävien tulosten perusyksikkö. Kuntatasontiedot on yhdistetty edelleen seutukaava- (NVTS3),maakunta- (VNp. 147/98) ja läänitasolle (VNp.121/97) niin ikään tilavuuksina. Mahdolliset suh-teelliset osuudet on laskettu kullekin tasolle erik-seen tilavuusosuuksista.

Suotyyppi- ja pohjamaalajitiedot on muutettupistehavaintojen suhteellisista osuuksista soittainpinta-aloiksi normeeraamalla suhteelliset osuudetsuon kokonaispinta-alan mukaan. Pinta-alatiedoton summattu suoraan kuntatasolle. Tämän jälkeennäiden tietojen käsittely seurasi em. laajempienalueiden yhdistämisprosessia.

Teknisesti energiaturpeeksi hyödynnettävät suo-alan ja turvemäärien osuudet laskettiin turverekis-terissä geologin tulkitseman tuotantoon soveltu-van suoalan (TSOP) perusteella. Mikäli TSOP onmerkitty nollaksi, suolla ei ole tuotantoon soveltu-vaa pinta-alaa. Jos TSOP puuttui, laskettiin tuotan-toon soveltuvaksi pinta-alaksi 80 % yli 1,5 m:nsyvyysalueen pinta-alasta. Mikäli suolle oli ilmoi-

tettu 1 m:n syvyysala ja 2 m:n syvyysala, mutta1,5 m:n syvyysala puuttui, arvioitiin 1,5 m:n alaksi1 m:n ja 2 m:n syvyysalojen keskiarvo. Laskelmateivät sisällä suon pohjalle tuottamatta jätettävääturvekerrosta, joka on usein noin 0,5 m, eivätkäsuon pinnalla olevaa energiaturpeeksi kelpaama-tonta turvetta. Tältä osin laskutapa poikkeaa edel-lisestä Suomen turvevarat -raportista (Lappalainen& Hänninen 1993).

Potentiaalisten turvevarojen ja turpeen ener-giasisällön ennusteissa verrattiin kuntatasolla suo-ja turverekisterin pinta-aloja. Jos kunnan soidentutkimustilanne oli 100 %, kunnan suot katsottiintutkituksi. Muussa tapauksessa laskettiin tutkittu-jen soiden perusteella ennuste kunnan suo- ja tur-velajien sekä turvetekijöiden jakaumista ja tila-vuuksista siten, että tutkimustuloksien tilavuudetkerrottiin suo- ja turverekisterien kokonaispinta-alojen suhteella (kunnan geologinen kokonaissuo-ala / kunnan tutkittu suoala). Mikäli kunnan soidentutkimustilanne oli 0 %, käytettiin ennusteissa seu-tukaava-alueen turvetietoja. Jos seutukaava-alu-eellakaan ei ollut tutkittuja soita, niin perustanakäytettiin maakunnan turvetietoja (Hänninen 1988,Hänninen et al. 1983 ).

Taulukointi

Raportissa on käytetty seuraavia turvevaroihinliittyviä käsitteitä ja määritteitä:- Pintaturve: Pintaturpeita ovat heikosti maatuneet

(H1�3) rahkaturpeet, joissa voi olla vain ohuitaparemmin maatuneita linssejä.

- Väliturve : Väliturpeita ovat keskimääräisesti maa-tuneet rahkaturpeet (H4). Väliturpeissa hyvin maa-tuneiden linssien paksuutta ei ole rajattu, muttakerroksen keskimaatuneisuuden on oltava rajoitus-arvon mukainen.

- Pohjaturve: Pohjaturpeita ovat hyvin maatuneetrahkaturpeet sekä sara- ja ruskosammalturpeet.

- Tutkitut turvevarat : Tarkoittaa GTK:n vuosina1975�2000 kartoittamien soiden turvevaroja.

- Tunnetut turvevarat : Tarkoittaa GTK:n kartoi-tuksissa vuosina 1975�2000 soista löytyneitä tur-vevaroja.

- Potentiaaliset turvevarat = Ennustetut turve-varat (= Mahdolliset turvevarat): Tarkoittaatunnettujen turvevarojen ja laskennallisten kartoit-tamattomien soiden turvevarojen yhteismäärää.Turvevarojen ennusteiden laskennassa käytetäänerilaisia laskentakertoimia ja tunnuslukuja.

- Teknisesti käyttökelpoiset turvevarat: Tarkoit-taa GTK:n tutkimien soiden laskennallisia tuo-

tantokelpoisia turvevaroja ja pinta-aloja maan-käyttömuodosta ja soiden muusta käytöstä riip-pumatta. Teknisesti tuotantokelpoisista pinta-alois-ta ja käyttökelpoisista turvevaroista ei ole vähen-netty mm. suojelusoiden, viljelymaiden, tiestönpeittämien, puolustusvoimien alueiden, kaato-paikka-alueiden ym. soiden maankäyttömuoto-jen turvevaroja. Teknisesti käyttökelpoiset tur-vevarat eivät tarkoita taloudellisesti käyttökel-poisia turvevaroja. Teknisesti käyttökelpoisissaturvevaroissa ei ole huomioitu ympäristön suoje-lun vaatimuksia. Teknisesti käyttökelpoisissa tur-vevaroissa on laskettu koko kerrostuman turve-varat suon pinnalta pohjalle huomioimatta mah-dollisesti suon pinnalta ja pohjalta hyödyntämät-tä jäävää kerrosta.

- Tuotantokelpoiset turvevarat: TarkoittaaGTK:n tutkimien soiden tuotantokelpoisia tur-vevaroja, joissa mm. maankäyttömuodot, ympä-ristöarvot ja kuivatusmahdollisuudet on huomi-oitu. Tuotantokelpoisissa turvevaroissa ei kui-tenkaan ole huomioitu mm. maanomistusolojenvaikutusta tuotantoon ja mahdollista ympäristö-luvan epäämistä tuotannolta.

Käsitteet



18

Suot ovat suokasvillisuuden peittämiä kosteik-koekosysteemejä, joissa syntyy lahoamattomankasvijäänteen kerrostumisen seurauksena turvetta.Suo voidaan määritellä usealla eri tavalla, esimer-kiksi kasvitieteellisenä, geologisena, maa- tai met-sätaloudellisena käsitteenä.

Jos alueen kasvillisuus muodostuu valtaosinsuokasveista ja turpeen paksuus on alle 30 cm,puhutaan soistumasta eli biologisesta suosta. Geo-logisesti suo on suokasvien maatuneista jäänteistämuodostunut kerrostuma, jolla on paksuutta yli30 cm. Kostea eli humidi ilmasto, jossa vuotuinensademäärä ylittää haihtumisen, luo Suomessa sois-tumiselle suotuisat olosuhteet. Ilmastollisten teki-jöiden lisäksi soiden esiintymiseen vaikuttavat

maaston pinnanmuodot ja soistumiselle altis vettäläpäisemätön moreenista muodostunut maaperä.

Suomen suot ovat pääasiassa syntyneet metsä-maan soistumisen tuloksena, tai ne ovat syntyneetprimäärisesti soistumalla, kun uusi, mannerjääti-kön alta vapautunut tai merestä kohonnut maasoistui. Metsämaiden soistuminen on alkanut kui-van kivennäismaan vettyessä. Tähän on ollut syynäpohjaveden pinnan nousu, joka on aiheutunut esi-merkiksi metsäpalosta tai maankohoamisesta joh-tuvasta maanpinnan kaltevuuden hitaasta muutok-sesta. Kivennäismaan soistumista harvinaisempiasoistumistapoja ovat vesistöjen umpeenkasvu jatulvamaiden soistuminen.

GTK:n tiedostoissa Suomen yli 20 ha:n suuruis-

SOIDEN TUTKIMUSTILANNE JA GEOLOGISTEN SOIDEN OSUUS

Geologiset suot

Taulukko 1. Geologisten soiden määrä, yhteispinta-ala ja keskikoko maakunnittain.Table 1. Number, total area, and average area of geological mires by province.

Maakunta — Province 1)Soiden 2)Soiden pinta-ala 3)Soiden keskikoko

lkm ha ha

Etelä-Suomen lääni - Södra Finlands län 1930 133358 69

Uusimaa - Nyland 236 13455 57

Itä-Uusimaa - Östra Nyland 72 4725 65

Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 542 35470 65

Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 295 12128 41

Kymenlaakso - Kymmenedalen 339 28315 83

Etelä-Karjala - Södra Karelen 446 39265 88

Länsi-Suomen lääni - Västra Finlands län 8136 873642 107

Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 405 38461 94

Satakunta - Satakunda 730 81728 111

Pirkanmaa - Birkaland 955 80504 84

Keski-Suomi - Mellersta Finland 1734 136978 78

Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 2250 283919 126

Pohjanmaa - Österbotten 766 75932 99

Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1296 176120 135

Itä-Suomen lääni - Östra Finlands län 5325 505107 94

Etelä-Savo - Södra Savolax 1015 76525 75

Pohjois-Savo - Norra Savolax 2131 166634 78

Pohjois-Karjala - Norra Karelen 2179 261948 120

Oulun lääni - Uleåborgs län 9878 1530715 154

Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 6021 1069242 177

Kainuu - Kajanaland 3857 461473 119

Lapin lääni - Lapplands län 8228 2069286 251

Ahvenanmaa - Åland 17 575 33

Koko maa — Total area 33514 5112683 153

1) Number of mires 2) Mire area 3) Average mire area



19

ten geologisten soiden yhteispinta-ala on noin 5,1milj. ha (taulukko 1, liite 1). Erillisiä, yli 20 ha:nkokoisia suoalueita on laskettu olevan yhteensä33 514 kpl. Yli 20 hehtaarin soiden keskimääräi-nen pinta-ala on 153 ha. Peruskartoilla suoksi mer-kittyjä alueita arvioidaan kaikkiaan olevan 7,7 milj.ha (Lappalainen 1998). Lääneittäin tarkasteltunasoita on lukumääräisesti eniten Oulun läänissä(9 878 kpl). Lapin läänissä on pinta-alallisesti eni-

ten suota, yhteensä vajaa 2,1 milj. ha. Lapissa ovatmyös keskikooltaan suurimmat suot (251 ha). Lu-kumääräisesti vähiten ja keskipinta-alaltaan pie-nimmät suot ovat Etelä-Suomen läänin maakunnis-sa (69 ha) ja Ahvenanmaalla (33 ha). Suomensuurimmat suot (taulukko 2) ovat Kolarin Teura-vuoma (7 080 ha) ja Sodankylässä sijaitsevat Vii-ankiaapa (5 385 ha) ja Lismanaapa (4 840 ha)(Lappalainen & Hänninen 1993).

Taulukko 2. Suomen suurimmat suot.Table 2. Largest mires in Finland.

1)Suon nimi 2)Kunta 3)Pinta-ala 4)Avosuoala

ha ha

Teuravuoma Kolari 7 080 620

Viiankiaapa Sodankylä 5 385 3 550

Lismanaapa Sodankylä 4 840 1 520

Pahkavuoma Kittilä 4 800 2 319

Puussavuoma Enontekiö 4 475 4 460

Löytösuo Ilomantsi 4 420 1 600

Sokostovuoma Kittilä 4 265 2 014

Ruotuojan-Sammuttijänkä Inari 4 250 4 250

Sota-aapa Sodankylä 4 240 4 040

Kilpiaapa Pelkosenniemi 4 200 2 120

Naskama-aapa Kittilä 4 060 3 190

Tenniöaapa Sodankylä 3 950 2 370

Rookkiaapa Sodankylä 3 940 2 805

Piipsanneva Haapavesi 3 830 1 570

Sakkala-aapa Pelkosenniemi 3 745 1 405

Olvassuo Pudasjärvi 3 730 2 450

Nakussuo Inari 3 625 3 250

Vasaravaaranaapa Sodankylä 3 610 1 640

Iso Postoaapa Sodankylä 3 560 2 925

Repoaapa Sodankylä 3 550 2 900

Pomoaapa Sodankylä 3 420 1 900

Selkäaapa Sodankylä 3 390 1 050

Haukilamminaapa Salla 3 355 2 275

Tuulisuo Kestilä 3 300 1 550

Ruonasuo Simo 3 270 2 280

Iso Koihnanneva Kauhajoki 3 080 1 335

Tainivaaranaapa Simo 3 055 1 315

Tollovuoma Kittilä 3 055 1 114

Lääväsuo Muhos 3 050 2 095

Karhusuo Pudasjärvi 3 010 1 980

Haukineva Peräseinäjoki 2 970 1 425

Pikku Kiviaapa Sodankylä 2 940 1 470

Koivusuo Ilomantsi 2 905 1 065

Kotkanneva-Kuirinneva Kälviä 2 900 1 810

Visa-aapa Sodankylä 2 885 1 355

Näätäaapa Ranua 2 885 1 405

Joutsenaapa Salla 2 850 1 530

Vaaranaapa Sodankylä 2 840 2 205

1) Name of mire 2) Municipality 3) Mire area 4) Treeless mire types area



20

GTK on kartoittanut Suomen geologisista (5,1milj. ha) soista 1,7 milj. ha eli noin 33 % vuoden2000 loppuun mennessä. Koko Suomessa on tutkit-tu 11 898 erillistä suota. Hyvin tutkittuja alueitaovat Etelä-Suomi ja Etelä-Pohjanmaan ja Oulunympäristö, joissa tutkittua suoalaa on yksittäisissäkunnissa yli 90 %. Vähiten eli alle 10 % tutkittua

suoalaa on Lapissa, Kainuussa sekä osassa Poh-jois-Karjalan maakuntaa. Kuvissa 9 ja 10 on esitet-ty Geologian tutkimuskeskuksen kartoittama suo-ala (%) karttalehdittäin ja kunnittain. Tutkittujensoiden lukumäärät, pinta-alat ja turvemäärät onesitetty kunnittain liitteessä 2.

Soiden tutkimustilanne

Geologisen suoalan alueittainen jakaantuminenSuomessa ja suoalan osuus karttalehden alasta (%)on esitetty kuvassa 11. Geologista suoalaa on eni-ten Pohjanmaalla, Oulun seudulla ja Keski-Lapinalueella, jossa soita on paikoin yli 40 % karttaleh-den alasta. Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Tunturi-Lapissa geologisen suoalan osuus on pienin eli alle5 % karttalehden alasta.

Maakunnittain tarkasteltuna yli 20 ha:n kokoi-sia geologisia soita (kuva 12) esiintyy runsaimminKeski-Pohjanmaalla, jonka kokonaispinta-alasta ylikolmannes on suota. Pohjois-Pohjanmaan maa-kunnassa soiden määrä pinta-alasta on 25�30 %.Etelä- ja Lounais-Suomen maakunnissa soita onvähiten eli alle 5 % pinta-alasta.

Suoala peruskarttalehdittäin

Metsäntutkimuslaitoksen arvion mukaan Suo-messa on metsätieteellistä (biologinen suo tai tur-vepeitteinen maa) suopinta-alaa 8,9 milj. ha. Bio-logisen suomääritelmän mukaan suota on sellainenmaastokuvio, jossa kivennäismaata peittävä or-gaaninen maalajikerros on turvetta tai jossa alus-kasvillisuudesta yli 75 % on suokasvillisuutta. Bio-loginen suomääritelmä on ollut käytössä satelliitti-kuviin perustuvassa valtakunnallisessa metsieninventoinnissa (VMI) (Tomppo et al. 1998). Biolo-gisiin soihin sisältyvät geologiset suot, kooltaanpienet suot ja biologiset ohutturpeiset soistumat.Satelliittikuvilta näitä ei kuitenkaan pystytä erotta-maan. Suomessa biologisista soista ohutturpeisiasoistumia lasketaan olevan noin 23 %, eli noin 2milj. ha. Tämän perusteella voidaan arvioida pie-niä, alle 20 ha:n soita olevan noin 1,8 milj. ha(Sevola 1998).

Pohjois-Suomessa, Pohjanmaalla ja Itä-Suomes-sa geologisten soiden osuus metsätieteellisestäsuoalasta on suurin eli noin 60 %. Etelä-Suomessageologisia soita on yli puolet vähemmän. Sen si-

jaan pienten soiden ja biologisten soistumien osuusmetsätieteellisestä suoalasta on selvästi suurempiEtelä-Suomen maakunnissa kuin Pohjois-Suomes-sa. Tämä johtuu Etelä-Suomen ”pienipiirteisistä”maastonmuodoista. Biologisia soistumia on suh-teessa kaikkiin soihin vähiten Itä- ja Kaakkois-Suomessa, ja eniten niitä on Pohjanmaalla ja Uu-dellamaalla. Pieniä, alle 20 ha:n soita, on suhteessaeniten maan etelärannikolla ja Järvi-Suomessa (Se-vola 1998). Kuvassa 13 on kartta geologisten soi-den, pienten soiden ja biologisten soistumien osuu-desta metsätieteellistä suoalasta maakunnittain (%).

Geologisten soiden (5,1 milj. ha) ja metsätie-teellisten soiden (8,9 milj. ha) lisäksi Suomessa onsoita mm. maatalouskäytössä, säännöstelyaltainaja kaatopaikkoina. Osa pelloiksi raivatuista soistaon muuttunut mineraalimaaksi turpeen hapettues-sa, jolloin turve on hajonnut ja turpeen hiili onhaihtunut hiilidioksidina ilmakehään. Suomen tur-vemaiden kokonaispinta-alaksi arvioidaan nykyi-sin 9,39 milj. ha (Selin 1999).

Geologisen suoalan osuus metsätieteellisestä suoalasta maakunnittain

Fig. 13 (p. 25).

Metsätieteellinen suoala = Total mire area

Geologiset suot = Mires > 20 ha, with peat layer

Biologiset soistumat = Botanical mires, without peat layerPienet suot = Mires < 20 ha, with peat layer



21

Kuva 9. Geologian tutkimuskeskuksen kartoittama suoala karttalehdittäin (% geologisesta suoalasta, valkoinen alue kartalla = ei tutkimus-havaintoja GTK:n tiedostossa).Fig. 9. Mire area mapped by the Geological Survey of Finland by basic map sheet (% of geological mire area, white area on the map - noresearch data in GSF’s files).



22

Kuva 10. Geologian tutkimuskeskuksen kartoittama suoala kunnittain (% geologisesta suoalasta).Fig. 10. Mire area mapped by the Geological Survey of Finland by province (% of geological mire area).



23

Kuva 11. Geologisen suoalan pinta-ala karttalehdittäin (valkoinen alue kartalla = ei tutkimushavaintoja GTK:n tiedostossa).Fig. 11. The area (km3) of geological mires in the map sheet area (white area on the map - no research data in GSF’s files).



24

Kuva 12. Yli 20 ha:n suuruisten geologisten soiden osuus pinta-alasta (%).Fig. 12. Area (%) of geological mires exceeding 20 hectares.



25

Kuva 13. Geologisten soiden osuus metsätieteellisestä suoalasta maakunnittain (%).Fig. 13. Percentage of geological mires in forest scientific mire area by province. See p. 20.



26

Turpeen vuosittainen kerrostumisnopeus vaih-telee Suomen soilla 0,2 ja 4,0 mm a-1:n välillä, jakeskimääräinen kerrostumisnopeus on noin 0,5 mma-1 (Korhola & Tolonen 1998). Vuosisatojen ja -tuhansien kuluessa turvetta on kasvanut geologi-siksi kerrostumiksi soille. Koko maan turvekerros-tumien keskipaksuus on 1,41 metriä. Turvekerros-tumasta pintaturpeen osuus on keskimäärin 0,14m, väliturpeen 0,22 m ja pohjaturpeen 1,05 m. Yli1,5 metrin syvyysalueella vastaavat keskiarvot eriturvekerroksille ovat seuraavat: pintaturve 0,26 m,väliturve 0,38 m ja pohjaturve 1,86 m. Turpeenpaksuus yli 1,5 metrin syvyysalueella on keski-määrin 2,5 metriä (taulukko 11). Suomen paksuim-mat turvekerrostumat ovat Tammelan Torronsuol-la ja Janakkalan Raimansuossa, joissa molemmis-

sa turvekerrostuma on paksuimmillaan 12,3 m (Stén1994, Stén 1998).

Turpeen keskipaksuus vaihtelee maakunnittainnoin metristä hieman alle kolmeen metriin (kuva14). Syvimmät suoalueet ovat Etelä-Suomen kei-dassuoalueella, jossa turvekerrostumien keskimää-räinen paksuus on 2,0�2,8 metriä. Suot ovat yleen-sä matalimpia Pohjois-Suomessa ja länsirannikol-la, esim. Pohjois-Pohjanmaalla turvekerrostumienkeskimääräinen paksuus on 1,1 m. Tällä alueellasuot ovat nopean maankohoamisen vuoksi Itä-Suo-men soita nuorempia, ja siten turvekerrostumateivät ole kehittyneet paksuiksi. Turvekerrostumi-en paksuuteen vaikuttaa myös turpeen hajoamis-nopeus. Pohjois-Suomen sarasoissa turpeen hajoa-minen on huomattavasti nopeampaa kuin Etelä-Suomen rahkasoilla (Mäkilä et al. 2001).

TURVEKERROSTUMIEN PAKSUUS

Turpeen paksuus

Soiden yli 1,5 metrin syvyysalueen osuus geolo-gisesta suoalasta maakunnittain on esitetty kuvas-sa 15. Eniten syviä soita on Etelä-Suomessa, missägeologisesta suoalasta yli 60 % kuuluu yli 1,5

metrin syvyysalueeseen. Ohuimmat turvekerrostu-mat ovat Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla;maakuntien suoalasta vajaa kolmannes on yli 1,5metrin syvyisiä.

Yli 1,5 metrin syvyysalue

Soiden keskisyvyyden (m) vaihtelu on esitettykarttalehdittäin kuvassa 16. Syvimmät suoalueetovat Etelä- ja Lounais-Suomessa, jossa turveker-rostumien keskipaksuus on yleisimmin 2�3 metriäja muutamilla karttalehdillä jopa yli 3 m. Matalim-mat turvekerrostumat ovat Oulun eteläpuolella ja

Perämeren rannikkoalueella sekä Pohjois-Pohjan-maan eteläosissa (mm. Kärsämäen, Piippolan, Py-hännän, Kestilän alueella) ja Ylä-Savon länsiosis-sa, missä turvekerrostumien keskimääräinen pak-suus on 0,5�1,5 metriä.

Soiden keskisyvyys peruskarttalehdittäin



27

Kuva 14. Turvekerrostuman keskipaksuus (m) maakunnittain.Fig. 14. Average thickness (m) of peat layer by province. Pintaturpeet = Surface peat, Väliturpeet = Intermediate peat, Pohjaturpeet = Bottompeat,Keskipaksuus = Average thickness.



28

Kuva 15. Yli 1,5 metrin syvyysalueen osuus geologisesta suoalasta maakunnittain (%).Fig. 15. Percentage of area exceeding 1.5 m in depth in geological mire area by province.



29

Kuva 16. Soiden keskisyvyys (m) karttalehdittäin (harmaa alue = ei tutkimushavaintoja GTK:n tiedostossa).Fig. 16. Average depth (m) of mires by basic map sheet (grey area - no research data in GSF’s files).



30

Suomen suot luokitellaan puuston ja puulajisuh-teiden perusteella kolmeen pääryhmään: korpiin,rämeisiin ja avosoihin, joista jälkimmäiset jaetaanedelleen nevoihin ja lettoihin. Pääryhmät jaetaanvielä ravinteisuuden ja kosteusolojen perusteellaerilaisiin alaryhmiin, suotyyppeihin. Jokainen suo-tyyppi edustaa sen omaa ekologista ympäristöä,jolla on tyypillinen kasvilajikoostumuksensa. Eko-logisesti samanlaisille ympäristöille muodostuusamanlainen suokasvillisuus. Tämä on suotyyppi-luokituksen lähtökohtana.

Ojitetut suot jaetaan kuivumisen aiheuttamanpintakasvillisuuden ja puuston muutosten perus-teella kolmeen kuivatusasteeseen: ojikoihin, muut-tumiin ja turvekankaisiin (Laine & Vasander 1990).Ojikot ovat nuoria tai epätäydellisesti kehittyneitäojitusalueita, joilla alkuperäinen suokasvillisuuson lähes muuttumaton. Muuttumat ovat ojitusalu-eita, joiden aluskasvillisuus on selvästi muuttunutja puustossa näkyy kasvun elpyminen kuivatuksenvaikutuksesta. Turvekankaat ovat vanhoja ojitus-alueita (yli 15�30 v.), joiden kuivatus on olluttehokasta ja kasvillisuus on saavuttanut alkuperäi-sestä suokasvillisuudesta selvästi poikkeavan jakangasmetsän kasvillisuutta muistuttavan lajikoos-tumuksen. Ojikko- ja muuttumavaiheessa olevatsuot on luokiteltu alkuperäisen suotyypin mukaanlisäämällä suotyypin nimeen lisämääre ojikko (oj)tai muuttuma (mu). Turvekangasvaiheen saavutta-neet suot luokitellaan eri turvekangastyyppeihin.

Hydrologiasta johtuvan ravinnetalouden mukaansuot jaetaan kahteen päätyyppiin: ombrotrofisiinja minerotrofisiin soihin. Ombrotrofiset suot saa-vat vähäiset ravinteensa pääasiassa sadevedenmukana. Minerotrofiset suot saavat ravinteensakivennäismailta valuvista vesistä. Minerotrofinensuo voi olla oligo-, meso- ja eutrofinen eli ravintei-suudeltaan niukka, keskinkertainen tai runsas, suo-altaan ja sitä ympäröivän maaperän ravinteisuudenmukaan.

Ilmaston vaihteluiden vaikutuksesta suot ovatkehittyneet alueellisesti erilaisiksi suoyhdistymä-tyypeiksi, joita luonnehtivat soiden erilaiset pin-nanmuodot, kosteusolosuhteet ja erilainen kasvil-lisuus. Länsi- ja Etelä-Suomessa vallitsevia ovatkeidassuot eli kohosuot. Niiden keskustat kohoa-vat usein suon reunoja korkeammalle. Ne saavatvetensä ja ravinteensa sadevedestä ja ovat sitenäärimmäisen karuja eli ombrotrofisia. Keidassoi-den keskusta on yleensä rahkaturvetta ja laideusein saraturvetta. Pohjanmaan ja Lapin aapasuotsijoittuvat loivapiirteisiin altaisiin. Ne saavat ra-vinteensa vesien mukana ympäristön mineraali-mailta. Tyypillinen piirre aapasoille on keväisinlumien sulavesistä syntyvä tulva. Aapasuot ovatminerotrofisia, ja siten niiden kasvillisuus on vaa-teliaampaa kuin keidassoilla. Aapasoiden turve onpääosin saraturvetta. Pohjoisimmat yhdistymätyy-pit ovat ikiroudassa olevat palsasuot ja saman alu-een tunturien paljakkasuot.

SUOTYYPIT JA SOIDEN LUONNONTILAISUUS

Suotyypit

Geologian tutkimuskeskuksen tutkimasta suo-alasta yli puolet (54 %) on suotyypiltään rämeitä janoin kolmasosa on avosuota (taulukko 3). Korpienosuus tutkituista havaintopisteistä on 6 %. GTK:ntiedostoista poiketen korpien todellinen määräSuomessa on tätä huomattavasti suurempi, silläpienialaisuutensa ja ohutturpeisuutensa vuoksiuseimmat korvet eivät kuulu geologisen kartoituk-sen piiriin. Pitkälle muuttunutta suoalaa, joka onvaltaosin turvekankaita, on kymmenesosa tutkitus-ta suoalasta.

Kuvassa 17 on esitetty suotyyppien jakautumi-nen (%) maakunnittain. Rämeet ovat Suomen ylei-simpiä suotyyppejä. Avosuot ovat rämeiden jäl-keen yleisimpiä suotyyppejä suurimmassa osassaSuomea, poikkeuksena Etelä-Suomen maakunnat,joissa korvet ja voimakkaasti muuttuneet suot (mm.

turvekankaat ja pellot) ovat avosoita yleisempiä.Suotyyppien keskinäisessä vertailussa rämeitä onrunsaimmin Keski-Suomen maakunnassa (73 %tutkituista soista) ja avosoita on eniten Lapissa(38 %). Korpien määrä on suurin Ahvenanmaalla(18 %) ja turvekankaiden Uudellamaalla (21 %)(taulukko 3).

Kuvissa 18 ja 19 on esitetty rämeiden ja avosoi-den osuus suotyyppihavainnoista (%). Rämeitä onrunsaimmin Pohjanmaalta Keski-Suomen kauttaitään ulottuvalla vyöhykkeellä (65�90 % havain-noista). Vähiten rämeitä on Uudellamaalla, Perä-Pohjolassa ja Keski-Lapissa, jossa niitä on noin30 % havainnoista. Avosoita on vähiten (< 10 %)Etelä-Suomesta Keski-Suomen kautta itään ulottu-valla vyöhykkeellä. Avosoiden määrä kasvaa Suo-messa pohjoiseen mentäessä.

Soiden suotyyppijakauma



31

Luonnontilaisia soita on runsaimmin Lapissa(62 %), Keski-Pohjanmaalla (56 %) ja Varsinais-Suomessa (49 %) (taulukko 3). Vähiten niitä onItä- ja Etelä-Suomessa, jossa ojitettujen soidenosuus on keskimäärin 75 %. Myös Keski-Suomenja Pohjanmaan soista suurin osa on ojitettuja. Ou-lun läänissä ojitettuja soita on vähän yli puoletsuoalasta. Kuvassa 20 on esitetty soiden luonnon-tilaisuus ja ojitustilanne geologisesta suoalasta

maakunnittain ja kuvassa 21 luonnontilaisten soi-den osuus suotyyppihavainnoista.

Geologian tutkimuskeskuksen tutkimista soistarämeistä on luonnontilaisia 43 % ja avosoista 71 %.Korpien osuus tutkituista soista on 6 % ja näistäpuolet on luonnontilaisia. Pitkälle muuttunuttasuoalaa eli turvekankaita, peltoja, turvetuotanto-alueita jne. on kymmenesosa tutkitusta suoalasta(taulukko 3).

Soiden luonnontilaisuus

Taulukko 3. Suoyhdistymätyypit ja soiden luonnontilaisuusprosentit maakunnittain.Table 3. Mire complex types and percentage of mire pristineness by province.

Maakunta — Province 1)Avo- josta 2)Räme- josta 3)Korpi- josta 4)Luonnon- 5)Pitkälle

suo- luon- ala luon- ala luon- tilainen muuttunut

ala nont. nont. nont. yhteensä suoala

% % % % % % % %

Etelä-Suomen lääni - Södra Finlands län 11 70 62 26 11 26 26 17

Uusimaa - Nyland 7 71 62 35 11 33 30 21

Itä-Uusimaa - Östra Nyland 9 70 60 18 13 24 20 19

Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 13 83 62 32 11 21 33 14

Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 6 69 65 27 18 31 27 11

Kymenlaakso - Kymmenedalen 13 72 60 27 10 27 28 17

Etelä-Karjala - Södra Karelen 9 51 63 15 9 25 16 19

Länsi-Suomen lääni - Västra Finlands län 20 71 67 34 3 36 38 10

Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 25 74 58 49 7 44 49 11

Satakunta - Satakunda 21 72 61 38 5 35 39 14

Pirkanmaa - Birkaland 19 69 65 33 7 32 37 10

Keski-Suomi - Mellersta Finland 11 52 73 18 6 27 21 10

Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 18 67 70 29 2 37 33 11

Pohjanmaa - Österbotten 18 76 70 34 2 30 38 10

Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 31 77 63 49 1 57 56 5

Itä-Suomen lääni - Östra Finlands län 14 57 63 22 10 20 24 14

Etelä-Savo - Södra Savolax 8 57 67 16 13 15 17 12

Pohjois-Savo - Norra Savolax 17 57 59 26 9 28 28 15

Pohjois-Karjala - Norra Karelen 15 56 65 22 8 16 23 13

Oulun lääni - Uleåborgs län 34 68 52 37 4 44 44 11

Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 34 69 52 37 4 44 44 10

Kainuu - Kajanaland 31 61 51 36 3 46 39 15

Lapin lääni - Lapplands län 38 77 47 58 8 68 62 7

Ahvenanmaa - Åland 15 64 51 47 18 25 38 16

Koko maa — Total area 30 71 54 43 6 50 47 10

1) Treeless mire area, percentage of pristineness (%) 2) Pine bog area, percentage of pristineness (%) 3) Spruce mire area, percentage of pristineness (%) 4) Total pristine mire area (%) 5) Transforming peatlands (%)



32

Kuva 17. Suotyypit geologisesta suoalasta maakunnittain (%).Fig. 17. Percentage of mire site types in geological mire area by province.



33

Kuva 18. Rämeiden osuus suotyyppihavainnoista (%) (valkoinen alue kartalla = ei tutkimushavaintoja GTK:n tiedostossa).Fig. 18. Percentage of pine mires in mire site type observations (white area on the map - no research data in GSF’s files).



34

Kuva 19. Avosoiden osuus suotyyppihavainnoista (%) (valkoinen alue kartalla = ei tutkimushavaintoja GTK:n tiedostossa).Fig. 19. Percentage of treeless mires in mire site type observations (white area on the map - no research data in GSF’s files).



35

Kuva 20. Soiden luonnontilaisuus geologisesta suoalasta maakunnittain (%).Fig. 20. Percentage of pristine mire area in all geological mires by province.



36

Kuva 21. Luonnontilaisten soiden osuus suotyyppihavainnoista (%) (valkoinen alue kartalla = ei tutkimushavaintoja GTK:n tiedostossa).Fig. 21. Percentage of pristine mires in mire site type observations (white area on the map - no research data in GSF’s files).



37

Turve on suokasvien jäänteistä maatumisen tu-loksena muodostunut eloperäinen maalaji, joka onkerrostunut muodostumispaikalleen.

Turpeeksi luokitellaan aines, jonka orgaanisenaineen osuus kuivamassasta on vähintään 75 %.Suomessa turpeiden orgaanisen aineen pitoisuuson yleensä yli 90 %, ja tästä noin puolet on hiiltä jaloput happea, vetyä ja typpeä. Turve muodostuukemiallisesti suurimolekyylisistä orgaanisista yh-disteistä, kuten selluloosasta, hemiselluloosasta,

ligniineistä, proteiineista, vahoista, hartseista jahumusaineista. Turpeen epäorgaaniset ainesosat,joiden kokonaismäärä on 0,5�20 % kuivaa turvettakohti laskettuna, ovat peräisin kasveista, joista tur-ve on muodostunut, sekä pohja- tai pintavesien, sa-deveden ja ilman kuljettamista aineista. Turpeenhivenainepitoisuuksiin vaikuttavat myös turveker-rostuman alla oleva kallioperä, turpeen maatumis-aste, pH ja syvyys.

TURPEEN MAATUNEISUUSASTE JA TURVELAJIT

Turpeen maatuneisuus

Turpeen maatumisella tarkoitetaan turvekerros-tumissa aikojen kuluessa tapahtuvia hapetus- japelkistysilmiöitä, joissa kasvin jäännökset lahoa-vat mikrobitoiminnan seurauksena tunnistamatto-miksi humusaineiksi. Suokasvien jäännökset maa-tuvat vaihtelevalla nopeudella muodostaen turvet-ta. Maatumisnopeus johtuu mm. kosteudesta, ra-vinteista ja pH-asteesta. Valtaosa turvekerrostu-man maatumisesta tapahtuu suon pintakerrokses-sa. Turpeen maatuneisuusaste ilmaisee niitä koste-us- ja lämpöolosuhteita, jotka ovat vallinneet tur-peen kerrostumisajankohtana.

Turpeen maatuessa sen hiilipitoisuus kasvaa jahappipitoisuus vähenee. Maatuessa turpeen sellu-loosa-, hemiselluloosa- ja ligniinipitoisuudet pie-nenevät ja humushappojen, fulvohappojen ja hu-

miinien pitoisuudet kasvavat.Maastotutkimuksissa turpeen maatumisaste eli

huminositeetti (H) määritetään yleensä kymme-nasteikolla (von Post -asteikko), jossa H1 tarkoit-taa maatumatonta turvetta ja H10 täysin maatunut-ta turvetta. Maatumisen mittaaminen von Postinmenetelmällä ei aina osoita turpeen hajoamistahyvin saraturpeiden osalta (Mäkilä 1994).

Maatuneisuuden maakunnalliset keskiarvot onesitetty kuvassa 22 ja keskimaatuneisuuden alueel-liset vaihtelut kuvassa 23. Maatuneimmat turve-kerrostumat (keskimaatuneisuus H > 5,5) ovat Jär-vi-Suomen alueella, heikoimmin maatuneimmatturpeet (keskimaatuneisuus H < 4,5) ovat Lapissa,Pohjanmaalla ja Lounais-Suomessa. Suomen tur-vekerrostumien keskimaatuneisuus on tasan H 5.

Turvelajit

Turpeet luokitellaan niiden kasvinjäännöskoos-tumuksen perusteella turvelajeiksi kasvilajien tailajiryhmien säilyneiden osien, turpeen värin, liuk-kauden ja rakenteen perusteella. Geologisissa tut-kimuksissa turpeet luokitellaan kolmeen pääryh-mään: rahka-, sara- ja ruskosammalturpeisiin. Yksitai useampi pääryhmän turvetekijä muodostaa tur-velajin. Turvekerrostumissa tavataan myös mui-den kasvilajien jäännöksiä, joita kutsutaan turpeenlisätekijöiksi. Yleisimpiä turvekerrostumissa ta-vattavia lisätekijöitä ovat tupasvillan, tupasluikan,suoleväkön, puun, varvun, kortteen, järviruo’on jaraatteen jäänteet (taulukko 4).

Rahkaturve sisältää rahkasammalien lehtien javarsien lisäksi yleisesti varpujen ja usein myöstupasvillan jäännöksiä. Saraturve koostuu erilais-ten sarakasvien jäänteistä, jotka näkyvät turpeessa

juurihuovastona, tyvituppina ja varsien ja lehtienpaloina. Saraturpeissa on usein lisätekijänä kort-teen jäännöksiä ja raatteen siemeniä. Ruskosam-malturve on ruskosammalien eli aitosammalienjäännösten muodostamaa turvetta, jossa on useim-miten nähtävissä heikosti maatuneiden ruskosam-malten varsia ja lehtiä.

Koko maan turvemäärästä rahkavaltaista turvet-ta on 54 %, saravaltaista 45 % ja ruskosammalval-taista 1 % (taulukko 5). Kuvassa 24 on esitettyturvelajien jakautuminen maakunnittain (%). Rah-kavaltaisimmat suot sijaitsevat Länsi-Suomen ran-nikkoalueella ja Etelä-Savossa. Saravaltaisia tur-peita on runsaimmin Lapin ja Oulun lääneissä,Keski-Suomen alueella ja Ahvenanmaalla. Rusko-sammalturpeet ovat yleisiä ainoastaan Lapissa,jossa niitä on koko maakunnan turvemäärästä 6 %.



38

Kuvien 25�27 kartoissa on esitetty sara-, rahka-ja ruskosammalvaltaisten turpeiden alueellinenjakaantuminen (%). Saravaltaisten turpeiden vyö-hyke kulkee Keski-Suomesta Kainuun kautta Itä-ja Keski-Lappiin. Rahkavaltaisten turpeiden aluet-

ta on Länsi- ja Lounais-Suomen rannikkoalue jaItä-Suomi. Ruskosammalturpeita esiintyy yleisim-min Keski-Lapin soilla. Suurimmassa osassa Suo-mea ruskosammalturpeita esiintyy hyvin vähän (tau-lukko 6).

Turpeen lisätekijät

Taulukko 4. Raportissa käytetyt turvelajit, lisätekijät (tieteelliset nimet) ja niiden lyhenteet.Table 4. Peat forming species used in the report, other species (scientific names), and their abbreviations.

Tupasvillan osuus turpeissa

Tupasvilla (Eriophorum vaginatum) on yleinensarakasvi koko Suomen turvemailla (Reinikainenet al. 2000). Tupasvilla voi kasvaa hyvin monen-laisten turvemaiden mätäs- ja välipinnoilla, muttayleisimmin sen esiintyminen turpeessa liittyy niuk-karavinteisiin (karuihin) räme- ja nevasuotyyppei-hin (Eurola & Kaakinen 1978). Mätäspintalajinatupasvilla kestää hyvin metsäojituksen kuivatus-vaikutusta.

Tupasvillan osuus turvekerrostumissa (%) onesitetty kuvassa 28. Tupasvillaa on runsaimmin(8�14 %) Länsi-Suomen ja Kainuun alueen tur-peissa. Lapin soiden turvekerrostumista tupasvil-lan jäänteet lähes puuttuvat.

Tupasvillan tyvituppien kuidut ovat hyvin kes-täviä ja säilyvät syvissä turvekerrostumissa lähesmaatumattomina. Juuri kestävyytensä ja sitkeyten-

sä ansiosta tupasvillakuitua käytetään nykyään tur-vetekstiilien valmistukseen. Tekstiilien valmistuk-seen käytetään yli 500 vuotta vanhaa tupasvillankuitua.

Puuaineksen osuus turpeissa

Turvekerrostumissa olevat puun (Lignidi) jään-teet osoittavat metsäisten suotyyppien vallinneensuolla turpeen kerrostumisen aikaan. Puu on tur-peessa joko maatuneena massana tai lahoamatto-mina runkoina ja kantoina (liekopuut).

Kuvassa 29 on esitetty puuaineksen määrä tur-peessa (%). Puuainesta on runsaimmin Hämeen jaSavon soilla (10�14 %). Vähiten (< 1 %) puuaines-ta on Pohjois-Suomen turvekerrostumissa, erityi-sesti Lapissa.

Sara-, rahka- ja ruskosammalvaltaiset turpeet

A. Pääturvelajit — Main components I Rahkaturpeet — Predominantly Sphagnum 1. Rahkaturve (Sphagnum) ....................................................................S 2. Sararahkaturve (Carex-Sphagnum) ...................................................CS 3. Ruskosammalrahkaturve (Bryales-Sphagnum) ..................................BS II Ruskosammalturpeet — Predominantly Bryales 1. Ruskosammalturve (Bryales) .............................................................B 2. Rahkaruskosammalturve (Sphagnum-Bryales) ..................................SB 3. Sararuskosammalturve (Carex-Bryales) ............................................CB III Saraturpeet — Predominantly Carex 1. Saraturve (Carex) ...............................................................................C 2. Rahkasaraturve (Sphagnum-Carex) ..................................................SC 3. Ruskosammalsaraturve (Bryales-Carex) ............................................BC

B. Pääturvelajin lisätekijät — Additional components 1. Tupasvilla (Eripohorum vaginatum) ...............................................................ER 2. Tupasluikka (Trichophorum cespitosum) .......................................................TR 3. Suoleväkkö (Scheuchzeria palustris) ............................................................SH 4. Puuaines (Lignidi) .........................................................................................L 5. Varpuaines (Nanolignidi) ...............................................................................N 6. Korte (Equisetum) .........................................................................................EQ 7. Järviruoko (Phragmites australis) ..................................................................PR 8. Siniheinä (Molinia caerulea) ..........................................................................ML 9. Raate (Menyanthes trifoliata) ........................................................................MN 10. Järvikaisla (Scirpus lacustris) ........................................................................SP



39

Varpuaineksen osuus turpeissa

Varvun (Nanolignidi) jäänteet turpeessa ilmen-tävät rämeisyyttä ja ravinteisuudeltaan karua suo-tyyppiä. Varpuainesta sisältävä turve on muodos-tunut suovarpujen, kuten vaivaiskoivun, suoku-kan, suopursun, juolukan ja vaiveron juurista, var-sista ja oksista.

Varpuainesta esiintyy eniten (maks. > 4 %) Kes-ki-Lapin ja Pohjois-Savon turpeissa. Muualla Suo-messa turvekerrostumien keskimääräinen varpupi-toisuus on 1�2 % (kuva 30).

Järviruoón osuus turpeissa

Suokasvina järviruoko (Phragmites australis)ilmentää luhtaisuutta (rantavaikutusta) ja lettoi-suutta (ravinteisuutta) (Eurola & Kaakinen 1978).Turvetekijänä se liittyy usein ravinteisten suoaltai-den umpeenkasvuun.

Kuvassa 31 on esitetty järviruo’on osuus turve-kerrostumissa. Järviruokoa on runsaimmin Etelä-Suomessa, erityisesti Päijät-Hämeessä, ja Etelä-Savossa sekä Ahvenanmaan turpeissa (maks. noin4,5 %). Vähiten järviruokoa esiintyy Pohjois- jaLänsi-Suomen turvekerrostumissa.

Raatteen osuus turpeissa

Raatetta (Menyanthes trifoliata) tavataan mine-rotrofisilla soilla, yleisimmin karuilla ja keskira-

vinteisilla nevoilla (Eurola & Kaakinen 1978).Turvekerrostumissa sen esiintymisalueessa heijas-tuu erityisesti nevojen osuus. Raate on selvästiyleisin ja runsain ojittamattomilla soilla. Soidenojittamisen myötä raate on vähentynyt erityisestiEtelä-Suomessa (Reinikainen et al. 2000).

Raatteen jäänteet ovat yleisimpiä Pohjois-Sa-von ja Keski-Lapin soiden turpeissa (maks. 4,5 %).Etelä- ja Länsi-Suomen turvekerrostumissa raatet-ta ei lisätekijänä juuri esiinny (kuva 32).

Kortteen osuus turpeissa

Korte (Equisetum) turpeen lisätekijänä ilmentäänevaisuutta ja luhtaisuutta. Kortteita esiintyy ylei-simmin keski- ja runsasravinteisilla soilla (Eurola& Kaakinen 1978).

Kortteen osuus turvekerrostumissa on esitetty(%) kuvassa 33. Kortetta turpeen lisätekijänä esiin-tyy runsaimmin Pirkanmaalla, Keski-Suomessa,Keski-Pohjanmaalla ja Lapissa (maks. noin 4,5 %).Vähiten kortetta on Itä- ja Lounais-Suomen turve-kerrostumissa.

Liekojen määrä turvekerrostumissa

Turvekerrostumissa olevia lahoamattomia puun-runkoja eli liekoja on eniten Päijät-Hämeen sekäItä-Suomen soilla, erityisesti Etelä-Savossa. Vähi-ten liekopuita on Länsi- ja Lounais-Suomessa sekäLapin turvekerrostumissa (kuva 34).



40

Taulukko 5. Pääturvelajien jakauma maakunnittain.Table 5. Distribution of principal peat forming species by province.

Maakunta — Province 1)Sphagnum- CS+BS 2)Carex- SC+BC 3)Bryales- SB+CB

turve (S) turve turve (C) turve turve (B) turve

% % % % % %

Etelä-Suomen lääni - Södra Finlands län 41 17 14 28 0,1 0,4

Uusimaa - Nyland 49 10 13 28 0,0 0,2

Itä-Uusimaa - Östra Nyland 46 11 26 17 0,0 0,1

Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 52 11 11 26 0,0 0,1

Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 33 13 37 17 0,1 0,6

Kymenlaakso - Kymmenedalen 37 20 16 27 0,1 0,5

Etelä-Karjala - Södra Karelen 31 26 9 34 0,1 0,7

Länsi-Suomen lääni - Västra Finlands län 44 21 10 25 0,0 0,1

Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 63 10 13 15 0,0 0,0

Satakunta - Satakunda 59 13 12 17 0,0 0,0

Pirkanmaa - Birkaland 34 18 18 30 0,0 0,1

Keski-Suomi - Mellersta Finland 22 22 14 42 0,0 0,1

Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 44 23 8 25 0,0 0,2

Pohjanmaa - Österbotten 51 26 4 19 0,0 0,0

Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 38 27 8 26 0,0 0,1

Itä-Suomen lääni - Östra Finlands län 31 33 8 27 0,2 0,7

Etelä-Savo - Södra Savolax 48 29 5 18 0,0 0,1

Pohjois-Savo - Norra Savolax 17 27 17 37 0,2 1,0

Pohjois-Karjala - Norra Karelen 30 39 4 27 0,4 0,9

Oulun lääni - Uleåborgs län 17 27 14 41 0,1 0,8

Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 18 28 12 41 0,1 0,6

Kainuu - Kajanaland 14 20 24 40 0,6 2,3

Lapin lääni - Lapplands län 11 27 7 49 0,6 5,4

Ahvenanmaa - Åland 16 10 46 28 0,0 0,7

Koko maa — Total area 29 25 11 34 0,1 1,1

koko maan arvot painotettu turvemäärillä

1) Predominantly Sphagnum-peat (%) 2) Predominantly Carex-peat (%) 3) Predominantly Bryales-peat (%)



41

Taulukko 6. Turvetekijät maakunnittain.Table 6. Peat forming species by province.

Maakunta — Province S C B ER TR SH L N EQ PR MN

milj.m3 milj.m3 milj.m3 milj.m3 milj.m3 milj.m3 milj.m3 milj.m3 milj.m3 milj.m3 milj.m3

Etelä-Suomen lääni - Södra Finlands län 1197 707 13 91 0 34 116 22 34 43 2

Uusimaa - Nyland 138 68 1 10 0 2 15 2 3 5 0

Itä-Uusimaa - Östra Nyland 22 13 0 1 0 1 2 1 1 1 0

Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 348 152 1 35 0 15 43 4 11 9 0

Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 74 70 1 9 0 2 16 4 4 9 1

Kymenlaakso - Kymmenedalen 338 226 5 15 0 7 21 6 8 9 0

Etelä-Karjala - Södra Karelen 278 180 5 20 0 7 19 6 7 10 1

Länsi-Suomen lääni - Västra Finlands län 4431 2152 12 442 6 71 260 114 118 44 7

Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 564 182 0 44 0 7 29 8 9 6 0

Satakunta - Satakunda 539 186 1 63 1 10 35 16 11 5 0

Pirkanmaa - Birkaland 264 212 1 40 0 6 28 9 8 4 0

Keski-Suomi - Mellersta Finland 331 350 3 39 1 6 27 15 19 5 1

Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 1636 743 6 164 2 23 97 41 35 12 3

Pohjanmaa - Österbotten 439 133 0 32 0 10 31 11 17 4 1

Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 658 347 1 59 1 10 13 15 18 8 1

Itä-Suomen lääni - Östra Finlands län 1788 1072 34 166 2 34 169 48 45 49 12

Etelä-Savo - Södra Savolax 575 194 1 52 0 15 62 11 10 17 1

Pohjois-Savo - Norra Savolax 417 474 17 44 1 8 34 22 23 4 7

Pohjois-Karjala - Norra Karelen 796 404 16 70 1 12 73 16 12 29 4

Oulun lääni - Uleåborgs län 3271 3551 94 269 10 64 166 126 149 16 44

Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 2953 3007 65 220 6 53 139 110 135 14 37

Kainuu - Kajanaland 318 544 30 48 4 10 27 15 14 2 7

Lapin lääni - Lapplands län 1197 1448 226 45 3 10 30 67 96 2 39

Ahvenanmaa - Åland 2 4 0 0 0 0 1 0 0 0 0

Koko maa — Total area 11886 8934 379 1013 21 213 742 377 441 154 105

% % % % % % % % % % %

Etelä-Suomen lääni - Södra Finlands län 53 31 1 4 0 2 5 1 1 2 0

Uusimaa - Nyland 57 28 0 4 0 1 6 1 1 2 0

Itä-Uusimaa - Östra Nyland 53 31 0 3 0 2 5 2 4 2 0

Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 56 25 0 6 0 2 7 1 2 1 0

Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 39 37 1 5 0 1 9 2 2 5 0

Kymenlaakso - Kymmenedalen 53 36 1 2 0 1 3 1 1 1 0

Etelä-Karjala - Södra Karelen 52 34 1 4 0 1 4 1 1 2 0

Länsi-Suomen lääni - Västra Finlands län 58 28 0 6 0 1 3 1 2 1 0

Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 66 21 0 5 0 1 3 1 1 1 0

Satakunta - Satakunda 62 22 0 7 0 1 4 2 1 1 0

Pirkanmaa - Birkaland 46 37 0 7 0 1 5 2 1 1 0

Keski-Suomi - Mellersta Finland 42 44 0 5 0 1 3 2 2 1 0

Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 59 27 0 6 0 1 4 1 1 0 0

Pohjanmaa - Österbotten 65 20 0 5 0 1 5 2 3 1 0

Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 58 31 0 5 0 1 1 1 2 1 0

Itä-Suomen lääni - Östra Finlands län 52 31 1 5 0 1 5 1 1 1 0

Etelä-Savo - Södra Savolax 61 21 0 6 0 2 7 1 1 2 0

Pohjois-Savo - Norra Savolax 40 45 2 4 0 1 3 2 2 0 1

Pohjois-Karjala - Norra Karelen 56 28 1 5 0 1 5 1 1 2 0

Oulun lääni - Uleåborgs län 42 46 1 3 0 1 2 2 2 0 1

Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 44 45 1 3 0 1 2 2 2 0 1

Kainuu - Kajanaland 31 53 3 5 0 1 3 2 1 0 1

Lapin lääni - Lapplands län 38 46 7 1 0 0 1 2 3 0 1

Ahvenanmaa - Åland 27 51 1 2 0 0 12 2 2 3 0

Koko maa — Total area 49 37 2 4 0 1 3 2 2 1 0

koko maan arvot painotettu turvemäärillä



42

Kuva 22. Turpeen keskimaatuneisuus maakunnittain.Fig. 22. Average degree of peat humification by province.



43

Kuva 23. Keskimaatuneisuuden alueelliset vaihtelut (valkoinen alue kartalla = ei tutkimushavaintoja GTK:n tiedostossa).Fig. 23. Regional variation of average degree of humification (white area on the map - no research data in GSF’s files).



44

Kuva 24. Turvelajit kokonaisturvemäärästä maakunnittain (%).Fig. 24. Percentage of peat forming species in total peat volume by province.



45

Kuva 25. Saravaltaisen turpeen alueellinen jakaantuminen (%) (valkoinen alue kartalla = ei tutkimushavaintoja GTK:n tiedostossa).Fig. 25. Regional distribution (%) of Carex peat (white area on the map - no research data in GSF’s files).



46

Kuva 26. Rahkavaltaisen turpeen alueellinen jakaantuminen (%) (valkoinen alue kartalla = ei tutkimushavaintoja GTK:n tiedostossa).Fig. 26. Regional distribution (%) of Sphagnum peat (white area on the map - no research data in GSF’s files).



47

Kuva 27. Ruskosammalvaltaisen turpeen alueellinen jakaantuminen (%) (valkoinen alue kartalla = ei tutkimushavaintoja GTK:n tiedostos-sa).Fig. 27. Regional distribution (%) of Bryales peat (white area on the map - no research data in GSF’s files).



48

Kuva 28. Tupasvillan osuus turpeessa (%) (valkoinen alue kartalla = ei tutkimushavaintoja GTK:n tiedostossa).Fig. 28. Percentage of cotton grass in peat (white area on the map - no research data in GSF’s files).



49

Kuva 29. Puuaineksen määrä turpeessa (%) (valkoinen alue kartalla = ei tutkimushavaintoja GTK:n tiedostossa).Fig. 29. Percentage of wood remnants in peat (white area on the map - no research data in GSF’s files).



50

Kuva 30. Varvun jäänteiden osuus turpeessa (%) (valkoinen alue kartalla = ei tutkimushavaintoja GTK:n tiedostossa).Fig. 30. Percentage of dwarf shrub remnants in peat (white area on the map - no research data in GSF’s files).



51

Kuva 31. Järviruoón osuus turpeessa (%) (valkoinen alue kartalla = ei tutkimushavaintoja GTK:n tiedostossa).Fig. 31. Percentage of Phragmites australis in peat (white area on the map - no research data in GSF’s files).



52

Kuva 32. Raatteen osuus turpeessa (%) (valkoinen alue kartalla = ei tutkimushavaintoja GTK:n tiedostossa).Fig. 32. Percentage of Menyanthes trifoliata in peat (white area on the map - no research data in GSF’s files).



53

Kuva 33. Kortteen osuus turpeessa (%) (valkoinen alue kartalla = ei tutkimushavaintoja GTK:n tiedostossa).Fig. 33. Percentage of Equisetum in peat (white area on the map - no research data in GSF’s files).



54

Kuva 34. Lahoamattoman puuaineksen (lieko) määrä (%) (valkoinen alue kartalla = ei tutkimushavaintoja GTK:n tiedostossa).Fig. 34. Percentage of non-decayed wood in peat (white area on the map - no research data in GSF’s files).



55

Tuhkapitoisuus kuvaa turpeessa olevien kiven-näisravinteiden, tulvakerrostumien ja kemiallistensaostumien yhteismäärää. Turpeen tuhkapitoisuussaadaan selville hehkuttamalla turve laboratorio-olosuhteissa. Suomessa turpeiden tuhkapitoisuuskuiva-aineesta mitattuna on yleensä 1�10 %. Tur-vemäärällä painotettu valtakunnallinen tuhkapi-toisuuden keskiarvo on 3,4 %. Yleensä rahkaval-taisen turpeen tuhkapitoisuus on pienempi kuinsaravaltaisen turpeen. Rahkavaltaisen turpeen kes-kimääräinen tuhkapitoisuus on Suomessa 2,5 % ja

saravaltaisen turpeen 4 % (Mäkilä 1994). Turpeentuhkapitoisuus kasvaa yleensä suon ravinnetasonja turpeen maatumisasteen kasvaessa (mm. Mäkilä1994, Laine et al. 2000).

Korkeimmat turpeen tuhkan keskipitoisuudetovat Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen raja-alueella ja Pohjois-Suomen saravaltaisilla soilla(6�10 %) (kuva 35). Pienimmät keskipitoisuudet(0,5�3 %) ovat Etelä- ja Lounais-Suomen rahka-soilla. Taulukossa 7 on esitetty turpeen tuhkapitoi-suuksien maakunnalliset keskiarvot.

FYSIKAALISET OMINAISUUDET

Turpeen tuhkapitoisuus

Turvekerrostumien pH-aste eli happamuus onSuomessa keskimäärin 3,5�5,5. Turvemäärällä pai-notettu valtakunnallinen pH-arvo on keskimäärin4,3. Turpeen pH on yleensä matalin pintaturpeessa(pintaturpeet: maakunnalliset keskiarvot 3,1�3,7),ja se kasvaa turvekerrostumassa syvemmälle men-täessä (pohjaturpeet: 4,5�4,9). Turpeen pH-asteriippuu pääasiassa turpeen orgaanisten maatumis-tuotteiden hydroksyyli- ja karboksyylihappopitoi-suuksista (mm. humus- ja fulvohappot) sekä sellu-loosan ja hemiselluloosan määristä (mm. Clymo1964, Radforth 1977). Turpeen pH-arvoa kohotta-vat myös epäorgaanisten ionien määrät. Erityisestikalsiumin määrä vaikuttaa pH-arvoon (mm. Laineet al. 2000).

Niukkaravinteisten rämeiden ja nevojen rahka-

turpeissa pH on matalin, korkeimmat pH-arvotovat sara- ja ruskosammalista muodostuneissa tur-vekerrostumissa. Suovesien ja turpeen pH-arvoilmoittaa suon ravinteisuuden eli trofiatason. Suonojittamisen jälkeen turpeen happamuus lisääntyyeli pH-luku pienenee (Laine et al. 1995).

Kuvassa 36 on esitetty turpeen pH-arvon alu-eellinen vaihtelu, jossa pH-arvon keskiarvo kuvaakeskiarvoja suon pinnasta pohjaan otetuissa näyte-sarjoissa. Turpeen pH-arvot noudattelevat turvela-jien alueellista jakautumista, sillä happamimmatturvekerrostumat ovat Länsi- ja Itä-Suomen rahka-valtaisilla soilla (pH:n keskiarvot noin 3,5�4). Kor-keimmat turpeen pH-arvot (keskiarvot noin 4,5�5,7) ovat Keski-Lapin sara- ja ruskosammalvaltai-silla soilla.

Turpeen pH-aste

Turve sisältää aina jonkin verran rikkiä. Rikkion peräisin maatuneiden kasvien rakenneosista.Turvemäärällä painotettu valtakunnallinen rikki-pitoisuuden keskiarvo on 0,20 % turpeen kuivapai-nosta. Yleensä suon pintaturpeissa rikkiä on vä-hemmän (maakunnalliset keskiarvot 0,06�0,18 %kuivapainosta) kuin suon pohjaturpeissa (maakun-nalliset keskiarvot 0,13�0,59 % kuivapainosta) (tau-lukko 7).

Sellaisilla alueilla, joissa turpeen rikkipitoisuus

on normaalia korkeampi, rikki voi olla peräisinsuon vaikutuspiirissä olevasta maa- tai kalliope-rästä. Soihin vaikuttavia rikkipitoisia kallioperä-alueita ovat mm. Keski-Lapin liuskejakso Kittiläs-sä, Outokummun, Tohmajärven�Pyhäselän, Kan-ta-Hämeen, Tervolan ja Kuusamon liuskejaksot(kuva 37). Rikkiä voi kulkeutua myös turpeeseensuon alla olevista rikkipitoisista savikerrostumis-ta. Näin on tapahtunut mm. Ahvenanmaalla ja pai-koin Länsi-Suomessa.

Turpeen rikkipitoisuus



56

Taulukko 7. Turpeen fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet maakunnittain keskiarvoina.Table 7. Mean values of physical and chemical properties of peat by province.

Maakunta — Province 1)Kuiva- 2)Lämpö- 3)Energia- 4)pH 5)Tuhka 6)Rikki

aine arvo sisältö % %

kg/m3 MJ/kg MWh/m3

Etelä-Suomen lääni - Södra Finlands län 7)Pinta 63 18,5 0,318 3,6 1,2 0,13 8)Väli 68 19,8 0,373 3,9 1,5 0,25 9)Pohja 85 21,4 0,506 4,5 3,3 0,24

Uusimaa - Nyland 7)Pinta 64 18,4 0,328 3,6 1,0 0,11 8)Väli 67 19,2 0,357 3,9 1,1 0,08 9)Pohja 90 21,3 0,529 4,8 3,6 0,22

Itä-Uusimaa - Östra Nyland 7)Pinta 59 18,1 0,294 3,8 1,0 0,08 8)Väli 51 19,3 0,274 4,1 1,4 0,08 9)Pohja 95 21,0 0,552 4,9 4,6 0,27

Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 7)Pinta 71 18,2 0,354 3,5 1,1 0,08 8)Väli 74 19,5 0,404 3,9 1,5 0,09 9)Pohja 97 21,2 0,572 4,5 3,4 0,22

Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 7)Pinta 61 19,5 0,330 3,1 1,6 - 8)Väli 74 20,2 0,415 3,4 1,8 - 9)Pohja 85 22,3 0,527 4,3 4,8 0,30

Kymenlaakso - Kymmenedalen 7)Pinta 56 18,6 0,291 3,6 1,2 0,18 8)Väli 64 20,3 0,358 4,0 1,6 0,45 9)Pohja 82 21,3 0,484 4,5 3,2 0,27

Etelä-Karjala - Södra Karelen 7)Pinta 65 18,6 0,337 3,4 1,6 0,11 8)Väli 72 19,7 0,393 3,6 1,7 0,13 9)Pohja 83 21,5 0,493 4,5 2,8 0,23

Länsi-Suomen lääni - Västra Finlands län 7)Pinta 70 18,4 0,356 3,5 1,6 0,09 8)Väli 74 19,6 0,397 3,8 1,8 0,09 9)Pohja 88 21,3 0,519 4,3 3,0 0,19

Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 7)Pinta 70 18,7 0,368 3,6 1,1 0,10 8)Väli 64 19,2 0,340 3,9 1,2 0,10 9)Pohja 83 20,8 0,481 4,5 2,8 0,16

Satakunta - Satakunda 7)Pinta 69 17,9 0,337 3,6 1,1 0,07 8)Väli 64 19,0 0,340 3,8 1,3 0,05 9)Pohja 87 21,1 0,510 4,3 2,6 0,13

Pirkanmaa - Birkaland 7)Pinta 66 18,1 0,334 3,7 1,4 0,09 8)Väli 81 19,7 0,443 3,8 1,7 0,13 9)Pohja 93 21,2 0,545 4,5 3,6 0,24

Keski-Suomi - Mellersta Finland 7)Pinta 79 18,9 0,423 3,4 2,4 0,17 8)Väli 75 19,2 0,404 3,8 3,0 0,19 9)Pohja 89 21,1 0,524 4,5 3,6 0,25

Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 7)Pinta 70 18,3 0,355 3,4 1,8 0,10 8)Väli 80 19,8 0,436 3,8 2,0 0,11 9)Pohja 88 21,2 0,517 4,3 2,8 0,18

1) Dry bulk density (kg/m3) 2) Net heating value (MJ/kg) 3) Energy content (MWh/m3) 4) pH value 5) Ash content (%) 6) Sulphur content (%) 7) Surface peat 8) Intermediate peat 9) Bottom peat



57

Taulukko 7. Turpeen fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet maakunnittain keskiarvoina.Table 7. Mean values of physical and chemical properties of peat by province.

Maakunta — Province 1)Kuiva- 2)Lämpö- 3)Energia- 4)pH 5)Tuhka 6)Rikki

aine arvo sisältö % %

kg/m3 MJ/kg MWh/m3

Pohjanmaa - Österbotten 7)Pinta 67 18,0 0,364 3,6 3,0 0,06 8)Väli 62 19,5 0,334 4,2 2,8 - 9)Pohja 72 20,4 0,411 4,8 4,0 0,24

Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 7)Pinta 59 18,9 0,312 3,5 2,9 0,17 8)Väli 97 20,9 0,498 3,7 2,7 0,14 9)Pohja 94 22,3 0,572 4,3 3,0 0,17

Itä-Suomen lääni - Östra Finlands län 7)Pinta 57 18,3 0,283 3,4 2,4 0,12 8)Väli 76 20,0 0,421 3,6 3,1 0,18 9)Pohja 90 21,8 0,540 4,3 3,5 0,30

Etelä-Savo - Södra Savolax 7)Pinta 69 18,7 0,346 3,3 2,2 0,10 8)Väli 73 20,5 0,397 3,5 3,2 0,15 9)Pohja 95 22,2 0,575 4,2 3,2 0,28

Pohjois-Savo - Norra Savolax 7)Pinta 58 18,2 0,310 3,6 2,8 0,12 8)Väli 81 19,8 0,458 3,7 3,2 0,16 9)Pohja 90 21,4 0,535 4,5 4,0 0,21

Pohjois-Karjala - Norra Karelen 7)Pinta 53 18,2 0,256 3,4 2,3 0,12 8)Väli 74 19,8 0,402 3,6 2,9 0,19 9)Pohja 89 21,9 0,536 4,3 3,2 0,35

Oulun lääni - Uleåborgs län 7)Pinta 65 18,2 0,333 3,7 2,7 0,12 8)Väli 90 19,9 0,506 3,8 3,4 0,17 9)Pohja 95 21,4 0,560 4,7 4,4 0,21

Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 7)Pinta 65 18,2 0,333 3,7 2,7 0,12 8)Väli 89 19,9 0,498 3,9 3,5 0,16 9)Pohja 95 21,3 0,561 4,7 4,5 0,20

Kainuu - Kajanaland 7)Pinta 60 18,2 0,308 3,5 2,9 0,16 8)Väli 95 20,0 0,548 3,8 3,2 0,18 9)Pohja 92 21,7 0,556 4,6 3,8 0,24

Lapin lääni - Lapplands län 7)Pinta 103 18,9 0,544 3,7 3,2 0,17 8)Väli 103 20,2 0,581 4,2 3,8 0,21 9)Pohja 96 20,6 0,546 4,9 4,7 0,28

Ahvenanmaa - Åland 7)Pinta 76 18,6 0,393 3,7 2,4 0,18 8)Väli 107 19,6 0,583 4,0 2,7 - 9)Pohja 107 19,2 0,571 4,9 4,7 0,59

Koko maa — Total area 7)Pinta 68 18,4 0,345 3,6 2,0 0,11 8)Väli 80 19,8 0,439 3,8 2,5 0,15 9)Pohja 91 21,4 0,540 4,5 3,8 0,23

10)Keskiarvo 87 20,9 0,504 4,3 3,4 0,20

1) Dry bulk density (kg/m3) 2) Net heating value (MJ/kg) 3) Energy content (MWh/m3) 4) pH value 5) Ash content (%) 6) Sulphur content (%)7) Surface peat 8) Intermediate peat 9) Bottom peat 10) Mean



58

Kuva 35. Turpeen tuhkapitoisuuden alueellinen vaihtelu (% kuivapainosta) (valkoinen alue kartalla = ei tutkimushavaintoja GTK:ntiedostossa).Fig. 35. Regional variation of peat ash content (% dry weight) (white area on the map - no research data in GSF’s files).



59

Kuva 36. Turpeen pH-arvon alueellinen vaihtelu (valkoinen alue kartalla = ei tutkimushavaintoja GTK:n tiedostossa).Fig. 36. Regional variation of peat pH value (white area on the map - no research data in GSF’s files).



60

Kuva 37. Turpeen rikkipitoisuuden alueellinen vaihtelu (% kuivapainosta) (valkoinen alue kartalla = ei tutkimushavaintoja GTK:ntiedostossa).Fig. 37. Regional variation of peat sulphur content (% dry weight) (white area on the map - no research data in GSF’s files).



61

Turpeen kuiva-ainepitoisuus määritetään labo-ratoriossa punnitsemalla tilavuustarkka turvenäy-te luonnontilaisessa kosteudessa ja kuivatuksenjälkeen. Kuivatilavuuspaino ilmoittaa, paljonkokuiva-ainetta turpeessa on tilavuusyksikköä kohti(kg/suo-m3 ). Turpeen kuiva-ainepitoisuudet ovatkeskimäärin pienimpiä heikosti maatuneissa rah-katurpeissa ja suurimpia hyvin maatuneissa rahka-valtaisissa turpeissa (Mäkilä 1994).

Valtakunnallinen turpeen kuivatilavuuspainonkeskiarvo on 87 kg/suo-m3. Pintaturpeiden kuivati-lavuuspainot ovat keskimäärin maakunnittain 53�79 kg/suo-m3, jos Lappia ei huomioida, sillä Lapis-sa turvekerrostumien rakenteesta johtuen suon pin-ta- ja pohjaturpeiden kuivatilavuuspainot ovat sa-maa suuruusluokkaa. Pohjaturpeiden kuivatilavuus-painot ovat keskimäärin maakunnittain 72�107 kg/suo-m3 (taulukko 7).

Turpeen kuiva-ainepitoisuus

Lämpöarvo ilmaisee turpeen energiamäärän kui-va-ainemäärää kohti (MJ/kg). Turpeiden lämpöar-von suuruus riippuu turvelajista ja turpeen maatu-misasteesta. Nämä ovat riippuvaisia turpeen or-gaanisten yhdisteiden laadusta ja turpeen hiilipi-toisuudesta. Korkeimmat lämpöarvot ovat yleensämaatuneilla rahka- ja saraturpeilla, ja alhaisimmat

lämpöarvot ovat suon pinnan heikosti maatuneillarahkaturpeilla. Alueellisesti lämpöarvot eivät vaih-tele paljon, vaan samanlaisilla turpeilla on saman-suuruiset lämpöarvot alueesta riippumatta. Läm-pöarvon valtakunnallinen keskiarvo energiatur-peeksi soveltuvalle turpeelle on 21,4 MJ/kg (tau-lukko 7).

Turpeen lämpöarvo

Suomen yleisin mineraalimaalaji on moreeni.Sitä tavataan yleisesti koko maassa. Etelä- ja Län-si-Suomessa on moreenin ohella runsaasti hienoja-koisia maalajeja, kuten savea ja hiesua. Tavallises-ti hiekka- ja soramaat liittyvät harjumuodostumiin

tai Salpausselkiin, mutta hiekkamaita tavataan myössatunnaisesti muualla Suomessa, etenkin rannik-koalueilla. Kuvan 38 pohjakartalla on esitetty Suo-men maaperän mineraalimaalajien jakautuminen.

SOIDEN POHJAMAALAJIT

Suomen maaperä

Soiden pohjamaalajien jakautuminen (kuva 38)noudattelee pääpiirteissään mineraalimaalajienyleistä levinneisyyttä, mutta soiden pohjamaalaji-en levinneisyydellä on kuitenkin myös omat tyy-pilliset piirteensä. Moreeni ja lajittuneet maalajit(hiekka, hieta ja sora) ovat lähes yhtä yleisiä soi-den pohjamaalajeja. Ne muodostavat yhdessä 88 %soiden pohjamaalajeista (taulukko 8). Moreeni-

pohjaisia soita on runsaimmin Pohjois-Suomessa,Pohjanmaalla ja Keski-Suomen alueella. Hiekka-ja sorapohjaiset suot keskittyvät Itä- ja Länsi-Suo-meen sekä Pohjois-Pohjanmaalle. Usein hiekkaaon suoaltaan pohjalla vain ohut kerros moreeninpäällä. Savi- ja hiesupohjaisia soita on eniten Ete-lä-Suomessa, Salpausselkien eteläpuolella.

Soiden pohjamaalajit

Lieju on veteen syntynyt eloperäinen maalaji-kerrostuma, joka koostuu kasvijäänteistä ja hie-nosta kivennäismaa-aineksesta. Liejun humuspi-toisuus eli eloperäisen aineksen määrä on 6�40painoprosenttia. Syvään veteen kerrostunut lieju

on rakenteeltaan hienojakoista ja matalaan veteenkerrostunut karkeajakoista. Liejujen esiintyminenturvekerrostuman alla ilmentää suon syntyneenvesialueen umpeenkasvun seurauksena.

Liejut



62

Suokerrostumissa lieju esiintyy turpeen ja suonpohjan mineraalimaan välisenä kerroksena. Lieju-kerrostumat ovat yleisimpiä Keski-Suomen suur-ten järvien, kuten Saimaan ja Päijänteen, ympärilläsekä Etelä- ja Lounais-Suomen rannikkoalueella(kuva 40). Liejun määrä soiden pohjakerrostuma-na vähenee pohjoista kohti. Lapin soiden tutkimus-

pisteistä 12 %:ssa esiintyy liejuja ja vastaaavastiEtelä-Suomessa 34 %:ssa ja Ahvenanmaalla 64%:ssa. Liejupohjaisia soita on niukasti myös pin-nanmuodoiltaan tasaisella Pohjanmaalla (tauluk-ko 8). Turpeen ja suon mineraalimaapohjan välissäolevien liejukerrostumien esiintyminen maakun-nittain on esitetty kuvassa 39.

Taulukko 8. Pohjamaalajien jakauma ja liejujen esiintyminen maakunnittain.Table 8. Subsoil distribution and occurrence of gyttja by province.

Maakunta — Province 1)Pohjamaalajit 2)Liejut

3)moreeni + 4)savi + 5)hieta +

kallio hiesu hiekka +

sora

% % % %

Etelä-Suomen lääni - Södra Finlands län 14 52 34 34

Uusimaa - Nyland 11 70 20 46

Itä-Uusimaa - Östra Nyland 9 87 4 44

Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 18 57 26 29

Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 18 47 35 42

Kymenlaakso - Kymmenedalen 12 53 35 29

Etelä-Karjala - Södra Karelen 13 37 50 35

Länsi-Suomen lääni - Västra Finlands län 38 19 43 15

Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 14 51 35 28

Satakunta - Satakunda 27 36 37 26

Pirkanmaa - Birkaland 46 20 34 17

Keski-Suomi - Mellersta Finland 44 16 40 16

Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 38 13 49 11

Pohjanmaa - Österbotten 36 32 32 19

Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 48 6 46 12

Itä-Suomen lääni - Östra Finlands län 42 15 44 19

Etelä-Savo - Södra Savolax 37 11 52 22

Pohjois-Savo - Norra Savolax 51 21 28 20

Pohjois-Karjala - Norra Karelen 36 11 53 16

Oulun lääni - Uleåborgs län 35 10 55 13

Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 33 10 57 13

Kainuu - Kajanaland 52 10 38 13

Lapin lääni - Lapplands län 57 9 34 12

Ahvenanmaa - Åland 35 4 62 64

Koko maa — Total area 45 13 43 14

koko maan keskiarvot laskettu kokonaissuoalalla painotettuina

1) Subsoils (%) 2) Gyttja (%) 3) till + bedrock 4) clay + silt 5) fine sand + sand + gravel



63

Kuva 38. Soiden pohjamaalajihavainnot maakunnittain (%). Pohjakartta (Kujansuu & Niemelä 1984).Fig. 38. Mire subsoil observations by province. Base map (Kujansuu & Niemelä 1984). See p. 62, Table 8.



64

Kuva 39. Liejujen esiintyminen soiden pohjalla maakunnittain (%).Fig. 39. Occurrence of gyttja (%) in mire bottoms by province.



65

Kuva 40. Liejupohjaisten soiden alueellinen vaihtelu (%) (valkoinen alue kartalla = ei tutkimushavaintoja GTK:n tiedostossa).Fig. 40. Regional variation of gyttja-bottom mires (%) (white area on the map - no research data in GSF’s files).



66

Kokonaisturvevarojen määrään vaikuttaa soi-den levinneisyys ja turpeen paksuus. GTK:n turve-tiedostoihin pohjautuvien laskelmien perusteellaSuomen kokonaisturvevarat ovat 69,3 mrd. suo-m3

in situ (taulukko 9). Maakunnittain tarkasteltunasuurimmat turvevarat ovat Lapissa eli 26,3 mrd.suo-m3 in situ,missä myös kokonaissuoalaa on eni-ten (noin 2,1 milj. ha). Pohjois-Pohjanmaan koko-naisturvevarat ovat 11,9 mrd. suo-m3 ja Kainuun6 mrd. suo-m3 in situ. Laskelmiin sisältyvät vainGTK:n tiedostoissa olevat geologiset suot (5,1milj. ha). Niihin eivät sisälly biologisten soiden

eikä pienten, alle 20 ha:n suuruisten, soiden turve-määrät.

Suomen kokonaisturvevarojen jakautuminenkarttalehdittäin (100 km2) on esitetty kuvassa 41.Keski- ja Länsi-Lapissa, Oulun ympäristössä, Kes-ki-Pohjanmaalla ja paikoin Etelä-Pohjanmaallasekä Ilomantsin alueella turvevarat ovat suurim-mat eli yli 75 milj. m3 / 100 km2. Samoilla alueillamyös geologista suoalaa on eniten. Uudellamaalla,paikoin Järvi-Suomessa sekä Tunturi-Lapissa tur-vevarat ovat pienimmät eli alle 5 milj. m3/ 100 km2.

SUOMEN KOKONAISTURVEVARAT

Taulukko 9. Suomen soiden kokonaisturvevarat maakunnittain.Table 9. Total peat reserves of Finnish mires by province.

Maakunta — Province 1)Kokonais- 2)Keski- 3)Turve-

suoala syvyys määrä

ha m milj.m3

Etelä-Suomen lääni - Södra Finlands län 137459 2,42 3328

Uusimaa - Nyland 14467 2,52 365

Itä-Uusimaa - Östra Nyland 5153 2,42 125

Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 36145 2,77 1001

Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 12462 1,98 247

Kymenlaakso - Kymmenedalen 29697 2,27 674

Etelä-Karjala - Södra Karelen 39535 2,31 913

Länsi-Suomen lääni - Västra Finlands län 873642 1,61 14052

Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 38461 2,45 942

Satakunta - Satakunda 81728 2,02 1651

Pirkanmaa - Birkaland 80504 1,74 1401

Keski-Suomi - Mellersta Finland 136978 1,51 2068

Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 283919 1,48 4202

Pohjanmaa - Österbotten 75932 1,55 1177

Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 176120 1,47 2589

Itä-Suomen lääni - Östra Finlands län 505107 1,55 7851

Etelä-Savo - Södra Savolax 76525 1,70 1301

Pohjois-Savo - Norra Savolax 166634 1,29 2150

Pohjois-Karjala - Norra Karelen 261948 1,67 4375

Oulun lääni - Uleåborgs län 1530715 1,17 17975

Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1069242 1,11 11869

Kainuu - Kajanaland 461473 1,30 5999

Lapin lääni - Lapplands län 2069286 1,27 26280

Ahvenanmaa - Åland 705 1,10 8

Koko maa — Total area 5116914 1,35 69287

1) Total mire area 2) Mean depth of mires (m) 3) Total peat reserves (mill.m3)



67

Kuva 41. Kokonaisturvevarojen esiintyminen peruskarttalehdittäin (milj. suo-m3 / 100 km2) (valkoinen alue kartalla = ei tutkimushavaintojaGTK:n tiedostossa).Fig. 41. Total peat reserves (million m3 / 100 km2) by basic map sheet (white area on the map - no research data in GSF’s files).



68

Suoyhdistymätyypeittäin tarkasteltuna geologi-sia soita on eniten Pohjanmaan aapasoiden vyö-hykkeessä, jossa suopinta-alaa on noin 2,5 milj. ha,mikä on lähes puolet Suomen geologisesta suopin-ta-alasta. Pohjanmaan aapasuovyöhykkeessä onmyös suurimmat turvevarat eli 12,6 mrd. m3. Vähi-

ten soita (0,1 milj. ha) on palsa- ja paljakkasoidenvyöhykkeessä. Suomen suo- ja turvevarat suoyh-distymätyypeittäin on koottu taulukkoon 10 (suo-yhdistymätyypit on esitetty kuvassa 53). Suoyh-distymien rajaus on tehty Ruuhijärven ja Hosias-luoman (1988) perusteella.

Turveteollisuusliiton laadunmääritysohjeen(Turveteollisuusliitto 2000) mukaan kasvualustoi-na käytetyt turpeet jaetaan kolmeen ryhmään: vil-jely-, kasvu- ja maanparannusturpeisiin.

Viljelyturve on vaaleaa rahkaturvetta, jonkamaatumisaste on H1�3 (von Postin asteikko) jajoka sisältää vähintään 90 % rahkasammalen jään-teitä, joista yli 80 % tulee olla Acutifolia-rahka-sammalryhmään kuuluvia. Lisäksi varpujen jamuiden puumaisten kasvien jäänteiden määrä saaolla enintään 3 % ja tupasvillan jäänteiden määräenintään 6 % kuivapainosta. Viljelyturvetta käyte-tään yleensä kasvualustana kasvihuoneissa.

Kasvuturpeeksi määritellään yleisesti turve, jokasoveltuu sellaisenaan kalkki- ja lannoitelisäyksenjälkeen kasvualustaksi muualle kuin kasvihuonei-siin. Kasvuturpeen raaka-aineena voi olla sekä

sara- että rahkavaltainen turve. Kasvuturpeet jae-taan lisäksi kolmeen laatuluokkaan: vaaleisiin, tum-miin ja mustiin, joilla on erilaisia laatuvaatimuksiairtotiheyden, maatumisasteen ja johtoluvun (säh-könjohtokyvyn) suhteen. Suomessa käytetäänyleensä vaaleita turvelaatuja ympäristön hoidossa(mm. kuivikkeena, ravinteiden imeytykseen, kom-postointiin, suodattimiin jne.) ja tummia turvelaa-tuja viherrakentamisessa (mm. nurmikot).

Maanparannusturve on tarkoitettu sekoitettavak-si perusmaahan. Turpeen orgaanisen aineksen tu-lee olla vähintään 50 % kuiva-aineesta. Maanpa-rannusturpeeksi soveltuu siten periaatteessa kaik-ki turve.

Heikosti maatuneiden rahkaturpeiden käyttökasvu- ja ympäristöturpeina perustuu rahkasam-malten hyvään veden ja ravinteiden pidätyskykyyn

Taulukko 10. Suomen tutkitut suo- ja turvevarat suoyhdistymätyypeittäin.Table 10. Investigated mire and peat reserves in Finland by mire complex type.

Vaaleat rahkaturvevarat (”kasvuturvevarat”) peruskarttalehdittäin

1)Suoyhdistymätyyppi 2)Tyypin 3)Tutkittu 4)Keski- 5)Kasvu- 6)Väli- 7)Energia- 8)Turvetta 9)Kokonais- 10)Soiden

soiden suoala syvyys turve* turve* turve* yhteensä suoala

lkm ha m milj.m3 milj.m3 milj.m3 milj.m3 ha lkm

Kilpi- ja laakiokeitaat Concentric bogs

1573 182783 1,67 761 941 1907 3609 237470 1932

Viettokeitaat Eccentric bogs

4673 422765 1,65 768 1088 5339 7195 774362 8711

Pohjanmaan aapasuot Ostrobothnia aapa mires

5404 1038019 1,17 1035 1677 9931 12644 2484441 16539

Peräpohjolan aapasuot Peräpohjola aapa mires

256 73000 1,40 155 86 958 1198 993813 3509

Metsä-Lapin aapasuot Forest Lapland aapa mires

5 1629 1,44 4 1 22 26 433620 1749

Palsa- ja paljakkasuot Palsa mires

- - - - - - - 117559 684

* Ei ole huomioitu maankäyttömuotoja, kuten suojelua, viljelyä, metsänkasvatusta, maataloutta, sotilaskäyttöä ym. Myöskään ei ole huomioitu luvitusta tai kaavoitusta, eikä tuotantoteknisiä seikkoja, kuten suopohjalle jäävää turvetta. * All mires in Finland include technically suitable peat reserves for industry. Calculations of economical and environmental facts that will limit the use of mires have not been taken into account.

1) Mire complex type 2) Number of mires in mire complex type 3) Investigated mire area 4) Mean depth (m) 5) Horticultural peat (mill.m3)6) Intermediate peat (mill.m3) 7) Energy peat (mill.m3) 8) Peat reserves (mill.m3) 9) Total mire area 10) Number of mires



69

sekä suureen huokostilavuuteen. Sellaista heikostimaatunutta rahkaturvetta, joka täyttää ns. viljely-turpeen laatuvaatimukset (Kasvuturpeen laadun-määritysohje, Turveteollisuusliitto 2000), käyte-tään kasvualustana kasvihuoneissa. Muihin tarkoi-tuksiin, kuten kukkien kasvattamiseen, käytetäänyleisesti viljelyturvetta maatuneempaa kasvutur-vetta, joka koostuu usein eri maatumisasteella ole-vien turvelaatujen sekoituksista. Ympäristöturpeel-la tarkoitetaan viherrakentamiseen, maatalouskäyt-töön, nesteiden, kaasujen, ravinteiden ja raskas-metallien sitomiseen sekä erilaisten jätteiden kom-postointiin ja biologiseen hajotukseen soveltuviaturpeita. Heikosti maatunut rahkaturve soveltuuhyvin karjan ja turkiseläinten kuivikkeeksi. Etuinaovat hyvä nesteen ja hajun pidätyskyky sekä kom-postoitavuus. Yhdyskuntien ja teollisuuden jäte-huollossa turve soveltuu erilaisten orgaanisten jät-teiden, kuten jätevesilietteiden ja elintarviketeol-

lisuuden jätteiden, kompostointiin (Lappalainen etal. 1992). Heikosti maatunutta rahkaturvetta käy-tetään myös jonkin verran öljyntorjunnassa ja suo-datinaineena sekä ilman että jäteveden puhdistuk-sessa. Teollisuudessa ja jätevesien puhdistuksessaturve toimii paitsi ravinteiden pidättäjänä, myöstehokkaana raskasmetallien sitojana. Turvetta käy-tetään lisäksi maataloudessa maanparannusainee-na lisäämässä maaperän kuohkeutta ja orgaanisenaineksen määrää.

Kasvuturpeen määrän (milj. m3) jakautuminenperuskarttalehdittäin (100 km2) on esitetty kuvassa42. Suurimmat kasvuturvevarat ovat Länsi- ja Lou-nais-Suomen rannikkoalueella, erityisesti Pohjan-maalla ja Varsinais-Suomessa, jossa muutamillakarttalehdillä kasvuturvetta on enemmän kuin 15milj. m3. Suurimmassa osassa Suomea kasvuturve-varat jäävät pienemmiksi kuin 1 milj. m3/perus-karttalehden alue.

Energiaturpeena käytetään maatuneita (H5�10)rahkaturvelajeja ja saraturvetta. Energiaturvettaon kahta tuotantotyyppiä: jyrsinturve ja palaturve.Polttoturpeen laatuohjeessa (Energiataloudellinenyhdistys, Lämpölaitos yhdistys ja Turveteollisuus-liitto 1991) energiaturpeelle asetetaan laatuvaati-muksia esimerkiksi tuhkapitoisuuden, lämpöarvon

ja kosteuden suhteen.Energiaturvevarojen jakautuminen (kuva 43)

Suomessa noudattelee kokonaisturvevarojen levin-neisyyttä. Suurimmat turvevarat ovat Lapissa, Poh-jois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa jaPohjois-Karjalassa.

Energiaturvevarat

Turpeen energiamäärän suuruuteen vaikuttavatmm. turvelaji, turpeen maatumisaste, turpeen läm-pöarvo ja turpeen kiintoaineen määrä. Kiintoai-neen määrä tilavuusyksikköä kohti kasvaa voimak-kaasti suon ojituksen vaikutuksesta.

Turpeen sisältämän energiamäärän (MWh) alu-eelliset vaihtelut suokuutiota kohden on esitettykuvassa 44. Suurimmat turpeen energiamäärät (noin0,60�0,75 MWh/suo-m3) ovat Pohjois-Pohjanmaan,Keski- ja Länsi-Lapin sekä paikoin Itä-Suomen

turpeissa. Pienimmät energiamäärät (noin 0,30�0,45 MWh/suo-m3) ovat Etelä- ja Länsi-Suomenrannikkoalueen turvekerrostumissa, joissa on pal-jon heikosti maatuneita rahkavaltaisia turpeita. Tur-peen keskimääräinen tehollinen energiasisältö onSuomessa 0,50 MWh/suo-m3. Energiaturpeeksisoveltuvien turvelajien keskimääräinen tehollinenenergiasisältö on 0,54 MWh/suo-m3 eli 50 %:nkäyttökosteudessa ilmoitettuna 0,48 MWh/suo-m3.

Turpeen energiamäärä alueellisesti



70

Kuva 42. Kasvuturvevarojen esiintyminen peruskarttalehdittäin (milj. suo-m3 / 100 km2) (harmaa alue kartalla = ei tutkimushavaintojaGTK:n tiedostossa).Fig. 42. Horticultural peat reserves (million m3 / 100 km2) by basic map sheet (grey area on the map - no research data in GSF’s files).



71

Kuva 43. Energiaturvevarojen esiintyminen peruskarttalehdittäin (milj. suo-m3 / 100 km2) (harmaa alue kartalla = ei tutkimushavaintojaGTK:n tiedostossa).Fig. 43. Energy peat reserves (million m3 / 100 km2) by basic map sheet (grey area on the map - no research data in GSF’s files).



72

Kuva 44. Turpeen energiasisällön alueellinen vaihtelu (MWh/suo-m3) (valkoinen alue kartalla = ei tutkimushavaintoja GTK:n tiedostossa).Fig. 44. Regional variation of peat energy content (Mwh/m3 ) (white area on the map - no research data in GSF’s files).



73

GTK:n laskentaohjelmissa turvekerrostumat jae-taan pinta-, väli- ja pohjaturpeisiin turvelajien,turpeen maatuneisuuden ja turpeen käyttötarkoi-tuksen perusteella. Pintaturpeella tarkoitetaan las-kennallista turvekerrostuman pintaosaa, joka onmuodostunut maatumattomista tai lähes maatu-mattomista (H1�3) rahkasammalten jäänteistä. Vä-liturve käsittää pintaturpeen alla olevan heikostimaatuneista (H4) rahkasammalten jäänteistä muo-dostuneen laskennallisen kerroksen. Turvekerros-tuman pohjalla on turvelajeiltaan ja maatumisas-teeltaan vaihteleva laskennallinen pohjaturve, jokaon muodostunut sarakasvien (H1�10) ja/tai pitkäl-le maatuneiden (H5�10) rahkasammalien jäänteis-tä.

Suomen tutkittujen turvekerrostumien keskipak-

suus on 1,41 metriä. Käyttökelpoiset turvevaratovat yleensä yli 1,5 metrin syvyisellä suon osalla.Yli 1,5 metrin syvyysalueen keskisyvyys on 2,5metriä. Syvyysalueen keskiarvot eri turvekerrok-sille ovat seuraavat: pintaturve 0,26 m, väliturve0,38 m ja pohjaturve 1,86 m (taulukko 12).

Turvevarojen jakautuminen pinta-, väli- ja poh-jaturpeisiin maakunnittain on esitetty kuvassa 45.Koko maassa pohjaturvetta on 74 % kaikista tur-peista. Pinta- ja väliturpeiden osuudet ovat suurim-mat Etelä- ja Lounais-Suomen sekä länsirannikonmaakunnissa (mm. Varsinais-Suomessa 56 %, Poh-janmaalla 49 %). Muualla maassa, erityisesti Poh-jois- ja Itä-Suomessa, pohjaturpeen osuus kokoturvekerrostumasta on suurin (mm. Lapissa 83 %,Kainuussa 84 %) (taulukko 11).

SUOMEN TEKNISESTI KÄYTTÖKELPOISET TURVEVARAT

Pinta-, väli- ja pohjaturpeet

Teknisesti käyttökelpoinen suoala tarkoittaa las-kennallista alaa, josta ei ole vähennetty jo tällähetkellä muun maankäytön piirissä olevia suoalu-eita, esimerkiksi luonnonsuojelualueita, kaatopaik-koja, puolustusvoimien käytössä olevia alueita javiljelyksiä jne. Teknisesti käyttökelpoiset turve-varat eivät tarkoita taloudellisesti käyttökelpoisiaturvevaroja. Teknisesti käyttökelpoisissa turveva-roissa ei ole huomioitu ympäristön suojelun vaati-muksia. Teknisesti käyttökelpoisissa turvevarois-sa on laskettu koko kerrostuman turvevarat suonpinnalta pohjalle huomioimatta mahdollisesti suonpinnalta ja pohjalta hyödyntämättä jäävää kerros-ta.

Valtaosa Suomen soista tai turvekerrostumistaei sovellu teknisesti turvetuotantoon. Ahvenan-maan ja Itä-Uudenmaan soiden tekninen käyttökel-poisuus turvetuotantoon on vain alle 4 % suoalasta.Etelä- ja Järvi-Suomen soiden tekninen käyttökel-

poisuus on arvion mukaan 4�12 % suoalasta. Run-saimmin teknisesti käyttökelpoisia turvealueita onItä-Suomessa ja Länsi-Suomen rannikkoalueen maa-kunnissa: Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaal-la, Satakunnassa ja Kanta-Hämeessä, joissa tekni-sesti käyttökelpoista suoaluetta on laskennallisestiyli 16 % suoalasta. Ennuste teknisesti käyttökelpoi-sen suoalan osuudesta metsätieteelliseen suoalaanverrattuna maakunnittain on esitetty kuvassa 46.

Vuoteen 2000 mennessä GTK:n tutkimien soi-den pinta-ala on noin 1,7 milj. ha. Tästä teknisestikäyttökelpoista on noin 440 000 ha eli 26 % GTK:ntutkimasta suoalasta. On kuitenkin huomioitava,että GTK tutkii vain yli 20 ha:n kokoisten soidenturvevaroja. Eniten teknisesti käyttökelpoisia tur-vevaroja on kartoitettu Pohjois-Pohjanmaalla(125 000 ha), Etelä-Pohjanmaalla (50 000 ha), La-pissa (50 000 ha) ja Pohjois-Karjalassa (27 000 ha)(taulukko 13 ja 14).

Teknisesti käyttökelpoinen suoala

Turvevarat koostuvat kokonaisturvevaroista,joista osa on käyttökelpoisia turvevaroja. Koko-naisturvevarat käsittävät kaikki suoekosysteemiinkerrostuneet turpeet. Käyttökelpoisten turvevaro-jen määrään vaikuttavat käyttötarkoituksen asetta-mat vaatimukset. Näitä ovat mm. turpeen paksuus,esiintymän pinta-ala, turvelaji, tuhkapitoisuus,maatumisaste ja tilavuuspaino. Teknisesti käyttö-

kelpoiset turvevarat käsittävät vaaleat rahkatur-peet, joita käytetään mm. kasvu- ja ympäristötur-peina, sekä energiakäyttöön soveltuvat ns. tummatturvelajit. Ympäristöturpeeksi soveltuu parhaitensoiden pintakerroksen heikosti maatunut rahkatur-ve. Pintakerroksen tuotannon jälkeen tumma, pit-källe maatunut turve käytetään yleensä energian-tuotantoon.

Ennuste teknisesti käyttökelpoisista turvevaroista



74

Ta

ulu

kko

11

. T

utk

ittu

jen

so

ide

n l

uku

mä

ärä

, p

inta

-ala

ja

tu

rve

mä

ärä

t m

aa

kun

nit

tain

.T

ab

le 1

1.N

um

be

r, a

rea

, a

nd

pe

at

volu

me

s o

f in

vest

iga

ted

mir

es

by

pro

vin

ce.

Maa

kunt

a —

Pro

vinc

e1)

Tut

kittu

2)Y

li 1,

5 m

:n s

yvyi

nen

alue

3)

Soi

den

4)P

inta

-ala

5)

Pin

tatu

rve

6)V

älitu

rve

7)P

ohja

turv

e 8)

Tur

vetta

9)P

inta

-ala

10) P

inta

turv

e 11

) Väl

iturv

e 12

) Poh

jatu

rve

13) T

urve

tta

lk

m

ha

milj

.m3

milj

.m3

milj

.m3

milj

.m3

ha

milj

.m3

milj

.m3

milj

.m3

milj

.m3

Ete

lä-S

uo

men

lään

i - S

öd

ra F

inla

nd

s lä

n

13

89

94

483

29

0

433

15

40

22

63

59

171

27

1

395

12

84

19

50

Uus

imaa

- N

ylan

d

212

10

001

47

56

14

5

248

62

58

44

53

11

7

214

Itä-U

usim

aa -

Öst

ra N

ylan

d

33

16

94

9

8

24

41

64

8

6

5

11

22

Kan

ta-H

äme

- E

gent

liga

Tav

astla

nd

28

6

2229

0

103

17

9

336

61

8

1469

1

99

17

1

280

55

0

Päi

jät-

Häm

e -

Päi

jänn

e-T

avas

tland

226

95

51

13

22

15

4

190

51

47

12

19

12

1

152

Kym

enla

akso

- K

ymm

ened

alen

364

28

011

76

106

45

4

636

17

371

71

95

38

4

550

Ete

lä-K

arja

la -

Söd

ra K

arel

en

26

8

2293

6

42

62

427

53

1

1505

6

38

53

371

46

2

Län

si-S

uo

men

lään

i - V

ästr

a F

inla

nd

s lä

n

40

22

47

0795

1219

1502

4936

7657

2144

01

94

0

1150

3453

5543

Var

sina

is-S

uom

i - E

gent

liga

Fin

land

355

34

764

21

1

263

37

6

850

22

326

19

1

237

29

5

724

Sat

akun

ta -

Sat

akun

da

39

7

4295

7

168

22

2

477

86

7

2501

9

153

19

8

365

71

6

Pirk

anm

aa -

Birk

alan

d

405

32

790

60

93

41

9

573

14

937

43

61

29

0

394

Kes

ki-S

uom

i - M

elle

rsta

Fin

land

683

52

544

48

96

65

2

797

21

965

28

58

47

0

556

Ete

lä-P

ohja

nmaa

- S

ödra

Öst

erbo

tten

14

27

18

6989

409

50

2

1850

2761

7782

8

293

37

3

1234

1900

Poh

janm

aa -

Öst

erbo

tten

38

2

4383

9

178

15

5

346

67

9

2032

9

143

11

9

221

48

3

Kes

ki-P

ohja

nmaa

- M

elle

rsta

Öst

erbo

tten

37

3

7691

2

145

17

0

816

11

31

31

997

88

105

57

8

771

Itä-

Su

om

en lä

äni -

Öst

ra F

inla

nd

s lä

n

22

12

22

1913

229

44

0

2751

3420

9460

0

145

26

5

1964

2374

Ete

lä-S

avo

- S

ödra

Sav

olax

758

55

231

66

132

74

0

938

27

476

49

90

56

3

702

Poh

jois

-Sav

o -

Nor

ra S

avol

ax

90

0

8125

1

61

13

5

854

10

50

27

069

31

65

54

5

641

Poh

jois

-Kar

jala

- N

orra

Kar

elen

554

85

431

10

2

174

11

57

14

33

40

055

65

110

85

6

1031

Ou

lun

lään

i - U

leåb

org

s lä

n

32

23

68

3017

554

10

03

62

05

77

61

18

9281

239

42

9

3502

4171

Poh

jois

-Poh

janm

aa -

Nor

ra Ö

ster

botte

n

2735

6044

14

52

1

871

53

47

67

39

16

2475

223

37

0

2946

3539

Kai

nuu

- K

ajan

alan

d

488

78

603

33

131

85

7

1022

2680

6

16

60

556

63

1

Lap

in lä

äni -

Lap

pla

nd

s lä

n

10

28

25

0710

144

39

5

2625

3164

8095

2

53

15

5

1674

1883

Ah

ven

anm

aa -

Åla

nd

24

70

5

0

1

6

8

184

0

1

2

4

Ko

ko m

aa —

Tot

al a

rea

118

98

172

1623

2436

3774

1806

3 2

4273

6385

89

16

49

23

96

11

880

159

24

1) In

vest

igat

ed 2)

Are

a de

eper

than

1,5

m 3)

Num

ber

of m

ires

4)M

ire a

rea

5) S

urfa

ce p

eat (

mill

.m3 )

6) In

term

edia

te p

eat (

mill

.m3 )

7) B

otto

m p

eat (

mill

.m3 )

8) P

eat

rese

rves

(m

ill.m

3 ) 9) M

ire a

rea

10) s

urfa

ce p

eat (

mill

.m3 )

11) In

term

edia

te p

eat (

mill

.m3 )

12) B

otto

m p

eat (

mill

.m3 )

13) P

eat r

eser

ves

(mill

.m3 )



75

Ta

ulu

kko

12

. T

urp

ee

n j

aka

utu

min

en

pin

ta-,

vä

li- j

a p

oh

jatu

rpe

ese

en

, ko

kon

ais

turv

ep

aks

uu

s ja

yli

1,5

me

trin

syv

yise

n a

lan

osu

us

ma

aku

nn

itta

in.

Ta

ble

12

. D

istr

ibu

tio

n o

f p

ea

t in

to s

urf

ace

, in

term

ed

iate

, a

nd

bo

tto

m p

ea

ts,

tota

l p

ea

t la

yer

de

pth

, a

nd

are

a e

xce

ed

ing

1.5

m i

n d

ep

th b

y p

rovi

nce

.

Maa

kunt

a —

Pro

vinc

e1)K

oko

suo

2)Y

li 1,

5 m

:n s

yvyi

nen

alue

3)P

inta

turv

e 4)

Väl

iturv

e 5)P

ohja

turv

e 6)T

urve

tta

7)P

inta

turv

e 8)

Väl

iturv

e 9)

Poh

jatu

rve

10) T

urve

tta

11) Y

li 1,

5 m

m

m

m

m

m

m

m

m

%

Ete

lä-S

uo

men

lään

i - S

öd

ra F

inla

nds

län

0,

31

0,46

1,

63

2,40

0,

46

0,67

2,

17

3,30

63

Uus

imaa

- N

ylan

d 0,

48

0,58

1,

46

2,51

0,

70

0,84

1,

87

3,41

64

Itä-U

usim

aa -

Öst

ra N

ylan

d 0,

53

0,48

1,

41

2,42

0,

99

0,72

1,

67

3,38

38

Kan

ta-H

äme

- E

gent

liga

Tav

astla

nd

0,46

0,

80

1,51

2,

77

0,68

1,

16

1,91

3,

75

66

Päi

jät-

Häm

e -

Päi

jänn

e-T

avas

tland

0,

14

0,23

1,

61

1,99

0,

24

0,37

2,

35

2,95

54

Kym

enla

akso

- K

ymm

ened

alen

0,

27

0,38

1,

62

2,27

0,

41

0,55

2,

21

3,17

62

Ete

lä-K

arja

la -

Söd

ra K

arel

en

0,18

0,

27

1,86

2,

32

0,26

0,

35

2,46

3,

07

66

Län

si-S

uo

men

lään

i - V

ästr

a F

inla

nd

s lä

n

0,26

0,

32

1,05

1,

63

0,44

0,

54

1,61

2,

59

46

Var

sina

is-S

uom

i - E

gent

liga

Fin

land

0,

61

0,76

1,

08

2,45

0,

86

1,06

1,

32

3,24

64

Sat

akun

ta -

Sat

akun

da

0,39

0,

52

1,11

2,

02

0,61

0,

79

1,46

2,

86

58

Pirk

anm

aa -

Birk

alan

d 0,

18

0,28

1,

28

1,75

0,

29

0,41

1,

94

2,64

46

Kes

ki-S

uom

i - M

elle

rsta

Fin

land

0,

09

0,18

1,

24

1,52

0,

13

0,26

2,

14

2,53

42

Ete

lä-P

ohja

nmaa

- S

ödra

Öst

erbo

tten

0,22

0,

27

0,99

1,

48

0,38

0,

48

1,59

2,

44

42

Poh

janm

aa -

Öst

erbo

tten

0,41

0,

35

0,79

1,

55

0,71

0,

58

1,08

2,

37

46

Kes

ki-P

ohja

nmaa

- M

elle

rsta

Öst

erbo

tten

0,19

0,

22

1,06

1,

47

0,28

0,

33

1,81

2,

41

42

Itä-

Su

om

en lä

äni -

Öst

ra F

inla

nds

län

0,

10

0,20

1,

24

1,54

0,

15

0,28

2,

08

2,51

43

Ete

lä-S

avo

- S

ödra

Sav

olax

0,

12

0,24

1,

34

1,70

0,

18

0,33

2,

05

2,56

50

Poh

jois

-Sav

o -

Nor

ra S

avol

ax

0,07

0,

17

1,05

1,

29

0,12

0,

24

2,01

2,

37

33

Poh

jois

-Kar

jala

- N

orra

Kar

elen

0,

12

0,20

1,

35

1,68

0,

16

0,27

2,

14

2,57

47

Ou

lun

lään

i - U

leåb

org

s lä

n

0,08

0,

15

0,91

1,

14

0,13

0,

23

1,85

2,

20

28

Poh

jois

-Poh

janm

aa -

Nor

ra Ö

ster

botte

n 0,

09

0,14

0,

88

1,12

0,

14

0,23

1,

81

2,18

27

Kai

nuu

- K

ajan

alan

d 0,

04

0,17

1,

09

1,30

0,

06

0,22

2,

07

2,36

34

Lap

in lä

äni -

Lap

pla

nd

s lä

n

0,06

0,

16

1,05

1,

26

0,07

0,

19

2,07

2,

33

32

Ah

vena

nmaa

- Å

lan

d 0,

07

0,14

0,

89

1,10

0,

21

0,37

1,

34

1,92

26

Ko

ko m

aa —

Tot

al a

rea

0,14

0,

22

1,05

1,

41

0,26

0,

38

1,86

2,

50

37

1) T

otal

are

a 2)

Are

a de

eper

than

1,5

m 3)

Sur

face

pea

t (m

) 4)

Inte

rmed

iate

pea

t (m

) 5)

Bot

tom

pea

t (m

) 6) M

ean

dept

h (m

) 7)

Sur

face

pea

t (m

) 8) In

term

edia

te p

eat (

m)

9)

Bot

tom

pea

t (m

) 10

) Mea

n de

pth

(m)

11) A

rea

deep

er th

an 1

,5 m

(%

from

tota

l)



76

Kuva 45. Turvevarojen jakautuminen pinta-, väli- ja pohjaturpeisiin maakunnittain (%).Fig. 45. Division of peat reserves into surface, intermediate, and bottom peat by province (%).



77

Kuva 46. Ennuste teknisesti käyttökelpoisesta suoalasta metsätieteelliseen suoalaan verrattuna maakunnittain (%).Fig. 46. Estimate of technically suitable mire area (%) of total mire area by province.



78

Ta

ulu

kko

13

. S

uo

- ja

tu

rve

vara

t m

aa

kun

nit

tain

.T

ab

le 1

3.

Mir

e a

nd

pe

at

rese

rve

s b

y p

rovi

nce

.

Maa

kunt

a —

Pro

vinc

e1)

Soi

den

2)T

utki

mus

- 3)

Tut

kittu

4)Y

li 1,

5 m

:n s

yvyi

nen

alue

5)

Tek

nise

sti

p

inta

-ala

til

anne

6)S

oide

n 7)P

inta

-ala

8)

Tur

vetta

9)P

inta

turv

e 10

) Väl

iturv

e 11

) Poh

jatu

rve

12) T

urve

tta

käy

ttöke

lp.

ha

%

lkm

ha

m

ilj.m

3 m

m

m

m

s

uoal

a ha

Ete

lä-S

uo

men

lään

i - S

ödr

a F

inla

nds

län

1374

59

69

1389

9448

3

2263

0,

46

0,67

2,

17

3,30

3854

8

Uus

imaa

- N

ylan

d

1446

7

69

21

2

1000

1

248

0,70

0,

84

1,87

3,

41

39

38

Itä-U

usim

aa -

Öst

ra N

ylan

d

5153

33

33

1694

41

0,99

0,

72

1,67

3,

38

38

6

Kan

ta-H

äme

- E

gent

liga

Tav

astla

nd

36

145

62

286

22

290

61

8 0,

68

1,16

1,

91

3,75

1063

3

Päi

jät-

Häm

e -

Päi

jänn

e-T

avas

tland

1246

2

77

22

6

9551

190

0,24

0,

37

2,35

2,

95

33

53

Kym

enla

akso

- K

ymm

ened

alen

2969

7

94

36

4

2801

1

636

0,41

0,

55

2,21

3,

17

93

26

Ete

lä-K

arja

la -

Söd

ra K

arel

en

39

535

58

268

22

936

53

1 0,

26

0,35

2,

46

3,07

1091

2

Län

si-S

uo

men

lään

i - V

ästr

a F

inla

nd

s lä

n

85

3625

53

42

75

45

3990

7658

0,

44

0,54

1,

61

2,59

1458

79

Var

sina

is-S

uom

i - E

gent

liga

Fin

land

4048

0

86

35

5

3476

4

851

0,86

1,

06

1,32

3,

24

18

017

Sat

akun

ta -

Sat

akun

da

81

758

53

397

42

957

86

7 0,

61

0,79

1,

46

2,86

1983

0

Pirk

anm

aa -

Birk

alan

d

8068

9

41

40

5

3279

0

573

0,29

0,

41

1,94

2,

64

90

64

Kes

ki-S

uom

i - M

elle

rsta

Fin

land

1372

82

38

683

52

544

79

7 0,

13

0,26

2,

14

2,53

1687

9

Ete

lä-P

ohja

nmaa

- S

ödra

Öst

erbo

tten

25

8349

66

16

80

17

0184

2761

0,

38

0,48

1,

59

2,44

4982

7

Poh

janm

aa -

Öst

erbo

tten

78

947

56

382

43

839

67

9 0,

71

0,58

1,

08

2,37

1340

7

Kes

ki-P

ohja

nmaa

- M

elle

rsta

Öst

erbo

tten

17

6120

44

37

3

7691

2

1131

0,

28

0,33

1,

81

2,41

1885

5

Itä-

Su

om

en lä

äni -

Öst

ra F

inla

nd

s lä

n

50

7848

44

22

12

22

1913

3420

0,

15

0,28

2,

08

2,51

6220

3

Ete

lä-S

avo

- S

ödra

Sav

olax

7862

5

70

75

8

5523

1

938

0,18

0,

33

2,05

2,

56

15

604

Poh

jois

-Sav

o -

Nor

ra S

avol

ax

16

6634

49

90

0

8125

1

1050

0,

12

0,24

2,

01

2,37

1987

5

Poh

jois

-Kar

jala

- N

orra

Kar

elen

2625

89

33

554

85

431

14

33

0,16

0,

27

2,14

2,

57

26

724

Ou

lun

lään

i - U

leåb

org

s lä

n

15

3699

2

44

32

23

68

3017

7761

0,

13

0,23

1,

85

2,20

1449

71

Poh

jois

-Poh

janm

aa -

Nor

ra Ö

ster

botte

n

1075

519

56

2735

6044

14

67

39

0,14

0,

23

1,81

2,

18

12

5689

Kai

nuu

- K

ajan

alan

d

4614

73

17

488

78

603

10

22

0,06

0,

22

2,07

2,

36

19

282

Lap

in lä

äni -

Lap

pla

nd

s lä

n

20

6928

6

12

10

28

25

0710

3164

0,

07

0,19

2,

07

2,33

4981

8

Ah

ven

anm

aa -

Åla

nd

705

10

0

24

70

5

8 0,

21

0,37

1,

34

1,92

108

Ko

ko m

aa —

Tot

al a

rea

51

0591

5

33

12

151

170

4818

2427

3 0,

25

0,37

1,

86

2,48

4415

27

1) T

otal

mire

are

a 2)

Inve

stig

ated

mire

s (%

) 3)

Inve

stig

ated

4) A

rea

deep

er th

an 1

,5 m

5) A

rea

suita

ble

for

peat

pro

duct

ion

6) N

umbe

r of

mire

s 7)

Mire

are

a

8) P

eat r

eser

ves

(mill

.m3 )

9) S

urfa

ce p

eat (

m)

10) In

term

edia

te p

eat (

m)

11) B

otto

m p

eat

(m)

12) M

ean

dept

h (m

)



79

Taulukko 14. Suo- ja turvevarat seutukunnittain.Table 14. Mire and peat reserves by region.

Seutukunta — Region 1)Soiden 2)Tutkitut suot 6)Tutkimus- 7)Teknisesti

pinta-ala 3)Soiden 4)Pinta-ala 5)Turvetta tilanne käyttökelp.

ha lkm ha milj.m3 % suoala ha

Etelä-Suomen lääni - Södra Finlands län 137459 1389 94483 2263 69 38548

Uusimaa - Nyland 14467 212 10001 248 69 3938

Helsingin seutukunta 9174 158 7247 181 78 2574

Lohjan seutukunta 2643 31 1606 42 61 847

Tammisaaren seutukunta 2650 23 1148 25 43 517

Itä-Uusimaa - Östra Nyland 5153 33 1694 41 33 386

Porvoon seutukunta 677 15 582 15 86 249

Loviisan seutukunta 4476 18 1112 26 25 137

Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 36145 286 22290 618 62 10633

Hämeenlinnan seutukunta 17459 152 8812 200 50 3521

Riihimäen seutukunta 6351 31 3716 99 59 1626

Forssan seutukunta 12335 103 9762 318 79 5486

Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 12462 226 9551 190 77 3353

Lahden seutukunta 8123 152 6433 133 79 2245

Itä-Hämeen seutukunta 4339 74 3118 56 72 1108

Kymenlaakso - Kymmenedalen 29697 364 28011 636 94 9326

Kouvolan seutukunta 19103 218 17714 396 93 6170

Kotkan-Haminan seutukunta 10594 146 10297 240 97 3156

Etelä-Karjala - Södra Karelen 39535 268 22936 531 58 10912

Lappeenrannan seutukunta 8975 59 5335 130 59 2925

Länsi-Saimaan seutukunta 20062 179 14579 338 73 6857

Imatran seutukunta 7523 26 2366 53 31 1090

Kärkikuntien seutukunta 2975 4 656 10 22 40

Länsi-Suomen lääni - Västra Finlands län 853625 4275 453990 7658 53 145879

Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 40480 355 34764 851 86 18017

Turunmaan seutukunta - Åboland 560 10 348 7 62 167

Salon seutukunta 7024 82 5673 153 81 3154

Turun seutukunta 3835 47 3505 81 91 1705

Vakka-Suomen seutukunta 11273 102 9683 212 86 4752

Loimaan seutukunta 17788 114 15555 398 87 8239

Satakunta - Satakunda 81758 397 42957 867 53 19830

Rauman seutukunta 6650 54 3696 78 56 1571

Kaakkois-Satakunnan seutukunta 16054 71 10649 284 66 6426

Porin seutukunta 12105 83 7198 139 59 3458

Pohjois-Satakunnan seutukunta 46949 189 21414 366 46 8375

1) Total mire area 2) Investigated mires 3) Number of mires 4) Mire area 5) Peat reserves (mill.m3) 6) Investigated mires (%) 7) Area suitable for peat production



80





Pirkanmaa - Birkaland 80689 405 32790 573 41 9064

Luoteis-Pirkanmaa 41685 136 12379 173 30 3566

Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 1435 15 630 11 44 241

Etelä-Pirkanmaan seutukunta 4378 39 2416 67 55 1268

Tampereen seutukunta 2337 32 1125 23 48 303

Itä-Pirkanmaan seutukunta 2970 14 838 14 28 280

Koillis-Pirkanmaan seutukunta 1989 26 1091 18 55 301

Pohjois-Pirkanmaan seutukunta 22680 106 12418 227 55 2268

Lounais-Pirkanmaan seutukunta 3215 37 1893 40 59 837

Keski-Suomi - Mellersta Finland 137282 683 52544 797 38 16879

Jyväskylän seutukunta 1174 36 934 18 80 367

Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunta 11875 76 5557 94 47 2001

Keuruun seutukunta 31360 359 24696 401 79 8680

Jämsän seutukunta 3965 62 2670 51 67 822

Äänekosken seutukunta 3795 4 238 3 6 53

Saarijärven seutukunta 48445 92 12080 156 25 3195

Viitasaaren seutukunta 36668 54 6369 74 17 1761

Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 258349 1680 170184 2761 66 49827

Suupohjan seutukunta 76936 420 59225 836 77 12447

Pohjoisten seinänaapurien seutukunta 24511 172 22334 376 91 7582

Eteläisten seinänaapurien seutukunta 36275 253 28379 386 78 7417

Kuusiokuntien seutukunta 65551 302 33041 481 50 8638

Härmänmaan seutukunta 26463 107 17165 283 65 4544

Järviseudun seutukunta 54716 173 26845 400 49 9199

Pohjanmaa - Österbotten 78947 382 43839 679 56 13407

Kyrönmaan seutukunta 13877 94 12769 223 92 4823

Vaasan seutukunta 14640 63 8379 139 57 3258

Sydösterbottens kustregion 15498 147 14135 196 91 2469

Jakobstadsregionen 34932 78 8556 121 24 2857

Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 176120 373 76912 1131 44 18855

Kaustisen seutukunta 120250 284 58078 877 48 14732

Kokkolan seutukunta 55870 89 18834 254 34 4123

Itä-Suomen lääni - Östra Finlands län 507848 2212 221913 3420 44 62203

Etelä-Savo - Södra Savolax 78625 758 55231 938 70 15604

Mikkelin seutukunta 18334 253 14208 268 77 5061

Juvan seutukunta 13920 104 10042 170 72 3873

Savonlinnan seutukunta 11300 86 6562 114 58 899

Joroisten seutukunta 9275 46 4231 78 46 1540

Pieksämäen seutukunta 25796 269 20188 308 78 4231




81





Pohjois-Savo - Norra Savolax 166634 900 81251 1050 49 19875

Ylä-Savon seutukunta 111046 542 54821 677 49 14072

Kuopion seutukunta 1560 37 1326 18 85 278

Koillis-Savon seutukunta 38540 209 18554 253 48 3876

Varkauden seutukunta 1500 17 534 8 36 138

Sisä-Savon seutukunta 13988 95 6016 93 43 1511

Pohjois-Karjala - Norra Karelen 262589 554 85431 1433 33 26724

Outokummun seutukunta 19895 50 8401 109 42 2484

Joensuun seutukunta 30096 55 9233 158 31 2314

Ilomantsin seutukunta 87495 244 41084 721 47 14676

Keski-Karjalan seutukunta 43869 41 10541 235 24 3919

Pielisen Karjalan seutukunta 81234 164 16172 210 20 3331

Oulun lääni - Uleåborgs län 1536992 3223 683017 7761 44 144971

Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1075519 2735 604414 6739 56 125689

Oulun seutukunta 53955 168 33275 413 62 7674

Lakeuden seutukunta 75325 89 32465 299 43 4178

Iin seutukunta 206473 729 147139 1689 71 29615

Raahen seutukunta 78492 233 45432 446 58 7928

Siikalatvan seutukunta 97879 296 64644 647 66 11434

Nivala-Haapajärven seutukunta 138725 486 90689 1031 65 20375

Ylivieskan seutukunta 77078 252 38017 430 49 8197

Koillismaan seutukunta 347592 482 152753 1785 44 36288

Kainuu - Kajanaland 461473 488 78603 1022 17 19282

Ylä-Kainuun seutukunta 349823 193 35781 460 10 8274

Kajaanin seutukunta 111650 295 42822 561 38 11008

Lapin lääni - Lapplands län 2069286 1028 250710 3164 12 49818

Rovaniemen seutukunta 333455 490 115987 1465 35 21668

Kemi-Tornion seutukunta 188745 218 46227 476 24 6875

Torniolaakson seutukunta 99245 121 24136 265 24 3734

Koillis-Lapin seutukunta 420121 53 14662 238 3 5394

Tunturi-Lapin seutukunta 510526 140 45488 658 9 11049

Pohjois-Lapin seutukunta 517194 6 4210 63 1 1098

Ahvenanmaa - Åland 705 24 705 8 100 108

Mariehamns regionkommun 705 24 705 8 100 108

Föglö regionkommun 0 0 0 0 0

Koko maa — Total area 5105915 12151 1704818 24273 33 441527




82

Kuva 47. Ennuste teknisesti käyttökelpoisista turvevaroista maakunnittain (milj. suo-m3). Turvevarat on jaoteltu vaaleisiin rahkaturpeisiinja tummiin turvelajeihin.Fig. 47. Estimated volume of technically suitable peat reserves (million m3). Peat reserves have been divided into light Sphagnum peat anddark peat forming species. See Fig. 46, p. 77.



83

Suomessa arvioidaan olevan teknisesti käyttö-kelpoista suoalaa 1,2 milj. ha, joka on 13 % kokomaan suopinta-alasta. Tämän alueen turvemääräon noin 30 mrd. suo-m3, ja turvemäärän kuiva-ainesisältö on noin 2,7 mrd. tonnia (luvusta ei olevähennetty muiden maankäyttömuotojen, kutensuojelun, maatalouden, puolustusvoimien jne. pii-

rissä olevia turvevaroja). Suurin osa Suomen tek-nisesti käyttökelpoisista turvevaroista sijaitseeLapissa, jossa suopinta-alaa on yli 400 000 ha jaturvevarat ovat lähes 10 mrd. suo-m3. Kuvan 47kartassa ja taulukossa 15 on esitetty ennuste tekni-sesti käyttökelpoisista turvevaroista maakunnit-tain.

Teknisesti käyttökelpoisten turvevarojen energiasisältö

Suomen soiden ennustettu käyttökelpoinen ko-konaisenergiasisältö on noin 13 000 TWh (TWh =milj. MWh) (luvusta ei ole vähennetty muidenmaankäyttömuotojen, kuten suojelun, maatalou-den, puolustusvoimien jne. piirissä olevia turveva-roja). Turpeen energiamäärästä Suomessa on vuo-teen 2000 mennessä käytetty noin 350 TWh:n ener-giamäärä (Turveteollisuusliitto 2001). Turpeenenergiakäyttö Suomessa on viime vuosina ollutnoin 17–22 TWh/vuosi, kun Suomen koko sähkö-energian käyttö vuonna 2001 oli noin 82 TWh.

Suomen teknisesti käyttökelpoisten turvevaro-jen energiasisältö on 1 100 milj. toe (= ekvivalent-

tista öljytonnia). Ne ovat kaksinkertaiset Pohjan-meren (600 milj. toe) öljyvaroihin verrattuna jakolmanneksen pienemmät kuin Norjan tunnetutöljyvarat (1 510 milj. toe) vuonna 2001 (WorldEnergy Council 2001).

Kuvassa 48 ja taulukossa 15 on esitetty teknises-ti käyttökelpoisen turpeen ennustetut energiavaratmaakunnittain. Turpeen energiavarat ovat suurim-mat Lapin (noin 4 700 milj. MWh = TWh), Poh-jois-Pohjanmaan (noin 2 300 milj. MWh), Kai-nuun (noin 1 300 milj. MWh) ja Pohjois-Karjalan(noin 900 milj. MWh) maakunnissa.

Teknisesti käyttökelpoiset vaaleat rahkaturvevarat

Vaalealla rahkaturpeella, josta usein käytetäänmyös nimitystä ” pintarahka”, tarkoitetaan yleensäturvekerrostuman pintaosassa olevaa heikostimaatunutta rahkavaltaista turvetta, jonka maa-tumisaste on korkeintaan H4. Lähinnä kas-vuturvekäyttöä varten heikosti maatuneet rahka-turpeet luokitellaan vallitsevan rahkasammallajinmukaanAcutifolia (A)-, Palustria (P)- ja Cuspidata(Q)-ryhmiin.

Kuvassa 49 on esitetty maakunnittain heikostimaatuneen rahkaturvekerroksen keskipaksuus soi-den yli 1,5 metrin syvyysalueella. Varsinais-Suo-men, Kanta-Hämeen ja Itä-Uudenmaan maakun-nissa kerrokset ovat paksuimmat eli keskimäärinyli 1,5 metriä. Uudellamaalla ja länsirannikon maa-kunnissa kerrosten keskipaksuudet ovat 1,0�1,5metriä. Ohuimmat pintarahkakerrokset ovat Poh-jois-, Itä- ja Keski-Suomessa, joissa ne ovat keski-määrin alle 0,5 metriä.

Vaaleiden rahkaturpeiden (kasvu- ja ympäristö-turpeiden) potentiaalinen tekninen käyttökelpoi-nen pinta-ala on Suomessa yhteensä noin 290 000ha (taulukko 16). Arvioon on sisälletty yli 10 ha:nturvealueet, joilla on vaaleita rahkaturpeita yli

0,6 m:n paksuinen kerros (ja alla energiaturvetuo-tantoon soveltuvaa turvetta).

Suomessa kasvuturvetuotantoon soveltuvan tur-vekerroksen keskimääräinen paksuus on 0,78 m(pintaturve 0,31 m ja väliturve 0,47 m). Paksuim-mat kasvuturvekerrostumat ovat Kanta-Hämeessä(2,42 m) ja Varsinais-Suomessa (2,35 m) (tauluk-ko 17).

Koko maan teknisesti käyttökelpoiset tunnetutvaalean rahkaturpeen varat ovat 2,7 mrd. suo-m3.Tästä pintaturvetta noin 1,2 mrd. suo-m3 ja välitur-vetta noin 1,5 mrd. suo-m3. Eniten kasvuturvevaro-ja on Etelä-Pohjanmaalla (545 milj. suo-m3), Var-sinais-Suomessa (368 milj. suo-m3), Satakunnassa(294 milj. suo-m3) ja Pohjois-Pohjanmaalla (283milj. suo-m3) (taulukko 16).

Hyödyntämiskelpoista tupasvillan kuituainestaon tutkituissa soissa yhteensä 184 milj. suo-m3.Eniten tupasvillan kuitua on Etelä-Pohjanmaan(36 milj. suo-m3), Pohjois-Pohjanmaan (22 milj.suo-m3), Varsinais-Suomen (17 milj. suo-m3) jaSatakunnan (17 milj. suo-m3) soiden turvekerros-tumissa (taulukko 16). Vaalean rahkaturpeen jatupasvillakuitujen tutkitut ja potentiaaliset varatkunnittain on esitetty liitteissä 5 ja 6.



84

Ta

ulu

kko

15

. E

nn

ust

e S

uo

me

n k

äyt

töke

lpo

isis

ta t

urv

eva

rois

ta m

aa

kun

nit

tain

.T

ab

le 1

5.

Est

ima

te o

f F

inla

nd

’s u

tiliz

ab

le p

ea

t re

serv

es

by

pro

vin

ce.

Maa

kunt

a —

Pro

vinc

e1)K

okon

ais-

2)

Tut

kittu

3)T

ekni

sest

i 4)

Sov

eltu

- E

nnus

te k

äyttö

kelp

oise

sta

suoa

la

suoa

la

käy

ttö-

vuu

s 5)

Kok

onai

s-6)

Tur

vem

äärä

stä

milj

. m3

7)K

iinto

aine

en m

äärä

stä

8)E

nerg

iasi

sällö

stä

k

elpo

inen

k

erro

in

suoa

last

a pi

nta

väli

pohj

a yh

t. pi

nta

väli

pohj

a yh

t. pi

nta

väli

pohj

a yh

t.

ha

ha

s

uoal

a ha

ha

Mt

TW

h

Ete

lä-S

uo

men

lään

i - S

öd

ra F

inla

nd

s lä

n

137

459

9448

3

3854

8 0,

41

55

930

262

324

1214

18

00

17

22

106

145

86

122

624

831

Uus

imaa

- N

ylan

d

1446

7 10

001

39

38

0,40

5382

38

45

10

1 18

4 2

3 9

14

12

16

53

81

Itä-U

usim

aa -

Öst

ra N

ylan

d

5153

16

94

386

0,23

1086

11

8

18

37

1 0

2 3

3 2

10

15

Kan

ta-H

äme

- E

gent

liga

Tav

astla

nd

36

145

2229

0

1063

3 0,

48

17

026

116

198

325

639

8 15

32

54

41

80

18

6 30

6

Päi

jät-

Häm

e -

Päi

jänn

e-T

avas

tland

1246

2 95

51

3353

0,

35

42

45

10

16

100

126

1 1

9 10

3

6 53

62

Kym

enla

akso

- K

ymm

ened

alen

2969

7 28

011

93

26

0,33

9344

38

51

20

7 29

6 2

3 16

21

11

16

95

12

2

Ete

lä-K

arja

la -

Söd

ra K

arel

en

39

535

2293

6

1091

2 0,

48

18

847

49

7 46

4 51

9 3

0 39

42

15

2

228

245

Län

si-S

uo

men

lään

i - V

ästr

a F

inla

nd

s lä

n

873

642

4707

95

1458

79

0,31

2681

96

1105

13

65

4458

69

29

78

103

393

573

399

557

2323

32

79

Var

sina

is-S

uom

i - E

gent

liga

Fin

land

3846

1 34

764

18

017

0,52

2000

0 17

2 21

2 26

4 64

8 12

14

22

47

63

72

12

7 26

1

Sat

akun

ta -

Sat

akun

da

81

728

4295

7

1983

0 0,

46

37

595

229

297

549

1075

16

19

48

84

80

10

1 28

3 46

5

Pirk

anm

aa -

Birk

alan

d

8050

4 32

790

90

64

0,28

2254

1 65

92

43

7 59

5 5

7 42

53

23

39

24

3 30

5

Kes

ki-S

uom

i - M

elle

rsta

Fin

land

1

3697

8 52

544

16

879

0,32

4383

3 57

11

4 93

8 11

09

4 9

83

97

24

46

489

559

Ete

lä-P

ohja

nmaa

- S

ödra

Öst

erbo

tten

283

919

1869

89

4982

7 0,

27

76

658

291

368

1219

18

78

21

29

106

157

108

161

630

898

Poh

janm

aa -

Öst

erbo

tten

75

932

4383

9

1340

7 0,

31

23

539

167

137

254

558

11

8 18

38

56

46

10

4 20

6

Kes

ki-P

ohja

nmaa

- M

elle

rsta

Öst

erbo

tten

176

120

7691

2

1885

5 0,

25

44

030

123

145

797

1066

9

16

72

97

46

93

448

586

Itä-S

uo

men

lään

i - Ö

stra

Fin

lan

ds

län

5

0510

7 22

1913

62

203

0,28

1426

23

217

386

2981

35

83

13

28

265

306

66

157

1607

18

31

Ete

lä-S

avo

- S

ödra

Sav

olax

7652

5 55

231

15

604

0,28

2142

7 39

71

43

9 54

9 3

5 43

51

14

29

26

6 31

0

Poh

jois

-Sav

o -

Nor

ra S

avol

ax

166

634

8125

1

1987

5 0,

24

39

992

48

96

804

948

3 8

72

83

15

42

430

487

Poh

jois

-Kar

jala

- N

orra

Kar

elen

2

6194

8 85

431

26

724

0,31

8120

4 13

0 21

9 17

38

2087

7

15

150

172

37

86

911

1034

Ou

lun

lään

i - U

leåb

org

s lä

n

1530

715

6830

17

1449

71

0,21

3399

09

384

770

6452

76

06

24

70

608

702

123

388

3610

41

21

Poh

jois

-Poh

janm

aa -

Nor

ra Ö

ster

botte

n 10

6924

2 60

4414

12

5689

0,

21

22

4541

31

4 51

6 40

64

4895

20

46

38

7 45

4 10

2 25

4 22

81

2637

Kai

nuu

- K

ajan

alan

d 4

6147

3 78

603

19

282

0,25

1153

68

69

254

2388

27

11

4 24

22

0 24

9 21

13

4 13

29

1484

Lap

in lä

äni -

Lap

pla

nd

s lä

n

2069

286

2507

10

4981

8 0,

20

41

3857

29

0 78

6 85

67

9643

30

81

82

0 93

1 15

6 45

5 46

91

5303

Ah

ven

anm

aa -

Åla

nd

705

705

10

8 0,

15

10

8 0,

2 0,

4 1,

4 2

0,0

0,0

0,1

0,2

0,1

0,3

0,6

1

Ko

ko m

aa —

Tot

al a

rea

5116

914

1721

623

44

1527

0,

26

12

2062

3 22

57

3632

23

674

2956

3 16

2 30

5 21

91

2658

83

1 16

80

1285

6 15

366

1) T

otal

mire

are

a 2) In

vest

igat

ed m

ire a

rea

3) A

rea

suita

ble

for

peat

pro

duct

ion

4) C

offic

ient

for

prod

uctio

n 5) E

stim

ate

on s

uita

ble

tota

l mire

are

a 6)

Est

imat

e on

pea

t res

erve

s (m

ill.m

3 )7)

Est

imat

e on

dry

sub

stan

ce (

Mt)

8) E

stim

ate

on e

nerg

y co

nten

t (T

Wh)



85

Kuva 48. Ennuste teknisesti käyttökelpoisen turpeen energiavaroista maakunnittain (milj. MWh).Fig. 48. Estimated energy reserves (million MWh) of technically suitable peat reserves by province.



86

Kuva 49. Heikosti maatuneen rahkaturvekerroksen keskipaksuus (m) soiden yli 1,5 metrin syvyysalueella maakunnittain.Fig. 49. Average thickness of low humification value Sphagnum peat layer (m) in mire areas exceeding 1.5 m in depth by province.



87

Taulukko 16. Vaaleat rahkaturpeet ja tupasvillakuidut maakunnittain.Table 16. Light coloured Sphagnum peats and cotton grass fibres by province.

Maakunta — Province 1)Valittujen 2)Rahkat. H1-3 3)Rahkat. H4 4)Er -kuituja

suotyyppien milj. m3 milj. m3 milj. m3

pinta-ala ha

Etelä-Suomen lääni - Södra Finlands län 27151 174 259 32

Uusimaa - Nyland 2418 21 26 3

Itä-Uusimaa - Östra Nyland 226 3 2 0

Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 8122 74 132 15

Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 2161 8 13 4

Kymenlaakso - Kymmenedalen 7683 45 58 5

Etelä-Karjala - Södra Karelen 6541 22 28 5

Länsi-Suomen lääni - Västra Finlands län 141536 759 930 104

Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 15650 159 209 17

Satakunta - Satakunda 17994 129 165 17

Pirkanmaa - Birkaland 8188 30 42 8

Keski-Suomi - Mellersta Finland 9678 16 32 6

Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 54635 238 307 36

Pohjanmaa - Österbotten 14850 120 96 7

Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 20541 67 80 14

Itä-Suomen lääni - Östra Finlands län 41965 87 150 17

Etelä-Savo - Södra Savolax 13184 32 55 4

Pohjois-Savo - Norra Savolax 10154 17 31 4

Pohjois-Karjala - Norra Karelen 18627 39 63 9

Oulun lääni - Uleåborgs län 66909 126 189 27

Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 58751 118 165 22

Kainuu - Kajanaland 8158 8 24 5

Lapin lääni - Lapplands län 15906 21 47 3

Ahvenanmaa - Åland 60 0,20 0,33 0,02

Koko maa — Total area 293527 1166 1575 184

1) Sphagnum cover types area 2) Light Sphagnum-peat reserves (mill.m3) 3) Brown Sphagnum-peat reserves (mill.m3) 4) Eriophorum-fibres (mill.m3)



88

Taulukko 17. Vaalean rahkaturpeen ja tupasvillakuitujen potentiaaliset varat maakunnittain.Table 17. Potential reserves of light coloured Sphagnum peats and cotton grass fibres by province.

Maakunta — Province 1)Pot. kasvu- 2)Rahkat. 3)Rahkat. 4)Rahkat. 5)Rahkat. 6)Er-

turvesoiden H1-3 H4 H1-3 H4 kuituja

pinta-ala ha m m milj.m3 milj.m3 milj.m3

Etelä-Suomen lääni - Södra Finlands län 37153 0,62 0,95 232 353 46

Uusimaa - Nyland 3147 0,85 1,07 27 34 4

Itä-Uusimaa - Östra Nyland 214 0,84 1,03 2 2 0,3

Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 13032 0,87 1,55 114 202 25

Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 2352 0,38 0,57 9 14 4

Kymenlaakso - Kymmenedalen 7659 0,58 0,75 45 57 5

Etelä-Karjala - Södra Karelen 10750 0,33 0,42 36 45 7

Länsi-Suomen lääni - Västra Finlands län 241206 0,46 0,60 1120 1446 169

Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 17394 1,01 1,34 176 233 19

Satakunta - Satakunda 35135 0,65 0,85 228 298 30

Pirkanmaa - Birkaland 20412 0,34 0,47 69 95 18

Keski-Suomi - Mellersta Finland 22602 0,18 0,33 40 75 10

Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 80550 0,40 0,52 323 421 51

Pohjanmaa - Österbotten 21266 0,70 0,68 149 144 10

Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 43846 0,31 0,41 135 180 30

Itä-Suomen lääni - Östra Finlands län 93530 0,22 0,46 201 429 43

Etelä-Savo - Södra Savolax 16252 0,25 0,43 41 70 5

Pohjois-Savo - Norra Savolax 19120 0,16 0,31 30 59 8

Pohjois-Karjala - Norra Karelen 58158 0,22 0,52 130 300 31

Oulun lääni - Uleåborgs län 157222 0,16 0,27 250 418 72

Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 106007 0,19 0,25 205 270 36

Kainuu - Kajanaland 51216 0,09 0,29 45 149 36

Lapin lääni - Lapplands län 86163 0,09 0,30 82 258 38

Ahvenanmaa - Åland 53 0,33 0,51 0,2 0,3 0,02

Koko maa — Total area 615328 0,31 0,47 1885 2904 368

1) Potentials of horticultural peat area 2) Light Sphagnum-peat (m) 3) Brown Sphagnum-peat (m) 4) Light Sphagnum-peat reserves (mill.m3) 5) Brown Sphagnum-peat reserves (mill.m3) 6) Eriophorum-fibres (mill.m3)



89

Suomi koostuu 74 päävesistöalueesta ja joukos-ta pieniä vesistöjä. Vesistöalue eli valuma-alue ontietyn uomaverkoston kohdan yläpuolinen, veden-jakajan rajaama alue. Suomen päävedenjakaja onMaanselkä, joka erottaa Jäämereen ja Itämereenlaskevat vesistöalueet. Jäämereen laskevien vesis-töalueiden (nrot 68�74) pinta-ala Suomen puolellaon 32 300 km2. Suomenselkä erottaa Pohjanlahteenja Suomenlahteen laskevat vesistöalueet. Laato-kan kautta Suomenlahteen päätyvät vesistöaluei-den 1�4 vedet.

Kuvassa 50 on esitetty Suomen kokonaisturve-varojen jakautuminen vesistöalueittain. Turveva-rat (milj. suo-m3) on jaoteltu tunnettuihin ja mah-dollisiin (potentiaalisiin) turvevaroihin. Tutkimat-tomat, mahdolliset turvevarat ovat suurimmatKemi-, Tornio- ja Oulujokien sekä Kaakkois-La-pin vesistöalueilla. Tunnettuja turvevaroja on suo-alasta eniten Länsi-, Lounais- ja Etelä-Suomen

pienillä rannikkovesistöalueilla. Sekä pinta-alal-taan että lukumääräisesti eniten tutkittuja soita onVuoksen, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöalu-eilla. Tunnetut kokonaisturvemäärät ovat suurim-mat Vuoksen (2 997 milj. m3), Iijoen (2 310 milj.m3) ja Kokemäenjoen (1 961 milj. m3) vesistöalu-eilla (taulukko 18).

Soistumisasteen vaihtelu vesistöalueittain onesitetty kuvassa 51. Soistumisaste on suurin Perä-mereen laskevien Perhon-, Kälviän-, Lesti-, Pie-hinki-, Siika-, Limingan-, Olhavan-, Kuiva- ja Si-mojokien vesistöalueilla. Korkea soistumisaste (yli30 % maapinta-alasta) johtuu alueen tasaisuudes-ta, järvien vähäisyydestä ja nopeasta maankohoa-misesta (7�8 mm/v), minkä vuoksi uutta, soistumi-selle altista maa-alaa paljastuu merestä jatkuvastilisää. Hitaamman maankohoamisen alueilla (noin3 mm/v) Etelä-Suomen rannikolla ja Tunturi-La-pissa, soistumisaste on pienin (0�5 %).

Turvevarat vesistöalueittain

Suoekosysteemit sekä sitovat että vapauttavatbiologissa toiminnoissaan kasvihuonekaasuja, jois-ta tärkeimmät ovat vesihöyry (H

2O), hiilidioksidi

(CO2), metaani (CH

2) ja dityppioksidi (N

2O). Kaa-

sujen siirtyminen turpeesta ilmakehään ja ilmake-hästä turpeeseen liittyy suon hydrologiaan, ravin-teisuuteen, kasvillisuuteen ja maaperän biologi-aan. Vesihöyryn vaikutus kasvihuoneilmiöön onilmakehän kaasuista suurin, mutta sen vaikutustaon vaikea arvioida.

Suokasvit sitovat fotosynteesissä säteilyenergi-an avulla ilmakehän epäorgaanista hiiltä (CO

2)

orgaaniseen muotoon. Hiilen sitoutuessa kasvienbiomassaan suot toimivat hiilen sitojina. Suotmuodostavatkin Suomen suurimman hiilivaraston.Turpeen vuosittainen kerrostumisnopeus (korke-uskasvu) on keskimäärin noin 0,5 mm (Korhola &Tolonen 1998), mikä vastaa biomassana keskimää-rin 40 g m-2 ja hiilenä noin 20 g m-2.

Hiilen kertymisnopeuteen vaikuttavat suotyyp-pi (rahkasuot > sarasuot), suon alueellinen sijainti(etelä > pohjoinen) ja suon ikä (nuoret > vanhat).Suon keskimääräinen hiilen kertymänopeus saa-daan jakamalla suohon kertynyt hiilimäärä suonpohjan iällä. Pitkäaikaisten kertymiskeskiarvojenperusteella arvioidaan Suomen luonnontilaisten soi-den kokonaishiilikertymäksi 0,79 Tg v-1 ja hiiliva-rastoksi 2 257 Tg. Pohjoisen aapasuovyöhykkeen

osuus nykyisestä hiilen nettokertymästä on 80 % jahiilivarastoista 85 % (Turunen 1999). Hiilen kerty-misnopeudet ovat lisääntyneet selvästi noin 4 500vuotta sitten, mikä liittynee ilmastolliseen muu-tokseen kohti kosteampia ja viileämpiä olosuhteita(Korhola ja Tolonen 1998).

GTK:n tiedostoihin pohjautuvien laskelmienperusteella yli 20 ha:n suuruisten geologisten soi-den (5,1 milj. ha) hiilivaranto Suomessa on 3 193Tg (taulukko 19). Lukuun ei sisälly biologisiinsoistumiin ja pieniin (alle 20 ha) soihin sitoutunuthiili. Laskelmissa on käytetty turpeen keskimää-räistä hiilipitoisuutta 50,3 %. Tämä keskiarvo onlaskettu eri puolilta Suomea kerätyistä mm. suo-tyypiltään, turvelajiltaan, syvyydeltään ja maatu-neisuusasteeltaan erityyppisistä turvenäytteistä(n = 500), mutta koottu aineisto ei kuitenkaan olealueellisesti täysin edustava.

Suomen soihin sitoutuneen hiilen määrästä onesitetty myös useita muita arvioita. Minkkinen(1999) on arvioinut Suomen soiden kokonaishiili-varannoksi 5 600 Tg ja Hillebrand (1993) 6 300 Tg.

Soiden jälkeen eniten hiiltä on sitoutunut metsä-maaperään (1 000�1 500 Tg) (Kauppi et al. 1997,Liski ja Westman 1997) ja järvisedimentteihin(700�900 Tg) (Pajunen 2000). Puustoon sitoutu-neen hiilen määräksi arvioidaan noin 650 Tg (Kaup-pi et al. 1997, Liski ja Kauppi 2000).

Soiden hiilivarastot ja -kertymät



90

Kuva 50. Kokonaisturvevarat vesistöalueittain (milj. suo-m3).Fig. 50. Total peat reserves by watercourse area (million m3).



91

Kuva 51. Soistumisaste vesistöalueittain (%).Fig. 51. Paludification degree by watercourse area (%).



92

Taulukko 18. Suomen suo- ja turvevarat päävesistöalueittain.Table 18. Finnish mire and peat reserves per main watercourses.

Nro 1)Nimi 2)Tutkitut suot 3)Geologiset suot 4)Soiden 5)Yhteis- 6)Keski- 7)Kasvu- 8)Väli- 9)Energia- 11)Turvetta 12)Yhteis- 13)Soiden

pinta-ala syvyys turve turve turve yhteensä pinta-ala


1 Jänisjoki 156 15772 1,69 22 34 210 265 31575 326

2 Kiteenjoki-Tohmajoki 12 4005 1,66 4 4 62 70 14540 120

3 Hiitolanjoki 10 1579 1,77 2 4 23 29 4405 59

4 Vuoksi 1718 195411 1,46 217 396 2384 2997 447957 4546

5 Juustilanjoki 16 2029 2,02 6 7 32 44 3005 16

6 Hounijoki 24 2076 2,04 4 6 32 42 2590 29

7 Tervajoki 10 557 2,18 1 2 9 13 790 14

8 Vilajoki 33 2301 2,30 6 7 44 58 2690 36

9 Urpalanjoki 43 4519 2,30 11 12 93 116 4410 47

10 Vaalimaanjoki 15 659 2,13 2 2 11 16 1370 19

11 Vironjoki 32 2463 2,35 6 11 38 55 2930 33

12 Vehkajoki 39 2441 2,03 8 11 35 54 2225 37

13 Summajoki 50 5603 2,33 19 24 108 151 6895 49

14 Kymijoki 1445 105680 1,61 124 208 1384 1716 229743 2839

15 Taasianjoki 11 902 2,06 3 4 14 22 1210 14

16 Koskenkylänjoki 17 966 2,22 2 4 17 24 1781 25

17 Ilolanjoki 3 230 1,43 1 0 3 4 460 12

18 Porvoonjoki 53 2431 1,99 10 11 36 57 2516 54

19 Mustijoki 44 2855 2,33 18 19 49 85 3175 49

20 Sipoonjoki 3 150 2,44 1 1 2 4 115 3

21 Vantaa 73 5288 2,12 25 27 76 128 6865 85

22 Siuntionjoki 9 321 2,80 3 2 4 9 490 12

23 Karjaanjoki 44 3261 2,06 6 22 51 79 3790 64

24 Kiskonjoki-Perniönjoki 33 1890 2,43 10 21 19 50 2930 51

25 Uskelanjoki 9 1072 2,36 7 17 10 34 730 16

26 Halikonjoki 30 2637 2,13 15 19 28 62 2700 26

27 Paimionjoki 44 3290 2,01 15 32 29 76 3512 43

28 Aurajoki 33 6065 2,35 48 58 72 178 6455 35

29 Hirvijoki 21 1615 1,52 8 7 15 30 1450 12

30 Mynäjoki 19 2641 2,08 16 16 36 68 3010 26

31 Laajoki 62 6921 2,01 44 38 83 165 7230 59

32 Sirppujoki 24 1988 1,83 14 12 19 45 2315 21

33 Lapinjoki 31 1891 1,78 12 9 17 38 2455 40

34 Eurajoki 42 3743 2,03 25 25 34 84 6430 69

35 Kokemäenjoki 1225 93827 1,80 270 438 1253 1961 165245 2110

36 Karvianjoki 210 23449 1,52 56 77 244 377 50830 418

37 Lapväärtinjoki 189 23277 1,26 47 78 223 348 28430 204

38 Teuvanjoki 73 6219 1,20 13 24 52 89 7540 74

39 Närpiönjoki 86 14750 1,36 48 61 125 235 13975 87

1) Name 2) Investigated mires 3) Geological mires 4) Number of mires 5) Total area 6) Mean depth (m) 7) Horticultural peat(mill.m3) 8) Intermediate peat (mill.m3) 9) Energy peat (mill.m3) 10) Peat reserves (mill.m3) 11) Total area 12) Number of mires 13) Number of mires



93

Taulukko 18. Suomen suo- ja turvevarat päävesistöalueittain.Table 18. Finnish mire and peat reserves per main watercourses.

Nro 1)Nimi 2)Tutkitut suot 3)Geologiset suot 4)Soiden 5)Yhteis- 6)Keski- 7)Kasvu- 8)Väli- 9)Energia- 11)Turvetta 12)Yhteis- 13)Soiden

pinta-ala syvyys turve turve turve yhteensä pinta-ala


40 Maalahdenjoki 70 7997 1,27 27 20 70 117 9255 78

41 Laihianjoki 37 6126 1,48 28 22 61 111 6285 28

42 Kyrönjoki 531 68275 1,30 170 177 655 1002 89980 561

43 Kimo å 5 1568 1,64 5 8 10 24 4280 37

44 Lapuanjoki 343 46434 1,41 117 104 497 718 72252 589

45 Kovjoki 8 588 0,75 1 1 3 5 5682 54

46 Purmonjoki 74 9318 1,59 25 33 97 155 16462 197

47 Ähtävänjoki 111 16401 1,30 30 36 154 221 43639 435

48 Kruunupyynjoki 92 13723 1,41 29 36 136 201 22525 220

49 Perhonjoki 229 44318 1,38 92 101 492 685 85890 620

50 Kälviänjoki 44 7100 1,14 14 17 53 83 11170 91

51 Lestijoki 68 19171 1,46 29 46 211 286 44675 279

52 Pöntiönjoki 0 0 0,00 0 0 0 0 5550 70

53 Kalajoki 338 55492 1,08 67 71 511 649 102665 870

54 Pyhäjoki 427 74046 0,96 52 95 662 809 94486 741

55 Liminkaoja 10 1803 0,86 2 2 13 17 4815 55

56 Piehinkijoki 9 2119 1,21 4 5 24 33 5755 46

57 Siikajoki 454 109583 0,98 105 142 897 1144 167588 769

58 Temmesjoki 43 12904 0,81 13 15 90 118 37145 115

59 Oulujoki 594 120734 1,27 133 216 1243 1591 442194 3336

60 Kiiminginjoki 306 78302 1,22 66 125 749 940 154952 658

61 Iijoki 792 193591 1,14 167 326 1817 2310 402443 2174

62 Olhavanjoki 82 10584 1,04 10 14 92 116 15185 118

63 Kuivajoki 171 38925 1,11 40 58 389 487 61005 165

64 Simojoki 298 70834 1,10 54 104 651 809 146990 435

65 Kemijoki 302 85553 1,34 151 115 1045 1312 1218908 4310

66 Kaakamajoki 28 4097 1,11 5 9 31 44 13940 113

67 Tornionjoki 204 41071 1,14 51 61 406 517 298915 1479

68 Teno 0 0 0 0 0 0 0 22884 253

69 Näätämöjoki 0 0 0 0 0 0 0 19945 106

70 Uutuanjoki 0 0 0 0 0 0 0

71 Paatsjoki 0 0 0 0 0 0 0 139550 716

72 Tuulomajoki (latvaosat) 0 0 0 0 0 0 0 9805 84

73 Koutajoki (latvaosat) 3 160 1,48 0 0 2 2 62560 393

74 Vienan Kemi (latvaosat) 12 918 1,54 1 1 12 14 13630 107

11676 1698509 2633 3713 18049 24395 4933769 32081

Keskiarvo — Mean 158 22953 36 50 244 330 67586 439

1) Name 2) Investigated mires 3) Geological mires 4) Number of mires 5) Total area 6) Mean depth (m) 7) Horticultural peat(mill.m3) 8) Intermediate peat (mill.m3) 9) Energy peat (mill.m3) 10) Peat reserves (mill.m3) 11) Total area 12) Number of mires 13) Number of mires



94

Taulukko 19. Suomen soiden hiilivarannot maakunnittain.Table 19. Finnish mire carbon reserves by province.

SOIDEN JA TURPEEN KÄYTTÖ SUOMESSA

Suomessa suomaiden yleisimmät käyttömuodot(kuva 52) ovat seuraavat: metsä- ja maatalous,soiden suojelu ja turvetuotanto. Lisäksi Suomessaon luonnontilaista suota 24 % suopinta-alasta (Vir-tanen 2000).

Suomessa on soita suojeluohjelmissa noin 1,1milj. ha. Suoyhdistymätyypeistä (kuva 53) parhai-

ten suojeltuja ovat pohjoiset suoyhdistymätyypitpalsa- ja paljakkasuot ja metsälapin aapasuot. Suh-teessa vähiten suojeltuja soita on viettokeitaidenalueella (Virkkala et al. 2000). Suojeltujen soidenpinta-ala on Suomessa 20 kertaa suurempi kuinturvetuotannossa oleva pinta-ala (vuonna 2000 tuo-tannossa oli 42 000 ha). Mm. teiden alle lasketaan

Maakunta — Province 1)Kokonais- 2)Keski- 3)Turve- 4)Kuiva- 5)Turve- 6)Hiili-

suoala syvyys määrä aine määrä varanto

ha m milj.m3 määrä Tg Tg

kg/m3 (=Mt) (=Mt)

Etelä-Suomen lääni - Södra Finlands län 137459 2,42 3328 81 269 135

Uusimaa - Nyland 14467 2,52 365 80 29 15

Itä-Uusimaa - Östra Nyland 5153 2,42 125 78 10 5

Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 36145 2,77 1001 86 86 43

Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 12462 1,98 247 82 20 10

Kymenlaakso - Kymmenedalen 29697 2,27 674 76 51 26

Etelä-Karjala - Södra Karelen 39535 2,31 913 80 73 37

Länsi-Suomen lääni - Västra Finlands län 873642 1,61 14052 83 1173 590

Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 38461 2,45 942 74 70 35

Satakunta - Satakunda 81728 2,02 1651 78 128 64

Pirkanmaa - Birkaland 80504 1,74 1401 88 123 62

Keski-Suomi - Mellersta Finland 136978 1,51 2068 87 179 90

Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 283919 1,48 4202 84 351 177

Pohjanmaa - Österbotten 75932 1,55 1177 68 81 40

Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 176120 1,47 2589 90 233 117

Itä-Suomen lääni - Östra Finlands län 505107 1,55 7851 86 676 340

Etelä-Savo - Södra Savolax 76525 1,70 1301 90 117 59

Pohjois-Savo - Norra Savolax 166634 1,29 2150 87 187 94

Pohjois-Karjala - Norra Karelen 261948 1,67 4375 84 369 185

Oulun lääni - Uleåborgs län 1530715 1,17 17975 92 1650 830

Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1069242 1,11 11869 92 1091 549

Kainuu - Kajanaland 461473 1,30 5999 92 550 276

Lapin lääni - Lapplands län 2069286 1,27 26280 97 2549 1282

Ahvenanmaa - Åland 705 1,10 8 105 1 0,4

Koko maa — Total area 5116914 1,35 69287 92 6349 3193

1) Total mire area 2) Mean depth (m) 3) Peat reserves (mill.m3) 4) Dry bulk density (kg/m3) 5) Peat reserves (Tg) 6) Carbon reserve (Tg)



95

jääneen Suomessa yli 30 000 ha suota. Suoluonnonsuurin muuttaja Suomessa on ollut metsäojitus(Lappalainen et al. 1992, Virtanen 2000). Metsä-ojitettujen soiden pinta-ala on yhteensä noin 5,6milj. ha.

Suomessa on raivattu maatalouskäyttöön soitayhteensä 0,7 milj. ha, mutta suuri osa raivatustaalueesta on metsitetty uudelleen. Myös suuri osaentisistä turvepelloista on nykyisin mineraalimaa-peltoina, koska niiden turpeet ovat hapettuneet,maatuneet ja haihtuneet kaasuina ilmakehään niin,että jäljellä on jäänyt vain mineraalimaata. Suo-messa on kuitenkin vielä melko paljon turvepeltoja(240 000 ha) (Peronius et al. 1998).

Tällä hetkellä turpeella tuotetaan noin 6 % val-takunnan kokonaisenergiasta ja yli 20 % kauko-lämmöstä. Vuosi 1997 oli turvetuotannossa tähän-astinen huippuvuosi. Tällöin turvetta tuotettiin yli31 milj. m3. Tämä vastaa noin 300 000 rekka-auto-kuormaa (Turveteollisuusliitto 2001).

Turvetta käytetään nykyään pääasiassa energi-anlähteenä ja kasvuturpeena. Energiaturpeen osuuskäytetystä turpeesta on yli 90 % ja kasvuturpeen

osuus 6�7 %. Jonkin verran turvetta käytetäänmyös yhdyskuntajätteen kompostoinnissa, bio-suodattimina, karjankuivikkeena, öljyntorjunnassa,tekstiilien valmistuksessa, routa- ja vesieristeenäsekä turvehoidoissa. Turvetta voitaisiin teknisestikäyttää myös monien kemianteollisuuden tuottei-den raaka-aineena, mutta pitkänajan öljyn, maa-kaasun ja kivihiilen maailmanmarkkinahinnoillaturpeen käyttö kemianteollisuudessa ei ole kannat-tavaa.

Energiaturve korvaa Suomen energiahuollossatuontipolttoaineita. Nykyisin turpeella on Suomessanoin sata suurta käyttökohdetta. Suurimmat tur-peen käyttökohteet ovat sisämaan kaupungit (kuva54). Ne saavat sähkö- ja lämpöenergiansa pääosinturpeesta. Myös teollisuus käyttää runsaasti tur-vetta energialähteenä.

Turve on tärkeä kotimainen mahdollisten krii-siaikojen energiareservi. Tuotettua turvetta säily-tetään ylivuotisissa tasausvarastoissa soilla noin50�100 % vuotuisesta kulutuksesta. Tasausvarastottoimivat myös kriisiaikojen varmuusvarastoina(Turvekomitea 1983).

Kuva 52. Soiden käytön jakautuminen Suomessa (%).Fig. 52. Mire exploitation in Finland (%).

Voimalaitosaltaat 1,0 %Turvetuotanto 0,6%

Suojeltu 11%

Maatalous 7%

Metsätalous 56%

Luonnontilassa 24%



96

Kuva 53. Suojeltujen soiden osuus geologisista soista suoyhdistymätyypeittäin (%).Fig. 53. Percentage of protected mires in geological mires by mire complex type. See legend Table 10, page 68.



98

Turpeen käytön haitoista merkittävämpiä ovatkasvihuoneilmiöön vaikuttavat kaasupäästöt, turve-tuotannon vesistövaikutukset ja energiantuotannonilmansaasteet.

Suurimpana ongelmana nykyisessä turpeella tuo-tetussa energiassa pidetään hiilidioksidipäästöjäja niiden vaikutusta maapallon ilmastoon. Rionympäristökokouksessa sovittiin periaatteista kas-vihuonekaasujen vähentämisestä, ja EU pyrkii vä-hentämään kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä8 % vuoteen 2010 mennessä. Suomessa suot sito-vat 7�18 milj. tonnia CO

2:ta turpeen kasvuun, eli

turvetta muodostunee Suomessa enemmän kuinsitä käytetään energian tuottamiseen. Turpeen ener-giakäytön CO

2-päästöt ovat 9,5 milj. tonnia, eli

turpeen käyttö on todennäköisesti kestävän kehi-tyksen mukaista (Crill et al. 2000). Soiden vaiku-tus kasvihuoneilmiöön on merkittävä paitsi energi-antuotannossa myös luonnontilaisten soiden suu-ren metaaniemission vuoksi, sillä metaani on 30kertaa lämpöä enemmän absorboiva kasvihuonekaa-su kuin hiilidioksidi.

Turvetuotannon vesistövaikutuksista merkittä-vimmät ovat kiintoaineen ja ravinteiden (typpi jafosfori) kulkeutuminen vesistöihin. Turvetuotan-

non vesistökuormitus on paikallisesti merkittäväämutta valtakunnallisesti pientä: typpipäästöt ovatnoin 1,0 % ja fosforipäästöt 0,7 % valtakunnalli-sesta kuormituksesta (Rinttilä et al. 1998).

Turpeen energiantuotannon päästöt (rikki-, me-talli- ja pölypäästöt) ilmaan suurista voimalaitok-sista ovat pieniä, jos niitä vertaa esimerkiksi ha-jautettuihin talokohtaisiin lämmitysjärjestelmiin.Tämä johtuu suurten voimaloiden suodatinjärjes-telmien tehokkuudesta (Vesterinen 1998).

Nykyisin suolle suunnitellaan uusiokäyttö joennen turvetuotannon aloittamista, vaikka viimekädessä maanomistaja päättää tuotantoalueen uu-siokäytöstä. Soiden uusiokäytössä on monia mah-dollisuuksia. Turvetuotannosta vapautuville alu-eille kasvillisuus palautuu nopeasti tuotannon jäl-keen. Yleensä tuotannosta vapautuvat alueet met-sitetään, jolloin metsänkasvu vastaa kangasmetsänkasvua. Tuotannosta vapautuvat alueet voidaanottaa myös laidunnukseen tai viljelyyn, jolloinvoidaan viljellä mm. energiakasveja (ruokohelpiäja pajuja), viljaa, rehua, siirtonurmea, vihanneksia,marjoja, kukkia ym. Alueet voidaan myös vesittäätai soistaa uudelleen tai tehdä niistä lintujärviä(Virtanen 2000).

Turvetuotanto Suomessa ei ole suon käyttömuo-tona mitenkään hallitseva. Vuonna 1997 turve-tuotannossa oli enimmillään noin 60 000 ha suota.Tämä on 0,5 % Suomen alkuperäisistä turveker-rostumista (9,7 milj. ha) ja noin sadasosa geologi-sesta suoalasta (5,1 milj. ha). Vaikka Suomessaotettaisiin tuotantoon kaikki tuotantokelpoiset tur-vekerrostumat, turvetuotanto jättäisi 87 % soistakoskemattomiksi.

Mikäli Suomessa hyödynnetään turvetta tule-vaisuudessakin kuten tällä hetkellä, laskennalliset

turvevarat riittävät Uudellamaalla, Hämeessä, Var-sinais-Suomessa ja Satakunnassa alle sadaksivuodeksi. Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Ky-menlaaksossa varat riittävät alle kahdeksisadaksivuodeksi, Etelä-Savossa kolmeksisadaksi vuodeksija Pohjois-Karjalassa lähes viideksisadaksi vuo-deksi (80 %:n hyödyntämissuhteella) (Virtanen &Hänninen 2000). Lapin turvevarat riittäisivät ny-kyisellä käytöllä peräti noin 2 500 vuotta, maakun-nan vähäisen turpeen käytön ja suurten turvevaro-jen vuoksi.

Turvekerrostumien riittävyys nykyisellä kulutuksella

Turpeen käytön ympäristökysymykset

Raportin ovat lukeneet ja korjausehdotuksia esit-täneet FT Markku Mäkilä ja FL Riitta Korhonen.Toimitustyön on tehnyt FM Sini Autio, ja taitosta

Kiitokset

on vastannut tutkimusavustaja Anne Grön. Tekijätesittävät parhaat kiitoksensa kaikille raportin erityövaiheisiin osallistuneille.



99

Tämä raportti perustuu Geologian tutkimuskes-kuksen tiedostoihin. Tiedostot käsittävät tutkimus-aineiston, jonka Geologian tutkimuskeskus on ke-rännyt vuosina 1975�2000 kartoittaessaan Suo-men turvevaroja. Suomen 5,1 milj. ha:n geologi-sesta suoalasta on kartoitettu 1,7 milj. ha eli noinkolmannes. Geologisella suolla tarkoitetaan tässäyli 20 ha:n suuruisia soita, joissa on yli 0,3 mturvetta. Kartoitustyö on koskenut yli 12 000:tasuota. Tutkituille soille on tehty yli 1 miljoonatutkimuspistettä. Tutkimusaineistoista ATK-rekis-tereihin on tallennettu noin 25 milj. suo- ja turve-tietoa.

Suomessa on eniten soita Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kunnittain eniten soita on Sodan-kylässä noin 335 000 ha, Kittilässä 273 000 ha,Pudasjärvellä 220 000 ha ja Rovaniemellä 183 000ha. Eteläisistä maakunnista eniten soita on Ilo-mantsissa 76 000 ha, Pyhäsalmella 42 000 ha,Lieksassa 41 000 ha ja Kauhajoella 39 000 ha.

Turvevarojen laskennassa turpeet jaetaan omi-naisuuksiensa perusteella pinta-, väli- ja pohjatur-peisiin. Pintaturpeista saadaan parasta kasvualus-taraaka-ainetta (viljelyturvetta) lasinalaisviljelyyn.Väliturpeet soveltuvat mm. kasvualustaksi, kuivi-keturpeiksi, maatalouskäyttöön, jätevesien kom-postointiin tms. tarkoituksiin. Joskus väliturvettakäytetään myös energiaturpeeksi hyvälaatuiseen

energiaturpeeseen sekoitettuna. Pohjaturpeita käy-tetään energiaturpeina.

Tutkittujen soiden keskisyvyys on 1,41 m ja yli1,5 m:n syvyisten alueiden 2,50 m. Ennuste yli 1,5m syvän alueen pinta-alaksi on 1,9 milj. ha eli 37 %suoalasta. Koko suoalan ja yli 1,5 metriä syvänsuoalan suhde on suurin Uudellamaalla (64 %) japienin Pohjois-Pohjanmaalla (26 %). Suomen soi-den koko turvemäärä on 69,3 mrd. m3 in situ.Kiintoainetta soissamme on 6,3 mrd. tonnia. Hiilenosuus tästä on noin 3,2 mrd. tonnia.

Tutkituista turpeista rahkavaltaisia on 54 %,saravaltaisia 45 % ja ruskosammalvaltaisia 1 %.Maatuneimmat turpeet ovat Savossa ja Hämeessä.Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 3,4 % kui-vapainosta, rikkipitoisuus 0,20 % kuivapainosta,turpeen kuiva-aineen määrä 87 kg/m3 ja energia-tuotantoon soveltuvien turvelajien tehollinen ener-giatiheys on 0,54 MWh/m3 in situ.

Suomen teknisesti käyttökelpoinen suoala on1,2 milj. ha ja turvemäärä noin 29,6 mrd. m3 in situ.Turvevaroista lähinnä kasvualustana ja ympäristö-turpeina käytettäviä vaaleita rahkaturpeita on noin5,9 mrd. m3 in situ ja energiaturpeina käytettyjäturvelajeja noin 23,7 mrd. m3 in situ. Valtakunnanturvevarojen energiasisältö on 12 800 TWh. Noinkolmannes Suomen teknisesti käyttökelpoisistaturvevaroista on Lapissa.

YHTEENVETO

SUMMARY: THE PEAT RESERVES OF FINLAND

During 1975 - 2000 the Geological Survey ofFinland investigated 1.7 million ha of the 5.1 mil-lion ha area covered by geological mires in Fin-land. The study material contains about one milli-on study points and 12 000 single mire basins, fromwhere the peat geological data has been collected.Based on these data, the present report assesses thepeat reserves of Finland and their exploitability.

In Finland the biggest peatland areas are innorthern territories: in Lappi and Pohjois-Pohjan-maa. Municipalities with most peatland areas are:Sodankylä - 335 000 ha, Kittilä - 273000 ha, Pudas-järvi - 220 000 ha, and Rovaniemi - 183 000 ha.Among the southern territories, Ilomantsi has76 000 ha of peatland area, Pyhäsalmi 42 000 ha,Lieksa 41 000 ha, and Kauhajoki 39 000 ha.

In the investigations, the peats were divided intosurface, intermediate, and bottom peats. Surfacepeats are a source of high quality horticultural peat.Intermediate peat may be used for composting,bedding material for cattle, horticultural peat, and

absorption material for waste waters. Sometimes,the intermediate peat layer mixed with high qualityenergy peat may be used as energy peat. Bottompeats are appropriate for energy production.

The mean depth of the geological mires is 1.41 m.The average peat layer thickness is 2.50 m in thearea with peat layer depth of over 1.5 m. In 37 %,i.e. a total of 1.9 million ha of the mires exceed1.5 m in depth. Finnish national peat reserves total69.3 billion m 3 in situ. Dry solids total 6.3 billion t.The carbon storage of Finnish mires is 3.2 billion t.

Sphagnumpeats account for 54%, Carexpeatsfor 45% and Bryales peats for 1% of recoverablepeat reserves. The peats with the highest values ofhumification degree are located in Central Finland.The average ash content is 3.4 % dry mass, sulphurcontent 0.20 % dry mass, dry bulk density 87 kg/m3, and the effective energy density of peat typesappropriate for energy production is 0.54 MWh/m3 in situ.



100

KIRJALLISUUTTA - REFERENCES

Mires which are technically suitable for peatindustry total 1.2 million ha and contain 29.6 billi-on m3 in situ of peat. Slightly humified light peatsuitable for horticultural and environmental usetotals 5.9 billion m3 in situ and energy peat 23.7billion m3 in situ with an energy content of 12 800

TWh. One third of technically suitable peat resour-ces is located in Lappi. (Technically suitable peatreserves for industry include all mires in Finland.Calculations of economical and environmental factsthat will limit the use of mires have not been takeninto account).

Clymo, R. S. 1964. The origin of acidity in Sphagnum bogs.The Bryologist 67, 427-431.

Crill, P., Hargreaves, K. & Korhola, A. 2000. The Role ofPeat in Finnish Greenhouse Gas Balances. KLM. Studiesand Reports 10/2000. 65 s.

Ekono Oy 1988. Turvevarojen inventointi energiahuollonkannalta. KTM/Energia osasto. Selvitys EP-75829-02. 39 s.

Energiataloudellinen yhdistys, Lämpölaitos yhdistys jaTurveteollisuusliitto 1991. Polttoturpeen laatuohje 1991.20 s.

Eurola, S. & Kaakinen, E. 1978. Suotyyppiopas. Porvoo:WSOY. 87 s.

Hillebrand, K. 1993. The greenhouse effects of peatproduction and use compared with coal, oil, natural gas andwood. VTT tiedotteita 1494. 41 s.

Hänninen, P. 1988. Atk:n hyväksikäyttö turveinventoinninja -tutkimuksen apuna. Abstract: Utilization of ADP in peatinventory and research. Geologian tutkimuskeskus,Maaperäosasto. Turveraportti 220. 37 s., 6 liitettä.

Hänninen, P., Toivonen, T. & Grunström, A. 1983.Turvetutkimustietojen laskentamenetelmät. GTK, maaperä-osasto. Raportti P13.4/83/131. 30 s.

Kauppi, P. E., Posch, M., Hänninen, P., Henttonen, H. M.,Ihalainen, A., Lappalainen, E., Starr, M. & Tamminen,P. 1997. Carbon reservoirs in peatlands and forests in theboreal regions of Finland. Silva Fennica 31 (1), 13-25.

Korhola, A. & Tolonen, K. 1998. Suomen soidenkehityshistoria ja turpeen pitkäaikaiskertymät. Julkaisussa:Vasander, H. (toim.) Suomen suot. Helsinki: Suoseura ry,20-26.

Korpijaakko, M. 1981. Uusi kairatyyppi tilavuustarkkojenturvenäytteiden ottamiseen. Summary: A piston samplerfor undisturbed peat samples. Suo 32 (1), 7-8.

Kujansuu, R. & Niemelä, J. 1984. Suomen maaperä1 : 1 000 000. Finlands kvartära avlagningar. Quaternarydeposits of Finland. Espoo: Geologian tutkimuskeskus.

Laine, J. & Vasander, H. 1990. Suotyypit. Helsinki:Kirjayhtymä. 80 s.

Laine, J., Vasander, H. & Sallantaus, T. 1995. Ecologicaleffects of peatland drainage for forestry. EnvironmentalReviews 3, 286-303.

Laine, J., Minkkinen, K., Laiho, R., Tuittila, E-S. &Vasander, H. 2000. Suokasvit – turpeen tekijät. Helsinginyliopiston Metsäekologian laitoksen julkaisuja 24. 55 s.

Lappalainen, E. 1998. Suomen suo- ja turvevarat. Julkaisussa:Vasander, H. (toim.) Suomen suot. Helsinki: Suoseura ry,36-38.

Lappalainen, E. & Toivonen, T. 1985. Laskelmat Suomenturvevaroista. GTK. Maaperäosasto, Raportti 13.4/84/141.104 s.

Lappalainen, E. & Uhlgren, S. 1991. Turvetutkimusta 50 -vuotta (1941-1991). 133 s.

Lappalainen, E. & Hänninen, P. 1993. Suomen turvevarat.Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 117. 118 s.

Lappalainen, E., Stén, C.-G. & Häikiö, J. 1984.Turvetutkimusten maasto-opas. GTK opas 12. 62 s.

Lappalainen, E., Järvinen, T., Kemppainen, E., Leiviskä,V., Reinikainen, O., Fagernäs, L., Pihlaja, K., Saharinen,M., Hänninen, K. & Kaunisto, S. 1992. Turpeenmoninaiskäyttö. Nykytilanne, markkinanäkymät sekätutkimus- ja kehitystarpeet. Osa II. Osaraportit 1-9. Kauppa-ja teollisuusministeriö, Energiaosasto, Katsauksia B:116.167 s.

Leino, J. 2000. Maatutkan käyttö Geologian tutkimus-keskuksen turvetutkimuksissa. Abstract: The use of groundpenetrating radar in peatland investigations by GeologicalSurvey of Finland. In: Maatutkarengas ry:n 10-vuotis-juhlaseminaari 15.-16.02.2000, Kuopio. Kuopio: Maatut-karengas ry, 63-70 .

Liski, J. & Westman, C. J. 1997. Carbon storage in forestsoil of Finland II size and regional patterns. Biogeochemistry36, 261-274.

Liski, J. & Kauppi, P. 2000. Carbon cycle and biomass.Julkaisussa: FAO. Forest Resources of Europe, CIS, NorthAmerica, Australia, Japan and New Zealand (industrializedtemperate/boreal countries), UN-ECE/FAO Contributionto the Global Forest Resources Assessment 2000, MainReport. New York: United Nations, 155-226.

Minkkinen, K. 1999. Effect of forestry drainage on thecarbon balance and radiative forcing of peatlands in Finland.Department of Forest Ecology, University of Helsinki. 42s. (väitöskirja).

Mäkilä, M. 1994. Suon energiasisällön laskeminen turpeenominaisuuksien avulla. Geologian tutkimuskeskus,Tutkimusraportti 121. 84 s.

Mäkilä, M., Saarnisto, M. & Kankainen, T., 2001. Aapamires as a carbon sink and source during the Holocene.Journal of Ecology 89 (4), 589-599.

Pajunen, H. (ed.) 2000. Carbon in Finnish lake sediments.Geological Survey of Finland, Special Paper 29. 92 s.

Peronius P., Virtanen K., Leino J. & Lerssi J. 1998.Inventointimenetelmät suopeltojen kartoituksessa. RaporttiGTK/SUO OY Osa I. 48 s., 12 liitettä.

Puranen, R., Säävuori, H., Sahala, L., Suppala, I., Mäkilä,M. & Lerssi, J. 1999. Airborne electromagnetic mappingof surficial deposits in Finland. First Break 17 (5), 145-154.

Reinikainen, A., Mäkipää, R., Vanha-Majamaa, I. &Hotanen, J-P. (toim.) 2000. Kasvit muuttuvassa metsä-luonnossa. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. 384 s.

Rinttilä, R., Selin, P. & Reinikainen, O. 1998. Turveympäristönhoidossa. 94 s.

Radforth, N.W. 1977. Muskeg hydrology. Julkaisussa:Radforth, N.W. & Brawner, C.O. (toim.) Muskeg and the



101

Northern Environment in Canada. University of TorontoPress, Toronto, Ont.

Ruuhijärvi, R. & Hosiasluoma, V. 1988. Suoyhdistymä-tyypit. Suomen kartasto 141-143. Eläväluonto, Luonnon-suojelu.

Selin, P. 1999. Turvevarojen teollinen käyttö ja suopohjienhyödyntäminen Suomessa. Jyväskylä studies in biologicaland environmental sciences 79. 239 s.

Sevola, Y. 1998. Metsävarat. Metsätieteellinen vuosikirja1998. Metla, Maa- ja metsätalous 1998:3, 31-75.

Stén, C.-G. 1994. Eloperäiset kerrostumat. Julkaisussa:Haavisto-Hyvärinen, M., Stén, C.-G. ja Herola, E. Janak-kalan maaperäkartan 2131 11 selitys. Maaperäkarttojenselitykset. Espoo: Geologian tutkimuskeskus, 4-6.

Stén, C.-G. 1998. Tammelan suot ja turpeen käyttökelpoisuus.Osa 1. GTK. Turvetutkimusraportti 314. 46 s.

Tomppo, E. , Katila, M., Moilanen, J., Mäkelä, H. &Peräsaari, J. 1998. Kunnittaiset metsävaratiedot 1990-94.Metsätieteellinen aikakausikirja 4B. Folia forestalia.Metsäntutkimuslaitos - Suomen metsätieteellinen seura,619-839.

Turunen, J. 1999. Carbon accumulation of natural mireecosystems in Finland- application to boreal and subarcticmires. Joensuun yliopiston luonnontieteellisiä julkaisuja55. 79 s.

Turvekomitea 1983. Turvekomitean mietintö. Komitea-mietintö 1983:4. 241 s.

Turveteollisuusliitto 2000. Kasvuturpeen laadunmää-ritysohje. Jyväskylä. 2 s.

Turveteollisuusliitto 2001. Turveteollisuustilasto. Suo jaturve 1/2001. 4 s.

Vesterinen, R. 1998. Turpeen polton päästöt ja niiden hallinta.Julkaisussa: Vasander, H. (toim.) Suomen suot, 155-158.

Virkkala, R. Korhonen, K., Haapanen, R. & Aapala, K.2000. Metsien ja soiden suojelutilanne ja metsä- jasuokasvillisuusvyöhykkeittäin valtakunnan metsien 8.inventoinnin perusteella. Suomen ympäristö 395. 52 s.

Virtanen, K. 1997. Lentomittausten gamma-aineisto -Menetelmä arvioida turvekerrostumien paksuutta. Suo jaturve 3/97, 8-11.

Virtanen, K. 2000. Turpeen käyttö, soiden geologinenkartoitus ja Suomen turvevarat. Vuoriteollisuus 4/2000,47-51.

Virtanen K. & Hänninen P. 2000. The Estimated Reservesof Finland. Julkaisussa: Sustaining our peatlands.Proceedings of 11th International Peat Congress. QuébecCity, Canada. Rochefort, L. & Daigle, J-Y. (toim.). VolumeI, 155-161.

World Energy Council 2001. Energy info Centre. Extractfrom the Survey of Energy Resources 2001 [viitattu28.11.2002]. <URL:http://www. worldenergry.org>.



102



1

LIITTEET

Liite 1. Soiden määrä, yhteispinta-ala ja keskikoko kunnittainAppendix 1. Number of mires, total mire area and mean size of mires by municipality

Liite 2. Tutkittujen soiden lukumäärä, pinta-ala ja turvemäärät kunnittainAppendix 2. Number of investigated mires, total area and total peat reserves by municipality

Liite 3. Suo- ja turvevarat kunnittainAppendix 3. Investigated mires and total peat reserves by municipality

Liite 4. Turpeen jakautuminen pinta-, väli- ja pohjaturpeeseen, kokonaisturvepaksuus ja yli1,5 metrin syvyisen alan osuus seutukunnittainAppendix 4. Distribution of surface peat, intermediate peat and bottom peat, total peatthickness and thickness of area deeper than 1,5 m by province

Liite 5. Vaaleat rahkaturpeet ja tupasvillakuidut kunnittainAppendix 5. Light Sphagnum peat and cottongrass fibres by municipality

Liite 6. Vaaleat rahkaturpeen ja tupasvillakuitujen potentiaaliset varat kunnittainAppendix 6. The estimated resources of light Sphagnum – peat (H

1-4) and cottongrass fibres

by municipality

Liite 7. Geologian tutkimuskeskuksessa ilmestyneet kuntakohtaiset turvetutkimusraportitvuodesta 1980 alkaenAppendix 7. Reports of Peat Investigation by municipality since 1980



2



3

Liite 1. Soiden määrä, yhteispinta-ala ja keskikoko kunnittain.Appendix 1. Number of mires, total mire area and mean size of mires by municipality.

Kunta — Municipality 1)Soiden 2)Soiden 3)Soiden

lkm pinta-ala keskikoko

ha ha

Etelä-Suomen lääni - Södra Finlands län 1930 133358 69

Uusimaa - Nyland 236 13455 57

Helsingin seutukunta 129 8375 64

Espoo 4 140 35

Helsinki 2 125 62

Hyvinkää 28 2945 105

Järvenpää 0 0 0

Kauniainen 0 0 0

Kerava 2 55 27

Kirkkonummi 14 530 37

Mäntsälä 47 2715 57

Nurmijärvi 7 535 76

Pornainen 3 305 101

Siuntio 5 245 49

Tuusula 5 315 63

Vantaa 12 465 38

Lohjan seutukunta 54 2445 45

Karjalohja 3 125 41

Karkkila 18 890 49

Lohja 3 90 30

Nummi-Pusula 12 570 47

Sammatti 1 85 85

Vihti 17 685 40

Tammisaaren seutukunta 53 2635 49

Hanko 5 250 50

Inkoo 8 515 64

Karjaa 8 510 63

Pohja 7 300 42

Tammisaari 25 1060 42

Itä-Uusimaa - Östra Nyland 72 4725 65

Porvoon seutukunta 7 290 41

Askola 3 95 31

Porvoo 0 0 0

Sipoo 4 195 48

Loviisan seutukunta 65 4435 68

Lapinjärvi 11 825 75

Liljendal 2 140 70

Loviisa 2 50 25

Myrskylä 9 325 36

Pernaja 19 1260 66

Pukkila 4 145 36

Ruotsinpyhtää 18 1690 93

1) Number of mires 2) Total mire area (ha) 3) Mean size of mires (ha)



4

Liite 1 jatkuuAppendix 1 continues



ha ha

Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 542 35470 65

Hämeenlinnan seutukunta 320 17255 53

Hattula 50 3450 69

Hauho 29 1445 49

Hämeenlinna 14 635 45

Janakkala 61 4230 69

Kalvola 45 2095 46

Lammi 56 2300 41

Renko 38 1950 51

Tuulos 27 1150 42

Riihimäen seutukunta 84 6320 75

Hausjärvi 26 1715 65

Loppi 52 3790 72

Riihimäki 6 815 135

Forssan seutukunta 138 11895 86

Forssa 28 1645 58

Humppila 5 285 57

Jokioinen 4 235 58

Tammela 92 9270 100

Ypäjä 9 460 51

Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 295 12128 41

Lahden seutukunta 185 7789 42

Artjärvi 3 160 53

Asikkala 39 1410 36

Hollola 25 1149 45

Hämeenkoski 11 350 31

Kärkölä 24 1605 66

Lahti 2 230 115

Nastola 11 700 63

Orimattila 22 795 36

Padasjoki 48 1390 28

Itä-Hämeen seutukunta 110 4339 39

Hartola 54 2715 50

Heinola 32 1035 32

Sysmä 24 589 24




5




ha ha

Kymenlaakso - Kymmenedalen 339 28315 83

Kouvolan seutukunta 199 17940 90

Anjalankoski 62 6500 104

Elimäki 9 690 76

Iitti 22 1420 64

Jaala 18 965 53

Kouvola 3 85 28

Kuusankoski 7 805 115

Valkeala 78 7475 95

Kotkan-Haminan seutukunta 140 10375 74

Hamina 1 100 100

Kotka 16 1405 87

Miehikkälä 29 1680 57

Pyhtää 18 2570 142

Vehkalahti 53 3375 63

Virolahti 23 1245 54

Etelä-Karjala - Södra Karelen 446 39265 88

Lappeenrannan seutukunta 78 8975 115

Joutseno 9 2960 328

Lappeenranta 69 6015 87

Länsi-Saimaan seutukunta 234 19920 85

Lemi 20 1105 55

Luumäki 109 10745 98

Savitaipale 37 2810 75

Suomenniemi 12 675 56

Taipalsaari 17 2265 133

Ylämaa 39 2320 59

Imatran seutukunta 100 7395 73

Imatra 3 190 63

Rautjärvi 22 1155 52

Ruokolahti 75 6050 80

Kärkikuntien seutukunta 34 2975 87

Parikkala 14 1030 73

Saari 7 540 77

Uukuniemi 13 1405 108




6




ha ha

Länsi-Suomen lääni - Västra Finlands län 8136 873642 107

Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 405 38461 94

Turunmaan seutukunta - Åboland 15 560 37

Dragsfjärd 4 170 42

Houtskari 0 0 0 Iniö 0 0 0

Kemiö 9 335 37

Korppoo 0 0 0

Nauvo 0 0 0

Parainen 1 35 35 Västanfjärd 1 20 20

Salon seutukunta 108 6905 63

Halikko 11 855 77 Kiikala 17 940 55

Kisko 13 1000 76

Kuusjoki 2 150 75

Muurla 3 120 40

Perniö 21 1700 80 Pertteli 3 70 23

Salo 4 160 40

Somero 27 1605 59

Suomusjärvi 7 305 43

Särkisalo 0 0 0

Turun seutukunta 34 3515 103

Askainen 1 20 20 Kaarina 0 0 0

Lemu 0 0 0

Lieto 2 145 72

Masku 2 105 52

Merimasku 0 0 0 Naantali 0 0 0

Nousiainen 10 1660 166

Paimio 7 290 41

Piikkiö 0 0 0

Raisio 0 0 0 Rusko 0 0 0

Rymättylä 0 0 0

Sauvo 2 55 27

Turku 3 110 36

Vahto 7 1130 161 Velkua 0 0 0




7




ha ha

Vakka-Suomen seutukunta 105 10220 97

Kustavi 0 0 0

Laitila 44 3805 86

Mietoinen 3 165 55 Mynämäki 46 5840 126

Pyhäranta 5 190 38

Taivassalo 0 0 0

Uusikaupunki 4 105 26 Vehmaa 3 115 38

Loimaan seutukunta 143 17261 120

Alastaro 18 1440 80

Aura 3 125 41

Karinainen 4 425 106

Koski Tl 9 486 54

Loimaa 0 0 0

Loimaan kunta 12 1405 117

Marttila 11 1340 121

Mellilä 8 1510 188

Oripää 8 1345 168

Pöytyä 20 3230 161

Tarvasjoki 2 180 90

Yläne 48 5775 120




8




ha ha

Satakunta - Satakunda 730 81728 111

Rauman seutukunta 85 6620 77

Eura 36 3030 84

Eurajoki 21 2435 115

Kiukainen 6 250 41

Kodisjoki 2 50 25

Lappi 13 675 51

Rauma 7 180 25

Kaakkois-Satakunnan seutukunta 132 16054 121

Huittinen 30 4415 147

Kokemäki 39 3085 79

Köyliö 22 3945 179

Punkalaidun 21 3189 151

Säkylä 14 1110 79

Vampula 6 310 51

Porin seutukunta 199 12105 60

Harjavalta 18 1235 68

Kullaa 33 2800 84

Luvia 7 275 39

Nakkila 17 860 50

Noormarkku 47 2570 54

Pomarkku 52 3325 63

Pori 16 665 41

Ulvila 9 375 41

Pohjois-Satakunnan seutukunta 314 46949 149

Honkajoki 27 5650 209

Jämijärvi 18 1980 110

Kankaanpää 71 12466 175

Karvia 54 13153 243

Kiikoinen 18 1190 66

Lavia 32 2110 65

Merikarvia 28 3675 131

Siikainen 66 6725 101




9




ha ha

Pirkanmaa - Birkaland 955 80504 84

Luoteis-Pirkanmaa 367 41685 113

Hämeenkyrö 33 2525 76

Ikaalinen 70 4695 67

Kihniö 73 9780 133

Parkano 182 24350 133

Viljakkala 9 335 37

Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 42 1435 34

Kuhmalahti 16 530 33

Luopioinen 11 395 35

Pälkäne 9 255 28

Sahalahti 6 255 42

Etelä-Pirkanmaan seutukunta 71 4340 61

Kylmäkoski 14 1010 72

Toijala 3 140 46

Urjala 39 2455 62

Valkeakoski 14 700 50

Viiala 1 35 35

Tampereen seutukunta 64 2190 34

Kangasala 10 355 35

Lempäälä 4 140 35

Nokia 3 75 25

Pirkkala 0 0 0

Tampere 30 1055 35

Vesilahti 13 470 36

Ylöjärvi 4 95 23

Itä-Pirkanmaan seutukunta 61 2970 48

Juupajoki 19 1105 58

Längelmäki 16 415 25

Orivesi 26 1450 55

Koillis-Pirkanmaan seutukunta 57 1989 34

Kuorevesi 32 1074 33

Mänttä 5 155 31

Vilppula 20 760 38

Pohjois-Pirkanmaan seutukunta 223 22680 101

Kuru 103 6590 63

Ruovesi 14 1955 139

Virrat 106 14135 133

Lounais-Pirkanmaan seutukunta 70 3215 45

Mouhijärvi 10 485 48

Suodenniemi 9 315 35

Vammala 40 1820 45

Äetsä 11 595 54




10




ha ha

Keski-Suomi - Mellersta Finland 1734 136978 78

Jyväskylän seutukunta 22 870 39

Jyväskylä 0 0 0

Jyväskylän mlk 7 250 35

Laukaa 15 620 41

Muurame 0 0 0

Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunta 140 11875 84

Hankasalmi 28 2615 93

Joutsa 28 1280 45

Leivonmäki 56 6815 121

Luhanka 6 220 36

Toivakka 22 945 42

Keuruun seutukunta 469 31360 66

Keuruu 148 10560 71

Multia 144 11445 79

Petäjävesi 120 5765 48

Uurainen 57 3590 62

Jämsän seutukunta 94 3965 42

Jämsä 32 1636 51

Jämsänkoski 35 1382 39

Korpilahti 21 765 36

Kuhmoinen 6 182 30

Äänekosken seutukunta 83 3795 45

Konnevesi 27 1435 53

Sumiainen 9 565 62

Suolahti 6 250 41

Äänekoski 41 1545 37

Saarijärven seutukunta 469 48445 103

Kannonkoski 62 3480 56

Karstula 140 14750 105

Kivijärvi 56 4500 80

Kyyjärvi 77 14755 191

Pylkönmäki 50 5185 103

Saarijärvi 84 5775 68

Viitasaaren seutukunta 457 36668 80

Kinnula 127 10176 80

Pihtipudas 233 18322 78

Viitasaari 97 8170 84




11




ha ha

Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 2250 283919 126

Suupohjan seutukunta 505 76676 151

Isojoki 158 18045 114 Jurva 46 6845 148

Karijoki 27 2435 90

Kauhajoki 195 38500 197

Teuva 79 10851 137

Pohjoisten seinänaapurien seutukunta 170 24296 142

Ilmajoki 49 7270 148

Nurmo 57 10081 176 Seinäjoki 19 1540 81

Ylistaro 45 5405 120

Eteläisten seinänaapurien seutukunta 230 36275 157 Jalasjärvi 116 17935 154

Kurikka 47 5915 125

Peräseinäjoki 67 12425 185

Kuusiokuntien seutukunta 607 65551 107

Alavus 129 15870 123

Kuortane 61 7091 116

Lehtimäki 70 8805 125

Soini 150 17320 115 Töysä 32 2065 64

Ähtäri 165 14400 87

Härmänmaan seutukunta 222 26405 118

Alahärmä 37 3820 103

Kauhava 74 7380 99

Lapua 103 13475 130

Ylihärmä 8 1730 216

Järviseudun seutukunta 516 54716 106

Alajärvi 162 18625 114

Evijärvi 126 10722 85 Kortesjärvi 75 5345 71

Lappajärvi 95 11790 124

Vimpeli 58 8234 141




12




ha ha

Pohjanmaa - Österbotten 766 75932 99

Kyrönmaan seutukunta 90 13605 151

Isokyrö 32 4650 145 Laihia 52 8705 167

Vähäkyrö 6 250 41

Vaasan seutukunta 141 12810 90

Korsnäs 17 1640 96

Maalahti 53 4450 83

Maksamaa 2 55 27

Mustasaari 13 1085 83 Oravainen 19 1580 83

Vaasa 0 0 0

Vöyri 37 4000 108

Sydösterbottens kustregion 127 14585 114

Kaskinen 0 0 0

Kristiinankaupunki 47 3460 73

Närpiö 80 11125 139

Jakobstadsregionen 408 34932 85

Kruunupyy 151 12295 81

Luoto 0 0 0

Pedersören kunta 172 12022 69 Pietarsaari 0 0 0

Uusikaarlepyy 85 10615 124

Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1296 176120 135

Kaustisen seutukunta 802 120250 149

Halsua 68 10955 161

Kaustinen 109 11295 103

Lestijärvi 144 25175 174 Perho 180 29060 161

Toholampi 108 17000 157

Ullava 52 4770 91

Veteli 141 21995 155

Kokkolan seutukunta 494 55870 113

Himanka 48 3480 72

Kannus 99 12265 123

Kokkola 36 2420 67 Kälviä 198 27610 139

Lohtaja 113 10095 89




13




ha ha

Itä-Suomen lääni - Östra Finlands län 5325 505107 94

Etelä-Savo - Södra Savolax 1015 76525 75

Mikkelin seutukunta 279 16995 60

Anttola 1 20 20

Hirvensalmi 33 1655 50 Kangasniemi 108 5695 52

Mikkeli 0 0 0

Mikkelin mlk 46 5080 110

Mäntyharju 54 2870 53

Pertunmaa 20 975 48 Ristiina 17 700 41

Juvan seutukunta 158 13920 88

Juva 82 9345 113 Puumala 18 620 34

Rantasalmi 34 3010 88

Sulkava 24 945 39

Savonlinnan seutukunta 180 11300 62

Enonkoski 7 225 32 Kerimäki 71 6240 87

Punkaharju 45 2425 53

Savonlinna 31 1575 50

Savonranta 26 835 32

Joroisten seutukunta 174 9275 53

Heinävesi 111 4005 36

Joroinen 45 4535 100

Kangaslampi 18 735 40

Pieksämäen seutukunta 224 25035 111

Haukivuori 43 8230 191

Jäppilä 20 2235 111

Pieksämäen mlk 132 12200 92

Pieksämäki 5 645 129

Virtasalmi 24 1725 71




14




ha ha

Pohjois-Savo - Norra Savolax 2131 166634 78

Ylä-Savon seutukunta 1256 111046 88

Iisalmi 48 2655 55

Keitele 71 6179 87

Kiuruvesi 282 26170 92

Lapinlahti 61 3320 54

Maaninka 20 1053 52

Pielavesi 157 13197 84

Sonkajärvi 344 38360 111

Varpaisjärvi 67 3935 58

Vieremä 206 16177 78

Kuopion seutukunta 42 1560 37

Kuopio 25 990 39

Siilinjärvi 14 440 31

Vehmersalmi 3 130 43

Koillis-Savon seutukunta 600 38540 64

Juankoski 28 1560 55

Kaavi 86 5337 62

Nilsiä 60 3590 59

Rautavaara 402 27085 67

Tuusniemi 24 968 40

Varkauden seutukunta 40 1500 37

Leppävirta 36 1350 37

Varkaus 4 150 37

Sisä-Savon seutukunta 193 13988 72

Karttula 36 1980 55

Rautalampi 33 3400 103

Suonenjoki 68 5210 76

Tervo 25 1694 67

Vesanto 31 1704 54




15




ha ha

Pohjois-Karjala - Norra Karelen 2179 261948 120 Outokummun seutukunta 261 19895 76 Outokumpu 90 6195 68 Polvijärvi 171 13700 80 Joensuun seutukunta 283 29455 104 Eno 88 8345 94 Joensuu 2 610 305 Kiihtelysvaara 79 9935 125 Kontiolahti 35 6070 173 Liperi 43 1850 43 Pyhäselkä 36 2645 73 Ilomantsin seutukunta 456 87495 191 Ilomantsi 306 76825 251 Tuupovaara 150 10670 71 Keski-Karjalan seutukunta 377 43869 116 Kesälahti 65 5760 88 Kitee 141 14224 100 Rääkkylä 58 6315 108 Tohmajärvi 100 16485 164 Värtsilä 13 1085 83 Pielisen Karjalan seutukunta 802 81234 101 Juuka 166 15810 95 Lieksa 381 41304 108 Nurmes 147 14635 99 Valtimo 108 9485 87




16




ha ha

Oulun lääni - Uleåborgs län 9878 1530715 154

Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 6021 1069242 177

Oulun seutukunta 281 53295 189 Hailuoto 4 625 156 Haukipudas 94 6385 67 Kempele 11 2655 241 Kiiminki 39 4340 111 Muhos 86 31230 363 Oulu 43 7320 170 Oulunsalo 4 740 185

Lakeuden seutukunta 268 75325 281

Liminka 85 32545 382 Lumijoki 30 4050 135 Rantsila 99 27060 273 Temmes 12 2460 205 Tyrnävä 42 9210 219

Iin seutukunta 991 206473 208

Ii 165 16385 99 Kuivaniemi 173 40695 235 Utajärvi 209 72433 346 Yli-Ii 207 37880 182 Ylikiiminki 237 39080 164 Raahen seutukunta 429 76976 179

Pattijoki 34 4210 123

Pyhäjoki 126 12275 97 Raahe 39 4395 112

Ruukki 107 31365 293

Siikajoki 38 4986 131

Vihanti 85 19745 232

Siikalatvan seutukunta 487 93778 192

Kestilä 91 26850 295

Piippola 119 14780 124

Pulkkila 90 13900 154 Pyhäntä 187 38248 204

Nivala-Haapajärven seutukunta 1021 138725 135

Haapajärvi 154 21020 136 Haapavesi 231 36715 158

Kärsämäki 153 22140 144

Nivala 62 6000 96

Pyhäjärvi 325 42645 131 Reisjärvi 96 10205 106




17




ha ha

Ylivieskan seutukunta 730 77078 105

Alavieska 40 4845 121

Kalajoki 165 14785 89

Merijärvi 54 5760 106 Oulainen 152 12370 81

Sievi 186 27763 149

Ylivieska 133 11555 86

Koillismaan seutukunta 1814 347592 191

Kuusamo 533 74095 139

Pudasjärvi 947 220657 233

Taivalkoski 334 52840 158

Kainuu - Kajanaland 3857 461473 119

Ylä-Kainuun seutukunta 2749 349823 127

Hyrynsalmi 192 28255 147 Kuhmo 949 97993 103

Puolanka 496 65370 131

Suomussalmi 975 122460 125

Vaala 137 35745 260

Kajaanin seutukunta 1108 111650 100

Kajaani 182 20941 115

Paltamo 191 20009 104

Ristijärvi 75 8500 113 Sotkamo 536 38405 71

Vuolijoki 124 23795 191




18




ha ha

Lapin lääni - Lapplands län 8228 2069286 251

Rovaniemen seutukunta 1615 333455 206

Ranua 494 149750 303

Rovaniemen mlk 1117 183465 164 Rovaniemi 4 240 60

Kemi-Tornion seutukunta 828 188745 227

Kemi 2 65 32

Keminmaa 106 16270 153

Simo 210 76560 364

Tervola 219 57085 260

Tornio 291 38765 133

Torniolaakson seutukunta 671 99245 147

Pello 308 35235 114

Ylitornio 363 64010 176

Koillis-Lapin seutukunta 1622 420121 259

Kemijärvi 322 67340 209

Pelkosenniemi 207 62290 300

Posio 313 62160 198

Salla 302 96016 317

Savukoski 478 132315 276

Tunturi-Lapin seutukunta 1710 510526 298

Enontekiö 542 126970 234

Kittilä 772 273091 353

Kolari 234 82680 353

Muonio 162 27785 171

Pohjois-Lapin seutukunta 1782 517194 290

Inari 842 159375 189

Sodankylä 686 335120 488

Utsjoki 254 22699 89




19




ha ha

Ahvenanmaa - Åland 17 575 33

Mariehamns regionkommun 17 575 33

Eckerö 0 0 0

Finström 0 0 0

Geta 0 0 0

Hammarland 6 170 28

Jomala 3 130 43

Lemland 5 220 44

Lumparland 0 0 0

Maarianhamina 0 0 0

Saltvik 0 0 0

Sund 3 55 18

Föglö regionkommun 0 0 0

Brändö 0 0 0

Föglö 0 0 0

Kumlinge 0 0 0

Kökar 0 0 0

Sottunga 0 0 0

Vårdö 0 0 0

Koko maa — Total area 33514 5112683 153




20

Liite 2. Tutkittujen soiden lukumäärä, pinta-ala ja turvemäärät kunnittain.Appendix 2. Number of investigated mires, total area and total peat reserves by municipality.

Kunta — Municipality 1)Tutkittu 2)Yli 1,5 m syvyinen alue 3)Soiden 4)Pinta-ala 5)S H1-4

6)Turvetta 7)Pinta-ala 8)S H1-49)Turvetta

lkm ha milj.m3 milj.m3 ha milj.m3 milj.m3

Etelä-Suomen lääni - Södra Finlands län 1389 94483 725 2263 59171 666 1950

Uusimaa - Nyland 212 10001 103 248 6258 96 310

Helsingin seutukunta 158 7247 74 180 4551 69 225

Espoo 45 654 4 12 236 4 11

Helsinki 2 39 0 1 25 0 1

Hyvinkää 20 1600 15 40 1000 14 48

Järvenpää 0 0 0 0 0 0 0

Kauniainen 2 30 0 1 7 0 0

Kerava 2 30 0 1 15 0 1

Kirkkonummi 14 454 6 12 290 6 16

Mäntsälä 43 2630 25 67 1815 23 83

Nurmijärvi 7 444 6 12 281 6 16

Pornainen 2 283 6 12 245 6 17

Siuntio 3 176 2 4 124 2 6

Tuusula 11 570 6 11 291 5 14

Vantaa 7 337 4 9 222 4 12

Lohjan seutukunta 31 1606 14 42 1063 13 37

Karjalohja 0 0 0 0 0 0 0

Karkkila 17 1088 9 28 720 9 7

Lohja 1 13 0 0 7 0 0

Nummi-Pusula 9 393 3 10 254 3 2

Sammatti 0 0 0 0 0 0 0

Vihti 4 112 2 3 82 2 1

Tammisaaren seutukunta 23 1148 15 25 644 14 21

Hanko 3 216 1 1 12 0 0

Inkoo 8 530 10 16 393 9 6

Karjaa 0 0 0 0 0 0 0

Pohja 0 0 0 0 0 0 0

Tammisaari 12 402 5 8 239 4 2

Itä-Uusimaa - Östra Nyland 33 1694 17 41 648 11 22

Porvoon seutukunta 15 582 8 15 406 8 14

Askola 0 0 0 0 0 0 0

Porvoo 0 0 0 0 0 0 0

Sipoo 15 582 8 15 406 8 3

Loviisan seutukunta 18 1112 9 26 242 3 8

Lapinjärvi 5 414 4 10 0 0 0

Liljendal 0 0 0 0 0 0 0

Loviisa 0 0 0 0 0 0 0

Myrskylä 1 92 1 3 82 1 1

Pernaja 0 0 0 0 0 0 0

Pukkila 4 186 2 5 146 2 1

Ruotsinpyhtää 8 420 2 7 14 0 0

1) Investigated mires 2) Area deeper than 1,5 m 3) Number of mires 4) Total area (ha) 5) Sphagnum – peat (H1-4)reserves (mill. m3) 6) Total peat reserves (mill. m3) 7) Mire area (ha) 8) Sphagnum – peat (H1-4) reserves (mill. m3) 9)

Peat reserves (mill. m3)



21





Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 286 22290 282 618 14691 271 550

Hämeenlinnan seutukunta 152 8812 58 200 5262 52 167

Hattula 14 897 12 29 674 11 6

Hauho 10 757 3 13 417 3 2

Hämeenlinna 6 107 0 2 29 0 0

Janakkala 17 1897 19 55 1323 18 11

Kalvola 17 794 4 17 434 3 2

Lammi 55 2504 8 46 1296 7 4

Renko 9 892 8 22 620 7 5

Tuulos 24 964 4 17 469 3 2

Riihimäen seutukunta 31 3716 38 99 2453 36 88

Hausjärvi 8 1170 19 43 910 19 11

Loppi 18 1700 14 42 1151 13 10

Riihimäki 5 846 4 14 392 4 2

Forssan seutukunta 103 9762 186 318 6976 182 295

Forssa 31 1630 11 32 966 10 6

Humppila 7 701 8 17 459 7 4

Jokioinen 6 259 3 6 168 3 2

Tammela 52 6764 160 253 5113 157 102

Ypäjä 7 408 5 11 270 5 3

Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 226 9551 37 190 5147 31 152

Lahden seutukunta 152 6433 29 133 3718 26 110

Artjärvi 3 158 1 4 117 1 0

Asikkala 31 940 1 17 403 1 1

Hollola 24 1396 3 28 823 3 2

Hämeenkoski 11 352 2 8 206 1 1

Kärkölä 22 1416 11 32 896 10 6

Lahti 4 314 2 5 177 2 1

Nastola 15 421 2 8 196 1 1

Orimattila 22 796 6 21 552 5 3

Padasjoki 20 640 1 11 348 1 1

Itä-Hämeen seutukunta 74 3118 7 56 1429 6 42

Hartola 51 2562 6 47 1221 5 3

Heinola 0 0 0 0 0 0 0

Sysmä 23 556 1 9 208 1 1





22





Kymenlaakso - Kymmenedalen 364 28011 182 636 17371 166 550

Kouvolan seutukunta 218 17714 89 396 10863 80 341

Anjalankoski 77 7106 49 166 4395 43 25

Elimäki 9 402 1 4 101 1 0

Iitti 24 1708 14 40 1166 13 9

Jaala 19 1106 1 18 525 1 1

Kouvola 3 64 0 1 35 0 0

Kuusankoski 7 933 3 12 345 2 1

Valkeala 79 6395 21 155 4296 20 11

Kotkan-Haminan seutukunta 146 10297 92 240 6508 86 209

Hamina 0 0 0 0 0 0 0

Kotka 17 1478 12 30 883 11 5

Miehikkälä 30 1616 12 38 1065 11 7

Pyhtää 22 2589 31 68 1671 30 15

Vehkalahti 55 3502 26 77 2137 24 13

Virolahti 22 1112 11 28 752 10 6

Etelä-Karjala - Södra Karelen 268 22936 104 531 15056 91 462

Lappeenrannan seutukunta 59 5335 30 130 3757 27 115

Joutseno 6 1135 7 30 902 7 3

Lappeenranta 53 4200 22 100 2855 20 11

Länsi-Saimaan seutukunta 179 14579 62 338 9490 54 294

Lemi 15 809 2 13 369 1 1

Luumäki 77 7876 35 190 5317 31 17

Savitaipale 26 2215 8 55 1553 7 5

Suomenniemi 0 0 0 0 0 0 0

Taipalsaari 20 1217 3 23 675 2 2

Ylämaa 41 2462 15 57 1576 13 8

Imatran seutukunta 26 2366 9 53 1501 7 46

Imatra 4 318 1 10 266 1 1

Rautjärvi 3 243 2 7 198 2 1

Ruokolahti 19 1805 6 36 1037 5 3

Kärkikuntien seutukunta 4 656 3 10 308 2 7

Parikkala 2 319 2 5 161 1 1

Saari 2 337 1 5 147 1 1

Uukuniemi 0 0 0 0 0 0 0





23





Länsi-Suomen lääni - Västra Finlands län 4022 470795 2721 7657 214401 2090 5543

Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 355 34764 475 850 22326 428 724

Turunmaan seutukunta - Åboland 10 348 4 7 212 3 6

Dragsfjärd 1 75 1 2 48 1 1

Houtskari 0 0 0 0 0 0 0

Iniö 0 0 0 0 0 0 0

Kemiö 9 273 3 5 164 2 1

Korppoo 0 0 0 0 0 0 0

Nauvo 0 0 0 0 0 0 0

Parainen 0 0 0 0 0 0 0

Västanfjärd 0 0 0 0 0 0 0

Salon seutukunta 82 5673 91 153 3945 86 139

Halikko 12 807 12 18 488 11 6

Kiikala 7 538 11 17 398 10 7

Kisko 11 738 15 23 553 14 11

Kuusjoki 2 116 2 2 63 1 1

Muurla 2 237 4 6 173 4 3

Perniö 18 1278 14 33 896 14 7

Pertteli 0 0 0 0 0 0 0

Salo 4 162 2 4 101 2 1

Somero 20 1521 26 43 1109 25 15

Suomusjärvi 6 276 5 7 164 4 3

Särkisalo 0 0 0 0 0 0 0

Turun seutukunta 47 3505 51 81 2156 47 69

Askainen 1 22 0 0 9 0 0

Kaarina 0 0 0 0 0 0 0

Lemu 0 0 0 0 0 0 0

Lieto 3 201 4 5 151 4 2

Masku 2 93 1 1 48 1 0

Merimasku 1 11 0 0 2 0 0

Naantali 0 0 0 0 0 0 0

Nousiainen 16 1716 29 45 1154 27 17

Paimio 11 478 5 8 235 4 2

Piikkiö 0 0 0 0 0 0 0

Raisio 0 0 0 0 0 0 0

Rusko 0 0 0 0 0 0 0

Rymättylä 0 0 0 0 0 0 0

Sauvo 1 37 0 1 18 0 0

Turku 4 128 1 2 51 1 0

Vahto 8 819 11 19 488 11 4

Velkua 0 0 0 0 0 0 0





24





Vakka-Suomen seutukunta 102 9683 106 212 5935 98 44

Kustavi 0 0 0 0 0 0 0

Laitila 49 4509 55 98 2767 51 23

Mietoinen 11 514 5 11 310 4 3

Mynämäki 38 4461 45 100 2780 41 18

Pyhäranta 1 82 1 1 39 0 0

Taivassalo 0 0 0 0 0 0 0

Uusikaupunki 1 13 0 0 3 0 0

Vehmaa 2 104 1 1 36 0 0

Loimaan seutukunta 114 15555 223 398 10078 195 330

Alastaro 5 563 8 14 433 8 4

Aura 3 113 2 2 72 1 1

Karinainen 4 446 9 11 299 8 7

Koski Tl 10 490 6 9 216 5 4

Loimaa 0 0 0 0 0 0 0

Loimaan kunta 7 887 16 27 702 15 12

Marttila 9 1287 17 27 776 16 11

Mellilä 7 1514 19 35 934 17 9

Oripää 8 1739 18 37 1108 17 8

Pöytyä 19 2945 47 85 2157 46 23

Tarvasjoki 3 284 3 6 178 3 1

Yläne 39 5287 78 145 3203 59 31





25





Satakunta - Satakunda 397 42957 390 867 25019 351 716

Rauman seutukunta 54 3696 43 78 2184 39 65

Eura 28 2264 25 48 1314 23 11

Eurajoki 2 468 7 13 347 7 2

Kiukainen 3 143 2 3 98 2 0

Kodisjoki 4 80 0 1 29 0 0

Lappi 14 661 7 11 356 6 2

Rauma 3 80 1 1 40 1 0

Kaakkois-Satakunnan seutukunta 71 10649 168 284 7858 161 258

Huittinen 20 4175 84 125 3309 81 49

Kokemäki 17 2494 39 61 1820 37 16

Köyliö 8 1412 16 38 1045 15 10

Punkalaidun 19 2057 24 51 1435 23 14

Säkylä 4 375 5 8 220 5 3

Vampula 3 136 0 1 29 0 0

Porin seutukunta 83 7198 70 139 4354 63 115

Harjavalta 4 336 4 6 200 3 2

Kullaa 18 2020 19 43 1202 17 11

Luvia 4 211 1 3 79 0 0

Nakkila 7 394 4 8 259 4 2

Noormarkku 15 1280 10 23 759 8 4

Pomarkku 30 2640 31 52 1741 28 14

Pori 3 160 1 2 40 0 0

Ulvila 2 157 1 2 74 1 0

Pohjois-Satakunnan seutukunta 189 21414 110 366 10623 89 278

Honkajoki 1 43 0 1 22 0 0

Jämijärvi 15 1138 4 18 530 3 2

Kankaanpää 43 4961 35 103 2925 31 23

Karvia 83 10099 28 149 4209 17 10

Kiikoinen 5 369 3 8 255 3 2

Lavia 14 1029 7 21 623 7 4

Merikarvia 10 2343 18 39 1243 15 9

Siikainen 18 1432 14 27 816 12 7





26





Pirkanmaa - Birkaland 405 32790 153 573 14937 104 394

Luoteis-Pirkanmaa 136 12379 37 173 4841 24 115

Hämeenkyrö 13 632 2 9 257 2 1

Ikaalinen 19 1749 6 25 699 4 3

Kihniö 36 3170 7 37 963 3 2

Parkano 60 6518 21 96 2784 14 8

Viljakkala 8 310 2 5 138 1 1

Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 15 630 3 11 309 3 8

Kuhmalahti 6 280 1 5 133 1 1

Luopioinen 3 210 2 4 125 2 1

Pälkäne 4 73 0 1 22 0 0

Sahalahti 2 67 0 1 29 0 0

Etelä-Pirkanmaan seutukunta 39 2416 29 67 1575 28 59

Kylmäkoski 3 248 3 7 160 3 1

Toijala 1 39 0 0 10 0 0

Urjala 19 1391 19 40 929 19 12

Valkeakoski 16 738 7 20 476 6 4

Viiala 0 0 0 0 0 0 0

Tampereen seutukunta 32 1125 6 23 504 4 14

Kangasala 8 151 0 2 63 0 0

Lempäälä 5 172 1 3 92 1 0

Nokia 3 81 0 2 45 0 0

Pirkkala 0 0 0 0 0 0 0

Tampere 2 47 0 1 29 0 0

Vesilahti 11 539 4 13 244 2 2

Ylöjärvi 3 135 0 2 31 0 0

Itä-Pirkanmaan seutukunta 14 838 2 14 399 2 10

Juupajoki 7 490 1 7 207 1 0

Längelmäki 5 200 1 4 102 1 1

Orivesi 2 148 0 3 90 0 0

Koillis-Pirkanmaan seutukunta 26 1091 2 18 504 2 13

Kuorevesi 18 746 1 13 386 1 1

Mänttä 0 0 0 0 0 0 0

Vilppula 8 345 1 4 118 0 0

Pohjois-Pirkanmaan seutukunta 106 12418 59 227 5684 29 142

Kuru 41 3003 14 54 1595 11 5

Ruovesi 12 1580 21 49 291 2 1

Virrat 53 7835 25 125 3798 16 7

Lounais-Pirkanmaan seutukunta 37 1893 15 40 1121 13 33

Mouhijärvi 5 381 6 12 286 5 4

Suodenniemi 3 153 1 3 101 1 1

Vammala 22 997 5 17 509 4 2

Äetsä 7 362 3 8 225 3 1





27





Keski-Suomi - Mellersta Finland 683 52544 144 797 21965 86 556

Jyväskylän seutukunta 36 934 2 18 516 2 14

Jyväskylä 2 28 0 1 16 0 0

Jyväskylän mlk 18 526 1 11 307 1 1

Laukaa 16 380 1 7 193 1 1

Muurame 0 0 0 0 0 0 0

Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunta 76 5557 10 94 2712 7 70

Hankasalmi 18 1295 2 22 646 1 1

Joutsa 3 274 1 6 153 1 1

Leivonmäki 47 3710 6 61 1779 5 3

Luhanka 0 0 0 0 0 0 0

Toivakka 8 278 1 5 134 0 0

Keuruun seutukunta 359 24696 73 401 11307 49 293

Keuruu 150 9795 23 157 4448 14 11

Multia 146 10848 37 177 5037 25 15

Petäjävesi 53 2813 7 42 1114 4 3

Uurainen 10 1240 6 25 708 5 4

Jämsän seutukunta 62 2670 8 51 1317 5 36

Jämsä 11 604 2 11 342 1 1

Jämsänkoski 28 1155 3 21 594 3 2

Korpilahti 18 745 2 15 306 1 1

Kuhmoinen 5 166 1 4 75 0 0

Äänekosken seutukunta 4 238 0 3 69 0 1

Konnevesi 0 0 0 0 0 0 0

Sumiainen 2 182 0 2 36 0 0

Suolahti 1 31 0 0 16 0 0

Äänekoski 1 25 0 1 17 0 0

Saarijärven seutukunta 92 12080 39 156 3995 18 97

Kannonkoski 18 1530 4 20 542 2 1

Karstula 22 2492 9 35 935 5 3

Kivijärvi 1 90 0 2 52 0 0

Kyyjärvi 41 7048 21 84 2033 8 5

Pylkönmäki 8 715 3 11 320 2 1

Saarijärvi 2 205 2 4 113 1 1

Viitasaaren seutukunta 54 6369 11 74 2049 5 44

Kinnula 13 1444 3 19 526 1 1

Pihtipudas 41 4925 8 55 1523 4 3

Viitasaari 0 0 0 0 0 0 0





28





Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 1427 186989 912 2761 77828 666 1900

Suupohjan seutukunta 420 59225 310 836 22242 232 556

Isojoki 138 16550 89 261 6977 74 45

Jurva 51 7105 46 110 3261 38 25

Karijoki 28 2346 14 30 764 10 6

Kauhajoki 130 23376 91 284 6712 55 38

Teuva 73 9848 71 153 4528 56 37

Pohjoisten seinänaapurien seutukunta 172 22334 150 376 11426 126 284

Ilmajoki 56 7099 38 117 3533 32 15

Nurmo 51 8408 45 134 3930 35 16

Seinäjoki 15 1207 3 13 324 2 1

Ylistaro 50 5620 64 111 3639 57 25

Eteläisten seinänaapurien seutukunta 253 28379 110 386 10036 70 243

Jalasjärvi 136 15630 62 219 5787 41 23

Kurikka 54 5690 24 76 2069 14 10

Peräseinäjoki 63 7059 24 90 2180 15 8

Kuusiokuntien seutukunta 302 33041 101 481 13631 63 329

Alavus 67 8471 32 132 3861 22 12

Kuortane 44 4630 15 64 1903 9 4

Lehtimäki 55 8174 18 103 2625 9 5

Soini 19 2895 12 42 1166 7 4

Töysä 24 1382 3 22 630 2 1

Ähtäri 93 7489 20 118 3446 14 7

Härmänmaan seutukunta 107 17165 110 283 8976 87 214

Alahärmä 3 1034 6 13 454 4 2

Kauhava 11 1923 10 33 1007 7 4

Lapua 85 12420 78 206 6549 63 28

Ylihärmä 8 1788 16 30 966 13 5

Järviseudun seutukunta 173 26845 130 400 11517 88 274

Alajärvi 44 6717 16 82 2126 8 4

Evijärvi 50 7232 43 115 3493 31 19

Kortesjärvi 38 4331 29 74 2164 20 12

Lappajärvi 35 6900 34 102 2913 23 14

Vimpeli 6 1665 9 27 821 6 4





29





Pohjanmaa - Österbotten 382 43839 333 679 20329 262 483

Kyrönmaan seutukunta 94 12769 108 223 7020 91 170

Isokyrö 35 4922 50 88 2909 42 15

Laihia 59 7847 58 134 4111 49 21

Vähäkyrö 0 0 0 0 0 0 0

Vaasan seutukunta 63 8379 68 139 4105 57 105

Korsnäs 1 171 1 2 23 0 0

Maalahti 55 6280 47 98 2848 38 13

Maksamaa 0 0 0 0 0 0 0

Mustasaari 1 114 1 2 53 1 0

Oravainen 0 0 0 0 0 0 0

Vaasa 0 0 0 0 0 0 0

Vöyri 6 1814 19 38 1181 17 11

Sydösterbottens kustregion 147 14135 103 196 5598 76 127

Kaskinen 0 0 0 0 0 0 0

Kristiinankaupunki 91 4373 29 57 1524 21 10

Närpiö 56 9762 74 138 4074 55 26

Jakobstadsregionen 78 8556 53 121 3606 39 81

Kruunupyy 48 5622 36 82 2473 26 15

Luoto 0 0 0 0 0 0 0

Pedersören kunta 27 2721 17 37 1099 12 8

Pietarsaari 0 0 0 0 0 0 0

Uusikaarlepyy 3 213 1 2 34 0 0

Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 373 76912 315 1131 31997 193 771

Kaustisen seutukunta 284 58078 230 877 24818 143 612

Halsua 38 7682 21 93 2475 10 3

Kaustinen 30 5758 25 94 2831 18 11

Lestijärvi 23 4214 17 59 1584 9 5

Perho 89 15607 59 213 6049 30 13

Toholampi 33 9700 35 145 4488 21 14

Ullava 9 1907 5 22 520 2 2

Veteli 62 13210 68 252 6871 53 27

Kokkolan seutukunta 89 18834 85 254 7179 50 159

Himanka 0 0 0 0 0 0 0

Kannus 10 2550 6 28 744 2 2

Kokkola 13 1111 7 16 493 5 3

Kälviä 63 14673 70 202 5698 41 24

Lohtaja 3 500 2 8 244 2 1





30





Itä-Suomen lääni - Östra Finlands län 2212 221913 229 3420 94600 410 2374

Etelä-Savo - Södra Savolax 758 55231 198 938 27476 139 702

Mikkelin seutukunta 253 14208 46 268 7780 36 214

Anttola 1 22 0 0 5 0 0

Hirvensalmi 2 152 2 5 123 1 1

Kangasniemi 106 4744 12 79 2328 8 5

Mikkeli 0 0 0 0 0 0 0

Mikkelin mlk 87 6417 25 127 3632 20 13

Mäntyharju 56 2776 6 55 1633 5 3

Pertunmaa 1 97 0 2 59 0 0

Ristiina 0 0 0 0 0 0 0

Juvan seutukunta 104 10042 38 170 5152 26 126

Juva 72 7341 29 130 4002 21 15

Puumala 0 0 0 0 0 0 0

Rantasalmi 30 2558 8 36 1057 5 3

Sulkava 2 143 0 4 93 0 0

Savonlinnan seutukunta 86 6562 25 114 3420 18 85

Enonkoski 0 0 0 0 0 0 0

Kerimäki 82 6126 24 109 3304 18 10

Punkaharju 0 0 0 0 0 0 0

Savonlinna 4 436 1 5 116 0 0

Savonranta 0 0 0 0 0 0 0

Joroisten seutukunta 46 4231 16 78 2276 12 61

Heinävesi 0 0 0 0 0 0 0

Joroinen 46 4231 16 78 2276 12 9

Kangaslampi 0 0 0 0 0 0 0

Pieksämäen seutukunta 269 20188 73 308 8848 47 217

Haukivuori 37 4377 20 74 2214 15 9

Jäppilä 34 2338 9 32 789 5 3

Pieksämäen mlk 143 10651 35 159 4549 21 14

Pieksämäki 12 439 2 8 226 1 1

Virtasalmi 43 2383 8 36 1070 5 3





31





Pohjois-Savo - Norra Savolax 900 81251 196 1050 27069 96 641

Ylä-Savon seutukunta 542 54821 118 676 16797 53 391

Iisalmi 22 803 1 9 228 0 0

Keitele 7 568 1 8 272 0 0

Kiuruvesi 71 10460 20 120 2857 8 6

Lapinlahti 2 71 0 1 14 0 0

Maaninka 6 253 0 3 57 0 0

Pielavesi 132 9993 22 135 3738 11 8

Sonkajärvi 178 21771 47 265 6421 21 14

Varpaisjärvi 8 995 3 15 460 2 1

Vieremä 116 9907 23 121 2750 10 6

Kuopion seutukunta 37 1326 3 18 486 2 12

Kuopio 25 979 3 15 424 2 1

Siilinjärvi 12 347 0 3 62 0 0

Vehmersalmi 0 0 0 0 0 0 0

Koillis-Savon seutukunta 209 18554 53 253 6833 28 165

Juankoski 30 1215 2 17 480 1 1

Kaavi 15 667 1 9 237 1 1

Nilsiä 12 1330 4 22 638 3 2

Rautavaara 152 15342 45 205 5478 23 13

Tuusniemi 0 0 0 0 0 0 0

Varkauden seutukunta 17 534 2 8 249 1 6

Leppävirta 17 534 2 8 249 1 1

Varkaus 0 0 0 0 0 0 0

Sisä-Savon seutukunta 95 6016 19 93 2704 12 67

Karttula 26 1244 4 21 644 3 2

Rautalampi 0 0 0 0 0 0 0

Suonenjoki 62 4538 14 69 1969 8 6

Tervo 3 143 0 2 50 0 0

Vesanto 4 91 0 1 41 0 0





32





Pohjois-Karjala - Norra Karelen 554 85431 275 1433 40055 175 1031

Outokummun seutukunta 50 8401 26 109 3363 16 72

Outokumpu 22 2907 8 43 1247 5 3

Polvijärvi 28 5494 18 66 2116 10 7

Joensuun seutukunta 55 9233 23 157 3745 14 93

Eno 8 1012 4 23 660 3 3

Joensuu 2 582 1 6 122 1 1

Kiihtelysvaara 16 3855 9 62 1760 6 4

Kontiolahti 4 498 1 6 170 1 1

Liperi 0 0 0 0 0 0 0

Pyhäselkä 25 3286 9 60 1033 2 2

Ilomantsin seutukunta 244 41084 122 721 22473 89 579

Ilomantsi 133 33961 95 604 19044 71 43

Tuupovaara 111 7123 27 117 3429 18 11

Keski-Karjalan seutukunta 41 10541 58 235 5144 33 158

Kesälahti 7 2107 28 81 968 9 6

Kitee 1 592 9 29 534 9 7

Rääkkylä 0 0 0 0 0 0 0

Tohmajärvi 31 7387 19 117 3397 13 8

Värtsilä 2 455 2 8 245 2 1

Pielisen Karjalan seutukunta 164 16172 46 210 5330 24 129

Juuka 51 5670 15 75 1898 8 5

Lieksa 71 7625 22 94 2314 10 5

Nurmes 27 1691 6 25 648 4 3

Valtimo 15 1186 3 16 470 2 1





33





Oulun lääni - Uleåborgs län 3223 683017 697 7761 189281 669 4171

Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 2735 604414 589 6739 162475 593 3539

Oulun seutukunta 168 33275 113 413 11073 68 247

Hailuoto 0 0 0 0 0 0 0

Haukipudas 62 5416 16 53 1093 7 5

Kempele 2 410 1 3 35 0 0

Kiiminki 34 3390 8 35 915 4 3

Muhos 60 20482 71 269 7394 45 27

Oulu 5 2177 11 29 849 7 4

Oulunsalo 5 1400 8 24 787 6 3

Lakeuden seutukunta 89 32465 27 299 5609 18 112

Liminka 43 12671 27 104 1521 5 3

Lumijoki 5 798 1 4 3 0 0

Rantsila 26 14486 27 154 3477 12 7

Temmes 1 180 1 1 6 0 0

Tyrnävä 14 4330 6 35 602 2 1

Iin seutukunta 729 147139 120 1688 41573 149 909

Ii 112 11740 20 108 1927 5 3

Kuivaniemi 163 30270 69 343 9052 36 23

Utajärvi 140 53488 127 631 15260 51 33

Yli-Ii 148 22421 47 234 5145 18 12

Ylikiiminki 166 29220 71 372 10189 39 29

Raahen seutukunta 233 45432 43 446 9823 42 203

Pattijoki 38 5726 17 61 1289 10 6

Pyhäjoki 7 1696 5 17 406 2 1

Raahe 0 0 0 0 0 0 0

Ruukki 90 22080 45 205 4225 16 10

Siikajoki 3 743 1 4 6 0 0

Vihanti 95 15187 29 158 3897 14 7

Siikalatvan seutukunta 296 64644 60 647 14546 62 314

Kestilä 27 6971 15 78 2074 7 4

Piippola 115 18881 47 193 4603 19 9

Pulkkila 19 6172 10 75 2118 5 2

Pyhäntä 135 32620 87 301 5751 31 24

Nivala-Haapajärven seutukunta 486 90689 73 1031 24958 75 556

Haapajärvi 66 10465 24 116 2776 9 3

Haapavesi 194 34246 85 382 8590 31 21

Kärsämäki 106 21367 36 239 5943 13 9

Nivala 8 1368 3 17 458 2 1

Pyhäjärvi 95 19338 34 218 5473 14 8

Reisjärvi 17 3905 11 60 1718 6 3





34





Ylivieskan seutukunta 252 38017 36 430 10117 41 219

Alavieska 23 3597 10 36 687 5 2

Kalajoki 16 2440 8 29 743 6 3

Merijärvi 23 4155 6 38 560 2 1

Oulainen 58 8372 11 77 1469 5 3

Sievi 90 13600 33 191 5637 19 8

Ylivieska 42 5853 13 60 1021 4 3

Koillismaan seutukunta 482 152753 118 1785 44776 138 980

Kuusamo 27 2193 4 33 935 2 1

Pudasjärvi 448 149990 348 1744 43637 136 87

Taivalkoski 7 570 0 7 204 0 0

Kainuu - Kajanaland 488 78603 108 1022 26806 76 631

Ylä-Kainuun seutukunta 193 35781 15 460 12118 29 280

Hyrynsalmi 74 10562 24 144 3873 10 8

Kuhmo 38 5405 12 80 2207 6 5

Puolanka 8 937 2 10 188 0 0

Suomussalmi 10 1455 3 21 610 2 1

Vaala 63 17422 29 206 5240 11 7

Kajaanin seutukunta 295 42822 93 561 14688 47 351

Kajaani 106 13822 24 162 4085 11 8

Paltamo 54 7665 20 113 3023 10 9

Ristijärvi 46 4879 12 72 1955 7 6

Sotkamo 51 6121 18 93 2661 12 10

Vuolijoki 38 10335 18 121 2964 7 6





35





Lapin lääni - Lapplands län 1028 250710 144 3164 80952 208 1883

Rovaniemen seutukunta 490 115987 92 1465 37259 123 869

Ranua 424 100049 276 1257 31950 110 79

Rovaniemen mlk 66 15938 32 208 5309 13 9

Rovaniemi 0 0 0 0 0 0 0

Kemi-Tornion seutukunta 218 46227 28 475 10500 33 213

Kemi 0 0 0 0 0 0 0

Keminmaa 17 3001 16 33 739 6 3

Simo 122 27198 39 267 5372 12 8

Tervola 15 5239 13 59 1568 5 5

Tornio 64 10789 27 116 2821 10 7

Torniolaakson seutukunta 121 24136 12 265 6249 16 135

Pello 6 1359 2 16 352 0 0

Ylitornio 115 22777 49 249 5897 16 12

Koillis-Lapin seutukunta 53 14662 4 238 7090 8 179

Kemijärvi 20 3992 6 63 1834 3 2

Pelkosenniemi 4 1433 1 15 338 0 0

Posio 0 0 0 0 0 0 0

Salla 29 9237 10 160 4918 5 5

Savukoski 0 0 0 0 0 0 0

Tunturi-Lapin seutukunta 140 45488 8 658 18232 22 443

Enontekiö 5 1629 2 23 683 1 0

Kittilä 116 38985 50 549 15127 20 17

Kolari 19 4874 4 85 2422 2 1

Muonio 0 0 0 0 0 0 0

Pohjois-Lapin seutukunta 6 4210 0 63 1622 7 43

Inari 0 0 0 0 0 0 0

Sodankylä 6 4210 12 63 1622 7 6

Utsjoki 0 0 0 0 0 0 0





36





Ahvenanmaa - Åland 24 705 0 8 184 1 4

Mariehamns regionkommun 24 705 0 8 184 1 4

Eckerö 3 44 0 0 8 0 0

Finström 0 0 0 0 0 0 0

Geta 1 4 0 0 2 0 0

Hammarland 6 223 0 2 20 0 0

Jomala 5 133 1 2 56 1 0

Lemland 5 230 0 3 66 0 0

Lumparland 0 0 0 0 0 0 0

Maarianhamina 0 0 0 0 0 0 0

Saltvik 0 0 0 0 0 0 0

Sund 4 71 0 1 32 0 0

Föglö regionkommun 0 0 0 0 0 0 0

Brändö 0 0 0 0 0 0 0

Föglö 0 0 0 0 0 0 0

Kumlinge 0 0 0 0 0 0 0

Kökar 0 0 0 0 0 0 0

Sottunga 0 0 0 0 0 0 0

Vårdö 0 0 0 0 0 0 0

Koko maa — Total area 11898 1721623 4516 24273 638589 4045 15924





37

Liite 3. Suo- ja turvevarat kunnittain.Appendix 3. Investigated mires and total peat reserves by municipality.

Kunta — Municipality 1)Soiden 2)Tutkitut suot 3)Tutkimus- 4)Teknisesti



Etelä-Suomen lääni - Södra Finlands län 137459 1389 94483 2263 69 38548

Uusimaa - Nyland 14467 212 10001 248 69 3938

Helsingin seutukunta 9174 158 7247 181 79 2574

Espoo 654 45 654 12 100 189

Helsinki 125 2 39 1 31 0

Hyvinkää 2945 20 1600 40 54 637

Järvenpää 0 0 0 0 0 0

Kauniainen 30 2 30 1 100 5

Kerava 55 2 30 1 55 12

Kirkkonummi 530 14 454 12 86 231

Mäntsälä 2715 43 2630 67 97 811

Nurmijärvi 535 7 444 12 83 199

Pornainen 305 2 283 12 93 204

Siuntio 245 3 176 4 72 105

Tuusula 570 11 570 11 100 98

Vantaa 465 7 337 9 72 83

Lohjan seutukunta 2643 31 1606 42 61 847

Karjalohja 125 0 0 0 0 0

Karkkila 1088 17 1088 28 100 579

Lohja 90 1 13 0 14 5

Nummi-Pusula 570 9 393 10 69 199

Sammatti 85 0 0 0 0 0

Vihti 685 4 112 3 16 64

Tammisaaren seutukunta 2650 23 1148 25 43 517

Hanko 250 3 216 2 86 8

Inkoo 530 8 530 16 100 321

Karjaa 510 0 0 0 0 0

Pohja 300 0 0 0 0 0

Tammisaari 1060 12 402 8 38 188

Itä-Uusimaa - Östra Nyland 5153 33 1694 41 33 386

Porvoon seutukunta 677 15 582 15 86 249

Askola 95 0 0 0 0 0

Porvoo 0 0 0 0 0

Sipoo 582 15 582 15 100 249

Loviisan seutukunta 4476 18 1112 26 25 137

Lapinjärvi 825 5 414 10 50 0

Liljendal 140 0 0 0 0 0

Loviisa 50 0 0 0 0 0

Myrskylä 325 1 92 3 28 0

Pernaja 1260 0 0 0 0 0

Pukkila 186 4 186 5 100 127

Ruotsinpyhtää 1690 8 420 7 25 10

1) Mire area (ha) 2) Investigated mires 3) Investigated mires (%) 4) Suitable for peat production (ha) 5) Number of mires 6) Mire area (ha) 7) Peat reserves (mill.m3)



38





Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 36145 286 22290 618 62 10633

Hämeenlinnan seutukunta 17459 152 8812 200 50 3521

Hattula 3450 14 897 29 26 537

Hauho 1445 10 757 13 52 329

Hämeenlinna 635 6 107 2 17 22

Janakkala 4230 17 1897 55 45 1042

Kalvola 2095 17 794 17 38 345

Lammi 2504 55 2504 46 100 604

Renko 1950 9 892 22 46 482

Tuulos 1150 24 964 17 84 160

Riihimäen seutukunta 6351 31 3716 99 59 1626

Hausjärvi 1715 8 1170 43 68 444

Loppi 3790 18 1700 42 45 914

Riihimäki 846 5 846 14 100 268

Forssan seutukunta 12335 103 9762 318 79 5486

Forssa 1645 31 1630 32 99 709

Humppila 701 7 701 17 100 378

Jokioinen 259 6 259 6 100 142

Tammela 9270 52 6764 253 73 4044

Ypäjä 460 7 408 11 89 213

Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 12462 226 9551 190 77 3353

Lahden seutukunta 8123 152 6433 133 79 2245

Artjärvi 160 3 158 4 99 94

Asikkala 1410 31 940 17 67 211

Hollola 1396 24 1396 28 100 373

Hämeenkoski 352 11 352 8 100 149

Kärkölä 1605 22 1416 32 88 683

Lahti 314 4 314 6 100 145

Nastola 700 15 421 8 60 77

Orimattila 796 22 796 21 100 380

Padasjoki 1390 20 640 11 46 133

Itä-Hämeen seutukunta 4339 74 3118 56 72 1108

Hartola 2715 51 2562 47 94 963

Heinola 1035 0 0 0 0 0

Sysmä 589 23 556 9 94 145




39





Kymenlaakso - Kymmenedalen 29697 364 28011 636 94 9326

Kouvolan seutukunta 19103 218 17714 396 93 6170

Anjalankoski 7106 77 7106 166 100 2917

Elimäki 690 9 402 4 58 57

Iitti 1708 24 1708 40 100 845

Jaala 1106 19 1106 18 100 160

Kouvola 85 3 64 1 75 0

Kuusankoski 933 7 933 12 100 239

Valkeala 7475 79 6395 155 86 1952

Kotkan-Haminan seutukunta 10594 146 10297 240 97 3156

Hamina 100 0 0 0 0 0

Kotka 1478 17 1478 30 100 334

Miehikkälä 1680 30 1616 38 96 488

Pyhtää 2589 22 2589 68 100 866

Vehkalahti 3502 55 3502 77 100 1054

Virolahti 1245 22 1112 28 89 414

Etelä-Karjala - Södra Karelen 39535 268 22936 531 58 10912

Lappeenrannan seutukunta 8975 59 5335 130 59 2925

Joutseno 2960 6 1135 30 38 774

Lappeenranta 6015 53 4200 100 70 2151

Länsi-Saimaan seutukunta 20062 179 14579 338 73 6857

Lemi 1105 15 809 13 73 291

Luumäki 10745 77 7876 190 73 3972

Savitaipale 2810 26 2215 55 79 1230

Suomenniemi 675 0 0 0 0 0

Taipalsaari 2265 20 1217 23 54 490

Ylämaa 2462 41 2462 57 100 874

Imatran seutukunta 7523 26 2366 53 31 1090

Imatra 318 4 318 10 100 211

Rautjärvi 1155 3 243 7 21 157

Ruokolahti 6050 19 1805 36 30 722

Kärkikuntien seutukunta 2975 4 656 10 22 40

Parikkala 1030 2 319 5 31 0

Saari 540 2 337 5 62 40

Uukuniemi 1405 0 0 0 0 0




40





Länsi-Suomen lääni - Västra Finlands län 853625 4275 453990 7657 53 145879

Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 40480 355 34764 851 86 18017

Turunmaan seutukunta - Åboland 560 10 348 7 62 167

Dragsfjärd 170 1 75 2 44 38

Houtskari 0 0 0 0 0

Iniö 0 0 0 0 0

Kemiö 335 9 273 5 81 129

Korppoo 0 0 0 0 0

Nauvo 0 0 0 0 0

Parainen 35 0 0 0 0 0

Västanfjärd 20 0 0 0 0 0

Salon seutukunta 7024 82 5673 153 81 3154

Halikko 855 12 807 18 94 385

Kiikala 940 7 538 17 57 310

Kisko 1000 11 738 23 74 465

Kuusjoki 150 2 116 2 77 50

Muurla 237 2 237 6 100 137

Perniö 1700 18 1278 33 75 711

Pertteli 70 0 0 0 0 0

Salo 162 4 162 4 100 79

Somero 1605 20 1521 43 95 884

Suomusjärvi 305 6 276 7 90 133

Särkisalo 0 0 0 0 0

Turun seutukunta 3835 47 3505 81 91 1705

Askainen 22 1 22 0 100 7

Kaarina 0 0 0 0 0

Lemu 0 0 0 0 0

Lieto 201 3 201 5 100 119

Masku 105 2 93 2 89 37

Merimasku 0 1 11 0 1

Naantali 0 0 0 0 0

Nousiainen 1716 16 1716 45 100 917

Paimio 478 11 478 8 100 184

Piikkiö 0 0 0 0 0

Raisio 0 0 0 0 0

Rusko 0 0 0 0 0

Rymättylä 0 0 0 0 0

Sauvo 55 1 37 1 67 14

Turku 128 4 128 2 100 39

Vahto 1130 8 819 19 72 387

Velkua 0 0 0 0 0




41





Vakka-Suomen seutukunta 11273 102 9683 212 86 4752

Kustavi 0 0 0 0 0

Laitila 4509 49 4509 98 100 2232

Mietoinen 514 11 514 11 100 255

Mynämäki 5840 38 4461 100 76 2211

Pyhäranta 190 1 82 1 43 24

Taivassalo 0 0 0 0 0

Uusikaupunki 105 1 13 0 12 2

Vehmaa 115 2 104 1 90 28

Loimaan seutukunta 17788 114 15555 398 87 8239

Alastaro 1440 5 563 14 39 360

Aura 125 3 113 2 90 57

Karinainen 446 4 446 11 100 237

Koski Tl 490 10 490 9 100 168

Loimaa 0 0 0 0 0

Loimaan kunta 1405 7 887 27 63 603

Marttila 1340 9 1287 27 96 619

Mellilä 1514 7 1514 35 100 747

Oripää 1739 8 1739 37 100 912

Pöytyä 3230 19 2945 85 91 1846

Tarvasjoki 284 3 284 6 100 141

Yläne 5775 39 5287 145 92 2549




42





Satakunta - Satakunda 81758 397 42957 867 53 19830

Rauman seutukunta 6650 54 3696 78 56 1571

Eura 3030 28 2264 48 75 886

Eurajoki 2435 2 468 13 19 277

Kiukainen 250 3 143 3 57 77

Kodisjoki 80 4 80 1 100 22

Lappi 675 14 661 11 98 278

Rauma 180 3 80 1 44 31

Kaakkois-Satakunnan seutukunta 16054 71 10649 284 66 6426

Huittinen 4415 20 4175 125 95 2805

Kokemäki 3085 17 2494 61 81 1451

Köyliö 3945 8 1412 38 36 833

Punkalaidun 3189 19 2057 52 65 1141

Säkylä 1110 4 375 8 34 174

Vampula 310 3 136 1 44 22

Porin seutukunta 12105 83 7198 139 59 3458

Harjavalta 1235 4 336 6 27 167

Kullaa 2800 18 2020 43 72 955

Luvia 275 4 211 3 77 62

Nakkila 860 7 394 8 46 205

Noormarkku 2570 15 1280 23 50 600

Pomarkku 3325 30 2640 52 79 1380

Pori 665 3 160 2 24 31

Ulvila 375 2 157 2 42 58

Pohjois-Satakunnan seutukunta 46949 189 21414 366 46 8375

Honkajoki 5650 1 43 1 1 0

Jämijärvi 1980 15 1138 18 57 417

Kankaanpää 12466 43 4961 103 40 2323

Karvia 13153 83 10099 149 77 3314

Kiikoinen 1190 5 369 8 31 207

Lavia 2110 14 1029 21 49 492

Merikarvia 3675 10 2343 39 64 975

Siikainen 6725 18 1432 27 21 647




43





Pirkanmaa - Birkaland 80689 405 32790 573 41 9064

Luoteis-Pirkanmaa 41685 136 12379 173 30 3566

Hämeenkyrö 2525 13 632 9 25 200

Ikaalinen 4695 19 1749 25 37 527

Kihniö 9780 36 3170 37 32 572

Parkano 24350 60 6518 96 27 2161

Viljakkala 335 8 310 5 93 106

Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 1435 15 630 11 44 241

Kuhmalahti 530 6 280 5 53 103

Luopioinen 395 3 210 4 53 100

Pälkäne 255 4 73 1 29 16

Sahalahti 255 2 67 1 26 22

Etelä-Pirkanmaan seutukunta 4378 39 2416 67 55 1268

Kylmäkoski 1010 3 248 7 25 140

Toijala 140 1 39 0 28 8

Urjala 2455 19 1391 40 57 745

Valkeakoski 738 16 738 20 100 375

Viiala 35 0 0 0 0 0

Tampereen seutukunta 2337 32 1125 23 48 303

Kangasala 355 8 151 2 43 36

Lempäälä 172 5 172 3 100 42

Nokia 81 3 81 2 100 15

Pirkkala 0 0 0 0 0

Tampere 1055 2 47 1 4 7

Vesilahti 539 11 539 13 100 191

Ylöjärvi 135 3 135 2 100 12

Itä-Pirkanmaan seutukunta 2970 14 838 14 28 280

Juupajoki 1105 7 490 7 44 162

Längelmäki 415 5 200 4 48 46

Orivesi 1450 2 148 3 10 72

Koillis-Pirkanmaan seutukunta 1989 26 1091 18 55 301

Kuorevesi 1074 18 746 13 69 208

Mänttä 155 0 0 0 0 0

Vilppula 760 8 345 4 45 93

Pohjois-Pirkanmaan seutukunta 22680 106 12418 227 55 2268

Kuru 6590 41 3003 54 46 703

Ruovesi 1955 12 1580 49 81 214

Virrat 14135 53 7835 125 55 1351

Lounais-Pirkanmaan seutukunta 3215 37 1893 40 59 837

Mouhijärvi 485 5 381 12 79 175

Suodenniemi 315 3 153 3 49 80

Vammala 1820 22 997 17 55 397

Äetsä 595 7 362 8 61 185




44





Keski-Suomi - Mellersta Finland 137282 683 52544 797 38 16879

Jyväskylän seutukunta 1174 36 934 18 80 367

Jyväskylä 28 2 28 1 100 8

Jyväskylän mlk 526 18 526 11 100 237

Laukaa 620 16 380 7 61 122

Muurame 0 0 0 0 0

Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunta 11875 76 5557 94 47 2001

Hankasalmi 2615 18 1295 22 50 447

Joutsa 1280 3 274 6 21 124

Leivonmäki 6815 47 3710 61 54 1326

Luhanka 220 0 0 0 0 0

Toivakka 945 8 278 5 29 104

Keuruun seutukunta 31360 359 24696 401 79 8680

Keuruu 10560 150 9795 157 93 3474

Multia 11445 146 10848 177 95 3941

Petäjävesi 5765 53 2813 42 49 703

Uurainen 3590 10 1240 25 35 562

Jämsän seutukunta 3965 62 2670 51 67 822

Jämsä 1636 11 604 11 37 210

Jämsänkoski 1382 28 1155 21 84 362

Korpilahti 765 18 745 15 97 201

Kuhmoinen 182 5 166 4 91 49

Äänekosken seutukunta 3795 4 238 3 6 53

Konnevesi 1435 0 0 0 0 0

Sumiainen 565 2 182 2 32 28

Suolahti 250 1 31 1 12 12

Äänekoski 1545 1 25 1 2 13

Saarijärven seutukunta 48445 92 12080 156 25 3195

Kannonkoski 3480 18 1530 20 44 461

Karstula 14750 22 2492 35 17 741

Kivijärvi 4500 1 90 2 2 41

Kyyjärvi 14755 41 7048 84 48 1609

Pylkönmäki 5185 8 715 11 14 254

Saarijärvi 5775 2 205 4 4 89

Viitasaaren seutukunta 36668 54 6369 74 17 1761

Kinnula 10176 13 1444 19 14 417

Pihtipudas 18322 41 4925 55 27 1344

Viitasaari 8170 0 0 0 0 0




45





Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 258349 1680 170184 2761 66 49827

Suupohjan seutukunta 76936 420 59225 836 77 12447

Isojoki 18045 138 16550 261 92 4240

Jurva 7105 51 7105 110 100 1602

Karijoki 2435 28 2346 30 96 430

Kauhajoki 38500 130 23376 284 61 4599

Teuva 10851 73 9848 153 91 1576

Pohjoisten seinänaapurien seutukunta 24511 172 22334 376 91 7582

Ilmajoki 7270 56 7099 117 98 2579

Nurmo 10081 51 8408 134 83 1962

Seinäjoki 1540 15 1207 13 78 150

Ylistaro 5620 50 5620 111 100 2891

Eteläisten seinänaapurien seutukunta 36275 253 28379 386 78 7417

Jalasjärvi 17935 136 15630 219 87 4770

Kurikka 5915 54 5690 76 96 731

Peräseinäjoki 12425 63 7059 91 57 1916

Kuusiokuntien seutukunta 65551 302 33041 481 50 8638

Alavus 15870 67 8471 132 53 2052

Kuortane 7091 44 4630 64 65 1124

Lehtimäki 8805 55 8174 104 93 2499

Soini 17320 19 2895 42 17 984

Töysä 2065 24 1382 22 67 263

Ähtäri 14400 93 7489 118 52 1716

Härmänmaan seutukunta 26463 107 17165 283 65 4544

Alahärmä 3820 3 1034 13 27 363

Kauhava 7380 11 1923 33 26 812

Lapua 13475 85 12420 206 92 2967

Ylihärmä 1788 8 1788 30 100 402

Järviseudun seutukunta 54716 173 26845 400 49 9199

Alajärvi 18625 44 6717 82 36 1717

Evijärvi 10722 50 7232 115 67 2789

Kortesjärvi 5345 38 4331 74 81 1717

Lappajärvi 11790 35 6900 102 59 2321

Vimpeli 8234 6 1665 27 20 655




46





Pohjanmaa - Österbotten 78947 382 43839 679 56 13407

Kyrönmaan seutukunta 13877 94 12769 223 92 4823

Isokyrö 4922 35 4922 88 100 2093

Laihia 8705 59 7847 134 90 2730

Vähäkyrö 250 0 0 0 0 0

Vaasan seutukunta 14640 63 8379 139 57 3258

Korsnäs 1640 1 171 2 10 18

Maalahti 6280 55 6280 98 100 2256

Maksamaa 55 0 0 0 0 0

Mustasaari 1085 1 114 2 11 42

Oravainen 1580 0 0 0 0 0

Vaasa 0 0 0 0 0

Vöyri 4000 6 1814 38 45 942

Sydösterbottens kustregion 15498 147 14135 196 91 2469

Kaskinen 0 0 0 0 0

Kristiinankaupunki 4373 91 4373 57 100 208

Närpiö 11125 56 9762 138 88 2261

Jakobstadsregionen 34932 78 8556 121 24 2857

Kruunupyy 12295 48 5622 82 46 1961

Luoto 0 0 0 0 0

Pedersören kunta 12022 27 2721 37 23 870

Pietarsaari 0 0 0 0 0

Uusikaarlepyy 10615 3 213 2 2 26

Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 176120 373 76912 1131 44 18855

Kaustisen seutukunta 120250 284 58078 877 48 14732

Halsua 10955 38 7682 93 70 1966

Kaustinen 11295 30 5758 94 51 1871

Lestijärvi 25175 23 4214 59 17 1260

Perho 29060 89 15607 213 54 4208

Toholampi 17000 33 9700 145 57 1537

Ullava 4770 9 1907 22 40 618

Veteli 21995 62 13210 252 60 3272

Kokkolan seutukunta 55870 89 18834 254 34 4123

Himanka 3480 0 0 0 0 0

Kannus 12265 10 2550 28 21 535

Kokkola 2420 13 1111 16 46 388

Kälviä 27610 63 14673 202 53 3000

Lohtaja 10095 3 500 8 5 200




47





Itä-Suomen lääni - Östra Finlands län 507848 2212 221913 3420 44 62203

Etelä-Savo - Södra Savolax 78625 758 55231 938 70 15604

Mikkelin seutukunta 18334 253 14208 268 77 5061

Anttola 22 1 22 0 100 4

Hirvensalmi 1655 2 152 5 9 97

Kangasniemi 5695 106 4744 79 83 1863

Mikkeli 0 0 0 0 0

Mikkelin mlk 6417 87 6417 127 100 2542

Mäntyharju 2870 56 2776 55 97 508

Pertunmaa 975 1 97 2 10 47

Ristiina 700 0 0 0 0 0

Juvan seutukunta 13920 104 10042 170 72 3873

Juva 9345 72 7341 130 79 2944

Puumala 620 0 0 0 0 0

Rantasalmi 3010 30 2558 36 85 855

Sulkava 945 2 143 4 15 74

Savonlinnan seutukunta 11300 86 6562 114 58 899

Enonkoski 225 0 0 0 0 0

Kerimäki 6240 82 6126 109 98 807

Punkaharju 2425 0 0 0 0 0

Savonlinna 1575 4 436 5 28 92

Savonranta 835 0 0 0 0 0

Joroisten seutukunta 9275 46 4231 78 46 1540

Heinävesi 4005 0 0 0 0 0

Joroinen 4535 46 4231 78 93 1540

Kangaslampi 735 0 0 0 0 0

Pieksämäen seutukunta 25796 269 20188 308 78 4231

Haukivuori 8230 37 4377 74 53 1534

Jäppilä 2338 34 2338 32 100 402

Pieksämäen mlk 12200 143 10651 159 87 1855

Pieksämäki 645 12 439 8 68 30

Virtasalmi 2383 43 2383 36 100 410




48





Pohjois-Savo - Norra Savolax 166634 900 81251 1050 49 19875

Ylä-Savon seutukunta 111046 542 54821 677 49 14072

Iisalmi 2655 22 803 9 30 174

Keitele 6179 7 568 8 9 180

Kiuruvesi 26170 71 10460 120 40 2718

Lapinlahti 3320 2 71 1 2 10

Maaninka 1053 6 253 3 24 45

Pielavesi 13197 132 9993 135 76 3479

Sonkajärvi 38360 178 21771 265 57 5026

Varpaisjärvi 3935 8 995 15 25 343

Vieremä 16177 116 9907 121 61 2097

Kuopion seutukunta 1560 37 1326 18 85 278

Kuopio 990 25 979 15 99 230

Siilinjärvi 440 12 347 3 79 48

Vehmersalmi 130 0 0 0 0 0

Koillis-Savon seutukunta 38540 209 18554 253 48 3876

Juankoski 1560 30 1215 17 78 376

Kaavi 5337 15 667 9 12 144

Nilsiä 3590 12 1330 22 37 508

Rautavaara 27085 152 15342 205 57 2848

Tuusniemi 968 0 0 0 0 0

Varkauden seutukunta 1500 17 534 8 36 138

Leppävirta 1350 17 534 8 40 138

Varkaus 150 0 0 0 0 0

Sisä-Savon seutukunta 13988 95 6016 93 43 1511

Karttula 1980 26 1244 21 63 342

Rautalampi 3400 0 0 0 0 0

Suonenjoki 5210 62 4538 69 87 1099

Tervo 1694 3 143 2 8 39

Vesanto 1704 4 91 1 5 31




49





Pohjois-Karjala - Norra Karelen 262589 554 85431 1433 33 26724

Outokummun seutukunta 19895 50 8401 109 42 2484

Outokumpu 6195 22 2907 43 47 960

Polvijärvi 13700 28 5494 66 40 1524

Joensuun seutukunta 30096 55 9233 158 31 2314

Eno 8345 8 1012 23 12 394

Joensuu 610 2 582 6 95 62

Kiihtelysvaara 9935 16 3855 62 39 1111

Kontiolahti 6070 4 498 6 8 6

Liperi 1850 0 0 0 0 0

Pyhäselkä 3286 25 3286 60 100 741

Ilomantsin seutukunta 87495 244 41084 721 47 14676

Ilomantsi 76825 133 33961 604 44 12813

Tuupovaara 10670 111 7123 117 67 1863

Keski-Karjalan seutukunta 43869 41 10541 235 24 3919

Kesälahti 5760 7 2107 81 37 723

Kitee 14224 1 592 29 4 427

Rääkkylä 6315 0 0 0 0 0

Tohmajärvi 16485 31 7387 117 45 2586

Värtsilä 1085 2 455 8 42 183

Pielisen Karjalan seutukunta 81234 164 16172 210 20 3331

Juuka 15810 51 5670 75 36 1645

Lieksa 41304 71 7625 94 18 1070

Nurmes 14635 27 1691 25 12 403

Valtimo 9485 15 1186 16 13 213




50





Oulun lääni - Uleåborgs län 1536992 3223 683017 7761 44 144971

Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1075519 2735 604414 6739 56 125689

Oulun seutukunta 53955 168 33275 413 62 7674

Hailuoto 625 0 0 0 0 0

Haukipudas 6385 62 5416 53 85 704

Kempele 2655 2 410 3 15 0

Kiiminki 4340 34 3390 35 78 772

Muhos 31230 60 20482 269 66 4956

Oulu 7320 5 2177 29 30 669

Oulunsalo 1400 5 1400 24 100 573

Lakeuden seutukunta 75325 89 32465 299 43 4178

Liminka 32545 43 12671 104 39 828

Lumijoki 4050 5 798 4 20 1

Rantsila 27060 26 14486 154 54 2942

Temmes 2460 1 180 1 7 4

Tyrnävä 9210 14 4330 35 47 403

Iin seutukunta 206473 729 147139 1689 71 29615

Ii 16385 112 11740 108 72 821

Kuivaniemi 40695 163 30270 344 74 6042

Utajärvi 72433 140 53488 631 74 10143

Yli-Ii 37880 148 22421 235 59 3597

Ylikiiminki 39080 166 29220 372 75 9012

Raahen seutukunta 78492 233 45432 446 58 7928

Pattijoki 5726 38 5726 61 100 727

Pyhäjoki 12275 7 1696 18 14 322

Raahe 4395 0 0 0 0 0

Ruukki 31365 90 22080 205 70 3479

Siikajoki 4986 3 743 4 15 3

Vihanti 19745 95 15187 158 77 3397

Siikalatvan seutukunta 97879 296 64644 647 66 11434

Kestilä 26850 27 6971 78 26 1978

Piippola 18881 115 18881 193 100 3483

Pulkkila 13900 19 6172 75 44 1998

Pyhäntä 38248 135 32620 301 85 3975

Nivala-Haapajärven seutukunta 138725 486 90689 1031 65 20375

Haapajärvi 21020 66 10465 116 50 2218

Haapavesi 36715 194 34246 382 93 6526

Kärsämäki 22140 106 21367 239 97 5465

Nivala 6000 8 1368 17 23 366

Pyhäjärvi 42645 95 19338 218 45 4429

Reisjärvi 10205 17 3905 60 38 1371




51





Ylivieskan seutukunta 77078 252 38017 430 49 8197

Alavieska 4845 23 3597 36 74 561

Kalajoki 14785 16 2440 29 17 589

Merijärvi 5760 23 4155 38 72 441

Oulainen 12370 58 8372 77 68 1152

Sievi 27763 90 13600 191 49 4651

Ylivieska 11555 42 5853 60 51 803

Koillismaan seutukunta 347592 482 152753 1785 44 36288

Kuusamo 74095 27 2193 34 3 610

Pudasjärvi 220657 448 149990 1744 68 35488

Taivalkoski 52840 7 570 7 1 190

Kainuu - Kajanaland 461473 488 78603 1022 17 19282

Ylä-Kainuun seutukunta 349823 193 35781 460 10 8274

Hyrynsalmi 28255 74 10562 144 37 2345

Kuhmo 97993 38 5405 80 6 1610

Puolanka 65370 8 937 10 1 111

Suomussalmi 122460 10 1455 21 1 455

Vaala 35745 63 17422 206 49 3753

Kajaanin seutukunta 111650 295 42822 561 38 11008

Kajaani 20941 106 13822 162 66 2957

Paltamo 20009 54 7665 113 38 2237

Ristijärvi 8500 46 4879 72 57 1428

Sotkamo 38405 51 6121 93 16 2248

Vuolijoki 23795 38 10335 121 43 2138




52





Lapin lääni - Lapplands län 2069286 1028 250710 3164 12 49818

Rovaniemen seutukunta 333455 490 115987 1465 35 21668

Ranua 149750 424 100049 1257 67 18985

Rovaniemen mlk 183465 66 15938 208 9 2683

Rovaniemi 240 0 0 0 0 0

Kemi-Tornion seutukunta 188745 218 46227 476 24 6875

Kemi 65 0 0 0 0 0

Keminmaa 16270 17 3001 33 18 400

Simo 76560 122 27198 267 36 2920

Tervola 57085 15 5239 59 9 1119

Tornio 38765 64 10789 117 28 2436

Torniolaakson seutukunta 99245 121 24136 265 24 3734

Pello 35235 6 1359 16 4 173

Ylitornio 64010 115 22777 249 36 3561

Koillis-Lapin seutukunta 420121 53 14662 238 3 5394

Kemijärvi 67340 20 3992 63 6 1210

Pelkosenniemi 62290 4 1433 15 2 95

Posio 62160 0 0 0 0 0

Salla 96016 29 9237 160 10 4089

Savukoski 132315 0 0 0 0 0

Tunturi-Lapin seutukunta 510526 140 45488 658 9 11049

Enontekiö 126970 5 1629 23 1 544

Kittilä 273091 116 38985 549 14 8438

Kolari 82680 19 4874 85 6 2067

Muonio 27785 0 0 0 0 0

Pohjois-Lapin seutukunta 517194 6 4210 63 1 1098

Inari 159375 0 0 0 0 0

Sodankylä 335120 6 4210 63 1 1098

Utsjoki 22699 0 0 0 0 0




53





Ahvenanmaa - Åland 705 24 705 7,7 100 108

Mariehamns regionkommun 705 24 705 7,7 100 108

Eckerö 44 3 44 0,4 100 5

Finström 0 0 0 0,0 0

Geta 4 1 4 0,1 100 1

Hammarland 223 6 223 1,8 100 14

Jomala 133 5 133 1,7 100 33

Lemland 230 5 230 2,5 100 32

Lumparland 0 0 0 0,0 0

Maarianhamina 0 0 0 0,0 0

Saltvik 0 0 0 0,0 0

Sund 71 4 71 1,2 100 23

Föglö regionkommun 0 0 0 0 0

Brändö 0 0 0 0 0

Föglö 0 0 0 0 0

Kumlinge 0 0 0 0 0

Kökar 0 0 0 0 0

Sottunga 0 0 0 0 0

Vårdö 0 0 0 0 0

Koko maa — Total area 5105915 12151 1704818 24273 33 441527




54

Liit

e 4

. T

urp

ee

n ja

kau

tum

ine

n p

inta

-, v

äli-

ja p

oh

jatu

rpe

ese

en

, ko

kon

ais

turv

ep

aks

uu

s ja

yli

1,5

me

trin

syv

yise

n a

lan

osu

us

seu

tu

kun

nitt

ain

.A

pp

en

dix

4.

Dis

trib

utio

n o

f su

rfa

ce p

ea

t, in

term

ed

iate

pe

at

an

d b

ott

om

pe

at,

to

tal p

ea

t th

ickn

ess

an

d t

hic

kne

ss o

f a

rea

de

ep

er

tha

n 1

,5 m

by

pro

vin

ce.

Seu

tuku

nta

— R

egio

n1)K

oko

suo

2)Y

li 1,

5 m

:n s

yvyi

nen

alue

3)P

inta

turv

e 4)

Väl

iturv

e 5)

Poh

jatu

rve

6)T

urve

tta

7)P

inta

turv

e 8)V

älitu

rve

9)P

ohja

turv

e 10

) Tur

vetta

11

) Yli

1,5

m

m

m

m

m

m

m

m

m

%

Ete

lä-S

uo

men

lään

i - S

öd

ra F

inla

nd

s lä

n

0,31

0,

46

1,63

2,

40

0,46

0,

67

2,17

3,

30

63

Uu

sim

aa -

Nyl

and

0,

48

0,58

1,

46

2,51

0,

70

0,84

1,

87

3,41

64

Hel

sing

in s

eutu

kunt

a 0,

53

0,53

1,

49

2,54

0,

76

0,77

1,

89

3,41

65

Lohj

an s

eutu

kunt

a 0,

19

0,65

1,

75

2,60

0,

28

0,95

2,

23

3,46

66

Tam

mis

aare

n se

utuk

unta

0,

59

0,75

0,

87

2,21

0,

93

1,23

1,

17

3,32

56

Itä-

Uu

sim

aa -

Öst

ra N

ylan

d

0,53

0,

48

1,41

2,

42

0,99

0,

72

1,67

3,

38

38

Por

voon

seu

tuku

nta

0,85

0,

55

1,22

2,

62

1,18

0,

71

1,49

3,

38

70

Lovi

isan

seu

tuku

nta

0,36

0,

45

1,52

2,

32

0,68

0,

74

1,97

3,

38

22

Kan

ta-H

äme

- E

gen

tlig

a T

avas

tlan

d

0,46

0,

80

1,51

2,

77

0,68

1,

16

1,91

3,

75

66

Häm

eenl

inna

n se

utuk

unta

0,

25

0,41

1,

62

2,27

0,

38

0,61

2,

18

3,18

60

Riih

imäe

n se

utuk

unta

0,

40

0,63

1,

65

2,68

0,

58

0,90

2,

12

3,60

66

For

ssan

seu

tuku

nta

0,68

1,

23

1,35

3,

26

0,93

1,

67

1,62

4,

22

71

Päi

jät-

Häm

e -

Päi

jän

ne-

Tava

stla

nd

0,

14

0,23

1,

61

1,99

0,

24

0,37

2,

35

2,95

54

Lahd

en s

eutu

kunt

a 0,

16

0,28

1,

63

2,07

0,

27

0,42

2,

26

2,95

58

Itä-H

ämee

n se

utuk

unta

0,

09

0,14

1,

58

1,81

0,

17

0,22

2,

57

2,97

46

Kym

enla

akso

- K

ymm

ened

alen

0,

27

0,38

1,

62

2,27

0,

41

0,55

2,

21

3,17

62

Kou

vola

n se

utuk

unta

0,

20

0,31

1,

73

2,23

0,

30

0,44

2,

40

3,14

61

Kot

kan-

Ham

inan

seu

tuku

nta

0,40

0,

50

1,43

2,

33

0,60

0,

72

1,90

3,

21

63

Ete

lä-K

arja

la -

Sö

dra

Kar

elen

0,

18

0,27

1,

86

2,32

0,

26

0,35

2,

46

3,07

66

Lapp

eenr

anna

n se

utuk

unta

0,

26

0,30

1,

88

2,44

0,

35

0,37

2,

35

3,07

70

Läns

i-Sai

maa

n se

utuk

unta

0,

17

0,26

1,

89

2,32

0,

23

0,34

2,

52

3,10

65

Imat

ran

seut

ukun

ta

0,13

0,

25

1,87

2,

25

0,18

0,

32

2,54

3,

04

63

Kär

kiku

ntie

n se

utuk

unta

0,

12

0,37

1,

06

1,55

0,

20

0,55

1,

64

2,39

47

1) T

otal

mire

are

a 2) A

rea

deep

er th

an 1

.5 m

3) s

urfa

ce p

eat =

mea

n de

pth

of li

ght S

phag

num

pea

t (H

1-3)

(m

) 4)

inte

rmed

iate

pea

t = m

ean

dept

h of

bro

wn

Sph

agnu

m p

eat (

H4)

(m

)

5) b

otto

m p

eat =

mea

n de

pth

of d

ark

Sph

agnu

m p

eat (

H5-

10)

and

Car

ex p

eat (

m)

6) P

eat t

hick

ness

in a

vera

ge (

m)

7) s

urfa

ce p

eat =

mea

n de

pth

of li

ght S

phag

num

pea

t (H

1-3)

(m

)

8) in

term

edia

te p

eat =

mea

n de

pth

of b

row

n S

phag

num

pea

t (H

4) (

m)

9) b

otto

m p

eat =

mea

n de

pth

of d

ark

Sph

agnu

m p

eat (

H5-

10)

and

Car

ex p

eat (

m)

10) P

eat t

hick

ness

in a

vera

ge

(m)

11) A

rea

deep

er th

an 1

.5 m

(%

of t

otal

mire

are

a)



55


Seu

tuku

nta

— R

egio

n1)K

oko

suo

2)

Yli

1,5

m:n

syv

yine

n al

ue

3)P

inta

turv

e 4)V

älitu

rve

5)P

ohja

turv

e 6)

Tur

vetta

7)

Pin

tatu

rve

8)V

älitu

rve

9)P

ohja

turv

e 10

) Tur

vetta

11

) Yli

1,5

m

m

m

m

m

m

m

m

m

%

Län

si-S

uo

men

lään

i - V

ästr

a F

inla

nd

s lä

n

0,26

0,

32

1,05

1,

63

0,44

0,

54

1,61

2,

59

46

Var

sin

ais-

Su

om

i - E

gen

tlig

a F

inla

nd

0,

61

0,76

1,

08

2,45

0,

86

1,06

1,

32

3,24

64

Tur

unm

aan

seut

ukun

ta -

Åbo

land

0,

56

0,50

0,

90

1,96

0,

82

0,71

1,

08

2,61

61

Sal

on s

eutu

kunt

a 0,

59

1,01

1,

09

2,70

0,

80

1,38

1,

33

3,51

70

Tur

un s

eutu

kunt

a 0,

63

0,83

0,

86

2,31

0,

93

1,24

1,

05

3,22

62

Vak

ka-S

uom

en s

eutu

kunt

a 0,

60

0,50

1,

09

2,18

0,

91

0,74

1,

39

3,04

61

Loim

aan

seut

ukun

ta

0,62

0,

82

1,13

2,

56

0,83

1,

10

1,34

3,

28

65

Sat

aku

nta

- S

atak

un

da

0,39

0,

52

1,11

2,

02

0,61

0,

79

1,46

2,

86

58

Rau

man

seu

tuku

nta

0,66

0,

51

0,94

2,

10

1,05

0,

74

1,20

2,

98

59

Kaa

kkoi

s-S

atak

unna

n se

utuk

unta

0,

66

0,91

1,

09

2,67

0,

88

1,17

1,

24

3,28

74

Por

in s

eutu

kunt

a 0,

46

0,51

0,

97

1,94

0,

68

0,75

1,

21

2,65

60

Poh

jois

-Sat

akun

nan

seut

ukun

ta

0,19

0,

33

1,19

1,

71

0,30

0,

54

1,78

2,

61

50

Pir

kan

maa

- B

irka

lan

d 0,

18

0,28

1,

28

1,75

0,

29

0,41

1,

94

2,64

46

Luot

eis-

Pirk

anm

aa

0,12

0,

18

1,10

1,

39

0,20

0,

30

1,88

2,

38

39

Kaa

kkoi

s-P

irkan

maa

n se

utuk

unta

0,

20

0,30

1,

25

1,75

0,

39

0,51

1,

73

2,64

49

Ete

lä-P

irkan

maa

n se

utuk

unta

0,

41

0,79

1,

59

2,79

0,

61

1,15

1,

98

3,74

65

Tam

pere

en s

eutu

kunt

a 0,

17

0,34

1,

49

2,00

0,

26

0,54

1,

96

2,76

45

Itä-P

irkan

maa

n se

utuk

unta

0,

08

0,21

1,

40

1,69

0,

13

0,33

2,

07

2,53

48

Koi

llis-

Pirk

anm

aan

seut

ukun

ta

0,03

0,

15

1,45

1,

63

0,05

0,

25

2,28

2,

58

46

Poh

jois

-Pirk

anm

aan

seut

ukun

ta

0,20

0,

28

1,35

1,

83

0,27

0,

23

1,99

2,

49

46

Loun

ais-

Pirk

anm

aan

seut

ukun

ta

0,30

0,

47

1,34

2,

12

0,44

0,

72

1,77

2,

93

59

Kes

ki-S

uo

mi -

Mel

lers

ta F

inla

nd

0,

09

0,18

1,

24

1,52

0,

13

0,26

2,

14

2,53

42

Jyvä

skyl

än s

eutu

kunt

a 0,

07

0,19

1,

64

1,90

0,

10

0,28

2,

39

2,77

55

Kaa

kkoi

sen

Kes

ki-S

uom

en s

eutu

kunt

a 0,

04

0,14

1,

50

1,69

0,

07

0,20

2,

32

2,59

49

Keu

ruun

seu

tuku

nta

0,10

0,

20

1,33

1,

62

0,14

0,

29

2,16

2,

59

46

Jäm

sän

seut

ukun

ta

0,05

0,

25

1,61

1,

91

0,05

0,

32

2,33

2,

70

49

Ään

ekos

ken

seut

ukun

ta

0,07

0,

13

0,98

1,

18

0,07

0,

23

1,86

2,

16

29

Saa

rijär

ven

seut

ukun

ta

0,14

0,

18

0,97

1,

29

0,18

0,

26

1,99

2,

44

33

Viit

asaa

ren

seut

ukun

ta

0,05

0,

12

0,99

1,

17

0,09

0,

17

1,91

2,

17

32

1) T

otal

mire

are

a 2) A

rea

deep

er th

an 1

.5 m

3) s

urfa

ce p

eat =

mea

n de

pth

of li

ght S

phag

num

pea

t (H

1-3)

(m

) 4) in

term

edia

te p

eat =

mea

n de

pth

of b

row

n S

phag

num

pea

t (H

4) (

m)

5) b

otto

m p

eat =

mea

n de

pth

of d

ark

Sph

agnu

m p

eat (

H5-

10)

and

Car

ex p

eat (

m)

6) P

eat t

hick

ness

in a

vera

ge (

m)

7) s

urfa

ce p

eat =

mea

n de

pth

of li

ght S

phag

num

pea

t (H

1-3)

(m

)

8) in

term

edia

te p

eat =

mea

n de

pth

of b

row

n S

phag

num

pea

t (H

4) (

m)

9) b

otto

m p

eat =

mea

n de

pth

of d

ark

Sph

agnu

m p

eat (

H5-

10)

and

Car

ex p

eat (

m)

10) P

eat t

hick

ness

in a

vera

ge

(m)

11) A

rea

deep

er th

an 1

.5 m

(%

of t

otal

mire

are

a)



56


Seu

tuku

nta

— R

egio

n1)K

oko

suo

2)Y

li 1,

5 m

:n s

yvyi

nen

alue

3)P

inta

turv

e 4)

Väl

iturv

e 5)P

ohja

turv

e 6)

Tur

vetta

7)P

inta

turv

e 8)V

älitu

rve

9)P

ohja

turv

e 10

) Tur

vetta

11

) Yli

1,5

m

m

m

m

m

m

m

m

m

%

Ete

lä-P

oh

jan

maa

- S

öd

ra Ö

ster

bo

tten

0,

22

0,27

0,

99

1,48

0,

38

0,48

1,

59

2,44

42

Suu

pohj

an s

eutu

kunt

a 0,

19

0,34

0,

89

1,41

0,

36

0,68

1,

46

2,50

38

Poh

jois

ten

sein

änaa

purie

n se

utuk

unta

0,

37

0,30

1,

01

1,68

0,

60

0,50

1,

38

2,49

51

Ete

läis

ten

sein

änaa

purie

n se

utuk

unta

0,

17

0,22

0,

97

1,36

0,

29

0,40

1,

72

2,42

35

Kuu

siok

untie

n se

utuk

unta

0,

15

0,16

1,

15

1,46

0,

22

0,24

1,

95

2,41

41

Här

män

maa

n se

utuk

unta

0,

36

0,28

1,

01

1,65

0,

54

0,43

1,

41

2,38

52

Järv

iseu

dun

seut

ukun

ta

0,21

0,

27

1,01

1,

49

0,31

0,

46

1,61

2,

38

43

Po

hja

nm

aa -

Öst

erb

ott

en

0,41

0,

35

0,79

1,

55

0,71

0,

58

1,08

2,

37

46

Kyr

önm

aan

seut

ukun

ta

0,51

0,

34

0,90

1,

74

0,78

0,

51

1,12

2,

42

55

Vaa

san

seut

ukun

ta

0,45

0,

36

0,85

1,

66

0,79

0,

60

1,18

2,

56

49

Syd

öste

rbot

tens

kus

treg

ion

0,38

0,

36

0,65

1,

39

0,72

0,

63

0,92

2,

27

40

Jako

bsta

dsre

gion

en

0,25

0,

37

0,79

1,

41

0,44

0,

63

1,16

2,

23

42

Kes

ki-P

oh

jan

maa

- M

elle

rsta

Öst

erb

ott

en

0,19

0,

22

1,06

1,

47

0,28

0,

33

1,81

2,

41

42

Kau

stis

en s

eutu

kunt

a 0,

19

0,20

1,

12

1,51

0,

28

0,30

1,

89

2,46

43

Kok

kola

n se

utuk

unta

0,

18

0,28

0,

90

1,35

0,

27

0,42

1,

52

2,22

38

Itä-

Su

om

en lä

äni -

Öst

ra F

inla

nds

län

0,

10

0,20

1,

24

1,54

0,

15

0,28

2,

08

2,51

43

Ete

lä-S

avo

- S

öd

ra S

avo

lax

0,12

0,

24

1,34

1,

70

0,18

0,

33

2,05

2,

56

50

Mik

kelin

seu

tuku

nta

0,12

0,

20

1,56

1,

89

0,17

0,

29

2,29

2,

75

55

Juva

n se

utuk

unta

0,

11

0,27

1,

32

1,69

0,

16

0,35

1,

93

2,44

51

Sav

onlin

nan

seut

ukun

ta

0,14

0,

24

1,35

1,

73

0,21

0,

32

1,97

2,

50

52

Joro

iste

n se

utuk

unta

0,

10

0,29

1,

46

1,85

0,

14

0,37

2,

15

2,67

54

Pie

ksäm

äen

seut

ukun

ta

0,12

0,

24

1,16

1,

52

0,19

0,

34

1,91

2,

45

44

Po

hjo

is-S

avo

- N

orr

a S

avo

lax

0,07

0,

17

1,05

1,

29

0,12

0,

24

2,01

2,

37

33

Ylä

-Sav

on s

eutu

kunt

a 0,

06

0,15

1,

02

1,23

0,

10

0,22

2,

01

2,33

31

Kuo

pion

seu

tuku

nta

0,05

0,

21

1,12

1,

38

0,08

0,

31

2,02

2,

41

37

Koi

llis-

Sav

on s

eutu

kunt

a 0,

11

0,18

1,

08

1,37

0,

16

0,25

2,

00

2,41

37

Var

kaud

en s

eutu

kunt

a 0,

05

0,32

1,

18

1,56

0,

07

0,46

1,

88

2,41

47

Sis

ä-S

avon

seu

tuku

nta

0,09

0,

22

1,24

1,

55

0,12

0,

31

2,06

2,

49

45

1) T

otal

mire

are

a 2) A

rea

deep

er th

an 1

.5 m

3) s

urfa

ce p

eat =

mea

n de

pth

of li

ght S

phag

num

pea

t (H

1-3)

(m

) 4)

inte

rmed

iate

pea

t = m

ean

dept

h of

bro

wn

Sph

agnu

m p

eat (

H4)

(m

)

5) b

otto

m p

eat =

mea

n de

pth

of d

ark

Sph

agnu

m p

eat (

H5-

10)

and

Car

ex p

eat (

m)

6) P

eat t

hick

ness

in a

vera

ge (

m)

7) s

urfa

ce p

eat =

mea

n de

pth

of li

ght S

phag

num

pea

t (H

1-3)

(m

)

8) in

term

edia

te p

eat =

mea

n de

pth

of b

row

n S

phag

num

pea

t (H

4) (

m)

9) b

otto

m p

eat =

mea

n de

pth

of d

ark

Sph

agnu

m p

eat (

H5-

10)

and

Car

ex p

eat (

m)

10) P

eat t

hick

ness

in a

vera

ge

(m)

11) A

rea

deep

er th

an 1

.5 m

(%

of t

otal

mire

are

a)



57


Seu

tuku

nta

— R

egio

n1)K

oko

suo

2)Y

li 1,

5 m

:n s

yvyi

nen

alue

3)P

inta

turv

e 4)

Väl

iturv

e 5)

Poh

jatu

rve

6)T

urve

tta

7)P

inta

turv

e 8)V

älitu

rve

9)P

ohja

turv

e 10

) Tur

vetta

11

) Yli

1,5

m

m

m

m

m

m

m

m

m

%

Po

hjo

is-K

arja

la -

No

rra

Kar

elen

0,

12

0,20

1,

35

1,68

0,

16

0,27

2,

14

2,57

47

Out

okum

mun

seu

tuku

nta

0,10

0,

21

0,99

1,

29

0,14

0,

32

1,66

2,

13

40

Joen

suun

seu

tuku

nta

0,08

0,

17

1,45

1,

71

0,12

0,

24

2,13

2,

49

41

Ilom

ants

in s

eutu

kunt

a 0,

11

0,18

1,

46

1,76

0,

15

0,24

2,

18

2,58

55

Kes

ki-K

arja

lan

seut

ukun

ta

0,18

0,

38

1,68

2,

23

0,20

0,

43

2,45

3,

08

49

Pie

lisen

Kar

jala

n se

utuk

unta

0,

14

0,15

1,

01

1,30

0,

20

0,25

1,

96

2,42

33

Ou

lun

lään

i - U

leåb

org

s lä

n

0,08

0,

15

0,91

1,

14

0,13

0,

23

1,85

2,

20

28

Po

hjo

is-P

oh

jan

maa

- N

orr

a Ö

ster

bo

tten

0,

09

0,14

0,

88

1,12

0,

14

0,23

1,

81

2,18

27

Oul

un s

eutu

kunt

a 0,

13

0,21

0,

90

1,24

0,

25

0,37

1,

62

2,23

33

Lake

uden

seu

tuku

nta

0,08

0,

11

0,73

0,

92

0,12

0,

20

1,67

1,

99

17

Iin s

eutu

kunt

a 0,

08

0,15

0,

92

1,15

0,

12

0,24

1,

83

2,19

28

Raa

hen

seut

ukun

ta

0,09

0,

12

0,77

0,

98

0,19

0,

24

1,64

2,

07

22

Siik

alat

van

seut

ukun

ta

0,09

0,

15

0,76

1,

00

0,15

0,

27

1,73

2,

16

23

Niv

ala-

Haa

pajä

rven

seu

tuku

nta

0,08

0,

13

0,92

1,

14

0,12

0,

18

1,93

2,

23

28

Yliv

iesk

an s

eutu

kunt

a 0,

09

0,12

0,

92

1,13

0,

20

0,20

1,

76

2,17

27

Koi

llism

aan

seut

ukun

ta

0,08

0,

15

0,94

1,

17

0,11

0,

20

1,88

2,

19

29

Kai

nu

u -

Kaj

anal

and

0,

04

0,17

1,

09

1,30

0,

06

0,22

2,

07

2,36

34

Ylä

-Kai

nuun

seu

tuku

nta

0,04

0,

16

1,09

1,

29

0,06

0,

18

2,07

2,

31

34

Kaj

aani

n se

utuk

unta

0,

04

0,18

1,

09

1,31

0,

06

0,25

2,

07

2,39

34

Lap

in lä

äni -

Lap

pla

nd

s lä

n

0,06

0,

16

1,05

1,

26

0,07

0,

19

2,07

2,

33

32

Rov

anie

men

seu

tuku

nta

0,08

0,

19

1,00

1,

26

0,09

0,

24

2,00

2,

33

32

Kem

i-Tor

nion

seu

tuku

nta

0,06

0,

15

0,82

1,

03

0,09

0,

22

1,72

2,

03

23

Tor

niol

aaks

on s

eutu

kunt

a 0,

05

0,16

0,

89

1,10

0,

06

0,20

1,

90

2,16

26

Koi

llis-

Lapi

n se

utuk

unta

0,

03

0,09

1,

51

1,62

0,

02

0,09

2,

42

2,53

48

Tun

turi-

Lapi

n se

utuk

unta

0,

02

0,11

1,

32

1,45

0,

02

0,10

2,

31

2,43

40

Poh

jois

-Lap

in s

eutu

kunt

a 0,

01

0,27

1,

22

1,49

0,

01

0,40

2,

23

2,64

39

Ah

ven

anm

aa -

Åla

nd

0,

07

0,14

0,

89

1,10

0,

21

0,37

1,

34

1,92

26

Mar

ieha

mns

reg

ionk

omm

un

0,07

0,

14

0,89

1,

10

0,21

0,

37

1,34

1,

92

26

Fög

lö r

egio

nkom

mun

0,

00

0,00

0,

00

0,00

0,

00

0,00

0,

00

0,00

0

Ko

ko m

aa —

Tot

al a

rea

0,14

0,

22

1,05

1,

41

0,26

0,

38

1,86

2,

50

37

1) T

otal

mire

are

a 2)

Are

a de

eper

than

1.5

m 3)

sur

face

pea

t = m

ean

dept

h of

ligh

t Sph

agnu

m p

eat (

H1-

3) (

m)

4) in

term

edia

te p

eat =

mea

n de

pth

of b

row

n S

phag

num

pea

t (H

4) (

m)

5) b

otto

m p

eat =

mea

n de

pth

of d

ark

Sph

agnu

m p

eat (

H5-

10)

and

Car

ex p

eat (

m)

6) P

eat t

hick

ness

in a

vera

ge (

m)

7) s

urfa

ce p

eat =

mea

n de

pth

of li

ght S

phag

num

pea

t (H

1-3)

(m

)

8) in

term

edia

te p

eat =

mea

n de

pth

of b

row

n S

phag

num

pea

t (H

4) (

m)

9) b

otto

m p

eat =

mea

n de

pth

of d

ark

Sph

agnu

m p

eat (

H5-

10)

and

Car

ex p

eat (

m)

10) P

eat t

hick

ness

in a

vera

ge

(m)

11) A

rea

deep

er th

an 1

.5 m

(%

of t

otal

mire

are

a)



58

Liite 5. Vaaleat rahkaturpeet ja tupasvillakuidut kunnittain.Appendix 5. Light Sphagnum peat and cottongrass fibres by municipality.

Kunta — Municipality 1)Valittujen 2)Rahkat. 3)Rahkat. 4)Rahkat. 5)Rahkat. 6)Er-

suotyyppien H1-3 H4 H1-3 H4 kuituja

pinta-ala ha milj. m3 milj. m3 m m milj. m3

Etelä-Suomen lääni - Södra Finlands län 27151 174 259 0,64 0,95 31,8

Uusimaa - Nyland 2418 21 26 0,86 1,09 2,8

Helsingin seutukunta 1791 16 17 0,91 0,96 1,7

Espoo 63 1 1 0,79 1,29 0,1

Helsinki 0 0 0 0,0

Hyvinkää 442 3 5 0,63 1,17 0,6

Järvenpää 0 0 0 0,0

Kauniainen 1 0 0 0,00 1,00 0,0

Kerava 4 0 0 0,75 1,00 0,0

Kirkkonummi 98 1 1 1,31 0,85 0,2

Mäntsälä 718 6 5 0,81 0,74 0,4

Nurmijärvi 85 1 1 1,66 0,85 0,1

Pornainen 104 1 1 1,20 1,16 0,1

Siuntio 64 1 0 1,00 0,75 0,1

Tuusula 135 2 2 1,17 1,29 0,1

Vantaa 77 1 1 1,40 1,18 0,1

Lohjan seutukunta 326 1 4 0,31 1,32 0,4

Karjalohja 0 0 0 0,0

Karkkila 216 1 3 0,25 1,32 0,3

Lohja 0 0 0 0,0

Nummi-Pusula 86 0 1 0,38 1,31 0,1

Sammatti 0 0 0 0,0

Vihti 24 0 0 0,67 1,25 0,0

Tammisaaren seutukunta 301 3 5 1,16 1,61 0,6

Hanko 6 0 0 0,83 0,83 0,0

Inkoo 162 2 4 1,22 2,27 0,4

Karjaa 0 0 0 0,0

Pohja 0 0 0 0,0

Tammisaari 133 1 1 1,10 0,86 0,2

Itä-Uusimaa - Östra Nyland 226 3 2 1,20 0,81 0,2

Porvoon seutukunta 120 2 1 1,49 0,70 0,1

Askola 0 0 0 0,0

Porvoo 0 0 0 0,0

Sipoo 120 2 1 1,49 0,70 0,1

Loviisan seutukunta 106 1 1 0,88 0,92 0,1

Lapinjärvi 0 0 0 0,0

Liljendal 0 0 0 0,0

Loviisa 0 0 0 0,0

Myrskylä 33 0 0 0,52 1,27 0,1

Pernaja 0 0 0 0,0

Pukkila 73 1 1 1,04 0,77 0,0

Ruotsinpyhtää 0 0 0 0,0

1) Sphagnum cover types area 2)Sphagnum peat (H1-3) reserves (mill. m3) 3)Sphagnum peat (H4) reserves (mill. m3)4)Mean depth of Sphagnum peat (H1-3), (m) 5)Mean depth of Sphagnum peat (H4), (m) 6)Eriophorum fibres (mill. m3)



59





Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 8122 74 132 0,92 1,63 15,2

Hämeenlinnan seutukunta 2182 13 19 0,58 0,89 3,5

Hattula 334 3 4 0,87 1,07 0,7

Hauho 161 0 1 0,25 0,61 0,3

Hämeenlinna 0 0 0 0,0

Janakkala 674 5 7 0,81 1,07 0,9

Kalvola 154 1 1 0,43 0,66 0,2

Lammi 399 2 2 0,39 0,59 0,5

Renko 360 1 3 0,31 0,91 0,8

Tuulos 100 1 1 0,50 0,97 0,1

Riihimäen seutukunta 1361 9 15 0,63 1,12 2,9

Hausjärvi 585 5 7 0,91 1,21 0,8

Loppi 666 3 8 0,38 1,15 2,1

Riihimäki 110 1 1 0,69 0,47 0,1

Forssan seutukunta 4579 53 98 1,16 2,13 8,8

Forssa 441 3 3 0,62 0,73 0,7

Humppila 252 2 3 0,77 1,09 0,6

Jokioinen 71 1 1 0,93 1,30 0,1

Tammela 3689 47 89 1,28 2,40 7,1

Ypäjä 126 1 2 0,54 1,66 0,3

Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 2161 8 13 0,39 0,59 4,1

Lahden seutukunta 1592 7 11 0,44 0,70 3,4

Artjärvi 38 0 0 0,37 0,47 0,0

Asikkala 160 0 1 0,06 0,32 0,2

Hollola 303 0 1 0,15 0,39 0,4

Hämeenkoski 114 0 1 0,25 0,70 0,2

Kärkölä 492 4 5 0,77 1,06 1,5

Lahti 120 1 1 0,62 0,74 0,2

Nastola 55 0 0 0,25 0,31 0,1

Orimattila 258 1 2 0,48 0,80 0,9

Padasjoki 52 0 0 0,10 0,25 0,0

Itä-Hämeen seutukunta 569 2 2 0,27 0,26 0,7

Hartola 512 1 1 0,29 0,25 0,7

Heinola 0 0 0 0,0

Sysmä 57 0 0 0,09 0,40 0,0

1)Sphagnum cover types area 2)Sphagnum peat (H1-3) reserves (mill. m3) 3)Sphagnum peat (H4) reserves (mill. m3)4)Mean depth of Sphagnum peat (H1-3), (m) 5)Mean depth of Sphagnum peat (H4), (m) 6)Eriophorum fibres (mill. m3)



60





Kymenlaakso - Kymmenedalen 7683 45 58 0,59 0,76 4,9

Kouvolan seutukunta 4296 19 27 0,44 0,62 2,8

Anjalankoski 2028 11 15 0,54 0,75 1,0

Elimäki 25 0 0 0,40 0,40 0,0

Iitti 509 3 4 0,50 0,86 0,7

Jaala 164 0 0 0,11 0,26 0,2

Kouvola 4 0 0 0,00 0,25 0,0

Kuusankoski 89 0 1 0,47 0,81 0,1

Valkeala 1477 5 6 0,33 0,39 0,8

Kotkan-Haminan seutukunta 3387 26 31 0,78 0,93 2,1

Hamina 0 0 0 0,0

Kotka 432 3 3 0,79 0,74 0,2

Miehikkälä 550 2 5 0,43 0,86 0,5

Pyhtää 1107 12 12 1,11 1,11 0,6

Vehkalahti 949 6 7 0,62 0,78 0,6

Virolahti 349 2 4 0,70 1,09 0,2

Etelä-Karjala - Södra Karelen 6541 22 28 0,34 0,42 4,8

Lappeenrannan seutukunta 1512 7 7 0,46 0,48 1,1

Joutseno 429 2 2 0,41 0,37 0,2

Lappeenranta 1083 5 6 0,48 0,52 0,9

Länsi-Saimaan seutukunta 4216 13 17 0,31 0,41 3,3

Lemi 97 0 0 0,03 0,23 0,0

Luumäki 2605 8 10 0,32 0,37 2,1

Savitaipale 659 1 2 0,22 0,35 0,6

Suomenniemi 0 0 0 0,0

Taipalsaari 126 0 0 0,14 0,37 0,1

Ylämaa 729 3 5 0,44 0,62 0,4

Imatran seutukunta 641 2 2 0,25 0,37 0,3

Imatra 22 0 0 0,09 0,32 0,0

Rautjärvi 75 0 0 0,20 0,52 0,0

Ruokolahti 544 1 2 0,26 0,35 0,3

Kärkikuntien seutukunta 172 1 1 0,29 0,53 0,1

Parikkala 103 0 1 0,32 0,65 0,1

Saari 69 0 0 0,25 0,36 0,0

Uukuniemi 0 0 0 0,0




61





Länsi-Suomen lääni - Västra Finlands län 141536 759 930 0,54 0,66 104,1

Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 15650 159 209 1,02 1,33 17,5

Turunmaan seutukunta - Åboland 91 1 1 1,00 1,04 0,1

Dragsfjärd 35 0 0 0,69 1,11 0,0

Houtskari 0 0 0 0,0

Iniö 0 0 0 0,0

Kemiö 56 1 1 1,20 1,00 0,0

Korppoo 0 0 0 0,0

Nauvo 0 0 0 0,0

Parainen 0 0 0 0,0

Västanfjärd 0 0 0 0,0

Salon seutukunta 2554 25 46 0,99 1,82 2,9

Halikko 335 4 5 1,29 1,50 0,2

Kiikala 297 3 6 0,99 2,14 0,4

Kisko 425 3 10 0,72 2,46 0,5

Kuusjoki 55 1 1 1,31 0,98 0,0

Muurla 99 0 3 0,40 2,60 0,2

Perniö 454 4 5 0,93 1,19 0,3

Pertteli 0 0 0 0,0

Salo 23 0 0 0,74 1,57 0,0

Somero 722 8 13 1,12 1,74 1,1

Suomusjärvi 144 1 3 1,03 2,21 0,1

Särkisalo 0 0 0 0,0

Turun seutukunta 1438 15 24 1,08 1,65 2,8

Askainen 2 0 0 0,00 0,00 0,0

Kaarina 0 0 0 0,0

Lemu 0 0 0 0,0

Lieto 109 1 2 0,86 1,69 0,2

Masku 20 0 0 0,45 0,95 0,0

Merimasku 0 0 0 0,0

Naantali 0 0 0 0,0

Nousiainen 872 9 17 1,07 1,93 2,2

Paimio 115 1 2 0,72 1,70 0,2

Piikkiö 0 0 0 0,0

Raisio 0 0 0 0,0

Rusko 0 0 0 0,0

Rymättylä 0 0 0 0,0

Sauvo 2 0 0 0,50 0,50 0,0

Turku 12 0 0 1,25 0,33 0,0

Vahto 306 4 3 1,34 0,92 0,2

Velkua 0 0 0 0,0




62





Vakka-Suomen seutukunta 4193 46 37 1,11 0,89 2,5

Kustavi 0 0 0 0,0

Laitila 2100 25 20 1,18 0,97 1,4

Mietoinen 208 1 2 0,56 0,93 0,2

Mynämäki 1837 20 15 1,09 0,81 0,9

Pyhäranta 19 0 0 0,68 0,58 0,0

Taivassalo 0 0 0 0,0

Uusikaupunki 2 0 0 0,00 1,00 0,0

Vehmaa 27 0 0 0,85 0,19 0,0

Loimaan seutukunta 7374 71 100 0,97 1,36 9,2

Alastaro 340 3 4 0,87 1,06 0,4

Aura 29 0 0 1,07 1,24 0,0

Karinainen 243 1 7 0,42 2,73 0,6

Koski Tl 128 0 4 0,31 2,96 0,3

Loimaa 0 0 0 0,0

Loimaan kunta 478 2 10 0,49 2,06 0,6

Marttila 683 5 11 0,80 1,64 1,1

Mellilä 671 7 7 0,97 1,05 0,5

Oripää 885 8 8 0,96 0,94 0,9

Pöytyä 1428 19 19 1,34 1,34 0,6

Tarvasjoki 55 1 0 1,00 0,73 0,0

Yläne 2434 24 30 0,99 1,22 4,3




63





Satakunta - Satakunda 17994 129 165 0,72 0,92 17,1

Rauman seutukunta 1449 18 13 1,23 0,90 1,0

Eura 903 10 9 1,07 1,05 0,6

Eurajoki 244 4 2 1,84 0,69 0,2

Kiukainen 54 1 0 1,31 0,46 0,0

Kodisjoki 12 0 0 0,67 0,75 0,0

Lappi 215 3 2 1,23 0,71 0,2

Rauma 21 0 0 1,48 0,38 0,0

Kaakkois-Satakunnan seutukunta 5691 58 73 1,02 1,28 7,2

Huittinen 2512 27 38 1,08 1,51 3,9

Kokemäki 1395 19 13 1,36 0,97 1,5

Köyliö 733 4 8 0,50 1,13 0,5

Punkalaidun 967 7 11 0,70 1,18 1,2

Säkylä 84 1 1 1,75 1,76 0,0

Vampula 0 0 0 0,0

Porin seutukunta 3369 27 30 0,80 0,89 1,9

Harjavalta 169 2 2 0,98 0,89 0,1

Kullaa 948 6 10 0,61 1,04 0,8

Luvia 13 0 0 0,69 0,23 0,0

Nakkila 167 1 1 0,84 0,80 0,1

Noormarkku 606 4 4 0,70 0,65 0,4

Pomarkku 1384 13 13 0,95 0,92 0,4

Pori 18 0 0 0,50 0,22 0,0

Ulvila 64 1 0 0,97 0,69 0,0

Pohjois-Satakunnan seutukunta 7485 26 49 0,35 0,66 7,0

Honkajoki 21 0 0 0,10 0,19 0,0

Jämijärvi 390 1 2 0,15 0,52 0,4

Kankaanpää 2473 8 22 0,33 0,90 2,1

Karvia 2545 5 7 0,21 0,26 2,4

Kiikoinen 157 1 1 0,55 0,69 0,3

Lavia 461 2 4 0,51 0,84 0,3

Merikarvia 820 5 7 0,56 0,83 1,0

Siikainen 618 4 6 0,70 1,01 0,6




64





Pirkanmaa - Birkaland 8188 30 42 0,37 0,52 7,8

Luoteis-Pirkanmaa 2975 8 11 0,25 0,38 2,4

Hämeenkyrö 144 1 1 0,38 0,67 0,1

Ikaalinen 414 1 2 0,28 0,52 0,5

Kihniö 473 1 1 0,27 0,26 0,3

Parkano 1871 4 7 0,23 0,36 1,4

Viljakkala 73 0 0 0,47 0,52 0,1

Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 111 1 1 0,59 0,63 0,1

Kuhmalahti 35 0 0 0,17 0,60 0,1

Luopioinen 65 1 0 0,88 0,71 0,0

Pälkäne 6 0 0 0,33 0,33 0,0

Sahalahti 5 0 0 0,00 0,20 0,0

Etelä-Pirkanmaan seutukunta 882 7 13 0,76 1,45 1,7

Kylmäkoski 108 1 1 0,99 0,93 0,3

Toijala 3 0 0 0,33 0,00 0,0

Urjala 594 5 10 0,79 1,64 1,1

Valkeakoski 177 1 2 0,54 1,15 0,3

Viiala 0 0 0 0,0

Tampereen seutukunta 163 1 1 0,45 0,79 0,1

Kangasala 7 0 0 0,14 0,29 0,0

Lempäälä 26 0 0 0,58 0,69 0,0

Nokia 17 0 0 0,24 0,59 0,0

Pirkkala 0 0 0 0,0

Tampere 6 0 0 0,50 0,50 0,0

Vesilahti 100 1 1 0,50 0,94 0,1

Ylöjärvi 7 0 0 0,00 0,14 0,0

Itä-Pirkanmaan seutukunta 209 0 1 0,22 0,42 0,2

Juupajoki 100 0 0 0,38 0,38 0,1

Längelmäki 51 0 0 0,00 0,65 0,1

Orivesi 58 0 0 0,12 0,28 0,0

Koillis-Pirkanmaan seutukunta 150 0 1 0,13 0,37 0,1

Kuorevesi 108 0 0 0,06 0,37 0,1

Mänttä 0 0 0 0,0

Vilppula 42 0 0 0,31 0,38 0,0

Pohjois-Pirkanmaan seutukunta 3042 10 9 0,34 0,28 2,4

Kuru 935 4 3 0,38 0,37 0,9

Ruovesi 130 0 1 0,21 0,48 0,0

Virrat 1977 7 4 0,33 0,22 1,4

Lounais-Pirkanmaan seutukunta 656 3 6 0,49 0,95 0,9

Mouhijärvi 179 1 3 0,52 1,83 0,4

Suodenniemi 95 0 1 0,33 0,88 0,1

Vammala 240 1 1 0,35 0,51 0,3

Äetsä 142 1 1 0,80 0,61 0,1




65





Keski-Suomi - Mellersta Finland 9678 16 32 0,17 0,33 5,8

Jyväskylän seutukunta 159 0 1 0,18 0,56 0,1

Jyväskylä 3 0 0 0,00 0,33 0,0

Jyväskylän mlk 119 0 1 0,18 0,55 0,1

Laukaa 37 0 0 0,19 0,62 0,0

Muurame 0 0 0 0,0

Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunta 971 1 2 0,09 0,24 0,8

Hankasalmi 212 0 0 0,07 0,20 0,0

Joutsa 71 0 0 0,18 0,44 0,1

Leivonmäki 650 1 2 0,09 0,23 0,7

Luhanka 0 0 0 0,0

Toivakka 38 0 0 0,03 0,29 0,0

Keuruun seutukunta 5161 9 19 0,18 0,36 3,9

Keuruu 1871 2 5 0,10 0,29 1,6

Multia 2369 5 9 0,23 0,38 1,8

Petäjävesi 537 1 2 0,15 0,41 0,3

Uurainen 384 1 2 0,24 0,54 0,2

Jämsän seutukunta 519 1 2 0,10 0,45 0,4

Jämsä 155 0 1 0,08 0,50 0,2

Jämsänkoski 267 0 1 0,13 0,42 0,1

Korpilahti 88 0 0 0,06 0,41 0,1

Kuhmoinen 9 0 0 0,11 1,11 0,0

Äänekosken seutukunta 27 0 0 0,15 0,30 0,0

Konnevesi 0 0 0 0,0

Sumiainen 11 0 0 0,27 0,27 0,0

Suolahti 16 0 0 0,06 0,31 0,0

Äänekoski 0 0 0 0,0

Saarijärven seutukunta 2107 5 6 0,22 0,29 0,4

Kannonkoski 299 0 1 0,16 0,20 0,1

Karstula 479 1 2 0,19 0,34 0,1

Kivijärvi 16 0 0 0,06 0,06 0,0

Kyyjärvi 1075 3 3 0,23 0,28 0,2

Pylkönmäki 191 0 1 0,25 0,36 0,0

Saarijärvi 47 0 0 0,40 0,62 0,0

Viitasaaren seutukunta 734 1 2 0,12 0,22 0,2

Kinnula 200 0 0 0,10 0,20 0,0

Pihtipudas 534 1 1 0,13 0,23 0,2

Viitasaari 0 0 0 0,0




66





Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 54635 238 307 0,43 0,56 35,7

Suupohjan seutukunta 17774 75 139 0,42 0,78 12,8

Isojoki 5900 28 44 0,47 0,75 6,0

Jurva 2566 11 24 0,45 0,93 1,4

Karijoki 636 3 6 0,47 0,89 0,3

Kauhajoki 5014 14 32 0,28 0,64 4,0

Teuva 3658 18 34 0,50 0,92 1,1

Pohjoisten seinänaapurien seutukunta 8062 53 44 0,65 0,54 3,6

Ilmajoki 2335 12 12 0,51 0,51 1,8

Nurmo 2972 17 14 0,58 0,46 1,0

Seinäjoki 243 1 1 0,44 0,23 0,1

Ylistaro 2512 23 18 0,90 0,70 0,7

Eteläisten seinänaapurien seutukunta 5906 21 29 0,35 0,48 5,2

Jalasjärvi 3086 12 15 0,39 0,50 2,5

Kurikka 1479 4 8 0,29 0,52 1,1

Peräseinäjoki 1341 4 6 0,31 0,41 1,5

Kuusiokuntien seutukunta 8634 24 24 0,28 0,28 6,3

Alavus 2667 8 10 0,28 0,37 2,8

Kuortane 1349 5 3 0,34 0,22 0,8

Lehtimäki 1414 3 3 0,18 0,21 1,3

Soini 711 2 2 0,32 0,32 0,1

Töysä 336 1 1 0,29 0,19 0,1

Ähtäri 2157 6 5 0,27 0,25 1,2

Härmänmaan seutukunta 6563 39 31 0,59 0,47 3,2

Alahärmä 325 2 1 0,51 0,42 0,1

Kauhava 639 2 3 0,32 0,42 0,4

Lapua 4791 28 23 0,58 0,47 2,3

Ylihärmä 808 7 4 0,91 0,49 0,5

Järviseudun seutukunta 7696 27 40 0,35 0,52 4,6

Alajärvi 1350 3 3 0,25 0,20 1,2

Evijärvi 2347 9 15 0,38 0,63 1,3

Kortesjärvi 1464 6 9 0,41 0,62 0,7

Lappajärvi 1888 6 10 0,34 0,51 1,2

Vimpeli 647 2 4 0,36 0,64 0,1




67





Pohjanmaa - Österbotten 14850 120 96 0,81 0,65 6,5

Kyrönmaan seutukunta 5314 46 31 0,86 0,59 1,9

Isokyrö 2162 21 12 0,96 0,54 0,8

Laihia 3152 25 19 0,80 0,61 1,1

Vähäkyrö 0 0 0 0,0

Vaasan seutukunta 2985 25 19 0,85 0,63 1,2

Korsnäs 20 0 0 0,30 0,85 0,0

Maalahti 2040 20 10 0,98 0,49 0,8

Maksamaa 0 0 0 0,0

Mustasaari 33 0 0 1,00 0,79 0,0

Oravainen 0 0 0 0,0

Vaasa 0 0 0 0,0

Vöyri 892 5 8 0,55 0,93 0,3

Sydösterbottens kustregion 4227 36 30 0,86 0,70 2,2

Kaskinen 0 0 0 0,0

Kristiinankaupunki 1123 10 8 0,86 0,67 0,5

Närpiö 3104 27 22 0,86 0,71 1,7

Jakobstadsregionen 2324 12 16 0,52 0,70 1,2

Kruunupyy 1578 9 10 0,54 0,66 0,7

Luoto 0 0 0 0,0

Pedersören kunta 732 3 6 0,48 0,80 0,4

Pietarsaari 0 0 0 0,0

Uusikaarlepyy 14 0 0 0,14 0,29 0,0

Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 20541 67 80 0,33 0,39 13,7

Kaustisen seutukunta 15886 52 56 0,33 0,35 9,3

Halsua 1290 5 2 0,40 0,16 0,2

Kaustinen 1592 5 7 0,28 0,43 0,6

Lestijärvi 869 3 3 0,33 0,30 0,3

Perho 3432 11 8 0,33 0,25 1,4

Toholampi 3200 6 11 0,18 0,34 4,6

Ullava 318 0 2 0,15 0,47 0,4

Veteli 5185 22 24 0,43 0,45 1,8

Kokkolan seutukunta 4655 15 24 0,32 0,52 4,3

Himanka 0 0 0 0,0

Kannus 154 0 1 0,11 0,42 0,1

Kokkola 360 2 2 0,42 0,68 0,4

Kälviä 3980 13 20 0,33 0,50 3,7

Lohtaja 161 0 1 0,11 0,75 0,2




68





Itä-Suomen lääni - Östra Finlands län 41965 87 150 0,21 0,36 17,0

Etelä-Savo - Södra Savolax 13184 32 55 0,24 0,42 3,9

Mikkelin seutukunta 3680 8 13 0,22 0,36 1,4

Anttola 0 0 0 0,0

Hirvensalmi 63 0 1 0,48 0,90 0,0

Kangasniemi 983 2 2 0,18 0,25 0,3

Mikkeli 0 0 0 0,0

Mikkelin mlk 1967 5 9 0,24 0,43 0,9

Mäntyharju 638 1 2 0,21 0,26 0,1

Pertunmaa 29 0 0 0,10 0,28 0,0

Ristiina 0 0 0 0,0

Juvan seutukunta 2416 5 11 0,21 0,47 0,7

Juva 2035 4 10 0,21 0,49 0,6

Puumala 0 0 0 0,0

Rantasalmi 363 1 1 0,21 0,34 0,1

Sulkava 18 0 0 0,22 0,22 0,0

Savonlinnan seutukunta 1430 5 6 0,32 0,45 0,3

Enonkoski 0 0 0 0,0

Kerimäki 1389 4 6 0,32 0,46 0,3

Punkaharju 0 0 0 0,0

Savonlinna 41 0 0 0,15 0,22 0,0

Savonranta 0 0 0 0,0

Joroisten seutukunta 837 2 5 0,23 0,57 0,1

Heinävesi 0 0 0 0,0

Joroinen 837 2 5 0,23 0,57 0,1

Kangaslampi 0 0 0 0,0

Pieksämäen seutukunta 4821 12 19 0,25 0,40 1,3

Haukivuori 1391 5 6 0,33 0,45 0,4

Jäppilä 469 1 2 0,20 0,49 0,1

Pieksämäen mlk 2312 5 8 0,20 0,35 0,6

Pieksämäki 133 0 1 0,37 0,41 0,0

Virtasalmi 516 1 2 0,28 0,41 0,1




69





Pohjois-Savo - Norra Savolax 10154 17 31 0,16 0,31 3,9

Ylä-Savon seutukunta 5957 8 17 0,13 0,28 2,3

Iisalmi 74 0 0 0,05 0,15 0,0

Keitele 40 0 0 0,15 0,28 0,0

Kiuruvesi 803 1 2 0,11 0,30 0,2

Lapinlahti 4 0 0 0,00 0,25 0,0

Maaninka 0 0 0 0,0

Pielavesi 1273 1 4 0,11 0,30 0,9

Sonkajärvi 2349 3 6 0,14 0,27 0,7

Varpaisjärvi 233 0 1 0,19 0,37 0,1

Vieremä 1181 2 3 0,13 0,27 0,4

Kuopion seutukunta 261 0 1 0,12 0,39 0,0

Kuopio 235 0 1 0,12 0,40 0,0

Siilinjärvi 26 0 0 0,12 0,23 0,0

Vehmersalmi 0 0 0 0,0

Koillis-Savon seutukunta 2571 6 8 0,24 0,30 1,3

Juankoski 137 0 0 0,09 0,28 0,1

Kaavi 57 0 0 0,07 0,67 0,1

Nilsiä 263 1 1 0,20 0,25 0,2

Rautavaara 2114 5 6 0,25 0,29 1,0

Tuusniemi 0 0 0 0,0

Varkauden seutukunta 78 0 1 0,14 0,67 0,0

Leppävirta 78 0 1 0,14 0,67 0,0

Varkaus 0 0 0 0,0

Sisä-Savon seutukunta 1287 2 5 0,18 0,41 0,3

Karttula 386 1 2 0,17 0,43 0,0

Rautalampi 0 0 0 0,0

Suonenjoki 878 2 4 0,18 0,41 0,2

Tervo 3 0 0 0,00 0,00 0,0

Vesanto 20 0 0 0,10 0,25 0,0




70





Pohjois-Karjala - Norra Karelen 18627 39 63 0,21 0,34 9,2

Outokummun seutukunta 1618 3 7 0,19 0,41 1,0

Outokumpu 386 1 1 0,24 0,32 0,3

Polvijärvi 1232 2 5 0,18 0,44 0,7

Joensuun seutukunta 1445 2 5 0,17 0,32 1,1

Eno 286 1 2 0,17 0,55 0,2

Joensuu 45 0 0 0,22 0,49 0,0

Kiihtelysvaara 786 1 2 0,18 0,26 0,6

Kontiolahti 98 0 0 0,09 0,39 0,1

Liperi 0 0 0 0,0

Pyhäselkä 230 0 0 0,15 0,20 0,2

Ilomantsin seutukunta 11681 22 33 0,19 0,29 4,7

Ilomantsi 9668 18 25 0,18 0,26 4,5

Tuupovaara 2013 5 8 0,23 0,39 0,2

Keski-Karjalan seutukunta 1556 5 12 0,31 0,75 1,0

Kesälahti 453 2 3 0,39 0,65 0,4

Kitee 388 1 6 0,30 1,51 0,1

Rääkkylä 0 0 0 0,0

Tohmajärvi 634 2 2 0,28 0,39 0,3

Värtsilä 81 0 0 0,15 0,53 0,1

Pielisen Karjalan seutukunta 2327 6 7 0,26 0,30 1,3

Juuka 904 2 3 0,22 0,32 0,3

Lieksa 1039 3 3 0,30 0,24 0,8

Nurmes 271 1 1 0,27 0,46 0,2

Valtimo 113 0 0 0,14 0,28 0,1




71





Oulun lääni - Uleåborgs län 66909 126 189 0,19 0,28 27,3

Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 58751 118 165 0,20 0,28 22,2

Oulun seutukunta 4663 15 21 0,32 0,45 4,4

Hailuoto 0 0 0 0,0

Haukipudas 362 1 2 0,39 0,62 0,2

Kempele 0 0 0 0,0

Kiiminki 332 1 2 0,25 0,53 0,5

Muhos 2958 9 12 0,31 0,42 3,0

Oulu 463 1 2 0,32 0,51 0,4

Oulunsalo 548 2 2 0,36 0,38 0,3

Lakeuden seutukunta 2172 4 6 0,19 0,27 0,8

Liminka 561 1 1 0,16 0,16 0,2

Lumijoki 0 0 0 0,0

Rantsila 1427 3 4 0,19 0,27 0,5

Temmes 6 0 0 0,50 0,17 0,0

Tyrnävä 178 1 1 0,28 0,60 0,1

Iin seutukunta 11485 21 40 0,18 0,35 5,6

Ii 288 1 1 0,24 0,38 0,2

Kuivaniemi 2395 6 9 0,23 0,38 0,7

Utajärvi 4016 7 13 0,18 0,31 1,3

Yli-Ii 1093 2 4 0,22 0,36 0,5

Ylikiiminki 3693 5 13 0,14 0,36 2,9

Raahen seutukunta 3983 11 13 0,27 0,32 1,2

Pattijoki 622 2 3 0,35 0,55 0,2

Pyhäjoki 246 1 1 0,32 0,22 0,1

Raahe 0 0 0 0,0 Ruukki 1723 4 5 0,22 0,28 0,5

Siikajoki 0 0 0 0,0

Vihanti 1392 4 4 0,29 0,29 0,5

Siikalatvan seutukunta 6724 14 20 0,20 0,30 3,9

Kestilä 833 1 2 0,15 0,26 0,4

Piippola 2475 6 6 0,25 0,25 1,3

Pulkkila 905 2 1 0,21 0,15 0,5 Pyhäntä 2511 4 10 0,17 0,42 1,7

Nivala-Haapajärven seutukunta 10193 18 20 0,18 0,20 3,5

Haapajärvi 1422 4 2 0,25 0,14 0,1 Haapavesi 2915 6 7 0,21 0,25 0,4

Kärsämäki 2591 3 5 0,13 0,18 0,9

Nivala 271 1 0 0,25 0,14 0,2

Pyhäjärvi 2228 3 4 0,16 0,19 1,4

Reisjärvi 766 1 2 0,17 0,21 0,6




72





Ylivieskan seutukunta 5616 15 14 0,26 0,25 1,0

Alavieska 383 2 1 0,56 0,38 0,1

Kalajoki 442 2 2 0,53 0,51 0,1

Merijärvi 184 1 1 0,37 0,45 0,0 Oulainen 586 1 3 0,17 0,50 0,1

Sievi 3479 7 5 0,21 0,15 0,5

Ylivieska 542 1 2 0,25 0,31 0,2

Koillismaan seutukunta 13915 20 31 0,14 0,22 1,7

Kuusamo 155 0 0 0,12 0,19 0,0

Pudasjärvi 13683 20 31 0,14 0,22 1,7

Taivalkoski 77 0 0 0,05 0,01 0,0

Kainuu - Kajanaland 8158 8 24 0,10 0,29 5,2

Ylä-Kainuun seutukunta 3480 4 8 0,11 0,24 2,1

Hyrynsalmi 675 0 2 0,06 0,27 0,1

Kuhmo 889 1 2 0,12 0,26 1,2

Puolanka 36 0 0 0,08 0,19 0,0 Suomussalmi 162 0 0 0,04 0,30 0,0

Vaala 1718 2 4 0,13 0,21 0,7

Kajaanin seutukunta 4678 5 15 0,10 0,33 3,1

Kajaani 1748 2 4 0,10 0,24 1,5 Paltamo 614 1 2 0,08 0,38 0,2

Ristijärvi 414 0 2 0,09 0,48 0,2

Sotkamo 1075 1 5 0,11 0,42 1,0

Vuolijoki 827 1 2 0,10 0,28 0,3




73





Lapin lääni - Lapplands län 15906 21 47 0,13 0,29 3,2 Rovaniemen seutukunta 10220 14 31 0,13 0,30 2,3

Ranua 9237 12 29 0,13 0,31 2,2

Rovaniemen mlk 983 2 2 0,16 0,23 0,1

Rovaniemi 0 0 0 0,0

Kemi-Tornion seutukunta 2246 5 8 0,21 0,36 0,3

Kemi 0 0 0 0,0

Keminmaa 470 2 3 0,51 0,57 0,0

Simo 725 1 2 0,13 0,23 0,2

Tervola 243 0 1 0,02 0,39 0,0 Tornio 808 1 3 0,17 0,34 0,1

Torniolaakson seutukunta 890 1 2 0,12 0,25 0,1

Pello 17 0 0 0,00 0,24 0,0

Ylitornio 873 1 2 0,12 0,25 0,1

Koillis-Lapin seutukunta 629 0 1 0,06 0,17 0,0 Kemijärvi 272 0 0 0,08 0,14 0,0

Pelkosenniemi 18 0 0 0,00 0,06 0,0

Posio 0 0 0 0,0

Salla 339 0 1 0,04 0,20 0,0

Savukoski 0 0 0 0,0

Tunturi-Lapin seutukunta 1668 1 3 0,05 0,19 0,0

Enontekiö 89 0 0 0,07 0,08 0,0

Kittilä 1483 1 3 0,04 0,19 0,0

Kolari 96 0 0 0,13 0,26 0,0 Muonio 0 0 0 0,0

Pohjois-Lapin seutukunta 253 0 1 0,03 0,49 0,4

Inari 0 0 0 0,0 Sodankylä 253 0 1 0,03 0,49 0,4

Utsjoki 0 0 0 0,0




74





Ahvenanmaa - Åland 60 0,2 0,3 0,33 0,55 0,02 Mariehamns regionkommun 60 0,2 0,3 0,33 0,55 0,02

Eckerö 2 0,0 0,0 0,00 0,50 0,00

Finström 0 0,0 0,0 0,00

Geta 2 0,0 0,0 1,00 2,00 0,00

Hammarland 0 0,0 0,0 0,00

Jomala 20 0,1 0,2 0,45 0,75 0,01

Lemland 32 0,1 0,1 0,28 0,38 0,01 Lumparland 0 0,0 0,0 0,00

Maarianhamina 0 0,0 0,0 0,00

Saltvik 0 0,0 0,0 0,00

Sund 4 0,0 0,0 0,00 0,25 0,00

Föglö regionkommun 0 0 0 0

Brändö 0 0 0 0

Föglö 0 0 0 0 Kumlinge 0 0 0 0

Kökar 0 0 0 0

Sottunga 0 0 0 0

Vårdö 0 0 0 0

Koko maa — Total area 293527 1166 1575 0,40 0,54 183,5




75

Liite 6. Vaalean rahkaturpeen ja tupasvillakuitujen potentiaaliset varat kunnittain.Appendix 6. The estimated resources of light Sphagnum – peat (H

1-4) and cottongrass fibres by

municipality.

Kunta — Municipality 1)Pot. kasvu- 2)Rahkat. 3)Rahkat. 4)Rahkat. 5)Rahkat. 6)Er-


ala ha m m milj.m3 milj.m3 milj.m3

Etelä-Suomen lääni - Södra Finlands län 37153 0,62 0,95 232 353 46

Uusimaa - Nyland 3147 0,85 1,07 27 34 4

Helsingin seutukunta 2183 0,91 0,96 19 21 2

Espoo 22 0,79 1,29 0 0 0

Helsinki 0 0,00 0,00 0 0 0

Hyvinkää 814 0,63 1,17 5 10 1

Järvenpää 0 0,00 0,00 0 0 0

Kauniainen 0 0,00 1,00 0 0 0

Kerava 7 0,75 1,00 0 0 0

Kirkkonummi 114 1,31 0,85 1 1 0

Mäntsälä 741 0,81 0,74 6 5 0

Nurmijärvi 102 1,66 0,85 2 1 0

Pornainen 112 1,20 1,16 1 1 0

Siuntio 89 1,00 0,75 1 1 0

Tuusula 75 1,17 1,29 1 1 0

Vantaa 106 1,40 1,18 1 1 0

Lohjan seutukunta 448 0,31 1,32 2 6 1

Karjalohja 0 0,00 0,00 0 0 0

Karkkila 177 0,25 1,32 0 2 0

Lohja 0 0,00 0,00 0 0 0

Nummi-Pusula 125 0,38 1,31 0 2 0

Sammatti 0 0,00 0,00 0 0 0

Vihti 147 0,67 1,25 1 2 0

Tammisaaren seutukunta 515 1,16 1,61 6 7 1

Hanko 7 0,83 0,83 0 0 0

Inkoo 157 1,22 2,27 2 4 0

Karjaa 0 0,00 0,00 0 0 0

Pohja 0 0,00 0,00 0 0 0

Tammisaari 351 1,10 0,86 4 3 1

Itä-Uusimaa - Östra Nyland 214 0,84 1,03 2 2 0

Porvoon seutukunta 40 1,49 0,70 1 0 0

Askola 0 0,00 0,00 0 0 0

Porvoo 0 0,00 0,00 0 0 0

Sipoo 40 1,49 0,70 1 0 0

Loviisan seutukunta 173 0,88 0,92 1 2 0

Lapinjärvi 0 0,00 0,00 0 0 0

Liljendal 0 0,00 0,00 0 0 0

Loviisa 0 0,00 0,00 0 0 0

Myrskylä 117 0,52 1,27 1 1 0

Pernaja 0 0,00 0,00 0 0 0

Pukkila 57 1,04 0,77 1 0 0

Ruotsinpyhtää 0 0,00 0,00 0 0 0

1) Estimated horticultural peat area (ha) 2) Mean depth of light Sphagnum peat (H1-3) (m) 3) Mean depth of brown Sphagnum peat (H4) (m) 4) Light Sphagnum peat (H1-3) reserves (mill. m3) 5) Brown Sphagnum peat (H4) reserves (mill. m3) 6) Eriophorum fibres (mill. m3)



76





Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 13032 0,87 1,55 114 202 25

Hämeenlinnan seutukunta 4774 0,58 0,89 30 45 8

Hattula 1285 0,87 1,07 11 14 3

Hauho 307 0,25 0,61 1 2 1

Hämeenlinna 0 0,00 0,00 0 0 0

Janakkala 1503 0,81 1,07 12 16 2

Kalvola 406 0,43 0,66 2 3 0

Lammi 366 0,39 0,59 1 2 0

Renko 787 0,31 0,91 2 7 2

Tuulos 119 0,50 0,97 1 1 0

Riihimäen seutukunta 2448 0,63 1,12 14 28 6

Hausjärvi 858 0,91 1,21 8 10 1

Loppi 1485 0,38 1,15 6 17 5

Riihimäki 106 0,69 0,47 1 1 0

Forssan seutukunta 5810 1,16 2,13 70 129 11

Forssa 445 0,62 0,73 3 3 1

Humppila 102 0,77 1,09 1 1 0

Jokioinen 64 0,93 1,30 1 1 0

Tammela 5056 1,28 2,40 65 121 10

Ypäjä 142 0,54 1,66 1 2 0

Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 2352 0,38 0,57 9 14 4

Lahden seutukunta 1749 0,44 0,70 7 12 4

Artjärvi 38 0,37 0,47 0 0 0

Asikkala 240 0,06 0,32 0 1 0

Hollola 249 0,15 0,39 0 1 0

Hämeenkoski 113 0,25 0,70 0 1 0

Kärkölä 558 0,77 1,06 4 6 2

Lahti 88 0,62 0,74 1 1 0

Nastola 91 0,25 0,31 0 0 0

Orimattila 258 0,48 0,80 1 2 1

Padasjoki 113 0,10 0,25 0 0 0

Itä-Hämeen seutukunta 603 0,27 0,26 2 2 1

Hartola 543 0,29 0,25 2 1 1

Heinola 0 0,00 0,00 0 0 0

Sysmä 60 0,09 0,40 0 0 0




77





Kymenlaakso - Kymmenedalen 7659 0,58 0,75 45 57 5

Kouvolan seutukunta 4273 0,44 0,62 18 26 3

Anjalankoski 1855 0,54 0,75 10 14 1

Elimäki 43 0,40 0,40 0 0 0

Iitti 423 0,50 0,86 2 4 1

Jaala 143 0,11 0,26 0 0 0

Kouvola 5 0,00 0,25 0 0 0

Kuusankoski 77 0,47 0,81 0 1 0

Valkeala 1726 0,33 0,39 6 7 1

Kotkan-Haminan seutukunta 3387 0,78 0,93 26 31 2

Hamina 0 0,00 0,00 0 0 0

Kotka 411 0,79 0,74 3 3 0

Miehikkälä 572 0,43 0,86 2 5 1

Pyhtää 1099 1,11 1,11 12 12 1

Vehkalahti 915 0,62 0,78 6 7 1

Virolahti 391 0,70 1,09 3 4 0

Etelä-Karjala - Södra Karelen 10750 0,34 0,42 36 45 7

Lappeenrannan seutukunta 2670 0,46 0,48 12 12 2

Joutseno 1119 0,41 0,37 5 4 1

Lappeenranta 1551 0,48 0,52 7 8 1

Länsi-Saimaan seutukunta 5444 0,31 0,41 17 21 4

Lemi 132 0,03 0,23 0 0 0

Luumäki 3554 0,32 0,37 11 13 3

Savitaipale 836 0,22 0,35 2 3 1

Suomenniemi 0 0,00 0,00 0 0 0

Taipalsaari 235 0,14 0,37 0 1 0

Ylämaa 687 0,44 0,62 3 4 0

Imatran seutukunta 2193 0,25 0,37 6 8 1

Imatra 13 0,09 0,32 0 0 0

Rautjärvi 356 0,20 0,52 1 2 0

Ruokolahti 1823 0,26 0,35 5 6 1

Kärkikuntien seutukunta 443 0,29 0,53 1 3 0

Parikkala 333 0,32 0,65 1 2 0

Saari 111 0,25 0,36 0 0 0

Uukuniemi 0 0,00 0,00 0 0 0




78





Länsi-Suomen lääni - Västra Finlands län 241206 0,46 0,60 1120 1446 169

Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 17394 1,02 1,33 176 233 19

Turunmaan seutukunta - Åboland 148 1,00 1,04 1 2 0

Dragsfjärd 79 0,69 1,11 1 1 0

Houtskari 0 0,00 0,00 0 0 0

Iniö 0 0,00 0,00 0 0 0

Kemiö 69 1,20 1,00 1 1 0

Korppoo 0 0,00 0,00 0 0 0

Nauvo 0 0,00 0,00 0 0 0

Parainen 0 0,00 0,00 0 0 0

Västanfjärd 0 0,00 0,00 0 0 0

Salon seutukunta 3119 0,99 1,82 31 57 3

Halikko 355 1,29 1,50 5 5 0

Kiikala 519 0,99 2,14 5 11 1

Kisko 576 0,72 2,46 4 14 1

Kuusjoki 71 1,31 0,98 1 1 0

Muurla 50 0,40 2,60 0 1 0

Perniö 604 0,93 1,19 6 7 0

Pertteli 0 0,00 0,00 0 0 0

Salo 23 0,74 1,57 0 0 0

Somero 762 1,12 1,74 9 13 1

Suomusjärvi 159 1,03 2,21 2 4 0

Särkisalo 0 0,00 0,00 0 0 0

Turun seutukunta 1452 1,08 1,65 16 23 3

Askainen 2 0,00 0,00 0 0 0

Kaarina 0 0,00 0,00 0 0 0

Lemu 0 0,00 0,00 0 0 0

Lieto 79 0,86 1,69 1 1 0

Masku 23 0,45 0,95 0 0 0

Merimasku 0 0,00 0,00 0 0 0

Naantali 0 0,00 0,00 0 0 0

Nousiainen 844 1,07 1,93 9 16 2

Paimio 70 0,72 1,70 1 1 0

Piikkiö 0 0,00 0,00 0 0 0

Raisio 0 0,00 0,00 0 0 0

Rusko 0 0,00 0,00 0 0 0

Rymättylä 0 0,00 0,00 0 0 0

Sauvo 3 0,50 0,50 0 0 0

Turku 10 1,25 0,33 0 0 0

Vahto 422 1,34 0,92 6 4 0

Velkua 0 0,00 0,00 0 0 0




79





Vakka-Suomen seutukunta 4334 1,11 0,89 48 38 2

Kustavi 0 0,00 0,00 0 0 0

Laitila 1772 1,18 0,97 21 17 1

Mietoinen 67 0,56 0,93 0 1 0

Mynämäki 2405 1,09 0,81 26 20 1

Pyhäranta 44 0,68 0,58 0 0 0

Taivassalo 0 0,00 0,00 0 0 0

Uusikaupunki 16 0,00 1,00 0 0 0

Vehmaa 30 0,85 0,19 0 0 0

Loimaan seutukunta 8342 0,97 1,36 79 114 10

Alastaro 870 0,87 1,06 8 9 1

Aura 32 1,07 1,24 0 0 0

Karinainen 232 0,42 2,73 1 6 1

Koski Tl 127 0,31 2,96 0 4 0

Loimaa 0 0,00 0,00 0 0 0

Loimaan kunta 757 0,49 2,06 4 16 1

Marttila 711 0,80 1,64 6 12 1

Mellilä 669 0,97 1,05 6 7 0

Oripää 684 0,96 0,94 7 6 1

Pöytyä 1566 1,34 1,34 21 21 1

Tarvasjoki 35 1,00 0,73 0 0 0

Yläne 2659 0,99 1,22 26 32 5




80





Satakunta - Satakunda 35135 0,65 0,85 228 298 30

Rauman seutukunta 2847 1,23 0,90 41 24 2

Eura 1209 1,07 1,05 13 13 1

Eurajoki 1270 1,84 0,69 23 9 1

Kiukainen 94 1,31 0,46 1 0 0

Kodisjoki 8 0,67 0,75 0 0 0

Lappi 220 1,23 0,71 3 2 0

Rauma 47 1,48 0,38 1 0 0

Kaakkois-Satakunnan seutukunta 8178 1,02 1,28 77 102 9

Huittinen 2656 1,08 1,51 29 40 4

Kokemäki 1726 1,36 0,97 24 17 2

Köyliö 2048 0,50 1,13 10 23 2

Punkalaidun 1499 0,70 1,18 11 18 2

Säkylä 249 1,75 1,76 4 4 0

Vampula 0 0,00 0,00 0 0 0

Porin seutukunta 5504 0,80 0,89 44 47 3

Harjavalta 621 0,98 0,89 6 6 1

Kullaa 1314 0,61 1,04 8 14 1

Luvia 17 0,69 0,23 0 0 0

Nakkila 365 0,84 0,80 3 3 0

Noormarkku 1217 0,70 0,65 8 8 1

Pomarkku 1743 0,95 0,92 16 16 0

Pori 75 0,50 0,22 0 0 0

Ulvila 153 0,97 0,69 1 1 0

Pohjois-Satakunnan seutukunta 18607 0,35 0,66 66 125 15

Honkajoki 2759 0,10 0,19 3 5 1

Jämijärvi 679 0,15 0,52 1 4 1

Kankaanpää 6214 0,33 0,90 20 56 5

Karvia 3315 0,21 0,26 7 9 3

Kiikoinen 506 0,55 0,69 3 4 1

Lavia 945 0,51 0,84 5 8 1

Merikarvia 1286 0,56 0,83 7 11 2

Siikainen 2902 0,70 1,01 20 29 3




81





Pirkanmaa - Birkaland 20412 0,34 0,47 69 95 18

Luoteis-Pirkanmaan seutukunta 10215 0,25 0,38 25 39 8

Hämeenkyrö 575 0,38 0,67 2 4 0

Ikaalinen 1111 0,28 0,52 3 6 1

Kihniö 1459 0,27 0,26 4 4 1

Parkano 6990 0,23 0,36 16 25 5

Viljakkala 79 0,47 0,52 0 0 0

Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 229 0,59 0,63 1 1 0

Kuhmalahti 66 0,17 0,60 0 0 0

Luopioinen 122 0,88 0,71 1 1 0

Pälkäne 21 0,33 0,33 0 0 0

Sahalahti 19 0,00 0,20 0 0 0

Etelä-Pirkanmaan seutukunta 1667 0,76 1,45 14 23 3

Kylmäkoski 440 0,99 0,93 4 4 1

Toijala 11 0,33 0,00 0 0 0

Urjala 1048 0,79 1,64 8 17 2

Valkeakoski 168 0,54 1,15 1 2 0

Viiala 0 0,00 0,00 0 0 0

Tampereen seutukunta 280 0,45 0,79 1 2 0

Kangasala 16 0,14 0,29 0 0 0

Lempäälä 21 0,58 0,69 0 0 0

Nokia 16 0,24 0,59 0 0 0

Pirkkala 0 0,00 0,00 0 0 0

Tampere 135 0,50 0,50 1 1 0

Vesilahti 87 0,50 0,94 0 1 0

Ylöjärvi 5 0,00 0,14 0 0 0

Itä-Pirkanmaan seutukunta 900 0,22 0,42 2 3 0

Juupajoki 226 0,38 0,38 1 1 0

Längelmäki 106 0,00 0,65 0 1 0

Orivesi 568 0,12 0,28 1 2 0

Koillis-Pirkanmaan seutukunta 248 0,13 0,37 0 1 0

Kuorevesi 155 0,06 0,37 0 1 0

Mänttä 0 0,00 0,00 0 0 0

Vilppula 93 0,31 0,38 0 0 0

Pohjois-Pirkanmaan seutukunta 5779 0,34 0,28 20 16 5

Kuru 2052 0,38 0,37 8 8 2

Ruovesi 161 0,21 0,48 0 1 0

Virrat 3567 0,33 0,22 12 8 3

Lounais-Pirkanmaan seutukunta 1095 0,49 0,95 5 10 1

Mouhijärvi 228 0,52 1,83 1 4 1

Suodenniemi 196 0,33 0,88 1 2 0

Vammala 438 0,35 0,51 2 2 1

Äetsä 233 0,80 0,61 2 1 0




82





Keski-Suomi - Mellersta Finland 22602 0,17 0,33 40 75 10

Jyväskylän seutukunta 117 0,18 0,56 0 1 0

Jyväskylä 0 0,00 0,33 0 0 0

Jyväskylän mlk 57 0,18 0,55 0 0 0

Laukaa 60 0,19 0,62 0 0 0

Muurame 0 0,00 0,00 0 0 0

Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunta 2083 0,09 0,24 2 5 2

Hankasalmi 428 0,07 0,20 0 1 0

Joutsa 332 0,18 0,44 1 1 0

Leivonmäki 1194 0,09 0,23 1 3 1

Luhanka 0 0,00 0,00 0 0 0

Toivakka 129 0,03 0,29 0 0 0

Keuruun seutukunta 6729 0,18 0,36 12 26 5

Keuruu 2017 0,10 0,29 2 6 2

Multia 2499 0,23 0,38 6 9 2

Petäjävesi 1101 0,15 0,41 2 5 1

Uurainen 1112 0,24 0,54 3 6 0

Jämsän seutukunta 840 0,10 0,45 1 4 1

Jämsä 420 0,08 0,50 0 2 1

Jämsänkoski 319 0,13 0,42 0 1 0

Korpilahti 90 0,06 0,41 0 0 0

Kuhmoinen 10 0,11 1,11 0 0 0

Äänekosken seutukunta 163 0,15 0,30 0 0 0

Konnevesi 0 0,00 0,00 0 0 0

Sumiainen 34 0,27 0,27 0 0 0

Suolahti 129 0,06 0,31 0 0 0

Äänekoski 0 0,00 0,00 0 0 0

Saarijärven seutukunta 9275 0,22 0,29 21 31 2

Kannonkoski 680 0,16 0,20 1 1 0

Karstula 2835 0,19 0,34 5 10 1

Kivijärvi 800 0,06 0,06 1 1 0

Kyyjärvi 2251 0,23 0,28 5 6 0

Pylkönmäki 1385 0,25 0,36 3 5 0

Saarijärvi 1324 0,40 0,62 5 8 0

Viitasaaren seutukunta 3396 0,12 0,22 4 7 1

Kinnula 1409 0,10 0,20 1 3 0

Pihtipudas 1987 0,13 0,23 3 5 1

Viitasaari 0 0,00 0,00 0 0 0




83





Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 80550 0,40 0,52 323 421 51

Suupohjan seutukunta 21854 0,42 0,78 88 167 16

Isojoki 6433 0,47 0,75 30 48 7

Jurva 2472 0,45 0,93 11 23 1

Karijoki 660 0,47 0,89 3 6 0

Kauhajoki 8258 0,28 0,64 23 53 7

Teuva 4031 0,50 0,92 20 37 1

Pohjoisten seinänaapurien seutukunta 8681 0,65 0,54 56 46 4

Ilmajoki 2391 0,51 0,51 12 12 2

Nurmo 3563 0,58 0,46 20 16 1

Seinäjoki 310 0,44 0,23 1 1 0

Ylistaro 2416 0,90 0,70 22 17 1

Eteläisten seinänaapurien seutukunta 7439 0,35 0,48 26 35 7

Jalasjärvi 3541 0,39 0,50 14 18 3

Kurikka 1537 0,29 0,52 4 8 1

Peräseinäjoki 2360 0,31 0,41 7 10 3

Kuusiokuntien seutukunta 17489 0,28 0,28 50 51 11

Alavus 4996 0,28 0,37 14 18 5

Kuortane 2066 0,34 0,22 7 5 1

Lehtimäki 1523 0,18 0,21 3 3 1

Soini 4254 0,32 0,32 13 13 1

Töysä 502 0,29 0,19 1 1 0

Ähtäri 4148 0,27 0,25 11 10 2

Härmänmaan seutukunta 9633 0,59 0,47 51 44 5

Alahärmä 1201 0,51 0,42 6 5 0

Kauhava 2452 0,32 0,42 8 10 2

Lapua 5198 0,58 0,47 30 25 2

Ylihärmä 782 0,91 0,49 7 4 0

Järviseudun seutukunta 15455 0,35 0,52 52 77 9

Alajärvi 3743 0,25 0,20 9 8 3

Evijärvi 3480 0,38 0,63 13 22 2

Kortesjärvi 1807 0,41 0,62 7 11 1

Lappajärvi 3226 0,34 0,51 11 16 2

Vimpeli 3200 0,36 0,64 11 20 0




84





Pohjanmaa - Österbotten 21266 0,70 0,68 149 144 10

Kyrönmaan seutukunta 5539 0,86 0,59 48 33 2

Isokyrö 2043 0,96 0,54 20 11 1

Laihia 3497 0,80 0,61 28 21 1

Vähäkyrö 0 0,00 0,00 0 0 0

Vaasan seutukunta 3918 0,85 0,63 29 30 2

Korsnäs 192 0,30 0,85 1 2 0

Maalahti 1446 0,98 0,49 14 7 1

Maksamaa 0 0,00 0,00 0 0 0

Mustasaari 314 1,00 0,79 3 2 0

Oravainen 0 0,00 0,00 0 0 0

Vaasa 0 0,00 0,00 0 0 0

Vöyri 1967 0,55 0,93 11 18 1

Sydösterbottens kustregion 4426 0,86 0,70 38 31 2

Kaskinen 0 0,00 0,00 0 0 0

Kristiinankaupunki 889 0,86 0,67 8 6 0

Närpiö 3537 0,86 0,71 30 25 2

Jakobstadsregionen 7383 0,52 0,70 35 51 4

Kruunupyy 3451 0,54 0,66 19 23 2

Luoto 0 0,00 0,00 0 0 0

Pedersören kunta 3234 0,48 0,80 15 26 2

Pietarsaari 0 0,00 0,00 0 0 0

Uusikaarlepyy 698 0,14 0,29 1 2 0

Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 43846 0,31 0,41 135 180 30

Kaustisen seutukunta 31581 0,33 0,35 102 110 18

Halsua 1840 0,40 0,16 7 3 0

Kaustinen 3123 0,28 0,43 9 13 1

Lestijärvi 5192 0,33 0,30 17 16 1

Perho 6390 0,33 0,25 21 16 3

Toholampi 5608 0,18 0,34 10 19 8

Ullava 795 0,15 0,47 1 4 1

Veteli 8633 0,43 0,45 37 39 3

Kokkolan seutukunta 12265 0,32 0,52 32 70 12

Himanka 0 0,00 0,00 0 0 0

Kannus 741 0,11 0,42 1 3 1

Kokkola 784 0,42 0,68 3 5 1

Kälviä 7489 0,33 0,50 25 37 7

Lohtaja 3251 0,11 0,75 4 24 4




85





Itä-Suomen lääni - Östra Finlands län 93530 0,21 0,46 201 429 43

Etelä-Savo - Södra Savolax 16252 0,24 0,42 41 70 5

Mikkelin seutukunta 4374 0,22 0,36 11 18 2

Anttola 0 0,00 0,00 0 0 0

Hirvensalmi 686 0,48 0,90 3 6 0

Kangasniemi 1180 0,18 0,25 2 3 0

Mikkeli 0 0,00 0,00 0 0 0

Mikkelin mlk 1557 0,24 0,43 4 7 1

Mäntyharju 660 0,21 0,26 1 2 0

Pertunmaa 291 0,10 0,28 0 1 0

Ristiina 0 0,00 0,00 0 0 0

Juvan seutukunta 3137 0,21 0,47 7 14 1

Juva 2591 0,21 0,49 5 13 1

Puumala 0 0,00 0,00 0 0 0

Rantasalmi 427 0,21 0,34 1 1 0

Sulkava 119 0,22 0,22 0 0 0

Savonlinnan seutukunta 1563 0,32 0,45 5 7 0

Enonkoski 0 0,00 0,00 0 0 0

Kerimäki 1415 0,32 0,46 5 6 0

Punkaharju 0 0,00 0,00 0 0 0

Savonlinna 148 0,15 0,22 0 0 0

Savonranta 0 0,00 0,00 0 0 0

Joroisten seutukunta 897 0,23 0,57 2 5 0

Heinävesi 0 0,00 0,00 0 0 0

Joroinen 897 0,23 0,57 2 5 0

Kangaslampi 0 0,00 0,00 0 0 0

Pieksämäen seutukunta 6281 0,25 0,40 17 26 2

Haukivuori 2615 0,33 0,45 9 12 1

Jäppilä 448 0,20 0,49 1 2 0

Pieksämäen mlk 2648 0,20 0,35 5 9 1

Pieksämäki 195 0,37 0,41 1 1 0

Virtasalmi 374 0,28 0,41 1 2 0




86





Pohjois-Savo - Norra Savolax 19120 0,16 0,31 30 59 8

Ylä-Savon seutukunta 11546 0,13 0,28 15 33 4

Iisalmi 245 0,05 0,15 0 0 0

Keitele 435 0,15 0,28 1 1 0

Kiuruvesi 2009 0,11 0,30 2 6 1

Lapinlahti 187 0,00 0,25 0 0 0

Maaninka 0 0,00 0,00 0 0 0

Pielavesi 1681 0,11 0,30 2 5 1

Sonkajärvi 4139 0,14 0,27 6 11 1

Varpaisjärvi 921 0,19 0,37 2 3 0

Vieremä 1928 0,13 0,27 3 5 1

Kuopion seutukunta 271 0,12 0,39 0 1 0

Kuopio 238 0,12 0,40 0 1 0

Siilinjärvi 33 0,12 0,23 0 0 0

Vehmersalmi 0 0,00 0,00 0 0 0

Koillis-Savon seutukunta 5074 0,24 0,30 11 16 3

Juankoski 176 0,09 0,28 0 0 0

Kaavi 456 0,07 0,67 0 3 1

Nilsiä 710 0,20 0,25 1 2 0

Rautavaara 3732 0,25 0,29 9 11 2

Tuusniemi 0 0,00 0,00 0 0 0

Varkauden seutukunta 197 0,14 0,67 0 1 0

Leppävirta 197 0,14 0,67 0 1 0

Varkaus 0 0,00 0,00 0 0 0

Sisä-Savon seutukunta 2032 0,18 0,41 3 8 0

Karttula 614 0,17 0,43 1 3 0

Rautalampi 0 0,00 0,00 0 0 0

Suonenjoki 1008 0,18 0,41 2 4 0

Tervo 36 0,00 0,00 0 0 0

Vesanto 375 0,10 0,25 0 1 0




87





Pohjois-Karjala - Norra Karelen 58158 0,21 0,52 130 300 31

Outokummun seutukunta 3895 0,19 0,41 7 16 2 Outokumpu 823 0,24 0,32 2 3 1

Polvijärvi 3072 0,18 0,44 5 13 2

Joensuun seutukunta 5811 0,17 0,32 9 23 5

Eno 2358 0,17 0,55 4 13 2 Joensuu 47 0,22 0,49 0 0 0

Kiihtelysvaara 2026 0,18 0,26 4 5 2 Kontiolahti 1194 0,09 0,39 1 5 1

Liperi 0 0,00 0,00 0 0 0

Pyhäselkä 185 0,15 0,20 0 0 0

Ilomantsin seutukunta 24886 0,19 0,29 47 70 11 Ilomantsi 21871 0,18 0,26 40 58 10

Tuupovaara 3015 0,23 0,39 7 12 0

Keski-Karjalan seutukunta 12169 0,31 0,75 37 156 6

Kesälahti 1238 0,39 0,65 5 8 1 Kitee 9322 0,30 1,51 28 141 4

Rääkkylä 0 0,00 0,00 0 0 0 Tohmajärvi 1415 0,28 0,39 4 5 1

Värtsilä 193 0,15 0,53 0 1 0

Pielisen Karjalan seutukunta 11398 0,26 0,30 30 35 7

Juuka 2521 0,22 0,32 6 8 1 Lieksa 5628 0,30 0,24 17 14 4

Nurmes 2345 0,27 0,46 6 11 2

Valtimo 904 0,14 0,28 1 3 0




88





Oulun lääni - Uleåborgs län 157222 0,16 0,28 250 418 72

Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 106007 0,20 0,25 205 270 36

Oulun seutukunta 7208 0,32 0,45 23 33 7

Hailuoto 0 0,00 0,00 0 0 0

Haukipudas 427 0,39 0,62 2 3 0

Kempele 0 0,00 0,00 0 0 0

Kiiminki 425 0,25 0,53 1 2 1 Muhos 4510 0,31 0,42 14 19 5

Oulu 1557 0,32 0,51 5 8 1

Oulunsalo 290 0,36 0,38 1 1 0

Lakeuden seutukunta 4567 0,19 0,27 9 12 2

Liminka 1441 0,16 0,16 2 2 1

Lumijoki 0 0,00 0,00 0 0 0

Rantsila 2666 0,19 0,27 5 7 1

Temmes 82 0,50 0,17 0 0 0

Tyrnävä 379 0,28 0,60 1 2 0

Iin seutukunta 15846 0,18 0,35 29 55 8

Ii 402 0,24 0,38 1 2 0

Kuivaniemi 3220 0,23 0,38 7 12 1 Utajärvi 5438 0,18 0,31 10 17 2

Yli-Ii 1847 0,22 0,36 4 7 1

Ylikiiminki 4939 0,14 0,36 7 18 4

Raahen seutukunta 6495 0,27 0,32 18 18 2

Pattijoki 457 0,35 0,55 2 2 0

Pyhäjoki 1780 0,32 0,22 6 4 1

Raahe 0 0,00 0,00 0 0 0

Ruukki 2448 0,22 0,28 5 7 1 Siikajoki 0 0,00 0,00 0 0 0

Vihanti 1810 0,29 0,29 5 5 1

Siikalatvan seutukunta 10128 0,20 0,30 19 28 6

Kestilä 3208 0,15 0,26 5 8 2

Piippola 1937 0,25 0,25 5 5 1 Pulkkila 2038 0,21 0,15 4 3 1

Pyhäntä 2944 0,17 0,42 5 12 2

Nivala-Haapajärven seutukunta 16770 0,18 0,20 31 32 7

Haapajärvi 2856 0,25 0,14 7 4 0

Haapavesi 3125 0,21 0,25 7 8 0

Kärsämäki 2685 0,13 0,18 3 5 1

Nivala 1189 0,25 0,14 3 2 1

Pyhäjärvi 4913 0,16 0,19 8 9 3 Reisjärvi 2002 0,17 0,21 3 4 2




89





Ylivieskan seutukunta 12487 0,26 0,25 37 35 2

Alavieska 516 0,56 0,38 3 2 0 Kalajoki 2678 0,53 0,51 14 14 1

Merijärvi 255 0,37 0,45 1 1 0

Oulainen 866 0,17 0,50 1 4 0

Sievi 7102 0,21 0,15 15 10 1

Ylivieska 1070 0,25 0,31 3 3 0

Koillismaan seutukunta 32505 0,14 0,22 39 56 3

Kuusamo 5237 0,12 0,19 6 10 0

Pudasjärvi 20130 0,14 0,22 29 45 2

Taivalkoski 7138 0,05 0,01 4 1 0

Kainuu - Kajanaland 51216 0,10 0,29 45 149 36

Ylä-Kainuun seutukunta 37594 0,11 0,24 31 99 26

Hyrynsalmi 1806 0,06 0,27 1 5 0

Kuhmo 16118 0,12 0,26 19 41 21 Puolanka 2512 0,08 0,19 2 5 0

Suomussalmi 13635 0,04 0,30 5 40 3

Vaala 3525 0,13 0,21 5 7 2

Kajaanin seutukunta 13621 0,10 0,33 14 50 10 Kajaani 2648 0,10 0,24 3 6 2

Paltamo 1603 0,08 0,38 1 6 1

Ristijärvi 721 0,09 0,48 1 3 0

Sotkamo 6745 0,11 0,42 7 29 6 Vuolijoki 1904 0,10 0,28 2 5 1




90





Lapin lääni - Lapplands län 86163 0,09 0,29 82 258 38

Rovaniemen seutukunta 25141 0,13 0,30 36 69 4

Ranua 13826 0,13 0,31 18 43 3

Rovaniemen mlk 11315 0,16 0,23 18 26 1

Rovaniemi 0 0,00 0,00 0 0 0

Kemi-Tornion seutukunta 10140 0,21 0,36 21 39 1

Kemi 0 0,00 0,00 0 0 0

Keminmaa 2548 0,51 0,57 13 14 0

Simo 2041 0,13 0,23 3 5 1

Tervola 2648 0,02 0,39 1 10 0

Tornio 2903 0,17 0,34 5 10 0

Torniolaakson seutukunta 2894 0,12 0,25 3 7 0

Pello 441 0,00 0,24 0 1 0

Ylitornio 2453 0,12 0,25 3 6 0

Koillis-Lapin seutukunta 8895 0,06 0,17 5 14 0

Kemijärvi 4588 0,08 0,14 4 6 0

Pelkosenniemi 782 0,00 0,06 0 0 0

Posio 0 0,00 0,00 0 0 0

Salla 3524 0,04 0,20 1 7 0

Savukoski 0 0,00 0,00 0 0 0

Tunturi-Lapin seutukunta 18954 0,05 0,19 11 30 0

Enontekiö 6937 0,07 0,08 5 5 0

Kittilä 10388 0,04 0,19 4 20 0

Kolari 1628 0,13 0,26 2 4 0

Muonio 0 0,00 0,00 0 0 0

Pohjois-Lapin seutukunta 20139 0,03 0,49 6 98 32

Inari 0 0,00 0,00 0 0 0

Sodankylä 20139 0,03 0,49 6 98 32

Utsjoki 0 0,00 0,00 0 0 0




91





Ahvenanmaa - Åland 53 0,33 0,51 0 0 0

Mariehamns regionkommun 53 0,33 0,51 0 0 0

Eckerö 0 0,00 0,50 0 0 0

Finström 0 0,00 0,00 0 0 0

Geta 0 1,00 2,00 0 0 0

Hammarland 0 0,00 0,00 0 0 0

Jomala 20 0,45 0,75 0 0 0

Lemland 31 0,28 0,38 0 0 0

Lumparland 0 0,00 0,00 0 0 0

Maarianhamina 0 0,00 0,00 0 0 0

Saltvik 0 0,00 0,00 0 0 0

Sund 3 0,00 0,25 0 0 0

Föglö regionkommun 0 0,00 0,00 0 0 0

Brändö 0 0,00 0,00 0 0 0

Föglö 0 0,00 0,00 0 0 0

Kumlinge 0 0,00 0,00 0 0 0

Kökar 0 0,00 0,00 0 0 0

Sottunga 0 0,00 0,00 0 0 0

Vårdö 0 0,00 0,00 0 0 0

Koko maa — Total area 615328 0,31 0,47 1885 2904 368




92

Liite 7. Geologian tutkimuskeskuksessa ilmestyneet kuntakohtaiset turvetutkimusraportit vuodesta 1980alkaen.Appendix 7. Reports of Peat Investigation by municipality since 1980.

ALAJÄRVI

Alajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 1. Toivonen, Tapio (2002). Raportti 339. 39 s.

ALAVUSAlavudella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Toivonen, Tapio (1992). Raportti 253. 48 s.

ANJALANKOSKI

Anjalankosken turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Mäkilä, Markku ja Grundström, Ale (1984). Raportti 159. 280 s.

ASIKKALA

Asikkalan turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Raikamo, Erkki (1980). Raportti 13. 63 s.

ELIMÄKI

Elimäen turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Mäkilä, Markku ja Grundström, Ale (1984). Raportti 160. 53 s.

ESPOO

Espoon ja Kauniaisten suot. Stén , Carl-Göran ja Moisanen, Markku (2000). Raportti 327. 59 s.

EVIJÄRVI

Evijärven kunnan alueella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 1. Korpijaakko, Martti (2000). Raportti 324. 28 s.

Evijärven kunnan alueella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 2. Korpijaakko, Martti (2001). Raportti 329. 35s.

EURA

Eurassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Toivonen, Tapio (1994). Raportti 283. 33 s.

FORSSAForssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus. Stén, Carl-Göran ja Moisanen, Markku. Raportti 320. 40 s.

HAAPAJÄRVI

Haapajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 1. Korpijaakko, Martti ja Koivisto, Markku (1986). Raportti 185. 179 s.

Haapajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 2. Korpijaakko, Martti ja Koivisto, Markku (1988). Raportti 214. 51 s.

HAAPAVESI

Haapavedellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 1. Virtanen, Kimmo ja Herranen, Teuvo (1987). Raportti 194. 131 s.

Haapavedellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 2. Virtanen, Kimmo ja Herranen, Teuvo (1992). Raportti 257. 72 s.

HALSUA

Halsualla tutkitut suot ja niiden turvevarat. Korpijaakko, Martti ja Silén, Pertti (2002). Raportti 335. 51 s.

HANKASALMI

Hankasalmella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 1. Leino, Jukka (1989). Raportti 232. 112 s.

HARTOLA

Hartolan turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Raikamo, Erkki (1980). Raportti 8. 128 s.

HAUKIPUDAS

TutkimusHaukiputaan soista ja turvevarojen käyttökelpoisuus. Muurinen, Tapio ja Aro, Ilkka (2002). Raportti 342. 58 s.

HAUKIVUORI

Haukivuorella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 1. Leino, Jukka ja Saarinen, Juha (1984). Raportti 152. 62 s.

HEINOLA

Heinolan turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Raikamo, Erkki (1980). Raportti 16. 64 s.

HOLLOLA

Hollolan turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Raikamo, Erkki (1980). Raportti 3. 71 s.



93


HUITTINENHuittisten tutkitut suot ja turpeen käyttökelpoisuus. Stén, Carl-Göran (1997). Raportti 309. 41 s.

HUMPPILA

Humppilan ja Jokioisten suot ja turvevarojen käyttökelpoisuus. Stén, Carl-Göran ja Moisanen, Markku (1994). Raportti 274.

41 s.

HYRYNSALMI

Hyrynsalmella tutkitut suot, niiden turvevarat ja turpeen käyttökelpoisuus. Luukkanen, Ari ja Porkka, Heimo (1994). Raportti

273. 55 s.

HÄMEENLINNA

Hämeenlinnassa tutkitut suot. Sten, Carl-Göran ja Moisanen, Markku (2002). Raportti 337. 34 s.

II

Iin soiden ja turvevarojen käyttökelpoisuus. Muurinen, Tapio (2000). Raportti 323. 44 s.

IITTI

Iitin turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Mäkilä, Markku ja Grundström, Ale (1988). Raportti 217. 102 s.

ILMAJOKI

Ilmajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Toivonen, Tapio (1995). Raportti 289. 47 s.

ILOMANTSIIlomantsin kunnassa tutkitut suot ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Osa 1. Saarelainen, Jouko (1989). Raportti 226.

177 s.

Ilomantsissa tutkitut suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoon. Osa II. Suomi, Timo (1991). Raportti 243. 150 s.

Ilomantsissa tutkitut suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoon. Osa III. Suomi, Timo (1993). Raportti 261. 24 s.

Ilomantsissa tutkitut suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoon. Osa IV. Suomi, Timo (1993). Raportti 263. 25 s.

Ilomantsissa tutkitut suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoon. Osa V. Suomi, Timo (1994). Raportti 281. 41 s.

Ilomantsissa tutkitut suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoon. Osa VI. Suomi, Timo (1996). Raportti 299. 40 s.

INKOO

Inkoon, Siuntion ja Kirkkonummen tutkitut suot sekä turpeen käyttökelpoisuus. Stén, Carl-Göran ja Moisanen, Markku

(1997). Raportti 306. 61 s.

ISOJOKI

Isojoen suot ja turvevarojen käyttömahdollisuudet. Raikamo, Erkki ja Kokko, Jouko (1982). Raportti 114. 287 s.

ISOKYRÖ

Isokyrössä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa I. Suomi, Timo (1989). Raportti 228. 69 s.

Isossakyrössä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa II. Toivonen, Tapio (1996) Raportti 297. 22 s.

JAALA

Jaalan turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Toivonen, Tapio (1983). Raportti 121. 88 s.

JALASJÄRVI

Jalasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa I. Korhonen, Riitta (1996). Raportti 302. 34 s.

JOROINEN

Joroisten turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Leino, Jukka (1982). Raportti 106. 145 s.

JUANKOSKI

Juankosken turvevarat ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Luukkanen, Ari (1983). Raportti 140. 114 s.

JURVA

Jurvan suot ja turvevarojen käyttömahdollisuudet. Saarinen, Juha ja Lappalainen, Riitta (1984). Raportti 163. 171 s.



94


JUUKAJuuan kunnassa tutkitut suot ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Osa I. Saarelainen, Jouko (1988). Raportti 216.

242 s.

JUVA

Juvan turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Leino, Jukka (1979). Raportti 11. 173 s.

JÄMIJÄRVI

Jämijärven suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoon. Stén, Carl-Göran ja Svahnbäck, Lasse (1983). Raportti 138. 68 s.

JÄMSÄ

Jämsässä ja Jämsänkoskella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Korhonen, Riitta (1986). Raportti 181. 160 s.

JÄMSÄNKOSKI

Jämsässä ja Jämsänkoskella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Korhonen, Riitta (1986). Raportti 181. 160 s.

JÄPPILÄ

Jäppilän turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Saarinen, Juha (1983). Raportti 126. 65 s.

Jäppilässä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 2 ja yhteenveto. Leino, Jukka (1989). Raportti 224. 116 s.

KAAVI

Kaavilla 1982 tutkittujen soiden turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Luukkanen, Ari (1985). Raportti 168. 66 s.

KANGASNIEMIKangasniemellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja turpeiden käyttökelpoisuus. Leino, Jukka ja Porkka, Heimo (1998). Raportti

315. 62 s.

KAJAANIKajaanissa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa I. Häikiö, Jukka ja Porkka, Heimo (1984). Raportti 165. 110 s.

Kajaanissa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa II. Häikiö, Jukka, Löytynoja, Pirjo ja Porkka, Heimo (1985). Raportti 172.

178 s.

Kajaanissa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa III. Häikiö, Jukka, Löytynoja, Pirjo ja Porkka, Heimo (1985). Raportti 175.

142 s.

KANKAANPÄÄ

Kankaanpään itäosan suot ja niiden turvevarojen käyttökelpoisuus. Stén, Carl-Göran ja Svahnbäck, Lasse (1985). Raportti

173. 115 s.

Kankaanpään länsiosan suot ja niiden turvevarojen käyttökelpoisuus. Stén, Carl-Göran ja Svahnbäck, Lasse (1988). Raportti

215. 93 s.

KANNONKOSKI

Kannonkoskella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Korpijaakko, Martti (1991). Raportti 244. 58 s.

KARIJOKI

Karijoen suot ja turvevarojen käyttömahdollisuudet. Raikamo, Erkki ja Silén, Pertti (1983). Raportti 128. 84 s.

KARKKILA

Karkkilan suot ja turvevarojen käyttökelpoisuus. Stén, Carl-Göran ja Moisanen, Markku (1993). Raportti 270. 44 s.

KARSTULA

Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Korpijaakko, Martti (1997). Raportti 307. 19 s.

KARVIA

Karvian suot ja turvevarojen käyttökelpoisuus. Osa 1. Stén, Carl-Göran & Moisanen, Markku (1995). Raportti 287. 40 s.

KARTTULA

Karttulassa tutkittujen soiden turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Leino, Jukka (1981). Raportti 61. 59 s.



95

KAUHAJOKI

Kauhajoen suot ja turvevarojen käyttömahdollisuudet. Loppuraportti Kauhajoen turvevarojen kokonaisinventoinnista. Raika-

mo, Erkki ja Silén, Pertti (1982). Raportti 115. 311 s.

KAUNIAINEN

Espoon ja Kauniaisten suot. Stén, Carl-Göran ja Moisanen, Markku (2000). Raportti 327. 59 s.

KAUSTINEN

Kaustisen kunnan alueella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Korpijaakko, Martti ja Silen, Pertti (2000). Raportti 325. 34 s.

KERIMÄKI

Kerimäellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa I. Leino, Jukka (1983). Raportti 132. 85 s.

Kerimäellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa II. Leino, Jukka (1987). Raportti 193. 191 s.

KEURUU

Keuruulla tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 1. Korhonen, Riitta (1988). Raportti 221. 184 s.

KIHNIÖ

Kihniössä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Stén, Carl-Göran ja Toivonen, Tapio (1990). Raportti 236. 151 s.

KIIMINKI

Tutkimus Kiimingin soista ja turvevaroista. Häikiö, Jukka (1982). Raportti 105. 73 s.

KIRKKONUMMI

Inkoon, Siuntion ja Kirkkonummen tutkitut suot sekä turpeen käyttökelpoisuus. Stén, Carl-Göran ja Moisanen, Markku

(1997). Raportti 306. 61 s.

KITTILÄ

Kittilässä vuosina 1981-1983 tutkittujen soiden turvevarat ja niiden tuotantokelpoisuus. Muurinen, Tapio ja Nokela, Anne

(1984). Raportti 154. 441 s.

Turvevarojen inventointi Kittilässä vuonna 1984. Muurinen, Tapio (1987). Raportti 198. 71 s.

KIURUVESI

Kiuruvedellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Luukkanen, Ari ja Porkka, Heimo (1988). Raportti 222. 168 s.

Kiuruvedellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 2. Luukkanen, Ari ja Porkka, Heimo (1993). Raportti 259. 23 s.

Kiuruvedellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. Luukkanen, Ari (2001). Raportti 333. 51 s.

Kiuruvedellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4. Luukkanen, Ari (2002). Raportti 341. 68 s.

KORTESJÄRVI

Kortesjärven kunnan alueella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Korpijaakko, Martti (2001). Raportti 330. 49 s.

KOSKI

Koski HL:n turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Raikamo, Erkki (1980). Raportti 7. 40 s.

KOTKA

Kotkan turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Mäkilä, Markku ja Grundström, Ale (1987). Raportti 200. 99 s.

KOUVOLA

Kuusankoskella ja Kouvolassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Mäkilä, Markku ja Grundström, Ale (1988). Raportti 213.56 s.

KRISTIINA

Kristiinan kaupungin suot ja turvevarojen käyttömahdollisuudet. Raikamo, Erkki ja Silén, Pertti (1985). Raportti 179. 203 s.

KUHMO

Kuhmon kunnassa tutkitut turvevarat ja niiden soveltuvuus turvetuotantoon. Häikiö, Jukka, Saarelainen, Jouko ja Löytynoja,Pirjo (1982). Raportti 113. 141 s.




96

KUIVANIEMI

Kuivaniemellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Virtanen, Kimmo ja Ristaniemi, Olli (1983). Raportti 123. 169 s.

Kuivaniemen soiden ja turverojen käyttökelpoisuus. Osa II. Muurinen, Tapio (1993). Raportti 264. 95 s.

KUOPIO

Kuopiossa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Leino, Jukka (1985). Raportti 169. 95 s.

KUORTANE

Kuortaneen turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Toivonen, Tapio (1990). Raportti 242. 212 s.

KURIKKA

Kurikassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Toivonen, Tapio ja Silén Pertti (1993). Raportti 267. 51 s.

KURU

Kurussa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Mäkilä, Markku ja Grundström, Ale (1996). Raportti 296.

KUUSANKOSKI

Kuusankoskella ja Kouvolassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Mäkilä, Markku ja Grundström, Ale (1988). Raportti 213.

56 s.

KYYJÄRVI

Kyyjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Korpijaakko, Martti (1998). Raportti 312.

KÄRKÖLÄ

Kärkölän turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Raikamo, Erkki (1980). Raportti 6. 65 s.

KÄRSÄMÄKIKärsämäellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Virtanen, Kimmo ja Herranen, Teuvo (1995). Raportti 286. 88 s.

LAHTI

Nastolan ja Lahden turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Raikamo, Erkki (1980). Raportti 15. 57 s.

LAIHIA

Laihialla tutkitut suot ja niiden turvevarat. Toivonen, Tapio (1997). Raportti 304. 37 s.

LAITILA

Laitilan turvevarat. Tuittila, Helmer (1981). Raportti 60. 150 s.

LAMMI

Lammin turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Mäkilä, Markku ja Grundström, Ale (1993). Raportti 260. 58 s.

LAPPI

Lapin turvevarat, yhteenveto vuosina 1962-1975 Lapissa tehdyistä turvetutkimuksista. Lappalainen, Eino ja Pajunen, Hannu

(1980). Raportti 20. 229 s.

LAPPI TL

Lappi TL:n suot ja niiden turvevarat. Stén, Carl-Göran ja Moisanen, Markku (1996). Raportti 298.

LAPUA

Lapualla tutkitut suot ja niiden turvevarat. Toivonen, Tapio (1994). Raportti 278. 49 s.

LEHTIMÄKI

Lehtimäellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Korhonen, Riitta (1995). Raportti 288. 34 s.

LEIVONMÄKI

Leivonmäellä tutkitut suot ja niiden käyttökelpoisuus. Korhonen, Riitta (1992). Raportti 256. 34 s.

LESTIJÄRVI

Lestijärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Korpijaakko, Martti ja Koivisto, Markku (1989). Raportti 223. 51 s.




97

LIEKSA

Lieksan suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoon. Osa I. Leino, Jukka ja Kokko, Jouko (1986). Raportti 184. 212 s.

LIMINKALimingassa, Lumijoella ja Temmeksellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Virtanen, Kimmo ja Herranen, Teuvo (1990).

Raportti 237. 148 s.

LUMIJOKI

Limingassa, Lumijoella ja Temmeksellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Virtanen, Kimmo ja Herranen, Teuvo (1990).Raportti 237. 148 s.

LUUMÄKI

Luumäen ja lähikuntien eräiden soiden turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Mäkilä, Markku ja Grundström, Ale (1983).

Raportti 119. 83 s.

MAALAHTI

Maalahdessa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Toivonen, Tapio (1999). Raportti 319. 42 s.

MIEHIKKÄLÄ

Miehikkälän turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Uusittu ja täydennetty painos. Mäkilä, Markku ja Grundström, Ale (1990).


MIKKELI

Mikkelin kunnassa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus. Leino, Jukka (2002). Raportti 336. 106 s.

MUHOS

Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Häikiö, Jukka, Pajunen, Hannu ja Virtanen, Kimmo (1983). Raportti 137. 100s.

Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 2. Pajunen, Hannu (1994). Raportti 280. 35 s.

Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. Pajunen, Hannu (1996). Raportti 295. 28 s.

MULTIA

Multialla tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 1. Korhonen, Riitta (1993). Raportti 272. 25 s.

MYNÄMÄKI

Mynämäen turvevarat. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroista. Tuittila, Helmer (1982). Raportti 91. 175 s.

MÄNTSÄLÄMäntsälän turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Mäkilä, Markku ja Grundström, Ale (1992). Raportti 249. 50 s.

MÄNTYHARJU

Mäntyharjun turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Toivonen, Tapio (1987). Raportti 199. 217 s.

NASTOLA

Nastolan ja Lahden turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Raikamo, Erkki (1980). Raportti 15. 57 s.

NILSIÄ

Nilsiässä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Luukkanen, Ari (1989). Raportti 235. 109 s.

NURMES

Nurmeksessa tutkitut suot, niiden turvevarat ja turpeiden käyttökelpoisuus. Osa 1. Luukkanen, Ari ja Porkka, Heimo (1996).

Raportti 300. 35 s.

NURMO

Nurmossa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Toivonen, Tapio (1993). Raportti 258. 50 s.

NÄRPIÖ

Närpiön turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Toivonen, Tapio (1988). Raportti 208. 275 s.




98

ORIMATTILA

Orimattilan ja Artjärven turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Raikamo, Erkki (1980). Raportti 14. 70 s.

OULAINENOulaisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Virtanen, Kimmo ja Herranen, Teuvo (1988). Raportti 218. 239 s.

OUTOKUMPU

Outokummussa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 1. Leino, Jukka ja Saarelainen, Jouko (1990). Raportti 238. 161 s.

PADASJOKI

Padasjoen turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Raikamo, Erkki (1980). Raportti 17. 76 s.

PALTAMO

Paltamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja turpeiden käyttökelpoisuus. Häikiö, Jukka, Luukkanen, Ari ja Porkka, Heimo

(1993). Raportti 262. 39 s.

PARKANO

Parkanon suot ja turvevarojen käyttökelpoisuus. Osa 1. Stén, Carl-Göran ja Svahnbäck, Lasse (1989). Raportti 234. 174 s.

PATTIJOKI

Pattijoella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Virtanen, Kimmo (1985). Raportti 176. 163 s.

PERHO

Perhossa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Korpijaakko, Martti (1995). Raportti 294. 32 s.

PERÄSEINÄJOKI

Peräseinäjoella tutkitut suot ja niiden käyttökelpoisuus. Korhonen, Riitta (1993). Raportti 265. 40 s.

PETÄJÄVESI

Petäjäveden karttalehden (2234) itäosan suot. Välirap. Petäjävedellä, Korpilahdella, Jyväskylän mlk:ssa ja Jämsänkoskella

tehdyistä turvetutkimuksista. Stén, Carl-Göran, Korhonen, Riitta ja Svahnbäck, Lasse (1982). Raportti 110. 119 s.

Petäjäveden kunnan länsiosan turvevarat. Ristaniemi, Olli (1984). Raportti 146. 108 s.Petäjäveden kunnassa suoritetut turvetutkimukset. Ristaniemi, Olli ja Stén, Carl-Göran (1984). Raportti 147. 12 s.

PIEKSÄMÄKI

Pieksämäen mlk:ssa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 2. Leino, Jukka (1984). Raportti 145. 107 s.

Pieksämäen mlk:ssa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. Leino, Jukka (1988). Raportti 209. 259 s.Pieksämäen mlk:ssa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4. Leino, Jukka (1992). Raportti 248. 38 s.

Pieksämäellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Leino, Jukka (1992). Raportti 251. 19 s.

PIELAVESI

Pielavedellä tutkittujen soiden turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Leino, Jukka (1981). Raportti 62. 61 s.Väliraportti Pielavedellä 1981 tutkittujen soiden turvevaroista ja niiden käyttökelpoisuudesta. Luukkanen, Ari (1982).


Pielavedellä 1981 tutkittujen soiden turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Luukkanen, Ari (1983). Raportti 127. 196 s.



PIIPPOLA

Piippolassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Virtanen, Kimmo ja Herranen, Teuvo (1999). Raportti 318. 66 s.

PIHTIPUDASPihtiputaan turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Osaraportti Pihtiputaan soiden turvevarojen kokonaisinventoinnista.

Toivonen Tapio (1982). Raportti 98. 73 s.

Pihtiputaan turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Osa II. Osaraportti Pihtiputaan soiden turvevarojen kokonaisselvityksestä.

Virtanen, Kimmo (1983). Raportti 133. 94 s.




99

PORVOO

Porvoossa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Toivonen, Tapio (2001). Raportti 334. 29 s.

PUDASJÄRVIPudasjärven inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Osa I. Hänninen, Pauli (1983). Raportti 118.

229 s.

Pudasjärven inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Osa II. Hänninen, Pauli (1983). Raportti 136.

138 s.

Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa III. Hänninen, Pauli (1984). Raportti 156. 95 s.

Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa IV. Hänninen, Pauli (1985). Raportti 174. 113 s.

Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa V. Hänninen, Pauli (1986). Raportti 192. 121 s.

Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa VI. Hänninen, Pauli (1988). Raportti 212. 136 s.

Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa VII. Hänninen, Pauli ja Hyvönen, Arto (1989). Raportti 227. 324 s.

Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa VIII. Hänninen, Pauli ja Hyvönen, Arto (1990). Raportti 240. 403 s.

Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa IX. Hänninen, Pauli ja Hyvönen, Arto (1991). Raportti 246. 129 s.

Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa X. Hänninen, Pauli ja Jokinen, Satu (1992). Raportti 252. 20 s.Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa XI. Häikiö, Jukka (1993). Raportti 271. 27 s.

Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa XII. Häikiö, Jukka ja Sutinen, Heikki (1994). Raportti 276. 37 s.

Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa XIII. Hänninen, Pauli ja Sutinen, Heikki (1994). Raportti 279. 43 s.

Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa XIV. Hänninen, Pauli ja Sutinen, Heikki (1995). Raportti 292. 33 s.

Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa XV. Hänninen, Pauli ja Sutinen, Heikki (1996). Raportti 301. 29 s.

Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa XVI. Sutinen, Heikki (1999). Raportti 317. 30 s.

Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa XVII. Sutinen, Heikki (2001), Raportti 332. 31 s.

PULKKILA

Pulkkilassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa I. Häikiö, Jukka (1986). Raportti 190. 98 s.

PUNKALAIDUN

Raportti Punkalaitumen turvevaroista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Stén, Carl-Göran ja Varila, Timo (1981). Raportti

55. 67 s.

PYHTÄÄ

Pyhtään turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Mäkilä, Markku ja Grundström, Ale (1987). Raportti 204. 88 s.

PYHÄJÄRVI

Pyhäjärven (OL.) turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Mäkilä, Markku ja Toivonen, Tapio (1981). Raportti 63. 215 s.

PYHÄSALMI

Pyhäsalmella tutkitut suot, niiden turvevarat ja turpeen käyttökelpoisuus. Osa II. Luukkanen, Ari ja Porkka, Heimo (1994).

Raportti 275. 18 s.

PÄIJÄT-HÄME

Päijät-Hämeen suot ja turvevarojen käyttömahdollisuudet. Raikamo, Erkki (1980). Raportti 23. 110 s.

PÖYTYÄ

Pöytyän turvevarat. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroista. Tuittila, Helmer (1983). Raportti 120. 97 s.

RANTASALMI

Rantasalmen turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Leino, Jukka (1980). Raportti 10. 81 s.

RANUA

Ranualla tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa I. Maunu, Matti (1985). Raportti 177. 234 s.

RAUTAVAARARautavaaralla tutkitut suot, niiden turvevarat ja turpeiden käyttökelpoisuus. Osa 1. Luukkanen, Ari ja Porkka, Heimo (1995).

Raportti 291. 83 s.




100

Rautavaaralla tutkitut suot, niiden turvevarat ja turpeiden käyttökelpoisuus. Osa 2. Luukkanen, Ari ja Porkka, Heimo (1999).

Raportti 321. 73 s.

Rautavaaralla tutkitut suot, niiden turvevarat ja turpeiden käyttökelpoisuus. Osa 3. Luukkanen, Ari ja Porkka, Heimo (2000).

Raportti 326. 62 s.

REISJÄRVI

Reisjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Korpijaakko, Martti ja Koivisto, Markku (1989). Raportti 233. 96 s.

RENKORengon suot ja niiden turvevarat. Stén, Carl-Göran ja Moisanen, Markku (2002). Raportti 338. 53 s.

RISTIJÄRVI

Ristijärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Häikiö, Jukka ja Porkka, Heimo (1984). Raportti 149. 51 s.

Ristijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja turpeen käyttökelpoisuus. Osa 2. Luukkanen, Ari ja Porkka, Heimo (1993).Raportti 266. 33 s.

ROVANIEMI

Rovaniemen alueen turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Osa I. Muurinen, Tapio (1986). Raportti 187. 185 s.

Rovaniemen alueen turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Osa II. Muurinen, Tapio (1987). Raportti 201. 73 s.

RUUKKI

Ruukissa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa I. Virtanen, Kimmo ja Herranen, Teuvo (1987). Raportti 203. 163 s.

Ruukissa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa II. Virtanen, Kimmo ja Herranen, Teuvo (1988). Raportti 210. 158 s.

SALLA

Sallassa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus. Osa 1. Muurinen, Tapio ja Aro, Ilkka (2001). Raportti 331. 47 s.

SAVITAIPALE

Savitaipaleen turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Mäkilä, Markku, Lehmuskoski, Kari ja Grundström, Ale (1984). Raportti

161. 114 s.

SEINÄJOKI

Seinäjoella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Toivonen, Tapio (1993). Raportti 268. 26 s.

SIEVI

Sievissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Korpijaakko, Martti ja Koivisto, Markku (1984). Raportti 166. 288 s.

SIILINJÄRVI

Siilinjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat sekä turpeiden soveltuvuus jätevesilietteen käsittelyyn ja polttoturvetuotantoon.

Luukkanen, Ari (1987). Raportti 197. 57 s.

SIMOSimossa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Maunu, Matti (1984). Raportti 144. 34 s.

Simossa vuosina 1985 - 1986 tutkitut suot ja niiden turvevarat. Muurinen, Tapio (1989). Raportti 230. 213 s.

Simon suot ja turvevarojen käyttökelpoisuus. Osa II. Muurinen, Tapio (1990). Raportti 239. 238 s.

SIUNTIOInkoon, Siuntion ja Kirkkonummen tutkitut suot sekä turpeen käyttökelpoisuus. Stén, Carl-Göran ja Moisanen, Markku

(1997). Raportti 306. 61 s.

SONKAJÄRVI

Sonkajärven suot ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Osa I. Saarelainen, Jouko (1984). Raportti 143. 254 s.Sonkajärven suot ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Osa 2. Saarelainen, Jouko (1985). Raportti 171. 235 s.

Sonkajärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja turpeiden käyttökelpoisuus. Osa 3. Luukkanen, Ari ja Porkka, Heimo (1998).

Raportti 316. 85 s.




101

SOTKAMO

Sotkamon kunnassa inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Häikiö, Jukka, Saarelainen, Jouko ja

Löytynoja, Pirjo (1982). Raportti 99. 84 s.

Sotkamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja turpeiden käyttökelpoisuus. Osa II. Häikiö, Jukka, Luukkanen, Ari ja Porkka,

Heimo (1997). Raportti 310. 48 s.

SUONENJOKI

Suonenjoella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Leino, Jukka ja Silén, Pertti (1988). Raportti 219. 270 s.

SYSMÄ

Sysmän turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Raikamo, Erkki (1980). Raportti 1. 55 s.

TAMMELA

Tammelan suot ja turpeen käyttökelpoisuus. Osa 1. Stén, Carl-Göran (1998). Raportti 314. 46 s.

TAMMISAARI

Tammisaaren suot ja turvevarojen käyttökelpoisuus. Osa 1. Stén, Carl-Göran & Moisanen, Markku (1994). Raportti 284. 32s.

TEMMES

Limingassa, Lumijoella ja Temmeksellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Virtanen, Kimmo ja Herranen, Teuvo (1990).


TERVOLA

Tervolassa vuonna 1982 tutkitut suot ja niiden turvevarat. Maunu, Matti (1983). Raportti 142. 26 s.

Turvetutkimukset Tervolassa vuonna 1985. Muurinen, Tapio (1988). Raportti 211. 58 s.

TEUVA

Teuvan suot ja turvevarojen käyttömahdollisuudet. Raikamo, Erkki, Kokko, Jouko ja Lappalainen, Riitta (1983). raportti 129.

179 s.

TOHOLAMPI

Tutkimus Toholammin soiden käyttökelpoisuudesta ja turpeen eri ominaisuuksien riippuvuuksista. Mäkilä, Markku (1980).

Raportti 5. 149 s.

TUULOS

Tuuloksen turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Mäkilä, Markku ja Grundström, Ale (1992). Raportti 254. 36 s.

TUUPOVAARA

Tuupovaaran turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Leino, Jukka ja Saarinen, Juha (1982). Raportti 109. 283 s.

TYRNÄVÄ

Tyrnävällä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Virtanen, Kimmo (1983). Raportti 122. 45 s.

TÖYSÄ

Töysässä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Toivonen, Tapio (1991). Raportti 245. 107 s.

UTAJÄRVI

Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa I. Pajunen, Hannu (1986). Raportti 182. 135 s.

Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa II. Pajunen, Hannu (1986). Raportti 189. 98 s.

Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa III. Pajunen, Hannu (1987). Raportti 206. 83 s.

Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa IV. Pajunen, Hannu (1989). Raportti 229. 137 s.

Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa V. Pajunen, Hannu (1990). Raportti 241. 141 s.Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa VI. Pajunen, Hannu (1993). Raportti 269. 27 s.

Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa VII. Pajunen, Hannu ja Sutinen, Heikki (1994). Raportti 282. 30 s.

Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa VIII. Pajunen, Hannu ja Sutinen, Heikki (1995). Raportti 285. 44 s.

Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa IX. Pajunen, Hannu (1995). Raportti 290. 28 s.




102

UURAINEN

Uuraisten kunnassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 1. Leino, Jukka ja Porkka, Heimo (1994). Raportti 277. 22 s.

VALKEAKOSKIValkeakosken suot ja turvevarojen käyttökelpoisuus. Stén, Carl-Göran (1992). Raportti 255. 38 s.

VALKEALA

Valkealan turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Toivonen, Tapio (1984). Raportti 158. 331 s.

VEHKALAHTI

Vehkalahden turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Mäkilä, Markku ja Grundström, Ale (1986). Raportti 186. 195 s.

VETELI

Vetelissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Korpijaakko, Martti (2000). Raportti 322. 57 s.

VIEREMÄ

Vieremän suot ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Osa I. Saarelainen, Jouko (1986). Raportti 183. 208 s.

Vieremän suot ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Osa II. Saarelainen, Jouko (1987). Raportti 195. 221 s.

VIHANTI

Vihannissa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa I. Virtanen, Kimmo ja Herranen, Teuvo (1984). Raportti 167. 169 s.

Vihannissa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa II. Virtanen, Kimmo ja Herranen, Teuvo (1986). Raportti 188. 207 s.

VIROLAHTI

Virolahden turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Mäkilä, Markku ja Grundström, Ale (1985). Raportti 178. 90 s.

VIRRATVirtain turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Toivonen, Tapio (1986). Raportti 191. 225 s.

VIRTASALMI

Virtasalmen turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Leino, Jukka (1983). Raportti 124. 119 s.

VUOLIJOKI

Vuolijoella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa I. Häikiö, Jukka ja Porkka, Heimo (1987). Raportti 207. 192 s.

YLIHÄRMÄ

Ylihärmän suot ja turvevarojen käyttömahdollisuudet. Kokko, Jouko (1983). Raportti 135. 35 s.

YLI-II

Yli-Iissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Pajunen, Hannu (1984). Raportti 150. 100 s.

Yli-Iin soiden ja turvevarojen käyttökelpoisuus. Osa 2. Muurinen, Tapio (1997). Raportti 305. 58 s.

YLIKIIMINKI

Ylikiimingin inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Häikiö, Jukka ja Pajunen, Hannu (1981).

Raportti 64. 58 s.

Ylikiimingin inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Osa ll. Varila, Timo (1982). Raportti 116.

116 s.

Ylikiimingin inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Osa III. Pajunen, Hannu ja Varila, Timo

(1984). Raportti 164. 167 s.

Ylikiimingissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa IV. Pajunen, Hannu (1992). Raportti 250. 22 s.

Ylikiimingissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa V. Pajunen, Hannu (1997). Raportti 303. 33 s.

Ylikiimingissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa VI. Pajunen, Hannu (1998). Raportti 311. 43 s.Ylikiimingissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa VII. Pajunen, Hannu (2001). Raportti 328. 29 s.

Ylikiimingissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 8. Pajunen, Hannu (2002). Raportti 340. 46 s.

YLISTARO

Ylistarossa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Toivonen, Tapio (1995). Raportti 293. 36 s.




103

YLIVIESKA

Ylivieskassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Korpijaakko, Martti ja Koivisto, Markku (1987). Raportti 196. 77 s.

YLÄMAAYlämaan turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Mäkilä, Markku ja Grundström, Ale (1989). Raportti 231. 142 s.

YLÄNE

Yläneen turvevarat. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroista. Tuittila, Helmer (1983). Raportti 139. 144 s.

ÄHTÄRI

Ähtärin turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Osa 1. Toivonen, Tapio (1989). Raportti 225. 219 s.

Ähtärin turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Osa 2. Toivonen, Tapio (1991). Raportti 247. 196 s.

Atk:n hyväksikäyttö turveinventoinnin ja tutkimuksen apuna. Hänninen, Pekka (1988). Raportti 220. 37 s.

Geofysikaalisten mittausmenetelmien soveltuvuus maaperätutkimuksiin. Lappalainen, Eino, Hänninen, Pauli, Hänninen,

Pekka, Koponen, Leevi, Leino, Jukka, Rainio, Heikki ja Sutinen, Raimo (1984). Raportti 157. 36 s.

Karttalehdillä 2222 (Seinäjoki) ja 2311 (Lapua) v. 1982 tutkitut suot ja niiden turvevarat. Kokko, Jouko (1983). Raportti 134.

111 s.

Laskelmat Suomen turvevaroista. Lappalainen, Eino ja Toivonen, Tapio (1984). Raportti 141. 104 s.

Maatutkaluotaimen ja suosondin soveltuvuus turvetutkimuksiin. Lappalainen, Eino ja Hänninen, Pauli (1985). Raportti 170.

24 s.

Maatutkan ja suosondin soveltuvuus turvevarojen määrän ja laadun selvittämiseen. Hänninen, Pauli ja Lappalainen, Eino(1987). Raportti 202. 31 s.

SPSSX-tilasto-ohjelmiston käyttö turvetutkimuksissa. Lojander, Sirkka (1987). Raportti 205. 51 s.

Suomen turvevarat. Lappalainen, Eino ja Hänninen, Pekka (1993). Raportti 117. 118 s.

Heikosti maatuneen rahkaturpeen laatuluokitus. Toivonen, Tapio (1997). Raportti 308. 38 s.

Turvetutkimusten ja johtavuusluokitusten käyttömahdollisuudet suoalueen ympäristötutkimuksissa: esimrkkinä Lapuan

Löyhinkinevan jätevesialue. Mäkilä, Markku ja Toivonen, Tapio (1998) Raportti 313.


Documents

SUOMEN TURVEVARAT 2000 Summary: The peat reserves of ...tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_156.pdf · Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti — Geological Survey of Finland,