ÄMMÄSSUON-KULMAKORVEN ALUEEN TOIMINTOJEN ... · vasti eikä hajuhaittoja todennäköisesti enää ilmene ympäristön asutuksen piirissä mahdolli-sia pitempiaikaisia riski- tai

Espoon kaupunki 1 (12)Kirkkonummen kuntaUudenmaan liittoPääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, YTV

SUUNNITTELUKESKUS OY Lokakuu 2002

ÄMMÄSSUON-KULMAKORVEN ALUEEN TOIMINTOJENYMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN KOKONAISARVIOINTI

TIIVISTELMÄ

JOHDANTO

Tässä työssä on tehty kokonaisarvio Ämmäs-suon-Kulmakorven alueen jätehuolto- ja muidentoimintojen ympäristövaikutuksista erityisestikaavoitus ja asuntorakentaminen huomioonottaen.

Vaikutusarviot on tehty keskeisten YVA-laissasekä maankäyttö- ja rakennuslaissa lueteltujenympäristövaikutusten osalta. Erityisesti huo-miota on kiinnitetty asumisen kannalta olennai-simpiin vaikutuksiin, kuten melu, pöly, haju, lii-kenne, asuinalueiden arvostus ym.

Vaikutusarviot on tehty vaikutuskohtaisesti ar-vioimalla kunkin toiminnan osuutta kokonaisuu-desta. Arvioinnissa on otettu huomioon myöstoimintojen ajoittuminen ja kestoaika.

Vaikutusten arviointi perustuu olemassa ole-vaan aineistoon sekä tehtyihin selvityksiin jasuunnitelmiin. Käytettävissä oleva tutkimus-ym. aineisto on työn aikana osoittautunut riittä-väksi etenkin pinta- ja pohjavesi- sekä maape-rätarkastelujen osalta. Joiltakin osin (mm. melu-ja pölymittaukset) aineistoa on ollut käytettävis-sä niukasti. Tämä tuo jossakin määrin epävar-muutta arviointeihin.

ALUEEN KUVAUS

Toimintojen sijainti ja maanomistus

Ämmässuon-Kulmakorven alue sijaitsee Es-poon kaupungin alueella Espoon länsiosassa,Kirkkonummen kuntaan rajautuen, kuva 1. Osaalueen toiminnoista sijoittuu myös Kirkkonum-men kunnan puolelle.

8

��

0 4

km

ÄMMÄSSUON-KULMAKORVENALUE

Kuva 1. Ämmässuon-Kulmakorven alueen sijainti.

Ämmäsuon-Kulmakorven alue on pääosinYTV:n ja Espoon kaupungin omistuksessa.

Maankäyttö, kaavoitus ja liikenne

AsutusLähimmät asuinalueet sijaitsevat Kolmperässä,Laitamaalla ja Kauhalassa, kuva 2.

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

YTV:n omistuksessa

��

��

��

��

��

��

��

��

��

Loma-asutus

Omakotitalo

Asutusalue

��

��

10,5

km

0

Kuva 2. Lähimmän asutuksen sijainti.

2 (12) Espoon kaupunkiKirkkonummen kunta

Uudenmaan liittoPääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, YTV


MaankäyttöAlueella on erilaisia YTV:n jätehuoltolaitoksenjätteenkäsittelytoimintoja, Espoon kaupunginmaankaatopaikka- ym. toimintaa ja lisäksi eri-laista muuta varasto- ja teollisuustoimintaa se-kä moottoriurheilutoimintaa, taulukko 1 ja kuva3. Ympäröivät alueet ovat pääosin maa- ja met-sätalouskäytössä.

Taulukko 1. Arvioinnissa tarkastellut toiminnot.Nykyiset toiminnot

1 YTV:n kaatopaikka2 YTV:n biojätteen kompostointilaitos ja jälkikypsytys3 YTV:n lietteen kompostointikenttä4 Rakentajien Ekopark Oy, rakennusjätteiden käsitte-

lylaitos5 Espoon kaupungin uusi romuautovarasto6 Ämmässuontien maankaatopaikka7 Kulmakorven maankaatopaikka8 Jersanmäen louhinta-alue9 Hyvinkään Tieluiska Oy, mullan valmistus ja kantojen

murskaus

10 Rudus Asfaltti Oy, asfalttiasema12 Nurmijärven Betoni Oy, betoniasema13 Motocross-rata14 Polttoaineen jakelupisteSuunnitellut toiminnot

15 YTV:n sekajätteen käsittelylaitos, YVA:ssa tarkas-teltu vaihtoehtoalue 2

16 YTV:n loppusijoitus- ja jätejakeiden varastointialueenlaajennus

17 YTV:n kaatopaikkakaasua käyttävä voimalaitos18 Ämmässuon biojätteiden jälkikompostointihalli19 YTV:n pilaantuneiden maiden käsittelylaitos20 YTV:n lievästi pilaantuneiden maiden välivarastointi-

alue21 Espoon kaupungin uusi maankaatopaikka, YVA:ssa

tarkasteltu vaihtoehtoalue 123 Pääkaupunkiseudun energialaitosten tuhkan kaato-

paikka, YVA:ssa tarkasteltu vaihtoehtoalue 224 Moottoriurheilualue ja karting-rata25 Muut varasto- ym. toiminnot26 Kulmakorven asemakaava-alue

191919191919191919 242424242424242424

5

7

13��

12

25262626262626262626

8

21 21

2423

46 9

14

10

12

3 18

17 15151515151515151516

20

1

km

0,50

Kuva 3. Alueen nykyiset ja suunnitellut toiminnot.



KaavoitusAlueen nykyiset ja suunnitellut toiminnot ovataluetta koskevien seutu- ja yleiskaavojen alue-varauksien mukaisia. Alueella on sekä Espoonettä Kirkkonummen puolella vahvistetut seutu-ja yleiskaavat. Kirkkonummen puolta koskevaLäntisen Uudenmaan maakuntakaava on vah-vistettu 6.8.2002. Uudenmaan maakuntakaa-valuonnoksessa Ämmässuon - Kulmakorvenalue sijoittuu EJ-alueelle (jätehuollon alueet).

Alueella ei ole vahvistettuja asemakaavoja.Asemakaavojen laatiminen on aloitettu sekäEspoon (Kulmakorpi ja Ämmässuo) että Kirk-konummen puolella.

LiikenneyhteydetAutoliikenteen pääreitti alueelle kulkee Turun-väylän moottoritietä Histan eritasoliittymänkautta.

Kulmakorven alueelle on tieyhteys Nupurin-tieltä (maantie 110) Histan liittymän kohdalta.Merkittävimmät nykyiset liikenteen aiheuttajatovat Kulmakorven maankaatopaikka ja Jer-sanmäki Oy:n kallionlouhinta- ja maankaato-paikka-alue.

Ämmässuon alueelle ajetaan Nupurintien jaÄmmässuontien kautta. Merkittävimmät nykyi-set liikenteen aiheuttajat ovat YTV:n jätteenkä-sittelykeskus ja Espoon kaupungin maankaa-topaikka.

Maisema, suojeltavat alueet ja kulttuuripe-rintö

Ämmässuon - Kulmakorven alue on rakenta-mattomalta osalta maisemaltaan karua ja kalli-oista talousmetsää, jonka vallitsevina luonto-tyyppeinä ovat pienialaiset rämeet ja kalliomet-siköt. Täysin luonnontilaisia elinympäristöjäalueella ei ole.

Kaatopaikan laajennusalueen eteläpuolella,noin 290 metriä alueen rajasta, Kirkkonummenkunnan alueella on Kirkkonummen kunnanyleiskaavassa osoitettu kivikautinen asuinpaik-ka.

Ämmässuon alueen länsipuolella Kirkkonum-mella, noin 1.3 km päässä on Kakarlam-men/Kakarbergetin luonnonsuojelualue (kuva

4). Kyseinen kallioalue ja puroluonto kuuluvatseudullisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohtei-siin.

Kulmakorven alueen itä-koillispuolella Espoos-sa on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuKakarlammen luonnonsuojelualue. Suojeluedistää suoja metsäluonnon sekä kauniinmaiseman säilyttämistä.

Kulmakorven alueen kaakkoispuolella sijaitseeKvarnträskin luonnonsuojelualue, jonka suoje-luperusteena on rantakasvillisuuden suojelu(RKS).

Tarkastelualuetta lähimpänä sijaitseva Natura2000-verkostoon esitetty alue on Nuuksio alu-een luoteis- ja koillispuolella.

Tarkastelualue ei lukeudu kulttuuriympäristööneikä sen välittömässä lähiympäristössäkäänole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita.

Kasvillisuus ja eläimistö

Tarkastelualueen luonto on rakentamattomaltaosalta tyypillistä ja karua metsä- ja suomaata.

Rakennetuilta osilta luontainen kasvillisuus jaeläinten elinympäristö ovat tuhoutuneet.

Alueelta ei ole löydetty suojeltavia elinympä-ristöjä. Alueelta ei ole löydetty uhanalaisia kas-vilajeja.

Pintavedet

Pintavedet purkautuvat tarkastelualueelta ojiin,joista ne kulkeutuvat edelleen jokien ja järvienmuodostamia purkureittejä pitkin Espoonlah-teen. Eteläisen pääpurkureitin varrella on Loo-järvi, jonka tila ja kuormituksen sietokyky ovatheikot. Yhteenveto pääpurkureiteistä on esi-tetty kuvassa 4.




Dämmaninpintavesilaitos

��

��

��

Mankki0104906

I

Vitträsk0125716

I

Lapinkylä0125708

I

Kuusikoti0104908

I

Kolmiranta0104952

I

Järvikylä0104951

I

Nupuri0104907

I

��

��

��

��

��

��

��

��

NUUKSIONNATURA-ALUE

KVARNTRÄSKINRANTA-ALUEEN

LUONNONSUOJELUALUE

ESPOONLAHDEN-SAUNALAHDENNATURA-ALUE

NUUKSIONNATURA-ALUE

KAKARLAMMENLUONNONSUOJELUALUEKAKARLAMMEN/

KAKARBERGETINLUONNONSUOJELUALUE

�� pintavesien purkureitti

pohjavesialue

210

km

Kuva 4. Pintavesien pääpurkureitit. Lisäksi kuvassa onesitetty suojelualueiden, pohjavesialueiden (Järvikylä,Nupuri, Kuusikoti, Lapinkylä, Vitträsk, Mankki, Kolmi-ranta) sekä Dämmanin pintavesilaitoksen sijainnit.

Loojärven kuormituksesta tehtiin 11.12.2000 ja30.5.2001 virtaamatilanteissa selvitykset (Län-si-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 28.2.2001ja tutkimusraportti 22/2001). Joulukuun 2000virtaamatilanteessa Ämmässuon alueelta tule-va kuormitus oli alle 10 % Loojärven kokonais-kuormituksesta ja kevään 2001 virtaamatilan-teessa alle 5 % kaikkien muiden parametrienpaitsi kloridin osalta.

Maaperä, kallioperä ja pohjavedet

Maaperä ja kallioperäNykyisen jätteenkäsittelykeskuksen alue onpinnanmuodoiltaan loivapiirteistä, kallioistamaastoa, jossa alimmat peitteiset maasto-painanteet nykyisen kaatopaikan kohdalla oli-vat ennen alueen rakentamista laajalti soistu-neet.

Ämmässuontien maankaatopaikka sijaitseekallioiseen maastoon rajautuvalla Iso Ämmäs-suon suoalueella. Kallionpinta on ylimmilläänsuon reunaosissa, sijoitusalueen itä- ja poh-joisosissa, missä kallio on paikoin paljastunee-na.

Kulmakorven alueella sijaitsevan Espoonkaupungin uuden maankaatopaikan vaihtoeh-toiset sijoitusalueet 1 ja 2 ovat pinnanmuo-doiltaan vaihtelevaa kallioista maastoa, jossamaapeitteen paksuus on vähäinen. Alueetkoostuvat pohjois – eteläsuuntaisista kalliose-länteistä sekä niiden välisistä, kapeista peittei-sistä maastopainanteista. Selänteiden lakiosis-sa kallio on laajalti paljastuneena. Selänteitäreunustavilla rinteillä kallionpintaa peittää ohutmoreenikerros. Maapeitteen paksuus on suu-rimmillaan kallioselänteiden välisissä painan-teissa.

PohjavedetNykyistä jätteenkäsittelykeskusta ympäröikallioisiin, rinneosistaan moreenipeitteisiinmaastokohoumiin rajoittuva valuma-alue.Pohjavettä muodostuu vähäisiä määriä kallioi-silla ja moreenipeitteisillä maastokohdilla, va-luma-alueen reunaosissa.

Pohjaveden virtaus suuntautuu nykyiseltäkaatopaikka-alueelta etelään kohti Vähä-Ämmässuon eteläreunalla sijaitsevaa maasto-painannetta. Kaatopaikkavesialtaan kohdalla,nykyisen kaatopaikan eteläreunalla kalliokyn-nykset salpaavat pohjaveden virtauksen ete-läsuuntaan.

Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat jätteen-käsittelykeskuksen länsi-pohjoispuolella, Lai-tamaan sekä Kolmperän alueilla.

Lähimpien pohjavesialueiden sijainti on esitettykuvassa 4. Jätteenkäsittelykeskuksen alueeltapohjavedellä ei ole maaperän kautta vir-tausyhteyttä pohjavesiesiintymien suuntaan.

Ämmässuontien nykyisellä maankaatopai-kalla pohjavettä muodostuu vähäisiä määriäsuoaluetta ja suolla sijaitsevaa maankaato-paikkaa reunustavilla kallioisilla, paikoin ohuenmoreenikerroksen peittämillä rinnealueilla.Valtaosa täyttöalueesta sijaitsee suolla, missämaapohja on heikosti vettä läpäisevää.



Pohjaveden virtaus suuntautuu alueelta etelä –kaakkoissuuntaan, kohti yhdyskuntajätteenkaatopaikkaa.

Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat läjitys-alueen luoteispuolella, Kolmperässä.

Kulmakorven alue on pääosin kallioista,alimmilta maastokohdiltaan soistunutta aluetta,jossa pohjaveden muodostumista rajoittavatmaapohjan tiiveys sekä valtaosalla aluettamyös maapeitteen vähäinen kerrospaksuus.

Kulmakorven alueella kallioisista selänteistäsekä niiden välisistä soistuneista painanteistakoostuvilla alueilla pohjavettä muodostuu vä-häisiä määriä lähinnä maastopainanteidenalimmilla moreenipeitteisillä rinteillä. Kalliose-länteiden välisillä soistuneilla painannealueillapohjaveden muodostuminen on maapohjantiiveydestä johtuen erittäin vähäistä.

Pohjavedenpinta on peitteisissä maasto-painanteissa lähellä maanpinnan tasoa. Ylim-millään se on alueen pohjoisosissa ja alimmil-laan peitteisten painanteiden eteläosissa alu-een eteläreunalla. Mittaushavaintojen perus-teella pohjaveden virtaus suuntautuu kallio-selänteiden välisiä painanteita pitkin ete-läsuuntaan.

Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat alueenkoillispuolella, Mustapurontiellä.

ALUEEN TOIMINNOT

Alueen kehitys ja toiminnot

HistoriaÄmmässuon kaatopaikan suunnittelu käynnis-tettiin 1980–luvun alussa, kun päätökset Es-poon kaupungin Mankkaan kaatopaikan sul-kemisesta oli tehty. Espoon kaupungin terve-yslautakunta myönsi kaatopaikalle sijoitusluvanlokakuussa 1985.

Kaatopaikan rakentaminen aloitettiin v. 1986 jakaatopaikka valmistui käyttöön otettavaksisyyskuussa 1987.

Käyttöönoton jälkeen kaatopaikalle on raken-nettu mm. seuraavat YTV:n jätteenkäsittely- jaoheistoiminnot:� uusi toimisto- ja huoltorakennus� kompostointi- ja hyötykäyttökenttä� Sortti kierrätysasema (pienjäteasema)� biojätteiden kompostointilaitos� kaatopaikkakaasun koepumppaamot (yh-

teensä 4 kpl)� vesienhallinnan tehostaminen rakenne-

tuilla tiivistyspadoilla.

Kuva 5. YTV:n kaatopaikka, kaatopaikan viimeiste-lytyöt käynnissä.

Espoon kaupungin Ämmässuon maankaato-paikka otettiin käyttöön v. 1989 (kuva 6) jaKulmakorven maankaatopaikka v. 1992.

Kuva 6. Ämmässuontien maankaatopaikka.

Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi Ämmäs-suon alueella ja sen ympäristössä ovat seu-raavat eri toimijoiden hankkeet:� Rudus Asfaltti Oy:n asfalttiasema� Lohja Rudus Oy:n betoniasema, ei toimin-

nassa eikä voimassa olevaa lupaa� Jersanmäki Oy:n kallionlouhinta- ja murs-

kausalue




� Hyvinkään Tieluiska Oy:n kantojen jamullan käsittely- ja jalostuslaitos

� Rakentajien Ekopark Oy:n rakennusjättei-den käsittelylaitos

� Espoon kaupungin uusi romuajoneuvova-rasto

� Nurmijärven Betoni Oy:n betoniasema� Espoon Moottorikerho ry:n motocross-rata� Esso Oy:n polttoaineiden jakeluasema.

Kulmakorven alueella on lisäksi erilaista va-rasto- ja teollisuustoimintaa, jotka sijaitsevatEspoon kaupungin vuokraamalla alueella.

KehitysnäkymätÄmmässuon alueella on vireillä mm. seuraaviaYTV:n jätehuoltolaitoksen hankkeita:� biojätteiden jälkikypsytyksen tehostaminen

halleissa� kaatopaikkakaasun hyötykäytön toteutta-

minen, kuva 7� sekajätteiden mekaanis-biologisen käsit-

telylaitoksen rakentaminen� kaatopaikan laajennusalueen rakentami-

nen (loppusijoitusalue), kuva 8� pilaantuneiden maiden käsittelylaitoksen

rakentaminen� lievästi pilaantuneiden maiden välivaras-

tointialueen rakentaminen.

Ämmässuon-Kulmakorven alueilla ovat lisäksivireillä seuraavat hankkeet:� Espoon kaupungin uuden maankaatopai-

kan rakentaminen Kulmakorven alueelle� Kulmakorven alueen karting –ratahanke� pääkaupunkiseudun energialaitosten tuh-

kan läjitysalue, vaihtoehtoalueista kolmesijaitsevat YTV:n jätteenkäsittelykeskuk-sen läheisyydessä; yksi alueista on Kirk-konummen kunnan puolella ja kaksi Es-poon kaupungin puolella. Lisäksi yksivaihtoehtoalue on Vantaalla Seutulanvanhan kaatopaikan läheisyydessä

� Kulmakorven teollisuusalueen kaavoitta-minen.

Tarkasteltavat toiminnot

Tässä Ämmässuon-Kulmakorven alueen ym-päristövaikutusten kokonaisarvioinnissa tar-kastellut toiminnot on esitetty kuvassa 3.

Kuva 7. Kaatopaikkakaasun soihtupoltinasema.

Kuva 8. Kaatopaikan laajennusalueen louhittuapohjaa.

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET MAANKÄYTÖNSUUNNITTELUN KANNALTA

Keskeiset vaikutukset ja niiden ajallinenkehittyminen

Ympäristön asutuksen ja maankäytön suun-nittelun kannalta keskeiset Ämmässuon-Kulmakorven alueen nykyisten ja suunniteltu-jen toimintojen haitalliset ympäristövaikutuksetovat seuraavat:� hajuhaitat� liikenteen haitat� haittaeläimet ja roskaantuminen� muut vaikutukset ihmisten elinoloihin ja

viihtyvyyteen� meluhaitat� pölyhaitat.Muuten ympäristön kannalta haitallisia vaiku-tuksia ovat lähinnä:� vaikutukset pintavesiin� vaikutukset pohjavesiin� vaikutukset ilmastoon ja ilman laatuun.



Tarkastelluista ympäristövaikutuksista vähitenmerkittäviksi arvioidaan:� vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön� maisemavaikutukset� tärinähaitat.

Nykyisten toimintojen hajuhaitat ovat olleethuomattavat. Eniten hajua aiheuttavia toimin-toja ovat:� YTV:n nykyinen kaatopaikka� biojätteiden jälkikompostointi avoaumoissa� jätevesilietteiden kompostointi avoaumois-

sa.

Nykyisen kaatopaikan kaatopaikkakaasun ke-räystä on tehostettu jatkuvasti ja kaatopaikanviimeistelytyöt on aloitettu. Kaatopaikka sulje-taan v. 2005-2007. Kaatopaikan viimeistelytyötjatkuvat sulkemisen jälkeen v. 2012 loppuunasti, kuva 5. Sulkemisen ja viimeistelyn jälkeenkaatopaikan hajuhaitat käytännössä loppuvat.Biojätteiden avokompostointi siirretään suljet-tuun tilaan halliin, jonka ilmanvaihtoilmat käsi-tellään tehokkaasti. Lietteiden avokompostointiloppuu kesään 2003 mennessä. Uudelle kaa-topaikalle sijoitetaan käsiteltyä jätettä, jonkaorgaanisen aineksen määrä on vähäinen sa-moin kuin kaasun muodostus. Sekajätteen kä-sittelylaitoksen ja muiden käsittelylaitostenvalmistumisen jälkeen jätteiden käsittely ta-pahtuu pääasiassa suljetussa tilassa käsittely-laitoksissa, joiden ilmanvaihtoilmat käsitelläänpesureilla, biosuotimilla, termisillä polttimilla jaaktiivihiilisuodattimilla. Edellä mainittujen toi-menpiteiden ansiosta Ämmäsuon-Kulmakorven alueen toimintojen ympäristöäkuormittavat hajupäästöt vähenevät ratkaise-vasti eikä hajuhaittoja todennäköisesti enääilmene ympäristön asutuksen piirissä mahdolli-sia pitempiaikaisia riski- tai häiriötilanteita lu-kuun ottamatta.

Ämmässuon-Kulmakorven alueen toimintojenaiheuttama raskas liikenne vaarantaa Nupu-rintien liikenneturvallisuutta ja aiheuttaa pääs-töjä sekä melu-, pöly- ja roskaantumishaittojatien varrella ja lähiasutukselle. Raskaan lii-kenteen määrä lisääntyy 5 – 10 % uusien toi-mintojen myötä. Tällöin myös liikenteen haitta-vaikutukset lisääntyvät. Haittojen vähentämi-seksi joudutaan parantamaan Nupurintien ke-vyen liikenteen väyliä ja liittymiä.

Haittaeläimistä merkittävin ovat lokit, joitaalueella esiintyy lähinnä YTV:n nykyisen kaa-topaikan ja biojätteiden sekä lietteiden avo-kompostoinnin takia. Rotista, hyönteisistä ym.ei ole ollut niinkään haittoja. Roskaantumistaaiheuttaa jätteiden käsittely avoimilla läjitysalu-eilla ja kentillä sekä liikenne. Vastaisuudessasekä lokkien määrä ja roskaantuminen tulevatvähenemään. Tähän vaikuttaa jätteiden käsit-telyn siirtyminen sisätiloihin hallirakennuksiin janykyisen kaatopaikan sulkeminen sekä kaato-paikkajätteen määrän väheneminen. Kokonaanhaittaeläimistä ja roskaantumisesta ei kuiten-kaan päästä eroon.

Ämmässuon-Kulmakorven alueen jätehuolto-ja muut toiminnot vaikuttavat haitallisesti lähi-asutuksen virkistysmahdollisuuksiin. Lisäksiniistä voi aiheutua erilaisia pelkotiloja (mm.pelko kiinteistöjen arvon laskusta). Toimintojenlaadun ohella em. haittoihin vaikuttaa keskei-sesti tarkasteltavan alueen koko, joka uusientoimintojen myötä on kasvamassa huomatta-vasti. Tämä tulee osaltaan lisäämään em.muita haitallisia vaikutuksia ihmisten elinoloihinja viihtyvyyteen. Toiminnan laadun parantumi-nen ja ympäristöhaittojen vähentyminen tule-vaisuudessa vaikuttanee positiivisesti ihmistenasenteisiin. Tämä edellyttää, että ympäristöntilan parantumisesta saadaan selvää näyttöä.

Meluhaittoja aiheutuu eniten louhinnasta jakalliokiviaineksen käsittelystä sekä liikenteestä.Liikenteen meluhaitat kasvavat jonkin verran.Niihin on mahdollista vaikuttaa liikennejärjes-telyillä, eli esim. ohjaamalla Ämmässuollesuuntautuva liikenne suoraan Histan liittymästäKulmakorven asemakaava-alueen kautta. Lou-hintaa on laajamittaisemmin tapahtunut YTV:nkaatopaikan laajennusalueella jo yli kymmenenvuoden ajan. Laajennusalueen louhinta päättyylähivuosina. Tämän jälkeen louhintaa suorite-taan Ämmässuon alueella lähinnä käsittelylai-tosten ym. rakennustyömailla, jotka ovat kes-toajaltaan lyhyempiaikaisia. Kulmakorven alu-eella Jersanmäen louhinta loppuu lähivuosina.Tämän jälkeen louhintaa suoritetaan muuallaKulmakorven alueella. Tulevaisuudessa kallio-kiviaineksen meluhaitat keskittyvät Kulmakor-ven alueelle, jossa melutason ohjearvot voivatajoittain ylittyä lähimmässä asutuksessa ja Ka-karlammen suojelualueella.




Pölyhaittoja aiheutuu Ämmässuo-Kulmakorven alueen toimintojen seurauksenaeniten liikenteestä, kalliokiviaineksen otosta jajätteiden käsittelystä avoimilla läjitysalueilla jakentillä. Liikenteen pölyhaittojen määrässä eiole odotettavissa vähentymistä. Louhinnan jamurskauksen pölyhaittojen ennustettava kehi-tys noudattelee edellisessä kappaleessa tar-kasteltua meluhaittojen kehitystä, eli pölyhaitatsiirtyvät Kulmakorven vaikutusalueelle. Nykyi-sen YTV:n kaatopaikan ja Espoon kaupunginÄmmässuontien maankaatopaikan sulkeminensekä jätteiden siirtäminen sisätiloihin halleihintulevat vähentämään pölyhaittoja. Uudellakaatopaikalla käsiteltävän jätteen määrä onnykyistä huomattavasti pienempi ja laatu erilai-nen, joten kaatopaikkatoiminnan pölyäminenon jatkossa myös vähäisempää. Maankaato-paikkatoiminta siirtyy jatkossa pölyvaikutuksi-neen Kulmakorven alueelle. Kokonaisuutenapölyhaitat vähenevät Ämmäsuon alueella japysyvät Kulmakorven alueella suunnilleen ny-kyisellä tasolla.

Pintavesiin kuormitusta on aiheutunut pääasi-assa Espoon kaupungin maankaatopaikoilta,YTV:n nykyiseltä kaatopaikalta ja avokompos-tointikentiltä. Kuormitus on näkynyt alueenpurkuojissa ja osaltaan myös Loojärvessä.Selvitysten mukaan Ämmässuon alueelta tule-van kuormituksen osuus ei ole kuitenkaan ko-vinkaan suuri Loojärveen kohdistuvasta koko-naiskuormituksesta. Loojärven tila ja sietokykyovat kuitenkin siksi huonot, että kaikki toimen-piteet kuormituksen vähentämiseksi ovat tar-peen. Kulmakorven nykyisen maankaatopai-kan alueelta pintavesiä purkautuu myös Däm-manin vesilaitoksen suuntaan. Kolmperän jär-veen ei kuormitusta tule Ämmässuon alueelta.Pintavesikuormitukseen vaikuttavia tekijöitäovat lähitulevaisuudessa seuraavat:

� nykyisten maankaatopaikkojen sulkeminenja niillä olevien tuhka-alueiden peittäminentiiviillä erityskerroksella (v. 2002-2003)

� nykyisen YTV:n kaatopaikan sulkeminen japeittäminen tiiviillä pintakerroksella (v. 2005-2007, viimeistelytyöt -2012)

� biojätteiden avokompostoinnin ja lietteidenkompostoinnin lopettaminen (v. 2003)

� uuden Kulmakorven maankaatopaikan ve-sien ohjaaminen Dämmanin vesilaitoksenohi

� kaatopaikkajätteen määrän väheneminen jakaatopaikkaveden laadun parantuminen (v.2005-2007). Uuden kaatopaikan pohjan ra-kentaminen nykyisten normien mukaisena.

� siirtyminen laitosmaiseen jätteiden käsitte-lyyn

� tarkkailun ja ennaltaehkäisevän kunnossa-pidon tehostaminen.

Toimenpiteiden vaikutuksesta Ämmässuon-Kulmakorven alueen toimintojen haitalliset vai-kutukset pintavesien laatuun vähenevät arvionmukaan merkittävästi.

Ämmässuon-Kulmakorven alueen toiminnotovat aiheuttaneet pohjaveden paikallista li-kaantumista itse toiminta-alueella. Pohjavettälikaavan vaikutuksen osalta merkittävimmättoiminnot ovat maankaatopaikat, YTV:n nykyi-nen kaatopaikka ja avokompostointikentät. Li-kaantumista on aiheutunut myös rakenteidenvaurioista, kuten esim. kompostointikentiltä jakenttien valumavesialtaasta. Kenttien ja altaanrakenteet on uusittu. Kolmperän alueen jamuun ympäristön asutuksen kaivovesien laa-tuun toiminnoilla ei ole ollut vaikutusta. Toimin-not eivät myöskään uhkaa alueen ympäristönpohjavesialueiden veden laatua. Pohjavedenpilaantumisen vaikutukset ovat yleensä pitkä-aikaisia joten kaikki toimenpiteet pohjavedensuojelemiseksi ja laadun varmistamiseksi ovattarpeen. Pohjaveden suojeluun vaikuttavatsamat tekijät ja lähitulevaisuuden kehittämis-toimenpiteet kuin edellä on pintavesitarkaste-lussa todettu.

Ilmastoon ja ilman laatuun vaikuttavia teki-jöitä ovat kasvihuonekaasujen ja happamoitta-vien kaasujen päästöt. Happamoittavien kaa-sujen päästöjä tulee mm. autojen ja työkonei-den polttomoottoreista sekä lämmityslaitteidenöljypolttimista. Myös biojätteiden käsittelystäaiheutuu happamoittavien kaasujen päästöjä.Päästöjä ei ole arvioitu kovinkaan merkittäviksi.Toimintojen laajentuessa happamoittavienkaasujen päästöt lisääntyvät. Kasvihuonekaa-sujen päästöistä merkittävin on tällä hetkelläilmakehään vapautuva kaatopaikkakaasun si-sältämä metaani. Kaasunkeräyksen tehosta-minen ja nykyisen YTV:n kaatopaikan sulkemi-nen sekä sekajätteen käsittelylaitoksen käyt-töönotto vähentävät merkittävästi kasvihuone-kaasujen päästöjä tulevaisuudessa. Uudellekaatopaikalle sijoitettava jäte ei sisällä juuri



lainkaan hajoavaa orgaanista ainesta, jotenmuodostuvan kaatopaikkakaasun määrä onerittäin vähäinen. Sekajätteen käsittelylaitostuottaa fossiilisia polttoaineita korvaavaa jäte-polttoainetta. Jätepolttoaineen käytön myötäYTV:n jätteenkäsittelyn kasvihuonekaasujenpäästöjen tase muodostuu lähivuosina positii-viseksi, eli päästöjä vähentäväksi.

Ämmäsuon-Kulmakorven alueen pinta-ala onsuuri. Alueen luontainen kasvillisuus on ra-kentamisen myötä hävinnyt. Samoin eläimistönelinmahdollisuudet alueella ovat hävinneet taiolennaisesti muuttuneet luontaisesta. Alue vai-kuttaa myös laajemmin eläimistön elinolosuh-teisiin (mm. hirvien talvehtiminen, kulkureitit).Reuna-aluevaikutus muuttaa kasvillisuutta alu-een läheisyydessä. Muutokset ovat pääsään-töisesti peruuttamattomia. Toimintojen laajen-tuessa vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimis-töön lisääntyvät.

Myös maisemallisesti Ämmässuon - Kulma-korven alueen toiminnot vaikuttavat paikalli-sesti laajaan alueeseen. Maaston topografiastaja peitteisyydestä johtuen maisemallinen vai-kutus ei ulotu kovinkaan pitkälle alueen ympä-ristöön. Maisemalliset muutokset ovat pääasi-allisesti pysyviä. Toimintojen laajentuessa vai-kutukset maisemaan lisääntyvät.

Tärinähaittoja aiheuttavat lähinnä kalliolou-hintaan liittyvät räjäytykset, joiden vaikutuksetvoivat ulottua kallioperässä kilometrienkin etäi-syydelle. Tärinä voi aiheuttaa vaurioita raken-teille ja epäviihtyisyyttä ympäristön asutukselle(psykologinen pelottava vaikutus yhdessä rä-jäytysäänen kanssa). Kalliolouhinta siirtyy tule-vaisuudessa enemmän Kulmakorven alueelle.

Toimintojen rajoittamistarpeet

Ämmässuon alueelle rakennetaan uutta jät-teenkäsittelykapasiteettia, joka korvaa ja te-hostaa nykyistä käsittelytoimintaa. Uuden ra-kentamisen myötä YTV:n nykyinen kaatopaik-ka ja Espoon kaupungin maankaatopaikka jää-vät pois käytöstä. Uuden käsittelytekniikanmyötä toiminnasta aiheutuvat haitat asutuk-selle ja ympäristölle vähenevät. Ämmässuollaolevat toiminnot ovat yhdyskunnan kannaltavälttämättömiä toimintoja, joiden sijoittaminenmuualle kestäisi pitkän aikaa. Viime aikojen

ympäristön kannalta positiivinen kehitys jasuunnitellut kehittämistoimenpiteet huomioonottaen tarvetta suunniteltujen toimintojen ra-joittamiseen on vaikea osoittaa.

Kulmakorven alueelle sijoittuu Kulmakorvenasemakaava-alue teollisuus-, varastointi- ym.toiminnoille sekä Espoon kaupungin uusimaankaatopaikka. Lisäksi alueelle suunnitel-laan laajaa moottoriurheilutoimintojen aluetta.Aluevaraukset teollisuudelle ym. toiminnalle jamaankaatopaikka ovat yhdyskunnan kannaltavälttämättömiä toimintoja. Maankaatopaikkatoteutetaan siten, että sen ympäristövaikutuk-set ovat nykyisiin maankaatopaikkoihin verrat-tuna selvästi vähäisemmät. Moottoriurheiluliittyy ihmisten virkistykseen ja vapaa-aikaan,jollaisia toimintoja myös tarvitaan. Toiminta ai-heuttaa kuitenkin haittaa ympäristölle (liikenne-ruuhkat isojen yleisötilaisuuksien yhteydessä,melu, pöly, pakokaasut) ja kuluttaa uusiutu-mattomia luonnonvaroja (öljy). Mahdollisenlaajemman moottoriurheilualueen ympäristö-vaikutukset on arvioitava erikseen ennenhankkeen toteuttamista.

Tarvittavat suojavyöhykkeet

Ämmässuon-Kulmakorven alue on suunnitel-lussa laajuudessa toteutuessaan suuri. Alu-eella sijaitsee tai on sinne suunniteltu erilaisiajätehuollon ja muita toimintoja, joiden ympä-ristövaikutukset ja samalla suoja-aluetarpeetovat erilaiset. Suoja-alueita määritettäessä rat-kaisevaa on toimintojen etäisyys asutuksesta.Teollisuus-, varastointi- ym. käyttöön suunni-teltuun Kulmakorven asemakaava-alueeseenjätehuollon ja muut toiminnot eivät vaikuta ra-joittavasti ottaen huomioon alueen jätehuolto-toimintojen kehittämissuunnitelmat. Poikkeuk-selliset häiriötilanteetkaan (tulipalo, räjähdys)eivät lisää suoja-aluetarvetta asutuksen muu-ten vaatimasta. Asutuksen suojaetäisyydensuhteen merkittävät tekijät ovat seuraavat:

� hajuhaitat� meluhaitat� pölyhaitat� haittaeläimet ja roskaantuminen.

Vaikutusalueen laajuutta eri haittavaikutustenosalta on tarkasteltu taulukossa 2. Tarkaste-




lussa on otettu huomioon alueella lähivuosinatehtävät kehittämistoimenpiteet.

Taulukko 2. Haittojen vaikutusalueen laajuus. Haittavaikutus Vaikutusalueen laajuusVaikutukset pintave-siin

Pintavesien purkureitti Suomen-lahteen. Suurimmat vaikutuksetLoojärveen laskeviin ojiin ja jokiinsekä itse Loojärveen.

Vaikutukset pohjave-siin

Vaikutukset rajoittuvat itse toimin-ta-alueelle.

Vaikutukset ilmas-toon ja ilman laatuun

Laaja-alaisesti ilmastoon vaikutta-vat kasvihuonekaasut ja happa-moittavat kaasut. Kehittämistoi-menpiteiden ansiosta kasvihuone-kaasujen päästöt vähenevät. Hap-pamoittavien kaasujen päästötarvioidaan vähäisiksi. Paikallisestiilman laadun ohjearvot eivät ylitytoimintojen ilmapäästöjen seura-uksena.

Hajuhaitat Haitat vähenevät lähivuosina mer-kittävästi nykyisistä. Laskelmienperusteella hajuhaittoja ei toden-näköisesti esiinny aivan lähimpiäasuinrakennuksia lukuun otta-matta (tanskalaiseen normiin ver-rattuna). Lähimmissä asuinraken-nuksissakaan hajuhaitat eivät olepitkäaikaisia (1 % hajukuormakokonaisajasta).

Pölyhaitat Rajoittuvat toiminta-alueelle ja senläheisyyteen (joitakin satoja met-rejä alueesta). Ilmanlaadun oh-jearvot eivät ylity häiriintyvissäkohteissa.

Meluhaitat Kalliokiviaineksen otto merkittävinmelulähde. Melun ohjearvot alittu-vat pääsääntöisesti 500-1000 metäisyydellä alueesta.

Tärinähaitat Merkittävin tärinälähde kallioki-viaineksen ottoon liittyvät räjäytyk-set, joiden tärinäaallot voivat edetäkallioperässä jopa kilometrejä.

Liikenteen haitat Tuloreitit Histan liittymästä mootto-ritieltä ja pitemmältä Nupurintieltä.Merkittävimmät haitat NupurintielläHistan liittymän jälkeen.

Haittaeläimet ja ros-kaantuminen

Haittaeläinten vaikutukset ulottu-vat lähiasutukseen ja –järville.Roskaantuminen ulottuu tuloteidenvarsille ja alueen lähiympäristöön(vaikutusalue joitakin satoja met-rejä). Kehittämistoimenpiteidenansiosta varsinkin haittaeläintenmäärä vähenee merkittävästi.

Vaikutukset kasvilli-suuteen ja eläimis-töön

Vaikutusalue joitakin satoja met-rejä alueen rajalta. Lisäksi vaiku-tusta hirvien kulkureitteihin.

Maisemavaikutukset Vaikutusalue joitakin satoja met-rejä alueen rajalta.

Muut vaikutuksetihmisten elinoloihin javiihtyvyyteen

Vaikutusalue rajoittuu lähimpäänasutukseen.

Alue rajoittuu pohjoispuolella Turun moottori-tien haittavaikutusalueeseen. Muuten alueenympärillä on pääosin rakentamattomat puustoakasvavat alueet. Ottaen huomioon alueen lu-kuisat toiminnot ja laajuus, voidaan kaikkienem. tekijöiden osalta pitää 400-500 m suoja-vyöhykettä alueen ympäristön asutukseen tar-vittavana. Suojavyöhykkeellä tulisi säilyttääpuusto ja huolehtia sen kasvuedellytyksistä.

Liikenteen osalta tulee parantaa Nupurintienliikenneturvallisuutta. Parhaiten tämä toteutuuohjaamalla raskas liikenne Ämmässuolle suo-raan Histan liittymästä Kulmakorven kaava-alueen kautta.

RISKITILANTEET JA NIIDEN YMPÄRISTÖ-VAIKUTUKSET

Nykyiset toiminnot

Osa toiminnoista on normaalia teollisuus- jayritystoimintaa, jonka riskit Ämmässuon-Kulmakorven alueella eivät poikkea oleellisestimuusta vastaavasta toiminnasta. Em. toimin-not ovat seuraavat:

8 Jersanmäen louhinta-alue10 Rudus Asfaltti Oy, asfalttiasema12 Nurmijärven Betoni Oy, betoniasema13 Motocross-rata14 Polttoaineen jakelupiste

Osa jätehuollon toiminnoista on laadultaansellaista, ettei niihin liity merkittäviä riskejä.Nämä toiminnot ovat seuraavat:

3 YTV:n lietteen kompostointikenttä5 Espoon kaupungin uusi romuautovarasto9 Hyvinkään Tieluiska Oy, mullan valmistus ja

kantojen murskaus

Riskien kannalta merkittävimmät toiminnot onesitetty taulukossa 3.



Taulukko 3. Riskien kannalta merkittävimmät Äm-mässuon-Kulmakorven alueen nykyiset toiminnot.Toiminto Riskitilanteet1 YTV:n kaatopaik-

ka� jätetäytön sortumat� maaperän ja pohjaveden

suojausrakenteiden rik-koutuminen

� kaatopaikkakaasusta ai-heutuvat räjähdykset ja tu-lipalot

� kaatopaikkavesien viemä-röintijärjestelmän häiriöt.

2 YTV:n biojätteenkompostointilai-tos ja jälkikypsy-tys

� kone- ja laiterikot� kemikaalisäiliöiden rikkou-

tuminen� pitempiaikainen sähkön-

syötön katkeaminen ja siitäaiheutuva koneiden ja lait-teiden pysähtyminen.

4 Rakentajien Eko-park Oy, raken-nusjätteiden kä-sittelylaitos

� kone- ja laiterikot� tulipalot ja pölyräjähdykset� pitempiaikainen sähkön-

syötön katkeaminen ja siitäaiheutuva koneiden ja lait-teiden pysähtyminen.

6 Ämmässuontienmaankaatopaikka

� täytön sortumat

7 Kulmakorvenmaankaatopaikka

� täytön sortumat

Täyttöjen sortumia ei kaatopaikoilla ole tapah-tunut. Kaatopaikkakaasusta johtuvia pieniäpaikallisia paloja on sattunut lähinnä raken-nustöiden yhteydessä. Samaten on tapahtunutpaikallista kaatopaikan pohjarakenteiden rik-koutumista kunnostusrakentamisen yhteydes-sä. YTV:n kaatopaikan kaatopaikkavesienviemäröinnissä ei ole tapahtunut tasausaltaanylivuotoihin johtaneita häiriöitä koko kaatopai-kan käyttöaikana v. 1987 lähtien. Altaan eriste-rakenteet on uusittu ja allas on varustettu säh-köisellä vuodontarkkailujärjestelmällä.

Rakennusjätteiden käsittelylaitos on ollut toi-minnassa vajaan vuoden, joten toiminnan en-nakoimattomista riskitilanteista ei ole koke-muksia. Laitoksen toiminnassa ja laitevalin-noissa riskit on pyritty välttämään.

Suunnitellut toiminnot

Osa toiminnoista on normaalia teollisuus- jayritystoimintaa, jonka riskit Ämmässuon-Kulmakorven alueella eivät poikkea oleellisestimuusta vastaavasta toiminnasta. Em. toimin-not ovat seuraavat:

24 Moottoriurheilualue ja karting-rata25 Muut varasto- ym. toiminnot26 Kulmakorven asemakaava-alue

Osa jätehuollon toiminnoista on laadultaansellaista, ettei niihin liity merkittäviä riskejä.Nämä toiminnot ovat seuraavat:

20 YTV:n lievästi pilaantuneiden maiden väliva-rastointialue

Riskien kannalta merkittävimmät toiminnot onesitetty taulukossa 4.

Merkittävimmiksi riskitilanteiden mahdollisuuk-sia sisältäviksi toiminnoiksi arvioidaan käsitte-lylaitokset ja kaatopaikkakaasua käyttävä voi-malaitos. Läjitysalueiden riskejä voidaan tar-kastella esim. nykyisten kokemusten perus-teella.




Taulukko 4. Riskien kannalta merkittävimmät Äm-mässuon-Kulmakorven alueen suunnitellut toimin-not.Toiminto Riskitilanteet15 YTV:n sekajätteen

käsittelylaitos, me-kaanis-biologinenkäsittely, biologise-na käsittelynäkompostointi, si-joitusvaihtoehto-alue 2

� kone- ja laiterikot� kemikaalisäiliöiden rik-

koutuminen� tulipalot ja pölyräjähdykset� pitempiaikainen sähkön-

syötön katkeaminen jasiitä aiheutuva koneiden jalaitteiden pysähtyminen.

16 YTV:n loppusijoi-tus- ja varastointi-alueen laajennus

� jätetäytön sortumat� maaperän ja pohjaveden

suojausrakenteiden rik-koutuminen

� kaatopaikkakaasusta ai-heutuvat räjähdykset ja tu-lipalot

� kaatopaikkavesien viemä-röintijärjestelmän häiriöt

� tulipalot välivarastointialu-eella.

17 YTV:n kaatopaik-kakaasua käyttävävoimalaitos

� kone- ja laiterikot� kaasuräjähdykset

18 YTV:n biojätteidenjälkikompostointi-halli

� kone- ja laiterikot� kemikaalisäiliöiden rik-

koutuminen� pitempiaikainen sähkön-

syötön katkeaminen jasiitä aiheutuva koneiden jalaitteiden pysähtyminen.

19 YTV:n pilaantunei-den maiden käsit-telylaitos

� pohja- ym. rakenteidenvauriot

� hallien ilmanpuhdistuslait-teiden häiriötilanteet

� pitempiaikainen sähkön-syötön katkeaminen jasiitä aiheutuva koneiden jalaitteiden pysähtyminen.

� vesienkeräilyn ja johtami-sen häiriötilanteet

Toiminto Riskitilanteet21 Espoon kaupungin

uusi maankaato-paikka, YVA:ssatarkasteltu vaihto-ehtoalue 1

� täytön sortumat� vesienkeräilyn, käsittelyn

ja johtamisen häiriötilan-teet

23 Pääkaupunkiseu-dun energialaitos-ten tuhkan kaato-paikka, YVA:ssatarkasteltu vaihto-ehtoalue 2

� täytön sortumat� rakenteiden vauriot� vesienkeräilyn, käsittelyn

ja johtamisen häiriötilan-teet

Uusien asuinalueiden sijoittamiseen Ämmäs-suon-Kulmakorven läheisyyteen mm. Histanalueelle liittyy ongelmia. Suuren jätteiden kä-sittelyalueen läheisyys ja ympäristöhaittojenriskit vaikuttavat lähialueiden arvostukseen,vaikka merkittäviä haittoja ei ilmenisikään. Vil-kas jäteliikenne asutuksen käyttämillä tie-osuuksilla vähentää viihtyisyyttä. Jätteenkäsit-telykeskuksen uusiin toimintojen ympäristö-haittoihin liittyy riskejä, joita tässä yhteydessäei ole pystytty riittävästi arvioimaan.

Vasta riittävä kokemus mm. uuden sekajäte-laitoksen käytöstä antaa luotettavia tietoja lai-toksen todellisista ympäristöhaitoista. Siksipäätöksiä uusien asuinalueiden sijoittamisestaÄmmässuon-Kulmakorven läheisyyteen tuleevälttää ennen kuin jätekäsittelykeskuksen uu-sien toimintojen todellisista ympäristövaikutuk-sista on saatu useampivuotisia kokemuksia.

ESPOON KAUPUNKIKIRKKONUMMEN KUNTAUUDENMAAN LIITTOPÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNTA, YTV

Documents

ÄMMÄSSUON-KULMAKORVEN ALUEEN TOIMINTOJEN ... · vasti eikä hajuhaittoja todennäköisesti enää ilmene ympäristön asutuksen piirissä mahdolli-sia pitempiaikaisia riski- tai