Oulun Kauppakamarilehti 4_10_net.pdfSatu Turunen OSOITTEENMUUTOKSET Oulun Kauppakamari/Anne Palosaari, [email protected], puh. 010 821 8802 TOIMITUS, TAITTO JA ILMOITUKSET

KauppakamarilehtiOu

lun

4 •2010

Pohjoisen investointibuumikahmii koulutettua väkeä

Kansallisesta lentokentästä kansainväliseksi kentäksi

Tehoa Saksan kauppaan

Vaalirahoitus entistänäkyvämmäksi

2 O u l u n K a u p p a k a m a r i l e h t i

O u l u n K a u p p a k a m a r i l e h t i 3

KauppakamariSitoutumaton elinkeinoelämän

äänenkannattaja Pohjois-Suomessa

JULKAISIJAOulun Kauppakamari

www.oulu.chamber.fi

PÄÄTOIMITTAJAJaakko Okkonen

VASTAAVA TOIMITTAJAArmi Lahdenkauppi

TOIMITUSNEUVOSTOKari Ahokas

Marianne Hirn

Harri Kynnös

Armi Lahdenkauppi

Timo Mehtälä

Alpo Ohtamaa

Sisko Sammallahti

Satu Turunen

OSOITTEENMUUTOKSETOulun Kauppakamari/Anne Palosaari,

[email protected],

puh. 010 821 8802

TOIMITUS, TAITTO JA ILMOITUKSETOulun Viestintätaito Oy

Ojakatu 2, 90100 Oulu

GSM 0400 683 257

Fax (08) 3120 413

[email protected]

PAINOJoutsen Median Painotalo

JAKELUYrityksiin Pohjois-Pohjanmaalla,

Kainuussa ja Lapissa

ISSN 1458-6002

4 / 2 0 1 0

Pääkirjoitus 5

Kansallisesta lentokentästä kansainväliseksi kentäksi 6-7

Pohjoisen suurinvestoinnit vaativat koulutettua väkeä 8-10

Pk-yrityksille mahdollisuuksia Saksan markkinoilla 12-13

Vaalirahoitus entistä näkyvämmäksi 15

Ernst & Young jatkaa vahvaa kasvua Oulussa 16-17

Vercco-hankkeella Venäjän markkinoille 18-19

Pohjois-Suomen Tilintarkastus pk-yrittäjien tukena 25 vuotta 20-21

Kari Rantsi sukeltaa sosiaalisen median pinnan alle 22-23

POHTO tarjoaa uusia eväitä johtamiseen 24-25

Maahanmuuttajista apu työvoimatarpeeseen 28-29

Osinkoverotus kiristynee! Miten jakaa varoja osakeyhtiöstä jatkossa? 30

Veroasiantuntijat koordinoivat verotuksen oikeellisuutta 35

Kansikuva: Kati Leinonen


OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU – OSAAMISELLA HYVINVOINTIIN

Tehdään irtiotto

Oulun kauppakamarialueen merkittävät elinkeinoalat ovat pitkään olleet metsä-, metalli- ja

elektroniikkateollisuus sekä kauppa, matkailu ja muut palvelut. Ne ovat tuoneet seudulle hy-

vinvointia työpaikkojen ja verotulojen myötä. Ns. kriisivuoden 2009 aikana alueen elinkeinot

tekivät noin 22 miljardin euron liikevaihdon, työllistivät noin 93 000 henkilöä, maksoivat näil-

le noin 3,3 miljardia euroa palkkaa, josta pidättivät veroluonteisia maksuja 1,2 miljardia. Iso-

ja lukuja, mutta näillä mahdollistetaan saman verran työpaikkoja julkisella sektorilla, sairaa-

loissa, kouluissa, virastoissa ja muissa yhteiskunnan palveluissa.

Olemassa olevien elinkeinojen rinnalle on hyvää vauhtia nousemassa uusia tukijalkoja. Niitä

ovat ainakin energia- sekä kaivos- ja kaivannaisteollisuudet. Seuraavien kymmenen vuoden ai-

kana on mahdollisuus nähdä pitkästä aikaa investointiaalto, joka työllistää alueen kaikenlaisia

yrityksiä ja tuo seudulle ennennäkemättömän kansainvälisen toiminnan. Nähtävissä on kan-

sainvälisyyden uusi nousu, jopa sata vuotta sitten ollut taso voidaan saavuttaa. Onko se sitten

oikea tavoite? Pitkään on pohdittu, mistä löytyy 90-luvun lopun kasvulle jatkoa. Sitä on haet-

tu vanhoista muisteluista, tehty historioita menestyksen tekijöistä ja arveltu, että samalla mal-

lilla taas loikataan uusille korkeuksille. Vähitellen on hyväksyttävä ajatus, että historian opit on

vain sulateltava ja katsottava eteenpäin.

Kauppakamarin tahtotilaa on syksyn aikana rakennettu sekä tulevia eduskuntavaaleja että pi-

dempää tähtäintä silmällä pitäen. Elinkeinoelämä tekee strategian, jolla se itse sitoutuu teke-

mään 2020 mennessä 22 miljardista 30 miljardia, sen seurauksena 93 000 työpaikkaa muut-

tuu 130 000 työpaikaksi. Tämä tarkoittaa yrityksille kovia, muttei pääsemättömiä haasteita. In-

vestoinnit uusille aloille mahdollistavat tämän; ydinvoima 4-6 Mrd €, lisäksi muut energiain-

vestoinnit, kaivosteollisuus satoja miljoonia, palvelualat miljardeja, samoin rakennusala. Jos

vain tahtoa on, tavoite on saavutettavissa. Kansainvälisyyttä reippaasti lisää, samoin tuotta-

vuutta, kuntareformiin lisää vauhtia, verotus kannustavaksi, myyntiin lisää tehoja, sovitut saa-

vutettavuusinvestoinnit toteutukseen – ja ennen kaikkea yhteen hiileen puhaltamista.

Koko Eurooppa, Suomi mukaan lukien tuskailee liian hitaan kasvun kanssa ja lisääntyvien val-

tion velkojen paineessa. Pohjoisella on nyt tuhannen euron mahdollisuus irtiottoon. Se tarkoit-

taa tekemisen lisäksi asenteiden korjaamista. Eripuraisuus roskiin ja avoimuutta reilusti lisää,

sillä emme voi olla lintukoto vain meille. Asenteen pitää olla: tervetuloa muualta, läheltä ja

kaukaa, oudot ja tutut. Elinkeinoelämän lisäksi jokaisen tahon aina Oulun yliopistosta, VTT:stä,

alueen ammattikorkeakouluista ja kunnista valtion alueyksiköihin pitää olla tekemässä yhteis-

tä hyvää.

Oulussa 9.11.2010

Jaakko Okkonen

Toimitusjohtaja

Oulun kauppakamari



käynnistää yhteistyö keskisen Suomen ja Lapinviemiseksi Keski-Euroopan markkinoille. Ontehtävä lujasti töitä, jotta voimme tukea Ouluunpanostavien lentoyhtiöiden menestymistä. Tämäedellyttää mm. kansainvälisiä yhteismarkkinoin-titoimia Keski-Eurooppaan. Toisaalta, jos yhteis-työn mahdollisuus jää nyt käyttämättä, voimmemenettää ainutlaatuisen tilaisuuden ja unohtaaLapin ympärivuotisen reittiliikenteen.

Helsinki-Vantaan rinnalleTällä hetkellä päivittäisiä reittilentoja on 24.Vuonna 2012 reittikirjo nousee noin 44 päi-vittäiseen vuoroon, kun tiedossa olevat lat-vialaisyhtiön 10 - 15 ilmoittamaa vuoroa jaNorwegianin neljä päivittäistä vuoroa otetaanhuomioon.Määrä on todennäköisesti jopa isompi, silläusean lentoyhtiön ratkaisuja Oulun osalta vastaodotellaan. Muun muassa Blue1 suunnitteleeOulu-Tukholma -reitin avaamista.- Reittimäärää merkittävämpää on ymmärtääkauttakulkuaseman rooli. Riikan lentoasema on

- Air Balticin päätös tarkoittaa sitä, että Ouluon osa lentoyhtiön strategista kasvua. Yhtiö si-joittaa Ouluun pysyvästi noin viisi konetta eliyhtiö hakee reitistön kasvua Oulusta käsin.Lentoasema ei kasva enää vain ympäröivän ta-lousalueen ja matkailullisen vetovoiman varas-sa, vaan nyt lentoyhtiöt kilpailevat Oulun lento-reiteistä, sanoo lentoaseman päällikkö PekkaMäntynen. Mäntysen mielestä lentoaseman roo-lin muuttuminen ei olisi ollut mahdollista ilmantalousalueen rohkeaa etunojaa, jolla lentoase-man kehittymistä on vahvistettu.- Tilanne ei voisi Pohjois-Pohjanmaan osaltaenää parempi olla, sillä Oulusta on kehittymäs-sä pohjoisen Skandinavian lentoliikenteen kes-kus. Nyt on syntymässä järjestelmä, joka edis-tää Oulun kehittymistä metropoliksi.1,5 miljoonan vuosittaisen matkustajamääränmahdollistava lentoaseman laajennus sekä yh-teistyö Oulun lentoaseman kauttakulkuliikenteenkehittämiseksi ovat vahva mahdollisuus turvatamyös ympärivuotinen Lapin lentoliikenne.- Meillä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus

Oulun lentoasema on varsin

nopeasti noussut uudelle

kehitystasolle, ja vilkas ko-

timaan asema kasvaa laa-

jennuksen ja Air Balticin

tekemän ratkaisun myötä

kansainväliseksi kauttakul-

kulentoasemaksi.

Kotimaan kentästä kansainvälis


kasvanut valtavaksi sen jälkeen, kun siitä tuliAir Balticin välittäjäasema. Pitkällä aikavälilläse antaa meillekin mahdollisuudet kasvaa mer-kittävään rooliin Helsinki-Vantaan rinnalle.Lentoasema kasvaa Mäntysen mukaan kolmivai-heisesti. Ensin tulee lisää kansainvälisiä reittejäetelästä Ouluun ja täältä jatkoyhteyksien kauttaLapin kentille. Pohjoinen ulottuvuus eli reitti-avaukset Venäjälle ja laajemmin koko Barentsinalueelle tulevat mukaan toisessa vaiheessa.-Ja kun riittävän kauaksi katsomme, niin Oulul-le voi avautua rooli Euroopan ja Aasian välises-sä liikenteessä.Hub-kentäksi pääsy merkitsee myös sitä, ettäuseat lentoyhtiöt alkavat kilpailla Oulun reiteis-tä. Ensimmäisenä Air Balticin syyskuisen pää-töksen jälkeen Oulun avauksesta on kertonutNorwegian Airlines, joka aloittaa neljä päivit-täistä Oulu-Helsinki-reittiä keväällä.-Tämän halpalentoyhtiön saapuminen tuo lip-pujen hintatason uudenlaiselle tasolle. Yhtiö onilmoittanut, että hintataso putoaa noin puoleennykyisestä, joten on odotettavissa, että osa van-

noutuneista junamatkustajistakin siirtyy lentolii-kenteen käyttäjiksi.

Terminaalin rakentaminen on alkanutLentoaseman laajennustyöt muokkaavat maise-maa kentän ympäristössä, ja uuden terminaalinrakentaminen etenee aikataulussa. Paikoitus-aluetyöt saadaan päätökseen marraskuun lop-puun mennessä. Asemataso on päällystettyja koneiden seisontapaikat saadaan käyttööntalveksi.- Aseman palvelurakennetta on pitkälti jo uu-distettu. Meillä on uusi kunnossapitotukikohtaja uusi kunnossapidon kalusto. Lennonjohtojär-jestelmä on modernisoitu, lentoasema on liitettykaukolämpöön sekä kunnalliseen vesijohtover-kostoon, Mäntynen toteaa.Pieni, mutta merkittävä uudistus oli myös se,että lentoasemalle pääsee nyt myös kevyen lii-kenteen väylää.

Tampereen yhteyden avaamisestaneuvotellaanTampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehi-tysyhtiö, Tredea tekee aktiivisesti työtä, jottaOulu – Tampere -yhteys avattaisiin uudelleen.

Oulun vaikutusalueen saavutettavuus paranee, muttaponnistuksia etenkin Oulusta pohjoiseen tarvitaan yhäOulun kauppakamarin kannanotossa 5.10. todetaan, että Oulun asema Arctic Gatewayna jatkaa vah-vistumistaan. Lentoaseman laajennus on menossa, Air Balticin ilmoitus 23.9. Oulun lentoaseman va-litsemisesta verkkoasemaksi sekä viimeaikaiset uutiset Finncomin ja Norwegianin puolelta kertovatsamansuuntaista viestiä. Lisäksi sekä Finnair että Blue1 lentävät useita kertoja joka päivä Oulu-Hel-sinki väliä. Tästä hyötyy erityisesti matkailu hyvin laajalla alueella Koillismaalta ja Kainuusta ranni-kolle saakka. Elinkeinotoiminnan yhteyksille ja samalla julkiselle sektorille tulee tarjolle lisää vaihto-ehtoja ja näin parempia mahdollisuuksia liike- ja neuvotteluyhteyksille sekä kotimaassa että ulko-mailla.Kipeä tarve on edelleen pohjoisen suunnassa, Oulusta pohjoiseen ei lennetä ollenkaan; talvisesonkinaKittilä ja Ivalo ovat potentiaalisia lentokohteita Oulusta. Onhan Oulu vasta puolessa välissä etelä-pohjoissuunnassa. Nykyisin hiihtokeskuksiin joudutaan menemään autolla, mikä merkitsee kokonaistapäivää tien päällä. Lentämällä selvittäisiin parissa tunnissa. Nyt on selkeä tarve vihdoinkin ratkaistalentosolmu Oulusta pohjoiseen.Lisäksi on jatkettava selvittelyjä Ruotsin ja Norjan suunnasta. Nykyisin Oulusta pääsee suhteellisenjoustavasti Pietariin ja Moskovaan Helsingin kautta. Silti suora yhteys on aina parempi, ja sitä on hy-vä pitää esillä jatkossakin. Myös Norjassa ja Murmanskissa on mielenkiintoisia kohteita ja myös toi-sinpäin Oulu ja sen vaikutusalue.

- Olemme neuvotelleet kahden operaattorinkanssa. Näistä molemmilla on valmius avatareitti nopeallakin aikataululla, jos vain kumppa-ni myynti- ja markkinointiyhteistyöhön löytyy,kertoo projektipäällikkö Mikko Salo Tredeasta.Puolalainen Jet Air lopetti lennot Oulun ja Tam-pereen välillä lentoja myyneen matkanjärjestäjäWingon maksuvaikeuksien vuoksi. Salon mu-kaan Jet Air olisi valmis jatkamaan lentoja, josse löytäisi uuden kumppanin.Mikko Salon mielestä Oulun ja Tampereen välil-lä tarvitaan kaksi päivittäistä lentoa. Yliopisto-ja it-kaupunkien välinen liikennöinti on koettutarpeelliseksi ja kannattavuuskysymyksiä selvi-tellään.- Nyt on vain edettävä maltillisesti, ja seutu-kunnissa on tehtävä töitä reitin puolesta.Tredean tekemissä selvityksissä on huomattu,että lentoaseman ulkomaan markkinoinninohella myös lentoyhteyksien markkinointi lähi-seudulle on tärkeää. Kartoituksissa nousi hyvinvahvasti esiin se, että matkustaja päättää yhäselkeämmin matkan kohteen lennon hinnan pe-rusteella.

Teksti: Hannele Lamusuo

Kuva: Arkkitehtitoimisto Karsikas Oy

seksi kauttakulkuasemaksi


Pohjoisen jätti-investoinnit kahmivat koulutettua väkeä

Oulun yliopisto ja OAMK valmistau

Pohjois-Suomeen suuntau-

tuu lähimmän vuosikymme-

nen aikana järeä investoin-

tibuumi. Vireillä on muun

muassa useita kaivoksia ja

ydinvoimalaitos.

Rahallisesti on kysymys jopa runsaasta parista-kymmenestä miljardista eurosta. Uusia työpaik-koja on parhaassa tapauksessa luvassa – lasku-tavasta riippuen – ehkä noin 15 000.Kaivosteollisuuden jyrkkä nousu on ollut näky-vissä jo muutaman vuoden ajan. Noin vuodenverran on puolestaan tiedetty, että Fennovoimasijoittaa voimalansa joko Simoon tai Pyhäjoelle.

Kaivosten ja ydinvoimalan rakentamisessa sekäniiden toiminnan pyörittämisessä tarvitaan hur-jasti eri alojen osaajia.Tähän tarpeeseen valmistautuvat Oulun yliopis-to ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu vastaa-maan.

Oulu Mining School käy mallistaKaivosalan reilusti kasvaneita koulutus- ja tut-kimustarpeita tyydyttääkseen Oulun yliopistopystytti vuonna 2008 Oulu Mining Schoolin(OMS). Se tarjoaa hyvän mallin myös varautu-miselle ydinvoimalan osaajatarpeisiin, arvioivatsekä Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen ettäOulun seudun ammattikorkeakoulun vararehtoriRisto Kimari.Alkunsa OMS sai vuonna 2005 Rovaniemelläpidetyssä FEM-tapahtumassa (FennoscandianExploration and Mining). Tuolloin oli jo näkyvis-sä kaivosteollisuuden ripeä virkistyminen ja yh-tä selvästi tiedossa se, että alan koulutus oliSuomessa ajettu suurelta osalta alas.- Mietimme siellä porukalla, jossa oli mukanaPohjois-Pohjanmaan liiton, Lapin liiton, Oulunyliopiston ja GTK:n edustajia, että miten kai-vosalan kaipaama koulutus saataisiin nopeastija tehokkaasti käyntiin, muistelee yli-insinööriLeena Yliniemi.

Verkostomainen toimintatapaRatkaisuksi tuli verkostopohjainen OMS, jonkatoiminnassa ovat mukana muun muassa Oulunyliopiston geotieteiden laitos sekä prosessi- jaympäristötekniikan osasto, yliopiston koulutus-ja tutkimuspalvelut KOTU, Geologian tutkimus-keskus, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakou-lu, Luulajan teknillinen yliopisto, Työterveyslai-

tos sekä joukko alalla toimivia yrityksiä.- Verkostomaisen toiminnan ansiosta saimmekoulutus- ja tutkimustoiminnan ripeästi pystyynja samalla käyttöömme parhaat osaajat eri yh-teistyökumppaneilta, kertoo Oulu Mining Schoo-lia johtava Yliniemi.OMS on rakentanut opiskelijoille erikoispakette-ja, jotka tuottavat geotieteiden laitokselta kai-vosalalle erikoistuneita geologeja sekä prosessi-ja ympäristötekniikan osastolta niin ikään kai-vosalalle erikoistuneita prosessi-insinöörejä. Li-säksi KOTU on täydennyskouluttanut sopivanpohjatutkinnon suorittaneita kaksivuotisessaGeoPros PD -ohjelmassa.Perusopintojaan OMS:ssä suorittaa noin kolme-kymmentä opiskelijaa. Täydennyskoulutuksessaon ollut runsaat kymmenen opiskelijaa. Nyt näi-den määrä kasvaa noin kahteenkymmeneenvii-teen ja samalla uusi koulutus muuttuu oppiso-pimuspohjaiseksi.

Vahvasti myös tutkimustaYli-insinööri Yliniemen mukaan OMS:n toimintakehittyy jatkuvasti ja laajenee entistä vahvem-


��

��

�� ! "#$%# ��&�� '� �(

��)�� *��+ *��,�� -�. ��*�/��,�� 0��*��&��

.��/�� 1�� 234#! 4!35 $"�� '� �(

tuvat osaajakysyntään min myös tutkimukseen.Mineraalitekniikan laboratorio alkaa olla jo val-mis. Kaivosalan innovaatioympäristö – jokamahdollistaa muun muassa rikasteen käsittelynminipilot-mittakaavassa – rakentuu käyttökun-toon vuoden kuluessa. Mineraalien analysointiinsoveltuva laboratorio on tarkoitus avata niin

ikään ensi vuoden lopulla. Suunnitelmassa onmyös rikastustekniikan professuurin saaminenOulun yliopistoon.- Vuoden kuluttua olemme täydessä iskussa. Sil-loin voimme tarjota perus- ja jatkokoulutusta jatehdä muun muassa vesi-, mineraali-, automaa-tio- ja rikastustutkimusta, sanoo Yliniemi.

Ydinvoimala haaste ja mahdollisuusYdinvoimalan tuloa Pohjois-Suomeen rehtoriLauri Lajunen luonnehtii yliopistolle suureksihaasteeksi ja mahdollisuudeksi. Yliopisto onaluksi kartoittanut sisäisesti tästä johtuvia kou-lutus- ja tutkimustarpeita. Tätä työtä peruste-taan jatkamaan työryhmä, jossa on edustajiayliopistosta, Fennovoimasta, Pohjois-Pohjan-maan liitosta ja Oulun kauppakamarista.-Katsomme yhdessä millaisia ja kuinka laajojaosaajatarpeita ydinvoimalalla on. Lisäksi selvi-tämme koulutuksen sisältöä, rahoitusta ja opiske-

1 0 O u l u n K a u p p a k a m a r i l e h t i

lijavalintoja, hän kertoo.Nyt on jo päätetty, että vuoden 2012 alussaOulun yliopisto aloittaa ydinvoimalan tarpeisiinsuunnitellun, puolitoista vuotta kestävän eri-koistumiskoulutuksen. Sen toteuttamisessa hae-taan yhteistyötä Aalto-yliopiston ja Lappeen-rannan teknillisen yliopiston kanssa. Myöhem-min selvitetään tarkemmin, kuinka ydinvoima-laitos huomioidaan teknillisen tiedekunnan ylei-sessä koulutustarjonnassa.Lajunen korostaa, että varsinaista ydinvoima-tekniikan koulutusohjelmaa tai tutkimustoimin-taa ei Ouluun ole järkevää perustaa. Sen sijaanOulussa voidaan antaa muiden alojen diplomi-insinööreille ydinvoimalan tarpeisiin räätälöityäerikoistumis-, muunto- ja täydennyskoulutusta– samalla konseptilla kuin Oulu Mining Schoo-lissa on hyväksi havaittu.-Lisäksi täytyy katsoa mitä nykyisestä koulutuk-sestamme voidaan käyttää ydinvoimalan raken-tamiseen ja pyörittämiseen. Meillähän on täälläesimerkiksi prosessi-, ympäristö-, säätö- ja au-tomaatiotekniikkaa sekä materiaali- ja te-räsosaamista. Kaikkia näitä kaivataan ydinvoi-malassa, huomauttaa Lajunen.

Koulutusta yhteistyössäOulun seudun ammattikorkeakoulun vararehtoriRisto Kimari korostaa niin ikään, että toistaiseksion meneillään kartoitus- ja selvittelyvaihe. Hänpainottaa myös yhteistyön merkitystä.-Ydinvoimala on valtava investointi, haaste ja pro-jekti. Kaikki pohjoissuomalaiset kouluttajat on saa-tava mukaan tukemaan sen toteuttamista.Kimari huomauttaa, että ydinvoimalan pystyttämi-nen ei suurelta osin poikkea muusta rakentamises-ta – työmaalla täytyy vain toimia ydinlaitoksentiukkojen standardien mukaisesti. Tässä mielessä

laitoksen ja sen vaatiman infrastruktuurin raken-nustöihin voi hyvin työllistyä suuret määrät erialoilta valmistuneita insinöörejä ja muita am-mattilaisia.Ammattikorkeakoulussa ei näillä näkymin aloitetasuoraan ydinvoimalan tarpeisiin räätälöityä koulu-tusta. Sen sijaan voimala otetaan huomioon esi-merkiksi silloin, kun opiskelijoita ohjataan opin-näytetöiden pariin.

Teksti: Kari Arokylä

Kuvat: Juha Sarkkinen, iStockphoto

Toiminnassa, rakenteilla ja suunnitteilla olevat kaivokset Pohjois-Suomessa

Suurikuusikko: kultaKevitsa: nikkeli, kupari, platinametallit

Pahtavaara: kulta

Mustavaara: vanadiini, titaani, rautaKaukua: platinametallit

Pyhäsalmi: kvartsi

Sotkamo: talkki

Talvivaara: nikkeli, sinkki, koboltti,mangaani, uraani

Sokli: fosfori, lantanoidit, niobiumKolari: rauta

Kemi: kromi

Hitura: nikkeliKaustinen: litium

Suhanko: platinametallit

Laivakangas: kulta

O u l u n K a u p p a k a m a r i l e h t i 1 1

TäsmäKoulutus – uutta osaamista henkilöstölle!

TäsmäKoulutus yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin räätälöity ammatillinen perus- tai lisäkoulutus. • tähtää ammattitaidon kehittämiseen• työnantajan maksuosuus 20 – 75 prosenttia• voidaan toteuttaa myös lomautusaikana

MuutosKoulutus – lähtijäisiksi muutakin kuin lämmintä kättä!

MuutosKoulutuksen avulla työnantaja voi auttaa taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä irtisanottuja työntekijöitään löytä-mään uuden ammatin tai työpaikan:

• tähtää työnhakuvalmiuksien ja osaamisen parantamiseen • työnantajan maksuosuus 20 prosenttia

Koulutuksissa on mahdollista suorittaa tutkinnon osia tai mahdollisesti jopa koko tutkinto. Koulutukset sopivat myös jul-kisen sektorin työnantajille. Saatavilla myös uusien osaajien rekrytoimiseen ja kouluttamiseen tarkoitettu RekryKoulutus.

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä lähimpään työ- ja elinkeinotoimistoon tai Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Lisätietoaantaa ryhmäpäällikkö Mari Tuomikoski, [email protected], puh. 044 436 8211 ja koulutuspäällikkö JoukoSarkkinen, [email protected], puh. 044 436 8026

Lisätietoa internetissä osoitteissa www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa ja www.mol.fi.

Yrityksissä tapahtuu jatkuvasti pienempiä ja suurempia muu-toksia. Teknologiset tai toiminnalliset muutokset voivat edel-lyttää yrittäjän ja työntekijöiden osaamisen perusteellista päi-vittämistä. Joskus työt loppuvat kokonaan ja silloin yritys voikantaa vastuuta henkilöstönsä tulevaisuudesta auttamallaheitä kouluttautumaan.Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimistot tarjoavat yri-tysten muuttuviin tilanteisiin koulutusohjelmia. Koulutuksetjärjestetään työnantajan ja ELY-keskuksen yhdessä suunnit-telemana, hankkimana ja rahoittamana. ELY-keskus kilpailut-taa koulutuksiin sopivan koulutuspalvelun tuottajan ja työnan-taja esittää koulutettavat työntekijät. Yrityksen maksuosuu-teen vaikuttaa mm. koulutusmuoto ja yrityksen koko.

Yrittäjä – ota askel eteenpäin!


maahantuojan tai edustajan kanssa. Suomalai-selle pk-yritykselle on vaikeinta löytää hyväkumppani Saksan markkinoilla toimimista var-ten. Juuri tässä kannattaa hyödyntää Saksalais-Suomalaista kauppakamaria, jonka yhtenä pää-tehtävänä on etsiä yrityksille sopivia yhteistyö-kumppaneita.Myös suurempien yritysten on mielekästä laajen-taa toimintaansa Saksan markkinoille sikäläisenkumppanin avulla, ennen kuin suunnittelee tytär-yhtiön perustamista Saksaan, vaikka kaupan-käynti olisikin saatu vauhtiin. Myös yrityksen perustamiseen ja sijaintipaikan valintaan liitty-vissä kysymyksissä kauppakamari voi auttaa.

RahoitusmahdollisuuksistaVaikka Suomen ja Saksan yrityskulttuurien välilläon tiettyjä eroja, ovat samankaltaisuudet kuiten-kin selvästi silmäänpistäviä. Luottamus toiseenosapuoleen on pitkäaikaisten liikesuhteiden pe-rustana saksalaisten ja suomalaisten yritystenvälillä. Kaupassa Saksan kanssa ei ole maariskiä,

Saksa on maailman neljänneksi suurin kansanta-lous. Sen bruttokansantuote on 2400 miljardiaeuroa, joka on 20 prosenttia Euroopan unioninbruttokansantuotteesta, mikä tekee maasta Eu-roopan talouden moottorin. Saksa on Suomenteollisuuden toiseksi tärkein vientimarkkina-alueja toiseksi tärkein tuontimaa.Saksassa, jossa on 82 miljoonaa asukasta, onmahdollista ansaita kilpailukykyisillä tuotteillahyvin. Markkinat ovat hyvin kilpaillut, mutta tar-joavat samalla myös menestyksen mahdollisuuk-sia. Ja se joka menestyy kilpailussa Saksanmarkkinoilla, menestyy muillakin markkinoillamaailmassa.

Saksan markkinoiden avaaminenTähän asti Saksan markkinoille ovat vientiä har-joittaneet pääasiassa suuret suomalaisyritykset,vaikka maa tarjoaa samat mahdollisuudet myöspk-yrityksille toimia saksalaisen teollisuuden ali-hankkijana tai sopimusvalmistajana. Tällöin onjärkevintä toimia yhteistyössä hyvän saksalaisen

Tehoa Saksan kauppaanjota täytyisi kattaa erityisin rahoitusmenettelyin.Yritysten käytettävänä ovat pankkien ja muidenrahoituslaitosten tarjoamat vientikaupan rahoi-tusmahdollisuudet.

Messut väylänä kansainvälistymiseenSaksa on maailman tärkein messumaa; noin kak-si kolmasosaa maailman suurimmista ja tärkeim-mistä messuista järjestetään Saksassa. Sikäläisil-lä messujärjestäjillä on vuosisatojen perinne jakilpailuvaltteina muihin maihin verrattuna erin-omainen sijainti keskellä Eurooppaa, ammatti-osaaminen, suhteellisen edulliset messuvuokrat,messujen kansainvälisyys ja nykyaikaiset messu-palvelut.Uudet markkinointikanavat tai suhdannevaihteluteivät ole kyenneet merkittävästi vähentämäänkansainvälisten messujen merkitystä. Messut tar-joavat erinomaisen tilaisuuden henkilökohtaiseentapaamiseen, uusien suhteiden solmimiseen sekäkilpailutilanteen arvioimiseen. Ne eivät ole enää


vain osto- ja myyntitapahtuma, vaan niiden merkitys trendien ja uutuuksienkatselmuksena korostuu.Saksan messuyhtiöt ovat vieneet messujaan myös muualle maailmaan jatärkeisiin kasvukeskuksiin, kuten Venäjälle, Lähi-itään, Kiinaan ja Intiaan.Tästä syystä juuri Saksan messut ovat erinomainen ponnahduslauta Euroo-pan ja koko maailman markkinoille. Kauppakamari edustaa Suomessa Ber-liinin, Hampurin, Hannoverin, Leipzigin ja Stuttgartin messuyhtiöitä.

Talousyhteistyö tärkeääOulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen korostaa Saksan jaSuomen välisen yhteistyön merkitystä.-Saksa-Suomi talouskolloquim pidettiin Oulussa 1995. Tilaisuus oli yksi siitätapaamissarjasta, joissa aiheina oli talous, koulutus ja kulttuuri. Hyvä ta-loustilanne 1990-luvun lopulla selätti monia hyvin alkaneita yhteishankkei-ta maidemme välillä, ja nousun myötä yhteistyön voimakkaampi edistämi-nen jäi, pahoittelee Okkonen. Hänen mukaansa käytännön tasolla on kuiten-kin koko ajan tehty arvokasta työtä, esimerkiksi koulu- ja tutkimusyhteis-työtä sekä oppilasvaihtoa.Okkonen kertoo, että jo 90-luvun alussa herännytyhteistyö Baden Württembergiin on ollut osa yhteistyöprosessia.-Baden Württembergin maapäiväpresidentti Peter Straubin vieraillessa Ou-lussa viime elokuussa sovittiin alustavasti, että uudelleen aktivoituminenmyös talouden alueella on nyt tärkeää. Elokuun tapaamisen yhteydessä vie-raille esiteltiin muun muassa kaivosteollisuuttamme ja energia-alaa. Talvi-vaara ja Fennovoima toimivat esimerkkeinä.-Saksa-Suomi talousyhteistyötä selkeästi kohdennetuilla aiheilla käsitelläänStuttgartissa paikallisen kauppakamarin kanssa käytävillä neuvotteluilla23.-24.11.2010. Ensimmäinen aihetapaaminen järjestetään ensi vuoden ai-kana ja sekin on alustavasti sovittu Stuttgartiin.-Kyse on molempia osapuolia kiinnostavista aiheista. Tavoitteemme on tii-vistää kanssakäymistä esimerkiksi vuosittaisin seminaarein, kokouksin taiasiantuntijaluennoin vuorotellen Suomessa ja Saksassa.

www.dfhk.fi

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus järjestää yhdessä Oulun kauppakamarin

kanssa Saksan alueen liiketoimintamahdollisuuksista kertovan tilaisuuden

26.11. Tilaisuus on tarkoitettu kansainvälistymällä kasvua hakeville pk-yri-

tyksille ja näiden sidosryhmille. Aamupäivän kestävä tilaisuus alkaa ELY-

keskuksen tiloissa klo 8.30. Aiheesta ”Menestyksekäs Saksan markkinoiden

avaaminen” luennoi varatoimitusjohtaja Mikael Helle Saksalais-Suomalai-

sesta kauppakamarista. Lisäksi kuullaan yrittäjien käytännön kokemuksia

kaupankäynnin aloittamisesta Saksan markkinoille.


Lue lisää: markinst.fi Voit tilata koulutusehdotuksenOulun toimipisteestämme Mauri Haloselta, puh. 040 566 9644,[email protected]

Ammattitaito on osaamista ja työkokemusta. Ammatti-identiteetti on näiden tunnistamista. Oikea koulutusratkaisu vahvistaa kaikkia. Yrityskohtaisella koulutuksella syntyy tunnistettava muutos.

Tunnistettava muutos.

VOIMAYRITYKSEN

ON SEN AMMATTILAISISSA

Kiitos työn tekijälle!

Kiitä ansiomerkillä. Haasteellinen työelämä on täynnä ansiomerkin arvoisia suorituksia.

Keskuskauppakamarin ansiomerkeillä yritys arvostaa ja kunnioittaa työn tekijän

kokemusta ja sitoutumista. Arvosta tekijää!

Aktiivista työtä suomalaisten yritysten hyväksi.

Lisätietoja puh. (09) 4242 6200 www.keskuskauppakamari.fi


sen nimeä saa julkaista. Yksityisyyden suoja koskee vain yksityishenkilöitä, min-kä vuoksi laki ei estä ehdokasta julkaisemasta muiden antamia pienempiäkinsummia, mutta julkaisematta jättämisestä voi kyllä sopia ehdokkaan kanssa.Uudet säännökset sisältävät myös tukikaton: puoluejärjestöjen tukikatto on 30 000 euroa. Ehdokas taas voi ottaa yhdeltä tukijalta korkeintaan 6 000 euroa.Tammikuun alusta puolueilla on ehdoton velvollisuus ilmoittaa saamansa tuetjokaisen kuukauden 15. päivään mennessä. Uudistuksen myötä on siis puo-lueissa siirrytty ajantasaisen tiedon jakamiseen, kun aiemmin tuki-ilmoituksettehtiin vaalien jälkeen, kuten ehdokkaat edelleen tekevät.Puolue- ja vaalirahoituslainsäädännön uudistus on Tarastin mukaan mediannostattaman vaalirahakohun myönteinen asia.- Nyt lainsäädännön taso on parempi kuin koskaan aikaisemmin.Vaalirahakohun negatiivisena seurauksena Tarasti pitää sitä, että se toi sala-myhkäisyyden leiman vaalirahoituksen ylle.- Tulevissa eduskuntavaaleissa yritysten suhtautuminen on varmasti kireämpääkuin aiemmin, mutta tilanne selkiytyy ajan myötä. Vaalirahoitusta on hankitta-va ja sitä on saatava jatkossakin, se on normaalia demokratiaa.

Ohjeita netistäPuoluekohtaiset tiedot vaalirahoittajista ilmoitetaan valtiontalouden tarkastusvi-raston nettisivuilla: www.vtv.fi. Tarkka osoite on vielä avoinna.Vaalirahoitusohjeita päivitetään vielä syksyn aikana. Ajantasainen ohjeistuslöytyy nettiosoitteesta: www.vaalirahoitusvalvonta.fi

Teksti: Hannele Lamusuo

Puolue- ja vaalirahoituslainsäädäntöä on

uudistettu ja selkiytetty. Uudet säännökset

tuovat vaalituen entistä näkyvämmäksi.

Uusi lainsäädäntö koskee jo kevään edus-

kuntavaaleja.

Julkisoikeudellisia yhteisöjä, kuten kauppakamareja koskeva rahoitussään-nöstö on yksiselitteinen:- Puolue tai ehdokas ei saa vastaanottaa julkisoikeudelliselta yhteisöltäminkäänlaista tukea lukuun ottamatta toimitilojen käyttöä ja normaaliavieraanvaraisuutta, kertoo Lauri Tarasti, joka johti vaali- ja puoluerahoi-tustoimikuntaa ja julkaisi vaalirahoituksesta oppaan syksyllä.Vieraanvaraisuutta ovat esimerkiksi kahvitarjoilu ja vähäiset muistolahjat,mutta esimerkiksi vaalikampanjaan liittyvän seminaarilipun myyminenkauppakamarille on lain vastaista.

Tukikatto uusi asiaYritykset voivat edelleen tukea yksittäisiä edustajia tai puolueita. Vähin-tään 1500 euron tuki ja sen antaja on aina julkaistava.- Jos nimeään ei halua julkisuuteen, voi yksityishenkilö antaa tukea sää-dettyä summaa vähemmän, tai yritys asettaa tuen ehdoksi sen, ettei yrityk-

Vaalirahoitus entistä näkyvämmäksi


Ernst & Youngin Oulun aluetoimiston johtajanatoimii KHT Jari Karppinen. Oulun Ernst & Youn-gin palveluvalikoima käsittää perinteisten tilin-tarkastus- ja neuvontapalvelujen lisäksi välittö-män ja välillisen verotuksen asiantuntijapalve-luja, Venäjä-asiantuntijapalveluja, liikejuridiikanpalveluja sekä ulkomaankomennusten hallinto-palveluja.Oulussa ja Oulun toimiston alaisuuteen kuulu-vissa Kajaanin ja Ylivieskan toimistoissa asiak-kaita palvellaan yhteensä 32 ammattilaisenvoimin. Heistä Oulussa on kuusi KHT-tilintar-kastajaa, yksi JHTT-tilintarkastaja, yksi Venäjänliiketoimintojen asiantuntija sekä seitsemän ve-roasiantuntijaa ja neljä liikejuridiikan asiantun-tijaa. Toimisto on panostanut vahvaan rekrytoin-tiin, jonka ansiosta asiantuntijajoukko on vah-vistunut erityisosaajilla. Heistä tuoreimpia ovatVT Pirjo Vaarala välittömän verotuksen asian-tuntija, VT Ulla Riekki yritysjuridiikka- ja työoi-

Liikkeenjohdon ja taloushal-

linnon asiantuntijayritys Ernst

& Young Oy jatkaa vahvaa

kasvuaan Oulussa ja mark-

kinajohtajana Pohjois-Suomen

talousalueella.

Es

itte

ly

yrityskaupat ja työoikeus.-Asiantuntijan tehtävä on tukea yrityksiä muu-tostilanteissa, joita ne kohtaavat niin lainsäädän-tötyyppisten ulkoisten tekijöiden vaikutuksestakuin tilanteissa, jotka ovat lähtöisin yrityksestäitsestään. Tyypillisiä esimerkkejä jälkimmäisistäovat mm. sukupolvenvaihdos, muu yritysjärjeste-ly tai kansainvälistyminen. Asiantuntijaa käyttä-mällä yritys voi välttää myöhemmin kalliiksikinosoittautuvia virheitä tai saada aikaan suoranai-sia säästöjä, Karppinen muistuttaa.-Taloushallinnon eri osa-alueet monimutkaistu-vat jatkuvasti ja pienten yritysten mahdollisuu-det olla ajan tasalla alati kehittyvästä lainsää-dännöstä ovat rajalliset. Tilanteissa, joissaasiakkaamme tarvitsevat taloudellista, verotuk-sellista tai juridista apua Suomen rajojen ulko-puolelta, hyödynnämme Ernst & Youngin katta-vaa kansainvälistä asiantuntijaverokostoamme.Koordinoimme tarvittaessa koko toimeksiannon

keusasiantuntija sekä KHT Pirjo Kytösalmi tilin-tarkastus ja IFRS-asiantuntija. Johtaja JariKarppinen kertoo, että toimintaa on hiljalleenlaajennettu asiakkaiden tarpeiden mukaan jalaajentuneesta tarjonnasta on saatu erittäinmyönteistä palautetta.Kajaanissa Ernst & Youngilla on erittäin vahvamarkkinajohtajuus. Toimistossa työskentelee KHTEero Huusko apunaan toinen tilintarkastaja.KHT Ari Tauriaisen vetämä viiden henkilön ta-loushallinnon asiantuntijayksikkö Rovaniemelläon tilintarkastusalan vahvin yksikkö Lapissa.

Asiantuntija tukena muutos-tilanteissaJari Karppinen kertoo, että Oulun toimistossa ontaloushallinnon palveluiden ohella kattavat ve-ro- ja liikejuridiikan palvelut. Hän lisää, ettäerityisosaamisaluetta ovat mm. erilaiset yritys-järjestelyt, niiden suunnittelu ja toteuttaminen,

Ernst & Youngin Oulun toimisto, m


Oulusta tai etsimme asiakkaalle tehtävään sopi-vat yhteyshenkilöt ulkomailta.

Erityisosaamista vaativiin verokysymyksiinVeroasiantuntija, KTM Pirkko Hiltunen toteaa,että Oulun toimiston seitsemän veroasiantunti-jan ryhmä mahdollistaa suurtenkin kokonai-suuksien hallinnan.-Lisäksi näin suuressa asiantuntijakeskittymässäon mahdollisuus erikoistumiseen, minkä ansiostavoimme tarjota asiakkaillemme paikallisesti myöserityisosaamista vaativia veropalveluja. Asiantun-tijoidemme vankka alan kokemus varmistaa myöstoimeksiantojen tehokkaan hoitamisen.

Tyypillistä työpäivää ei oleLakipalveluiden osalta VT Kirsi Putkonen kertoo,että työ Ernst & Youngilla on monipuolista jahaastavaa.

-Aamulla töihin tullessaan voi päästä keskelleyritysjärjestelyä tai mielenkiintoista sopimusku-viota. Tyypillistä työpäivää ei siis ole. Juristim-me palvelevat asiakkaitamme liikejuridiikankaikilla osa-alueilla, vaikkakin kaikilla neljälläveroasiantuntijallamme on tiettyjä painopiste-ja erikoistumisalueita. Vain riittävän laaja-alai-sella osaamisella pystymme vastaamaan asiak-kaiden tarpeisiin, Putkonen toteaa.Ernst & Youngin asiakkaina on muiden ohellaOulun seudun listattuja yhtiöitä, joita palvellak-seen Oulun toimisto on viime vuosina erityisestipanostanut asiantuntijoidensa IFRS- eli kan-sainvälisten laskentastandardien osaamiseen.Valtaosa asiakaskunnasta on kuitenkin yrittäjä-vetoisia tai perheomisteisia pieniä ja keskisuu-ria yrityksiä.

Lisätietoa: puh. 040 770 [email protected], www.ey.com/fi

onipuolinen taloushallinnon osaaja

Ernst & Youngin Oulun toimisto on

rekrytoinut ahkerasti uusia erityis-

asiantuntijoita joukkoonsa. Kuvassa

vasemmalta VT Kirsi Putkonen, KHT

Pirjo Kytösalmi, KTM Pirkko Hiltunen

ja VT Pirjo Vaarala (oik.) johtajansa

KHT Jari Karppisen kanssa.

Ernst & Young on johtava maailmanlaajui-

nen tilintarkastuksen, verokonsultoinnin,

yritysjärjestelyiden, liikkeenjohdon konsul-

toinnin ja liikejuridiikan asiantuntija. Yhtei-

set arvot ja vahva sitoutuminen laatuun

muodostavat perustan 141 000 ammattilai-

semme kansainväliselle yhteistyölle. Suo-

messa Ernst & Youngilla on henkilöstöä yli

600 ja toimipisteet 24 paikkakunnalla.

Asiakkaat vaihtelevat pienistä, kotimarkki-

noilla toimivista yrityksistä ja yhteisöistä

monikansallisiin suuryrityksiin.

Vaikutamme henkilöstömme ja asiakkaidem-

me sekä meitä ympäröivän yhteiskunnan

kasvuun ja kehitykseen tunnistamalla mah-

dollisuudet ja tukemalla tavoitteiden toteut-

tamisessa.


Vercco-hanke tähtää Venäjänmarkkinoille

Petri Luukkonen, projektikoordinaattorit Marja Honkala ja Antti Moilanen haluavat virtaa verkkokauppaan.

Pohjoissuomalaiset yritykset tähyävät verkko-kaupassa voimallisesti Pohjois-Skandinaviaan,Luoteis-Venäjälle ja erityisesti Pietarin suun-taan. Marraskuun alkupuolella joukko Oulunseudun yrityksiä vieraili Pietarissa ja tapasisiellä sikäläisiä verkkokaupasta kiinnostuneitayrityksiä sekä alueen talousvaikuttajia.Joulukuussa pannaan vielä paremmaksi. TuolloinOulussa on kansainvälinen verkkokauppatapah-tuma, joka koostuu seminaarista, työpajatyös-kentelystä ja match making -tilaisuudesta. Ta-pahtumaan tulee vieraita Suomen lisäksi mm.Venäjältä.- Äskettäin meillä valmistui selvitys siitä, mitenpohjoissuomalaiset yritykset tavoittavat parhai-ten Pietarin markkinat verkkokauppaa hyödyn-

täen, kertoo viime keväänä käynnistyneenVercco-hankkeen projektipäällikkö Petri Luuk-konen Ouluseutu Yrityspalveluista.Selvitys osoittaa, että Venäjän sisäinen verkko-kauppa on kohtalaisen kehittynyttä, mutta ulko-maisia toimijoita on vielä vähän eikä infra oletätä ajatellen valmiina. Luukkosen mukaanverkkokaupassa kannattaa sopivassa vaiheessaetabloitua Pietariin.-Oulun seutu haluaa olla Suomen ykkönenverkkokaupan kehittämisessä. Tähän on myösrealistiset edellytykset.Mikään muu seutu ei ole satsannut näin voi-makkaasti verkkokauppakeskittymän kehittämi-seen. Tässä mielessä Oulun verkkokauppahankeon ainutlaatuinen Suomessa.

Verkkokaupan kehittäminen on myös Oulunelinkeinostrategian painopistealueita. Verkko-kauppa on niin ikään ns. bisnesenkelien mielen-kiinnon kohteena.

Miten sitten yritys pääsee mukaan?-Aluksi oikeastaan hyvä tuote ja toimiva liike-idea sekä ennen kaikkea innostus riittävät. Läh-demme sitten miettimään verkkokauppasuunni-telman yksityiskohtia, Luukkonen vastaa.

Kenelle verkkokauppa sopii? - Yllättävän monelle. Kyse on enemmänkin kon-septin laadinnasta. Skaala on laaja ja sopii sekätuote- että palvelupuolelle. On tuotteita ja pal-


veluja, joiden koti- tai aluemarkkinat ovat pienet, mutta globaalisti toi-mien tilanne onkin jo aivan toinen. Verkkokaupan etuja on, että asiakkaatvoi tavoittaa vaivattomasti ja pienin kustannuksin.Oulun seudulta löytyy jo menestystarinoita ja esimerkkejä onnistuneestaverkkokaupasta. Näitä ovat mm. erätuotteet, sairaalan ensiaputuotteet,lemmikkieläinharrastukseen liittyvät tarvikkeet ja välineet sekä matkailu-tuotteet ja palvelut.Petri Luukkonen korostaa, että verkkokauppaa ei pidä käydä ikään kuintoisella kädellä silloinkaan kun perustoiminta on ns. kivijalkakauppaa.Myös verkkokauppaan pitää investoida kunnolla ja se pitää ottaa tosis-saan. On käytännön esimerkkejä siitäkin, että yritys aloitti verkkokaup-piaana ja perusti kivijalkakaupan menestyksen siivittämänä.- Pitää muistaa, että verkkokauppa ei ole aina verkossa ostamista luotto-kortin avulla. Ostospäätös tapahtuu kyllä usein verkossa, mutta itse kaup-pa hoituu käytännössä perinteisin tavoin.Luukkosen mukaan on erittäin tärkeää, että asiakas löytää verkostaetsimänsä palvelun. Vercco-hankkeessa keskitytään myös hakukone-optimointiin.

Miten yritys hyötyy Vercco-hankkeesta?Yritys voi saada Vercco-hankkeesta esimerkiksi 2-4 viikkoa kestävän spar-rauksen vercco-toimijoiden kanssa. Yritys voi saada myös neuvoja verkko-kaupan toteutukseen tai kehittämiseen sopivan kumppanin kanssa. Apualöytyy niin ikään markkinointiin, tuotekuvaukseen ja logistisiin kysymyksiin.- Ennakkoluulottomimmat ovat lähteneet mukaan parhaiten. Ei ole kyseyrityksen koosta, Luukkonen kertoo.Vercco-hanketta hallinnoi Ouluseutu Yrityspalvelut. Mukana ovat myös VTT,Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, Oulu Innovation Oy, Oulun kaupungin tekni-nen keskus, Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, alueenkunnat sekä yrityksistä Itella ja Kaleva.Oulun Laanilaan on nousemassa verkkokauppakeskuksena palveleva kes-kittymä hyvien kulkuyhteyksien varrelle.

Lisätietoja: www.vercco.fi

Teksti ja kuvat: Osmo Knuutinen

Finnkinon

Yrityksen käyttöön:

• Omalle henkilöstölle, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille• Yritysjoululiput à 8,25 (minimitilaus 50 kpl)• Liput voimassa 25.12.10 - 25.08.11• Lisäksi tarjolla Elokuvaherkkulippu à 3,50

• Perheelle, kummitytölle tai poikaystävälle• Joululahjaliput 4 kpl yht. 34,- (à 8,50)• Joululahjaliput voimassa 25.12.2010 - 3.5.2011• Pukinkonttiin myös popcornit 4 kpl yht. 8,- (à 2,- / 3 litraa)

Lisätiedot www.finnkino.fi tai Yritysmyynti (09) 1311 9205 (pvm), arkisin klo 9-16

Itselle:

www.finnkino.fi

Projektipäällikkö Petri Luukkosen mukaan Oulun seutu

on maamme kärkeä verkkokaupan kehittäjänä eri alojen

osaajien yhteistyön tuloksena.


Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy

Pk-yritysten kumppanina 25 vuotta

Pohjois-Suomen Tilintarkastus

Oy juhlisti syyskuun puolivä-

lissä 25-vuotistaivaltaan

Maikkulan Kartanossa yhdes-

sä asiakkaiden ja yhteistyö-

kumppaneiden kesken.

Juhlassa kuultiin muun muassa Keskuskauppaka-marin varatoimitusjohtajan Pauli K. Mattilanluento yritysten ja näiden omistajien verotukses-ta jatkossa.Revisioneuvos Jaakko Reiniharju halusi tervetu-liaispuheessaan vain hipaista yrityksen historiaa,

sillä katseet on suunnattu tulevaisuuteen. Pää-sääntöisesti pk-yrityksiä palvelevan yrityksen toi-minta käynnistyi seitsemän yhtiömiehen voiminavoimena yhtiönä. Kymmenen toimintavuodenjälkeen yhtiö muutettiin osakeyhtiöksi verolain-säädännön muutosten vuoksi.-Yhtiön perustajajäsenistä on lisäkseni yhä mu-kana KHT Simo Salonen. Sukupolvenvaihdosasiatovat meilläkin olleet ajankohtaisia ja toiminnassaon mukana Simo Salosen poika, KHT Timo Salo-nen sekä perustajajäsenemme Anja Karppinen-Koposen tytär Anne Karppinen-Salonpää ja puo-liso Kari Salonpää.

Verotuksen kannustavuuslisää yrittäjyyttäJaakko Reiniharju nosti avauspuheessaan esillepaljon puhutun aiheen, yritysverotuksen uudista-misen.-Hallitusten ohjelmissa sanotaan 2000-luvun hy-vinvointiyhteiskunnan olevan osaamista korosta-vaa sekä työntekoon ja yrittämiseen kannustavaa.Meillä julkistetussa yrittäjyyden politiikkaohjel-massa kansalaisia kannustetaan yrittäjäuralle jaaloitus- ja kasvuvaiheessa olevien pienten ja kes-kisuurten yritysten toiminnan edistämiseen, Rei-niharju muistutti ja lainasi Helsingin kauppakor-keakoulun professori Jarmo Leppiniemen sanoja:-Ainoa konsti edistää yrittäjyyttä on verotuksenkannustavuuden lisääminen. Yhtiöveron hyvitys-järjestelmä on ollut kannustava järjestelmä, jokaon vahvistanut yrityksen omia pääomia. Kun ve-rotusta nyt uudistetaan, rikastuneet eivät jouduuuden järjestelmän maksumiehiksi vaan ne, joi-den varat eivät riitä järjestelyihin ja joiden toi-minta on ankkuroitu Suomeen.

Yritysverotus - kiristyykö vai kevenee?Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja PauliK. Mattila pureutui puheenvuorossaan yritys-verotukseen kaavailtuihin muutoksiin.-Verotuksen kehittämistä valmistellaan talous-kasvua ja työllisyyttä, kestävää kehitystä sekäverotulojen kasvua ja verotulopohjan laajene-mista edistävään suuntaan. Hetemäen työryh-män välimietinnön, 21.6., kohteena olivat yri-tys- ja pääomaverotus, kulutusverotus, etenkinarvonlisäverotus sekä ansiotuloverotus verora-kennemielessä. Loppumietintöön jäivät perintö-ja lahja-, kiinteistö-, valmiste- ja asumisen ve-

situksen painopisteen maltillinen siirtäminen yh-teisöverotuksesta henkilötason pääomatulovero-tukseen. Osana tätä muutosta listaamattomastayhtiöstä saadun osingon verovapaudet poiste-taan ja ne korvataan osingon normaalituotonkevennetyllä verotuksella. Tämä toteutetaan si-ten, että yhtiön jakaman voiton normaalituotonveroaste (yhtiö ja osakas) vastaa yleistä pää-omatuloverokantaa.-Esityksen päälinjaukset ovat yhteisöverokannanalentaminen nykyisestä 26 prosentista 22 pro-senttiin ja yleisen pääomatuloverokannan nosta-minen 28 prosentista 30:een. Pääomatulovero-tuksen veropohjaan ei esitetä osinkotuloja lu-kuun ottamatta muutoksia. Julkisesti listatustayhtiöstä saadut osingot luettaisiin aiemmastapoiketen kokonaan veronalaiseen pääomatuloon,julkisesti listaamattomasta yhtiöstä saaduistaosingoista ns. normaalituottoa vastavasta osasta35 % luetaan veronalaiseen pääomatuloon. Nor-maalituoton ylittävä osinko on kokonaan veron-laista pääomatuloa.

rotus, kuten asuntovelan korot.-Työryhmän alustavat linjaukset 5.9. olivatmuun muassa laaja veropohja ja kohtuullisetverokannat, ansiotuloverotuksessa säilyy prog-ressiivisuus, pääomatulojen verotus säilyy suh-teellisen verokannan piirissä, perintö- ja lahja-verotus säilyvät luontaisina verojärjestelmänelementteinä, Mattila listasi.Työryhmän ehdotus on Mattilan mukaan verora-

Revisioneuvos Jaakko Reiniharju

Varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila


hetkellä yrityslainoissa on käännytty kiihtyväännousuvaiheeseen.- Yritysrahoituksen pelisääntöihin on tullut yksioleellinen muutos; olemme siirtyneet rating-maa-ilmaan. Aiemminhan yritysrahoitusta myönnettä-essä katsottiin yrittäjää, vakuuksia ja maksuky-kyä. Nyt pankit eivät voi myöntää lainaa, mikäliyritystä ei ole ”reitattu”. Rating merkitsee, ettäyritys arvioidaan yrityksen tilinpäätösanalyysinpohjalta. Tämän lisäksi analysoidaan yrittäjää,omistusta ja toimialan näkymiä sekä arvioidaanhanke. Onneksi valtaosalla yrityksistä asiat ovatkunnossa, ja rahoitus järjestyy kivuttomasti, TimoLevo korosti.

Paupekin selviytymisstrategiaToimitusjohtaja Pekka Piirala hauskuutti juhla-yleisöä persoonallisella esityksellään omista yrit-täjäkokemuksista. Veljekset Paupekin perustaja-kaksikko Pauli ja Pekka Piirala ovat nähneet kak-si lamaa ja tietävät, mitä yrittäjyys vaikeina ai-koina on. Pekka Piirala valotti yrityksen selviyty-misstrategiaan:-Paupek Oy starttasi vuonna 1980 kahden am-mattilaisen voimin. Tuolloin yrityksen harjoittama

Yritysrahoituksessa rating-maailmaanOulun OP:n toimitusjohtaja Timo Levo pureutuialustuksessaan yritysrahoitukseen.- Koska taloustilanne vaikuttaa suoraan korkota-soon, finanssikriisin myötä korot lähtivät jyrkkäänlaskuun. Kun keskuspankki pudotti ohjauskorotalas ja lisäsi likviditeettiä markkinoilla, korot las-kivat voimakkaasti. Nyt rahamarkkinoilla olete-taan keskuspankin keräävän ylimääräistä likvidi-teettiä markkinoilta pois ja siksi korot ovat lie-vässä nousussa, Timo Levo selvensi. Hänen mu-kaansa korkoennusteet ovat kuitenkin maltillisia.Toimitusjohtaja Levo kertoi, että yritysten luotto-kanta oli vuoden 2008 lopussa 47 miljardia. Tällä

timanttiporaus ja -sahaus oli uutta koko Suomes-sa. Ensimmäinen kohteemme oli Kajaanin PK4.Kyseessä oli iso työ, ja palkkasimme heti lisääväkeä. Töitä tuntui riittävän, joten päätimme in-vestoida uusiin toimitiloihin. Samoihin aikoihinasiakkaiden toiveista aloimme hoitaa purkujätteetpois työmailta. Hankimme lisää kalustoa ja yrityskasvoi huimaa vauhtia.-Vuosikymmenen jälkipuoliskolla laajensimmemaarakentamiseen ja siirryimme leasing-rahoi-tukseen. Sitten iskikin lama, korot nousivat javaikeudet leasing-yhtiöiden kanssa alkoivat. Yri-tyksen liikevaihto laski 50:stä 20 miljoonaan jakorot huitelivat jopa 18 prosentissa. Jätimmekonkurssihakemuksen 1992.Veljekset eivät kuitenkaan lannistuneet vaanaloittivat neuvottelut verottajan ja rahoittajienkanssa.-Kun viimein pääsimme pankinkin kanssa sopi-mukseen, päätimme uudesta alusta ja perustettiinVeljekset Paupek. Tänä päivänä yrityksemme toi-mii valtakunnallisesti, Piirala kertoo. Hänen mu-kaansa vastikään eletyssä taantumassa yrityksentoimintaa oli helppo sopeuttaa eikä liikevaihtolaskenut yhtä rajusti kuin edellisen laskun aikaan.-Tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä työkantam-me on hyvä, Piirala iloitsee.

Teksti: Armi Lahdenkauppi

Kuvat: Tapani Mäkinen

25-vuotisjuhliin oli saapunut suuri joukko asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.

Tilaisuudessa musiikista vastasi Puis-

tolan Tädit. Juhlavieraat saivat naut-

tia 1950-60-luvun musiikista.


Sosiaalisen median hyödyntä-

minen palvelujen ja tuotteiden

kehittämiseksi ja tarjonnan pa-

rantamiseksi on aivan alussa.

Eikä nyt puhuta facebookin ru-

pattelusta, vaan sosiaalisen

median tarjoamasta vuorovai-

kutteisuudesta – siitä, että

uusmedian mielipidevaikutta-

jan rooli otetaan tosissaan ja

sen tuottamaa tietoa hyödyn-

netään – aikuisten oikeasti.

mukana sosiaalisen median kanavien kehittämi-sessä, uusien kentän esimiesten sparrauksessaja muutamassa erillisessä projektissa.- Tavallaan ympyrä sulkeutuu, sillä 1990-luvunpuolivälissä tehtävänäni oli verkkopalvelutuot-teiden tuominen Fenniaan. Olimme silloin en-

Fennian aluejohtaja Kari Rantsilla on kohta ai-kaa perehtyä internetin maailmaan – kehittäjä-nä kuten 15 vuotta sitten. Hän siirtyy osa-aika-työkyvyttömyyseläkkeelle ja jatkaa vakuutusyh-tiön johtavana asiantuntijana lyhentyneellä työ-ajalla. Uuden tehtävänkuvan mukaan hän on

simmäinen vakuutusyhtiö, joka toi kuluttajanvakuutustuotteet verkkoon. Nyt on aika ottaaseuraava askel ja siirtyä tiedon hankkimiseenkuluttajamielipiteestä.Sosiaalisen median maailmaan muodostuu ”hei-moja”, joilla on tavoitteita, mielipiteitä, halua

Kari Rantsi jättää Fennian aluejohtajan tehtävät ja sukeltaa

Sosiaalisen median pinnan alle


��

��

��!�� "�#��#�� $��%�� &��"��

' �� "��!�� &��

� ��

��

Aktiivinen kauppakamarilainenKari Rantsilla on vankkumaton luotto kauppakamaritoimintaan.-Olen monissa eri tehtävissä nähnyt sen, että Keskuskauppakamari ja kauppakamarit toimivat tasapuoli-sesti elinkeinoelämän edunvalvojana.Rantsi on toiminut muun muassa Oulun kauppakamarin PR-, finanssi-, PK-valiokunnissa, valtuustossa jne.-Kauppakamarityössä tieto on todenperäistä ja reaalista, koska koko toiminta lähtee oman alueen bis-neselämän tuntemisesta. Työ kauppakamareissa kumpuaa aidosta tiedosta sekä alueellisten mahdollisuuk-sien ja uhkien tiedostamisesta.Rantsi on myös aktiivinen vaikuttaja Suomen Yrittäjissä. Hän ei näe ristiriitaa näiden kahden järjestönintresseissä.-Molemmat järjestöt hengittävät samoilla keuhkoilla. Molemmat ovat niin isojen pörssiyhtiöiden kuinpientenkin yrittäjien asialla. Näiden rinnakkaisten organisaatioiden yhteistyötä olisi kehitettävä. Myöskoulutustarjonnassa yhteistyö olisi hedelmällistä.

vaikuttaa ja muuttaa ympäristöään. Rantsinmielestä tämä arvokas kuluttajatieto on saatavakäyttöön tuotepaletin kehittämiseksi.- Sosiaaliseen mediaan on menty markkinoinninnäkökulmasta. Nyt on oikea aika ryhtyä hankki-maan tietoa ihmisten ajatusmaailmasta ja luo-tava uutta palvelua tämän tiedon pohjalta. Se,joka osaa aistia verkon hengen, on hyötyjä japystyy luomaan aitoa vuorovaikutteisuutta.

Palveluja aktiivisille senioreilleInternet on nyt tuttu väline kaikille, ja etenkinseniori-iän saavuttavat kansalaiset ovat aiempiasukupolvia aktiivisempia ja kuluttajajoukkonavarallisuutensa takia yhä merkittävämpiä.- He ovat aiempia sukupolvia paremmassa fyysi-sessä kunnossa ja haluavat ikääntymisen vuo-siinsa laatua ja aktiviteetteja. He ovat myös val-miit maksamaan heille tuotetuista palveluista.Vakuutusalan on kehitettävä uusia tuotteita,jotka hyödyntävät näitä uusia tarpeita.

- Hoivavakuutusten osalta meidän on oltavaherkkänä, sillä ne ovat varautumista yhä kasva-viin sairauskuluihin. On kehitettävä tuotteita,joiden elinkaari kattaa koko ihmisen eliniän jaovat käytettävissä, kun seniorina haluaa hyö-dyntää hyvinvoinnin erikoispalveluja.Eläkevakuutusten poukkoileva verotuspolitiikkaei ole edistänyt yksilöllistä eläkesäästämistä eliomatoimista tulevaisuusajattelua. Järjestelmäkaipaa uudistamista tai ainakin valtion olisiymmärrettävä, että eläkesäästäminen on ihantavallisen ihmisen intressissä, ei vain elitistisenkansanosan.

Vakuutusalalle uutta suuntaaIkääntyvien joukon kasvaessa myös yhteiskun-nan ulkopuolelta hankittavien palvelujen kysyn-tä kasvaa.- Olisiko jo aika siirtyä pohjoismaisesta hoiva-yhteiskunta-ajattelusta pois? Eikö olisi järke-vämpää, että ne seniorit, joilla on varallisuutta,

voisivat käyttää yksityisiä palveluja enemmänomien tarpeidensa mukaan. Näin he vapauttai-sivat resursseja, ja yhteiskunta voisi huolehtiaparemmin huonompiosaisista.Vakuutusyhtiöt ovat kautta vuosien olleet sijoit-tajina luomassa mahdollisuuksia elää ja voidahyvin. Senioriasumiseen on Rantsin mukaan jat-kossakin sijoitettava ja näin tarjottava aktiivi-sen ikääntymisen puitteita.- Eläkevakuutusyhtiöiden varoja pitäisi myössuunnata entistä enemmän infrastruktuurin ra-kentamiseen. Tie-, rata- ja satamaverkoston ke-hittämisen kautta hyvinvointi kasvaisi ja alueel-liset erot tasoittuisivat.Rantsi muistuttaa, että pitkäjänteisesti sijoitettu-na myös valtio säästäisi rahaa, jota nyt annetaanmaantieteellisen tasa-arvon ylläpitämiseksi.- Helsinki tarvitsee menestyäkseen vahvoja alu-eellisia keskuksia. Sijoitustoimien suuntaaminenaluekeskuksiin loisi hyvinvointia koko Suomelle,Rantsi uskoo.

Kari Rantsi

• yli 33 vuotta vakuutusalalla, Fennian aluejoh-

tajana vuodesta 1995.

• jättää aluejohtajan tehtävät 31.12. ja siirtyy

johtavaksi asiantuntijaksi ensi vuoden alusta.

Oulun aluejohtajaksi hän tuli Eläke-Varmasta.

• kokemusta on kertynyt kahdesta vahinkova-

kuutus- ja yhdestä henkivakuutusyhtiöstä, kah-

desta työeläkevakuutusyhtiöstä ja kahdesta

merkittävästä teollisuusyhtiöstä.


POHTOn Johtamislaboratorion

avajaisia vietettiin lokakuun

puolivälissä. POHTO on käyttä-

nyt liiketoimintasimulaatioita

yrityksen toiminnan ja johtami-

sen havainnollistamisen väli-

neinä jo pitkään. Niihin on

osallistunut jo yli 10 000 eri

toimialoilla työskentelevää

henkilöä.

Ainutlaatuinen EuroopassaPOHTOn johtamislaboratorio on eurooppalai-sessa mittakaavassa ainutlaatuinen paikka har-joitella liiketoimintaa todellisuutta realistisestijäljittelevässä ympäristössä, jossa ihmiset ovatitse fyysisesti mukana. Johtamislaboratoriossayritykset voivat myös ”koeponnistaa” innovaa-tioiden kaupallistamista ennen niiden lansee-rausta markkinoille.Lokakuisten avajaisten yhteydessä vieraat pää-sivät seuraamaan tiloissa samaan aikaan toteu-tettavaa Future-Power-simulaatiota. Future-Po-wer tuo vaikeasti hahmotettavat asiat ja ilmiötnäkyväksi, jolloin ne voidaan aistia, kokea jaoppia tekemällä.

Teknologian rinnalle markkina-lähtöisyyttäJohtamislaboratorio -hankkeen käynnistämiseenoli Peltolan mukaan useita syitä, joista selkeinoli seutumme yritysten tarve kehittää markkina-lähtöistä ajattelua. Teknologiaosaamisen rinnallekaivattiin markkinalähtöistä ajattelua ja osaa-mista liiketoiminnan kehittämiseen.

-Olemme mallintaneet eri toimialojen tilaus-toi-mitus- ja tuotekehitysprosesseja osana yrityksenkokonaistoimintaa. Hyvät kokemuksemme toi-minnallisesta oppimisesta ovat luonnollisestiyksi syy, miksi nyt on kuljettu yksi pykäläeteenpäin.Uusi Future-Power laajentaa tarkastelun inno-vaatioprosessin, muutoksen ja tulevaisuudenhaltuunoton teemoihin, valottaa kehittämisjoh-taja Erkki Peltola POHTOsta.-Innovaatioprosessin havainnollistaminen onmielenkiintoinen haaste, koska siinä tullaanpaitsi uuteen osaamisalueeseen myös uusiin ta-poihin oppia. POHTOn mottona on se, että jo-kaista ilmiötä pitäisi oppia ilmiön ehdoilla.Opittavan asian ja opiskelumetodin tulee ollalinjassa keskenään.Johtamislaboratorio on 410 000 euron inves-tointi, jonka päärahoittajat ovat Pohjois-Pohjan-maan liitto (EAKR-projekti) ja Oulun kaupunki.Mukana uuden oppimisympäristön rakentamis-hankkeessa ovat olleet myös Nokia Oyj, Outo-kumpu Oyj, Elektrobit Oyj, Oy Metsä-Botnia Absekä muita elinkeinoelämän tahoja.

-Myös Oulu Inspiroi-strategiassa päätettiin ot-taa liiketoiminnan osaaminen kärkihankkeeksija sen yhtenä konkreettisena toteutuksenamainitaan havainnollistamisympäristö, jossa onmahdollista harjoitella uusia suunnitelmia.Johtamislaboratorion syntyyn vaikutti myösyrityskohtaisissa simuloinneissa tehty havain-to: strategian ja sen toimeenpanon välillä onepäjatkuvuuskohta. Tätä havaintoa tukevatmyös monet tutkimukset. Esimerkiksi 2008tehdyn tutkimuksen (IROResearch) perusteellavain 13 prosenttia keskijohdosta katsoo pysty-vänsä kommunikoimaan yrityksen suuntaa javalintoja omille alaisilleen. Tarvitaan väline,jolla konkretisoidaan strategian toimeenpanonja muutoksen johtamista.

Malli sopii kaikille, myös palveluyrityksille-Olemme onnistuneet luomaan kokemukselli-sen johtamiskoulutuksen ympäristön, jossa val-mennetaan ja harjoitellaan käytännössä muunmuassa yritystoiminnan suunnittelua, strate-gisten tavoitteiden toimeenpanoa ja operatiivi-

POHTOn Johtamislaboratorio käyttöön

”Jokainen ilmiö pitää oppia ilmiön kielellä”


sen toiminnan johtamista. Lisäksi opitaan kan-sainvälistä liiketoimintaa, innovaatioiden kau-pallistamista, turvallisuusjohtamista sekä muu-toksen toteuttamista organisaation ja verkos-ton toiminnassa.-Tämä ympäristö voidaan modifioida minkä ta-

hansa yrityksen tai toimialan tarpeisiin. Pääta-voitteena on suomalaisten yritysten kilpailuky-vyn parantaminen siten, että liiketoiminnanmitä tahansa osa-aluetta voidaan kehittää,testata ja harjoitella riskittä turvallisessa ym-päristössä.Uuden oppimisympäristön perusmalli rakentuumarkkinoista, asiakkaista, rahoittajista, verkos-tosta, sidosryhmistä sekä yrityksen toiminnois-ta. Malli skaalautuu hyvin niin, että yrityksenja organisaation toimintaa voidaan havainnol-listaa sekä pienten että suurten yritysten tar-peisiin, nyt myös palveluyritysten ja kuntaor-ganisaatioiden tarpeisiin.-Alusta voidaan myös virittää yrityksen tai or-ganisaation omalle kustannusrakenteelle,asiakkuuksille, tuotteille ja palveluille.-Odotamme Johtamislaboratoriolta paljon. Sentarkoituksena on poistaa esteitä, mutta ei niin-kään tiedollisen oppimisen kautta vaan ilmiöi-den ja vuorovaikutussuhteiden ymmärtämisenkautta. Yritysten haasteet ovat erilaisia, muttakaikilla on omat heikot lenkkinsä.


Kuvat: Kati Leinonen, Jorma Mylly

Huomisen kilpailukyky luodaan tänään

KPMG:n ammattilaiset auttavat yritystäsi toteuttamaan huomisen kilpailu- ja suorituskykyä tukevat ratkaisut

jo tänään. Oli kyse sitten yrityksesi tai yhteisösi tilintarkastuksesta, kasvumahdollisuuksista, riskien-

hallinnasta, verosuunnittelusta tai yritysjärjestelyistä.

Ota yhteyttä

Tapio Raappana, KHT Isokatu 32 B

p. 020 760 3000 [email protected]

kpmg.fi

KPMG - Tanja Poutiaisen virallinen yhteistyökumppani


KOULUTUS- JA TAPAHTUMAKALENTERI SYKSY 2010 & KEVÄT 2011

Oulun kauppakamar in oh je lmasta löydät laadukkaat , a jankohta iset ja h inno i l taan k i lpa i lukyky iset

koulutust i la isuudet yr i tyse lämän er i osa-a lue i l ta . Koulutuska lenter i in tu tustumal la vo i t po imia i t se l -

les i ja ja ko l lego i l les i parha i ten sove l tuvat t i la isuudet .

Lisätietoja: Riitta Schroderus, puh. 010 821 8810, 050 338 9350, [email protected]., www.oulu.chamber.fi, www.chamber.fi

w w w . o u l u . c h a m b e r . f i

w w w . c h a m b e r . f i

Syksy 2010

24.11. Tilinpäätös käytännönläheisesti, Oulu

25.11. Sosiaalinen media yrityksen työkaluna, Oulu

30.11. Työnantajan korvaamat matkat – palkkaa vai verovapaata tuloa?, Oulu

2.12. Tilinpäätös- ja veropäivä, Kuusamo

2.12. Tilinpäätös- ja veropäivä, Ylivieska

10.12. Veroseminaari, Kajaani

14.12. Ennakonperintä 2011, Ylivieska

15.12. Ennakonperintä 2011, Oulu

Kevät 2011

19.1. Kauppakamarilounas: Onko tuottavuuden kasvu ja

työurien jatkaminen mahdollista samanaikaisesti?, Oulu

10.2. Kauppakamari Café: Digitaalinen markkinointi – keinot ja hyödyt, Oulu

15.2. Palkanlaskijan ajankohtaispäivä, Oulu

22.2. Vientikaupan sopimuksista ja verotuksesta, Oulu

24.2. Strateginen henkilöstötuottavuuden laskenta ja kehittäminen, Oulu

17.3. Ben Furman: Työpaikan hyvä henki ja miten se tehdään!, Ylivieska

22.3. Kauppakamari Café: Sähköisen liiketoiminnan hyödyntäminen, Oulu

23.3. Kulujen vähennysoikeudet tulo- ja arvonlisä-verotuksessa, Oulu

24.3. Kate, kannattavuus ja talouden suunnittelu, Oulu

31.3. Työpaikan poissaolot, Oulu

14.4. Alv-päivä, Oulu

17.5. Alv-päivä, Ylivieska

Huhtik. Kauppakamarin työhyvinvoinnin ajankohtaisseminaari: Palaa vai palautua?, Oulu

Huhtik. Kauppakamarin vientipäivä, Oulu

Huhtik. HHJ - Hyväksytty hallituksen jäsen, Oulu

SOS IAAL INEN MED IA YR I TYKSEN TYÖKALUNAMiten hyödyntää sosiaalisen median työkaluja käytännössä?

Oulussa 25.11.2010 klo 9-16asiantuntijoina toimitusjohtaja Helene Auramo ja viestintä- jayhteisömanageri Kaisa Simola, Zipipop Oy

T I L I N P Ä Ä T Ö S - J A V E R O P Ä I V ÄVerotus muuttuu – pysytkö mukana?

Kuusamossa 2.12.2010 klo 9-16asiantuntijoina osastopäällikkö, KTT Tomi Viitala, Keskuskauppaka-mari ja KHT Pirjo Kytösalmi, Ernst & Young Oy

Ylivieskassa 2.12.2010 klo 9-16asiantuntijoina varatoimitusjohtaja OTT Pauli K. Mattila,Keskuskauppakamari ja KHT Milla Karjalainen, Ernst & Young Oy

E N N A K O N P E R I N T Ä 2 0 1 1Miten varautua tuleviin muutoksiin? Asiantuntijana ylitarkastaja Janne Myllymäki, Verohallitus

Ylivieskassa 14.12.2010 klo 9-14 Oulussa 15.12.2010 klo 9-14

K E V Ä T 2 0 1 1

H Y V Ä K S Y T T Y H A L L I T U K S E N J Ä S E N ( H H J )Kehitä ja aktivoi hallitustyöskentelyäsi!

Oulussa 6.4., 13.4., 19.4., päätösjakson ajankohta il-moitetaan myöhemmin.

Muutokset mahdollisia


MOV Tilintarkastus Oy

TilintarkastusYritysjärjestelyt

Konsultointi

Technopolis YdinkeskustaSepänkatu 20, 90100 Oulu

KHT Olavi Virtanen050 532 2060

[email protected]

KTM Mervi Pietikäinen041 502 7083

[email protected]

MOVaudit

Oulun kauppakamarin jäsentyytyväisyyskysely paljasti:

Alueen vetovoimaisuudenedistäminen tärkein edunvalvonta-asiaOulun kauppakamari toteutti jäsentyytyväi-

syyskyselyn syyskuun aikana. Kyselyn tar-

koituksena oli saada palautetta kauppaka-

marin toiminnan laatuun liittyen sekä odo-

tuksia ja toiveita tulevaisuutta ajatellen.

Kyselyyn saatiin reilut kaksisataa vastaus-

ta, mikä on reilut kaksikymmentä prosent-

tia jäsenkunnasta.

Toimialoittain ja yrityskokoa ajatellen vastaajat edustivat hyvin kokoOulun kauppakamarin jäsenrakennetta. Vastaajista neljännes on muka-na kauppakamarin luottamuselimissä (valiokunnat, alueelliset osastot,hallitus) ja loput vastaajista ”etäämmällä” operatiivisesta toiminnasta.Oulun kauppakamarin toiminnasta annetun yleisarvosanan keskiarvok-si tuli tasan 8; reilu neljännes arvosti toiminnan kiitettäväksi, noin 65prosenttia tyydyttäväksi, 4 prosenttia välttäväksi ja reilu 5 prosenttia eiosannut sanoa. Keskuskauppakamarin vastaavat luvut olivat jonkin ver-ran alhaisemmat ja toisaalta myös ”ei osaa sanoa” vastaajien joukko oliisompi.Vaikuttamisen ja edunvalvonnan osalta noin 68 prosenttia totesi Oulunkauppakamarin toiminnan olevan hyvää, erittäin hyvää tai todella erin-omaista. Kohtalaista ja heikkoa -vastanneiden osuus oli noin 20 pro-senttia ja ei osaa sanoa – vastanneiden osuus 11 prosenttia. MuistaOulun kauppakamarin palveluista hyvän tai kiitettävän arvosanan antoilähes 75 prosenttia.Oulun kauppakamarin jäsenyyttä suosittelisi yli 80prosenttia vastaajista.Tulevaisuuden edunvalvontateemoista kysyttäessä tärkeimmiksi tee-moiksi nostettiin alueen vetovoimaisuuden edistäminen, yritysten ver-kottumisen edistäminen, koulutuskysymyksiin ja liikenneväyläkysymyk-siin vaikuttaminen sekä kansainvälistymisen edistäminen.Kauppakamarin koulutusteemoina nähtiin tärkeimpinä taloushallinto,myynti ja markkinointi sekä esimiestyö ja yritysjohto.Kauppakamarin palveluissa nähtiin tärkeinä kauppakamarin järjestämätmaksuttomat tilaisuudet, koulutustarjonta, laki- ja veroneuvonta, jäsen-tiedottaminen sekä asiantuntijapalvelut.Oulun kauppakamarin toimisto haluaa kiittää saamistaan palautteistaja lupaa kehittää toimintojaan niiden mukaisesti sekä tiedottaa toimen-piteistään jatkossa huolellisemmin.

Esa Pellikainen, varatoimitusjohtaja

Oulun kauppakamari

Arina on avoin osuuskunta.

Arinan omistavat asiakkaat.

Muita omistajia ei ole.

Arinan tehtävänä on tuottaa

palveluja ja etuja asiakkaille.

Hyöty toiminnasta

jakautuu Pohjois-Suomeen.

Päätös- ja vaikutusvalta

on asiakkailla.

Palveluja ja etuja vuodesta 1917


organisaatioita väitöskirjayhteistyöhön ja näinkonkreettisesti edistämään työperäistä maahan-muuttoa.

Kehitystyötä tarvitaan myös kuntatasollaMaahanmuuttajien määrä Suomessa kasvaa tulevi-na vuosina.Väestön ikääntymisen myötä lisääntyvätyövoiman maahanmuutto edellyttää, että maa-hanmuuttopolitiikkaa kehitetään myös kuntatasol-la. Viime vuonna valmistuneessa valtakunnallisessatyövoiman maahanmuuton toimenpideohjelmassaesitetään selkeitä toimenpiteitä maahanmuutonhelpottamiseksi ja edistämiseksi. Näitä toimenpi-teitä ovat muun muassa monikulttuurisen koulu-tuksen kehittäminen ja työharjoittelupaikkojen li-sääminen. Usein harjoittelupaikkojen puute jaasenneilmapiiri vaikeuttavat maahanmuuttajientyöllistymistä.-Myös hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjel-ma sisältää linjauksia työvoiman maahanmuutonedistämiseksi. Toimenpideohjelmassa todetaan, ettätyövoiman liikkuvuutta koskevaa yhteistyötä tulee

Pohjois-Pohjanmaalla maahanmuuttajien osuusväestöstä on selvästi pienempi kuin Etelä-Suo-messa. Oulussa maahanmuuttajia väestöstä olinoin 2,2 prosenttia vuonna 2009, joskin luku kas-vaa koko ajan. Helsingissä maahanmuuttajienosuus väestöstä oli 7.2 prosenttia. Seutummemaahanmuuttajat työskentelevät pääasiassa pal-velualoilla ja yrittäjinä. Myös Oulun yliopistolla jaalueen IT-firmoissa työskentelee lukuisia maahan-muuttajia.-Useimmiten maahanmuuttajilla on korkeampikoulutus kuin, mihin tehtäviin he Suomessa pää-sevät. Monet kotimaassaan opettajakoulutuksensaaneet työskentelevät esimerkiksi lähihoitajina.Suurimmat ongelmat työllistymisen suhteen ovatkielitaito, erilainen työkulttuuri ja tietämättömyyskulttuurieroista. Valmennus on siis tässäkin ensisi-jaisen tärkeää ja tällä saralla meillä on vielä pal-jon kehitettävää, sanoo monikulttuuriasiantuntija,YTM Susanna Sakko Susacon monikulttuurisistakoulutus- ja konsultointipalveluista. Hän on eri-koistunut opinnoissaan moninaisuuden johtami-seen, työskennellyt useita vuosia maahanmuutta-jien kanssa ja kirjoittanut useita ohjeistuksia mo-nikulttuuriseen työhön. Nyt Sakko on aloittamassaväitöskirjatutkimusta työperäisestä maahanmuu-tosta. Parhaillaan hän etsii halukkaita kuntia ja

edistää erityisesti EU-maiden, lähialueiden sekämuiden Suomen kannalta merkittävien työvoimanlähtömaiden kanssa. Liikkuvuutta tulee helpottaalisäämällä ulkomaalaisten opiskelijoiden ja työnte-kijöiden määrää, Sakko painottaa. Hän on sitämieltä, että maahanmuuttopolitiikkaa pitäisi kehit-

Kulttuurierot hidastavat maahanmuuttajien työllistymistä

ICT-alalla ulkomaa-

laistyövoima on

arkipäivää.

Ali Hosseini työskentelee Huovisen

Leipomossa Oulussa.


tää avoimin keskusteluin, tutustumalla maahanmuuttajiin sekä kouluttamallaja valmentamalla maahanmuuttajia kohtaavia henkilöitä, etenkin esimiehiä.

Sosiaali- ja terveysalan osaajavaje yli 200 000 vuoteen 2020Työministeriön Työvoima 2025-raportin mukaan tulevaisuudessa avautuu eni-ten työpaikkoja palvelusektorille, sosiaali- ja terveysalalle ja teollisuuteen.Hurjimmat arviot kertovat, että sosiaali- ja terveyssektorilla avautuu jopa yli200 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.-Myös Oulun seutu tarvitsee jatkossa eniten osaajia palvelualoille, teollisuu-teen ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja myös meillä tuo osaajatarve on mit-tava vuoteen 2020. Kun tarve ja tahto kasvavat, työantaja ei enää katso, on-ko työntekijä ulkomaalainen vai ei, Sakko uskoo. Hän kertoo, että 44 pro-senttia oululaisyrityksistä on ilmoittanut, ettei esteitä ulkomaalaisen työllis-tämiseen ole.

Alueellinen strategia listaa kehityskohteetPohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maahanmuuttostrategia 2015 julkistettiin12.11. Strategia laadittiin yhteistyössä maahanmuuttoasioiden parissa toimi-vien tahojen kesken ja siinä painotetaan kansainvälistymisen ja monimuotoi-suuden sekä yrittäjyyden ja ulkomaalaisen työvoiman rekrytoinnin tukemista.Tärkeä painopiste on myös kotouttamispalveluiden kehittäminen, maakunnal-lisen yhteistyön lisääminen ja verkostojen kehittäminen.Strategia toimii maahanmuuttoasioita ohjaavana asiakirjana Pohjois-Pohjan-maalla. Sen tavoitteena on koordinoida maahanmuuttoasioiden parissa toimi-via organisaatioita ja ohjata tulevia maahanmuuttohankkeita ja -toimintoja.-Koska maahanmuuttajien määrä kasvaa koko ajan myös Pohjois-Pohjanmaal-la, tähän on myös varauduttava suunnitelmallisesti. Jatkossa paikkakunnalla joasuvat eivät riittäne varmistamaan yritysten työvoiman saatavuutta. Siksiuusien osaajien saaminen Pohjois-Pohjanmaalle töihin ja täällä jo olevienmaahanmuuttajien onnistunut kotouttaminen vaativat pitkäjänteistä työtä kai-kilta toimijoilta, toteaa maahanmuuttopäällikkö Maire Mäki ELY-keskuksesta.

Suora rekrytointi ulkomailta on haasteellistaSusanna Sakko korostaa, että työvoiman rekrytointi ulkomailta on prosessinavaativampaa kuin jo maassa olevien maahanmuuttajien. Valtaosa Suomessaasuvista maahanmuuttajista on parhaassa työiässä ja juuri heidän työllistä-miseensä kannattaa voimavarat kohdentaa.-Ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytoinnissa on lähdettävä siitä, että tulijoi-den ammatillinen osaaminen vastaa mahdollisimman tarkoin työlle asetettujavaatimuksia. Näin heidän lisäkoulutustarpeensa ovat mahdollisimman vähäisiä.Myös työelämän yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistäminen nouse-vat entistä tärkeämmäksi, kun ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrälisääntyy työmarkkinoilla. Työehtojen valvominen ulkomaisten työntekijöidenkohdalla on olennainen osa kestävää maahanmuuttopolitiikkaa. Työvoimanmaahanmuuton mukanaan tuoma työmarkkinoiden rakenteellinen muutosvaikuttaa myös työyhteisöjen johtamiseen ja kehittämiseen. Jatkossa tarvi-taan aivan uudenlaisia taitoja johtaa monikulttuurisia työyhteisöjä, Sakko ko-rostaa ja nostaa esille kehittämänsä Mops-monikulttuurisen toimintamallin,joka vastaa työyhteisöjen kehittämistarpeeseen.-Mallin tavoitteena on kehittää organisaatioiden kykyä työskennellä maahan-muuttajien kanssa ja kehittää henkilöstön monikulttuurisen osaamisen taito-ja. Uuteen ajatusmalliin ja sen ideaan on suhtauduttu mielenkiinnolla. Uskon,että se herättelee ainakin organisaatioiden esimiehiä monikulttuuristen toi-mintojen kehittämiseen, arvelee Sakko.


Kuvat: Ilpo Okkonen

POHJOIS-SUOMEN TILINTARKASTUS OYHallituskatu 11 A, 90100 OuluPuh. 08-880 9580, Fax 08-880 9501

J o v u o d e s t a 1 9 8 5 a l k a e n

AGN International

Pertti Haapala, HTM 0500-584 965Anne Karppinen-Salonpää, HTM 880 9511Seppo Marttila, HTM 040-557 3026Jari Nurkkala, KHT 040-540 6154Jaakko Reiniharju, HTM 0500-582 306Taisto Riski, KHT 040-844 8001Simo Salonen, KHT 040-558 2480Timo Salonen, KHT 040-742 5975Kari Salonpää, HTM 880 9512

[email protected]

• Tilintarkastus• Yritysjärjestelyt• Erityistilintarkastukset• Verokonsultointi• ATK-projektien tarkastus• Yrityskaupat

ITSENÄINEN– POHJOISSUOMALAINEN

• Tilintarkastus• Yritysjärjestelyt• Erityistilintarkastukset• Verokonsultonti• Erikoistoimeksiannot• Yrityskaupat

Pertti Haapala, HTM 0500 584 965Anne Karppinen-Salonpää, HTM 0400 687 900Kirsi Kontro, HTM 050 668 51Jari Nurkkala, KHT 040 540 6154Janne Pesonen, HTM 050 405 2515Jaakko Reiniharju, HTM 0500 582 306Simo Salonen, KHT 040 558 2480Timo Salonen, KHT 040 742 5975Kari Salonpää, HTM 0400 687 321

Ajoksentie 748, 94900 KemiPuh. (016) 2151 600, fax (016) 2151 620

www.portofkemi.fi

Kemin satama Perämerellä on erinomainen Pohjois-Kalotin teollisuuden vienti- ja tuontisatama.

Sen kautta kulkee nopea reitti Suomen,Ruotsin ja Norjan pohjoisille alueille sekä Murman-

skin aluelle Venäjälle.

Tase- ja maksukykyisyystestitVarojenjaon on perustuttava vahvistettuun tilin-päätökseen. Vaikka tasetestin perusteella yhtiöl-lä olisi voitonjakokelpoisia varoja, on aina li-säksi tehtävä ns. maksukykyisyystesti. Varoja eisaa jakaa, mikäli jakohetkellä tiedetään tai olisipitänyt tietää yhtiön olevan maksukyvytön taijaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Halli-tuksen jäsenet vastaavat henkilökohtaisesti sii-tä, että yhtiö selviytyy tulevista velvoitteistaanvarojenjaosta huolimatta.

Muuttuuko verotus?Verokeskustelu on ensi kevään eduskuntavaa-lien keskeisiä vaaliteemoja. Tuleva hallitus jou-tuu ottamaan kantaa Hetemäen työryhmän eh-dotuksiin ja on odotettavissa, että osinkojen ve-rotus tulee kiristymään.On syytä huomata, että hallitus voi esittäämuutosten voimaantuloa jo siitä lukien, kunesitys annetaan eduskunnalle. Osingonjakoa eivoida tämän jälkeen enää toteuttaa nykyistensäännösten mukaisesti.

Väliosinko vaihtoehtona?Väliosingolla tarkoitetaan vajaalta tilikaudeltalaadittavan välitilinpäätöksen perusteella mak-settavaa osinkoa. Verotuksellisesti väliosingonmaksaminen ei poikkea normaalista osingon-jaosta. Osakeyhtiöoikeudellisesti ei ole kuiten-kaan selvää, onko tällainen väliosinko osakeyh-tiölain mukaista varojenjakoa. Käytännön on-gelmaa tästä ei kuitenkaan tule, mikäli osak-keenomistajat ovat yksimielisiä, eikä varojenja-ko loukkaa yhtiön velkojien oikeuksia.Ennen ennakoitavissa olevaa hallituksen esitys-tä maksettava väliosinko saattaa olla var-teenotettava vaihtoehto kertaalleen verotettujenjakamattomien voittovarojen nostamiseksi vero-tehokkaasti. Verotus on tietysti vain yksi tekijävarojenjakoa arvioitaessa eikä päätöstä pidätehdä pelkästään verotussyiden perusteella.Myös osakkeenomistajien intressissä on yhtiöntoimintaedellytysten turvaaminen.

Antti Latola

Asianajaja, partner

Asianajotoimisto Krogerus Oy

Osinkotulojen verotusta ehdotetaan kiristettäväksi.Nyt on aika arvioida suunnitelmien vaiku-

tuksia kertaalleen verotettujen voittova-rojen käsittelyyn.

Ehdotetut muutoksetHetemäen verotyöryhmän viime ke-

sänä julkaistussa välimietinnössäon esitetty muutettavaksi mm.osinkoverotusta. Yksityishenkilönlistaamattomasta yhtiöstä saa-man osingon verotus tapah-tuisi kaksiportaisesti. Niin sa-notusta normaalituotosta 65% olisi verovapaata tuloa ja

35 % veronalaista pää-omatuloa. Normaalituotonylittävältä osin osinko olisikokonaan veronalaista pää-

omatuloa 30 % verokannanmukaan. Mietinnössä tarkoitet-

tu normaalituotto laskettaisiin yhtiönnettovarallisuuden perusteella siten, et-

tä normaalituottokorko vahvistettaisiin vuo-sittain valtion keskipitkän lainakoron perusteel-la. Tällä hetkellä mietinnön tarkoittama normaa-lituotto olisi 3,9 % nettovarallisuudesta.Nykyinen enintään 90 000 euron verovapaa osin-ko poistuisi ja osinkoverotus kokonaisuudessaanolisi kiristymässä.

Laillinen varojenjakoVaroja jaettaessa on verosäännösten lisäksi aina huo-

mioitava myös osakeyhtiölain vaatimukset. Osakeyhtiö-lain mukaan varoja voidaan pääsääntöisesti jakaa osak-keenomistajille laillisesti vain neljässä eri tapauksessa:

• Voitonjaolla (osinko) ja varojen jakamisella vapaanoman pääoman rahastosta

• Osakepääoman alentamisella• Omien osakkeiden hankkimisella ja lunas-

tamisella• Yhtiön purkamisella ja rekisteristä poistamisella• Muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää velkoja ilman liike-taloudellista perustetta on laitonta varojenjakoa.

Osakeyhtiön varojen jakaminen


Kuva: Reijo Koirikivi


eko si rahoitusta?

Kajaanin aluekonttori, Kauppakatu 1, 87100 Kajaani Oulun aluekonttori, Asemakatu 37, 90100 Oulu

Rovaniemen aluekonttori, Maakuntakatu 10, 96100 Rovaniemi

Puh. 0204 6011, www.fi nnvera.fi

yritystoiminnan alkuun, kasvuun, kansainvälistymiseen ja vientiin. Lisätietoa saat nettisivuiltamme.Ota yhteyttä meihin.

Rahoitusratkaisuja

Kiitämme vuodesta 2010.

Rauhallista Joulunodotusaikaa

ja Hyvää Joulua ja

Menestystä Vuodelle 2011!


– LIFE AND BUSINESS IN THE OULU PROVINCE 2011–2013

Laajast i a lueemme el inkeinoelämää esitte levä, ympäri maai lmaa jaettava FIND-katalogi i lmestyy

jä l leen tammikuussa 2011.

Oulun kauppakamarin julkaisema FIND on ollut menes-

tys – yrityksiltä tullut palaute on äärimmäisen innos-

tavaa - FIND on arvostettu alueemme parhaimmaksi

kansainväliseksi julkaisuksi!

FIND kertoo maailmalle positiivisella tavalla laajas-

ti koko Pohjois-Pohjanmaan, Koillismaan ja Kai-

nuun mahdollisuuksista, osaamisesta, infrastruk-

tuurista ja palveluista. Tämän tasokkaan julkai-

sun avulla levitämme tietoa yrityksistämme ja

seutumme mahdollisuuksista, houkuttelemme

maailmalla toimivia yrityksiä käyttämään yri-

tystemme tuotteita ja palveluja sekä sijoitta-

maan ja sijoittumaan alueelle.

L I F E A N D B U S I N E S S I N O U L U P R O V I N C E I N F I N L A N D

2 0 0 8 - 2 0 1 0

FIND

Vielä ehdit mukaan FINDiin– alueemme käyntikorttiin maailmalla!

Armi Lahdenkauppi, 0400 683 257, [email protected]


Pikaisella silmäyksellä yrittäjän voi olla vaikea havaita eroja vakuutusyhtiöiden välillä. Mutta kun yrityksessäsi sattuu vahinko, alkavat erot näkyä.

Meille riittää, että teet vahinkoilmoi-tuksen osoitteessa if.fi tai soitat meille. Otamme asian saman tien hoitoomme ja huolehdimme, että vahinkoja ryhdytään korjaamaan. Koska käsittelemme Pohjois-maissa enemmän vahinkoja kuin kukaan muu (1,4 miljoonaa vuodessa), tiedämme jo kenen asiantuntijan puoleen kulloinkin kan-

nattaa kääntyä. Ymmärrämme myös, kuinka tärkeää on toimia nopeasti, jotta vahinko haittaisi mahdollisimman vähän yrityksesi toi-mintaa. Oma yhteyshenkilösi pitää sinut ajan tasalla koko käsittelyn ajan.

Nämä seikat selittävät osaltaan sen, että tyytyväisimpiä asiakkaitamme ovat ne, joille on sattunut vahinko ja että he antavat meille arvosanaksi keskimäärin 4,5 asteikolla 1-5. Mielestämme tämä on korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.

if.fi010 19 15 00

VAHINGON SATTUESSA YKSI YHTEYDENOTTO

RIITTÄÄ.


O u l u n k a u p p a k a m a r i n u u s i a j ä s e n i ä

OULU

FAARAO OY, OULUInternet pohjaiset ohjelmistot, verkkokauppa

EWELL OY, HAUKIPUDASHyvinvointialan konsultointi

KOONTIA OY, OULUKirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut

KUOKKANEN KALEVI, LUMIJOKIPerunan viljelijä

LINJA-AUTOLIITON OULUN OSASTO RY, OULUjärjestö

LUMIAN KY, LUMIJOKIMatkailu, tilausravintola, majoituspalvelut ulkomaille

MASTER AUTOMATION GROUP OY, KEMPELETeollisuusautomaatiot

MED KIT FINLAND OY, OULUTerveydenhuolto/-kauppa

MP-PLAN OY, OULUKonsultointipalvelut

OUBUS OY, OULULiikenne

OULUN ENSI- JA TURVAKOTI RY, OULUEnsi- ja turvakotipalvelut

PEKKA SARLUND OY, OULUICT, Tietopääoma

PSYCON OY, OULUMuut palvelut

SUOMI SPORTS KY, OULUUrheiluvälineet

SUN KORU OY, OULUKauppa

VENDOR OY, OULUMuut palvelut

VÄESTÖLIITON KLINIKAT OY, OULUTerveydenhoito

YRITYSKONSULTTI SEPPO KAIJALAINEN TMI, OULUMuut palvelut

YRITYSKONSULTTI SEPPO KAIJALAINEN, OULUYrityskonsultointi

ZOOMIN OY, OULUJohdon ja työyhteisön valmentaja

KALAJOKILAAKSO

ANDAMENT OY, KALAJOKIMaarakennus

K-SUPERMARKET, JANNE SAARELA KY, KALAJOKIVähittäiskauppa

RAVINTOLA ANIITTA OY, KALAJOKIRavintolapalvelut

PYHÄJÄRVEN KEHITYS OY, PYHÄJÄRVIYritystoiminta

KAJAANI

BELLASTEP OY, KAJAANIHotelli ja ravintolatoimintaaHotelli Tulikettu ja Kartanohotelli Karolineburg

KOILLISMAA

MAINOSTOIMISTO DAVAS OY, KUUSAMOMarkkinointi

NORDIC HOLIDAYS SERVICES LTD OY, KUUSAMOMatkailu

RAAHE

RAAHEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ, RAAHEKoulutuspalvelut

TIMBER-HIRSI OY, HAAPAVESIpuutaloteollisuus

Kiitämme kauppakamari-vuodesta 2010.Rauhallista Joulunodotusaikaa ja Hyvää Joulua ja Menestystä Vuodelle 2011!Oulun kauppakamari


sia, tiedottavat uudesta oikeuskäytännöstä sekäantavat suosituksia, lausuntoja ja muuta tarpeel-lista ohjausta, kertoo osakeyhtiöiden verotuksenjohtava veroasiantuntija Juhani Lehtosaari. Työjär-jestyksen mukaan johtavat veroasiantuntijat voivatottaa ratkaistavakseen laajakantoisen tai periaat-teellisesti merkittävän verotusta koskevan asian,jos verotuksen oikeellisuus ja yhdenmukaisuus sitäedellyttävät.Alueellisissa verovirastoissa on aiemminkin ollutasiantuntijoiden muodostamia ohjausryhmiä,mutta nyt yhteistyö on laajentunut valtakunnalli-seksi. Verkostot on muodostettu eri veroalojenmukaisesti.-Merkittäviä linjauksia ja ratkaisuja ei siis tehdäenää paikallisesti, vaan valtakunnallisesti, kertooarvonlisäverotuksen johtava veroasiantuntija He-lena Lääkkö.-Verkostoitumisen etuna on esimerkiksi se, ettäoikeuskäytäntöä pystytään seuraamaan paremminja merkittäviin tulkinnallisiin asioihin haetaanratkaisua valtakunnallisen verkoston kautta, sel-ventää henkilöverotuksen johtava asiantuntijaJukka Puolakanaho.Johtavien veroasiantuntijoiden tehtäviin kuuluuvaltakunnallisen yhteistyön ohella paikallisenasiantuntijatoiminnan koordinointi. Yhteistyötä tar-

vitaan myös eri verolajien kesken, sillä ratkaista-vat kysymykset ovat joskus kaikille yhteisiä. Niin-pä johtavat veroasiantuntijat kokoontuvat ainatarvittaessa.-Lisäksi käymme keskustelua esimerkiksi sähkö-postitse ja välitämme tietoa asiantuntijaryhmienkesken, elinkeinoverotuksen johtava veroasiantun-tija Eija Häkkilä sanoo.-Käytännössä työmme on sitä, että teemme selvi-tyksiä ja laadimme kannanottoja. Johtavien vero-asiantuntijoiden kädenjälki näkyy myös vero.fi-si-vuilla julkaistavissa ohjeissa.-Sisäisen ohjauksen lisäksi asiantuntijat osallistu-vat yhteistyökumppaneiden järjestämiin tilaisuuk-siin kertomalla ajankohtaisista veroasioista ja kes-kustelemalla asiakkaiden kanssa.Asiantuntijoiden verkostoituminen on paitsi yhte-näistänyt ohjausta, myös mahdollistanut kokoVerohallinnon laajuisen osaamisen hyödyntämisen.-Ratkaisuvoimaa on nykyään käytössä paremmin.Toki yhteistyötä on tehty ennenkin, mutta nyt sitätehdään laajemmilla resursseilla ja ratkaisutoimin-nasta on tullut systemaattisempaa, summaa Mark-ku Kovalainen, Pohjois-Suomen maa- ja metsäta-lousverotuksen johtava veroasiantuntija.

Teksti ja kuva: Anu Mujunen

Verohallinnossa on käynnissä organisaatiouudistus,jossa alueellisia yksiköitä organisoidaan valtakun-nallisiksi toimialoiksi. Uudistuksen tavoitteena onlisätä organisaation tehokkuutta ja verotuksen yh-denmukaisuutta. Verotuksen aineellisissa kysymyk-sissä yhdenmukaisuuden edistäminen on paljoltitoimialoille nimettyjen johtavien veroasiantuntijoi-den harteilla.Uuden organisaation mukaisista valtakunnallisistayksiköistä yritysverotus, verotarkastus ja veronkan-to ovat jo käynnistyneet, henkilöverotustoimialakäynnistyy vuonna 2012.Valtakunnallisten yksiköi-den tehtävänä on kehittää asiakkaiden yhdenmu-kaista verotusta, kohdennettua palvelua ja tehok-kaampaa valvontaa.Verotuksen yhdenmukaisuudenedistämiseksi myös valtakunnallista aineellista oh-jausta on uudistettu. Toimialojen johtoon ja alueel-lisiin toimintayksiköihin on nimetty johtavat vero-asiantuntijat, jotka ohjaavat ratkaisukäytännönoikeellisuutta ja yhdenmukaisuutta.Pohjois-Suomessa johtavat veroasiantuntijat onnimetty osakeyhtiöiden verotukseen, elinkeino-,arvonlisä-, henkilö- sekä maa- ja metsätalousve-rotukseen.-Johtavat veroasiantuntijat seuraavat verotuksenoikeus- ja ratkaisukäytäntöä, ratkaisevat laaja-kantoisia tai periaatteellisesti merkittäviä tapauk-

Johtavat veroasiantuntijat koordinoivat verotuksen oikeellisuuttaja yhdenmukaisuutta

Eija Häkkilä on elinkeinoverotuksen,

Juhani Lehtosaari (kesk.) osakeyhtiöi-

den verotuksen ja Markku Kovalainen

maa- ja metsäverotuksen johtava ve-

roasiantuntija Pohjois-Suomessa.


Oulun kauppakamarin vuosittain myöntämä Vetovoima-palkinto meni tällä kertaa Ilmakitaransoiton MM-kisoille. Voittaja

julkistettiin 11. marraskuuta. Samassa tilaisuudessa kauppakamari myönsi samaisen palkinnon erityismaininnalla maa-

herra Eino Siuruaiselle.

Oulun Musiikkivideofestivaalit ry:n organisoima vuotuinen Ilmakitara-tapahtuma on järjestetty Oulussa jo vuodesta

1996. Hersyvä idea on kasvanut tuona aikana kansainvälisiin mittasuhteisiin ja tuonut myös mielenkiintoisella tavalla

esille tapahtumien kriittisen merkityksen kaupunkibrändin kehittämisessä.

Ilmakitara on myös itsessään vahva tapahtumabrändi, joka on tavoittanut kohderyhmänsä maailmanlaajuisesti. Ilmakita-

ra on osoittanut, että tapahtumien ympärille on mahdollista rakentaa myös kokonaisvaltaista palvelutarjontaa ja siten

saada useat yrittäjät ja ihmiset tapahtuman järjestämiseen. Ilmakitaran innovatiivisuus ja sen yhteisöllinen luonne nos-

taa esille markkinoinnin ja markkinointiviestinnän uudet mekanismit, mm. sosiaalisten medioiden käytön tärkeyden ny-

kyisessä toimintaympäristössä.

Ilmakitaransoiton MM-kisat juhli 15-vuotisjuhlaansa elokuussa 2010. Semi-absurdista tapahtumaideasta on vuosien

saatossa kasvanut kansainvälisen yleisön ja median lemmikki, joka levittää rauhanomaista sanomaansa yli 20 virallises-

sa osakilpailumaassa. Tänä vuonna kansainväliset ilmakitarat karjuivat 24 maassa: Belgiassa, Brasiliassa, Kanadassa,

Kolumbiassa, Tsekeissä, Tanskassa,Virossa, Ranskassa, Saksassa, Irlannissa, Japanissa, Malesiassa, Meksikossa, Alanko-

maissa, Romaniassa,Venäjällä, Slovakiassa, Sveitsissä, Taiwanissa, Ukrainassa, Iso-Britaniassa ja Yhdysvalloissa. Lisäksi

kansainvälisessä joukossa kotimaista ilmakitaraa edusti Suomi, kun SM-kisat järjestettiin kesäkuussa Helsingissä.

Kansainvälisessä medianäkyvyydessä Ilmakitaransoiton MM-kisat on tunnetuin suomalaistapahtuma maailmalla. Kisaa

saapuu seuraamaan kymmeniä ulkomaisia toimittajia, joukossa maailman suurimpia päivälehtiä, musiikin erikoisjulkai-

suja, elämäntapalehtiä, uutistoimituksia, TV-kanavia, radioasemia ja tuotantoyhtiöitä.

Ilmakitaransoiton MM-kisat erottuu populaarikulttuuria esille tuovien tapahtumien joukosta rauhanomaisen ideologiansa

sekä absurdin rock-luonteensa vuoksi ja vetoaa varsinkin nuoriin aikuisiin kulttuuritaustausta riippumatta. Ilmakitaran-

soitto on maailmanrauhaa, kansojen välistä ystävyyttä ja hyväntuulista viihdettä. Oululaisten kesätapahtumien joukossa

Ilmakitaransoiton MM-kisat on elänyt uutta renessanssia myös yleisön kiinnostuksen näkökulmasta. Kisa houkutteli tänä

vuonna Oulun Torinrannan räiskyvään MM-finaaliin yli 8000 katsojaa vauvasta vaariin.

Air Guitar World Championships (Ilmakitaransoiton MM-kisat) on Oulun Musiikkivideofestivaalit ry:n omistama tavara-

merkki. 16. Ilmakitaransoiton MM-kisat pidetään 24.-27.8.2011.

Vuosittaisen Vetovoima-palkinnon lisäksi Oulun kauppakamari jakoi tänä vuonna erityismaininnalla samaisen palkinnon

maaherra Eino Siuruaiselle. Hän on toiminut palkintoraadissa ja sen puheenjohtajana koko palkinnon olemassaoloajan

vuodesta 1999. Hän on monin eri tavoin edistänyt alueen tunnettuutta sekä kotimaassa että hyvin laajasti kansainväli-

sesti jo neljännesvuosisadan ajan.

Oulun kauppakamari myöntää Vetovoima-palkinnon vuosittain Oulun läänin alueen yritykselle tai yhteisölle. Palkinnolla

halutaan nostaa esille markkinoinnin osaamisen merkitystä yrityksen kilpailukeinona sekä kannustaa yrityksiä hyödyntä-

mään markkinoinnin mahdollisuuksia entistä tehokkaammin palkitsemalla alan onnistujia. Nyt ensimmäistä kertaa pal-

kinto myönnetään sekä yritysten välisen liiketoiminnan että kuluttajamarkkinoinnin sarjoissa. Tänä vuonna Vetovoima-

palkinto myönnettiin 12. kerran.

Valintaprosessin alkuvaiheessa Oulun kauppakamarin 18-jäseninen markkinointivaliokunta valitsi isosta yritysjoukosta

10 edustajaa. Tämän jälkeen toteutettiin äänestys kauppakamarin jäsenyritysten piirissä. Tästä äänestyksestä valikoitui 3

ehdokasta Vetovoima-raadin käsittelyyn. Raadin jäseninä toimivat maaherra Eino Siuruainen, markkinoinnin laitoksen

johtaja Pertti Paakkolanvaara, Oulun yliopisto, aluejohtaja Aila Postareff-Jurvelin, Itella Oyj, markkinointipäällikkö Pasi

Ruuskanen, Osuuskauppa Arina ja raadin esittelijänä Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen.

Pelkistetyt Vetovoimakriteerit• liiketoiminta/tuote/palvelu toiminnaltaan asiakaslähtöistä • markkinointi tuottavaa ja tuloksellista • alueen yritys,

myös markkinoinnin aivotyö alueelta (alue= Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu) • markkinointi kokonaisuutena, ei pelkäs-

tään markkinointiviestintää • kilpailukeinojen hallinta

Kuva: Joonas Kerttula

Vetovoima-palkinto Ilmakitaransoiton MM-kisoille – er i ty i smain in ta maaher ra E ino S iurua i se l le

www.pohto.fi

Tulevaisuus on tekemistä!

Kehitä yritystäsi, esimiestyötäsi

ja liiketoimintaasi ohjatusti

Ammattitutkinnot: - Voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinto, syksy 2011

- Yrittäjän ammattitutkinto, 18.1.

Erikoisammattitutkinnot: - Johtamisen erikoisammattitutkinto, 15.1.

(Turvallisuusalan tehtävissä toimiville)

- Johtamisen erikoisammattitutkinto, 12.4.

- Kunnossapidon erikoisammattitutkinto, tammi 2011

- Tekniikan erikoisammattitutkinto, 12.5.

- Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, 15.1.

- Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, 15.2.

Kehittämisohjelmat: - Business Management Programme aloitus 5.4.

- Keskijohdon koulutusohjelma aloitus 17.2.

- Kone- ja metallialan työnjohtokoulutus, voi vielä hakeutua

- PromePro®Professional 2011 aloitus 1.3.

Lisätietoa www.pohto.fi sekäKehittämispalvelut 2011 -kirjasta


Myyntiosaamisentehostaminen tarpeellistaOulun kauppakamarin markkinointivaliokunta teki kesän 2010 aikanakyselyn myynnin merkityksestä alueen yrityksissä. Kyselyn tarkoitukse-na oli herättää keskustelua myynnin koulutuksesta ja sen kehittämi-sestä. Valiokunta on yli kymmenen toimintavuotensa aikana tehnyt töi-tä, että markkinoinnin merkitys yrityksissä ja niiden tukiorganisaa-tioissa ymmärrettäisiin paremmin. Käytännön toimena Oulun kauppa-kamari on jakanut vuosittain Vetovoima-markkinointipalkinnon.Myyntikyselyssä nousi selkeästi esille myynnin tehostamisen tarve.Kyselyyn vastanneista 74 % kertoi olevansa kiinnostunut tehosta-maan myyntiään. Vastauksen voi konkretisoida seuraavalla kommen-tilla yhdeltä vastaajalta:”Kokonaisuutena voisi sanoa, että myynnin ja nimenomaan myynninkoulutus on ‘retuperällä’. Varsinkin alalle tulevat henkilöt tarvitsisivatjuuri käytännön myyntiin ja asiakaspalveluun liittyvää koulutusta,samoin asiakasyhteyksissä toimivat henkilöt (huolto, vastaanottopis-teet, puhelinpalvelu/-keskukset).”Alueen yritysten myynti kohdistuu kyselyyn vastanneiden mukaan 72prosenttisesti toiselle organisaatiolle, vain 28 % vastanneista toimiikuluttajamarkkinoilla. Kansainvälisille markkinoille suuntaa ensisijai-sesti 23 %, paikallisille 38 % ja valtakunnallisille 39 % vastanneista.

Millä tasolla myyntiosaaminen on nyt?Vastanneista 21 % näkee oman myyntiosaamisensa olevan erinomai-sessa ja 4 % heikossa kunnossa. 75 % vastanneista on sitä mieltä,että nykyisessä myyntiosaamisessa on ainakin jonkin verran kehittä-misen tarvetta.

Myynnin koulutuksesta tuotiin esille mm. seuraavia kriittisiä kom-mentteja:

”Miksi Oulun yliopisto ja OAMK eivät kouluta pelkästään myyntiintulevia ammattilaisia? Markkinointikoulutus on eri asia kuin myynti-koulutus.”

”Haluaisimme valmentaa myyntiryhmäämme aktiivisempaan suun-taan uusasiakashankinnassa ja kontaktoinnissa. Olemme oppineet‘liian hyvälle’, myyjämme toimivat liikaa tilausten vastaanottokes-kuksena ...”

Johtopäätöksenä kyselystä markkinointivaliokunta haastaa alueenyksityiset ja julkiset oppilaitokset kehittämään myynnin koulutusta.Kauppakamarin strategiassa on hyvin keskeisellä sijalla kaupan li-sääminen sekä olemassa olevien yritysten menestyminen ja uusiensyntyminen.


www.oulu.chamber.fi

Oulun KauppakamarinSYYSKOKOUS 8.12.2010

Tervetuloa!

Keskiviikkona 8.12.2010 klo 14.00 alkaen Oulun kauppakamarin syyskokoukseen hotelliRadisson Blu, Hallituskatu 1, 90100 Oulu.

Sääntömääräiset syyskokousasiat

1. Kokouksen avaus

2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

3. Kokouksen sihteerin valinta

4. Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

5. Kokouksen työjärjestyksen vahvistaminen

6. Vuoden 2011toimintasuunnitelman, tulo- ja menoarvion ja jäsenmaksuperusteiden vahvistaminen

7. Vuoden 2011 Oulun kauppakamarin puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valinta

8. Päätetään hallituksen jäsenmäärästä ja valitaan hallituksen jäsenet vuodelle 2011

9. Valiokuntien puheenjohtajien valinta

10. Keskuskauppakamarin valtuuskunnan jäsenten valinta vuodelle 2011

11. Tilintarkastajien ja heidän varamiestensä valinta vuodelle 2011. Tilintarkastajina ovat vuonna 2010 toimineet: Varsinaiset Jari Karppinen, KHT ja Tauno Kautto HTM ja varalla Pertti Tarvainen, KHT ja Anne Karppinen-Salonpää, HTM

12. Käsitellään muut esille tulevat asiat

13. Kokouksen päättäminen

Kokoukseen voivat osallistua kaikki halukkaat jäsen-yrityksemme ja yhteistyötahojemme edustajat.

Kauppakamarin hallitus

Varsinaisen syyskokouksen jälkeen Kauppakamarin suuri kiertue:

Kauppakamarin suuriSuomen kiertue 2010 – 2011Osallistu Kauppakamarin suureen Suomen kiertueeseen ja vaikuta alueesi tulevaisuuteen. Tule kertomaan, miten tuotta-vuutta parannetaan, kasvua nopeutetaan ja työuria pidenne-tään ryhmätyöskentelynä aihealueiden painopisteistä. Viemme viestisi päättäjille.

Tervetuloa !

KauppakamarikiertueRadisson Blussa 8.12.2010 klo 14.30-17.00

Ohjelma:

Tilaisuuden avaus, Jaakko Okkonen, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari”Alueen vetovoima” Veli-Matti Puutio,varapuheenjohtaja, Oulun kauppakamari, Osuuskauppa Arina”Suomi nousuun”, Risto E. J. Penttilä, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari

Oululaisia puheenvuoroja”Myynti ja markkinointi”, Toimitusjohtaja Asko Männistö, Statiivi Oy ”Langattoman teknologian huippuosaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen”, Toimitusjohtaja Raimo Seikkala, Rescomi Oy”Logistiikka”, Aluejohtaja Aila Postareff-Jurvelin, Itella Oyj

Tilaisuudet ovat maksuttomia.

Risto E. J. Penttilä, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari

Ilmoittautuminen 1.12.2010 mennessä, puh. 010 821 8802 tai [email protected]. Lisätietoja www.oulu.chamber.fi


tunnaisesti myy rakentamispalvelua, vuokraatyövoimaa rakentamispalvelua varten taikkamyy rakentamispalvelun edelleen rakennustoi-minnan harjoittajalle.

Käytännön haasteitaUusien säännösten soveltamisessa tulkinnalli-suutta tulee aiheuttamaan arvonlisäverotuksenkiinteistön käsite ja kiinteistöön kuuluvien ko-neiden ja laitteiden erottaminen kiinteistölläharjoitettavaa toimintaa palvelevista ja siten ir-taimiksi esineiksi katsottavista laitteista. Myös-kään käännetyn verovelvollisuuden piiriin kuu-luvan rakentamispalvelun ja arvonlisäverollise-na myyntinä käsiteltävän tavaran myynnin väli-set rajanvedot eivät ole kaikissa tilanteissa yk-siselitteisiä.Ostajaa koskevien edellytysten soveltaminenmyös muihin kuin rakennustoimintaa pääasialli-sesti harjoittaviin yrityksiin tuo uusien säännös-ten soveltamisen piiriin lukuisia sellaisia elin-keinonharjoittajia, jotka eivät miellä itseäänvarsinaisiksi rakennusalan toimijoiksi. Kun uusiasäännöksiä sovelletaan yhtälailla kuntiin jakuntayhtymiin kuin myös ulkomaisiin yrityksiin,laajentaa tämä entisestään säännösten sovelta-misen piiriin kuuluvien toimijoiden lukumäärää.

Muutokseen valmistautuminenUudet säännökset aiheuttavat rakentamispalve-luja myyville ja ostaville yrityksille monenlaisiahaasteita. Myyjän on tunnistettava myymänsärakentamispalvelut ja erotettava ne muista

myynneistään. Toisaalta myyjän tulee oikeanalv-käsittelyn varmistamiseksi selvittää, täyt-tääkö ostaja käännetyn verovelvollisuuden so-veltamiselle asetetut edellytykset. Kun tätä eivoida läheskään kaikissa tilanteissa päätellä os-tajasta ulospäin näkyvien kriteerien perusteella,tulee ostajalta tarvittaessa pyytää asiasta tar-kempaa selvitystä.Ostajan on puolestaan selvitettävä, täyttääköharjoitettu toiminta käännetyn verovelvollisuu-den soveltamisessa ostajan toiminnalle asetetutedellytykset sekä tiedettävä, missä tilanteissaostolaskuihin tulee sisältyä arvonlisäveroa jamitkä palvelut on oikeus ostaa käännetyllä ar-vonlisäverolla.Useissa yrityksissä ensiaskeleet muutokseenvalmistautumisessa on jo otettu kouluttamallataloushallinnon henkilöstöä. Kuitenkin myös yri-tysten johdon, myyntihenkilöstön, laskuttajien,ostolaskujen käsittelijöiden ja työmaapäälliköi-den tulisi tuntea muutoksen keskeinen sisältö jakäytännön vaikutukset. Kun muutoksen suunni-telmallinen hallinta edellyttää myös mm. uudis-tuksen kassavirtavaikutusten arviointia, käytös-sä olevien tarjous- ja sopimuspohjien läpikäyn-tiä ja päivittämistä sekä laskutus- ja alv-raportointijärjestelmiin tehtäviä muutoksia,uudistuksen tiimoilta on vielä runsaasti työn-sarkaa jäljellä.

Tero Takalo

Tax Manager, KPMG Oy Ab

Puh. 020 760 3769, [email protected]

Rakennustöiden arvonlisä-

verotus muuttuu merkittä-

vällä tavalla ensi keväänä,

kun käännettyä verovelvol-

lisuutta koskevat säännök-

set astuvat voimaan

1.4.2011.

Uudistuksen keskeinen sisältö on, että vain ra-kentamispalvelun loppukäyttäjään sopimussuh-teessa oleva urakoitsija suorittaa myynnistäänarvonlisäveroa - aliurakasta veron maksaa myy-jän puolesta rakentamispalvelun ostaja.

Uusien säännösten soveltamis-edellytyksetKäännetyn verovelvollisuuden soveltaminenedellyttää ensinnäkin, että myyty palvelu on ra-kentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta ra-kentamispalvelua varten.Rakentamispalvelulla tarkoitetaan tässä yhtey-dessä kiinteistöön kohdistuvaa rakennus- jakorjaustyötä sekä työn yhteydessä asennetuntavaran myyntiä.Toisena edellytyksenä uusien säännösten sovel-tamiselle on, että rakentamispalvelun ostajanaon elinkeinonharjoittaja, joka muutoin kuin sa-

Rakentamispalveluiden arvonlisäverotus muuttuu

Moni kuvittelee yhä, ettei DNA:n verkko peitä.

DNA:n kuuluvuusalue kattaa 99,7% suomalaisista.

2001

2005

2010

yrityspalvelut

Klikkaa dna.fi/yritys. Tai soita 044 144 099. Palveluksessasi on lähes80 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Lisätietoja dna.fi/kuuluvuus.

Documents

Oulun Kauppakamarilehti 4_10_net.pdfSatu Turunen OSOITTEENMUUTOKSET Oulun Kauppakamari/Anne Palosaari, [email protected], puh. 010 821 8802 TOIMITUS, TAITTO JA ILMOITUKSET