KASPERI II EETU KÄSIKIRJA - Hämeenkyrö · Hyvät käytännöt -työkalupakki 10 Perheohjaajien vertaistapaamiset 10 Perheohjauspalvelun arvioinnin välineet 12 Asiakaskysely 12

1Ennaltaehkäisevän Perheohjauspalvelun KÄSIKIRJA

stm.fi/kaste

KASPERI II

EnnaltaehkäisevänPerheohjauspalvelun

KÄSIKIRJAEETU

Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke

www.kasperihanke.fi

KASPERI II

HÄMEENKYRÖ, PARKANO, PUNKALAIDUN, PÄLKÄNE, SASTAMALA, VALKEAKOSKI

Tanja Kotilainen, kehittäjätyöntekijäJaana Männikkö, projektikoordinaattoriTiina Siikaluoma, kehittäjätyöntekijäElina Nikkola

Kirjoittajat

Taitto

Käsikirja on työstetty

KASPERI II -osahankkeessa23.9.2013


KÄSIKIRJA

Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin 2011-2013EETU

SisällysluetteloJohdanto 1

Ennaltaehkäisevä perheohjauspalvelu 2Intensiivinen työote ja varhainen tuki palvelun lähtökohtana 2Palvelukuvaus 4Perheohjauksen palveluprosessi 6

Perheohjaajan työvälineet 9Esite asiakkaille ja yhteistyöverkostoille 9Asiakassuunnitelma ja kirjaaminen 9Perheohjauksen asiakastilasto 10Hyvät käytännöt -työkalupakki 10Perheohjaajien vertaistapaamiset 10

Perheohjauspalvelun arvioinnin välineet 12Asiakaskysely 12Kysely perheohjauspalvelun yhteistyöverkostolle 13Asiakastilasto arviointitiedon tuottajana 14Reflektiivinen kehittämispäiväkirja 14Perheohjauspalvelun pilottiarviointi 15

Case ”Virtasen Marika 14-v.” 16

Perheohjauksen muistilista 18

Huomioita ja pohdintaa 21

Lähteet ja luettavaa 22

Liitteet 23


JohdantoEnnaltaehkäisevän perheohjauspalvelun käsikirjaan on koottu yhteen käytän-nöt ja työvälineet, jotka syntyivät noin vuoden mittaisen kehittämistyön tuloksena. Käsikirja on suunnattu palvelemaan perheohjaajien käytännön työtä ja kaikkia perheohjauspalvelun kehittämisestä kiinnostuneita työnteki-jöitä ja esimiehiä. Käsikirjaa voidaan hyödyntää myös muussa sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä, eri palvelujen välisillä rajapinnoilla tehtävässä yhteistyössä sekä osana organisaation ja työyhteisön palveluprosessien ja -sisältöjen kuvaamista.

Ennaltaehkäisevää perheohjausta on kehitetty osana EETU – Ennaltaehkäi-sevän tuen ja intensiivisten työotteen toimintamalli nuorten palveluihin -hanketta. EETU-hankkeen kohderyhmään kuuluivat alakoulun 5.-6. -luokkia sekä yläkoulun 7.-9. -luokkia käyvät lapset, nuoret ja heidän perheensä. Koko-naistavoitteena on ollut kehittää lastensuojelun ennaltaehkäisevää palve-lukokonaisuutta sekä luoda kuntiin intensiivisen työotteen toimintamalli, jossa korostuu varhainen puuttuminen. EETU-hanke on osa Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen KASPERI II -hankekokonai- suutta, jonka tavoitteet pohjautuvat valtakunnalliseen sosiaali- ja terveyden-huollon kansalliseen kehittämisohjelmaan (Kaste). Kaste-ohjelma on strate-ginen ohjausväline suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseksi ja uudistamiseksi. Kaste-ohjelman tavoitteena on lisätä osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Valtioneuvosto vahvistaa ohjelman joka neljäs vuosi.

EETU-hankkeessa mukana olevissa kunnissa oli tarvetta lähetä kehittämään ennaltaehkäisevää perhetyötä, johon perheet voisivat olla matalalla kyn-nyksellä yhteydessä jo ihan pienissäkin lasta, nuorta tai koko perhettä koskevissa huolen aiheissa. Lähtökohtana oli, että lasta, nuorta ja perhettä päästäisiin tukemaan jo varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena oli tarjota tuki-toimia ennen kuin ongelmat paisuisivat ja kasaantuisivat entisestään ja näin vähentää yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarvetta. Palvelun haluttiin myös erottuvan perinteisestä lastensuojelun perhetyöstä ja näin palvelu sai nimekseen ennaltaehkäisevä perheohjaus.

Hankekunnista perheohjauspilottia kehittämässä mukana ovat olleet Hämeen-kyrö, Pälkäne, Sastamala ja Valkeakoski. Pääsääntöisesti perheohjauspalvelu tuotettiin kehittämishankkeen aikana sosiaali- ja perhepalvelujen hallinnon alaisena, mutta myös osana koulutoimen palvelua riippuen kuntien paikalli-sista organisaatiorakenteista. Palvelun kehittäminen toteutettiin yhteistyössä sosiaalipalveluiden, sivistystoimen ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa.

Lisätietoa KASPERI II ja EETU-hankkeesta löytyy osoitteesta www.kasperihanke.fi.


Ennaltaehkäisevä perheohjauspalvelu

Intensiivinen työote ja varhainen tuki palvelun lähtökohtana

Ennaltaehkäisevän matalan kynnyk-sen perhetyön kehittämisen taustalla oli Kasperi -hankkeen ensimmäisen vaiheen (2009-2011) aikana kerätyt kokemukset lasten, nuorten ja per-heiden palveluihin kehitetyistä inten-siivisten tuen muodoista ja toiminta-malleista. Perheohjauspalvelun valmisteluvaiheessa tutustuttiin Tam-pereen seutukunnissa kehitettyyn IiNa - Intensiivimalli nuorten avohuol- toon, Riina - Nuorten intensiivinen tukeminen Riihimäellä sekä Hämeen-linnan Monialaisesti yhdessä lapsen parhaaksi -hakkeiden toimintamal-leihin. Lisäksi tutustuttiin Tampe- reen Nopean puuttumisen perhetyön -malliin siitä tehdyn Asiakasperhei-den kokemuksia ennaltaehkäisevästä perhetyöstä Perhepiste Nopeassa -opinnäyteyön avulla (ks. Kosunen, Kwok, Planting 2011).

Intensiivisissä toimintamalleissa korostuivat vahva palvelutarpeen (monialainen) arviointi, tukiprosessia johtavan työntekijän merkitys, lap-sen ja perheen oma rooli tukiproses-sin suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä tavoitteena varhainen tukemi-nen ja ohjaus oikeaan palveluun sekä turhan ”luukuttamisen” välttäminen.

Intensiivistä työskentelyä luonneh-tii intensiteetiltään ja ajaltaan tiivis sekä selkeästi rajattu jakso, jolla on alku ja loppu. Oleellista on myös yhteinen palvelutarpeen arviointi ja suunnitelman tekeminen sekä oikein mitoitetun (riittävä), oikea-aikaisen ja tarpeeseen vastaavan tuen määrä ja palvelut. Työskentely toteutetaan monialaisessa yhteistyössä ja se sisältää arvioinnin ja jälkiseurannan. Näin toteutettuna intensiivinen työs-kentely on toimintamalli, joka voi käynnistyä mistä kohdasta palvelu-rakennetta tahansa yhteisesti sovi-tulla arviointimenetelmällä ja siitä seuraavilla yhdessä sovituilla toi-mintatavoilla. (Luomala 2012.)

Ennen kaikkea intensiivinen työote on työorientaatio ja toimintatapa, jolla lapsi, nuori ja perhe kohdataan ja kohtaamisen ja siitä seuraavan työsken-telyn oikeanlaista resursointia.


Eri toimintamalleja ja niistä saatuja kokemuksia yhteen sovittamalla laadittiin intensiivisen työotteen toimintamallin kehittämisen pohjaksi kuvaus palvelu-prosessista, jossa intensiivityöhön sisältyvät seikat korostuvat prosessin eri vaiheissa.

• Luontevanvuorovaikutussuhteenrakentaminenlasten,nuortenjaperheidenkanssa

• Huolenhavaitseminenjaongelmientunnistaminen• Huolenpuheeksiottojaavuntarjoaminen• Neuvonpitojamonialaisenverkostoyhteistyön

toteuttaminen• Palvelutarpeenkartoitusjaarviointi• Palvelusuunnitelmanlaatiminen• Tuenjärjestäminenjapalveluntoteutus• Arviointi• Seuranta• Palvelunjapalveluprosessinedelleenkehittäminen

Näistä lähtökohdista ennaltaehkäisevää perheohjauspalvelun tavoitteita, sisältöä sekä asiakasprosessia lähettiin kehittämään. Keskeisiksi koko EETU-hankkeen kehittämistyötä kantaviksi teemoiksi kiteytyivät:

Ennalta-ehkäisevä ja

varhainen tuki

Asiakkaanosallisuus

Intensiivinen työote

Monialainenyhteistyö

Intensiivinen työote palveluprosessin eri vaiheissa


Palvelukuvaus

Ennaltaehkäisevän perheohjauksen tavoitteena on antaa nopeasti var-haisen vaiheen tukea kun lapsen tai nuoren arjessa on huolenaiheita, joihin perheen omat keinot eivät tunnu riittävän. Perheohjauspalvelu on tarkoitettu tilapäiseksi ja lyhyt-kestoiseksi tueksi, jolloin ja tavoit-teet suunnitellaan perheen tarpeen ja tilanteen mukaan. Perheohjaus ei vaadi lastensuojelun asiakkuutta ja on maksutonta palvelua. Per-heohjaaja tekee tarpeen mukaan monialaista verkostoyhteistyötä sekä palveluohjausta.

Palvelu on suunnattu koululaisille ja heidän perheilleen (EETU-hank-keen aikana ensisijaisesti 5.-9. -luok-kalaisille). Yhteydenotto voi tulla lapselta, nuorelta ja heidän vanhem-milta tai huoltajan luvallaan opet-tajalta, koulun sosiaalityöntekijältä, terveydenhoitajalta tai joltain muulta toimijalta lapsen, nuoren ja perheen verkostosta. Perheohjaajaa antaa myös perheille puhelinneuvontaa tai ammattilaiset voivat huolitilanteessa

myös konsultoida perheohjaajaa pu- helimitse. Lisäksi perheohjaajan voi kutsua mukaan yhteiseen verkosto-tapaamiseen sopimalla asiasta nuoren ja perheen kanssa.

Ennaltaehkäisevä perheohjaus palve-lee perheitä tarjoamalla heille tilan- teeseen sopivaa tukea ja apua arjen läheisesti. Tavoitteet työskentelylle sovitaan yhdessä lapsen, nuoren ja perheen kanssa.

Perheohjaus järjestetään kotona tai muualla yhdessä sovitussa pai-kassa. Perheohjaaja voi tavata lasta, nuorta ja vanhempia sekä yhdessä että erikseen. Perheohjaaja auttaa löytämään voimavaroja ja ratkaisuja ohjauksen, keskustelun ja yhdessä tekemisen keinoin. Tapaamiset sovitaan kunkin perheen tarpeiden mukaisesti, esimerkiksi yhdestä kuu-teen kertaan.

Työskentelyä ja asetettujen tavoit-teiden toteutumista arvioidaan yhdessä. Ohjauksen päättyessä sovi-taan tarvittaessa seurantatapaamis-esta tai -soitosta. Perheohjauspalve-lusta ja sen toimivuudesta kerätään asiakaspalautetta.

Perheohjauksen tavoitteena voi olla• arjenhallinnanjavapaa-ajansujuvuudenlisääminen

• vuorokausirytminvakiinnuttaminen

• koulupoissaolojenvähentäminen

• kaverisuhteidenjasosiaalistenpulmienratkominenyhdessä

• perheensisäisenvuorovaikutuksenparantaminen.

Perheohjauksen pilottikunnissa laadittiin oma perheohjauksen palvelukuvaus paikalliseen toiminta- ympäristöön sovitettuna. Esimerkkinä Hämeenkyrön kunnan perheohjauksen palvelukuvaus liitteessä 1.


MUUT TARVITTAVAT

Perheohjauksen palveluprosessi

Perheohjauspalveluun hakeutuminen ja ohjautuminen

Ennaltaehkäiseväperheohjauspalveluon suunnattukoululaisille ja heidänperheilleen.Palveluatarjotaanmatalallakynnykselläsuoraanperheillearjenavuksi. Myös palveluverkoston työntekijät voivat tarjota palvelua yhtenävaihtoehtoisena tukimuotonaasiakasperheentilanteeseen erilaisissa huo-lenaiheissa.

Yhteydenotto perheohjaukseen voi tulla suoraan perheestä tai perheenluvalla palveluverkostosta. Palveluun toivotaan otettavan yhteyttä var-haisessavaiheessahuolenilmaannuttua,jollointilanteisiinpäästäänvaikut-tamaannopeastijaennaltaehkäisevästi.

Huolen aiheita voivat olla:

• koulunkäyntiinliittyvätpulmat:kouluunlähdönvaikeus,koulustapoissaolot,läksyjenteonsujumattomuus,

• vuorokausirytminhaasteet:valvominenliianmyöhään,vaikeudetherätäaamulla,

• sosiaalisetongelmatjavaikeudetkaverisuhteissa:kaver-eidenkohtelu,porukastapoissulkeminen,kiusaaminen,ystävystyminen,ujous,jännittäminen,

• vapaa-ajanpulmat:kotiintuloajat,tupakanjapäihteidenkäyttö,näpistykset,harrastustenpuuttuminen,

• lastenjavanhempienvälisetristiriidatjavuorovaikutuksenhaasteet:riidatläksyistä,koulunkäynnistä,kotiintuloa-joistatairajoista.


Aloitustapaaminen

Lapsen, nuoren ja perheen kanssa sovitaan aloitustapaaminen. Aloi-tustapaamisessa tutustutaan lap-seen ja perheeseen ja luoda pohja toimivalle yhteistyölle. Tapaamisessa käydään yhdessä läpi lapsen, nuo-ren ja perheen tilannetta ja huolta sekä sovitaan työskentelyn aloit-tamisesta, yhteisistä tavoitteista ja tapaamisista. Yhdessä keskustellen käydään läpi mitä tavoitteisiin si-toutuminen kunkin kohdalla edel-lyttää. Aloitustapaaminen voi olla myös verkostotapaaminen, jolloin mukana on palveluun ohjannut taho sekä muita perheen kanssa yhdessä sovittuja palvelutahoja tai perheen lähipiiriä. Aloitustapaaminen voi toi-mia tällöin monialaisena palvelutar-peen arviointitapaamisena ja johtaa muiden palveluiden ja avun saami-seen asiassa.

Perheohjaaja voi tavata lasta, nuorta ja vanhempia sekä yhdessä että erik-seen. Tapaamiset järjestetään ko-tona tai muualla yhdessä sovitussa paikassa. Myös tapaamisten välissä voidaan olla tarvittaessa yhteydessä. Perheohjaaja tekee tarpeen mukaan monialaista verkostoyhteistyötä sekä antaa palveluohjausta. Perheohjaaja auttaa löytämään voimavaroja ja ratkaisuja ohjauksen, keskustelun ja yhdessä tekemisen keinoin. Tärkeää työskentelyssä on intensiivinen työote, lapsen, nuoren ja perheen kuuleminen sekä osallisuuden vah-vistaminen.

ArviointiTyöskentelyä ja asetettujen tavoit-teiden saavuttamista arvioidaan yhdessä jokaisen tapaamisen yhtey-dessä ja näin suunnataan työsken-telyä lapsen, nuoren ja perheen tarpeen mukaisesti. Suunnitellun työskentelyvaiheen päättyessä tilan-netta arvioidaan ja laaditaan joko uusi suunnitelma tai päätetään työs-kentely.

Perheohjauksen päättyminen

Työskentelyvaihe

Perheohjaus päättyy yhteiseen arviointiin ja palautteeseen tilan-teesta. Päätöstapaaminen voi olla myös verkostotapaaminen.

Seuranta Perheohjauksen päättyessä sovitaan tarvittaessa seurantatapaamisesta tai -soitosta.

Asiakaspalautteen kerääminenPerheohjauspalvelusta ja sen toimi-vuudesta kerätään asiakaspalautetta joko keskustellen tai kirjallisen tai sähköisen kyselylomakkeen avulla.

”Jos talossa menee putki rikki, niin kutsutaan put-kimies kotiin. Samoin toimii per-heohjauskin.” Isä


Perheohjauspalvelun prosessin eri vaiheet

HUOLEN ILMAANTUMINEN

YHTEYDENOTTO PALVELUUN

ALOITUS-TAPAAMINEN

TYÖSKENTELY-VAIHE

ARVIOINTI

SEURANTA

PALAUTEKYSELYSähköinen tai kirjallinen kysely asiakkaalle ja perheohjauksen yhteistyöverkostolle

Sovitaan työskentelyn päättyessä

Lapsen tai nuoren ja perheen kanssa yhdessä tai erikseen

Kotona tai muualla sovitussa paikassa

Perhe itse tai palveluverkoston lähityöntekijä perheen luvalla

Perhe tai lähityöntekijä

Huolen puheeksi otto ja palvelun esittely perheelle

Konsultaatio

Sovitaan tapaamisesta ja mukaan kutsuttavista toimijoista tai annetaan puhelinohjausta

Palvelutarpeen arviointi, yhteinen suunnitelma tai palveluohjaus

Yksilö- tai perhe-tapaamiset, verkosto-työ, puhelinohjaus

Yhteiset keskustelut tapaamisten päät-teeksi, työskentelyn väli- ja loppuarviointi, tarvittaessa verkosto-palaveri ja palvelu-ohjaus

Säännöllinen toiminnan ja palvelun kehittäminen

Voi olla soitto tai tapaaminen tai perhe ottaa yhteyttä tarvittaessa

Ohjaus jatkuu

Ohjaus päättyy


Perheohjauspalvelun esitteet toteu-tettiin kehittämisyhteistyössä kun-tatoimijoiden ja hanketyönteki-jöiden kesken. Kuntatoimijoista tuottamisessa mukana ovat olleet perheohjaajat, heidän esimiehensä ja työyhteisönsä. Esitteiden tarkoi-tus on kuvata tiiviistetysti per-heohjauspalvelun sisältö ja palvelun saaminen. Esitteet on suunnattu lap-sille, nuorille ja heidän perheilleen. Ne toimivat myös palvelun verkos-ton yhteistyön tekemisen välineenä, sillä ne tehostavat asiakkaiden palve-luohjausta matalan kynnyksen ennal- taehkäisevään palveluun ja lisäksi esitteet auttavat tiedottamaan palvelusta. Liitteenä 2 on esimerkki Hämeenkyrön perheohjauspalvelun esitteestä.

Ennaltaehkäisevästä perheohjaus-palvelusta laaditaan yhteistyössä asiakkaan kanssa palvelu- eli asiakas-suunnitelma (liite 3). Asiakassu-unnitelman tarkoituksena on vah-vistaa asiakkaan osallisuutta omassa asiassaan ja palveluprosessissaan sekä tiivistää palvelun tavoitteet

ja tarkoitus. Suunnitelmassa sovi-taan palvelun kestosta ja määrästä, tiedon kulusta ja yhteydenpidosta perheeseen ja muihin toimijoihin sekä pyydetään tarvittavat luvat tietojen luovuttamista ja vaihtoa varten. Asiakassuunnitelma laadi-taan pääsääntöisesti palvelutar-peen kartoitustapaamisten aikana tai asiakkuuden alussa. Asiakas-suunnitelma allekirjoitetaan. Asiakassuunnitelman tiedot kir-jataan käytössä olevaan sähköi-seen järjestelmään kuten Effica- tai Pro Consona-sosiaalialan asiakas- tieto-ohjelmaan. Asiakassuunitel-man toteutumista seurataan sään-nöllisesti asiakastapaamisten yhtey-dessä sekä yhteisesti sovitussa kirjaamisen ja väliarvioinnin keinoin. Perheohjauksen pilotoinnin aikana asiakassuunnitelman tekemisen ja kirjaamisen käytännöt vaihtelevat kuntakohtaisesti. Yhdessä kunnassa palvelua haluttiin tarjota mahdol-lisimman matalalla kynnyksellä eikä erillistä lomaketta palvelusuunnitel-maa varten täytetty vaan palvelun aloitusvaiheessa yhteisistä tavoit-teista sovittiin ja perheohjaaja kir-jasi ne ylös muistiin. Tavoitteisiin palattiin ja niiden toteutumista seurattiin yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkailta saadussa palautteessa yhteisen suunnitelman tekemistä pidettiin yhtenä tärkeänä sisältönä palvelussa.

Perheohjaajan työvälineet

Perheohjauspalvelun pilottijakson aikana kehitettiin uusia työvälineitä taisovellettiin joolemassaolevia lomakkeita jaohjelmiaperheohjaajienkäyt-töön.Keskeisimpiätyövälineitäovatasiakkaallejayhteistyötahoillejaettavaesite,asiakassuunnitelma,asiakastilastosekäasiakaskirjausjärjestelmä.

Esite asiakkaille ja yhteistyöverkostoille

Asiakassuunnitelma ja kirjaaminen


Perheohjauksen asiakastilasto

Hyvät käytännöt -työkalupakki

Asiakkaan osallisuutta ja voima-varoja tukevia hyviä käytäntöjä koot-tiin yhteen perheohjaajien kanssa ja niistä muodostui Hyvät käytän-nöt -työkalupakki (liite 4). Työka-lupakkiin koottiin yhteen erilaisia perheohjaajien käyttämiä ja hyväksi havaitsemia työmuotoja ja -väli-neitä sekä asiakkaan kohtaamisen menetelmiä sekä työotteita ja työo-rientaatioita, jolla perheohjusta toteutettiin. Koonti tukee sosiaali- ja terveydenhuollon työaloja, joissa asi-akkaan osallisuus ja voimautuminen ovat keskeisiä sisällön teemoja.

Perheohjaajien vertaistapaamiset

Pilottijakson aikana luotiin per-heohjauspalvelua varten Exel-ohjelmalla asiakastilastointi tau-lukko, jonka tarkoituksena oli kehittämistyön aikana tuottaa tietoa asiakasmääristä, ikäryhmistä, palve-luun ohjautumisesta, työn sisällöstä, asiakkuuden kestosta ja päätty-misen syystä sekä palveluohjauk-sen ja verkostoyhteistyön tarpeesta. Asiakastilasto suunniteltiin ja tuo-tettiin kehittämisyhteistyössä kun-tatoimijoiden kesken. Asiakastilas-ton tuottamaa tietoa hyödynnettiin perheohjauspilotin arvioinnissa sekä toiminnan jatkuvuutta suunnitel-taessa. Lähtökohtina tilaston tuot-tamisessa olivat toistettavuus, mitat-tavuus ja käytännöllisyys.

Perheohjaajat kokivat vertais-tapaamiset tärkeiksi ja saivat toisiltaan työnohjauksellista tukea. Perheohjaajien keskinäisiä vertais-tapaamisia on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa.

Vertaistapaamiset toimivat kehit-tämistyötä tukevana osaamisen ja kokemusten jakamisen fooru-mina. Tarkoituksena oli jakaa per-heohjaajien kokemuksia palvelun toteuttamisesta ja kehittämisestä sekä syventää perheohjaajien osaamista hyvien käytäntöjen sekä työmenetelmien ja -välineiden ver-taisjakamisen kautta. Työntekijät vaihtoivat kokemuksia toimivista käytännöistä, siitä mikä toimii ja miksi. Yhtälailla jaettiin ”pieleen menneitä” tilanteita ja kokemuksia. Tukena vertaisoppimistapaamisissa ja hyvien käytäntöjen jakamisessa hyödynnettiin reflektiivistä kehit-tämispäiväkirjaa. Vertaistapaamiset olivat luonteeltaan mentoroivia, toiminnallisia ja voimauttavia oppi-


mistilaisuuksia, jotka tukivat työntekijöitä kehittämisprosessin aikana. Yksi tärkeimmistä asioista työn kehittämisessä on se, kuinka ihmiset kykenevät osallistumaan mielekkääksi kokemallaan tavalla työpaikkansa muutosproses- seihin. Perheohjauksen kehittämisessä kiinnitettiin huomiota henkilöstön osallisuuteen, osallistumiseen, tunteiden käsittelemiseen, kuulemiseen, dialogisuuteen sekä päätös- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamiseen. Etenkin osallisuuden kokemus muutoksissa on keino, jonka kautta oma työ on mahdollista nähdä mielekkäänä, ymmärrettävänä ja hallittavana. Esimerkki perheohjaajien vertaistapaamisen sisällöstä on liitteenä 5.

Perheohjaajan työvälineisiin voit tutustua osoitteessa:www.kasperihanke.fi/materiaalit/viewcategory/27-eetu

Sähköiset lomakkeet voi pyytää omaan käyttöön myös Hämeenkyrön kunnan perusturvapalveluista050 529 831.


Perheohjauspalvelun arvioinnin välineet

Perheohjauspalvelun toteutumista arvioitiin kehittämistyön aikana eritavoin. Näitä arviointimenetelmiä ja välineitä voidaan hyödyntää sekäperheohjauspalvelua käynnistettäessä että perheohjauspalvelun toimin-nanaikana.Tässäkuvatutvälineetsoveltuvatsekäpalvelunkehittämisme-netelmiksi että palvelun arvioinnin välineiksi. Välineet on suunnattu sekätyöntekijöidenettätyöyhteisöjenjajohdonhyödynnettäväksi.

Asiakaskysely

Perheohjauspalvelun asiakkaille suunnatun kyselyn tarkoituksena oli kuvata ja tuottaa tietoa asiakkaiden osallisuuden kokemusta edistävistä tekijöistä sekä saada tietoa asiakkaiden hyödylliseksi kokemista ja heidän tilantee-seen sopivista työskentelytavoista. Lisäksi vastaajalla oli mahdollisuus antaa muuta palautetta tai kehittämisehdotuksia. Puolistrukturoitu kysely sisälsi sekä vastaajille valmiiksi annettuja vastausvaihtoehtoja että avoimia kysymyksiä (liite 6). Kysely pyrittiin tekemään mahdollisimman helposti ja nopeasti vastattavaksi.

Aineistonkeruu suunniteltiin ja toteutettiin kehittämisyhteistyössä kunta-toimijoiden kesken. Vastauksia kerättiin kolmella eri tapaa asiakkaan tilanne huomioon ottaen. Perheohjaajat joko lähettivät kyselyn sähköisen linkin asiakkaidensa sähköpostiin, asiakas sai kyselylomakkeen täytettäväksi tapaamisen yhteydessä tai kysely lähetettiin kotiin palautuskuoren kera. Kyselyn toteuttamisessa kiinnitettiin erityistä huomiota eettisyyteen ja objektiivisuuteen.

EETU-hankkeen työtekijät käsittelivät ja kokosivat kyselyjen tulokset. Osa kyselyn tuloksista on esitetty liitteessä 7. Tuloksia hyödynnettiin perheohjaus-palvelun pilottijakson arvioinnin yhteydessä sekä tietoa käytettiin tukena päätettäessä perheohjauspalvelun jatkuvuudesta kuntaorganisaatiossa. Kyselyn tuottamaa tietoa voidaan jatkossa hyödyntää asiakaslähtöisyyden, asiakastyytyväisyyden ja asiakkaan osallisuuden vahvistamisen kehit-tämisessä osana ennaltaehkäisevää perheohjauspalvelua. Asiakaskysely on toistettavissa vuosittain ja sen sisältämiä asiakkaan kuuluksi tulemiseen ja osallisuuden kokemukseen liittyviä kysymyksiä voidaan hyödyntää myös muissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.


Kysely perheohjauspalvelun yhteistyöverkostolle

Perheohjauspalvelua kehitettäessä palautetta palvelusta haluttiin kerätä myös yhteistyöverkostolta. Perheohjaajat tekivät listan niistä yhteistyö-tahoista, jotka olivat olleet yhteydessä perheohjaajan ja ohjanneet asiak-kaita palveluun, ja heille lähetettiin sähköpostiin linkki sähköiseen kyselyyn (liite 8). Yhteistyötaholta kysyttiin heidän kokemustaan palvelun käytöstä, yhteistyömuodoista perheohjaajan kanssa sekä arvioita palvelun tarpeelli-suudesta ja mahdollisesta vaikuttavuudesta asiakkaan asiassa. Lisäksi pyydet-tiin arvioimaan millaista tarvetta ennaltaehkäiseville ja matalan kynnyksen palveluille kunnassa on sekä tuomaan esiin kehittämisehdotuksia ja -ideoita perheohjauspalvelun edelleen kehittämiseksi.

Yhteistyötahojen palautetta ja arvioita perheohjaus-palvelusta ja palvelun kehittämisestä

“Olen ollut tiedottamassa per-heohjauksesta, perhetyöstä ja las-tensuojelusta opettajille ja muilleyhteistyökumppaneille. Olen myöskehittänyt perheohjaustoimintaayhdessä perheohjaajan kanssa sekäantanut tarvittaessa työnohjaustaasiakastapauksissa perheohjaajalle.Lisäksiolentarjonnutperheohjaustaperheille, jotka mielestäni voisivathyötyäpalvelusta.”

”Konkreettistaapuajatukeaarkeen.Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä.Ammattilaisten ohjeet ja neuvotjäävätuseinilmaanroikkumaaneikäperheetosaaottaaniitäkäytäntöön,mutta perheohjaus tulee kotiin jaon toteuttamassa ja kokeilemassaasioitayhdessäperheenkanssa.””Yksi uusi, konkreettinen palikkaennen lastensuojelua! Perheet suh-tautuvat hyvin avoimesti ja positi-ivisesti perheohjaukseen, kun se onhyvinavointa jareiluaeikäsiinäolemukanabyrokratiaa...”

”Tarvetta olisi sekä ylä- ja alakou-lulaisille ja vieläkin nuoremmille.Perheohjaajia saisi olla enemmän.Ikäjakauma voisi olla ihan vau-vastaalkaen.Josoisvaikkapariper-

heohjaajaaneuvolassa,parialakou-lulaisille ja pari yläkoululaisille voisihomma alkaa pelittää ja säästöjäsyntyisi vastaavasti lastensuojelustajamuistaerityispalveluistaesim.las-ten ja nuortenpsykiatriasta. Myösnuorisotyöntekijän tuleminen ylä-kouluihinolisihyväjuttu”

”Kokemuksia tarvitaan paljon, jottapuskaradio toimisi. Jotkut vanhem-mat loukkaantuvat siitä, että heilleehdotetaan tällaista apua. Silti itseei saada lapsia tekemään koulu-tehtäviä, syömään tai menemäänajoissanukkumaan.Tietoatarvitaanlisääjakäsitystä,ettäeijoudusossunmustallelistallevaikkapalveluahet-kellisestikäyttäisikin.”


Asiakastilasto arviointitiedon tuottajana

Asiakastilastoa voidaan hyödyntää organisaatioissa esimerkiksi palve-lun resursoinnin, sisällön fokusoinnin ja jatkuvuuden suunnittelun tukena. Asiakastilastoista saadaan tietoa miten asiakkaat ohjautuivat palveluihin, millaisia yhteistyöverkostoja asiakkaan kohdalla syntyi tai minkä muiden palveluiden asiakkaana lapsi, nuori tai perhe samanaikaisesti oli. Näitä tie-toja voidaan hyödyntää palvelukokonaisuuden suunnittelun, resurssien koh-dentamisen sekä eri palvelujen rajapintojen ja tehtävien tarkentamisessa. Lisäksi asiakastilaston tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää perheohjaus-palvelun lyhytaikaisten vaikutusten ja pitkäaikaisen vaikuttavuuden arvioin-nin välineenä.

Reflektiivinen kehittämispäiväkirja

Reflektiivisen kehittämispäiväkirjan tarkoituksena oli jäsentää ja tuoda esille palvelun sisällön näkökulmia sekä tehtyä kehittämistyötä. Perheohjaus-palvelun kehittämispäiväkirjan avulla tuettiin työntekijää huomioimaan ja vahvistamaan asiakasnäkökulmaa ja osallisuutta. Se tarkoitus oli edistää myös työntekijän oman ammatillisen osaamisen kehittymistä. Perheohjaajat ovat voineet muokata kehittämispäivän näkökulmia vastaamaan oman osaamisensa ja työn vaativuuden tarpeita ja niiden esilletuomista. Kehittä-mispäiväkirjan täyttäminen työn kehittämisen tukena oli vapaaehtoista ja perheohjaajat hyödynsivät sitä oman tarpeen mukaan. Esimerkki per-heohjaajan täyttämästä reflektiivisestä päiväkirjasta on liitteenä 9.

Päiväkirjan tuottamia tietoja voidaan hyödyntää palvelun jatkuvuuden suun-nittelun tukena, henkilöstön ammatillisten osaamisvaatimusten ja asiakas-lähtöisyyden huomioimisessa sekä arvioinnissa ja raportoinnissa. Lisäksi tietoja voidaan hyödyntää toiminnan johtamisen tukena.


Perheohjauspalvelun pilottiarviointi

Kehittämistyönaikana perheohjauspalvelusta toteutettiin väli- ja lop-puarvioinnit eri työryhmin kuntakohtaisesti. Lisäksi järjestettiin perheohjaus-pilottiin osallistuvien kuntien kesken Tulevaisuuden muistelu -menetelmällä toteutettu arviointi- ja keskustelutilaisuus. Arviointitilaisuuksiin ovat osallis-tuneet perheohjaajat, yhteistyöverkoston toimijoita ja esimiehiä. Arviointien yhteydessä tehtiin myös suunnitelmia perheohjauspalvelun jatkuvuudelle kunnissa ja sovittiin käytännön toimenpiteistä näiden suunnitelmien eteen-päin viemiseksi ja täytäntöön panemiseksi osana kunnallisia strategisia suun-nitteluasiakirjoja ja päätöksentekoa.

Perheohjauksen”tulevaisuudenmuistelua”

• Valtuustohyväksyilastensuojelusuunnitelmaanjaperheohjaukseensaadaanvuonna2015kolmeohjaajaa.

• Perheohjausontuottanuttulosta,lastensuojelukulujasäästynyt.

• Asiakasprosessionolluttoimiva.Päättyvistäasiakkaistanäkyyettäpalvelustaonolluthyötyä,onvoituvälttääjopahuostaanottoja.

• Työjaasiakaskohtaavat.Asiakkaatsaavatsellaistapalveluakuntarvitsevat.

• Lastensuojelunperhetyöonvähentynytjaennaltaehkäi-seväperhetyöonlisääntynyt.

Arvioinnin välineet löydät osoitteesta www.kasperihanke.fi/materiaalit/viewcategory/27-eetu

Sähköiset lomakkeet voi pyytää omaan käyttöön myös Hämeenkyrön kunnan perusturvapalveluista, puh. 050 529 831.


Case ”Virtasen Marika 14-v.”

Virtasen perhe on uusioperhe johon kuuluvat Matti-isä, Maija-äiti ja kolme lasta. Lapsista vanhin on 14-vuotias Marika ja kaksi nuorem-paa Mika kuusi ja Mikko yhdeksän vuotta. Marikan vanhemmat ero-sivat hänen ollessa 4-vuotias, jol-loin Marika muutti isänsä kanssa asumaan. Marikan äiti Minna asuu eri kaupungissa.

Lapsuutensa ja nuoruutensa aikana Marika on asunut kerran äitinsä kanssa kahden vuoden ajan. Marika muutti äitinsä luota takaisin isälleen sekä omasta että vanhempiensa toivomuksesta Marikan ollessaan 13-vuotias. Marikan ja äidin välistä vuorovaikutusta Marika kuvasi sanoilla: riitaisa, häiritsevä ja epä-varma. Marika oli omasta toivomuk-sestaan jättänyt äitinsä viikonlop-putapaamisia väliin. Tapaamiset äitinsä kanssa ja äiti-tytär -suhde olivat alkaneet kuormittamaan Mari-kan jaksamista. Hän ei enää naut-tinut omista lempiharrastuksistaan, koulun käynnin sujuvuus oli laskenut ja Marian alakuloisuus oli lisään-tynyt.

Marika oli saanut kuulla perheohjauk-sesta koulussa. Perheohjaaja oli kiertänyt syksyn alussa pidettävissä koulujen infotilaisuuksissa ja kerto-nut perheohjauspalvelusta. Tuolloin oli jaettu myös perheohjaus-esitteitä

ja esite oli laitettu koulun ilmoitustau-lulle. Marikan mielestä tämä oli hyvä asia ja madalsi yhteydenottamisen kynnystä. Marika kertoi isälleen halustaan soittaa perheohjaajalle. Isä vastasi myöntävästi ja kannusti tytärtään kertomaan huolistaan per-heen ulkopuoliselle henkilölle. Isä arvioi, että kaikki tuki nuorelle hänen kasvamisessaan on hyväksi. Marika soitti itse perheohjaajalle ja he sopi-vat tapaamisajoista.

Marika ja perheohjaaja tapasivat pääsääntöisesti heidän kotonaan. Toisinaan he kävivät yhdessä kahvilla keskustelun merkeissä. Marikaan mielestä oli hyvä, että perheohjaaja tuli heille kotiin. Marikan oli hel-pompi ja rennompi puhua asioista kotonaan tutussa ympäristössä. Kotikäynneillä perheohjaaja tapasi myös Marikan isää ja muuta per-hettä. Isän mielestä palvelun tar-joaminen kotiin on hyvä seikka aika-taulujen yhteensovittamisen vuoksi. Tapaamisajoista sovittiinkin jousta-vasti ja perheen toiveet huomioiden.

”Nyt ymmärrän enemmän itseäni ja vanhempiani.” Marika


Perheohjauksen sisältöinä olivat mm. perheen sisäinen vuorovaikutus sekä teini-ikäisen kasvamiseen ja sen mukanaan tuomat vanhemmuuden haasteet. Käytettyjä työmenetelmiä olivat muun muassa Mun stoori ja Vahvuus-kortit, Vanhemmuuden roo-likartta, Verkosto-kartta sekä Elämän jana -työskentely. Perheohjausta tar-jottiin Marikalle ja hänen perheel-leen noin 4 kuukauden ajan. Alussa Marika ja perheohjaaja tapasivat kerran viikossa ja myöhemmin parin viikon välein.

Marika kertoo, että nyt hänen ja äi-tinsä välit ovat sujuvammat. Marikan ja äidin tapaamiset ja keskinäinen vuorovaikutus on sujunut ilman ris-tiriitoja ja Marika tapaa mielellään äitiä. Samoin Marikan isän, äidin ja äitipuolen välit ovat parantuneet. Isä, Marika ja kaikki perheen jäsenet ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa per-heohjaukseen. Perheohjaus on avan-nut perheen sisäisiä solmukohtia sekä vähentänyt riitoja yhteisymmär-ryksen ja ilon lisääntymisen myötä.

Marikaa ja hänen isäänsä haastatel-tiin muutamia kuukausia myöhem-min perheohjauksen päättymisen jälkeen. Case-kuvausta varten asiakasperheen tietoja on muokattu anonymiteetin säilyttämiseksi.

”Ei ole häpeä pyytää apua per-heelleen.” Isä


Perheohjauksen muistilista

Asioita,joitatyötäaloittavanuudenperheohjaajanjaorganisaationonhyvähuomioidatoimintaakäynnistettäessä.

Palvelun toteutuksen suunnitteluvaihe

Resurssit • Palvelullaomatyöntekijävaituotetaanosanaesimerkiksiperhetyötä• Työntekijäntyökokemuksen,osaamisenjakoulutustarpeiden

huomioiminen• Työyhteisöjatyönorganisoiminen

Palvelun kriteerit ja kohderyhmä• Kenellejamillaisissatilanteissapalveluatarjotaan• Missäajassapalveluapyritäänantamaan(nopeus)• Palvelunkestojamäärä• Palvelukuvauksenlaatiminen

Palvelun käytännön toteutus• Perheohjauksenfyysinentoimitila

(helpostilähestyttäväjasaavutettava)• Perheohjaajantyöaika

(milloinpalveluaperheilletarjotaan?)

Käytettävät lomakkeet ja kirjauskäytännöt• Ajantasaisuus

Yhteistyökäytännöt muiden toimijoiden kanssa• Yhteistyöverkostojenkokoaminen• Työparitoiminnanmahdollisuudet• Yhteistyösopimuksettarvittaessa


Palvelusta tiedottaminen ja markkinointi

Markkinointi yhteistyötahoille• Listataanpalvelutjoissakäydäänesittäytymässä -koulut(opettajakokoukset,oppilashuoltotyöryhmät) -perheneuvola -vammaispalvelu -nuorisotyö -nuorisopsykiatrianpoliklinikkajne.• Sovitaanvierailuajankohdat -Vierailujenpäivittäminenvuosittain(vuosikello) -Esitteentoimittaminenja/taisähköpostityhteistyötahoille

Markkinointi perheille • KoulunkauttaesiteesimerkiksiWilma-viestinäkaikillehuoltajille• Vanhempainilloissaesittäytyminen• Koulunvanhempainyhdistykselleesittäytyminen• Esitteitäkoulullasaatavilla• Lapsillejanuorilletietoapalvelustalähitoimijoidenkautta

Muu yleinen tiedottaminen • Palvelukuvauksenlaatiminen• Kunnankotisivut• Juttupaikallislehteen

Perheohjauksen markkinoinnissa korostetaan matalan kynnyksen ja mahdollisemman varhaisen vaiheen yhteydenottoa.


Toteutusvaihe

Työvälineet • Asiakassuunnitelmat• Dokumentointijakirjaaminen• Asiakastilastot• Muutkäytössäolevatlomakkeet

Työmenetelmät ja työote• Ennaltaehkäisevyysjavarhainentukeminen• Intensiivinentyöote• Asiakastaosallistavatjavoimavarojatukevatarjen

läheisetmenetelmät

Työn tukirakenteet • Konsultaationmahdollisuudet• Työpari• Tukitiimityöyhteisössä• Työnohjaus

Arviointi

Arvioinnin menetelmät ja välineet • Asiakaspalautepalveluprosessinaikana• Asiakaskyselypalveluakehitettäessä• Kyselyyhteistyöverkostoille• Asiakastilasto• Työntekijöidenjatyöyhteisönsäännöllisetarviointikeskustelut

Arviointitiedon kokoaminen ja hyödyntäminen • Palvelunresursointijasuuntaaminenosanaennaltaehkäisevää

palvelukokonaisuutta• Tiedontuottaminenkunnallisenpäätöksenteontueksi


Huomioita ja pohdintaa

Eri kuntien toimijat ovat olleet aktiivisesti mukana perheohjauspalvelun kehittämistyössä. Ennaltaehkäisevälle matalan kynnyksen perhetyölle oli kunnissa selvästi tilausta ja sosiaalipalveluiden henkilöstö niin johtajat kuin työntekijätkin olivat motivoituneita ja innostuneita palvelun kehittämisestä. Toimialoilla tehtiin myös rohkeita päätöksiä, jotta tätä työmuotoa voitiin lähteä kunnissa kokeilemaan. Pilottijakson kokemusten, saadun palautteen ja yhteisten arviointien perusteella voidaan todeta, että rohkeat päätökset kannattivat ja kehittämistyö kantoi toivottua hedelmää.

Palvelun kehittäminen on vaatinut kaikilta aikaa ja paneutumista ja erityi-sesti perheohjaajalta joustavuutta ja muuntautumiskykyä uudenlaisten työtehtävien ja monenlaisten asiakastilanteiden keskellä, kehittämistyön mukanaan tuomia kuvioita unohtamatta. Onnistumista on tukenut esimies- ja johtotalolta saatu riittävä tuki ja toisaalta vapaus kehittää ja kokeilla erilai-sia työtapoja. Arvioissaan toimijat kokivat, että asiakkaat ovat olleet tyyty-väisiä palvelun suhteelliseen nopeuteen, heidän tilanteeseensa räätälöidyn palvelun saamiseen sekä päällekkäisyyden vähentymiseen.

Mutta niin kuin elämässä yleensä, ei tässäkään kehittämistyössä kaikki men-nyt kuin elokuvissa. Toisissa kunnissa työhön päästiin vauhdilla käsiksi, toi-sissa kunnissa yhteistä ymmärrystä ja oikeaa suuntaa etsittiin pitkäänkin. Myös asiakkaat ja yhteistyöverkostot ottivat palvelun eri tavoin vastaan eri kunnissa. Toisaalta palvelun lähtökohtana ollut varhaisen vaiheen nopea ja lyhytkestoinen tuki kääntyi välillä erityisen ja pitkäkestoisen tuen antamiseksi. Mutta jostakin kohtaa palvelutarvetta tämäkin ennaltaehkäisevä työ on vain aloitettava, jotta tulevaisuudessa tilanne olisi toinen.

Loppu hyvin, kaikki hyvin sillä toiminnan jatkuvuus kunnissa näyttää tällä hetkellä lupaavalle. Perheohjaspalvelun jatkamiseen on sitouduttu, jotta kokemusta ja tietoa palvelun vaikutuksista ja vaikuttavuudesta saadaan pidemmällä aikavälillä. Pilottijakson aikana luotiin hyvä pohja perheohjaus-palvelulle ja sen edelleen kehittämiselle. Tästä eteenpäin perheohjauksen tulevaisuus on kuntien toimijoiden käsissä.

Koko EETU-hanketiimi kiittää kehittäjäkumppaneita mielenkiintoisesta ja opettavaisesta yhteisestä kehittämistyön matkasta. Toivottavasti tästä käsikir-jasta on iloa ja hyötyä vielä monelle uudelle (ja vanhalle) perheohjaajalle.

Perheohjauspilotin kehittämisprosessia, arviointituloksia sekä kuntakohtaisia jatkuvuuden suunnitelmia on kuvattu tarkemmin EETU-hankkeen loppuraportissa, joka julkais-taan hankkeen päätyttyä www.kasperihanke.fi -sivuilla.


Lähteet ja luettavaa

IiNa-Intensiivimallinuortenavohuoltoon-hankeenloppuraporttijaopaskirja http://kasperihanke.fi/materiaalit/viewcategory/15-iina

KASPERI II http://www.kasperihanke.fi/EETU-osahanke http://kasperihanke.fi/kasperi-2-osahankkeet/eetu

KosunenM.,KwokS.&PlantingA.2011.Asiakasperheidenkoke-muksiaennaltaehkäisevästäperhetyöstäPerhepisteNopeassa.Opin-näytetyö.Sosiaalialankoulutusohjelma.Tampereenammattikorkea-koulu.http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103173280

LuomalaJ.2012.IntensiivisentyöotteenmenetelmistäKasperi-hank-keessa.EsitysEETU-hankkeenaloitusseminaari27.3.2012.http://kasperihanke.fi/materiaalit/viewcategory/27-eetu

Monialaisestiyhdessälapsenparhaaksi-hakkeidenloppuraporttihttp://kasperihanke.fi/materiaalit/viewcategory/13-monialaisesti-yhdessa-lapsen-parhaaksi

PerhepisteNopeanasiakasesitehttp://www.tampere.fi/tiedostot/5CLqNZN21/Nopean_asiakasesite.pdf

Riina-NuortenintensiivinentukeminenRiihimäellä-hankkeenloppu-raporttihttp://kasperihanke.fi/materiaalit/viewcategory/16-riina

Riina-mallinesittelyEETU-hankkeenaloitusseminaarissa27.3.2012http://kasperihanke.fi/materiaalit/viewcategory/27-eetu

Sosiaali-jaterveysministeriö.2012.Sosiaali-jaterveydenhuollonkansallinenkehittämisohjelmaKASTE2012-2015.Sosiaali-jaterveys-ministeriönjulkaisuja2012:1.Helsinki


LiitteetLIITE 1 Hämeenkyrön perheohjauspalvelun palvelukuvaus


LIITE 2 Hämeenkyrön perheohjauspalvelun esite


LIITE 3 Esimerkki perheohjauksen asiakassuunnitelmasta

PERHEOHJAUKSEN SUUNNITELMA

Asiakas:

Perheen jäsenet:

Osoite:

Puhelinnumerot:

Ketä perheenne lähipiiriin kuuluu?

Perheohjaajanne:

Palvelut, joita perhe saa tällä hetkellä ja yhteyshenkilöt:

Perheenne voimavarat ja vahvuudet – Mitkä toimii hyvin tällä het-

Huolen aiheet: Mikä asia arjessa askarruttaa teitä eniten tällä hetkellä? (esim. arjenhallinnan toimimattomuus, lapsen koulunkäynti- vaikeudet, poissaolot, kaverisuhteet, perheen sisäinen vuorovaikutus)


Keinot: (perhetyön kesto, tapaamistiheys, käytettävät menetelmät, ketkä paikalla):

Arviointi ja jatkosuunnitelmat

Tavoitteet:

Sitoudumme toimimaan yhteistyössä yhdessä sovittujen tavoitteiden saavut-tamiseksi

Paikka ja aika ______________________________________________________

Asiakas/Huoltaja ____________________________________________Perheohjaaja(t) ___________________________________

Arvioinnin ajankohta: _____._____.________ klo ____:____

Mihin toivotte muutosta?

Liite 3 jatkuu


Liite 4 Hyvät käytännöt -työkalupakki Asiakkaan osallisuutta, voimauttamista ja voimautumista edistäviä hyviä käytäntöjä perheohjauksessa

HYVÄ KÄYTÄNTÖ LISÄTIETOA, LINKIT

Vanhemmuuden roolikartta:

Marjut Kankaanpää. 2012. Elämänker-ralliset menetelmät perhetyössä –per-hetyöntekijöiden näkökulma identitet-tityöhön.http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/43957/Kankaanpaa_Marjut.pdf?sequence=1

Sadutus:http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirjatyovalineettyomenetelmat/sadutus/

ROOLIKARTAT• Vanhemmuuden roolikartta• Nuoren roolikartta• Parisuhteen roolikartta• Verkostokartta

ELÄMÄNKERRALLISET MENETELMÄT• Elämän jana• Sukupuu• Uudelleen kirjoittaminen

TARINAT, TARINOITTAMINEN, SADUTUS

TUNNETYÖSKENTELYMENETELMÄT• Tunteiden sanoittaminen• Tunteiden heijastaminen/ peilaus• Samaistaminen• Peesaus• Jakaminen• Vastuuttaminen

NEUROPSYKIATRINEN OHJAUS ELI NEPSY–MENETELMÄT JA VÄLINEET

• Visuaalisuuden hyödyntäminen (kuvamateriaali, käytöksen liikennevalot)

• Osittaminen (päiväohjelmalokerikko, tehtävänannon pilkkominen)

• Ennakointi• Tunteiden hahmottaminen

(tunnenoppa, tunnemittari)• Motivointi

(tavoitesopimus, palkkiojärjestelmä- tarralistan avulla kohti tavoitetta)

• Ajan hahmottaminen: (Time Timer, tiimalasi, munakello)

• Erilaiset välineet: mm. rentoutus- ja aggression purkamisen välineet (istuintyyny, nystyräpallo, painopeitto/ koira/käärme, terapiaketju, ”rentoutumispaikka”)

TYÖKIRJAT JA MATERIAALIT• Umbrella -työkirja• Friski -työkirja• Ärsyttää -materiaali• Miuku Pörrönen -materiaali

Tunteiden sanoittaminen, pantomiimikortit:http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lasten-suojelunkasikirja/tyovalineet/tyomenetel-mat/lapsilahtoinentyoskentely/tunnepan-

tomiimikortit/

http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lasten-suojelunkasikirja/tyovalineet/tyomenetel-mat/vanhemmuudenroolikartta/

Umbrella-työkirja: http://www.sosiaali-portti.fi/fi-FI/lastensuojelukasikirja/tyo-valineet/tyomenetelmat/itsenaisen_ela-man_abc_umbrella/

www.tampere.fi/neptunus : mm. tietoa neuropsykiatrisista erityisvai-keuksista sekä valmista kuvamateriaalia

www.papunet.net : tietoa mm. kommunikoinnista ja visuaal-isuudesta, materiaalia sekä helppokäyt-töinen kuvaohjelma materiaalin valmista-miseen

www.adhd-liitto.fi

www.autismiliitto.fi

www.tourette.fi


KORTIT JA PELIT• Mun stoori -kortit• Selviytymisen pelimerkit• Nallekortit• Tunne Tyypit -kortit• Vahvuuskortit• Elämän tärkeät asiat -kortit• Tunnepyörä-peli• Kissanpäivät-kortit• Avaintarinat -tarinoittamiskuvat

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY

OSALLISTAVA DRAAMA• Prosessidraama• Taksi -osallistava harjoite• Hastattelija-Tulkki-Asiantuntija• Yhdyssanapantomiimi• Hyvän käyttäytymisen kerho

MATKALLA MONIAMMATILLISUUTEEN-YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖT

DIGITAALINEN PORTFOLIO – OMA ELÄMÄ NÄKYVÄKSI/ NÄYTÖNPAIKKA • Osallistava, voimavarakeskeinen ja tulevaisuu-

teen suuntaava työväline, joka auttaa nuorta hahmottamaan ja selkeyttämään omaa elämäntilannetta.

ARVOSTAVA HAASTATTELU • Arvostava haastattelu on lähestymistapa, jossa

tunnistetaan yhteisöjen ja yksilöiden olemassa olevia vahvuuksia ja hyödynnetään niitä yhteisen päämäärän ja tulevan toiminnan suunnittelussa. Organisaatioiden, yhteisöjen ja tiimien kehittämiseen.

HUOLEN PUHEEKSI OTTAMINEN, HUPU -ohjaus

VOIMAUTTAVA TYÖSKENTELY

- Onnistumispäiväkirja

HYVÄ KÄYTÄNTÖ LISÄTIETOA, LINKIT

Pesäpuu, verkkokauppa:http://verkkokauppa.pesapuu.fi/katego-ria/4/korttisarjatpelit

http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lasten-suojelunkasikirja/tyovalineet/tyomenetel-mat/ratkaisukeskeinentyoskentely/

Sopivat erityisesti lapsi- ja nuorisoryhmien kanssa työskentelyyn

Annukka Häkämieslehtori, [email protected]

Kirja: Matkalla moniammatillisuuteen. Kuvauskohteena päiväkoti, 2001.

Portfolio tarjoaa työntekijöille valmiin, monipuolisen, konkreettisen ja ilmaisen työvälineen tehdä asiakaslähtöisesti syrjäytymisen vastaista työtä ja tukea ihmisten voimaantumista.Ilmainen käyttäjätunnus ja -koulutus:www.portfolio.naytonpaikka.fi

https://www.innokyla.fi/web/malli104229http://www.socca.fi/kehittaminen/last-ensuojelu/tyokalupakki/lomakkeita

http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkump-panit-fi/tyon/menetelmat/verkostodialo-giset_menetelmat/huolen_puheeksi_ottaminen

Eriksson, E. & Arnkil, T. E: (2012) Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Opas 60 Stakes. 8. painos. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehit-tämiskeskus (Stakes).http://www.julkari.fi/han-dle/10024/90845

Taide lastensuojelussa - oikeus ja mahdol-lisuus: http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/www.lastensuojelunkasikirja.fi/taide_last-ensuojelussa/

Liite 4 jatkuu


Liite 5 Esimerkki perheohjaajien vertaistapaamisen ohjelmasta

PERHEOHJAAJIEN VERTAISTAPAAMINEN

Osallistujat: 5 perheohjaaja neljästä kunnasta, kaksi hanketyöntekijää Aika ja paikka 02.10.2012, Sastamala

OHJELMA

AVAUS:

HYVIEN TYÖKÄYTÄNTÖJEN JAKAMINEN – VERTAISOPPIMINEN:

Virittäytyminen vertaisoppimisen ja oman työn rikastuttamisen äärelle.• Väline/menetelmä: Reflektiivinen osallistava tunnetyöskentelyn

menetelmä: HUIVI – tekniikalla perheohjauksen kehittämisen esille nostamat solmukohdat ja työn helmet

Esittäytyminen & huivin solmut• Millaista osaamista tarvitsen työhöni? Millaista osaamista ja vah

vuutta voin tuoda yhteiseen pöytään? Vertaistapaamisen tarkoitus – Miksi olemme koolla?

NÄKÖKULMINA: 1) Vahvuuden jakaminen - Minun helmeni työntekijänä - Väline: Huoneentaulu – työstäminen auki kirjaamalla

KAHVIT2) Minun haasteeni työntekijänä - Väline/menetelmä: Forum-teatteri–Erityisesti esiin nousseiden asiakastilanteiden käsittely osallistavan ja demonstroivan näyttelemisen kautta.

3) EETU: Reflektiivisen kehittämispäiväkirjan ottaminen käyttöön perheohjauksessa - Väline: Malliesimerkin kautta – Mitä käsikirjasta jätetään pois ja mitä lisätään

4) Nepsy-tiedon jakaminen ja materiaalin esittely perheohjaajan työvälineenä

TAUSTATAVOITTEET JA TEEMAT:• Työhyvinvoinnin tukeminen kulkee menetelmällisen, osallistavan ja • reflektiivisen toiminnan kautta• Erilaisuuden sieto on osa kehittämistyön arkea• Vertaisoppimisen ja verkostoitumisen tukeminen: Kannustetaan

yhteystietojen jakamiseen ja omaan vapauteen luoda kontakteja

LOPETUS Millaista vahvuutta ja osaamista voin vielä mukanani? Sainko uusia helmiä? Menetelmiä?


Liite 6 Kysely perheohjauspalvelun asiakkaille

PERHEOHJAUSPALVELUN ASIAKASKYSELY

Kunnassanne kehitetään perheohjauspalvelua osana lasten, nuorten ja perheiden palvelu-jen kokonaisuutta.

Tämä kysely on osoitettu syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana perheohjauspalvelun asiak-kaana olleille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Kyselyllä halutaan selvittää perheohjaus-palvelun asiakkaiden kokemuksia palvelusta ja sen laadusta. Kyselyllä saatu tieto on ensi-arvoisen tärkeää perheohjauspalvelun toimivuuden ja tarpeen arvioinnin sekä toiminnan kehittämisen kannalta. Kysely toteutetaan osana Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin (EETU) -hanketta sekä kuntanne palvelujen kehittämistä. EETU – hankkeen työntekijät kokoavat vastaukset ja ne käsitellään luottamuk-sellisesti ja nimettömästi siten, ettei vastauksia voida yhdistää vastaajiin.

Kyselyyn voivat vastata vanhemmat ja lapset yhdessä tai nuori itsenäisesti vanhemman luvalla. Kyselyyn vastaaminen kestää muutaman minuutin. Kysely on auki kolme viikkoa eli aikaa vastaamiselle on 10.5.2013 saakka. Vastaaminen on vapaaehtoista.

TAUSTATIEDOT1. Kuntani:o Hämeenkyröo Pälkäneo Sastamala

2. Kyselyn täyttää:o Lapsi/Nuorio Vanhempio Lapsi/Nuori ja Vanhempi yhdessä

3. Ikäni:o Lapsi/Nuori

o Vanhempi

4. Sukupuoleni:o Lapsi/Nuori: Naineno Lapsi/Nuori: Mieso Vanhempi: Naineno Vanhempi: Mies

5. Asiakkuuteni perheohjauspalvelussa on: o Voimassao Päättynyt

KYSYMYKSET PERHEOHJAUSPALVELUA KOSKIEN

6. Olen tyytyväinen perheohjauspalveluun o Täysin samaa mieltäo Jokseenkin samaa mieltäo En osaa sanoao Jokseenkin eri mieltäo Täysin eri mieltä

7. Sain perheohjauspalvelua tilanteeseeni riittävän nopeasti o Täysin samaa mieltäo Jokseenkin samaa mieltäo En osaa sanoao Jokseenkin eri mieltäo Täysin eri mieltä

8. Oliko palvelun saamisen nopeudella tilantee-seemme merkitystä? 1= Kyllä 2 = Ei 1 2

9. Koen, että perheohjaaja kuunteli minuao Ei lainkaano Harvoino Joskuso Hyvino Kiitettävästi


Liite 6 jatkuu

11. Koen hyvänä, että tapaamiset järjestettiin:o Kotonao Koulussao Muuallao Koen, että tapaamispaikalla ei ollut merkitystä

12. Millaisen toiminnan koit perheohjauspalvelussa hyväksi omassa tilanteessasi?o Yksiötapaamiseto Perhetapaamiseto Yhteiset tapaamiset muiden auttavien palvelujen työntekijöiden kanssao Yhdessä määriteltyjen tavoitteiden ja suunnitelman tekemineno Puhelinkonsultaatioo Nepsy-ohjauso Ohjaus muihin auttaviin palveluihin

13. Mielestäni perheohjauksesta on ollut hyötyä omaan tilanteeseenio Ei lainkaano Heikostio En osaa sanoao Hyvin o Kiitettävästi

14. Mielestäni perheohjauksesta on ollut hyötyä perheeni tilanteeseeno Ei lainkaano Heikostio En osaa sanoao Hyvino Kiitettävästi

15. Millaista tukea ja hyötyä perheohjauksella on Sinulle ollut? Miten tämä näkyy arjessasi?________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

16. Millaisia terveisiä ja kehittämisehdotuksia Sinulla on perheohjauksen kehittämiselle jatkossa? Voit kirjata ne tähän.________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Kiitos vastauksestasi ja osallistumisestasi perheohjaus palvelun kehittämiseen!


Liite 6 jatkuu Perheohjauspalvelun asiakkaiden kokemuksia ja arvioita palvelusta

Olentyytyväinenperheohjauspalveluun(N=13)

Kuvio1

Koen,ettäperheohjaajakuunteliminua(N=13)

Kuvio2

LIITE 7


LIITE 7 jatkuu

Sainperheohjauspalveluatilanteeseeniriittävännopeasti(N=13)

Kuvio3

Millaisentoiminnankoitperheohjauspalveluissahyväksiomassatilanteessasi?

Kuvio4


Liite 8 Kysely ennaltaehkäisevän perheohjauspalvelun verkostolle

KYSELY ENNALTAEHKÄISEVÄN PERHEOHJAUSPALVELUN VERKOSTOLLE

Tämä kysely toteutetaan osana ennaltaehkäisevän matalan kynnyksen Perheohjaus-pilo-tin arviointia EETU-hankkeessa. Vastaamisesi on merkittävää, sillä keräämme yhteistyöta-hojen kokemuksia perheohjauspalvelun käytöstä. EETU-hankkeen työntekijät kokoavat vastaukset ja ne käsitellään luottamuksellisesti ja nimettömästi. Vastausaikaa tähän kyselyyn on 6.5.2013 saakka.

1. Millaista yhteistyötä olet tehnyt perheohjaajan kanssa?

2. Millaista hyötyä koet perheohjauspalvelusta olleen asiakkaallesi?

3. Miten yhteistyö perheohjauspalvelun kanssa on hyödyttänyt sinua omassa ammatissasi?

4. Millaista tarvetta arvioit olevan ennaltaehkäisevän matalan kynnyksen palvelulle (perheohjaus)

omassa kunnassasi osana lasten, nuorten ja perheiden palveluita?

5. Millaisia haasteita nousi esiin ja miten kehittäisit ennaltaehkäisevää perheohjauspalvelua

kunnassasi? Tähän voit kirjata myös muita huomioita, ideoita ja ehdotuksiasi perheohjaus-

palvelua koskien.

6. Taustatiedot

Organisaatiosi Kunta, jossa työtoimipisteesi sijaitsee

Kiitos vastaamisestasi ja osallistumisestasi!


LIITE 9 Esimerkki perheohjaajan reflektiivisestä kehittämispäiväkirjasta

Reflektiivisen kehittämispäiväkirjan tarkoituksena on jäsentää ja tuoda esille tehtyä kehittämistyötä, huo-mioida ja vahvistaa asiakasnäkökulmaa ja osallisuutta sekä edistää työntekijän oman ammatillisen osaamisen kehittymistä. Reflektiivinen kehittämispäivä on kehittämisen ja arvioinnin väline. Sen tuottamia tietoja void-aan hyödyntää palvelun jatkuvuuden suunnittelun tukena, henkilöstön ammatillisten osaamisvaatimusten ja asiakaslähtöisyyden huomioimisessa sekä arvioinnissa ja raportoinnissa. Lisäksi tietoja voidaan hyödyntää toiminnan johtamisen tukena.

TEEMA / ASIA SISÄLTÖ

EDISTÄVÄT TEKIJÄT + Mitkä asiat edistävät toteuttamista?

ESTÄVÄT TEKIJÄT - Mitkä asiat hankaloittavat toteuttamista?

TYÖMENETELMÄT, -VÄLINEET JA -OTTEET

Millaisia työmenetelmiä ja -väli-neitä käytät?(esim. lapsen kuulemisen menetelmät, psykososiaalinen ohjaus, mallintaminen, ratkaisukeskeinen ja intensiivinen työote)

RATKAISU- JA VOIMAVARA- KESKEINEN TYÖOTEKeskitytään ongelman sijasta ratkaisun löytämiseen:• asiakkaan omat voimavarat• asiakkaalta ratkaisu • työntekijä ohjaa kohti ratkaisua

MALLINTAMINEN• Tilanteiden läpikäyminen omassa

roolissa ja toisen roolissa (sekä vanhemmat että lapset), vaihtoehtoisten toimintamallien läpikäyminen,

• kannustamisen ja kehumisen mallintaminen vanhemmille

ASIAKKAAN KUULEMISEN MENETELMÄT• Harvoin pelkkää keskustelua, lähes aina

mukana jokin työväline apuna (esim. tunnenoppa, nallekortit, vahvuuskortit, Mun stoori -kortit, Tunnetyypit -kortit)

NEPSYOHJAUS• TimeTimer• Aktiivityyny• Nystyräpallot yms jotain koskettavaa• Pinja-painokoira• Lokerikko (esim. ohjaushetken pilk-

kominen osiin• visuaalisuus (kuvat)

+ Oma osaaminen, koulutus ja kiinnostus (erityisesti nepsy-osaaminen)+ Menetelmä soveltuu asiakkaalle ja helpottaa asiakasta ohjaustilanteessa (nepsyt erityisesti)+ Asiakkaan oma kiinnostus ja motivaatio+ Luottamus+ Suunnitelmien nopea muuttaminen tilanteen mukaan

- Asiakkaan motivaatio hukassa / ei vielä löytynyt- Vanhempi ei ylläpidä sovittuja asioita- Vanhempi ei sitoudu / usko asian toimimiseen (”nepsy-konstit”)- Vanhempien erilainen näkemys tilanteesta- Negatiivisuuden kierre perheessä- Kiire työssä, huonosti suunniteltu ohjauskerta

PALVELUOHJAUS

Miten ja mihin verkoston palvelujen piiriin olen ohjannut asiakkaita?

Mistä syistä palveluohjaus on ollut tarpeen?

PERHENEUVOLA• Kyse oli parisuhteen pulmista, joten per-

heohjaus ei ollut oikea paikka heille

VAMMAISPALVELUT• Tarvittiin intensiivisempää tukea ja

erityisosaamista kehitysvammaisuudesta (palveluohjaus yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa)

LASTENSUOJELU• Tarve lastensuojelun tukitoimille,

perheohjauksen tuki ei ollut riittävää (yhteistyössä koulun kanssa)

+ Omat tiedot muista palveluntuottajista+ Yhteistyö toisten toimijoiden kanssa

- Perheen haluamattomuus tietyn palveluntuottajan asiakkaaksi





LIITE 9 jatkuu

OSALLISUUS – työtekijän näkökulma

Miten työntekijänä olen vahvistanut asiakkaan osallisuutta? (esim. tavoitteet, kysyminen, kuuntelu, työmenetelmät)

PERHEOHJAUS MARKKINOITU • vapaaehtoisena palveluna• aina perheen lupa yhteydenotosta• yhdessä tavoitteiden tekeminen

(1-2 tavoitetta, pilkotaan pieniin osiin)• vaihtoehtojen antaminen toiminnan

suhteen

+ Oma asiakaslähtöinen ajattelu+ Molemminpuolinen luottamus

- Kiire asiakastilanteissa- Oma keskittymisen

herpaantuminen

• Ottamalla yhteyttä perheohjaukseen-saanut vaikuttaa tapaamispaikkaan, aikaan, kestoon ja tiheyteen,

• asiakas kertoo itse sen minkä haluaa, • ei valmista lomaketta täytettäväksi,• tavoitteen määrittäminen• perheohjaus päättyy asiakkaan

halutessa niin

OSALLISUUS – asiakkaan oma vastuu

Kuinka asiakas itse vaikuttanut omaan tilanteeseensa ja yhteistoimintaankanssaan?

+ Asiakkaan motivaatio työkentelyyn ja halu vaikuttaa perheohjauksen asiakasprosessiin+ Asiakkaan itsetuntemus ja -luottamus

- Asiakkaan aiemmat kokemukset osallisuudesta (negatiiviset)

- Asiakkaan flegmaattisuus ja väsymys

ASIAKAS-LÄHTÖISYYS

Miten työssäni olen tukenut asiakas-lähtöisyyttä? (esim. tavoitteet, työ-menetelmät & -välineet, aikataulujen sopiminen, tavoitettavuus, kysyminen, kuuntelu, yhteinen kieli)

• Palautteen pyytäminen ohjauskerran jälkeen

• ratkaisukeskeisyys kulkee mukana ohjauskerroilla

• vaitiolovelvollisuuden läpikäyminen (erityisesti nuoret)

• lapsi / nuori saanut suunnitella ohjauskerran

• nuori saanut ottaa kaverin mukaan ohjauskerralle

+ Tutustuminen asiakkaaseen,+ Kiinnostus asiakkaalle tärkeisiin asioihin (erityisesti nuoret)+ Oma avarakatseisuus+ Nuoruusiän tunteminen

- Oma ikä (nuoret)- Yhteisen sävelen löytyminen kestänyt pitkän aikaa- Asiakkaan haluttomuus työskentelyyn

CASE -KUVAUS

Kuvaa tähän yksi tai useampi asiakas- case. Se voi olla mm. haas-teellinen, onnistunut, näkökulmat voit valita itse

CASE I Tyttö 5lk, ADHDyht.otto=koulun sos työn kauttatavoite: aamujen sujuvuus, vanhemmille yhteinen linja

Menetelmät: * visuaalinen tuki: Timetimer, kuvat* palkkiojärjestelmä* ratkaisukeskeisyys, voimavarakeskeisyys

CASE II Poika 5 lk, tyttö 2 lk• Tavoite: impulsiivisuuden vähentäminen,

muita keinoja kuin fyysisyys, positiivisen palautteen lisääminen

• Menetelmät: toisen rooliin asettuminen, vaihtoehtojen läpikäyminen riitatilanteissa -> mitä voin tehdä toisin seuraavalla kerralla -> tulevaisuuden muistelu

+ Äidin aktiivisuus+ Yhteistyö psyk.polin kanssa+ Oma pitkäjänteisyys+ Nuoren rooliin asettuminen+ Perheen rehellisyys

- Lasten aiemmat kokemukset- Luottamussuhteen hidas syntyminen


+ Tytön motivaatio+ Oma nepsy-osaaminen,+ Yhteistyön toimiminen koulun kanssa+ Aikataululliset asiat

- Vanhempien erimielisyydet- ADHD-asioiden läpikäyminen (äidille vaikeita asioita, osa tuli uutena)- Psyk pkl:n vastuu? - Ensitieto vanhemmille?

LIITE 9 jatkuu

VERKOSTOYHTEISTYÖ

Keiden toimijoiden ja organisaatioiden kanssa teen yhteistyötä?Voit kuvata halutessasi vastuun jakautumista ja rooleja.




• Luokanopettajat ja -ohjaajat• psykiatrian pkl • lapset ja nuoret• toimintaterapeutti• koulun sosiaalityöntekijä• koulupsykologi• lastensuojelu

+ Yhteinen tavoite asiakkaan asiassa+ Molemminpuolinen luottamus asioiden hoitamiseen+ Selkeä vastuunjako

- Aikataululliset asiat- Nepsy-ohjauksen rooli suhteessa psykiatrian pkl:n palveluihin- Perhe ei kerro kaikista toimijoista (joissakin tilanteissa hankaloittaa)

TOIMINTA /PALVELUN TUOTTAMINEN

Omia huomioitani palvelun tuottamisesta, onnistumisesta ja

haasteista.

• Markkinoinnin onnistuminen• perheohjauksen rooli suhteessa toisiin

toimijoihin (nepsy-ohjaus erityisesti)• ohjaus ei ole ollut niin intensiivistä ja

lyhytkestoista ja aluksi kuviteltiin• tarve pitkäkestoisemmalle työskentelylle

ollut selkeä• perheohjaus tekee kotikäyntejä perheille,

jotka myös muiden palvelujen piirissä (näistä kotikäyntejä ei tehdä)

• esitetty toive perheohjauspalvelusta myös neuvolaikäisille / varhaiskasvatukseen

+ Perheohjauksella ei tarkkoja raameja+ Vapaus työskennellä siellä missä tarve ollut

- Epätieto jatkuvuudesta- Toisten toimijoiden markkinointi perheohjauksesta, kuinka markkinoidaan?

VAIKUTTAVUUS

Omia huomioitanipalvelun vaikuttavuudesta (esim. asiakasnäkökulmasta kuinka palvelu on tukenut asiakasta/ perhettä)

• Aamutilanteet alkaneet sujumaan,• kouluunmeno helpottunut,• kodin säännöt toimiviksi, • äidin voimaantuminen tilanteessa,• lääkkeenotto osaksi aamutoimia

+ Asiakkaan sitoutuminen ja motivoituneisuus menetelmien käyttämiseen+ Säännölliset tapaamiset+ Tavoitteen selkeys ja intensiivisen työskentely tavoitteessa

Tähän voit lisätä uuden näkökulman, oman tärkeäksi kokeman teeman.



KÄSIKIRJA

Documents

KASPERI II EETU KÄSIKIRJA - Hämeenkyrö · Hyvät käytännöt -työkalupakki 10 Perheohjaajien vertaistapaamiset 10 Perheohjauspalvelun arvioinnin välineet 12 Asiakaskysely 12