KAUPPAKAMARI 1

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARILEHTI

1/2015

WWW.KYMICHAMBER.FI

TALOUSVUOSI 2014 shokkeja ja geopolitiikkaa

UUSI JÄSEN URAPOLKU GALLUP KIRJAVINKKI KALENTERI

EDUSKUNTA-VAALIT 2015 ›› 3, 4, 16

Esko Aho:

Yrityselämänosaamista

politiikkaan

›› 10

›› 12

Teemana

2 KAUPPAKAMARI

1/2015 SEURAA MEITÄ FACEBOOK.COM/KYMICHAMBER / TWITTER .COM/K2KYM

16Huhtivaaleissa valitaan 200 uutta kansanedustajaa.

Ulkoiset shokit ja geopolitiikka Suomen kiusana.

JULKAISIJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIHEIKINKATU 748100 KOTKAWWW.KYMICHAMBER.FI

OSOITTEENMUUTOKSETPUH. 05 229 6100KYMICHAMBER@KAUPPAKAMARI.FI

PÄÄTOIMITTAJATOIMITUS / TAITTO, ILMOITUSVARAUKSET VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖANNEMARI BACKMANANNEMARI.BACKMAN@ KAUPPAKAMARI.FIPUH. 0440 296 301

KONSEPTI KUMPPANIA OY

KUVAPANKITPIXHILL

ILMESTYY 2015MAALIS-, TOUKO-, SYYS-,JA MARRASKUUSSA

PAINOSCANWEB OYKORJALANKATU 2745100 KOUVOLA

ISSN 2341-9962

JÄSENKENTTÄ ELINKEINOELÄMÄ TIETOJA JA TAITOJA

KANNEN KUVASTT-LEHTIKUVA

12HENKILÖ

Esko Aho tunteepolitiikan ja liike-elämän.

16TEEMA

Eduskuntavaalit ja kauppakamariryhmän

tavoitteet.

20KANSAINVÄLISYYS

Kroatia panostaa yrittäjyyteen.

5APPS-VINKITKolme vinkkiä

hyödyllisistä sovelluksista.

23TILASTO

Kauppakamareiden PK-hallitusbarometri.

25LAKI

Internetin käyttö työsuhteessa.

5UUSI JÄSENSirius Sport

kutsuu elämyksiin.

6URAPOLKU

Antti Rinta-Porkkunen: ”Eteenpäin, ylöspäin”.

7NIMITYKSIÄ

Merja Karhu on vuoden valiokuntalainen.

24KAMARIN KALENTERI

Kevään koulutustarjontaa.

26KAMARIKUULUMISIA

EK:n suhdannebarometri julkistettiin Pyhtäällä.

10

SISÄLTÖ

KAUPPAKAMARI 3

PÄÄKIRJOITUS

LYHYESTI LUKUINA

ELÄMME POIKKEUKSELLISEN mielenkiintois-ta kevättä. Erityisesti elinkeinoelämän vinkkelistä. On edessä huhtivaalit, joissa ratkaistaan ja paalutetaan, miten Oy Suomi Ab jatkossa voi ja kehittyy. Nyt jos koskaan Arkadianmäelle on saatava edustajia, jotka vahvasti ajavat elinkeinoelämän tavoitteita.

KAUPPAKAMARIEN YHTEISENÄ tavoitteena on saada seuraavalle hallituskaudelle jämäkkä ja uskottava ohjelma, jonka avulla luodaan myönteinen toimintaympäristö Suomessa toimiville yrityksille. Jotta näin tapahtuu, on rytminmuutoksen aika: kauppakama-reilla on lääkkeeksi kuuden kohdan selkeät tavoitteet, jotka oma kamarimme on vielä lokalisoinut Kymenlaaksoon.

ENSIMMÄISENÄ ON tavoite pienentää julkista sektoria. On kestämätöntä, että julkisten me-nojen BKT-suhde hipoo 60 prosenttia, mikä on EU:n suurimpia. Suhde on palautettava 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Ky-menlaaksossa tarvitaan parempaa kuntayh-teistyötä, ja kuntien yhdistyminen / tiiviimpi yhteistyö on saatava liikkeelle. Toinen tavoite koskee verotusta: Veroaste on käännettävä selvään laskuun seuraavan vaalikauden aikana ja verotus tukemaan kasvua. Erityisen tärkeää on työn verotuksen keventäminen. Kymenlaaksossa tarvitaan rakenteellisia säästöjä, ei kunnallisverojen nostoa.

LIIKENNERATKAISUILLA PAREMPAA kilpailukykyä on kolmas tavoite. Liikennepolitiikan on

perustuttava selkeisiin palvelukriteereihin ja pitkäjänteiseen päätöksentekoon. On saatava vetävät väylät niin merelle, kiskoille kuin maanteille. Tämä korostuu erityisesti Kymenlaaksossa, logistiikan ykkösmaakun-nassa.

SÄÄNTELY HYVÄ, ylisääntely paha. Neljäs ta-voite on purkaa byrokratiaa, saada yritysvai-kutusten arviointi osaksi kuntien normaalia toimintaa ja päästä sääntelystä itsesäänte-lyyn, esimerkiksi kauppojen aukioloissa. Energiaomavaraisuutta on nostettava. Kymenlaakso on edelläkävijä bioenergiassa ja sitä on kehitettävä edelleen. Tukipolitiikka ei saa vääristää kilpailua energiamarkki-noilla. Tuulivoiman rakentamisen esteet on poistettava. Näistä viides tavoite.

KUUDES TAVOITE koskee koulutusta. Työelä-män osaamistarpeet on otettava enemmän sen perustaksi. Nuorille suunnattu oppisopi-musmalli on otettava käyttöön. Kymenlaak-sonkin ammatillista koulutusta on kehitettä-vä järjestäjäverkkoa tiivistämällä.

KUN EHDOKAS lähtee näillä eväillä vaali-taistoon, hän tukee uusien yrityksien ja työpaikkojen syntymistä sekä turvaa hyvin-vointivaltiotamme. Ja on etulyöntiasemassa ”toisinajatteleviin” nähden.

JOUKO LEHTORANTAtoimitusjohtaja

ARKADIANMÄELLE ON SAATAVA EDUSTAJIA, JOTKA YMMÄRTÄVÄT ELINKEINOELÄMÄN

TARPEITA.

19.4. 16 25

ON RYTMINMUUTOKSEN AIKA!

KAUPPAKAMARIT KARTOITTIVAT HELMIKUUSSA

PK-hallitusbarometrillä yritysten halli-tustyöskentelyä. Kyselyyn vastasi 1200 yritysjohtajaa ympäri Suomea. Vain 25 prosentilla vastaajayrityksistä oli yhtiön johtoa koskeva pitkän tähtäimen suun-nitelma.

KESKUSKAUPPAKAMARIN UUSI DIGIMITTARI

kertoo, millä tasolla yritys on digitalisaa-tiossa. 16 kysymystä käsittävä digimittari on maksuton ja löytyy verkosta Digitaali-nen Polku -ohjelman verkkosivuilta.

EDUSKUNTAVAALIEN VAALIPÄIVÄ ON 19.4.2015.

Vaaleja varten Suomi on jaettu 13 vaalipiiriin maakuntajaon mukaisesti. Kustakin vaalipiiristä valitaan se määrä kansanedustajia, jota vaalipiirissä asuvien Suomen kansalaisten lukumäärä kuusi kuukautta ennen vaaleja osoittaa.

4 KAUPPAKAMARI

SUOMEN VAALIJÄRJESTELMÄ on henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä, jossa yhdellä numerolla äänestetään sekä henkilöä että puoluetta. Yleiset vaalit toimitetaan meillä tiettyjen periaatteiden mukaisesti. Näihin periaatteisiin kuuluvat mm. yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, vaalit ovat välittö-mät eli äänioikeutettu äänestää vaaleissa suoraan sitä henkilöä, jonka hän tahtoo saada valituksi, kunkin äänestäjän on ää-nestettävä itse vaaliviranomaisen edessä ja vaalit ovat salaiset.

VUODEN 2015 eduskuntavaalien tärkeitä ajankohtia ovat 10.3., jolloin ehdokas-hakemukset on jätettävä ja 19.3., jolloin ehdokasasettelu vahvistetaan. Ennakkoää-nestys kotimaassa on 8.-14.4. ja ulkomailla 8.-11.4. Varsinainen vaalipäivä on sunnun-taina 19.4. ja tulokset vahvistetaan 22.4.

TÄMÄN VUODEN eduskuntavaaleissa on 13 vaalipiiriä ja ehdokkaita on yleensä noin 2000. Heidän joukostaan valitaan 200 kansanedustajaa. 13 vaalipiiriä muodos-tuvat maakuntajaon mukaisesti. Kustakin vaalipiiristä valitaan kansanedustajia siellä asuvien Suomen kansalaisten lukumää-rän perusteella. Ahvenanmaalta valitaan kuitenkin aina yksi kansanedustaja. Edustajanpaikat jakautuvat vaalipiireittäin seuraavasti: Helsingin vaalipiiri 22 edus-tajaa, Uudenmaan vaalipiiri 35, Varsinais-Suomen vaalipiiri 17, Satakunnan vaalipiiri 8, Hämeen vaalipiiri 14, Pirkanmaan vaa-lipiiri 19, Kaakkois-Suomen vaalipiiri 17, Savo-Karjalan vaalipiiri 16, Vaasan vaalipiiri 16, Keski-Suomen vaalipiiri 10, Oulun vaali-piiri 18, Lapin vaalipiiri 7 ja Ahvenanmaan vaalipiiri 1. Lähteet: http://web.eduskunta.fi ja vaali-tieto.fi

KOMPASSI

NYT PUHUTTAA

Eduskuntavaalit 2015

Valitse ehdokkaasi ja äänestä 19.4.2015!

Suomessa valitaan yleisillä vaaleilla tasavallan presidentti, eduskunnan 200 kansanedustajaa sekä kuntien ja kaupunkien valtuustot ja jäsenet Euroopan parlamenttiin. Huhtikuussa vuorossa ovat eduskuntavaalit: 13 vaalipiiriä, 16 puoluetta, noin 2000 ehdokasta, 200 uutta kansanedustajaa.

KIRJA

ANTOISAA LUETTAVAA siitä, miten kielellä voi koukuttaa ja mainoksilla vaikuttaa.LIFE STYLE -julkaisuun on haastateltu ihmi-siä, joiden työ koskettaa mainoskieltä ja jotka miettivät mainoksiin liittyviä asioita päivittäisessä työssään. Erilaisten mainos-kampanjoiden avulla valotetaan, millaisista ideoista ja taustoista hyvät kampanjat usein syntyvät ja miten oivaltavasta mai-noslauseesta voi kehittyä ajan myötä kaik-

kien tuntema lentävälause. Lisäksi kirjassa käydään läpi, miten somea voidaan käyttää hyödyksi ja miten tärkeä osa valokuvalla on mainoksessa ja katsojan huomion herättä-misessä. Mukana on esimerkkejä yrityksis-tä, jotka eivät mainosta ja jotka haluavat käyttää kilpailussaan muita ratkaisuja kuin mainontaa.

Mukana on viihdyttävää life style -lehdille tyypillistä aineistoa, kuten mai-nosteemaan kytkeytyviä ruokaohjeita, kertomus mainonnan matkasta Suomessa ja leikkimielinen testi omasta soveltuvuu-desta mainosalalle.

(V)ihastuttava mainoskieli - fraaseista fiiliksiin on antoisa teos kaikille niille, jotka haluavat tietää mainoskielestä enemmän.

(V)IHASTUTTAVA MAINOSKIELI - FRAASEISTA FIILIKSIIN

OPI LISÄÄ MAINOSKIELESTÄ!

KAUPPAKAMARI 5

FONECTA CALLER

Hyvä työkalu puhelinnume-roiden hakuun ja tallenta-miseen. Maksuton.Saatavilla iOS:lle, Androidil-le ja Windows Phonelle.

WHATSAPP

WhatsApp soveltuu esim. työ- ja harrastusryhmille nopeaan ryhmäviestintään. Toimii iOS, Android ja Win-dows puhelimilla.

SUPERSÄÄ

Helppo tapa tarkistaa paik-kakuntakohtainen sää Suo-messa ja ulkomailla. Toimii iOS, Android ja Windows puhelimissa ja tableteissa.

APPSIT

UUSI JÄSENUUSI JÄSEN

VAJAA KAKSI vuotta sitten kesällä 2013 Pyhtäälle avattiin uudenlainen elämysur-heilukohde Sirius Sport Resort. Lentämistä, surfaamista ja köysirataseikkailija tarjoava yritys on löytänyt kohderyhmänsä ja tarjoaa tuulitunnelin ja virtaavan veden lisäksi erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. -TOIMINTAFILOSOFIANA ON ajatus siitä, että ihminen voi unelmoida suuria ja toteuttaa myös ikiaikaisen haaveensa lentämisestä. Euroopassa tuulitunnelibusiness menes-tyy ja uusia tunneleita suunnitellaan koko ajan. Pyhtäällä me olemme oikeastaan edelläkävijöitä, Sirius Sport Resortin toimitusjohtaja Marie Skavo-Sinisalo kertoo. YRITYKSEN ALKUTAIVAL on ollut oikeiden asiakasryhmien tavoittamista, tapahtuma-suunnittelua ja työntekoa monikulttuurisessa työyhteisössä. Henkilökunta koostuu 8 eri kansallisuudesta, tällä hetkellä Siriuksessa työskentelee kokopäiväisesti 29 henkilöä.- ASIAKASKUNTAMMEKIN on kansainvälinen ja monipuolinen, mukana on mm. lasku-varjohyppääjiä, yrityksiä ja juhlaseurueita. Ensimmäisenä toimintavuonna meillä kävi aktiviteeteissa noin 15 000 ja kaikkiaan noin 49 000 virailijaa. Myyntiä oli lähes 2 miljoonaa. Nyt olemme pääsemässä vauhtiin ja molemmat luvut ovat selvässä kasvussa, Skavo-Sinisalo sanoo. Lue lisää www.siriussport.fi ja lähde lentämään.

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN jäsenyys kannattaa! Saat käyttöösi rahanarvoiset

jäsenedut ja tueksesi kauppakamarien ainutlaatuiset verkostot.

2. HYVÄT neuvot eivät ole kalliita. Saat maksutonta lakineuvontaa. 3. PYSY ajan tasalla. Saat ensimmäis-ten joukossa lukea elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset. 4. TIETOLÄHTEET päivittäiseen työ-hön. Ajantasaista tietoa mm. työsuh-de-, vero-, kirjanpito- ja palkka-asioissa.5. NÄKYVYYTTÄ ja kontakteja, verkostojen kautta maailmanlaajuiset yhteydet.6. ASIAKIRJAT ulkomaankauppaan. 7. NEUVOJA sopimuskiemuroihin. 8. VAIKUTA elinkeinoelämässä. Ainut-laatuisten verkostojen avulla voit vai-kuttaa elinkeinoelämän kehittymiseen niin alueellisesti kuin kansallisesti. 9. EDULLISEMMAT hinnat. Jäsenenä saat alennusta kauppakamarin tuot-teista ja palveluista. 10. KEHITÄ osaamistasi. Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kaup-pakamarin koulutukset.

9+1 SYYTÄKUULUA

KAUPPAKAMARIIN

1. JOKAINEN KONTAKTI ON MAHDOLLISUUS.

Sirius Sport Resort kutsuu elämyksiin!

6 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI

KUORTANELAISEN MAANVILJELIJÄPERHEEN poika oppi jo nuorena työnteon mentaliteetin.

”Töitä tehtiin tosissaan, sunnuntaina levättiin. Kannustimena ja palkintona oli täy-tekakku, joka leivottiin aina kun heinätyöt alkoivat ja kun ne päättyivät”, Rinta-Pork-kunen muistelee lapsuuden ja nuoruuden ”palkattomia kesätöitään”.

Koulunpenkillä matematiikka osoittautui helpoksi. Antti täytteli ylimääräisiä laskuvih-koja kun tehtävät valmistuivat ennen muita oppilaita. Jatkoksi sille oli luontevaa lähteä opiskelemaan alaa Jyväskylän yliopistoon. ”Aloitin matematiikan opinnot syksyllä 1970 ja jouluun mennessä oli selvää, että alaa on vaihdettava. Kaipasin jotain muutakin kuin teoreettista todistelua ja loogista päättelyä.”

Rinta-Porkkunen siirtyi Espoon Otanie-meen 1971 ja tunsi heti tulleensa oikeaan paikkaan. Helsingissä oli tullut käytyä vain kerran aikaisemmin, mutta asunto järjestyi teekkarikylästä ja suuri maailma odotti. Asi-oita tapahtuikin nopeaan tahtiin; opintoja, kesätöitä Uudenmaan tiepiirissä, siirtymi-nen ympärivuotiseksi insinöörioppilaaksi TVH:hon, naimisiin ja ensimmäinen lapsi, sitten armeijan harmaisiin vuonna 1977.

Rinta-Porkkusen elämää ja uraa on ohjannut äidin antama ohje: eteenpäin ja ylöspäin.

”Pala palalta olen aina päässyt etene-mään ja uusia mahdollisuuksia on tullut säännöllisesti tarjolle. Osittain siksi olen pysynyt valtion leivässä koko työurani ajan, eikä houkutus siirtyä esimerkiksi konsultti-puolelle ole kasvanut liian suureksi.”

Kouvolaan Rinta-Porkkunen tuli perhei-neen vuonna 1985. Takana oli 10 vuotta töitä keskushallinnossa, joka oli alkanut tun-tua melko kapea-alaiselta asiantuntijatyöltä. Antti kaipasi työhön laajempaa otetta.

”Halusin laajempaa näkemystä ja lähemmäs yhteiskunnan muita toimijoita.

Sidosryhmäyhteistyö on ollut minulle yksi suurimmista ilon aiheista työurani aikana. Olen saanut yhteistyön toimimaan kaik-kiin suuntiin ja se on luonut pohjan, jolla olemme onnistuneet monissa hankkeissa ja vaikuttamistyössä.”

Rinta-Porkkunen on toteuttanut tätä rooliaan myös kauppakamarin vaikuttamis-työssä. Reilu 10 vuotta logistiikkavaliokun-nassa tuotti tulosta, josta Antti palkittiin kauppakamarin rautaisella ansiomerkillä. Perusteluissa todetaan Rinta-Porkkusen merkittävällä tavalla edesauttaneen elinkei-noelämälle tärkeiden infrastruktuurihankkei-den toteutumista Kaakkois-Suomessa.

”Minulle työ kauppakamarin luottamus-henkilönä on ollut antoisaa. Olen saanut toimia asiantuntijaroolissa ja antaa tietoni ja näkemykseni sellaisten tahojen käyttöön, joilla puolestaan on kanavat vaikuttami-seen”, Rinta-Porkkunen sanoo.

Vuosien saatossa on toteutunut monia hankkeita. Rinta-Porkkunen muistelee lämmöllä mm. Vt 6 Lappeenranta – Imatra urakkaa, E18 Koskenkylä-Kotka tien ja Hami-nan kehätien valmistumista sekä Vaalimaan rekkaterminaalin avaamista viime vuonna. Paljon on saatu aikaan, mutta työ jatkuu.

”Tieasioissa on nyt Pohjois-Kymenlaakson vuoro. Lähtee Kouvolasta mihin suuntaan tahansa, tiestö kaipaa parannusta. Tärkeä on myös raidepuolella Luumäki-Imatran kak-soisraide. Nämä pitäisi valtakunnallisestikin priorisoida kiireellisyydessä aivan kärkeen, sillä näillä vaikutetaan positiivisesti elinkei-noelämään”, painottaa Rinta-Porkkunen.

Vielä on jäljellä valtavan tieto- ja kontak-timäärän siirtäminen eteenpäin seuraajalle. Työ jatkuu kesään, jolloin Antti lopullisesti siirtyy eläkepäivien viettoon. Luvassa on kesällä tennistä, talvella mutkamäkeä, lap-senlapsia, risusavottaa omalla metsäpalstalla – aika ei tule käymään pitkäksi!

URAPOLKU ANTTI RINTA-PORKKUNEN

”Eteenpäin, ylöspäin”Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikennevastuualueen johtaja, nykyisin senior advisor, Antti Rinta-Porkkunen on noudattanut urallaan äidin antamaa ohjetta: eteenpäin ja ylöspäin! Etelä-pohjanmaalaisella asenteella työtä on tehty hartiavoimin ja tehdään vielä kesään saak-ka. Sitten tärkeimmät on hoidettu, alkaa toisenlainen arki.

VAKIOT

KOULUTUSDiplomi-insinööri Otaniemen teknillisestä korkeakoulusta rakennusinsinööriosastol-ta 1979.

ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKAMaanviljelijäperheessä työt alkavat heti kun ikää on riittävästi. Mutta ensimmäi-nen palkkatyöni oli kesätyö apupoikana Alavuuden Säästöpankin uudisrakennus-kohteessa.

MERKITTÄVIN ASKEL URALLANiitä on ollut kaksi. Ensimmäinen oli se, että vaihdoin matematiikan opinnot yhdyskuntatekniikan insinööriopinnoiksi. Toinen merkittävä asia oli siirtyminen keskushallinnosta aluehallinnon tehtäviin.

MOTTONI!Pikku juttu sadan vuoden päästä.

KAUPPAKAMARI 7

Merja Karhu on vuoden valiokuntalainen

Merja Karhu

Kymenlaakson kauppakamari palkitsee vuosittain luottamushenkilön, joka on antanut valiokuntansa työskentelyyn oman panoksensa ja osallistunut kaikkiin vuoden aikana järjestettyihin kokouk-siin. Vuoden 2014 valiokuntalainen on kaupan ja palvelualan valiokunnan jäsen, K-Rauta Kouvolan kauppias Merja Karhu (kuvassa). Merja on ollut mukana valiokuntatoiminnassa muutaman vuoden ja on jo paikkansa lunastanut. Kauppakamari kiittää vuoden valiokuntalaista hienosta työstä kamarin luottamustehtävissä ja onnittelee valinnasta vuoden valiokuntalaiseksi!

Varatuomari, MBA Merikalla-Teir on nimitetty Kes-kuskauppakamarin välimieslautakunnan pääsihtee-riksi 2.2.2015 alkaen. Aikaisemmin hän on toiminut Asianajotoimisto Boreniuksen Specialist Partnerina. Merikalla-Teir saa Keskuskauppakamarin välimies-lautakunnassa vastuulleen välimieslautakunnan toiminnan ja markkinoinnin koordinoinnin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Heidi Merikalla-Teir välimieslautakunnan pääsihteeriksi

Järjestä aamukahvit kauppakamarin kanssa!

Kymenlaakson kauppakamari järjestää yhteistyössä jäsen-yritystensä kanssa aamukahvitilaisuuksia vaihtuvilla

ajankohtaisilla teemoilla ja kiinnostavilla aiheilla.

Onko sinulla mielessä teema, josta haluaisit kertoa

muille kauppakamarin jäsenille?

Järjestämme vuosittain 4-6 aamukahvitilaisuutta Kymenlaaksossa. Jäsenyritys vastaa osaltaan tilaisuuden

puhujista ja kuluista, kauppakamari käytännön järjestelyistä ja markkinoinnista.

Kauppakamarin jäsenistölle maksuttomat tilaisuudet ovat kestoltaan 1-2 tuntia sisältäen lyhyitä tietoiskuja ja case-

puheenvuoroja. Tilaisuuksiin osallistuu keskimäärin 30-50 henkilöä.

Ota rohkeasti yhteyttä ja ehdota aamukahvin aihetta!

Lisätietoja: koulutuspäällikkö Jenna Lehtimäki, jenna.lehtimaki@kauppakamari.fi, 0440 296 112.

KAUPPAKAMARIEN DIGITAALINEN Polku -koulutus- ja valmennusohjel-massa mentorina toimiva Piiu Pukkila on suunnitellut 16 kysymys-tä käsittävän verkossa toimivan Digimittarin. Mittari on yritysjoh-don itsearviointi, jossa digitalisaatioon vaikuttavia näkökulmia kartoitetaan yrityksen johtamisessa, toiminnoissa, osaamisessa ja innovoinnissa.

SUOMALAISYRITYKSISSÄ ON vielä paljon tehtävää digitalisaatioon liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Digitaalisen liiketoi-minnan mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin tarttuminen on edellytys, jos suomalaisyritykset haluavat pysyä mukana kiristyväs-sä kilpailussa. Hyvä alku on yrityksen lähtötilanteen tunnistami-

nen. Nyt käytössä on väline, jolla yrityksen oma digitalisaation taso voidaan helposti ja nopeasti arvioida.

DIGIMITTARI PALVELEE ensisijaisesti yksittäistä yritystä, mutta kerty-västä datasta voidaan myöhemmin tarkastella suomalaisyritysten digitalisoitumisen tilaa yleisemminkin. Vastausten kertyessä yritys pystyy vertaamaan omaa digitilaansa muihin testin tehneisiin.

DIGIMITTARIN VOI tehdä maksutta kauppakamarien Digitaalinen Polku -ohjelman verkkosivuilla: http://digitaalinenpolku.fi/.

Keskuskauppakamari on lanseeranut yrityksille Digimittarin, jolla voi helposti testata, mille tasolle on digitaalisessa murroksessa edennyt. Digimittari auttaa myös huomaamaan, mistä kaikesta digitalisaatiossa on kysymys.

8 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI

Mittaa, kuinka pitkällä

yrityksesi on

digitalisaatiossa!

Vahva, tuore, särmikäs – RAW by natureKASVUOHJELMAN LINJAUSTEN tueksi on Kot-kan-Haminan seudulla suunniteltu yhteinen elinkeinomarkkinoinnin konsepti. RAW by nature on elinkeinomarkkinoinnin luovan konseptin ydin ja samalla slogan. RAW by nature -konseptin henkinen pääoma liittyy historiaan ja asenteeseen, joka ei ole kopioitavissa. Konseptiin kiteytyy Kotkan-Haminan seudun jäljittelemätön olemus, tekemisen tapa ja lupaus vahvuudesta, tuoreudesta ja särmästä, jota ei muualta löydy. Raw by nature- konseptia viedään nyt aktiivisesti eteenpäin.

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN elinkeinomarkki-noinnin tärkein tavoite on alueen vetovoi-man kasvattaminen ja uusien yritysten, osaajien ja investointien houkuttelu yhteisen kattokonseptin avulla. Pääperiaat-teena on yhteistyön voima ja synergioiden hyödyntäminen: yhteisen ja yhtenäisen

markkinoinnin avulla kasvatetaan seudun tunnettuutta ja vetovoimaa uusien yritysten ja investointien houkuttelemiseksi alueen ulkopuolelta. Kun huomio saadaan suun-tautumaan alueelle, kanavoituu se useiden eri toimijoiden ja tekijöiden hyödyksi seudulla.

KUKIN SEUDUN toimija, kunta, yritys tai yhtei-sö, voi omalta osaltaan kasvattaa seudun tunnettuutta yritysten, investoreiden ja osaajien keskuudessa ottamalla käyttöön Raw by nature -elementtejä. NE LÖYTYVÄT täältä: http://www.kotkahami-na.fi/

MIKÄLI YHTEISMARKKINOINTI kiinnostaa, otathan yhteyttä Mia Hämäläiseen, markki-nointi- ja myyntipäällikkö, Cursor Oy, p. 040 1902 541 tai mia.hamalainen@cursor.fi

GALLUP

Miten Kymenlaaksosta saadaan entistä vetovoimaisempi?

KAUPPAKAMARI 9

© 2

015

Erns

t & Y

oung

Oy.

Kai

kki o

ikeu

det p

idät

etää

n.

• Tilintarkastuspalvelut• Lakipalvelut• Veropalvelut• Liikkeenjohdon konsultointi• Yritysjärjestelyt

www.ey.com/fiwww.ey.com/fi/kotimaa

Paikalliset asiantuntijat.Kansainvälinen verkosto.

PETRA HÄRKÖNENMARKKINOINTIASSISTENTTI PROPENTUS OY

TARVITAAN LISÄÄ positiivisia viestejä seudun hyvistä puolista varsinkin tavallisten kymenlaaksolaisten ker-tomana. Tiivis yhteistyö kaupunkien, yritysten ja oppilaitosten välillä on tärkeää, jotta osataan kehittää oikeaa osaamista ja saadaan luotua lisää työpaikkoja sekä yhteistyöverkostoja. Alueen elinvoimaisuuden kannalta tär-keä kohderyhmä ovat nuoret aikuiset ja lapsiperheet, mukaan lukien myös ne, jotka alueella jo asuvat.

JARI KOSKIKURUKAUPALLINEN JOHTAJAKAAKON VIESTINTÄ OY

MEIDÄN PITÄÄ itse uskoa ja luottaa siihen, että Kymenlaaksossa on paljon annettavaa sekä täällä asuville että muille kohderyhmille esimerkiksi matkailun saralla. Meillä on yhte-ydet, osaaminen ja loistava sijaiti, mutta usko puuttuu. Maakunnan markkinoinnissa kaikki kohderyhmät ovat yhtä tärkeitä. Oleellista on, että käytämme itse hyviä paikallisia palve-luitamme ja markkinoimme niitä myös muille.

PASI RIIALITOIMITUSJOHTAJA / TUOTTAJAMEDIATEHDAS DAKAR OY

MEILLÄ ON jo olemassa pohja vetovoi-maiselle maakunnalle. Nyt tarvitsem-me kaikki kymenlaaksolaiset kerto-maan eteenpäin viestiä siitä, miten makea ja monipuolinen alue meillä onkaan. Sen lisäksi tarvitaan massiivis-ta, laajaa näkymistä valtakunnallisesti ja miksei kansainvälisestikin. Yksi tär-keä kohderyhmä ovat pääkaupunkilai-set. Kymenlaaksoa voisimme mark-kinoida heille loistavana, edullisena asuinpaikkana, josta käsin on helppo käydä työssä Helsingissä.

VIELÄ EHDIT HAKKIA NÄKYVYYTTÄ KAUPPAKAMARIN VUOSIKIRJASSA 2015.

OTA YHTEYTTÄ 6.3. mennessä: Helena Nikkanen0400 383 683helena.nikkanen@mamys.fi.

10 KAUPPAKAMARI

Talousvuosi 2014

Ulkoiset shokit ja geopolitiikka Suomen kiusana

KOMPASSI

Vuonna 2014 muistettiin sata vuotta aiemmin puhjennutta ensimmäistä maailmansotaa. Silloin maailmanpolitiikan tapahtumat

lopettivat maailmantalouden silloisen suotuisan kehityksen. Sata vuotta myöhemmin talousvuotta 2014 varjostivat kärjistyvät konfliktit – Ukrainan sekavat tapahtumat ja ISIS-järjestön uhkaava leviäminen.

TEKSTI ILKKA LAKANIEMI KUVA PIXHILL

KAUPPAKAMARI 11

Talousvuosi 2014

Ulkoiset shokit ja geopolitiikka Suomen kiusana

Ensimmäisen maailmansodan alkaminen kuoppasi tehokkaasti 1900-luvun alun idealistisen aja-tuksen siitä, että maiden keski-

näinen taloudellinen riippuvaisuus tekisi sodasta mahdottoman taloudellisistä syistä. Vuonna 1914 johtavien maiden patoutu-neet poliittiset tavoitteet, ristiinsolmitut liittoutumat ja onnettomat yhteensattumat lopulta jyräsivät kaikkien taloudellisten argumenttien yli. Vuosi 2014 alkoi taloudellisesti suhteellisen valoisissa tunnelmissa. Monen vuoden epä-varman kehityksen jälkeen näytti vihdoin siltä, että maailmantalous alkaisi hitaasti, vaikkakin epätasaisesti, elpyä Yhdysvaltojen suotuisan talouskehityksen johdolla. Vuoden aikana eskaloituvat konfliktit kuitenkin nostivat ulkoisten poliitisten shokkien vaikutuksen talouden kehitykseen taas etualalle. Vaikka ulkoisten shokkien skenaarioita ja niiden todennäköisyyttä pyritään arvioimaan, niin vuonna 2014 eskaloituneet tapahtumat ylittivät monen asiantuntijan pahimmatkin arviot. Taloudellinen luottamus ja tulevaisuuden-usko joutuivat koetukselle etenkin kahden keskeisen ulkoisen shokin - Ukrainan sekavien tapahtumien ja ISIS-järjestön uhkaavan leviämisen edessä. Samalla Suomen maantieteellinen sijainti nousi taas otsikoihin, pitkästä aikaa myös negatiivisis-sa yhteyksissä. UKRAINAN SYY JA SEURAUSSodalla Ukrainassa on monia syitä ja seura-uksia, mutta taloudellisesti se juonsi juuren-sa Ukrainan surkeasta taloudellisesta tilasta verrattuna entisiin Itä-Euroopan valtioihin, joiden kansalaisten korkeampi elintaso osana eurooppalaista talousaluetta ei jäänyt

tavallisilta ukrainalaisilta huomaamatta.Ukrainan mullistusten vaikutus ja eu-rooppalaisen sodan epämukava läheisyys kertautuivat nopeasti. Sotaa seuranneitten taloudellisten pakotteiden paine paitsi kasvatti henkistä juopaa Lännen ja Idän – Venäjän ja muun Euroopan välillä, myös sotki pahasti Suomen lyhyen tähtäimen taloudellisen kasvun mahdollisuudet. Eri laskutavoista riippuen Ukrainan kriisin vaikutus Suomen BKT-kehitykseen on aina-kin -0,9 prosenttia, todellinen vaikutus on varmasti suurempi kriisin jatkuessa. Suomen vienti Venäjälle alkoi yskiä ja korvaavien markkinoiden synnyttäminen ei onnistu silmänräpäyksessä. Samalla venä-läisten Suomessa kuluttaman rahan määrä laski suhteessa ruplan alenevaan arvoon. Aiemmin BRIC-maana tunnettua Venäjää ei voi enää nähdä osana muita kehittyviä ja lupaavia talouksia. Venäjän kyky uusiutua taloudellisesti on myös romahtanut öljyn hinnan laskun ja poliittisen eristäytymisen seurauksena. Samalla Suomen asema portti-na Venäjän markkinoille on muuttunut. LÄHI-IDÄN VAIKUTUSEnsimmäisen maailmansodan yksi seuraus oli Lähi-Idän uusien valtioiden synty ja kei-notekoisten rajojen piirtäminen Ottomaani-en valtakunnan raunioille.

ISIS-järjestön leviäminen nojaa osaltaan silloin aiheutettuihin historiallisiin kaunoi-hin ja järjestö onkin taitava ruokkimaan näkemystä islamilaisen suuruuden palaut-tamisesta. Taloudellisesti järjestön nousu on vaikut-tanut suoraan öljyn hinnanmuodostuk-seen, luonut lisääntyvää epävarmuutta jo

aiemmin epävakaalla alueella ja keskittänyt Yhdysvaltojen päähuomion Lähi-Itään. Lähi-Idän tapahtumat ja Euroopassa tehdyt iskut ovat myös siirtäneet eurooppalais-ten päättäjien huomiota taloudellisista uudistuksista muunmuassa maahanmuut-tokysymyksiin ja poliittisten ääriliikkeiden seuraamiseen. Tämä ei lupaa hyvää välttämättömien, yhteiskunnallisten rakennemuutosten aja-miseen Euroopassa ja Suomessa, joita ilman on vaikea mahdollistaa uutta talouskasvua. MITÄ VOIDAAN TEHDÄ?Maailman mullistuksista huolimatta kaup-pakamarit jatkavat omalta osaltaan työtä Suomen taloudellisen toimintaympäristön kehittämisessä suotuisaksi yrityksille. Sa-malla on hyvä muistaa että kauppakamarien edelleen jatkuva kansainvälinen yhteistyö juontaa juurensa ensimmäisen maailmanso-dan opetuksiin. Sodanjälkeisessä maailmassa kaupankäynti, taloudellisten suhteiden uudelleenrakenta-minen ja keskinäisen luottamuksen palaut-taminen toimi kauppakamarien keskeisenä johtoajatuksena. Vaikka taloudellinen riippuvaisuus ei lopulta pystynyt estämään sotaa, niin kasvavan taloudellisen yhteis-työn arvo ei ole kadonnut. Kaikkien kauppakamarien työ jatkaa tätä historiallista perinnettä ja vuoden 2014 konflikteista huolimatta taloudellisten verkostojen merkitys tulevaisuudelle ei ole vähentynyt, vaikka mediasta voisi saada toisen käsityksen.

12 KAUPPAKAMARI

Enemmän liike-elämän

osaamista poliittiseen päätöksen-

tekoon

KAUPPAKAMARI 13

HENKILÖ Elinkeino elämän ja politiikan välillä vallitsee Esko Ahon mukaan syvä kuilu.

Harvalla yritysjohtajalla on syvällisempi tuntemus politiikasta, ja vain muutamalla poliitikolla on

kokemusta yrityselämästä.

TEKSTI PATRIK LINDFORS KUVAT STT-LEHTIKUVA

Enemmän liike-elämän

osaamista poliittiseen päätöksen-

tekoon

14 KAUPPAKAMARI14 KAUPPAKAMARI

Suomi on yhä yksi maailman kilpailukykyi-simmistä maista, melkein kaikilla mittareil-la mitattuna: hyvinvoinnin, koulutuksen ja myös luottoluokituksen osalta.

Huippuluokan tulokset kansainvälisissä vertai-luissa on yksi puoli todellisuudesta. Toinen puoli liittyy talouden jyrkkään alamäkeen. Suomen bruttokansantuote on vajaa viisi prosenttia pienem-pi kuin vuonna 2008, jolloin finanssikriisi syöksi maailmantalouden kaaokseen. Saman aikajakson aikana valtion kulut ovat kasvaneet 25 prosentilla ja tuotot ainoastaan 8 prosentilla.

Taloudellinen tilanne muistuttaa monessa suhteessa 90-luvun alkupuoliskoa, jolloin Suomi oli vajonnut syvään lamaan. Esko Aho joutui silloin pääministerinä tekemään rankkoja ja radikaaleja päätöksiä, jotta Suomi välttyi-si täydelliseltä taloudelliselta romahdukselta.

Tämän hetken huonoon tilanteeseen löytyy Ahon mukaan kolme syytä. Ulkoi-sista tekijöistä kansainvälisen talous tilanteen ja vientimark-kinoiden jyrkkä heikenty-minen ovat vaikuttaneet Suomen tilanteeseen eniten.

Suomella on myös vakava kustannusongelma, sillä teollisuuden kustannukset ovat nousseet, vaikka talouskasvu on polkenut paikallaan. Kolmas tekijä on julkisen sektorin ja teollisuuden rakenne-ongelma, johon sisältyy myös osaamisongelma.

POLITIIKKAA JA TALOUTTAEdellytys Suomen nostamiseksi takaisin huipulle on keskinäisen ymmärryksen parantaminen julkisen ja yksityisen päätöksenteon välillä. Elinkeino elämä yrittää Ahon mukaan ohjata poliittista päätöksen-tekoa ymmärtämättä täysin poliittisen päätöksen-teon logiikkaa. Poliittisista päätöksentekijöistä taas hyvin harva tuntee elinkeinoelämän realiteetteja ja lainalaisuuksia.

”Poliitikoilla on käsitys, että lainsäädännöllä voi ohjata yksityisen sektorin toimintaa. On kuiten-kin mahdotonta tehdä oikeita poliittisia päätöksiä ymmärtämättä markkinoiden logiikkaa.”

Suomessa on Ahon mukaan pyrittävä hakemaan win-win-ratkaisuja, jotka hyödyttävät maata koko-naisuutena. Esimerkiksi julkista sektoria koskevassa keskustelussa on lähtökohtana yleensä näkemys, että jos yksi osapuoli hyötyy, löytyy varmasti joku toinen, joka häviää.

Yksi Suomen keskeisimmistä ongelmista on Ahon mukaan poliittinen johtaminen. Virkamies-valmistelu ja poliittinen päätöksenteko on sotkettu toisiinsa. Yksi keskeinen syy tähän oli uudistus, jossa merkittävä osa ministeriöiden vallasta an-

nettiin poliittisille valtiosihteereille. Tämä horjutti vallankäytön tasapainon.

”Olemme menettäneet meidän perinteisen vahvuutemme, kyvyn reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin.”

Hallituksen päätöksenteon ohjenuorana on puo-lueiden yhteisesti sovittu hallitusohjelma. Tärkeintä on, että hallitusohjelmassa on selkeitä strategisia päämääriä ja tarpeeksi liikkumatilaa.

”Wayne Gretzkyn oppien mukaan pitää liikkua sinne, minne kiekko on menossa, eikä sinne missä kaikki muut jo ovat”, sanoo Aho.

DIGITALISAATIOON ON TARTUTTAVADigitalisaatio on yksi merkittävimmistä talouteen ja kilpailukykyyn vaikuttavista asioista tällä hetkel-

lä. Vaikutukset ovat Ahon mukaan yhtä merkittävät kuin siirtyminen agraari-yhteiskunnasta teollistunee-seen yhteiskuntaan.

”Kolmannes nykyisistä työpaikoista katoaa seuraavan 20 vuoden aikana. Koimme saman ilmiön 60- ja 70-lu-vuilla maa- ja metsätalou-dessa.”

Muutos oli silloin Ahon mukaan luonnolli-nen prosessi. Digitalisaatio tulee aiheuttamaan vastaavan muutoksen seuraavien vuosikymmenien aikana. Suomen ainoa vaihtoehto on olla maailman parhaimpia digitalisaation hyödyntäjiä.

”Sopeutuminen digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin on ainoa tapa, jolla Suomi voi menestyä tulevaisuudessa. Tämä prosessi tulee kuitenkin aiheuttamaan mullistuksia ja vastoinkäy-misiä, varsinkin henkilökohtaisella tasolla.”

OPETUS AVAINASEMASSASuomella on Ahon mukaan hyvät edellytykset pär-jätä nopeasti muuttuvassa ympäristössä ja nousta yhdeksi digitaalisen maailman kärkimaaksi.

”Suurin haaste on monialaisen osaamisen edis-täminen. Suomen opetusjärjestelmän on avattava ovensa yrityksille”, sanoo Aho.

Opetusjärjestelmän kehittäminen ei Ahon mukaan vaadi suuria rahoja ja resursseja. Ratkai-seva tekijä on asenne, jonka pitää olla sama kuin amerikkalaisissa huippuyliopistoissa.

”Suomeen pitää palauttaa tulevaisuuden raken-tamisen kulttuuri.”

Meidän on Ahon mukaan myös opittava hyväk-symään epäonnistumisia ja konkursseja.

”Innovaatioilla on tärkeä rooli. Samalla on ym-märrettävä, että uusien asioiden luominen sisältää suuria riskejä.”

SUOMEN PÄÄMINISTERI

1991-1995KANSANEDUSTAJA

1983 - 2003KESKUSTAN

PUHEENJOHTAJA

1990 - 2002 SITRAN YLIASIAMIES

2004 - 2008

NOKIAN YHTEISKUNTA-

SUHTEISTA VASTAAVA

JOHTAJA

2009 - 2012SENIOR FELLOW

Harvardin yliopiston Kennedy School 2012 -HALLITUKSEN

PUHEENJOHTAJA

East Office Business Team for Russia Suomalais-Venäläinen kauppakamari Kansainvälisen kauppakamari ICC:n hallituksen jäsen

ESKO AHO

MYÖS KANSA YMMÄRTÄÄ, MISTÄ ON KYSE JA ETTÄ

ONGELMIIN ON TARTUTTAVA.

KAUPPAKAMARI 15

Pohjois-Kymenlaakson kutkuttavin

Jorma LiukkonenVasemmisto

Kouvolan seudun kauppakamariosasto jaKouvolan Liikemiesyhdistys järjestävät

jäsenilleen ainutlaatuisen tilaisuuden tentata eduskuntavaaliehdokkaita

talouden kuumista kysymyksistä.

TULE PAIKALLE niin tiedät vaalikopissa, mitä mieltä

ehdokkaat ovat yritystoiminnastaja Kymenlaakson taloustilanteen

parannuskeinoista.

Markku LaukkanenKeskusta

Kaisa SpiesVihreät

PIINAPENKISSÄ

Harri HelminenSDP Jari Larikka

Kokoomus

Jari LindströmPerussuomalaiset

Sari PalmKristillisdemokraatit

Tuukka Temonen

ww

w.tu

ukka

tem

onen

.com

Tuukka Temonen on Iitissä asuva ohjaaja ja kuvaaja. Temosen esikois-ohjaus valkokankaalle oli Sauli Niinistön vuoden 2012 presidentinvaali-kampanjan kampanjatyöntekijöiden työtä seurannut Presidentintekijät. Temonen tuntee politiikan ja poliitikot, piinapenkissä kukaan ei pääse helpolla.

PUHEENJOHTAJA

ILMOITTAUDUTarjoilujen vuoksi sitovat ilmoittautumiset kevätkokoukseen ja vaalitent-tiin www.kymichamber.fi > tapahtumat, sähköpostitse kymichamber@kauppakamari.fi tai 05 229 6100. Mainitsethan ilmoittautumisen yhtey-dessä, osallistutko tilaisuuksiin kauppakamariosaston vai liike-miesyhdistyksen jäsenenä. Mukaan mahtuu 100 ensimmäistä.

KEVÄTKOKOUS klo 17.00JÄRJESTÄJÄTKouvolan seudun kauppakamariosaston ja Kouvolan Liikemiesyhdistyk-

sen kevätkokoukset järjestetään Upseerikerholla klo 17.00 alkaen.

YHTEISTYÖSSÄ

Kouvola-Sarkolan Rotaryklubi

VAALITENTTI26.3.2015 klo 18.00 Kouvolan Upseerikerholla

16 KAUPPAKAMARI

Kaikki puolueet yksimielisiä

EDUSKUNTAVAAALIT Nykyiset eduskuntapuolueet ovat kaikki valmiita purkamaan ylimääräistä sääntelyä ja nostamaan energiaomavaraisuutta.

Merkittäviä eroja löytyy suhtautumisessa verotukseen ja julkisten menojen leikkauksiin.

TEKSTI HEINO YLISIPOLA KUVAT PUOLUEIDEN KUVA-ARKISTOT

Byrokratiaa purettava, lisää kotimaista

energiaa

Kaikki kahdeksan eduskuntapuo-luetta ovat hyvin yksimielisiä sii-tä, että seuraavan hallituksen on sitouduttava yritysten hallinnol-

lisen taakan keventämiseen sekä kaavoitus-, lupa- ja valitusprosessien nopeuttamiseen.

Kaikki puolueet ovat yksimielisiä myös siitä, että Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta on parannettava ja kotimaisia energiamuotoja on hyödynnettä-vä aiempaa enemmän. Puolueet hyväksyvät yleisellä tasolla myös sen, että tukipolitii-kasta on siirryttävä kohti markkinaehtoista energiapolitiikkaa.

Kauppakamarit kysyivät vaaleihin valmistautuvilta kahdeksalta eduskunta-puolueelta kuusi keskeistä talouspolitiikan kysymystä, joihin Suomessa pitää seuraaval-la vaalikaudella ottaa kantaa.

Kysymykset koskivat julkisen sektorin kokoa ja sitä, sitoutuuko puolue Suomen julkisten menojen leikkaamiseen jopa neljä, viisi miljardia euroa seuraavan vaalikauden aikana sekä tuloverotuksen keventämiseen kaikissa tuloluokissa.

Kysyimme myös yritysten hallinnolli-sen taakan eli byrokratian keventämisestä. Siitä löytyi selkeä yksimielisyys. Liki kaikki puolueet ovat myös valmiita parantamaan

teollisuuden kilpailukykyä väyläinvestoin-neilla.

Ruotsalainen kansanpuolue tosin muistuttaa, että nykyinenkin hallitus on sijoittanut paljon varoja tiestön ja muiden liikenneväylien parantamiseen. Keskusta esittää suurempien liikennehankkeiden rahoittamiseksi uutta välinettä, Infra Oy:tä.

Energiaomavaraisuutta ja uusiutuvia energiamuotoja kaikki haluavat tukea, mut-ta markkinaehtoisesti.

Opiskeluaikojen lyhentäminen jakaa puolueita, mutta kaikki kannattavat käytän-nönläheisyyttä. Usea puolue esittää myös sitä, että nuorten oppisopimus on muutetta-va koulutussopimukseksi.

Keskusta muistuttaa, että hallitusohjelma on usean puolueen yhteinen päätös. Ennen vaaleja ei voi sitoutua tai luvata kaikissa asioissa ehdottomia kantoja niin, että ne toteutuisivat 100-prosenttisesti puolueen tahtomalla tavalla hallitusohjelmassa ja -politiikassa.

KOKOOMUS, PS JA RKP SAMOILLA LINJOILLA Yllättäen kokoomus, perussuomalaiset ja RKP vastaavat kaikkiin kuuteen kysymyk-seen (julkinen sektori, verotus, sääntely,

liikenne, energiaomavaraisuus ja työelämän osaamistarpeet) ”kyllä”. Tosin puolueiden vastausten sisällöt poikkeavat paljonkin toisistaan. Perusuomalaiset irrottelee kuin oppositiopuolue konsanaan.

Julkisten menojen leikkaukset eli talou-den sopeuttamispäätökset pitää kokoomuk-sen mukaan tehdä heti vaalikauden alussa ja toteuttaa etupainotteisesti. Kokoluokka on puolueen mukaan syytä arvioida uusimpien talousennusteiden mukaan.

Perussuomalaisilla on pitkä lista jul-kisten menojen leikkauksista. Puolueen mukaan yhtään uutta tuulivoimasyöttöta-riffia ei enää pidä tehdä. Puolue vaatii, että kaikkien muidenkin kannattamattomien energiamuotojen ”elättäminen veronmaksa-jien piikkiin” on pysäytettävä.

”Irtisanoudumme EU:n ilmasto- ja energiatavoitteesta taakanjakoineen. Leikkaamme sosiaalisen maahanmuuton kustannuksista sekä kehitysyhteistyön rahoittamisesta valtion budjetin kautta. EU-nettojäsenmaksu tulee puolittaa, koska EU-äänivaltammekin puolittuu. Myös eu-ron järjenvastainen tukipiikki on laitettava kiinni”, esittävät perussuomalaiset, miten valtion menoja leikataan.

Vihreiden mielestä julkisen talouden

KAUPPAKAMARI 17

kestävyysvaje ei korjaudu, vaikka Suomi leikkaisi kuinka vimmaisesti tahansa julki-sia menojaan. Vihreiden mukaan Suomen julkinen sektori ei ole liian suuri, vaan yksityinen sektori on liian pieni. Vihreiden mielestä kokonaisveroasteen lasku ei ole tässä taloustilanteessa realistista.

Sdp ei sano leikkauksista mitään nume-rolukuja, vaan lupaa tarkentaa linjauksiaan helmi-maaliskuun vaihteessa.

VIISI YHTÄ MIELTÄ VEROISTAKeskusta, kristillisdemokraatit, Sdp, va-semmistoliitto ja vihreät nousevat kyselyssä esiin viiden puolueen ryhmänä, joka on sitä mieltä, että nykyisessä taloustilantees-sa ei ole mahdollisuuksia tuloverotuksen keventämiseen.

Keskusta painottaa, että ensi vaalikau-della päätöksenteon ohjenuorana pitää olla se, että kokonaisveroaste ei ainakaan nouse.

Kristillisdemokraatit muistuttavat, että jos tuloverojen alentamiseen on ylipäätään varaa, se pitää tehdä ensisijaisesti nostamal-la verotettavan tulon alarajaa ja siirtymällä kohti perheverotusta.

Henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoitta-jien verotukseen pitää kristillisdemokraat-tien mielestä säätää yrittäjävähennys, jossa

yrittäjän tulosta verotetaan 95 prosenttia. Perintö- ja lahjavero pitää puolueen mu-kaan korvata luovutusvoittoverolla Ruotsin mallin mukaan.

Puolueviisikko on suurin piirtein samaa mieltä myös julkisten menojen leikkauk-sista.

Keskusta kallistuu jonkin verran leikkausten suuntaan, kun se esittää, että tulevan vaalikauden tavoitteeksi pitää asettaa valtiontalouden todellisen alijäämän painaminen alle kahteen miljardiin euroon ja kuntataloudessa noin miljardiin euroon. Keskustan mielestä valtion menot pitäisi jäädyttää vuoden 2014 tasolle.

LISÄÄ ENERGIAA SUOMESTAKaikki puolueet ovat yhtä mieltä, että ener-giaomavaraisuutta ja -huoltovarmuutta on parannettava ja kotimaisia energiamuotoja pitää hyödyntää aiempaa enemmän.

Vihreät sanovat, että energiaomavarai-suuden nostaminen on puolueen keskeinen tavoite. Puolue muistuttaa, että Suomi tuo nykyään kahdeksan miljardin euron arvosta energiaa ulkomailta.

Kokoomuksen mielestä viisaan ener-gia- ja ilmastopolitiikan periaatteet ovat päästöttömyys, huoltovarmuus, kotimaisuus

ja kustannustehokkuus. Puolueen mielestä ympäristöarvoista ei pidä tinkiä, mutta ym-päristön ja ilmaston suojelu on toteutettava kustannustehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Keskusta haluaa lopettaa hiilen käytön Suomen energiatuotannossa kokonaan 2030-lukuun mennessä, ja ensi vaalikaudel-le puolue haluaa käynnistää Hiiletön Hel-sinki 2025 -hankkeen. Keskustan mielestä energiantuotanto ja sen tukijärjestelmät on pidettävä mahdollisimman markkinaehtoi-sina.

Kristillisdemokraatit muistuttavat, että esimerkiksi UPM, St1 ja Neste Oil kyke-nevät tuottamaan uusiutuviin perustuvia polttoaineita markkinaehtoisesti. Puolueen mielestä myös uuden ydinvoiman rakenta-minen edistää omavaraisuutta sähköntuo-tannossa.

Perusuomalaiset poistaisivat turpeen veron.

PUOLUEIDEN KANNANOTOT SEURAAVALLA AUKEAMALLA

kestävyysvaje ei korjaudu, vaikka Suomi leikkaisi kuinka vimmaisesti tahansa julki-sia menojaan. Vihreiden mukaan Suomen julkinen sektori ei ole liian suuri, vaan yksityinen sektori on liian pieni. Vihreiden mielestä kokonaisveroasteen lasku ei ole tässä taloustilanteessa realistista.

Sdp ei sano leikkauksista mitään nume-rolukuja, vaan lupaa tarkentaa linjauksiaan helmi-maaliskuun vaihteessa.

VIISI YHTÄ MIELTÄ VEROISTAKeskusta, kristillisdemokraatit, Sdp, va-semmistoliitto ja vihreät nousevat kyselyssä esiin viiden puolueen ryhmänä, joka on sitä mieltä, että nykyisessä taloustilantees-sa ei ole mahdollisuuksia tuloverotuksen keventämiseen.

Keskusta painottaa, että ensi vaalikau-della päätöksenteon ohjenuorana pitää olla se, että kokonaisveroaste ei ainakaan nouse.

Kristillisdemokraatit muistuttavat, että jos tuloverojen alentamiseen on ylipäätään varaa, se pitää tehdä ensisijaisesti nostamal-la verotettavan tulon alarajaa ja siirtymällä kohti perheverotusta.

Henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoitta-jien verotukseen pitää kristillisdemokraat-tien mielestä säätää yrittäjävähennys, jossa

yrittäjän tulosta verotetaan 95 prosenttia. Perintö- ja lahjavero pitää puolueen mu-kaan korvata luovutusvoittoverolla Ruotsin mallin mukaan.

Puolueviisikko on suurin piirtein samaa mieltä myös julkisten menojen leikkauk-sista.

Keskusta kallistuu jonkin verran leikkausten suuntaan, kun se esittää, että tulevan vaalikauden tavoitteeksi pitää asettaa valtiontalouden todellisen alijäämän painaminen alle kahteen miljardiin euroon ja kuntataloudessa noin miljardiin euroon. Keskustan mielestä valtion menot pitäisi jäädyttää vuoden 2014 tasolle.

LISÄÄ ENERGIAA SUOMESTAKaikki puolueet ovat yhtä mieltä, että ener-giaomavaraisuutta ja -huoltovarmuutta on parannettava ja kotimaisia energiamuotoja pitää hyödyntää aiempaa enemmän.

Vihreät sanovat, että energiaomavarai-suuden nostaminen on puolueen keskeinen tavoite. Puolue muistuttaa, että Suomi tuo nykyään kahdeksan miljardin euron arvosta energiaa ulkomailta.

Kokoomuksen mielestä viisaan ener-gia- ja ilmastopolitiikan periaatteet ovat päästöttömyys, huoltovarmuus, kotimaisuus

ja kustannustehokkuus. Puolueen mielestä ympäristöarvoista ei pidä tinkiä, mutta ym-päristön ja ilmaston suojelu on toteutettava kustannustehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Keskusta haluaa lopettaa hiilen käytön Suomen energiatuotannossa kokonaan 2030-lukuun mennessä, ja ensi vaalikaudel-le puolue haluaa käynnistää Hiiletön Hel-sinki 2025 -hankkeen. Keskustan mielestä energiantuotanto ja sen tukijärjestelmät on pidettävä mahdollisimman markkinaehtoi-sina.

Kristillisdemokraatit muistuttavat, että esimerkiksi UPM, St1 ja Neste Oil kyke-nevät tuottamaan uusiutuviin perustuvia polttoaineita markkinaehtoisesti. Puolueen mielestä myös uuden ydinvoiman rakenta-minen edistää omavaraisuutta sähköntuo-tannossa.

Perusuomalaiset poistaisivat turpeen veron.

PUOLUEIDEN KANNANOTOT SEURAAVALLA AUKEAMALLA

Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto Alexander Stubb, Kokoomus Timo Soini, Perussuomalaiset Juha Sipilä, Keskusta

Päivi Räsänen, KristillisdemokraatitVille Niinistö, Vihreät Carl Haglund, RKP Antti Rinne, SDP

18 KAUPPAKAMARI

Pitääkö julkisia menoja leikata seuraavalla hallituskaudella jopa

viisi miljardia euroa?

Pitääkö kokonaisvero-astetta alentaa ja kaikkien

tuloverotusta keventää?

Pitääkö yritysten hallinnollista

taakkaa keventää ja lupaprosesseja

nopeuttaa?

Pitääkö liikenneväylien kuntoa parantaa ja investoinnit osaksi rahoittaa valtion infrayhtiöiden taseita käyttäen

(kauppakamarien esittämän mallin mukaisesti)?

Pitääkö Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta nostaa?

Pitääkö opiskeluaikoja lyhentää ja opintojen käytännönläheisyyttä

lisätä?

Keskusta Ei ja kylläTulevan vaalikauden tavoitteeksi pitää asettaa valtiontalouden todellisen alijäämän painaminen alle kahteen miljardiin euroon ja kuntataloudessa noin miljardiin euroon.

EiOhjenuorana pitää olla, että kokonaisveroaste ei ainakaan nouse. Mikäli liikkumavaraa löytyy, veronalennusten pitää kannustaa yrittämiseen ja työntekoon

KylläKeskusta on sitoutunut turhan sääntelyn ja byrokratian purkamiseen. Lupien käsittelylle on saatava selkeät aikarajat.

KylläLiikennepolitiikan painopistettä on siirrettävä teiden, ratojen ja muiden väylien kunnossa- ja ylläpitoon. Keskusta esittää uutta välinettä, Infra Oy:tä.

KylläKeskustan energiapolitiikan keskeisin tavoite on uusiutuvan ja kotimaisen energian osuuden tuntuva lisäys. Ensi vaalikaudella käynnistettävä Hiiletön Helsinki 2025 –hanke.

KylläKeskusta esittää, että ammatillista koulutusta pitää tiivistää. Kaikessa pitää vahvistaa työelämälähtöisyyttä.Oppisopimus on muutettava koulutus- sopimukseksi.

Kokoomus KylläValtion ja kuntien menoja on sopeutettava. Päätöksiä tehtävä heti vaalikauden alussa.

KylläKokonaisveroastetta pitää alentaa ja kaikkien tuloverotusta kevennettävä.

KylläKyse on miljardiluokan kustannuksista, joiden poistaminen toisi työpaikkoja ja investointeja.

KylläLiikenneväylistä huolehtiminen onSuomen kilpailukyvyn turvaamista.

KylläViisaan energia- ja ilmastopolitiikan periaatteet ovat päästöttömyys, huoltovarmuus, kotimaisuus ja kustannustehokkuus.

KylläNuoria kannustettava nopeampaan valmistumiseen.Oppisopimuksen rinnalle myös koulutussopimus.

Kristillis-demokraatit

EiEmme sitoudu tässä vaiheessa 4–5 miljardin euron leikkauksiin. Sitoudumme julkisen sektorin menojen bkt-osuuden laskemiseen 50 prosenttiin.

EiJos tuloverojen alentamiseen ylipäätään on varaa, se pitää tehdä nostamalla verotettavan tulon alarajaa ja siirtymällä kohti perheverotusta.

KylläTämä on yksi kärkiteemoistamme.

KylläPuolue on sitoutunut 150 miljoonan euron lisäykseen väylien korjausvelan pienentämiseksi. Myös ulkomaisten tienkäyttäjien osallistuttava kustannuksiin.

KylläKannatamme kotimaisten uusiutuvien energialähteiden lisääntyvää hyödyntämistä.

KylläKorkeatasoisempaa koulutusta, joka paremmin vastaa työelämän tulevia tarpeita.

Perus-suomalaiset

KylläYhtään uutta tuulivoimasyöttö-tariffia ei enää tehdä. Irtisanoudumme EU:n ilmasto- ja energiatavoitteesta taakan jakoineen. Tuhat euroa tai vähemmän ansaitsevilta ei leikata.

KylläPutsataan ensin pöytä. Sovitaan sitten, mikä on valtion rooli ja vastuu kansalaisten hyvinvoinnista sekä yritysten toimintaedellytyksistä.

KylläEnsimmäiseksi on otettava Ely-keskuksilta valitusoikeus pois.Turhasta viivästyttämisestä korvausvastuu.

KylläValtiollisen rahoituksen hinta on historiallisen alhaalla, rakentamisessa on vapaata kapasiteettia ja öljyn hinta on kohdallaan.

KylläVain markkinaehtoisesti, ei valtion tukia. Turpeelta poistettava vero.

KylläOppisopimuskoulutusta on nostettava ammatillisen koulutuksen keskiöön. Mestari-kisällimallia hyödynnettävä osaamisessa.

RKP KylläJulkinen talous on saatava tasapainoon tulevan vaalikauden aikana.

KylläTyön verotusta tulisi keventää. Myös verotuksen progressiivisuutta on vähennettävä.

KylläYritysten työtaakkaa on kevennettävä kevyempien ja joustavampien normitusten kautta.

KylläNykyiseen liikenneverkkoon on panostettava. Liikennehankkeet tule ensisijaisesti rahoittaa budjetin puitteissa. Valtion infrayhtiöiden taseiden käyttöä rahoituksessa on kuitenkin mahdollista selvittää. Hallitus on jo tehnyt paljon infrainvestointeja.

KylläPäämääränä on korkea omavaraisuusaste ja turvattu, kilpailukykyinen energiansaanti yrityselämälle.

KylläOppisopimuskoulutusta on kehitettävä yhdessä työelämän toimijoiden kanssa.Yliopistoista työmarkkinoille nopeammin.

SDP EiSdp tavoittelee ensisijaisesti työpaikkoja säilyttävää ja uusia luovaa kasvua. Rakenteellisia uudistuksia pitää jatkaa.

EiMikäli veronalennuksiin on mahdollisuus, on se kohdennettava ensisijaisesti pieni- ja keskituloisille.

KylläHakemus- ja valitusruuhka on purettava, lupaprosessit tehtävä nopeiksi ja selkeiksi.

KylläLiikenteen sujuvuus on tärkeä osa vienti- ja kotimarkkinaketjun toimivuutta. SDP:llä ei vielä ole kantaa infrayhtiöiden taseiden hyödyntämiseen tässä tarkoituksessa.

KylläKotimaisen vähäpäästöisen uusituvan energian tarjontaa on lisättävä voimakkaasti.

EiErityisen tärkeää on huolehtia toisen asteen ja korkeakoulutuksen laadusta ja tarjonnasta sekä työttömyysuhan alla olevien osaamisesta.

Vasemmisto-liitto

EiLeikkaamalla emme pysty pienentämään julkisten menojen bkt-suhdetta, ainoastaan kasvulla.

EiVerotus tukee kasvua, kun se tasaa tuloeroja eri luokkien välillä.

KylläJos se tehdään parantamalla viranomaisten ja oikeuslaitoksen resursseja.

Ei ja kylläLiikenneväylien kuntoa on parannettava. Ei rahoitusta valtion infrayhtiöiden taseesta.

KylläOn tarjottava tukia tulevaisuuden puhtaille energiamuodoille.

EiOppisopimuskoulutusta pitää lisätä. Emme hyväksy ammattitutkintojen lyhentämistä kahteen vuoteen.

Vihreät EiTalouden kestävyysvaje ei korjaudu, vaikka kuinka vimmaisesti leikkaisimme.

EiVeroasteen lasku ei ole tässä taloustilanteessa realistista.

KylläTarpeetonta byrokratiaa on syytä karsia ja sujuvoittaa hallinnollisia menettelyjä.

KylläRaideverkossa on paljon parannettavaa. Valtionyhtiöiden taseiden käyttöä rahoituksessa voi tutkia.

KylläEnergiaomavaraisuuden nostaminen on keskeinen vihreä tavoite. Tuomme nyt 8 miljardilla eurolla energiaa ulkomailta.

Ei ja kylläOpiskeluajat sinänsä eivät ole ongelma Suomen työurille. Kyllä, koska hyvää ja monipuolista, käytännönläheistä koulutusta pitää lisätä.

Puolueiden talouteen liittyvät lupauksetPitääkö julkisia menoja

leikata seuraavalla hallituskaudella jopa viisi

miljardia euroa?

Pitääkö kokonaisvero-astetta alentaa ja kaikkien tuloverotusta keventää?

Pitääkö yritysten hallinnollista

taakkaa keventää ja lupaprosesseja

nopeuttaa?

Pitääkö liikenneväylien kuntoa parantaa ja investoinnit osaksi rahoittaa valtion infrayhtiöiden

taseita käyttäen (kauppakamarien esittämän mallin mukaisesti)?

Pitääkö Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta nostaa?

Pitääkö opiskeluaikoja lyhentää ja opintojen

käytännönläheisyyttä lisätä?

Keskusta Ei ja kylläTulevan vaalikauden tavoitteeksi pitää asettaa valtiontalouden todellisen alijäämän painaminen alle kahteen miljardiin euroon ja kuntataloudessa noin miljardiin euroon.

EiOhjenuorana pitää olla, että kokonaisveroaste ei ainakaan nouse. Mikäli liikkumavaraa löytyy, veronalennusten pitää kannustaayrittämiseen ja työntekoon

KylläKeskusta on sitoutunut turhan sääntelyn ja byrokratian purkamiseen. Lupien käsittelylle on saatava selkeät aikarajat.

KylläLiikennepolitiikan painopistettä on siirrettävä teiden, ratojen ja muiden väylien kunnossa- ja ylläpitoon. Keskusta esittää uutta välinettä, Infra Oy:tä.

KylläKeskustan energiapolitiikan keskeisin tavoite on uusiutuvan ja kotimaisen energian osuuden tuntuva lisäys. Ensi vaalikaudella käynnistettävä Hiiletön Helsinki 2025 –hanke.

KylläKeskusta esittää, että ammatillista koulutusta pitää tiivistää. Kaikessa pitää vahvistaa työelämälähtöisyyttä.Oppisopimus on muutettava koulutus- sopimukseksi.

Kokoomus KylläValtion ja kuntien menoja on sopeutettava. Päätöksiä tehtävä heti vaalikauden alussa.

KylläKokonaisveroastetta pitää alentaa ja kaikkien tuloverotusta kevennettävä.

KylläKyse on miljardiluokan kustannuksista, joiden poistaminen toisi työpaikkoja ja investointeja.

KylläLiikenneväylistä huolehtiminen onSuomen kilpailukyvyn turvaamista.

KylläViisaan energia- ja ilmastopolitiikan periaatteet ovat päästöttömyys, huoltovarmuus, kotimaisuus ja kustannustehokkuus.

KylläNuoria kannustettava nopeampaan valmistumiseen.Oppisopimuksen rinnalle myös koulutussopimus.

Kristillis-demokraatit

EiEmme sitoudu tässä vaiheessa 4–5 miljardin euron leikkauksiin. Sitoudumme julkisen sektorin menojen bkt-osuuden laskemiseen 50 prosenttiin.

EiJos tuloverojen alentamiseen ylipäätään on varaa, se pitää tehdä nostamalla verotettavan tulon alarajaa ja siirtymällä kohti perheverotusta.

KylläTämä on yksi kärkiteemoistamme.

KylläPuolue on sitoutunut 150 miljoonan euron lisäykseen väylien korjausvelan pienentämiseksi. Myös ulkomaisten tienkäyttäjien osallistuttava kustannuksiin.

KylläKannatamme kotimaisten uusiutuvien energialähteiden lisääntyvää hyödyntämistä.

KylläKorkeatasoisempaa koulutusta, joka paremmin vastaa työelämän tulevia tarpeita.

Perus-suomalaiset

KylläYhtään uutta tuulivoimasyöttö-tariffia ei enää tehdä. Irtisanoudumme EU:n ilmasto- ja energiatavoitteesta taakan jakoineen. Tuhat euroa tai vähemmän ansaitsevilta ei leikata.

KylläPutsataan ensin pöytä. Sovitaan sitten, mikä on valtion rooli ja vastuu kansalaisten hyvinvoinnista sekä yritysten toimintaedellytyksistä.

KylläEnsimmäiseksi on otettava Ely-keskuksilta valitusoikeus pois.Turhasta viivästyttämisestä korvausvastuu.

KylläValtiollisen rahoituksen hinta on historiallisen alhaalla, rakentamisessa on vapaata kapasiteettia ja öljyn hinta on kohdallaan.

KylläVain markkinaehtoisesti, ei valtion tukia. Turpeelta poistettava vero.

KylläOppisopimuskoulutusta on nostettava ammatillisen koulutuksen keskiöön. Mestari-kisällimallia hyödynnettävä osaamisessa.

RKP KylläJulkinen talous on saatava tasapainoon tulevan vaalikauden aikana.

KylläTyön verotusta tulisi keventää. Myös verotuksen progressiivisuutta on vähennettävä.

KylläYritysten työtaakkaa on kevennettävä kevyempien ja joustavampien normitusten kautta.

KylläNykyiseen liikenneverkkoon on panostettava. Liikennehankkeet tule ensisijaisesti rahoittaa budjetin puitteissa. Valtion infrayhtiöiden taseiden käyttöä rahoituksessa on kuitenkin mahdollista selvittää. Hallitus on jo tehnyt paljon infrainvestointeja.

KylläPäämääränä on korkea omavaraisuusaste ja turvattu, kilpailukykyinen energiansaanti yrityselämälle.

KylläOppisopimuskoulutusta on kehitettävä yhdessä työelämän toimijoiden kanssa.Yliopistoista työmarkkinoille nopeammin.

SDP EiSdp tavoittelee ensisijaisesti työpaikkoja säilyttävää ja uusia luovaa kasvua. Rakenteellisia uudistuksia pitää jatkaa.

EiMikäli veronalennuksiin on mahdollisuus, on se kohdennettava ensisijaisesti pieni- ja keskituloisille.

KylläHakemus- ja valitusruuhka on purettava, lupaprosessit tehtävä nopeiksi ja selkeiksi.

KylläLiikenteen sujuvuus on tärkeä osa vienti- ja kotimarkkinaketjun toimivuutta. SDP:llä ei vielä ole kantaa infrayhtiöiden taseiden hyödyntämiseen tässä tarkoituksessa.

KylläKotimaisen vähäpäästöisen uusituvan energian tarjontaa on lisättävä voimakkaasti.

EiErityisen tärkeää on huolehtia toisen asteen ja korkeakoulutuksen laadusta ja tarjonnasta sekä työttömyysuhan alla olevien osaamisesta.

Vasemmisto-liitto

EiLeikkaamalla emme pysty pienentämään julkisten menojen bkt-suhdetta, ainoastaan kasvulla.

EiVerotus tukee kasvua, kun se tasaa tuloeroja eri luokkien välillä.

KylläJos se tehdään parantamalla viranomaisten ja oikeuslaitoksen resursseja.

Ei ja kylläLiikenneväylien kuntoa on parannettava. Ei rahoitusta valtion infrayhtiöiden taseesta.

KylläOn tarjottava tukia tulevaisuuden puhtaille energiamuodoille.

EiOppisopimuskoulutusta pitää lisätä. Emme hyväksy ammattitutkintojen lyhentämistä kahteen vuoteen.

Vihreät EiTalouden kestävyysvaje ei korjaudu, vaikka kuinka vimmaisesti leikkaisimme.

EiVeroasteen lasku ei ole tässä taloustilanteessa realistista.

KylläTarpeetonta byrokratiaa on syytä karsia ja sujuvoittaa hallinnollisia menettelyjä.

KylläRaideverkossa on paljon parannettavaa. Valtionyhtiöiden taseiden käyttöä rahoituksessa voi tutkia.

KylläEnergiaomavaraisuuden nostaminen on keskeinen vihreä tavoite. Tuomme nyt 8 miljardilla eurolla energiaa ulkomailta.

Ei ja kylläOpiskeluajat sinänsä eivät ole ongelma Suomen työurille. Kyllä, koska hyvää ja monipuolista, käytännönläheistä koulutusta pitää lisätä.

Puolueiden talouteen liittyvät lupaukset

KAUPPAKAMARI 19

Pitääkö julkisia menoja leikata seuraavalla hallituskaudella jopa

viisi miljardia euroa?

Pitääkö kokonaisvero-astetta alentaa ja kaikkien

tuloverotusta keventää?

Pitääkö yritysten hallinnollista

taakkaa keventää ja lupaprosesseja

nopeuttaa?

Pitääkö liikenneväylien kuntoa parantaa ja investoinnit osaksi rahoittaa valtion infrayhtiöiden taseita käyttäen

(kauppakamarien esittämän mallin mukaisesti)?

Pitääkö Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta nostaa?

Pitääkö opiskeluaikoja lyhentää ja opintojen käytännönläheisyyttä

lisätä?

Keskusta Ei ja kylläTulevan vaalikauden tavoitteeksi pitää asettaa valtiontalouden todellisen alijäämän painaminen alle kahteen miljardiin euroon ja kuntataloudessa noin miljardiin euroon.

EiOhjenuorana pitää olla, että kokonaisveroaste ei ainakaan nouse. Mikäli liikkumavaraa löytyy, veronalennusten pitää kannustaa yrittämiseen ja työntekoon

KylläKeskusta on sitoutunut turhan sääntelyn ja byrokratian purkamiseen. Lupien käsittelylle on saatava selkeät aikarajat.

KylläLiikennepolitiikan painopistettä on siirrettävä teiden, ratojen ja muiden väylien kunnossa- ja ylläpitoon. Keskusta esittää uutta välinettä, Infra Oy:tä.

KylläKeskustan energiapolitiikan keskeisin tavoite on uusiutuvan ja kotimaisen energian osuuden tuntuva lisäys. Ensi vaalikaudella käynnistettävä Hiiletön Helsinki 2025 –hanke.

KylläKeskusta esittää, että ammatillista koulutusta pitää tiivistää. Kaikessa pitää vahvistaa työelämälähtöisyyttä.Oppisopimus on muutettava koulutus- sopimukseksi.

Kokoomus KylläValtion ja kuntien menoja on sopeutettava. Päätöksiä tehtävä heti vaalikauden alussa.

KylläKokonaisveroastetta pitää alentaa ja kaikkien tuloverotusta kevennettävä.

KylläKyse on miljardiluokan kustannuksista, joiden poistaminen toisi työpaikkoja ja investointeja.

KylläLiikenneväylistä huolehtiminen onSuomen kilpailukyvyn turvaamista.

KylläViisaan energia- ja ilmastopolitiikan periaatteet ovat päästöttömyys, huoltovarmuus, kotimaisuus ja kustannustehokkuus.

KylläNuoria kannustettava nopeampaan valmistumiseen.Oppisopimuksen rinnalle myös koulutussopimus.

Kristillis-demokraatit

EiEmme sitoudu tässä vaiheessa 4–5 miljardin euron leikkauksiin. Sitoudumme julkisen sektorin menojen bkt-osuuden laskemiseen 50 prosenttiin.

EiJos tuloverojen alentamiseen ylipäätään on varaa, se pitää tehdä nostamalla verotettavan tulon alarajaa ja siirtymällä kohti perheverotusta.

KylläTämä on yksi kärkiteemoistamme.

KylläPuolue on sitoutunut 150 miljoonan euron lisäykseen väylien korjausvelan pienentämiseksi. Myös ulkomaisten tienkäyttäjien osallistuttava kustannuksiin.

KylläKannatamme kotimaisten uusiutuvien energialähteiden lisääntyvää hyödyntämistä.

KylläKorkeatasoisempaa koulutusta, joka paremmin vastaa työelämän tulevia tarpeita.

Perus-suomalaiset

KylläYhtään uutta tuulivoimasyöttö-tariffia ei enää tehdä. Irtisanoudumme EU:n ilmasto- ja energiatavoitteesta taakan jakoineen. Tuhat euroa tai vähemmän ansaitsevilta ei leikata.

KylläPutsataan ensin pöytä. Sovitaan sitten, mikä on valtion rooli ja vastuu kansalaisten hyvinvoinnista sekä yritysten toimintaedellytyksistä.

KylläEnsimmäiseksi on otettava Ely-keskuksilta valitusoikeus pois.Turhasta viivästyttämisestä korvausvastuu.

KylläValtiollisen rahoituksen hinta on historiallisen alhaalla, rakentamisessa on vapaata kapasiteettia ja öljyn hinta on kohdallaan.

KylläVain markkinaehtoisesti, ei valtion tukia. Turpeelta poistettava vero.

KylläOppisopimuskoulutusta on nostettava ammatillisen koulutuksen keskiöön. Mestari-kisällimallia hyödynnettävä osaamisessa.

RKP KylläJulkinen talous on saatava tasapainoon tulevan vaalikauden aikana.

KylläTyön verotusta tulisi keventää. Myös verotuksen progressiivisuutta on vähennettävä.

KylläYritysten työtaakkaa on kevennettävä kevyempien ja joustavampien normitusten kautta.

KylläNykyiseen liikenneverkkoon on panostettava. Liikennehankkeet tule ensisijaisesti rahoittaa budjetin puitteissa. Valtion infrayhtiöiden taseiden käyttöä rahoituksessa on kuitenkin mahdollista selvittää. Hallitus on jo tehnyt paljon infrainvestointeja.

KylläPäämääränä on korkea omavaraisuusaste ja turvattu, kilpailukykyinen energiansaanti yrityselämälle.

KylläOppisopimuskoulutusta on kehitettävä yhdessä työelämän toimijoiden kanssa.Yliopistoista työmarkkinoille nopeammin.

SDP EiSdp tavoittelee ensisijaisesti työpaikkoja säilyttävää ja uusia luovaa kasvua. Rakenteellisia uudistuksia pitää jatkaa.

EiMikäli veronalennuksiin on mahdollisuus, on se kohdennettava ensisijaisesti pieni- ja keskituloisille.

KylläHakemus- ja valitusruuhka on purettava, lupaprosessit tehtävä nopeiksi ja selkeiksi.

KylläLiikenteen sujuvuus on tärkeä osa vienti- ja kotimarkkinaketjun toimivuutta. SDP:llä ei vielä ole kantaa infrayhtiöiden taseiden hyödyntämiseen tässä tarkoituksessa.

KylläKotimaisen vähäpäästöisen uusituvan energian tarjontaa on lisättävä voimakkaasti.

EiErityisen tärkeää on huolehtia toisen asteen ja korkeakoulutuksen laadusta ja tarjonnasta sekä työttömyysuhan alla olevien osaamisesta.

Vasemmisto-liitto

EiLeikkaamalla emme pysty pienentämään julkisten menojen bkt-suhdetta, ainoastaan kasvulla.

EiVerotus tukee kasvua, kun se tasaa tuloeroja eri luokkien välillä.

KylläJos se tehdään parantamalla viranomaisten ja oikeuslaitoksen resursseja.

Ei ja kylläLiikenneväylien kuntoa on parannettava. Ei rahoitusta valtion infrayhtiöiden taseesta.

KylläOn tarjottava tukia tulevaisuuden puhtaille energiamuodoille.

EiOppisopimuskoulutusta pitää lisätä. Emme hyväksy ammattitutkintojen lyhentämistä kahteen vuoteen.

Vihreät EiTalouden kestävyysvaje ei korjaudu, vaikka kuinka vimmaisesti leikkaisimme.

EiVeroasteen lasku ei ole tässä taloustilanteessa realistista.

KylläTarpeetonta byrokratiaa on syytä karsia ja sujuvoittaa hallinnollisia menettelyjä.

KylläRaideverkossa on paljon parannettavaa. Valtionyhtiöiden taseiden käyttöä rahoituksessa voi tutkia.

KylläEnergiaomavaraisuuden nostaminen on keskeinen vihreä tavoite. Tuomme nyt 8 miljardilla eurolla energiaa ulkomailta.

Ei ja kylläOpiskeluajat sinänsä eivät ole ongelma Suomen työurille. Kyllä, koska hyvää ja monipuolista, käytännönläheistä koulutusta pitää lisätä.

Puolueiden talouteen liittyvät lupauksetPuolueiden talouteen liittyvät lupauksetPitääkö julkisia menoja

leikata seuraavalla hallituskaudella jopa viisi

miljardia euroa?

Pitääkö kokonaisvero-astetta alentaa ja kaikkien tuloverotusta keventää?

Pitääkö yritysten hallinnollista

taakkaa keventää ja lupaprosesseja

nopeuttaa?

Pitääkö liikenneväylien kuntoa parantaa ja investoinnit osaksi rahoittaa valtion infrayhtiöiden

taseita käyttäen (kauppakamarien esittämän mallin mukaisesti)?

Pitääkö Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta nostaa?

Pitääkö opiskeluaikoja lyhentää ja opintojen

käytännönläheisyyttä lisätä?

Keskusta Ei ja kylläTulevan vaalikauden tavoitteeksi pitää asettaa valtiontalouden todellisen alijäämän painaminen alle kahteen miljardiin euroon ja kuntataloudessa noin miljardiin euroon.

EiOhjenuorana pitää olla, että kokonaisveroaste ei ainakaan nouse. Mikäli liikkumavaraa löytyy, veronalennusten pitää kannustaayrittämiseen ja työntekoon

KylläKeskusta on sitoutunut turhan sääntelyn ja byrokratian purkamiseen. Lupien käsittelylle on saatava selkeät aikarajat.

KylläLiikennepolitiikan painopistettä on siirrettävä teiden, ratojen ja muiden väylien kunnossa- ja ylläpitoon. Keskusta esittää uutta välinettä, Infra Oy:tä.

KylläKeskustan energiapolitiikan keskeisin tavoite on uusiutuvan ja kotimaisen energian osuuden tuntuva lisäys. Ensi vaalikaudella käynnistettävä Hiiletön Helsinki 2025 –hanke.

KylläKeskusta esittää, että ammatillista koulutusta pitää tiivistää. Kaikessa pitää vahvistaa työelämälähtöisyyttä.Oppisopimus on muutettava koulutus- sopimukseksi.

Kokoomus KylläValtion ja kuntien menoja on sopeutettava. Päätöksiä tehtävä heti vaalikauden alussa.

KylläKokonaisveroastetta pitää alentaa ja kaikkien tuloverotusta kevennettävä.

KylläKyse on miljardiluokan kustannuksista, joiden poistaminen toisi työpaikkoja ja investointeja.

KylläLiikenneväylistä huolehtiminen onSuomen kilpailukyvyn turvaamista.

KylläViisaan energia- ja ilmastopolitiikan periaatteet ovat päästöttömyys, huoltovarmuus, kotimaisuus ja kustannustehokkuus.

KylläNuoria kannustettava nopeampaan valmistumiseen.Oppisopimuksen rinnalle myös koulutussopimus.

Kristillis-demokraatit

EiEmme sitoudu tässä vaiheessa 4–5 miljardin euron leikkauksiin. Sitoudumme julkisen sektorin menojen bkt-osuuden laskemiseen 50 prosenttiin.

EiJos tuloverojen alentamiseen ylipäätään on varaa, se pitää tehdä nostamalla verotettavan tulon alarajaa ja siirtymällä kohti perheverotusta.

KylläTämä on yksi kärkiteemoistamme.

KylläPuolue on sitoutunut 150 miljoonan euron lisäykseen väylien korjausvelan pienentämiseksi. Myös ulkomaisten tienkäyttäjien osallistuttava kustannuksiin.

KylläKannatamme kotimaisten uusiutuvien energialähteiden lisääntyvää hyödyntämistä.

KylläKorkeatasoisempaa koulutusta, joka paremmin vastaa työelämän tulevia tarpeita.

Perus-suomalaiset

KylläYhtään uutta tuulivoimasyöttö-tariffia ei enää tehdä. Irtisanoudumme EU:n ilmasto- ja energiatavoitteesta taakan jakoineen. Tuhat euroa tai vähemmän ansaitsevilta ei leikata.

KylläPutsataan ensin pöytä. Sovitaan sitten, mikä on valtion rooli ja vastuu kansalaisten hyvinvoinnista sekä yritysten toimintaedellytyksistä.

KylläEnsimmäiseksi on otettava Ely-keskuksilta valitusoikeus pois.Turhasta viivästyttämisestä korvausvastuu.

KylläValtiollisen rahoituksen hinta on historiallisen alhaalla, rakentamisessa on vapaata kapasiteettia ja öljyn hinta on kohdallaan.

KylläVain markkinaehtoisesti, ei valtion tukia. Turpeelta poistettava vero.

KylläOppisopimuskoulutusta on nostettava ammatillisen koulutuksen keskiöön. Mestari-kisällimallia hyödynnettävä osaamisessa.

RKP KylläJulkinen talous on saatava tasapainoon tulevan vaalikauden aikana.

KylläTyön verotusta tulisi keventää. Myös verotuksen progressiivisuutta on vähennettävä.

KylläYritysten työtaakkaa on kevennettävä kevyempien ja joustavampien normitusten kautta.

KylläNykyiseen liikenneverkkoon on panostettava. Liikennehankkeet tule ensisijaisesti rahoittaa budjetin puitteissa. Valtion infrayhtiöiden taseiden käyttöä rahoituksessa on kuitenkin mahdollista selvittää. Hallitus on jo tehnyt paljon infrainvestointeja.

KylläPäämääränä on korkea omavaraisuusaste ja turvattu, kilpailukykyinen energiansaanti yrityselämälle.

KylläOppisopimuskoulutusta on kehitettävä yhdessä työelämän toimijoiden kanssa.Yliopistoista työmarkkinoille nopeammin.

SDP EiSdp tavoittelee ensisijaisesti työpaikkoja säilyttävää ja uusia luovaa kasvua. Rakenteellisia uudistuksia pitää jatkaa.

EiMikäli veronalennuksiin on mahdollisuus, on se kohdennettava ensisijaisesti pieni- ja keskituloisille.

KylläHakemus- ja valitusruuhka on purettava, lupaprosessit tehtävä nopeiksi ja selkeiksi.

KylläLiikenteen sujuvuus on tärkeä osa vienti- ja kotimarkkinaketjun toimivuutta. SDP:llä ei vielä ole kantaa infrayhtiöiden taseiden hyödyntämiseen tässä tarkoituksessa.

KylläKotimaisen vähäpäästöisen uusituvan energian tarjontaa on lisättävä voimakkaasti.

EiErityisen tärkeää on huolehtia toisen asteen ja korkeakoulutuksen laadusta ja tarjonnasta sekä työttömyysuhan alla olevien osaamisesta.

Vasemmisto-liitto

EiLeikkaamalla emme pysty pienentämään julkisten menojen bkt-suhdetta, ainoastaan kasvulla.

EiVerotus tukee kasvua, kun se tasaa tuloeroja eri luokkien välillä.

KylläJos se tehdään parantamalla viranomaisten ja oikeuslaitoksen resursseja.

Ei ja kylläLiikenneväylien kuntoa on parannettava. Ei rahoitusta valtion infrayhtiöiden taseesta.

KylläOn tarjottava tukia tulevaisuuden puhtaille energiamuodoille.

EiOppisopimuskoulutusta pitää lisätä. Emme hyväksy ammattitutkintojen lyhentämistä kahteen vuoteen.

Vihreät EiTalouden kestävyysvaje ei korjaudu, vaikka kuinka vimmaisesti leikkaisimme.

EiVeroasteen lasku ei ole tässä taloustilanteessa realistista.

KylläTarpeetonta byrokratiaa on syytä karsia ja sujuvoittaa hallinnollisia menettelyjä.

KylläRaideverkossa on paljon parannettavaa. Valtionyhtiöiden taseiden käyttöä rahoituksessa voi tutkia.

KylläEnergiaomavaraisuuden nostaminen on keskeinen vihreä tavoite. Tuomme nyt 8 miljardilla eurolla energiaa ulkomailta.

Ei ja kylläOpiskeluajat sinänsä eivät ole ongelma Suomen työurille. Kyllä, koska hyvää ja monipuolista, käytännönläheistä koulutusta pitää lisätä.

20 KAUPPAKAMARI

Kuuden negatiivisen kasvun vuoden jälkeen Kroatian talouden ennustetaan kasvavan hieman vuonna 2015 ja investointien uskotaan lisääntyvän vuonna 2016. Turismin merkitys kansantaloudelle on edelleen huomattava. Erinomainen sijainti ja osaava työvoima ovat Kroatian valttikortit. EU-jäsenyyden myötä tärkeitä uudistuksia on toteutettu, mutta niitä tarvitaan jatkossakin kasvun saavuttamiseksi. EU-integraatio avasi tien EU-rahastoihin. Kauppakamarit, Enterprise Europe Network ja Suomi-KIE kauppayhdistys verkottavat Kroatian markkinoista kiinnostuneita yrityksiä Suomessa.

Kroatia sijaitsee Adrianme-ren rannalla. Maa jakautuu kolmeen alueeseen: saaristojen rannikkoon, sisämaan alavaan

tasankoon ja näiden väliin jäävään metsien peittämään vuoristoon. Kroatian raja-naapureita ovat Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Serbia, Slovenia ja Unkari. Kroatia on ollut itsenäinen valtio vuodesta 1991 lähtien. EU:n jäsen Kroatiasta tuli 1. heinäkuuta 2013. Se on ensimmäinen Länsi-Balkanin maa, joka on saavuttanut EU-jäsenyyden. WTO:n jäsen Kroatia on ollut vuodesta 2000.

TURISMIN MERKITYS KANSANTALOUDELLE EDELLEEN HUOMATTAVAKroatia on kuuluisa kristallin kirkkaista vesistään ja tuhansista saaristaan. Herkulli-

nen keittiö ja kahvilakulttuuri ovat saaneet vaikutteita Italiasta. Alue kuului aikoinaan Venetsian tasavaltaan. Nykyisin Kroatia on toimiva markkinatalous.

Turismin merkitys kansantaloudelle on edelleen huomattava. Perinteinen metal-liteollisuus, teollisuuden sähkölaitteiden valmistus ja lääketeollisuus ovat Kroatian kilpailukykyisimpiä sektoreita. Kroatia vie elintarvikkeita, laivoja ja sähkölaitteita. Investoinnit turismiin, korkean lisäarvon tuottaviin aloihin, valmistus- ja jalostus-toimintaan ovat lisääntynee viime vuosina. Kroatia on ylpeä nuorista yrittäjistään, jotka tarjoavat tuotteitaan vientiin.

Kuuden negatiivisen kasvun vuoden jälkeen Kroatian talouden ennustetaan kasvavan hieman vuonna 2015 ja investointien us-

Kroatia panostaa yrittäjyyteen ja investointien hankintaan

kotaan lisääntyvän vuonna 2016. Kroatian haasteina ovat tehoton julkinen sektori, raskas työvoimalainsäädäntö ja monimut-kainen byrokratia. EU-integraatio on käyn-nistänyt tärkeitä uudistuksia, joita tarvitaan edelleen kasvun saavuttamiseksi. Seuraavat vaalit Kroatiassa pidetään vuonna 2016.

PIENET JA KESKISUURET YRITYKSET AVAIN ASEMASSAPienten ja keskisuurten yritysten osuus oli 99,6 prosenttia Kroatian yrityssektorista, 50 prosenttia bkt:sta, 44 prosenttia viennis-tä, 67 prosenttia työllisyydestä vuonna 2012. Kroatia pyrkii tarjoamaan yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön, jossa yritykset voivat kasvaa ja investoida. Inves-tointien edistämistä koskeva laki (Act on In-vestment Promotion) tukee tätä toimintaa. Yritys voi saada erilaisia etuisuuksia, mikäli

TEKSTI ANNE HATANPÄÄ KUVA PIXHILL

KAUPPAKAMARI 21

INVOICE-KAUPAN VALVONTAAN ON TULLUT HELMIKUUSSA TIUKENNUKSIA.

se sijoittaa minimissään 150 000 euroa ja työllistää vähintään 5 henkilöä kolmen vuoden kuluessa investoinnin toteutuksesta. Yritys voi saada erilaisia verohelpotuksia aina 10 toimintavuoteen asti. Laki tuli voi-maan syyskuussa 2014. Myös Kroatian pk-yritysten kehitystä käsittelevän strategian (the Croatian SME Development Strategy 2013 – 2020) tavoitteena on vahvistaa yritte-liäisyyttä ja parantaa yritysilmapiiriä.

EU-JÄSENYYS AVASI TIEN EU-RAHASTOIHINEU:n jäsenenä Kroatialla on mahdollisuus saada varoja EU:n rahastoista erilaisiin kehityshankkeisiin. Tulevien toiminta-vuosien 2013 – 2020 aikana EU-rahastoista on saatavilla miljardi euroa. Vuoden 2015 ohjelma on suuruudeltaan 280 miljoonaa euroa. Suomalaiset yritykset voivat hakea EU-rahoitusta, mikäli ne investoivat, valmistavat ja työllistävät työntekijöitä Kro-atian tuotanto- ja turismisektoreilla.

ERINOMAINEN SIJAINTI JA OSAAVA TYÖVOIMA KROATIAN VALTTIKORTTEINAKroatia sijaitsee logistisesti erinomaises-sa paikassa. Kroatian infrastruktuuri on moderni ja toimiva. Työvoima on korkeasti koulutettua, ja maassa on yli 200 erilaista liiketoiminta-aluetta valmiina investointeja varten. Työvoimakustannukset on vähäiset verrattuna Suomeen. Eri puolille Kroatiaa on perustettu One-Stop-Service –keskuksia, jotka auttavat investoijia.

22 KAUPPAKAMARI

Toimitko hallituksessa?

Tunnetko hallitus-

työskentelyn vastuut?

Jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö haastaa hallituksen osaamisen ja kasvattaa sen merkitystä yrityksen menestystekijänä.

HHJ Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssi soveltuu erinomaisesti hallitus-työskentelyn kehittämiseen. Se sopii hyvin hallitustyötä jo tekeville tai sitä harkitseville ja auttaa yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyös-kentelyä entistä paremmin.

Kymenlaakson kauppakamarin 15. HHJ-kurssi käynnistyy toukokuussa!

Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta ja työmuodot (raportointi strategiatyö jne.) erityisesti pk-yrityksen näkö-kulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta. Kurssi koostuu neljästä puolen päivän jaksosta (a 4h), joiden lisäksi on ryhmätyö (4-6 h) ja lukupaketti.

Ke 13.5. klo 12.45 – 17.30 Hyvä hallintotapaKe 20.5. klo 12.45 – 17.15 Hallituksen ja hallitustyön organisointiTi 26.5. klo 12.45 – 17.15 StrategiatyöTi 9.6. klo 12.45 – 19.00 Yrityksen talouden seuranta ja ohjausRyhmätyö suoritetaan jaksojen 3 ja 4 välissä (varaa kalenteristasi ke 3.6.2015).

Jäsenetuhinta 1300 euroa, normaalihinta 1900 euroa (+alv 24%).

Katso ohjelma www.kymichamber.fi ja ilmoittaudu 22.4. mennessä: jenna.lehtimaki@kauppakamari.fi tai 0440 296 112.

HHJ-kurssin suorittaneita jo yli5000 henkilöä

Koulutuksia yli20 paikkakunnalla

Koulutuksia yli30 vuodessa

HHJ-tutkinnon suorittaneita jo yli2100 henkilöä

Väitöstutkimus perheyritysten hallitustyöstä

Perheyrityksen hallitus osallistuu yrityksen toimintaan laajemmin kuin on totuttu ajattele-maan. Liiketoimintaan liittyvien päätösten lisäksi hallituksella on rooli myös yrityksen hallintajärjes-telmän luomisessa ja omistajien omistajuuttaan koskevien päätösten tekemisessä. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Tuuli Ikäheimosen LUT:n kauppatie-teiden alan väitöskirjasta.

Väitöskirjan mukaan hallituksen ja omistajuuden suhde näyttää olevan kaksisuuntainen. Omista-minen luo pohjan ja tarpeen hallituksen toimin-nalle. Hallitus puolestaan osallistuu omistamista koskevaan päätöksentekoon ja jopa yrityksen omistuspohjaa koskeviin ratkaisuihin.

Perheyrityksen hallitus ei ole staattinen hallin-tojärjestelmän osa, vaan se kehittyy jatkuvasti erilaisista ulkoisista ja yrityksen sisäisistä syistä johtuen. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin myös hallituksen roolia sukupolvenvaihdoksessa ja havaittiin, että hallitus voi erilaisin tavoin toimia niin liiketoiminnan, perheen kuin jatkajan tukena sukupolvenvaihdoksessa. Väitöskirjan tutkimustulosten perusteella halli-tusta voidaan hyödyntää pienissä ja keskisuurissa perheyrityksissä joustavana resurssina. Myös hallituksen ja operatiivisen toiminnan rajapinta näyttää joustavan. Perheyrityksen hallitus voikin ajoittain omaksua normaalisti operatiiviselle johdolle kuuluvia asiakokonaisuuksia, etenkin haasteellisissa tilanteissa, tai jos yrityksen sisäiset resurssit ovat tilapäisesti vähissä. Tutkimus nostaa esiin erilaisia syitä, joiden vuoksi hallitus kehittyy. Näitä ovat muutokset omis-tusrakenteessa, toimitusjohtajan persoona ja persoonallisuus sekä muutokset liiketoimintaan liittyvissä tilannetekijöissä, joilla on vaikutusta esimerkiksi kilpailutilanteeseen tai toimintaympä-ristöön. Hallitus mukautuu muutoksiin muok-kaamalla sekä koostumustaan, tehtäviään että toimintatapojaan. KTM Tuuli Ikäheimosen väitöskirja on jukais-tu yliopiston Acta Universitatis Lappeen-rantaensis -tutkimussarjassa numero 591, LUTPub-tietokannassa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-265-659-9 .

KAUPPAKAMARI 23

TEKSTI SANNA KRANJC GRAFIIKKA MARKUS LÄHDESMÄKI

Yli puolet PK-yrityksistä ei tee johdon seuraaja-suunnitteluaMitä tapahtuisi, jos yrityksesi toimitusjohtaja joutuisi onnettomuuteen tai päättäisi vaihtaa firmaa? Onko yrityksessäsi riittävästi varauduttu eläköitymisiin? Osataanko johtajavalinnoilla reagoida toimintaympäristön mullistuksiin? Peräti 53 prosentissa PK-yrityksistä nämä asiat eivät kuulu hallituksen agendalle.

JOHDON JATKUVUUS ON VARMISTETTU RIITTÄVIN SUUNNITELMIN VAIN NELJÄSOSASSA YRITYKSISTÄ

KESKUSKAUPPAKAMARIN ja kauppaka-marien valtakunnallinen PK-hallitusba-rometri tutki PK-yritysten hallitustyös-kentelyä sekä yritysten hallinnoinnin ja ohjauksen kehittymistä. Kyselyyn vastasi noin 1200 PK-yritystä ympäri Suomea.

Kyselyn mukaan yrityksissä ei kiinni-tetä riittävästi huomiota hallituksen kokoonpanon kehittämiseen ja johdon seuraajasuunnitteluun, sillä vain 25 prosentilla yrityksistä oli laadittuna yhtiön johtoa koskeva pitkän tähtäimen suunnitelma.

”Suhdannevaihtelut ja muutokset toi-mintaympäristössä edellyttävät usein uusiutumista yritysten toiminnalta. Yrityksillä tulisi olla riittävää herkkyyttä ennakoida myös johdon kehittämis-tarpeet eri tilanteissa. Seuraajasuun-nittelua ei pitäisi nähdä yksinomaan kriisivalmiutena vaan osana yrityksen strategista kehittämistä”, Keskuskaup-pakamarin lakimies Antti Turunen muistuttaa. Vain 25 prosentilla kauppakamarien PK-barometrin vastaajayrityksistä oli yhtiön johtoa

koskeva pitkän tähtäimen suunnitelma. 18 prosentilla yrityksistä seuraajasuunnitelma koski ainoastaan väliaikaisia kriisitilanteita. Sen sijaan peräti 53 prosentilla yhtiöistä seuraajasuunnittelu puuttui kokonaan.

SEURAAJASUUNNITELMA AINOASTAAN VÄLIAIKAISIIN KRIISITILANTEISIIN

YHTIÖN JOHTOA KOSKEVAN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA

EI JOHDON SEURAAJASUNNITTELUA 53%

25%

18%

TILASTO

24 KAUPPAKAMARI

KIRJANPITOLAIN UUDISTUS 2015 pohjautuu EU:n tilinpäätösdirektiiviin. Tule kauppakamarin koulutukseen päivittämään tietosi uuden tilin-päätösdirektiivin sisällöstä. Koulutus järjestetään sekä Kouvolassa että Kotkassa.

KOTKASSA KLO 9-11, Datariina, Heikinkatu 7KOUVOLASSA KLO 13-15, Sokos Hotel Vaakuna, Hovioikeudenkatu 2JÄSENHINTA 159 € + alv.

ILMOITTAUDU WWW-KYMICHAMBER.FI

UUSASIAKASHANKINNAN ABC

Toiveuusinta! Tule oppimaan miten eri konkreettisilla toimenpiteillä saat organisaa-tiollesi lisää kontakteja ja uusia asiakkaita! Jäsenhinta 289 € + alv.

AJANKOHTAISTA

VERONUMEROUUDISTUKSESTA

Uusi tiedonantovelvoite astuu voimaan 1.7. Päivitä tietosi!Jäsenhinta 229 + alv, ilmoittau-du huhtikuun aikana.

TYÖPAIKAN PAKOLLISET

HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT

Onko yrityksesi henkilös-tösuunnitelmat kunnossa? Koulutuksen avulla pystyt päivittämään lain velvoit-tamat työpaikan pakolliset henkilöstösuunnitelmat ajan tasalle. Koulutus järjestetään sekä Kotkassa että Kouvolassa. Jäsenhinta 289 € + alv

EXCEL 2013 TEHOKÄYTTÖÖN

Työelämälähtöisillä kursseilla kehität helposti omaa atk-osaamistasi ja tehostat työskentelyäsi Excelillä. Koulutus järjestetään 12. päivä Kotkassa ja 19. päivä Kouvolassa. Jäsenhinta 289 € + alv. Tule mukaan!

PROJEKTIT HALLINTAAN!

Koulutus sopii erinomaisesti projektienvetäjille ja projek-tipäälliköille tai muille, jotka tarvitsevat työssään projek-tinhallinta- tai projektiryhmän johtamisen taitoja. Jäsenhinta vain 289 € + alv.

KAUPPAKAMARIN SUURI

PALKKAPÄIVÄ!

Kaikki ajankohtainen verotuk-sesta ja työlainsäädännöstä, tule sinäkin mukaan! Jäsenhin-ta 289 + alv.

OSAAMISEN JOHTAMISEN ABC

Koulutuksessa opit johtamaan omaa ja muiden osaamista. Lisäksi saat keinoja, joilla saada osaamisesta entistä enemmän irti. Jäsenhinta 289 € + alv.

SOME BOOT CAMP

Opi käyttämään sosiaalista mediaa! Koulutuksen jälkeen osaat suunnitella somen toi-menpiteitä tavoitteellisesti ja toteuttaa ne myös käytännös-sä. Jäsenhinta 289 € + alv

KIRJANPITOLAKI UUDISTUU 2015

MAALIS HUHTI TOUKO

19 15 5

12

24

2319

2128

KALENTERI

KAIKKI KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT WWW.KYMICHAMBER.FI

Kirjanpitolaki uudistuu - koulutus sekä Kotkassa että Kouvolassa.

9.4.

KAUPPAKAMARI 25

Sananvapaus on perus- ja ihmisoikeus. Työsuh-teeseen liittyvät velvollisuudet voivat kuitenkin rajoittaa työntekijän tosiasiallista mahdollisuutta käyttää tätä oikeuttaan. Työsuhde perustuu luot-tamukseen ja työntekijän tulee välttää kaikkea sellaista toimintaa, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuudella vaadittavan menettelyn kanssa. Tämä lojali-teettivelvoite työnantajaa kohtaan on voimassa paitsi työaikana myös vapaa-ajalla. Työntekijän sananvapautta rajoittaa lisäksi työnantajan am-matti- ja liikesalaisuuksien ilmaisukielto.Edellä on käsitelty työnantajan mahdollisuutta kieltää tai jopa estää tietyille nettisivuille pääsy.

Kieltoa ei voi kuitenkaan ulottaa työntekijän vapaa-aikaan. Vaikka työnantajan laitteilla ja työaikana ei saisi käyttää esimerkiksi Faceboo-kia, saa työntekijä käyttää palvelua vapaasti omilla laitteillaan työajan ulkopuolella. Hänen tulee kuitenkin muistaa työsuhteesta johtuvat velvoitteensa myös vapaa-ajalla. Työnantajan arvosteleminen tai työasioiden julkinen käsittely sosiaalisessa mediassa voi rikkoa lojaliteetti- ja salassapitovelvoitteita. Luottamussuhteen rik-koutuminen saattaa oikeuttaa jopa työsuhteen päättämiseen. Pääsääntöisesti vaaditaan kuiten-kin aiempi varoitus vastaavasta menettelystä.

Lakimies Reetta Riihimäki, Helsingin seudun kauppakamari

Työnantaja voi työnjohto-oikeuden nojalla mää-rätä tietoverkkojensa käytöstä. Työnjohto-oikeu-den piiriin kuuluu esimerkiksi siitä päättäminen, minkä internetsivujen selailuun työnantajan verkkoyhteyttä saa käyttää. Työnantaja päättää myös työajan käytöstä eli vaikkapa siitä, saako internetiä ylipäänsä työaikana käyttää muuhun kuin työtehtävien hoitoon. Työnjohto-oikeuden ohella työnantajan määräysvaltaa tukee omis-tusoikeus. Työnantaja määrää omistamiensa

laitteiden, kuten työpuhelimien ja -tietokonei-den, käytöstä. Omistusoikeuteensa vedoten työnantaja voi määritellä mihin tarkoitukseen ja millä tavalla laitteita käytetään. Työntekijä puo-lestaan saa laitteet käyttöönsä tietyin ehdoin, joita hän sitoutuu noudattamaan. Ehdot tulisikin esittää työntekijälle etukäteen. Vastaavasti, jos sääntöjä muutetaan, olisi muutoksista syytä tiedottaa hyvissä ajoin.

Yhteistoimintalain mukaan sähköpostin ja tieto-verkon käytön yleiset periaatteet tulee käsitellä yhteistoiminnassa työnantajan ja työntekijöiden edustajien välillä (19 §). Neuvotteluvelvoite kos-kee säännöllisestä vähintään 30 työntekijää työl-listäviä työnantajia. Myös muissa kuin yhteistoi-mintalain soveltamisalaan kuuluvissa tai alle 30 hengen yrityksissä työnantajan on suunniteltava sähköpostin ja tietoverkon käytön periaatteet ja ennen päätöksentekoa varattava työntekijöille tai heidän edustajilleen tilaisuus tulla kuulluiksi. Kuulemisvelvoitteesta säädetään laissa yksityi-syyden suojasta työelämässä (21 §). Sähköpostin ja internetin käytön pelisäännöt voidaan laatia esimerkiksi kirjallisen ohjesäännön muotoon.

Samassa yhteydessä voidaan määritellä myös verkkoselailua koskevat säännöt.Työntekijöitä ei saa valvoa keräämällä tai katso-malla verkkoselailusta syntyviä tunnistetietoja. Tietosuojavaltuutettu on sen sijaan katsonut, että työnantaja voisi estää tietyille nettisivuille pääsyn. Lisäksi tietoverkon käyttösääntöjen noudattamista voidaan valvoa työnjohdollisin keinoin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos esimies huomaa työntekijän selailevan kiellettyä sivustoa, hän puuttuu asiaan. Ohjeiden vastai-sesta menettelystä voidaan antaa varoitus.

Internetin käyttö työsuhteessa

PELISÄÄNNÖT JA VALVONTA

SANANVAPAUS JA SOSIAALINEN MEDIA

KAUPPAKAMARI 27

JOTTA TYÖNANTAJA saisi verokannusteen, työnantajan on laadittava koulutussuunnitel-ma työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Yli 20 henkeä työllistävissä yrityksissä henkilöstö- ja koulutussuunnitel-ma on yhteistoimintalain mukaan pakollinen ja se käsitellään yhteistoimintamenettelyssä. Alle 20 henkilöä työllistävässä yrityksessä koulutussuunnitelman laatiminen on vapaa-ehtoista, mutta veroedun saaminen edellyt-tää koulutussuunnitelmaa. Koulutussuunni-telman tulee sisältää seuraavat asiat: • arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista sekä näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva koulutussuunnitelma henkilöstöryhmittäin

tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä • yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpi-tämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta• suunnitelman toteutuminen ja seuranta. Työnantajalle ei synny velvollisuutta koulut-taa koko henkilöstöä kolmea päivää vuodessa vaan koulutustarve voi koskea osaa henki-löstöä vuosittain. Koulutussuunnitelmassa ei tarvitse eritellä koulutustarvetta henkilöittäin vaan riittää, että tarpeet kartoitetaan esim. henkilöstöryhmittäin. Seuranta sen sijaan tulee tehdä työntekijäkohtaisesti.

VEROVÄHENNYKSEN MÄÄRÄ saadaan kertomalla keskimääräinen päiväpalkka koulutusvähennykseen oikeuttavien koulu-tuspäivien määrällä ja jakamalla se luvulla 2. Laskelman perusteena oleva keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla työttömyysva-kuutusmaksun perusteena oleva verovuoden palkkasumma keskimääräisellä työntekijä-määrällä ja jakamalla se 200:lla. Työnantajan on laadittava kirjallinen selvitys

laskentaperusteista, edellytysten täyttymises-tä ja koulutuspäivien pitämisestä työntekijä-kohtaisesti.Koulutuskorvauksen määrä on 10 % koulutus-päivien keskimääräisestä palkkakustannuk-sesta. Koulutuskorvauksen saamisen edelly-tykset ovat samat kuin verovähennyksessä. Koulutuskorvaus vähennetään työttömyysva-kuutusmaksusta.

AJANKOHTAISTA LAKIASIAA. Varatuomari, johtaja Paula Virri, Turun kauppakamari

VUODEN 2014 alusta voimaan tulleen osaamisen kehittämistä koskevan lainsää-dännön mukaan yritys voi saada ylimääräisen verovähennyksen elinkeinoverotuksessa kou-luttaessaan henkilökuntaa suunnitelmallisesti yrityksessä vahvistetun koulutussuunnitel-man mukaisesti. Vastaavasti työnantajat, jotka

eivät kuulu yritysverotuksen piiriin, voivat saada koulutuskorvausta, joka vähennetään työnantajan maksamasta työttömyysvakuu-tusmaksusta. Verovähennystä ja koulutus-korvausta voi saada maksimissaan kolmesta koulutuspäivästä työntekijää kohden vero-vuodessa.

Uusi koulutusvähennys pähkinänkuoressa

MIKÄ ON KOULUTUSVÄHENNYS?

MITEN VEROVÄHENNYS LASKETAAN?

MITÄ KOULUTUSSUUN-NITELMAN TULEE SISÄLTÄÄ ?

KIRJANPITO TYÖSUHDEASIAT SOPIMUSASIAT VEROTUS YHTIÖOIKEUS MUU YRITYSJURIDIIKKA

26 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA

SUHDANNEBAROMETRIN JULKISTUS ”Vuosi 2015 on yritysten näkökulmasta käynnistynyt vaatimattomasti. Positiivinen pilkahdus tulee teollisuudesta, jossa suhdanneodotukset ovat jo hieman parantuneet”, kertoi toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta suhdannebarometrin julkistustilaisuudessa 4.2. Pyhtäällä (kuva alla). Elinkeinoelämän tilanteesta ja lähitulevaisuuden näkymistä kuultiin Kymenlaakson kauppakamarin ja Elinkeinoelämän keskusliiton järjestämässä tilaisuudessa. Puhujavierainen Pasaatin kauppakaeskusjohtaja Sari Puhilas, EK:n johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala ja tehtaanjohtaja Olli-Pekka Reunanen Stora Enson Sunilan tehtaalta (kuva oikealla).

Kauppakamari ja EK ovat julkistaneet suhdannebarometrit yhteistyössä syksystä 2013 lähtien.

Valoa kohti olemme menossa, arvioi tehtaanjohtaja Olli-Pekka Reunanen omassa puheenvuorossaan.

MEDIA-AAMUKAHVIT DATARIINASSA

Kauppakamarin media-aamukahveilla kuultiin markkinointivinkkejä alkavalle vuodelle. Mukana mm. Timo Nisula Kouvolan Lakritsista, Ari Utriainen ja Maria Huttunen Nitro ID:stä ja Kai Savolainen Maikkarilta.

Vieraita valiokuntavalkeilla: Anne Pevkur Riihimäki-Hyvinkään kamarista ja Uljas Valkeinen Keski-Suomesta.

KAUPPAKAMARI 27

YHTEYSTIEDOT

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIHEIKINKATU 7PL 83, 48101 KOTKA

VARTIOTIE 3 45100 KOUVOLA

Puh. 05 229 6100kymichamber@kauppakamari.fi www.kymichamber.fifacebook.com/kymichambertwitter.com/K2KYMlinkedin.com

TOIMITUSJOHTAJA JOUKO LEHTORANTApuh. 0440 554 877jouko.lehtoranta@kauppakamari.fi

TOIMISTOPÄÄLLIKKÖVUOROTTELUVAPAALLA 1.4.-31.8.JAANA PIRTILÄpuh. 050 309 7451jaana.pirtila@kauppakamari.fi

YHTEYSPÄÄLLIKKÖNIINA HÄRKÖNENpuh. 050 348 4484niina.harkonen@kauppakamari.fi

KOULUTUSPÄÄLLIKKÖJENNA LEHTIMÄKI puh. 0440 296 112jenna.lehtimaki@kauppakamari.fi

VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ 20.3. SAAKKAANNEMARI BACKMAN puh. 0440 296 301annemari.backman@kauppakamari.fi

ASIAKASPALVELUSIHTEERIVT.TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ 1.4. ALKAENANU-AINO SAHARINENpuh. 040 596 4433anu-aino.saharinen@kauppakamari.fi

TOIMISTOSIHTEERI NOORA ÅKEpuh. 0440 296 113noora.ake@kauppakamari.fi

EK FOORUMI JA VALIOKUNTAVALKEAT KOUVOLAN UPSEERIKERHOLLA 28.1.2015

Kymenlaakson ensimmäisessä EK Foorumissa käsiteltiin mm. Venäjän tilannetta, yrityslinjauksia ja vaalitavoitteita. EK:lta puhujvieraina Pk -johtaja Jyrki Hollmén (vas) ja asiantuntija Timo Laukkanen.

Valiokuntien puheenjohtajat pohtivat valiokuntavalkeilla keinoja valiokuntatyön kehittämiseen. Paneelissa mukana vasemmalta Ari-Pekka Saari, Tiina Häyhä, Timo Heikkilä, Tomi Hautala ja Aku Pyymäki.

JOHTAJA,ONKO YRITYKSESI

DIGIAJASSA?Lähde liikkeelle helposti ja tee maksuton Digimittari – kuusitoista kysymystä, jotka pistävät ajattelemaan.

Huomaat, että digitalisaatio ei ole vain tekniikkaa tai muoti-ilmiöitä. Kyse on organisaation kyvystä uudistaa liiketoimintaa. Tämä asia jos mikä kuuluu nyt pöydällesi!

KAUPPAKAMARIN DIGITAALINEN POLKU -OHJELMA VAUHDITTAA YRITYKSIÄ DIGITALISAATIOSSA

Lisätietoja ohjelmasta ja vetoapua: Heikki Halme, Keskuskauppakamari, p. 040 590 1741, heikki.halme@kauppakamari.fi

DIGITAALINENPOLKU.FI/DIGIMITTARI