Kaupunkisuunnitteluviraston Toimintasuunnitelma …5 Kuva: Veera Arstio, Helsingin kuvataidelukio 5 Toiminnan perusta 1.1 Yleistä Kaupunkisuunnitteluviraston strategiset painopistealueet,

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2011:1 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2011:1

ISSN 0787-9024 ISBN 978-952-223-923-5 (nid.) ISBN 978-952-223-924-2 (PDF)

Kaupunkisuunnitteluviraston

Toiminnan perusta ja keskeiset tehtävät

Toimintasuunnitelmavuosille 2011–2013

Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma

vuosille 2011–2013


Kslk 20.1.2011

© Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2011

Toimitus: Outi Karsimus ja Leila Koivulehto

Kuvat: ks. kuvatekstit, Arja Kasanen

Kansikuva: Kaupunkimittausosasto

Kartat ja taitto: Sari Yli-Tolppa

Graafinen suunnittelu: Niklas Lähteenmäki

Julkaisusarjan graafinen suunnittelu: Timo Kaasinen

Pohjakartta: © Kaupunkimittausosasto, Helsinki 012/2011

Paino: Edita Prima Oy 2011

ISSN 0787-9024

ISBN 978-952-223-923-5 (nid)

ISBN 978-952-223-924-2 (PDF)

Sisältö

1 Toiminnan perusta 5

1.1 Yleistä 51.2 Ydintehtävät 51.3 Asiakkaat 51.4 Toiminta-ajatus 71.5 Arvot 71.6 Visio 7

2 Strategiset painopisteet ja tavoitteet näkökulmittain 9

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 10Palvelukyky 12Toimintatavat 13Oppiminen ja kehittyminen 14

2.1 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2011 152.2 Ympäristötavoitteet 152.3 Muut toiminnalliset tavoitteet vuonna 2011 15

3 Vuosien 2011–2013 keskeiset tehtävät 16

Yleissuunnittelu 17Asuminen 18Elinkeinotoiminta 19Julkinen kaupunkitila ja viheralueverkosto 20Esikaupunkivyöhykkeen kehittäminen ja täydennysrakentaminen 21Kulttuuriympäristön vaaliminen ja kehittäminen 22Maankäytön soveltava tutkimus 23Liikenne 24

4 Resurssit 27

4.1 Henkilöstö 274.2 Määrärahat 27

Liite: Toiminnan suunnittelun kaavio 28

Liite: Strategiakartta 29

Liite: Organisaatiokaavio 30

4

1

Kaupunkisuunnittelua innovatiivisella otteella

Kaupungin luonteeseen kuuluu alituinen muutos. Ihmisten ja yritysten tarpeet, toiveet ja odotukset muuttuvat ajassa ja tämä heijastuu myös siihen mitä kaupunkiympäristöltä vaaditaan. Muutoksen luonteeseen kuuluu myös arvaa-mattomuus. On asioita, joita emme kykene ennustamaan. Sen vuoksi kaupunkisuunnittelijoiden tulee olla ennakko-luulottomia ja rohkeita. Hyvä kaupunki syntyy innovatiivi-sella otteella uusia ratkaisuja kokeilemalla.

Kaupunkisuunnitteluviraston roolina on toimia myös kau-punkisuunnitteluun liittyvien innovaatioiden edistäjänä. Esimerkki tästä on yhteistyössä VTT:n kanssa toteutettu kaupunkisuunnittelun ekotehokkuutta arvioiva kehityshan-ke. Osana sitä on kehitetty kaavoituksen ekotehokkuutta arvioiva työkalu. Pyrkimyksenä oli löytää käyttökelpoisim-mat menetelmät kaupunkialueiden ekotehokkuuden arvi-ointiin ja lisäämiseen ja parantaa kaavoituksen vaikutta-vuutta hyvän ja kestävän kaupungin rakentumiseen.

Myös asumiseen liittyvien vaihtoehtojen lisääminen on välttämätöntä. Helsingin ei pidä tyytyä nykymuotoiseen melko yksipuoliseen kerrostalotuotantoon. Tarvitsemme uusia toteutustapoja, uusia talo- ja asuntotyyppejä, uusia toimijoita markkinoille ja uutta rohkeaa ajattelua. Helsinki on jo ottanut askelia siihen suuntaan, luovuttamalla joita-kin tontteja suoraan loppukäyttäjille esimerkiksi ryhmära-kentamishankkeiden kautta.

Helsinki pyrkii vahvistamaan asemaansa maan merkittä-vimpänä kaupallisena keskuksena innovatiivisilla kaup-pakeskushankkeilla. Helsingin näkökulmasta tällä saralla ajankohtaisia ovat sekä Kalasataman että Keski-Pasilan kil-pailut, joilla kehitetään uusia urbaaneja kauppakeskuskon-septeja. Niistä odotetaan isoa piristysruisketta laajenevalle kantakaupungille ja satamilta vapautuville alueille. Ne tule-vat olemaan luonteeltaan aidosti urbaaneja.

Oma lukunsa uudenlaisten suunnitteluavausten joukos-sa on myös kolmen kunnan yhteisen yleiskaavan laadin-ta Östersundomin alueelle. Östersundomin suunnittelun kannalta on merkittävää, että Helsinki, Vantaa ja Sipoo ovat löytäneet yhteisen sävelen yhteisen yleiskaavan laa-timisesta. Yhteinen yleiskaava on erittäin tärkeä, sillä sen avulla määritellään alueen suuntaviivat pitkälle tulevaisuu-teen. Siinä määritetään esimerkiksi joukkoliikenneratkaisut sekä rakentamisen rajat.

Virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi

5

Kuva: Veera Arstio, Helsingin kuvataidelukio

5

Toiminnan perusta

1.1 YleistäKaupunkisuunnitteluviraston strategiset painopistealueet, ta-voitteet ja tehtävät vuosille 2011–2013 pohjautuvat kaupungin strategiaohjelmaan, MA-ohjelmaan (maankäytön ja asumisen ohjelma), yleiskaavaan 2002 sekä sidosryhmiltä ja asiakkailta tulleisiin aloitteisiin ja hakemuksiin.

Toimintasuunnitelma on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa on strateginen ja siinä toiminnan painopistealueet, tavoit-teet ja toimenpiteet on jaoteltuna nk. tasapainotetun näkökul-makehikon mukaisesti (BSC). Toinen osa on tehtäväluettelo, jo-ka on viraston sisäinen työväline ja sisältää työyksikkökohtaiset tehtäväkortit aikatauluineen vuosille 2011–2013.

1.2 YdintehtävätViraston keskeiset tehtävät ovat kaavoitus ja liikennesuunnitte-lu sekä niitä tukevat toiminnot.

Yleiskaavoitus• Osayleiskaavoitus• Asemakaavoitus•

Liikennesuunnittelu• Teknistaloudellinen suunnittelu• Ympäristösuunnittelu• Kaavoitusta ja liikennesuunnittelua palveleva tutkimus• Kaavoitusta ja liikennesuunnittelua palveleva ylikunnalli-• nen yhteistyö

1.3 AsiakkaatViraston asiakkaat on jaoteltu sisäisiin ja ulkoisiin asiakkaisiin.

Sisäiset asiakkaat Kaupunkisuunnittelulautakunta• Muut luottamushenkilöt• Muut hallintokunnat•

Ulkoiset asiakkaat Kaupunkilaiset (asukkaat, yritykset, yhteisöt)• Kaupungin ulkopuoliset viranomaiset ja yhteisöt• Helsingissä kävijät•

6

Kuva: Laiturin sarjakuvatyöpaja

Helsingin kaupungin visio

Helsinki pääkaupunkina ja seudun keskuksena on kehitty-vä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvi-en palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoi-minta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asuk-kaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi.

Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana aluee-na, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, op-pia, työskennellä sekä yrittää.

7

Kuva: Kaupunkimittausosasto

1.4 Toiminta-ajatusHelsingin kaupunkisuunnitteluvirasto suunnittelee ja ohjaa Hel-singin maankäyttöä ja liikennettä sekä ohjaa kaupunkiympäris-tön kehittymistä.

Virasto vastaa ammattitaitoisesti ja luovasti alansa päätöksen-teon valmistelusta vuorovaikutuksessa muiden asiantuntijoi-den ja kuntalaisten kanssa.

1.5. Arvot Viraston arvot ovat ammattitaitoisuus, avoimuus, luovuus, oi-keudenmukaisuus, päämäärätietoisuus ja yhteistyöhenkisyys.

1.6. VisioKeväällä 2010 käytiin läpi toimintaympäristön muutoksia, visioi-tiin kaupunkisuunnittelun tulevaisuutta ja pohdittiin kaupunkivi-sion päivittämistä. Uusi kaupunkivisio hyväksyttiin16.11.2010.

Kaupunkivisio

Helsinki on kodikas ja elinvoimainen suurkaupunki

Kehitämme Helsinkiä urbaanina, viihtyisänä ja kaupunkiraken-teeltaan tiivistyvänä kaupunkina. Haluamme suunnittelun avul-la luoda edellytykset riittävän suurelle ja laadukkaalle asuntora-kentamiselle, hyville lähipalveluille ja monipuolisille elinkeinoil-le. Tuomme kaupungin takaisin kaupunkiin.

Pyrkimyksemme on vähentää henkilöautoriippuvuutta hyväl-lä seudullisella joukkoliikenteellä ja miellyttävällä pyöräily- ja ja-lankulkuympäristöllä. Pidämme huolen siitä, että emme tuhlaa luonnonvaroja ja varmistamme, että arvokas luonto ja hyvät vir-kistysmahdollisuudet säilyvät myös jälkipolville. Kunnioitamme Helsingin historiaa ja perinteitä, mutta emme pelkää innovatii-visia ja rohkeita ratkaisuja, joilla kehitämme kiinnostavaa kau-punkiympäristöä.

Virastovisio

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on johtava ja arvostettu kaupunkisuunnitteluorganisaatio, jonka ammattitaitoinen hen-kilökunta on avoin uusille ajatuksille ja yhteistyölle.

8

2 Strategiset painopisteet ja tavoitteet näkökulmittain

Kaupungin strategiaohjelmaKaupunkisuunnittelun tehtävät toteuttavat Helsingin kau-punginvaltuuston hyväksymää strategiaohjelmaa kaudel-le 2011–2013. Ohjelma jakautuu neljään pääkohtaan: hy-vinvointi ja palvelut, kilpailukyky, kaupunkirakenne ja asu-minen sekä johtaminen. Näistä pääkohdista on poimittu kaupunkisuunnittelua koskevat strategiset painopistealu-eet ja tavoitteet.


9

Seutu

Hyvän kaupunkielämän puitteet

Kaupunki ja ympäristö

Kaupunki- suunnittelun laatu

Kaupunki- suunnittelun kehittäminen

Kaupunkilaiset / asukkaat ja

yritykset

Vuorovaikutus ja viestintä

AmmattitaitoTyöilmapiiri

Muutosherkkyys

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Palvelukyky

ToimintatavatOppiminen ja kehittyminen

Strategiset painopisteet ja tavoitteet näkökulmittain

Viraston tasapainotettu strateginen näkökulmakehikko (BSC):

Viraston toiminnan näkökulmat ovat yhteiskunnallinen vaikuttavuus, palvelukyky,

toimintatavat sekä oppiminen ja kehittyminen. Strategisten painopisteiden määrit-

telyssä on tarkasteltu kaupungin strategiaohjelman lisäksi myös toimintaympäris-

tön keskeisiä muutoksia, joista keskeisimmät ovat talouden kehitys, ilmastonmuu-

tokseen liittyvät tavoitteet sekä seudullinen yhteistyö. Lisäksi vuosien 2011–2013

tavoitteita ja toimenpiteitä on tarkasteltu riskienhallinnan näkökulmasta.

10

Seutu

Hyvän kaupunkielämän

puitteet


Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Painopiste Tavoite Toimenpiteet 2011–2013

Kaupungin strategiaohjelma

Kilpailukyky:

Monimuotoinen, kansainvälisesti kilpailukykyi-nen ja turvallinen Helsinki

Houkutteleva, toimiva ja hauska kaupunki• Monipuolisen elinkeinorakenteen ja uusien työ-paikkojen Helsinki

Luodaan edellytyksiä palvelualojen, osaa-• miskeskittymien ja yritysten kasvulleLuodaan edellytykset työpaikkamäärän • kasvulle10

Kaupunkirakenne ja asuminen:

Asumisen määrä ja laatu sekä kaupunkiympäris-tön monipuolisuus turvataan

Toteutetaan mielenkiintoisia, kauniita ja toi-• mivia urbaaneja asuinalueita ja ympäristöjäHelsingin keskustan elinvoimaa vahviste-• taan

Kaupunkirakenteeltaan monipuolisen, turvallisen, ter-

veellisen ja kauniin ympäristön ja asumisen Helsinki

Elinvoimainen keskusta ja kantakaupunki•

Esikaupunkien renessanssi •

Laadukas julkinen kaupunkitila•

Kävelyn ja pyöräilyn kaupunki•

Tehokkaan ja autoliikenteeseen nähden kilpailuky-•

kyisen joukkoliikenteen kaupunki

Projektialueiden, keskustan ja esikaupunkien täyden-

nysrakentamisalueiden kaavoitus, liikenne- ja ympäris-

tösuunnittelu sekä rakentamisen ohjaus

Turvataan kaavoituksen keinoin edellytykset peruspal-

veluille koko kaupungissa

Helsingin keskustan kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden

kehittäminen

Elinkeinoalueiden toimintaedellytysten vahvistami-

nen maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Turva-

taan erityisesti työvoimaintensiivisten alueiden vahvis-

taminen.

Alueiden teknisen, taloudellisen ja terveellisen toteut-

tamiskelpoisuuden varmistaminen

Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytysten

parantaminen

raideliikenneverkoston laajentaminen•

liityntäpysäköinnin kehittäminen•

pyöräverkon tihentäminen ja kävelyalueiden lisää-•

minen

Pääkatuverkon kehittäminen

Liikenneturvallisuuden parantamissuunnitelmat

Aktiivinen vaikuttaminen seudun (14 kuntaa) yhteisen

kaupunkipolitiikan määrittelyyn, millä tähdätään koko

seudun kilpailuaseman vahvistamiseen ja kestävään ym-

päristöön kaupunkirakenteella ja liikennejärjestelmällä

Seudun maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteen •

sovittaminen kestävällä tavalla tehokkaan joukkolii-

kennejärjestelmän, erityisesti raideliikennejärjestel-

män varaan

Seudullisen maankäytön yleissuunnittelun edistämi-

nen

maankäytön yleislinjausten edistäminen MAL 2050 •

hyväksymien strategisten linjausten mukaisesti

maankäytön ohjaaminen raideliikenteen vaikutuspii-•

riin

Pääkaupunkiseudun yhteisen yleiskaavatyön (4 kuntaa)

valmistelun käynnistäminen yhteisellä kehityskuvalla

Aktiivinen vaikuttaminen HLJ-toimikunnan työskente-

lyyn HLJ 2011 -suunnitelman ja aiesopimuksen laatimi-

seksi ja hankkeiden edistämiseksi

Aktiivinen osallistuminen maakuntakaavatyöhön

11




Kaupunkirakennetta eheytetään ilmastonmuu-tokseen vastaamiseksi

Kaupunkirakennetta eheytetään raideliiken-• neverkkoon tukeutuenKaupunkirakennetta kehitetään energiaa • säästäväksiTäydennysrakentamista edistetään•


Liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikenne-muotojen edistämiseksi

Liikennejärjestelmää kehitetään pääosin raide-• liikenteeseen perustuen, joukkoliikenteen pal-velutasoa nostamalla sekä kävely- ja pyöräily-mahdollisuuksia lisäämälläHelsinkiläisten ja seudullisten intressien yhteen-• sovittamisesta huolehditaan

11

Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen ja

muutoksen hidastaminen

Kaupunkirakenteen eheyttäminen ja rakentamisen •

rajojen määrittely

Ekotehokkuuden edistäminen maankäytön ja liiken-•

teen suunnittelussa

Kulttuuriympäristön vaaliminen

Viheralueverkoston rakenteellinen vahvistaminen

Raideliikennekaupungin laajentaminen erityisesti seu-

dun poikittaisten yhteyksien osalta

Asemanseutujen tiivistäminen ja kehittäminen•

Projektialueiden suunnittelu raideliikenteeseen tu-•

keutuen

Aktiivinen osallistuminen ilmastoasioiden tutkimus- ja

kehitystoimintaan ja uuden tiedon kytkeminen kaavoi-

tukseen

Ekotehokkuuden edistäminen kehittämällä työkaluja

suunnitelmien ekotehokkuuden arviointiin ja paranta-

miseen

Joukkoliikenteen nopeuttaminen

Pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantaminen ja

markkinoinnin kehittäminen

Asuinalueiden ja rakentamisen energiatehokkuuden

edistäminen

Kulttuuriperinnön huomioon ottaminen kaavoitukses-

sa

Viheraluestrategian valmistelu

12

Vuorovaikutus ja viestintä

Kaupunkilaiset / asukkaat ja

yritykset


12

Palvelukyky



Asumisen määrä ja laatu sekä kaupunkiympäris-tön monipuolisuus turvataan

Asuntotuotannon määrän ja laadun toteu-• tuksesta huolehditaan


Hyvinvointi ja palvelut:

Asiak töiset palvelut tarjotaan asukkaan osalli-suutta ja omaa vastuuta vahvistaen

Sähköisiä palveluja, vuorovaikutusta ja osalli-• suutta vahvistetaan

Monipuolisen elinkeinorakenteen ja uusien työ-paikkojen Helsinki

Kaavalliset edellytykset

riittävälle, monipuoliselle ja kohtuullisin kustannuk-•

sin toteutettavissa olevalle asuntotuotannolle eri

käyttäjäryhmille

elinkeinotoiminnan edistämiselle•

Parhaat mahdolliset toimintaedellytykset

korkeakoulutukselle ja osaamiselle•

elinvoimaisille kampusalueille•

Laaditaan tarvittavat asemakaavat n. 5000 asunnon

rakentamiselle (n. 450 000 k-m2 vuosittain). Tavoittee-

na on, että vähintään 25 % olisi täydennysrakentamis-

ta muille kuin suurille projektialueille.

Uusien kerrostaloratkaisujen ja -asumismuotojen edis-

täminen

Laaditaan tarvittavat asemakaavat toimitilarakentami-

selle.

Kampusalueiden (Arabia, Viikki, Kumpula, Töölö, Mei-

lahti, keskustakampus) toiminnallinen vahvistaminen

ja integrointi elävään kaupunkirakenteeseen

Aktiivinen vuorovaikutus kaupunkilaisten ja muiden

osallisten kanssa

Ennakoivan ja innovatiivisen viestinnän ja vuorovaiku-

tuksen hyödyntäminen merkittävissä kaupunkisuunnit-

teluhankkeissa

Asiakaslähtöinen toimintatapa

Kansainvälinen verkostoituminen

Uusien verkkopohjaisten viestintä- ja vuorovaikutusme-

netelmien kehittäminen ja hyödyntäminen: karttapohjai-

nen kyselytyökalu, sosiaalisen median ratkaisut ja digi-

taalinen kuvapankki

Projektialueiden, liikennesuunnittelun ja Laiturin verk-

kosivustojen kehittäminen nykyistä asiakaslähtöisem-

pään suuntaan.

Helsingin kaupunkisuunnittelusta käytävän keskustelun

tukeminen ennakoivan mediaviestinnän avulla.

Laiturin toiminnan tiiviimpi nivominen osaksi kaupunki-

suunnitteluviraston prosesseja

Kaupunkiluotsihankkeen toiminnan vakiinnuttaminen ja

Helsinki Horizon 2030 infokontin tarjoaminen Helsingille

strategisesti merkittäviin kansainvälisiin tapahtumiin

Ammatillisen osaamisen kehittäminen kansainvälisessä

vuorovaikutuksessa

13


Kaupunki- suunnittelun

laatu

13

Toimintatavat


Strategiaohjelma

Talouden tasapainosta huolehditaan ja palvelu-tuotannon vaikuttavuutta parannetaan


Suunnittelun korkea laatu, laadun varmistus ja ke-

hittäminen

Suunnittelun innovatiivisuus

Kustannustietoisuuden edistäminen

Tehokkaat prosessit

Ulkoiset ja sisäiset suunnittelu- ja ideakilpailut

Aivoriihet ja työpajat

Ulkopuolisen erityisasiantuntemuksen käyttäminen

(konsulttitoimeksiannot, asiantuntijalausunnot)

Designpääkaupunki 2012 -hankkeen kohteet

Kaavatalousselvitykset sekä maankäytön yhdyskun-

tataloudellisten vaikutusten arviointi ja koulutus

Prosessien kehittäminen yhteistyössä muiden hallin-

tokuntien kanssa

Sähköisen asianhallinnan käyttöönotto ja siihen liitty-

vien järjestelmien integroiminen

Varautuminen toimintaympäristön muutoksiin (mm.

seutu- ja kuntarakennemuutokset, kansainvälinen vuo-

rovaikutus)

Kumppanuuskaavoitus yhteistyössä toteuttajien kans-

sa

Hallintokuntien välisen yhteistyön lisääminen

Seudun yleiskaavoittajien yhteistyöryhmän toimin-

nan kehittäminen

Osallistuminen kansainvälisiin kehityshankkeisiin

Yhteistyön kehittäminen toteuttavien hallintokunti-

en kanssa

Kumppanuuskaavoitushankkeet Kruunuvuorenran-

nassa ja Kuninkaantammessa

Käyttäjälähtöisen suunnittelun edistäminen esimer-

kiksi kohderyhmäkyselyin

1414

Ammattitaito

Työilmapiiri

Muutosherkkyys

Oppiminen ja kehittyminen


Johtaminen:

Muutosvalmiutta lisätään johtamista ja henkilös-tön osaamista kehittämällä



Laadukkaalla johtamisella ja henkilöstön osaa-• mista ja vaikutusmahdollisuuksia kehittämällä edistetään yhteisten tavoitteiden saavuttamis-ta ja toiminnan kehittämistäHenkilöstön saatavuutta, osaamista, palkitse-• mista ja työhyvinvointia vahvistetaan

Hyvä esimiestyö

Osaava henkilöstö tulevaisuuden tarpeisiin

Kansainvälinen osaaminen

Perehdyttämisen varmistaminen

Työssä oppiminen

Hyvän johtamisen varmistaminen

esimiesten tehtävät ja vastuut •

esimieskoulutuksen jatkaminen•

Ulkoiset ja sisäiset koulutukset

Henkilöstötarpeiden ennakointi ja asiantunteva rekry-

tointi

Kansainvälinen tiedonhankinta, asiantuntijavaihdot ja

verkottuminen (mm. kaupunkisuunnitteluakatemia)

Uuden työntekijän suunnitelmallinen perehdyttämi-

nen

Toimiva sisäinen viestintä

Viraston strategian jalkauttaminen

Osastojen ja työyksiköiden välinen tiivis vuorovaikutus

Viraston hyvän imagon ylläpitäminen

Kehitetään keinoja sisäisen keskustelun lisäämiseksi

Strategiset tavoitteet selkiytetään käytännön toimenpi-

teiksi toimintasuunnitelmassa

Joustavien palkitsemisjärjestelmien kehittäminen

Eri ikäisten työhyvinvoinnin parantaminen (ikäjohtami-

nen)

Tietämyksen varmistaminen ja hallinta

Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Tutkimusyhteistyö (Tieke, korkeakoulut)

Joustava resursointi ja tehtävien priorisointi

1515

2.1 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2011Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 10.11.2010 vuoden 2011 talousarvion, missä kaupunkisuunnitteluvirastolle vahvistettiin seuraavat sitovat toiminnalliset tavoitteet:

Laaditaan Vantaan ja Sipoon kanssa Östersundomin yhtei-• sen yleiskaavan luonnosLaaditaan MA-ohjelman mukaisesti asemakaavoja noin • 5 000 asunnon rakentamisen mahdollistamiseksi pää-osin raideliikenteen palvelualueelle (tämä tarkoittaa noin 450 000 krs-m2:n kaavoittamista)Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskus-• taan on > 72,5 %Joukkoliikenteen osuus poikittaisliikenteessä on 20 % • Jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennematkojen yhteen-• laskettu osuus kaikista matkoista kasvaa yhden prosent-tiyksikönEnergian säästötavoite: 2 %:n säästö vuonna 2011 vuoden • 2010 kokonaisenergian kulutuksesta

2.2 YmpäristötavoitteetSuunnittelun yhteydessä tarkastellaan aina sekä hankkeiden vaikutuksia ympäristöön että ympäristötekijöiden maankäytölle asettamia reunaehtoja. Suunnittelun yhteydessä tehdään eten-kin meluun, tärinään, ilmanlaatuun, maaperän ja sedimenttien pilaantuneisuuteen sekä laitosten riskeihin liittyviä selvityksiä, arviointeja ja suunnitelmia.

Kaupunkisuunnittelun yhdeksi painopisteeksi on asetettu il-mastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen ja muutoksen hidastaminen. Tavoitteeksi vuosille 2011–2013 on asetettu:

Kaupunkirakenteen eheyttäminen ja rakentamisen rajojen • määrittelyEkologisen kestävyyden edistäminen maankäytön ja liiken-• teen suunnittelussa Energian säästötavoite: 2 %:n säästö vuonna 2011 vuoden • 2010 kokonaisenergian kulutuksesta

2.3 Muut toiminnalliset tavoitteet vuonna 2011Asemakaavoitetusta asuntokerrosalasta vähintään 1 250 • asuntoa (noin 110 000 krs-m 2) on täydennysrakentamistaTurvataan elinkeinoelämän toimivuus laatimalla riittäväs-• ti toimitilakaavoja kaupunkirakenteen ja saavutettavuuden kannalta hyville paikoilleLiikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden ja kuolleiden • kokonaismäärän vähenemistrendi on vähintään 2 % vuo-dessaYhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa tuetaan toi-• mia, jotka edistävät pyöräilyä. Tavoitteena on pyöräilyn li-sääminen ja turvallisuuden edistäminenTalvipyöräilyreitistö ja sen laatuvaatimukset määritetään•

16

Kuvat: Kaupunkisuunnitteluvirasto

3 Vuosien 2011—2013 keskeiset tehtävät

17

3

55

6

7

8

95

5

YleissuunnitteluVuosien 2011—2013 keskeiset tehtävät

Yleissuunnittelu vastaa kaupungin menestymisen edellyttä-mästä tutkimuksen ja suunnittelun hoitamisesta maankäy-tön ja toimintojen kehittämisen osalta. Toimintakenttä kat-taa yleiskaavoituksen, maankäyttöä kehittävän tutkimuksen ja teknistaloudellisen suunnittelun.

Yleissuunnittelu on jatkuvaa, ”rullaavaa” toimintaa. Sen avul-la suunnataan kaupungin maankäyttöä pitkällä tähtäyksellä sekä tuotetaan ajantasaista ja ennakoivaa sovellettua tietoa suunnitteluratkaisujen perustaksi. Teknistaloudellisen suun-nittelun tarkoitus on varmistaa rakentamisen toteutuskelpoi-suus. Yleissuunnittelun kautta tulkitaan kaupungin strategi-set tavoitteet maankäytön kielelle. Seudullinen suunnitte-luyhteistyö on yleissuunnittelun ydintehtäviä. Uudenmaan maakuntaliittojen yhdistyminen vuoden 2011 alusta luo hy-vän pohjan seudun tasapainoiselle kehittymiselle.

Asumisen ja maankäytön seudullinen suunnittelu kiinte-• ässä vuorovaikutuksessa liikenteen suunnittelun kanssaUusien kaupunginosien toteuttamisedellytysten luominen• Kaavavarannon riittävyyden varmistaminen• Esikaupunkialueiden kehittäminen ja täydennysraken-• taminenSuunnittelun laadullinen kehittäminen (ekotehokkuus, • seurantavälineet)

Keskeiset suunnitelmat vuosina 2011–2013:

Maankäytön kehityskuva1.

Pääkaupunkiseudun yhteinen yleiskaava2.

Östersundomin yhteinen yleiskaava3.

Esikaupunkien renessanssi, yleissuunnitelman runko4.

Esikaupunkien renessanssi, alueelliset kehittämis-5. suunnitelmat

Hernesaari, osayleiskaava 6.

Koivusaari, osayleiskaava7.

Kivinokka, osayleiskaava8.

Vartiosaari, osayleiskaava9.

Meri-Rastilan länsiranta, osayleiskaava10.

Maanalainen hankejärjestelmä11.

10

Meneillään olevat yleispiirteiset suunnitelmat

Tulevat yleispiirteiset suunnitelmat (ei vielä toimintasuunnitelmassa)

Ylikunnallinen yhteistyö

Asemanseutujen kehittäminen

Jokeri-vyöhykkeet

18

3

1

7

2

4

6

8

9

10

5

yli 150 000 k-m2

75 000 - 150 000 k-m2

alle 75 000 k-m2

Asuminen

Laaditaan asunto-ohjelman mukaisen asuntorakentami-sen mahdollistamiseksi asemakaavaehdotuksia monipuo-liselle ja kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa olevalle asuntotuotannolle eri käyttäjäryhmille

Tärkeimmät kaavoituskohteet vuosina 2011–2013:

Jätkäsaari1.

Hernesaari2.

Keski-Pasila3.

Kalasatama4.

Katajaharju5.

Koivusaari6.

Kruunuvuorenranta7.

Kuninkaantammi8.

Itäkeskus9.

Meri-Rastilan länsiranta10.

19

Elinkeinotoiminta

13

4

5

67

82

9

Turvataan elinkeinoelämän kehittäminen ja elinkeinopo-litiikan toteuttaminen laatimalla riittävästi ja oikea-aikai-sesti toimitilakaavoja kaupunkirakenteellisesti tarkoituk-senmukaisille paikoille

Tärkeimmät kaavoituskohteet vuosina 2011–2013:

Ydinkeskustan hankkeet1.

Keski-Pasila2.

Eteläsatama 3.

Kalasatama4.

Herttoniemen keskus5.

Itäkeskus6.

Vuosaaren keskus7.

Herttoniemen yritysalue8.

Roihupellon yritysalue9.

20

Tärkeimmät suunnittelukohteet vuosina 2011–2013:

Suuriin asuntoaluekohteisiin liittyvä maisema- ja 1. virkistysaluesuunnittelu: Kruunuvuorenranta, Jät-käsaari, Kuninkaantammi, Kalasatama

Keskuspuisto2.

Helsinkipuisto 3.

Töölönlahden puistoalueet ja julkiset kaupunkitilat4.

Keski-Pasila, julkiset kaupunkitilat5.

Eteläsatama6.

Kävelykeskusta7.

Itäinen saaristo8.

Itä-Helsingin kulttuuripuisto9.

Kruunuvuorensilta10.

Tuomarinkylän kartanon alue11.

Julkinen kaupunkitila ja viheralueverkosto

2

4

5

78

9

1

1

1

1

11

6

3

10

3

3

Suunnitellaan julkista kaupunkiympäristöä ja keskeisiä virkistysaluekokonaisuuksia

21

Esikaupunkivyöhykkeen kehittäminen ja täydennysrakentaminen

Laaja-alainen yhteistyö lähiöiden vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden parantamiseksi.

Esikaupunkien renessanssi, yleissuunnitelma

vetovoimainen esikaupunkiasuminen•

kaupunginosapuistojen toiminnalliset konseptit•

elinkeinojen sekä julkisten ja kaupallisten palvelujen • toimintaedellytysten parantaminen

Esikaupunkien renessanssi, kohdealueiden suunnittelu

täydennysrakentaminen sekä asemanseutujen ja os-• toskeskuksien kehittäminen

uudet pientaloalueet•

45

7

8

11

6 10

1

2

3

Tärkeimmät suunnittelukohteet vuosina 2011–2013:

Kontula1.

Mellunmäki2.

Laajasalo3.

Tapulikaupunki4.

Siltamäki5.

Kontulan keskus6.

Keski-Vuosaari7.

Lauttasaaren liikekeskus8.

Konala9.

Mellunmäen eteläosan uudet pientaloalueet10.

Länsi-Herttoniemen uudet pientaloalueet11.

9

22

Kulttuuriympäristön vaaliminen ja kehittäminen

2

5

14

3

3

3

Tehdään kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ympäristöjä koskevia selvityksiä. Laaditaan ohjeita ja kehittämisperi-aatteita rakennussuojelu- ja maisemakulttuurikohteita var-ten.

Kulttuurihistoriallisesti merkittävien aluekokonaisuuksien vanhentuneita asemakaavoja uusitaan ja laaditaan aluei-den arvot turvaavia suojeluasemakaavoja.

Ajankohtaisia teemoja vuosina 2011–2013:

Uudemman arkkitehtuurin suojelu•

Kerrostaloalueiden suojelu- ja kehittämisperiaatteet •

Maisemakulttuurin suojelu- ja kehittämisperiaatteet•

Tärkeimpiä kohteita vuosina 2011–2013:

Olympiakylä, Kisakylä1.

Suomenlinna2.

Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset 3.

Haagan kultareuna-alue 4.

Lapinlahden sairaala-alue5.

23

Maankäytön soveltava tutkimus


Tutkimuksen roolina on olla tulevaisuuden tuntosarvina ja luoda tietopohjaa suunnittelulle. Tutkimuksen kautta vas-tataan ja osallistutaan keskusteluun, joka koskee kaupun-gin tulevaisuuden kehityssuuntia. Suunnittelun tuloksel-lisuuden arviointiin kehitetään mittareita ja ennakointivä-lineitä.

Painopisteet 2011–2013:

Elinkeinot

Asumisen ongelmat ovat hallinneet keskustelua Hel-singin tulevaisuudesta. Elinkeinotoiminnan kysymykset ovat jääneet osin varjoon. Yritysten sijoittumisratkaisuja tehdään muuttuvin perustein. Reagoinnin ja ennakoin-nin tulee perustua parhaaseen käsitykseen elinkeinoelä-män muutostrendeistä. Vuosien 2011–2013 aikana ra-kennetaan tietopohja Helsingin yritysalueiden maankäy-tön yleissuunnitelmaa varten. Samalla analysoidaan yri-tysalueiden tilanne osana seudullista kokonaisuutta. Li-säksi arvioidaan esikaupunkien asemanseutujen poten-tiaalia yritysten sijoittumisen kannalta esikaupunkien re-nessanssin mahdollistamiseksi.

Kaupan sijoittuminen

Suunnittelun yhteydessä arvioidaan kaupan tulevaa ti-lantarvetta, mitoitusta ja sijoittumista. Helsingin olois-sa on tärkeää arvioida kaupunkimaisten ratkaisujen ku-ten kadunvarsiliiketilojen ja urbaanien kauppakeskusten toimintaedellytyksiä. Toimintasuunnitelman kaudella laa-ditaan asemakaavoitukseen liittyviä hankekohtaisia kau-pan selvityksiä ja vaikutusten arviointeja.

Kaupunki- ja paikallisaluetalous

Aluetalous (paikallisaluetalous) on käsite, joka kuvaa alu-een ulkopuolelta ”vangittujen” tulojen merkitystä alu-een ostovoiman määrään ja markkinoita palvelevien alo-jen sijaintiin ja kasvuun. Tiedot suunnitelmien paikallis-aluetaloudellisista vaikutuksista ovat tukena päätöksen-

teossa. Ne toimivat indikaattorina alueen vetovoimasta asukkaiden, turistien, työmatkalaisten, liikematkalaisten yms. näkökulmasta.

Kaavavarannot ja asuntuotannon riittävyys

Helsingin seudun ydinalueen kaupungit ylläpitävät ja hankkivat käyttöönsä paikkapohjaista perustietoa, jota voidaan hyödyntää tutkimustarkoituksiin. Kaavoitukses-ta, kiinteistöistä, rakennuskannasta, asuntotuotannos-ta ja väestöstä on käytettävissä yksityiskohtaista tietoa pitkältä ajalta. Tämä mahdollistaa asumisessa ja asun-totuotannossa tapahtuneiden muutosten analyysin ja tiedon soveltamisen. Vuosien 2011–2013 aikana arvioi-daan tonttitarjonnan, asuntotuotannon ja asuntokysyn-nän välisiä vaikutussuhteita laajana kokonaisuutena ja kaavavarannon riittävyyttä asuntotuotantoon.

Ekotehokkuuden huomioiminen

Vuonna 2010 kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitel-lyn kaavoituksen ekotehokkuuden arviointityökalun ke-hittämistä ja testaamista jatketaan. Pyrkimyksenä on luoda ja ottaa suunnittelun tueksi käyttöön monipuoli-nen ja käyttäjäystävällinen apuväline, jolla on mahdol-lista arvioida suunniteltavan alueen ekotehokkuutta. Yh-teistyössä VTT:n kanssa on määritelty ekotehokkuus-käsitteen sisältö ja suhde kansainvälisiin määritelmiin siten, että määritelmä on Helsingin osalta mielekäs. Täl-löin voidaan keskittyä niihin Helsingin kehityksen ja tar-peiden kannalta olennaisiin kysymyksiin, joihin voidaan maankäytön suunnittelulla vaikuttaa.

24

Liikenne

Helsingin seudun 14 kunnan alueelle laadittu liikennejärjes-telmäsuunnitelman luonnos (HLJ 2011) valmistui lokakuus-sa 2010 lausunnoille kuntiin ja muille sidosryhmille. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) hallitus päättää liiken-nejärjestelmäsuunnitelmasta lausuntojen jälkeen alkuvuon-na 2011. Suunnitelmassa korostetaan erityisesti liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisen tärkeyttä ja esitetään jouk-koliikenteen, erityisesti raideliikenteen ja liityntäpysäköinnin, tieverkon, pyöräilyn ja kävelyn sekä liikenteen ohjauksen ja hallinnan kehittämisohjelma vuosille 2020, 2035 ja 2050.

Myös Helsingin sisäistä liikennejärjestelmää kehitetään kes-tävien liikennemuotojen edistämiseksi pääosin raideliiken-teeseen perustuen, joukkoliikenteen palvelutasoa nostamal-la sekä kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia lisäämällä. Jouk-koliikenteen parantamisen rinnalla kehitetään pääkatuverkon ongelmakohtia. Niiden kehittäminen parantaa myös joukko-liikenteen toimintaedellytyksiä. Liikenteen hallinnan keinoin edistetään liikennejärjestelmän turvallista ja tehokasta sekä taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää käyttöä.

Keskeiset liikennesuunnittelutehtävät vuosina 2011–2013:

Liikennejärjestelmän kehittäminen

Helsingin seutu

Osallistuminen Helsingin seudun liikennejärjestelmän ke-hittämiseen

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma • HLJ 2011 ja sen pohjalta solmittava aiesopimus val-tion kanssa liikennejärjestelmän toteutuksesta Uudenmaan maakuntakaavan liikenneyhteistyö• Raide–Jokerin hankesuunnitelman valmistelu yhdes-• sä Espoon, HSL:n ja liikenneministeriön kanssaLänsimetron liityntäliikennesuunnitelma yhdessä • HSL:n ja Espoon kanssaPisara-radan yleissuunnittelu ja YVA yhdessä liiken-• neviraston kanssaÖstersundomin liikennejärjestelmän kehittäminen yh-• dessä Vantaan, Sipoon ja Uudenmaan ELY-keskuk-sen kanssa. Kansainväliset liikenneyhteydet (mm. Helsinki – Tal-• linna ja Helsinki – Pietari)

Helsinki

Raideliikenneverkon kehittämisselvitykset yhdessä HSL:n kanssa.

Johdinautojärjestelmän hankeselvitys yhdessä HSL:n kanssa.

Logistiikkajärjestelmien kehityksen seuraaminen ja edis-täminen yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.

Pysäköintijärjestelmän kehittäminen (asukkaat, toimitilat)

JoukkoliikennehankkeetBussi- ja raitiovaunuliikenteen nopeuttaminenRaitioliikenteen (ja/tai bussiliikenteen) laajentaminen mm. Etelä-Helsingin ja Munkkiniemen alueilla

Pääväylähankkeet

Maantiet

Säteittäiset pääväylät• Hakamäentien jatke länteen• Kehä I:n kehittäminen• Kehä II:n yleissuunnitelman tarkistaminen•

Pääkadut

Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymä• Sörnäisten tunneli•

KeskustaLaaditaan suunnitelmia jalankulkualueiden laajentamisek-si kävelykeskustassa.

Älyliikenteen ja liikennevalo-ohjauksen kehittäminen

Pyöräilyn edistäminen

Pyöräilyprojekti 2010–12

Pyöräilyn suunnitteluperiaatteet• Pyöräilyn markkinointi ja yhteistyö• Pyöräpysäköinti ja pyöräkeskus• Pyörätiehankkeet•

Asukkaiden ja yritysten liikennealoitteiden valmistelu

25

1

2

4

5

3

6

7

8 9

1011

12

1314

1516

17

18

1914

20

14

21

22

23

17

25

24


12

14

26

17

27

Koivusaaren liittymä1.

Länsimetro2.

Jätkäsaaren raitiotiet3.

Hernesaaren 4. raitiotie

Telakkakatu5.

Kävelykeskusta6.

Pisara-rata7.

Nordenskiöldinkadun-Mechelinin-8. kadun pyörätie

Mannerheimintien pyörätiejärjes-9. telyt

Helsinginkadun itäpään pyörätie10.

Topeliuksenkadun ja Nordenskiöl-11.

dinkadun raitiotie Töölöntorilta Mannerheimintielle

Hakamäentien jatkeet12.

Kaupintien ja Näyttelijäntien liitty-13. mä

Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän 14. liittymä

Kehä I:n ja Kivikontien liittymä

Kehä I:n ja Myllypurontien liittymä

Kehä I:n ja Itäväylän liittymä

Kehä II15.

Kuninkaantammen liittymä16.

Jokeri 217.

Lentorata18.

Raide-Jokeri19.

Yhdyskatu Itäväylä-Kehä I20.

Itäväylän ja Linnanrakentajantien 21. liittymä

Laajasalon raitiotieyhteys22.

Laajasalon keskustan liikennejär-23. jestelyt

Östersundomin raideyhteys24.

Östersundomin tie- ja katuverkko25.

Kontulantien ja Sirrikujan risteyk-26. sen liikennevalot

Sörnäisten tunneli27.

26


4

27

Resurssit

4.1 Henkilöstö Henkilöstötarpeiden ennakoinnilla johdetaan toimintaympäris-tön muutoksista aiheutuvat viraston osaamis- ja henkilöresurs-sitarpeet. Viraston henkilöstöpolitiikan keskeisin painopiste on osaamisen varmistaminen sekä yksilö että organisaatiotasol-la. Uusien henkilöiden perehdyttämisohjelmaa kehitetään. Asi-antuntijan jäädessä eläkkeelle otetaan tehokkaasti käyttöön eri toimintamalleja osaamisen ja kokemusperäisen tiedon jakami-seen. Kehityskeskustelujen yhteydessä laaditaan henkilökoh-taiset kehittymissuunnitelmat. Tehtävää täytettäessä huomi-oidaan mahdollisuus hyödyntää sisäistä tehtäväkiertoa. Hen-kilöresursseissa on tarve geoteknisen suunnittelun vahvista-miseen.

Kannustava ja palkitseva johtaminen on avainasemassa tavoit-teiden toteutumisessa. Henkilöjohtamista tuetaan lähiesimie-hille järjestettävillä koulutuksilla ja perehdytyksellä. Palkitsemis-järjestelmää kehitetään ja sen tunnettavuutta lisätään.

4.2 Määrärahat

Määrärahoista suurin osa eli 67 % on henkilöstömenoja. Toi-nen merkittävä menoerä ovat kiinteistömenot, joihin menee 11 % määrärahoista. Asiantuntijapalveluihin on varattu rahaa noin 3,5 miljoonaa euroa, jota käytetään suunnittelupalvelujen os-tamiseen. Suunnittelupalveluja hankitaan ulkopuolelta silloin, kun tarvitaan erityisosaamista ja kun halutaan saada vaihtoeh-toisia suunnitelmia ja ideoita maankäytön ja liikenteen suunnit-teluratkaisujen pohjaksi.

Lähivuosien suunnitteluohjelmaan kaupunkisuunnitteluviras-tossa kuuluu kaupungin kannalta strategisesti erittäin merkit-täviä uusia alueita kuten Vuosaaren sataman valmistumisen jälkeen vapautuvat alueet (Jätkä-, Sompa- ja Hernesaari) ja Si-poosta Helsinkiin liitetyt alueet. Ideoita ja suunnitteluratkaisu-ja haetaan tällöin myös kansainvälisesti suunnatuilla tarjous- ja kilpailumenettelyillä.

Vuoden 2010 talousarvio sekä määrärahat vuodelle 2011 menolajeittain:

Vuosi 2010 (euroa) 2011 (euroa)

Myyntitulot 16 000 26 000Maksutulot 300 000 290 000Tuet ja avustukset 0 0Vuokratulot 7 000 7 000Muut tulot 0 0

Tulot yhteensä 323 000 323 000

Palkat 12 943 000 12 544 000Muut henkilöstökulut 4 418 000 4 297 000Palvelujen ostot 7 552 000 5 583 000Aineet, tarvikkeet ja tavarat 756 000 742 000Avustukset 26 000 25 000Vuokrat 2 941 000 2 947 000Muut kulut 27 000 26 000

Menot yhteensä 28 663 000 26 164 000

Henkilöstö koostuu seuraavista tehtävistä: Vakanssit:esimiehet 33asemakaavasuunnittelijat 52liikennesuunnittelijat 47yleiskaavasuunnittelijat 16teknistaloudelliset suunnittelijat 12maisemasuunnittelijat 9muut kaavoituksen asiantuntijat 15suunnitteluavustajat 36liikennevalojen ylläpitohenkilöstö 5viestintä (sis. Laituri; näyttely- ja infopiste) 11it-asiantuntijat 11muut tehtävät 37

Yhteensä 284

Keski-ikä 472010 jäi eläkkeelle 142011 eläkeikä täyttyy 172012 eläkeikä täyttyy 92013 eläkeikä täyttyy 52014 eläkeikä täyttyy 16

Valtuusto sekä talous- ja suunnittelukeskus valmis-telee yhdessä hallintokunti-en kanssa

Liite: Toiminnan suunnittelu

KAUPUNGINSTRATEGIAOHJELMA

ALUSTAVATOIMINTA-

SUUNNITELMAToiminnan perusta ja

tavoitteetTalousarvioehdotus

TOIMINTA-SUUNNITELMA, OSA I

Strategiset painopiste-alueet ja niiden

tavoitteetKeskeiset hankkeet

TOIMINTA-SUUNNITELMA OSA II

Suunnitelmakauden kaikki hankkeetaikatauluineen

KAAVOITUSKATSAUS

HAKEMUKSET,ALOITTEET

Viraston johto valmistelee kaupunkisuunnit-telulautakunnan kautta valtuuston hyväksyt-täväksi. Sisältää seuraavan kolmivuotiskau-den talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdo-tuksen sekä tavoitteet.

Johtoryhmä valmistelee yhdessä koordinaa-tioryhmän kanssa lautakunnan päätettäväk-si. Sisältää kaupunkisuunnittelun tavoitteet seuraavalle kaudelle, priorisoi kauden tehtä-vät. Keskeiset tavoitteet kootaan tuloskort-tiin. Jaetaan henkilöstölle, yhteistyökump-paneille, luottamusmiehille.

Suunnittelijat vievät hankkeet ProjectWise-järjestelmään, josta talous- ja kehittämisyk-sikkö kokoaa osan II. Se sisältää kaikki hank-keet vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen ja päivitetään kerran vuodessa, kesäkuussa. Osa II sijaitsee intranetissä.

Kaupunkisuunnittelun hankkeet esitellään myös kaikille helsinkiläisille jaettavassa Kaa-voituskatsauksessa.

Asukkaiden, yritysten ja kumppa-neiden hakemukset, yleiskaava 2002, omat suunnitelmat

Talousarvio

Sitovat ja muut tavoitteet

Kaavat, suunnitelmat

Tulosbudjetti

Tulospalkkiojärjestelmä

Hankkeiden ylläpito-ohjelma Project Wice

Ennusteet neljännesvuosittain

Tuloskortti

Seuranta: suoritteet, aikataulut

Kaupunkisuunnitteluviraston toimintakenttä

29

Lii

te:

Ka

up

un

kis

uu

nn

itte

luvir

asto

n s

tra

teg

ise

t p

ain

op

iste

et

20

11–2

013

Yhte

isku

nnal

linen

vai

kutta

vuus

Kilp

ailu

kyky

inen

, sos

iaa-

lises

ti, t

oim

inna

llise

sti j

a ka

upun

kira

kent

eelli

sest

i ta-

sapa

inoi

nen

pääk

aupu

nki

SE

UTU

Akt

iivin

en v

aiku

ttam

inen

seu

dun

yhte

isen

kau

punk

ipol

itiik

an m

ää-

ritte

lyyn

, mill

ä tä

hdät

ään

koko

se

udun

kilp

ailu

asem

an v

ahvi

sta-

mis

een

ja k

estä

vään

ym

päris

töön

HY

VÄ

KA

UP

UN

KIE

LÄM

ÄK

aupu

nkira

kent

eelta

an m

o-ni

puol

inen

, tur

valli

nen

ja

kaun

iin y

mpä

ristö

n ja

asu

mi-

sen

Hel

sink

i

KA

UP

UN

KI J

A Y

MP

ÄR

ISTÖ

Ilm

asto

nmuu

toks

en

vai

ku-

tuks

iin s

opeu

tum

inen

ja m

uu-

toks

en h

idas

tam

inen

Palv

eluk

yky

Asi

antu

ntev

aa ja

luo-

tett

avaa

pal

velu

a te

-ho

kkaa

sti j

a ta

sapu

o-lis

esti

KA

UP

UN

KIL

AIS

ET

Riit

tävä

asu

ntot

uota

nto

ja e

linke

inot

oim

inna

n ed

istä

min

enTo

imin

taed

elly

tyks

et k

orke

akou

lutu

ksel

le ja

os

aam

isel

le s

ekä

elin

voim

aisi

lle k

ampu

salu

eille

VIE

STI

NTÄ

JA

VU

OR

OV

AIK

UTU

SS

eudu

lline

n vu

orov

aiku

tus,

yht

eist

oim

inta

tava

t ja

vi

estin

täA

siak

aslä

htöi

nen

toim

inta

tapa

Hal

linto

kunt

ien

välin

en y

htei

styö

Kan

sain

välin

en v

erko

stoi

tum

inen

Toim

inta

tava

t

Yht

eist

yöss

ä te

hok-

kaas

ti, t

avoi

ttee

llise

sti

ja jo

usta

vast

i toi

miv

a lu

ova

org

anis

aatio

KA

UP

UN

KIS

UU

NN

ITTE

LUN

LA

ATU

S

uunn

ittel

un k

orke

a la

atu

ja t

ehok

kaat

pro

sess

itD

esig

naja

ttel

un v

ahvi

stam

inen

kau

punk

isuu

nnit-

telu

ssa

Kus

tann

ustie

tois

uude

n ed

istä

min

enIn

nova

tiivi

suus

KA

UP

UN

KIS

UU

NN

ITTE

LUN

KE

HIT

TÄM

INE

NTo

imin

taym

päris

tön

muu

toks

iin v

arau

tum

inen

K

umpp

anuu

skaa

voitu

s

Oppi

min

en ja

keh

ittym

inen

Osa

ava,

uud

istu

va ja

hy

vinv

oiva

hen

kilö

stö

AM

MA

TTIT

AIT

OH

yvä

esim

iest

yö

Osa

ava

henk

ilöst

ö

Kan

sain

välin

en o

saam

inen

Pere

hdyt

täm

isen

var

mis

tam

i-ne

n

TYÖ

ILM

AP

IIRI

Toim

iva

sisä

inen

vie

stin

tä j

a ty

öyks

iköi

den

tiivi

s vu

orov

ai-

kutu

sS

trat

egia

n ja

lkau

ttam

inen

Vira

ston

imag

o

MU

UTO

SH

ER

KK

YY

STi

ivis

seu

dulli

nen

suun

nitt

eluy

htei

styö

Ti

etäm

ykse

n va

rmis

tam

inen

Ta

loud

ellis

en t

ilant

een

muu

-to

ksiin

var

atum

inen

Hel

sink

i – e

linvo

imai

nen

ja o

min

take

inen

eur

oopp

alai

nen

pääk

aupu

nki

30

Liite

: Ka

up

un

kis

uu

nn

ittelu

vira

sto

n

org

an

isa

atio

ka

avio

Virastopäällikkö

Östersundom

-projekti

Keskusta-projekti

Koivusaari-projekti

Pasila-projekti

Hallinto-osasto

YleissuunnitteluosastoA

semakaavaosasto

Liikennesuunnitteluosasto

Viestintä

Talous ja kehittäminen

Informaatiotekniikka

Päätöksenteon tuki

Asiakaspalvelu

Yleiskaavatoim

istoTeknistaloudellinen toim

istoTutkim

ustoimisto

Östersundom

-projekti

Kaavoituspalvelut

Kantakaupunkitoim

istoLäntinen toim

istoItäinen toim

istoY

mpäristötoim

istoLänsisatam

a-projektiPasila-projektiK

antakau

pu

ng

in itäran

tapro

-jektiV

iikki-Kivikko -projekti

Kruunuvuorenranta-projekti

Vuosaari-projekti

Lähiö-projektiK

oivusaariprojektiK

eskusta-projektiK

uninkaantamm

i-projekti

Liikennejärjestelmätoim

istoP

rojektitoimisto

Aluesuunnittelutoim

istoLiikennevalotoim

istoH

allintopalvelut

TekijätOuti Karsimus, Leila Koivulehto

NimikeKAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2011–2013TOIMINNAN PERUSTA JA KESKEISET TEHTÄVÄT

Sarjan nimikeHelsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2011:1

Sarjanumero 2011:1 Julkaisuaika 20.1.2011 Sivuja 32 Liitteitä 0 ISBN 978-952-223-923-5 (nid) ISSN 0787-9024 978-952-223-924-2 (pdf) Kieli koko teos FIN Yhteenveto FIN

TiivistelmäToimintasuunnitelma laaditaan vuosittain ja sen hyväksyy kaupunkisuunnittelulauta-kunta. Toimintasuunnitelma käsittelee viraston toiminnan perustaa ja keskeisiä teh-täviä. Toiminnan perustassa esitetään toiminta-ajatus, arvot, visio sekä strategiset painopistealueet, tavoitteet ja toimenpiteet ja keskeiset tehtävät vuosille 2011–2013

Strategiset painopistealueet samoin kuin keskeiset tehtävät on toimintasuunnitel-massa jaoteltu tasapainoisen johtamisen kehikon mukaisesti. Keskeiset tehtävät on edelleen jaoteltu yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta seuraavasti: yleis-suunnittelu, asuminen, elinkeinotoiminta, julkinen kaupunkitila ja viheralueverkosto, esikaupunkivyöhykkeen kehittäminen ja täydennysrakentaminen, kulttuuriympäris-tön vaaliminen ja kehittäminen, maankäytön soveltava tutkimus sekä liikenne. Ohjel-makaudelle on määritelty myös keskeiset kehittämistehtävät.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaupunkisuunnitteluviraston vuosien 2011–2013 toimintasuunnitelman 20.1.2011

AsiasanatHELSINKI, YLEISKAAVOITUS, OSAYLEISKAAVOITUS, ASEMAKAAVOITUS, LIIKENNESUUNNITTELU, HANKKEET

Kuvailulehti

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2011:1 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2011:1

ISSN 0787-9024 ISBN 978-952-223-923-5 (nid.) ISBN 978-952-223-924-2 (PDF)

Kaupunkisuunnitteluviraston


Toimintasuunnitelmavuosille 2011–2013

Documents

Kaupunkisuunnitteluviraston Toimintasuunnitelma …5 Kuva: Veera Arstio, Helsingin kuvataidelukio 5 Toiminnan perusta 1.1 Yleistä Kaupunkisuunnitteluviraston strategiset painopistealueet,