Kaupunkiseutujen tulevaisuus!

Valtiotieteen tohtori Timo Aro@timoaro8.11.2016, Tampere

- Kaupunkialueet

- Kaupunkipolitiikka

- Kasvukeskukset

- Kaupunkiseutu-lähtöisyys

- Maaseutualueet

- Aluepolitiikka

- Monikeskuksisuus

- Maakuntalähtöisyys

Esityksen pääviesti

”Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on

pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja

suurten kaupunkiseutujen kehittäminen eivät

ole kuitenkaan toisiaan poissulkevia vaihtoeh-

toja. Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen

kasvu on tosiasia eikä tunne”

Neljä pointtia kaupungistumisesta

yhteiskunnallisena ja alueellisena ilmiönä

1.Kaupunkialueiden kasvu on globaali ja kansallinen ilmiö: Suomi on monin tavoin myöhäiskaupungistunut, mutta nopeasti kaupungistunut maa. Kaupungistumiseen liittyy useita kasautumisetuja ja –haittoja, joihin vaikuttavat maantieteelliset ja historialliset tekijät sekä julkisen vallan ja instituutioiden toimet. Kaupungistuminen on keskeinen tekijä alueiden muutos- ja kehitysdynamiikassa

2.Sujuvat ja nopeat yhteydet stimuloivat kehitystä: Liikennepoliittiset ratkaisut stimuloivat aluekehitystä. Kaupunkiseutujen sisällä korostuu sujuva ja toimiva sisäinen joukko- ja kevyt liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen ja liikkuvuuden sujuvoittaminen. Kaupunkiseutujen välillä korostu matkaketjut, liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet. Liikkuminen työmarkkina-alueiden välillä korostuu. Aikaetäisyys 45-60 minuuttia tai 100 km ylärajana.

3.Suurten kaupunkiseutujen kansallinen merkitys kasvaa: Kaupungeilla, kaupunkiseuduilla ja kaupunkipolitiikalla on perinteisesti ollut ohut rooli kansallisessa politiikassa. Varsinkin suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehittäminen on ollut enemmän hillitsevää, koordinoimatointa ja reaktiivista ja vähemmän stimuloivaa, koordinoitua ja proaktiivista. Suomessa asuu kaupunkialueilla tilastointitavasta riippuen 70-85 % koko maan asukkaista. Neljä viidestä asuu 20 suurimmalla ja puolet kuudella suurimmalla seudulla. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen osuus kaksi kolmasosaa tai neljä viidesosaa kaikille keskeisillä tunnusluvuilla

4.Internet-talous ja työn tekemisen muodot muovaavat aluerakennetta:

Tiedonsiirron ja tietoteknologian kehitykseen liittyvät tekijät eivät ole lisänneet aikaan, paikkaan ja etäisyyteen liittyvääriippumattomuutta oletusten vastaisesti, vaan on entisestään korostunut kasvokkain tapahtuvien kontaktien, jakamisen ja yhteisöllisyyden merkitystä

250 000Neljä yli 250 000 asukkaan kaupunkiseudut

(Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seudut)

100 00010 yli tai noin 100 000 asukkaan kaupunkiseudut

(Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen,

Hämeenlinnan, Vaasan, Kouvolan ja Lappeenrannan

Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen (14/70)

osuus koko maasta eräillä tunnusluvuilla…

68,0 % väestöstä (2014)

71,7 % työpaikoista (2013)

74,0 % bkt:sta (2013)

88,3 % t&k –menoista (2014

79,1 % korkea-asteen suorittaneista (2014)

79,5 % uusista asunnoista (2010-2014)

83,4 % vieraskielisistä (2015)

69,9 % työllisistä (2013)

57,3 % yrityksistä (2013)

14

5 teesiä

tulevaisuuden kaupunkiseuduista!

1.KASVAVAT kaupunkiseudut

2.LAAJENEVAT kaupunkiseudut

3. LIIKKUVAT kaupunkiseudut

4.HOUKUTTELEVAT kaupunkiseudut

5.MUUTTUVAT kaupunkiseudut

1. Tulevaisuuden kaupunkiseudut

kasvavat

10 suurimman kaupunkiseudun* väestölisäys 2000-2015 ja ennuste

väestönlisäyksestä vuosina 2016-2030

Lähde: Tilastokeskus, väestö ja väestöennuste 2015-2040

KAUPUNKISEUTU/ VÄESTÖNLISÄYS 2000-2015/ VÄESTÖNLISÄYS VÄESTÖENNUSTEEN TRENDIENNUSTE VÄESTÖLISÄYKSESTÄ 2030

10 SUURINTA SEUTUA TOTEUTUNUT KEHITYS PERUSTEELLA 2016-2030 VUOSIEN 2000-2015 KEHITYKSEN MUKAAN

Helsingin 235667 189201 220938

Tampereen 66553 41138 62393

Turun 32083 22549 30078

Oulun 54492 31645 51086

Lahden 4256 1444 3990

Jyväskylän 27082 13573 25389

Porin -4298 -2798 -4029

Kuopion 11160 10910 10463

Joensuun 3354 2856 3144

Seinäjoen 6526 6479 6118

10 SUURINTA SEUTUA 436 875 316 997 409 570*Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun ja Seinäjoen

Kaksi kolmesta (61,4 %) asukkaasta asui 10 suurimmalla kaupunkiseudulla vuonna 2015

10 suurimman kaupunkiseudun väestö kasvoi yhteensä 437 000 henkilöllä vuosina 2000-2015

Väestöennusteen mukaan 10 suurimman kau-punkiseudun väkiluku kasvaa noin 317 000 henkilöllä ja trendiennusteen mukaan 410 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä

Väestö kasvaa ennusteiden mukaan määräl-lisesti eniten Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla vuosina 2016-2030. Neljän suuren väestölisäys yhteensä noin 285 000-364 000 henkilöä!

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

19

80

19

83

19

86

19

89

19

92

19

95

19

98

20

01

20

04

20

07

20

10

20

13

20

16

20

19

20

22

20

25

20

28

20

31

20

34

20

37

20

40

Tampereen seudun vuosittainen väestönlisäys vuosina 1980-

2015 ja väestöennuste 2016-2040

Tampereen seudun väkiluku kasvoi yh-teensä + 115 600 henkilöllä vuosina 1980-2015 eli keskimäärin 3210 henki-löllä vuodessa (punainen käyrä)

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Tampereen seudun väestö-lisäys on yhteensä 61 500 henkilöä vuosina 2016-2040 eli keskimäärin 2458 henkilöä vuodessa (sininen käyrä)

Tampereen seudun väestölisäys oli keskimäärin 3 953 henkilöä vuosina 2010-2015 (vihreä käyrä)

2. Tulevaisuuden kaupunkiseudut

laajenevat

Tampereen vaikutusalue matka-

etäisyytenä (km)

ONKO TAMPERE SUOMEN SYDÄN SAAVUTETTAVUUDEN JA ALUEELLISEN LIIKKUVUUDEN NÄKÖKULMASTA?

20 kilometrin (A) etäisyydellä Tampereesta asuu yhteensä341.000 asukasta ja sijaitsee 97.000 työpaikkaa

100 kilometrin (B) etäisyydellä Tampereesta asuu 736.000asukasta ja sijaitsee yhteensä 197.000 työpaikkaa

200 kilometrin (C) etäisyydellä asuu noin 3,7 miljoonaaasukasta eli 67,8 % koko maan asukkaista. Lisäksi alle 200kilometrin etäisyydellä sijaitsee 71 % koko maantyöpaikoista

500 kilometrin (E) etäisyydellä Tampereesta asuu 94,2 %koko maan asukkaista ja sijaitsee 96 % työpaikoista!

A

B

C

E

D

F

Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

Tampereen vaikutusalue 30,

60 ja 90 minuutin ajoaika-

etäisyydellä

Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

Kartta kuvaa Tampereen vaikutusaluetta 30, 60 ja 90 minuutin ajoaikaetäisyydellä Tampereen keskustasta: kartassa on huomioitu julkinen ja yksityinen liikenne, taajamarajoitteet ja ruuhka-ajat

Tampereen 30 minuutin etäisyysvyöhykkeellä asuu noin 400 000 asukasta ja sijaitsee 110 000 työpaikkaa

Tampereen 60 minuutin etäisyysvyöhykkeellä asuu noin 575 000 asukasta (joka 10. suoma-lainen) ja sijaitsee yhteensä noin 158 000 työ-paikkaa. HUOM! Pirkanmaa 503 000 asukasta!

Tampereen 90 minuutin etäisyysvyöhykkeellä asuu 1,1 miljoonaa asukasta (joka 5. suomalai-nen) ja sijaitsee yhteensä noin 298 000 työpaik-kaa

8/10

3. Tulevaisuuden kaupunkiseudut

liikkuvat

Kokonaisnettomuutto maakunnittain vuosina 2010-2016/9

MUUTTOVOITTOA (10)

MUUTTOTAPPIOTA (8)

Lähde: Tilastokeskus, muuttoliikeKartta ja analyysi : Timo Aro 2016

MAAKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNETTO-

NETTOMUUTTO MUUTTO MUUTTO

UUSIMAA 27132 45116 72248

PIRKANMAA 10748 6467 17215

VARSINAIS-SUOMI 3736 7789 11525

POHJOIS-SAVO -256 3001 2745

PÄIJÄT-HÄME -173 2652 2479

KESKI-SUOMI -759 2907 2148

POHJANMAA -3808 5710 1902

KANTA-HÄME -1474 2696 1222

POHJOIS-KARJALA -1985 2723 738

ETELÄ-KARJALA -2179 2666 487

POHJOIS-POHJANMAA -5320 5033 -287

KYMENLAAKSO -4592 4118 -474

SATAKUNTA -3619 3066 -553

KESKI-POHJANMAA -1497 936 -561

ETELÄ-SAVO -3125 2074 -1051

ETELÄ-POHJANMAA -3430 2150 -1280

LAPPI -5818 3464 -2354

KAINUU -3964 1484 -2480

Kokonaisnettomuutto

maakunnittain 2010-2016/9

+72 248

+11 525

+17 215-553

--1 280

+1902

-561

-287

-2 354

-2 480

+738

+2 745

-1 051

+2 148

-474+1 222

+2 479+487

Lähde: Tilastokeskus, muuttoliikeKartta ja analyysi : Timo Aro 2016

Kokonaisnettomuutto seutukunnittain vuosina 2010-2016/9

MUUTTOVOITTOA (26)

MUUTTOTAPPIOTA (44)

Kokonaisnettomuutto seutu-

kunnittain 2010-2016/9

SEUTUKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNET-

NETTOMUUTTO MUUTTO TOMUUTTO

Helsingin 28602 43443 72 045

Tampereen 13211 4816 18 027

Turun 6779 5812 12 591

Oulun 4398 3020 7 418

Kuopion 3795 1766 5 561

Jyväskylän 3122 2267 5 389

Vaasan -186 3036 2 850

Lahden -138 2652 2 514

Joensuun 558 1788 2 346

Hämeenlinnan 72 1677 1 749

Seinäjoen 345 1379 1 724

Lappeenrannan -795 1949 1 154

Porvoon -198 995 797

Etelä-Pirkanmaan 99 664 763

Mikkelin -384 1115 731

Rovaniemen -788 1477 689

Porin -888 1449 561

Kotka-Haminan -2489 2854 365

Kokkolan -532 786 254

Tunturi-Lapin 37 204 241

Helsingin

Tampereen

Turun

Oulun

Kuopion

Jyväskylän

Vaasan

Lahden

Joensuun

Hämeen-

linnan

Sijainnin merkitys korostuu

suhtees-sa liikenne- ja kasvu-

käytäviin

Kartassa on tarkasteltu paikkatiedon avulla 20 kilometrin liikenne- ja kasvukäytäviä ”sormik-kaana” Helsingistä suhteessa Turkuun, Poriin, Tampereeseen (Ouluun), Lahteen ja Kotkaan

Viiden Helsingistä lähtevän 20 kilometrin liiken-nekäytävän (tie tai rautatie) varrella asui 3,4 miljoonaa asukasta eli 62,1 % koko maan väes-töstä.

Sormikkaan asukasluku kasvoi yhteensä 571 000 asukkaalla (20,2 %) vuosina 1990-2015

Sormikkaan alueella oli yhteensä 1,4 miljoonaa työpaikkaa eli 62,3 % koko maan työpaikoista

Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

4. Tulevaisuuden kaupunkiseudut

houkuttelevat

35

2826 25

23 23

19 18 18 18 17 17

13 13 13 12 12 12 11

0

5

10

15

20

25

30

35

40

Kaupungit, joihin voisi ajatella muuttavansa (%)

N=3648 vastaajaa,kohteena 37 kaupunkia

20

25 26

31 31 32 32 32 33 33 3335

38 38 38 38 39 39

47

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

Kaupungit, joihin ei muuttaisi missään nimessä (%)

8,077,73

7,647,5

7,427,4

7,37,257,227,22

7,037

6,966,926,9

6,856,76

6,71

4 4,5 5 5,5 6 6,5 7 7,5 8 8,5 9 9,5 10

Tampere

Turku

Jyväskylä

Kuopio

Helsinki

Oulu

Naantali

Espoo

Hämeenlinna

Porvoo

Lahti

Lappeenranta

Vantaa

Rovaniemi

Vaasa

Savonlinna

Joensuu

Mikkeli

Kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina (4-10)

Kaupunkien keskiarvo

7,00(37 kaupunkia)

Miksi Tampere ja Tampereen seutu on aina piikkipaikalla?

Vai onko kyse jostain Tampere –unelmasta?

Houkuttelevan ja vetovoimaisen alueen kuusi tunnusmerkkiä

1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT (alue- ja paikallistalouden kehitys, työllisyys- ja työpaikkakehitys, koulutustarjonta, innovaatio- ja osaamiskeskittymät, suuret yritykset ja niiden verkostot, investoinnit ja alueen koko)

2. SIJAINTITEKIJÄT (alueen sijainti suhteessa em. solmupisteisiin, nopeat ja sujuvat liikenneyhteydet, sijaintietu tai –haitta suhteessa kasvu-keskuksiin, ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus ja asemanseudut)

3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT (alueen fiilis, tunnelma ja ilmapiiri, tarina, identiteetti, historia ja kerroksellisuus, tapahtumat ja elämykset, vetovoimakohteet, kulttuuri- ja vapaa-ajan vetovoimapalvelut, urbaani pöhinä jne.)

4. MAINETEKIJÄT (alueen hyvä tai huono maine, identiteetti, imago, mieli- ja mainekuvat, paikan henki jne.)

5. IDENTITEETTITEKIJÄT (alueeseen tai ihmisiin liittyvät henkilökohtaiset siteet ja kytkökset, syntymä-, koti- tai opiskelupaikkaan liittyvä samaistuminen, perhe, ystävät, sukulaiset ja muut lähiverkostot, yhteenkuuluvuuden tunne johonkin paikkaan)

6. VILLIT KORTIT (johonkin alueeseen tai paikkaan liittyvät paikalliset erityispiirteet tai pienet ja vähäpätöiset tapahtumat, joista kasvaa ajan mittaan jotain suurta)

5. Tulevaisuuden kaupunkiseudut

muuttuvat

0

30000

60000

90000

120000

150000

180000

210000

240000

270000

300000

330000

360000

19

90

19

91

19

92

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

Koko maa 14 suurinta seutua

Vieraskielisten määrän kehitys koko maassa ja suurimmilla

kaupunkiseuduilla vuosina 1990-2015

Vieraskielisillä tarkoitetaan muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä henki-löitä. Graafissa on verrattu vieraskielisten määrän kehitystä koko maassa ja 14 suu-rimmalla kaupunkiseudulla

Vuonna 1990 koko maassa oli noin 25 000 vieraskielistä eli vain 0,5 % koko väestöstä

Vuonna 2015 koko maassa oli noin 330 000 vieraskielistä eli 6 % koko väestöstä. Vieraskielisten määrä 13 kertaistui vuosina 1990-2015

14 suurimmalla kaupunkiseudulla oli 83,6 % kaikista vieraskielisistä vuonna 2015

0,5 %(1990)

1,9 %(2000)

4,2 %(2010)

6,0 %(2015)Tampereen seutu:

1990: 0,4 % 2000: 1,8 % 2010: 3,7 % 2015: 4,8 %

”Jos ei ymmärretä sitä, miksi kaupunkiseudut ovat erilaisia, mikään uudistus ei voi toteutua. Pahimmillaan tasapäistäminen tarkoittaa sitä,

ettei missään ei synny globaalisti kilpailukykyisiä malleja”

- Jenni Airaksinen -