Kelan järjestämä kuntoutus - Satakieliohjelma · 2019-03-05 · Kuntoutusraha Toimeentuloturva kuntoutuksen aikana Työ- ja toimintakyvyn parantaminen, ylläpitäminen, palauttaminen

Kelan järjestämä kuntoutus Satakieli keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä

Kelan kuntoutustoiminnan perusta ja tavoite

Kuntoutus

Kuntoutusraha Toimeentuloturva kuntoutuksen aikana

Työ- ja toimintakyvyn parantaminen, ylläpitäminen, palauttaminen

Kelan kuntoutus- ja kuntoutusrahalaki KKRL 566/2005

Kuntoutustoiminta

•  Kelan on lain mukaan järjestettävä •  ammatillinen kuntoutus •  1.1.2016 vaativa lääkinnällinen kuntoutus (aiemmin

vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus) •  kuntoutuspsykoterapia •  harkinnanvarainen määrärahasidonnainen

lääkinnällinen kuntoutus

Kuntoutustilastot

4

Kuntoutustilastot

5

Kuntoutustilastot

6

Kuntoutustilastot

7

Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset

•  Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen

•  Työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon henkilön kokonaistilanne

•  Kuntoutus on tarkoituksenmukaista ja tavoitteena on työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien säilyttäminen tai parantaminen tai työkyvyttömyyden estäminen

•  Ammatillista kuntoutusta ei ole järjestetty •  työeläkelakien tai •  erityisopetusta koskevien säännösten nojalla

Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet

Kela järjestää ja korvaa •  ammatillisia kuntoutusselvityksiä •  työ- ja koulutuskokeiluja •  KIILA-kuntoutusta, ammatillinen työkykyä tukeva kuntoutus

työssä olevalle •  työhönvalmennusta •  perus-, jatko- ja uudelleenkoulutusta sekä tällaisen koulutuksen

suorittamiseksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta ja valmennusta

•  ammatillisia kursseja Lisäksi Kela

•  järjestää ja korvaa tarpeelliset kalliit ja vaativat opiskelun tai työn apuvälineet

•  maksaa elinkeinotukea työvälineiden ja koneiden hankkimista sekä oman yrityksen perustamista ja muuttamista varten

Kelan kuntoutuspalveluja vuonna 2015 saaneet kuulovammaiset (pääsairaus H60-H99) toimenpiteittäin

Ammatillinen kuntoutus Toimenpide Saajat Yhteensä 412 Vaikeavammaisten apuvälineet 186 Ammattikoulutus 132 Tyk-kuntoutus 25 Pohjakoulutus 24 Korkeakouluopiskelu 18 Ammatillinen kuntoutusselvitys 11 Ammatilliset kuntoutuskurssit 5 Työ- ja koulutuskokeilu 5 Työhönvalmennus 4 Elinkeinotuki 1 Yksilöllinen kuntoutusjakso 1

Kuntoutuspsykoterapian myöntämisen edellytykset

•  16–67-vuotias •  Työ- tai opiskelukyky on vaarantunut mielenterveyden häiriön

vuoksi •  Psykiatrisen diagnoosin jälkeen vähintään 3 kuukautta jatkunut

asianmukainen hoitosuhde •  Perustuu yksilölliseen terapian tarpeen arvioon ja

kuntoutussuunnitelmaan/lääkärinlausuntoon, joka sisältää psykiatrin arvion diagnoosista ja kuntoutustarpeesta

Harkinnanvarainen kuntoutus

Kela järjestää kuntoutuspalveluja harkinnanvaraiseen kuntoutukseen myönnettävillä varoilla, esimerkiksi

•  Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit kaiken ikäisille •  Moniammatillista yksilöllistä kuntoutusta silloin kun

kurssimuotoinen kuntoutus on riittämätöntä •  Neuropsykologista kuntoutusta yli 16-vuotiaalle. Tutkimus- ja kehittämistoiminta harkinnanvaraisella rahoituksella •  Kela voi käyttää varoja sairauksien ehkäisemiseen sekä

kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskevaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan

Kuntoutuspäätöksen perusteella maksettavat kustannukset

•  Kuntoutuksesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset

•  Kuntoutujalle aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset matkakustannukset omavastuun ylittävältä osalta

Kuntoutusrahalain mukaiset etuudet

•  Kuntoutusraha •  Osakuntoutusraha •  Nuoren kuntoutusraha (Kelan kuntoutuslaki 20 §) •  Harkinnanvarainen kuntoutusavustus •  Ylläpitokorvaus

Kuntoutusrahan myöntämisedellytykset

•  16–67-vuotias •  Kuntoutuksen takia estynyt tekemästä työtä

kokopäiväisesti •  Kuntoutuksen tavoitteena on

•  työelämässä pysyminen •  työelämään palaaminen •  työelämään pääsy

•  Kuntoutusta annetaan Kelan kuntoutuslain 18 §:ssä mainitulla perusteella

Vajaakuntoisen nuoren kuntoutusraha

Tarkoitus •  Ammatillisen kuntoutumisen varmistaminen •  Työllistymisen edistäminen •  Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäiseminen

Myöntämisedellytykset •  Ikä 16–19 vuotta •  Työ- ja ansiokyky tai mahdollisuudet valita ammatti ja työ

sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet ja tarve tehostettuun työkyvyn arviointiin ja kuntoutukseen

•  Henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma

Vajaakuntoisen nuoren kuntoutusraha

Henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma •  Kotikunnan sosiaali-, terveys- ja opetustoimen viranomaiset

laativat yhdessä nuoren ja hänen huoltajiensa ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa

•  Toimitetaan Kelalle maksutta •  Suunnitelmaan tulee sisältyä

•  arvio, jossa perustellaan sairauden, vian tai vamman vaikutus nuoren ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksiin

•  alustava arvio ammatillisen kuntoutumisen tavoitteista •  alustava suunnitelma opiskelun järjestämisestä,

toteuttamisesta ja tarvittavista tukitoimista

Kuntoutusraha oppisopimuskoulutuksessa

Kuntoutusrahaa voidaan maksaa •  oppisopimuskoulutuksen ajalta •  hyväksytyn oppisopimuksen perusteella •  edellyttäen, että henkilön työ- ja ansiokyky ovat sairauden, vian

tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet tai hänellä on työkyvyttömyyden uhka lähivuosina

•  Kuntoutusrahaa voi hakea verkossa www.kela.fi/asiointi

Kuntoutusrahan omavastuuaika ja suoritusaika

•  Omavastuuaika vaihtelee •  alkamispäivä + 9 arkipäivää •  alkamispäivä •  30 päivää alkamispäivästä •  ei omavastuuaikaa

•  Suoritusaika •  maksetaan kuntoutusajalta arkipäiviltä •  voidaan maksaa myös −  kuntoutuspäätöksen ja kuntoutuksen alkamisen

väliseltä odotusajalta −  kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta

•  nuoren kuntoutusraha maksetaan aina myös odotus- ja väliajoilta

Kuntoutusrahan määrä

•  Aina vähintään 24,02 e/pv Poikkeuksia: •  Kun henkilö on

•  saanut esim. työttömyysturvaa tai opintorahaa kuntoutusrahan alkamista edeltävän neljän kuukauden aikana

•  eläkkeellä •  Odotus- ja väliajalta kuntoutusraha on 20 % pienempi

Pääsääntö: Sairauspäivärahan suuruinen, kuitenkin amma- tillisessa kuntoutuksessa 75 % perusteena olevista työtuloista

Puhelinpalvelu ja ajanvaraus

•  Kuntoutusasioiden palvelunumeroon 020 692 205 palvellaan ma–pe klo 8–18

•  Jos palvelunumerossa on soittohetkellä jonoa, voi asiakas halutessaan jättää Kelan puhelinpalveluun soittopyynnön •  Kelan palveluneuvoja soittaa asiakkaalle takaisin viimeistään

tunnin sisällä •  Takaisinsoitto on asiakkaalle maksuton

•  Asiakas voi myös varata ajan Kelan toimistoon tai puhelinpalveluun •  Ajanvaraus tehdään verkossa. Ajan varaamiseen tarvitaan

puhelinnumero ja suomalainen henkilötunnus •  Vaihtoehtoisesti ajan voi varata soittamalla kuntoutuksen

palvelunumeroon.

21

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu

•  Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014)

•  Olennaiset muutokset: •  hakijan ei enää tarvitse saada vammais- tai hoitotukea Ø  varhaistuminen •  nimen muutos •  viitekehyksenä ICF (WHO:n toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja

terveyden kansainvälinen luokitus) Ø  mm. toimintakyvyn kokonaisvaltainen huomioiminen ja terminologia •  vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta järjestetään arjen toiminnoista

suoriutumista ja osallistumista varten Ø  kuntoutusta ei järjestetä ainoastaan hoidollisin tavoittein •  korostetaan yhteistyötä, ohjauksellisuutta ja aktiivista työotetta Ø  Terapiakeskeisyydestä kuntoutumista tukevan arjen rakentamiseen

23

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaativan kuntoutuksen asiakas

Vaativan kuntoutuksen asiakkaana pidetään henkilöä

•  joka on alle 65-vuotias

•  joka ei ole julkisessa laitoshoidossa

•  jolla on sairaus tai vamma sekä siihen liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite •  jonka suoritus- ja osallistumisrajoite on niin suuri, että hänellä on sen vuoksi

huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa kotona, opiskelussa, työelämässä tai muissa elämäntilanteissa

•  jonka rajoite aiheuttaa vähintään vuoden kestävän kuntoutustarpeen

•  jonka kuntoutus ei liity välittömään sairaanhoitoon

•  jonka kuntoutuksen tavoitteet eivät ole ainoastaan hoidollisia •  jolle kuntoutus on perustellusti tarpeen mahdollistamaan arjen toiminnoista

suoriutumista ja osallistumista 24

Mitä tarkoitetaan sairaudella tai vammalla ja siihen liittyvällä suoritus- ja osallistumisrajoitteella?

•  Asianmukaisesti todettu sairaus tai vamma •  diagnoosit eivät määritä oikeutta kuntoutukseen •  kaikki sairaudet tai vammat sekä lääketieteellinen

terveydentila otetaan huomioon kokonaisuudessaan (vrt. ICF)

•  Sairauteen tai vammaan liittyvää suoritus- ja osallistumisrajoitetta •  tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena •  arvioidaan yksilöllisesti ja laaja-alaisesti

•  Rajoite esim. liikkumisessa, kommunikoinnissa,

vuorovaikutuksessa, mielentoiminnoissa, käyttäytymisessä, aistitoiminnoissa, oppimisessa, tiedon soveltamisessa tai itsestä huolehtimisessa

25

Milloin rajoite on niin suuri, että henkilöllä on huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa? 1/3

•  Rajoite voidaan viitteellisesti suhteuttaa ICF:n ongelman suuruusluokkaa kuvaaviin tarkenteisiin •  huomattava suoritus- ja osallistumisrajoite on viitteellisesti vaikean (korkean,

erittäin suuren jne.) ongelman suuruinen

•  Yksittäisellä kapea-alaisella toimintakyvyn osa-alueella oleva vaikea ongelma ei ole riittävä peruste, jos se ei aiheuta huomattavia vaikeuksia henkilön suoriutumisessa ja osallistumisessa •  Esim. yksittäisen nivelen vaikea liikerajoitus ei todennäköisesti aiheuta

huomattavia liikkumisen vaikeuksia •  Huom. suuruudeltaan eritasoisia rajoitteita voi olla usealla toimintakyvyn

osa-alueella siten, että rajoitteet yhdessä aiheuttavat huomattavia vaikeuksia

26


•  Rajoitteen ei tarvitse ilmetä kaikissa arjen toimintaympäristöissä •  Esim. rajoite voi aiheuttaa huomattavia vaikeuksia koulussa, mutta

turvallisessa kotiympäristössä vaikeuden voivat olla vähäisempiä tai toisinpäin

•  Huomioidaan elämäntilanteeseen liittyvät vaatimukset suoriutumiselle ja osallistumiselle •  Esim. työssäkäyvällä tai eläkkeellä olevalla vaatimukset voivat olla erilaisia

27


•  Myöntämisen edellytysten tulee täyttyä myöntämisen ajankohtana •  Esim. henkilöllä voi olla diagnosoituna vaikea sairaus, mutta sairaus

aiheuttaa vasta myöhemmässä elämänvaiheessa huomattavia vaikeuksia

•  Arviossa on huomioitava sairauden hoidon vaihe •  Esim. henkilöllä voi olla pitkäaikainen sairaus, joka

pahenemisvaiheessa aiheuttaa huomattavia vaikeuksia. Tällaisessa tilanteessa oikeus kuntoutukseen voidaan arvioida vasta tilanteen vakiinnuttua

28

Mitä tarkoitetaan välittömällä sairaanhoidolla?

•  Välittömällä sairaanhoidolla tarkoitetaan asianmukaista sairauden tutkimusta, diagnosointia, selkeää hoitovastuun ottamista, hyvän hoitokäytännön mukaisen suunnitelmallisen hoidon ja kuntoutuksen toteuttamista siten, että tilanne vakiintuu hoidollisesti

•  Välitön sairaanhoito ei siis ole pelkästään sairauden akuuttihoitoa

•  Vastuu välittömästä sairaanhoidosta ja siihen liittyvästä kuntoutuksesta kuuluu julkiselle terveydenhuollolle

29

Milloin kuntoutusvastuu voi siirtyä Kelalle?

•  Kuntoutusvastuu voi siirtyä Kelalle, kun välitön sairaanhoito on toteutunut ja asianmukaisen hoitosuhteen ja seurannan ohella tarvittavien lääkinnällisten kuntoutustoimenpiteiden tavoitteet ja sisältö voidaan suunnitella vähintään vuoden ajalle

•  Vaikuttava kuntoutus edellyttää hyvän hoitokäytännön mukaista hoitoa ja seurantaa kuntoutuksen aikana

•  Kuntoutujalle tehtyjen leikkaus- tai muiden toimen-piteiden jälkihoitoon liittyvä välitön kuntoutus kuuluu terveydenhuollon vastuulle. Tilanteen vakiin-nuttua, kuntoutus voi jatkua normaalisti Kelan järjestä-mänä

30

Milloin kuntoutuksen tavoitteet ovat vain hoidollisia ja vastuu kuuluu kunnalle?

•  Kuntoutus ei ole tarpeen jäljellä olevan suoriutumisen ja osallistumisen mahdollistamiseksi

•  Henkilöllä ei ole kykyä aktiivisesti ja harkitusti osallistua omaan kuntoutukseensa

•  Henkilöllä ei ole kykyä aktiivisesti ja harkitusti toteuttaa tehtävä tai toimi ja/tai kykyä osallistua elämän tilanteisiin itsenäisesti, apuvälinein tai avustettuna tai sitä ei ole odotettavissa kuntoutuksen keinoin

•  Esim. pelkästään liikelaajuuksien tai hengityskapasiteetin ylläpitäminen, lihasjäykkyyden vähentäminen ovat hoidollisia tavoitteita, ellei niihin liity aktiivisen suoriutumisen ja osallistumisen tavoitteita

Sujuvan vastuunvaihdon varmistamiseksi Kela voi jatkaa kuntoutusta 3 kuukautta päätöksenteosta.

31

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaativan kuntoutuksen sisältö

•  Hyvän kuntoutuskäytännön mukaista •  tieteellinen vaikuttavuusnäyttö, jota täydentää yleisesti hyväksytyt

vakiintuneet ja kokemusperäisesti perustellut menettelytavat •  viitekehyksenä ICF-luokitus

•  Perustuu erityisasiantuntemukseen

•  Asiakaslähtöistä •  kuntoutuksen lähtökohtana kuntoutujan arjen toimintoihin ja

osallistumiseen liittyvät tarpeet ja tavoitteet •  kuntoutuja on mukana oman kuntoutuksensa sisällön, toteutustavan

sekä menetelmien suunnittelussa •  toteutetaan tarpeenmukaisesti kuntoutujan arjen toimintaympäristöissä

32

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaativan kuntoutuksen sisältö

•  Aktiivista ja toiminnallista •  korostetaan kuntoutujan omaa aktiivisuutta, ohjataan

kuntoutumista tukevaan arkeen toimijoita sitouttamalla

•  Perustuu yhteistyöhön •  yhteistyötä tehdään kuntoutujan ja tämän läheisten ja muiden

tärkeiden toimijoiden kanssa mm. päiväkodissa, koulussa, palvelutalossa, työpaikalla ja henkilökohtaisen avustajan kanssa

•  yhteistyö mahdollistaa kuntoutumista edistävät toimintatavat •  kaikki hyötyvät!

•  Ohjauksellinen ote

•  Toteutuu terapioina ja moniammatillisina kuntoutuspalveluina

33

Mitä kuntoutuspalveluja on Kelan järjestämässä vaativassa kuntoutuksessa?

Terapiat: •  Yksilöterapia, psykoterapiassa perheterapia, ryhmä- ja

monimuotoryhmäterapia, päiväkuntoutus

Kuntoutuslaitoksessa toteutuva avo- tai laitosmuotoinen kuntoutus: •  Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (katso kela.fi>Yhteistyökumppanit>Kelan kuntoutuspalvelut>Kuntoutuskurssihaku)

•  Moniammatillinen yksilökuntoutus

(katso kela.fi>Yhteistyökumppanit>Kelan kuntoutuspalvelut>Standardit)

34

Aikuisille: Lapselle ja nuorille: Aistivammojen palvelulinja Neurologinen palvelulinja Tules- ja reumapalvelulinja Yleispalvelulinja

Aistivammojen palvelulinja Neurologinen ja yleispalvelulinja Tules- ja reumapalvelulinja

Mikä on mahdollista Kelan järjestämissä terapioissa?

•  Kotikäynnit •  käyntejä arjen ympäristössä (koti- koulu-, päiväkoti, palvelutalo yms.) •  tarve kirjataan kuntoutussuunnitelmaan

•  Ohjauskäynnit omaisille

•  ohjaus pääsääntöisesti toiminnallisesti normaalin terapiakäynnin yhteydessä •  erityisestä syystä, kun kuntoutujan osallistuminen ei ole tarkoituksenmukaista •  tarve perustellaan kuntoutussuunnitelmassa •  muutos: nyt myös aikuiselle kuntoutujille mahdollinen

•  Yhteistyökäynnit •  terapeutit voivat toteuttaa kuntoutujan terapiakäynnin yhdessä, jos kuntoutujalle 2 tai

useampia eri terapia Ø  yhteiset tavoitteet, toimintatavat, tiedonvaihto, hyvät käytännöt •  sisältyvät myönnettyihin käyntikertoihin •  tarvetta ei tarvitse perustella kuntoutussuunnitelmassa

35

Mikä on mahdollista Kelan järjestämissä terapioissa?

•  Verkostokäynnit •  terapeutti voi tehdä käynnin kotiin, osallistua kuntoutussuunnitelman laatimiseen,

HOJKSn laatimiseen koulussa, erityistä tukea tarvitsevan lapsen kuntoutussuunnitelman laatimiseen päiväkodissa ja apuvälinesovitukseen tai käytönohjaukseen kuntoutujan arkiympäristössä

•  voidaan toteuttaa kuntoutuspäätöksen perusteella •  tarvetta ei tarvitse perustella kuntoutussuunnitelmassa

•  Liikunta- ja harrastuskokeilut •  arkeen kuntoutumista tukevaa toimintaa •  yhteistyö läheisten kanssa •  hyvä ottaa huomioon ja keskustella kuntoutussuunnittelussa ja kirjata

kuntoutussuunnitelmaan

• 

36

Miten terapioita on mahdollista toteuttaa Kelan järjestämissä terapioissa?

•  Ohjauksellinen terapia •  yhteistyö ja vuorovaikutus läheisten ja lähiverkoston kanssa keskeistä •  kuntoutumista tukevat toimintatavat arjen toimintaan •  käyntikertojen määrä voi olla vähäinen •  voi toteutua harvakseltaan tai aluksi tiiviisti ja sitten harventuen

tai esim. kahtena jaksona •  tarve kirjataan kuntoutussuunnitelmaan

•  Jaksotus ja vuorottelu toisen terapian kanssa •  terapia voi toteutua vuoden aikana jaksoina •  terapia voi toteutua jaksoina pitkällä aikavälillä sen sijaan, että terapiat jatkuvat

vuodesta toiseen •  huomioidaan mm. jaksaminen, motivaatio, samanaikaisesti ei liian monia eri

tavoitteita •  tarve kirjataan kuntoutussuunnitelmaan

•  Tiivistäminen •  tarve kirjataan kuntoutussuunnitelmaan

• 

37

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - hyvän kuntoutuskäytännön mukainen kuntoutussuunnitelma

•  Tehdään julkisen terveydenhuollon yksikössä, joka vastaa henkilön kuntoutustarpeen arviosta, kuntoutuksen suunnittelusta ja seurannasta ja tarpeen mukaisen hoidon jatkumisesta kuntoutuksen aikana •  erityishuoltopiireissä laaditut kuntoutussuunnitelmat hyväksytään •  muiden tahojen kuntoutussuunnitelmiin tarvitaan kunnan hyväksyntä, jotta kunta

voi varautua kuntoutuksen järjestämiseen, jos se ei ole Kelan vastuulla

•  Laatii lääkäri tai moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu lääkäri yhteistyössä kuntoutujan ja tämän läheisen kanssa

•  Perustuu kokonaisvaltaiseen kuntoutustarpeen arvioon

•  Tehdään 1-3 vuoden ajalle

38


•  sairaus tai vamma sekä ICD-diagnoosikoodi tai -koodit kuntoutuksen kannalta tärkeysjärjestyksessä

•  sairauden alkuvaihe, kehitys ja oireisto, lääkehoito

•  opiskelu, työ ja muu elämäntilanne

•  aiemmin toteutunut kuntoutus, sen tavoitteet ja vaikutukset •  ajankohtaisen toimintakyvyn kuvaus (rajoitteet ja vahvuudet) eri

toimintakyvyn osa-alueilla tutkimus- ja mittaustuloksineen

•  apuvälineet •  yksilö- ja ympäristötekijöiden vaikutus suoriutumiseen ja osallistumiseen

sekä kuntoutuksen toteutukseen

•  mahdollisuuksien mukaan moniammatillinen arvio toimintakyvystä ja kuntoutuksen tarpeesta 39


•  kuntoutumisen päätavoitteet •  tarvittava kuntoutuspalvelu ja siihen liittyvät kuntoutujalle merkitykselliset,

konkreettiset ja saavutettavissa olevat tavoitteet sekä kuntoutuksen ajoitus, kesto, jaksotus, vuorottelu toisen terapian kanssa ja tiheys perusteluineen

•  tarve toteuttaa terapiaa arjen ympäristössä

•  tarve ohjata kuntoutujaa muuhun kuntoutumista tukevaan toimintaan

•  selvitys lapsen toimintakyvystä päivähoidossa tai koulussa

•  muiden tahojen järjestämät palvelut ja yhteistyö

•  seurantasuunnitelma ja -taho •  hoitavan tahon tietoina yhteyshenkilö lisäselvitysten pyytämistä varten ja

osoitetiedot päätöksen lähettämistä varten

40


Lisäksi tarvittaessa

•  perustelut terapian ohjauskäynneille, ja ohjauskäyntien määrä •  perustelut omaisen tai muun läheisen osallistumiselle kuntoutuslaitoksessa

toteutuvaan yksilökuntoutuksen tai kurssiin

•  tiedot mahdollisesta palveluntuottajasta

•  tiedot ammatillisen kuntoutuksen tarpeesta

41

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - hyvän kuntoutuskäytännön mukainen kuntoutussuunnitelma 2/2

•  Huomioidaan kuntoutuksen Käypä hoito -suositukset ja kansalliset sairausryhmäkohtaiset hyvät kuntoutuskäytännöt

•  Laki edellyttää Kelan ja julkisen terveydenhuollon yhteistyön tiivistämistä hyvien kuntoutuskäytäntöjen kehittämiseksi

•  Yhteistyö tarpeen myös kuntoutussuunnitelmien sisällön ja laadun kehittämisessä

42

Siirtymävaihe

•  Lainmuutoksen jälkeen kuntoutus toteutuu voimassa olevilla standardeilla

•  Uusia asiakkaita arvioidaan tulevan n. 7700

•  Jos kuntoutus ei kuulu Kelan järjestämisvastuulle, on lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu terveydenhuollolla (terveydenhuoltolaki 1326/2010, 29 §)

43

Kelan kuntoutuspalveluja saaneet kuulovammaiset (H60−H99) vuosina 2008-2015

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Kuntoutuspalvelujensaajat

Kuntoutusta saaneet kuulovammaiset (H60−H99) kuntoutusmuodon mukaan 2008-2015

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Kuntou

tujienluku

määrä

Vajaakuntoistenamma>llinenkuntoutus

Vaikeavammaistenlääkinnällinenkuntoutus

Kuntoutus-psykoterapia

Harkinnanvarainenkuntoutus

Kelan kuntoutuspalveluja saaneet kuulovammaiset (H60−H99) vuonna 2015

Saajia yhteensä

876

0

20

40

60

80

100

120

140

160

0-6v 7-15v 16-19v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v Yli69v

KuntoutuspalvelujensaajatikäryhmiDäin

Kuulovammaiset (H60−H99) kuntoutuspalvelun saajat diagnooseittain vuonna 2015

8 16

91

710

36 15

H60-H75Ulkokorvan,välikorvanjakar>olisäkkeensairaudet

H80Otoskleroosi

H81Korvantasapainoelimenhäiriö

H90Johtumis/sensorineuraalinenhuonokuuloisuus

H91Muuhuonokuuloisuus

H83,H93Muutsisäkorva-jakorvasairaudet

Kuntoutusta vuonna 2015 saaneiden kuulovammaisten (H60−H99) työtilanne ennen kuntoutusta

Työelämässä olevat 57 %

Työelämästä poissa olevat

43 %

29%

21%

5%

1%1%

37%

2%4%

Työssäoleva

Opiskelija

Työtön

Sairauspäiväraha

Kuntoutustuki/muu>lanne

Alle16-vuo>as

TyökyvyDömyyseläke

Muueläke


Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Toimenpide Saajat

Yhteensä 264

Puheterapia 209

Fysioterapia 19

Toimintaterapia 17

Sairausryhmäkohtaiset kurssit 9 Monimuotoryhmäterapia 7 Moniammatillinen yksilökuntoutus 2 Neuropsykologinen kuntoutus 1

Kuntoutuspsykoterapia 6


Harkinnanvarainen kuntoutus

Toimenpide Saajat

Yhteensä 194 Kuntoutuskurssit 102 Sopeutumisvalmennuskurssit 66 Yksilöllinen kuntoutusjakso 17 Kehittämistoiminta 4 Tyk-kuntoutus 2 Opiskelun ja työn apuvälineet 1 Ammatillinen kuntoutusselvitys 1 Neuropsykologinen kuntoutus 1

Kuulovammaisten (H60−H99) kuntoutujien kuntoutuspalvelukustannukset vuosina 2008-2015

2683769

2390410

2676985

3048538

3012593

2947797

26104613186898

0

500000

1000000

1500000

2000000

2500000

3000000

3500000

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Kuntou

tuspalveluku

stan

nukset,euroa

Kelan kuntoutusratkaisut kuulovammaisille (H60−H99) vuonna 2015

KKRL 6 § ammatillinen kuntoutus KKRL 9 § vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus KKRL 11 a § kuntoutuspsykoterapia KKRL 12 § harkinnanvarainen kuntoutus

Kaikkiaan Myönteiset HylkäävätHylkäys-

prosentti1 Kaikkiaan Myönteiset HylkäävätHylkäys-

prosentti1

Kaikki 1 296 1 122 174 13,4 151 771 126 989 24 782 16,3KKRL 6 § 407 320 87 21,4 18 947 13 965 4 982 26,3KKRL 9 § 693 641 52 7,5 71 138 61 849 9 289 13,1KKRL 11 a § 7 5 2 28,6 25 763 23 919 1 844 7,2KKRL 12 § 189 156 33 17,5 35 923 27 256 8 667 24,11Lakkautusratkaisuja ei oteta huomioon hylkäysprosenttia laskettaessa.

Koko maa, Aika: 2015

Kuntoutusratkaisut lakiperusteittain vuonna 2015VIII H60-H99 Kaikki sairausryhmät

Kuntoutuksen hakemus- ja ratkaisutiedot diagnoosin mukaan

Kelan kuulovammaisten (Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet) kursseille vuonna 2015 osallistuneet kuntoutujat ja maksetut etuudet

Sairausala Saajat Maksetut etuudet euroa

Kuulovammaisuus 115 904 911

Menierin tauti ja muut korvan tasapainoelimen häiriöt

34 34 184

Yhteensä Lisäksi kuulovammaisia on osallistunut muiden ryhmien kursseille

149

939 095

Kelan kuulovammaisten kursseille osallistuneet kuntoutujat vuonna 2015 kurssilajin mukaan

Lähde: Kuntoutuskurssijärjestelmä

Kelan kuulovammaisille vuodelle 2016 suunnitellut uudet kurssit

Sairausryhmä Uudet kurssit Lkm.

Lask.kust Milj. euroa

Kuntoutujat

Lkm (lask.)

Omaiset Lkm (lask.)

Kuulovammaisuus 33 1,2 265 604

Menieren tauti ja muut korvan tasapainoelimen häiriöt

4 0,04 32 32

Yhteensä 37 1,3 297 636

Vuonna 2016 on lisäksi jatkojaksoja kahdeksasta edellisen vuoden kurssista.

Lähde: Kuntoutuskurssijärjestelmä

Documents

Kelan järjestämä kuntoutus - Satakieliohjelma · 2019-03-05 · Kuntoutusraha Toimeentuloturva kuntoutuksen aikana Työ- ja toimintakyvyn parantaminen, ylläpitäminen, palauttaminen