Embed Size (px)
Citation preview
Kenen talkoot?Talouspolitiikan vaikutuksia 2011-2018
Olli Kärkkäinen, Yksityistalouden ekonomisti
26.9.2017
• Talouspolitiikan voittajat/häviäjät 2011-2018
• Talouspolitiikan välitön vaikutus tuloeroihin 2011-2018
• Talouspolitiikan sukupuolivaikutuksia 2011-2018
• Talouspolitiikan vaikutus työnteon kannustimiin 2011-2018
• Työllisyyden ja tuloerojen välinen suhde
• Ennuste tuloerojen kehityksestä 2016-2018
2
Kenen talkoot?
Analyysin sisältö
Miksi tuloerojen muutoksia tulisi
tarkastella tarkemmin?
3
4
Tuloerot kiinnostavat, mutta julkisen/poliittisen keskustelun
näkökulma on yleensä hyvin lyhyt
Tuloerojen dekomponointi:
Rakenteelliset muutokset
+
Päätösperäiset muutokset
5
1. Rakenteelliset muutokset (mm. väestömuutokset)
2. Talouspolitiikan välittömät vaikutukset (staattisia)
3. Talouspolitiikan välilliset vaikutukset (mm. käyttäytymisvaikutukset, työllisyysvaikutukset)
6
Mitkä tekijät vaikuttavat tuloeroihin?
Talouspolitiikan vaikutusten arviointi mikrosimuloinnin avulla
Talouspolitiikan suorien tulonjakovaikutusten arviointi
• Pidetään väestö ennallaan– ei rakenteellisia muutoksia
– ei käyttäytymisvaikutuksia
• Lainsäädännön euromääräiset parametrit muutetaan
aineistovuoden tasoon kuluttajahintaindeksillä– Sosiaalietuuksien hintatasoa hitaampi kasvuvauhti tulkitaan
päätösperäiseksi muutokseksi
– Verotuksen kuluttajahintaindeksin mukaisia inflaatiotarkistuksia ei tulkita
päätösperäisiksi. Sen sijaan kuluttajahintaindeksistä poikkeavat
(matalammat tai korkeammat) indeksitarkistukset veroparametreihin
tulkitaan päätösperäisiksi muutoksiksi
– Tarkastelussa myös ”passiiviset” päätökset (mm. sosiaalietuuksien
ostovoiman heikkeneminen, veroasteikon inflaatiotarkistusten tekemättä
jättäminen)
– Vaihtoehtona ansiotasokorjaus (laskelma liitteenä)
• Sama menetelmä mm.: Bargain & Callan 2010;
Honkanen & Tervola 2014; Perusturvan riittävyyden
arviointiraportti 2011−2015
Talouspolitiikan vaikutusarviointi 2011-2018
• Aineistovuosi: 2015
• Lainsäädäntövuodet: 2011−2018
• Tarkasteluna julkisen sektorin vero- ja
sosiaaliturvamuutokset– päätösperäisiksi on tulkittu myös kunnallisveromuutokset ja
sosiaalivakuutusmaksujen muutokset
• Laskelmat toteutettu SISU-mikrosimulointimallin ja
rekisteriaineiston avulla
• Mukana kaikki SISU-mallin simuloimat erät– Tarkempaa tietoa laskelmassa huomioiduista muutoksista liitteenä
7
Talouspolitiikan voittajat ja häviäjät
2011-2018
8
Talouspolitiikka on kasvattanut pienituloisten tuloja ja pienentänyt suurituloisten tuloja
2011-2018, vaalikausien välillä on kuitenkin painotusero
9
-3%
-2%
-1%
0%
1%
2%
3%
4%
5%
6%
-3%
-2%
-1%
0%
1%
2%
3%
4%
5%
6%
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Talouspolitiikan vaikutus tulokymmenysten käytettävissäoleviin tuloihin 2011-2018 (%)
2011-2015 2015-2018 2011-2018-3 000 €
-2 500 €
-2 000 €
-1 500 €
-1 000 €
-500 €
0 €
500 €
1 000 €
-3 000 €
-2 500 €
-2 000 €
-1 500 €
-1 000 €
-500 €
0 €
500 €
1 000 €
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Talouspolitiikan vaikutus tulokymmenysten käytettävissä oleviin tuloihin 2011-2018 (keskim. €/v/kotitalous)
2011-2015 2015-2018 2011-2018
Talouspolitiikka on kasvattanut eniten työttömien tuloja 2011-2018,
syynä mm. työttömyysturvan tasokorotus 2012
10
-6%
-4%
-2%
0%
2%
4%
6%
8%
10%
-6%
-4%
-2%
0%
2%
4%
6%
8%
10%
Talouspolitiikan vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin 2011-2018 (%)
2011-2015 2015-2018 2011-2018
-800 €
-600 €
-400 €
-200 €
0 €
200 €
400 €
600 €
800 €
1 000 €
1 200 €
-800 €
-600 €
-400 €
-200 €
0 €
200 €
400 €
600 €
800 €
1 000 €
1 200 €
€/v€/v Talouspolitiikan vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin 2011-2018 (keskim. €/v/hlö)
2011-2015 2015-2018 2011-2018
Huom. Sosioekonomiset ryhmät on määritelty mikrosimulointiaineiston tulotietojen perusteella. Siksi ne eivät täysin vastaa virallisia sosioekonomisia ryhmiä.
Työttömiksi on määritelty henkilöt, jotka kuuluvat ryhmään ”Muut” ja saavat jotain työttömyysetuutta
Tarkempi katsaus pienituloisimpiin: talouspolitiikan vaikutus pienituloisimman
kymmenyksen (1. desiili) käytettävissä oleviin tuloihin
11
• Tuloryhmien sisällä on eroja: pienituloisimmasta
kymmenyksestä ainoastaan opiskelijoiden tulot ovat
laskeneet talouspolitiikan seurauksena 2011-2018
• Työttömien tulot ovat kasvaneet (+7,4 %) ryhmässä
eniten (staattisesti mitattuna) talouspolitiikan
seurauksena 2011-2018
• Tällä vaalikaudella (2015-2018) opiskelijoiden (-3,6 %)
lisäksi myös työttömien (-1,2 %) ja eläkeläisten (-1,0 %)
tulot ovat laskeneet politiikan välittömänä seurauksena
pienituloisimmassa tulokymmenyksessä
• Sen sijaan pienituloisimmat työntekijät ja yrittäjät ovat
hyötyneet myös tämän vaalikauden talouspolitiikasta
-6%
-4%
-2%
0%
2%
4%
6%
8%
10%
-6%
-4%
-2%
0%
2%
4%
6%
8%
10%
Talouspolitiikan vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin 2011-2018 (%): 1. desiili
2011-2015 2015-2018 2011-2018
Huomioita talouspolitiikan voittajista ja häviäjistä 2011-2018
12
-3%
-2%
-1%
0%
1%
2%
3%
4%
5%
6%
-3%
-2%
-1%
0%
1%
2%
3%
4%
5%
6%
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Talouspolitiikan vaikutus tulokymmenysten käytettävissäoleviin tuloihin 2011-2018 (%)
2011-2015 2015-2018 2011-2018
• Vaalikaudella 2011-2015 tehty talouspolitiikka hyödytti
pienituloisinta puolikasta kotitalouksista.
Suurituloisempien käytettävissä olevia tuloja pienensivät
mm. veronkiristykset
• Tällä vaalikaudella talouspolitiikka on hyödyttänyt
suurituloisinta puolikasta (syynä mm. veronkevennykset).
Mm. indeksijäädytysten takia pienituloisimpien tulot ovat
hieman pudonneet talouspolitiikan seurauksena 2015-
2018
• Kokonaisuutena talouspolitiikka on ollut tuloeroja
tasaavaa 2011-2018
• Tuloluokkien sisällä on suuria eroja. Sosioekonomisista
ryhmistä työttömät ovat olleet talouspolitiikan suurimpia
voittajia ja opiskelijat suurimpia häviäjiä 2011-2018.
Talouspolitiikan
sukupuolivaikutukset
13
Talouspolitiikka on kasvattanut naisten tuloja ja pienentänyt miesten tuloja 2011-2018,
tällä vaalikaudella miehet ovat hyötyneet talouspolitiikasta hieman naisia enemmän
14
-150 €
-100 €
-50 €
0 €
50 €
100 €
150 €
Miehet Naiset
€/v/hlö Talouspolitiikan vaikutus miesten/naisten käytettävissä oleviin tuloihin 2011-2018 (€/v/hlö)
2011-2015 2015-2018 2011-2018
-0,8 %
-0,6 %
-0,4 %
-0,2 %
0,0 %
0,2 %
0,4 %
0,6 %
0,8 %
Miehet Naiset
Talouspolitiikan vaikutus miesten/naisten käytettävissä oleviin tuloihin 2011-2018 (%)
2011-2015 2015-2018 2011-2018
Talouspolitiikka on kasvattanut naisten tuloja ja pienentänyt miesten tuloja 2011-2018
15
• Miehet ovat hyötyneet talouspolitiikasta naisia enemmän
pienituloisimmissa tulokymmenyksissä (desiilit 1.-2.)
• Naisista tulojakauman mukaan tarkasteltuna häviäjiä
ovat ainoastaan suurituloisimpaan kymmenykseen
kuuluvat
• Miehistä tulojakauman mukaan tarkasteltuna häviäjiä
ovat kolmeen suurituloisimpaan kymmenykseen kuuluvat
-3%
-2%
-1%
0%
1%
2%
3%
4%
5%
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Talouspolitiikan vaikutus miesten/naisten käytettävissä oleviin tuloihin eri tulokymmenyksissä 2011-2018 (%)
Miehet Naiset
Esimerkkilaskelmia talouspolitiikan
vaikutuksista 2011-2018
16
Talouspolitiikan vaikutus esimerkkihenkilöiden tuloihin 2011-2018 (2011=100)
17
Vuokra-asunto keskikokoisessa kaupungissa Velaton omistusasunto
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
2011=100Käytettävissä olevien tulojen kehitys 2011-2018
Talouspolitiikan vaikutus
Työtön: perusturva Työtön: ansioturva
Takuueläkeläinen Palkansaaja: pienituloinen
Palkansaaja: keskituloinen Palkansaaja: suurituloinen
Asumistuen suojaosa voimaan 2015
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
2011=100
Käytettävissä olevien tulojen kehitys 2011-2018Talouspolitiikan vaikutus
Työtön: perusturva Työtön: ansioturva
Takuueläkeläinen Palkansaaja: pienituloinen
Palkansaaja: keskituloinen Palkansaaja: suurituloinen
Työttömyysturvan tasokorotus 2012
Pienituloinen: palkka 1 670 €/kk, keskituloinen: palkka 3 340 €/kk, suurituloinen: palkka 10 020 €/kk. Esimerkkihenkilöt asuvat yksin.
Muut oletukset vastaavat kuin Perusturvan riittävyyden arviointiraportin laskelmissa (THL (2015): Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011-2015)
Dynamiikkaa:
Työnteon kannustimet ja työllisyys
18
Kannustinloukkujen purkaminen on tasapainottelua –
kannustimia parantavat toimet voivat kasvattaa tuloeroja
• Työnteon kannustimia voidaan parantaa joko
kasvattamalla (pienituloisten) työntekijöiden tuloja tai
pienentämällä työttömien tuloja– Työntekijöiden tulojen kasvattaminen esim. verotusta keventämällä on
kallista; yleinen veroale on tehoton tapa purkaa kannustinloukkuja
– Työttömien tulojen pienentäminen kasvattaa tuloeroja (staattisesti
mitattuna)
• Monet työnteon kannustimia parantavat toimet
kasvattavat tuloeroja
• Kannustinloukkujen trilemma: budjetti vs. kannustimet
vs. tuloerot– 2011-2015 työttömien taloudellinen asema parani, mutta kannustimet
kokopäivätyön vastaanottamiseen heikkenivät
– Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat paransivat osa-aikatyön
kannustimia, mutta heikensivät kannustimia siirtyä osa-aikatyöstä
kokopäivätyöhön
– Tarkemmin: Kotamäki & Kärkkäinen (2014): Työllisyys kasvaa, työnteko
vähenee? Työnteon kannustimet ja suojaosareformin vaikutus
• Huom. Kaikki tuloeroja kasvattavat toimet eivät ole
kannustinuudistuksia
19
Budjetti
Kannustimet Tuloerot
Talouspolitiikan vaikutus työllistymisen kannustimiinEsimerkki: Yksin peruspäivärahalla keskisuuressa kaupungissa vuokralla asuva työtön
Kuinka paljon käteen jäävät tulot kasvaisivat työllistymisen myötä?
20
0 €
200 €
400 €
600 €
800 €
1 000 €
1 200 €
1 400 €
100 €
200 €
300 €
400 €
500 €
600 €
700 €
800 €
900 €
1 0
00 €
1 1
00 €
1 2
00 €
1 3
00 €
1 4
00 €
1 5
00 €
1 6
00 €
1 7
00 €
1 8
00 €
1 9
00 €
2 0
00 €
2 1
00 €
2 2
00 €
2 3
00 €
2 4
00 €
2 5
00 €
2 6
00 €
2 7
00 €
2 8
00 €
2 9
00 €
3 0
00 €
€/kk
Työllistymispalkka (€/kk)
Työllistymisen vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin (€/kk)
2011 2015 2018
-100 €
-50 €
0 €
50 €
100 €
150 €
200 €
250 €
300 €
100 €
200 €
300 €
400 €
500 €
600 €
700 €
800 €
900 €
1 0
00 €
1 1
00 €
1 2
00 €
1 3
00 €
1 4
00 €
1 5
00 €
1 6
00 €
1 7
00 €
1 8
00 €
1 9
00 €
2 0
00 €
2 1
00 €
2 2
00 €
2 3
00 €
2 4
00 €
2 5
00 €
2 6
00 €
2 7
00 €
2 8
00 €
2 9
00 €
3 0
00 €
€/kk
Työllistymispalkka (€/kk)
Työllistymisen vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin (€/kk)2015 vs. 2011 & 2018 vs. 2011
2015 vs. 2011 2018 vs. 2015
Työttömyysturvan ja asumistuen
suojaosat paransivat osa-aikatyön
kannustimia 2011-2015
Työttömyysturvan tasokorotus ja
veronkiristykset heikensivät
kokopäivätyön kannustimia 2011-2015
Veronkevennykset ja
työttömyysturvan indeksijäädytys
ovat parantaneet kokopäivätyön
kannustimia 2015-2018
Oletukset vastaavat kuin Perusturvan riittävyyden arviointiraportin laskelmissa (THL (2015): Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011-2015)
Talouspolitiikan vaikutus työllistymisen kannustimiinEsimerkki: Peruspäivärahalla keskisuuressa kaupungissa vuokralla asuva yksinhuoltaja (2 lasta varhaiskasvatuksessa)
Kuinka paljon käteen jäävät tulot kasvaisivat työllistymisen myötä?
21
-300 €
-200 €
-100 €
0 €
100 €
200 €
300 €
400 €
100 €
200 €
300 €
400 €
500 €
600 €
700 €
800 €
900 €
1 0
00 €
1 1
00 €
1 2
00 €
1 3
00 €
1 4
00 €
1 5
00 €
1 6
00 €
1 7
00 €
1 8
00 €
1 9
00 €
2 0
00 €
2 1
00 €
2 2
00 €
2 3
00 €
2 4
00 €
2 5
00 €
2 6
00 €
2 7
00 €
2 8
00 €
2 9
00 €
3 0
00 €
€/kk
Työllistymispalkka, €/kk
Työllistymisen vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin (€/kk)2015 vs. 2011 & 2018 vs. 2011
2015 vs. 2011 2018 vs. 2015
Työttömyysturvan ja
asumistuen suojaosat
paransivat osa-aikatyön
kannustimia 2011-2015
Varhaiskasvatusmaksujen
alentaminen parantaa
työllistymisen kannustimia
2015-2018
0 €
100 €
200 €
300 €
400 €
500 €
600 €
700 €
800 €
900 €
100 €
200 €
300 €
400 €
500 €
600 €
700 €
800 €
900 €
1 0
00 €
1 1
00 €
1 2
00 €
1 3
00 €
1 4
00 €
1 5
00 €
1 6
00 €
1 7
00 €
1 8
00 €
1 9
00 €
2 0
00 €
2 1
00 €
2 2
00 €
2 3
00 €
2 4
00 €
2 5
00 €
2 6
00 €
2 7
00 €
2 8
00 €
2 9
00 €
3 0
00 €
€/kk
Työllistymispalkka, €/kk
Työllistymisen vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin (€/kk)
2011 2015 2018
Päivähoitomaksuja maksetaan 11 kuukaudelta. Oletukset muuten vastaavat kuin Perusturvan riittävyyden arviointiraportin laskelmissa (THL (2015): Perusturvan riittävyyden
arviointiraportti 2011-2015)
Työllisyyskasvu pienentää tuloeroja
22
• Työttömän työllistyminen 2 000 €/kk palkalle kasvattaa
esimerkkilaskelmassa käytettävissä olevia tuloja n. 600
€/kk
• Työttömyysetuuksia saavat sijoittuvat pienituloisempiin
tulokymmenyksiin, palkansaajat keski-/suurituloisiin
Työllistyminen parantaa merkittävästi asemaa
tulojakaumassa
• Talouskasvun suurimpia hyötyjiä ovat ne työttömät, jotka
saavat työpaikan työllisyyden kasvaessa
0%
5%
10%
15%
20%
25%
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Osuus henkilöistä (%)
Työttömien ja palkansaajien jakautuminen tulokymmenyksiin
Työttömät Palkansaajat
Työllisyyskasvu pienentää tuloeroja
23
• Talouskasvun suurimpia hyötyjiä ovat ne työttömät, jotka
saavat työpaikan työllisyyden lisääntyessä
• Tämän vaalikauden aikana työllisyys on kasvanut noin
36 000 henkilöllä (työllisyysasteen trendi 05/2015-
08/2017)
• Oleellinen kysymys: mikä osa työllisyyden muutoksista
on talouspolitiikan ansiota?– Tähän kysymykseen vastaamiseen tarvittaisiin dynaamista
(käyttäytymisvaikutukset huomioivaa) mikrosimulointimallia
– Suomessa ei toistaiseksi ole käytössä käyttäytymisvaikutukset sisältäviä
mikrosimulointimalleja, joiden avulla politiikkamuutosten dynaamisia
tulonjakovaikutuksia voitaisiin arvioida
2400
2410
2420
2430
2440
2450
2460
2470
2480
2490
2500
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
1000 hlö
Lähde: Työvoimatutkimus
Työlliset (trendi) 01/2011 - 08/2017
Tuloerojen kokonaiskehitys ja
talouspolitiikan vaikutus
24
• Talouspolitiikan lisäksi tuloerojen kehittymiseen vaikuttavat rakenteelliset tekijät (mm. väestön ikärakenteen muutos) ja
suhdannetekijät (työllisyyden kehitys, tulojen kehitys)
• Miten tuloerojen kehitystä voidaan ennustaa?
• Yhdistetään mikrosimulointimalli ja VM:n ennuste– VM:n syksyn 2017 ennusteen avulla arvioidaan, kuinka mm. ikärakenne, työllisyys ja tulot (ansiotulot, pääomatulot, osinkotulot, etc.) muuttuvat tulevina
vuosina
– Mikrosimulointimallin aineistoa päivitetään tuleville vuosille (ns. ajantasaistetaan) ennusteen mukaisesti: rakenteelliset muutokset, työllisyysmuutokset ja
ennustettu tulokehitys viedään mikroaineistoon
– Mikrosimulointimallin lainsäädäntö päivitetään tuleville vuosille
• Ennusteesta ei ole mahdollista erotella hallituksen toimien välillisiä vaikutuksia muista muutoksista
• Huom. Mikrosimulointimallin ajantasaistusta ei ole tehty ensisijaisesti tulonjakotarkastelua varten. Mm. tulojakauman
muutoksia ei menetelmässä ennusteta (=mihin kohtaan tulojakaumaa tulojen kasvu kohdistuu). Siksi tuloksiin tulee
suhtautua lähinnä suuntaa antavina
25
Tuloerojen ennustaminen
Tuloerojen kehitys 1995-2015 ja ennuste tuloerojen kehityksestä 2016-2018
26
• Tuloerot eivät ole 2000-luvulla juurikaan muuttuneet
• Gini-kertoimella mitattuna tuloerojen ennustettu kasvu
2015-2018 on +0,8 päätyen korkeimmalle tasolle sitten
vuoden 2011
0
5
10
15
20
25
30
35
19
95
19
96
19
97
19
98
19
99
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16*
20
17*
20
18*
Gini-kerroin
Lähteet: Tulonjaon kokonaistilasto, SISU-mikrosimulointimalli, omat laskelmat
Tuloerot 1995-2018*
Tuloerot, kokonaisuus (ennuste)
Tuloerot, kokonaisuus (tilasto)
Tuloerojen kehitys 1995-2015, ennuste tuloerojen kehityksestä 2016-2018 ja
talouspolitiikan vaikutus tuloeroihin
27
• Tuloerot eivät ole 2000-luvulla juurikaan muuttuneet
• Gini-kertoimella mitattuna tuloerojen ennustettu kasvu
2015-2018 on +0,8 päätyen korkeimmalle tasolle sitten
vuoden 2011
• Talouspolitiikka on 2011-2018 staattisesti mitattuna
kokonaisuutena tuloeroja kaventavaa – rakenteelliset
muutokset ja suhdannemuutokset ovat kasvattaneet
tuloeroja hieman talouspolitiikkaan verrattuna
• Tällä vaalikaudella tuloerojen ennustetaan kasvavan
sekä talouspolitiikan että muiden muutosten johdosta
0
5
10
15
20
25
30
35
19
95
19
96
19
97
19
98
19
99
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16*
20
17*
20
18*
Gini-kerroin
Lähteet: Tulonjaon kokonaistilasto, SISU-mikrosimulointimalli, omat laskelmat
Tuloerot 1995-2018*
Tuloerot, kokonaisuus (ennuste)
Tuloerot, kokonaisuus (tilasto)
Tuloerot, talouspolitiikan staattinen vaikutus (2011-2018)
Kenen talkoot?
Huomioita ja johtopäätöksiä tuloksista
28
Talouspolitiikan voittajat ja häviäjät 2011-2018
• Talouspolitiikka on kasvattanut pienituloisten tuloja ja pienentänyt suurituloisten tuloja 2011-2018, vaalikausien välillä
on kuitenkin painotusero
• Sosioekonomisista ryhmistä työttömien tulot ovat kasvaneet talouspolitiikan seurauksena eniten ja opiskelijoiden tulot
ovat puolestaan laskeneet eniten
Talouspolitiikan sukupuolivaikutusten arviointi
• Talouspolitiikka on kasvattanut naisten tuloja ja pienentänyt miesten tuloja 2011-2018, tällä vaalikaudella miehet ovat
hyötyneet talouspolitiikasta hieman naisia enemmän
Talouspolitiikan dynamiikka
• Vuosina 2011-2015 tehdyt politiikkamuutokset paransivat kannustimia työllistyä osa-aikatyöhön, mutta heikensivät
kokopäivätyön kannustimia
• Tällä vaalikaudella tehdyt politiikkamuutokset ovat parantaneet kokopäivätyön kannustimia
• Positiiviset työllisyysvaikutukset parantavat talouspolitiikan tulonjakovaikutuksia staattisiin laskelmiin verrattuna,
työpaikan saavat työttömät ovat nousukauden suurimpia voittajia
29
Kenen talkoot?
Huomioita ja johtopäätöksiä
Ennuste tuloerojen kehityksestä 2016-2018
• Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna tuloerot eivät ole juurikaan muuttuneet 2000-luvulla
• Gini-kertoimella mitattuna tuloerojen ennustettu kasvu 2015-2018 on +0,8 päätyen korkeimmalle tasolle sitten vuoden
2011
Talouspolitiikan ja muiden muutosten (rakenteet, suhdanteet, työllisyys) vaikutus tuloeroihin
• Talouspolitiikka on 2011-2018 staattisesti mitattuna kokonaisuutena tuloeroja kaventavaa – rakenteelliset muutokset ja
suhdannemuutokset ovat kasvattaneet tuloeroja talouspolitiikkaan verrattuna
• Tällä vaalikaudella tuloerojen ennustetaan kasvavan sekä talouspolitiikan että muiden muutosten johdosta
Mitä seuraavaksi?
• Käyttäytymisvaikutusten huomiointi tulonjakoarvioissa: työllisyyttä kasvattavat toimet voivat staattisesti mitattuna
kasvattaa tuloeroja
• Tuloerojen ennustamisen kehitystyö: mm. tulojakauman ennustaminen
30
Kenen talkoot?
Huomioita ja johtopäätöksiä
Liite 1:
Herkkyysanalyysiä laskentaoletusten
vaikutuksista
32
1. Lainsäädännön euromääräiset parametrit muutetaan aineistovuoden tasoon kuluttajahintaindeksillä– Sosiaalietuuksien ansiotasoa hitaampi kasvuvauhti ei ole päätösperäistä niin kauan kun sosiaalietuuksien ostovoima ei heikkene
2. Lainsäädännön euromääräiset parametrit muutetaan aineistovuoden tasoon ansiotasoindeksillä– Sosiaalietuuksien ansiotasoa hitaampi kasvuvauhti tulkitaan päätösperäiseksi muutokseksi
• Kuinka tulokset muuttuisivat jos kuluttajahintaindeksin sijaan käytettäisiin ansiotasoindeksiä?
33
Tärkeä oletus: mikä on päätösperäistä?
Ansiotasoindeksin käyttäminen verrokkina heikentäisi laskelmassa pienituloisten asemaa, koska
sosiaalietuudet kasvavat ansiotasoa hitaammin. Tällä vaalikaudella indeksivalinnalla ei ole vaikutusta.
34
-3%
-2%
-1%
0%
1%
2%
3%
4%
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Talouspolitiikan vaikutus tulokymmenysten käytettävissä oleviin tuloihin 2011-2018 (%)
Kuluttajahintaindeksi Ansiotasoindeksi
-1,5 %
-1,0 %
-0,5 %
0,0 %
0,5 %
1,0 %
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Talouspolitiikan vaikutus tulokymmenysten käytettävissä oleviin tuloihin 2015-2018 (%)
Ansiotasoindeksi Kuluttajahintaindeksi
Liite 2:
Laskelmissa huomioidut
politiikkamuutokset
35
• SISU-mikrosimulointimallin huomioimat välittömien verojen ja tulonsiirtojen vaikutukset
• Vuoden 2018 osalta laskelmissa on huomioitu mm. – Ansiotuloverotukseen tehtävät muutokset
– Palkansaajien vakuutusmaksuihin tehtävät muutokset
– Yle-veroon tehtävät muutokset
– Sosiaalietuuksien indeksijäädytys
– Takuueläkkeen tasokorotus
– Yleisen asumistuen enimmäisasumismenojen jäädytys
– Vähimmäispäivärahojen korotus
– Lapsilisien yksinhuoltajakorotus
• Vuoden 2018 osalta aineistolaskelmissa EI ole huomioitu– Työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia
– Varhaiskasvatusmaksujen muutoksia (ne on kuitenkin huomioitu esimerkkilaskelmissa)
– Asumistuen osa-asuntonormin palauttamista
• Laskelmissa ei ole mukana välillisiä veroja tai julkisia palveluja– Mm. arvonlisäveron korotus 2013 + valmisteverojen kiristykset
– Yhteisöveroale + osinkoveromuutos 2014:
− Mukana vain osinkoverotus
− Kuka maksaa yhteisöveron?
36
Laskelmissa huomioidut politiikkamuutokset
