Katsaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni –kuntayhtymän ja ... · Oppimis- ja koulutuspalvelut, hallinto 4 4,0 4 Opiskelija- työelämä ja kehittämispalvelut, hal-linto 1 1,0

15.10.2015

Osavuosikatsaus 1.1. – 30.9.2015 Raportointi jäsenkuntiin

Katsaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni –kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen toimintaan Talouden raportit - Tuloslaskelma - Rahoituslaskelma - Tase - Tuloskortti

Osavuosikatsaus Q3 ajalta 1.1.–30.9.2015 15.10.2015

1 (18)

Koulutuskeskus Salpaus, osavuosikatsaus 3/2015

Sisällys Ammatillisen koulutuksen reformi ............................................................................................................................ 2

Henkilöstö .................................................................................................................................................................. 3

Koulutuskeskus Salpauksen yhteistoimintaneuvottelut syksyllä 2015 ..................................................................... 4

Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen henkilöstö- ja opiskelijamäärien kehitys vuosina 2012–2018 ...................................................................................................... 5

Henkilöstömäärien kehitys vuosina 2012–2018................................................................................................ 6

Opiskelijamäärien kehitys vuosina 2012–2018 ................................................................................................. 7

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016–2018, talousarvio 2016 ................................................................................. 7

Koulutustarjonta ja palveluverkkoselvitys osana toiminta- ja taloussuunnittelua ................................................... 8

Toimitilastrategia ..................................................................................................................................................... 10

Ajankohtaisia kehittämistyön tuloksia .................................................................................................................... 12

Osaamisperusteisuuden ja työelämälähtöisyyden kehittäminen ....................................................................... 13

Digitalisaatio, tietoja viestintätekniikan opetuskäyttö...................................................................................... 14

Ohjauspalveluja eri kohderyhmille ...................................................................................................................... 14

Kansainvälisyys tukee ammatillista kasvua ......................................................................................................... 15

Kilpailutoiminta ................................................................................................................................................... 15

Opiskelijatilanne ...................................................................................................................................................... 16

Talouden toteuma 1.1.–30.9.2015 .......................................................................................................................... 17


2 (18)

Ammatillisen koulutuksen reformi

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) mukaan toisen asteen ammatilliseen koulutukseen toteutetaan hallituksen kärkihankkeena laaja reformi, jossa koulutuksen sääntely, rahoitus ja ohjaus uudistetaan. Tavoitteena on uudistaa ammatillinen koulutus osaamisperus-taiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja tehostaa sitä. Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan ja sääntelyä puretaan. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista edistetään muun muassa luomalla uusi koulutussopi-musmalli ja vähentämällä oppisopimuksesta työnantajille aiheutuvaa taloudellista ja hallin-nollista taakkaa. Lisäksi jatketaan ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittä-mistä. Rahoitusta OKM ei reformiin osoita, vaan ammatillisesta koulutuksesta leikataan merkittä-västi vuosien 2016–2018 aikana. Vuonna 2016 poistuu investointien takuukorotus ja vuonna 2017 rahoitusta leikataan 190 milj. euroa. Vuoden 2018 toimenpiteet ovat vielä osin tarkentumatta, mutta selvää on että, ammatillisen koulutuksen rahoitus laskee pysy-västi. Uudet lait ammatilliseen koulutukseen astuvat voimaan tämän hetkisen tiedon mu-kaan vuoden 2018 alusta, jolloin samalla kumoutuvat nykyisin erilliset lait nuorten amma-tillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen johtaja Mika Tammilehto puhui 15.9.2015 koulutuksen järjestäjille järjestetyssä valtakunnallisessa tilaisuudessa. Hänen mukaansa leikkaukset tullaan toteuttamaan ensisijaisesti yksikköhintarahan leikkauksella. Samaan ajanjaksoon sijoittuvat myös päätökset OKM:n ja TEM:n keskinäisestä työnja-osta. Työnjaossa sovitaan mm, miten tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus sijoittuu minis-teriöihin. Nämä päätökset tulevat osaltaan vaikuttamaan koulutuksenjärjestäjien toimin-taan. Yksi keskeisistä ammatillisen koulutuksen uudistuksista on osaamisperusteisuuden vah-vistuminen. Osaamisperusteisuus korostaa aiempaa vahvemmin aiemmin hankitun osaa-misen tunnistamista ja tunnustamista sekä puuttuvan osaamisen hankkimista yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen kautta. Osaamisperusteisuus edellyttää koulutuksen järjestäjältä toimintaprosessien ja pedago-gisten käytänteiden, opetushenkilöstön tehtävänkuvien ja toimintamuotojen sekä opetus-henkilöstön osaamisen uudistamista. Näiden lisäksi muutoksia on tehtävä koulutuksen järjestäjän organisaatiorakenteeseen ja resurssien käyttöön (rahoitus ja henkilöstö). Toi-mintatavoissa tulee kiinnittää huomiota erityisesti työelämäyhteistyöhön, asiakkaille tarjot-taviin palveluihin, tietojärjestelmiin sekä koulutuksen järjestäjän toimintajärjestelmään ja laadunhallinnan menettelyihin. Ammatillisten perustutkintojen uudistuksen (TUTKE2) osana myös ammatillinen opetta-juus on merkittävässä muutoksessa. Valtakunnallisen tutkintojen uudistuksen mukaisesti Koulutuskeskus Salpauksessa on kuluneen lukuvuoden aikana uudistettu kaikkien amma-tillisten perustutkintojen opetussuunnitelmat niin, että niissä korostuvat osaamisperustei-suus ja työelämälähtöisyys. Opinnot rakentuvat jatkossa erilaisten opintopolkujen kautta opiskelijoiden henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti. Opintojen ja työn vuorottelu hel-pottuu, opintoja voi suorittaa kesäaikana ja yleinen jatko-opintokelpoisuus säilyy. Opiskelu uusien opetussuunnitelmien mukaisesti käynnistyi 1.8.2015 alkaen, jolloin myös jatkavien opiskelijoiden opinnot henkilökohtaistettiin uusien tutkintojen perusteita vastaaviksi.


3 (18)

Opettajien ja ohjaajien työssä ja käytettävissä pedagogisissa ratkaisuissa tutkintojen uu-distus näkyy merkittävästi. Opetetusta ja ohjausta ei enää voi, eikä tarvitse suunnitella ja toteuttaa yksin. Luokka- ja ryhmäopetuksen sijaan työelämän kanssa tehtävät projektit ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen lisääntyvät. Opiskelijan ohjauksessa huomioidaan en-tistä paremmin yksilölliset tarpeet ja tavoitteet. Tämä näkyy sekä ajasta ja paikasta riippu-mattomana ohjauksena, yhteisöllisinä uudenlaisina työtapoina että digitalisaation lisäänty-misenä. Iso muutos haastaa opettajat, heidän lähiesimiehensä, oppilaitosjohdon ja koko muun henkilöstön uudistamaan ajattelu- ja työskentelytapoja. Uudistukset näkyvät myös uuden strategian tavoitteissa ja toimintakulttuurin kehittämi-sessä. Uudet menetelmät ja toimintatavat edellyttävät jatkuvaa henkilöstön koulutusta, jota toteutamme erityisesti 70-20-10 -mallin mukaisesti kiinteänä osana jokaisen omaa työtä. Mallin idea on se, ihminen omaksuu työelämässä 70 % oppimistaan asioista koke-muksen kautta: työssä oppimalla, tarttumalla uusiin haasteisiin ja ratkaisemalla ongelmia. 20 % oppimisesta tapahtuu toisilta henkilöiltä vuorovaikutuksen ja palautteen annon kautta sekä jakamalla kokemuksia tai seuraamalla esimiehen tai kollegan työtä. Vain 10 % oppimisesta tapahtuu muodollisen koulutuksen ja valmennuksen kautta. Täten 70-20-10 -mallin mukaisesti henkilöstön osaamisen varmistamisen toimintamuotoja ovat mm. työtehtävien laajentuminen, kehittämisprojekteihin osallistuminen, parityöskentely, mento-rointi sekä koulutus ja valmennus.

Henkilöstö Keskeiset henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut ovat alla olevissa taulukoissa. Läsnäolevat 30.9.2015 ilman sivutoimisia

Henkilöä Henkilö-työvuotta

OVTES KVTES TS

hlö hlö hlö Oppimis- ja koulutuspalvelut, hallinto 4 4,0 4 Opiskelija- työelämä ja kehittämispalvelut, hal-linto 1 1,0 1 Hyvinvointiala 95 89,6 87 8 Luonto ja asuminen 111 106,1 92 14 5 Palveluala 201 190,1 173 28 Teknologia-ala 102 97,9 89 4 9 Opiskelijapalvelut 107 102,0 49 57 1 Oppimisen kehittämispalvelut 14 13,4 1 13 Rehtorintoimisto ja hallinto 34 33,1 1 33 Työelämäpalvelut 21 21,0 21 Oppilaitospalvelut Kiinteistöpalvelut 55 52,1 43 12 Oppilaitospalvelut Ravintolapalvelut 70 68,7 70 Oppilaitospalvelut Tietohallintopalvelut 43 43,0 43 Yhteensä 858 821,9 492 339 27

Kaikkiaan henkilöstöä ilman sivutoimisia sisältää pitkillä poissaoloilla olevat henkilöt 897 Sivutoimisia 30.9.2015 34


4 (18)

Sairauspäivien määrä 1.1. - 30.9.2015 Sairauspäivät Yhteensä kalenteripäiviä 5258 Sairauspoissaolopäivät/hlö 5,77 Koulutuspäivien määrä 1.1. - 30.9.2015 Koulutuspäivät Yhteensä tunneista lasket. 2042 Koulutuspäivät/hlö 2,38

Salpauksen henkilöstö tuottaa tietohallinto-, palkanlaskenta-, taloushallinto- ja ravintola-palveluita myös Lahden ammattikorkeakoululle.

Koulutuskeskus Salpauksen yhteistoimintaneuvottelut syksyllä 2015

Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän/Koulutuskeskus Salpauksen 14.8.2015 käynnistyneet yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut päättyivät 24.9. Yhtymähallitus kä-sitteli neuvottelutulosta 28.9. Neuvotteluissa käsiteltiin kaikkia Koulutuskeskus Salpauksen toimintoja ja ne koskivat koko henkilöstöä. Neuvottelut käynnistettiin Suomen hallitusohjelman ammatillisen koulu-tuksen rahoitukseen kohdistuvien muutosten vuoksi. Salpauksen toiminta- ja taloussuun-nitelman toteuttaminen merkitsee lähes 12 miljoonan euron kulujen karsintaa vuosina 2016–2018. Neuvottelujen alkaessa sopeuttamistarpeeksi arvioitiin noin 100 henkilötyö-vuotta vuoden 2018 loppuun mennessä. Salpauksessa on noin 850 työntekijää, joista noin 550 on opetus- ja ohjaushenkilöstöä. Käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen tarkoituksena on ollut suunnitella valmistautumista toiminta- ja taloussuunnitelman 2016–2018 edellyttämiin toimenpiteisiin ja yhteisvalinnan tilanteeseen sekä käsitellä muita neuvotteluja edellyttäviä suunnitelmia ja niistä aiheutuvia henkilöstöön kohdistuvia toimenpiteitä. Tavoitteena on turvata Koulutuskeskus Salpauk-sen toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset perustehtävän toteuttamiseksi. Neuvottelut etenivät suunnitellussa aikataulussa, ja ne käytiin vaikeasta tilanteesta huoli-matta hyvässä sekä rakentavassa hengessä. Neuvotteluesityksen taloudellisista ja tuo-tannollisista perusteista oltiin yksimielisiä. Työnantaja tulee tekemään päättyneiden neuvottelujen perusteella tarvittavia henkilös-töön kohdistuvia sopeuttamispäätöksiä 28.9. alkaen 31.12.2015 saakka. Osa suunnitelluista muutoksista edellyttää yhtymäkokouksen 26.10.2015 tai yhtymähalli-tuksen 30.11.2015 päätöksiä. Vuosina 2015–2016 sopeuttamistoimenpiteet koskevat arviolta yhteensä 34 henkilöä, joista 15 on opetus- ja ohjaustehtävissä ja 19 muissa tehtävissä. Lisäksi 36 henkilön vä-hennys toteutuu eläke- ja muilla henkilökohtaisilla ratkaisuilla. Vuosina 2017–2018 henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän noin 65 henkilöllä.


5 (18)

Vuosina 2016–2018 kohdistuu 116 henkilöön tehtävämuutoksia ja 47 henkilöön mah-dollisia liikkeenluovutuksia. Näiden vaikutuksia ei ole laskettu sopeutettaviin henkilös-tövaikutuksiin eikä kustannussäästöihin. Henkilöstövähennysten arvioitu taloudellinen vaikutus on noin 5,6 miljoonaa euroa vuo-den 2018 loppuun mennessä eli 115 henkilötyövuotta. Luku sisältää eläke- ja muut henki-lökohtaiset ratkaisut. Henkilöstöön kohdistuvia sopeuttamistoimenpiteitä vähentävät valmistelussa olevat muut toimenpiteet, joista toimitilastrategian vaikutukset ovat suurimmat. Tilojen määrän vähen-tämistavoite on 40 prosenttia vuoden 2013 tasosta vuoteen 2023 mennessä. Näistä ai-heutuva säästöarvio on noin 3,5 miljoonaa eli noin 24 prosenttia nykyisistä kiinteistökus-tannuksista. Lisäksi palveluiden ostojen ja muiden kulujen kustannuksia on suunniteltu vähennettävän yhteensä noin 0,5 miljoonaa euroa. Henkilöstöön, kiinteistöihin, palveluiden ostoihin ja muihin kuluihin kohdistettavat sopeut-tamistoimet tuottavat yhteensä noin 9,6 miljoonan euron kustannussäästöt. Taloudellinen haaste on edelleen merkittävä. Tämä on otettava huomioon myös nyt päät-tyneiden yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen. Neuvotteluja tullaan todennäköisesti käy-mään myös vuosina 2016 ja 2017. Suurin taloudellinen ja toiminnallinen muutostarve tu-lee kohdistumaan Suomen hallitusohjelman ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti erityisesti koulutuksen toimintaprosesseihin ja pedagogisiin käytänteisiin.

Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen henkilöstö- ja opiskelijamäärien kehitys vuosina 2012–2018

Opetus- ja kulttuuriministeriön päättämät ammatillisen ja ammattikorkeakoulutuksen ra-hoitusmuutokset käynnistivät kuntayhtymän ensimmäiset koko henkilöstöä koskevat yh-teistoimintaneuvottelut keväällä 2013. Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa on käyty yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluja seuraavasti:

• keväällä 2013 koko kuntayhtymän henkilöstöä koskevat neuvottelut (Koulutuskes-kus Salpaus, Lahden ammattikorkeakoulu, Tuoterengas ja Yhteiset palvelut)

• syksyllä 2013 Koulutuskeskus Salpauksen henkilöstöä koskevat neuvottelut • keväällä 2014 koko kuntayhtymän henkilöstöä koskevat neuvottelut (Koulutuskes-

kus Salpaus, Lahden ammattikorkeakoulu, Tuoterengas ja Yhteiset palvelut) • syksyllä 2015 Koulutuskeskus Salpauksen henkilöstöä koskevat neuvottelut


6 (18)

Henkilöstömäärien kehitys vuosina 2012–2018

Alla olevassa kuviossa on Koulutuskeskus Salpauksen henkilöstömäärän kehitys vuosina 2012–2018.

Vuosien 2012–2014 luvuissa on yhdistettyinä Koulutuskeskus Salpauksen ja Yhteisten palveluiden henkilöstömäärät. 1.1.2015 alkaen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin muo-dostaa Koulutuskeskus Salpaus, jossa palveluita tuottaa Oppilaitospalvelut. Henkilöstömäärät on eroteltu henkilöstöryhmittäin: opetus- ja ohjaushenkilöstö, muu hen-kilöstö, esimiehet ja johto. Vuoden 2015 henkilöstömäärään vaikuttaa Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoteren-kaan yhtiöityminen vuoden 2015 alussa siltä osin, että Yhteisistä palveluista siirtyi Lahden ammattikorkeakoulu osakeyhtiöön 40 henkilöä. Edelleen oppilaitospalveluiden nykyisestä henkilöstöstä laskennallisesti noin 44 henkilöä tuottaa palveluja Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle ostosopimuksella. Vuosien 2016–2018 arvioiduista henkilöstömääristä ei ole vähennetty mahdollisten liik-keenluovutusten piiriin kuuluvaa henkilöstöä (47 henkilöä).


7 (18)

Opiskelijamäärien kehitys vuosina 2012–2018

Opiskelijamäärien kehitys vuosina 2012–2018 on alla olevassa taulukossa. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti kesäkuussa 2013 ammatillisen peruskoulutuksen vuosien 2014–2016 opiskelijamääristä. Ministeriön 27.6.2013 tekemän päätöksen mukaisesti Koulutus-keskus Salpauksesta vähennetään 380 opiskelupaikkaa: 50 paikkaa vuonna 2014, 160 paikkaa vuonna 2015 ja 170 paikkaa vuonna 2016.

Oppisopimuskoulutuksen volyymiin vaikuttaa yleinen taloustilanne yritysten ja työpaikko-jen mahdollisuus palkata henkilöstöä. Lukion opiskelijamäärä poistuu Salpauksen vahvuudesta lukiotoiminnan siirtyessä Lah-den kaupungin vastuulle 1.8.2016. Maksullisena palvelutoimintana järjestetyn aikuiskoulutuksen takana on myös vahvasti veroraha. Määrärahat vähenevät mm. työvoimaviranomaisilla, mikä vaikuttaa todennäköi-sesti tulevien vuosien opiskelijamääriin tässä rahoituksessa.

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016–2018, talousarvio 2016 Yhtymäkokous käsittelee lokakuun kokouksessaan esitystä kuntayhtymän talousarviosta vuodelle 2016 sekä toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2016–2018. Keskeiset muu-tosehdotukset talousarviossa 2016 ja vuosien 2016–2018 toiminta- ja taloussuunnitel-massa perustuvat hallitusohjelman rahoitusleikkauksiin ja niihin varautumiseen. Ehdotus sisältää lukion ylläpidon ja toiminnan siirtämisen Lahden kaupungille 1.8.2016 lukien. Ke-väällä 2015 Yhtymähallitus käynnisti palveluverkkoselvityksen turvatakseen Koulutuskes-kus Salpauksen koulutuksen laadun sekä opetuksen ja ohjauksen riittävyyden. Selvityk-sen tavoitteena on tuottaa esitys siitä, mitä koulutuksia Salpaus tarjoaa eri kohderyhmille sekä millä paikkakunnilla Salpaus voi tulevaisuudessa toimia vaikuttavuuden ja talouden tasapainon turvaamiseksi. Olennaiset muutokset toiminnassa kohdistuvat henkilöstövähennyksiin sekä toimipistei-den sulkemisesityksiin Orimattilassa ja Nastolassa siten, että uusia opiskelijoita ei enää otettaisi sisään vuonna 2016. Esitys ei tarkoita opiskelupaikkojen vähentämistä, vaan ta-voitteena on tiiviimpi ja tehokkaampi toimipisteverkko. Tavoitteena on jatkossakin vastata Päijät-Hämeen työelämän tarpeisiin ammatillisen koulutuksen monipuolisella ja laaduk-kaalla tarjonnalla. Toimipisteiden lakkauttamisen kustannussäästöt ovat Orimattilan toimi-pisteen osalta noin 840 000 euroa ja Nastolasta noin 710 000 euroa. Mikäli kiinteistömää-rää ei onnistuta vähentämään esitetyn mukaisesti, kohdistuu mm. opetuksen ja ohjauksen henkilöstöresurssien vähentämiseen niin suuri paine, että se ei voi olla vaikuttamatta pe-rustehtävän toteuttamiseen.

TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 1.enn.2015 2.enn.2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018Yksikköhintaopisk. amm. koul. ka 7/5 5 430 5 595 5 421 5 260 5 260 5 257 5 090 5 090 5 090

Yksikköhintaopisk. opso 1 618 1 443 1 349 1 361 1 356 1 402 1 389 1 400 1 400

Yksikköhintaopisk. lukio 163 162 160 160 155 151 88 0 0

Maks.palv.toimintana järj. koulutus 1 247 1 172 1 067 1 240 1 240 1 240 1 106 1 050 1 010

Yhteensä 8 458 8 371 7 996 8 020 8 010 8 049 7 672 7 540 7 500

Koulutuskeskus Salpaus opiskelijamäärät


8 (18)

Kuntayhtymä ja Koulutuskeskus Salpaus ovat sopeuttaneet toimintaansa vuosina 2013 ja 2014. Vuoden 2013 tasosta Salpauksen perusrahoitus on pienentynyt lähes 10 miljoo-nalla eurolla, mikä on tarkoittanut 14 prosentin leikkausta. Talous on kuitenkin kyetty pitä-mään kunnossa, eikä lähiopetuksen määrää ole vähennetty. Nykyisen kuntayhtymäraken-teen mukainen henkilöstömäärä on laskenut vuodesta 2012 kuitenkin jo 250 henkilöä. Hallitusohjelman säästöt vuosille 2016 ja 2017 merkitsevät toisen 10 miljoonan euron leik-kausta Salpauksen tuloista. Vuodelle 2016 leikkaus on arvioitu 3,7 miljoonaksi euroksi, jolloin tilikauden tulos jää lähes vastaavan summan alijäämäiseksi. Vuonna 2017 leik-kausvauhti kiihtyy ja on peräti 6,5 miljoonaa euroa. Koulutuskeskus Salpauksessa oli aloitettava koko henkilöstöä koskevat yhteistoiminta-neuvottelut heti kesälomien päätyttyä, jotta lain edellyttämä neuvotteluaika täyttyy ennen sopeuttamistoimenpiteitä ja - tavoitteita sisältämän vuosien 2016–2018 toiminta- ja talous-suunnitelma -esityksen tekemistä yhtymäkokoukselle. Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 24. syyskuuta. Vuoteen 2018 arvioidaan henkilöstön vähentyvän 130 henkilöllä. Käytämme aiempina tilikausina taseeseen tuotettua ylijäämää, jotta saamme aikaa toi-minnan sopeuttamiseen. Seuraavat viisi tilikautta tulevat nykytiedon valossa olemaan ali-jäämäisiä. Taseen ylijäämiä käytetään yhteensä 16 miljoonaa euroa ja vuonna 2020 tili-kauden ylijäämiä on jäljellä 5 miljoonaa euroa. Kun toiminnan rahoitusta leikataan vuodesta 2013 vuoteen 2017 lähes 30 %, on toimintaa uudistettava kaikilla keinoilla perustehtävän laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi. Te-hoja tulee löytää pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksella, koulutustarjontaa ja palveluverkkoa kehittämällä, toimitilojen ja toimipisteiden määrää vähentämällä, toiminta-malleja ja organisaatiota uudistamalla sekä alueellista yhteistyötä kehittämällä.

Koulutustarjonta ja palveluverkkoselvitys osana toiminta- ja taloussuunnittelua Salpaus käynnisti keväällä koulutustarjonta ja palveluverkkoselvityksen. Selvitys oli jatkoa jo usean vuoden ajan toteutuksessa olleeseen toimitiloja vähentävään kiinteistöstrategi-aan. Selvityksen tavoitteena on turvata koulutuksen laatu sekä opetuksen ja ohjauksen riittä-vyys. Palveluverkko-selvityksessä tarkastellaan, mitä koulutuksia/ammatillisia perustutkin-toja tarjotaan eri kohderyhmille ja millä paikkakunnilla koulutusta on tulevaisuudessa mah-dollista järjestää koulutuksen vaikuttavuuden ja talouden tasapainon turvaamiseksi. Taustana selvitykselle on ikäluokkakehitys sekä ammatillisen koulutuksen ja työvoima-koulutuksen rahoituksen merkittävät leikkaukset päättyneellä vaalikaudella. Koulutuksen voimavarat supistuvat aiempien päätösten mukaan vielä vuosina 2015–2016. Tämän li-säksi uudessa hallitusohjelmassa ammatilliseen koulutukseen on tulevina vuosina kohdis-tumassa merkittävät euromääräiset leikkaukset ja kokonaistoteutuksen reformi. Koulutuk-sen järjestäjien tulee hallituksen esityksen mukaisesti tiivistää tilankäyttöä opetusjärjeste-lyillä ja kiinteistöistä luopumalla sekä lisäämällä työssäoppimista. Henkilöstökulut ovat toiminnan luonteesta johtuen lähes 60 % toimintatuotoista ja tilakus-tannukset noin 20 prosenttia ammatillisen koulutuksen kuluista. Erityisesti riittävän ope-tuksen ja ohjauksen sekä henkilökohtaisen tuen varmistamiseksi sekä koulutuksen tarvit-semien tilojen ja laitteiden hankinnan ja ylläpidon mahdollistamiseksi, on monien alojen


9 (18)

erillisistä tiloista välttämätöntä luopua ja koota koulutuksen oppilaitososuutta yhteen. Tämä koskee erityisesti kalliita investointeja lähivuosina tarvitsevia tekniikan ja liikenteen-aloja (kone- ja metalliala, sähkö- ja tietoliikennetekniikka ym.). Näin varmistetaan myös opiskelijoiden tasa-arvoista kohtelua valinnaistenopintojen ja kaksoistutkinnon suorittami-sen näkökulmasta. Osaltaan myös oppisopimuskoulutus ja työssäoppimisen laajentaminen vähentävät tilan tarvetta. Tiiviit, monialaiset ja riittävän isot kampukset monipuolisine oppimisympäristöi-neen mahdollistavat opintojen etenemisen myös kesäaikana ammatillisten ohjaajien avulla sekä yhteiset investoinnit oppimisympäristöihin ja laitteisiin. Koulutuskeskus Sal-pauksen toimitilastrategiaa valmistellaan ja toteutetaan osana koulutustarjonnan ja palve-luverkon selvitystä. Oppimisympäristöjä tulee kehittää vastaamaan uudistuvan opetuksen tarpeita ja kiinteis-töjen tekniset tarpeet edellyttävät myös peruskorjauksia. Salpauksella on merkittäviä toi-mitilojen peruskorjaustarpeita Lahdessa Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampuksilla sekä Heinolassa Opintiellä. Kokonaisuuteen liittyy toimipisteiden määrän vähentäminen Lahdessa sekä Opintie 2:n kiinteistöstä luopuminen Heinolassa. Nastolan ja Orimattilan toimipisteiden tarkastelu on myös välttämätöntä. Molemmissa on keskimäärin vuositasolla vain noin 150 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. Opiskelijamäärien jakaminen eri toimi-pisteisiin ei korjaisi sitä tilannetta että kiinteistöjä on vajaakäytöllä ja lähtökohtaisesti liikaa suhteessa uusien tutkinnonperusteiden edellyttämiin pedagogisiin ratkaisuihin mm. työs-säoppimisen lisäämiseen ja digitalisaation vaikutuksiin sekä hallitusohjelmassa tuleviin ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkauksiin. Opiskelijoiden vapaata hakeutumisoikeutta ei myöskään voi rajata ja aiemmat vuodet ovat osittaneet sen että opiskelijat hakeutuvat opiskelemaan Päijät-Hämeen ulkopuolelle mikäli koulutusta ei ole tarjolla oman maakunnan suurimmilla kampuksilla, joissa on samalla mahdollisuus ikäkehitykseen kuuluvaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen muidenkin kun oman alan opiskelijoiden kanssa. Toimipisteiden vähentäminen ei vaikuta alueen kokonaisopiskelijapaikkamäärään. Toimi-pisteverkon tiivistäminen tehdään niin, että se ei vaaranna opiskelijoiden mahdollisuutta opiskella eikä alueen yritysten työvoiman saantia vaan näitä tuetaan mm. uusien tutkinto-jen mahdollistamilla räätälöidyillä opintopoluilla sekä mahdollisuudella kotipaikkakunnalla tapahtuvaan työssäoppimiseen. Järjestimme 17.6.2015 keskustelutilaisuuden päättäjä- ja yritys- ja työelämän yhteistyö-kumppaneille ammatillisen koulutuksen toteutuksesta ja uusista yhteistyömuodoista erityi-sesti Nastolan alueen osalta. Orimattilan vastaava keskustelutilaisuus oli 7.9.2015. Lah-den ja Nastolan edustajien kanssa on vielä 14.10 2015 neuvottelu Nastolan yksikön lak-kauttamisesityksestä. Opiskelijoiden yhteisöllisyyden tukeminen vähentää keskeyttämistä ja kehittää työelä-mässä tarvittavia sosiaalisia taitoja. Opintojen ohjaus ja opiskelijahuolto tukevat opiskeli-jayhteisöä. Monialainen kampussijoittelu voi näiden lisäksi tarjota opiskelijalle myös alu-eellista hajasijoittumista paremmin erilaisia koulutusvaihtoehtoja, jos alkuperäinen opiske-luala ei ole sopiva, näin vähennetään opiskelujen keskeytymistä ja estetään nuorten syr-jäytymistä.


10 (18)

Tavoitteena on edelleen turvata alueen yrityksille riittävän yksilöllinen henkilöstökoulutus ja motivoitunutta työvoimaa. Jo nyt eri aloilla ammattiin opiskelevien esimerkiksi Nastola-laisten nuorten mahdollisuus työllistyä kotipaikkakunnalleen turvataan laajan ja monipuoli-sen työssäoppimisen avulla, kaikilla aloilla on mahdollisuus suorittaa työssäoppimista ko-tipaikkakunnallaan, riippumatta siitä missä opintojen teoreettiset opinnot suoritetaan tai missä hallinnollinen osoite sijaitsee (mm. kone-ja metalliala, matkailu- ja ravitsemisala tai kaupan ja hallinnon sekä sosiaali- ja terveysala). Ammatillisen tutkintojen perusteiden uudistuessa 1.8.2015 alkaen ja rahoituksen edelleen kiristyessä on laadukkaan ja riittävän opetuksen ja ohjauksen toteuttamiseksi sekä koulu-tuksen tarvitsemien tilojen ja laitteiden hankinnan ja ylläpidon varmistamiseksi eri alojen sekä aikuisten ja nuorten koulutuksen erillisiä tiloja välttämätöntä kootaan yhteen. Osal-taan myös oppisopimuskoulutus ja työssäoppimisen laajentaminen vähentävät tilan tar-vetta. Tiiviit, monialaiset ja riittävän isot kampukset mahdollistavat yhteiset investoinnit oppimisympäristöihin ja laitteisiin. Tavoitteena on varmistaa opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu ja eri alojen tarvitseman konekannan uusiminen ym. jota ei niiden korkean hankintahinnan ja opiskelijamäärien vuoksi ole mahdollista eikä perusteltua hankkia useaan paikkaan Päijät-Hämeen kaltai-sella tiiviillä ja hyvien kulkuyhteyksien toiminta-alueella. Niille nuorille, jotka eivät syystä tai toisesta pysty opiskelemaan ammatillisessa koulutuk-sessa henkilökohtaisen tilanteensa vuoksi, tulee kotikunnan järjestää erilaisia työharjoit-telu ja/tai tuettuja kuntouttavia työpaja ym. palveluja. Näiden jaksojen opinnollistamisessa ja hyödyntämisessä nuoren opinoissa myöhemmin Koulutuskeskus Salpaus tekee tiivistä yhteistyötä mm. Lahden ja Heinolan kanssa, mutta myös muilla paikkakunnilla on mahdol-lista kehittää yhteistyössä näitä palveluja ja tukea nuorten kehitystä hallitusohjelman aset-taman yhteisötakuun suuntaan.

Toimitilastrategia Koulutuskeskus Salpauksen toimitilastrategian päivittäminen aloitettiin maaliskuussa 2014 yhteistyössä Haahtela-yhtiöiden kanssa. Tavoitteena oli löytää tavoitetila toimitilojen mää-rälle ja toimintojen sijoittamiselle siten, että Lahdessa Salpaus toimisi kolmella kampuk-selle keskustassa, Vipusenkadulla ja Jokimaalla. Toteutus tarkoittaa Kujalan, Teinintien, Sammonkadun, Katsastajankadun ja Kannaksenkadun toimipisteistä luopumista, joista kolme ensimmäistä on jo toteutettu ja Katsastajankadusta luopuminen ajoittuisi vuoden 2018 syksylle. Kaiken kaikkiaan toimitilastrategian toteutusaika on noin 10 vuotta. Toimitilastrategian toteuttaminen edellyttää tutkintojen uudistuksen kautta todellista ope-tuksen toteutuksen muutosta. Iso kuva Salpaustasolla valmistelussa on se, että kun lähtö-tilanne Salpauksen vastuulla olevien tilojen määrässä v. 2013 oli noin 163 000 m2, olisi tavoitetila 2023 noin 100 000 m2 (noin -40 prosenttia). Lähtökohta oli kuusi kuntaa ja 14 toimipistettä. Tavoitteena on tiivistää toimipisteverkko kolmeen kuntaan ja viiteen toimipis-teeseen. Koulutuskeskus Salpauksen tavoitteena on keskustakampuksen maksimaalinen käyttö, koska se on sijaintina koulutuksen vetovoiman, opiskelijoiden saavutettavuuden ja kau-punkikuvan elävänä pitämisen näkökulmasta paras. Salpauksen on mahdollisuus käyttää keskustakampuksen tilat kokonaisuutena mukaan luettuna Lahden ammattikorkeakoululta vapautuvat tilat. Vipusenkadulle sijoitettaisiin lähinnä raskasta logistiikkaa ja työpajoja


11 (18)

vaativat toiminnot. Nämä eivät mahdu keskustakampukselle eivätkä sijoitu luontevasti ja toiminnallisesti keskusta-alueelle. Näitä ovat kuljetus ja logistiikka, rakentaminen sekä kone- ja metalliala. Keskustakampus on ulkoasultaan suojeltu ja kaavassa koulutuskäyttöön määritelty. Kes-kustakampuksen mahdollisuuksien täysimääräinen käyttäminen vähentää myös uudisra-kentamisen tarvetta Vipusenkadulle. Osin vanhan purkaminen ja uudisrakentaminen on Vipusenkadulla kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu ja tuo mukanaan myös muunto-joustavat tilat pitkälle tulevaisuuteen. Yhtymähallituksen pyysi Lahden kaupungilta kannanottoa siihen, miten Salpauksen toi-mintoja suunnitellaan sijoitettavan Lahden alueen kampuksille. Täytetäänkö keskusta-kampus ja supistetaan Vipusenkadun kiinteistöjen ja toiminnan määrää tarvittavilta osin? Vai vaihtoehtoisesti sijoitetaanko Vipusenkadulle toimintoja enemmän siten, että Pikku-Vesijärven puoleisesta päästä lukien keskusta-kampuksen tiloja vapautuisi muuhun käyt-töön, mukaan luettuna Lahden ammattikorkeakoululta vapautuvat tilat? Lahden kaupungilta saatu kannanotto tuki kuntayhtymän esitystä keskustakampuksen käytöstä. Kannanotto tarvittiin syyskuun 2015 alkuun mennessä, koska Vipusenkadulla nykyisen A-talon tekninen kunto pakottaa aloittamaan uudisrakennuksen suunnittelun syksyllä 2015, jotta kiinteistö olisi käyttöönotettavissa syksyllä 2017. Nykyisen A-talon purkutyöt alkaisivat saman vuoden kesällä. Uudisrakennuksen suunnittelun ja mitoituksen näkökulmasta tarvitaan näkemys toiminnoista, jotka Vipusenkadulle tulevaisuudessa si-joittuvat. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016–2018 sisältää esityksen, että Nastolan toimipisteen ammatillinen koulutus lakkautetaan siten, että sisäänottoa ei ole enää vuonna 2016. Nas-topoli-kiinteistö tuli kuntayhtymään kokonaisuutena samassa yhteydessä, kun lukio siirtyi Nastolan kunnalta kuntayhtymän ylläpidettäväksi. Järjestelyyn liittyen esitys tulee ole-maan Lahden kaupungille, että Lahti ottaa vastuun Nastopoli-kiinteistöstä. Lukiotoiminta jatkaa kiinteistössä Lahden kaupungin ylläpitämänä, ja kiinteistöä voi mahdollisesti käyt-tää Nastolan alueen muun kouluverkon käyttöön. Lisäksi esityksenä on, että Orimattilan Koulutien toimipisteen ammatillinen koulutus lak-kautetaan siten, että sisäänottoa ei ole enää vuonna 2016. Kiinteistöä tarjotaan Orimatti-lan kaupungin käyttöön tai laitetaan myyntiin. 30.9.2015 nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopiskelijat järjestivät mielenosoituksen ja kävivät tapaamassa Salpauksen johtoa. Opiskelijoiden viesti oli selkeä. He tukivat suunnitelmaa lakkauttaa Orimattilan toimipiste ja pitivät koulutuksen vetovoiman ja parhaan mahdollisen opiskeluympäristön näkökulmasta Lahtea sopivimpana sijoittumispaikkana omalla koulu-tukselleen. He olivat erityisen huolissaan vaihtoehdosta sijoittaa nuoriso- ja vapaa-ajan koulutus Asikkalan toimipisteeseen. Lahdessa Katsastajankadun toimipiste on tarkoitus lakkauttaa vuonna 2018, jolloin Vipu-senkadun tilat on saatu järjestelyn edellyttämälle tasolle. Kannaksenkadun kulta- ja ho-peaseppäkoulutus siirretään Ståhlberginkadun kampukselle osana järjestelyjä. Kaikkiaan Lahden toimipisteiden määrää on tavoitteena vähentää kahdeksasta (8) kolmeen (3), jol-loin jäädään Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampuksille sekä Jokimaalle. Lahden ul-kopuolella Salpauksen toimintaa olisi esitysten toteutuessa Heinolassa yhdessä raken-nuskokonaisuudessa Opintie 1:ssä ja Asikkalan toimipisteessä. Heinolan Opintie 2:n ra-kennusta on tarjottu Heinolan kaupungille lukiokäyttöön.


12 (18)

Koulutuskonsernilla on ollut myynti- ja poistolistalla kiinteistöjä tai kiinteistöyhtiön tiloja kaikkiaan yhteensä 37 000 m2. Myynti- ja luovutustoimia on jatkettu kuluvan vuoden ai-kana.

- Teinintien kiinteistö myytiin huhtikuussa. - Orimattilan Heinämaantien kiinteistöstä tehty kauppa purkautui toukokuussa. Seu-

raavana on kiinteistön alaskirjaus kirjanpidossa ja rakennuksen mahdollinen pur-kaminen, jos kiinteistöä ei onnistuta myymään.

- Hollolan Kukonkoivun kaavoitusprosessi on kesken ja kiinteistön myyntiponniste-luja jatketaan. Kiinteistöstä on tarpeen tehdä ylimääräinen poistokirjaus arvonmää-ritykseen perustuen.

- Sammonkadun toimitilojen luovutus Lahden kaupungille hyväksyttiin toukokuun yhtymäkokouksessa. Siirrosta on valitettu hallinto-oikeuteen.

Nämä em. toimet vähentävät vastuulla olevia tiloja 20 000 neliötä. Salpauksen tyhjät tilat Hollolan Kukonkoivussa ja Orimattilan Heinämaantiellä soveltuvat myös pakolaisten hätämajoituskäyttöön. Pakolaisten vastaanottamistoimintaa suunnittele-vat tahot ovat tehneet tiloista kyselyjä erityisesti lokakuun alun jälkeen. Tiloihin on myös käyty tutustumassa. Satunnaisista kuluista tehdään selvitysten jälkeen talousarviomuutosesitys vuodelle 2015 syksyn yhtymäkokoukseen seuraavasti: - Lahti, Teinintie 4, kiinteistön myyntitappio 798 362 euroa, määräraha satunnaisiin ku-

luihin - Orimattila, Heinämaantien kiinteistöjen tasearvon alaskirjaus 219 000 euroa, määrä-

raha lisäpoistoon - Hollola, Kukonkoivun kiinteistöjen tasearvon alentaminen 645 000 euroa, määräraha

lisäpoistoon

Ajankohtaisia kehittämistyön tuloksia

Osaamiseen ja koulutukseen liittyviä hallituskauden tavoitteita ovat mm. oppimisympäris-töjen modernisointi, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksien hyödyntämi-nen, koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentäminen, koulu-tuksen keskeyttäneiden määrän lasku, koulutuksen ja työelämän välisen vuorovaikutuk-sen lisääntyminen sekä koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden lisääntyminen. Hallitusohjelman yksi kärkihankkeista on toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi, jonka tavoitteita on avattu osavuosikatsauksen alussa. Koulutuskeskus Salpauksessa on valmistauduttu hallitusohjelmassa esitettyihin uudistuk-siin mm. erilaisissa kehittämishankkeissa toteutetuilla kokeiluilla ja kehittämistyöllä. Kehit-tämishankkeita toteutetaan laajoissa verkostoissa, joissa on mukana opiskelijoita, muita koulutuksenjärjestäjiä, työelämäkumppaneita ja muiden sidosryhmien edustajia. Kehittä-mistyötä ohjaavat jatkossa Salpauksen strategiset kehitysohjelmat ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet, joiden konkreettisia suunnitelmia vuodelle 2016 on valmisteltu syksyn aikana. Seuraavassa kuvataan käynnissä olevien kehittämishankkeiden tavoitteita ja saavutettuja tuloksia.


13 (18)

Osaamisperusteisuuden ja työelämälähtöisyyden kehittäminen

Osaamisperusteisuudella tavoitellaan nopeampaa ja joustavampaa vastaamista työ-ja elinkeinoelämän osaamistarpeisiin. Opintopolut rakentuvat yksilön tarpeiden ja edellytys-ten mukaisesti ottaen huomioon työnantajan tarpeet. Keskeistä on tehostaa aiemmin ja eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamista. Koulutuksessa keskitytään yksilöltä puuttu-van osaamisen hankkimiseen. Osaamisperusteisuuden aito toteutuminen edellyttää yksilöllisten ja joustavien opintopol-kujen toteutumista. Salpauksessa on kehitteillä mobiilisovellus ammatillisen perus- ja ai-kuiskoulutuksen perustutkintojen henkilökohtaistamiseen, oppimisen seurantaan ja toden-tamiseen. Lisäksi opetussuunnitelmia on visualisoitu ja ne auttavat nykyisiä ja tulevia opiskelijoita muodostamaan käsityksen tutkinnon rakenteesta ja ammatistaan sekä hah-mottamaan jatko-opintoja työllistymismahdollisuuksia. Nykyisiä opetuksen suunnittelun ja toteutuksen toimintamalleja on tarkasteltu kriittisesti ja kehitetty niitä osaamisperusteisuutta tukeviksi. Esimiehille ja opettajille on järjestetty kehit-tämisfoorumeita pedagogisen muutoksen toteuttamiseen. Lisäksi hankkeissa kehitetään malleja työpaikalla tapahtuvan oppimisen määrän lisää-miseksi ja laadun kehittämiseksi erilaisin koulutuksen järjestämismuodoin ja pedagogisin menetelmin. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatua halutaan varmistaa myös mm. opiskelijalle, työpaikkaohjaajalle ja opettajalle suunnatuilla itsearviointitesteillä. Oppisopimuskoulutuksen laatua kehitetään mm. työpaikkakouluttajien kansallisen verkko-sivuston avulla. Oppisopimuskoulutuksen koulutustarkastajia on koulutettu asiakaskuun-teluun ja dialogisen keskustelun taitoihin. Kansallisesti yksi keskeinen hallituskauden ta-voite on oppisopimuskoulutuksen laajentaminen. Käynnissä olevassa verkostohank-keessa selvitetään, mitä asioita tulee huomioida ja mitkä vaikuttavat (mahdolliset esteet ja haasteet) opiskelijan joustavaan siirtymiseen oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta oppiso-pimuskoulutukseen ja toisinpäin. Tavoitteena on lisätä erilaisia ja vaihtoehtoisia oppisopi-muksen toteutuksia (mm. oppisopimuksen pituus, ajoitus, ohjaus). Toisessa hankkeessa toteutetaan 110 yrityskäyntiä, joiden tavoitteena on löytää 35 oppi-sopimustyöpaikkaa alle 25-vuotiaille nuorille, jotka ovat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa. Yrityskäyntejä tekevät oppisopimuskoulutuksen koulutustarkastajat ja ammatin-opettajat. Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehostetaan mallintamalla kesä- ja keikkakou-lupolku, jonka avulla voidaan sisällyttää opintojen ohella työkokemuksella hankittua osaa-mista osaksi tutkintoa. Hankkeessa selvitetään ja testataan kesäaikana tapahtuvan työs-säoppimisen ja kesälukukauden toimintamalleja sekä jaetaan hyviä käytäntöjä Salpauk-sen sisällä. Yksilöllisten polkujen luomisessa tulee huomioida erilaiset kohderyhmät. Tämän vuoksi opetus- ja ohjaushenkilöstöä koulutetaan esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten opiske-lijoiden aiemman osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Työelämäkumppanuutta kehitetään mm. kone- ja metallialalla uusien oppimisympäristöjen suunnittelussa. Yhteisellä kehittämishankkeella selvitetään uuden teknologian mahdolli-suudet ja haasteet uuden oppimisympäristön suunnittelussa.


14 (18)

Digitalisaatio, tietoja viestintätekniikan opetuskäyttö

Opetussuunnitelman yhteisessä osassa on kuvattu Salpauksen tietoja viestintätekniikan opetuskäytön linjauksia. Linjauksissa kuvataan käytettävät toimintatavat ja työvälineet, kuten verkko-oppimisalusta, sähköinen työssäoppimispäiväkirja, sähköinen portfolio, ope-tustallenteet ja pelillisyys opetuksessa. Kehittämishankkeissa on jatkettu aiemmin kehitettyä tutkivan oppimisen pedagogiikan so-veltamista digitaalisia oppimisratkaisuja ja mobiiliohjausta hyödyntävään opetukseen ja oppimiseen (erityisesti blogit, videot ja oppimispelit). Tutkivan oppimisen pedagogiikkaa on laajennettu uusille koulutusaloille ja keskeisiä opetusmenetelmiä on sisällytetty sovel-tuvin osin opetussuunnitelmiin. Opiskelijoille ja opetushenkilölle on järjestetty työpajoja mm. iPadien, blogien ja pelillisyyden hyödyntämisestä. Hankkeissa on kehitetty myös sähköinen oppimisen ohjausalusta eTaito ja siihen liittyvä 3D-oppimispeli Tom City. Tom Cityssä on mahdollista opiskella ja suorittaa yhteisiä tutkin-non osia. Jatkohankkeessa peliin liitetään kone- ja metallialan, sosiaali- ja terveysalan sekä kiinteistöpalvelualan ammatillisia tehtäviä. Lisäksi hankkeissa on tuotteistettu virtuaalisia oppimisratkaisuja ja ohjauskäytäntöjä, joilla tuetaan ammattitaidon saavuttamista, vahvistetaan osaamisperusteisuuden, työelämäläh-töisyyden ja yksilöllisten opintopolkujen toteutumista sekä kehitetään työssäoppimisen mobiiliohjausta yhdessä työelämän kanssa. Lisäksi rakennetaan tutkinto-, koulutusala- ja oppilaitosrajoja ylittävää toimintamallia ja digitaalista oppimateriaalia, joilla tuetaan yksilöl-listä ja yhteisöllistä oppimista.

Ohjauspalveluja eri kohderyhmille OPINtie-hankkeen ensisijainen tavoite on tukea nuorta suorittamaan ammatillinen perus-tutkinto ja edelleen siirtymään työelämään. Tavoitteena on vakinaistaa ammatillinen opin-pajatoiminta (OPINpaja) Koulutuskeskus Salpauksessa sekä juurruttaa matalan kynnyk-sen koulutuksellinen ohjauspalvelu (KohtaAmo) vakiintuneeksi käytännöksi Päijät-Hä-meen alueella. Tavoitteena on, että jatkossa oppilaitoksen ammatilliset työpajat mahdol-listavat opiskelun myös oppilaitoksen ulkopuolisille nuorille. Koulutuksellisen ohjauksen ja tuen palveluja halutaan tarjota myös niille nuorille, joilla ei vielä ole opiskelupaikkaa. Li-säksi tavoitteena on joustavoittaa koulutusalan vaihtoa ilman opintojen keskeytymistä. Matalan kynnyksen koulutuksellisten ohjauspalvelujen tulee juurtua kiinteäksi osaksi Kou-lutuskeskus Salpauksen ohjauspalveluja ja päijäthämäläistä yhteistyötä. OPINtie on jat-koa vuonna 2014 toimineille OPINpaja- ja KohtaAmo -hankkeille. Opintojen keskeytymistä ennaltaehkäistään erilaisilla toiminta- ja tukimuodoilla. Tähän ta-voitteeseen liittyy keskeisesti henkilöstön ohjausosaamisen kehittäminen. Lisäksi opinto-jen keskeytymistä voidaan vähentää joustavilla ja yksilöllisillä opintopoluilla, joissa hyö-dynnetään erilaisia oppimis- ja ohjausmenetelmiä.


15 (18)

Kansainvälisyys tukee ammatillista kasvua

Salpauksen kansainväliset toiminnot keskittyvät verkostoitumiseen, oppimisen kehittämi-seen sekä opiskelija- ja asiantuntijavaihtoihin. Vuosittain Salpauksen opiskelijat suoritta-vat 4-12 viikon työssäoppimis- ja oppilaitosjaksoja ulkomailla. Ulkomailta saapuvat opis-kelijat ja asiantuntijat kansainvälistävät oppilaitoksemme ja alueen elinkeinoelämän arkea. Salpauksessa on käynnissä lukuisia kansainvälisiä hankkeita. Monenkeskisissä yhteistyö-hankkeissa kehitetään uusia oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä sekä jaetaan hyviä käytäntöjä. Lisäksi hankkeet ja verkostot tukevat opiskelijoiden ja opettajien työssäoppi-mis- ja työelämäjaksoja ulkomailla. Apurahojen lisäksi Salpaus avustaa opiskelijoiden omaehtoisia ulkomaan työssäoppimisjaksoja. Lähialueyhteistyötä on toteutettu mm. Interreg-, Central Baltic - ja Nordplus-hankkeissa. Koulutuskeskus Salpaus toimii myös Opetushallituksen rahoittamissa valtakunnallisissa tekniikan ja liikenteen, palvelualojen sekä Venäjä-, Intia- ja Japani-, Korea- ja Thaimaa- verkostoissa sekä Euroopan Unionin rahoittamissa Erasmus+ -hankkeissa, joissa ediste-tään eri ammattialojen kansainvälistä toimintaa. Käynnissä olevissa kansainvälisisissä hankkeissa kehitetään mm. henkilökohtaisia kan-sainvälisiä opintopolkuja tekniikan ja liikenteen alalla, huippuosaamista palvelualojen kou-lutuksessa (hotelli-, ravintola-, catering-, matkailu-, liiketalous ja tietoja viestintätek-niikka), kansainvälistä työpaikkaohjaajakoulutusta, sosiaalisen yrittäjyyden ja mentoroin-nin pilotointia, CNC-koneistuksen digitaalisesti ohjattua oppimisympäristöä sekä uusien teknologioiden kuten 3D-kuumamuovauksen kokeiluja. Hankkeissa on mukana opiskelijoi-den ja Salpauksen henkilöstön lisäksi alueen työelämäkumppaneiden edustajia.

Kilpailutoiminta Nuoret osaajat kilpailevat ammattitaidon maailmanmestaruuksista joka toinen vuosi. Bra-silian São Paulossa kilpailtiin 11.–16.8.2015 jo 43. kerran. Kilpailuun osallistui yli tuhat kil-pailijaa ja yli tuhat eksperttiä yli 60:sta eri maasta tai alueelta. Tapahtumassa vieraili 259 000 kävijää. Skills Finland lähetti kilpailuun Suomen maajoukkueen, johon kuului 36 nuorta kilpailijaa ja 32 eksperttiä, jotka toimivat kilpailussa tuomareina. Suomalaiset osal-listuivat Brasiliassa 31 lajiin. Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijat Jaakko Järvi ja Anni Paakkinen saivat Medallion for Excellence -tunnustuksen. Tunnustuksella palkitaan kilpai-lijat, jotka saavat oman lajinsa keskiarvoa korkeammat pisteet. Jaakko Järvi kilpaili huo-nekalupuusepän- ja Anni Paakkinen kultasepänlajissa. Tiukassa MM-taistossa oli mukana myös Salpauksen Ilmari Manner, joka ylsi hyvään suoritukseen kivitöissä. WorldSkills-kil-pailusta saatiin Suomeen yksi mitali: Pekka Tuukkanen voitti pronssia lajinaan tietokoneet ja -verkot. WorldSkills-kilpailun taso kasvaa kerta kerralta ja mitalien saaminen on entistä vaikeampaa. Kokonaisuutena Suomen joukkue pärjäsi hyvin, sillä joukkueen 36 kilpaili-jasta 18 sai suorituksestaan Medallion for Excellence -tunnustuksen.


16 (18)

Opiskelijatilanne

Tilanne Päijät-Hämeessä perusopetuksen päättäneiden toisen asteen jatko-opintojen osalta on hyvä. Nuorille, suoraan peruskoulusta tuleville ja jo aiempina vuosina ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille aikuisille suunnattuja ammatillisen peruskoulutuksen ja valmentavan koulutuksen paikkoja Päijät-Hämeessä on riittävästi. Pajatoiminnan opinnol-listamisessa Salpaus tekee kiinteää yhteistyötä kuntien kanssa. Kotikuntien on kuitenkin järjestettävä tarvittavat tukitoimet niille alueensa nuorille, jotka eivät syystä tai toisesta ole koulukuntoisia. Nuorilla on vapaa hakeutumisoikeus ja heidän hakeutuminen alueen oppi-laitoksiin edellyttää keskeisillä paikoilla, hyvien kulkuyhteyksien ja harrastusmahdollisuuk-sien lähellä sijaitsevia monialaisia, riittävän suuria ja virikkeellisiä kampusalueita, jotka mahdollistavat myös riittävän tuen sekä hyvät ja monipuoliset opiskelijapalvelut. Jos tämä ei ole toteudu, osa nuorista hakeutuu Päijät-Hämeen ulkopuolelle. Tänä päivä kilpai-lemme aidosti opiskelijoista muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa. Koulutuskeskus Salpauksessa aloitti syksyllä oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa pe-rustutkinnossa 1697 uutta opiskelijaa. Lukio-opinnot aloitti 56 uutta opiskelijaa, joista 15 tekniikkalinjalla. Uusista opiskelijoista 67 suorittaa yhdistelmätutkintoa (ammatillinen pe-rustutkinto ja yo-tutkinto). Syksyn yo-kirjoituksiin osallistuu 101 kokelasta, joista 49 aikuis-linjalaista (yhdistelmätutkintolaiset Lahdesta). Vuoden 2015 alusta erilaisissa aikuiskoulu-tuksissa ja eri rahoitusmuodoilla on aloittanut yli 8 300 opiskelijaa ja tutkinnon suorittajaa. Perustutkinnon luvan mukainen opiskelijamäärä 5260 täyttyi ja lisäksi opiskelijoita otettiin erityisesti 20–29 -vuotiaille suunnattuun nuorten aikuisten osaamisohjelmaan ja aikuisten osaamistason nostamisohjelmaan. Ammatillisen koulutuksen suosio on edelleen vahva. Uudessa hakujärjestelmässä samaan yhteisvalintaan suoraan peruskoulusta hakevien kanssa ei voi enää osallistua, jos hakija on suorittanut aiemmin lukion tai ammatillisen tut-kinnon. Toisen tutkinnon suorittaneille on kuitenkin voitu edelleen varata oma kiintiö opis-kelupaikkoja, kuitenkin niin, että suoraan peruskoulusta hakevat ovat etusijalla. Uusimuotoinen VALMA-koulutus (ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus) käynnistyi valtakunnallisesti 1.8.2015. VALMA-koulutuksessa yhdistyvät seuraavat aiem-mat koulutukset: ammattistartti, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen val-mistava koulutus sekä vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. VALMA-koulutuksessa on uutuutena oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso, jonka aikana voi val-mentautua oppisopimuskoulutukseen. VALMA-koulutuksen tavoitteena on antaa valmiuk-sia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen ja sen suorittamiseen sekä vahvis-taa opiskelijan opiskelu- ja jatko-opintovalmiuksia. Haku VALMA-koulutukseen tapahtui kesällä ammatillisen peruskoulutuksen yhteisvalinnan jälkeen ja koulutuksen aloitti elo-kuussa 99 opiskelijaa.


17 (18)

Talouden toteuma 1.1.–30.9.2015

Talouden näkökulmasta Koulutuskeskus Salpauksen toinen vuosineljännes eteni odote-tusti. Kahtena edellisenä vuonna toteutetut ja aloitetut sopeuttamistoimet turvaavat talou-dellisen tasapainon. Tilikauden tulos näyttää syyskuun lopussa 1,14 milj. euron tilikauden tulosta, mutta samanaikaisesti kirjanpidon nopeasta sulkemisesta johtuen ostolaskuja on siirtynyt lokakuulle suunnilleen sama summa. Lisäksi ajanjaksolle on kirjaamatta 400 000 euroa suunnitelman mukaisia poistoja, jotka tulevat tilinpäätösvaiheessa kirjattavaksi, jos Kannaksenkadun ja Hoitajankadun kiinteistöt ovat vielä vuodenvaihteessa kuntayhtymän vastuulla omistussiirtojen valitusten oikeudellisen käsittelyn ollessa kesken. Koulutuskeskus Salpauksen yksikköhintatuotot (perusrahoitus) ovat laskeneet 2,365 milj. euroa (-5,0 prosenttia). Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös opiskelijapaikkojen vähen-nyksestä asteittain -380 paikkaa vuoteen 2016 mennessä vähentää tänä vuonna Sal-pauksesta 160 opiskelijapaikkaa. Tämän lisäksi yksikköhintoja on leikattu. Koulutuksen perusrahoituksesta on kokonaisuutena valtion päätöksillä leikattu vuodesta 2013 vuoden 2015 loppuun mennessä Salpauksen tuloja -10 milj. euroa ja tämän lisäksi aikuiskoulutuk-sen muiden rahoitusmuotojen tuotot laskevat kaikkiaan arviolta -1,7 milj. euroa vuodesta 2013. Edellä kuvattu ja edelleen tiukka aikuiskoulutuksen myynti- ja kannattavuustilanne edellyt-tävät jatkuvaa opiskelijapaikkojen ja toimitilojen sijoittumissuunnittelua sekä tarkkaa toi-minnan ohjausta. Aikuiskoulutuksen myynti on kokonaisuudessaan laskenut edellisen vuoden syyskuun lopun tilanteeseen verrattuna 0,319 milj. euroa (-4,2 prosenttia). Suu-rimmat muutokset on tapahtunut henkilöstö- ja työvoimakoulutuksessa. Vastaava lasku heijastuu myös koulutuksen myynnin tilauskantaan. Uusina aikuiskoulutuksen toteutus- ja rahoitusmuotoina on Nuorten aikuisten osaamisohjelma (20–29 -vuotiaat) ja Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen -ohjelma (30–50 -vuotiaat). Osavuosikatsauksen talousraporteista on otettu huomioon ne talousarviomuutokset, jotka on esitetty 26. lokakuuta kokoontuvalle yhtymäkokoukselle. Tuotot ovat kertyneet 79,8 prosenttisesti talousarvion tavoitteesta. Vertailu edellisvuoteen osoittaa rahoituksen las-kun lisäksi rakennemuutoksen vaikutuksen kuntayhtymän talouteen. Kaikkiaan tuotoista 34,8 prosenttia ja kuluista 36,2 prosenttia on poistunut kuntayhtymän taloudesta. Kulut ovat kertyneet 74,9 prosenttisesti talousarviosta. Henkilöstökulujen toteumaprosentti on 76,1 prosenttia. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista on 57,2 prosenttia, kun se vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana oli 58,6 prosenttia. Satunnaiset erät tuloslaskelmassa ja pysyvien vastaavien luovutustulot ja oman pääoman muutokset rahoituslaskelmassa ovat Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle siirtyneen apport-tiomaisuuden ja Lahden kaupungille myytävien Työhönvalmennus Valma Oy:n osakkei-den kirjauksia. Teinintien myyntitappio 758 000 euroa on kirjattu satunnaisiin kuluihin. Kuntayhtymän kassavarojen määrä on noin 22,1 miljoonaa euroa. Maksuvalmius on pa-rantunut 103 päivään ja quick ratio -tunnusluvulla (rahoitusomaisuus/lyhytaikaiset velat) tarkasteltuna maksuvalmius on 1,85. Maksuvalmius vuotta aiemmin oli 84 päivää, ja quick ratio 1,71.


18 (18)

Rakennemuutos näkyy taseen erien pienemisenä ja erityisesti osakkuusyhteisöjen osuu-det ja osakkeet rivillä, jossa muutos tilinpäätöksestä 2014 on -4,770 miljoonaa euroa, joka vastaa Osaamiskiinteistöt Oy:n osakkeiden luovutusta Lamk Oy:lle. Muissa osakkeissa ja osuuksissa merkittävin muutos on 1,512 milj. euron osakemerkintä Lamk Oy:stä kuntayh-tymän suoraan luovuttamalla apporttiomaisuudella kahdeksan (8) omistajakunnan puo-lesta. Lahden ammattikorkeakoulun apporttiomaisuuden luovutus vaikutti lisäksi erityisesti rahoihin ja pankkisaamisiin sekä edellisten tilikausien ylijäämiin.

Lisätietoja antavat mielellään

- toimitusjohtaja Martti Tokola, sähköposti martti.tokola[at]salpaus.fi, puhelin 050 526 5917

- rehtori Päivi Saarelainen, Koulutuskeskus Salpaus, sähköposti päivi.saarelainen[at]salpaus.fi, puhelin 0500 716 751

- henkilöstöjohtaja Lena Siikaniemi, sähköposti lena.siikaniemi[at]salpaus.fi, puhelin 050 526 5997

PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNIN TULOSLASKELMA 1.1.- 30.9.2015 Euro(9 kk = 75 %)

TA 2015 sis.TA muutoksen

TOT 1-9 / 2015 Tot-%2015

TP 2014 TOT 1-9 /2014

Tot-%2014

Toimintatuotot 78 469 591 62 651 313 79,8 128 970 259 96 097 841 74,5 Myyntituotot valtiolta 66 174 061 50 624 662 76,5 105 820 545 79 448 646 75,1 Myyntituotot kunnilta 699 281 710 270 101,6 2 693 422 1 721 529 63,9 Myyntituotot kuntayhtymi 25 000 194 562 778,2 1 105 761 825 760 74,7 Myyntituotot muilta 6 992 064 4 640 055 66,4 10 477 628 7 992 061 76,3 Opetus- ja kultt.toimen 15 800 84 953 537,7 237 703 178 909 75,3 Muut palvelumaksut - - - 13 999 10 125 72,3 Tuet ja avustukset 1 775 885 2 206 055 124,2 7 217 533 5 013 470 69,5 Vuokratuotot 2 787 500 4 074 122 146,2 1 226 341 805 728 65,7 Muut toimintatuotot - 116 633 - 177 326 101 613 57,3

Valmistus omaan käyttöön - - - 64 317 20 982 32,6

Toimintakulut - 71 722 079 - 53 742 298 74,9 - 115 999 681 - 84 278 577 72,7 Henkilöstökulut - 47 141 580 - 35 851 490 76,1 - 76 769 035 - 56 301 975 73,3 Palvelujen ostot - 12 216 192 - 9 532 704 78,0 - 19 019 347 - 13 696 849 72,0 Ostot tilikauden aikana - 8 662 558 - 5 673 791 65,5 - 12 193 703 - 8 394 712 68,8 Varaston lisäys/vähennys 571 000 119 312 20,9 506 322 400 628 79,1 Avustukset - 962 599 - 754 745 78,4 - 1 432 463 - 1 029 404 71,9 Vuokrat - 1 845 631 - 1 313 991 71,2 - 5 514 617 - 4 319 833 78,3 Muut toimintakulut - 1 464 519 - 734 889 50,2 - 1 576 838 - 936 431 59,4

Toimintakate 6 747 512 8 909 015 132,0 13 034 895 11 840 246 90,8

Korkotuotot 35 000 40 937 117,0 118 661 95 465 80,5 Muut rahoitustuotot - 15 244 - 18 859 16 009 84,9 Korkokulut - 277 500 - 111 868 40,3 - 168 376 - 130 077 77,3 Muut rahoituskulut - 16 300 - 30 183 185,2 - 22 606 - 17 280 76,4

Vuosikate 6 488 712 8 823 146 136,0 12 981 433 11 804 362 90,9

Suunnitelman mukaiset poistot - 9 312 200 - 6 809 662 73,1 - 9 966 559 - 7 509 984 75,4 Kertaluonteiset poistot - 864 000 - 72 000 8,3 - - - Satunnaiset tuotot - 3 442 279 - 1 060 204 682 090 64,3 Satunnaiset kulut - 798 362 - 4 240 269 531,1 - 385 119 - 0,0

Tilikauden tulos - 4 485 850 1 143 494 -25,5 3 689 960 4 976 468 134,9

Poistoeron lisäys ja väh 1 060 726 888 759 83,8 712 299 474 866 66,7 Varausten lisäys ja vähe - - - - 13 158 - 0,0 Rahastojen lisäys ja väh - - - - - -

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - 3 425 124 2 032 253 -59,3 4 389 101 5 451 334 124,2

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUTVuosikate % 8,3 % 14,1 % 10,1 % 12,3 %Perusrahoitus 60 048 628 46 999 315 78,3 98 607 948 74 122 767 75,2Perusrahoituksen osuus

toimintatuotoista % 76,5 % 75,0 % 76,5 % 77,1 %Henkilöstökulut /

toimintotuotot % 60,1 % 57,2 % 59,5 % 58,6 %

Talousarviomuutoksessa (yhtymäkokous 11.5.2015) Tuoterengas poistetaan kuntayhtymän talousarviosta.

PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNIN TULOSLASKELMAVERTAILU 1.1.- 30.9.2015 Euro(9 kk = 75 %)

TP 2012 TP 2013 TP 2014 Muutos -%

TOT 1-9 / 2014 TOT 1-9 / 2015 Muutos -%

Toimintatuotot 131 560 173 131 406 608 128 970 259 -1,9 96 097 841 62 651 313 -34,8 Myyntituotot valtiolta 109 708 843 109 713 559 105 820 545 -3,5 79 448 646 50 624 662 -36,3 Myyntituotot kunnilta 2 214 734 2 333 063 2 693 422 15,4 1 721 529 710 270 -58,7 Myyntituotot kuntayhtymi 821 298 826 853 1 105 761 33,7 825 760 194 562 -76,4 Myyntituotot muilta 9 149 335 9 474 674 10 477 628 10,6 7 992 061 4 640 055 -41,9 Opetus- ja kultt.toimen 183 321 206 067 237 703 15,4 178 909 84 953 -52,5 Muut palvelumaksut 10 924 13 237 13 999 5,8 10 125 - -100,0 Tuet ja avustukset 8 709 177 7 762 653 7 217 533 -7,0 5 013 470 2 206 055 -56,0 Vuokratuotot 666 226 751 951 1 226 341 63,1 805 728 4 074 122 405,6 Muut toimintatuotot 96 313 324 551 177 326 -45,4 101 613 116 633 14,8

Valmistus omaan käyttöön - 260 558 64 317 20 982 - -100,0

Toimintakulut - 120 647 834 - 118 209 977 - 115 999 681 -1,9 - 84 278 577 - 53 742 298 -36,2 Henkilöstökulut - 84 152 178 - 80 597 796 - 76 769 035 -4,8 - 56 301 975 - 35 851 490 -36,3 Palvelujen ostot - 17 904 669 - 17 741 025 - 19 019 347 7,2 - 13 696 849 - 9 532 704 -30,4 Ostot tilikauden aikana - 12 210 463 - 12 383 487 - 12 193 703 -1,5 - 8 394 712 - 5 673 791 -32,4 Varaston lisäys / vähennys 489 459 - 373 755 506 322 -235,5 400 628 119 312 -70,2 Avustukset - 1 494 863 - 1 555 732 - 1 432 463 -7,9 - 1 029 404 - 754 745 -26,7 Vuokrat - 3 950 933 - 4 145 538 - 5 514 617 33,0 - 4 319 833 - 1 313 991 -69,6 Muut toimintakulut - 1 424 187 - 1 412 643 - 1 576 838 11,6 - 936 431 - 734 889 -21,5

Toimintakate 10 912 339 13 457 189 13 034 895 -3,1 11 840 246 8 909 015 -24,8

Korkotuotot 160 456 73 037 118 661 62,5 95 465 40 937 -57,1 Muut rahoitustuotot 39 962 18 188 18 859 3,7 16 009 15 244 -4,8 Korkokulut - 294 448 - 200 453 - 168 376 -16,0 - 130 077 - 111 868 -14,0 Muut rahoituskulut - 1 161 - 22 960 - 22 606 -1,5 - 17 280 - 30 183 74,7

Vuosikate 10 817 148 13 325 000 12 981 433 -2,6 11 804 362 8 823 146 -25,3

Suunnitelman mukaiset poistot - 6 761 842 - 10 253 222 - 9 966 559 -2,8 - 7 509 984 - 6 809 662 -9,3 Kertaluonteiset poistot 5 000 - 8 773 - -100,0 - - 72 000 - Satunnaiset tuotot - 406 155 1 060 204 161,0 682 090 3 442 279 404,7 Satunnaiset kulut - - - 385 119 - - - 4 240 269 -

Tilikauden tulos 4 060 305 3 469 159 3 689 960 6,4 4 976 468 1 143 494 -77,0

Poistoeron lisäys ja väh 512 299 512 299 712 299 39,0 474 866 888 759 87,2 Varausten lisäys ja vähe - 20 104 - 14 199 - 13 158 -7,3 - - - Rahastojen lisäys ja väh - - - - - - -

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 4 552 500 3 967 260 4 389 101 10,6 5 451 334 2 032 253 -62,7

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUTVuosikate % 8,2 % 10,1 % 10,1 % 12,3 % 14,1 %Perusrahoitus 101 108 252 102 297 670 98 607 948 -3,6 74 122 767 46 999 315 -36,6Perusrahoituksen osuus

toimintatuotoista % 76,9 % 77,8 % 76,5 % 77,1 % 75,0 %Henkilöstökulut /

toimintotuotot % 64,0 % 61,3 % 59,5 % 58,6 % 57,2 %

KOULUTUSKONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Euro

TA 2015 sis. 1.1.- 30.9.2015 1.1.- 30.9.2014TA muutoksen

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA

Toiminnan rahavirtaVuosikate 6 488 712 8 823 146 11 804 362Satunnaiset erät -797 990 682 090Tulorahoitukseen korjauserät 682 314 -667 710

Investointien rahavirtaInvestointimenot -6 502 742 -4 003 459 -5 767 936Rahoitusosuudet investointimenoihin 20 982Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 7 415 529 1 029 400

Toiminnan ja investointien kassavirta -14 030 12 119 540 7 101 188

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

Antolainauksen muutoksetAntolainasaamisten lisäykset -34 480Antolainasaamisten vähennykset 375

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäysPitkäaikaisten lainojen vähennys -1 807 000 -492 732 -509 550Lyhytaikaisten lainojen muutos -455 648

Oman pääoman muutokset -10 822 000 -15 858 795Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen muutokset -356 895 -279Vaihto-omaisuuden muutos -112 924 -400 628Saamisten muutos 3 744 966 2 870 926Korottomien velkojen muutos -7 863 173 -2 286 328

Rahoituksen rahavirta -12 629 000 -21 394 826 -360 340

RAHAVAROJEN MUUTOS -12 643 030 -9 275 286 6 740 848

Rahavarat 30.9. 22 097 892 27 891 317Rahavarat 1.1. 31 373 177 21 150 469

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 30.9.Investointien tulorahoitus % 100 % 220 % 205 %

Pääomamenojen tulorahoitus % 78 % 178 % 188 %Lainahoitokate 4 8 19Kassan riittävyys (pv) - 103 84

Investointien tulorahoitus, % =100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno

Pääomamenojen tulorahoitus % =100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainalyhennykset)

Lainahoitokate =(Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainalyhennykset)

Kassan riittävyys (pv) =273 pv x Rahavarat 30.9. / Kassasta maksut ajalta 1.1.- 30.9.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNIN TASE EuroHiltr

TP 2012 TP 2013 TP 2014 Muutos -% 30.9.2014 30.9.2015 Muutos

-%VASTAAVAA

A PYSYVÄT VASTAAVAT *) 111 065 131 109 445 051 103 940 371 -5,0 106 484 406 92 950 103 -12,7

I Aineettomat hyödykkeet 462 661 413 592 243 162 -41,2 263 477 155 353 -41,0Aineettomat oikeudet 462 661 413 592 243 162 -41,2 263 477 155 353 -41,0

II Aineelliset hyödykkeet 100 186 797 98 943 222 93 163 387 -5,8 96 096 059 86 068 548 -10,4Maa- ja vesialueet 3 621 698 3 503 658 3 249 867 -7,2 3 287 209 3 182 380 -3,2Rakennukset 84 773 358 86 955 400 85 055 256 -2,2 80 493 981 77 896 667 -3,2Kiinteät rakenteet ja laitteet 130 678 98 008 65 037 -33,6 79 662 48 444 -39,2Koneet ja kalusto 5 283 133 5 093 518 4 378 480 -14,0 4 295 196 2 353 440 -45,2Muut aineelliset hyödykkeet 45 335 45 335 45 335 0,0 45 335 - -100,0Ennakkomaksut ja keskeneräiset han. 6 332 596 3 247 303 369 412 -88,6 7 894 676 2 587 617 -67,2

III Sijoitukset 10 415 672 10 088 237 10 533 822 4,4 10 124 870 6 726 202 -33,6Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet 30 000 72 000 529 271 635,1 73 260 - -100,0Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet 10 142 435 9 425 827 9 425 827 0,0 9 785 418 4 655 827 -52,4Muut osakkeet ja osuudet 239 487 488 920 440 450 -9,9 130 223 1 932 476 1384,0Muut pysyvät lainasaamiset 3 750 3 250 3 250 0,0 3 250 2 875 -11,5Muut pysyvät saamiset muilta - 98 240 135 024 37,4 132 720 135 024 1,7

B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 33 050 33 050 33 050 0,0 33 050 25 681 -22,3

Muut toimeksiantojen varat 33 050 33 050 33 050 0,0 33 050 25 681 -22,3

C VAIHTUVAT VASTAAVAT 31 567 071 31 662 952 39 440 731 24,6 35 933 503 26 533 403 -26,2

I Vaihto-omaisuus 2 725 539 2 351 784 2 344 140 -0,3 2 752 412 2 457 064 -10,7Aineet ja tarvikkeet 703 110 633 512 371 000 -41,4 594 494 363 223 -38,9Keskeneräiset tuotteet 1 688 861 1 499 161 1 896 140 26,5 1 963 784 2 023 229 3,0Valmiit tuotteet 333 568 219 111 77 000 -64,9 194 133 70 612 -63,6

II Saamiset 7 830 788 8 160 699 5 723 414 -29,9 5 289 774 1 978 447 -62,6

Lyhytaikaiset saamiset 7 830 788 8 160 699 5 723 414 -29,9 5 289 774 1 978 447 -62,6Myyntisaamiset 2 313 902 2 602 844 2 771 843 6,5 1 405 862 410 017 -70,8Muut saamiset (alv, valtionosuus) 909 487 522 933 427 434 -18,3 1 049 219 627 195 -40,2Siirtosaamiset 4 607 399 5 034 921 2 524 137 -49,9 2 834 692 941 235 -66,8

III RahoitusarvopaperitSijoituksetrahamarkkinainstrumentteihin 16 000 000 16 000 000 9 000 000 -43,8 21 500 000 15 000 000 -30,2

IV Rahat ja pankkisaamiset 5 010 744 5 150 469 22 373 177 334,4 6 391 317 7 097 892 11,1

142 665 252 141 141 053 143 414 152 1,6 142 450 959 119 509 187 -16,1

*) Vastaavien arvostuserät sisältyvät ko. pysyvien vastaavien eriin.

TP 2012 TP 2013 TP 2014 Muutos -% 30.9.2014 30.9.2015 Muutos

-%VASTATTAVAA

A OMA PÄÄOMA 94 514 209 96 073 869 98 931 461 3,0 100 654 798 85 091 072 -15,5

I Peruspääoma 50 183 111 50 183 111 50 183 111 0,0 50 183 111 47 532 326 -5,3II Arvonkorotusrahasto 15 351 855 12 944 255 11 412 747 -11,8 12 073 850 11 398 900 -5,6IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 24 379 714 28 979 243 32 946 502 13,7 32 946 502 24 127 592 -26,8V Tilikauden yli-/alijäämä 4 599 529 3 967 259 4 389 101 10,6 5 451 334 2 032 253 -62,7

B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 18 512 897 18 000 599 17 288 300 -4,0 17 525 733 16 399 541 -6,4

Poistoero 8 008 168 8 495 870 7 783 571 -8,4 8 021 004 6 894 812 -14,0Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset 10 504 729 9 504 729 9 504 729 0,0 9 504 729 9 504 729 0,0

D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 957 367 944 465 955 925 1,2 944 186 591 660 -37,3

Valtion toimeksiannot - - - 7 854 - -100,0Muut toimeksiantojen pääomat 957 367 944 465 955 925 1,2 936 332 591 660 -36,8

E VIERAS PÄÄOMA 28 680 779 26 122 121 26 238 466 0,4 23 326 242 17 426 914 -25,3

I Pitkäaikainen 8 504 087 6 979 545 5 471 823 -21,6 6 979 545 5 471 823 -21,6Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 8 122 973 6 732 982 5 342 991 -20,6 6 732 982 5 342 991 -20,6Lainat julkisyhteisöiltä 381 114 246 564 128 832 -47,7 246 564 128 832 -47,7

II Lyhytaikainen 20 176 692 19 142 575 20 766 644 8,5 16 346 697 11 955 092 -26,9Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 524 541 1 389 991 1 389 991 0,0 1 014 991 1 014 991 0,0Lainat julkisyhteisöiltä 134 550 573 379 326,1 - - -Ostovelat 3 963 181 3 387 489 2 886 390 -14,8 1 234 877 779 445 -36,9Muut velat 2 853 382 2 760 494 2 947 729 6,8 2 708 594 2 039 831 -24,7Siirtovelat 11 835 588 11 470 051 12 969 155 13,1 11 388 235 8 120 825 -28,7

142 665 252 141 141 053 143 414 152 1,6 142 450 959 119 509 187 -16,1

TASEEN TUNNUSLUVUTSuhteellinen velkaantuneisuus % 21,8 % 21,8 % 21,8 % 18,2 % 20,9 %Lainakanta % 7,0 % 6,0 % 5,2 % 5,6 % 5,4 %Quick ratio 1,04 1,10 1,51 1,71 1,85

TuloskorttiKoulutuskeskus Salpaus

Strateginen tavoite 1Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua

Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TP 2014 TA 2015 Tot. 1-9/2015Suoritetut tutkinnot lkm 2 471 2 839 2 572 2 581- ammatilliset perustutkinnot lkm 1 459 1 556 1 390 1499- yo-tutkinnot lkm 135 115 95 87- lukion oppimäärä lkm 55 50 47 45- näyttötutkintona suoritetut perustutkinnot lkm 436 551 500 449- näyttötutkintona suoritetut ammattitutkinnot lkm 289 342 320 297- näyttötutkintona suoritetut erikoisammattitutkinnot lkm 162 225 220 204Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat (ammatillinen peruskoulutus) - 3137/2015=1,5 2342/1702=1,4 2183/1605=1,36 1971/1765=1,12

Läpäisy (ammatillinen peruskoulutus) % 62,2 66 63,5raportoidaan tilinpäätöksessä

- suoritetut perustutkinnot/aloittaneet lkm 1266/2035 1347/2047 1384/2180raportoidaan tilinpäätöksessä

Läpäisy (lukiokoulutus) % 92,0 86 81,0raportoidaan tilinpäätöksessä

- suoritetut tutkinnot/aloittaneet lkm 47/50 47/55 47/58raportoidaan tilinpäätöksessä

Läpäisy (oppisopimuskoulutus, perustutkinnot) % 54,0 54 62raportoidaan tilinpäätöksessä

- suoritetut perustutkinnot/aloittaneet lkm 108/200 162/302 120/195raportoidaan tilinpäätöksessä

Valmistuneiden työllistyminen (ammatillinen peruskoulutus) % 63,0 66 63,0 raportoidaan tilinpäätöksessä

Jatko-opintoihin sijoittuminen, amk+yliopisto (ammatillinen peruskoulutus) % 3,2 3 3,5 raportoidaan

tilinpäätöksessä

KV-toiminta: lähtevät/saapuvat opiskelijat lkm 227/61 136/122,5 220/90raportoidaan tilinpäätöksessä

KV-toiminta: lähtevät/saapuvat opettajat/asiantuntijat lkm 138/87 38/39 105/80raportoidaan tilinpäätöksessä

Strateginen tavoite 2Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta

Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TP 2014 TA 2015 Tot. 1-9/2015Opinnoista eroaminen (ammatillinen peruskoulutus) % 12,1 13,2 11,5 9,9- positiivinen/negatiivinen eroaminen % 4,4/7,7 5,0/8,2 5,5/6,0 4,3/5,6Opinnoista eroaminen (lukiokoulutus) % 2,5 9,0 4,0 1,9- positiivinen/negatiivinen eroaminen % 2,5/0 8,0/1,0 3,0/1,0 1,9/0

Oppisopimuskoulutuksen purku (perustutkinnot) % 13,1 10,3 6,0raportoidaan tilinpäätöksessä

- positiivinen/negatiivinen purku % 11,3/1,8 7,3/3,0 5,0/1,0raportoidaan tilinpäätöksessä

Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuminen (AVA-koulutus) % 83,0 72,5 78,0raportoidaan tilinpäätöksessä

Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuminen (Ammattistartti) % 84,0 95,0 80,0raportoidaan tilinpäätöksessä

Strateginen tavoite 3Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta

Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TP2014 TA 2015 Tot. 1-9/2015

Johtamismittari * raportoidaan tilinpäätöksessä

Viestintämittari*raportoidaan tilinpäätöksessä

Työhyvinvointimittari *raportoidaan tilinpäätöksessä

Henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat kokonaishenkilöstökuluista

% 1,7 1,5 2,0 raportoidaan tilinpäätöksessä

Opetushenkilöstön kelpoisuus % 86,3 89,7 86,5 raportoidaan tilinpäätöksessä

Henkilöstökulut toimintatuotoista % 61,3 59,5 60,1 58,6

Toimitilakulut € 14 758 786 14 548 032 16 068 362 9 796 685

osuus toimintatuotoista % 18,5 18,3 20,5 15,6Toimintakate € 13 457 189 13 034 895 6 747 512 8 909 015Tilikauden tulos € 3 469 159 3 689 960 -4 485 850 1 143 494Oma pääoma € 96 073 869 98 931 461 X 85 091 072Kassavarat € 21 150 469 31 373 177 18 730 147 22 097 892

PerustiedotMittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TP 2014 TA 2015 Tot. 1-9/2015

Opiskelijamäärä (yksikköhintarahoitus) lkm 7 199 6 929 6 780 7 000- ammatillinen koulutus ka 7/5 lkm 5 595 5 421 5 260 5 261- lukiokoulutus ka 7/5 lkm 162 160 160 151- oppisopimuskoulutus ka 6/6 lkm 1 443 1 349 1 360 1 588Aikuiskoulutuksen (ei yksikköhintarah.) opiskelijatyöpäivät lkm 269 695 247 872 275 000 165 805

Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä (eri henkilöitä) lkm 12 743 11 039 13 000raportoidaan tilinpäätöksessä

Aikuiskoulutuksen opisk. työpvt muutettuna opisk. työvuosiksi lkm 1 172 1 067 1 240raportoidaan tilinpäätöksessä

Toimintatuotot € 79 567 374 79 567 374 78 469 591 62 651 313Toimintakulut (sisältää valmistus omaan käyttöön oikaisun) € 79 383 283 77 640 315 71 722 079 53 742 298Irtaimistoinvestoinnit € 1 477 504 633 300 3 799 742 1 785 254Kiinteistöinvestoinnit € X X 2 703 000 2 218 205Koneiden ja laitteiden vuokrat (leasing) € 1 045 298 1 725 834 1 231 481 889 719Perusrahoitustuotot (yksikköhintarahoitus, amm.perusk.+lukio) € 59 448 197 56 876 895 51 632 960 40 273 216

osuus toimintatuotoista % 72,4 73 65,8 64,3Perusrahoitustuotot (yksikköhintarahoitus oppisopimuskoul.) € 6 686 812 6 246 581 6 038 488 4 817 247

osuus toimintatuotoista % 8,1 8 7,7 7,7Koulutuksen myynnin tuotot € 11 736 213 10 626 283 10 592 432 7 540 302

osuus toimintatuotoista % 14,3 14 13,5 12,0Muun maksullisen palvelutoiminnan tuotot € 2 941 079 2 212 779 1 337 912 1 339 623

osuus toimintatuotoista % 3,6 3 1,7 2,1Koulutuksen myynnin toimintakate € 2 221 426 3 449 554 4 152 878 2 605 896

osuus toimintatuotoista % 18,9 32 39,2 34,6Muun maksullisen palvelutoiminnan toimintakate € -167 067 -236 920 73 054 -41 064

osuus toimintatuotoista % -5,7 -11 5,5 -3,1Kiinteistöpalveluiden toimintamenot/Salpauksen toimintatuotot % X X 13,1 11,9Ravintolapalveluiden toimintamenot/Salpauksen toimintatuotot % X X 7 6Tietohallintapalveluiden toimintamenot /Salpauksen toimintatuotot

% X X 4 4

Konsernin kiinteistöjen kokonaismäärä m2 168 870 162 266 136 649 162 433

*)Johtamis- ja työhyvinvointikysely toteutetaan Salpauksessa 2015 --> tavoitteeksi asetetaan postiivinen kehitys vuosille 2015, 2016, 2017

Documents

Katsaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni –kuntayhtymän ja ... · Oppimis- ja koulutuspalvelut, hallinto 4 4,0 4 Opiskelija- työelämä ja kehittämispalvelut, hal-linto 1 1,0