Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti

K A R H U4/2012

kuva

: pu

olu

stu

svo

imat

2 KARHU

PäätoimittajaJuhani Lukka, p. 0400 740 757

ToimituskuntaPekka Elomaa, Pasi Rainiola,Taina Mäkitalo

ToimistoTaina Mäkitalo p. 044 533 6325Eteläkauppatori 4A 5. krs. 28100 PORIsat.respiirit@dnainternet.net

KarhuSatakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti

PainopaikkaSPOY, Kokemäki

SivunvalmistusViestintätoimisto nythetiMateriaali osoitteeseen:juhani@lukka.fi

OsoitteenmuutoksetJäseniä pyydetään tekemään kaikki jäsentietoja koskevat muutokset suo-raan omaan liittoonsa osoitteella:Maanpuolustusyhtiö MPY OyJäsenrekisteriDöbelninkatu 2, 00260 HELSINKIsähköposti: toimisto@maanpuolustusyhtio.fiTietojen muutoksen voi tehdä myös liittojen kotisivuilla.www.rul.fi/jäseneksiwww.reservilaisliitto.fi/jtl.htmlYhdistyksiin voi liittyä myös liittojen internet-kotisivujen välityksellä.

Pekka ElomaapuheenjohtajaSatakunnan Reserviupseeripiiri ry

Pasi RainiolapuheenjohtajaSatakunnan Reserviläispiiri ry

Jäsenmaksulla vaikutat!

Yhteenveto

Juhlapuheissa ja valtionjohdonkin suunnalta on kuultu, että reserviupseerit ovat maanpuolustuksen selkäranka. Täten on

erityisen kummallista, että reserviupseerienkin kanssa joutuu melko usein keskustelemaan jäsenmaksun suuruudesta ja sen tarpeellisuudesta. Jäsenmaksu ei ole suuri ja sen pystyy jokai-nen reserviupseeri suorittamaan ilman kipuiluja. Siinä ajoittain mahdollisesti perittävä euron tai parin lisäys ei myöskään mene hukkaan tai väärään taskuun. Reserviupseeriliiton jäsenmak-su on myös kannatusmaksu. Reserviupseeriliitto on edunval-vontajärjestö ja reserviupseerien järjestäytymisaste vaikuttaa liiton vaikutusvaltaan. Kukin voi kuvitella, mikä vaikutusval-ta olisi yksittäisellä yhdistyksellä tai sen edustajalla esimerkik-si puolustusvoimiin ja poliitikkoihin. Tarvitsemme jokaisen re-serviupseerin äänen, sillä joukossa on voimaa. Yhteiskunta ei voi olla kuuntelematta mikäli erittäin hyvin järjestäytynyt reser-viupseeriliitto ottaa vahvan kannan johonkin asiaan.

Yhdistys-, piiri- ja liitto-organisaatio ovat välttämättömiä vakuuttavan toiminnan ylläpitämiseksi. Pelkästään maksamal-la jäsenmaksun vaikutat merkittävästi reserviupseereille tär-keisiin asioihin, maanpuolustukseen Suomessa. Reserviupsee-riliitto ei ehkä kuitenkaan ole tuonut aina riittävän hyvin jäse-nistölleen esille, mitä kaikkea se on saanut aikaan kulissien ta-kana tai niiden edessä. Vaikuttamisella ei ole kehuskeltu. Ehkä on hyvin tiedossa reserviupseeriliiton aktiivinen toiminta, puo-lustustaistelu, ase- ja ampumarata-asioissa viime vuosina. Mitä muuta vastiketta tarvitset järjestöltä, riippuu täysin omasta ak-tiivisuudestasi ja paikallisen yhdistyksen luonteesta. Kennedy lausui aikoinaan omassa maassaan, ”älkää kysykö, mitä maa voi tehdä teille – kysykää, mitä te voitte tehdä maallenne”. Tä-män lauseen henkeä kaipaa myös tässä ajassa ja tässä maassa.

Historiankirjoituksen on aina viime kädessä ratkaissut voi-ma, ei moraali tai oikeudenmukaisuus. Pienellä kansalla ei olemassaolonsa aikana ole varaa lepsuilla. Ainoastaan vank-ka tahto ja isänmaallisuus suojaa tulevaisuuden. Oletan, että reserviupseerit tuntevat pienen piston sydämessään, onko re-serviupseeriliiton jäsenmaksu ensimmäinen asia, missä pitää säästää. Tämä sama pisto olisi pitänyt tuntua myös poliitikko-jen sydämissä vähentäessään luvattoman paljon Puolustusvoi-mien määrärahoja ja myös Puolustusvoimien johdossa, heidän kohdentaessaan säästötoimia kohtuuttoman paljon reserviläis-toimintaan. On siis turhaa moittia poliitikkoja säästötoimista, jos omakin säästöhalu kohdentuu kovin helposti maanpuolus-tustoimintaan. Reserviupseeriliiton arvotutkimuksessa todettiin jäsenten suurimmaksi yhteiseksi nimittäjäksi halu ja kyky kan-taa vastuuta. Ryhdy siis sanoista tekoihin, pysy liiton jäsenenä tai jos et vielä ole, niin liity nyt!

Toimintarikasta uutta vuotta toivottaen!

Tämä on tällä erää viimeinen pääkirjoitukseni piirin puheenjohtajan ominaisuu-dessa ja on aika tiivistää sekä summata mennyttä aikaa. 10 vuotta on pitkä taival niin liiton kuin piirinkin luottamustoimessa. Paljon on ehtinyt tuona aikana tapah-tua. Liittotasolla puheenjohtajina toimineet Matti Niemi ja Markku Pakkanen antoivat hyvät eväät liittotasolla toimimiseen. Heidän esimerkillinen ja isänmaal-lista henkeä luova käytöksensä sekä otteensa asioihin loivat kannustavan ilmapii-rin. Heitä oli täten helppo lähestyä, kun mieltä askarrutti jokin asia. Työskentely entisessä työvaliokunnassa antoi avaimet vaikuttaa koko liittoa koskeviin linja-uksiin ja päätöksiin. Allekirjoittaneen ”kädenjälki” näkyy mm RES2015 -suun-nitelmassa ja ehkä vielä konkreettisemmin nykyisessä toimintalomakkeessa/-kalenterissa. Osallistuminen lukuisiin kokouksiin ja tapahtumiin antoivat oivan mahdollisuuden tutustua erilaisiin ihmisiin eri puolilla maata ja ennen kaikkea ja-kaa omia ajatuksia sekä verrata niitä muitten näkymyksiin. Samanhenkisten ih-misten kanssa oli helppo tulla sinuiksi ja keskusteltavaa riitti aina. Liiton toimis-ton väen kanssa asiat sujuivat aina esimerkillisesti eikä moitteen sijaa ollut vaikka henkilöt vaihtuivatkin tiheään. Erityiskiitos liiton toiminnanjohtajalle, Olli Ny-bergille, hyvin sujuneesta ja kannustavasta yhteistyöstä. Hänen asioihin paneutu-misensa ja aktiivisuutensa olkoon esimerkkinä jokaiselle yhdistysaktiiville.

Piiritasolla tapahtui myös monenlaista myllerrystä kuten piiritoimiston muut-to, piirien yhteisen toiminnanjohtajan on vaihtuminen, MPK:n piiripäällikkön vaihtuminen useampaankin kertaan, PV:n aluetoimiston paikanvaihdokset, pii-rin jäsenmäärän kääntyminen positiiviseksi, piirien yhteisen Karhu-lehden jul-kaisemisen aloittaminen vain muutamia mainitakseni. Kuten ensimmäisessä pääkirjoituksessani vuodelta 2006 mainitsin, olin asettanut itselleni tavoitteek-si puheenjohtajakauteni aikana aloittaa Karhu-lehden julkaisemisen ja piirin jä-senmäärän kääntämisen kasvuun. Ilokseni voin todeta, että molemmat tavoitteet saavutettiin. Tämä ei tietenkään olisi ollut mahdollista ilman sujuvaa yhteistyötä niin kulloisenkin piirihallituksen kuin toiminnanjohtajankin kanssa. Tahdon esit-tää vielä parhaat kiitokseni Seppo Heinolle ja Taina Mäkitalolle erinomaisesti sujuneesta yhteistyöstä ja asioiden hallinnasta. Toiminta ”rintarinnan” veljespii-rin kanssa on aina erityisen tärkeää mikäli halutaan asioille painoarvoa. Kiitok-set yhteistyöstä Harri Larinaholle, Hannu Aholle ja Pekka Elomaalle. Monis-sa asioissa saimme yhteisponnistuksin merkittäviä saavutuksia kuten Karhu-leh-ti ja vetoomukset merkittäviin päättäviin tahoihin. Kiitokseni suuntaavat myös MPK:lle ja Puolustusvoimien suuntaan. Ilman tuota merkittävää kumppanuutta niin Satakuntalaisten joukko-osastojen kuin MPK:n organisaaation kanssa, olisi toimintamme ollut vähintäänkin haastavaa. Myös Satakunnan Sotilassoittokun-nan osuus maanpuolustushengen ylläpitäjänä erilaisissa tapahtumissa ja juhlis-samme on ollut kiistaton. Haikein mielin on kuitenkin tässä vaiheessa todettava, että soittokunnan lakkautus tuo ammottavan aukon peruskallioomme, maanpuo-lustushenkeen Satakunnassa. Myös Puolustusvoimien aluetoimiston siirtyminen pois maakunnan keskuksesta voidaan katsoa jonkinasteiseksi takaiskuksi.

Väillä on siis tullut lunta tupaan eikä kaikkein vähiten Puolustusvoimien voi-makkaiden toimenpiteiden ansiosta, mutta mukana on ollut monenlaisia onnistu-misiakin ja huonomminkin voisi asiat olla. Työ vapaaehtoisen maanpuostustyön hyväksi jatkuu edelleenkin Sotiemme Veteraaneilta perityllä kunniakkaalla tiel-lä.

Toivotan seuraajalleni Harri Grönroosille onnea ja menestystä uudessa teh-tävässään!

Tahdon esittää lämpimät onnitteluni kai-kille ylennyksen ja huomionosoituksen saa-neille Satakuntalaisille Reserviläisille! Toivo-tan myös kaikille Reserviläisille Rauhallista ja Siunauksellista Joulua sekä Menestyksekästä Uutta Vuotta!

KARHU 3

Tor-Erik Lindqvist Reserviläisurheiluliiton puheenjohtajaksiReserviläisurheiluliiton syyskokous valitsi 10.11. Tampereella lii-ton uudeksi puheenjohtajaksi kaksivuotiskaudelle 2013-2014 reser-vin kapteeni FM Tor-Erik Lindqvistin Salosta. Tor-Erik Lindqvist sai annetuista äänistä valtaosan, yli 96%. Hänen vastaehdokkaansa Timo Karhu sai äänistä alle 4%.

Tor-Erik Lindqvist painotti kiitospuheessaan sitä työtä, mi-tä Reserviläisurheiluliitto on tehnyt reilun neljän vuosikymmenen ajan. Lisäksi hän toi esille yhteistyön merkityksen erityisesti jä-senyhdistysten kanssa sekä samassa kokouksessa Reserviläisurhei-luliitolle hyväksytyn strategian 2013-2015 toteuttamisen.

Mikko Savola Reserviläisliiton uudeksi puheenjohtajaksiReserviläisliiton syyskokouksessa Mikkelissä uudek-si puheenjohtajaksi kaksivuotiskaudelle 2013 - 2015 valittiin kansanedustaja Mikko Savola Ähtäristä.

Kokouksessa otettiin käyttöön sääntömuutos kaksivaiheisesta va-lintamenettelystä, mikäli ensimmäisellä äänestyskierroksella ku-kaan ehdokkasta saa enemmistöä annetuista äänistä.

Pirkanmaaltakin kokouspaikalle saavuttiin linja-autolla sekä useilla henkilöautolla varmistaen että suurin osa piirin äänivallas-ta oli kokouspaikalla. Toisella äänestyskierroksella mukana olivat Mikko Savola (126 ääntä) ja Osmo Suominen (109 ääntä). En-simmäisellä änestyskierroksella paikalla olleiden 101 jäsenyhdis-tyksen 235 ääntä jakautuivat Osmo Suominen 105 ääntä, Mikko Savola 81 ja Tom Packalén 49 ääntä.

Pirkamaalaiset saivat tutustua puheenjohtajaehdokkaisiin lo-kakuussa Tampereella järjestetyssä vaalipaneelissa. Tällöin Mikko Savola osoittautui valoisaksi, asiantuntevaksi ja sanavalmiiksi pu-hujaksi, jonka tavoite olisi puheenjohtajana herättää kansalaiskes-kustelua maanpuolutuksellisista seikoista, viedä liittoa rohkeasti ja itsensä likoon laittaen enemmän mediaan ajankohtaisten tapahtu-mien kannanottajana sekä erityisesti hakea hyväksi havaittuja yh-distysten toimintaideoita yhdistyksistä ja jakaa niitä kaikille yhdis-tyksille niissä tarjottavan toiminnan kasvattamiseksi ja monipuo-listamiseksi. Savola kuuluu Ähtärin Reserviläisiin ja ammatissaan kansanedustajana hän on mm. Puolustusvaliokunnan jäsen.

Reserviupseeripiirin vuo-sikokouksesta terveisiä ja Karhu-lehden tulevaisuu-desta

Reserviupseeriliiton liittoval-tuuston ja hallituksen yhteisko-kouksessa työryhmätyöskentelyn kautta määriteltiin haasteellisik-si asioiksi mm. jäsenistön moti-vaation ylläpitäminen ja jäsenis-tökadon estäminen lähivuosien aikana. Samaan aikaan RUL:n ta-voitteena on jäsenistön kasvatta-minen.

Satakunnan reserviläispiirin vuosikokouksessa päätettiin yl-lättäen, että Karhu-lehteen ei enää osoitettaisi varoja. Piirimaksun reserviläiset kuitenkin keräsivät käsittääkseni entisen suuruisena, joten pieni taloudellinen varaus ainakin asian uudelleen arvioin-tiin on jätetty. Reserviläisten vuo-sikokouksen päätöksellä lehden julkaiseminen jäisi nykyisessä muodossaan reserviupseerien yk-sin kustannettavaksi. Reserviup-seerien on mielestäni harkitta-va lehden julkaisua vuonna 2013 esimerkiksi kahtena painoksena 1 200 jäsenelleen, mikäli yhteistyö ei jatku reserviläispiirin kanssa.

Reserviupseeripiirin vuosi-kokouksessa päätettävänä oli pii-rimaksun ja talousarvion osal-ta hallituksen esitys, jota tehtäes-sä ei ollut tiedossa reserviläisten päätös. Hallitus esitti 9 euron pii-rimaksua, josta 4 euroa olisi ns. jäsenmaksu ja 5 euroa kohden-nettaisiin lehden rahoittamiseen. Karkeasti todettakoon että lehden budjetoitu alijäämä vuodelle 2013 oletettiin olevan lähes 6 euroa per jäsen. Tälläkin piirimaksulla pii-rin talousarvio oli 2 589 euroa alijäämäinen. Piirin talous pyö-risi loppuvuonna 2013 ja vuoden 2014 alun luotollisen tilin turvin. Tämänkaltaisia talousarvioesityk-siä voidaan tehdä vain kerran, il-man että tiedossa on varmuudel-la uusia tulonlähteitä tai omai-suuden myyntiä. Ainakaan alle-kirjoittanut ei siihen toistamiseen suostuisi.

Vuosikokouksessa tuotiin osallistujien taholta selkeästi julki kanta, että Karhu-lehden julkai-seminen on tarkoituksenmukais-ta vain yhteistyössä reserviläis-ten kanssa. Puheenjohtajan visio siitä, että lehti voitaisiin julkais-ta tarvittaessa ainakin väliaikai-sesti pelkästään reserviupseereil-le suunnattuna ja kahtena painok-sena ei tule saamaan välttämättä riittävää kannatusta. Tähän oli-si ollut tarvettakin mm. tiedos-sa olevien artikkeleiden vuok-si ja esitetyllä piirimaksulla las-kettiin siihen olevan myös mak-sukykyä. Mainosten kerääminen lienee suhteellisesti helpompaa

kahteen painokseen kuin neljään, mutta arvonlisäveron tulo mu-kaan kustannuksiin painoskerto-jen vähentyessä lisää kustannuk-sia. Painokuluissa olisi tarjousten perusteella tiedossa merkittäviä säästöjä ja välittömiä taloudelli-sia perusteita lehden lopettamisel-le ei enää täten olisi. Esimerkiksi Reserviupseeriliiton puheenjohta-ja Mika Hannulalta ei käymäm-me keskustelun perusteella tullut ymmärrystä sille ajatukselle, että piirilehteä voitaisiin julkaista yk-sinomaan yhteislehtenä reservi-läisten kanssa. Yhteistyötä toisen piirin kanssa lehden julkaisussa tulee myös selvittää, mikä ei rat-kaisuna myöskään ole ilmainen tai edes kovin todennäköinen.

Johtuen reserviläispiirin vuo-sikokouksen päätöksestä hieman kyseenalainen alijäämäinen ta-lousarvioesitys aiheutti kuiten-kin lähinnä vilkasta keskustelua ja esityksiä siitä, että kuinka pal-jon vähemmän piirimaksua kerä-tään kuin esitetty yhden euron ko-rotuksen sisältävä 9 euroa. Koko-uksen äänestettäviksi esityksiksi muodostuivat 6, 8 ja 9 euron esi-tykset. Piirimaksu oli myös pää-tettävä tässä kokouksessa ja il-moitettava RUL:on, josta jäsen-maksulaput vuoden alussa lähe-tetään. Vuosikokous oli aiemmin linjannut toimintasuunnitelmas-saan, että Karhu-lehteä julkais-taan yhteistyössä reserviläispii-rin kanssa. Vuosikokous hyväk-syi niukin äänin hallituksen esi-tyksen piirimaksusta (9 €), joskin eriäväkin mielipide jätettiin. Näin ollen reserviupseeripiiri ei omalla päätöksellään sinetöinyt piirileh-den lakkauttamispäätöstä ja jätti tällä hätiköimättömällä ratkaisul-laan ovet vielä avoimiksi monen-laisille ratkaisuille, kuten mm. re-serviläisten päätöksen uudelleen-arvioinnille. Kokouksen henki oli myös se, että mikäli lehden jul-kaisu loppuu ja piirimaksun myö-tä piirille kertyisi poikkeukselli-sesti hieman ylijäämää, niin tämä

ylijäämä huomioitaisiin seuraa-van vuoden piirimaksuissa.

Jäsenmaksu on kannanotto hyvän asian puolesta

Puheenjohtajana totesin vuo-sikokouksessa olevani huolestu-nut reserviupseerien motivaatios-ta jäsenmaksuun liittyen ja ym-märrykseen siitä, että jäsenmak-su on myös kannatusmaksu, jolla ylläpidetään RUL:n organisaatio-ta ja sen vaikuttamisen mahdolli-suuksia lukuisiin asioihin yhteis-kunnassa. Jokainen on voinut to-deta, että yhdistys-piiri-liittoak-selin avulla ollaan merkittävästi puolustettu mm. keskeisen toi-minnan eli ampumaharrastuksen etuja. Näin ollen jäsenmaksuvas-tikkeen saamisen määrää ei tuli-si reserviupseerin aina mitata ko-vin lyhytjänteisesti. Joskin tämän aikakauden ilmiön eli vastiketar-peen hyvin tiedostaen juuri pii-rilehden julkaisu olisi oleellinen erityisesti niiden jäsenten osalta, joiden kotipaikka sijaitsee käy-tännössä toisaalla kuin heidän jä-senyhdistyksensä. Noin 74 % jä-senistöstämme on yli 35 vuoti-aita, joista merkittävä osa kokee vielä sanomalehtimuodon mielek-käämmäksi kuin sähköisen tiedot-teen. Sähköpostijakeluun ei muu-toinkaan ole vielä edellytyksiä koko jäsenistölle.

Kentän ahdistus piirinmaksun suuruudesta herättää monenlaisia ajatuksia. Mitä tulee piiriorgani-saation tarpeellisuuteen ja sen ra-hoittamiseen, on se asia mihin ei välttämättä heti pystytä yksinään vaikuttamaan. Uutena puheenjoh-tajana kuuntelen tietysti herkällä korvalla mihin viime vuosikym-menten aikana piirin rooli ja tar-peellisuus on asemoitunut. Ken-tän mielipiteitä kuunnellessa voi mieleen muodostua kuva, että re-serviläisten ja reserviupseereiden tulisi kuulua samaan liiton ja pii-rin alle, jäsenyhdistysten ollessa tarpeensa mukaan joko erikoistu-neita tai yleiskerhoja. Tätä ajatus-ta on ollut tosin ennenkin, jolloin se on aina torpattu ajatukseen, et-tä reserviupseereilla on erityinen ja suojeltava asema maanpuolus-tuksen kentässä – reservinupseerit ovat maanpuolustuksen selkäran-ka, kuten juhlapuheissa todetaan. Toivottavasti selkärankaan ei kui-tenkaan tule jääräpäisyydestä joh-tuen laajamittainen tyrä. Kykyä uudistuksiin on oltava, jos ei ole halua kantaa vastuuta vanhasta toimintamallista.

PEKKA ELOMAApuheenjohtaja

Satakunnan Reserviupseeripiiri

Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti

K A R H U3/2010

kuva

: Ju

han

i Lu

kka

Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti

K A R H U1/2009

Sat

aku

nn

an R

eser

viu

pse

erip

iiri r

y:n

ja S

atak

un

nan

Res

ervi

läis

piir

i ry:

n t

ied

otu

sleh

ti

KA

RH

U

Lu

en

tosa

rja S

tud

ia G

en

era

lia s

. 3

Maan

pu

olu

stu

snais

issa

on

vo

imaa s

. 4

4/2

00

6

16

KA

RH

UK

AR

HU

17

KA

RH

Uo

n

pala

nn

ut!

Sataku

nn

an R

eserviup

seeripiiri ry:n

ja Sataku

nn

an R

eserviläispiiri ry:n

tiedo

tusleh

ti

KA

RH

U

Leh

ti täyn

nä

juh

la-a

siaa

s. 2 – 8

Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti

K A R H U4/2009

Karhun kuolema?

Kansainvälisten valmiusjoukkojen koulutus monipuolistuuSuomen kansainvälisten valmiusjoukkojen koulutus laajenee ensi vuonna. Porin prikaatin kouluttama Suomen kansainvälinen valmiusjoukko on tähän asti totuttu tuntemaan lähinnä jalkaväkijoukkona, mutta tulevina vuosina koulutus laajenee myös muihin ase-lajeihin.

Tavoitteena on tulevaisuudessa tuottaa valmiusjoukkoihin jääkärei-tä, pioneereja, viestimiehiä, sotilaspoliiseja, panssarintorjujia, tie-dustelijoita, kranaatinheitinmiehiä sekä huoltomiehiä.

Kansainvälinen valmiusjoukkokoulutus laajenee aiemman yh-den saapumiserän sijaan kahteen saapumiserään vuodessa, mikä tarkoittaa myös koulutettavien määrän nousua. Ensi vuoden tam-mikuun saapumiserästä koulutetaan pioneereja sekä heinäkuussa alkavassa koulutuksessa viestiaselajin osaajia.

Laajennuksesta huolimatta koulutuksen runko säilyy ennal-laan. 347 päivää kestävän palveluksen aikana kaikki varusmiehet saavat kotimaan puolustukseen tarvittavat perustaidot ja aselaji-koulutuksen, minkä jälkeen kansainvälinen koulutus annetaan kol-me kuukautta kestävällä koulutusjaksolla. Kaikki valmiusjoukon varusmiehet saavat edelleen myös johtajakoulutuksen.

Kansainvälisten valmiusjoukkojen koulutuksessa hyödynnetään aina viimeisintä tietoa käynnissä olevista kriisinhallintaoperaatiois-ta. Suurin osa valmiusjoukkokoulutuksen suorittaneista on toiminut myöhemmin reserviläisenä myös kriisinhallintatehtävissä. Aselaji-koulutuksesta huolimatta kaikki valmiusjoukkoihin koulutettavat saavat koulutuksen, jonka myötä he pystyvät toimimaan jalkavä-kitehtävissä kriisinhallintaoperaatioissa. Joukkoja myös suunnitel-laan käytettäväksi kriisinhallintaoperaatioissa entiseen tapaansa.

4 KARHU

Arto Ahokas:

Reserviläisurheilun on vastattava uusiin haasteisiin

Satakuntalaiseen reserviläisurhei-luun Arto Ahokas tuli mukaan 1970-luvun jälkipuolisolla.

– Heti varusmiespalveluksen jälkeen minut vedettiin mukaan. Ensin olin monissa kilpailuissa toimitsijana. Sitä kautta sain ta-vallaan tuntumaa eri lajeihin en-nen kuin lähdin itse kilpailemaan. Kuusiniemen Markku houkutte-li minut Noormarkun Reserviup-seereihin, jonka urheilutoiminta oli noihin aikoihin – ja myöhem-minkin – erittäin vilkasta,

Vielä 1960- ja 70-luvuilla ur-heilutoiminta oli suosituin tapa värvätä jäseniä aliupseeri- ja up-seerikerhoihin. Pitkään liitot jär-jestivät kaikissa lajeissa omat mestaruuskilpailunsa, kunnes Re-serviläisurheiluliitto, ResUL, pe-rustettiin 1970 uudeksi kokoavak-si katto-organisaatioksi.

ResUL perustettiin kilpailutoiminta varten

– ResUL perustettiin nimenomaan kilpailutoiminnasta vastaavaksi organisaatioksi, jonka tehtävänä oli organisoida eri reserviläislaji-en valtakunnalliset mestaruuskil-pailut. Ainoastaan yhä edelleen runsaasti osanottajia keräävät ruu-tiasemestaruudet jäivät erillisik-si liittojen mestaruuskilpailuiksi. Piiritasolla ammunnassakin järjes-tetään yhteiset kisat, mutta valta-kunnalliset RES- ja RUL-ruutiase-mestaruudet ratkotaan erikseen eri paikkakunnilla, kertoo Ahokas.

Arto Ahokas muistelee, että vielä 80-luvulla kilpailutoiminta oli erittäin vilkasta.

– Esimerkiksi maastokilpai-luissa saattoi olla reilusti yli 200 osallistujaa, joista suurin osa kil-paili yleisessä sarjassa. Kilpai-luissa oli aina kova taso. Kovasti on kilpailutoiminta hiipunut täs-säkin lajissa ja painopiste siirty-nyt ikämiessarjoihin. Valtakun-nallisessa kilpailutoiminnassa yleisen sarjan osanottajamäärät

ovat romahtaneet ja kehitys nä-kyy luonnollisesti täällä Satakun-nassakin. Jos maastokilpailussa piiritasolla paremmuuksia 80-lu-vulla ratkaisi 50 miestä, niin nyt heitä on tuskin kymmentä.

Oma lukunsa oli myös ResUL:n järjestämät syys- ja tal-vijotokset. Syysjotoksella saattoi olla pitkälti toistasataa nelihen-kistä partiota. Satakunnastakin partioita saattoi olla toistakym-mentä. Suosioon ainakin yksi syy oli jotosten sotilaallisia tietoja ja taitoja mittaavat tehtävät, vaikka yleisessä tiedotuksessa niistä vä-hän vaiettiinkin.

Suomen Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton erikseen järjestämissä ruutiasekil-pailuissa on myös väki vähenty-nyt. Toisaalta se seuraa kyseisten ammuntalajien yleistä kehitystä. Uusina vaihtoehtoina asepuolelle ovat tulleet perinneaseet, pysty-korvat ja sovellettu reserviläisam-munta (SRA), jotka ilahduttavas-ti keräävät hyvin uusia harrasta-jia. Varsinkin SRA:ssa myös kil-pailijoiden ikärakenne on selvästi nuorekkaampi kuin perinteisissä lajeissa.

Nyt tähtäimessa on kuntourheilu

Väen vähentyessä ResUL:n yl-läpitämässä kilpailutoiminnas-sa liitto on siirtänyt painopistet-tään yhä enemmän kuntourheilun suuntaan.

Arto Ahokaan mielestä kehi-tyssuunta on hyvin perusteltu.

– Yli 85 prosenttia suomalai-sista miehistä ikäluokasta 20 - 60 on suorittanut asepalveluksen. Armeija kiinnittää nykyisin pal-jon huomiota varusmiesten kun-toon ja liikuntakasvatukseen. Kun palvelus loppuu, niin loppuu seu-rantakin. Reservin kunto rapistuu, ellei kukan siitä huolehdi. Tässä ResUL on ottanut itselleen tärke-än tehtävän.

Arto Ahokas on ollut vuosikymmenien ajan tuttu kasvo lähes kaikissa reserviläisurheilu-tapahtumissa - ainakin niissä, joissa yhtenä osa-alueena on suunnistus. Hän on seurannut läheltä reserviläisurheilun murrosta. Reser-viläisurheilulla on paljon haasteita edessään, mutta tavoitteet ovat selkeästi suunnattu re-serviläisten kenttäkelpoisuuden ylläpitoon ja kehittämiseen.

KARHU 5

Keskeisiä kohtia Reserviläisurheiluliiton toimintastrategiasta vuosille 2013–2015

Toiminta-ajatusReserviläisurheiluliitto on vapaaehtoisen maanpuolustusliikun-nan valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö. Toiminnan pääasi-allisena kohderyhmänä ovat liittojen jäsenyhdistykset ja niiden jäsenet. Jäsenyhdistykset 01.01.2013:

• SuomenReserviupseeriliittory(RUL)• Reserviläisliittory(RES)• Maanpuolustuskiltojenliitto(MPKL)• SuomenRauhanturvaajaliitto(SRTL)

Lisäksi jäseninä ovat RUL:n ja RES:n piirit. Toiminnan arvot

• Reserviläisyys• Maanpuolustushenkisyys• Liikunnallisuus

Reserviläisurheiluliiton yksittäisiä jäseniä yhdistää liikkumisen ilo ja maanpuolustustahto.

Liiton jäsenyhdistyksiä yhdistää vastuu vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta sekä halu huolehtia jäsentensä fyysisestä toimintakyvystä sekä kenttäkelpoisuudesta.

TahtotilaReserviläisurheiluliitto on tunnettu ja tunnustettu maanpuolus-tusliikunnan yhteistoimintajärjestö sekä arvostettu reservin lii-kuttaja.

Liitto on haluttu yhteistyökumppani sekä maanpuolustus-kentän että sidosryhmiensä keskuudessa. Liiton palveluilla on merkittävä vaikutus reserviläisten fyysisen toimintakyvyn, kenttäkelpoisuuden sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiselle.

Reserviläisurheiluliitto toimii tiiviissä yhteistyössä jäsenjär-jestöjensä kanssa sen vastulla olevien kilpailujen ja tapahtumi-en laadun varmistamiseksi.

Keskeiset tehtävätReserviläisurheiluliiton strategiassa on kirjattu seuraavat kes-keiset tehtävät:

• Tuottaakenttäkelpoisuudenylläpitämiseenjakehittämi-seen kannustavia tapahtumia ja palveluja jäsenyhdisys-tensä tarpeiden mukaisesti.

• Liitto toimii jäsenyhdistystensä valtakunnan tason am-puma-, liikunta- ja urheilutoiminnan koordinoivana etu-järjestönä.

• Liitto vaikuttaa toiminnallaan maanpuolustusliikunnanja ampumatoiminnan edellytysten parantamiseksi

Toimintaympäristön muutoksetReserviläisurheiluliitto toimii moniulotteisessa ympäristössä, jossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat suoraan liiton toimin-taan. Strategisesti merkittäviä, tällä hetkellä havaittavia toimin-tympäristön muutoksia ovat:

• Kansalaistenikääntyminen• Väestönkeskittyminenkasvukeskuksiin• Kilpailuihmistenvapaa-ajastajaharrastuksenkohteista• Talkookulttuurinhiipuminen• Puolustusvoimien rakennemuutos; varusksuntien vähe-

neminen ja sodanajan joukkojen pieneneminen• Ampuma-aselakia ja ampumaratalakia koskevat muu-

tokset

Painopistealueet 2013 - 2015Voimavarojen rajallisuus edellyttää toiminnan painopisteiden määrittämistä. Painopisteet ilmentävät toiminnan kärkeä, mut-ta eivät sulje pois muita toimintoja. Todettu toiminnan nykytila, määritelty tahtotila sekä toimintaympäristön muutokset ohjaa-vat painoipistevalintoja.

Valitut painopistealueet strategiakaudelle 2013 - 2015 ovat:

• Liitonroolinselkeyttäminensekäjäsenjärjestöjenkans-sa tehtävän yhteistyön tiivistäminen

• Laji-jatapahtumavalikoimanuudistaminen• Nuortenaktivointitoimintaan• Kenttäkelpoisuudenarviointijärjestelmänkehittäminen

Lisää:www.resul.fi

Kilpailutoimintaa ei ole unoh-dettu, ja sen ongelmat ovat hyvin tiedossa. Kiinnostus reserviläis-ten kilpailutoimintaan on selvästi vähentynyt ja ikärakenne on huo-lestuttavasti ukkoutumassa. ”Van-hat parrat” pyörivät sitkeästi toi-minnassa mukana, mutta nuorem-pia ikäluokkia on vaikea houku-tella osallistumaan. Lajikirjokin on erittäin laaja. Kaikkiaan kil-pailtavia lajeja on 19, joista yh-deksän on yhdistelmälajeja. Kaik-kiin ei vain väkeä riitä. Yhden uh-kakuvan muodostaa uusi tiukka aselaki. Aselupien saanti on han-kalaa ja ampumaradat jatkuvan lakkautusuhan alla.

– Tästä on puhuttu jo useita vuosia, mutta mitään viisasten-kiveä ei ole löytynyt. Kun suuret ikäluokat lopettavat kilpailemi-

sen, niin moni laji on tiensä pääs-sä. Kilpailujen järjestäjiäkin tur-hauttaa tehdä talkootunteja muu-taman kisailijan vuoksi. Kiso-jen järjestäminen ei enää palvele myöskään yhdistyksen taloutta.

Kenttäkelpoisuus ja sähköinen kuntokortti

Keskeistä ResUL:n strategiassa on kenttäkelpoisuuden ylläpito.

– Olen käynyt paljon ResUL:n tilaisuuksissa ja perehtynyt tes-tausjärjestelmiin perinpohjaises-ti. ResUL:n ja puolustusvoimi-en kuntotestaukset ovat nykyi-sellään varsin yhdenmukaisia. Se on ollutkin tavoitteena. Uusi säh-köinen kuntokortti antaisi puolus-tusvoimille mahdollisuuden sau-mattomasti arvioida reserviläisten

kenttäkelpoisuutta ja sijoittaa sen pohjalta reserviläisiä sota-ajan yksiköihin. Käytännössä tämä linkki ontuu ainakin toistaisek-si aika pahasti. Kaiketi puolus-tusvoimat eivät ole suhtautuneet sähköisen kuntokortin kehittämi-seen kovinkaan aktiivisesti.

Arto Ahokkaan mukaan kun-totestausjärjestelmää on yritetty tuoda piireihin kenttäkelpoisuu-den ylläpitoa kannustavaksi ja innostavaksi työkaluksi.

– Tavoitteena on ollut luoda innostusta liikuntaan ja mahdol-lisuudet monipuoliseen kunnon seurantaan testien avulla. Meil-lä Satakunnassa tämä kyllä vielä vähän ontuu.

JUHANI LUKKA

Puolustusvoimien määritelmän mukaan kenttäkelpoisuus on so-tilaan suorituskykyä, jossa fyy-siseen kuntoon yhdistyvät am-pumataito sekä taito liikkua kaikissa olosuhteissa tehtävän mukaisesti varustettuna eri vuo-den- ja vuorokauden aikoina tehtävän edellyttämän ajan.

Reserviläisurheiluliitto jo joitakin vuosia kehitellyt kent-täkelpoisuuden testaamismene-telmiä, jolla reserviläisten kent-täkelpoisuutta voidaan arvioida. Reserviläisten kohdalla eri osa-suoritukset vastaavat yhä enem-män puolustusvoimien nykyisiä palkatun henkilöstön kenttäkel-poisuutta mittaavia testejä ja suorituksia.

Kenttäkelpoisuuden testa-aminen koostuu neljästä osa-testistä (kuntotesti, ammunnat, suunnistus ja marssi). Nykyi-sin kuntotesti käsittää joko 12 min juoksun tai vaihtoehtoises-

ti UKK-kävelytestin. Lihaskun-toa testataan nykyisin vauhdit-tomalla pituushypyllä, istuman-nousulla ja etunojapunnerruk-sella. Lisäksi testaajalta mi-tataan vyötärönympärys sekä painoindeksi. Kuntotestin suori-tustulokset antavat viitearvota-

Reserviläisurheiluliitto kouluttaa, koordinoi ja toteuttaa

lukkojen perusteella sekä kes-tävyys- että lihakuntoindeksin ja indeksien perusteella kunnon ke-hittymistä voi jokainen seurata.

Reserviläisurheiluliiton toi-mintastargeiassa vuosille 2013 – 2015 kenttäkelpoisuuden yl-läpitäminen ja kehittäminen ovat yksi Reserviläisurheilu-liiton avaintoiminnoista. Lisäk-si liiton vuoden 2013 toiminta-suunnitelmassa on mm. kent-täkelpoisuusoppaan laadinta kenttäkelpoisuuspäälliköiden koulutus jäsenyhdistyksiin. Re-sUL järjestää myös vuosittain testaajien kolutusta ja täyden-nyskolutusta reserviläispiirien ja yhdistysten jäsenille, jos-sa annetaan yksityiskohtais-ta tietoa testaustapahtumien järjestämisestä ja suoritetaan testaustoimenpiteitä käytännön esimerkkien valossa.

ARTO AHOKASVauhdittoman pituushypyn tes-tausta Lahden Urheilukoululla.

Jari

Utr

iain

en

Arto Ahokas toivoo reserviläisten kiinnostuvan enemmän oman kenttäkelpoisuutensa ylläpidosta ja seurannasta.

6 KARHU

Vas. Maanpuolustusnaisten Liiton pj Satu Rajala ja entinen piirin pj Ritva Siimes tutkivat vanhoja leikekirjoja.

Porin Seudun Maanpuolustus-naiset Ry juhlisti yhdistyksen 60-vuotista taivalta 9.11.2012 Po-rissa Marttojen tiloissa. Yhdistys perustettiin 1952 ja sen nimi on vuosien varrella muuttunut muu-tamia kertoja. Alunperin perusta-jia olivat reservien upseerien rou-vat, jotka halusivat myös antaa panoksensa isänmaalliseen työ-hön eri saroilla.

Juhlapuhujina olivat Maan-puolustusnaisten liitto Ry:n pu-heenjohtaja Satu Rajala ja Maanpuolustusnaisten Satakun-nan piiri Ry:n pitkäaikainen pu-heenjohtaja Ritva Siimes.

Ilta aloitettiin Satakunnan lau-lulla ja saimme kuunnella Kris-

tiina Sepän kauniita lauluesityk-si säestäjänään Jukka Korhonen. Kahvittelun lomassa esillä olivat vanhat alkuperäiset toimintaker-tomukset, leikekirjat valokuvi-neen ja tilikirjat. Niistä saimme vuosikymmenten takaa mielen-kiintoista tietoa yhdistyksen toi-minnasta.

Kiitos kaikille osallistujille lämpimästä ja nostalgisesta tilai-suudesta.

LEENA LUKKAPorin Seudun

Maanpuolustusnaiset Ry pj 2012Maanpuolustusnaisten

Satakunnan piiri Ry pj 2012

Maanpuolustusnaiset juhlivat

Porin Seudun Maanpuolustusnaiset hallitus vuodelle 2013: takarivi vasemmalta Jaana Välimäki (pj 2013), Tuija Vesa, Paula Kangas, Anne-li Anolin, Leena Lukka (varapj 2013), eturivi vasemmalta Pirkko Yr-jälä, Tuula Haapala, Terttu Hyvönen.

Kaavailut Noormarkun ampuma-rata-alueen muuntamiseksi toi-senlaiseen toimintaan soveltuvak-si näyttäisivät toteutuvan. Porin kaupungin ympäristölautakun-nan myöntämä määräaikainen ympäristölupa on voimassa vuo-den 2013 syyskuun loppuun asti, jonka jälkeen lupaa ei todennä-köisesti enää jatketa. Kaavaeh-dotuksessa alueen käyttötarkoitus on kirjattu seuraavasti: ASUIN-, PUUTARHA- JA PALSTAVIL-JELYALUE, RUUKIN ALUEEN PALVELULIIKETOIMINTAA TUKEVAA RAKENTAMISTA.

Ampumarata-alueen maan-omistajalla A.Ahlström Osakeyh-tiöllä on siis suunniteltuna alueel-le paremmin liiketoimintaa palve-levaa hanketta. Yhtiö on pitkään toiminut alueen vapaaehtois-ta maanpuolustustyötä tekevien yhdistysten toiminnan tukijana vuokraamalla alueellaan sijaitse-vaa ampumarataa reserviläisten ja metsästäjien käyttöön. Lisäksi yhtiö on tukenut toimintaa myös rahoituksen kautta. Äkillinen ta-kinkääntö hämmästyttää ja aset-taa ison kysymysmerkin yrityk-sen tarkoitusperien eteen. Yhtiön

arvoihin kun katsotaan kuuluvan yhä tänäkin päivänä historiallisen ja kulttuurillisen perinnön vaali-minen. Isomman ja vahvemman oikeudella ollaan kuitenkin aset-tamassa merkittäviä haasteita niin reserviläisten kuin metsästäjien-kin toimintaan sillä yhdistysten päätoimintamuodon harjoittami-seen on jatkossa etsittävä toimin-taedellytyksiä kauempaa.

Ampumaradan synty ajoittuu suojeluskunta-aikaan 1920-luvul-le. Samoihin aikoihin rakennet-tiin radan läheisyyteen paviljonki, joka on määritelty Noormarkun-

Toukarin osayleiskaava-alueen rakennusinventoinnin A-luokan arvokohteeksi. Olen muodosta-nut oman näkemykseni, että am-pumarata-alue kuuluu saumatto-mana kokonaisuutena paviljon-kiin suojeltavana kohteena. Olen asiasta käynyt myös keskusteluja Satakunnan Museon ja Museovi-raston edustajien kanssa. Kysy-mykseksi nousee lähinnä tulkin-taero, sillä aluetta ei varsinaises-ti tulkita suojeltavaksi kohteek-si, sellaisia voivat olla ainoastaan rakennukset. Museovirastolla on vastaavasti meneillään tuore han-

ke: Liikunta on Kulttuuriympäris-tö, jossa pyritään selvittämään ja säilyttämään historiallisesti mer-kittävät urheiluympäristöt, joihin siis tietysti ampumarata kuuluu.

Reserviläispiirit ja alueen yh-distykset ovat lähettäneet vetoo-muksen ampumaradan tulevai-suuden puolesta yhtiön hallituk-selle. Nähtäväksi jää, onko tuolla enää mitään vaikutusta. Ainoa ol-jenkorsi saattaa olla, jos yhtiö ky-kenisi osoittamaan uuden alueen mailtaan ampumaratatoiminnalle.

PASI RAINIOLA

Reservipiirit vetoavat Noormarkun ampumadan puolesta

Järjestyksessä jo kahdestoista Rauhanturvaseminaari järjes-tettiin Hannele Toivosen joh-dolla Niinisalossa Tykistökou-lun tiloissa MPK Satakunnan kurssina 20. – 21.10. Osallistu-jia seminaarissa oli 49.

Seminaarin aluksi Maavoi-mien kansainvälisistä asiois-ta vastaava evl Timo Vehvi-läinen kertoi ulkona olevien joukkojen tilanteesta ja odo-tettavissa olevasta kehitykses-tä, erityisesti Libanonin ope-raation mahdollisesti tulevasta johtoroolista ja sen vaatimista koulutusmuutoksista. Esityk-sen jälkeen virisi vilkas kes-kustelu operaatioiden kustan-nuksista ja suhteesta kotimaan puolustukseen. Kustannusten osalta tilannetta selvitti mu-kana ollut kurssilainen, Porin Prikaatin YK-laskuttaja Elisa Huhtanen.

Evl Petteri Iitti (FIN-MCC) esitteli puolustusvoimi-en kansainvälisiä kuljetuksia. Vauhdikkaan esityksen aikana kuulijoille tulivat tutuksi Suo-men sopimat raskaat ilmakul-jetusjärjestelyt erilaisten yh-teistoimintasopimusten kautta ja samalla perehdyttiin erilais-ten konetyyppien tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kuulijoita tietysti kiinnosti ulkona ole-vien joukkojen huoltolennot. Myös Ilmavoimien uusien Ca-sa-koneiden käytöstä saatiin selvitys. Innostuneet seminaa-rilaiset suunnittelivat jopa ko-timaisia ilmapudotuksia.

Lauantain luennot saapui päättämään Länsi-Suomen So-tilasläänin komentaja, kenrm. Pertti Salminen aiheenaan ”Kriisinhallintaoperaatioiden johtaminen Brysselin näkökul-masta”. Tässä saatiin asian-tuntevaa ja taustoitettu tietoa, sillä kenrm Salminen palasi viime keväänä kolmen vuoden komennukselta Brysselissä.

Kurssi-illalliselle oli puhu-jaksi kutsuttu Tykistökoulun johtaja majuri Pauli Pukara-lammi. Pukaralammi kertoi

Puolustusvoimien organisaatio-uudistuksen vaikutuksista Tykis-tökouluun.

Sunnuntain aloitti seminaa-rin vakioluennoitsija, VTT Pek-ka Visuri aiheenaan Lähi-Idän konfliktialue ja siitä käytäväme-diasota. Edellisellä viikolla ol-lut YK:n turvaneuvostoäänestys ja Gazaan pyrkivä Estelle-laiva tekivät tästäkin esityksestä päi-vänpolttavan. Eikä Pekka Visuri pettänyt kuulijoitaan ruotiessaan Syyrian sisällissotaa. Jatkona Vis-urin esitykselle kuultiin viime ke-väänä UNTSOsta palanneen Jari Mustosen katsaus kauteensa. Ja-ri Mustonen toimi aluksi Syyri-assa ja sittemmin Jerusalemissa operaation esikunnassa. Mielen-kiintoista oli kuulla suomalaisen COS:n onnistuneen hieman muut-tamaan UNTSO:n ikuista organi-saatiota.

Seminaarin yllätyksellisin lu-ennoitsija oli Sanna Haapala ai-heenaan Gender issues. Sanna pi-ti mukaansatempaavan esityksen työstään ”Gender Advisor Afri-kassa”, EU:n tukemassa Afrikan Unionin operaatiossa somalialais-ten turvallisuusjoukkojen koulut-tajana Ugandassa (sinne ei mo-

ni lähtisi, toim huom). Sanna selvitti loistavasti käsitteet, miten asioihin suhtauduttiin Afrikassa ja millaisia vasta-väitteitä aiheutti esimerkiksi YK:n lasten oikeuksien julis-tus. Samalla pohdittiin mei-dän suomalaisten ajatuksia. Erittäin koskettava ja kiinnos-tava luento!

Seminaarin viimeinen lu-ennoitsija oli ev Jussi Sares-salo, joka esitteli NOBEL-rau-hanpalkinnon saaneen Euroo-pan Unionin siviilikriisinhal-lintaa. Esityksen koskettavin osa oli EU:n tarkkailuoperaa-tio Georgiassa, missä Jussi toi-mi korkeassa tehtävässä.

Päätöstilaisuudessa osal-listujat saivat kurssitodistuk-sen, Hannelen ”tukitiimiläi-set” Pirkko Syvänen, Jouko Vähämäki, Kimmo Wirén, Martti Tikka ja Juha Luo-ma sekä kaikki luennoitsijat saivat muistoksi Esko Heik-kisen kirjan ”OP Khiam – tehtävä Libanonissa”.

Teksti: KARI TOIVONENKuva: MARTTI TIKKA

Niinisalon seminaarilla tusina täyteen

XII -Rauhanturvaseminaarin pääluennoitsijana toimi jälleen VTT, ev evp Pekka Visuri

Jaan

a Väl

imäk

i

KARHU 7

Syksyinen viikonloppu Sä-kylän Huovinrinteellä oli odotettu ja kaikki odotuk-set täyttävä, jopa ylittävä elämys. Naisten Valmius-liitto ry:n Turun ja Porin alueneuvottelukunnan yhteistyössä MPK:n Sa-takunnan KoTu-yksikön kanssa järjestämä Viikon-loppu sotilaana -kurssi oli kaikin tavoin menestys.

Kurssille saapui 35 eri ikäis-tä naista, jotka koko viikonlopun aikana saivat elää ja kokea mo-nen monta uutta asiaa! Muutami-en naisten kanssa keskustelles-sani sain käsityksen, että osa oli vastaavilla kursseilla ollut jo ai-emmin ja halusi arkielämän pyö-ritykseen katkoa ja elämystä ihan oman jaksamisensa vuoksi. Nuo-remmat neitokaiset olivat osin kurssilla katsastamassa vähän esi-makua siitä, minkälaisia asioita ja tehtäviä varusmies kohtaa asepal-veluksen aikana, jos vaikka astuisi itsekin palvelukseen… Käsittääk-seni kaikki, myös he, joille koke-mus oli ensimmäinen, olivat po-sitiivisesti yllättyneitä ja erittäin ilahtuneita kokemaansa, myös ko-tiutumisen aikaan, vähän väsy-neenä, sunnuntai-iltapäivällä.

Sulkeisilla aloitettiinKurssi kesti tosiaan lauantai-aa-musta sunnuntai-iltapäivään. Ensi töiksemme pukeuduimme armei-jan varusteisiin, kotoisammin ”intin vihreisiin”, maastokenkiä myöten (jotka muuten yllättivät mukavuudellaan!) Tervetulotoivo-tusten jälkeen siirryimme ”tositoi-miin”, eli pihalle ja sulkeisharjoi-tuksiin. Riviin järjestäytymiset, ojennukset, käännökset ym. käy-tiin läpi marssimisineen, nopealla tahdilla, ja taisimme kaikki läpäis-tä jotenkuten tämän osion. Naiset kuulemma ovat hyviä oppilaita… kuinkas muuten.

Lauantain ohjelmassa oli, sa-tunnaisesta sateesta huolimat-ta, tutustuminen varuskunnan es-terataan. Siellä sitten sai kiive-tä ylös ja hyppäämällä, tai muul-la haluamallaan tavalla, palautua maan tasalle. Kukin sai käyttää omaa harkintaansa, suorittiko es-teen vai kiersikö sen. Monet es-teet tuli suoritettua, ja joitakin emme saaneet edes suorittaa, tur-vallisuussyistä. Ja joku este oli-si kannattanut jättää väliinkin… Mutta minkäs teet kun kerrankin pääsee tuollaiseen paikkaan, niin innostuuhan sitä, hyvässä seuras-sa, vanhakin hevonen, sanotaan! Melkoista kuntoa kyllä varusmie-hiltä vaaditaan, etenkin kun kuu-lemma radan ennätys muistaakse-ni lienee jossain 4 minuutin tietä-millä…

Rastikoulutuksella jatkettiinOhjelma jatkui tehtävärasteilla sekä ulkona että sisällä. 35 nais-

ta jaettiin 4 ryhmään ja ryhmis-sä harjoittelimme mm. kompassin pyöritystä, kartan lukua ja ihmet-telimme käsisuuntakehän toimin-taa. Toinen ryhmä perehtyi ”re-serviläisaseiden” toimintaan sekä ammunnan sääntöihin teoriassa. Kolmas ryhmä opiskeli viestintä-välineenä tällä kertaa Lv241-ra-dion toimintakuntoon saattamis-ta sekä sen käyttöä. Neljäs ryhmä pääsi tutustumaan kiertoajelun muodossa Porin Prikaatin Huo-vinrinteen varuskunta-alueeseen. Ja luonnollisesti ryhmiä kierrätet-tiin, niin että kukin ryhmä sai tie-toa ja taitoa kaikissa pisteissä.

Pääsimme tutustumaan myös sotkuun, joka lauantai-iltana oli varsin rauhallinen ja hiljainen. Kaffet ja munkit tuli ostettua (ei-hän sotkusta voi muutoin poistua) ja sen jälkeen olikin hyvä palata leirialueelle, Paviljogille, ja istuu-tua kuulemaan tietoiskua MPK:n toiminnasta sekä hiljentymään PV:n videon ”Taistelukenttä” ää-relle. Video taisi tehdä kyllä mel-koisen vaikutuksen suurimpaan osaan katsojista. Hyvin toteutettu pätkä synnytti ajatuksia monille, että ”oikeesti, mitä jos…”

Ilta päättyi jotokseen...Illan päätti yöjotos, joka oli koh-tuullisen reipas. Lisäjännitystä toi tietysti syksyinen, pimeä ilta sekä sade ja märkä maasto. Kaikki nai-set palautuivat Paviljongille pos-ket punoittaen ja vaurioitta noin 1,5 tunnin reippailun jälkeen. Yö-pala solahti reippaasti ja sitten olikin enää vuorossa makuupus-seihin sujahtaminen. Teltat ja ka-miinathan oli pystytetty jo ennen hämärän tuloa.

Sunnuntai-aamu valkeni tih-kusateisena ja klo 7 mennessä oli suurin osa porukasta jo hereillä ja osa kamoistakin jo pakattuna. Aa-muverryttely oli paikallaan, vaik-ka ei voi kyllä sanoa, että teltas-sa juuri kohmeessa olisi tarvinnut olla! Kyllä armeijan makuupussi

on loistava! Kelpaisi kyllä siviili-käyttöönkin;silläkyllätarkenee.

... ja aamulla ajeltiinAamuverryttelyn jälkeen sää-dettiin ääniaistimet kohti tietä ja kuulosteltiin, että minkäs tasois-ta jyminää alkaisi kuulua. Meil-le nimittäin oli alustavasti luvattu PASI-ajelua. Ja tulihan ne sieltä! Kolme PASIA pysäköi leirialueel-lemme, saimme lyhyen tietoiskun, jonka jälkeen lastauduimme kyy-tiin. Ystävälliset nuoret miehet ajeluttivat meitä innokkaita nais-ihmisiä varuskunta-alueen maas-tossa varsin antaumuksella mäkiä ylös ja alas, kuopista suurem-min piittaamatta. Tässä on pak-ko mainita, että kukaan ei loukan-nut, vaikka meno oli välillä vähän vauhdikasta. Suurimmalla osalla taisi tunnelma kuitenkin lähennel-lä hurmiota!

Ajelun jälkeen maistuikin sit-ten aamupala ja viikonlopun elä-

mykset jatkuivat tehtävärasteilla. Nyt pääsimme ampumaan RK:lla sekä pistoolilla. Ehkä olin ainoa, ehkä en, mutta rk:n latausääni ja ruudin (?) haju jättivät pysy-vän muistijäljen. Kertakaikkiaan upea kokemus! Jospa vielä jos-kus uudelleen…….. Koska kaik-ki eivät mahtuneet samalla kertaa ampumaan, oli meillä myös teh-tävärata, jossa suoritettiin erilai-sia, enemmän tai vähemmän, va-rusmieselämää likeltä liippaavia toimia. Mielenkiintoisia juttuja, kaikki tyynni.

Tietoa, taitoa ja elämyksiäSitten olikin aika luopua armeijan varusteista, pukeutua siviilivaat-teisiin, jonka jälkeen emme olleet enää tuntea toisiamme ja suunnis-taa mukeen päivälliselle. Kurssin päätössanat lausui kurssinjohta-ja Matti Bärling, kurssin vääpe-li Marjo Tuomaranta sekä va-

Syksyinen viikonloppu sotilaana

Täytti kaikki odotukset

rakurssinjohtaja Riitta Heikkilä. Ammunnan parhaimmat osujat palkittiin ja kaikki saivat todistuk-set upean viikonlopun päätteeksi.

Tietoa, taitoa ja etenkin elä-mystä saimme runsain mitoin! Ne fiilikset, jotka viikonlopunjälkeen jäivät, kantavat pitkään. Uskon, että ainakin joku nuoris-ta naisista tulee hakeutumaan va-rusmiespalvelukseen, meille, joil-la on ollut tai on parhaillaan lap-si varusmiehenä, on erittäin mie-lenkiintoista saada kosketuspintaa myös tuohon, vielä kovin miehi-seen maailmaan. Puhumattakaan niistä kansalaistaidoista, joita vii-konloppuun sisältyi, niistä on ai-na hyötyä. Toivottavasti kaikkia oppeja ei tarvita, mutta on taka-raivossa jokin ajatus sitten, jos kuitenkin...

RIITTA HEIKKILÄ

Lauantai-illan päätti yöjotos, johon oman jännityksensä toi märkä maasto ja syksyinen pimeys.

Kurssilaiset ottivat tuntumaa Porin Prikaatin esterataan. Omaa harkintaakin sai käyttää haasteita vali-tessaan.

8 KARHU

Maailman poliittinen tilanne muuttui ratkaisevasti syksyllä 1939, jolloin Stalin ja Hitler sol-mivat kuuluisan hyökkäämättö-myyssopimuksen. Saksa hyökkäsi Puolaan 1.9., ja pian tämän jäl-keen Neuvostoliitto valloitti Puo-lan itäosat, aivan kuten diktaattorit olivat sopineet salaisessa lisäpöy-täkirjassa. Samaisessa lisäpöytä-kirjassa oli sovittu myös Suomen kuulumisesta Neuvostoliiton etu-piiriin. Pian tämän jälkeen voi-mistui Neuvostoliiton painostus Suomea kohtaan. Suomi ei suos-tunut Neuvostoliiton vaatimiin aluevaihdoksiin, ja neuvottelu-yhteydet katkesivat marraskuun puolivälissä. Neuvostoliiton pro-pagandasyistä järjestämät Maini-lan laukaukset 26.11.1939 olivat lopullinen niitti talvisodan sytty-miselle, ja 30.11.1939 Neuvos-toliitto aloitti sodan voimakkail-la ilmapommituksille eri puolille Suomea. Jo talvisodan ensimmäi-senä päivänä Kemijärvi joutui mukaan sodan pyörteisiin, sillä kolme viholliskonetta pommitti kirkonkylää.

Suomen varustautuminen so-taan oli ollut varsin vaatimaton-ta, koska viime kädessä ei oltu uskottu sodan koskettavan Suo-mea. Lapin puolustus oli kaikkein heikoimmalla kannalla, sillä Suo-men puolustussuunnitelmat olivat lähteneet siitä, että ratkaisutaiste-lut käytäisiin Karjalan Kannak-sella. Lokakuun 1939 ylimääräis-ten kertausharjoitusten jälkeen perustettiin mm. Kemijärvelle ja Sallaan harjoitus- ja huoltokes-kukset. Marraskuussa 1939 Ro-vaniemelle perustettiin Pohjois-Suomen Ryhmän alaisuuteen La-

pin Ryhmän Esikunta (LRE), jon-ka alaisuudessa toimi Erillinen Pataljoona 17 (ErP 17) eli Sallan pataljoona. Pataljoonan komen-tajana toimi majuri V. Roininen. Sallan pataljoona sai joulukuussa avukseen viivytystaisteluihin ErP 25:n ja myöhemmin kuusi pa-taljoonaa. Yksi niistä oli kaptee-ni Torsten Granbergin komenta-ma Täydennyspataljoona IX, jon-ka osana toimi IX Kenttätäyden-nysprikaati ( IX/KT-Pr ) eli Sata-kuntalaisten Pataljoona.

Sallan suunnan taistelut al-koivat heti talvisodan ensimmäi-senä päivänä. Neuvostoliiton tar-koituksena oli katkaista Suomi, jonka jälkeen maan miehittämi-nen olisi ollut helpompaa. Kemi-järven valloittaminen olisi tuke-nut tätä tavoitetta, sillä Kemijär-veltä oli rautatieyhteys muuhun Suomeen. Sodan aluksi Neuvos-toliitto asetti Sallan sunnalle noin 17 500 miestä, ja suomalaisia oli vain noin 1000. Ei siis ollut mi-kään ihme, että suomalaiset jou-tuivat vetäytymään vanhasta Sal-lasta kohti Kemijärveä ja Pelko-senniemeä. Suomalaiset olivat vetäytyneet kiivaitten taistelui-den jälkeen joulukuun puoliväliin tultaessa Joutsijärvelle ja Mänty-vaaraan. Näihin taisteluihin antoi oman voimallisen lisän Satakun-talaispataljoona, joka saapui Ke-mijärvelle 13.12.1939.

Satakuntalais-pataljoonan perustaminen ja matka kohti pohjoista

Lokakuun alussa 1939 saivat myös Satakunnan suojajoukko-

muodostelmat kutsun ylimää-räisiin kertausharjoituksiin, joka käytännössä tarkoitti kenttäar-meijan liikekannallepanoa. Ko-koontumispaikaksi oli määrätty Pori, jossa muodostelmista koot-tiin monta pataljoonaa. Niiden joukossa oli mm. kolme Kenttä-täydennysprikaatia, joista yksi oli Satakuntalaispataljoona IX/KT-Pr. Pataljoonan miehet olivat pää-osin Kauvatsalta, Lavialta, Kii-kasta ja Kiikoisista, mutta mukana

oli myös muutamia miehiä Porin ja Rauman pitäjistä.

Vääpeli Viljo Suutari kuva-si E. A. Jakobssonin kokoamassa teoksessa lähtöä Kiikan asemalta seuraavasti: ” …Vaunut täyttyivät nopeasti. Asemalle oli tullut hy-västelytarkoituksessa myös suuri joukko lähtijöiden omaisia. Yhtei-sesti laulettiin Vala sekä virsi Ju-mala ompi linnamme. Mielet oli-vat luottavaisia ja vakaita. Ei läh-detty soitellen sotahan. Tuskin vie-

läkään kukaan uskoi sodan sytty-miseen”.

Majoitusolosuhteet olivat Po-rissa varsin ahtaat ja vaatimatto-mat. Miehiä koottiin kouluille, joissa ensimmäisenä tapahtui jär-jestäytyminen. Jokaiselle miehel-le määrättiin oma paikkansa ja tehtävänsä. Miehille jaettiin va-rusteet, joista ensimmäisten jou-kossa olivat kokardi, nahkavyö sekä ”iänikuiset torrakot” eli ki-väärit. Joukkueeseen miehet sai-vat sentään pari uudenaikaisem-paa pika- ja konekivääriä. Aikaa kulutettiin harjoitusten, sirpale-suojusten tekemisen, vartioinnin ja tutustumisen merkeissä. Ra-diota kuunneltiin myös ahkerasti ja Moskovan Tiltun propagandal-le naureskeltiin.

Aikalaisten kuvausten perus-teella miehistö ei koreillut ulkoi-sella olemuksella, eikä aseistuk-sessakaan ollut kehumisen varaa, mutta taistelutahto ja niin sanot-tu talvisodan henki virisi jo har-joitteluvaiheessa. Erityisesti pa-taljoonan nuorten miesten mieli teki jo tosi toimiin, kun talvisota oli marraskuun lopussa syttynyt. Täydennysprikaateista ensimmäi-nen sai komentonsa rintamalle Ilomantsin suunnalle joulukuun alkupuolella, toinen Pelkosennie-men taisteluihin ja 11.12. Sata-kuntalaispataljoonalle tuli keski-tysmääräys klo 11.18.

Miehistö alkoi heti valmis-tautua lähtöön, mukaan oli mää-rätty ottaa kolmen päivän matka-muona. Osa miehistä oli lomalla, mutta kaikki saatiin ajoissa Porin asemalle, josta matka kohti Ke-mijärveä alkoi jo samana päivänä hieman ennen puolta yötä. Rova-

Satakuntalaisten taipaleesta Kemijärvellä talvisodan raskaina päivinä

Talvisodan syttyminen ja taistelut Sallan suunnalla

Tuhotun neuvostopataljoonan kuormastoa Sallassa.

KARHU 9

niemelle saavuttuaan pataljoonan komentaja kävi Lapin Ryhmän Esikunnassa tutustumassa tar-kemmin siihen tilanteeseen, joka heitä odotti määränpäässä. Mat-kan varrella sattui Jakobssonin mukaan myös kommelluksia, sil-lä yksi mies oli vähällä jäädä ju-nasta Kemin asemalla. Hän eh-ti kuin ehtikin hypätä puskurien päälle kahden vaunun väliin, jos-sa hän matkusti reilut sata kilo-metriä Rovaniemelle saakka. On-neksi pakkanen ei ollut kyseisenä päivänä ankara, ja matka tämän-kin miehen osalta päättyi onnel-lisesti.

Junamatkan aikana miesten keskuudessa oli levinnyt huhu, et-tä he majoittuisivat väliaikaises-ti Kemijärven kirkonkylälle, eh-kä kukaan ei uskaltanut ajatella, että pataljoona joutuisi hetimiten tuleen. Pataljoonan saavuttua Ke-mijärven asemalle illalla 13.12., huhuilta katkesivat siivet, sillä pataljoonaa odotti kymmenkunta kuorma-autoa, joihin pataljoonan tavaroita alettiin heti lastata. Sata-kuntalaispataljoonan matka koh-ti Joutsijärveä ja taisteluita alkoi.

Pataljoonan ensikosketukset sotatoimiin

Matka Kemijärven asemalta Jout-sijärven kylään ei ollut kovin pit-kä, vain vajaat 30 kilometriä. Satakuntalaispataljoonan sotapäi-väkirjan mukaan miehistö saapui kylään yöllä klo 3.00 ja majoit-tautui kansakoululle. Kuormas-to saapui perille vasta seuraavana päivänä, sillä tiestö ja keli oli-vat huonoja. Pataljoona alistettiin osasto Roinisen alaisuuteen, ja jo 14.12. pataljoona sai ensimmäi-sen kosketuksen viholliseen. Ensi alkuun satakuntalaispataljoonan miehillä ei ollut lumipukuja, vaan he repivät lakanoista reikaleita käsivarsiin, jotta maastoutuminen olisi ollut jotenkuten mahdollista.

Joulukuun 14.-15. päivä Jout-sijärvellä käytiin kiivaita taiste-luita. Satakuntalaispataljoonan miehet olivat tuossa vaiheessa tottumattomia sodan käyntiin, jo-ten pelontunne lienee ollut mies-ten mielissä. Neuvostoliitto hyök-käsi käyttäen tykkejä, tankkeja ja panssarivaunuja. Sotapäiväkir-jassa mainittiin vihollisen käyttä-neen kaasua, sillä osalle miehis-tä oli ilmaantunut kaasusairauden oireita. Todennäköisesti oireet olivat kuitenkin tulleet tavallisen kranaatin räjähdyskaasusta. En-simmäinen taistelukosketus vaati jo pataljoonalta veronsa, sillä kol-me miestä kaatui, yksi haavoittui vakavasti menehtyen seuraava-na päivänä vammoihinsa ja kaksi miestä katosi.

Parin päivän kiivaiden taiste-luiden jälkeen miehet siirrettiin osittain asemiin ja osittain lepää-mään Mäntyvaaraan. Pakkanen kiristyi 25 asteeseen ja majoittau-tuminen maastoon ilman telttoja vaati varsinaista talvisodan hen-keä. Muonitus oli vaatimatonta, sillä huoltovaikeudet sekä viholli-sen jatkuva partiointi vaikeuttivat sitä. Pataljoonan miehet sulattivat lumesta vettä ja jyrsivät näkkilei-pää, eikä sotapäiväkirjan mukaan kukaan valittanut, vaan miehet ymmärsivät tilanteen vaikeuden

Muistomerkki satakuntalaisilleKuvassa näkyvään kohtaan päämuistomerkin ja ruotsalaisten muistomerkin väliseen maastoon on suunniteltu perustettavan muistomerkki Satakuntalaisten pataljoonan (IX/KT-Pr eli kenttätäyden-nysprikaati, tosiasiassa pataljoona) talvisotaan osallistumisesta Kemijärven suunnalla. Kemijärvellä on jo muiden mm. ruotsalaisen yksikön sotaan osallistumisen muistomerkkejä ja johtuen satakun-talaisten erittäin keskeisestä roolista, tulisi siitä olla myös asianmukainen muistomerkki. Taisteluilla oli myös laajempi merkitys talvisodassa. Taustana kaikelle on myös löydetyt ja kunnostetut sotapäi-väkirjat, joissa Satakuntalaisten osuus sodassa tulee mielenkiintoisesti ja monipuolisesti esitetyksi. Sotapäiväkirjahankkeessa on ollut aktiivisena toimijana satakuntalainen Jyrki Sirola. Muistomerk-kihanke toteutetaan yhteistyössä Kemijärven kaupungin ja järjestöjen kanssa. Luonnollisena kump-panina ja veturina tämänkaltaisessa hankkeessa on pidetty Satakunnan alueen reserviläisjärjestöjä. Täten on perustettu muistomerkkitoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii Juha Korkeaoja ja sihteerinä Pekka Elomaa. Toimikuntaan tarvitaan lisäksi edustus Satakuntalaisista vaikuttajista ja Satakuntalaisten Kemijärven suunnan taisteluihin osallistuneiden jälkipolvista sekä eräitä muita asi-antuntijoita. Hankkeen rahoitukseen liittyen tehdään jo alustavaa lähestymistä todennäköisiin spon-soritahoihin. Suorien yksityis- ja julkisyhteisöjen lahjoitusten lisäksi muita varainhankinnan mahdolli-suuksia selvitetään. Yhteydenotot hankkeeseen liittyen Reserviupseeripiirin puheenjohtajaan (Pekka Elomaa, 040 500 3888, pekka.elomaa@elisanet.fi).

Itä-Lapin alue – Salla, Savukos-ki, Pelkosenniemi ja Kemijärvi – ovat olleet keskeisiä tapahtu-mapaikkoja talvi- ja jatkosodan aikana. Sota-ajan tapahtumat ovat muokanneet rajusti esimer-kiksi Sallaa, joka menetti talvi-sodassa noin puolet alueestaan Neuvostoliitolle. Myös muut ta-pahtumat, kuten välirauhan lin-noitustyöt, Sallan radan raken-taminen, jatkosodan syttyminen ja Lapin sota ovat koskettaneet alueen ihmisiä voimakkaasti. Vaikka muistot sota-ajoista voi-vat olla raskaita, ne on tärkeä välittää jälkipolville. Itä-Lapin kuntayhtymä on tehnyt vuodes-ta 2010 arvokasta sotahistorian tallennustyötä, jonka tulokse-na on syntynyt Itä-Lapin talvi-sodasta kertova dokumenttielo-kuva. Nyt työn alla on Itä-Lapin jatkosodan historiasta kertova dokumenttielokuva, joka val-mistuu keväällä 2013. Jatko-sodan vuodet Itä-Lapissa -han-ke on EU-rahoitteinen hanke, jota tukee Pohjoisimman Lapin Leader ry.

Itä-Lapin jatkosodan his-toriaa käsittelevä elokuva ker-too tapahtumista vuosien 1940-1945 välillä. Tapahtumat liitty-vät välirauhaan, jatkosotaan ja Lapin sotaan. Välirauhan aika-na Itä-Lapissa sopeuduttiin ko-

viin Moskovan rauhansopimuk-sen ehtoihin, asutettiin Sallan evakot ja aloitettiin Sallan radan rakentaminen Kemijärvi-Salla vä-lille. Lisäksi välirauhan aikana varustauduttiin uuteen sotaan ra-kentamalla Salpalinjan puolustus-asemia. Esimerkiksi Joutsijärvel-le rakennettiin Salpalinjan poh-joisin bunkkerialue. Välirauha oli nimensä mukaisesti vain väli-aikaista. Uusi sota syttyi Suomen ja Neuvostoliiton välille kesällä 1941. Nyt suomalaisten rinnal-la oli saksalainen armeija. Saksa-laiset toivat sodankäyntiin paitsi omat aseensa ja sotilaansa, myös omat näkemyksensä ja tapansa. Saksalaisten kanssakäynti suoma-laisten siviilien kanssa on jättänyt alueen ihmisille monia positiivi-sia kokemuksia – ennen Lapin so-taa.

Jatkosodan asemavaihe Ver-majoen linjoilla oli hiljaisem-paa aikaa, mutta kotirintama jou-tui tuolloin koetukselle. Itä-Lapin alueelle tehtiin useita partisaani-iskuja siviilikyliin, mikä herätti kauhua alueen ihmisissä. Erilli-nen osasta Sau perustettiin Savu-koskelle partisaani-iskuja torju-maan.

Jatkosota päättyi aselevon sol-mimiseen 4.9.1944 Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Suomen ja Saksan suhteiden äkillinen muut-

tuminen sai niin sotilaissa kuin siviileissäkin aikaan ihmetystä. Sopeutuminen uuteen tilantee-seen vaati kaikilta paljon. La-pin sodan evakkoon lähtiessään Itä-Lapin alueen ihmiset eli-vät neuvostomiehityksen pelos-sa. Saksalaisten vetäytyessä tu-hot olivat kovat, mutta maata ei miehitetty.

Näistä tapahtumista on muodostunut Itä-Lapin alueelle monia sotahistoriallisesti mer-kittäviä kohteita, jotka kootaan yleiseen karttapalveluun mat-kailijoiden käyttöön. Sota-ajan tapahtumat ovat koskettaneet paikkojen lisäksi siviilejä ja so-tilaita. Keväällä valmistuvaa dokumenttielokuvaa varten Itä-Lapin kuntayhtymän jatkosota-hanke etsii sellaisia ihmisiä, joilla on omakohtaisia muis-toja näistä tapahtumista. Jat-kosodan kokeneiden ihmisten haastatteluja käytetään eloku-vassa. Mikäli sinulla on oma-kohtaisia kokemuksia tai muis-toja Itä-Lapin jatkosodan ta-pahtumista tai haluat lisätietoja hankkeesta, voit olla yhteydes-sä hankevetäjä Kaisa Hytö-seen, p. 040 764 2810 tai säh-köpostilla kaisa.hytonen@ke-mijarvi.fi.

KAISA HYTÖNEN

Itä-Lapin jatkosotahistoriasta valmistuu dokumenttielokuva

ja vakavuuden.Ensimmäisten pelonsekaisten

päivien jälkeen pataljoonan mies-ten mielistä häipyi arkuus, ja päi-vittäisille tiedustelumatkoille oli tarjolla enemmän miehiä kuin tar-vittiin. Näiltä retkiltä viholliselta saatiin täydennystä aseistukseen mm. kivääreitä, mutta puna-ar-meijan vaatteet eivät kelvanneet, koska omat olivat paremmat. Pa-taljoona menetti jonkin verran aseita ja varusteita, kuten 600 pa-ria suksia, neuvostosotilaille. So-tapäiväkirjan mukaan taistelutah-to vain tiivistyi näistä menetyk-sistä.

Joulu rintamalla

Jouluaatto kului rintaman molem-min puolin rauhallisissa merkeis-sä, vaikka vihollinen keskipäivän aikaan yrittikin haastaa suomalai-set tykkitulellaan. Suomen puo-lelta ei tulitukseen vastattu, ja vuoden suurimman juhlapäivän aatto sujui Satakuntalaispataljoo-nan miehiltä haikean juhlallisissa tunnelmissa. Asemapaikkaan oli tuotu joulukuusi ja joulutunnel-maa lisäsi se, että jokainen mies sai joulupaketin tuntemattomalta lahjoittajalta. Pakettien sisältö oli talviselle rintamalle tervetullut-ta, mutta miesten mieltä lämmit-ti myös ajatus siitä, että Suomen naiset olivat muistaneet rintamal-la olevia miehiä. Sotapäiväkirjas-sa todetaan: ”Kotona olevat Suo-men Lotat – naiset tekevät tälläkin teollaan suurtyön, minkä kan-tamus ei varmaankaan koskaan unohdu. Sanon heille kaikille mei-dän kaikkien puolesta mitä par-haimmat kiitokset”.

Joulupäivän vastaisena yö-nä ja itse joulupäivänä vihollisen tykistötulitus oli voimakasta. So-tapäiväkirjassa mainitaan tuol-loin ensimmäistä kertaa puna-ar-meijan lentokoneet, joita oli näh-ty kolme kiertelevän asemia. Täl-lä kertaa lentokoneitten pudotta-mat pommit olivat osuneet heidän omiin asemiinsa, eikä Satakunta-laispataljoona ollut kärsinyt me-netyksiä.

Levottomuus valtasi toisinaan miesten mielet. Tämä nousee esil-le sotapäiväkirjan sivuilta. Heti joulun jälkeen oli maininta, että miehet olivat jostain syystä her-mostuneita. Peseytyminen ja siis-teyden ylläpitäminen olivat rinta-maolosuhteissa vaikeita. Miehil-le, jotka olivat tottuneet siistey-teen, oli mieltä rauhoittavaa se, että toisinaan rintamalla vietettiin yleinen parranajo- ja kasvojen pe-supäivä. Varsin vaatimattomalla toiminnalla luotiin miesten mie-liin tulevaisuudenuskoa, kuten sotapäiväkirjan sivuilta voi lukea.

”Kun etelän miehinä alam-me tottua näihin Lapin oloihin, niin kyllä Suomi meistä saa pian miehiä, jotka ovat maallensa kun-niaksi. Emme koskaan varmaan-kaan tule paikkakuntalaisten ve-roisiksi. He ovat tosi taistelijoita täällä omilla konnuillaan, ja kun vielä tulee lunta lisää, niin varo-koon vihollinen silloin itseään. Silloin he eivät ole turvassa kos-kaan, eikä missään”.

LEA SOPPELAFM, Kemijärven lukion historian

ja yhteiskuntaopin opettaja

10 KARHU

Kurssin nimi Paikka Ajankohta Kurssinjohtaja Kurssin nimi Paikka Ajankohta Kurssinjohtaja

PV:n tilaama sotilaallinen koulutusTammikuuTaisteluensiapu 1 PorPr 19. - 20.01 Matti Bärling 050 360 2775HelmikuuTaisteluensiapu 2 PorPr 02. - 03.02 Matti Bärling 050 360 2775MaaliskuuVirka-apuharjoitus PorPr 09. - 10.03 Matti Bärling 050 360 2775HuhtikuuTORJK-kohteensuojaus PorPr 13. - 14. 04 Matti Bärling 050 360 2775Tuliasemakurssi 2 T ykPr 20. - 21.04 Matti Bärling 050 360 2775Toukokuu Aseet ja välineet 2 -kurssi PorPr 04. - 05. 05 Hari Paattimäki 040 575 2224Kolmen maakuntakomppanian Raasi 11. - 12.05. Matti Bärling tehtävärata 050 360 2775 HeinäkuuTykistöprikaatin omaisten- TykPr 26. - 27.07 Pauli Huhtamaaja kiltapäivä 040 199 4220

SyyskuuSatakunnan marssi PorPr 07.09. Jorma Välke 040 0592 667Tulenjohtokurssi 2 TykPr 14. - 15.09 Matti Bärling 050 360 2775Asutuskeskustaistelukurssi PorPr 21. - 22.09 Hari Paattimäki 040 575 2224Vänrikkipäivä TykPr 21.09. Matti Bärling 050 360 2775Viestikurssi 2 TykPr 28. - 29.09 Matti Bärling 050 360 2775MarraskuuEtsintäharjoitus PorPr 15. - 17.11 Hari Paattimäki 040 575 2224

Muu sotilaallinen ja sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutusHelmikuuTarkka-ampujakouluttajakurssi TykPr 09. - 10.02 Pasi Sitkiä 050 564 0111MaaliskuuTarkka-ammunnan talvikilpailu PorPr 01. - 03.03 Jarkko Kröger

Karhujotos PorPr 02.03. Matti Bärling 050 360 2775Tarkka-ampuja 1 PorPr 09. - 10.03 Pasi Sitkiä 050 564 0111RK 1 Pori 09. - 10.03 Tero Leino 050 592 8292Vastasissikurssi 1 PorPr 15. - 17.03 Matti Bärling 050 360 2775Tulenjohto- ja viestikurssi TykPr 16. - 17.03 Ari Knuutila 040 023 3430Pistooli 1 Pori 16. - 17.03 Matti Pihlajamäki 040 536 5545Varastokurssi TykPr 23.03. Matti Lappalainen 040 512 3888PV-ajolupakoulutus TykPr 23. - 24.03 Juha Leppänen 050 012 4767HuhtikuuTiedustelukurssi PorPr 05. - 07.04 Matti Bärling 050 360 2775Reserviläisjohtaja 1 TykPr 12. - 14.04 Harri Saarimaa 040 553 1851Perinneasekurssi 1 TykPr 20.04. Matti Lappalainen 040 512 3888Taisteluhätäensiapu TykPr 20. - 21.04 Olli Häkkinen 050 348 5738Pistooli 2 Pori 20. - 21.04 Matti Pihlajamäki 040 536 5545Naisten sotilastaidot TykPr 26. - 28.04 Antti Koskela 040 821 1254Leijonien tykistökurssi TykPr 26. - 28.04 Pekka Majuri 040 755 8554Reserviläisen sotilastaidot Huittinen 27. - 28.04 Matti Bärling 050 360 2775ToukokuuHedberg-kilpailu TykPr 03. - 05.05 Riina Markkula 0400 516 097Perinneasekurssi 2 TykPr 04.05. Matti Lappalainen 040 512 3888Asutuskeskustaistelu 1 TykPr 04. - 05.05 Juha Niinikoski 0400 722 486Tarkka-ampuja 2 TykPr 04. - 05.05 Kimmo Sandberg 044 701 2294

Tarkka-ampujakurssi 4 TykPr 04. - 05.05 Jouni Ruuhimäki 040 540 2020AR 15 taktinen käyttö Pori 11. - 12.05 Jari Pihlajamäki 044 514 4013Haulikko 1 Pori 18. - 19.05. Pasi Valli 040 753 8268Rauhanturvaajien TykPr 25.05. Tapio Saarijoki taitopartio kilpailu 040 079 6968

ElokuuReserviläispäivä Lavia 17.08. Jouko Jokinen 040 768 4546Haulikko 2-kurssi Pori 17. - 18.08 Pasi Valli 040 753 8268Ballistisen sääpalvelun TykPr 24. - 25.08 Timo Elolähde peruskurssi 045 674 8754

Joukkueen taistelu (KASI- PorPr 30.08. - 01.09 Matti Bärling simulaattori)-kurssi 050 360 2775

Laski- ja AHJO-kurssi TykPr 31.08. - 01.09 Pauli Huhtamaa 040 199 4220SyyskuuTarkka-ampujakurssi 3 TykPr 07. - 08.09 Pasi Sitkiä 050 564 0111Tarkka-ampujakurssi 5 TykPr 07. - 08.09 Kimmo Sandberg 044 701 2294Asutuskeskustaistelu 2 PorPr 14. - 15.09 Hari Paattimäki 040 575 2224Taktinen pistooli 3-kurssi Pori 21. - 22.09 Jari Pihlajamäki 044 514 4013Reserviläispäivä Pori 27.09. Matti Bärling 050 360 2775Testiammunta pistooli ja RK Pori 28. - 29.09 Jari Pihlajamäki 044 514 4013LokakuuSissikurssi 2 TykPr 04. - 06.10 Matti Bärling 050 360 2775Valmistava etsintäharjoitus PorPr 12.10. Hari Paattimäki 040 575 2224MP-5 kurssi Pori 12. - 13.10. Tero Leino 050 592 8292Taajama tarkka-ampuja 1 PorPr 12. - 13.10 Pasi Sitkiä 050 564 0111JV-tiedustelukurssi PorPr 12. - 13.10 Matti Bärling 050 360 2775Johtamisen jatkokurssi TykPr 12. - 13.10 Harri Saarimaa 040 553 1851Taktinen aseenkäytön jatkokurssi Pori 12. - 13.10 Pasi Valli 040 753 8268Reserviläisjohtajien kurssi Pori 16.10. Matti Bärling 050 360 2775Asutuskeskustaistelu 3 -kurssi PorPr 19. - 20.10 Hari Paattimäki 040 575 2224Vastasissikurssi 2 PorPr 25. - 27.10. Matti Bärling 050 360 2775Kiväärijoukkueen ja tulenjohto- TykPr 25. - 27.10. Ari Knuutila ryhmän taistelu 040 023 3430Res.johtajan PorPr 26. - 27.10 Tapio Hellman kouluttamistaito 1 kurssi 050 593 4291Pimeätoiminta-kouluttajakoulutus PorPr 26. - 27.10 Juha Neiramaa 040 525 8409Uudistettu taistelutapa TykPr 26. - 27.10. Hari Paattimäki 040 575 2224MarraskuuKenttätykistön mittauskurssi TykPr 16. - 17.11 Pauli Huhtamaa 040 199 4220Tuliasema- ja viestikurssi TykPr 16. - 17.11 Matti Lappalainen 040 512 3888Kurssinjohtajien Pori 23.11. Kimmo Tuomi koulutus- ja vuosijuhla 040 740 3092

SiviilikoulutusHelmikuuKunnan varautuminen Rauma 01. - 28.02 Pertti Peltonen 040 072 2846Selviytyminen sähköttä Pomarkku 01. - 28.02 Veli-Matti Ryynänen 044 701 7444Varusmiesten liikenneturval- TykPr 27.02. Hannu Mäkilä lisuuskoulutus 1 050 556 6552Varusmiesten liikenneturval- TykPr 28.02. Hannu Mäkilä lisuuskoulutus 2 050 556 6552

MaaliskuuSeniorien turvakurssi Jämijärvi 01. - 30.03 Veli-Matti Ryynänen 044 701 7444Seurakunnan henkilöstön Kokemäki 01. - 30.03 Paavo Valtanen turvallisuus 040 199 4304Selviytyminen sähköttä Ulvila 01. - 30.03 Ari Harju 040 013 4814Opettajien turvakurssi Rauma 21.03. Jaakko Yli-Kovanen 044 793 3472

Satakunnan Kotu kurssit 2013

KARHU 11

Kurssin nimi Paikka Ajankohta Kurssinjohtaja Kurssin nimi Paikka Ajankohta Kurssinjohtaja

HuhtikuuSeurakunnan henkilöstön Rauma 01. - 30.04 Pertti Peltonen turvallisuus 040 072 2846Kunnan varautuminen Kankaanpää 01. - 30.04 Veli-Matti Ryynänen 044 701 7444Seniorien turvakurssi Lavia 01. - 30.04 Veli-Matti Ryynänen 044 701 7444Seniorien turvakurssi Noormarkku 01. - 30.04 Veli Matti Ryynänen 044 701 7444Viikonloppu sotilaana PorPr 13. - 14.04 Riitta Heikkilä 044 073 9763Nuorten tutustuminen TykPr 17. - 19.04 Ari Harju Puolustusvoimiin 040 013 4814

ToukokuuOpiskelijan turvakurssi Huittinen 15.05 Opiskelijan turvakurssi Rauma 15.05. Jani-Petteri Renko 044 793 4707Opiskelijan turvakurssi Kokemäki 15.05. Paavo Valtanen 040 199 4304KesäkuuVarusmiesinfo Rauma 05.06. Heikki Tähkänen 040 556 2685Varusmiesinfo Pori 06.06. Juha Niinikoski 0400 722 486ElokuuVarusmiesten liikenneturval- TykPr 27.08 Hannu Mäkilä lisuuskoulutus 3 050 556 6552

Varusmiesten liikenneturval- TykPr 28.08. Hannu Mäkilä lisuuskoulutus 4 050 556 6552

SyyskuuNaisten turvapäivä TykPr 28.09. Antti Koskela 040 821 1254LokakuuSeurakunnan henkilöstön Merikarvia 01. - 31.10 Veli-Matti Ryynänen turvallisuus 044 701 7444Arjen turvallisuuskurssi Merikarvia 01. - 31.10 Veli-Matti Ryynänen 044 701 7444Arjen turvallisuuskurssi Noormarkku 01. - 31.10 Veli-Matti Ryynänen 044 701 7444Kunnan varautuminen Ulvila 01. - 31.10 Ari Harju 040 013 4814Faitterit soittoleiri TykPr 18. - 20.10 Kalevi Tuominen 040 571 8700Rauhanturvaseminaari TykPr 19. - 20.10 Hannele Toivonen 040 591 3600MarraskuuVarautumisen ja Pori 01. - 30.11 Veli-Matti Ryynänen väestönsuojelun peruskurssi 044 701 7444

JoulukuuVarusmiesinfo Rauma 11.12. Heikki Tähkänen 040 556 2685Varusmiesinfo Pori 12.12. Juha Niinikoski 0400 722 486

KARHU 11

Päällikkö praatailee

Satakunta Suomen kakkonen maanpuolustuskoulutuksessa

Kurssin nimi Paikka Ajankohta Kurssinjohtaja Kurssin nimi Paikka Ajankohta Kurssinjohtaja

HuhtikuuSeurakunnan henkilöstön Rauma 01. - 30.04 Pertti Peltonen turvallisuus 040 072 2846Kunnan varautuminen Kankaanpää 01. - 30.04 Veli-Matti Ryynänen 044 701 7444Seniorien turvakurssi Lavia 01. - 30.04 Veli-Matti Ryynänen 044 701 7444Seniorien turvakurssi Noormarkku 01. - 30.04 Veli Matti Ryynänen 044 701 7444Viikonloppu sotilaana PorPr 13. - 14.04 Riitta Heikkilä 044 073 9763Nuorten tutustuminen TykPr 17. - 19.04 Ari Harju Puolustusvoimiin 040 013 4814

ToukokuuOpiskelijan turvakurssi Huittinen 15.05 Opiskelijan turvakurssi Rauma 15.05. Jani-Petteri Renko 044 793 4707Opiskelijan turvakurssi Kokemäki 15.05. Paavo Valtanen 040 199 4304KesäkuuVarusmiesinfo Rauma 05.06. Heikki Tähkänen 040 556 2685Varusmiesinfo Pori 06.06. Juha Niinikoski 0400 722 486ElokuuVarusmiesten liikenneturval- TykPr 27.08 Hannu Mäkilä lisuuskoulutus 3 050 556 6552

Varusmiesten liikenneturval- TykPr 28.08. Hannu Mäkilä lisuuskoulutus 4 050 556 6552

SyyskuuNaisten turvapäivä TykPr 28.09. Antti Koskela 040 821 1254LokakuuSeurakunnan henkilöstön Merikarvia 01. - 31.10 Veli-Matti Ryynänen turvallisuus 044 701 7444Arjen turvallisuuskurssi Merikarvia 01. - 31.10 Veli-Matti Ryynänen 044 701 7444Arjen turvallisuuskurssi Noormarkku 01. - 31.10 Veli-Matti Ryynänen 044 701 7444Kunnan varautuminen Ulvila 01. - 31.10 Ari Harju 040 013 4814Faitterit soittoleiri TykPr 18. - 20.10 Kalevi Tuominen 040 571 8700Rauhanturvaseminaari TykPr 19. - 20.10 Hannele Toivonen 040 591 3600MarraskuuVarautumisen ja Pori 01. - 30.11 Veli-Matti Ryynänen väestönsuojelun peruskurssi 044 701 7444

JoulukuuVarusmiesinfo Rauma 11.12. Heikki Tähkänen 040 556 2685Varusmiesinfo Pori 12.12. Juha Niinikoski 0400 722 486

Satakunta on 3.12. MPK:n tie-donhallintajärjestelmästä otetun tilaston mukaan koulutusvolyy-miltaan toiseksi suurin MPK:n 21 koulutusyksiköstä Suomes-sa. Helsinki on suurin 8123 koulutusvuorokaudella, sitten Satakunta 5747 vrk ja hyvä-nä kolmosena Varsinais-Suomi 5215,5 vrk myös Kymen kou-lutusyksikkö pääsi lähelle viit-tä tuhatta koulutusvuorokaut-ta 4825. Lounais-Suomen panos koko Suomen vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ken-tässä on edelleen hyvin vahva.

Varsinkin puolustusvoimi-en eli käytännössä Satakunnan suurten joukko-osastojen; val-miusyhtymä Porin Prikaati ja Tykistöprikaatin tilaukset py-syivät Satakunnassa kuluneena vuonna merkittävinä. Kursseja toteutettiin kaikkiaan 13 kappa-letta. Maakuntakomppanian li-säksi Joukko-osastot ovat tilan-neet kursseja myös muille sodan ajan joukoilleen.

Tuleva vuosi säästövelvottei-neen aiheuttaa sen, että Puolus-tusvoimat ei toteuta ensi vuonna kertausharjoituksia juuri lain-kaan. Porin Prikaati on tilannut MPK:lta Satakunnan Maakunta-komppanialle seuraavat aivan uu-dentyyppiset kurssit: Taisteluensi-apu 1 19.–20.1.2013, Taisteluen-siapu 2 2.–3.2. 2013 ja Virka-apuharjoituskurssin 9.-10.3.2013. Loppusyksystä toteutetaan Et-sintäharjoituskurssi Maakunta-komppanialle eri sidosryhmien mm poliisi, vapepa kanssa. Ty-kistöprikaatin tilaamat tulenjoh-to 2 -,tuliasema 2 - ja viestikurs-si 2 toteutetaan ensi vuonna Puo-lustusvoimien tilaamina kursseina MPK:lta eli vapaaehtoisina har-joituksina (PV VEH). 21.9.2013 kurssisuunnitelmassa on Vänrik-kipäivä Tykistöprikaatissa.

Juha Niinikoski nimitettiin MPK Satakunnan vuoden kou-luttajaksi 24.11.2012 Porissa jär-jestetyssä MPK Satakunnan Vuo-sijuhlassa. Juha Niinikoski on ol-

lut viimeisen kuuden vuoden ai-kana kehittämässä Asutuskeskus-taistelukursseja Satakunnassa. Hän on toiminut vuosittain kurs-sinjohtajana ja pääkouluttajana useilla Asutuskeskustaistelukurs-seilla myös Puolustusvoimien ti-laamilla kursseilla. Hyvin suun-niteltujen ja toteutettujen kurssien myötä kurssilaisia käy Satakun-nan kursseilla hyvin laajalta alu-eelta ympäri Suomea. Juha joh-taa myös Varusmiesinfot Poris-sa. Onnittelut Juha! Seuraavassa Karhulehdessä on Juhan haastat-telu.

Maanpuolustuskoulutusyh-distys (MPK) on palkinnut eri tilaisuuksissa vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa an-sioituneita henkilöitä seuraavasti: Maanpuolustusmitali kultaisten miekkojen kera Hannele Toivo-nen, MPK:n hopeinen ansiomita-li Kimmo Tuomi, MPK:n rautai-nen ansiomitali Jari Pihlajamä-ki, Jouko Jokinen, Pasi Sitkiä, ja Hannele Toivonen. Onnittelut!

Vuoden 2013 toimintasuun-nitelma on laadittu ja tulosneu-votteluissa hyväksytty. Kurssi-tarjottimella on yli sata kurssia. Puolustusvoimien säästöt karsivat jonkin verran kurssitarjotaa, mut-ta eivät kuitenkaan merkittäväs-ti. Kurssit on lyöty ja avattu ensi vudelle THJ-järjestelmään, joista jokainen voi valita itselleen sopi-vaa koulutusta. Muistutan vielä, että nyt myös 1.korin koulutus eli puolustusvoimien tilaama koulu-tus näkyy THJ-järjestelmässä ja sinne voivat myös muut innok-kaat reserviläiset kuin sa-sijoite-tut ilmoittautua. Satakunnan alue-toimisto suorittaa valinnan kurs-sille ilmoittautuneista. Nämä ak-tiivit ovat myös sitä potentiaalista joukkoa, jolla Maakuntakomppa-niaa ”rotatoidaan”.

Kurssinjohtajat ja kouluttajat sekä muut MPK-toimijat käyttä-kää yhteisen koulutussihteerim-me (Inger Andersson) palveluja hyväksenne etenkin kurssiasiois-sa, mutta myös THJ-tuki asioissa.

Koulutussihteerin tehtävänä on palvella molempia kotuja tasa-puolisesti 50/50 %.

Jälleen on yksi koulutus-vuosi takana ja on aika kiittää kaikkia vapaaehtoisia MPK- toimijoita sekä koulutusta hie-nosti tukeneita sidosryhmiä. Erityisesti haluan kiittää Sata-kunnan Aluetoimiston päällik-köä everstiluutnantti Jaakko Särkiötä hyvästä yhteistyöstä ja erittäin kehityshakuisesta tu-esta MPK:lle. Lämpimät On-nittelut kaikille ylennyksen tai huomionosoituksen saaneille.

HYVÄÄ JA RIEMULLISTA

JOULUA SEKÄ TURVALLIS-

TA UUTTA VUOTTA!

KIMMO TUOMIMPK Satakunta

päällikkö

MPK Satakunnan vuoden kouluttaja on Juha Niinikoski.

MPK:n rautaisella ansiomitalilla palkittiin Jouko Jokinen, Hannele Toivonen, Pasi Sitkiä ja Jari Pihlajamäki (ei kuvassa).

MPK on vuosipäivänään 14.12. palkinnut Hannele Toivosen maanpuolustusmitalilla kultaisten miek-kojen kera ja Kimmo Tuomen MPK:n hopeisella an-siomitalilla.

12 KARHU

US Freedom Walk

22km:n kierros on leppoisa suoritus etenkin hyvällä säällä. Matkaan varattu aika mahdol-listaa jopa kunnon lounastauon niin haluttaessa. Muistomerk-kialueella on aina runsaasti vä-keä, marssitapahtuma kun osuu viikon vaihteeseen. Markkina-tunnelmasta ei ole merkkejä. Tämä kansa ymmärtää uhraus-tensa määrän. Ja, jos aikaa on, käynti Arlingtonin sotilashau-tausmaalla, Potomac-joen län-sipuolella, saattaa tehdä syvän vaikutuksen.

Freedom Walk on yksi Kan-sainvälisen Kävelyjärjestön (IML) tapahtuma. Liikunnallis-ten ihmisten sosiaalinen verk-ko vahvistuu tapahtumasta toi-seen. Kun kohtaat tutut kasvot maailman toisella puolella, ym-märrät:

Nos iungat ambulare – Mei-tä yhdistää kävely.

LEO JOHAN SALOSatakunnan Rauhanturvaajat

Yhdysvaltain pääkaupunki Washington DC on houkutteleva matkakohde. Varsin pie-nelle alueella on paljon kansakunnan historiaa, upeita vanhoja rakennuksia sekä his-toriallisia muistomerkkejä. Terveysministeriön ja Reserviupseeriliiton lokakuussa järjestämä US Freedom Walk antaa mahdollisuuden tutustua monumentaaliseen keskustaan sekä Potomac-joen laakson puistoihin ja virkistysalueisiin.

USMC:n muistomerkin jalustan sanoma kertoo kaiken: Poikkeuksellinen urhoollisuus oli yleinen hyve.

Marssin viimeinen check-point oli paikallisen THL:n vapaaehtoisten asettama.

Korean sodan muistomerkin hahmot ovat tunnistettavissa. Saappaan varressa on kunkin oma nimi.

Sota Vietnamissa perittiin Ranskalta ja se luovutettiin lopulta Etelä-Vietnamille. Kaatuneitten muistokivi kuvastaa uhrausten summaa.

Veimme Suomen lipun Lauri Tör-nin ja hänen helikopterimiehistön-sä yhteishaudalle.

KARHU 13

Henki, lämmitys, vesi ja ruo-ka ovat Säkylän kunnanjohtajan, Teijo Mäenpään mukaan kunnan peruspalveluiden ydin häiriötilan-teissa. Maanpuolustuskoulutuk-sen Satakunnan piirin järjestämän valtakunnallisella Turvallisuuspo-litiikan erikoiskurssilla n:o 46 Nii-nisalossa puhunut Teijo Mäenpää näkee kunnan toimintojen keskei-simpinä ongelmina sähkön saan-nin, tiedottamisen vaikeudet, joh-tamisen puutteet ja uskalluksen puutteen päätöksenteossa. Tapa-ni-myrsky vuosi sitten osoitti, että varoitusjärjestelmää ei ole ole-massa. Kun sitten myrsky yllätti, sähköt katkesivat ja viranomais-tiedotteita kyllä pystyttiin lähettä-mään mutta kansalaiset eivät niitä pystyneet ottamaan vastaan. Säh-kön puute katkaisi nopeasti pu-helinyhteydet ja jäähdytti sähkön saannista riippuvaiset asunnot. Suomalaisten valmiudet poikke-usoloihin Mäenpää näkee hyvinä, mutta kehottaa silti varautumaan jo ennakolta sähkön ja puhelin-yhteyksien katkeamiseen ja pitä-mään kotona ruokatarpeet ainakin kahden viikon varalle.

Monipuolista koulutustaKimmo Tuomen, MPK Satakun-ta Päällikkö, johtamalla nelipäi-väisellä kurssilla Niinisalossa on tavoitteena syventää kurssilais-ten tietämystä yhteiskunnan va-rautumisesta erilaisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin, toteutettui-hin viranomaistoimenpiteisiin tur-vallisuuden lisäämiseksi sekä kansainvälistymisen vaikutukset turvallisuustilanteeseen. Luen-noitsijoina ovat olleet mm Huol-tovarmuuskeskuksen, ELY:n ja puolustusvoimien valmiussuun-nittelusta vastaavia asiantuntijoita mm. LSSLE:n esikuntapäällikkö ev Jukka Orava ja Tykistöpri-kaatin komentaja ev Pertti Lah-tinen. Turvallisuuspolitiikan lu-ennoitsijoina olivat VTT, ev evp, Pekka Visuri ja ev,evp Ant-ti Iivonen. Käytännön esimerkki kunnan ja paikallisen sähköyhti-

ön yhteistyöstä ja varautumisesta poikkeusoloihin esiteltiin kurssi-laisille yritysvierailulla Vatajan-kosken Sähköön toimitusjohtaja Juha Lindholmin johdolla. Op-pilaiden omaa erityisosaamista yhteiskunnan eri aloilta on hyö-dynnetty työstämällä iltamyöhään ryhmätöitä.

Kurssille osallistui koulut-tajineen vajaat 40 henkilöä eri puolilta Suomea. Kimmo Tuo-

Merellinen öljykatastrofi on kasvava uhka Itämerellä. Valtiot ovat varautuneet tilanteeseen mutta yhteisöt, yhdistykset ja yksittäiset kansalaiset voivat myös osallistua.

MPK tarjoaa nyt Sinulle mahdollisuuden kouluttautua toimimaan osana öljyntorjuntaoperaatiota. Kyse ei ole öljyn keräämisestä vaan erilaisten tukitoimintojen tuottamisesta.

Tätä koskeva tiedotustilaisuus järjestetään Satakunnan Pelastuslai-toksella 9.1.2013 klo 1800. Talvella ja keväällä 2013 on mahdollisuus osallistua alan koulutustilaisuuksiin.

Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan asiantuntijoiden kans-sa. Paikalla on myös pelastuslaitoksen edustajat kertomassa omasta roolistaan Satakuntalaisten öljytorjunnan tuottajana.

Tilaisuus on maksuton. Kahvitarjoilu. Tilaisuuden järjestää Maanpuo-lustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Meripuolustuspiiri.

Ajankohta ym. tiedot Keskiviikkona 9.1.2013 klo 1800–2000 Satakunnan Pelastuslaitos, Sahankatu 4 26100 RAUMA / Opastus perillä.

Tiedustelut Kai Tuominen 040 3559898 kai.tuominen@dnainternet.net

Kuva: Öljyntorjuntaa Luvialla, Tapsa Luvia.

TIEDOTUSTILAISUUS MAHDOLLISUUDESTA OSALLISTUA ÖLJYNTORJUNTAAN 9.1.2013

Henki ! Lämmitys! Ruoka !

Tervetuloa Kemijärvelle 2013www.visitkemijarvi.fi

Opastettuja retkiä talvisOtahistOriallisiin kOhteisiin mm. Mäntyvaaran taistelun muistomerkille ja Joutsijärven bunkkereille.

No Man’s LandKemijärven MatkailuinfoJaakonkatu 2-4, 98100 KemijärviPuh. 040 189 2050

uimahalli pOukamaVärjärintie 6, puh. 040 776 94 11Avoinna: ma ja pe 11 - 19.00, ti - to 7 - 20.30, la ja su 12 - 18.00 Kuntosalit 2 kpl. Perhelippu 13 €. Olemme lomalla 26.7.-1.9.2013

kansainvälinen taidekeskus puustelliPöyliöjärventie 12, puh. 040 579 16 44. Avoinna: 11.6. - 3.8.2013 ti - su klo 12-18. Muulloin sopimuksen mukaan.Hinta: 3 € / aik., alle 12-v. ilmainen

kemijärven kOtiseutumuseOSepänkatu 4, puh. 040 503 95 91. Hinta: 3 € / aik., 1 € / 8-12-v. lapsi, alle 7-v. ilmainen. Hinta sisältää opastetun museokierroksen.

kiertOajelut taivaan tulien kuvauspaikkOihin25.6. - 9.8.2013 joka päivä klo 12.Kesto n. 2 h.Lähtö: No Man´s Land Kemijärvi Matkailuinfon edestä. Jaakonkatu 2-4, 98100 KemijärviHinta: 20 € / aik., 10 € 4-14 v. perhelippu 50 € (2 aik. ja 3 lasta)

risteily taivaan tulien maisemissa25.6. - 11.8. klo 14 torstaisin ja sunnuntaisinsekä lisäksi ilta-, yö- ja tilausristeilyjäHinta: 20 € / aik., 10 € lapset alle 14 v., opiskelijat 15€Tied. Lasse Ketonen 040 504 05 77

Valtakunnallisen Turvallisuuspolitiikan Erikoiskurssin Niinisalossa pääluennoitsijat (vas) VTT Pekka Visu-ri ja ev evp Antti Iivonen

mi luonnehti keskiverto-oppilasta noin 45 vuotiaaksi hyvin koulu-tetuksi mieheksi, joka työskente-lee yksityisen tai valtion palveluk-sessa. Toki moni oli mukana saa-dakseen tietoa, jotta voi paremmin valmistautua Tapani-myrskyn kal-taisiin tilanteisiin.

teksti: KARI TOIVONENkuvat: HANNELE TOIVONEN

LSSLE:n esikuntapäällikkö, eversti Jukka Orava on valmiussuunnit-telun asiantuntija.

MERIKARVIAN APTEEKKIMa–pe 9–17 La 9–13

Kauppatie 47 C29900 MERIKARVIA

puh. (02) 551 1599www.apteekit.org/merikarvia

14 KARHU

KILPAILUJA

AMPUMAKILPAILUT

Ilma-aseiden Kotirata 15.2.-15.3. (välisenä aikana)

Huittisten Seudun Reserviläiset ryHuittisten Reserviupseerikerho ry *

Ilma-aseiden mestaruuskilpailu la 6.4. Porin Reserviupseerikerho ry Porin Reservinaliupseerit ry **

RK -ammunta la 8.6. Punkalaitumen Reserviläiset ry **

Sammon Pytty la 8.6. Punkalaitumen Reserviläiset ry **

Piirin ampumamestaruuskilpailu ruu-tiaseilla

la 15.6. Rauman Reserviupseerikerho ry Rauman Reserviläiset ry **

Sovellettu ReserviläisammuntaSRA

la 25.5.su 26.5.

(Katinkuru, Pori)

Noormarkun-AhlaistenReserviläiset ry ***

URHEILUKILPAILUT

Talvikilpailu(-paikantaminen, ammunta ja hiihto)

la 9.3.(Katinkuru,Pori)

Porin Reserviupseerikerho ryPorin Reservinaliupseerit ry **

Pistooliampumahiihto ke 13.3. (iltakilpailuna)

Nakkilan Reserviläiset ry **

Pistooliampumasuunnistus-kilpailu ke 5.6.(iltakilpailuna) Lavian Seudun Reserviläiset ry **

Maastokilpailu(-paikantaminen, ammunta jasuunnistus)

to 15.8.(iltakilpailuna) Punkalaitumen Reserviläiset ry **

Pistooliampumajuoksu-kilpailu

to 29.8. (iltakilpailuna) Noormarkun Seudun Reserviupseerit ry **

Jokamieskilpailu(-maastossa rastitehtävät 10 - 12 kpl, sis. ampumarastin)

ke 5.9. (iltakilpailuna) Merikarvian Reserviupseerikerho ry **

Urheilukilpailujen sarjajako: yleinen, 40, 50, 60 ja 70Naisille vastaavat sarjat

* Osanottomaksu 7,00 euroa per/laji** ” 12,00 euroa per/laji*** ” 20,00 euroa per/kilp.

KILPAILUKALENTERI 2013

Kilpailu Paikkakunta Ajankohta

Ampumahiihto Loviisa 16.-17.2.

TA-talvikilpailu Säkylä 22.-24.2.

Pistooliampumahiihto Riihimäki 23.2.

Talvikilpailu Janakkala 24.2.

Talvijotos Vesanto 2.-3.3.

Ilma-aseet Alavus 9.-10.3.

Reserviläispilkki Kangasniemi 23.3.

Sotilastaitokilpailu Sodankylä 5.-7.4.

Ampumasuunnistus Kotka 11.5.

Perinneaseet Lahti 25.-26.5.

Pistooliampumajuoksu Ähtäri 8.6.

Neliottelu Ähtäri 9.6.

Vakiokivääri 300 m Oulu 15.6.

Palvelusammunnat Keuruu 13.7.

SRA –amp.mestaruus Syndalen 26.-28.7.

RUL ampumamest Mikkeli 17.-18.8.

RES ampumamest Pirkkala 17.-18.8.

Häyhä – TA -kilpailu Pahkajärvi 15.-18.8.

Falling Plates Vesivehmaa 31.08.

Pystykorva SM-kilp. Keuruu 7.9.

Partiokilpailu Salo 13.-14.9.

Syysjotos Vantaa 20.-22.9.

Maastokilpailu Jyväskylä 5.10. Kilpailujen ja tapahtumien kilpailukutsut ovat luettavissa liiton verkkopalvelusta www.resul.fi ja ne julkaistaan Reserviläinen -lehdessä.

Satakunnan Reserviupseeripiiri rySatakunnan Reserviläispiiri ry

VUODEN 2013 KILPAILUKALENTERI

Kuntokortin

mobiiliversio

avattu!Sähköisen kuntokor-tin mobiiliversiota voi käyttää älypuhelimilla ja tablet-laitteilla, joissa on verkkoyhteys.

Voit siis merkata suori-tuksesi kuntokorttiin jo lenkkipolulla! Surffaa pu-helimellasi osoitteeseen www.resul.fi/m.

Karvian Reservi-läiset avustivat it-senäisyyspäivän jumalanpalveluk-sessa ja laskevat seppeleen sankarihaudalle. Seppeleenlaskijoi-na Pasi Kannisto ja Mika Saari (kuva Kirsi-Marja Kontiainen).

KARHU 15

KOKOUKSIA YLENNYKSIÄ RESERVISSÄ

Satakunnan Reserviläispiiri ry:n syyskokous pidettiin 30.10.2012 Huittisissa. Puheenjohtajaksi valittiin Harri Grönroos, Porin Reservi-naliupseerit. Kokouksessa vahvistettiin toimintasuunnitelma ja talous-arvio vuodelle 2013. Piirimaksua ei korotettu. Toimintalomakkeet 2012 lähetettävä sähköisesti liittoon.

Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n syyskokous pidettiin 22.11.2012, Harjavallassa. Kokouksessa Porin poliisilaitoksen polii-sipäällikkö Timo Vuola kertoi tapahtuneista ja tulevista poliisihallin-non muutoksista. Syyskokouksessa valittiin puheenjohtajaksi luutnant-ti Pekka Elomaa. Varapuheenjohtajina jatkavat 1. varapuheenjohtaja-na Ari Harju ja 2. varapuheenjohtajana Ravo Sarmet. Kokouksessa vahvistettiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2013. Piiri-maksua päätettiin korottaa eurolla. Toimintalomakkeet 2012 lähetettävä sähköisesti liittoon.

Maanpuolustusnaiset Satakunnan piirin uusi puheenjohtajaksi valit-tiin Jaana Välimäki, Porin Maanpuolustusnaiset ja varapuheenjohta-jaksi Taina Mäkitalo, Noormarkun Seudun Maanpuolustusnaiset.

Reserviläisliiton ansiomitalit 6.12.2012

Ansioristi Ar Sotilasmestari Aaltonen Aarni, Pori Kultainen ansiomitali Kam Vääpeli Nieminen Jari, Punkalaidun Ylikersantti Kartano Simo, Rauma Hopeinen ansiomitali Ham Jääkäri Kantola Petri, Eura Kersantti Forss Leo, Otamo Kersantti Laine Juhani, Säkylä Ylikersantti Kivimäki Veli, Lappi Kersantti Varjonen Lasse, Köyliö

Pronssinen ansiomitali Pam Korpraali Saari Marko, Lavia Alikersantti Mäkivaara Jonna, Pori Alikersantti Vuorisalo Ilkka, Vampula Opettaja Viertola Sirpa, Rauma Ylikersantti Lamminen Jorma, Pori Sotam Salmi Erkki, Huittinen Laiho Saara, Pori Yliluutnantti Teelmäki Matti, Niinisalo

Tasavallan presidentti on ylentänyt itsenäisyyspäivänä 6.12.2012 reservin upseerit

KAPTEENIKSI Asikainen Jani, Rauma Koivunen Jussi, Huittinen Saine Harri, Pori

YLILUUTNANTIKSI Aaltonen Aki, Pori Koivisto Topi, Pori

VÄNRIKIKSI Lammela Asko, Pori

Länsi-Suomen Sotilasläänin komentaja on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat 6.12.2012

SOTILASMESTARIKSI Männikkö Veli-Matti, Pori

YLIVÄÄPELIKSI Viitanen Tapio, Luvia

VÄÄPELIKSI Laiho Pasi, Pori

YLIKERSANTIKSI Rautevaara Janne, Eurajoki Viljanen Reijo, Pori

Tiilimäen Romuliike Oyom. Kari Evesti

Puh. (02) 633 1427Jokisatamantie 7Luotsinmäki, Pori

MYYTÄVÄNÄMURSKETTA, HIEKKAA JA NURMIKKOMULTAA

Tiedustelut: VELJEKSET MÄKITALO OYpuh. Jouko Mäkitalo 0400 530 401

VELJEKSET MÄKITALO OYHUITTINEN

PORINPUUTUOTEOYAlikyläntie 74, 28220 PORI

Laadukkaatpuutuotteet

massiivipuusta

Puuportaat Kaapit

0400 597 529 Fax 02 639 4236www.porinpuutuote.�

porin.puutuote@dnainternet.net, posti@porinpuutuote.�

Satakunnan Reserviläispiiri ry:n syyskokous pidettiin 30.10.2012 Huittisissa. Piirin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Harri Grönroos. Lisäksi päätettiin, että Reserviläispiiri ei enää osallistu Karhu -leh-den kustantamiseen.

VARATTU

Porilainen Veli-Matti Männikkö ylennettiin Itsenäisyyspäivänä sotilasmestariksi.

• Metsätyöt• Metsurityöt

• Metsäpalvelujen tuottaja• Puun ostaja

Konetyö Metsä KyRonkantie 1, 32830 Riste

polttopuu@suomi24.� Puh. 040 775 6593

www.polttopuusatakunta.�

Nyt uudistuneet kotisivut !

VIHREÄ SEN OLLA PITÄÄ!

www.s-kanava.fi/satakunta

SATAKUNNANOSUUSKAUPPA

VUOTTA

95

ÖLJYSÄILIÖHUOLTOVELI-MATTI OJALA

Suoritan puhdistuksia, tarkastuksia,korjauksia ja suojauksia

edullisesti, ilman matkakuluja

040 543 3450, 02 548 2054

PAALUTUKSET JA TIEHÖYLÄYKSET

MaanrakennusOSMO W OJALA KYPuh. 02-538 8178, 0400 595 178

Valtarengas Oy www.valtarengas.� Ojantie 26 Pori, 02- 6343 850, ma-pe 8 - 17 la 9 - 13

TILAUSAJOT LÄHELLE JA KAUASInva-autot isoille ja pienille ryhmillepuh. Hannu (02) 533 6220, Riitta-Liisa (02) 674 1447

www.valtaliikenne.com