Embed Size (px)
Citation preview
4/20
14KEMIATOHTORITmyynti-tykkeinä
VISKI- BONGARINSkotlanti
LUULOTuhkaavatrokote- kattavuutta
HAITTA- AINEETuivat katiskaan
Kemi
BIO|NANO|GREEN|METAL|LEATHER|REBUSINESS/NEW TECHNOLOGY
E R I K O I S T U N U T O L E N N A I S E E N
w w w . h p p l a w . f i
Ympäristövastuut A4.indd 1 2.6.2014 10.51
OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.
Kemian ja bioalan ammattimessutHelsingin Messukeskus | chembiofi nland.fi
18.–19.3.2015
Varaa paikkasi vuoden 2015 ykköstapahtumasta!
Uudistunut ChemBio houkuttelee kävijöitä:
• Kaksipäiväinen tapahtuma
• Kohtaa alan ammattilaiset
• Näyttely ja seminaarit samassa tilassa
• Myynti suoraan kartalta, varmista toimivin sijainti.
Ota yhteyttä ja varaa osastosi tapahtumasta – parhaat paikat myydään nyt! Myyntipäällikkö Jouka Murremäki, puh. 040 702 9955, [email protected]
BUSINESS
NETWORKING
INNOVATIONS
4 4/2014KEMIA
Scan
stoc
kpho
to
Korkein akateeminen tutkinto antaa valmiuksia myös myyntityöhön, todis-tavat nuoret osaajat. ”Meidän tiimis-sämme tohtoreita on jo kolme”, kertoo Suvi Kemmo Ordiorista. (s. 6)
Mar
kku
Jout
sen
SISÄLLYS
6 Tohtoritulva muuttaa työllistymismalleja Monen paikka löytyy bisneksestä Katja Pulkkinen
12 TÄTÄ MIELTÄ Konflikti voi olla muutoksen avain Seppo Mäki
14 Viskejä ja vaeltelua Skotlanti on tislaamobongarin mekka Erkki ja Ulla Karjalainen
AJANKOHTAISTA19 Yhteiset tavoitteet, eri reitit Näkyykö maali jo? Riku Rinta-Jouppi
20 Uusi strategia linjaa Biosta nousee talouden seuraava aalto Maija Pohjakallio ja Mika Aalto
22 UUTISIA • Kemiasta kirjoitettiin
ennätysmäärä laudatureja • Patentointi edellyttää
reaktiivisia reittivalintoja
30 VIHREÄT SIVUT
36 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU
40 NÄKÖKULMA Naisen elämää Anja Nystén
40 KEMIA SILLOIN ENNEN
41 ULJAS UUSI BIOTALOUS Kaikki irti puuhakkeesta Maija Pohjakallio
Erkk
i Kar
jala
inen
Viskipuntari Juran jylhissä maisemissa. Tislaamobon-gari yhdistää onnistuneesti viski- ja vael-lusharrastuk-sen. (s. 14)
Kattavat rokotukset ovat osaltaan tehneet suomalaislapsista maailman terveimpiä. Paradoksaalista kyllä, hyvä tilanne on johtanut rokotusvastaisuu-den kasvuun. (s. 42)
Mar
kku
Oja
la
Malja 95-vuotiaalle! Suomalaisten Kemistien Seura palkitsi juhlakokouksessaan aktiivisia jäseniään. (s. 63)
42 Harhaluulot uhkaavat rokotuskattavuutta Arja-Leena Paavola
46 Älykkäät työkalut seuraavat terveyttäsi Pirjo Rötkönen
48 Jokiveden haitta-aineet uivat tutkijoiden katiskaan Jukka Pellinen
51 Sähkötupakka on Susi lampaan vaatteissa Hannu Vierola
TAPAHTUMIA52 Lääkkeen kehittäminen on pitkä prosessi Ritva Romppanen
54 Laatu on kilpailukyvyn a ja o Marja Saarikko
55 NAISET JA KEMIA Hertha Sponer oli kvanttikemian uranuurtaja Sisko Loikkanen
56 ULKOMAILTA
58 KEEMIKKO Arvoisa ylioppilas!
59 HENKILÖUUTISIA
62 TULEVIA TAPAHTUMIA
63 SEURASIVUT
66 TIETEEN KAUPUNGIT Manchester on keksijöiden kaupunki Sisko Loikkanen
54/2014 KEMIA
KEMIAKemi
PÄÄKIRJOITUS12. kesäkuuta 2014
Vol. 41 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628
Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 [email protected] www.facebook.com/kemialehti
Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 [email protected]
Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 [email protected]
Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 7333 [email protected]
Sihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 [email protected]
Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 [email protected]
Ilmoitukset • Annonser • [email protected]
Myyntipäälliköt • Forsäljningschefer • Sales ManagersKalevi Sinisalmi 044 539 [email protected]
Irene Sillanpää 040 827 9778 [email protected]
Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 0400 578 901 [email protected]
TilaushinnatKotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroaKouluille 49 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euroSubscription price (out of Finland) EUR 145Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16
OsoitteenmuutoksetKemian Seurojen toimistopuh. 010 425 6302, faksi 010 425 [email protected]
Kustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 [email protected]
Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial BoardViestintäpäällikkö Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe OyProfessori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian SeuratTutkija Helena Laavi, Aalto-yliopistoPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoProfessori Markku Räsänen, Helsingin yliopistoTiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKeskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2014ISO 9002
Älyn marginaalissaTuijotan ällistyneenä lehden kylkiäisenä tullutta hightech-vaakaa. Kyllä, vaaka se on, pinta-alaltaan älypuhelimen ja iPadin puolivälistä. Tuon päällekö on asettauduttava tasapainoilemaan?
Manuaali on tuskallista luettavaa. Ankaran ponnistelun päätteeksi saan laitteen toteuttamaan perustehtä-väänsä, näyttämään painolukemia. Kel-lonaikaa en edes yritä säätää, sillä tiedän kuuluvani 0000-sukupolveen – siihen, jonka digilaitteiden näyttöihin jää joka tapauksessa ensimmäisen sähkökatkok-sen jälkeen vilkkumaan 00:00.
Keikun varpaisillani melkoisen tovin ennen kuin pikkukaveri katsoo statuk-
seni vakaaksi ja piippaa sen merkiksi, että tuomio on luettavissa.Mitä laitteen suunnitellut insinööri oikein ajatteli? Että vaa’an pitää
mahtua taskuun äkillisen punnitustarpeen varalta?Serkkupoikani Pekko on toista maata, tekniikan tohtori ja älylait-
teiden suuri ystävä. Hän seuraa älykkään elektroniikan avulla liikun-tasuorituksiaan, rasvaprosenttiaan, askelmääriään ja unensa laatua – muun muassa.
Lenkille lähtiessään digitohtori vetäisee ylleen älytrikoot, joihin on upotettu mittausantureita ja langatonta lähetystekniikkaa. Maratonit hän juoksee otsallaan tallentava videokamera.
Koska eri valmistajien tuotteet eivät ymmärrä toisiaan, harrastus vaatii paljon apulaitteita, kuten viisi erilaista kännykkää. Kun Pekko laskettelee, häneltä vie viisi minuuttia buutata itsensä ennen jokaista laskua.
Itsetarkkailun tulokset ovat kieltämättä vakuuttavat. Kuntotestissä nelikymppinen serkkuni päihittää 18-vuotiaat. Hiljattain hän heivasi kuukaudessa kehostaan viiden voipaketin verran rasvaa.
Blogissaan (digiterveys.blogspot.fi) Pekko pohtii, miksi naiset eivät innostu älytekniikasta, ja referoi tutkimusta, jonka mukaan tärkeim-mät naisen haluamat hyvinvointiin liittyvät asiat ovat hyvä olo ja onni, parempi elämänlaatu ja tunne, että on oma paras itsensä.
”What?! Moniko älylaite on suunniteltu vastaamaan tällaisiin tarpei-siin ja olisiko alan yrityksillä hieman petraamisen varaa”, digitohtori kysyy.
Itse jatkan tasapainoharjoituksiani. Mutta sinä päivänä, kun vempele alkaa viisastella vikasuuntaan etenevästä painonhallinta-projektista tai epäilee kuulevansa suklaalevyn rapinaa, irtisanon yhteistyömme välittömästi.
Riittää, kun toinen meistä on älykäs ja osaa kommunikoida.
Mar
kku
Jout
sen
Kemia-lehden toimitus lähtee kesälaitumille heinäkuussa.
Toivotamme lehden lukijoille, ilmoittajille ja yhteistyö- kumppaneille kaunista kesää ja virkistävää lomaa!
Scan
stoc
kpho
to
Mar
kku
Jout
sen
Suvi Kemmo pitää myyntityön vapaudesta ja
ihmisläheisyydestä. ”En ole luonteeltani mi-
kään paperinpyörittäjä”, laboratorioanalytiikan asiantuntija hymyilee.
6
74/2014 KEMIA
Tohtoritulva muuttaa työllistymismalleja
Monen paikka löytyy bisneksestä
Liike-elämä tarjoaa mahdollisuuksia tohtoreille ja tohtorit yrityksille – kunhan tilaisuuteen vain osataan tarttua. Nuoret kemian alan tohtorit Suvi Kemmo, Waltteri Hosia ja Sampo Sammalisto ovat siirtyneet tutkimuksesta myyntityöhön eivätkä kadu päätöstään.
Katja Pulkkinen
Filosofian tohtori Suvi Kemmo napattiin laboratorioalan laitemyy-jäksi tilaisuudesta, jossa hän esitteli väitöskirjatutkimuksensa tuloksia.
Vaikka Kemmolla oli tuolloin kii-karissa myös tutkijanpaikka, hänen ei tarvinnut punnita vaihtoehtoja pitkään, eikä hän myöskään ole katunut valintaansa.
”En todellakaan ole mikään paperinpyörittäjä”, Ordior Oy:ssä Shimadzun kaasukromatografia-tuotteiden vastaavana tuoteryhmä-päällikkönä työskentelevä nainen naurahtaa.
Maisterintutkinto analyyttisesta kemiasta antoi nykyiselle laite-myynnin ammattilaiselle hyvän yleistietopohjan. Väitöstyö elintar-vikekemian menetelmien kehityk-sestä taas toi ymmärrystä sovel-luksista. Koulutustausta tarjoaa Kemmon mukaan myös erinomai-set ongelmanratkaisutaidot.
”Asiakastilanteessa otankin usein
tutkimuksellisen asenteen, kun ryh-dyn selvittämään yrityksen analy-tiikkaongelmia”, Kemmo kertoo.
Työssään hyvin viihtyvä Kemmo sanoo menevänsä asiakkaan luo aluksi pääasiassa kuuntelemaan. Sillä keinoin hän saa tietää, mitä asiakas tekee ja millaisia mahdolli-sia laitepulmia tällä on.
”Sitten mietin, miten itse toimi-sin heidän tilanteessaan ja voisiko ongelmia ratkaista minun työkalu-pakillani.”
Ensimmäisenä tohtorintutkinnon suorittaneena työntekijänä Ordio-riin palkattu Suvi Kemmo ei pidä oppiarvoaan työlleen välttämättö-mänä, mutta hyötyä siitä ehdotto-masti on.
”Meidän tiimissämme on nyt jo kolme tohtoria, jotka ovat kaikki väitelleet eri aloilta. Tutkinnot tuo-vat tarvittavaa uskottavuutta ja teke-vät tiimistä vahvan.”
Asiantuntijan silmin
Kemmon mielestä tohtoritason osaajilla on mahdollisuus myös opastaa laboratorioita analytii-kan kehittämisessä. Koulutuksensa ansiosta he tietävät, mihin nykyai-kaiset tekniikat pystyvät ja mitä nii-den avulla voidaan tehdä.
Tohtoriksi kouluttautuminen toi Kemmolle paljon kontakteja, joiden ansiosta hän kertoo toimineensa työssään myös välittäjänä ja link-kinä uusien verkostojen kehittämi-sessä. Silloin hän tuntee olevansa pikemminkin asiantuntija kuin myyjä.
Koko Suomen alueella toimiva laitemyyjä katsoo asiakkaitaan ja koko yrityskenttää laajasta kul-masta. Näin hän hahmottaa hel-posti, missä kohden yritysmaailmaa on paikallisesti sellaisia koloja, joita asiakas voisi täyttää. Toisaalta hän näkee, mistä tämä saisi kätevästi tarvitsemansa palvelut.
”Tällaista näkemystä ja tietoa asiakkaat arvostavat. Se sääs-tää heiltä itseltään paljon työtä”, Kemmo sanoo.
Yritysmaailmassa on Kemmon mielestä hyvin tilaa tohtoreille. Tohtorikoulutusta puolestaan voisi kehittää soveltumaan paremmin myös liike-elämän tarpeisiin.
”Yliopistoilta ehkä vähän puuttuu bisnesnäkemystä. Itse lisäisin yli-opistojen ja yritysten välistä yhteis-työtä, joka opettaisi, miten asiat tapahtuvat yritysmaailmassa.”
Ordiorissa Suvi Kemmon mento-rina on toiminut tuoteryhmäpääl-likkö Tuomo Nurmela, joka kertoo yrityksen olleen tohtoreihin tyyty-väisiä.
Nurmelan mukaan tohtorius tar-joaa ennen kaikkea hyvät valmiudet uuden oppimiseen.
”Ilman tällaisia valmiuksia on kuin ponnistaisi korkeushyppyyn pehmeältä suolta”, hän vertaa.
Nurmelan mielestä suomalaisissa firmoissa on tohtorien palkkaami-seen turhan korkea kynnys. Myös Ordiorissa mietittiin ennen Kem-mon ja tämän kollegoiden tuloa, kannattaako tohtoritason osaajia
8 4/2014KEMIA
Katja
Pul
kkin
en
Jo väitöstutkimuksessaan vaativaa laitetekniikkaa käyttänyt Waltteri Ho-sia oli työnantajalleen arvokas löytö. ”Tohtorin-tutkinto auttaa hahmot-tamaan monimutkaisia laboratoriojärjestelyjä”, Hosia sanoo.
ottaa myyntityöhön, jossa nämä eivät mahdollisesti viihdy kovin pitkään.
Nurmelasta tohtorien palkkaa-matta jättäminen on vanhanaikai-nen asenne.
”Väitöskirjan ei pidä olla rasite. Jos taas tohtorit karkaavat käsistä, yrityksen on syytä miettiä, osasiko se järjestää heille tarpeeksi haasteel-lisen työympäristön”, hän sanoo.
Valttina monipuolisuus
Myös Waltteri Hosia myy työkseen laboratorioiden analyysilaitteita. Orgaanisesta kemiasta maisteriksi valmistuneen ja biokemiasta väitel-leen tohtorin työpaikkana on Agi-lent Technologies Finland Oy.
Hosian myyntituotelistalla on muun muassa massaspektromet-reja ja kaasukromatografialaitteita. Myyntityössä pysyy hänen mieles-tään laboratorioalan kehityksen kärjessä.
”Tämä on näköalapaikka, jossa
tieto kulkee kahteen suuntaan. Asi-akkaideni kautta saan selville, mihin alan trendit liikkuvat”, Hosia kuvai-lee.
Vielä opiskeluaikoina Hosialla oli tarkoituksena suuntautua tutkimus-työhön. Hän on kuitenkin tyytyväi-nen, että valitsi lopulta toisin.
”Tutkimus vaatii paljon kärsivälli-syyttä. Pidän siitä, että kaupallisella puolella asiat tapahtuvat nopeam-min.”
Asiantuntijamyyjän työ on pit-kälti kehittämistä ja suunnitte-lua. Myös Hosian mielestä kyse on ennen muuta ongelmanratkaisusta. Jokaiselle asiakkaalle on kyettävä tarjoamaan juuri sellainen laite ja ratkaisu, jota tämä tarvitsee.
Tohtorikoulutus on hyödyksi etenkin silloin, kun asiakkaalle ovat tarpeen mutkikkaat järjestelmät.
”Niiden hahmottamisessa voin hyödyntää omaa ydinosaamistani.”
Suvi Kemmolla ja Waltteri Hosi-alla ei kummallakaan ole takanaan kaupallisia opintoja, vaan he ovat
hankkineet alan osaamisensa työn ohessa ja työnantajien kurssitta-mana.
”Eivät kaupallisen alan opinnot olisi haitanneet, mutta kemian osaa-minen on ehdottomasti tärkeäm-pää”, Hosia painottaa.
Suurin osa Agilentin laboratorio-laitteiden myyjistä on koulutuksel-taan kemian maistereita. Millaista etua on tohtorin tutkinnosta?
”Kun rakennetaan monimutkai-sempia tutkimus- ja laboratoriojär-jestelyjä, on hyvä ymmärtää asiat syvällisesti”, Hosia vastaa.
Asiakkuuspäällikkönä ja Hosian perehdyttäjänä Agilentissa toimiva Jussi Laiho toteaa, että tutkintoar-volla oli tätä palkattaessa ehdotto-masti merkitystä.
Agilent on viime vuosien aikana kasvanut Pohjoismaiden suurim-maksi LC-MS-toimittajaksi. Yri-tyksellä oli siksi haussa osaaja, joka hallitsisi nimenomaan nestekroma-tografia-massaspektrometriateknii-kat.
94/2014 KEMIA
Tohtoreita koulutetaan paljon, mutta
heitä myös tarvitaan yhä monipuoli-
semmissa tehtävissä, sanovat asian-
tuntijat.
Suomessa eletään tohtorikoulu-tuksen ja työelämään sijoittumisen osalta murroskautta.
Näin sanoo opetusneuvos Erja Heikkinen opetus- ja kulttuurimi-nisteriöstä.
”Perinteisesti on koettu epäon-nistumisena se, että työskennellään tohtorintutkinnon jälkeen muualla kuin yliopistossa. Mielikuva on tie-tysti virheellinen, eikä näin enää onneksi ajatellakaan, kun tohto-reita valmistuu niin paljon.”
Etenkin kemian alan tohtorien työllistyminen on viime aikoina huolettanut laajalti, ja myös mais-tereiden työttömyysluvut ovat kas-vussa.
Luonnontieteiden akateemis-ten liitolla LAL:lla on käynnissä hanke, jonka tavoitteena on vähen-tää luonnontieteilijöiden koulu-tusmääriä niin, että valmistuvien määrä vastaisi paremmin työmark-kinoiden tarvetta.
Erja Heikkisen mielestä tohtorei-den ylituotannosta ei kuitenkaan voida puhua, ja alakohtaiset erot luonnontieteiden sisälläkin ovat suuret. Hän ratkaisisi työllistymis-ongelmaa tehostamalla jatkokoulu-tusprosessia.
Suomessa on tällä hetkellä 20 000 väitöskirjantekijää, mutta vuosit-tain väittelee vain 1 600 henkeä. Esimerkiksi Tanskassa jatko-opis-kelijoita on noin 8 000, ja tutkin-toja myönnetään vuosittain sama
määrä kuin Suomessakin.”Tohtoreiden työllistymiskyse-
lyiden mukaan näyttää siltä, että aikaisempi valmistuminen kannus-taa hakeutumaan töihin yksityiselle sektorille”, kertoo Heikkinen, jonka mukaan työllistymistä pitäisi kui-tenkin vielä tutkia perusteellisem-min.
Hänen mielestään myös väi-töskirjojen ohjaajilla on osavas-tuu siitä, että tohtoriksi väittelevät saavat nykyistä laajemman kuvan työmarkkinoista ja rohkaistuvat hakeutumaan lahjojensa mukai-selle alalle myös yliopistojen ulko-puolelle.
Tärkeät osaajat
Kemianteollisuuden yritykset työl-listävät sekä kemian maistereita että tohtoreita, mutta eivät kovin suuria määriä, vaikka tohtorien palkkaa-minen vaativiin tutkimustehtäviin onkin kasvussa.
”Luonnontieteilijöiden osuus kemianteollisuuden toimihenki-löistä on pieni”, myöntää johtaja Riitta Juvonen Kemianteollisuus ry:stä.
Hän korostaa silti ammattiryh-män merkitystä alalle.
”He luovat innovaatioita ja alan tulevaisuutta”, Juvonen painottaa.
Kemian alan akateemisten osaa-jien nykyinen nihkeä työllistymi-nen osoittaa Juvosen mielestä sen, että koulutusmäärät eivät ole koh-dallaan. Tulevien rekrytointitar-peiden ennakointi on kuitenkin vaikeaa, joten koulutuksen mitoi-tus vaatii lähivuosina erityistä huo-miota.
Juvosen mukaan tilannetta vai-keuttaa entisestään yliopistojen uusi valintamenettely.
”Kemianteollisuuden kannalta nyt olisi tärkeää panostaa erityisesti osaamisen laatuun.”
Bioalan yritykset tarjoavat jo nykyisin enemmän työpaikkoja myös tohtoritason osaajille, kertoo asiamies Carmela Kantor-Aalto-nen Bioteollisuus ry:stä.
”Väitöskirjan tekeminen antaa paljon taitoja, joita työelämässä tar-vitaan. Varsinkin pienissä bioalan yrityksissä kaivataan tohtoriksi väi-telleitä, joilla on kokemusta tutki-muksesta”, Kantor-Aaltonen sanoo.
Biotieteidenkin tohtorien työt-tömyys on kuitenkin kasvussa. Nousevat työttömyysluvut vahin-goittavat Kantor-Aaltosen mielestä alan vetovoimaa ja imagoa, joten hän suitsisi mielellään väitelleiden määrää niin, että se sopisi parem-min työelämän tarpeisiin.
Lisäksi hän kansainvälistäisi suo-malaisen tutkijakoulutuksen vas-taamaan eurooppalaista käytäntöä. Kun väitöskirja Euroopassa usein
toimii ponnahduslautana työhön yritysmaailmassa, meillä sitä pide-tään akateemisen uran lähtölau-kauksena.
”Suurin osa Suomessa bioalalta väitelleistä kuitenkin työllistyy tulevaisuudessa muualle kuin tut-kimukseen. Olisi tärkeää sisällyttää tutkijakoulutukseen myös yleisiä työelämätaitoja.”
Tohtorit murroksessa
”Olisi tärkeää sisällyttää tutkijakoulutukseen yleisiä työelämätaitoja.”
Teknisiltä taidoiltaan pätevän ja muutenkin firman tarpeisiin sovel-tuvan henkilön etsiminen ei kuiten-kaan ollut aivan helppoa.
”Oli haasteellista löytää oman alansa hyvin tunteva tohtori, joka osaa asiakaspalvelun ja esiintymi-sen, kykenee pitämään koulutuksia eikä juutu pedantisti yksityiskoh-
tiin”, Laiho kuvailee.Hosia olikin yritykselle arvokas
löytö. Hän oli käyttänyt väitöstutki-muksessaan Agilentin LC-QTOF- ja LC-Triple-laitteita ja täytti muut-kin vaatimukset.
Laiho kertoo yrityksen hakeneen pitkään Hosialle myös ”vasenta kättä”. Päteviä ja sopivia ihmisiä ei
kuitenkaan kasva joka oksalla.”Paljon tarvetta olisi etenkin sel-
laisille akateemisesti koulutetuille monipuolisille henkilöille, joilla olisi mahdollisuus työskennellä freelance-tyyppisesti oman toimi-nimensä kautta projekteissa ja eri-tyistilanteissa.”
10 4/2014KEMIA
Sampo Samma-listolla on monta rautaa tulessa. ”Kahdesta työstä selviää hyvin, kun huolehtii itsestään ja järkeistää työ-tapojaan.” Ja
n Lö
nnbe
rg
”Huomasin, että pidän myymisestä.”
Elämä opettaa
Filosofian tohtori Sampo Samma-listo työskentelee VTT:ssä lääkeke-hityksen ja molekyylidiagnostiikan avainasiakaspäällikkönä.
Hän toimi aiemmin tutkijana akatemiaprofessori Leena Palotien ryhmässä, mutta pian väitöksen jäl-keen liike-elämä ja myyntityö veivät mennessään.
”Huomasin, että pidän myymi-sestä ja että olen siinä itse asiassa aika hyvä”, Sammalisto hymyilee.
Genetiikasta väitelleen asiakas-päällikön työ sisältää muun muassa yhdessä diagnostiikkayritysten kanssa toteutettavia tuotekehitys-projekteja sekä patenttien lisen-sointia.
Sammaliston mukaan pesti ei onnistuisi ilman vahvaa oman tie-teenalan asiantuntemusta.
”Tohtorintutkinnon tuoma uskot-tavuuskin on tärkeää. Kyllä siihen kiinnitetään huomiota, erityisesti ulkomailla.”
Myös Sammalisto on hankkinut tarvitsemansa kaupallisen osaami-sen työnsä ohessa.
”Substanssiosaaminen on tär-keämpi pohja. Kaupalliset taidot pystyy kuka tahansa sisälukutaitoi-nen rakentamaan siihen päälle”, hän sanoo.
Tosin jos tohtori olisi nyt uudel-leen koulunpenkillä, hän saattaisi lisätä opinto-ohjelmaansa myös liike-elämän perusasioita, kuten sopimusoikeutta ja immateriaali-oikeutta, joita hän nykyisessä työs-sään tarvitsee.
Myös itse työ ja elämä opettavat. Sammalisto sanoo oppineensa 60 prosenttia työssään päivittäin tar-vitsemistaan taidoista muualla kuin koulussa.
”Se on tätä päivää. Nykypäivän työelämä edellyttää, että ihmisellä on yhdellä tai kahdella alueella syvä osaaminen. Lisäksi hänellä pitää olla merkittävä määrä tietoa muu-tamalta muulta alueelta.”
Yliopisto ei siksi voi eikä sen tar-vitsekaan tarjota opiskelijalle kaik-
kea tältä myöhemmin vaadittua osaamista.
”Tärkeämpää on, että yliopistot antavat ihmisille riittävät perustie-dot ja -taidot lisätietojen hankki-miseen.”
Tehokkuuden voima
Aikaansaamisen tunteesta ener-giaa saava Sammalisto kertoo aina inhonneensa turhaa työtä ja asioi-den tekemistä tehottomilla tavoilla. Päivätyönsä ohessa hän pyörittää omaa yritystään, joka tarjoaa työte-hokkuuden koulutusta.
Hän on myös vastikään julkaissut kirjan nimeltä Viisas pääsee vähem-mällä. Siinä hän kuvailee käytännön esimerkkien avulla, kuinka ihminen voi yhdistää tehokkuuden ja hyvin-voinnin järkeistämällä työtapo-jaan ja koko elämäänsä.
Myös akateemista koulutusta ja etenkin tohtorien työllisty-mistä voitaisiin Sammalis-ton mukaan tehostaa.
”Opiskelijoille pitäisi kertoa jo fuksivuonna, mitä on odotettavissa valmistumisen jälkeen, millaisia ovat urapolut, työnantajat ja amma-tinkuvat. Mitä aikai-semmin tästä puhu-taan, sen parempi.”
Vikaa on tosin niin sysissä kuin sepissä. Moni alkaa vasta valmistumisen jäl-keen miettiä, minne hakeutuisi töihin. Se on Sammaliston mukaan aivan liian myöhäistä.
Tohtorien työllistymisvaikeu-det johtuvat Sammaliston mielestä osittain siitä, että heitä koulutetaan liikaa. Toisaalta yritysmaailmassa-kaan tohtoreita ei välttämättä aina pidetä kovin haluttuina työnteki-jöinä.
”Tohtorit nähdään yrityksissä valitettavan usein kapea-alaisina osaajina, joiden palkkaaminen ei houkuttele. Iso osa tohtorintut-kintoon sisällytettävistä opeista ja taidoista on kuitenkin suoraan sovellettavissa liike-elämään. Tämä tosiasia yllätti aikoinaan minutkin.”
Kirjoittaja on vapaa [email protected]
VWR International Oy | Valimotie 9, 00380 Helsinki | Puh. 09 8045 5300 | [email protected] | http://fi.vwr.com
TUEMME TYÖTÄSITUTKIMUKSESTA TUOTANTOONMeiltä saat vuosikymmenten kokemuksella laboratorioosi laajan valikoiman niin laitteita,tarvikkeita kuin kemikaalejakin.
Laboratorio tänään 2014 - Kestävää kehitystä!
VWR Internationalin verkkokauppa tarjoaa sinulle yli 800 000 laboratoriotuotetta asiakaskohtaisilla hinnoilla sekä saatavuustiedoilla. Meiltä löydät niin alan keskeisimpien valmistajien kuin pienempienkin toimijoiden tuotteet. Tilauksen teet helposti verkkokaupastamme osoitteessa http://fi.vwr.com tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme.
Huippusuosittu Laboratorio tänään -tapahtuma järjestetään perjantaina 26.9.2014 Finlandia-talolla. Ilmoittaudu mukaan ja lue lisätietoa osoitteessa: fi.vwr.com/laboratoriotanaan!
TÄTÄ MIELTÄ
Konflikti voi ollamuutoksen avain”KEMIAT EIVÄT TOIMI.” Tämä on kon-fliktitilanteissa helppo, monen hyväksymä ajatus, jonka perusteella ratkaisut tehdään.
Yleisiä ovat myös selitykset, kuten ”tuon kanssa ei voi työskennellä, hän on narsisti.” Tai: ”Olen yrittänyt, mutta ei siitä mitään tule”.
Kun asiaa sitten perataan, käy usein ilmi, ettei konfliktia ole todellisuudessa edes koetettu selvittää millään tavoin.
ammattimainen sovittelija, joka näkee muiden mahdottomaksi uskomassa suu-ren mahdollisuuden.
KONFLIKTI ON nimittäin parhaita asi-oita maailmassa. Konfliktiin voi toki liittyä paljon kärsimystä ja kipua. Siinä voi mennä terveys ja pahimmillaan jopa henki.
Silti konflikti hyvin käsiteltynä on ikään kuin lantaa, jossa kukat kasvavat. Epätoi-voisista tilanteista lähtevät muutokset voi-vat olla huikeita, suorastaan mykistäviä. Täysi katastrofi voi muuttua parhaimmaksi yhteistyöksi ikinä.
Loppuunpalanut ihminen voi voimaan-tua ja kokea aivan uuden vapauden. Tiimin jäsenet voivat löytää sellaisen yhteistyön tason, että he saavuttavat tulospalkkionsa ensimmäistä kertaa urallaan. Sovittelun myötä tilanne voi ratketa niinkin, että ihmi-nen siirtyy kokonaan toisiin tehtäviin.
Ennen kaikkea konflikti tarjoaa oppimis-kokemuksen, joka ei liity ainoastaan työ-hön vaan yleensäkin elämään vuorovaiku-tuksessa muiden kanssa.
KANNATTAISI yrittää vapauttaa voi-mavarat, joita suomalaisessa työyhteisössä vielä on käyttämättöminä.
Riskinotto, avoin keskustelukulttuuri ja hankalien asioiden puheeksi ottami-nen eivät ole suurimpia vahvuuksiamme. Nykyisessä kilpailutilanteessa ja jatkuvassa muutoksessa ei kuitenkaan riitä pelkäs-tään vahvuuksien vahvistaminen. Mei-dän on löydettävä se, missä voimme vielä parantaa tulostamme.
Kun suhteissa on hankausta eikä yhteis-työ toimi, pitää pystyä nostamaan kissa pöydälle. Siihen löytyy malli, joka toimii: sovittelu.
Sovittelussa kuullaan kaikkia osapuolia ja kunnioitetaan kaikkia näkemyksiä. Jokai-sella on vain subjektiivinen näkökulma, eikä kukaan omista objektiivista totuutta kaikesta. Miksi väitellä, kun voi kunnioittaa muita ja kertoa oman mielipiteensä, jota lopultakaan kukaan ei voi ryöstää.
Kuten osuvasti on sanottu, ei ole ongel-maa, josta puhumatta jättäminen auttaisi sen selvittämisessä.
Mitä jos soviteltaisiin?
Seppo Mäki
Jarkko Vertanen
Seppo Mäki on sovittelija, valmentaja ja kouluttaja, IC Insightin konsultti ja Suomen Sovittelufoorumin hallituksen jäsen.
Valitettavan yleinen on ajatus, ettei paukkuja kannata tuhlata, ”kun se ei kuitenkaan toimi” ja ”ei hän kuitenkaan muutu”.
Olennaiset kysymykset jäävät usein esit-tämättä. Mitä vaatisi minulta, jotta voisin onnistua toisen osapuolen kanssa? Miten voisimme purkaa tilanteen yhdessä?
KUN KONFLIKTIA aletaan tutkia, tör-mää monenlaisiin ennakko-oletuksiin ja oman vetäytymisen selittelyyn.
Sanotaan, että ihminen näkee sen, mitä uskoo, eikä niinkään usko sitä, mitä
näkee.Jos uskomme, ettei avoin vuoro-
vaikutus toisen ihmisen kanssa voi ratkaista ongelmaa, alamme todis-taa uskoamme todeksi ja näemme vain sen, mitä odotamme. Lopuksi vahvistamme uskoamme tari-noilla, joilla selitämme itsemme ulos vastuusta.
Konfliktitilanteessa tarvitaan siksi joku, joka ei usko muiden itses-
täänselvyyteen vaan uskaltaa kyseen-alaistaa sen. Se joku voi olla esimerkiksi
KEMIA12 4/2014
ORIONIN TUTKIMUSSÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2015 JULISTETAAN HAETTAVIKSI 4.8.2014–12.9.2014 Apurahat myönnetään lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian sekä niihin liittyvien luonnontieteiden, kuten kemian ja fysiikan, aloille
1) nuorille tutkijoille (ei väitelleille) tieteellistä tutkimustyötä varten (suuruudeltaan enintään 5 000 euroa) sekä
2) äskettäin (12.9.2014 lukien viiden vuoden sisällä) väitelleille tutkimustyön jatkamiseen (suuruudeltaan enintään 25 000 euroa).
Apurahoja voidaan myöntää myös ulkomailla tehtävää tutkimustyötä varten. Säätiö ei kuitenkaan jaa pelkkiä matka-apurahoja esim. kongresseihin. Pienet apurahat (enintään 5 000 euroa) ovat aina henkilökohtaista apurahaa.
Hakemus toimitetaan sähköisellä hakemuslomakkeella, joka on Orionin kotisivulla www.orion.fi.
Hakemus laaditaan äidinkielellä, suomeksi tai ruotsiksi, ja muussa tapauksessa englannin kielellä. Liitteitä ja suosituskirjeitä ei käsitellä. Kumpaakin apurahaa voi yksittäinen henkilö saada korkeintaan kahdesti.Apurahansaajien eläkevakuuttaminen on toteutettu vuoden 2009 alusta maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti. Lain mukaan vakuutusvelvollisuus koskee kaikkia niitä Suomessa asuvia apurahansaajia, jotka ovat saaneet Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan vuonna 2009 tai sen jälkeen. Lisätietoa saa Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksesta www.mela.fi.
Hakuaika päättyy 12.9.2014. Päivityksiä jätettyihin hakemuksiin ei käsitellä. Päätökset apurahojen saajista tehdään vuoden 2014 aikana ja myönnetyt apurahat maksetaan saajan tilille ennen vuoden 2014 loppua.
Yhteydenottoihin vastaa tutkimussäätiön asiamies Kari Kantola, puhelin: 010 426 3034. Orionin Tutkimussäätiön hallitus
www. s e ppo l a i n e . fi
• patentit
• malliasiat
• tavaramerkit
• hyödyllisyysmallit
www.kemia-lehti.fi
KEMIAKemi
Numero 5/2014 ilmestyy 16. syyskuuta.
Ilmoitukset Kemia-lehdessä
huomataan!
Varaa paikkasi viimeistään 27. elokuuta!
Osateemoina: kemianteollisuus, prosessit
ja ympäristöErikoisjakelu:
Enviro Expo, Helsinki 1.–3.10.2014Tiedustelut ja varaukset:[email protected] puh. 044 539 0908
[email protected]. 040 827 9778
14 4/2014KEMIA
Tislaamobongaus on laji, jossa voi onnistuneesti yhdistää vaellusharrastuksen ja kiinnostuksen mallasviskeihin.
Teksti ja kuvat: Erkki ja Ulla Karjalainen
Skotlanti tarjoaa mataline vuori-neen ja hyvin merkittyine vaellus-reitteineen erinomaiset olosuhteet hillwalkingille. Maassa riittää myös mallasviskitislaamoja eli saalista vaeltavalle tislaamobongarille.
Tavoitteena bongauksessa on suo-rittaa jokainen päivävaellus siten, että reitin varrelle osuu yksi tai use-ampi tislaamo. Vain osa tislaamoista on auki yleisölle, joten bongaami-nen tapahtuu ottamalla todisteeksi käynnistä valokuva.
Reittisuunnittelu ei ole aivan helppoa, koska tislaamot ja vaelta-jia kiinnostavat vuoret sijaitsevat hajallaan. Valloitettavien huippu-jen lukumäärää on siksi karsittava ja tislaamoissakin rajoituttava vain laadukkaimpiin juomamerkkeihin.
Ehdoton varuste on oma tai vuok-rattu auto, jolla pääsee liikkumaan sujuvasti alueelta toiselle. Viskieks-pertin lisäksi tarpeen on kuski, joka muistaa pysyä tiukasti tien vasem-massa reunassa. Seurueen optimi-koko on siten kahdesta neljään hen-keä.
Vuorenrinteet ovat kosteita ja kivikkoisia. Tukevat, vettä sietävät vaelluskengät ovat sadevarustei-den lisäksi välttämättömät. Kartat kannattaa ladata asutuskeskuksissa wlan-liitännästä kännykän muis-tiin, muuten joutuu maksamaan verkkovierailuista kalliisti kännyk-käoperaattoreille.
Noin puolet Skotlannin single
malt -viskien valmistajista toimii Speysidessa eli Speyjoen alueella. Tunnettuja sikäläisiä merkkejä ovat esimerkiksi Aberlour, Balvenie, Cardhu, Cragganmore, Glenfarc-las, Glenfiddich, Glen Grant, The Glenlivet, Knockando, The Macal-lan, Mortlach ja Tamdhu.
Tislaamot eivät kuitenkaan vält-tämättä sijaitse joen varrella vaan kauempana siitä. Yhden vaelluksen aikana ei siis ehdi läheskään kaikkia bongata.
Mäskin tuoksu paljastaa
Kun tislaamoa lähestyy alatuu-len puolelta, vähemmänkin herkät sieraimet tunnistavat mäskin ime-län tuoksun. Lopulta horisonttiin ilmestyvät tislaustornien pagodat eli kupolit, jotka paljastavat tehtaan sijainnin.
Käynti tehtaassa kertoo uuden ajan saapuneen myös viskitislaa-moihin. Laitosta saattaa pyörittää kahden miehen tiimi, ja tislauspro-sessia ohjaa alusta loppuun tieto-kone. Kukaan ei lapioi polttoainetta pannun alle, vaan kuumennusta säätelee ohjelmisto.
Turvesavun maku taas voidaan tilata alihankkijalta. Se lisätään foto-metrikontrollissa tisleeseen, jotta juomaan saadaan sopiva väri- ja makuvivahde.
Kun Speyjoen alue on kahlattu
Viskejä ja vaeltelua
Skotlanti on tislaamobongarin mekka
154/2014 KEMIA
Skotlannin vaihteleva maasto on vaeltajalle ihanteellista. Vuoret ovat komeita mutta enimmilläänkin vain
runsaan kilometrin korkuisia.
16 4/2014KEMIA
läpi, tislaamobongauksen haasteel-lisuus kasvaa, sillä tehtaiden maan-tieteellinen tiheys alenee merkittä-västi.
Moni tunnettu single malt -tis-laamo sijaitsee Islayn saarella. Laut-tayhteydet sinne toimivat hyvin, mutta välimatkat saaren yhdeksän tislaamon eli Ardbegin, Bowmoren, Bruichladdichin, Bunnahabhainin, Caol Ilan, Lagavulinin, Kilchoma-nin, Laphroaigin ja Port Charlotten välillä ovat pitkiä.
Kymmenes eli Port Ellen on nykyisin pelkkä mallastamo. Vis-kiin keskittyvä turisti tarvitsee joka tapauksessa saarellakin auton ja autonkuljettajan.
Vierailu Taliskerin tislaamolla puolestaan vaatii käynnin Sisä-Hebridien Skye-saarella. Sillan lisäksi yhteyden mantereeseen takaa kolme lauttareittiä.
Skye on vaeltelijalle erinomai-nen paikka, sillä siellä on yhteensä kaksitoista munroa. Niillä tarkoite-taan Skotlannissa sijaitsevaa vuo-renhuippua, jonka korkeus ylittää 3 000 jalkaa eli reilut 914 metriä. Munrot saivat nimensä maasta täy-dellisen vuoriluettelon tehneen sir Hugh Munron mukaan. Kaikkiaan munroja on Skotlannissa 282.
Islayn saarella sijaitseva Lagavulinin tislaamo tekee mallasviskiä paitsi omaan single malt -tuottee-seensa myös toisten valmistajien seosviskeihin, joita ovat esimerkiksi White Horse ja Johnny Walker.
Ylämaiden Dalwhinnie on korkeimmalla toimiva tislaamo Skotlannissa. Vaeltaja erottaa jo kaukaa tislauspannujen yläpuolella sijaitsevat pagoda-tornit.
Vaeltelu ja viski ovat sopivassa tasapainossa nautittuna hyvä yhdis-telmä. Jos askelmittarin päiväannos ylittää 20 000 askelta, jotka vielä on otettu kivikkoisilla vuorenrinteillä, ei nukahtamiseen illalla välttämättä tarvita edes viskiä.
Viskilaivan kohtalo
Skotlannin kuuluisin viskisaari on Ulko-Hebridien eteläisin saari
Barra, vaikka siellä ei omaa tislaa-moa olekaan. Syy saaren mainee-seen on tapahtumasarja, joka käyn-nistyi viskilaivan uppoamisesta vuonna 1941.
Barran naapurisaaren Eriskayn edustalla sumussa haaksirikkoutu-nut laiva oli nimeltään S/S Politician. Sen lastina oli yhteensä 260 000 pul-loa erimerkkisiä viskejä, jotka olivat matkalla Yhdysvaltoihin Britannian maksuna sotatarvikkeista.
174/2014 KEMIA
Saarten asukkaat onnistuivat ”pelastamaan” pulloista noin kym-menesosan ennen kuin laiva vajosi syvyyksiin – ja ennen kuin tulli-miehet ennättivät paikalle. Hylystä sukellettuja pulloja on sittemmin myyty Christien huutokaupoissa tuhansien puntien kappalehintaan.
Barralainen Compton Macken-zie kirjoitti vuonna 1947 tapauk-sesta hilpeän bestsellerin nimeltään Whisky Galore, jonka pohjalta syn-tyi pari vuotta myöhemmin saman-niminen menestyselokuva.
Lontoossa Ealing-studioilla kuvattu filmi oli Alexander Mackendrickin – joka muistetaan myös Naistentappajista (The Lady-killers) – esikoisohjaus. Elokuvasta
tuli kassamagneetti myös Suomessa, jossa se sai nimekseen Viskiä, vis-kiä! Yhdysvalloissa filmiä sen sijaan esitettiin nimellä Tight Little Island, sillä alkoholia ei saanut otsikossa mainita.
Elokuvan kymmenet sivuosat on miehitetty aidoilla barralaisilla. Koulun ansiosta asukkaat osaa-vat hyvin englantia, vaikka heidän kotikielenään on yhä gaeli. Saaren jokaisella asukkaalla on edelleenkin myös kaksi eri nimeä, gaelinkieli-nen ja englanninkielinen.
Kenttä rantahiekalla
Barralle voi saapua kahta reittiä. Lauttamatka Obanista kestää kuusi tuntia, lento Glasgow’sta 55 minuut-tia.
Maailman ainoa rantahietikolla sijaitseva virallisesti hyväksytty len-
tokenttä on nähtävyys sinänsä, sillä se on osan päivää vuoroveden alla. Lennot on siis paras ajoittaa lasku-veden aikaan.
Barraan liikennöi turbopropel-likone De Havilland DHC-6 Twin Otter, johon mahtuu 19 matkusta-jaa. Näkymät lennon aikana ovat upeat ja laskeutuminen yhtä mie-leenpainuva elämys kuin saapumi-nen Quiton tai Hongkongin enti-sille kentille.
Viskiä, viskiä! -elokuvan ranta-katu ja Skotlannin kuninkaalli-sen pankin konttori ovat saarella yhä jäljellä, samoin mäellä seisova kapakka.
Uponneen viskilaivan lastiin kuu-lui myös 15 miljoonan nykyeuron arvosta uunituoreita, Jamaikaan tar-koitettuja puntia, joita Kansainyh-teisöön kuuluvassa maassa käytet-
Muistolaatta barralaisen pankin seinässä kun-
nioittaa Viskiä, viskiä! -elokuvan ohjaajaa sekä
englannin että gaelin kielellä.
Barran lentokenttää voi käyttää vain laskuveden aikaan, sillä muulloin se on aaltojen alla.
S/S Politician -lai-vasta pelastettu
viskipullo vuodelta 1941 on esillä Am
Politician -ravintolan tiskillä.
Tältä näyttivät Jamaikalle matkalla olleet kymmenen shillingin setelit, joista iso osa joutui teille tiety-mättömille viskilaivan haaksirikon yhteydessä.
18 4/2014KEMIA
Maailman näyttävin tislaamomuseo ei sijaitse Skotlannissa, vaan se löy-tyy Japanista, Hokkaidon saarelta.
Yoichiissa toimivan Nikka-tis-laamon omistaa nykyisin Asahi-juomaryhmä. Joukko vanhoja tuo-tantorakennuksia on muutettu museoksi, jossa esitellään viskin-teon eri vaiheita. Myös ulkomaalai-set vieraat on huomioitu hyvin.
Nikkan perustajan Masataka Taketsurun suku oli tehnyt kuu-luisaa riisiviiniä sakea jo parisataa vuotta, mutta nuorta kemistiä kiin-
Japani haastaa Skotlannin
Nikka-tehtaan puistoalue on toteutettu japanilaisen estetiikan mukaisesti. Viski-tynnyrikasoja on siroteltu museorakennusten väliin.
tiin rinnan maan omien seteleiden kanssa.
Viranomaiset ehtivät onkia valta-osan rahoista kuiville, mutta noin neljäsosa summasta jäi kateisiin. Sittemmin kadonneita seteleitä on yllättäen löytynyt eri puolilta maa-ilmaa. Useimmat barralaismiehet
ovat työskennelleet kauppalaivas-tossa merimiehinä, kertoo paikal-lishistoria.
Barran naapurisaarella, noin sadan hengen asuttamalla Eriskaylla toimii Am Politician -niminen, pai-kallisen koulun opettajan perus-tama kahvila-ravintola. Siellä voi ihailla haaksirikkoutuneesta lai-
vasta pelastettua alkuperäistä pul-loa ja mallikappaletta jamaikalais-setelistä.
Ulla Karjalainen on biokemisti (FT) ja Erkki Karjalainen kliinisen kemian erikoislää-
käri (LKT). Matkailua rakastava pariskunta on kiertänyt monta kertaa maapallon ympäri.
[email protected] [email protected]
Nikka-tislaamon pannut lämmitetään vielä käsin kivihiilellä eikä automaat-tisesti sähköllä, kuten muualla on tapana.
nostivat viskin salat. Niinpä hän lähti vuonna 1918 Skotlantiin.
Siellä Taketsuru kirjoittautui Glasgow’n yliopistoon opiskele-maan viskinvalmistusta ja työs-kenteli opintojensa ohessa useiden juomavalmistajien tehtaissa. Muu-taman vuoden kuluttua hän palasi Japaniin tuliaisinaan paitsi tislaus-taidot myös skottinuorikko nimel-tään Rita.
Työnantajansa Suntoryn toimek-siannosta Taketsuru käynnisti Japa-nin ensimmäisen viskitislaamon Yamazakin. Pian hän lähti kuiten-kin omilleen ja perusti oman mal-lasviskitislaamonsa vuonna 1934.
Noin 50 kilometrin päässä Sap-porosta länteen sijaitsevan Nik-kan olosuhteet muistuttavat monin tavoin Skotlantia.
Japanin viskien huipputuotteet pärjäävät hyvin kansainvälisessä vertailussa. Sekä Nikka että Sun-tory ovat voittaneet amerikkalaisen Whisky-lehden järjestämiä mallas-viskien sokkokilpailuja – päihittäen näin skottiviskit.
Japanilaisten seosviskien kirjo on kuitenkin vaatimaton, koska maassa on vain kymmenkunta tislaamoa. Japanilaiset valmistajat täydentävät omia seosviskejään Skotlannista tuoduilla komponenteilla.
194/2014 KEMIA
AJANKOHTAISTA
-järjestelmän laajetessa myös kehit-tyvissä maissa otetaan kuitenkin askelia kohti globaalisti hyväksyt-tyjä kemikaaliluokituksia.
Valtava tietopankki kaikkien ulottuville
Reachin vaikutukset EU:n ulko-puoliseen kemikaalisääntelyyn ovat epäsuoria ja näkyvät vuosien vii-veellä. Paljon välittömämpi vaiku-tus on internetistä saatavilla olevan ainetiedon räjähdysmäisellä kas-vulla.
Kun Euroopan kemikaalivirasto Echa kerää ja julkistaa suunnatto-
Yhteiset tavoitteet, eri reitit
Näkyykö maali jo? Kuudennessa Helsinki
Chemicals Forumissa ruodittiin kemikaaliturvallisuutta globaa-lista näkökulmasta. YK:n tavoit-teena on minimoida kemikaalien merkittävät haitat ihmiselle ja ympäristölle vuoteen 2020 mennessä. Mutta miten?
mia määriä ainetietoja, syntyy myös viraston käyttämistä tiedonesitysta-voista ja OECD:n yhteisesti kehit-tämistä työkaluista eräänlaisia käy-tännön standardeja.
Helposti googlettamalla löytyvä tieto tavoittaa entistä nopeammin sekä ammattikäyttäjät, kuten vaih-toehtoisia molekyylejä kehittävät tuotekehittäjät tai toksisuusdatan perusteella aineita jatkokäsittelyyn seulovat viranomaiset, että tavalliset kemikaalien kuluttajat.
Myös järjestöt hyödyntävät Echan kokoamaa tietoa, esimerkkinä ChemSec-järjestön julkaisema lista erityistä huolta aiheuttavien ainei-den rekisteröijäyrityksistä. Chem-Secin analyysi ei välttämättä osu tarkasti maaliinsa, sillä yksittäisellä yrityksellä voi olla syy rekisteröidä aine, vaikka ei sitä itse valmistaisi tai maahantoisi. Korkea sijoitus lis-talla voi kuitenkin aiheuttaa pörssi-yrityksille paineita arvioida vaihto-ehtoja.
Kirjoittaja on partneri REACHLaw Oy:ssä[email protected]
Riku Rinta-Jouppi
Eurooppalaisen ratkaisun kulma-kivi on kemikaaliasetus Reach. Jos ainetiedot saadaan kerättyä katta-vasti kaikista aineista ja erityistä huolta aiheuttavat aineet seulottua erilleen jatkoprosesseihin, on mah-dollista, että ruotsalaisittain ilmais-tuna ”giftfri miljö”-tavoite toteutuu Euroopassa.
Toisaalta Reach on juuri niin kat-tava ja pätevä kuin rekisteröinneissä toimitettu tieto, ei sen enempää. Peräti 69 prosentissa tarkistetuista rekisteröintiasiakirjoista löytyi puutteita viime vuonna tehdyssä viranomaistarkastuksessa.
Reach hakee paikkaansa maail-manlaajuisena standardina. On sel-vää, että kehittyneet maat Euroopan ulkopuolella eivät hyväksy EU:n valmiiksi kirjoittamaa sääntökirjaa. Reachin hyväksi havaittuja osia voi-daan kuitenkin sisällyttää kunkin maan omaan lainsäädäntöön, kuten on tehty esimerkiksi Etelä-Koreassa.
Suurin ongelma on, että kemi-kaalihaitat korostuvat kehittyvissä maissa, joissa ei ole juurikaan kemi-kaalisääntelyä. Euroopalla on mah-dollisuus päästä maaliin vuoteen 2020 mennessä, ja monet muut kehittyneet maat ovat liikkeellä omaan tahtiinsa.
Välittömien ympäristöongelmien ristipaineessa pitkäjänteinen kemi-kaalisääntelyn kehittäminen ei ole edelleenkään riittävän korkealla poliittisessa tärkeysjärjestyksessä. Global Harmonised System (GHS)
Kim
mo
Bran
dt
Kansainvälistä osanottajajoukkoa hemmoteltiin alkukesän upealla säällä. Keskus-telu kävi tauoilla vilkkaana.
Helsinki Chemicals Forum• 22.–23. toukokuuta 2014.• Yli 200 teollisuuden, viranomaisten,
kansalaisjärjestöjen, tutkimuksen ja median edustajaa 40 maasta.
• Aineistoa esityksistä: www.helsinkicf.eu.
• Seuraavan kerran 28.–29. touko-kuuta 2015.
• Tapahtuman pääsihteerinä jatkaa Hannu Vornamo.
20 4/2014KEMIA
AJANKOHTAISTA
siksi nostettu kärkialueeksi ja biota-louden kehittämiseen laadittu oma strategia.
Tuoreen strategian visiona on, että vuonna 2025 biotalouden kes-tävät ratkaisut muodostavat koko maan hyvinvoinnin ja kilpailuky-vyn perustan. Tavoitteena on lähes kaksinkertaistaa biotalouden tuotos nykyisestä reilusta 60 miljardista 100 miljardiin euroon.
Suurimmiksi kasvualueiksi stra-tegiassa katsotaan metsä-, kemian- ja energiateollisuuden uudet tuot-teet ja materiaalit sekä niitä tukevat teknologiat ja palvelut. Tarkoitus on, että Suomessa luodaan kilpailu-kykyisiä ratkaisuja maailmanlaajui-siin ongelmiin.
Uusi strategia linjaa
Biosta nousee talouden seuraava aalto
Suomi on saanut ensimmäisen kansallisen biotalousstrategiansa. Sen tavoitteena on edistää sekä ympäristön hyvinvointia että talouskasvua ja luoda vuoteen 2025 mennessä 100 000 uutta työpaikkaa.
Yhteistyön voima
Yli puolet Suomen nykyisestä bio-taloudesta perustuu metsiin, mutta strategia tunnistaa myös maatalou-den biomassojen sekä jätteiden ja teollisten sivuvirtojen merkityksen. Yhden jäte voi olla toisen raaka-aine.
Näkyviä suomalaisen biotalouden vetureita ovat metsäteollisuuden yritysten lisäksi muun muassa Neste Oil ja St1 Biofuels, jotka valmistavat edistyneitä liikenteen biopolttoai-neita itse kehittämillään teknologi-oilla. Neste Oilin pääraaka-aineena ovat tätä nykyä jäterasvat ja St1:n elintarvikejätteet.
Lumene on yhdessä VTT:n kanssa kehittänyt lakan kanta-
Maija Pohjakallio ja Mika Aalto
Biotalous on Suomelle suuri mah-dollisuus, sillä asukasta kohden las-kettuna meillä on maailman neljän-neksi suurin biokapasiteetti.
Valtionhallinnossa biotalous on
UPM:n kierrätysmateriaaleista valmistama, laitureihin ja terasseille tarkoitettu puumuovikomposiitti on esimerkki suoma-laisesta biotaloudesta.
UPM
214/2014 KEMIA
soluista uutteen, jota hyödynne-tään ihovoiteissa. Raisio on tuonut markkinoille kasvisteroleja sisältä-viä levitteitä, jotka alentavat veren kolesterolia, ja Fortum valmistaa metsäbiomassoista bioöljyä, joka korvaa raskasta polttoöljyä.
UPM puolestaan tekee kierrätys-materiaaleista puumuovikompo-siittia terassien ja laiturien raken-tamiseen. Keväällä järjestetyillä Geneven automessuilla yhtiö lan-seerasi Biofore-konseptiauton, joka demonstroi biomateriaalien käyttöä autoteollisuudessa.
Tärkeä asia biotalousstrategiassa on myös toimialarajat ylittävien toi-mintamallien syntyminen niin tut-kimukseen, hallintoon kuin liike-elämään.
Asiasta on jo konkreettisia esi-merkkejä. Raisio hankkii olkibio-massaa raaka-aineeksi Neste Oilin koelaitokseen, jossa tuotetaan mik-robiöljyä. Fortum, UPM ja Valmet käynnistivät yhteisen hankkeen, jossa kehitetään uutta valmistus-teknologiaa edistyneiden lignosel-luloosapohjaisten polttoaineiden tuotantoa varten.
Yhteistyön periaatteita nouda-tettiin myös biotalousstrategian valmistelussa. Strategia syntyi työ- ja elinkeinoministeriön johdolla, mutta sen kehittämiseen osallistui-vat muutkin ministeriöt ja niiden hallinnonalat sekä sidosryhmät ja elinkeinoelämä. Näkemyksiä kerät-tiin työpajoissa, toimialakuulemi-sissa sekä avoimilla nettisivuilla.
Biotalousstrategian avulla julki-nen hallinto haluaa luoda biota-louden yritystoiminnalle ja inves-toinneille mahdollisimman hyvät edellytykset.
Hallinnon työlistalla ovat muun muassa biotalouteen liittyvän sään-telyn, koulutuksen ja yhteistyöalus-tojen kehittäminen sekä julkisen tutkimus-, innovaatio- ja pääoma-rahoituksen kohdentaminen biota-louteen.
Biotaloustuotteiden ja -palvelui-den kysyntää pyritään edistämään kannustamalla julkista sektoria suosimaan niitä hankinnoissaan.
Toimenpiteitä kohdistetaan myös raaka-ainemarkkinoihin. Suunnit-
teilla ovat muun muassa tilusra-kenteiden, tuotantomenetelmien ja aluesuunnittelun parantaminen sekä biomassavarojen käytön tilas-toinnin ja kestävyyskriteerien kehit-täminen.
Rinnalla cleantech
Suomen kasvun kärkiin kuuluu myös cleantech, jonka kehittämi-sestä julkaistiin valtioneuvoston periaatepäätös samassa yhteydessä biotalousstrategian kanssa.
Cleantechilla tarkoitetaan tuot-teita, palveluja ja prosesseja, joiden lisäarvo tulee siitä, että ne edistä-vät luonnonvarojen kestävää käyt-töä ja vähentävät päästöjä ympäris-töön. Hyviä esimerkkejä alasta ovat polttokennoteknologia sekä hiilidi-oksidin talteenotto- ja varastointi-teknologia CCS sekä tuuli- ja aurin-
Biotalouden ytimessä kemiaBiotaloudella tarkoitetaan talo-utta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, ener-gian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Sille on ominaista ympäristöä säästävän puhtaan teknologian käyttö sekä materi-aalien tehokas kierrätys.
Biotalouden myötä ympäris-tön hyvinvointi, luonnon moni-muotoisuus, kaiken toiminnan kestävyys ja energia- ja materi-aalitehokkuus nousevat entistä keskeisempään rooliin. Kun fos-siilisia raaka-aineita korvataan kotimaisilla uusiutuvilla luon-nonvaroilla, vaihtotase paranee ja huoltovarmuus ja energiaomava-raisuus vahvistuvat.
Kemian merkitys biotaloudessa on suuri, onhan erilaisten raaka-aineiden jalostus alan ydinosaa-mista. Kemianteollisuus ry:n teettämän selvityksen mukaan noin kolmannes alan yrityksistä Suomessa hyödyntää bioa jo nyt. Biopohjaisten raaka-aineiden ja bioteknologian käyttö kemian-teollisuudessa yleistyy niin Suo-messa kuin muuallakin maail-massa.
Kemia mahdollistaa biomasso-jen älykkään ja kestävän käytön sekä kierrätyksen. Kun molekyy-lit saadaan tehokkaampaan kier-toon, talouskasvu ei ole sidottu luonnonvarojen käytön lisäämi-seen.
koenergiaa hyödyntävät ratkaisut.Cleantech ja biotalous ovat
molemmat vahvasti kasvavia aloja, jotka vastaavat samoihin globaalei-hin muutosvoimiin ja trendeihin, kuten luonnonvarojen niukentumi-seen ja ympäristöarvojen merkityk-sen kasvuun.
Alat ovat osin päällekkäisiä mutta eivät yhteneviä. Biotaloudessa kes-kitytään kestävyyteen uusiutuvien luonnonvarojen ja biojätteiden näkökulmasta, kun taas clean-techissa kyse voi olla mistä tahansa energia- tai materiaalitehokkuu-den tai päästöjen vähentämisen osa-alueella. Toisaalta biotalouden kehittämiseen sisältyy kokonaisval-taisempi koko yhteiskunnan tarkas-telutapa kuin cleantechiin.
Vuonna 2030 maailmassa tarvi-taan 50 prosenttia nykyistä enem-män ruokaa, 45 prosenttia enem-män energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Biotaloudella ja ympäristöä säästävillä puhtailla tek-nologioilla on taatusti kysyntää.
Maija Pohjakallio toimii asiamiehenä Kemianteollisuus ry:ssä ja teollisuusneuvos
Mika Aalto ryhmäpäällikkönä työ- ja elinkeinoministeriössä.
[email protected]@tem.fi
Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa ja 45 prosenttia enemmän energiaa.
22 4/2014KEMIA
UUTISIA
Kemikaaliasetus Reachin kolman-nessa, kesäkuussa 2013 alkaneessa vaiheessa yritysten on rekisteröitävä aineet, jota ne valmistavat tai tuo-vat EU-alueen ulkopuolelta tonnista sataan tonniin vuodessa. Rekisteröin-tiaika jatkuu 1. kesäkuuta 2018 asti.
”Kun Reachin kahdessa ensimmäi-sessä vaiheessa tehtiin yhteensä noin 37 000 rekisteröintiä, kemikaalivi-rasto Echa odottaa nyt kolmannessa vaiheessa yrityksiltä 90 000:tä rekiste-röintiä”, Kemianteollisuus ry:n johtaja Juha Pyötsiä kuvaa urakan suuruutta.
Hän on huolissaan pk-yritysten pas-siivisuudesta ensimmäisen vuoden aikana.
”Rekisteröintivelvollisuus koskee nyt monia yrityksiä, jotka toimivat muulla kuin kemian alalla. Kemikaa-leja voi tulla yli tonnin verran vuo-dessa esimerkiksi yritysten maahan-tuomien koneiden sisällä.”
Pyötsiän mukaan pelkona on, ettei-vät kaikki yritykset joko tiedosta vel-vollisuuksiaan tai välitä niistä.
”Tilanne on sama kaikkialla Euroo-passa. Herätyksen on tapahduttava nyt, jottei määräajan umpeuduttua olla tilanteessa, jossa suuri joukko yri-tyksiä jää ilman toiminnassaan tarvit-semiaan kemikaaleja.”
Vaikka rekisteröinnin umpeutumi-seen on vielä neljä vuotta, aika hupe-nee nopeasti vaativassa prosessissa, joka kestää yleensä vähintään pari vuotta, usein pidempään. Kaikkien samaa ainetta valmistavien tai tuovien yritysten on yhdessä vastattava tarvit-tavien tietopakettien kokoamisesta ja tutkimusten tekemisestä.
”Vastassa on kieli- ja kulttuurimuu-
Kemianteollisuus ry on huolissaan pk-yritysten valmiudesta hoitaa rekisteröinnit Reachin kolmannessa vaiheessa.
reja, jotka hankaloittavat konsortioiden perusta-mista ja toimintaa”, Pyöt-siä varoittaa.
Seurannaisvaikutukset huolettavat
Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtajan Timo Lepän mukaan tilanne voi johtaa teollisuuden raken-nemuutokseen EU:ssa, kun isot yritykset ostavat pieniä, jotka eivät selviä rekisteröinneistä.
”Huolena on, että joi-denkin pienivolyymis-ten aineiden valmistus tai tuonti loppuu kokonaan, kun yritykset toteavat, ettei rekisteröinti kannata taloudellisesti. Tällä olisi seurannaisvaikutuksia hyvin monille teollisuu-denaloille.”
”Aineille etsitään tar-vittaessa korvaavia vaih-toehtoja, mutta jos esi-merkiksi lääketeollisuus korvaa käyttämiään apuai-neita uusilla, seuraa uusia vaativia tuotehyväksyn-täprosesseja”, Juha Pyötsiä havainnollistaa.
Kauhuskenaariossa jou-koittain yrityksiä jatkaa määräajan umpeuduttua toimintaansa laittomasti. Koska Reachin toimeen-panoa valvovat kansalliset viranomaiset, seuraamuk-sissa olisi todennäköisesti
Scan
stoc
kpho
to
Miten saada kymmenet tuhannet yritykset kautta EU:n tajuamaan Reach-velvollisuutensa? Aika hupe-nee vääjäämättä.
Reachin kolmas vaihe käynnissä
Hiljaiselo herättää huolta
epätasa-arvoa eri puolilla Eurooppaa.”Suomessa tiedetään viranomaisten
kemikaalirekisterin ansiosta varsin
REACH
hyvin kemikaalien käyttäjät ja tuojat. Valvonnalta ja sanktioilta on vaikea välttyä”, Pyötsiä huomauttaa.
Leena Laitinen
61,2%MEISTÄ JUO KAHVINSA MAIDOLLA
Lue meistä ja juhlavuotemme tapahtumista l isää:
www.ramboll-analytics.fi
Uskomme, että vaativankin työn pitää olla
rentoa ja hauskaa. Luovat kahvitauot lisäävät
tutkitusti ja todistetusti laatua ja tuottavuutta
tutkimus- ja kehitystyössämme. Introjen, äly-
puhelimien ja chattien aikakautena uskomme
kasvotusten tapahtuvan jutustelun voimaan.
Myös sata vuotta tästä eteenpäin.
Tarjoamme monipuolisia laboratorio- ja mit-
tauspalveluja. Olemme Suomen suurin ympä-
ristölaboratorio ja siksi saat meiltä kaikki palve-
lut samasta paikasta.
* Ramboll/Vesi ja ympäristö henkilöstötut-kimus 2/2014
Kemianteollisuus paransi viime vuoden aikana entisestään asemaansa Suomen turvallisimpien teollisuuden työpaik-kojen joukossa. Kun tapaturmataajuus vuonna 2012 oli 8,2 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden, luku laski nyt ensi kertaa alle kuuden eli 5,9:ään.
Tulokset ilmenevät kemianteollisuuden vastuullisuus-ohjelman Responsible Caren (RC) tuoreesta vuosirapor-tista.
Alan tapaturmataajuus on jo pitkään ollut huomattavasti pienempi kuin teollisuudessa keskimäärin. Vuodesta 1988 kemianteollisuuden tapaturmat ovat vähentyneet peräti 86 prosenttia.
Kemianteollisuus ry:n ympäristö-, terveys- ja turval-lisuusasioista vastaavan johtajan Juha Pyötsiän mukaan hyvää kehitystä on vauhdittanut entisestään yritysten vapaaehtoinen kummitoiminta.
”Olemme käynnistäneet kummiverkostoja, joissa yri-tykset opastavat toisiaan ja vaihtavat hyviä käytäntöjä työ-turvallisuuden kehittämisessä. Hyvät esimerkit kannus-tavat.”
”Kyseessä on kansainvälisestikin ainutlaatuinen, talkoo-työhön perustuva hanke”, Kemianteollisuus ry:n toimitus-johtaja Timo Leppä kertoo.
”Isommat ja kokeneemmat yritykset tarjoavat vetoapua pienemmille, joiden omat resurssit eivät riitä kaikkeen. Yritykset näkevät, että yhteistyö hyödyttää kaikkia osa-puolia ja parantaa koko alan vetovoimaa.”
RC-ohjelmassa on mukana 99 yritystä, joiden tuotanto kattaa 80 prosenttia Suomen kemianteollisuuden tuotan-nosta. Seuraavana tavoitteena on pusertaa tapaturmataa-juus alle viiteen vuoteen 2015 mennessä.
Leena Laitinen
Kemian työpaikat ovat työturvallisuuden aatelia
Ferm
ion
Oy
/ Tom
i Par
kkon
en 2
011
Pitkäjänteinen työ on nostanut työturvallisuuden uudelle ta-solle monissa kemianteollisuuden yrityksissä, muun muassa Fermion Oy:ssä.
24 4/2014KEMIA
UUTISIA
Kemiasta kirjoitettiinennätysmäärä laudatureja
Peräti 468 ylioppilaskokelasta kirjoitti kemiasta laudaturin viime syksyn ja tämän kevään kokeissa. Kyseessä on ennätyksellinen määrä kemian taitajia yhden luku-vuoden aikana.
Kevään 2014 uusia ylioppilaita on joukosta lähes 300. Loput saivat lak-kinsa jo viime joulukuussa tai val-mistuvat ylioppilaiksi myöhemmin. Lisäksi ällän kirjoittaneisiin kuului jo aiemmin valmistuneita arvosa-nojen korottajia.
Osaselityksenä laudatureiden aiempaa suurempaan osuuteen annetuista arvosanoista on se, että ylioppilaskokeiden arvostelua on uudistettu.
Kun aiemmin ällän sai viisi pro-senttia kunkin aineen kirjoittajista, nyt arvosanojen osuudet määrite-tään kaikkien oppiaineiden standar-doitujen tulosten perusteella.
”Kemian kokeisiin osallistuneita verrattiin nyt kaikkiin kokelaisiin. Kemian kirjoittaneiden joukossa on keskimääräistä enemmän muutkin oppiaineet erittäin hyvin hallitsevia, ja siksi he hyötyivät muutoksesta”, kertoo ylioppilastutkintolautakun-nan aktuaari Alex Hellsten.
”Laudaturien suhteellisen suurta määrää selittää osaltaan myös se, että kokeeseen osallistuu melko pal-jon aiemmin valmistuneita, jotka ovat jatkaneet kemian opintojaan esimerkiksi korkeakouluissa.”
Uudistetun arvostelun uskotaan kannustavan myös tulevia abitu-rientteja suorittamaan kemian-kokeen, sillä korkean arvosanan saaminen on hyville opiskelijoille entistä todennäköisempää.
”Laudaturien lisäksi kemiassa jaettiin aiempaa enemmän myös eximia-arvosanoja”, huomauttaa opetusneuvos Tiina Tähkä opetus-hallituksesta. Uudistuksen vaikutus näkyi myös muun muassa pitkän matematiikan ja fysiikan arvosa-najakaumassa.
Kemian ylioppilaskokeeseen osal-listui tänä keväänä 4 225 kokelasta, joista 2 063 oli naisia ja 2 162 mie-hiä. Laudaturin kirjoitti kevään kokeesta yhteensä 321 kokelasta eli 7,6 prosenttia koko joukosta. Nai-sista parhaan arvosanan sai 6,9 ja miehistä 8,2 prosenttia.
Lahjaksi Kemia-lehti
Kaikki kemiasta ällän napanneet tuoreet ylioppilaat saivat viimevuo-tiseen tapaan stipendinä Kemia-lehden vuosikerran. Lehtistipendit jaettiin koulujen lakkiaisjuhlissa 31. toukokuuta.
Stipendit myönnetään myös syk-syllä valmistuville uusille ylioppi-laille. Viime vuonna lehtistipendin sai yhteensä lähes 270 uutta ylioppi-lasta, tänä vuonna odotettavissa on reippaasti enemmän.
”Lehtistipendit ovat Kemia-leh-den ja yhteistyökumppaniemme yhteinen lahja nuorille kemiantai-tajille”, sanoo päätoimittaja Leena Laitinen.
”Tarkoituksemme on kannustaa kemiassa hyvin menestyneitä nuo-ria. Lehden vuosikerran kautta nuo-ret saavat samalla tuntumaa siihen, millaisia mahdollisuuksia kemia tarjoaa koulutusalana ja työelä-mässä.”
Lehtistipendin lahjoittavat tänä vuonna yhdessä Kemia-lehden kanssa Aalto-yliopisto, BASF Oy, Kemianteollisuus ry, Kiilto Oy, Neste Oil Oyj, Orion Oyj ja Tukes.
Päivi Ikonen
Ruusuja kaikille ylioppilail-le! Kemiasta ällän kirjoitta-neet saavat lahjaksi myös Kemia-lehden vuosikerran.
Scanstockphoto
254/2014 KEMIA
VUODEN 2014
AIKATAULUT JA OSATEEMATKEMIA-LEHDEN III-KANNESSA
KEMIAKemi
Patentointi on enää harvoin chartermatka. Lisääntyneet vaih-toehdot tekevät prosessista reitti-lennon, jonka kesto voi muuttua, maisemat yllättää ja määränpää-kin vaihtua.
”Lennokas vertaus, mutta sellaista liiketoimintalähtöinen patentointi tänä päivänä on. Harva tietää tar-kasti, mitä keksinnöltään haluaa kolmen vuoden päästä, joten 'navi-gaattoriasetuksia' on voitava päi-vittää”, sanovat eurooppapatent-tiasiamiehet Kim Finnilä ja Kim Simelius IPR-yhtiö Berggreniltä.
Yrityksen kannattaa olla jo etu-käteen perillä patentointiprosessin muuttujista, valintojen vaikutuk-sista ja reittien eroista, kaksikko korostaa.
Suomalaisyrityksellä on kolme perusvaihtoehtoa: hakea joko kan-sallista patenttia Suomeen ja jat-kaa sitä valikoituihin maihin, laatia euroopanlaajuinen EP-hakemus ja jatkaa sitä muita reittejä pitkin tai tehdä kansainvälinen PCT-hake-mus.
Keksinnön kansainvälistämi-sessä ja kaupallistamisessa suora-viivaista patentointia paremmaksi on noussut reaktiivinen patentointi eli valmius reagoida viranomaisten antamiin tutkimustuloksiin ja pää-töksiin.
”Esimerkiksi patenttiviranomais-ten negatiivinen suhtautuminen keksinnölle haettuun suojapiiriin tietää usein reitin uudelleenar-viointia. Samoin, jos patenttiha-kemuksesta saadaan positiivinen välipäätös. Viranomaispäätöstä voi hyödyntää jatkoreitillä.”
Ytimenä liiketoiminta
Patentointi ei ole yritykselle muusta liiketoiminnasta irrallinen asia.
”Mietinnän ytimessä on hyvä pitää nimenomaan liiketoiminta, ei
Patentointi edellyttääreaktiivisia reittivalintoja
vain suojattava keksintö”, Simelius painottaa.
Yrityksen on siksi mietittävä, kuinka tuotetta on tarkoitus alkaa markkinoida, miltä markkinoilta sen asiakkaat löytyvät, keitä kilpai-lijat ovat ja miten ne valmistavat ja markkinoivat omia tuotteitaan.
Asioita toki ennakoidaan jo ennen patenttihakemuksen laatimista, mutta eteen tulee väistämättä esiin myös yllätyksiä, sillä muun muassa tiedon laatu on muuttunut.
”Kotimarkkinalla jo testattu ja tutkittu tuote saattaakin nostaa esiin siihen asti piilossa pysyneen pahan kilpailijan jossakin yllättävässä maassa. Yritykset myös käyttävät patenttioikeuksiaan aktiivisemmin
kilpailussa, joten oman patenttisal-kunkin on hyvä olla kunnossa.”
Simeliuksella ja Finnilällä on pitkä kokemus paitsi kansainvälisestä patentoinnista myös patentinlouk-kaustapauksista. Heidän mielestään tuleva Euroopan yhtenäispatentti ja patenttiriitoja harmonisoivat muu-tokset tuovat mukanaan monia parannuksia.
Toisaalta lisääntyneet vaihtoehdot vaikeuttavat monimutkaisen koko-naisuuden hahmottamista, eikä yri-tyksen ole aina helppo tehdä oikeita päätöksiä.
”Sellaisessa tilanteessa patentti-asiamies voi antaa paljon merkityk-sellistä apua.”
Mariliina Karppo
Jukk
a Le
htin
en
Eurooppapatenttiasiamiehet Kim Finnilä (vas.) ja Kim Simelius vetävät parhaillaan valtakunnallista Tien päällä -seminaarisarjaa patentoinnin reittivalinnoista.
26 4/2014KEMIA
UUTISIA
Ympäristöteknologian keksin-töjä autetaan markkinoille uuden eurooppalaisen todentamisjärjes-telmän avulla.
ETV (Environmental Techno-logy Verification) -menettelyn avulla voidaan luotettavasti osoit-taa uuden, innovatiivisen teknolo-gian toimivuus.
EU-komission käynnistämä menettely on tarkoitettu tekno-logioille ja palveluille, jotka ovat ympäristön kannalta vähemmän haitallisia kuin yleisesti käytössä olevat. Hankkeeseen toistaiseksi hyväksytyt teknologia-alueet ovat energia, vesi sekä materiaalit ja jäte.
Vapaaehtoisessa järjestelmässä
Suomen suurin materiaalikemian tapahtuma Kokkola Material Week kokoaa alan osaajat Kokkolaan 23.–26. syyskuuta. Kongressin lisäksi tapahtumaan kuuluu materiaalialan näyttely.
Kokkolan kaupungintalossa jär-jestettävän tapahtuman teemoja
Todentaminen avittaa
Ympäristöinnovaatioitamarkkinoille
päteviksi arvioidut todentamis-laitokset laativat uusien teknologi-oiden ympäristömyönteisyydestä arvion yhteisen menettelytavan mukaisesti. Arviot ja niistä tehdyt todistukset tallennetaan yhteiseen julkiseen tietokantaan liikesalai-suuksia loukkaamatta.
Arvioidun teknologian val-mistajat voivat halutessaan käyt-tää ETV-mainintaa ja -todistusta osana markkinointimateriaaliaan ja teknistä dokumentaatiotaan.
Ensimmäinen suomalainen ETV-todentamispalveluja tar-joava laitos on VTT Expert Ser-vices Oy, joka parhaillaan laatii ensimmäistä arviointiaan.
Matti Lanu
Biohit tutkii uutta migreenilääkettäBioyritys Biohit selvittää, toimisiko yhtiön kehittämä Acetium-kapseli migreenin hoidossa. Yhtiö on käynnistänyt kaksi tut-kimushanketta, joissa selvitetään lääkkeen vaikutusta migreenityyppisten päänsär-kykohtausten ennaltaehkäisyssä sekä sar-joittaista päänsärkyä sairastavilla potilailla. Acetium on alun perin kehitetty vähentä-mään asetaldehydin määrää hapotto-massa mahassa.
Uusi palvelu helpottaa kemikaalihallintaaYrityksille on tarjolla uudenlainen ratkaisu, joka yhdistää kemikaalihallinnan ja kestä-vän kehityksen säädösseurannan. Inter-net-pohjaisen palvelun avulla yritys voi muun muassa pitää kemikaalitietoa nähtä-villä, arvioida käyttöturvallisuustiedotteita ja seurata rajoitettuja aineita.
Palvelun on kehittänyt Insinööritoimisto Ecobio Oy. Kestävän kehityksen asiantunti-japalveluita tuottava yritys viettää parhail-laan 25-vuotisjuhlavuottaan.
Materiaalikemian osaajatkokoontuvat Kokkolaan
Professori Ulla Lassi ja maa-kuntajohtaja Jukka Ylikarjula toivottavat kaikki materiaali-kemiasta kiinnostuneet terve-tulleiksi Kokkolaan.
Mar
i Sor
vist
o-H
arju
ovat bisneslähtöinen biojalostus ja uudet biopohjaiset tuotteet, älyk-käät nanosovellukset, vihreän teol-lisuuden ratkaisut ja materiaali-virtojen tehokkuus, toiminnalliset pinnoitteet, kierrätys ja teollinen symbioosi sekä nahkateollisuuden uudet tuotantomenetelmät.
Tapahtumassa esiintyvät puhu-jina muun muassa professorit Yoshimitsu Uemura Petronas-tek-nologiayliopistosta ja Roberts Joffe Luulajan teknillisestä yliopistosta sekä tohtori Andreas Dietz Fraun-hofer-instituutista.
Teollisuuden ja tuotekehityksen asiantuntijoille, materiaaleja hyö-dyntäville pk-yrityksille, tutkijoille ja kemian alan opiskelijoille suun-nattu tapahtuma järjestetään nyt toisen kerran. Viime vuoden Kok-kola Material Week keräsi noin 400 osallistujaa.
Tapahtuman ohjelmaan voi tutus-tua osoitteessa materialweek.fi.
274/2014 KEMIA
Geotieteet ovat saaneet oman tut-kimuslaboratorion. Geologian tut-kimuskeskuksen GTK:n yhteyteen perustettu kansallinen huippula-boratorio juhli avajaisiaan touko-kuun lopulla.
Ensi vuonna järjestettävän Chem-Bio Finland -tapahtuman näyttely-tilan myynti on hyvässä vauhdissa. Kaikki paikat myydään ensimmäistä kertaa suoraan osastokartalta.
Helsingin Messukeskuksessa 18.–19. maaliskuuta 2015 pidettävä tapahtuma on entistä yhtenäisempi, sillä näyttely järjestetään seminaa-ritilojen vieressä halleissa 1, 2 ja 3. Aiempina kertoina messujen näyt-telyosastot ovat sijainneet hallissa 6.
Myös yhtä aikaa ChemBion kanssa pidettävien Kemian Päivien ohjelman suunnittelu on jo vauh-dissa. Päivien seminaariaiheisiin kuuluvat muun muassa analytiikka, elintarvikekemia, laskennallinen kemia, ALD-teknologia, ympä-ristö ja energia, kemian opetus sekä kemia ja turvallisuus.
Lisätietoa Suomen suurimmasta kemian ja bioteknologian tapahtu-masta saa osoitteesta www.chem-biofinland.fi.
Geotieteet saivattutkimuslaboratorion
Suomalaista pienhiukkasia mit-taavaa teknologiaa viedään maa-ilmalle. Helsingin yliopiston fysiikan laitoksessa kehitettyä innovaatiota kaupallistaa tutki-joiden omistama Airmodus Oy, joka on sopinut yliopiston kanssa keksintöön liittyvien patenttien yhteisomistajuudesta ja käytöstä.
Airmodus perustettiin kaupal-listamaan mittalaite, jolla voidaan laskea yksittäisiä, juuri muodos-tuneita ilmakehän pienhiukkasia.
”Meidän yhdessä yliopiston kanssa kehittämämme teknolo-gia vie osaamistamme vielä pie-nempiin yksiköihin ja mahdol-
Suomalaiskeksintö mittaayksittäiset pienhiukkaset
Edellinen ChemBio-tapahtuma keräsi kemian ammattilaiset Messukeskukseen keväällä 2013.
Mar
kku
Oja
la/S
uom
en M
essu
t
listaa hiukkasmuodostukseen osallistuvien kaasujen tunnista-misen ennennäkemättömän pie-ninä pitoisuuksina”, kertoo Air-modusin toimitusjohtaja Joonas Vanhanen.
Parhaillaan selvitetään mahdol-lisuuksia hyödyntää patentin suo-jaamaa teknologiaa muuhunkin kuin ilmastontutkimukseen.
”Uskomme, että keksinnön avulla voidaan luoda täysin uutta liiketoimintaa useilla toimi- alueilla”, sanoo kaupallistamis-prosessia luotsaava johtaja Kari Sinivuori Helsingin Innovaatio-palvelut Oy:stä.
ChemBio-tapahtumannäyttelypaikat myynnissä
Suomen geotieteiden tutkimusla-boratorio (SGL) on GTK:n, Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, Oulun yliopiston, Turun yliopis-ton ja Åbo Akademin yhteishanke, jonka investointikustannukset oli-vat noin kaksi miljoonaa euroa.
SGL-laboratorion tarkoituksena on varmistaa, että Suomi pysyy kan-sainvälisellä tasolla geotieteellisessä tutkimuksessa. Laboratoriossa teh-dään muun muassa kivien tarkkoja ikämäärityksiä, joita tarvitaan Suo-men mineraalipotentiaalin kartoi-tuksessa, ja kehitetään uusia ana-lyysimenetelmiä.
Laboratorio rakentuu toistaiseksi kolmen laitteen ympärille. Raken-teiden kuvauksiin käytetään FE-SEM-laitetta, nanomittakaavan tarkkuuteen yltävää kenttäemissio-pyyhkäisyelektronimikroskooppia.
HR-sc-ICPMS:n eli korkeareso-luutioplasmaspektrometrin avulla voidaan havaita alkuaineiden erit-täin pieniä pitoisuuksia suoraan näytteistä. Lisäksi laboratoriossa on jo aiemmin hankittu LA-mc-ICPMS eli laserablaatiomassaspekt-rometri.
28 4/2014KEMIA
KIRJAT
Home ja terveys ovatmoninainen vyyhti
Suomen kokeneimpiin sisäilma- asiantuntijoihin kuuluva Tuula Putus on kirjoittanut päivitetyn version teoksestaan Home ja ter-veys – Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen ja terveyshaitat.
Kirjoittajan pitkä kokemus niin alan lääkärinä kuin sairastuneiden rakennustenkin parissa näkyy teok-sesta.
Putus hahmottaa terävästi suoma-laista terveyspolitiikkaa ja sisäilma-keskustelun värikkäitä vaiheita ja käsittelee terveysvaikutuksia huo-mattavasti tavanomaista keuhko-keskeisyyttä laajemmin.
Uusittu versio sisältää kokonaan uudet luvut esimerkiksi hometok-siineista, sädesienistä ja homevasta-aineiden käytöstä kliinisessä tutki-muksessa. Kirjassa esitellään laajasti kosteusvauriomikrobien terveys-haittoja ja kuvataan niiden ominai-suuksia ja analysointimenetelmiä.
Kirja on suositeltavaa lukemistoa kaikille sisäilman, lääketieteen ja hoitotyön parissa työskenteleville. Se toimii hyvänä tietopakettina myös kaikille sisäilmaongelmista ja niiden terveysvaikutuksista kiin-nostuneille.
Parasta käytännönläheisyys
Kirjan ehdoton anti on sen linkki käytäntöön. Putus tekee useita var-teenotettavia ehdotuksia ja kysy-myksiä, joista soisi syntyvän laajem-paa keskustelua.
Tällaisia ovat esimerkiksi sisäil-mapoliklinikoiden uudelleen avaa-minen ja se, miksi sisäilmaongel-maisten sairaaloiden potilaiden terveysriskien arviointi ei edelleen-kään kuulu kenellekään.
Kirjoittaja vertaa keskustelua sisäilman haitoista keskusteluun
Uusi kirja tuo kaivattua lisätietoa homeiden terveysvaikutuksista ja tarjoaa hyvän tietopake-tin kaikille sisäilmaongelmista kiinnostuneille.
siitä, ovatko bakteerit haitallisia vai eivät.
”Bakteriologiassa tällainen kes-kustelu on sivuutettu jo sata vuotta sitten”, Putus kirjoittaa.
Homeista ei pitäisikään hänen mukaansa puhua yhtenä ryhmänä, sillä eri mikrobisukujen ja -lajien terveysriskit ovat erilaiset.
Kirjassa käydään läpi erityyppis-ten sisäilman mikrobien esiinty-mistä, analysointimenetelmiä, ter-veyshaittoja ja esimerkiksi niiden pysyvyyttä irtaimistossa.
Teoksessa myös ehdotetaan tar-kempia viite-arvoja muutamalle erityisen haitalliselle mikrobille ja esitellään tutkimusmenetelmiä, joilla altistumista voitaisiin toden-taa paremmin. Esitykset ovat terve-tulleita ja raikas tuulahdus hitaasti kehittyvällä alalla.
Kohti laajempaa tutkimuspatteristoa?
Kirjassa esitetyt kliiniset tutkimus-menetelmät ovat allergiapohjai-sia. Ne monipuolistaisivat nykyistä
tutkimuskäytäntöä, jonka ongelma useissa tapauksissa on juuri se, ettei oireiden yhteyttä rakennukseen kyetä todentamaan. Putuksen esit-telemät menetelmät herättänevät keskustelua siitä, voisimmeko laa-jentaa tutkimuspatteristoamme.
Kirjan esittelemät tutkimusme-netelmät eivät kuitenkaan kata vii-västyneiden allergiamekanismien tutkimusta. Myös sellaisten ei-aller-giapohjaisten herkistymis- ja sai-rastumismekanismien tutkimus ja diagnosointi, joilla voidaan toden-taa etenkin toksisuuden vaikutuk-sia, jää toistaiseksi käsittelemättä.
Katja Pulkkinenwww www www www www www www www
www www www www www www www www wwwwww www www www www www www www
www www www www www www www www wwwwww www www www www www www www
www www www www www www www www wwwwww www www www www www www www
www www www www www www www www wwwwww www www www www www www www
www www www www www www www www wwwwww www www www www www www www
www www www www www www www www wwwwww www www www www www www www
Kemia-lehtion myös
facebookissa!KLIKKAA JA TYKKÄÄ!www.facebook.com/kemialehti
KEMIAKemi
Uusi kirja Suomalaisia tieteen hui-pulla kertoo kotimaisen tutkimuk-sen jännittäviä menestystarinoita. Vaikka maamme tiede on globaa-lissa mitassa vähäistä, väkilukuun suhteutettuna sitä on paljon, se on tasokasta ja sitä arvostetaan kan-sainvälisesti.
Kirjassa esitellään tieteen ja tek-nologian löytöjä, tunnettuja kansal-lisia hahmoja ja tuntemattomam-piakin suuruuksia 1700-luvulta tähän päivään. Huippututkijoita on Suomessa noussut niin aatelis-kartanoista kuin vaatimattomista mökeistä.
Menestyksen taustalla on ollut uteliaisuus ja uuden tiedon jano, päättäväisyys ja joskus onnekas sat-tumakin. Monia on ajanut tieteelli-sen intohimon lisäksi pyrkimys toi-mia ihmis- ja yhteiskunnan hyväksi.
Tieteen huippunimistä kirjoitta-neet ovat itsekin alojensa suoma-laisia huippuja. Muutamat heistä, kuten solukalvotutkijana ansioitu-nut Carl G. Gahmberg, esiintyvät kirjassa sekä kirjoittajana että koh-teena.
Kirjan ovat toimittaneet profes-sori Tapio Markkanen, dosentti
Uutuuskirja esittelee Suomen tieteen huippuja
Allan Tiitta ja filosofian tohtori, Tiedekeskus Heurekan ohjelma-päällikkö Paula Havaste.
”Kirja on syntynyt tiedeyhteisön talkoilla ja laajan tekijä- ja tausta-joukon ansiosta”, Markkanen kiit-tää.
”Rahoittajina on ollut rahastoja, seuroja, yliopistoja ja yhdistyksiä sekä Vaisala ja Valio, joiden tuella kirja on lahjoitettu kaikkiin Suomen lukioihin.”
Teos soveltuukin mainiosti ura-valintojaan pohtivalle tarjotessaan läpileikkauksen eri tieteenalojen parhaista paloista.
Mukana kemian merkkinimet
Kemian ja lähialojen merkkinimistä teoksesta löytyy useita, kamferin totaalisynteesin kehittäneen Gustaf Kompan lisäksi itseoikeutettuina yttriumin löytäjä Johan Gadolin ja nobelisti Artturi I. Virtanen.
Mukana ovat myös geokemian uranuurtajat Thure Sahama ja Kalervo Rankama, kollageenisyn-teesin tutkija Kari Kivirikko, solu-hengityksen tutkija Mårten Wik-
Kuinka Gustaf Komppa vapautti yskä- ja kipupotilaat idäntuonnin riippuvuudesta? Miten Arvo Ylppö ansioitui laboratorioanalytiikan alalla? Kuinka sahan kasöörin poika Vilho Väisälä loi nyrkkipajastaan menestysyhtiö Vaisalan?
ström ja johtaviin syöpätutkijoihin kuuluva Kari Alitalo.
Koska tiede oli pitkään miesten valtakuntaa, mukana on vain kou-rallinen naisia, useimmat läheltä nykyaikaa. Kahdentoista kirjaan valitun joukossa ovat Suomen gee-nitutkimuksen kirkkain tähti Leena Peltonen-Palotie, kehitysbiologi Irma Thesleff ja rokoteterveyden uranuurtaja Pirjo Mäkelä.
Gaudeamuksen kustantamaa teosta saa kirjakaupoista ja kustan-tajan verkkokaupasta osoitteessa www.gaudeamus.fi.
Leena Laitinen
Joustava ja valtakunnallinen analyysi- ja mittauspalveluiden asiantuntija
Analyt i ikan osaaja yhden puhelun päässä 0404 503 100 • www.nablabs. f i
Kysy ensin meiltä • At your serviceVIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES
ARWINA OY21560 Ollilapuh. (02) 484 960faksi (02) 484 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Jäteliuottimien puhdistus
– Waste Solvent CleaningLiuottimet – SolventsOngelmajätteiden käsittely
– Hazardous Wastes Treatment
BANG & BONSOMER GROUP OYItälahdenkatu 18 A00210 HelsinkiPL 93, 00211 Helsinkipuh. (09) 681 081faksi (09) 692 [email protected]
BAYER OYTurun toimipistePansiontie 47PL 415, 20101 TurkuEspoon toimipisteKeilaranta 12PL 73, 02151 Espoopuh. 020 785 21faksi 020 785 [email protected] ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Kasvinsuojeluaineet ja torjunta-
aineet – Crop Protection Agents and Control Substances
Reseptilääkkeet, itsehoitovalmis-teet ja välineet diabeteksen hoidon seurantaan – Prescription Medicines, Consumer Health Products and Tools for Monitoring Diabetes Therapy
Teollisuuden raaka-aineet ja kemi-kaalit – Industrial Raw Materials and Chemicals
BUSCH VAKUUMTEKNIK OYSinikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60faksi (09) 774 60 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKompressorit – CompressorsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum Pumps
BERGIUS TRADING ABPL 12400181 Helsinkipuh. 040 540 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsSekoittimet – Mixers
For qualified wet milling & mixingLaadukkaaseen märkäjauhatukseen ja sekoitukseen
BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 615 981 [email protected] www.basf.com, www.basf-cc.fi
DOSETEC EXACT OY Vaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540faksi (03) 871 [email protected]@dosetec.fiwww.dosetec.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – Batching
SystemsHihnavaa’at – Belt WeighersJauheiden ja rakeitten säkitys –
Sacking for Pulver and Granulate Materials
Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances
Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems
Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers
for SackSäkkien täyttökoneet – Sack Filling
MachinesVaa’at – Balances & Scales
30
CHEMATUR ECOPLANNING OYPohjoisranta 11 F28100 PoriPL 78, 28101 Poripuh. (02) 6240 200faksi (02) 6240 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutuslaitokset – Evaporation
Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization
PlantsHappojen talteenottolaitokset – Acid
Recovery PlantsFosforihapon puhdistus- ja väke-
vöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants
Vihreät sivut huomataan.
Vihreitä sivuja ei ohiteta.
FISHER SCIENTIFIC OYRatastie 201620 VantaaAsiakaspalvelu ja tilaukset:puh. (09) 802 76 280faksi (09) 802 76 [email protected]
Itäinen Rantakatu 7220810 Turkupuh. (02) 412 411Mobile: 040 [email protected]@elomatic.comMuut toimipaikat:Hatanpäänkatu 1A33900 TampereVernissakatu 101300 VantaaKangasvuorentie 1040320 JyväskyläElektroniikkatie 890590 Oulu
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua
– Automation and Electrification Design
Energiakonsultointi – Energy Consulting
Laitesuunnittelua – Unit Operation Design
Projektipalvelut – EPCM Project Services
Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems
Prosessisuunnittelua – Process Design
Tehdassuunnittelua – Plant Design
Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä
ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING
GEA PROCESS ENGINEERING OYHiomotie 1900380 Helsinkipuh. 0207 558 960faksi 0207 558 969www.gea-pe.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutinlaitokset – Evaporator
PlantsHomogenisaattorit – HomogenizersJäähdytystornit – Cooling TowersLeijupetikuivaimet – Fluid Bed
DryersSpray-kuivurit – Spray Dryers
Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesGEA NIRO
31
ELEKTROKEM OYPL 7100131 Helsinkipuh. (09) 7206 5620faksi 010 296 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHienokemikaalit – Fine ChemicalsLaboratoriokemikaalit – Laboratory
ChemicalsLaboratoriovälineet – Laboratory
Equipment
INNOVATICSRatamestarinkatu 13 A00520 Helsinkipuh. 010 281 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS Systems
Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesInnoLIMS
Uudet tilaukset: [email protected] puh. 040 827 9778kalevi.sinisalmi@ kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908
Tietojen päivitykset: [email protected]. 040 577 [email protected] puh. 040 827 9727
Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!
KEMIAKemi
Vihreiden sivujennettiversio
UUDISTUI!• mukana asiakasyritysten logot• helppokäyttöisellä tuotehaulla
löydät nopeasti etsimäsi palvelut
IS-VET OYKilpivirrantie 774120 Iisalmipuh. (017) 832 31faksi (017) 832 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnalyysivaa’at – Analytical BalancesKemikaalikaapit – Chemical CabinetsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –
Laboratory Fitments and FittingsLaboratoriokemikaalit – Laboratory
ChemicalsVaa’at – Balances & ScalesVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods
Tutustu ja tule mukaan!
kemia-lehti.fi > Vihreät sivut
Kysy ensin meiltä • At your serviceVIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES
KALUSTE-PROJEKTIT OYPukinmäentie 235700 Vilppulapuh. (03) 471 7300faksi (03) 471 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –
Laboratory Fitments and FittingsVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods
KIILTO OYTampereentie 40833880 LempääläPL 250, 33101 Tamperepuh. 020 7710 100faksi 020 7710 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKiinnityslaastit – Cementitious
AdhesivesLakat – LacquersLiimat – AdhesivesSaumauslaastit – Grouts for TilesSeinä- ja lattiatasoitteet – Wall
Plasters and Floor LevellingsSilikonit– SiliconesValimohartsit – No-Bake ResinsVedeneristeet – Waterproofing
Membranes
METSO AUTOMATION OYLentokentänkatu 11PL 237, 33101 Tamperepuh. 020 483 170faksi 020 483 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsMittaus- ja säätölaitteet – Instru-
ments for Measurement and ControlProsessiautomaatiojärjestelmät
– Process Automation Systems
32
METROHM NORDIC OYKoskelontie 19 B02920 Espoopuh. 010 7786 800faksi 09 8190 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Alkuaineanalytiikka – Analytics of Elements Elektrodit – ElectrodesElohopea-analytiikka – Analytics of
mercuryIonikromatografit – Ion chromato-
graphspH- ja johtokykymittarit – pH and
conductivity measurement devicesPolarografit – PolarographsStabiilisuusmittarit – Stability
measurement devicesSpektroskopia – SpectroscopySähkökemian laitteet – Electrochemi-
cal equipmentTitraattorit ja annostelijat – Titrators
and dispensersTOC-analytiikka – TOC AnalyticsVoltametrit – Voltameters
PANALYTICAL B.V. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B02600 Espoo puh.09 2212 580 [email protected] www.panalytical.comwww.asdi.com www.oblf.de
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsRöntgenfluoresenssispektrometrit
(XRF) – X-ray fluorescence spectro-meters (XRF)
Röntgendiffraktometrit (XRD) – X-ray diffractometers (XRD)
Laboratorioautomaatiot – Laboratory automation systems
Näytteenvalmistus – Sample preparation
Optiset emissiospektrometrit (OES) ja lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Optical emission spectrometers (OES) and near-infrared-equipment (NIR)
Vihreitä sivuja ei ohiteta.
OY JALO ANT-WUORINEN ABIso Roobertinkatu 4-6 A00120 Helsinki puh. 09 612 6120faksi 09 640 575 [email protected]@jalopat.fi www.jalopat.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Uutuustutkimukset, suojaus-
arvioinnit ja IPR-strategia – Novelty Searches, Protection Evaluations and IPR Strategy
Keksintöjen suojauspalvelut – Services for Protecting Inventions
IPR-salkun hallinnointi, ylläpito ja puolustus – Management, Maintenance and Defending of IPR Portfolio
VIHREÄT SIVUT -nettipalvelu uudistui.
TULE MUKAAN –SE KANNATTAA!
www.kemia-lehti.fi
RAMBOLL ANALYTICSLaboratorio- ja mittauspalvelutNiemenkatu 7315140 Lahtipuh. 020 755 611faksi 020 755 [email protected]
SKALAR ANALYTICAL B.V.Tinstraat 124823 AA BredaThe Netherlandspuh. +31 (0)76 548 6486faksi +31 (0)76 548 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalysaattorit (TOC, TN
nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids)
Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Auto-mated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers)
On-line-tarkkailuanalysaattorit – On-Line Monitoring Analyzers
Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity)
33
SOFTWARE POINT OYMetsänneidonkuja 602130 Espoopuh. (09) 4391 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratory Intelligence ratkaisut –
Laboratory Intelligence® SolutionsLIMS-järjestelmät – LIMS Systems
Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesLABVANTAGE Medical SuiteLABVANTAGE LIMSLABVANTAGE BiobankingWiLab LIMSLIMSView powered by QlikView
SUOMEN LÄMPÖMITTARI OYYrityspiha 700390 Helsinkipuh. (09) 477 4560faksi (09) 477 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsDigitaaliset tarkkuuslämpömittarit –
Digital Precision ThermometersLasiset lämpömittarit– Glass
Thermometers
PERKINELMER LIFE AND ANALYTICAL SCIENCESPerkinElmer Finland OyMustionkatu 620750 TurkuPL 10, 20101 Turkupuh. (02) 2678 111faksi (02) 2678 [email protected]: puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAAS – AASAnnostimet, laimentimet ja pipetit
– Dispensers, Diluters and PipettesAtomiabsorptiospektrofotometrit
– Atomic Absorption Spectro- photometers
Biotekniikan laitteet – Equipment for Biotechnology
DMA – DMADNA-koettimet – DNA ProbesDSC – DSCElektroforeesitarvikkeet – Electro-
phoresis EquipmentFluorometrit – FluorometersICP – ICPICP/MS – ICP/MSImmunoanalysaattorit – Immuno-
analyzersImmunokemialliset reagenssit –
Immunochemical ReagentsInfrapunaspektrofotometrit –
IR-Spectrophotometers In vivo -kuvantamislaitteet – In vivo
Imaging Equipment IR-mikroskoopit – IR MicroscopesIsotoopit – IsotopesKaasuanalysaattorit – Gas AnalyzersKaasukromatografit – Gas Chromato-
graphsKalorimetrit – CalorimetersKuoppalevylukijat – Well-Plate Readers Kuoppalevypesurit – Well-Plate Washers Kuvantamislaitteet – Imaging Equipment Laboratorioautomaatit – Laboratory
AutomationLuminometrit – LuminometersLähi-infrapunaspektrofotometrit –
Near-IR-SpectrophotometersMikroaaltomärkäpoltto – Microwave
Induced Wet Calcination
Mikrotiitterilevyt – Microtiter PlatesMonileimalukijat – Multilabel ReadersNestekromatografit – Liquid
ChromatographsPipetointiasemat – Pipetting StationsPipetointirobotit – Pipetting Robots Polarimetrit – PolarimetersRadioaktiiviset reagenssit ja kemi-
kaalit – Radioactive Reagents and Chemicals
Radioaktiivisuuden mittauslaitteet – Analyzers for Radioactivity Detection
Raman-spektrometrit – Raman Spectrometers
Ravistelijat ja sekoittimet – Shakers and Mixers
Termoanalysaattorit – Thermal Analyzers
TGA – TGATMA – TMATutkimuskemikaalit ja reagenssit –
Research Chemicals and ReagentsUV/Vis-spektrometrit – UV/VIS-
Spectrometers
Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesCALIBERNENPACKARD BIOSCIENCEPERKINELMER WALLAC
TANKKI OYOikotie 2, 63700 Ähtäripuh. (06) 510 1111faksi (06) 510 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFermentorit – FermentersKolonnit – ColumnsPainesäiliöt – Pressure VesselsReaktorit – ReactorsSekoitussäiliöt lääketeollisuudelle –
Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry
Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment
Kysy ensin meiltä • At your service
VWR INTERNATIONAL OYValimotie 900380 Helsinkipuh. (09) 804 551faksi (09) 8045 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – Laboratory
ChemicalsLaboratoriolaitteet – Laboratory
EquipmentLaboratoriotarvikkeet – Laboratory
Consumables
WACKER-KEMI ABBox 2301510435 Stockholm, Swedenpuh. +46 8 5220 5220faksi +46 8 5220 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKumiteollisuuden erikoiskemi-
kaalit – Special Chemicals for Rubber Industry
Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials
Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials
Silikonit – SiliconesVaahdonestoaineet – Defoamers
Vihreitä sivuja ei ohiteta.Lisätietoja ja hinnat:
www.kemia-lehti.fi Ilmoittajalle.
34
TRANSLAND OYVapuntie 3 C07955 Tesjokipuh. 050 561 2527faksi (019) 514 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKäännöspalvelut – Translation
services
THORSTEELSooja 176505 Saue, EstoniaMyynti puh. 0500 520 950 / Markku
LuotoTehdas puh. +372 527 0543 / KikasTuotanto puh. +372 651 9613VAT ID. EE101350510 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät Ruostumattomat/haponkestävät:
– Varastosäiliöt – Prosessiastiat – Neste-/jauhesekoitusastiat – Massojen sulatusastiat – Siilot – Kuljettimet/siirtolaitteet
Asennuspalvelut ja huollot: Kemian-, elintarvike-, rehu-, juoma- ja makeisteollisuuden asiakas- kohtaiset sovellukset
Products and Product GroupsRust proof / Acid proof
– Storage Tanks – Process vessels – Liquid and powder mixing vessels – Melting tanks – Silos – Conveyors and transveyors
Assembly and maintenance services: Customer tailored solutions for chemical, food, feed, beverage, and sweets industries
VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES
”Tietojen haku onkin nyt kätevää.”
VIHREÄT SIVUT -nettipalvelu uudistui.
TULE MUKAAN –SE KANNATTAA!
www.kemia-lehti.fi
Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi!
Vihreät sivut huomataan
Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi
Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot
[email protected] puh. 040 827 [email protected]. 044 539 [email protected]. 040 577 8850
Näin Vihreitä sivuja luetaan:
Näin Vihreät sivut vaikuttavat:
KEMIAKemi
36 4/2014KEMIA
TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU
Jyväskylän ja Göteborginyliopistojen tutkijat ovat selvittäneet, kuinka bakteerin punavalosensorin atomirakenne muuttuu sen havainnoidessa valoa.
Professori Janne Ihalaisen ja tutkija Sebastian Westenhoffin ryhmien yhteistutkimus paljastaa fytokro-miproteiinin rakenteellisia yksityis-kohtia valon aiheuttaman reaktion alussa pimeässä ja reaktion lopussa valotetussa muodossa. Tutkimus julkaistiin Nature-lehdessä.
”Tutkimustulos havainnollistaa ainutlaatuisella tavalla proteiinien kykyä muuttaa rakennettaan niiden toiminnan eri vaiheissa”, Ihalainen kertoo.
”Tämä auttaa ymmärtämään bio-logisten valosensoreiden toimin-taa. Proteiinin toiminnan mallinta-minen ja hyödyntäminen helpottuu huomattavasti, kun niiden raken-teet, rakennemuutokset ja muutos-ten nopeudet ovat tiedossa.”
Valosensoreiden toimintaa hyö-dynnetään jo nyt erityisesti neuro-
Uutta tietoa biologistenvalosensoreiden toiminnasta
tieteissä. Kontrolloiduilla, valolla ohjattavilla reaktioilla voidaan saavuttaa uusia läpimurtoja solun reaktioiden tutkimuksessa ja muun muassa lääketieteellisissä sovelluk-sissa, kuten valoterapiassa tai mole-kyylidiagnostiikassa.
Eliöt aistivat valoa eri aallonpi-tuuksilla sensoriproteiineillaan. Nisäkkäillä on silmissä rodopsii-neja, kasveilla, sienillä ja baktee-reilla muun muassa fytokromeja, jotka tunnistavat punaista valoa ja aktivoivat näin solujen toimintaa. Näiden valosensoreiden tehtävät ymmärrettiin jo 1970–1980-luvulla, mutta niiden toimintamekanismia ei tunneta molekyylitasolla.
Uusi tekniikka
Jyväskyläläiset käyttivät rakenne-muutosten tutkimiseen liuostilassa suhteellisen uutta tr-Waxs-mene-telmää eli aikaerotteista laajakulma-röntgensirontatekniikkaa, joka sopii hyvin isojen proteiinikompleksien tutkimiseen.
Uraauurtavaa oli, että menetel-män avulla saatu kokeellinen data
yhdistettiin molekyylidynamiikka-simulaatioihin.
”Toivottavasti myös muut tr-Waxs-menetelmää käyttävät ryhmät ottavat testaukseen meidän esittämämme analysointitekniikan”, Ihalainen sanoo.
Tutkijat selvittivät fytokromin valoherkät rakenteet sekä liukoi-sessa että kidemuodossa.
Ihalaisen mukaan kideraken-teista nähdään, että punaisen valon absorption aiheuttama yksittäisten atomien pieni, 0,2 nanometrin liike voimistuu atomimittakaavassa laa-joihin, noin kolmen nanometrin muutoksiin proteiinin kokonaisra-kenteessa.
Tämä vahvistusmekanismi mah-dollistaa valon aiheuttaman signaa-lin välittymisen proteiinilta toiselle erittäin nopeasti ja tarkalla tois-totarkkuudella. Signaalin välitys proteiinilta toiselle taas saa eliössä aikaan solutason muutoksia.
Ihalaisen ryhmän tutkimushan-ketta on rahoittanut Suomen Aka-temia.
Resting state Active state
Kuvassa näkyvät bak-teerifytokromin kide-rakenteen muutokset pimeässä ja valote-tussa muodossa.
374/2014 KEMIA
Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet nanokokoisista selluloosakiteistä aseen viruksia vastaan. Sen salai-suutena on kiteisiin luotu biolo-gista rakennetta jäljittelevä pinta, joka lamauttaa virusten toimin-nan.
Nanokiteet valmistettiin puu-villakuidusta ja suodatinpaperista rikkihappokeitolla, jossa niiden
pintaan kiinnittyi negatiivisesti varautuneita sulfaatti-ioneja. Ionit sitoutuivat tutkimuksessa käytet-tyihin alfaviruksiin ja tekivät niistä toimintakyvyttömiä. Kun ionit korvattiin tyrosiinisulfaatteja imi-toivilla selluloosajohdannaisilla, virusten aktiivisuus väheni enti-sestään.
Alustavissa kokeissa tutkijat kykenivät ehkäisemään virus-
tartunnan 88–100-prosenttisesti ilman, että nanosellu vaikutti solujen elävyyteen. Aalto-yliopis-ton polymeeriteknologian pro-fessorin Jukka Seppälän koordi-noima ryhmä julkaisi tuloksensa Biomacromolecules-lehdessä.
Tutkimus on vasta alussa, mutta sen tuloksista voi jatkossa olla hyö-tyä esimerkiksi virusinfektioita torjuvien voiteiden kehittämisessä.
Yersinia-bakteerisuvussa kehittyi evoluution aikana rinnakkain mutta toisistaan erillään kaksi eri taudin-aiheuttajalinjaa. Tämä paljastui, kun kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti mustan surman aiheuttaja-bakteerin koko sukupuun.
Aiemmin oletettiin, että Yersinia-suvun kehityshaaroilla olisi yhtei-nen tautia aiheuttava ”esi-isä”.
”Tutkimus muuttaa käsitystämme evoluutiosta ja tämän yhden bak-teerisuvun lajien välisistä sukulai-suussuhteista”, sanoo hankkeeseen osallistunut Helsingin yliopiston bakteriologian professori Mikael Skurnik.
Yersinia-suvussa on useita ala-lajeja, joista osa on harmittomia. Kaksi pahamaineisinta lajia ovat Yersinia pestis, joka mustan surman lisäksi aiheuttaa paiseruttoa, sekä Yersinia enterocolitica, joka on Suo-messakin yleinen suolistoinfektioi-den aiheuttaja.
Tutkimuksessa määritettiin yhteensä 224 Yersinia-kannan ge-nomin nukleiinihapon emäsjärjes-tys. Kannat oli eristetty eri puolilta maailmaa. Emäsjärjestysten ver-tailu osoitti, kuinka tietyt lajit olivat kehittyneet taudinaiheuttajiksi, kun taas toiset pysyivät vaarattomina.
Merkittävä osa aineiston geneet-tisistä analyyseista tehtiin Helsin-
Ruttobakteerin sukupuuselvitettiin
gin yliopiston professorin Jukka Coranderin ryhmän kehittämillä tilastollisilla menetelmillä.
Tulos oli yllätys
Tutkijat tunnistivat taudinaiheutta-jien genomeista selkeitä merkkejä, joiden avulla he pystyivät seuraa-maan niiden evoluutioreittejä.
”Suureksi yllätykseksemme nii-den kehitys lähti liikkeelle harmit-
tomista lähisukuisista lajeista, joista ne toisistaan riippumatta muuntui-vat ihmispatogeeneiksi”, kertoo pro-fessori Nicholas Thomson Well-come Trust Sanger -instituutista.
”Löytämämme geneettiset jäl-jet bakteerien genomeista antoivat meille tarkkaa tietoa niistä ratkai-sevista tapahtumista jotka johtivat näiden pahamaineisten taudin- aiheuttajien syntymiseen.”
Nanosellusta syntyivirusten torjuja
Mustaksi surmaksi nimitetty rutto tappoi 1300-luvun puolivälin epidemioissa lähes kolmasosan eurooppalaisista.
38 4/2014KEMIA
TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU
Peltojen hiilensidonnan todentami-seen kehitysmaissa esitetään uutta keinoa. Parannettujen viljelyteknii-koiden hiilivaikutus voidaan mitata välittömästi vertaamalla peltoja perinteisin menetelmin viljeltyihin, ehdottaa kansainvälinen tutkimus-ryhmä.
Lupaavia hiiltä sitovia viljelyme-netelmiä esimerkiksi Afrikassa ovat pelto-metsäviljely, laidunnuksen rajoittaminen sekä lannan hiilen palautus peltoon korvaamalla lan-nanpoltto aurinkosähköllä.
Jyväskylän yliopistossa on kehitetty erittäin herkkä sensorimolekyyli tunnistamaan nanomolaarisia pitoi-suuksia pyrofosfaattia. Molekyyli on noin tuhat kertaa muita vastaavia metodeja herkempi.
Uusi yhdiste vauhdittaasyöpälääkkeiden kehitystä
Herkkä sensorimolekyylilöytää pyrofosfaatin
Molekyyli muuttuu pyrofosfaat-tiin sitoutuessaan voimakkaasti fluoresoivaksi, joten se sopii erin-omaisesti yhdisteen kuvantamiseen elävissä soluissa esimerkiksi konfo-kaalimikroskopian avulla.
Happamassa vesiliuoksessa mole-kyyli kykenee muodostamaan veden kanssa hydrogeeliä, joka myös tun-nistaa pyrofosfaatin. Kun geeliä levitetään paperiliuskalle, näytteen fluoresenssi voidaan mitata yksin-kertaisella laitteella. Helppo ja halpa kertakäyttöinen menetelmä sovel-tuu vaikkapa juomavedessä olevan
Hiiltä sitovat viljelyme-netelmät edistäisivät myös kehi-tysmaiden ruokaturvaa.
Suomalaiset tutkijat ovat löytä-neet aiemmin tuntemattoman molekyylin, jolla on syöpäsoluja tuhoava ominaisuus.
VTT:n johtavan tutkijan Marko Kallion vetämässä hankkeessa etsittiin uusia yhdisteitä, joilla olisi samanlainen sitoutumiskyky ja solutason vaikutus mutta eri-lainen kemiallinen rakenne kuin jo käytössä olevilla tai kehitettä-
villä lääkeaineilla. Hankkeessa oli mukana tutkijoita myös Turun ja Itä-Suomen yliopistoista.
Tutkimuksessa yhdistettiin tie-tokonepohjainen ja solukokeel-linen lääkeaineseulonta. Uusi Cent-1-molekyyli löytyi 65 000 yhdisteen tietokoneseulonnan ja 150 parhaan yhdisteen soluta-son kokeiden jälkeen. Molekyyli tuhoaa syöpäsoluja samankal-
taisen mekanismin kautta kuin kaupallisessa kehityksessä oleva Rigosertib-lääkeaine. Yhdisteen kemiallinen rakenne on kuiten-kin toinen.
Yhdistelmämenetelmän olete-taan voivan nopeuttaa lääkekek-sintää merkittävästi. Todennä-köisyys sille, että tekniikan avulla tunnistetut uudet yhdisteet ovat patentoimattomia, on hyvä.
Scan
stoc
kpho
to
Kehitysmaiden viljelijöitärohkaistaan hiilensidontaan
Kehitysmaiden köyhien viljeli-jöiden palkitseminen hiilen sito-misesta peltoihin hillitsee maail-manlaajuista ilmastonmuutosta. Hiilensidonnan todentaminen on kuitenkin ollut hidasta ja kallista.
Tutkijoiden artikkeli julkaistiin Nature Climate Change -lehdessä. Brittien ja tanskalaisten lisäksi ryh-mään kuului erikoistutkija Helena Kahiluoto Maa- ja elintarviketalou-den tutkimuskeskuksesta.
pyrofosfaatin havainnointiin.Pyrofosfaatti on tärkeä yhdiste
energiametaboliassa, dna:n rep-likaatiossa ja solusignaloinnissa. Prosessit ovat usein selvästi muut-tuneet syöpäsoluissa, joten herkkä havainnointimenetelmä voi avata uusia sovellusmahdollisuuksia syö-vän varhaiseen toteamiseen ja syö-pätutkimukseen.
Sensorimolekyylin kehittivät akatemiaprofessori Kari Rissanen, tohtorit Sandip Bhowmik ja Biswa Nath Ghosh sekä dosentti Varpu Marjomäki.
Pyrofosfaatin helppoa havait-semista voidaan hyödyntää muun muassa syövän diagnostiikassa.
394/2014 KEMIA
Kehitteillä oleva uusi syöpälääke tepsii myös ärhäkkään, nykyi-sille lääkkeille vastustuskykyiseksi muuttuneeseen influenssaviruk-seen. Havainnon tekivät Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) tutkijat.
Syöpälääkkeen MM2206-pien-molekyyli esti koeolosuhteissa influenssavirusinfektion, eivätkä pH1N1-viruskannat pystyneet kehittämään sille immuniteettia.
Uudenlainen influenssavirus-kanta pH1N1 aiheutti 2000-luvun ensimmäisen influenssapandemian vuonna 2009. Influenssaan kuoli Suomessa tuolloin yli 50 henkeä.
Suomenlahden itäpään merenpohja kului äkillisesti ja voimakkaasti noin 3 320 vuotta sitten, osoittaa Geolo-gian tutkimuskeskuksen tutkimus. Suomalaislöytö vahvistaa käsityk-sen siitä, että Nevajoki syntyi juuri tuolloin.
Käsitystä tukevat myös muut havainnot, kuten muutokset meren-pohjan sedimenttien mineraalimag-neettisissa ominaisuuksissa.
Laatokan vedet laskivat aikoi-naan Suomenlahteen lähellä Vii-puria muinaista Heinjokea pitkin. Maankohoaminen kuitenkin nosti joen pohjaa, mikä sai myös järven
Ilmastonmuutos ajaalintuja kohti pohjoista
Lintulajit siirtyvät ilmastonmuu-toksen myötä kohti pohjoista yhä nopeammin. Pohjoiset linnut pake-nevat kylmempiin oloihin ripeäm-min kuin eteläiset lajit levittäytyvät niiden tilalle, kertoo Luonnontie-teellisen museon ja Suomen ympä-ristökeskuksen tutkimus.
Suomalaislajien populaatioiden tiheyden painopiste on 1970-lukuun verrattuna siirtynyt keskimäärin 45 kilometriä pohjoisemmaksi. Siinä missä eteläiset lajit liikkuivat 27 kilometriä, pohjoiset vaihtoivat maisemaa 73 kilometrin verran.
Peräti 23 lajilla – esimerkiksi tee-rellä, suokukolla, viherpeipolla ja keltavästäräkillä – tiheyden paino-piste on siirtynyt yli sata kilometriä.
Tutkijoiden mukaan pohjoisten lajien populaatiot vetäytyvät nope-ammin kohti pohjoista kuin pelkkä levinneisyysalueiden muutosten tarkastelu on osoittanut. Ne ovat myös yhä suuremmassa vaarassa kadota Pohjolasta, koska pohjoi-sessa tulee jo Jäämeri vastaan.
Tutkimuksen aineistossa oli mukana 94 lajia ja lähes miljoona lintuhavaintoa.
Teeri on muutamassa vuosikymme-nessä liikkunut pohjoista kohden jo yli sata kilometriä.
Nevajoki syntyi3 300 vuotta sitten
Neva virtaa majes-teettisesti läpi histo-
riallisen Pietarin.
Syöpälääke nujertaainfluenssaviruksen
vedenpinnan nousuun. Lopulta tul-vivan Laatokan vedet puhkaisivat itselleen uuden purkuaukon kohti merta aiempaa idempänä, jolloin sai alkunsa nykyisen Nevan uoma.
Neva muodostui kuivalle maalle, minkä takia Laatokan vesimassat huuhtoivat mereen runsaasti maa-ainesta. Laatokan vedenpinta puo-lestaan laski nopeasti 12 metriä.
Tutkijoiden mukaan Nevan synty vaikutti pysyvästi ympäristön tilaan Suomenlahden itäpäässä muun muassa parantamalla merenpohjan happioloja.
Lääkeaineen turvallisuutta ja tehoa syöpää vastaan testataan par-haillaan kliinisissä tutkimuksissa. Helsingin yliopistossa toukokuussa väitelleen tutkijan Oxana Deniso-van mukaan MM2206 vaikuttaa niin lupaavalta molekyylilta, että sitä kannattaisi kehittää edelleen myös influenssalääkkeeksi.
Nopeasti muuntuvat influenssaviruk-set kehittyvät helposti vastustusky-kyisiksi nykylääkkeille, joten uusia tarvitaan.
Scan
stoc
kpho
to
Scan
stoc
kpho
to
40 4/2014KEMIA
NÄKÖKULMA SILLOIN ENNEN
Kemia-lehden kolum-nisti Anja Nystén on
kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja
Kemikaalikimara lapsi-perheille (Teos 2008 ja
2013). Hän pitää blogia osoitteessa www.kemi-
kaalikimara.blogspot.com.
ON ASIOITA, jotka riepovat naista, etenkin teknisen koulutuksen saanutta. Sitä kun on tottunut, että esi-merkiksi säiliöt, pumput tai lämmitystehot mitoitetaan käyttötarkoituksen ja tarpeen mukaan. Mutta kaikkeen tämä ei päde.
KULTTUURITAPAHTUMISSA naisten vessajo-nossa alkaa väkisinkin miettiä, mitä rakennusinsinöö-rien päässä oikein liikkuu. Naiset kököttävät jonossa, kun miesväki nauttii puffetissa viiniä ja viineriä.
Miksi ei oteta huomioon sitä, että naisilla kuluu vessa-toimitukseen tupla-aika miehiin verrattuna? Pitää muun muassa varoa, ettei kiskaise sormia sukkahousuista läpi.
Lisäksi kulttuurin käyttäjistä on naisia valtaenem-mistö. Naisten vessoja pitäisi siis olla kolme kertaa enemmän kuin miesten.
ENTÄ mammografia? Melkein nousi hiki otsalle, kun posti toi taas kutsun kuvaukseen.
Tuttu kertoi pojasta, joka päätteli, miksi lahnat ovat litteitä: ne kuulemma jäävät talvella puristuksiin veden ja jään väliin.
Sympatiseeraan lahnoja. Miten voi olla, että ainoa konsti tutkia rinnat on litistää ne hampurilaispihveiksi?
MUUTAMA VUOSI sitten isossa kokouksessa Washingtonissa istahdin tuolilleni siten, että laukkuni terävä kulma repäisi sukkahousuni. Ei mikään sievä sil-mäpako vaan kunnon reikä. Peruutin sopivassa välissä naistenhuoneeseen vaihtamaan. Sen verran on oppia takana, että käsilaukussa oli toiset varalla.
Ystävän Facebook-päivityksestä paistoi ärtymys: ”Ensimmäiset sukkahousut rikki 20 km ennen konfir-maatiokirkkoa”.
Jos kännykkään saadaan enemmän älyä kuin tarvi-taan Apollon lähettämiseen kuuhun, miksi ei kyetä teke-mään kestäviä sukkahousuja?
Nobelin palkinto sellaisten kehittäjälle – vai mitä nai-set?
Anja Nysté[email protected]
Kemia-Kemi 6/1979Anneli Varmavuori kirjoitti kemian alan lehtien historiasta.
Kemia-Kemi 5/1989Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja Antti Takala onnitteli pääkirjoituksessaan merkki-päiväänsä viettänyttä seuraa.
Yhdessä Kemian Keskuslii-ton kanssa Suomen Kemian Seura perusti kustannusyh-tiön ”Kemian Kustannus Oy”, joka toimittaa Suo-men kemian alan pääjul-kaisua Kemia-Kemi-lehteä. Kemia-Kemi alkoi ilmestyä vuoden 1974 alusta koko kemian kentän kattavana yleislehtenä. Siinä ovat fuusioituneet Kemian Teollisuus, Suomen Kemistilehden A-osa, Finska Kemistsamfun-dets Meddelanden – Suo-men Kemistiseuran Tiedonantoja ja Kemian tie-dotuksia. Mainitut lehdet lakkasivat samalla ilmestymästä. Kemia-Kemi-lehti pyrkii kattamaan kaikki kemian alat ja sen sisällössä pyritään ottamaan huomioon niin hyvin tieteelli-set ja tekniset kuin myös kemian koulutuksen ja järjestötoi-minnan piirien näkökohdat.
Suomalaisten Kemistien Seura täytti 70 vuotta. Seuran synty-sanat on lausuttu perustavassa kokouksessa 23. päivänä huh-tikuuta 1919 Teknillisen kor-keakoulun kemian luentosa-lissa.
Seuran jäsenet ovat aktiivi-sesti mukana julkaisutoimin-nassa ja Seuralla on osuu-tensa Kemia-Kemi-lehdessä. Lehti täyttänee tällä hetkellä suurimmalta osalta jäsenis-tön tarpeet, mutta kehittä-misen aihetta varmaankin on. Tieteellisten artikkelei-den julkaiseminen on saanut kolahduk-sen, kun Finnish Chemical Letters on lopetettu. Pohtia sopii, voisiko jokin uusi julkaisu täyttää tämän paikan. Kemian kansantajuisesta esittämisestä on myös puhuttu. Ajatus on varsin hyvä lievittämään sitä epätietoisuutta, joka ilmeisesti vallitsee kemiasta puhuttaessa. Nyt keväällä avattu tiedekes-kus Heureka auttanee kemiankin yleistajuisen tiedon levit-tämisessä.
Naisen elämää
414/2014 KEMIA
ULJAS UUSI BIOTALOUSSarja esittelee suomalaisen biotalouden osaamistarinoita.
Kaikki irti puuhakkeesta Paraislaisessa autotallissa on
kehitetty uraauurtava tapa pro-sessoida puubiomassaa. Mene-telmässä puun selluloosa, ligniini ja hemiselluloosa saadaan kaikki erotettua puhtaina jakeina jatko-jalostusta varten.
Maija Pohjakallio
Kolmen turkulaisen tutkijan idea syntyi vuonna 2012.
Lari Vähäsalo, Sebastian von Schoultz ja Niko Lax ryhtyivät saman tien tuumasta toimeen ja rakensivat autotalliinsa kymmenen litran täysin automatisoidun tutki-musreaktorin, jossa ideaa on kehi-tetty ja testattu.
Kolmikko lähti liikkeelle sul-faattiselluprosessin heikkouksista, joita se ryhtyi parantamaan. Hei-dän suunnittelemansa prosessi pohjautuu puuhakkeen kuuma-vesiuuttoon. Puubiomassan pää-komponentit saadaan erottumaan toisistaan säätämällä lämpötilaa ja lisäämällä mukaan sopivia kemi-kaaleja. Prosessin lipeän- ja ener-giankulutus ovat pieniä.
”Menetelmän etuja on muun muassa se, että siinä hemiselluloosa ei pilkkoudu sokereiksi, vaan se saa-daan talteen omana jakeenaan”, Lari Vähäsalo kertoo.
Myös ligniini liukenee ja erottuu ilman rikkipitoisia kemikaaleja, koska se ei prosessissa polymeroidu ja verkotu eteenpäin, kuten tapah-tuu perinteisessä sulfaattisellukei-tossa.
Keskeinen oivallus on hapen poisto prosessista, sillä tällöin sen aiheuttamia hapettumisreaktioita ei tapahdu.
Tutkijat ovat perustaneet keksin-tönsä ympärille BLN Woods -nimi-sen yrityksen ja hankkineet ratkai-suilleen muutamia patentteja.
Menetelmän kehitystyö on kui-tenkin tapahtunut vapaa-ajalla, sillä kaikilla kolmella on vakituinen päivätyö muualla, Vähäsalolla Åbo Akademissa, von Schoultzilla ana-lyysipalveluhin keskittyvässä SvS Oy:ssä ja Laxilla Chemec Oy:ssä.
Miehet ovat myös rahoittaneet hankkeensa itse.
”Kaikkiaan olemme sijoittaneet tähän noin 200 000 euroa”, Vähä-salo laskee.
Kohti tuotantoa
Parhaillaan BLN Woods hakee sopi-via yhteistyökumppaneita urakan seuraaviin vaiheisiin, joita ovat pro-sessin skaalaus ja lopuksi tuotannon käynnistäminen. Tähän pisteeseen innovaattorit ovat päässeet jopa nopeammin kuin alussa kaavailivat.
”Meillä jokaisella on yli kahden-kymmenen vuoden kokemus puu-kemiasta, sen tutkimuksesta ja pro-sesseista, mikä auttaa keskittymään oleelliseen. Ehkä mukana on ollut myös vähän hyvää onnea.”
Puun arvokkaista ainesosista käy-tetään tätä nykyä vain osa. Selluloo-salla on kysyntää ja käyttökohteita, mutta esimerkiksi ligniiniä ja hemi-selluloosaa hyödynnetään energia-käytön lisäksi vähän.
”Yksi syy tähän on se, että puunja-lostuksessa keskityttiin pitkään vain selluloosan ja paperien tuotantoon. Muiden jakeiden teollinen valmis-tus on toistaiseksi vähäistä”, Vähä-salo sanoo.
Hänen mukaansa Suomessa on kuitenkin tehty paljon hyvää tutki-musta siitä, mihin kaikkeen hemi-selluloosaa ja ligniiniä voisi käyttää. Esimerkiksi hemiselluloosan mah-dollisista sovelluksista syntyy vuo-sittain 10–20 väitöskirjaa.
”Toivottavasti meidän keksin-tömme buustaa näiden jakeiden teollisen valmistuksen käynnistä-mistä ja edesauttaa tutkimuksen piirissä syntyneiden ideoiden jalos-tamista tuotteiksi asti.”
Kirjoittaja toimii asiamiehenä Kemianteollisuus ry:ssä.
Puuhake on monipuolinen raaka-aine, kun siitä vain otetaan kaikki irti.
Scan
stoc
kpho
to
4/2014KEMIA
Scan
stoc
kpho
to
42
Suomalaislapset ovat maailman
terveimpiä, mistä kiitos kuuluu muun muassa hyvälle rokotuskatta-vuudellemme. Asian-tuntijoita kuitenkin huolettaa yleistyvä rokotevastaisuus.
434/2014 KEMIA
Harhaluulot uhkaavatrokotuskattavuutta
Rokotusten vastustajat ovat viime aikoina ärhäköityneet. Nettipalstoilla leviävä virheellinen rokotetieto aiheuttaa monille turhaa huolta ja terveydenhuollon ammatti-laisille harmaita hiuksia. Suomalaisten rokotuskattavuus on yhä hyvä, mutta sen heikentymiseen ei ole varaa.
Arja-Leena Paavola
”Vieraat vallat pyrkivät tekemään maamme väestön hedelmättömäksi poliorokotteen avulla.”
”Sikainfluenssavirusta levitetään laboratorioista tahallaan, jotta roko-tebisnes pyörisi.”
Harva suomalainen uskoisi tämänkaltaisia väitteitä. Maail-malla – Pakistanista Yhdysvaltoihin saakka – tällaisia huhuja liikkuu, ja ällistyttävän yleisesti ne myös ote-taan todesta.
Aivan ainutlaatuisia rokotuksiin ja rokotteisiin liittyvät harhakä-sitykset eivät silti meilläkään ole. Ilmiöön on syynsä.
”Suomessakin on pieniä, äänek-käitä ryhmiä, jotka levittävät huhuja rokotteiden haittavaikutuksista ja samalla vähättelevät tautien hait-toja”, pahoittelee ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoin-nin laitoksesta THL:sta.
Nohynekin mukaan rokotteet ovat helppo syntipukki silloin, kun potilaalla ilmenee jokin sellainen vaiva, jolle ei löydy syytä.
”Ihminen kuitenkin haluaa aina oireilleen selityksen, sillä epävar-muuden kanssa on vaikeaa elää”, Nohynek kuvailee.
Kun syypää on ”pakko” löytää, vaikkapa juuri otetut rokotukset
saatetaan täysin perusteetta yhdis-tää vakaviinkin sairauksiin.
Asiantuntijat harmittelevat esi-merkiksi vuonna 1998 arvostetussa lääketieteellisessä julkaisussa The Lancetissa ilmestynyttä artikkelia. Siinä brittilääkäri Andrew Wake-field kirjoitti osoittaneensa, että tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihu-rirokolta suojaava MPR-rokotus ai-heuttaa autismia.
Tutkimus paljastui sittemmin väärennökseksi. Wakefield menetti lääkärinoikeutensa, ja lehti poisti artikkelin sivustoiltaan.
Muissakaan tutkimuksissa ei ole löydetty näyttöä autismin ja MPR-rokotteen yhteydestä. Toistuvasti esiin nousevien epäilyjen taustalla saattaa olla se, että rokote anne-taan taaperoille juuri siinä iässä, jossa autismin ensimmäiset oireet yleensä havaitaan. Kyse ei kuiten-kaan ole syystä ja seurauksesta vaan kahdesta eri asiasta, jotka vain sat-tuvat samaan aikaan.
Vahinko ehti silti jo tapahtua. Monet vanhemmat kielsivät Wake-fieldin kohujulkaisun jälkeen las-tensa rokottamisen kokonaan, minkä seurauksena esimerkiksi tuhkarokko on vuosien tauon jäl-keen yleistynyt sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa.
Muitakin vanhoja vitsauksia on ajoittain ilmaantunut uudestaan. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 1990-luvulla syntyi kurkkumätä-epidemia, johon itäisessä Euroo-passa sairastui noin 150 000 henkeä. Heistä yli 5 000 kuoli.
Rokotuksilla eroon tappavista taudeista
Rokotusten avulla maailmasta on hävitetty kokonaan isorokko, joka vielä 1970-luvun alkupuolella sur-masi vuosittain kaksi miljoonaa
ihmistä ja runteli lukemattomat muut rokonarpisiksi.
Myös polio on rokotusten ansiosta tuhon partaalla ja toivon mukaan pian historiaa sekin. Vielä tällä het-kellä tautia esiintyy osissa Lähi-itää ja Afrikkaa.
Seuraavana Maailman terveys-järjestön WHO:n ”tappolistalla” on tuhkarokko, joka Suomessa kukis-tettiin MPR-rokotuksin jo 1990-luvun puoliväliin tultaessa. Sen jäl-keen tavatut yksittäiset tartunnat ovat olleet lähinnä ulkomaantu-liaisia.
Huomiota herättänyt tuhka-rokkotapaus sattui tämän vuoden alussa, kun Sammatissa sairastui tautiin kouluikäinen lapsi, joka ehti koulussa ollessaan altistaa viruk-selle myös muut oppilaat.
Steiner-koulun oppilaista vain puolet oli rokotettu tautia vastaan, joten sen leviämisen vaara oli ilmei-nen. Kiitos terveysviranomaisten nopeiden ja tehokkaiden karantee-nitoimien rokko ei kuitenkaan pääs-syt lehahtamaan epidemiaksi.
Huolestuttavaa on, että vaikka kaikille rokotetta vailla olleille tar-jottiin uutta rokotusmahdollisuutta, kaikki vanhemmat eivät siihen vie-läkään tarttuneet.
”Joidenkin antroposofiseen ajat-teluun kuuluvien mukaan tuhka-rokko on lapselle voimaannuttava tapahtuma”, Nohynek kertoo.
”Totta tietysti on, että sairastettu rokko tuo immuniteetin. Rokotta-malla immuniteetin kuitenkin saisi paljon pienemmin haitoin.”
Riskit ovat todellisia, vaikka kaikki eivät asiaa tahdo uskoa. Tuh-karokko tarttuu helposti, ja taudin seuraukset voivat olla ikävät.
Esimerkiksi Etelä-Italiassa vuonna 2002 koetun epidemian
aikana sairastui lähes 40 000 lasta. Heistä 600 joutui sairaalahoitoon, 16 sai rokon jälkitautina pelätyn aivotulehduksen ja neljä menehtyi.
Suomessa Sammatin tapaus on kuitenkin lähinnä poikkeus, joka vahvistaa säännön eli meidän aina-kin toistaiseksi hyvän tautitilan-teemme. Ansio siitä kuuluu maan erinomaiselle rokotuskattavuudelle.
Tätä nykyä noin 95 prosenttia suomalaislapsista saa kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat seit-semän rokotetta, joiden ansiosta monet vaikeat lastentaudit on juu-rittu pois.
Paradoksaalista kyllä, tilanne on johtanut siihen, että rokotusvas-taiset mielipiteet ovat yleistyneet. Etenkin netin keskustelupalstoilla suositellaan jättämään rokotukset väliin ja selitetään lapsen hyötyvän laumaimmuniteetista – joka kuiten-kin edellyttää riittävää rokotuskat-tavuutta.
Rokotuksia karsastetaan usein siksi, että nuoremmat sukupolvet eivät ole joutuneet itse kohtamaan vakavia jälkitauteja, vammautumi-sia ja kuolemia, jotka liittyvät usei-siin rokottamalla ehkäistäviin saira-uksiin. Tautien aiheuttamaa uhkaa on vaikea kuvitella, kun omaa koke-musta ei ole.
Toinen merkittävä vastustuksen syy ovat rokotusten haittavaikutuk-set, jotka toki ovat todellisia nekin. Asiantuntijatkaan eivät niitä vähät-tele.
”Kaikilla rokotteilla voi olla hait-tavaikutuksia”, sanoo Nohynek mutta muistuttaa samalla asioiden mittasuhteista.
”Haittoja esiintyy vain pienellä osalla rokotetuista. Lisäksi suurin
osa haitoista on lieviä, ja ne mene-vät ohi parissa päivässä.”
Hyödyt ja haitat puntariin
Vakavienkaan haittojen mahdolli-suutta ei silti voida koskaan sulkea kokonaan pois. Lääkeviranomai-set kaikkialla maailmassa seuraa-vat siksi tarkkaan rokotteiden kehi-tystä, rokotuksia ja niistä seuraavia oireita – syystä kyllä, sillä vakavaa-kin on sattunut.
Jokaisen suomalaisen mieleen ovat painuneet sikainfluenssarokote Pandemrix ja narkolepsiaan sairas-tuneet lapset.
Rokotteita käytettiin vuoden 2009 sikainfluenssapandemialta suo-jautumiseen useissa maissa, myös meillä. Suomessa rokotteen sai vajaat 2 800 000 henkeä. Sittemmin havaittiin narkolepsian yleistyneen etenkin 4–19-vuotiaiden ikäryh-mässä. Tapaukset ovat yhdistettä-vissä rokotteeseen, joka on toiminut tautia laukaisevana tekijänä.
”Narkolepsiatapauksia oli yksi jokaista 16 000:ta rokotettua kohti”, Hanna Nohynek laskee.
Yksikin sairastunut lapsi on inhi-millisesti katsoen liikaa. Asiantun-tijoiden on kuitenkin aina punnit-tava rokotusten haittoja ja hyötyjä samalla vaa’alla.
Sikainfluenssa on potentiaalisesti tappava tauti, johon menehtyi pan-demiavuonna yli 200 000 ihmistä. Kuolemia tapahtui myös Suomessa. Rokotusten ansiosta sairaalaan jou-tuneiden, tehohoitoa vaatineiden ja kuolleiden määrää onnistuttiin kui-tenkin pienentämään.
”Rokotteiden aiheuttamiin vaka-
viin haittoihin pitää silti valmistau-tua, ja ne pitää osata hoitaa”, Nohy-nek korostaa.
THL:n rokoteyksikön päällikkönä työskentelevän Nohynekin työnku-vaan kuuluu tiedonjako terveyden-huollon ammattilaisille ja tiedotus-välineiden kautta myös tavallisille kansalaisille.
Tehtävä ei ole helppo. Rokotus-ten hyötyjen ja haittojen analy-sointi ei ole kovin mediaseksikäs aihe. Lisäksi viestimissä näkee use-ammin juttuja niistä, joille rokotta-misesta on tullut haitallisia oireita kuin niistä, jotka ovat vammautu-neet siksi, että rokotus oli jäänyt ottamatta.
Pandemrix-tapaukset vähensivät suomalaisten intoa suojautua roko-tuksella kausi-influenssalta, vaikka influenssarokotteiden ei ole todettu nostavan narkolepsiariskiä. Kausi-influenssan kohdalla rokotuskatta-vuus onkin selvästi muita tauteja matalampi.
Viime talvikaudella tilanne tosin kääntyi parempaan päin, kertovat THL:n ensi kertaa julkaisemat ter-veyskeskuskohtaiset kausi-influens-saraportit.
Rokotteen ottamista suositellaan etenkin pienille lapsille ja ikäihmi-sille, joille influenssan jälkitaudit voivat olla vaarallisia. Alle kolmi-vuotiaiden lasten rokotuskattavuus nousi kauteen 2012–2013 verrat-tuna 13 prosentista 16:een prosent-tiin. 65 vuotta täyttäneillä kattavuus oli nyt 37 prosenttia, kun se edelli-sellä kaudella oli 31 prosenttia.
Aiempaa parempi rokotusinto ja rokotusten tehokkuus näkyivät sai-rastavuudessa heti. Influenssasta johtuneet terveyskeskuskäynnit
44
Scan
stoc
kpho
to
454/2014 KEMIA
Hanna Nohynek tyrmää asian täysin.
”Cervarix-rokotetta on jaettu maailmalla yli 42 miljoonaa annosta. Laajan käytön pohjalta muun muassa Englannissa on selvitetty erilaisten tautien ilmaantuvuutta rokotetuissa ja rokottamattomissa. Yksikään haitaksi luokiteltava tauti ei ole lisääntynyt rokotetuissa.”
Itse rokotuskampanja on Nohy-nekin mukaan käynnistynyt hyvin, ja yli 70 prosenttia kohderyhmän vanhimmista tytöistä on aloittanut rokotesarjan. Eri-ikäisten rokotuk-sia toteutetaan kouluissa hieman eritahtisissa aikatauluissa.
Sen verran hyökkäykset kampan-jaa vastaan ovat vaikuttaneet, että THL teki sen kohdalla poikkeuk-sen normaalista tiedotuslinjastaan ja perusti erillisen HPV-rokotuk-sista kertovan sivuston. Osoitteessa tyttojenjuttu.fi annetaan informaa-tiota suoraan asianomaisille eli teini-ikäisille nuorille.
Tiedon tulva hämärtää
Kehityksen vastustaminen ei ole uusi ilmiö. Jo maailman ensimmäi-nen, isorokkoa vastaan kehitetty rokote nosti voimakasta vastarintaa.
Kun rokotukset 1800-luvun alussa
Rokotuksilla voi olla myös haittavaikutuksia. Puntariin asetettuina hyödyt kuitenkin voitta-vat haitat.
käynnistyivät, levisivät pian huhut, joiden mukaan naudasta peräisin oleva rokote aiheuttaisi ihmisessä ”eläimellisiä ominaisuuksia”.
Nykymaailmassa paikkansapitä-vän tiedon löytämisen luulisi olevan aiempaa helpompaa, mutta infor-maatiotulvan takia onkin käynyt päinvastoin. Kun asiantuntijat jaka-vat uutta informaatiota, jokin taho kiiruhtaa kumoamaan sen vähin-tään yhtä näkyvällä foorumilla.
Ei siis ihme, että maallikon on hankala erottaa tutkittu, tieteelli-nen tieto mutu-käsityksistä ja jopa tahallisesta vääristelystä.
Kansalaisten on silti osattava päättää, miten toimia, sillä vastuu on heillä itsellään.
”Pakkorokotuksista ei Suomessa olla innostuneita”, Hanna Nohynek sanoo.
Asiassa on silti pohtimisen paikka. Kenellä on vastuu silloin, jos vanhemmat tekevät lapsen kannalta huonoja päätöksiä?
”Lapsella on oikeus saada tar-koin harkittuun kansalliseen ohjel-maan kuuluva rokotus. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on alueita, joilla lasta ei oteta kouluun, mikäli rokotukset eivät ole kunnossa.”
Kirjoittaja on vapaa [email protected]
Scan
stoc
kpho
to
vähenivät edelliseen talvikauteen verrattuna huimasti: kuusikymppi-sillä 40 prosenttia ja alle kolmivuo-tiailla peräti 62 prosenttia.
Kun mukaan otetaan pelkästään laboratoriossa influenssaksi varmis-tetut sairaustapaukset, rokotteen teho näkyy vielä selvemmin. Yli 65-vuotiailla estettiin 43 prosenttia ja alle kolmivuotiailla 73 prosenttia influenssoista.
Kampanjalla syövän kimppuun
Parhaillaan Suomessa on käyn-nissä laaja rokotekampanja ihmisen papilloomavirusta (human papil-loma virus, HPV) vastaan.
Ihmisestä toiseen tarttuva hyvin yleinen virus ei välttämättä aiheuta juuri mitään oireita mutta johtaa pahimmillaan kohdunkaulan syö-pään. Tytöt olisi siksi tärkeä rokottaa ennen seksuaalisesti aktiivista ikää.
Rokotusten tavoitteena on aikaansaada suoja tautia tai sen oireita vastaan aktivoimalla elimis-tön oma immuunijärjestelmä. Suo-messa käytettävä HPV-rokote sisäl-tää papilloomaviruksen kuoren osia ja tehoaineina rasva- ja alumiiniyh-disteitä. Elimistö luulee kuoren osia papilloomaviruksiksi ja alkaa tuot-taa suojaa niitä vastaan.
Koska rokote ei sisällä kokonai-sia viruksia, siitä ei voi saada HPV-infektiota.
Voisi siis kuvitella, että ihmiset olisivat kiitollisia mahdollisuudesta rokottaa tyttärensä ja siten ennalta-ehkäistä syöpää ja lisäksi vähentää sen hoitoon liittyvää lapsettomuus-riskiä.
Myös HPV-rokote on kuitenkin saanut osakseen voimakasta arvos-telua.
Esimerkiksi organisaatio nimel-tään Suomen Terveysjärjestö – vielä hiljattain Suomen Luontaistervey-den liitto – väittää rokotteen aiheut-tavan huomattavan monia haittoja.
Niitä ovat järjestön mukaan muun muassa kroonistunut kipu-oireyhtymä, halvaukset, erilaiset autoimmuunisairaudet, munasar-jojen vajaatoiminta, nivelkivut ja psykiatriset ongelmat.
46 4/2014KEMIA
kitytty etenkin etsimään uusia bio-merkkiaineita, joiden avulla voi-daan tunnistaa tulehdussairauksia ja syöpiä ja seurata niiden hoitoja.
Samanaikaisesti on etsitty uusia teknologisia ratkaisuja, joilla valit-tujen biomerkkiaineiden mittaa-minen olisi sekä luotettavaa että kustannustehokasta – ja mielellään myös niin helppoa, että ihminen voisi seurata omaa terveydenti-laansa myös itse.
Painoteknologioiden ja lääketie-teellisen osaamisen lisäksi ohjel-massa on hyödynnetty myös muun muassa bio-, geeni- ja nanotekno-logian sekä materiaaliteknologian suomalaista huippuasiantunte-musta.
Paljon uutta diagnostiikkaan
Keuhkoahtaumaa sairastaa Suo-messa 200 000 ja maailmassa jopa 200 miljoonaa ihmistä. Etenevä tauti aiheuttaa vuosittain kolme miljoonaa kuolemaa.
Ongelmana on, että sairaus diag-nosoidaan usein liian myöhään. Lisäksi suuri osa potilaista jää koko-naan ilman diagnoosia. Tilanteen syynä on puute sellaisista merkki-aineista, joiden avulla riskiryhmiä voitaisiin tunnistaa ennen taudin puhkeamista.
Apua ongelmaan toi Turun ja Hel-singin yliopistojen tutkijaryhmien vetämä tutkimus, jossa löytyi uusia merkkiaineita. Niiden perusteella voidaan havaita ne keuhkoahtau-mataudin fenotyypit, joilla on huo-noin ennuste.
Tiettyjen merkkiaineiden mittaa-misesta voisi tutkijoiden mukaan olla hyötyä myös keuhkoahtauman ja astman sekamuodon tunnista-misessa. Toistaiseksi huonosti tun-nettu sekamuoto on kulultaan ja
Älykkäät työkalutseuraavat terveyttäsi
Ihmisen terveyttä ja hyvin-vointia voidaan seurata entistä helpommin älykkäiden menetelmien avulla. Uudet työ-kalut tuovat terveydenhuoltoon sekä tehoja että säästöjä.
ennusteeltaan vaikeampi tauti kuin keuhkoahtauma keskimäärin.
IMO-ohjelmassa on testattu myös seerumimarkkereita, joiden avulla voidaan alustavien tutkimusten mukaan ennustaa eturauhassyövän etenemistä.
Tutkimuksissa etsittiin uusia bio-markkereita ja diagnostiikkatyöka-luja, jotka auttavat toteamaan etu-rauhassyövän hengenvaaralliset tyypit. Samalla vähennetään yli-diagnostiikkaa ja turhia hoitoja sel-laisissa tapauksissa, jossa kasvain ei hoitoa vaadi.
Eturauhassyövän diagnostiikassa ei ole kyse nappikaupasta, sillä tau-din toteamiseen nykyisin käytet-tävien PSA-testien liiketoiminnan arvo nousee noin miljardiin dolla-riin.
Uusia, innovatiivisia diagnos-tiikkamenetelmiä tarvitaan myös suolistosairauksien hoitopaikka- ja vieritesteihin, joilla voidaan seurata tautien etenemistä.
Suolistosairauksista yleisin on keliakia, jota maailmassa sairastaa yli 26 miljoonaa ihmistä. Lisäksi tauti on diagnosoimatta tätäkin useammilta. IMO-ohjelmaan liit-tyvässä tutkimuksessa on kehitetty teknologia-alustaa, jota käytetään keliakian ja mikrobibiomerkki-aineiden tutkimiseen.
Terveysteknologian nousu
Potilasportaalin avulla voidaan tehostaa kroonisista sairauksista kärsivien potilaiden aktivointia ja sitouttaa heidät hoitamaan sairaut-taan myös itse.
Älykkäiden seurantamene-telmien uskotaan kannusta-
van ihmisiä myös entistä ter-veempiin elämäntapoihin.
Pirjo Rötkönen
Verinäyte sormenpäästä, auts!Moni piikkikammoinen jännittää
toimenpidettä jo etukäteen. Piiki-tystä kaihtaville tuo helpotusta uusi teknologia, joka tekee veren tuleh-dusarvojen seurannasta entistä hel-pompaa ja miellyttävämpää.
”Uuden, painotekniikkaan perus-tuvan ratkaisun kehitti VTT”, ker-too ohjelmajohtaja Jouko Haapa-lahti terveyden ja hyvinvoinnin strategisen huippuosaamisen kes-kittymästä SalWe Oy:stä.
Polymeeriluiskalle painetun ker-takäyttöisen sensorin mikrokana-vistoon liitetään piisirulle raken-nettu mikroneula. Neulan ansiosta CRP-analyysin edellyttämä veri-määrä saadaan otettua potilaalta lähes kivuttomasti vain hipaise-malla sormenpäätä. Testin tulos kertoo, onko antibioottihoito tar-peen.
Sama ratkaisu sopii Haapalahden mukaan myös muiden biomerkkiai-neiden mittaamiseen. Painomene-telmän etuja on, että myös in vitro -testien valmistuskustannuksia voi-daan sen ansiosta pienentää merkit-tävästi.
Sensori syntyi SalWen ensimmäi-sessä, tänä kesänä päättyvässä IMO-tutkimusohjelmassa, jossa yritykset ja tutkijat ovat yhdessä kehittä-neet työkaluja yksilön terveyden ja hyvinvoinnin älykkääseen seuran-taan.
Nelivuotisessa ohjelmassa on kes-
474/2014 KEMIA
Tämä selvisi IMO-ohjelman tut-kimuksessa, jonka kohteena olivat Hämeenlinnan kaupungin terveys-keskuksen potilaat.
Selvitys toi arvokasta tietoa myös siitä, kuinka diagnoosista kulunut aika ja potilaan lähtötaso vaikut-tavat hoitotuloksiin. Tietoja hyö-dynnetään jatkossa kroonisten sai-rauksien itsehoitointerventioiden suunnittelussa ja ajoituksessa.
Teollistuneissa maissa kroonis-ten sairauksien hoidon osuus on jo 70 prosenttia terveydenhoidon kustannuksista ja nousee edelleen. Jotta terveydenhuollon kustannuk-set eivät kokonaan karkaisi käsistä, on kehitettävä uusia tapoja, joilla ihmiset saadaan sitoutumaan oman sairautensa hoitoon.
IMO-tutkijoiden mukaan potilai-
den aktivoinnin on osoitettu innos-tavan heitä elämäntapamuutoksiin, joten menetelmästä on muutakin hyötyä kuin suora kustannusten säästö.
Myös lääketieteen teknologiaan perustuvat uudet tuotteet tuovat terveydenhuoltoon sekä säästöjä että tehoja. Ei siis ihme, että tuottei-den maailmanmarkkinat ovat tätä nykyä jo noin 350 miljardia dollaria.
Suomessa terveysteknologia nousi viime vuonna maan suurim-maksi huipputeknologian vienti-alaksi 47 prosentin osuudellaan.
”IMO-ohjelmassa mukana ole-vien yritysten markkinaosuudet omilla alueillaan ovat huomattavat”, kertoo SalWe Oy:n toimitusjohtaja Saara Hassinen, jonka mukaan ohjelma tarjosi uudenlaisen tavan
tehdä kehitystyötä.”Alihankinta tai julkisen tutki-
muksen seuraaminen eivät enää ole ainoita vaihtoehtoja yritysten ja yliopistojen välisessä yhteistyössä, vaan tuloksekasta työtä voidaan tehdä rinta rinnan”, Hassinen sanoo.
Jouko Haapalahti tähdentää, että ohjelmassa yhdessä tehdyt perusha-vainnot ja toimintakonseptit ovat kaikkien osapuolten hyödynnettä-vissä niiden omissa tutkimus- ja lii-ketoiminnoissa.
Monenlaisia uusia menetelmiä ja prototuotteita poikinut tutkimus-yhteistyö jatkuu SalWen uudessa ohjelmassa nimeltään Yksilöllistetty diagnostiikka ja hoito.
Kirjoittaja on viestintä[email protected]
Scanstockphoto
48 4/2014KEMIA
aikamassaspektrometrista puhu-mattakaan, eikä selvästikään tiedä, pitäisikö miehiä uskoa vai ei.
Lopulta hän kuitenkin päättelee, että ainakaan salakalastuksesta ei tuollaisilla välineillä tule mitään, ja jatkaa rauhallista päiväkävelyään päätään puistellen.
”Outoja tyyppejä”, hän miettii mielessään.
Katsotaan, mitä löytyy
Non-target-menetelmässä on kyse analyysista, jossa ei etsitä mitään ennalta määriteltyä yhdistettä, vaan selvitetään, mitä löytyy.
Emerging contaminants -ana-lyysissa keskitytään uusiin haitta-aineisiin eli sellaisiin, joiden esiinty-misestä kyseisessä paikassa ei vielä ole tietoja tai joiden ympäristövai-kutuksista ei vielä ole selvyyttä.
Lentoaikaa tutkijat mittaavat myöhemmin AlmaLabin TOF-MS-laitteilla eli lentoaikamassaspekt-rometreilla (Time of Flight Mass Spectrometer).
Tutkijoiden katiskassa oli siis pas-siivisia keräimiä, joihin joen vedessä virranneita yhdisteitä adsorboitui.
Kun keräimet analysoitiin, metal-likehikossa olleet kiekot uutettiin ensin orgaanisella liuottimella, minkä jälkeen uute kuivattiin ja
Jokiveden haitta-aineet uivat tutkijoiden katiskaan
Jokivedessä virtaa muun muassa palonestoaineita ja hajusteita. Tämä selvisi Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen tutkimuksessa, joka tehtiin non-target-menetelmällä.
väkevöitiin. Uutteen sisältämät komponentit erotettiin toisistaan kaasukromatografilla ennen lento-aikamassaspektrometriajoa.
Kaikki tieto talteen
Massaspektrometreja on käytetty jo kauan orgaanisten yhdisteiden tun-nistamiseen. Tunnistaminen edel-lyttää massaspektrin rekisteröintiä, mutta laajan massa-alueen spektrin rekisteröinnissä menetetään suuri osa analyysiherkkyydestä, ja pienet pitoisuudet voivat jäädä huomaa-matta.
Lentoaikamassaspektrometrissa laajan massa-alueen rekisteröinti tapahtuu nopeasti. Muodostuneet ionit sysätään sähköisesti lentoon, ja niiden lentoaika mitataan. Len-toaika riippuu ionin massasta suh-teessa varaukseen. Tällä tekniikalla näytteen kaikkien ionien massa saa-daan määritettyä suurella herkkyy-dellä ja tarkkuudella.
Mielenkiintoista analysointita-vassa on myös se, että kaikki näyt-teestä saatu tieto on tallessa tietoko-neen kiintolevyllä.
Aineisto voidaan siten ottaa mil-loin tahansa uudestaan käsittelyyn ja selvittää, oliko näytteessä aikoi-naan jotakin tiettyä uutta haitta-ainetta (post-target-analyysi). Näin vältytään siltä, että joesta pitäisi hakea uusi näyte ja analysoida se samalla tavalla kuin aikaisemmat näytteet.
Tietokone etsii ionit
Non-target-analyysissa ongelmana on vielä tietää, mitkä ionit kuuluvat samaan yhdisteeseen, sillä kompo-nenttien erottelu ei ole täydellistä, vaan taustassa voi olla myös häirit-seviä ioneja.
Jukka Pellinen
”Mitäs täällä oikein on tekeillä?”Vanha mies on kulkenut pitkin
pientä jokea ylittävää siltaa kaikessa rauhassa, kun hän äkkiä äkkää kaksi sillan alla rantapusikossa seisovaa, epäilyttävältä näyttävää miekkosta, jotka puuhaavat jotain kummallisen katiskan kanssa.
Miehet kertovat olevansa tutki-joita Helsingin yliopiston ympäris-tötieteiden laitoksen laboratoriosta AlmaLabista.
Heillä on aikomuksena kokeilla jokiveden sisältämien haitta-ainei-den tutkimista non-target-teknii-kalla ja käyttää tutkimuksessa apu-naan lentoaikamassaspektrometria.
Erikoisennäköiset katiskat puo-lestaan sisältävät passiivisia keräi-miä, joihin noiden haitta-aineiden pitäisi tarttua.
Vanhus ei ole koskaan kuullut non-target-menetelmästä, lento-
Lahden yliopistokampuksella sijait-seva AlmaLab on osa Helsingin yli-opiston ympäristötieteiden laitosta.
AlmaLab on yli 700 neliömetrin tilakokonaisuus, joka on jaettu usei-siin eri tarkoituksiin erikoistuneiksi laboratorioiksi.
Tyypillisiä AlmaLabissa tehtäviä analyyseja on haitta-aineiden määrit-täminen ympäristönäytteistä. Alma-
Labissa on monipuoliset välineet sekä orgaaniseen että epäorgaaniseen ympäristöanalytiikkaan ja molekyyli-biologisiin tutkimuksiin.
Laboratorion analyysien avulla on myös kehitetty uusia tuotteita ja parannettu prosesseja esimerkiksi elintarviketeollisuudessa. Lisäksi nii-den avulla on kehitetty uusia pilaan-tuneen maan kunnostustekniikoita.
Monipuolinenympäristölaboratorio
494/2014 KEMIA
Tutkija Joonas Jernberg ottamassa näytettä joki-vedestä.
Jukka Pellinen
50 4/2014KEMIA
Näytteen sisältämien yhdistei-den tunnistamiseksi lentoaikamas-saspektrometrin tuottama tieto käsitellään tietokoneella dekonvo-luutio-ohjelmistolla, joka etsii ioni-virrasta samaan yhdisteeseen kuu-luvia ioneja.
Lopulta koossa on joukko tie-toja, joiden avulla voidaan päätellä näytteen sisältämien yhdisteiden rakenne: ionien massa muutaman millidaltonin tarkkuudella, ionien todennäköinen alkuainekoostumus sekä massaspektri, jota voidaan ver-rata spektrikirjaston spektreihin.
Lopuksi verrataan tunnistettu-jen yhdisteiden retentioaikoja ja spektrejä autenttisten malliaineiden kanssa, jotta saadaan varmuus tun-nistuksen oikeellisuudesta.
Katiskassa iso saalis
Sillan yli kulkenut vanha mies ei koskaan saanut tietää, millaisen saaliin oudolla katiskalla saaneet kalastajat saivat. Vanhus on kuiten-kin tekemisissä monien saaliskom-ponenttien kanssa päivittäin.
AlmaLabin tutkijat totesivat vedessä olevan runsaasti luonnol-lista alkuperää olevia yhdisteitä. Myös ihmistoiminnan tuloksena syntyneitä yhdisteitä löytyi vedestä koko joukko.
Selvimmin erottuivat fungisidi ja kumin lisäaine 2-metyylitiobent-sotiatsoli, TAED (N,N,N’,N’-tetra-asetyylietyleenidiamiini), jota käytetään muun muassa pesuai-neissa, muovien raaka-aineena käytetyt N-butyylibentseenisul-fonamidi ja bisfenoli-A, palonesto-aineet tris(2-kloorietyyli)fosfaatti ja tris(2-kloori-1-metyylietyyli)fosfaatti sekä hajusteena tunnettu galaksolidi.
Tutkimuksen avulla saatiin siis tunnistettua runsaasti ympäristöön joutuneita yhdisteitä ilman, että mitään tiettyä yhdistettä olisi etsitty.
Globaali ongelma
Tutkijoiden löytämistä yhdisteistä useimpia oli paitsi jätevedessä myös jätevedenpuhdistamon ylä-puolisessa jokivesinäytteessä. Olisi-
kin syytä selvittää, miten yhdisteet jokeen ovat joutuneet.
Puhdistetussa jätevedessä ja puh-distamon alapuolisessa vesistössä todettiin jo aikaisemmin olevan suuri joukko erilaisia lääke- ja tor-junta-aineita.
Aikaisemmissa tutkimuksissa puhdistetusta jätevedestä ja puh-distamon alapuolisesta vesistöstä on tunnistettu myös suuri joukko lääke- ja torjunta-aineita. Tämä osoittaa, että jätevedenpuhdis-tamo ei poista jätevedestä kaikkia orgaanisia yhdisteitä.
AlmaLabissa onkin parhaillaan meneillään tutkimus, jossa pyritään kehittämään prosesseja myös täl-laisten uusien ympäristökemikaa-lien puhdistamiseksi jätevedestä.
Monia yhdisteitä löytyy paikoin myös alueilta, joihin ei johdeta jäte-vesiä. Varsinkin palonestoaineiden kohdalla voidaan puhua globaalista leviämisestä.
Kirjoittaja on AlmaLabin laboratorio- päällikkö.
Anna
-Lea
Ran
tala
inen
Katiskan sisään asetetut passii-viset keräimet nappasivat vedestä talteen monenlaisia hai-tallisia aineita.
514/2014 KEMIA
lista on, että niiden lisäaineet sisäl-tävät esimerkiksi syöpävaarallisia tupakkajohdannaisia.
Nikotiinia useissa laitteissa on sen verran, että ne riittävät aiheut-tamaan tappavan nikotiinimyr-kytyksen joutuessaan lasten tai lemmikkien ulottuville. Britanni-asta tiedetään tapaus, jossa terrieri kuoli eläinlääkärin käsiin puraistu-aan rikki isännän sähkösavukkeen nikotiinipatruunan.
Sähkötupakasta elimistöön jou-tuva propyleeniglykoli on aine, jota ruiskutetaan lentokoneen sii-pien jäänestoon ja jota käytetään myös esimerkiksi auton jäähdytys-nesteessä. Lentokentällä aine kerä-tään talteen ongelmajätteenä, säh-kösavukkeessa sen tarkoituksena on antaa käyttäjän kurkkuun niin sanottu ”tupakkatuntuma”.
Muun muassa biodieselin sivu-tuotteena syntyvää glyserolia käy-tetään paitsi e-tupakassa myös esimerkiksi peräpuikoissa. Säh-kösavukkeiden polyetyleeniglyko-
Sähkötupakka on
Susi lampaan vaatteissa Sähkötupakkaa tarjotaan
avuksi tupakoinnin lopettamiseen. Se voi kuitenkin päinvastoin houkutella tupa-koimattomia nuoria oikeiden savukkeiden polttajiksi.
Hannu Vierola
Sähkötupakka on uusi tulokas tupakkamarkkinoilla, joilla sitä kaupataan tupakankorvikkeena ja apukeinona polttamisesta irti pää-semiseen.
Tuotteita markkinoidaan etenkin nuorille, joille tarjotaan vaihtoeh-toja karamellivärein koristelluista e-vesipiipuista yhtä houkutteleviin e-höyrykyniin.
Sähkötupakkaa imettäessä sen päässä syttyy punainen led-valo. Myynnissä on jopa laitteita, joissa on mikrofoni ja kaiutin, joten tuo-tetta voi käyttää älypuhelimen tapaan musiikin kuuntelemiseen.
Nuoren asiakaskunnan on pelätty ryhtyvän värikkäiden sähkösavuk-keiden myötä myös oikeiden tupa-koiden käyttäjiksi – kuten on käy-nytkin. Korealainen tutkimus paljasti, että sähkötupakoivat nuo-ret polttavat myös tavallista tupak-kaa muita enemmän.
Huonosti tutkittuja
Sähkötupakka on laite, joka sisäl-tää ladattavan akun, nestesäiliön sekä höyrystimen. Neste voi sisäl-tää myös nikotiinia, joka höyrys-tyy glyserolin tai propyleeniglyko-lin vesiliuoksessa. Palamisreaktiota ei synny, joten sähkötupakassa eit-tämättä on vähemmän terveydelle vaarallisia yhdisteitä kuin savuk-keessa.
Sähkötupakkatuotteet ovat kui-tenkin huonosti tutkittuja. Mahdol-
lia puolestaan hyödynnetään myös ulostuslääkkeissä.
Monia haitta-aineita
Sähkötupakasta joutuu keuhkoi-hin pieniä määriä haitallisia tupa-kan typpiyhdisteitä, TSNA-nitrosa-miineja. Vaikka laite ei pala, siinä on vähäisiä määriä haitallisia PAH-yhdisteitä.
Höyrystimestä irtoaa myös metalli- ja silikaattihiukkasia. Säh-kötupakan höyrystä on eristetty muun muassa karbonyylejä, tolu-eenia, kadmiumia, nikkeliä, lyijyä ja p-ksyleeniä.
Totta on, että sähkösavukkeet saattavat auttaa tupakoinnin lopet-tamisessa, kun tupakoija huomaa terveydentilansa kohentuvan häkä-kaasun jäädessä pois hengitysil-masta. Nikotiinin vieroitusoireita kuitenkin helpottavat tehokkaam-min apteekista saatavat tutkitut, lääkkeelliset nikotiinituotteet.
Kirjoittaja on erikoislääkäri ja Tyttöjen ja naisten tupakkatietokirjan tekijä.
Sähkösavukeko viaton tuote?
Useimpien asiantuntijoiden
mukaan ei.
Scan
stoc
kpho
to
52 4/2014KEMIA
TAPAHTUMIA
Ritva Romppanen
Tietokoneen ruudulla pyörii moni-mutkaisen näköinen proteiinimo-lekyyli, meneillään näkyy olevan molekyylimallinnus. Pöydällä lojuu 3D-laseja.
Toisessa laboratoriossa tehdään paralleelikemiaa. Kolmas on NMR-laboratorio, jossa pitää varoa, ettei-vät pankkikortit ja kännykkä vahin-goitu, sitten seuraavat kuuma- ja kylmälaboratorio.
Kaikki laboratoriot sijaitsevat Espoossa Orionin lääketehtaassa, jonka henkilökunta esitteli innos-tuneena työtään ja työmenetelmi-ään toukokuun alussa järjestetyn Komppa-päivän osallistujille.
Noin kuudenkymmenen hen-gen vierailijajoukon muodostivat valtakunnallisessa kemiakilpai-lussa hyvin menestyneet lukiolaiset ja heidän opettajansa eri puolilta maata. Lisäksi mukana oli tapah-tuman järjestäjien, Suomalaisten Kemistien Seuran ja Kemianteolli-suus ry:n, edustajia.
Uuden lääkeaineen kehittelypro-sessi on pitkä ja monimutkainen, vieraille kerrottiin.
Alussa mahdollisia lääkekandi-daatteja tiettyä sairautta vastaan on lukuisia, mutta vähitellen molekyy-lejä karsiutuu muun muassa haital-listen sivuvaikutusten takia pois. Yksittäisen lääkeaineen kehittämi-nen tuotteeksi asti voi kestää viiti-sentoista vuotta.
”Mielenkiintoinen esittely ja mukavan selkeästi järjestetty, vaikka esittelijöiden puheet välillä olivat-
Lääkkeen kehittäminenon pitkä prosessi
kin lukion kemian opiskelijoille aika hankalasti ymmärrettäviä”, sanoo Kajaanin lukion Severi Rissanen, jolle tutustuminen Orioniin ja sen toimintaan oli pitkän päivän parasta antia.
”Joka tapauksessa sain hyvän käsityksen työskentelystä lääketeh-taassa.”
Opettajan silmiin pisti etenkin kemianlaboratorioiden muuttumi-nen sitten omien opiskeluaikojen. Perinteinen lasitavara laboratori-oissa on vähentynyt, ja kemistin työ tuntuu pitkälti olevan analyysien tekoa erilaisilla laitteilla ja tulosten tulkintaa tietokoneen avustuksella.
Toki perinteistäkin kemiaa vielä harjoitetaan. Parissa laboratoriossa näkyi tislauskolvissa keiteltävän jotakin pystyjäähdyttimen alla.
Miltä maistuu umami?
Miten tehdään aistinvarainen ana-lyysi?
Vaikkapa näin: viidessä näyteas-tiassa on happaman, suolaisen, kar-vaan, makean ja umamin makuiset liuokset ja kuudennessa pelkkää vettä. Tehtävänä on tunnistaa kaikki maut.
Yllättävän vaikeaa!Analyysintekoa Komppa-päivän
osallistujat pääsivät kokeilemaan elintarviketurvallisuusvirasto Evi-rassa, jossa heille kerrottiin muun muassa ruuan turvallisuuden ja laa-dun valvonnasta. Yhdessä muiden viranomaistahojen kanssa Evira
tekee työtä meidän kaikkien tervey-temme hyväksi.
Tutustumiskierroksella selvisi, että myös Eviran laboratorioissa käytetään paljon erilaisia analyysi-laitteita, joilla voidaan määrittää esi-merkiksi raskasmetallien pitoisuuk-sia elintarvikkeissa.
Eviran jälkeen ohjelmassa seurasi käynti Helsingin kaupungin ja Hel-singin yliopiston yhteisessä troop-pisessa puutarhassa Gardeniassa. Lämpimässä ja kosteassa viihtyvät muun muassa erilaiset hedelmä-puut, lääke- ja maustekasvit, suuret bambut, karpit ja kilpikonnat.
”Minulle Gardenia oli päivän kohokohta. Eksoottisessa ympäris-tössä tuli mieleen paljon muistoja matkasta Brasiliaan”, kertoo Kajaa-nin lukion Teemu Hynynen.
”Lisäksi oli varsin piristävää, että päivän lopuksi oli vähän rennompi kohde, joka ei varsinaisesti liittynyt kemiaan, joten kemia ei täysin tullut korvista ulos.”
Kevään Komppa-päivillä tutustuttiin muun muassa lääkekehitykseen ja elintarvikkeiden turvallisuuden valvontaan.
”Mukavaa oli kuunnella ammattilaisten turinointia työstään.”
Hynynen kiittelee tapahtuman ohjelmaa kokonaisuudessaan.
”Mukavaa oli kuunnella myös kemian alan ammattilaisten turi-nointia työstään, vaikka kaikkien puheista ei aina ihan jyvälle päässyt-kään. Yleensä kemia on minulle täy-sin selvää, mutta yhtäkkiä en tajun-
534/2014 KEMIA
nutkaan kuin ehkä puolet siitä, mitä minulle sanottiin”, Hynynen ihmet-telee.
”Mutta olen varma, että tämän-kin sanaston opin ennen pitkää, jos alalle päätän suuntautua.”
Uusia näköaloja
Komppa-päivillä on vuosien var-rella vierailtu muun muassa Tullila-boratoriossa, Neste Oy:n Porvoon tehtailla, Valiossa, Tekniikan muse-ossa ja Helsingin yliopiston kemian laitoksessa Kumpulassa.
Kemianopettajille vuosittainen tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden nähdä nykyaikaisia laboratorioita ja laitteita, jollaisia koulussa ei ole. Tutustumisen jälkeen osaa parem-min kertoa opiskelijoillekin ke-
miasta mahdollisena tulevaisuuden ammattina.
Opettajan näkökulmasta parasta Komppa-päivissä on vierailukäyn-tien lisäksi kuitenkin se, että pääsee keskustelemaan muiden kemian-opettajien kanssa. Voi vertailla eri koulujen kurssitarjontaa, opetus-menetelmiä ja opetusjärjestelyjä. Myös omaan opetukseen saa aina uusia ideoita.
Lukiolaisille tapahtuma avaa usein kokonaan uusia näköaloja.
”Ennen esittelyjä en tiennyt kovin tarkkaan, miten kemiaa käytetään
Ritv
a Ro
mpp
anen
Komppa-päivä opetti paljon uutta siitä, mitä kaikkea kemian ammattilaiset tekevät työkseen, kiittelevät Kajaanin lukion opiskelijat Severi Rissanen (vas.) ja Teemu Hynynen.
työelämässä. Nyt asia selvisi aina-kin jonkin verran”, Severi Rissanen kuvailee.
”Päivästä jäi sellainen vaikutelma, että kemiaan liittyvä ammatti voi olla mielenkiintoinen ja oikein hyvä valinta.”
Teemu Hynynen on samoilla lin-joilla.
”Komppa-päivän jälkeen suhtau-tumiseni kemian alaan muuttui, ja kemia jatko-opiskelumahdollisuu-tena nousi ylöspäin pohdiskeluis-sani. Oli erittäin mukavaa nähdä, mitä alalla tehdään. Tämä oli ehkä päivän tärkein saanti.”
Kirjoittaja työskentelee kemianopettajana Kajaanin lukiossa. Hän osallistui Komppa-
päiville nyt viidennen [email protected]
”Jäi vaikutelma, että kemiaan liittyvä ammatti voi olla oikein hyvä valinta.”
54 4/2014KEMIA
TAPAHTUMIA
Marja Saarikko
Korkeaa laatua on pidetty Suomen menestystekijänä, mutta meillä olisi paljonkin parantamisen varaa. Tämän osoittaa ensi kertaa tehty kansainvälinen ASQ-laatuver-tailu, jossa kartoitettiin 22 maan tasoa. Suomi jäi monella osa-alu-eella sijoille 19–22. Vertailussa oli mukana 150 suomalaista organi-saatiota.
Laatukeskuksen koulutusjohtajan Elina Mäkisen mukaan vertailun tulos on huolestuttava.
”Suomalaisorganisaatiot eivät ole kovin innostuneita laadunhallin-nan ISO-standardeista”, pahoittelee Mäkinen, joka puhui aiheesta Finn-testing ry:n toukokuisessa seminaa-rissa Espoossa.
Mäkisen mukaan standardeja usein jopa vähätellään yritysten kahvipöytäkeskusteluissa. Työnte-
LAATU ONkilpailukyvyn a ja o
Finntesting ry:n kevätseminaarissa puhuttiin tulevaisuuden haasteista laadunvarmistuksessa.
kijöiden mielikuva oman organi-saation laadusta on korkea, joten välttämättä ei ymmärretä, mihin standardeja enää tarvittaisiin.
Laadun sertifiointi on kuitenkin muuttumassa. Kun laatukäytän-nöt vielä 10 vuotta sitten koskivat enemmän yksittäisten prosessien toimivuutta, nyt puhutaan kokonai-suuksien hallinnasta ja siitä, kuinka eri prosessit kytkeytyvät toisiinsa.
Mäkisen mukaan enää eivät myöskään riitä pelkästään yrityk-selle itselleen myönnetyt sertifi-kaatit, vaan myös alihankkijoiden sertifiointien on oltava kunnossa. Muussa tapauksessa yritys voi esi-merkiksi pudota pois tarjouskilpai-luista.
Laatu on yhä tärkeämpi osa kilpai-lukykyä, jota laadun heikentyminen voi kolhaista pahastikin. Laatujär-jestelmien kehittäminen kiinnostaa siksi laajalti. Yksi nouseva maa on
Mäkisen mukaan Kiina, jossa on lähdetty määrätietoisesti rakenta-maan toiminnan laatua.
Laadun keskeisiin tekijöihin kuu-luu nykyisin muun muassa turval-lisuus. Etenkin tietoturvaan kan-nattaa kiinnittää huomiota. Tietoa eivät urki pelkästään kilpailijat, vaan yritysten oma henkilöstö saat-taa vuotaa tietoa ulkopuolisille täy-sin huomaamattaan.
”Suurin uhka eivät enää ole hak-kerit vaan tavalliset työntekijät, jotka esimerkiksi hoitavat kadulla kovaäänisesti tärkeitä työpuhelu-jaan”, Mäkinen sanoo.
Opinnäytteet palkittiin
Finntesting-yhdistys jakoi seminaa-rissa 500 euron kannustuspalkinnot testaus- ja laboratorioalan vuoden 2013 parhaiden opinnäytetöiden tekijöille.
Bioanalyytikko Laura Ausmaa ammattikorkeakoulu Metropoliasta validoi lopputyössään neljä vieritut-kimuslaitetta yritykselle, joka järjes-tää liikkuvia terveyspalveluja. Työn ansiosta laboratoriotutkimusten tekeminen voitiin ottaa osaksi työ-kykyriskien arviointia.
Filosofian maisteri Jarno Har-tikainen Jyväskylän yliopistosta selvitti gradussaan mahdollisuuk-sia biopohjaisten pyrolyysiöljyjen kemialliseen karakterisointiin ja kehitti toimivan bioöljyn analyysi-käytännön. Kokonaisuus syntyi yli-opiston kemian laitoksen soveltavan kemian osaston ja UPM:n yhteis-työnä.
Kirjoittaja on vapaa [email protected]
Jarno Hartikainen ja Laura Ausmaa palkittiin Finntestingin seminaarissa vuoden 2013 parhaista testaus- ja laboratorioalan opinnäytetöistä.
Mar
jatta
Mäk
inen
554/2014 KEMIA
Naiset ja kemiaSarja kertoo merkittävistä naiskemisteistä, joiden uraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa.
Hertha Sponeroli kvanttikemian uranuurtaja
Saksalainen Hertha Sponer oli ensimmäisiä tutkijoita, joka ratkoi kemian ongelmia fysiikan keinoin.
Sisko Loikkanen
Kun natsit nousivat valtaan Sak-sassa vuonna 1933, Göttingenin yliopiston fysiikan apulaisprofessori Hertha Sponer joutui toivottomaan tilanteeseen.
Hänet kyllä katsottiin ”arjalai-seksi”, mutta hänen sukupuolensa oli natsihallinnon mukaan yliopis-tovirkaan sopimaton. Lisäksi hän oli tehnyt tutkimusta yhdessä juu-talaisen kollegansa, vuoden 1925 fysiikan nobelistin James Franckin kanssa, mikä oli riittävä syy potkui-hin.
Itä-Preussissa vuonna 1895 syn-tynyt Sponer oli ensimmäisiä teo-reettisesta fysiikasta väitelleitä nai-sia Saksassa. Hän oli myös saanut mainetta arvostetuissa tiedelehdissä julkaisemistaan spektroskopiatutki-muksista.
Työtä ei kuitenkaan enää löytynyt, joten hänen oli lähdettävä maasta. Pari vuotta kului Oslon yliopistossa, kunnes natsivainoja paenneita tut-kijoita tukenut Rockefeller-säätiö auttoi Sponerin Yhdysvaltoihin.
Sielläkään vastaanotto ei ollut paras mahdollinen. Vuoden 1923 fysiikan nobelisti Robert Millikan antoi Duken yliopistolle kielteisen lausunnon naistutkijan palkkaami-sesta, mutta opinahjo nimitti kuin nimittikin Sponerin ensimmäiseksi
naispuoliseksi fysiikanprofessorik-seen.
Professori sai käyttöönsä työti-lan tiedekunnan hiljaisesta pohja-kerroksesta, jonne hänen spektro-skooppinsa asennettiin tärinöiltä suojatusti. Jo Saksassa Sponer oli innostunut ratkomaan fysii-kan avulla kemiallisia ongelmia, ja Dukessa hänestä tuli yksi tieteiden-välisen tutkimuksen pioneereista, jota kiinnosti etenkin lähiultravio-lettialueen spektroskopia.
Kvanttikemia oli tuolloin nouseva tieteenala. Spektroskoopillaan Spo-ner todisti kokeellisesti kvanttime-kaniikan teoreettiset ennusteet. Hän julkaisi artikkeleita etenkin Journal of Chemical Physics -lehdessä, jossa hän työskenteli myös toimittajana, sekä Physical Chemistry -julkai-sussa.
Lisäksi Hertha Sponer kokosi aikansa spektroskooppisen tietä-myksen yksiin kansiin ja kirjoitti aiheesta kaksi teosta, taulukko-kirjan sekä katsauksen molekyy-lispektroskopian teoriaan ja tutki-mukseen.
Ystävien avioliitto
Yhdysvalloissa Sponer jatkoi yhteis-työtään vanhan ystävänsä ja esimie-hensä James Franckin kanssa, joka oli saapunut maahan jo vuonna 1933.
Franckin jäätyä leskeksi ystävyk-set solmivat vuonna 1946 aviolii-ton. Kun Sponer kuitenkin työsken-teli Pohjois-Carolinassa ja Franck omassa professorinvirassaan Chica-
gon yliopistossa, puolisot tapasivat toisiaan lähinnä yhteisillä matkoilla.
Atlantin yli Göttingeniin vuonna 1964 tehdyn matkan aikana 81-vuo-tias Franck yllättäen menehtyi. Spo-ner jäi 70-vuotiaana Duken emeri-taprofessoriksi. Loppuelämänsä hän vietti vanhassa kotimaassaan suku-laistensa luona.
Hertha Sponer kuoli 73-vuotiaana vuonna 1968, mutta hänen muis-tonsa elää. Saksan fysiikan seura myöntää vuosittain lahjakkaalle naisopiskelijalle Sponerin nimeä kantavan palkinnon. Duken yliopis-tossa järjestetään hänelle omistettua luentosarjaa, jonka esitelmöitsijöinä ovat arvostetut naistutkijat.
Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja.
Natsit ajoivat Hertha Sponerin maan-pakoon, sillä hänen sukupuolensa oli yliopistovirkaan sopimaton.
56 4/2014KEMIA
ULKOMAILTA
Blondius on pienestä kiinni, paljas-taa Stanfordin yliopiston tuore tut-kimus.
Tutkimuksen mukaan hiustenvä-rin määrää yksi ainoa signaalimo-lekyylin muutos ihmisen kromo-somissa 12.
Muunnos säätelee KITLG-nimistä proteiinia koodaavan geenin ilmen-tymistä. Kun yleisempi adeniini-nukleotidi vaihtuu guaniiniin, lop-putuloksena on brunetin sijaan vaaleaverikkö.
”Hiustenväriin vaikuttava tekijä on sananmukaisesti hiuksenhieno”, sanoo tutkimusta johtanut profes-sori, kehitysbiologi David Kingsley.
Kingsley ryhmineen ryhtyi sel-vittämään hiustenvärin määräyty-mistä saadakseen lisätietoa ihmisen geneettisten ominaisuuksien muo-vautumisesta ylipäätään. Perimän-laajuisten tutkimusten ansiosta tut-kijoilla oli jo ennestään vihiä siitä, miltä säätelyalueelta vaikuttavat geenit saattaisivat löytyä.
Nukleotidivaihdoksen merkityk-
sen tutkijat todistivat eläinkokeiden avulla. Kun ruskeaturkkisiin labora-toriohiiriin siirrettiin yhden emäk-sen osalta muunneltu geeni, niiden karva kalpeni aiempaa selvästi vaa-leammaksi.
Muutos ei tutkijoiden mukaan ollut aivan yhtä dramaattinen kuin Norma Jeane Bakerin metamor-foosi Marilyn Monroeksi, ”mutta iso joka tapauksessa”.
Mielenkiintoinen havainto oli, että KITLG-geenin toiminta muut-tuu vain hitusen eli noin 20 prosen-tin verran, mutta sanelee siitä huo-limatta koko värinmuodostuksen.
Vaaleahiuksisuutta aiheuttava geenimuunnos ei vaikuta mihin-kään muuhun ominaisuuteen tai persoonallisuuden piirteeseen, kuten esimerkiksi älykkyyteen, pro-fessori Kingsley korostaa.
Nature Genetics -lehdessä julkais-tusta tutkimuksesta kirjoitti Science Daily.
Päivi Ikonen
Eteläisen Euroopan voimakkaiden sateiden syynä ovat tropiikissa sat-tuneet tulivuorenpurkaukset.
Näin sanovat sveitsiläiset tutkijat, jotka kertoivat tutkimustuloksis-taan Der Spiegel -lehdelle.
Ennestään on tiedetty, että suur-ten purkausten synnyttämät, maa-pallon yläilmakehässä leijuvat tuh-kahiukkaset viilentävät maailman ilmastoa jopa vuosien ajan.
Kun sveitsiläisryhmä analysoi tulivuortenpurkausten ja ilmaston historiaa 400 viime vuoden ajalta, se havaitsi, että viilenemisellä on myös muita vaikutuksia.
Yksi molekyylitekee blondin
Tropiikin tulivuoretovat sateentekijöitä
Loma Roomassa voi näyttää myös
tällaiselta.
Ilmiö saa Afrikan ja Aasian kesä-monsuunit heikkenemään, mikä aiheuttaa tropiikissa kuivuutta ja ajaa Atlantin matalapaineet Euroo-pan eteläosien ylle. Siellä seurauk-sena on kovia sateita ja kylmä kesä.
”Tutkimus osoittaa jälleen ker-
Scan
stoc
kpho
to
Hiustesi väri kertoo tutkijalle saman tien, millaista geeniä kannat 12. kro-mosomissasi – paitsi jos blondiutesi on peräisin kampaajan käsittelystä.
ran, että kaukana toisistaan sijaitse-vat alueet voivat vaikuttaa toistensa ilmastoon”, sanoo Bernin yliopiston tutkija Stefan Brönnimann.
Pekka T. Heikura
Scan
stoc
kpho
to
574/2014 KEMIA
Ison-Britannian Manchesterissa kehitetään uuden sukupolven superkondomeja, joiden materiaa-lina on grafeenin ja lateksin sekoi-tus.
”Kolmannen vuosituhannen kon-domeista” on määrä tulla Manches-terin yliopiston yhteyteen nousevan Britannian kansallisen grafeeni-ins-tituutin ensimmäinen valmis kulut-tajatuote.
Grafeenin ansiosta uutuuskondo-mit ovat aiempia paljon kestäväm-piä mutta samalla myös ennätyksel-lisen ohuita, tutkijat sanovat.
Grafeeni on maailman vahvin materiaali, yhden atomikerrok-sen paksuinen hiilen muoto, jonka keksivät manchesterilaiset huippu-
Immuunikatotaudin eli hivin hoitoon tarkoitettujen lääkkei-den markkinoiden arvo kasvaa lähivuosina vain vähän, kertoo GBI-tutkimusinstituutti.
Syynä hitaaseen kasvuun on se, että useiden avainasemassa olevien tuotteiden patentit ovat umpeutumassa, ja myyn-tiin tulee halvempia kopio-lääkkeitä.
Hiv-lääkkeiden markkinat olivat vuonna 2012 noin 14,3 miljardia Yhdysvaltain dol-laria. Vuoteen 2019 men-nessä markkinoiden koon arvioidaan nousevan 16,3 miljardiin dollariin eli vajaaseen 12 miljardiin euroon.
Ympäristöjärjestö Greenpeace on nostanut punaisen kortin jalka-pallon MM-kisatuotteille jo ennen Brasiliassa 12. kesäkuuta starttaa-van suurtapahtuman avajaisia.
Syynä ulosajoon on se, että kol-men jättiyhtiön eli Adidaksen, Niken ja Puman valmistamat jalka-pallovarusteet sisältävät vaarallisia kemikaaleja. Asian paljasti Saksan
Scan
stoc
kpho
to
Grafeeni taipuunyt kondomiksi
Grafeenin ansiosta tulevaisuuden hellistä hetkistä saadaan entistä nau-tinnollisempia, lupaavat manchesteri-laistutkijat.
Patenttien umpeutumineniskee hiv-lääkkeisiin
Jalkapallon MM-kisatGreenpeace näyttääpunaista korttia
Brasilian MM-kisojen virallista palloa potkitaan
päähän ennen kuin kisat ovat vielä päässeet
vauhtiinkaan.
tutkijat Andre Geim ja Konstantin Novoselov vuonna 2004. Kaksikko pokkasi löydöstään vuoden 2010 fysiikan Nobelin.
Bill ja Melinda Gatesin säätiö on myöntänyt kondomiprojektiin 100 000 dollarin tutkimusrahoi-
tuksen. Hankkeesta kertoi muun muassa BBC.
Pekka T. Heikura
Greenpeacen teettämä tutkimus.Järjestö tutkitutti yhteensä 33
tuotetta, joiden joukossa oli muun muassa jalkapallokenkiä, maalivah-din hanskoja sekä kisojen virallinen Brazuca-pallo.
Riippumattomat laboratoriot löysivät kaikkien kolmen yrityk-sen tuotteista esimerkiksi perfluo-rattuja yhdisteitä (PFC), nonyylife-nolietoksylaatteja (NPE), ftalaatteja sekä dimetyylifumaraattia (DMF).
Adidaksen kuuluisista Preda-tor-tossuista havaittiin erittäin
korkeita PFC-pitoisuuk-sia, jotka ylittivät yhtiön
itsensä asettaman turva-rajan 14-kertaisesti.
Jotkin löydetyistä yhdisteistä voivat olla syöpä- tai lisään-tymisvaarallisia tai hormonihäirikköjä, Greenpeace varoittaa.
Tuotteista kemikaalit voivat päätyä ympäris-
töön ja ravintoketjuun.
Päivi Ikonen
KEEMIKKO
OLET NYT astumassa ulos uudenlai-seen maailmaan. Kun koululaisen elä-mässä oikeutta jakoi rehtori, ja luon-nonlait saatiin toimimaan kertoimilla tai tilastotieteen avulla, niin huomenna kaikki on toisin.
Oikeutta saa sattumanvaraisesti, ja lait tulkitaan kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Aikuisen oikeassa elämässä geometria joustaa. Neliö on ympyrä, jos tuleva esimiehesi niin päättää.
Lakin saatuasi haluat itsellesi amma-tin. Opiskelupaikan hankkimiseen saattaa kulua vuosia, jotka vietät ham-purilaisia kääntäen tai marketin hevi-miehenä/naisena.
Erilaisten harharetkien jälkeen löy-dät lopulta itsellesi vähiten epäsopivan tieteenalan. Hyvin äkkiä opit sen, että tietoa jaetaan luentosalien sijaan kup-piloissa. Verkostut vauhdilla ja etenet joutuisasti, paitsi jos kompastut opiske-lijaelämän karikoihin tai kiltahuoneen kynnykseen.
OPISKELIJAN urakehityksen no-peudella on kuitenkin rajansa, sillä opettajien taso laskee opintojen pituu-den mukaan.
Opinpolullaan pidemmälle päässyt törmää vain Nobel-komitean puheluita odottaviin keski-ikäisiin ihmelapsiin. Kansainvälistä tunnustusta janoavat tieteilijät näkevät opiskelijat orjatyö-voimana. Liian innokkaat tai älykkäät
oppipojat löytävät oitis itsensä pese-mästä koeputkia.
Joskus iloinen opiskelijaelämä joka tapauksessa loppuu. Päätepisteessä saat tutkinnon, Kelan päätöksen tuen lopettamisesta tai koulun kirjeen, jonka mukaan nyt riittää.
Kädessäsi oleva tutkintopaperi on arpalippu työpaikkaan. Mikään työ ei
vastaa koulutustasi, paitsi jos jäät yli-opistouralle simputtamaan jälkeesi tulevia.
Mikään työ ei myöskään ole pysyvää. Vaihdat sorvia ainakin tusinan kertaa ennen kuin Sinut nelikymppisenä todetaan liian vanhaksi mihinkään.
AIKUISEKSI ehdittyäsi perustat parisuhteen. Todennäköisyys avio-liittosi hajoamiseen on 40 prosenttia. Avoliittosi karahtaa karille vielä var-memmin.
Jos hankit lapsia, hoidat heitä 20 pro-sentin todennäköisyydellä yksinhuol-tajana, joka on 25 prosentin todennä-köisyydellä köyhä.
Hyvä ylioppilas! Katso nyt peiliin ja ota kännykälläsi kunnon kokovartalo-
selfie. Se kannattaa säilyttää muistona, sillä mikään ei ole niin katoavaista kuin ulkonäkö.
Aikuisiän metamorfoosi tuo Sinulle ylipainoa 66 prosentin todennäköi-syydellä, jos olet mies. Naisenakin saat vyötäröllesi ylimääräisiä renkaita 46-prosenttisen varmasti.
Jos olet mies, Sinusta tulee 20 pro-sentin todennäköisyydellä alkoholisti. Kauniimmalla sukupuolella alkoholi-soituminen on helpompaa, sillä siihen riittävät pienemmät annokset. Jos koh-talo korjaa kohdallasi satoa jo keski-iässä, kuolinsyysi on luultavasti viina.
EPÄONNISTUT siis elämässäsi 146 prosentin todennäköisyydellä. Oikeasti tilanne on vielä huonompi, minkä Sipe-ria kyllä opettaa.
Älä kuitenkaan murehdi tulevaa vielä, sillä nyt on Sinun päiväsi. Tänään voit tuijottaa omaan napaasi. Myöhem-min se ei enää koskaan ole litteä vaan pyöreä, kuten jo Kopernikus totesi.
Ota lasi skumppaa, sillä myöhemmin sen estävät kohoavat maksa-arvosi ja nalkuttava työterveyslääkärisi. Nauti ja muista, että elämästä ei kannata ottaa improbaturia.
KeemikkoEmeritusylioppilas
Arvoisa ylioppilas!
”Neliö on ympyrä, jos tuleva esimiehesi
niin päättää.”
4/2014KEMIA58
Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa
maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen,
jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.
594/2014 KEMIA
HENKILÖUUTISIA
Professori Markku Leskelä on saa-nut Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2014 kunniapalkinnon. Pal-kinnon arvo on 15 000 euroa. Aka-temia myöntää vuosittaisen palkin-non menestyneelle, kansainvälistä huomiota saavuttaneelle tutkijalle.
Vuonna 1950 syntynyt Markku Leskelä on toiminut epäorgaanisen kemian professorina Helsingin yli-opistossa vuodesta 1990 lähtien. Sitä ennen hän työskenteli apulaispro-fessorina Oulun yliopistossa vuodet 1979–1986 ja vuodesta 1986 profes-sorina Turun yliopistossa. Vieraile-vana professorina hän on toiminut Utrechtin ja Floridan yliopistoissa sekä Pierre & Marie Curie -yliopis-tossa.
Viime vuosina Leskelä on tutki-jana keskittynyt nanomateriaaleihin ja erityisesti niiden valmistamiseen. Hänen julkaisuluettelonsa sisältää yli 600 referoitua artikkelia. Leske-lällä on myös useita patentteja.
Markku Leskelä on saanut aiemmin muun muassa Mag-nus Ehrnroothin palkinnon sekä Informaatiotieteiden instituutin kansainvälisen ISI Highly Cited Author -palkinnon. Vuonna 2012
Suomen Akatemia on myöntänyt rahoituksen 16:lle biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen tohto-rille. Uusien tutkijatohtoreiden rahoituskausi alkaa syyskuussa 2014.
Kolmivuotisen rahoituksen saivat Fang Cheng Åbo Akade-mista, Peter Gollan Turun yli-opistosta, Swanne Gordon ja Ilkka Kronholm Jyväskylän yli-opistosta, Suvi Huttunen ja Veera Norros Suomen ympäristökes-kuksesta, Helena Jäntti Itä-Suo-
men yliopistosta, Liisa Kulmala, Johanna Leppälä, Ilya Nevzorov, Elina Peltomaa ja Maija Pietilä Helsingin yliopistosta, Michael Lienemann VTT:stä, Veli-Matti Pakanen ja Salla Ruskamo Oulun yliopistosta sekä Laura Vesala Tampereen yliopistosta.
Tutkijatohtoreiden rahoituk-sen tavoitteena on mahdollistaa lupaavimpien, äskettäin tohtorin-tutkinnon suorittaneiden tutkijoi-den pätevöityminen ammattitut-kijoiksi.
Tutkijatohtorit saivatakatemiarahoitusta
Tiedeakatemia palkitsiprofessori Markku Leskelän
Lind
aTam
mis
to
hän vastaanotti American Vacuum Societyn jakaman ALD-palkinnon, joka myönnettiin ohutkalvojen kehitystyöstä.
Leskelä on ollut vuodesta 1991 Tiedeakatemian jäsen ja toiminut myös sen kemian ryhmän puheen-johtajana.
Markku Leskelä tunnetaan eten-kin ohutkalvo- ja nanomateriaali-tutkimuksistaan.
Eva-Mari Aro tutkii kasvien foto-
synteesikoneis-ton valjastamista
puhtaan energian tuottajaksi.
Eva-Mari Aro akatemian johtoon
Markku Leskelä palkittiin Tie-deakatemian vuosikokouksessa, jossa nimitettiin akatemialle myös uusi hallitus.
Akatemian uudeksi esimieheksi valittiin Turun yliopiston moleku-laarisen kasvibiologian professori Eva-Mari Aro.
Hallituksen vuosijäseneksi valit-tiin muun muassa Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun polymeeriteknologian professori, akatemiaprofessori Jukka Seppälä.
60 4/2014KEMIA
HENKILÖUUTISIA
jatkuu sivulla 62
VÄITÖKSIÄAalto-yliopistoDI Susanna Kuitusen väitöskirja Phase and reactions equilibria in the modelling of hot water extrac-tion, pulping and bleaching tar-kastettiin 9.5.2014. Vastaväittäjä-nä toimi prof. Tapio Salmi (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Ville Alopaeus.
M.Sc. Gianmario Scottin väitöskirja Micro fuel cell fabri-cation technologies tarkastettiin 9.5.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Chang-Jin Kim (Kaliforni-an yliopisto, Yhdysvallat) ja kus-toksena prof. Sami Franssila.
DI Syed Ghufran Hashmin väitöskirja Towards metal free counter electrodes for dye sen-sitized solar cells tarkastettiin 16.5.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Tingli Ma (Kyushun tekno-logiainstituutti, Japani) ja kus-toksena prof. Peter Lund.
DI Hannu Johdon väitöskirja Phase equilibria of selected sulfide impurity systems at elevated tem-peratures tarkastettiin 16.5.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Yong-xiang Yang (Delftin teknillinen yliopisto, Alankomaat) ja kustok-sena prof. Pekka Taskinen.
DI Erika Winquistin väitös-kirja The potential of lignino-lytic fungi in bioremediation of contaminated soils tarkastettiin 16.5.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Spiros Agathos (Louvainin katolinen yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Heikki Ojamo.
DI Riina Ritasalon väitöskir-ja Properties of Pulsed Electric Current Sintered Copper and Copper Composites tarkastettiin 23.5.2014. Vastaväittäjänä toimi tohtori Janis Grabis (Riian teknil-linen yliopisto, Latvia) ja kustok-sena prof. Simo-Pekka Hannula.
DI Anne Kallioisen väitöskir-ja Development of pretreatment technology and enzymatic hydro-lysis for biorefineries tarkastettiin 28.5.2014. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Guido Zacchi (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Heikki Ojamo.
M.Eng. Evangelos Sklavou-nosin väitöskirja Conditioning of SO2-ethanol-water (SEW) spent liquor from lignocellulosics for ABE fermentation to biofuels and chemicals tarkastettiin 30.5.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Rai-mo Alén (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Adriaan van Heiningen.
DI Nikolaos Pahimanolisin väitöskirja Functionalization of dextran, xylan and nanofibrillat-ed cellulose using click-chemistry in aqueous media tarkastettiin 3.6.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Thomas Heinze (Jenan yli-
opisto, Saksa) ja kustoksena prof. Jukka Seppälä.
Helsingin yliopistoFM Niko Granqvistin väitöskirja Biomimetic Interfaces for Surface Sensitive Drug Discovery Tech-niques tarkastettiin 8.5.2014. Vastaväittäjänä toimi TkT Lasse Murtomäki (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Marjo Ylipert-tula.
M.Sc. Oxana Denisovan väitöskirja Influenza virus-host interactions and their modulation by small molecules tarkastettiin 9.5.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Stephan Ludwig (Münste-rin yliopisto, Saksa) ja kustokse-na prof. Mikael Skurnik.
FM Merja Joensuun väitöskir-ja Determinants of Endoplasmic Reticulum Structure and Dynam-ics tarkastettiin 9.5.2014. Vas-taväittäjänä toimi dos. Marko Kaksonen (Euroopan molekyy-libiologian laboratorio, Saksa) ja kustoksena prof. Kari Keinänen.
FM Ville Loukosen väitöskir-ja Sulfuric acid and amines in at-mospheric clustering—first-prin-ciples investigations tarkastettiin 9.5.2014. Vastaväittäjänä toimi tohtori Shawn Kathmann (Paci-fic Northwest National Labora-tory, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Hanna Vehkamäki.
FM Anne Raatikainen-Ahok-kaan väitöskirja Cell fates in nephrogenesis and spermatoge-nesis tarkastettiin 9.5.2014. Vas-taväittäjänä toimi prof. Seppo Vainio (Oulun yliopisto) ja kus-toksena prof. Juha Voipio.
M.Sc. Xiaoyu Sunin väitöskir-ja Double-stranded RNA Bacte-riophage phi6—Self-assembly and Maturation of the Procapsid tar-kastettiin 9.5.2014. Vastaväittäjä-nä toimi prof. Paul Gottlieb (New Yorkin City College, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Benita Wes-terlund-Wikström.
M.Sc. Priit Tammeorgin väi-töskirja Softwood biochar as a soil amendment material for boreal agriculture tarkastettiin 9.5.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Bru-no Glaser (Halle-Wittenbergin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Juha Helenius.
FL Pertti Vastamäen väitös-kirja Development of Continu-ous Two-Dimensional Thermal Field-Flow Fractionation for Polymers—Academic Disserta-tion tarkastettiin 9.5.2014. Vas-taväittäjänä toimi apul.prof. Ca-tia Contado (Ferraran yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Marja-Liisa Riekkola.
FM Tarja Sundellin väitöskir-ja The past hidden in our genes—Combining archaeological and genetic methodology: Prehistoric population bottlenecks in Finland
tarkastettiin 10.5.2014. Vastaväit-täjänä toimi tutkija Volker Heyd (Bristolin yliopisto, Iso-Britan-nia) ja kustoksena prof. Mika Lavento.
FM Heidi Holmroosin väitöskirja Nutrient dynamics in eutrophic lakes—Effects of resus-pension, macrophytes and oxygen tarkastettiin 16.5.2014. Vastaväit-täjänä toimi tutk.prof. Peeter Nõ-ges (Viron biotieteiden yliopisto) ja kustoksena prof. Hannu Leh-tonen.
LL Leena Juurisen väitöskirja Insulin therapy in type 2 diabetes —Initiation, impact on liver fat, role of combination therapy with glitazones or glindes tarkastettiin 16.5.2014. Vastaväittäjänä toimi dos. Kirsi Virtanen (Turun yli-opisto) ja kustoksena prof. Han-nele Yki-Järvinen.
FM Heli Suilan väitöskirja Glycobiological insights in charac-terization and targeting of umbili-cal cord blood derived stem cells tarkastettiin 16.5.2014. Vastaväit-täjänä toimi dos. Katriina Aalto-Setälä (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Kari Keinänen.
M.Sc. Alexandra Gylfen väi-töskirja New insights into the genetic basis of colorectal cancer tarkastettiin 23.5.2014. Vasta-väittäjänä toimi prof. Nickolas Papadopoulos (Johns Hopkinsin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustok-sena prof. Tom Böhling.
FM Päivi Kankkusen väitös-kirja Activation of the inflam-masome by (1,3)-β-glucans and trichothecene mycotoxins in hu-man macrophages tarkastettiin 23.5.2014. Vastaväittäjänä toimi dos. Arno Hänninen (Turun yli-opisto) ja kustoksena prof. Sep-po Meri.
Itä-Suomen yliopistoFM Mika Ihalaisen väitöskirja Fragmentation of bounce of nano-size agglomerates by inertial im-paction tarkastettiin 25.4.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Wolf-gang Koch (Fraunhofer-insti-tuutti, Saksa) ja kustoksena prof. Jorma Jokiniemi.
TtM Jenni Lapin väitöskirja Effects of wholegrain foods and grain fibre in intestinal tract in relation to glucose metabolism: With an emphasis on wheat and rye bread effects tarkastettiin 9.5.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Riitta Korpela (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Kaisa Poutanen.
FM Antti-Ilari Partasen väi-töskirja Modelling Solar Geoen-gineering via Aerosol Injections tarkastettiin 23.5.2014. Vasta-väittäjänä toimi apul.prof. Anni-ca Ekman (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena tutk.prof. Hannele Korhonen (Ilmatieteen
laitos).
Jyväskylän yliopistoM.Sc. Ritika Sethin väitöskir-ja Inter-domain interactions in filamins tarkastettiin 9.5.2014. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Fumihiko Nakamura (CTCS-tutkimuskeskus, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Jari Ylänne.
FM Olli Herrasen väitöskir-ja Experimental Characteriza-tion of Electronic, Structural and Optical Properties of Individual Carbon Nanotubes tarkastettiin 16.5.2014. Vastaväittäjänä toimi dos. Krister Svensson (Karlstadin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Markus Ahlskog.
FM Jonna Nykyn väitöskirja Virus–cell interactions as a path-ological mechanism of parvovirus infection tarkastettiin 16.5.2014. Vastaväittäjänä toimi dos. Maria Söderlund-Venermo (Helsin-gin yliopisto) ja kustoksena dos. Leona Gilbert.
FM Suvi Bayrin väitöskir-ja Biogas production from meat and pulp and paper industry by-products tarkastettiin 23.5.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Jaak-ko Puhakka (Tampereen teknilli-nen yliopisto) ja kustoksena prof. Jussi Kukkonen.
Lappeenrannan teknillinen yliopistoDI Teemu Kinnarisen väitöskir-ja Pressure filtration characteris-tics of enzymatically hydrolyzed biomass suspensions tarkastettiin 25.4.2014. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Morten Lykkegaard Christensen (Aalborgin yliopis-to, Tanska) ja kustoksena prof. Antti Häkkinen.
Oulun yliopistoFM Riikka Syrjäsen väitöskirja TIM family molecules in hema-topoiesis tarkastettiin 9.5.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Jukka Pelkonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Olli Vainio.
Tiet. kand. Vera Egorovan väitöskirja Mechanisms of dif-ferentiation operating at magma chamber margins: insights from marginal reversals in mafic lay-ered intrusions and sills tarkastet-tiin 23.5.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Tapani Rämö (Hel-singin yliopisto) ja kustoksena prof. Eero Hanski.
DI Jani Peräntien väitöskirja Electric-field-induced dielectric and caloric effects in relaxor fer-roelectrics tarkastettiin 23.5.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Ah-mad Safari (Rutgersin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Heli Jantunen.
M.Sc. Renata Prunskaite-Hyyryläisen väitöskirja Role of Wnt4 signaling in mammalian sex
61KEMIA4/2014
Akatemiaprofessori Kari Ali-talo Helsingin yliopistosta on saanut ensimmäisenä suo-malaisena Hollannin kunin-kaallisen tiedeakatemian jakaman Heineken-palkin-non. Palkinnon suuruus on 200 000 dollaria.
Heineken-palkinto myön-netään tunnustuksena uraa-uurtavasta tutkimuksesta ja merkittävistä tieteellisistä saavutuksista lääketieteen alalla.
Kari Alitalo johtaa Hel-singin yliopiston translatio-naalisen syöpäbiologian tut-kimusohjelmaa ja Suomen
Mikkelissä järjestetyn Tiede-päivän yhteydessä.
Tieteenkesyttäjä-palkinto myönnetään henkilölle tai henkilöille, jotka ovat ansiokkaasti tuoneet tiedettä julki helposti ymmärrettä-vässä muodossa.
Mika Sillanpään tutkimus keskittyy veden puhdistuk-seen. Hän kehittää edullisia menetelmiä ja käytännön ratkaisuja vesiongelmiin maailmanlaajuisesti. Sillan-pään erityisansiona pide-tään LUT Savo Sustainable Technologies -laboratorion nostamista kansainväliselle tasolle. Laboratorio tekee yhteistyötä yli 80 partnerin kanssa kuudella mantereella.
Sillanpää jakaa asiantun-temustaan muun muassa opettamalla kemiaa ja ympä-ristötekniikkaa alan opiskeli-joille. Hän on myös kansain-välisesti kysytty puhuja ja vesialan konsultti.
Tieteenkesyttäjäpalkinnon saajan nimeää Helsingin yli-opiston rehtori Jukka Kola.
Akatemiatutkija, solubiologi Maria Vartiainen on saanut L’Oréal Finland Oy:n ja Suo-men Unescon myöntämän 15 000 euron For Women in Science 2014 -apurahan.
Palkinnon perusteena on Vartiaisen uraauurtava solu-tutkimustyö. Hän on pys-tyttänyt oman ainutlaatui-sen tutkimuslinjansa, jonka tavoitteena on selvittää, kuinka aktiini toimii tumassa geeniekspression säätelyssä.
Maria Vartiainen on joh-tanut omaa tutkimusryhmää Helsingin yliopiston Biotek-
Maria Vartiainen saiL’Orealin apurahan
Palkitsijat kiit-tivät Maria Var-
tiaista erittäin innovatiivisesta
tutkimusotteesta.
Professori Mika Sillanpääon Tieteenkesyttäjä
Mika Sillanpää on tiedevies-tijä, joka tunnetaan paitsi tieteellisistä artikkeleistaan myös lehtikirjoituksistaan ja muista esiintymisistään.
Teem
u Le
inon
en
Professori Kari Alatalosai Heineken-palkinnon
Kari Alitalo on yksi maailman siteeratuimmista syöpä- ja molekyylibiologian tutki-joista.
Hel
sing
in y
liopi
sto
Algol Chemicals OyMyyntipäälliköksi on nimitetty agronomi Wendla Leino ja han-kintapäälliköksi Mia Munkki-Nyberg.
Kemianteollisuus ryTkT Maija Pohjakallio on ni-mitetty asiamieheksi. Hänen vastuualueenaan ovat biotalous, cleantech ja ympäristökysymyk-set sekä kierrätykseen, kestä-vyyskriteereihin ja innovaatioi-hin liittyvät asiat. Pohjakallio on aiemmin työskennellyt Kemian-teollisuuden biotalousasiantun-tijana yrityksensä kautta.
Kemira OyjOil&Mining-segmentin ja Americas-alueen johtajaksi sekä Kemiran johtoryhmän jä-seneksi on nimitetty M.Sc. (Pet-roleum Engineering) Tarjei Jo-hansen. Hän siirtyi Kemiraan Schlumbergeriltä, jossa hän johti Pohjois-Amerikan Offsho-re, Drilling and Measurement -segmenttiä.
NIMITYKSIÄ
Louis-Jeantet-palkinto, Anders Jahren palkinto sekä A. I. Virtanen -palkinto.
Akatemian translationaa-lisen syöpäbiologian huip-puyksikköä. Hän on myös Wihurin tutkimuslaitoksen johtaja.
Alitalo tutkii erityisesti veri- ja imusuonten kas-vutekijöitä päämääränään kehittää uusia hoitoja paitsi syöpään myös sydän- ja veri-suonisairauksiin. Hänen tut-kimuksensa syövän syntyyn ja leviämiseen liittyvistä molekyylitason mekanis-meista on johtanut useisiin tieteellisiin läpimurtoihin.
Kari Alitalolle on aiemmin myönnetty muun muassa
Vuoden 2014 Tieteenkesyt-täjäksi on valittu professori Mika Sillanpää Lappeen-rannan teknillisestä yliopis-tosta (LUT). Palkinto jaettiin
niikan instituutissa vuodesta 2007. Sitä ennen hän työs-kenteli post doc -tutkijana Lontoossa Ison-Britannian syöväntutkimuslaitoksessa professori Richard Teisma-nin ryhmässä.
Vartiainen on aiemmin saanut muun muassa Euroo-pan tiedeneuvoston viisivuo-tisen nuoren tutkijan apura-han.
For Women in Science -apurahalla tuetaan biotietei-den alalla toimivia korkein-taan 40-vuotiaita naistutki-joita.
62 4/2014KEMIA
TULEVIA TAPAHTUMIA
Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: [email protected].
SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT
18th ISSRT World CongressHelsinki 12.–15.6.2014www.isrrt2014.fiEUROMIT 2014Tampere 15.–19.6.2014www.euromit2014.org28th International Conference onSurface Modification TechnologiesTampere 16.–18.6.2014www.tut.fi/en/international-confe-rence-on-surface-modification-technologies12th ECRICE ConferenceJyväskylä 6.–11.7.2014www.jyu.fi/kemia/en/research/ecrice201411th European Symposium on Thermal Analysis and CalorimetryEspoo 17.–21.8.2014www.estac11.fiTurvallisuus 2014Tekniikka 2014Jyväskylä 3.–5.9.2014www.jklpaviljonki.fiAlihankintaTampere 16.–18.9.2014www.alihankinta.fiKokkola Material WeekKokkola 23.–26.9.2014www.materialweek.fiEnviroExpoHelsinki 1.–3.10.2014www.messukeskus.comNordicPack 2014Tampere 8.–10.10.2014www.nordicpackexpo.fi
NordicFood 2014Tampere 8.–10.10.2014www.nordicfoodexpo.fiISSE 2014Helsinki 11.–12.10.2014www.helsinki.fi/luma/isse/2014Eurosafety 2014Tampere 5.–7.11.2014www.eurosafety.fiLahden tiedepäiväLahti 11.11.2014www.lahdenyliopistokampus.fiMuovi Plastics 2014Lahti 12.–14.11.2014www.lahdenmessut.fi/muovi2014Empack 2014Helsinki 19.–20.11.2014www.easyfairs.com/fiMuovi 2014Helsinki 19.–20.11.2014www.easyfairs.com/fiFinn-Materia 2014Jyväskylä 19.–20.11.2014www.jklpaviljonki.fiTieteen päivätHelsinki 7.–11.1.2015www.tieteenpaivat.fi ChemBio FinlandHelsinki 18.–19.3.2015www.chembiofinland.fiTeolliset palvelutTampere 25.–26.3.2015www.expomark.fiNBC 2015 SymposiumHelsinki 18.–21.5.2015www.nbsec.fi
MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Worldlab 2014Istanbul, Turkki 22.–27.6.2014www.istanbul2014.org18th International Symposium on Bioluminescence and ChemiluminescenceUppsala, Ruotsi 23.–28.6.2014www.conference.slu.se/isbc2014Modern Physical Chemistry 2014Harkova, Ukraina 26.–30.6.2014www.iupac.orgEuchem Conference on Organic Free RadicalsPraha, Tšekki 29.6.–4.7.2014www.uochb.cz/web/structure/ 1259.htmlEuchem Conference on Molten Salts and Ionic LiquidsTallinna, Viro 6.–10.7.2014http://euchem2014.ttu.ee11th International Conference on Solid State ChemistryTrencianske Teplice, Slovakia 6.–11.7.2014www.ssc2014.sav.sk23rd International Conference on Chemistry EducationToronto, Kanada 13.–18.7.2014www.icce2014.org25th Iupac Symposium on PhotochemistryBordeaux, Ranska 13.–18.7.2014www.photoiupac2014.fr26th International Conference on Organometallic ChemistrySapporo, Japani 13.–18.7.2014www.ec-pro.co.jp/icomc201416th International Symposium on Solubility Phenomena and Related Equilibrium ProcessesKarlsruhe, Saksa 21.–25.7.2014https://issp16.ine.kit.edu/
13th International Congress on Pesticide ChemistrySan Francisco, Yhdysvallat 10.–14.8.2014www.iupac2014.org22nd International Meeting on Physical Organic ChemistryOttawa, Kanada 10.–15.8.2014events.science.uottawa.ca/ icpoc2215th International Meeting on Boron ChemistryPraha, Tšekki 24.–28.8.2014www.imeboronxv.cz20th World Congress on Safety and Health at Work:Global Forum for PreventionFrankfurt, Saksa 25.–28.8.2014www.hinte-messe.deFEBS-EMBO 2014Pariisi, Ranska 30.8.–4.9.2014www.febs-embo2014.org5th EuCheMS Chemistry CongressIstanbul, Turkki 31.8.–4.9.2014www.euchems-istanbul2014.orgInternational Aerosol ConferenceBusan, Korea 31.8.–5.9.2014www.iac2014.net23rd International Conference on High ResolutionMolecular SpectroscopyBologna, Italia 2.–6.9.2014www.chem.uni-wuppertal.de/conference22nd Conference on IsoprenoidsPraha, Tšekki 7.–10.9.2014www.vscht.cz/lam/isoprenoids/Isoprenoids.htm23rd International Symposium on Medicinal ChemistryLissabon, Portugali 7.–11.9.2014www.efmc.info
determination, ovariogenesis and female sex duct differentiation tarkastettiin 30.5.2014. Vasta-väittäjänä toimi prof. Martin M. Matzuk (Baylor College of Medi-cine, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Seppo J. Vainio.
Tampereen teknillinen yliopistoDI Essi Sarlinin väitöskirja Cha-racterisation of Novel Corrosion Resistant Stainless Steel/Rubber/Composite Hybrid Structures tarkastettiin 16.5.2014. Vasta-väittäjinä toimivat prof. Wesley Cantwell (Liverpoolin yliopis-to, Iso-Britannia) ja TkT Tuu-la Stenberg (Microsoft Corpo-ration) ja kustoksena apul.prof. Minnamari Vippola.
DI Venla Mannisen väitöskir-ja Molecular Modifications of Ac-tive and Anode Buffer Layers of Bulk Heterojunction Solar Cell tarkastettiin 23.5.2014. Vastaväit-täjänä toimi prof. Heikki Tenhu (Helsingin yliopisto) ja kustok-sena prof. Helge Lemmetyinen.
Tampereen yliopistoM.Sc. Yashavanthi Niranjanin väitöskirja Functional Charac-
terization of the Kinase and Pseu-dokinase Domains in the Janus Tyrosine Kinase (JAK) 2 tarkas-tettiin 25.4.2014. Vastaväittäjänä toimi dos. Päivi Koskinen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Olli Silvennoinen.
DI Jenni Leppiniemen väi-töskirja The Development of Novel Biomolecular Tools Based on Avidins, DNA and Chitosan tarkastettiin 16.5.2014. Vasta-väittäjänä toimi prof. Jouko Pel-tonen (Åbo Akademi) ja kustok-sena prof. Markku Kulomaa.
LL Janne Laineen väitöskirja Large waterborne epidemic in Pir-kanmaa, Finland 2007. Study on disease burden, health consequen-ces and health-economic costs tar-kastettiin 23.5.2014. Vastaväit-täjänä toimi prof. Jarmo Oksi (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Jukka Mustonen.
LL Maria Hemmingin väitöskirja Rotavirus infections in children: Clinical features and effects of large scale prevention by rotavirus vaccination tarkastet-tiin 28.5.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Pierre Pothier (Di-jonin yliopistosairaala, Ranska) ja kustoksena emer.prof. Timo
Vesikari.
Turun yliopistoFM Sari Raja-ahon väitöskirja Seasonal variation in migratory body condition, corticosterone se-cretion, oxidative stress and bio-transformation activity in barn swallows (Hirundo rustica L.) tarkastettiin 9.5.2014. Vastaväit-täjänä toimi prof. Esa Hohtola (Oulun yliopisto) ja kustoksena dos. Tapio Eeva.
FM Tuomas Välikylän väitös-kirja Michelson interferometer with porch swing bearing for portable FTIR spectrometer tar-kastettiin 10.5.2014. Vastaväittä-jänä toimi prof. Bortolino Saggin (Milanon teknillinen korkea-koulu, Italia) ja kustoksena prof. Kalle-Antti Suominen.
FM Mirkka Hirvosen väitös-kirja Vesicular trafficking in os-teoclasts tarkastettiin 16.5.2014. Vastaväittäjänä toimi tohtori Haibo Zhao (Arkansasin lääke-tieteellinen yliopisto, Yhdysval-lat) ja kustoksena prof. Juha Pel-tonen.
FM Subhash Tripathin väitöskirja Transcriptional and Epigenetic Regulation of Human
CD4+ T Helper Lineage Specifi-cation tarkastettiin 23.5.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Dan Rudolf Littman (New Yorkin yli-opisto, Yhdysvallat) ja kustokse-na prof. Riitta Lahesmaa.
FM Susann Björkin väitöskir-ja Cell model systems in charac-terizing alpha2-adrenoceptors as drug targets tarkastettiin 30.5.2014. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Gunnar Schulte (Ka-roliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena prof. Mika Scheinin.
Åbo AkademiDI Shaoxia Wangin väitöskirja Surface characterization of chem-ically modified fiber, wood and paper tarkastettiin 9.5.2014. Vas-taväittäjänä toimi prof. Monika Österberg (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Martti Toivak-ka.
B.Sc. Claire Hyderin väitös-kirja Tuning Cell Motility—Roles of Nestin and Vimentin in Can-cer Cell Invasion and Motility tarkastettiin 16.5.2014. Vasta-väittäjänä toimi prof. Arto Määt-tä (Durhamin yliopisto, Iso-Bri-tannia) ja kustoksena prof. John Eriksson.
63KEMIA4/2014
SEURASIVUT
Teksti: Leena LaitinenKuvat: Markku Ojala
Helsingin yliopiston epäorgaanisen kemian professori Markku Leskelä vastaanotti Suomalaisten Kemistien Seuran SKS:n kunniajäsenyyden seu-ran 95-vuotisjuhlassa 25. huhtikuuta.
Seuran arvostetuimpiin kuuluvaa huomionosoitusta perusteltiin Leske-län merkittävällä ja pitkäaikaisella toi-minnalla SKS:n hyväksi. Leskelä liittyi seuraan nuorena opiskelijana vuonna 1970 ja aloitti pitkän uransa paikal-lisseurojen ja pääseuran hallituksissa vuonna 1981.
Hän on toiminut myös monissa muissa seuran luottamustehtävissä, kuten Kemian Päivien Säätiön, Kemian Kustannuksen ja Gust. Kompan rahas-ton hallituksissa.
Mittavan työsarkansa ohella Leskelä on edustanut kemian alaa useissa kan-
Suomalaisten Kemistien Seurajuhli ja palkitsi aktiivijäseniään
Suomalaisten Kemistien Seura juhli 95-vuotista taivaltaan ja palkitsi juhlakokouksessa ansioituneita jäseniään.
sallisissa ja kansainvälisissä organisaa-tioissa.
”On tärkeää, että kemistit ovat aktii-visia eri elimissä, edistävät yhteiskun-nallista vuorovaikutusta ja tuotta-vat tieteellistä tietoa myös päättäjien
Uudet ansiomitalistit ryhmäkuvassa puheenjohtaja Kimmo Himbergin (oik.) kanssa. Vasemmalta Jussi Kivikoski, Reija Jokela, Lauri Niinistö, Jouni Pursiainen, Liisa Koski-nen, Seppo Sipilä, Reijo Suontamo, Nina Miikki, Jouko Vihanto, Leila Pohjola ja Mikke Böre. Mitalit myönnettiin myös Tapio Nevalaiselle ja Sami Selkälälle.
Emeritusprofessorit Yrjö Mälkki (vas.) ja Heikki Saarinen, professori Markku Leskelä se-kä SKS:n puheenjohtaja Kimmo Himberg ja toiminnanjohtaja Heleena Karrus nostavat maljan 95-vuotiaalle seuralle.
käyttöön”, Leskelä sanoo ja kannustaa etenkin nuoria kemistejä aktiiviseen toimintaan.
”Järjestötyö kilpailee ajasta monen muun toiminnan kanssa, mutta uskon Suomalaisten Kemistien Seuran säi-lyvän elinvoimaisena jatkossakin. Kemian vuosi 2011 osoitti, että myös suurella yleisöllä on kiinnostusta kemiaan.”
Ansiomitaleja aktiivisille jäsenille
Kolmetoista jäsentä palkittiin juhla-kokouksessa aktiivisesta toiminnasta seuran ansiomitalilla. Mitalin saivat Mikke Böre, Reija Jokela, Jussi Kivi-koski, Liisa Koskinen, Nina Miikki, Tapio Nevalainen, Lauri Niinistö, Leila Pohjola, Jouni Pursiainen, Sami Selkälä, Seppo Sipilä, Reijo Suontamo ja Jouko Vihanto.
Suomalaisten Kemistien Seuran uusi puheenjohtaja, Poliisiammatti-korkeakoulun rehtori Kimmo Him-
64 4/2014KEMIA
SEURASIVUT
berg valotti juhlapuheessaan seuran historiaa.
”Seura perustettiin 23. huhtikuuta 1919 Suomalaisten Teknikkojen Seuran kemistijäsenten kokouksessa, jossa oli läsnä 11 edesmennyttä kollegaamme. Kyseessä on alusta lähtien ollut nimen-omaan suomalaisten kemistien seura, jonka historia on myötäillyt itsenäisen isänmaamme historiaa.”
Seuran ensimmäisenä puheenjohta-jana toimi professori Gustaf Komppa, joka perustamiskirjan mukaan ”teroitti erityisesti, kuinka näin vähäisin voi-min alkavassa yhdistyksessä jäsenten harrastus on menestymiselle välttämä-töntä.”
”Vaikka jäsenmäärä kirjataankin nykyisin neli- eikä kaksinumeroisena lukuna, seuran toiminta on edelleen täysin riippuvainen sen jäsenten aktii-visuudesta”, Himberg muistutti.
Seuran monet roolit
Seuran alkuaikoina ei ollut tavatonta, että juhlakokouksia kunnioitti läsnä-olollaan tasavallan presidentti tai aina-kin pääministeri.
”Toki maailma on muuttunut, mutta on syytä muistuttaa, että tieteelliset seurat edustavat myös suomalaista sivistystä, jonka arvo ja merkitys eivät päättäjien silmissä toivottavasti mil-loinkaan haalistu”, Himberg sanoi.
Hän korosti seuran roolia yhtäältä tieteellisenä seurana, toisaalta kemian merkityksen esillä pitäjänä ja kolman-
”Ilmaista lounasta ei ole”, vitsaili seuran kunniajäseneksi kutsuttu Markku Leskelä juhlaesitelmänsä aluksi.
Keski-Suomen Kemistiseuran edustajat Sirpa Herve, Jussi-Pekka Aittola ja Reijo Suon-tamo lahjoittivat emoseuralle vedoksen maineikkaan professori Jaakko Paasivirran piirroksesta.
Porvoolaisen Lady Shave -kuoron barbershop-esitykset kirvoittivat yleisöltä raikuvat suosionosoitukset.
Helsingin yliopiston juhlahuoneistossa vietettyyn iltaan osallistui yli sata Suomalais-ten Kemistien Seuran jäsentä.
65KEMIA4/2014
Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta.
Ilmoita sähköpostiosoitteesi ja voita T-paita!Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi? Jos et, ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen [email protected].
Sähköpostiosoitteensa toukokuussa ilmoittaneiden kesken arvottiin kaksi Suomalaisten Kemistien Seuran teepaitaa. Paidan saivat Kirsi Elo-Holma Järvenpäästä ja Lauri Vihma Helsingistä.
Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä5/2014 20. elokuuta 16. syyskuuta6/2014 19. syyskuuta 15. lokakuuta7/2014 14. lokakuuta 12. marraskuuta
Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen [email protected].
Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen [email protected].
Kolme Kemian Seurojen nuorta jäsentä pääsi osal-listumaan kuudenteen Hel-sinki Chemicals Forumiin 22.–23. toukokuuta Kemian Päivien Säätiön lahjoitta-malla stipendillä. Stipendin saivat Gerson Martin Åbo Akademista, Teemu Mylly-mäki Helsingin yliopistosta ja Marisa Mäntylä Lap-peenrannan teknillisestä yliopistosta.
Stipendiaattien osallistu- miskertomuksessaan Tee-mu Myllymäki nostaa esiin prof. Maurice Whela-nin esitelmän siitä, kuinka kemikaalien toksisuutta voidaan ennustaa niiden rakenteen perusteella.
”Kemikaaliturvallisuu-
Kim
mo
Bran
dt
Paneeli- ja luentosessioiden lomassa osallistujilla oli tilaisuus verkostoitua ja tutustua Helsinki Chemicals Forumin näyttelyyn.
den piirissä käytettäneen tulevaisuudessa yhä enem-män mallinnusta toksisuu-den ja riskien määrittämi-sen tukena.”
”Tapahtuman interak-tiivinen ja intiimi luonne yllätti”, kirjoittaa puolestaan Marisa Mäntylä.
”Etenkin seminaarien väliin jäävät tauot tarjosi-vat loistavan mahdollisuu-den verkostoitua alan vai-kuttajien kanssa ja nähdä metsä puilta. Analyysien ja reaktioiden takana on val-tava määrä kemikaalipoli-tiikkaa.”
Osallistumiskertomukset löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta www.kemian-seurat.fi.
Stipendejä Helsinki Chemicals Forumiin
neksi kemistien ammatti-kunnan imagonrakenta-jana. Neljäntenä tehtävänä seuralla on toimia jäsen-tensä yhteenliittymänä ja kollegiaalisten kohtaamis-ten mahdollistajana.
”Emme vielä tiedä, mikä on tieteenalamme tulevai-suus seuraavan sadan vuo-den aikana, mutta uskallan veikata yhtä asiaa. Inhi-millisyys säilyy myös tule-vaisuudessa niin, että me ihmiset kaipaamme kaltais-tamme seuraa ja mahdolli-
Toimitusjohtaja Timo Leppä (vas.) lahjoitti Kemianteollisuus ry:ltä seuralle nuorille kemian osaajille jaettavaksi tarkoitetun stipendin. Kimmo Himberg, SKS:n varapuheenjohtaja Jari Yli-Kauhaluoma ja Heleena Karrus kiittävät.
Tieteellisten seurain valtuuskunnan tervehdyksen toi tuore toi-minnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen (vas.).
suutta kokemusten ja näke-mysten vaihtoon.”
”Seuralla on tässä mie-lessä edessään merkityksel-linen tulevaisuus.”
Helsingin yliopiston juh-lahuoneistossa Unionin-kadulla vietettyyn juhlaan osallistui toistasataa SKS:n jäsentä.
Lämminhenkinen tilai-suus huipentui porvoolai-sen Lady Shave -kuoron neliäänisiin barbershop-esityksiin ja buffet-illalli-seen.
66 4/2014KEMIA
Manchesteron keksijöiden kaupunki
”Mitä Manchester tekee tänään, muu maailma tekee huomenna”, kuuluu tunnettu englantilainen sanonta.
TIETEEN KAUPUNGITSarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja.
Ison-Britannian Manchester on maailman ensimmäinen teolli-suuskaupunki, joka on historiansa aikana ollut edelläkävijä monella muullakin saralla.
Pienestä markkinapaikasta on kasvanut puolimiljoonainen kau-punki ja yli kahden miljoonan asuk-kaan suur-Manchesterin sydän. Kaupungissa kukoistavat tiede ja teknologia, keksinnöt ja liike-elämä, sillä tutkimuksen tuottama tieto kehittyy täällä tyypillisesti myös sovelluksiksi.
Vuonna 1824 perustettu Man-chesterin yliopisto on rankattu brittiyliopistojen kärkikastiin. Manchesterissa on opiskellut tai työskennellyt yhteensä 25 nobe-listia. Yhdeksän heistä on saanut kemian Nobelin, kuuluisimpana vuonna 1908 palkittu Ernest Rut-herford, joka osoitti alfasäteilyn koostuvan heliumin ytimistä.
Yliopisto on niittänyt mainetta myös tietotekniikan kehtona. 1940-luvulta alkaen siellä kehitet-tiin joukko maailman ensimmäisiä tietokoneita. Niistä erityisen kuului-saksi tuli Manchester Mark I, jossa ohjelma voitiin tallentaa tietoko-neen muistiin.
Ohjelmia Mark I:lle teki muun muassa tietojenkäsittelyn uranuur-taja Alan Turing, joka suunnitteli yhden ensimmäisistä ohjelmoita-vista digitaalisista tietokoneista ja rakensi sen prototyypin. Manches-terissa näki päivänvalon myös tran-sistoriin perustuva tietokone.
Manchesterin historiaan kuu-luu myös kulkuneuvojen kehittä-minen. Herrat nimeltään Charles
Rolls ja Henry Royce perustivat vuonna 1906 kaupunkiin autoteh-taan, jonka tuotteet ovat yhä arvos-saan. Roen veljesten vuonna 1910 avaama tehdas puolestaan valmisti Avro-lentokoneita.
Manchesterin ja koko Britannian teolliseen menneisyyteen voi tutus-tua kaupungin suuressa tieteen ja teollisuuden museossa.
Grafeenin isät
Nykytieteen näkyvin hahmo Man-chesterin yliopistossa on profes-sori Andre Geim, venäläis-hollan-tilainen fyysikko, joka kollegansa, venäläis-brittiläisen Konstantin Novoselovin kanssa palkittiin vuo-den 2010 fysiikan Nobelilla. Pal-kinto tuli grafeenin, yhden atomin paksuisen hiilen muodon löytämi-sestä.
Geimille palkinto oli tavallaan jo toinen, sillä hän pokkasi myös vuo-
den 2000 Ig- eli huumori-Nobelin saatuaan sammakon levitoimaan magneettien avulla.
Kanaverkkomaiselle grafeenille povataan suurta tulevaisuutta muun muassa elektroniikassa. Lupaava tutkimusaihe ja erinomainen mark-kinamies Geim ovat houkutelleet Manchesteriin suuren joukon mui-takin lahjakkaita tutkijoita kartoit-tamaan materiaalin mahdollisuuk-sia.
Myös maailman suurin grafeenin-valmistaja Bluestone on huoman-nut kaupungin vetovoiman. Yhtiö ilmoitti vastikään avaavansa sinne grafeenitehtaan ja aloittavansa sovellusten kehittämisen yhdessä Manchesterin yliopiston kansal-lisen grafeenintutkimuslaitoksen kanssa.
Sisko Loikkanen
Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja.
Manchester, Britannian Tampere. Myös täällä vanhat punatiiliset tehdasrakennuk-set on valjastettu uuteen käyttöön.
Scan
stoc
kpho
to
TIEDUSTELUT JA VARAUKSET
Kalevi [email protected]. 044 539 0908
Irene Sillanpää[email protected] puh. 040 827 9778
KemiKEMIAAikataulu ja teemat
NROTOIMIT.
AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm.
1/2014 3.1. 16.1. 5.2. Laboratoriot, työelämä, turvallisuus
2/2014 14.2. 28.2. 20.3. Kemia-lehden 40-vuotisjuhlanumero: Kemia ja kemistit tulevaisuuden tekijöinä
3/2014 1.4. 10.4. 5.5. Analytiikka, Reach, kemia metsäteollisuudessa
4/2014 9.5. 22.5. 12.6. Laboratoriot, patentit, lääkkeet
5/2014 13.8. 27.8. 16.9. Kemianteollisuus, prosessit, ympäristö
Lisäjakelu: Enviro Expo, Helsinki 1.–3.10.2014
6/2014 12.9. 26.9. 15.10. Laboratoriot, puhdastilat, biotekniikka
7/2014 9.10. 23.10. 12.11. Analytiikka, tutkimus, muovit
8/2014 7.11. 21.11. 12.12. Laboratoriot, mittaukset, patentit
Erikoisjakelut 2014Nro 1 Labquality Days, Helsinki 6.–7.2.2014
Nro 2 Laaja erikoisjakelu sidosryhmille, kouluille ja korkeakouluille
Nro 3 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 22.–23.5.2014 PulPaper 2014, Helsinki 3.–5.6.2014
Nro 4 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille
Nro 5 Enviro Expo, Helsinki 1.–3.10.2014
Nro 6 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille
Nro 7 Muovi Plastics, Lahti 12.–14.11.2014 Empack 2014, Helsinki 19.–20.11.2014
Nro 8 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille
Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi
Tavoita päättäjät!• Yli 10 000 lukijaa.
• Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.
YSI 2900 -biokemiananalysaattori
Mediq Suomi Oy, PL 115, 02201 Espoo. Puh. 020 112 1500, Faksi 020 112 1501, www.mediq.fi
Lisätietoja: Sami Långström, tuotepäällikkö puh. 020 112 1616, [email protected]
KUN NOPEUS JA TARKKUUS RATKAISEVAT
LUOTETTAVA MITTAUSTEKNIIKKA!• Yhdenminuutinmittaus• Eitarvettanäytteensyöttäjälle• Eitukkeutumisvaaraaainutlaatuisenmittauskammionja kanavienmuotoilunansiosta• Automatisoitunäytteenottovialeista,putkistataikuoppalevyistä• Modulaarinenrakennetulevaisuudenlaajennuksiavarten
HELPOIN JA EDULLISIN TAPA MITATAGlukoosia, laktaattia, glutamiinia, glutamaattia, ammoniumia,kaliumia, ksyloosia, etanolia, metanolia, sakkaroosia, galaktoosia, laktoosia,koliiniajavetyperoksidia.
SOVELLUKSIA MM. Bioprosessienmonitorointi,biopolttoaineentuotantojatutkimus,elintarvikkeidenjajuomienprosessointi.Nyt laite saatavilla myös automaattisella, aseptisella online-näytteenotolla prosessin jatkuvaananalysointiin.
UUTUUS
