KESKI-KARJALAN SEUDUN

LIIKENNESUUNNITELMA

Kiteen kaupunki Tohmajärven kuntaRääkkylän kunta Kesälahden kunta

Savo-Karjalan tiepiiriItä-Suomen lääninhallitus Pohjois-Karjalan liitto

Kansikuva: Sito-Kuopio Oy

2

SISÄLLYSLUETTELO

ESIPUHE.............................................................................................................................................................. 31. SUUNNITTELUALUE JA SEN ERITYISPIIRTEET .................................................................................................. 42. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN NYKYTILA ................................................................................................................ 6

2.1. Liikkuminen ja kuljetukset Keski-Karjalassa......................................................................................62.2. Liikenneverkot ja infrastruktuuri.........................................................................................................82.3. Haja-asutusalueen liikkumis- ja kuljetusmahdollisuudet heikkenevät jatkuvasti............................ 112.4. Joukkoliikenteen järjestäminen suurimpia haasteita ...................................................................... 112.5. Logistiikkaosaamisen ja –yhteistyön kehittäminen tärkeää ........................................................... 122.6. Rajan läheisyys vaikuttaa liikkumiseen ja kuljetuksiin sekä seudun kehittymismahdollisuuksiin .. 122.7. Kävelyn ja pyöräilyn suosion lisääminen mahdollista, ympäristöongelmat vähäisiä ..................... 142.8. Liikenneturvallisuus ja esteettömyys.............................................................................................. 152.9. Seudullinen yhteistyö vielä vähäistä .............................................................................................. 192.10. Liikennejärjestelmän rahoitus on niukkaa ...................................................................................... 202.11. Yhteenveto kehittämistarpeista ...................................................................................................... 21

3. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTAVOITTEET......................................................................................... 224. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIA .......................................................................................... 24

4.1. Strategian lähtökohdat ................................................................................................................... 244.2. Kehittämisen painopisteet .............................................................................................................. 254.3. Liikennejärjestelmän kehittämisen vaikuttavuus ............................................................................ 39

5. LIIKENNETURVALLISUUSOHJELMA................................................................................................................ 425.1. Liikenneympäristön pienet parantamistoimenpiteet ....................................................................... 425.2. Liikenneturvallisuustyön kehittämissuunnitelma ............................................................................ 43

6. LIITTEET .................................................................................................................................................... 446.1. Ehdotus liikennejärjestelmätason toimenpideohjelmaksi ............................................................... 446.2. Kuntakohtaiset kartat ja taulukot liikenneympäristön pienistä parantamistoimenpiteistä .............. 52

3

Esipuhe

Keski-Karjalan seudun liikennesuunnitelma on laadittu Kiteen, Tohmajärven, Kesälahden ja Rääkkylän kuntien muodostamalle Kiteen työssäkäyntialueelle. Liikennesuunnitelma kä-sittää sekä seudullisen liikennejärjestelmä-tasoisen tarkastelun että kuntakohtaiset liiken-neympäristön parantamissuunnitelmat ja lii-kenneturvallisuustyön kehittämissuunnitelmat.

Tässä raportissa on esitetty erikseen sekä lii-kennejärjestelmätason kehittämisstrategiat että valittujen strategioiden ohjaamina suunnitellut pienet liikenneturvallisuustoimenpiteet (liiken-neympäristön pienet parantamistoimenpiteet). Liikenneturvallisuustyön kehittämissuunnitel-masta on laadittu erillinen liiteraportti.

Suunnitelman lähtökohtana ovat toimineet maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitel-ma, aikaisemmin laaditut osasuunnitelmat se-kä seudulle ja maakunnalle muodostetut kehit-tämisstrategiat. Seudulta ei ole kuitenkaan ai-kaisemmin laadittu kokonaisvaltaista seudullis-ta liikennejärjestelmätason tarkastelua, vaan suunnitelmia on laadittu yhdestä näkökulmasta kerrallaan. Kokonaisvaltaisen suunnittelun avulla on nyt pyritty löytämään entistä tehok-kaampia ja edullisempia toimenpiteitä liikenne-järjestelmän ja sitä kautta myös liikenneturval-lisuuden ja esteettömyyden kehittämiseen. Seudulle yhteisen liikennesuunnitelman laati-minen katsottiin tarpeelliseksi myös Keski-Karjalan kuntien välisen yhteistyön muutoinkin tiivistyessä.

Seudun kehittyminen luo puitteet liikennejär-jestelmän kehittämistarpeille ja tätä kautta myös tarkemmalle liikenneturvallisuuden ja es-teettömyyden suunnittelulle. Liikennejärjestel-mässä tapahtuvat muutokset ovat kuitenkin pääosin hitaita. Toimintaympäristön muutokset ovat sekä alueellisia että valtakunnallisia; vä-

estö vähenee haja-asutusalueilla, työpaikat ja palvelut keskittyvät, ikääntyneiden määrä kas-vaa, yhteiskunta ja työelämä ovat muutokses-sa ja vapaa-ajan arvostus kasvaa. Tulevaisuu-dessa ennakoitavat muutokset ja niiden vaiku-tukset ovat osin jo havaittavissa ja vaikuttavat jo nykyisin liikenteeseen ja liikkumiseen. Myös kuntahallinnon muutokset vaikuttavat liikkumi-seen ja liikenteen hoitoon. Seudun kannalta korostuu myös rajan läheisyys ja sen antamien mahdollisuuksien hyödyntäminen.

Liikennesuunnitelman laatiminen on ollut laaja yhteistyöhanke, jonka aikana on käyty keskus-telua kehittämisen suunnista kaikkien liikenne-järjestelmän hoitoon ja kehittämiseen osallistu-vien tahojen sekä myös muiden sidosryhmien kanssa. Työtä on ohjannut suunnitelman ra-hoittajatahoista koottu ohjausryhmä:

Kauko Hirvonen, pj. Kiteen kaupunki Heimo Liikamaa Kiteen kaupunki Seppo Siponen Tohmajärven kunta Pentti Huttunen Tohmajärven kunta Pentti Kesti Rääkkylän kunta Ann-Marie Sandström Rääkkylän kunta Jorma Turunen Kesälahden kunta Liisa Joenperä Itä-Suomen lääninhall. Sonja Tynkkynen Itä-Suomen lääninhall. Kari Riikonen Pohjois-Karjalan liitto Jorma Sissonen Poliisi Marja Siintomaa Liikenneturva Risto Hiltunen KETI Martti Leppänen Savo-Karjalan tiepiiri Mika Savolainen Savo-Karjalan tiepiiri Kyllikki Komulainen Savo-Karjalan tiepiiri

Konsultin edustajina ohjausryhmän työskente-lyyn ovat osallistuneet työn projektipäällikkö Petri Launonen ja projektisihteeri Noora Airak-sinen Sito-Kuopio Oy:stä.

4

1. Suunnittelualue ja sen erityispiirteet

Suunnittelualue muodostaa yhtenäisen työssäkäyntialueen Keski-Karjalan seutu muodostaa suhteellisen yhtenäisen työssäkäyntialueen koostuen nel-jästä keskustaajamasta (Tohmajärven Kemie, Kitee, Rääkkylä, Kesälahti), sivutaajamista (erityisesti Kiteen Puhos ja Tohmajärven Värt-silä) sekä niitä ympäröivistä haja-asutusalueista. Seudulla on vireillä PARAS-hankkeen myötä Rääkkylän ja Kiteen kuntalii-tos. Kuntien yhteistyö on myös muutoin tiivis-tymässä, mutta ilman kuntaliitoksia.

Vaikka seutukunta muodostaakin työssäkäyn-tialueen, tukeutuu alue vahvasti myös pohjois-eteläsuuntaiseen valtatiehen 6. Valtatien 6 kautta alue kiinnittyy laajemmin ottaen myös Joensuuhun, erityisesti seudun pohjoisosan suhteen. Eteläosaltaan seutu kiinnittyy toisaal-ta myös Savonlinnan (kantatien 71 kautta) ja Etelä-Karjalan suuntaan (valtatie 6).

Joensuun seudun merkitys on suuri myös pal-velujen hankintakohteena. Myös Savonlinnan läheisyys tuo oman piirteensä alueen kehitty-miselle; sekä työssäkäynnin että palvelujen hankinnan alueiden laajeneminen on yleinen kehityssuunta.

Kuva 1. Seudun työmatkaliikkuminen on vilkasta niin seudun sisällä kuin seudun ulkopuolelle. Kesä-lahdelta käydään töissä myös etelän suuntaan.

Kuva 2. Seutu kuuluu Kesälahtea lukuun ottamatta Joensuun päämarkkina-alueeseen (vastaa osin palvelujen hankinta-aluetta, lähde: Pohjois-Savon liitto)

Väestö vähenee ja ikääntyy, seudun työpai-kat ja palvelut keskittyvät Tarkastelualue kuuluu muuttotappioalueisiin. Alueella asui vuoden 2004 lopussa noin 21 000 asukasta, joista puolet Kiteellä. Vuo-teen 2020 mennessä on asukasmäärän en-nustettu tilastokeskuksen trendiennusteen mu-kaan laskevan alueella noin 18 000 asukkaa-seen. Eläkeikäisen väestön osuus on seudulla keskimääräistä suurempi ja osuuden ennakoi-daan kasvavan voimakkaasti erityisesti vuoden 2010 jälkeen. Samalla asutus keskittyy entistä enemmän keskustaajamiin ja pääliikenneyhte-yksien varsille, mutta haja-asutusalueella on kuitenkin myös yksittäisiä kasvualueita. Taa-jamissa asuu nykyisin noin puolet alueen asukkaista.

Työpaikat ovat viimeisten vuosikymmenien ai-kana keskittyneet taajamiin ja pääliikenneyhte-yksien varsille. Osin taustalla on maatalouden rakennemuutos; tilakoot ovat kasvaneet ja työ-paikat vähentyneet. Työpaikkojen keskittymis-

5

kehityksen voidaan tulevaisuudessa arvioida jatkuvan. Myös palvelut ovat jatkuvasti keskit-tyneet.

Kuva 3. Ikääntyneiden osuus on suurin Rääkkyläs-sä ja pienin Kiteellä (v. 2004 tilanne).

Käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuu-distus voi tulevaisuudessa muuttaa kuntakent-tää vielä voimakkaastikin. Oletettavaa on, että uudistuksen myötä tulevat palvelut keskitty-mään, mikä tulee osaltaan lisäämään seudun liikkumistarpeita.

Maankäytön kasvu on suhteellisen vähäistä

Alueelle ovat luonteenomaisia laajat haja-asutusalueet, mutta myös Kesälahden ja Rääkkylän vesistörikkaus sekä suhteellisen voimakkaat keskustaajamat. Myös valtatie 6 ja Niiralan raja-asemalle johtavan kantatie 70 ak-selien merkitys on suuri. Liikenneväylät ovat muutoinkin ohjanneet alueen maankäytön ke-hittymistä merkittävästi.

Alueen maankäytön kasvun ennakoidaan tule-vaisuudessa olevan suhteellisen vähäistä

asumisväljyyden kasvusta huolimatta. Maan-käytön kasvu on pääosin uusien työpaikka- ja (matkailu)palvelualueiden rakentamista, rajan läheisyyteen sijoittuvaa liiketoimintarakenta-mista sekä nykyisten taajamien täydennysra-kentamista. Lisäksi uusien houkuttelevien, pääosin vesistön rantaan sijoittuvien, pieneh-köjen asuinalueiden käyttöönotto on mahdollis-ta. Vapaa-ajan asutuksen merkitys on alueella kasvussa, mikä johtanee kaavoituksen anta-mien mahdollisuuksien puitteissa vapaa-ajan asutuksen määrän kasvuun. Liikennejärjestel-män ja maankäytön suunnittelun jatkuva seu-dullinen yhteistyö on tärkeää, jotta maankäytön kasvualueet voidaan sijoittaa liikenteen kannal-ta hyviin paikkoihin.

Elinkeinoelämän elinvoimaisuus on erittäin tärkeää alueen kehitykselle

Alueen kehityksen kannalta on tärkeää ottaa huomioon elinkeinoelämän asettamat vaati-mukset liikennejärjestelmän kehittämiselle. Seudun elinkeinorakenteen vahvoja aloja ovat mekaaninen puunjalostus, metalliteollisuus, maaseutuelinkeinot sekä rajaosaaminen. Myös matkailun merkitys on koko seudulla selvässä kasvussa. Liikennejärjestelmää kehittämällä voidaan vaikuttaa selvästi em. painopistealojen kilpailukykyyn ja siten tukea myös seudun houkuttelevuutta ja kehittymismahdollisuuksia. Ns. kärkiyritysten tarpeiden ohella koko seu-dun tarpeiden huomiointi tärkeää. Rajan lähei-syyden hyödyntäminen on seudun kehittymi-sen kannalta elintärkeää.

Tarkastelualueen kehitys luo paineita liikennejärjestelmän kehittämiselle. Väestön, työpaikkojen ja palvelujen keskittyminen lisää erityisesti haja-asutusalueella asuvien liikkumistarpeita. Haja-asutusalueen väestön väheneminen luo toisaalta suuria haasteita joukkoliikenteen tehokkaalle jär-jestämiselle sekä haja-asutusalueen pientiestön hoidolle ja ylläpidolle. Väestön ikääntyminen edel-lyttää liikennejärjestelmän kehittämistä esteettömään ja liikkumisen helppoutta painottavaan suun-taan. Sujuvan työmatkaliikkumisen turvaaminen on yhtenäisen työssäkäyntialueen toimivuuden edellytys. Myös Joensuun seudun läheisyys vaikuttaa merkittävästi alueen kehitykseen.

Alueen saavutettavuus ja hyvät ulkoiset yhteydet (esim. raideliikenne, yhteydet lentoliikenteeseen) ovat tärkeitä erityisesti alueen yrityksille. Päätie- ja rataverkoston kunto ja kustannustehokas hyö-dyntäminen on oleellista koko alueen kehittämisen ja sen elinkeinoelämän kannalta. Maa- ja met-sätalouden sekä matkailun näkökulmasta myös pientiestön hoito ja ylläpito on tärkeää. Rajan lä-heisyyden hyödyntäminen edellyttää sekä hyväkuntoista infrastruktuuria että korkeatasoisia liiken-ne- ja logistiikkapalveluja.

6

2. Liikennejärjestelmän nykytila

2.1. Liikkuminen ja kuljetukset Keski-Karjalassa

Ihmisten liikkuminen seudulla perustuu suurel-ta osin henkilöautoon. Päivittäisistä matkoista noin 65 % tehdään henkilöautoilla (liikutuista kilometreistä lähes 80 %). Kevyen liikenteen osuus matkoista on noin 30 %, keskittyen pää-osin lyhyisiin 0-5 km pituisiin matkoihin. Jouk-koliikenteen osuus on noin 5 %. Kevyen liiken-teen osuus on keskimääräistä suurempi lapsil-la, nuorilla sekä iäkkäillä. Työikäinen väestö käyttää puolestaan keskimääräistä enemmän henkilöautoa. Lisäksi auton käyttömahdollisuus ja asuinpaikka vaikuttavat voimakkaasti ihmis-ten liikkumistapoihin ja -mahdollisuuksiin. Tä-mä korostuu erityisesti haja-asutusalueilla.

Työ- ja koulumatkat muodostavat päivittäisestä liikkumisesta noin kolmasosan. Vapaa-aikaan liittyvien moninaisten matkojen osuus on vas-taavasti noin kaksi kolmasosaa.

Kuva 4. Matkojen tarkoitusjakauma.

Seudulle sijoittuvan Niiralan raja-aseman kaut-ta kulki vuonna 2006 noin 985000 matkusta-jaa, 495000 henkilöautoa ja 2100 linja-autoa. Valtaosa raja-aseman liikenteestä muodostuu viikoittain kulkevista matkustajista. Venäläisten osuus rajan ylittävästä henkilöliikenteestä on vakiintunut viime vuosina 45-50 %:n tuntu-maan.

Suurin osa kuljetuksista hoidetaan tie- ja katu-verkkoa pitkin (lähes 70 % kuljetussuorittees-ta). Myös rataverkon osuus on merkittävä. Ve-si- ja erityisesti lentoliikenteen osuus on kulje-tussuoritteina vähäinen, mutta vaihtoehtoisina

kuljetusmuotoina niiden merkitys on seudulle suuri.

Seudun kärkiyritysten ja rajaliikenteen merkitys kuljetustarpeiden synnyttäjänä on suuri. Suurin osa tavaraliikenteestä kohdistuukin päätie- ja rataverkolle. Myös haja-asutusalueen tiestöllä on kuljetusten kannalta kuitenkin erittäin suuri merkitys.

Niiralan raja-aseman merkitys on myös kulje-tusten kannalta suuri. Vuonna 2006 raja-aseman kautta kulki 74000 kuorma-autoa, jois-ta noin 75 % oli rekisteröity Suomeen. Viennin osuus liikenteestä on viime vuosina pienenty-nyt liikenteen painottuessa entistä voimak-kaammin raakapuun tuontiin. Kuorma-autoliikenteen ohella tavaraa kuljetetaan Niira-lan kautta myös rautateitse. Vuonna 2006 rai-deliikenteen osuus Niiralan kautta kuljetetusta tavaraliikenteestä oli noin 70 %.

Seudun liikkumis- ja kuljetustarpeet vaihtelevat tarkasteltavasta liikkujaryhmästä ja kuljetus-alasta (käyttäjäryhmistä) riippuen. Liikkujaryh-mien tarpeet korostavat seudun liikenneinfra-struktuurin merkitystä, mutta suurelta osin myös liikenteen hoidon, liikennepalvelujen ja ns. heikkojen ryhmien (lapset ja nuoret, ikään-tyneet, liikkumisesteiset) liikkumismahdolli-suuksien kehittämistä. Esille nousevat laajasti niin joukkoliikenteen asema, liikenneturvalli-suus ja esteettömyys kuin haja-asutusalueella asumismahdollisuuksien tukeminen. Myös päätiestön ja -ratojen, rajalle johtavien yhteyk-sien sekä myös lentokenttäyhteyksien merkitys nousee esille, erityisesti työmatkaliikkumisen näkökulmasta.

Elinkeinoelämän kuljetusten kannalta nousevat esille mm. päätie- ja pääratayhteyksien taso, rajalle johtavat yhteydet, pientiestön kunnon sekä hoidon ja ylläpidon kehittäminen. Tärkeitä ovat myös koko tiestön kunnossapito erityisesti talvisin sekä logistiikkayhteistyön (mukaan lu-kien kuntalogistiikka) lisääminen. Myös vesilii-kenteen merkitys korostuu seudulle tärkeän ui-ton vuoksi.

Matkojen tarkoitusjakauma (HLT 2004/05)(matkaluku: 2,7 - 3,1 matkaa/hlö/vrk)

7 % 7 % 8 %4 % 3 % 4 %

28 % 27 % 28 %

12 % 16 %

19 % 18 % 18 %

12 %

26 % 28 %28 %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

pienet työssä-käyntialueet,

keskuskunnat

pienet työssä-käyntialueet,reunakunnat

Koko Suomi

muu vapaa-aikamökkivierailuostos, asio intityöasiakoulu, opiskelutyö

7

Kuva 5. Seudun yleisten teiden keskimääräisiä vuorokausiliikennemääriä (KVL 2005), tiekuljetusten suuntau-tuminen sekä tavaraliikenteen kuljetukset ja henkilöliikenteen matkat rataverkolla.

8

2.2. Liikenneverkot ja infrastruktuuri

Liikenneverkkojen kattavuus on riittävä, mutta niiden tasossa esiintyy puutteita

Liikenneverkot ovat ohjanneet alueen kehitty-mistä selvästi. Valtatie 6 sekä kantatiet 70 ja 71, Karjalanrata, rajalle johtava Niirala-Säkäniemi -rata sekä Puhokselle ulottuva sy-väväylä ovat tarjonneet suurelle osalle aluetta suhteellisen hyvät liikenneyhteydet. Em. yhte-yksiä täydentävät pääosin tarpeisiin nähden hyväkuntoiset seututiet.

Kuntien sijainti keskeisiin liikenneverkkoihin nähden vaihtelee. Vesistöt aiheuttavat yhteys- ja saavutettavuusongelmia erityisesti Kesälah-della ja Rääkkylässä.

Joensuun ja Savonlinnan lentokentät ovat koh-tuullisesti saavutettavissa, vaikka sijaitsevatkin seutuun nähden kaukana. Seudun kannalta tärkeitä tiejaksoja ovat myös seudun ulkopuoli-set Joensuuhun ja pääkaupunkiseudulle sekä satamiin johtavat tieyhteydet.

Syksyllä 2006 julkistettiin ehdotus valtakunnal-lisesti merkittävien liikenneverkkojen runkover-koista. Valtatie 6 sekä tavaraliikenteen osalta Karjalanrata ja Niirala-Säkäniemi-rata kuuluvat runkoverkkoehdotukseen. Karjalanrata ei kui-tenkaan kuulu nopean henkilöliikenteen runko-verkkoehdotukseen.

Kuva 6. Seudun keskeiset liikenneverkot.

9

TieverkkoTieverkon merkittävimmät ongelmat keskittyvät valtatielle 6, kantatielle 70 sekä Puhoksen-Kiteen-Tohmajärven väliselle maantielle 486. Valtatiellä 6 aiheuttavat ongelmia mm. liittymi-en vaarallisuus, yksityistieliittymien runsaus, puutteelliset kevyen liikenteen olosuhteet, ym-päröivään maankäyttöön nähden puutteelliset olosuhteet sekä paikoin puutteelliset ohitus-mahdollisuudet ja tien kapeus. Liittymistä on-gelmallisimmat sijoittuvat Kiteen kohdalle (Pu-hos ja Tolosenmäki). Rajalle johtava kantatie 70 on erityisesti osuudella Kemie-Niirala olo-suhteiltaan puutteellinen ja se koetaan mm. raskaan liikenteen määristä johtuen vaaralli-seksi. Raskaan liikenteen kannalta ongelmalli-nen on mm. Tohmajärven Kemien kiertoreitti. Maantien 486 merkittävimmät ongelmat koh-distuvat puutteellisiin kevyen liikenteen olosuh-teisiin ja puuttuvaan valaistukseen. Myös muulla tieverkolla esiintyy paikallisia, pistemäi-siä ongelmakohteita. Ongelmat kohdistuvat suurelta osin liikenneturvallisuuteen.

Taajamissa merkittävimmät parantamistarpeet kohdistuvat Tohmajärven Kemieen. Lisäksi kaikissa taajamissa esiintyy puutteita niin lähi-liikkumisympäristöjen tasossa kuin mm. kevy-en liikenteen verkostossa.

Vähäliikenteisellä tieverkolla ja yksityisteillä on rahoituksen niukkuus aiheuttanut vaikeuksia niin tiestön kunnon parantamiselle kuin hoidol-le ja ylläpidolle sekä parantamishankkeiden to-teuttamiselle. Vähäliikenteisen tieverkon kunto on merkittävä tekijä elinkeinoelämän, mm. maa- ja metsätalouden kuljetuksille, matkailulle sekä ylipäätään haja-asutusalueella asumisen mahdollisuuksille. Vähäliikenteisellä tieverkolla on huomattavan paljon kunnostamistarpeita, mutta niiden toteuttaminen on nykyisillä rahoi-tustasoilla ja yksityistieavustuksilla mahdoton-ta. Lisäksi sorateiden osuus alueen tieverkosta on erittäin suuri. Vähäliikenteisimpien teiden kunto, sekä yleisten että yksityisten teiden, on jatkuvasti heikkenemässä. Lisäksi vähäliiken-teisimpien yleisten teiden osalta on noussut paineita tarkistaa teiden luokituksia sekä muut-taa yleisiä teitä pienessä määrin myös yksityis-teiksi.

RautatieliikenneTarkastelualueen poikki kulkevalla pohjois-eteläsuuntaisella Karjalanradalla on suuri mer-kitys sekä alueen henkilö- että tavaraliikenteel-le. Lisäksi rajalle johtavan huonokuntoisen Nii-rala-Säkäniemi -radan merkitys on suuri tava-raliikenteen kannalta. Karjalanradan henkilölii-kenneasemat sijaitsevat Kesälahdella ja Kiteel-lä.

Rautatieliikenteen kannalta keskeisiä ongelmia ovat niin Karjalanradan nopeiden junayhteyk-sien viivästyminen (mm. lukuisat tasoristeyk-set), Niirala-Säkäniemi-radan puuttuva säh-köistys ja kulunvalvontajärjestelmä kuin koko rataverkon puutteellinen kantavuus. Lukuisat tasoristeykset muodostavat lisäksi merkittävän liikenneturvallisuusongelman myös ajoneuvo-liikenteelle.

Tulevaisuudessa nopeiden junayhteyksien mahdollinen saaminen tulee nopeuttamaan yh-teyksiä niin, että junaliikenteen kilpailukyky len-toliikenteen suhteen tulee kasvamaan koko tarkastelualueen kannalta. Huomioon otetta-vaa kuitenkin on se, että Karjalanrata ei kuulu nopean henkilöliikenteen runkoverkkoehdotuk-seen. Tämä voi hidastaa yhteyksien nopeut-tamismahdollisuuksia.

VesiliikenneTavaraliikenteen kannalta on vesiteillä vaihto-ehtoisena liikennemuotona huomattava merki-tys, vaikka sen kuljetusosuus onkin nykyisin vähäinen. Henkilöliikenteen kannalta merkitys on täysin matkailullinen. Saimaan ruopatut sy-väväylät ulottuvat seudulla Kiteen Puhokseen Väylän ongelmana on alueen eteläpuolella Sa-vonlinnan kohdan väylän kapeus. Laajemmin epävarmuutta aiheuttaa Saimaan kanavan vuokrasopimuksen päättyminen vuonna 2013. Neuvottelut vuokrasopimuksen jatkamiseksi ovat käynnissä. Vesiteiden käyttöä rajoittaa myös mm. ympärivuotisen meriyhteyden puu-te.

Syväväylien ohella on huomattavaa, että Kitee on Suomen kolmanneksi vilkkain uittopaikka.

Matkailun kannalta olisi tärkeää kehittää reitti-en varrelle sijoittuvia veneilypalveluja ja lisätä alueen toimijoiden välistä yhteistyötä vesimat-kailun kehittämiseksi.

10

Kuva 7. Vesiväylästö.

LentoliikenneSeudun lentoliikenneyhteydet tukeutuvat suu-relta osin Joensuun lentoasemaan, jolta on suhteellisen hyvät yhteydet Helsinkiin. Kesä-lahden osalta hyödynnetään myös Savonlin-nan lentoasemaa. Savonlinnan lentoliikenteen tulevaisuus on kuitenkin epävarma ja Savon-linnan seudun on täytynyt tukea lentoliikennet-tä sen säilyttämiseksi.

Kiteen harrastelentokentän merkitys korostuu tulevaisuudessa alueeseen tukeutuvan moni-puolisen liiketoiminnan johdosta (ns. Kiteen lentokeskus).

Seudun kannalta on tärkeää kehittää lento-asemien liityntäyhteyksiä, erityisesti Joensuu-hun.

Alueen saavutettavuus Eurooppalaisittain katsottuna alueen saavutet-tavuus on huono. Maantieteellisistä etäisyyk-sistä johtuen ei Suomen sisäinenkään saavu-tettavuus ole hyvä, koska etäisyys lentokentäl-le on suhteellisen suuri, rautatieliikenne on vie-lä hidasta (oikoradasta huolimatta) ja pääties-töllä esiintyy vielä merkittäviä parantamistar-peita. Saavutettavuuden merkitys on tärkeä alueen kehittymisen ja elinkeinoelämän yhte-yksien kannalta. Ihmisten päivittäisen liikkumi-sen kannalta saavutettavuuden merkitys on pienempi.

Kuva 8. Saavutettavuus eurooppalaisittain katsot-tuna (keskiarvo = 100).

Alueen liikenneverkkojen kattavuus on pääosin riittävä niin päätiestön, ratojen ja vesiväylien kuin pientiestön yhdistävyydenkin kannalta. Etäisyydet lentoasemille ovat suuret, vaikka erityisesti Jo-ensuun lentoaseman merkitys onkin alueen yhteyksien kannalta huomattava. Merkittävimmät on-gelmat koskevat liikenneverkkojen osalta niiden tasoa; kuntoa, hoitoa ja ylläpitoa. Alueen saavutet-tavuudessa on parantamisen varaa, vaikka maantieteellinen etäisyys vaikuttaakin kehittämismah-dollisuuksiin.

Liikennemuotojen välistä yhteistyötä, matkaketjujen toimivuutta sekä liikkumisen ja kuljetusten seudullista suunnittelua tulee kehittää.

11

2.3. Haja-asutusalueen liikkumis- ja kuljetusmahdollisuudet heikkene-vät jatkuvasti

Pientiestö (vähäliikenteinen yleinen tieverkko, yksityis- ja metsäautotiet) muodostaa koko seudun liikennejärjestelmän rungon. Haja-asutusalueella liikkumisen ja kuljettamisen kannalta pientiestön liikennöitävyyden turvaa-minen on avainasemassa. Tämä on myös alu-eellisen tasa-arvon kannalta tärkeää. Rahoi-tuksen väheneminen on johtanut kuitenkin yk-sityistiestön kunnon jatkuvaan huononemi-seen, koska varaa edes tiestön kunnon ylläpi-toon ei ole ollut riittävästi. Myös vähäliikentei-sen yleisen tieverkon osalta ei mahdollisuuksia ole nykyisin juuri muuhun kuin päivittäisen lii-kennöitävyyden varmistamiseen. Täsmähoito-järjestelyin on pyritty kuitenkin turvaamaan mm. kuljetusten toimivuutta.

Haja-asutusalueella asuminen vaatii nykyisin jo käytännössä katsoen oman auton omista-mista, koska joukkoliikenteen palvelutaso on ostoliikennemäärärahojen ja matkustajamääri-en vähentyessä koko ajan huonontunut.

Haja-asutusalueen tiestö on maa- ja metsäta-louden raaka-aine- ja tuotekuljetusten sekä ha-ja-asutusalueella asuvien, vapaa-ajan asuk-kaiden, postin, jätekuljetusten ym. päivittäisten kuljetusten kannalta tärkeä. Selvä käsitys pien-tiestön merkityksestä ja seudun ja maakunnan kannalta tärkeistä tiejaksoista kuitenkin vielä puuttuu.

Haja-asutusalueen liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutason turvaaminen nousee yhdeksi kes-keiseksi liikennejärjestelmän kehittämishaasteeksi. Haja-asutusalueen joukkoliikenteen turvaami-nen on tässä tärkeässä asemassa.

2.4. Joukkoliikenteen järjestäminen suurimpia haasteita Seudulla on valmistunut keväällä 2006 joukko-liikennettä käsitellyt henkilöliikenteen kehittä-missuunnitelma. Suunnitelman mukaan jouk-koliikenteen palvelutaso on Keski-Karjalassa tarjonnan suhteen tarkasteltuna pääosin vielä hyvä. Valtaosa joukkoliikennepalveluista pysty-tään tuottamaan linjaliikenteenä ja seudulla on jo käytössä myös kutsujoukkoliikennettä. Run-koliikenteen verkkoa ei kuitenkaan pystytä tu-levaisuudessa säilyttämään nykyiselläkään ta-solla ilman merkittäviä lisäpanostuksia. Taksi-verkko on toistaiseksi varsin kattava myös ha-ja-asutusalueella. Junaliikenteen suosio on kasvussa yhteyksien nopeutumisen johdosta. Myös lentoliikenteen tarve on suuri, vaikka etäisyydet lentoasemille ovatkin suuret. Merkittävimmät ongelmat koh-distuvat kuitenkin linja-autoliikenteeseen, eri-tyisesti haja-asutusalueen joukkoliikenteen hoi-toon. Joukkoliikenteen seudullinen sekä hallin-tokuntien välinen suunnitteluyhteistyö on vielä vähäistä.Seudullisessa kehittämissuunnitelmassa on esitetty sekä seudullisia että kuntakohtaisia kehittämistoimenpiteitä. Esitetyistä kehittämis-toimenpiteistä tärkeimpiä ovat: - Matkojenyhdistelyn kehittäminen (MPK) - Rahoituksen kohdentaminen

- Toimintojen alkamis- ja päättymisaikojen por-rastaminen kunnissa

- Tiedottamisen ja lippujärjestelmien kehittämi-nen

- Yhteistyön lisääminen ja kilpailutuksen kehittä-minen

- Eri hallintokuntien kuljetusten yhdistäminen ja kuljetusten avaaminen joukkoliikennekäyttöön

- Kuntakohtaisesti on lisäksi esitetty useita kehit-tämistoimenpiteitä koskien mm. kuljetusten or-ganisointia ja suunnittelua sekä palveluliiken-teen kehittämistä.

Kehittämissuunnitelmassa esitettyjen toimenpi-teiden nopea toteuttaminen on joukkoliiken-teen palvelutason turvaamisen ja kehittämisen kannalta oleellista. Tämänhetkinen rahoitus käytössä olevin toimintatavoin ei tule kuiten-kaan riittämään nykyisenkään palvelutason säilyttämiseksi. Kutsujoukkoliikenteen kehittä-minen nousseekin avainasemaan haja-asutusalueen joukkoliikenteen turvaamisessa. Tämä voi jopa parantaa palvelutasoa. Ko. lii-kenne tukeutunee runkolinjoihin, jotka ovat pääosin itsekannattavia. Joukkoliikennettä kehitettäessä on jatkossa oleellista myös tunnistaa, miten henkilöliiken-nelain muuttuminen tulee vaikuttamaan kehit-tämismahdollisuuksiin ja -toimenpiteisiin.

Tulevaisuudessa joukkoliikenteen järjestäminen on liikennejärjestelmän suurimpia haasteita. Erityi-sesti haja-asutusalueen joukkoliikenteen palvelutason turvaamiseksi on käytettävä uusia keinoja.

12

2.5. Logistiikkaosaamisen ja –yhteistyön kehittäminen tärkeää

Seudun maantieteellinen laajuus, osin vesistö-rikkaus, elinkeinotoiminnan painopistealueet ja niiden vaatimukset kuljetuksille ja logistisille järjestelmille, haja-asutusalueen suuri osuus ja merkitys sekä myös tärkeän Niiralan rajanyli-tyspaikan sijainti seudulla asettavat seudun ta-varaliikenteen ja logistiikan kehittämiselle mer-kittäviä haasteita. Myös Joensuun läheisyys näkyy merkittävästi logistisessa järjestelmässä ja tavaraliikenteessä.

Liikennejärjestelmää kehittämällä ja sen osana erityisesti logistisen järjestelmän ja tavaralii-kenteen toimivuutta ja tehokkuutta lisäämällä voidaan vaikuttaa selvästi seudun elinkei-noelämän painopistealojen kilpailukykyyn ja si-ten tukea myös seudun houkuttelevuutta ja kehittymismahdollisuuksia. Ns. kärkiyritysten tarpeiden ohella koko seudun tarpeiden huo-miointi on tärkeää. Myös rajaliikenteen jatkuva kehittäminen on oleellista.

Ajallisella etäisyydellä/saavutettavuudella tulee olemaan jatkossa entistä suurempi merkitys. Seudun sijainti Suomen reuna-alueella ja Ve-

näjän naapurina korostaa hyvien kansainvälis-ten ja valtakunnallisten yhteyksien merkitystä seudulla. Toisaalta myös seudun sisäisen lii-kenteen palvelutasolla on suuri merkitys ja seudullisella suunnitelmalla voidaan parhaiten vaikuttaa juuri tähän puoleen.

Kuljetusmuotojen välinen yhteistyö sekä laa-jemmin logistiikkayhteistyö on seudulla vähäis-tä. Avainasemaan logistisen järjestelmän kehit-tämisessä seututasolla nousevat yhteistyön li-sääminen sekä uusien logistiikan tehostami-seen liittyvien hankkeiden toteuttaminen. Li-säksi logistiikkaosaamisen kehittäminen erityi-sesti alueen yrityksissä olisi tärkeää.

Kuntalogistiikassa on seudullista yhteistyötä vi-ritelty Joensuun suuntaan, mutta hankintaa ja sisäisiä kuljetuksia hoidetaan kunnissa edel-leen hajallaan. Vaikka kehitystyötä on jonkin verran tehty, kuntalogistiikka on edelleen mel-ko hajautunutta ja koordinoimatonta (tehtävien hoito ja vastuut, hankinta, sisäiset kuljetukset, varastointi jne.).

Seudun elinkeinoelämän kilpailukykyä olisi mahdollista parantaa seudun logistista järjestelmää ke-hittämällä. Liikennejärjestelmäinfrastruktuurin kehittämisen ohella avainasemaan nousee logistiik-kayhteistyön kehittäminen. Myös logistiikkaosaamisen kehittäminen erityisesti alueen yrityksissä olisi tärkeää.

2.6. Rajan läheisyys vaikuttaa liikkumiseen ja kuljetuksiin sekä seu-dun kehittymismahdollisuuksiin

Seutukunnan kehittymisen ja tarpeiden kannal-ta muodostaa Venäjän läheisyys ja Niiralan ra-janylityspaikka oleellisen vahvuuden ja kehit-tymispotentiaalin. Rajaliikenteen ja tullin tulee-kin toimia mahdollisimman sujuvasti siten, että ne eivät muodosta esteitä seudun kehittymisel-le. Seudun kehittymistä ajatellen tulee rajan ja rajantakaisten alueiden potentiaali saada hyö-dynnettyä mahdollisimman hyvin.

Kevään 2007 aikana on laadittu sekä Niiralan raja-aseman liikenneselvitys että Keski-Karjalan logistiikkakeskusselvitys. Liikennesel-vityksen mukaan rajaliikenteen määrässä, suuntautumisessa ja ominaisuuksissa ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Vuosina 2006-2007 ovat kuitenkin sekä henki-lö- että tavaraliikenteen määrät kääntyneet

pieneen laskuun. Pitkällä tähtäimellä Niiralan raja-aseman kautta kulkevan henkilöliikenteen ennustetaan kuitenkin kasvavan maltillisesti. Tavaraliikenteen kehittymisnäkymien arviointi on vaikeampaa Venäjän kehityksen huonon ennustettavuuden sekä muiden liikenteeseen liittyvien epävarmuustekijöiden (mm. raaka-puun vientitullit, muu tulli- ja tariffipolitiikka se-kä rajabyrokratian kehittyminen) takia.

Liikenneselvityksessä todettuja kehittämistar-peita ovat mm. rajanylityspaikan palveluiden ja tiedotuksen kehittäminen, kaupallisten palve-luiden kehittäminen, tie- ja rataverkon kehittä-minen Suomen puolella (kt 70, Niirala-Säkäniemi -rata) sekä rajalogistiikan kehittä-minen.

13

Logistiikkakeskusselvityksessä on selvitetty yritysten tarpeita Venäjän liiketoimintaan liitty-välle logistiikkakeskukselle sekä muodostettu ehdotus keskuksen palvelurakenteesta ja ke-hittämismallista. Logistiikkakeskusajatus on lä-hivuosien aikana tarkoitus kehittää konkreetti-seksi liiketoimintamalliksi. Rajan molemmin puolin toimivalla logistiikkakeskuksella on sel-vityksessä todettu olevan huomattavaa poten-tiaalia mm. rajan ylittävän liiketoiminnan lisää-misessä (Venäjällä todettiin olevan liiketoimin-tapotentiaalia niin markkina- kuin hankinta-alueena).

Logistiikkakeskusselvityksessä todettiin Venä-jän puolen liikenneinfrastruktuurin tilan olevan tärkeä tekijä uusien tavaravirtojen suuntautu-miseksi ja tätä kautta myös logistiikkakeskuk-sen tarpeellisuuden kannalta:

- nykytilanteessa Niiralan kautta kulkeva henkilö- ja tavaraliikenne suuntautuu lä-hialueille (Sortavalan ja Petroskoin seu-duille). Laatokan länsipuolinen tieyhteys Pietariin on erittäin heikkokuntoinen noin 100 km osuudelta ja muiltakin osin kehit-tämistä vaativassa kunnossa, jotta Sorta-vala-Pietari yhteys olisi käytettävissä eri-tyisesti tavaraliikenteen kuljetusväylänä. Sortavala-Pietari tie on muuttunut tänä vuonna Federaation tieksi ja sen kunnos-tamiseksi on myönnetty rahoitusta. Ko. tien parantamishanke valmistunee vuo-teen 2010 mennessä.

- Niiralan raja-aseman kautta kulkeva tava-raliikenne on yli 90-prosenttisesti raaka-puun kuljettamista, johon liittyy puutullien korotusten myötä paljon epävarmuusteki-jöitä. Uusien tuoteryhmien siirtyminen Nii-

ralan kautta kulkevaksi riippuu tällä het-kellä suurelta osin sekä Venäjän Karjalan lähialueiden talouskehityksestä että lii-kenneinfrastruktuurin käytettävyydestä. Siten Pietarin tieyhteyden parantaminen lisää oleellisesti mahdollisuuksia ohjata kuljetusvirtoja Niiralan kautta eteläisem-pien raja-asemien sijaan. Lisäksi ko. yh-teys tulee todennäköisesti nopeuttamaan myös talouskehitystä Venäjän Karjalan alueella.

- merkittävä tieyhteys Keski-Karjalan seu-tukunnan näkökulmasta on myös tieyhte-ys Petroskoihin. Kyseisellä tiellä on jo to-teutettu merkittäviä parannustoimenpitei-tä, joten se on hyvin liikennöitävässä kunnossa. Petroskoi on koko Karjalan alueen merkittävin kaupunkikeskus ja Petroskoista on yhteys KOLA-tielle (Pie-tari-Murmansk), jota kautta myös Mur-manskin nopeasti kasvava talousalue on suuresta etäisyydestä huolimatta saavu-tettavissa. Tämä on myös yksi lisämah-dollisuus Karjalan logistiikkakeskushan-ketta ja tavarakuljetusten kasvumahdolli-suuksia tarkasteltaessa, vaikka suuren etäisyyden vuoksi ei ole realistista kehit-tää toimintoja ko. liikenteen varaan.

- rautatieinfrastruktuuri on Venäjän puolel-la pääosin hyvässä kunnossa ja rautatie-kuljetusjärjestelmä on kokonaisuutena toimiva. Yrityshaastatteluissa on tullut esille kommentteja rautatieyhteyksien kehittämistarpeista Venäjän Karjalan alu-eella, mutta suuria pullonkauloja rautatie-kuljetusjärjestelmässä ei esiinny.

Rajan läheisyys ja Niiralan raja-asema muodostavat seudun kannalta oleellisen vahvuuden ja ke-hittämispotentiaalin. Rajaliikenteen ja tullin tulisikin toimia mahdollisimman sujuvasti. Myös Venä-jän puolen liikenneinfrastruktuurin tilalla on huomattava merkitys rajan läheisyyden hyödyntämisen kannalta.

14

2.7. Kävelyn ja pyöräilyn suosion lisääminen mahdollista, ympäristö-ongelmat vähäisiä

Yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon kehitys määrää hyvin pitkälle eri kulkumuotojen toimin-taedellytykset. Kävely on suosituin kulkumuoto lyhyillä matkoilla ja polkupyörän kilpailukyky on parhaimmillaan 1-5 kilometrin pituisilla matkoil-la. Toimiva, turvallinen ja viihtyisä kevyen lii-kenteen verkosto on kuitenkin aina perusedel-lytys sille, että asukkaat voivat ja haluavat kä-vellä ja pyöräillä. Vaarallinen tai turvattomaksi koettu liikenneympäristö rajoittaa merkittävästi erityisesti lasten liikkumista. Kevyen liikenteen liikenneturvallisuusongelmat kytkeytyvät usein kevyen liikenteen ja autoliikenteen risteämista-pahtumaan. Kävelyn ja pyöräilyn suosion li-säämisellä on myönteisiä vaikutuksia myös kansanterveyteen sekä lasten, ikääntyneiden ja liikkumisesteisten omatoimisen liikkumisen lisäämiseen erityisesti ns. lähiliikkumisympäris-töissä.

Kävelymatkojen osuutta kuntien sisäisessä lii-kenteessä on mahdollista lisätä erityisesti Ki-teellä ja Tohmajärvellä, mutta myös Rääkky-lässä ja Kesälahdella. Tärkeään asemaan täs-sä nousee kevyen liikenteen verkoston paran-taminen. Verkoston parantamistarpeita esiin-tyykin kaikissa taajamissa. Parantamistarpeita esiintyy myös taajamien läheisyyteen sijoittuvil-la pää- ja seututiejaksoilla, esim. Puhoksen-Kiteen-Tohmajärven välisellä maantiellä 486 sekä kantatiellä 70 Tohmajärven välillä Kemie-Niirala.

Haja-asutusalueella puuttuvat kevyen liiken-teen yhteydet sekä pitkät etäisyydet muo-dostavat rajoitteita kävelylle ja pyöräilylle.

Kuntakeskusten ulkopuolisella alueella on ke-vyen liikenteen väyliä lähinnä vain valtateiden varsilla ja paikoin sivutaajamien kohdilla. Ke-vyen liikenteen yhteyksiä muodostettaessa voi-taisiin laajemmin pohtia myös yksityisteiden käyttömahdollisuuksia.

Jalankulkuympäristön esteettömyyttä ja viihtyi-syyttä tulisi monin paikoin parantaa. Esteetön liikkumisympäristö on perusedellytys sille, että myös vanhuksilla, vammaisilla ja muilla liikku-misesteisillä ihmisillä on mahdollisuus toimia ja liikkua itsenäisesti omassa elinympäristös-sään. Kävelyn ja pyöräilyn suosion lisäämisen kannalta on tärkeää ohjata mahdollista taaja-mien lisärakentamista täydennysrakentamisen suuntaan sekä tukea lähipalvelujen säilymistä.

Keski-Karjalan seudulla liikennejärjestelmään liittyviä paikallisia ympäristöongelmia esiintyy mm. valtateiden varsien yksittäisillä melualueil-la, pohjavesialueilla sekä raideliikenteen melu- ja pohjavesialueilla. Päästöongelmat ovat suh-teellisen vähäisiä. Vilkkaimpien liikenneväylien sijoittuessa pääosin taajamien ulkopuolelle ei tärinäkään muodosta alueella merkittävää on-gelmaa.

Laajemmin ilmastonmuutoksen hillintään liitty-vät näkökulmat päästöjen vähentämisestä ja esim. liikkumistarpeen vähentämisestä vaativat suurelta osin valtakunnallisen tason päätöksiä.

Kevyen liikenteen suosion lisäämismahdollisuudet ovat suuret kaikissa seudun kunnissa, erityisesti taajamissa ja lähiliikkumisympäristöissä. Verkoston täydentämistarpeet nousevatkin tässä keskei-seen osaan. Tärkeää on myös huolehtia erityisesti kevyen liikenteen tärkeimpien reittien hoidon ja kunnossapidon kehittämisestä. Haja-asutusalueilla verkoston täydentämismahdollisuudet ovat vä-häisemmät. Väestön ikääntyessä esteettömien reittien tarve lisääntyy.

Alueen liikennejärjestelmätasoon vaikuttavat ympäristöongelmat ovat suhteellisen vähäisiä. Ympä-ristöseikat tulee kuitenkin ottaa huomioon kaikessa suunnittelussa.

15

2.8. Liikenneturvallisuus ja esteettömyysLiikenneturvallisuuden nykytilaa seudulla on selvitetty onnettomuustarkastelujen, asukas-kyselyjen ja haastattelujen avulla. Onnetto-muustarkastelu on käsittänyt viimeisen kym-menen vuoden (v. 1996 - 2005) aikana tapah-tuneet poliisin tietoon tulleet onnettomuudet. Onnettomuusaineisto on saatu Tiehallinnon onnettomuusrekisteristä. Katuverkon ja yksi-tyisteiden osalta onnettomuusaineisto on tar-kistamatonta. Onnettomuusmäärien ja –vakavuu-den suhteen ko. aineistoa voidaan kuitenkin pitää luotettavana.

Maanteillä tapahtuneet onnettomuudet Keski-Karjalan seutukunnan alueen maanteillä tapahtui vuosina 1996-2005 yhteensä 1207 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta eli kes-kimäärin 121 onnettomuutta/vuosi. Onnetto-muuksien määrä on vaihdellut vuosittain välillä 101 – 136 kpl/v. Vuosina 1996, 1997 ja 2004 onnettomuuksia on tapahtunut alle 110 kpl/v ja siten selvästi muita vuosia vähemmän. Pää-sääntöisesti vuotuinen onnettomuusmäärä on vaihdellut 120 – 130 onnettomuuden/vuosi vä-lillä.Henkilövahinko-onnettomuuksien osuus kakis-ta onnettomuuksista on ollut 17 %. Loput 83 % onnettomuuksista on ollut omaisuusvahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Vuosittain henkilö-vahinkoon johtaneita onnettomuuksia on sat-tunut keskimäärin 21 kpl. Vuosittainen henkilö-vahinko-onnettomuusmäärien vaihtelu on ollut kuitenkin suurta. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on Keski-Karjalan alueen maanteillä tapahtunut tarkasteluaikana yhteensä 26 kpl, keskimäärin 2,6 onnettomuutta/vuosi. Selkeää trendiä on-nettomuuksien kokonaismäärän kehityksessä ei ole nähtävissä. Onnettomuuksissa on kuollut yhteensä 32 henkilöä ja loukkaantunut 235 henkilöä. Alu-een asukaslukuun suhteutettuna vuosittain maanteillä tapahtuneissa onnettomuuksissa loukkaantuu 1,1 ja kuolee keskimäärin 0,15 henkilöä tuhatta asukasta kohti.

Vastaavat luvut Pohjois-Karjalan alueella ovat 1,15 ja 0,12 ja koko Itä-Suomen alueella 1,40 ja 0,11 (Lähde: Itä-Suomen läänin liikennetur-vallisuussuunnitelma 2002-2006).

Onnettomuuksien suuren määrän vuoksi on-nettomuuksia on tarkasteltu myös kasautuma-pisteittäin. Jotta kasautumapisteitä voitaisiin verrata keskenään, on jokaiselle kasautuma-pisteelle laskettu vertailuluku. Vertailuluku on pisteessä tapahtuneiden onnettomuuksien lu-kumäärä painottaen henkilövahinkoon johta-neita onnettomuuksia kertoimella 5 ja omai-suusvahinko-onnettomuutta kertoimella 1. Pai-notuksen avulla korostetaan henkilövahinko-onnettomuuksien painoarvoa omaisuusvahin-ko-onnettomuuksiin nähden. Pahimmat kasau-tumakohteet on esitetty kuvassa 10 ja taulu-kossa 1.

Keski-Karjalan alueen maanteillä tapahtunei-den onnettomuuksien arvioidaan maksavan yhteiskunnalle keskimäärin 12,7 milj € vuodes-sa. Kustannukset jakautuvat kunnittain seu-raavasti: Kitee 6,7 milj.€, Kesälahti 2,1 milj.€, Tohmajärvi 2,6 milj.€ ja Rääkkylä 1,3 milj.€(lähde:Tiehallinto, Tieliikenteen ajokustannuk-set 2005). Onnettomuuskustannuksista on kuntien osuudeksi arvioitu noin 20 -30 %. Eri-tyisesti kevyen liikenteen onnettomuuksista valtaosa ei tule poliisin tietoon. Näin ollen ja-lankulkijoiden ja pyöräilijöiden kaatumisista ai-heutuu lisäksi merkittäviä kustannuksia.

Kuva 9. Onnettomuuksista aiheutuu merkittäviä kustannuksia koko yhteiskunnalle.

16

Kuva 10. Merkittävimmät onnettomuuskasautumat keskittyvät valtatielle 6, kantatielle 70 sekä Kiteen keskus-taan.

17

Taulukko 1. Keski-Karjalan alueen onnettomuuksien kasautumapisteet ja pisteille laskettu vertailuluku (karttaesityksenä kuvassa 10).

Nro tie Kunta Sijainti/

liittyvä tie Kaikkien onn.

määrä (kpl) Heva-onn. määrä (kpl) Vartailuluku

39 4870 Kitee Keisarinkuja 18 7 46

40 15531 Kitee Savikontie 7 6 31

37 4870 Kitee Keisarinkuja 18 2 26

30 486 Kitee Anttola 12 3 24

25 71 Kitee Kt 71 Puhos 5 4 21

7 6 Kitee Puhos 10 2 18

8 6 KiteeKiteen

et. liittymä 10 2 18

16 6 Tohmajärvi Tikkala et. 6 3 18

38 4870 Kitee Keisarinkuja 14 1 18

17 6 Tohmajärvi Tikkala pohj. 9 2 17

27 486 Kitee Niinikumpu 5 3 17

10 6 Kitee Tolisenmäki, linjaosuus 6 2 14

2 6 Kesälahti Suurikylä 5 2 13

3 6 KesälahtiAittolahti (15506, 4800

liittymä) 8 1 12

5 6 Kitee Syrjäsalmi 8 1 12

22 70 Tohmajärvi Marjomäki 8 1 12

9 6 KiteeTolosenmäki (487 liitty-

mä) 11 0 11

24 70 Tohmajärvi Niirala 7 1 11

1 6 Kesälahti Lepola 6 1 10

4 6 Kesälahti Mustolanperä 2 2 10

6 6 Kitee Syrjäsalmi 2 2 10

11 6 Kitee Huosio-oja 2 2 10

13 6 TohmajärviVälikangas/Vehkavaara 2 2 10

15 6 Tohmajärvi Onkamo 6 1 10

19 70 Tohmajärvi Tuorsalo 10 0 10

26 479 Kesälahti Purujärvi 2 2 10

31 486 Kitee Sepänniemi 6 1 10

33 486 Kitee Kytänniemi 6 1 10

35 487 Kitee Taipale 2 2 10

36 500 Värtsilä Värtsilä 2 2 10

41 15566 Rääkkylä Rääkkylän taajama 2 2 10

21 70 Tohmajärvi Kemie itäinen 5 1 9

23 70 Tohmajärvi Peijonniemi 5 1 9

29 486 Kitee Kitee 5 1 9

20 70 Tohmajärvi Kemie läntinen 7 0 7

28 486 Kitee Niinikumpu 6 0 6

12 6 Tohmajärvi Kiteen raja 5 0 5

14 6 TohmajärviVälikangas/Vehkavaara 5 0 5

18 70 Tohmajärvi Perävaara 5 0 5

32 486 Kitee Kytänniemi 5 0 5

34 487 Kitee Asema 5 0 5

18

Katu- ja yksityistieverkolla tapahtuneet on-nettomuudetKeski-Karjalan seutukunnan alueen katu- ja yksityistieverkolla tapahtui vuosina 1996-2005 yhteensä 185 poliisin tietoon tullutta onnetto-muutta eli keskimäärin 18,5 onnettomuut-ta/vuosi. Onnettomuuksien määrä on vaihdellut vuosittain paljon. Vuosina 2003 ja 2004 onnet-tomuuksia on tapahtunut muita vuosia enem-män, mutta vuonna 2005 onnettomuusmäärä oli jälleen vähäisempi. Selkeää trendiä onnet-tomuuksien kokonaismäärän kehityksessä ei ole nähtävissä.

Henkilövahinko-onnettomuuksien osuus kaikis-ta onnettomuuksista oli 11 %. Loput 89 % on-nettomuuksista johti omaisuusvahinkoihin. Vuosittain henkilövahinkoon johtaneita onnet-tomuuksia sattui 1-4 kpl. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei Keski-Karjalan alueen katu- ja yksityistieverkolla tapahtunut tarkasteluaika-na lainkaan.

Katu- ja yksityistieverkon onnettomuuksista ei ole saatavissa paikkatietoa, minkä vuoksi nii-den sijaintiin perustuvaa kattavaa analysointia ei ole mahdollista tehdä.

Asukkaiden käsitykset alueen liikennetur-vallisuudestaKeski-Karjalan alueen liikenneongelmia on kar-toitettu asukaskyselyillä. Asukkaille annettiin mahdollisuus vastata kyselyyn sähköisesti in-ternetissä tai kuntien pääkirjastoissa täyttämäl-lä lomake ja palauttamalla se vastauslaatik-koon. Lisäksi vastauksia pyydettiin erikseen kuntien vanhus- ja vammaisneuvosto-jen/järjestöjen kautta, jotta myös vanhusten ja liikuntaesteisten näkökulmat tulisivat huomi-oonotetuiksi. Myös kuntien työntekijöille lähe-tettiin tieto kyselystä sähköpostitse.

Keski-Karjalan alueen liikenneturvallisuustilan-ne on vastaajien omalla asuinalueella valta-osan (73 %) mielestä hyvä tai tyydyttävä. Noin 8 % vastaajista on sitä mieltä, että liikennetur-vallisuustilanne on huono ja 14 % pitää tilan-netta välttävänä. Paikkakunnalla yleisesti lii-kenneturvallisuustilannetta pitää hyvänä tai tyydyttävänä noin 84 % vastaajista, välttävänä 11 % sekä huonona noin 4% vastaajista.

Vajaa puolet vastaajista kokee, että viimeisen kolmen vuoden aikana liikenneturvallisuus on pysynyt ennallaan. Noin 23 % vastaajista ko-kee tilanteen heikentyneen hieman ja 19 % on sitä mieltä, että tilanne on parantunut jonkin verran. Huomattavaa on, että 11 % vastaajista kokee tilanteen huonontuneen huomattavasti. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että asukkaiden mielestä liikenneturvallisuus Keski-Karjalan seudulla on huonontunut viime vuosi-na.

Keski-Karjalan alueen suurimpina liikennetur-vallisuusongelmina pidetään kevyen liikenteen väylien puutteita tai huonoja sijainteja, raskas-ta liikennettä ja ylinopeuksia. Lisäksi maantei-den ja katujen sekä kevyen liikenteen väylien heikko kunto ja liukkaus on suurehko ongelma. Jonkin verran ongelmalliseksi koettiin pysä-köinnin järjestäminen, heikko valaistus, näke-mäesteet, nuoret kuljettajat ja kortteliralli, alko-holi ja huumeet sekä autoilijoiden piittaamat-tomuus. Vähiten ongelmallisena pidetään omiin asenteisiin, havaintokykyyn tai väsymyk-seen liittyviä tekijöitä. Myöskään turvavälinei-den käyttämättömyyttä ei mielletä suureksi on-gelmaksi.

Turvavälineistä vastaajat käyttivät eniten tur-vavyötä autoillessa sekä heijastinta pimeällä. Myös lasten turvaistuinta käytetään varsin usein. Vastaajista suuri osa ilmoitti käyttävän-sä pimeällä valoja pyörässä aina (43%) tai yleensä (14%). Pyöräilykypärää ilmoitti käyttä-vänsä aina 32% vastaajista ja yleensä 15,4 % vastaajista. Tosin 24 % vastaajista, ettei käytä koskaan kypärää pyöräillessään.

19

Esteettömyys Esteettömyyteen liittyviä ongelmia on selvitetty kaikissa kunnissa järjestetyillä esteettömyys-kävelyillä sekä asukaskyselyillä. Suurimmat esteettömyyteen liittyvät ongelmat ovat seudul-la:

- Kunnossapito ja näkemäesteet. Kulku-väylien auraus koetaan tapahtuvaksi toisinaan liian myöhään, jolloin erityi-sesti apuvälineillä liikkuvien kulku han-kaloituu.

- Julkisiin rakennuksiin ja palveluihin kul-ku. Useisiin palveluihin pääseminen ei ole esteetöntä. Porrasnousut ja kyn-nykset hankaloittavat erittäin usein eri-tyisesti pyörätuolilla kulkevia. Auto-maattiovet puuttuvat usein.

- Haja-asutusalueen kulkuyhteydet (saa-vutettavuus). Palvelujen saavutettavuus koetaan ongelmaksi haja-asutusalueen ja taajamien välisten puutteellisten kul-kuyhteyksien vuoksi.

- Korkeat reunakivet. Taajama-alueilla korkeat reunakivet hankaloittavat pai-koin pyörätuolilla tai rollaattorilla kulke-via. Toisaalta heikkönäköiset tarvitsevat pienen tasoeron havaitakseen esim. suojatien alkamiskohdan.

- Julkisen liikenteen kalusto. Julkisen lii-kenteen kalusto koetaan liikkumisestei-sille ja vanhuksille usein hankalaksi.

- Vilkas liikenne (pelko selvitä esim. vilk-kaan väylän ylityksestä). Vilkas liikenne aiheuttaa erityisesti koululaisten ja van-husten keskuudessa pelkoa kulkea lii-kenteessä. Pelko muodostaa esteettö-myysongelman vaikeuttamalla ja rajoit-tamalla liikkumista.

Kuva 11. Pyörätuolilla liikkuvan pääsy esimerkiksi pankkiautomaatille on usein mahdotonta.

Seudun liikenneturvallisuusongelmat liittyvät sekä liikenneympäristöön että asenteisiin. Asukkaiden käsityksen mukaan seudun liikenneturvallisuus on viime vuosina heikentynyt, mutta onnettomuuk-sien perusteella trendiä ei ole havaittavissa. Liikenneympäristön turvallisuutta tulee edelleen kehit-tää, mutta sen lisäksi tarvitaan myös määrätietoista liikenneturvallisuustyötä eri toimijoiden yhteis-työnä. Liikenneilmapiirin parantamiseen tulee panostaa.

2.9. Seudullinen yhteistyö vielä vähäistä Seudullinen suunnitteluyhteistyö on vielä vä-häistä niin liikennesektorin sisällä kuin mm. lii-kenteen ja maankäytön suunnitteluyhteistyötä koskien. Lisäksi liittyminen maakunnallisen ta-son suunnitteluun on hajanaista liikenneturval-lisuussuunnittelua lukuun ottamatta. Myöskään seudullisen tason liikenneturvallisuusyhteistyö-tä ei alueella tehdä.

Keski-Karjalan seutukunnassa on kuitenkin jo hyvää seutuyhteistyötä useilla eri sektoreilla (esim. KETI ja seutuvaltuusto). Käynnissä ole-

va PARAS-hanke tulee todennäköisesti vaikut-tamaan myös Keski-Karjalassa esim. eri kunti-en teknisten toimien yhteistyön lisäämiseen.

Liikkumisen ja kuljetusten seudullisella suun-nittelulla on mahdollista tukea seudun kehitty-mistä nykyistä voimakkaammin. Seudullinen yhteistyö niin liikennesektorin sisällä kuin lii-kenteen ja maankäytön suunnitteluyhteistyön lisäämisessä tuleekin saada jatkuvaksi ja luon-tevaksi osaksi seudun kehittämistä.

Liikenteen seudullinen suunnitteluyhteistyö on nykyisin vielä vähäistä. Yhteistyön voidaan kuitenkin arvioida lisääntyvän PARAS-hankkeen etenemisen myötä. Liikenteen ja maankäytön suunnittelu-yhteistyön lisääminen on tulevaisuudessa myös tärkeää. Liikenteen suunnittelu tulisi saada kiinte-äksi osaksi seudun kehittämisen suunnittelua.

20

2.10. Liikennejärjestelmän rahoitus on niukkaa

Suurin osa liikenteen rahoituksesta käytetään nykyisin liikenneverkkojen hoitoon ja ylläpitoon sekä henkilökuljetusten tukemiseen. Kehittä-mistoimenpiteiden rahoitus on niukkaa.

Seudun vuosittaiset liikennemenot ovat olleet vuosien 2002-2005 välisenä aikana yhteensä noin 7,9 milj. €. Tästä hieman yli puolet (noin 4 milj. €) koostuu kuntien, lääninhallituksen sekä Kelan maksamasta henkilöliikennetuesta ja

kuljetuskustannuksista. Hoito-, ylläpito- ja pe-ruskorjauskustannusten osuus on noin 2,8 milj. €. Investointien osuus on ollut viime vuosina keskimäärin yhteensä vain noin 0,5 milj. €.

Summat eivät sisällä ratahallinnon ja Meren-kulkulaitoksen väylien ylläpito-, käyttö- ja kehit-tämiskustannuksia.

Keski-Karjalan seudun vuosittaiset liikenne-menot (milj. € /v) noin 7,9 milj € /v

Kunnat yhteensä (osin arvio asukasmäärien pohjalta) Kadunpito ja yksityistiet yhteensä (2002-2005 keskimäärin) 0,95

hoito ja kunnossapito 0,37 investoinnit 0,14 yksityistieavustukset 0,35 osallistuminen Tiehallinnon hankkeisiin 0,09

Kuljetuskustannukset yhteensä (v. 2005) 1,81 avoin joukkoliikenne 0,11 opetustoimi 1,14 sosiaalitoimi 0,56

Tiehallinto yhteensä (2002-2005 keskimäärin) Perustienpito yhteensä 2,84

hoito 1,67 ylläpito 0,43 päällysteiden ylläpito ja peruskorjaukset 0,35 laajennus- ja uusinvestoinnit 0,39

(kehittämishankkeet) Valtion yksityistieavustus 0,12

Ratahallintokeskus (ei selvitetty erikseen)

Merenkulkulaitos (ei selvitetty erikseen)

Lääninhallitus yhteensä 0,47 joukkoliikenneostot 0,39 lipputuet, palveluliikenteen avustus 0,08

KELA yhteensä 1,70 Koulumatkatuet 0,14 Svl:n mukaiset matkakorvaukset 1,56

21

2.11. Yhteenveto kehittämistarpeistaSeudun kehittämiseen liittyvät tarpeet syntyvät niin elinkeinoelämän kuljetusten kuin ihmisten liikkumisen synnyttämistä tarpeista. Eri asu-kasryhmien näkökulmasta korostuvat niin joukkoliikenteen asema, liikenneturvallisuus ja esteettömyys kuin haja-asutusalueen asumis-mahdollisuuksien tukeminen. Myös päätiestön ja ratojen sekä myös lentokenttäyhteyksien merkitys nousee esille, erityisesti työmatkaliik-kumisen näkökulmasta. Elinkeinoelämän kan-nalta tärkeää on päätie- ja pääratayhteyksien taso rajalle suuntautuvat yhteydet mukaan lu-kien, pientiestön kunnon sekä hoidon ja ylläpi-don kehittäminen. Tärkeitä ovat myös koko tiestön kunnossapito erityisesti talvisin sekä logistiikkayhteistyön (mukaan lukien kuntalo-gistiikka) lisääminen. Myös vesiliikenteen mer-kitys korostuu seudulle tärkeän uiton vuoksi.

Vahvuudet

- Perusinfrastruktuurin kattavuus on varsin hyvä, vaikka niin valtatiestön kuin rataverkon tasossa esiintyykin vielä huomattavia puutteita.

- Päivittäinen liikennöitävyys on pystytty turvaa-maan koko tieverkolla.

- Alueen saavutettavuus on hyvä niin valtatiever-koston kuin rautateiden osalta. Myös syväväylän sijainti on hyvä, erityisesti Kiteen osalta.

- Ei merkittäviä liikenteen sujuvuusongelmia. Tur-vallisuusongelmat paikallisia.

- Valtatien 6 kehitysakseli - Rajan läheisyys - Työpaikkojen ja palveluiden läheisyydestä saa-

tavat ajankäyttöedut verrattuna esim. pääkau-punkiseutuun.

Mahdollisuudet

- Joukkoliikenteen järjestäminen uusin tavoin (esim. kutsujoukkoliikenne) voi antaa mahdolli-suuksia palvelutason säilyttämiseen tai jopa pa-rantamiseen nykykustannuksin.

- Loma-asutuksen, matkailun (mm. järviluonnon hyödyntäminen) ja etätyön merkityksen kasvu

- Toiminnan tehostaminen ja yhteistyön lisäämi-nen niin koko liikennejärjestelmää kuin erityisesti kuljetuksia ja jakeluliikennettä koskien (mm. lo-gistiikkayhteistyö)

- Nopeiden junayhteyksien tulo parantaa aikanaan merkittävästi alueen saavutettavuutta.

- Valtatien 6 sekä seudun muiden liikenteellisten vahvuuksien hyödyntäminen

- Kunta- ja palvelurakenteen muutokset voivat luoda mahdollisuuksia liikkumistarpeiden järke-vöittämiselle.

- Rajan läheisyyden hyödyntäminen - Joensuun seudun läheisyyden hyödyntäminen.

Liikennejärjestelmän kehittämisen tulee luoda edellytyksiä seudun kehittymiselle ja tukea alueen vahvuuksien hyödyntämistä paitsi elin-keinoelämän myös alueella asuvien ihmisten kannalta. Keskeistä tässä on sekä alueen saa-vutettavuuden parantaminen että alueen si-säisten kuljetusten ja liikkumisen peruspalvelu-tason säilyttäminen ja parantaminen. Hyvät lii-kenneyhteydet ovat myönteisen aluekehityk-sen välttämätön, mutta ei riittävä ehto. Alueen kannalta voidaan keskeisenä pitää työssä-käyntialueen toimivuutta, palvelujen saavutet-tavuutta, eri alueiden välisiä yhteyksiä, alueen elinvoimaisuutta, rajan läheisyyden hyödyntä-mistä sekä kuljetusten tehokkuutta ja täsmälli-syyttä.

Heikkoudet

- Pientieverkoston huono kunto aiheuttaa ongel-mia haja-asutusalueella niin asukkaille, maa- ja metsätaloudelle, raakapuun hankinnalle kuin matkailuliikenteelle.

- Hajanaisen maankäytön edellyttämän yksityis-tiestön laajuus ja kunnossapidon kalleus

- Joukkoliikenteen palvelutaso erityisesti haja-asutusalueilla on huononemassa. Haja-asutusalueella asuminen edellyttää monin pai-koin jo omaa autoa.

- Lentokentät sijaitsevat kaukana - Nykyisin vielä hitaat junayhteydet ja rautatiestön

huonot kantavuudet - Myös valta- ja kantateillä esiintyy paikoittaisia

ongelmakohteita (vt 6, kt 70) - Monin paikoin lähiliikkumisympäristöt koetaan

turvattomiksi. - Vähäinen yhteistyö niin eri toimijoiden kesken

kuin erityisesti kuljetuksia ja jakeluliikennettä koskien

- Logistinen osaaminen vielä varsin vähäistä niin julkishallinnossa kuin yrityksissä

- Rajaliikenteestä aiheutuvat liikenneturvallisuus-ongelmat.

Uhat

- Negatiivinen aluekehitys (muuttotappiot, työpaik-kojen väheneminen)

- Asukkaiden, työpaikkojen ja palvelujen keskitty-minen voi osaltaan lisätä liikkumistarpeita

- Rahoitustasojen jatkuva lasku - Pientieverkoston kunnon rapistuminen - Yksityistieverkon ylläpito- ja rahoitusongelmat.

22

3. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet

Liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteena on tukea seudun kehittymistä seudun kehittä-misstrategioissa asetettujen tavoitteiden mu-kaisesti. Näiden pohjalta on muodostettu Kes-ki-Karjalan seudun liikennejärjestelmän kehit-tämisen yleistavoite. Yleistavoitteen sekä käyt-täjäryhmittäin asetettujen tavoitteiden pohjalta on muodostettu työtä ohjaavat päätavoitteet sekä tarkemmat liikenneturvallisuustavoitteet.

Yleistavoite:Keski-Karjalan liikennejärjestelmä tukee seu-dun kehittymistä. Elinkeinoelämän toiminta-mahdollisuudet paranevat, kun liikennejärjes-telmän kehittämistoimenpiteiden kohdentami-

sessa otetaan vahvasti huomioon elinkei-noelämän tarpeet ja alueen sijainnin (Venäjän läheisyyden) hyödyntäminen. Ihmisten päivit-täisen elin- ja liikkumisympäristön viihtyisyys ja turvallisuus paranevat tukien ihmisten hyvin-voinnin parantamista ja seudun elinvoimaisuut-ta. Liikennejärjestelmän kehittämisessä pyri-tään ohjaamaan liikkumista ja kuljetuksia ym-päristöystävällisempiin ja turvallisempiin kul-kumuotoihin.

Liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutaso to-teutuu niin taajamissa kuin haja-asutusalueilla.

Tavoitteet käyttäjäryhmittäin:Käyttäjä-ryhmä

Tavoitteet

Lapset ja nuoret

Parannetaan lähiympäristöjen turvallisuutta ja turvataan koulu- ja harrastusmatkojen sujuvuus ja turvallisuus sekä koulukuljetusten riittävyys. Tuetaan omatoimista liikku-mista lyhyillä matkoilla.

Aikuiset, työ-ikäiset

Turvataan toimivat työmatkayhteydet niin haja-asutusalueiden kuin taajamien pää-suunnista, myös ilman omaa autoa liikkuville. Luodaan mahdollisuuksia kevyen lii-kenteen ja joukkoliikenteen osuuden kasvattamiseen taajamissa. Turvataan liikkumi-sen turvallisuus ja haja-asutusalueiden päivittäinen liikennöitävyys. Parannetaan alueen saavutettavuutta ja liityntäliikenteen toimivuutta. Vähennetään turhia liikku-mistarpeita. Parannetaan rajaliikkumisen toimivuutta.

Ikääntyneet Kehitetään palveluliikenteen kattavuutta ja esteettömyyttä sekä tuetaan uusia jouk-koliikenteen palvelumuotoja. Parannetaan liikkumisympäristön selkeyttä ja esteettö-myyttä sekä tuetaan omatoimista liikkumista niin taajamissa kuin haja-asutusalueilla. Autottomien haja-asutusalueella liikkumismahdollisuuksia parannetaan.

Liikkumises-teiset

Kehitetään joukkoliikenteen palvelumuotoja ja liikkumisen esteettömyyttä. Tuetaan omatoimisen liikkumisen mahdollisuuksia niin taajamissa kuin haja-asutusalueilla.

Loma-asujat Turvataan liikkumisen sujuvuus ja palvelujen saavutettavuus myös loma-asujien kan-nalta. Parannetaan pientieverkoston hoitoa ja ylläpitoa sekä kehitetään alueen pää-tieyhteyksiä.

Mekaaninen puunjalostus, metalliteolli-suus

Parannetaan logististen ketjujen toimivuutta, luotettavuutta ja taloudellisuutta sekä alueen kansainvälisiä yhteyksiä. Ohjataan kuljetuksia ympäristöystävällisiin kulku-muotoihin. Päätie-, rata- ja vesitieverkko pidetään kuljetusten kustannustehokkuuden kehittämisen edellyttämässä kunnossa. Helpotetaan rajaylityksiä.

Maa- ja met-sätalous

Parannetaan pientieverkoston hoitoa ja ylläpitoa sekä parannetaan haja-asutusalueen tiestöä kuljetusten kannalta tärkeimmillä tiejaksoilla.

Muu yritys-sektori, raja-osaaminen

Parannetaan kuljetusten kustannustehokkuutta, ympäristöystävällisyyttä ja logistiik-kayhteistyötä. Päätieverkko pidetään kuljetusten edellyttämässä kunnossa. Kehite-tään saavutettavuutta huolehtimalla mm. rautatie- ja lentoliikenneyhteyksien tasosta sekä riittävästä vuorojen tarjonnasta. Helpotetaan rajaylityksiä ja lisätään raja-alueyhteistyötä.

Liikennöitsi-jät, kuljetus-yritykset

Parannetaan kuljetusten taloudellisuutta, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä se-kä logistiikkayhteistyötä. Huolehditaan perusinfrastruktuurista, informaatiopalveluista sekä parannetaan pientieverkoston asiakastarpeista lähtevää hoitoa ja ylläpitoa. Hel-potetaan rajaylityksiä.

23

Päätavoitteet:o Alueen saavutettavuus paranee o Peruspalvelujen saavutettavuus paranee o Venäjän rajan läheisyyden hyödyntäminen helpottuu o Elinkeinoelämän kuljetusten kustannustehokkuus paranee ja logistiikkayhteistyö kehittyy o Työmatkayhteydet ovat toimivia tärkeimmillä kulkusuunnilla o Ihmisten päivittäisen liikkumis- ja elinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus paranevat o Autottomien liikkumisen palvelutaso sekä kuljetusten palvelutaso paranee haja-asutusalueella o Ikääntyvien omatoiminen liikkuminen helpottuu ja kotona pitempään asuminen mahdollistuu

myös liikennejärjestelmän kehittämisen keinoin o Liikkumistarpeet vähenevät tietotekniikan kehittymisen antamia mahdollisuuksia hyödyntämällä o Liikkumista ja kuljetuksia ohjataan ympäristöystävällisiin ja pienempipäästöisiin kulkumuotoihin o Liikenneturvallisuus paranee.

Tarkemmat liikenneturvallisuustavoitteet ja niiden taustaa Vuoden 2005 lopussa valmistui uusi valtakun-nallinen tieliikenteen turvallisuussuunnitelma vuosille 2006-2010. Siinä uusittiin jo edelliseen suunnitelmaan sisältynyt pitkän aikavälin lii-kenneturvallisuusvisio, jonka mukaan ”tielii-kennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua va-kavasti liikenteessä”. Visiota on konkretisoitu asettamalla välitavoitteita liikenteessä kuollei-den määrälle: vuonna 2010 liikennekuolemien määrä ei saa ylittää 250:tä ja vuonna 2025 lii-kennekuolemien määrän pitää jäädä alle sa-dan.Tavoitteeseen pääsemiseksi on valtakunnalli-sessa suunnitelmassa määritelty kuusi kärki-hanketta/-tavoitetta: - pääteiden kohtaamisonnettomuuksien vä-

hentäminen- jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksien vä-

hentäminen asutuskeskuksissa - nopeuksien hillitseminen - päihdeonnettomuuksien vähentäminen - ammattiliikenteen onnettomuuksien vähen-

täminen- onnettomuuksien seurausten lieventämi-

nen.Itä-Suomen läänin liikenneturvallisuussuunni-telmassa 2007-2011 (luonnos) on asetettu samat tavoitteet kuin valtakunnallisessa suun-nitelmassa. Tieliikenteen tavoitteiden lisäksi Itä-Suomen läänissä asetettiin tavoitteeksi myös vesi- ja maastoliikenteen onnettomuuk-sien vähentäminen. Lisäksi lähtökohdaksi ase-tettiin, ettei liikennekuolemia hyväksytä asioi-den normaaliksi tilaksi vaan jokainen onnetto-muus pyritään ehkäisemään. Itä-Suomen lää-nin määrälliset tavoitteet asetettiin valtakunnal-lisiin tavoitteisiin suhteutettuna.

Keski-Karjalan seudun liikenneturvallisuus-tavoitteetKeski-Karjalan seudulle on asetettu samat ta-voitteet kuin Itä-Suomen läänissä. Tavoiteaset-telussa on otettu huomioon myös valmistu-massa oleva Tiehallinnon liikenneturvallisuus-ohjelma. Seudulle esitetään seuraavia lisäta-voitteita:- hirvionnettomuuksien vähentäminen - ihmisten lähiliikkumisympäristöjen liikenne-

turvallisuusriskien vähentäminen - kevyen liikenteen henkilövahinko-

onnettomuuksien vähentäminen taajamis-sa

- esteettömyyden edistäminen sekä liikenne-turvallisuus- että liikenneympäristön paran-tamistyössä

- liikenneturvallisuustyön lisääminen niin seudullisesti kuin kuntien sisällä.

Määrälliset tavoitteet on suhteutettu valtakun-nallisiin tavoitteisiin seuraavasti: - viimeisen kymmenen vuoden (1996-2005)

aikana on Keski-Karjalan seudulla kuollut keskimäärin 3,2 henkilöä/vuosi ja louk-kaantunut 26,1 henkilöä/vuosi.

- vuonna 2010 kuolleiden määrä on seudulla alle 2,1 henkilöä/vuosi ja loukkaantuneiden määrä alle 17,2 henkilö/vuosi

- vuonna 2025 kuolleiden määrä on seudulla alle 0,8 henkilöä/vuosi ja loukkaantuneiden määrä alle 6,9 henkilöä/vuosi.

24

4. Liikennejärjestelmän kehittämisstrategia

4.1. Strategian lähtökohdat

Liikennejärjestelmää kehitettäessä lähtökohta-na tulee olla asukkaiden ja elinkeinoelämän liikkumis- ja kuljetustarpeet ja niihin vastaami-nen mahdollisimman tasapuolisesti, eri käyttä-järyhmien ja aluetasojen tarpeet huomioon ot-taen.

Seudun liikennejärjestelmän kehittämiseksi on muodostettu tavoitteellinen kehittämisstrategia, jossa kuvataan seudun liikennejärjestelmätyön painopistealueet ja toimintatavat. Tavoitteena on löytää ne keinot, jotka tukevat parhaiten seudun kehittymistä ja joilla voidaan tukea seudun liikennejärjestelmän toiminnan ja lii-kennejärjestelmätyön kehittämistä.

Seudun liikennejärjestelmän suurimmat on-gelmat ja kehittämistarpeet kohdistuvat haja-asutusalueen tiestön kuntoon ja ylläpitoon, ha-ja-asutusalueen joukkoliikenteeseen, taajami-en ja lähiliikkumisympäristöjen turvallisuuteen ja viihtyisyyteen eri käyttäjäryhmien kannalta, alueen saavutettavuuteen (mm. päätiet ja -radat, lentoliikenteen liityntäyhteydet), rajalii-kenteen aiheuttamiin ongelmiin ja Niiralan ra-janylityspaikan ja sen yhteyksien luomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen, logistiik-kayhteistyön tasoon ja tavaraliikenteen olosuh-teisiin sekä laajemmin koko seudun liikenteen suunnitteluyhteistyöhön yli kuntarajojen.

Kehittämisstrategian kuudeksi painopistealu-eeksi on päätetty tältä pohjalta: 1. Seudullisen liikennejärjestelmätyön kehit-

täminen2. Päivittäisten liikkumisympäristöjen viihtyi-

syyden ja turvallisuuden parantaminen taa-jamissa

3. Liikkumisen ja kuljetusten peruspalveluta-son turvaaminen haja-asutusalueilla

4. Alueen saavutettavuuden parantaminen 5. Rajaliikenteen ja raja-alueyhteistyön kehit-

täminen6. Logistiikan ja kuljetusten tehostaminen.

Painopistealueet on muodostettu ns. nelipor-rasmallin mukaisesti tutkimalla: - Voidaanko seudun liikkumis- ja kuljetustar-

peisiin sekä kulkumuodon valintaan vaikut-taa?

- Miten nykyisten liikenneverkkojen käyttöä voitaisiin tehostaa?

- Miten nykyistä liikenneverkkoa ja liikenne-palveluja voidaan parantaa?

- Viimeiseksi tarkistetaan tarpeet uusinves-tointien ja suurten perusparannushankkei-den toteuttamiselle.

Edellä kuvattu neliporrasmalli ohjaa liikennejär-jestelmän tehokkaampaan hyödyntämiseen sekä tukee niukkojen rahoitusresurssien aika-na kustannustehokkaiden toimintamallien löy-tämistä.

25

4.2. Kehittämisen painopisteet

1. Seudullisen liikennejärjestelmätyön kehittäminen

Liikennesuunnitelman valmistumisen jälkeen on tärkeää, että yhteistyö jatkuu niin liikenteen eri toimijoiden kuin laajemmin alueen kehittä-misestä vastaavien tahojen kesken. Myös luonteva kytkentä maankäytön suunnitteluun on tärkeää.

Liikennejärjestelmätyön organisoinnista ja pää-töksenteosta vastaa työn päätyttyä perustetta-va Keski-Karjalan seudun liikennejärjestelmä-työryhmä. Työryhmää vetää seudun kuntien edustajista valittava liikennejärjestelmäkoor-dinaattori tai vaihtoehtoisesti tehtävään palkat-tava konsultti. Ryhmä vastaa seudullista vaiku-tusta omaavien toimenpiteiden koordinoinnista sekä toimintaympäristön muutoksiin reagoimi-sesta kokoontuen 2-3 kertaa vuodessa.

Kuva 12. Liikennejärjestelmätyön organisointi

Ryhmään kutsutaan jäseniksi seudun kuntien, tiepiirin, maakuntaliiton, lääninhallituksen ja Ketin edustajat, seutuliikenne- ja kuljetustyö-ryhmien sekä kuntakohtaisten liikenneturvalli-suustyöryhmien puheenjohtajat. Tärkeää on, että työryhmän jäsenille resursoidaan työryh-mätyöskentelyä varten riittävästi työaikaa. Tar-vittaessa työryhmän kokouksiin kutsutaan myös eri alojen asiantuntijoita.

Liikennejärjestelmätyöryhmää vetävä koor-dinaattori osallistuu myös Pohjois-Karjalan yh-teysverkkotyöryhmän toimintaan, millä varmis-tetaan kytkentä maakunnalliseen liikennejär-jestelmäsuunnitteluun (sekä tätä kautta maa-kuntasuunnitteluun saakka).

Liikennejärjestelmätyöryhmän alaisuudessa toimii nykyinen seutuliikennetyöryhmä, jonka puheenjohtaja osallistuu lj-työryhmän työsken-telyyn. Ryhmä vastaa seudun joukkoliikenne-palvelujen kehittämisestä sekä joukkoliikenne-suunnittelun seudullisesta koordinoinnista ja yhteensovittamisesta. Ryhmän toimintaan osallistuvat kuntien henkilökuljetusvastaavat, lääninhallitus, tiepiiri, LAL, taksiliitto sekä Mat-kahuolto.

Liikennejärjestelmätyöryhmän alaisuuteen pe-rustetaan lisäksi tarvittaessa projektikohtaisesti ns. kuljetustyöryhmä, jonka puheenjohtaja osallistuu projektiluonteisesti myös lj-työryhmän työskentelyyn. Ryhmän toimintaan osallistuvat erikseen päätettävät tahot, esim. seudun keskeiset liikennöitsijät, kunnat, tiepiiri, RHK ja VR, merenkulkulaitos, SKAL, KETI se-kä kauppakamarien ja suurimpien yritysten edustajat.

Maankäytön ja liikennesuunnittelun yhteistyön varmistamiseksi on tärkeää, että liikennejärjes-telmätyöryhmän toimintaan osallistuu myös maankäytön suunnittelija. Seudullisen maan-käytön suunnittelun varmistamiseksi olisi hyvä, jos Keski-Karjalan seudun maankäytön suun-nitteluosaaminen olisi mahdollista keskittää yh-teen kuntaan (josta muut kunnat ostaisivat pal-velut ostopalveluna).

26

2. Päivittäinen liikkuminen taajamissa

Suuri osa liikkumisesta on taajamiin sijoittuvaa päivittäistä työ-, koulu- ja asiointimatkaliikku-mista sekä vapaa-ajan liikkumista. Päivittäisten liikkumisolosuhteiden kehittämisellä voidaankin vaikuttaa lähes kaikkien liikkujien turvallisuu-teen ja liikkumismahdollisuuksiin sekä liikku-misympäristöjen viihtyisyyteen. Taajamissa tehtävistä matkoista tehdään henkilöautoliiken-teen ohella suuri osa myös kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä. Kehittämistoimenpiteet esitetään suunnattavaksi kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden kehittämiseen, liikenneturvallisuuden parantamiseen sekä taa-jamakeskustojen viihtyisyyden ja esteettömyy-den parantamiseen. Lisäksi lähiliikkumisympä-ristöjen turvallisuuden parantaminen on tärke-ää.

Keskeisimpiä toimenpiteitä ja toimia ovat:

A. Kevyen liikenteen olosuhteiden paran-taminenToimiva ja viihtyisä kevyen liikenteen verkosto on maankäytön sijoittumisen luomien edelly-tysten ohella lähtökohta sille, että asukkaat voivat ja haluavat kävellä ja pyöräillä. Houkut-televien ja turvallisten kävely- ja pyöräilyolo-suhteiden luominen edellyttää kävely- ja pyö-räilyreittien jatkuvuutta sekä riittävää hoitoa ja kunnostamista ympäri vuoden. Kävelyn ja pyö-räilyn lisääminen tukee myös sairauksien en-naltaehkäisevää työtä.

Seudun resurssit suunnataan turvallisten ja jatkuvien koulu- ja työmatkayhteyksien luomi-seen sekä taajamien sisäisten kevyen liiken-teen yhteyksien jatkuvuuteen ja turvallisuu-teen. Tärkeää on kuitenkin huolehtia myös kuntarajat ylittävien yhteyksien jatkuvuudesta ja turvallisuudesta sekä seudun kannalta kes-keisten kantatien 70 (Kemienmäki-Niirala) ja maantien 486 (Puhos-Kitee) kevyen liikenteen olosuhteiden parantamisesta. Pääpaino toi-menpiteissä on liikenneturvallisuuden paran-tamisessa. Koulujen läheisyydessä paranne-taan saattoliikennejärjestelyjä. Tärkeää on huolehtia myös lähiliikkumisympäristöjen tur-vallisuudesta, erityisesti ns. heikkojen käyttäjä-ryhmien (lapset, ikääntyneet, liikkumis- ja toi-mimisesteiset) kannalta, mikä tarkoittaa mm. kevyen liikenteen olosuhteiden parantamista. Taajamakeskustoissa kevyen liikenteen olo-suhteita parannetaan rauhoittamalla ajoneuvo-liikennettä osana taajamakeskustojen paran-tamistoimenpiteitä.

Kuva 13. Turvalliset ja jatkuvat koulu- ja työmat-kayhteydet ovat keskeinen lähtökohta kevyen lii-kenteen suosion kasvattamisessa.

Kevyen liikenteen pääyhteyksien sekä kunta-keskusten ns. esteettömien pääreittien määrit-telyllä luodaan pohjaa toimenpiteiden prio-risoinnille. Kehittämistoimenpiteet kohdistetaan ensi vaiheessa pääyhteyksien ja -reittien jatku-vuuden, turvallisuuden ja esteettömyyden pa-rantamiseen sekä hoidon ja kunnossapidon ta-son turvaamiseen. Pääyhteyksien ja –reittien hoidon ja kunnossapidon tasoa nostamalla on mahdollista parantaa merkittävästi kevyen lii-kenteen olosuhteita ja esteettömyyttä sekä vä-hentää liukastumistapaturmista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.

B. Joukkoliikenteen palvelutasoa kehite-tään laaditun suunnitelman mukaisesti Keski-Karjalan seudun henkilöliikenteen kehit-tämissuunnitelmassa on esitetty lukuisia seu-dullisia ja kuntakohtaisia kehittämistoimenpitei-tä, joiden toteuttamisella on mahdollista paran-taa joukkoliikenteen palvelutasoa ja taloudelli-suutta. Suunnitelmassa esitettyjen toimenpitei-den ohella on tärkeää ottaa huomioon mahdol-lisuudet lisätä joukkoliikenteen houkuttelevuut-ta uuden maankäytön ohjauksella täydennys-rakentamista painottavaan suuntaan, kutsu-joukkoliikenteen lisäämisellä sekä matko-jenyhdistelytoiminnan ulottamisella myös yksi-tyiseen liikkumiseen. Lisäksi tärkeää on ottaa huomioon Joensuun suunnan merkitys mm. työmatkaliikenteen kannalta.

27

C. Liikenneturvallisuuden ja esteettömyy-den parantaminen Rahoituksen niukkuudesta johtuen ei lähivuo-sina ole mahdollista tehdä suuria tieverkon lii-kenneturvallisuustoimia. Liikenneturvallisuus-työn aktiivinen kehittäminen nouseekin aikai-sempaa tärkeämpään rooliin.

Liikenneturvallisuustyötä tulee aktiivisesti ke-hittää

Liikenneturvallisuustyön onnistuminen edellyt-tää usean eri organisaation panostusta ja yh-teistyötä, sillä vastuu liikenneturvallisuuden to-teutumisesta on kaikilla liikenteessä toimijoilla. Liikennekasvatuksella, -valistuksella ja -tiedotuksella pyritään vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen liikenneturvallisuutta paranta-vasti. Kunnilla on suuri vastuu tämän työn to-teuttamisessa laaditun liikenneturvallisuustyön kehittämissuunnitelman pohjalta.

Tarkemmin laaditussa liikenneturvallisuus-suunnitelmassa otetaan huomioon seudun strategiset painotukset

Suunnitelmassa painotetaan vähäisin kustan-nuksin toimeenpantavia, mahdollisimman te-hokkaita pieniä liikenneturvallisuustoimenpitei-tä. Erityisenä painopistealueena otetaan huo-mioon suurimpien asuinalueiden pääväylien, koulujen ja päiväkotien lähiympäristöjen turval-lisuuden ja esteettömyyden kehittäminen. Ko. ympäristöjen kehittämiseksi toteutetaan ns. lä-hiliikkumisympäristöjen turvallisuuden paran-taminen-teemapaketti. Lisäksi toteutetaan lii-kenneturvallisuussuunnitelman myötä esiin nousseet muut pienet liikenneturvallisuustoi-menpiteet. Liikenneturvallisuustoimenpiteiden priorisoinnissa otetaan huomioon päivittäisen liikkumisympäristön turvallisuuden kehittämi-sen ohella seudun päätieyhteyksien (vt 6 ja kt 70) kehittämistarpeet.

Osana liikenneturvallisuuden parantamista tue-taan suurimpien yritysten työmatkaliikenteen turvallisuuden kehittämistä sekä seurojen ja järjestöjen vastuun lisäämistä lasten ja nuorten harrastusmatkoista (valistus).

Maankäytön suunnittelu myös osa liikennetur-vallisuuden parantamista

Maankäytön ratkaisuilla ja toimintojen sijoitte-lulla on suuri vaikutus liikenneturvallisuuteen suoraan sekä liikenteen kasvua hillitsemällä et-tä kulkutapavalintoihin vaikuttamalla. Vaikka maankäytön kasvu onkin seudulla suhteellisen vähäistä, tulee maankäytön ja liikenteen suun-nittelun jatkuvalla yhteistyöllä pyrkiä ohjaa-maan mahdolliset uudet alueet ja toiminnot lii-kenteellisesti sujuviin ja turvallisiin paikkoihin.

Taajamakeskustojen turvallisuuden ja viihtyi-syyden parantaminen

Suunnittelualueen kunnissa ei ole tarvetta laa-jojen taajamasaneerausten toteuttamiselle. Taajamakeskustojen turvallisuutta ja viihtyi-syyttä esitetään kuitenkin parannettavaksi pie-nin toimenpitein hillitsemällä ajonopeuksia se-kä kiinnittämällä huomiota kevyen liikenteen onnettomuuksien ehkäisyyn.

Esteettömän liikkumisympäristön luominen palvelee kaikkia käyttäjäryhmiä

Taajamaympäristöjen parantamiseen liittyy keskeisesti myös esteettömän liikkumisympä-ristön luominen liikenne- ja kaupunkisuunnitte-lun keinoin. Ikääntyneiden määrän kasvaessa esteettömyyden tarve kasvaa.

Esteetön liikkumisympäristö on perusedellytys sille, että myös vanhuksilla, vammaisilla ja muilla liikkumisesteisillä ihmisillä on mahdolli-suus toimia itsenäisesti omassa elinympäris-tössään. Liikkumisesteisen henkilön kannalta turvallinen ja toimiva ympäristö palvelee kaik-kia liikkujia. Esteettömyyden varmistamiseksi tulisi suunnitteluprosesseihin ottaa mukaan myös eri käyttäjäryhmien edustajia.

Esteettömien matkaketjujen toteuttamiseksi esitetään ensi vaiheessa selvityksen laatimista keskeisistä, esteettömiksi parannettavista mat-kaketjuista. Matkaketjujen toimivuus yli kulku-muotorajojen edellyttää sekä fyysisiä että toi-minnallisia toimenpiteitä.

Lähivuosina panostetaan erityisesti liikenneturvallisuustyöhön, joukkoliikenteen palveluta-son parantamiseen, lähiliikkumisympäristöjen turvallisuuden ja viihtyisyyden parantami-seen sekä vähäisiä kustannuksia vaativien tehokkaiden liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttamiseen.

28

3. Liikkuminen ja kuljetukset haja-asutusalueilla

Liikennejärjestelmän kehittämisresurssien niukkuus aiheuttaa ongelmia haja-asutus-alueen liikkumis- ja kuljetusolosuhteiden kehit-tämiseen. Kehittämiskohteita joudutaan prio-risoimaan ja toimintaa tehostamaan, koska ra-hoitustasoja ei ole mahdollista merkittävästi nostaa.

Haja-asutusalueen tiestöä kehitetään priorisoi-dusti ja yksityistieavustuksia suunnataan voi-makkaammin perusparannuskohteisiin

Asukkaiden liikkumistarpeiden näkökulmasta vähäliikenteisen tieverkon merkittävämmät pa-rantamistoimet keskitetään ensisijaisesti kun-takeskusten välisille yhteyksille sekä tärkeim-mille työ- ja koulumatkareiteille. Kuntien välis-ten tieyhteyksien (mt 482, mt 486 ja mt 487) merkitys korostuu palvelurakenteen keskitty-essä ja seudullisen yhteistyön lisääntyessä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä. Kuitenkin myös muilta osin tulee koko vähälii-kenteisellä tieverkolla taata päivittäinen liiken-nöintikelpoisuus, sillä liikennekelpoinen, vähä-liikenteinen tieverkko on merkittävä viihtyvyys-tekijä haja-asutusalueella asuville ja vaikuttaa siten myös seudun vetovoimaisuuteen.

Maatilatalouden rakennemuutos vaikuttaa myös maaseudun liikenneverkon kehittämis-tarpeisiin. Tilakoko kasvaa ja samalla kuljetus-ten yksikkökoot nousevat. Tiestön kunto ja lii-kennöitävyys nousee entistä kriittisemmäksi tekijäksi. Alkutuotannon menestyminen edellyt-tääkin vähäliikenteisen tieverkon liikennöitä-vyyden turvaamista (riittävää hoitotasoa ja ra-kenteellisen kunnon ylläpitoa) sekä kehittämis-toimenpiteiden kohdistamista maa-, metsä- ja karjatalouden kannalta tärkeimmille tiejaksoille. Tiehallinnolta tämä edellyttää riittävää rahoi-tusta yhdystieverkon hoitoon, ylläpitoon ja pe-ruskorjauksiin. Yksityisteiden osalta on tienpi-don organisointimalleja tarpeen kehittää, lisätä tie-isännöintitoimintaa ja aktivoida tiekuntia se-kä suunnata valtionavustuksia entistä enem-män perusparannustöihin yksityistieverkon vä-hittäisen rapistumisen pysäyttämiseksi. Tämä on tärkeää myös kasvavan ja entistä enem-män ympärivuotiseksi muuttuvan vapaa-ajan asutuksen kannalta.

Voidaanko liikkumistarpeita vähentää?

Haasteena palvelujen keskittymisen kannalta on ihmisten liikkumistarpeen vähentämistavoi-te.

Kuva 14. Haja-asutusalueen tiestön kunnossapitoa tehostetaan ja kehittämiskohteita priorisoidaan.

Kuntien välinen yhteistyö on merkittävä (jo käynnissä oleva) kehittämiskohde, jotta asuk-kaat voisivat hankkia mm. koulutus- ja terve-yspalvelut käyttäjälle lähimmästä toimipistees-tä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tuo-mien muutosten vaikutukset liikkumistarpee-seen tulee ottaa suunnittelun lähtökohtina huomioon.

Haja-asutusalueen palvelut tulevat todennä-köisesti jatkossakin vähenemään ja keskitty-mään taajamiin, jolloin liikenneyhteyksien mer-kitys korostuu entisestään. Toisaalta sähköis-ten palvelujen yleistyminen sekä palvelujen siirtäminen pyörille vähentävät liikkumistarpeita ja tukevat erityisesti iäkkäiden henkilöiden ha-ja-asutusalueella asumismahdollisuuksia (tuo-den kunnille säästöjä ja parantaen asukkaiden elämänlaatua). Tämä koskee erityisesti niiltä, joilla ei ole oman auton käyttömahdollisuutta tai joilta ajo-oikeus otetaan ikääntymisen ja ajokyvyn heikkenemisen myötä pois. Tulevai-suudessa tuleekin (valtakunnallisesta kehityk-sestä riippuen) selvittää, voitaisiinko haja-asutusalueella asuville ikääntyneille henkilöille myöntää tarvittaessa rajoitettu ajo-oikeus.

29

Yhteistyötä pientiestön kunnossapidossa ja sen suunnittelussa lisätään

Vähäliikenteisten maanteiden ja yksityisteiden kunnossapidon rahoitukseen ei ole odotetta-vissa suurta tason nostoa. Tiehallinto priorisoi vilkasliikenteistä tiestöä eikä kunnilla ole mah-dollisuuksia lisätä yksityistierahoitusta. Jotta liikenteen palvelutasoa pystyttäisiin näissä olo-suhteissa vähäliikenteiselläkin tiestöllä nosta-maan, on nykyiset resurssit hyödynnettävä te-hokkaammin. Toiminnan tehostaminen edellyt-tää sekä yhteistyön lisäämistä pientiestön kun-nossapidossa ja sen suunnittelussa että toi-menpiteiden aikaisempaa tehokkaampaa koh-distamista.

Seudullista yhteistyötä tiepiirien, kuntien ja yk-sityistiekuntien kesken tulee kehittää. Lisäksi tulee selvittää mahdollisuudet liittää metsäau-toteiden ylläpitosuunnittelu samoihin tarkaste-luihin. Suunnittelemalla kunnossapitoa koor-dinoidusti koko pientiestön osalta voidaan löy-tää malleja resurssien tehokkaampaan käyt-töön. Esimerkiksi kunnostustöiden ajallisella tai alueellisella synkronoinnilla ja tiestön hoitoa yhdistämällä ja laajempia kokonaisuuksia kil-pailuttamalla voitaisiin palvelutasoa kehittää ilman rahoituksen kasvua.

Toimenpiteiden kohdistamisen tehostamisen lähtökohdaksi määritetään keskeisimmät pal-velutasotekijät käyttäjäryhmittäin, minkä perus-teella valitaan toisaalta kehitettävät ja toisaalta tehostettua kunnossapitoa edellyttävät tiestön osat. Samalla selvitetään, missä palvelutasoa voidaan alentaa. Priorisoinnissa hyödynnetään Tiehallinnon käynnissä olevia aiheeseen liitty-viä selvityksiä. Priorisointi tehdään laajassa vuorovaikutuksessa seudun asukkaiden, elin-keinoelämän ja yksityistiekuntien kanssa. Li-säksi suunnittelun taustaksi tulee kartoittaa yk-sityisteiden nykyiset kuntotasot.

Kutsuohjattua joukkoliikennettä lisättävä

Haja-asutusalueen asukasmäärien vähenemi-nen ja siitä aiheutuva joukkoliikenteen käyttä-jämäärien jatkuva lasku on johtanut joukkolii-kennepalvelujen supistamiseen haja-asutusalueilla. Huomioon otettavaa on, että haja-asutus-alueen joukkoliikenteen palveluta-so on laskenut niin alas, että nykyiset käyttä-jämäärät eivät anna oikeaa kuvaa oikeasta joukkoliikenteen kysynnästä.

Haja-asutusalueiden eri käyttäjäryhmien liik-kumistarpeita turvaamaan tarvitaan uusia kei-noja; mm. kutsujoukkoliikenteen kehittämistä ja matkojenyhdistelytoimintaa. Huomioon otetta-vaa on, että kutsujoukkoliikennettä on seudulla osin jo käytössä.

Haja-asutusalueen kutsujoukkoliikennettä kehi-tetään lisäämällä keräilykuljetuksia kyliltä run-koliikenteeseen työssäkäynti-, koulu- ja opiske-lumatkoilla sekä lisäämällä yhteyskuljetuksia kaukoliikenteeseen. Iltaisin, viikonloppuina ja hiljaisina aikoina koko haja-asutusalueen jouk-koliikenne järjestetään runko- ja kaukoliiken-nettä lukuun ottamatta kutsujoukkoliikenteenä. Kehittämisessä hyödynnetään juuri laadittua henkilöliikenteen kehittämissuunnitelmaa.

Osana joukkoliikenteen järjestämistä tulee sel-vittää tarpeet ns. keskitettyjen kyläpysäkkien toteuttamiselle. Linja-autojen pysähtymisten keskittäminen riittävän suurissa asutuskeskit-tymissä toteutettaville kyläpysäkeille selkeyttää osaltaan myös kutsujoukkoliikennejärjestel-mää.

Matkojenyhdistelytoimintaa laajennettava myös yksityiseen liikkumiseen

Matkojenyhdistelytoiminnalla yhdistetään ny-kyisin ainoastaan yhteiskunnan maksamia matkoja. Toiminnan ulottaminen yksityiseen liikkumiseen yhdessä kutsujoukkoliikenteen kanssa tukee haja-asutusalueen joukkoliiken-nepalvelujen säilyttämistä ja kehittämistä. Ta-voitteena tulee pitää mahdollisimman laajoja matkojenyhdistelyn toiminta-alueita, koska liik-kuminen ei noudata tiukkoja seuturajoja.

30

Haja-asutusalueen kuljetusten tehokkuudessa parantamisen varaa

Haja-asutusalueen kuljetusten kustannusteho-kas järjestäminen edellyttää erityisesti tiestön kunnon ja liikennöitävyyden ylläpitoa. Tämä on erityisen tärkeää maa- ja metsätalouden kulje-tusten kannalta. Muiden kuljetusten kannalta esitetään kustannustehokkuuden parantamista esim. kokeilemalla haja-asutusalueen pienten kuljetusten yhdistämistä postinjakelun kanssa.

Lisäksi esitetään kelirikkotiedotuksen yhdistä-mistä ja yhtenäistämistä kaikille toimijoille yh-teiseksi sähköiseksi informaatiopalveluksi. Myös kuntien, tiepiirin sekä logistiikka-alan yri-tysten jatkuvan yhteistyön kehittäminen on kul-jetusolosuhteiden tiedonkulun kannalta tärke-ää. Kuljetusketjuja kehitettäessä on tärkeää korostaa myös koko kuljetusketjun turvallisuut-ta osana muuta kuljetusten suunnittelua.

Lähivuosina panostetaan erityisesti haja-asutusalueen joukkoliikenteen palvelutason tur-vaamiseen sekä yhteistyön lisäämiseen haja-asutusalueen tiestön kunnossapidon kehittä-miseksi ja tehostamiseksi.

Joukkoliikenteen palvelutason turvaaminen edellyttää uusia keinoja; mm. kutsujoukkoliikenteen sekä matkojen yhdistelytoiminnan kehittämistä. Suuntaviivat tähän tulee määrittää seudullisesti toimivassa seutuliikennetyöryhmässä yhdessä lääninhallituksen kanssa. Lisäksi tulee toteuttaa laaditussa henkilöliikenteen kehittämissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet. Ilman merkittäviä ke-hittämistoimenpiteitä tulee haja-asutusalueen joukkoliikenteen palvelutaso edelleenkin voimak-kaasti laskemaan.

Joukkoliikenteen ohella panostetaan haja-asutusalueen tiestön kunnossapidon kehittämiseen. Tämä tulee tehdä yhteistyötä lisäten sekä tiestön merkitykseen nojautuen ja kohteita priorisoiden. Kunnossapidon kehittäminen edellyttää priorisoinnin ja yhteistyön lisäämisen ohella toiminnan jat-kuvaa tehostamista.

31

4. Alueen saavutettavuuden parantaminen

Toimiva liikennejärjestelmä toimii pohjana seudun kehittymiselle. Keski-Karjalan seudun saavutettavuuden parantamisen tulee olla yksi liikennejärjestelmän kehittämisen keskeisistä lähtökohdista. Kehittämisessä on tärkeää ottaa huomioon seudun elinkeinoelämän tarpeet. Seudun saavutettavuuden ja kansainvälisten yhteyksien parantamisen kannalta on tärkeää kehittää päätie- ja ratayhteyksiä paitsi pääkau-punkiseudun ja satamien suuntaan myös laa-jemmin itä-länsisuuntaisten yhteyksien (mah-dollisen kauttakulkuliikenteen kasvun myötä) sekä Niiralan rajanylityspaikalle johtavien yhte-yksien kannalta. Joensuun (Kesälahden kannalta myös Savon-linnan) lentoaseman liityntäliikenteen kehittä-minen on seudun kannalta tärkeää pitempi-matkaisten, erityisesti pääkaupunkiseudulle suuntautuvien matkojen sujuvuuden kannalta. Vesiliikenteen kannalta keskeistä on varmistaa Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jatku-vuus sekä vaikuttaa ympärivuotisen vesiliiken-teen käynnistämiseen ja uittoliikenteen kehit-tämiseen.

Vt 6, kt 70 ja mt 486 parantaminen tärkeimpiä tiehankkeitaValtatien 6 parantaminen on seudun ja koko Pohjois-Karjalan kannalta tärkeää. Valtatien parantamisesta on laadittu useita suunnitelmia, joissa esitetyt toimenpiteet tulisi päivittää uusi-en suunnitteluohjeiden mukaisiksi, alueen kes-keiset liikkumis- ja kuljetustarpeet huomioon ottaen. Parantamistarpeet kohdistuvat pääosin liittymä- ja keskikaiteellisten ohituskaistajärjes-telyjen sekä pohjavesisuojausten toteuttami-seen. Lisäksi yksityistieliittymien vähentäminen on keskeistä. Ko. liittymien vähentämisestä laaditaan talven 2007-2008 aikana erillinen yk-sityistiejärjestelysuunnitelma. Lähiaikoina toteutettavista toimenpiteistä tär-kein on valtatielle 6 Puhokseen suunnitteilla olevan eritasoliittymän toteuttaminen. Eri-tasoliittymä toteutetaan Lepikon liittymään ja siihen yhdistetään Savonlinnan suuntaan joh-tava kantatie 71. Lisäksi Kiteen pohjoisen liit-tymän (Tolosenmäki) parantaminen on lähiai-koina tarpeen. Valtatiellä on pieniä parantamis-tarpeita myös useissa muissa liittymissä, joi-den parantamisratkaisuissa tulee ottaa huomi-oon esille nousevat maankäytön kehittämistar-peet. Valtatien parantaminen on tärkeää myös Joensuun suuntaan. Valtatien parantamiseksi

esitetään erillisessä liikenneturvallisuussuunni-telmassa lisäksi useita pieniä toimenpiteitä.

Niiralan raja-asemalle johtavan kantatien 70 parantaminen on tärkeää jatkuvasti kasvavan rajaliikenteen sekä erityisesti tieosuuden Toh-majärvi-Niirala kapeuden, mutkaisuuden, ras-kaan liikenteen suuren osuuden sekä huonon liikenneturvallisuustilanteen kannalta. Yhtey-den parantaminen on tarpeen myös tulevai-suudessa todennäköisesti kasvavan kauttakul-kuliikenteen vuoksi.

Kantatien 71 parantamiseksi esitetään pienten liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttamis-ta.

Maantien 486 parantaminen on tärkeää paitsi Tohmajärven-Kiteen-Puhoksen yhteyksien pa-rantamisen myös Niiralan raja-asemalta ete-lään suuntautuvan liikenteen sujuvuuden kan-nalta.

Kuva 15. Seudun pääliikenneyhteydet.

Valtatieltä 6 Punkaharjun suuntaan liikennettä välittävän maantien 479 parantaminen pienin liikenneturvallisuustoimenpitein on mm. työ-matkaliikenteen ja raskaan liikenteen suuresta osuudesta johtuen oleellista.

Lisäksi automaattisen nopeusvalvonnan toteut-tamista esitetään harkittavaksi nykyisin vielä puuttuville päätiejaksoille (kt 70, kt 71). Ko. hankkeiden toteuttamisella parannetaan mer-kittävästi liikenneturvallisuutta sekä hillitään ajonopeuksia.

32

Karjalanradan ja Niirala-Säkäniemi-ratayhtey-den kehittäminen tärkeää sekä henkilö- että tavaraliikenteen olosuhteiden parantamiseksi että rajaliikenteen sujuvoittamiseksiKarjalanradan junavuorot nopeutuivat syksyllä 2006 käyttöönotetun Kerava-Lahti- oikoradan myötä. Rautatieliikenne 2030- suunnitelmassa esitettyjen linjausten mukaan nopeudet eivät tule kuitenkaan merkittävästi paranemaan vuo-teen 2015 ulottuvalla suunnittelukaudella (ai-noa Karjalanradan parantamishanke on välin Luumäki-Imatra parantaminen). Toimenpiteitä ei ole yksilöity myöskään vuoden 2015 jälkeen toteutuviksi. Sama koskee myös kuljetusten ta-loudellisuuden kannalta tärkeää akselipainojen nostamista 25 tonniin. Karjalanradan kehittäminen nopeille junayhte-yksille sopivaksi sekä elinkeinoelämän kulje-tusten kustannustehokkuuden lisäämiseksi (akselipainojen nosto) parantaisi merkittävästi koko Pohjois-Karjalan saavutettavuutta. Kehit-tämishankkeiden edistäminen edellyttääkin seudulta yhtenäistä näkökulmaa Karjalanradan parantamishankkeiden priorisoimiseen ja nii-den toteuttamiseen vaikuttamiseen. Tasoriste-ysten poistaminen Karjalanradalta olisi tärkeää myös ajoneuvoliikenteen turvallisuuden vuoksi. Kehittämishankkeissa on oleellista ottaa huo-mioon myös Keski-Karjalan seudulla sijaitsevi-en Kiteen ja Kesälahden asemien parantamis-tarpeet.Karjalanradan parantamisen ohella on tärkeää parantaa Niirala-Säkäniemi -rataa erityisesti tavaraliikenteelle, mutta myös tarvittaessa henkilöliikenteelle sopivaksi. Tämä tarkoittaa mm. osuuden sähköistämistä, akselipainojen nostoa, tasoristeysten vähentämistä sekä ku-lunvalvontajärjestelmien toteuttamista. Tavara-liikenteen merkitystä korostaa mahdollinen kauttakulkuliikenteen lisääntyminen. Tulevai-suudessa tulee varautua myös henkilöliiken-teen kehittämiseen ko. rataosalla (riippuen Ve-näjän liikennejärjestelyjen ja –palveluiden ke-hittymisestä).

Alueen saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä kehitetään myös lentokenttäyhte-yksiä parantamallaSeudun lentoliikenneyhteydet tukeutuvat pää-osin Joensuun lentoasemaan, jolta on suhteel-lisen hyvät yhteydet Helsinkiin. Kesälahden osalta hyödynnetään myös Savonlinnan lento-asemaa (jonka lentoliikenteen jatkuvuus on ol-lut kuitenkin vuodesta toiseen epävarmaa). Jatkossa on tärkeää kehittää sujuvia, nopeita

ja luotettavia liityntäyhteyksiä erityisesti Joen-suun lentoasemalle. Kiteen harrastelentokentän (Kiteen lentokes-kus) ympärille on rakentumassa merkittävää yritystoimintaa (mm. moottoriurheilukeskus). Lentokentän yhteyksien parantaminen on ke-hittymismahdollisuuksien tukemisen kannalta oleellista. Itse kenttä on liikennöimistarpeiden kannalta riittävä. Monilla alueilla matkailua ja vapaa-ajan asu-tusta pidetään yhtenä keinona vahvistaa kunti-en elinvoimaa ja varmistaa palvelujen säilymi-nen nykytasolla. Alueen saavutettavuuden ke-hittäminen on merkittävää myös näiden kan-nalta. Vaikka matkailukohteiden ja -yritysten houkuttelevuuden määräävätkin suurelta osin palvelujen taso ym. tekijät, on kohteiden saa-vutettavuudella ja liikenneyhteyksien tasolla suuri merkitys.

Kuva 16. Nopeat junayhteydet tulisi saada Karja-lanradan parantamisen kautta aikaiseksi mahdolli-simman nopeasti.

Vesiliikenteen kannalta tärkeintä ympärivuoti-suus ja Saimaan kanavan toiminnan jatkuvuusSyväväylä ulottuu seudulla Kiteen Puhokselle saakka. Puhoksen sataman liikenne on täysin ulkomaan vientiä. Uiton merkitys on Lappeen-rannan suuntaan suuri. Vesimatkailuliikenteen merkitys on vähäistä. Vesiliikenteen merkitys vaihtoehtoisena kulje-tusmuotona on mm. kuljetusten kilpailutilan-teen mahdollistamisen kannalta tärkeä. Oleel-lisin merkitys vesiliikenteen kannalta on Sai-maan kanavan vuokraneuvottelujen päättämi-nen Suomen kannalta edullisesti. Muutoin ve-siliikenteen ympärivuotisuuden kehittäminen on paitsi seudun myös laajemmin koko Itä-Suomen kannalta tärkeää. Esillä tulee pitää myös Kymijoki-Mäntyharju-kanavan toteutta-mista vaihtoehtona Saimaan kanavan vuokra-

33

sopimuksen jatkamiselle. Uiton kannalta tär-keimmille pudotuspaikoille johtavien tieyhteyk-sien kehittäminen on tärkeää. Syväväylää tulee kehittää Merenkulkulaitoksen suunnitelmien (mm. navigointijärjestelmät) mu-kaisesti. Syväväylän kehittäminen olisi seudun kannalta tärkeää myös seudun ulkopuolella si-jaitsevan Savonlinnan kohdan järjestelyjen osalta.Seudulla sijaitsevien Puhoksen ja Raikuun ka-navien kehittäminen on tärkeää sisävesimat-kailun kannalta. Sisävesimatkailun tarpeiden tunnistaminen on matkailuelinkeinon kehittä-misen kannalta oleellista. Palveluiden järjes-tämisestä vastaavat pääosin yksityiset yrityk-set, mutta yhteiskunta voi tukea elinkeinon ke-hittymistä tukemalla fyysisten rakenteiden (vie-rasvenesatamat, rantautumispaikat jne.) to-teuttamista.

Eri kulkumuotojen yhteistyön lisääminen tärke-ää niin liikkumis- kuin kuljetusketjuissaEri kulkumuotojen yhteistyön lisäämisellä pa-rannetaan myös alueen saavutettavuutta. Liik-kumisketjujen osalta tarpeita ja toimenpiteitä on käsitelty edellä. Elinkeinoelämän kuljetuksia tarkasteltaessa on tärkeää tunnistaa kaikki kul-jetusketjun toimivuuteen ja tehokkuuteen vai-kuttavat tekijät, yli kulkumuoto- ja organisaa-tiorajojen. Puhoksen syväsataman, alueelle johtavan rautatien sekä maantieyhteyksien ke-hittäminen on erityisen tärkeää.

Myös junaliikenteen vuorotarjontaa ja liityntälii-kennettä kehitettäväRautatieliikenteen infrastruktuurin kehittäminen on pääosin kiinni valtakunnallisen tason pää-töksistä, samoin vuorotarjonnan järjestäminen. Huomioon otettavaa on, että pelkkä rautatiein-vestointien toteuttaminen ei kuitenkaan turvaa junayhteyksien täysimittaista nopeutumista: lii-

kennöitsijöiden vuorotarjonnan kattavuudella ja yhteensopivuudella on tähän suuri merkitys. Karjalanrataa käyttävät junat pysähtyvät nykyi-sin pääosin Kiteellä ja Kesälahdella. Tärkeää onkin kehittää molempien asemien liityntälii-kennettä, varmistaa linja-autoliikenteen ja rau-tatieliikenteen aikataulujen yhteensopivuudet sekä kehittää junavuorojen liityntäyhteyksiä kutsujoukkoliikenteenä.

Päätieyhteyksiin tukeutuva itsekannattavajoukkoliikenne luo rungon koko joukkoliikenne-järjestelmälle ja parantaa alueen saavutetta-vuuttaSeudun joukkoliikennejärjestelmä tukeutuu suurelta osin päätieyhteyksiä käyttäviin, itse-kannattaviin joukkoliikennevuoroihin. Päätieyh-teyksien joukkoliikenteen runkoreittien määrit-telyllä luodaan toimintalinjat keskeisimpien yh-teyksien palvelutasolle, matkustajainformaati-olle ja varustukselle. Runkoreittien määrittely ja parantaminen luo rungon joukkoliikenteen jär-jestämiselle (johon muut, suurelta osin kutsu-joukkoliikenteenä hoidettavat joukkoliikennejär-jestelyt pääosin tukeutuvat) ja siten alueen saavutettavuuden parantamiselle myös joukko-liikenteen keinoin.

Seudun ulkopuolisiin hankkeisiin vaikuttaminenSaavutettavuutta parantavat myös seudun ul-kopuoliset valtatien 6 ja Karjalanradan paran-tamishankkeet. Valtatien 6 parantamishank-keiden toteutettavuutta parantaa valtatien kuu-luminen valtakunnalliseen runkoverkkoehdo-tukseen (Joensuuhun saakka). Valtatien 6 osalta on tärkeää parantaa yhteyksiä myös Joensuuhun. Karjalanrata kuuluu runkoverkkoehdotukseen raskaan tavaraliikenteen, mutta ei nopean henkilöliikenteen osalta. Tämä voi hidastaa pa-rantamishankkeiden toteuttamista.

Lähivuosina keskitytään erityisesti pää- ja seututeiden pieniin liikenneturvallisuustoimenpi-teisiin ja suunnitelmien ajantasaistamiseen, lento- ja junaliikenteen liityntäyhteyksien kehit-tämiseen sekä joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen. Valtatien 6 laajamittainen parantaminen uusin ohituskaista-, liittymä- ja pohjavesisuojausjärjeste-lyin ei sisälly Tiehallinnon lähivuosien toteuttamisohjelmiin. Myöskään kantatien 70 merkittävä pa-rantaminen ei ole lähivuosina realistista. Ko. yhteyksiä tulisi kuitenkin kehittää lähivuosina vähin-tään pienin liikenneturvallisuustoimenpitein. Lisäksi on tärkeää ajantasaistaa molempien kohteiden suunnitelmat, koska aikaisemmissa suunnitelmissa esitetyt ratkaisut ovat erityisesti valtatien 6 osalta jo vanhentuneita.

Muutoin oleellista on kehittää sekä lento- että junaliikenteen liityntäyhteyksiä että Karjalanradan henkilöliikenneasemia (Kitee ja Kesälahti). Rautatiestön ja vesiliikenteen osalta mahdollisuudet ra-jautuvat lähinnä kiireellisten parantamishankkeiden edistämiseen, rahallisia panostuksia ei seudun sisäisesti ole ko. hankkeisiin mahdollista juurikaan tehdä (Karjalanradan EU-rahalla toteutettavia parantamistoimenpiteitä lukuun ottamatta).

34

5. Rajaliikenteen ja raja-alueyhteistyön kehittäminen

Seutukunnan kehittymisen kannalta muo-dostaa Venäjän läheisyys ja Niiralan ra-janylityspaikka oleellisen vahvuuden ja ke-hittymispotentiaalin. Rajaliikenteen ja tullin tuleekin toimia mahdollisimman sujuvasti si-ten, että ne eivät muodosta esteitä seudun kehittymiselle. Seudun kehittymistä ajatellen tulee rajan ja rajantakaisten alueiden poten-tiaali saada hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Huomioon otettavaa kuitenkin on, et-tä suurin merkitys rajaliikenteen ja raja-alueyhteistyön kehittämisedellytyksiin on ns. makrotason toimenpiteillä (Venäjän lähialu-eiden talouskehitys, viranomaistoiminnan tehostaminen, rajanylitysten helpottaminen jne.), joihin ei seudullisesti ole vaikutus-mahdollisuuksia. Seudullisen tason toimen-piteillä voidaan kuitenkin myös merkittävästi edistää Venäjän läheisyyden hyödyntämis-tä.

Niiralan raja-aseman liikenneselvityksessä 2007 tarkasteltiin suomalaisten ja venäläis-ten matkailijoiden matkojen tarkoitusta. Yleisesti katsoen suomalaisten matkojen tarkoituksena on edullisten tuotteiden han-kinta, kun taas venäläiset matkailijat tulevat käyttämään palveluja ja hankkimaan laa-dukkaita tuotteita. Venäläiset matkailijat käyttävät myös rahaa Suomessa huomatta-vasti enemmän kuin suomalaiset Venäjällä.

Rajaliikenteen kannalta oleellista on sujuva rajanylitys, koska kohtuuttoman pitkät odo-tusajat rajamuodollisuuksissa vähentävät matkailun houkuttelevuutta. Tämä on esiin-tynyt Venäjän puolella käydyissä keskuste-luissa yhtenä merkittävänä Suomen matkai-lun vetovoimaa vähentävänä tekijänä. Infra-struktuuri raja-asemilla on hyvä eikä siten aiheuta ongelmia, vaan mahdolliset ongel-mat liittyvät raja-asemilla toteutettuihin toi-mintamalleihin. Yhteistoimintamallien kehit-täminen suomalaisten ja venäläisten rajavi-ranomaisten välillä siten, että varmistetaan mahdollisimman sujuva rajanylitys, on tär-keää rajaliikenteen positiivisen kehittymisen kannalta.

Tavaraliikenteen osalta tilanne on melko samanlainen eli raja-asemien infrastruktuuri on hyvä, kaistoja on riittävästi ja siten pe-rusedellytykset erittäin hyvin toimivalle raja-liikenteelle on olemassa. Rajanylityksen hi-taus ja mahdolliset muut ongelmat liittyvät raja-asemilla toteutettaviin toimintamallei-

hin. Vaikeudet liittyvät ulkomaalaisten näkökul-masta osin Venäjän lainsäädännön vaikeaselkoi-suuteen ja tulkintakysymyksiin. Tullauksen vaati-man ajan ja kustannusten määräytymisperustei-den epäselvyys vaikeuttaa erilaisten tuoteryhmien kuljettamisen Suomen ja Venäjän välillä nykyai-kaisten logististen toimintamallien mukaisesti.

Karjalan logistiikkakeskuksen perustaminen kes-keisin kehittämistoimenpide

Kuljetusten hankaluudet sekä informaation ja toi-mintamallien puute muodostavat yhden esteen Venäjän liiketoiminnalle. Em. esteiden vähentä-miseksi tulee seudulle toteuttaa ns. Karjalan lo-gistiikkakeskus, joka tarkoittaa Keski-Karjalan ja Venäjän Karjalan liiketoiminnan yhteistä kehittä-mistä logistiikkakeskuksen kautta. Logistiikkakes-kus tulee hyödyntämään seudun ohella koko maakuntaa ja muita lähialueita. Logistiikkakes-kuksen tavoitteena on:

- Niiralan raja-aseman hyödyntäminen sujuvana ja hyvin toimivana liikenneväylänä Venäjälle sekä toiminnan kehittäminen yhteistyössä ve-näläisten osapuolten kanssa (nykyiset ongel-mat liittyvät pääosin toimintamalleihin, ei inf-raan)

- kehittää uutta liiketoimintaa Keski-Karjalaan sekä

- parantaa yritysten mahdollisuuksia toimia Ve-näjän lähialueella sekä markkina- että hankin-ta-alueen näkökulmista

Logistiikkakeskuksen toimintamalli perustuu Suomen ja Venäjän välisten yhteistoimintamallien kehittämiseen. Toteutuessaan tämä edellyttää syvällistä yhteistyötä suomalaisten ja venäläisten osapuolten välillä. Yhteistyöllä varmistetaan eri-laisten tuoteryhmien sujuva kuljettaminen rajan molemmin puolin.

Logistiikkakeskustoimintamallin kehittämisellä on mahdollista luoda uutta yritystoimintaa Keski-Karjalan alueelle, kun kuljetuskäytävän käytettä-vyys ja kilpailukyky vaihtoehtoisiin reitteihin näh-den paranee. Esitetty toimintamalli on sekä suo-malaisten että venäläisten toimijoiden etujen mu-kaista ja sillä lisätään alueen liiketoiminnan aktii-visuutta ja siten talouden kasvua. Suomen Niira-lan ja Venäjän puolella Värtsilän raja-asemilla on hyvät mahdollisuudet profiloitua kansainvälisesti kiinnostavaksi, sujuvaksi ja suunnitelmallisen lo-gistiikan periaatteiden mukaisesti toimivaksi ra-janylityspaikaksi, jonka yhteydessä on saatavilla myös kattavat logistiset palvelut. Ko. palvelujen

35

kehittämisellä mahdollistetaan laajemmin myös esim. rajan ylittävän alihankinta-yhteistyön kehittäminen.

Rajanylitysten sujuvuutta ja rajalogistiikkaa kehitettävä myös muutoin

Seudullisen tason vaikutusmahdollisuudet ovat suhteellisen vähäiset koskien raja-alueyhteistyön yleisiä toimintaedellytyksiä ja rajanylitysten helpottamista. Keskeisiä ke-hittämisen ja vaikuttamisen seudullisen ta-son kohteita ovat mm.:

- rajaliikenteen viranomaismaksujen ja tullien (esim. puutullien) tasoon vaikut-taminen sekä rajan ylittävän liiketoimin-nan toimintaedellytyksiin vaikuttaminen

- Venäjän puoleisen Värtsilän tulliaseman toiminnan nopeuttamiseen vaikuttami-nen sekä suomalaisten ja venäläisten rajamuodollisuuksien yhtenäistäminen ja yksinkertaistaminen

- sähköisen tullauksen käyttöönotto.

Puutullien täysimittainen käyttöönotto saat-taa tyrehdyttää tulevaisuudessa Niiralan ra-ja-aseman tavaraliikennettä, mikäli uuden-laista liikennettä ei esim. raja-alueyhteistyötä ja rajanylittävän liiketoimin-nan toimintaedellytyksiä kehittämällä synny.

Rajanylityspaikan ja sen lähialueiden palveluja ja tiedotusta kehitettävä

Rajanylityspaikan uusien kaistojen ja passintar-kastustilojen käytöstä tiedottaminen sekä raja-aseman ja sen lähialueen palvelujen kehittäminen ja niistä tiedottaminen tukevat raja-aseman käy-tön tehostamista sekä myös matkailijoiden luo-man asiakaspotentiaalin parempaa hyödyntämis-tä.

Seudun matkailun vetovoimaisuutta voidaan lisä-tä myös venäläisten matkailijoiden tarpeiden ja toiveiden selvittämisellä ja niihin vastaamisella. Raja-aseman läheisyydessä sijaitsevien kaupal-listen palvelujen kehittämisellä voidaan lisätä myös rajan ylittävien matkailijoiden viihtyvyyttä.

Myös liikenneinfrastruktuurin kehittäminen tärke-ää

Toimintamallien kehittämisen ohella tulee paran-taa myös infrastruktuuria sekä Suomessa (kanta-tien 70 parantaminen, erillisen rekkakaistan ra-kentaminen raja-aseman jälkeiselle kantatieosuu-delle sekä Niirala-Säkäniemi-radan parantami-nen) että myös Venäjän puolella. Venäjän puolen hankkeista keskeisimpiä olisivat tieyhteyksien ja myös liikennepalvelujen edelleen kehittäminen Pietarin ja Petroskoin suuntaan.

Lähivuosina panostetaan erityisesti Karjalan logistiikkakeskuksen toteuttamiseen.

Lisäksi on seudun ja koko maakunnan kannalta tärkeää vaikuttaa rajanylitysten sujuvuuden paran-tamiseen sekä rajanylityspaikan palvelujen ja rajalle johtavan liikenneinfrastruktuurin kehittämi-seen. Kehittämistoimenpiteissä tulee ottaa huomioon rajan läheisyyteen mahdollisesti sijoittuvien uusien liiketoiminnan alueiden yhteysvaatimukset.

36

6. Logistiikan ja kuljetusten tehostaminen

Hyvä ja toimiva liikennejärjestelmä ja sen osa-na erityisesti logistisen järjestelmän ja tavara-liikenteen toimivuus ja tehokkuus on elinkeino-toiminnan sekä sen kilpailukyvyn keskeinen perusta. Seudun sijainti Suomen reuna-alueella ja Venäjän naapurina korostaa hyvien kansainvälisten ja valtakunnallisten yhteyksien merkitystä.

Keski-Karjala on osa Pohjois-Karjalaa ja Joen-suun läheisyys näkyy merkittävästi logistisessa järjestelmässä ja tavaraliikenteessä. Joensuun kaupunkiseutu on viime vuosina kehittynyt suhteellisen vahvasti, mutta muu Pohjois-Karjala ei ole pystynyt kuitenkaan täysimittai-sesti hyödyntämään tätä kehitystä. Tämä aset-taa Keski-Karjalan seutukunnalle haasteita lo-gistisen järjestelmän ja tavaraliikenteen kus-tannustehokkuuden kehittämiseksi.

Kuva 17. Kuljetusten kustannustehokkuuden paran-taminen lisää koko alueen kilpailukykyä.

Logistiikan kehittymiseen laajemmin vaikutta-via trendejä on useita, mm: logistiikka- ja kulje-tusyritysten koon kasvaminen sekä verkostoi-tumisen lisääntyminen toimitusketjuissa (toimi-tusverkostot), alihankinnassa ja toimitusketju-jen välinen yhteistyö. Yleispiirteenä elinkei-noelämän kuljetuksissa korostuvat kuljetus-muodosta riippumatta täsmällisyys ja kustan-nustehokkuus.

Pyrittäessä täsmällisyyteen ja kuljetusajan en-nustettavuuteen ovat avainasemassa kuljetus-ketjujen suunnittelu ja hallinta sekä eri osa-puolten välisen yhteistyön kehittäminen. Kulje-tusketjujen sujuvuutta tulee parantaa yhteis-työssä eri liikennemuotojen ja keskeisten si-dosryhmien kanssa mm. terminaaleja kehittä-mällä. Toimenpiteiden ja toimintamallien kehit-tämisessä on oleellista tunnistaa eri elinkei-noalojen vaihtelevat tarpeet.

Rautatieliikenteen kilpailukykyä parantamalla on mahdollista ohjata kuljetuksia ympäristöys-tävällisempiin kuljetusmuotoihin ja samalla pa-rantaa myös koko liikennejärjestelmän toimi-vuutta. Kustannustehokkuuteen taas vaikute-taan mm. kuljetuseräkoolla. Väylien liikennöi-tävyyden turvaamisella ja mm. kantavuuden kehittämisellä on erittäin tärkeä merkitys kulje-tustarpeisiin vastaamisessa.

Pienten toimitusten logistiikan toimivuutta pa-rannettava

Joensuun seudun rooli tulee olemaan jatkos-sakin seudun jakelukuljetusten kannalta tär-keä. Pienten tavaraerien jakelun tehostami-seksi tulee seudullisen tavaraliikenneaseman tai pienten toimitusten logistiikkakeskuksen tarve kuitenkin selvittää. Ko. keskuksen tehtä-vä on hoitaa ”pienkuljetuksia” ja niihin liittyviä tiedon hallinnallisia ja fyysisiä logistiikkatoimin-toja (matkahuolto, posti, kunnan toimitukset). Keskus palvelee mm. yhteistoimintaa haja-asutusalueiden kuljetuksissa, kuntalogistiikkaa sekä myöhemmin mahdollisesti myös Venäjän liiketoimintaa.

Alihankintatoiminnan kehittäminen rajan mo-lemmin puolin

Seudulle tärkeillä metalli- ja puutuoteteollisuu-den toimialoilla raaka-aineiden, komponenttien ja muiden tuotantotavaroiden hankinnan rooli on erityisen merkittävä logistisen ketjun toimi-vuuden ja kustannustehokkuuden kannalta. Edellä esitetyn Karjalan logistiikkakeskuksenavulla on mahdollista kehittää metalliteollisuu-den ja puutuoteteollisuuden alihankintatoimin-taa rajan molemmin puolin.

Pienten alihankkijoiden yhteistoiminnan puute koetaan usein ongelmalliseksi. Esimerkiksi huonekaluteollisuuden alihankinta Venäjältä ja Suomesta olisi mahdollista järjestää logistiik-kakeskuksen kautta (yhteistoimintamallin luo-minen). Kyseisen kaltainen alihankintayhteis-työ (tehokkaat kanavat Venäjältä) voisi lisätä alueen vetovoimaa uusille yrityksille ja laajen-taa jo olemassa olevaa alan liiketoimintaa. Ko. yhteistoimintamalli voisi soveltua myös metalli-teollisuuden ja muun projektiviennin aloille.

37

Teollisuusalueiden, satamien ja asemien yhte-yksiä kehitettävä

Osa kuljetusketjujen sujuvuuden ja turvallisuu-den parantamista sekä ihmisten elinympäris-töön kohdistuvien haittojen vähentämistä on seudun teollisuusalueille, satamiin ja asemille johtavien yhteyksien kehittäminen. Tämä tar-koittaa erityisesti Puhoksen alueen liikenneyh-teyksien parantamista, mutta myös muille alu-eille johtavien yhteyksien ja liittymien kevyitä parantamistoimenpiteitä, mukaan lukien kanta-tien 70 kiertotiejärjestelyt Tohmajärven kohdal-la.

Kuntalogistiikkaa tehostettava

Seudun kuntalogistiikka on melko hajautunutta ja koordinoimatonta (tehtävien hoito ja vastuut, hankinta, sisäiset kuljetukset, varastointi jne.), vaikka kehitystyötä on jo jonkin verran tehty.

Kuntalogistiikan osalta tulee jatkossa pohtia entistä tarkemmin liittymistä Joensuun seudul-liseen yhteistyöhön ja toisaalta samalla sitä, millaiset mahdollisuudet Keski-Karjalassa olisi omalle yhteistyölle. Yksi vaihtoehto on, että seudulle perustetaan ensin seutukuntaa kos-keva logistiikkayhteistyöorganisaatio, joka liit-tyy myöhemmin määrätyin toimintamallein Jo-ensuun seudulliseen järjestelmään. Seudulle tulisikin palkata kunnille yhteinen hankintalo-gistikko, joka vastaisi vähintään osa-aikaisesti yhteisten hankintojen kilpailutuksesta ja yhteis-työn tiivistämisestä yritysten kanssa.

Kuntalogistiikan kehittämisessä on viime aikoi-na eri puolilla Suomea tullut esiin myös se, että seudullisen yhteistyön ei tule kattaa liian useaa kuntaa, joten Keski-Karjalan sisäistä yhteistyö-täkin on hyvä tarkastella. Seudullisella yhteis-työllä on ns. maksimikoko, jolloin mm. maan-tieteellisistä etäisyyksistä johtuen ei enää saa-vuteta yhteistoiminnalla riittäviä hyötyjä: Etäi-syys tavallaan kumoaa mittakaava- ja syner-giaedun.

Kuntalogistiikkayhteistyön kehittämisessä tulee lisäksi kiinnittää huomiota henkilöstön logistiik-kaosaamisen kehittämiseen, sisäisten kuljetus-ten hallintaan, keskitettyyn hankintojen, logis-tiikan ja osaamisen kehittämiseen sekä logis-tiikan operatiiviseen hallintaan, tietojärjestel-miin ja varastohallintaan.

Alueen sisäisten kuljetusketjujen tehokkuudes-sa parantamisen varaa

Seudullisesti tärkeää on myös seudun sisäis-ten kuljetusten tehokkuuden parantaminen. Kehittämistarpeet ovat osin fyysisiä toimenpi-teitä (esim. rekkojen ja perävaunujen pysä-köintipaikkojen osoittaminen taajamien lähialu-eilta, kantatien 70 levähdysalueiden (rekkapar-kit) lisääminen), osin informaation, opastuksen jatkuvuuden (teollisuuslaitokset, Kiteelle tulo) ja yhteistyön lisäämistä. Myös kuntien sekä lo-gistiikka-alan yritysten jatkuvan yhteistyön ke-hittäminen on tiedonkulun kannalta tärkeää.

Kuljetusketjujen turvallisuutta parannettava

Kuljetusketjuja kehitettäessä on tärkeää koros-taa koko kuljetusketjun turvallisuutta osana muuta kuljetusten suunnittelua. Lainsäädän-nön viimeaikaiset muutokset korostavat liiken-neturvallisuusnäkökulmaa kuljetusketjujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tilaajavas-tuun lisääminen kuljetusketjun suunnittelussa sekä ajo- ja lepoaikasäädösten muutokset ja siihen liittyvä valvonnan tehostuminen ovat jul-kisen tahon toimenpiteinä vaikuttamassa lii-kenneturvallisuuden positiiviseen kehitykseen. Vuonna 2009 kuorma-autokuljetuksille voi-maan tuleva ammattipätevyysdirektiivi asettaa vaatimuksia kuljettajakoulutukselle sekä alalle tulevien että ammatissa toimivien kuljettajien osalta. Siinä korostuu liikenneturvallisuustyös-sä oleellinen oikeiden asenteiden edistäminen kuljetustehtävien suorittamisessa.

Yrityslogistiikan kehittäminen

Toiminta-alueesta tai yrityksen sijainnista riip-pumatta yritykset kohtaavat globaalin kilpailun. Hankinta- ja markkina-alueet ovat laajentu-neet, joka tuo yritysten toiminnalle toisaalta mahdollisuuksia liiketoiminnan kannattavuuden ja kustannustehokkuuden lisäämiseen, mutta toisaalta asettaa uusia haasteita. Kansallisen logistiikkaselvityksen mukaan yritysten logis-tiikkakustannukset ovat keskimäärin 13 % lii-kevaihdosta, joka on kansainvälisesti mitattuna kohtuullisen korkea luku. Lisäksi pk-yrityksillä ja kauempana päämarkkinoista tai vientisata-mista sijaitsevilla yrityksillä logistiikkakustan-nukset saattavat olla huomattavasti suurem-mat. Tämä korostaa logistiikkastrategioiden kehittämisen merkitystä osana yritysstrategioi-ta.

38

Hyvien liikenneyhteyksien lisäksi tulisi kehittää alueen yritysten omaa logistiikkaa. Yrityslogis-tiikkaa kehittämällä voidaan kuljetuksia tehos-taa ja järkevöittää huomattavasti. Varsinkin pk-sektorin yrityksille on tuotteiden saaminen kil-pailukykyisesti markkinoille ja tehokkaat toimi-tuskanavat elinehto yritystoiminnan kasvulle. Seudulla tulisikin kehittää edelleen yritysten logistiikan osaamista ja tietämystä sekä toimi-

tusketjujen suunnittelua ja hallintaa. Lisäksi tu-lisi lisätä yritysten välistä verkostoitumista ta-voitteena kehittää yritysten yhteistoimintaan perustuvia tehokkaita ja tuotteille lisäarvoa tuovia toimitus- ja markkinointikanavia. Myös alihankintaverkostoja kehittämällä olisi mahdol-lista lisätä yritysten kilpailukykyä ja toiminta-edellytyksiä.

Lähivuosina panostetaan erityisesti yhteistyössä toteutettavien logistiikan kehittämishank-keiden toteuttamiseen.

Logistiikkayhteistyön lisäämiseksi ja seudun logistisen kilpailuaseman parantamiseksi esitetään lä-hivuosina toteutettavaksi useita hankkeita: - edellä kuvatun Karjalan logistiikkakeskuksen toteuttaminen - kuntalogistiikkayhteistyön lisääminen seudun kuntien kesken - alihankintayhteistyön kehittäminen - yrityslogistiikkaosaamisen kehittäminen.

39

4.3. Liikennejärjestelmän kehittämisen vaikuttavuus

Liikennejärjestelmän kehittämissuunnitelmaa on arvioitu toimenpiteiden vaikuttavuuden koh-dentumisen perusteella. Suunnitelma tukee asetettujen tavoitteiden saavuttamista, mutta ei yksinään riitä varmistamaan kaikkien tavoittei-den toteutumista. Osa tavoitteista edellyttää valtakunnallisen tason toimia esim. liikkumisen ja kuljetusten ohjauksen osalta.

Tarkemmin laaditun liikenneturvallisuussuunni-telman vaikutukset on esitetty kohdassa 5.

Tavoitteiden toteutuminen Alueen saavutettavuus paranee erityisesti esi-tettyjen päätie- ja pääratahankkeiden myötä. Alueen saavutettavuuden parantuminen edel-lyttää kuitenkin väyläverkon parantamista myös alueen ulkopuolella (vt 6, Karjalanrata). Lentokenttäyhteyksiä kehittämällä on myös mahdollista parantaa hieman alueen saavutet-tavuutta. Kokonaisuutena esitettävien toimen-piteiden toteuttamisen voidaan katsoa paran-tavan sekä alueen kilpailukykyä että alueen houkuttelevuutta niin yritysten kuin asukkaiden kannalta.

Peruspalvelujen saavutettavuus paranee esi-tettyjen pää- ja seututiestön parantamishank-keiden sekä taajamakeskustojen, kevyen lii-kenteen sekä joukkoliikenteen parantamis-hankkeiden toteuttamisen myötä. Peruspalve-lut keskittynevät tulevaisuudessa entistä enemmän keskustaajamiin, mikä edellyttää saavutettavuuden turvaamisessa monipuolisia keinoja eri käyttäjäryhmien kannalta.

Venäjän rajan läheisyyden hyödyntäminen helpottuu erityisesti Karjalan logistiikkakeskuk-sen perustamisen myötä. Lisäksi rajalle johta-van infrastruktuurin parantaminen, raja-aseman palvelujen kehittäminen sekä rajanyli-tysten sujuvuuden lisääntyminen tukevat rajan läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan kehitty-mistä.

Suunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä pa-rannetaan seutukunnan ulkoisia ja sisäisiä lii-kenneyhteyksiä, logistiikkayhteistyötä ja sa-malla tavaraliikenteen kustannustehokkuutta. Päätiestön parantaminen parantaa kuljetusten täsmällisyyttä. Rataverkon korvaus- ja kehit-tämisinvestoinnit mahdollistavat akselipainojen korottamisen ja junien nopeuden nostamisen. Lisäksi alueen logistisen aseman paraneminen (mm. Karjalan logistiikkakeskus, kuntalogistii-kan tehostaminen, alueen sisäisten kuljetus-

ketjujen tehostaminen sekä alihankintayhteis-työn lisääntyminen) parantaa elinkeinoelämän kuljetusten kustannustehokkuutta ja siten myös seudun kilpailukykyä. Tätä tukee myös yritysten logistiikkaosaamisen kehittäminen.

Työmatkayhteyksien toimivuus paranee tär-keimmillä kulkusuunnilla Joensuun suunnan joukkoliikenteen ja muun runkoliikenteen kehit-tämisen, kevyen liikenteen olosuhteiden paran-tamisen sekä pää- ja seututieyhteyksien kehit-tämisen myötä.

Autottomien liikkumisen palvelutaso paranee haja-asutusalueella erityisesti kutsujoukkolii-kenteen kehittämisen myötä. Lisäksi sähköis-ten palvelujen lisääntyminen voi tukea liikku-mistarpeiden vähentämistä ja siten vaikuttaa myös autottomien liikkumistarpeisiin. Kuljetus-ten palvelutasoa parantaa haja-asutusalueen tiestön priorisoitu kehittäminen, kunnossapidon yhteistyön lisääminen sekä haja-asutusalueen kuljetusten kustannustehokkuuden lisääntymi-nen.

Liikkumistarpeet vähenevät erityisesti tietotek-niikan kehittymisen antamia mahdollisuuksia (sähköisten palvelujen lisääntyminen yms.) hyödyntämällä. Palvelurakenneuudistuksen vaikutukset ovat osin vielä auki, mutta on mahdollista, että liikkumistarpeet tulevat päin-vastoin lisääntymään palvelujen keskittymisen myötä. Liikkumistarpeita voidaan vähentää hieman myös kiinnittämällä huomiota maan-käytön ohjaukseen. Vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin haja-asutusaluevaltaisella seu-dulla vähäiset.

Liikkumisen ja kuljetusten ohjaaminen ympä-ristöystävällisiin ja pienempipäästöisiin kulku-muotoihin edellyttää suurelta osin valtakunnal-lisen tason toimia. Seudullisesti tätä tavoitetta tukee osaltaan rautatiestön ja vesiteiden kehit-täminen sekä kevyen ja joukkoliikenteen palve-lutason parantaminen. Päästöjen laajamittai-nen vähentäminen edellyttää Keski-Karjalan tyyppisellä seudulla myös ajoneuvotekniikan kehittymistä, ympäristöystävällisempiä poltto-aineita sekä liikkumisen ja kuljetusten ohjaus-ta.

40

Liikenneturvallisuus paranee ehdotettujen toi-mien myötä taajamissa ja pääteillä eli alueilla, missä onnettomuuksia on tapahtunut eniten. Vakavien kohtaamisonnettomuuksien riskiä pienentää erityisesti valtatien 6 varustaminen keskikaiteellisin ohituskaistoin. Lähiliikku-misympäristöjen turvallisuus paranee ja mah-dollistaa kevyen liikenteen suosion kasvatta-misen. Tämä tukee myös tavoitetta ihmisten päivittäisen liikkumis- ja elinympäristön viihtyi-syyden ja turvallisuuden paranemisesta sekä ikääntyvien omatoimisen liikkumisen helpottu-misesta.

Ikääntyvien omatoimista liikkumista helpottaa ja kotona pidempään asumista mahdollistaa lähiliikkumisympäristöjen kehittämisen ohella seudun kutsujoukkoliikenteen kehittäminen, esteettömyyden lisääminen sekä sähköisten palvelujen lisääntyminen.

Liikenneturvallisuustyön kehittäminen eri toimi-joiden yhteistyönä johtaa turvallisempaan liik-kumiseen ja liikenneturvallisuustoimenpiteiden korkeampaan priorisointiin. Liikenneturvalli-suuden paraneminen edellyttää liikenneturval-lisuusvastuun laajenemista kaikille liikennejär-jestelmän toimijoille sekä liikenneturvallisuus-näkökulman sisällyttämistä kaikkeen liikenteen ja maankäytön suunnitteluun ja päätöksente-koon.

Liikennejärjestelmän peruspalvelutason to-teutuminenLiikkumisen ja kuljetusten palvelutasokäsitettä on selvitetty viimeisten vuosien aikana useissa eri Tiehallinnon ja LVM:n selvityksissä. Liiken-nejärjestelmän peruspalvelutason katsotaan olevan sellainen palvelutaso, jonka mahdollis-taa tavanomaisen liikkumisen ja kuljetukset. Tästä korkeampi palvelutaso mahdollistaa yh-teiskunnan hyvinvoinnin lisäämisen ja erityis-tarpeiden toteuttamisen. Matalampi minimitaso sen sijaan mahdollistaa yhteiskunnan perus-turvallisuuden edellyttämän liikenteen. Väylä-toiminnalle määritellyn peruspalvelutason tulisi mahdollistaa ihmisten, elinkeinoelämän ja alu-eiden tavanomaisen liikkumisen ja kuljetukset kaikissa oloissa myös pitkällä aikavälillä ja että väyläpalvelut kyetään tuottamaan pitkällä aika-välillä taloudellisesti, mutta myös ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi ja liikenneturvalli-suudesta tinkimättä.

Käyttäjien kannalta keskeisimpiä palvelu-tasotekijöitä ovat yhteyksien toimivuus (yhtey-den olemassaolo, matkanopeus, matka-ajan ennustettavuus), liikenneturvallisuus ja liikku-misen esteettömyys. Kuljetusten kannalta tär-keää on täsmällisyys, matka-aikojen ennustet-tavuus, sujuvuus, kustannustehokkuus ja saa-vutettavuus (väylän liikennöitävyys ja liikenne-kelpoisuus).

Seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimen-pitein ihmisten jokapäiväisen liikkumisen pe-ruspalvelutaso toteutuu: toimivat työmatkayh-teydet, turvalliset koulumatkat sekä peruspal-veluiden saavutettavuus turvataan. On kuiten-kin huomattava, että peruspalvelutason toteu-tuminen haja-asutusalueella on taajamia ja päätieverkkoa haasteellisempaa ja edellyttää vähäliikenteisen tieverkon kuntotason ja liiken-nöitävyyden säilyttämistä sekä kutsujoukkolii-kenteen kehittämistä. Samoin elinkeinoelämän palvelutasokriteerit toteutuvat, mikäli esitetyt toimenpiteet toteutetaan: ulkomaankaupan kul-jetusketjujen toimivuus, kuljetusten toiminta-varmuus ja täsmällisyys, kuljetusten kustan-nustehokkuus sekä matkailuelinkeinon tarpeet. Kuljetusten kannalta kriittisin kohde ovat ras-kaat maa- ja metsätalouden kuljetukset vähä-liikenteisellä tieverkolla.

Vaikuttavuus käyttäjäryhmittäin Kehittämissuunnitelman toimenpiteet kohdistu-vat pääosin tasapuolisesti eri käyttäjäryhmiin. Ihmisten liikkumista koskien kohdistuvat vaiku-tukset parhaiten aikuisiin ja työikäisiin. Kuiten-kin myös ns. heikkoihin ryhmiin (lapset ja nuo-ret, ikääntyneet, liikkumisesteiset) kohdistuvat vaikutukset ovat huomattavia.

Elinkeinoelämän osalta kohdistuvat vaikutuk-set eniten rajan läheisyyttä hyödyntävään yri-tystoimintaan sekä liikennöitsijöihin. Vaikutuk-set ovat merkittäviä myös muihin seudun kan-nalta keskeisiin toimialoihin; mekaaniseen puunjalostukseen, metalliteollisuuteen sekä myös maa- ja metsätalouteen.

41

Kehittämissuunnitelman vaikuttavuus käyttäjäryhmittäin:

Käyttäjä-ryhmä

Tilanne, kun kehittämissuunnitelma on toteu-tettu verrattuna nykytilanteeseen

Tärkeimmät kehittämiskoh-teet, joiden toteuttamisesta huolehdittava, jotta toivottu vaikuttavuus toteutuu

Lapset ja nuo-ret

Päiväkotien ja koulujen liikenneympäristöjen kehittä-minen on parantanut lasten ja nuorten turvallisuutta ja liikkumismahdollisuuksia koulumatkoilla. Lähiliikku-misympäristöjen kehittäminen tukee erityisesti pie-nempien lasten omatoimisen liikkumisen turvallisuutta.

- liikenneturvallisuus - kevyt liikenne - joukkoliikenne - liikkumistottumuksiin vaikutta-

minenAikuiset, työ-ikäiset

Autoriippuvaisuus ei ole kasvanut; kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus työmatkoilla on säilynyt vähintään ennallaan. Henkilöautoliikenteen palvelutaso ei ole huonontunut ja myös haja-asutusalueella asuvien liikkumismahdollisuudet ovat säilyneet ennallaan.

- kutsujoukkoliikenne - pääteiden ja merkittävimpien

maanteiden (kuntakeskusten väliset yhteydet) kunto ja lii-kennöitävyys (talvihoito)

Ikääntyneet, liikkumisestei-set

Kasvaneen ikääntyneen väestön sekä liikkumis- ja toi-mimisesteisten omaehtoisen asumisen ja liikkumisen mahdollisuudet ovat parantuneet lähiliikkumisympäris-töjen esteettömyyden ja hyvin toimivan palveluliiken-teen myötä.

- liikenneturvallisuus - kevyt liikenne - esteettömyys (keskustaajamat,

joukkoliikenne)

Loma-asujat Alueen saavutettavuus matkailijoiden ja loma-asujien näkökulmasta on parantunut. Vähäliikenteisen tiever-kon kunto on säilynyt nykyisellään. Palveluliikenne palvelee nykyistä paremmin myös ikääntyneitä loma-asujia.

- pääteiden toimivuus koko itäi-sessä Suomessa

- vähäliikenteisen tieverkon taso - joukkoliikenne

Mekaaninen puunjalostus, metalliteolli-suus

Pääväyläverkkoa (tiet ja radat) kehittämällä, logistisia ketjuja tehostamalla, alihankintayhteistyötä lisäämällä sekä rajaylityksiä helpottamalla on turvattu mekaani-sen puunjalostuksen ja metalliteollisuuden toiminta-edellytykset alueella.

- päätieverkon ja vähäliikentei-sen tieverkon kunto ja liiken-nöitävyys

- rataverkon kantavuuden nosto - lentoliikenneyhteyksien kehit-

täminen- rajaylitysten helpottuminen

Maa- ja met-sätalous

Vähäliikenteisen tieverkon kunnon ja liikennöitävyy-den säilyttäminen ennallaan on turvannut maa- ja metsätalouden synnyttämien raskaiden kuljetusten tyydyttävät toimintaedellytykset

- vähäliikenteisen tieverkon ym-pärivuotinen liikennöitävyys

Muu yrityssek-tori, rajaosaa-minen

Logistiikan tehostuminen on parantanut yrityssektorin toimintaa ja yrityslogistiikkaosaamisen parantuminen sekä alihankintayhteistyön lisääntyminen yritysten kil-pailukykyä. Alueen valtakunnallinen saavutettavuus on parantunut. Rajaylitysten helpottuminen ja logistiik-kayhteistyön lisääminen (Karjalan logistiikkakeskus) on parantanut yrityssektorin kilpailukykyä.

- päätieverkon sekä vähäliiken-teisen tieverkon kunto

- logistiikan yhteistyön kehittä-minen

- yrityslogistiikkaosaamisen ke-hittäminen

- rajaylitysten helpottuminen Liikennöitsijät, kuljetusyrityk-set

Logistiikkayhteistyön tehostuminen ja rajanylitysten helpottuminen on lisännyt alueen kuljetusyrittäjien kil-pailukykyä ja palvelun tasoa. Henkilökuljetuksissa toi-mivien yritysten kilpailukyky on edellyttänyt jatkuvaa palvelun kehittämistä ja sopeutumista julkisten kulje-tusten hankintamenettelyihin.

- päätieverkon sekä vähäliiken-teisen tieverkon kunto

- joukkoliikenteen palvelutason kehittäminen

- logistiikan yhteistyön kehittä-minen

- rajaylitysten helpottuminen

42

5. Liikenneturvallisuusohjelma

5.1. Liikenneympäristön pienet parantamistoimenpiteet

Liikenneympäristön pienet parantamistoimen-piteet on suunniteltu kyselyjen ja haastattelu-jen, onnettomuusanalyysien, aloitteiden, es-teettömyyskävelyjen, yleisötilaisuuksien sekä maastokäyntien perusteella esiin nousseisiin ongelmakohteisiin. Suunnittelun painopisteinä ovat olleet strategiatason tarkastelujen mukai-sesti kuntien taajamat ja lähiliikkumisympäris-töt sekä haja-asutusalueiden erityiskohteet, ku-ten koulut. Toimenpiteiden suunnittelussa on painotettu pieniä ja vähäisiä investointeja vaa-tivia toimenpiteitä. Lisäksi on panostettu pää- ja seututiestön pieniin parantamistoimenpitei-siin.

Liikenneympäristön parantamiseksi on tehty esitykset yhteensä noin 220 toimenpiteestä, jotka sisältävät rakenteellisia ja liikenteen oh-jauksen toimenpiteitä. Rakenteelliset toimenpi-teet koskevat mm. nopeusrajoituksia tukevien toimenpiteiden (esim. hidasteet) toteuttamista, liittymien parantamista, tie- ja katujärjestelyi-den parantamista, kevyen liikenteen väylien rakentamista, liittymänäkemien raivausta ja tievalaistuksen rakentamista. Liikenteen ohja-uksen toimenpiteinä on esitetty nopeusrajoitus-ten muutoksia, ajoratamerkintöjä ja opastuk-sen tehostamista. Lisäksi on esitetty kunnos-sapitoon ja esteettömyyteen liittyviä toimenpi-teitä. Esteettömyystoimenpiteet on suunniteltu kuntien päätaajamiin siten, että kussakin taa-jamassa olisi ns. esteetön pääreitti, jolla ei ole merkittäviä esteettömyysongelmia.

Toimenpiteet on ehdotettu toteutettaviksi kol-messa kiireellisyysluokassa seuraavasti (ajan-kohdat tavoitteellisia):

- Luokka I, vuosina 2008-2011 toteutettavat toimenpiteet

- Luokka II, vuosina 2012-2017 toteutettavat toimenpiteet

- Luokka III, vuoden 2017 jälkeen toteutet-tavat toimenpiteet

Toimenpiteet on esitetty tarkemmin kunnittain taajamien ja haja-asutusalueiden toimenpitei-siin jaettuna liitteenä olevissa toimenpidekar-toissa ja -taulukoissa. Taulukoissa on esitetty lisäksi toimenpiteiden toteuttamiskustannukset sekä kiireellisyysluokka.

Yhteenveto ehdotettujen toimenpiteiden kus-tannuksista ja vaikutuksista on esitetty seuraa-vassa taulukossa (suluissa Tiehallinnon osuus).

Kiireellisyysluokka,kustannukset

[1 000€]

Kunta

I II III

Yh-teensä

[1000 €]

Heva-vähene-

mä*

Kesälahti 146

(120)

256

(231)

734

(734)

1 136

(1 085)

0,015

Kitee 370

(349)

523

(508)

4 559

(4559)

5 452

(5 416)

0,794

Tohmajärvi 425

(182)

489

(490)

3 710

(3710)

4 624

(4 382)

0,309

Rääkkylä 309

(291)

148

(123)

489

(488)

945

(902)

0,079

Yhteensä 1 249 (942)

1 416 (1352)

9 492 (9491)

12 157

(11 785)

1,197

* Maanteille kohdistuvien toimenpiteiden laskennallinen henkilövahinko-onnettomuusvähenemä / vuosi.

Toimenpiteiden kirjaamisessa on kiinnitetty huomiota suunnitelman päivitettävyyteen. Toi-menpide-ehdotusten taulukot on toimitettu eril-lisenä tiedostoina kuntiin seurantaa varten. Toimenpiteitä on helppo poistaa tai lisätä tau-lukkoihin. Lisäksi taulukoissa on seurantasara-ke, johon lisätään merkintä, kun toimenpide on toteutettu.

Tavoitteelliseen toteuttamisohjelmaan sisälty-vien toimenpiteiden kustannukset ovat yhteen-sä noin 12,16 milj.€, joista vuosina 2008-2011 toteutettavien toimenpiteiden osuus on 1,25 milj.€, vuosina 2012-2017 noin 1,42 milj.€ ja vuoden 2017 jälkeen noin 9,49 milj.€. Valtaosa hankkeista on Tiehallinnon vastuulla. Kuntien vastuulla olevien hankkeiden osuus on 3 % kokonaiskustannuksista. Muutama toimenpide edellyttää jatkosuunnittelua ja osa hankkeista on Tiehallinnon ja kunnan yhteishankkeita. Maanteille esitettyjen toimenpiteiden arvioi-daan vähentävän noin 1,2 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa. Onnetto-muuskustannusten yhteiskuntataloudellisiksi säästöiksi on arvioitu noin 2,64 milj.€ vuodes-sa. Tämän lisäksi katuverkolle tehtävistä toi-menpiteistä saadaan kustannussäästöjä.

43

5.2. Liikenneturvallisuustyön kehittämissuunnitelma

Liikenneturvallisuustyön kehittämissuunnitelma laadittiin kaikille kunnille yhteisissä seudullisis-sa tilaisuuksissa. Suunnitelmasta on laadittu erillinen osaraportti.

Kuntatasolla liikenneturvallisuustyötä ohjaa lii-kenneturvallisuustyöryhmä, johon kuuluvat edustajat kaikista hallintokunnista sekä sidos-ryhmistä. Keski-Karjalan kuntiin perustettiin lii-kenneturvallisuustyöryhmät suunnitelmaa laa-dittaessa. Liikenneturvallisuustyöryhmien ko-koonpanot on esitetty erillisessä liikenneturval-lisuustyön kehittämis-suunnitelmaraportissa. Ryhmien kokoonpanot on hyväksytty kuntien valtuustoissa tai -hallituksissa ja ryhmien toi-minnalle on sen myötä saatu kuntien päättäjien hyväksyntä.

Kuva 18. Seudun tulevien vuosien liikenneturvalli-suustyötä suunniteltiin yhteisissä seudullisissa tilai-suuksissa,

Kunnan liikenneturvallisuustyöryhmä kokoon-tuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ryh-mässä koordinoidaan ja seurataan liikennetur-vallisuustyön toimintasuunnitelmien toteutu-mista, suunnitellaan hallintokuntien yhteisiä toimenpiteitä ja seurataan kunnan liikennetur-vallisuustilannetta. Työn toimintaa ohjaa ryh-män puheenjohtaja. Puheenjohtajan ja ryhmän tehtävät on kuvattu tarkemmin kehittämis-suunnitelmaraportissa.

Kaikkien kuntien hallintokunnat laativat omat toimintasuunnitelmataulukot asetetut tavoitteet ja teemat huomioon ottaen. Työtä ohjattiin konsultin ja Liikenneturvan toimesta yhteisissä seudullisissa suunnittelutilaisuuksissa. Toimin-tasuunnitelmat kunnittain ovat esitetty kehittä-missuunnitelmaraportin liitteissä 1-4. Sidos-ryhmät ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita toimintasuunnitelmien toteuttamisessa. Sidos-ryhmien rooli seudun liikenneturvallisuustyössä on kuvattu myös em. raportissa.

Liikenneturvallisuustyön seurannassa tärkeintä on liikenneturvallisuustyöryhmien säännöllinen kokoontuminen. Koollekutsujana toimii ryhmän puheenjohtaja. Tärkein seurantatyökalu on lii-kenneturvallisuustyön toimintasuunnitelma se-kä liikenneympäristösuunnitelman toimenpide-luettelo, jota pidetään yllä sähköisesti ja johon merkitään toteutuneet toimenpiteet.

Kuntien liikenneturvallisuustyöryhmien puheen-johtajat ja sidosryhmien yhteyshenkilöt:

Kiteen kaupunki: Kauko Hirvonen

Kesälahden kunta: Jorma Turunen

Tohmajärven kunta: Olli Riikonen

Rääkkylän kunta: Pentti Kesti

Liikenneturva: Yhteyshenkilö: Marja Siintomaa

Poliisi: Yhteyshenkilöt: Raimo Harjunen ja Jor-ma Sissonen

Palo- ja pelastusviranomaiset: Yhteyshenkilö: Seppo Törönen

Rajavartiolaitos: Yhteyshenkilö: Timo Päivinen

Tiehallinto: Yhteyshenkilö: Martti Leppänen

44

6. Liitteet 6.1. Ehdotus liikennejärjestelmätason toimenpideohjelmaksi Painopistealueen 1 (seudullisen lj-työn kehittäminen) toimenpiteet on esitetty kohdassa 4.2.

2. Päivittäisten liikkumisympäristöjen viihtyisyyden ja turvallisuuden parantaminen taajamissa

Tavoitteelli-nen ajoitus

Toimenpide

2008-2012

2013-

Kustan-nus-arvio(M€)

Vastuu- taho

2.1 Kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen - koulujen saattoliikennejärjestelyjen kehittäminen x 0,10 Kunnat - hoidon ja kunnossapidon tason nosto taajamien

kevyen liikenteen pääyhteyksillä x 0,05/v Kunnat, tiepiiri

- kevyen liikenteen väylähankkeet: - pt 15507 Sarvisalon pt x 0,06 Kesälahti, tiepiiri - vt 6 keskusta-Aittolahti x 0,24 Kesälahti, tiepiiri - vt 6 Purujärven kohta x 0,11 Kesälahti, tiepiiri - pt 14955 Marjoniemen pt x 0,07 Kesälahti, tiepiiri - pt 15550 Asemantie x 0,06 Kesälahti, tiepiiri - mt 4880 Kehätie x 0,40 Kitee, tiepiiri - mt 486 välillä vt 6 – Kehätie (osaväleittäin) x 1,61 Kitee, tiepiiri - mt 486 keskusta – Kehätie (osaväleittäin) x 0,09 Kitee, tiepiiri - kt 71 Puhos – vt 6 x 0,31 Kitee, tiepiiri - vt 6 Puhoksen kohdan järjestelyt (Puhoksen liit- tymän parantamisen yhteydessä)

x 0,19 Kitee, tiepiiri

- mt 482 Muljula-Tolosenmäki x 0,58 Kitee, tiepiiri - pt 15531 Savikontie x 0,05 Kitee, tiepiiri - pt 15524 Puhoksen tehtaille johtava väylä x 0,24 Kitee, tiepiiri - pt 15520 Lamminrannan pt x 0,06 Kitee, tiepiiri - mt 486 Kunonniemi-Riikola x 0,35 Kitee, tiepiiri - mt 482 keskustan kohta x 0,29 Rääkkylä, tiepiiri - pt 15566 keskusta-mt 482 x 0,15 Rääkkylä, tiepiiri - mt 484 Kompakka x 0,25 Rääkkylä, tiepiiri - Maiju Lassilan tie x 0,09 Tohmajärvi - Talluksentie x 0,02 Tohmajärvi - Takkunurmentie x 0,07 Tohmajärvi - Järnefeltintie x 0,06 Tohmajärvi - vt 6 Tikkalan koulun alikulkukäytävä x 0,17 Tohmajärvi, tiepiiri - vt 6 Tikkalan kohta x 0,15 Tohmajärvi, tiepiiri - kt 70 Kemie – Uusi-Värtsilä (osaväleittäin) x 0,95 Tohmajärvi, tiepiiri - kt 70 Uusi-Värtsilän kohta x 0,65 Tohmajärvi, tiepiiri - kt 70 klv:n siirto toiselle puolelle Värtsilän koh- dalla

x 0,29 Tohmajärvi, tiepiiri

- mt 486 välillä Luosuvaara-Kemie x 0,35 Tohmajärvi, tiepiiri - mt 486 Riikola-Luosuvaara x 0,90 Tohmajärvi, tiepiiri - mt 486 Kemien liittymästä Ilomantsin suuntaan x 0,20 Tohmajärvi, tiepiiri - pt 15589 välillä kt 70 - metsäoppilaitos x 0,08 Tohmajärvi, tiepiiri - mt 4903 Uusi-Värtsilä x 0,20 Tohmajärvi, tiepiiri - pt 15592 koulu - urheilukenttä (polku) x 0,10 Tohmajärvi, tiepiiri - koulujen lähelle sijoittuvat muut väylähankkeet x 0,29 Kunnat, tiepiiri - vähäiset kevyen liikenteen turvallisuutta paran- tavat hankkeet esitetty liik.turv.suunnitelmassa

x x Kunnat, tiepiiri

Yhteensä: 9,78 +0,05/v

45

Tavoitteelli-nen ajoitus

Toimenpide

2008-2012

2013-

Kustan-nus-arvio(M€)

Vastuutaho

2.2 Joukkoliikenteen palvelutasoa kehitetään - seutuliikennetyöryhmän aktivoiminen x - Kunnat, lääninhalli-

tus ym. - henkilöliikenteen kehittämissuunnitelmassa esitet- tyjen toimenpiteiden toteuttaminen

x - Kunnat, lääninhalli-tus

- matkojenyhdistelytoiminnan ja kutsujoukkoliiken- teen kehittäminen

x - Kunnat, lääninhalli-tus

- toimintojen alkamis- ja päättymisaikojen porrastaminen

x - Kunnat

- Joensuun suunnan työmatkayhteyksien kehittä- minen

x - Kunnat, lääninhalli-tus

- uuden maankäytön ohjaaminen joukkoliikenteen houkuttelevuutta parantavaan suuntaan

x x - Kunnat

- lippujärjestelmien kehittäminen yhteistyössä eri toimijoiden kesken

x - Lääninhallitus, lii-kennöitsijät

- työsuhdematkalippujen käytön edistäminen x - Kunnat Yhteensä - 2.3 Liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden parantaminen

2.3.1 Liikenneturvallisuuden parantaminen - toiminnalliset toimenpiteet - koulukuljetusten turvallisuuden parantamisohjel- man laatiminen, kuljettajien koulutuksen lisäämi- nen

x - Kunnat

- liikenneturvallisuustyön aktiivinen kehittäminen Liikenneturvan sekä liikenneturvallisuustoimijan kanssa

x - Kunnat

- liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelman toteuttaminen ja seuranta

x - Kunnat, Liikennetur-va ym.

- seurojen ja järjestöjen vastuun lisääminen lasten ja nuorten harrastusmatkoista (valistus, matko- jen järjestely)

x - Kunnat -> seurat

- työmatkaliikenteen liittäminen osaksi työsuojelu- suunnitelmia, yritysten mukaansaaminen liiken- neturvallisuustyöhön

x - Kunnat -> yritykset

- moottorikelkkailureittien selvittäminen x - Kunnat - fyysiset toimenpiteet - liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettävien pienten toimenpiteiden toteuttaminen

x x 10,21 Kunnat, tiepiiri

- lähiliikkumisympäristöjen turvallisuuden paranta- minen- teemapaketin toteuttaminen (liitusuunni- telman pohjalta)

x x 1,90 Kunnat, tiepiiri

Yhteensä 12,11 2.3.2 Taajamakeskustojen turvallisuuden ja viih-tyisyyden parantaminen

- Kemien kevyt taajamasaneeraus (Kirkkotie, Ase- mantie)

x 0,19 Tohmajärvi, tiepiiri

- muiden taajamien pienet toimenpiteet esitetään lii- kenneturvallisuussuunnitelmassa (teemapaketit)

x x - Kunnat, tiepiiri

Yhteensä 0,19

46

2.3.3 Esteettömyyden parantaminen - taajamakeskustojen ja suurimpien asuinalueiden esteettömyyskartoitukset

x - Kunnat

- esteettömyyskartoituksissa todettujen suurimpien ongelmakohtien korjaukset/kunnossapidon tehos- tamiset, jatkossa esteettömyyden huomioon otta- minen aina uutta rakennettaessa tai liikenneympä- ristöä korjattaessa

x 0,30 Kunnat

- selvitys esteettömien matkaketjujen kehittämisestä x 0,05 Kunnat, tiepiiri, RHK, lääninhallitus

Yhteensä 0,35

47

3. Liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutason turvaaminen haja-asutusalueilla

Tavoitteelli-nen ajoitus

Toimenpide

2008-2012

2013-

Kustan-nus-arvio(M€)

Vastuu- taho

3.1 Toimenpiteiden kohdistaminen, hoito ja kun-nossapito- yhteistyön lisääminen kunnossapidossa ja sen

suunnittelussa - tiepiirin kunnossapitosuunnitelman laatiminen - selvityksen laatiminen haja-asutusalueiden palve-

lujen keskittämisen vaikutuksista ja liikkumistar-peiden vähentämismahdollisuuksista

- hoidon ja kunnossapidon sekä perusparannus-kohteiden priorisoinnin kehittäminen

- joukkoliikennereittien täsmähoidon lisäämistarpei-den määrittäminen yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa ja täsmähoidon toteuttaminen

- yksityistieavustusten kohdentaminen perusparan-nustöihin

- yksityistieisännöintitoiminnan yleistymisen tuke-minen

Yhteensä3.2 Vähäliikenteisen tiestön parantaminen- kelirikkokorjausten lisääminen ja kohdentaminen

priorisointityön perusteella - yhdystieverkon perusparantamiskohteiden koh-

dentaminen priorisointityön perusteella - taajamien välisten tieyhteyksien parantaminen pienin liik.turv.toimenpitein (esitetty liik.turv.suun.) Yhteensä

x

xx

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

-

-0,05

-

-

-

-

0,05

-

-

-

-

Tiepiiri

TiepiiriKunnat

Tiepiiri

Tiepiiri

Kunnat, tiepiiri

Kunnat, tiepiiri

Tiepiiri

Tiepiiri

Tiepiiri

3.3 Joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteet- kutsuohjatun henkilöliikennejärjestelmän kehittä-

minen ja MPK- toiminnan ulottaminen myös yksi-tyiseen liikkumiseen koko seudulla

- matkustajien informaatiopalvelujen kehittäminen koskien kutsuohjausta ja MPK:ta

- keräilykuljetusten lisääminen haja-asutusalueelta runkoliikenteeseen työssäkäynti-, koulu- ja opiske-lumatkoilla

- kaukoliikenteen yhteyskuljetusten kehittäminen

- kyläpysäkkien suunnittelu ja toteutus Yhteensä

x

x

x

x

x

x

x

-

-

-

-

0,200,20

Kunnat, läänin-hallitus

Kunnat, läänin-hallitusKunnat, läänin-hallitus

Kunnat, läänin-hallitusKunnat, tiepiirit

3.4 Kuljetusketjujen tehokkuuden parantaminen- haja-asutusalueen kuljetusten ja jakelun yhteis-

työn kehittäminen (kunta, yritykset, posti jne.) - talvihoidon tehostaminen kuljetusten kannalta tär-

keillä tiejaksoilla - tiestön kuntoa ja ongelmapaikkoja koskevien in-

formaatiopalvelujen kehittäminen - kelirikkotiedotuksen kehittäminen ja ajantasaista-

minen sekä yleisillä että yksityisillä teillä (sähköi-nen, yhteinen informaatiopalvelu)

- väliaikaisten varastopaikkojen ja kuormien yhdis-telymahdollisuuksien lisääminen fyysisin rakentein

Yhteensä

x

x

x

x

x

x

x

x

-

-

0,04/v

0,04/v

0,20

0,20+0,08/v

Kunnat, yritykset

Tiepiiri

Kunnat, tiepiiri

Tiepiiri

Tiepiiri

48

4. Alueen saavutettavuuden parantaminen

Tavoitteelli-nen ajoitus

Toimenpide

2008-2012

2013-

Kustan-nus-arvio(M€)

Vastuu- taho

Alueen päätieyhteyksien parantaminen- selvitykset

- vt 6 läänin raja - Onkamo, tarveselvityksen päi- vitys - kt 70 Onkamo-Niirala, yleissuunnitelman laati- minen

- hallinnolliset toimenpiteet - kt 70 muuttaminen valtatieksi - mt 486 Tohmajärvi-Puhos muuttaminen kanta- tieksi

- toimenpiteiden toteuttaminen - vt 6 Saari-Kesälahti, liittymien kevyet paranta- miset, riista-aidat ja yksityistiejärjestelyt - vt 6 ohituskaistat välille Purujärvi-Saari - vt 6 Purujärven kohdan parantaminen (kevyen liikenteen yhteydet ja alikulku, valaistuksen täy- dentäminen, liittymä- ja yksityistiejärjestelyt) - vt 6 Kesälahden kohdan parantaminen (pohja- vesisuojaus, liittymäjärjestelyt, valaistus, kevyen liikenteen väylän jatkaminen) - vt 6 Pajarinhovin kohdan liittymä- ja alikulkujär- jestelyt - vt 6 Puhoksen kohdan liittymäjärjestelyt (eri- tasoliittymä), kantatien 71 siirto, kevyen liiken- teen järjestelyt, pohjaveden suojaukset - vt 6 Tolosenmäen eritasoliittymä - vt 6 merkittävimpien pohjavesialueiden suojauk- set (erillisrahoituksen kautta) - vt 6 keskikaiteelliset ohituskaistat Puhoksen liittymän molemmin puolin - vt 6 Onkamo-Tikkala, yksityistie-, liittymä- ja ke- vyen liikenteen järjestelyt - vt 6 Tolosenmäki-Onkamo, riista-aidat ja yksi- tyistiejärjestelyt, kevyet liittymäjärjestelyt - kt 70 Onkamo-Niirala parantaminen (osavaiheit- tain erillisen selvityksen mukaisesti); ensimmäi- sessä vaiheessa Tohmajärvi-Niirala - kt 70 rekkaliikenteen valvontapaikat - kt 71 pienet liikenneturvallisuustoimenpiteet - mt 479 pienet liikenneturvallisuustoimenpiteet

- mt 486 parantaminen välillä Tohmajärvi-Kitee- Puhos (sis. muihin toimenpiteisiin) - automaattisen nopeusvalvonnan täydentäminen (kt 70, kt 71) - päätieyhteyksien muut (pienet) liikenneturvalli- suustoimenpiteet, esitetty liikenneturvallisuus- suunnitelmassa

Alueen ulkoisten päätieyhteyksien parantami-seen vaikuttaminen- vt 6 sekä etelään että Joensuuhun, yhteydet Pie-

tarin suuntaan

x

x

x

x

x

x

x

x

xxx

x

x

x

xx

x

xx

x

x

xx

x

x

x

xx

x

x

x

0,08

0,10

--

0,60

1,500,40

1,40

0,25

8,00

1,705,30

4,60

0,50

1,50

16,0

0,200,980,05

-

0,30

-

-

Tiepiiri

Tiepiiri

Kunnat, liitto Kunnat, liitto

Tiepiiri

TiepiiriTiepiiri

Tiepiiri

Kitee, tiepiiri

Tiepiiri

TiepiiriTiepiiri

Tiepiiri

Tiepiiri

Tiepiiri

Tohmajärvi, tiepii-ri

TiepiiriTiepiiriTiepiiri

Tiepiiri

Tiepiiri

Tiepiiri

Kunnat, liitto, tiepiiri

49

Tavoitteelli-nen ajoitus

Toimenpide

2008-2012

2013-

Kustan-nus-arvio(M€)

Vastuu- taho

Rataverkon kehittämishankkeisiin vaikuttaminen- Karjalanradan tasoristeysten poistaminen välillä

Imatra-Joensuu - Karjalanradan parantaminen välillä Imatra-

Joensuu (muu nopeustason noston mahdollista-minen)

- Karjalanradan kantavuuden parantaminen (akse-lipainon nostaminen 25 tn) välillä Imatra-Joensuu

- Niirala-Säkäniemi- rataosuuden sähköistäminen - Niirala-Uimaharju, akselipainojen nosto, tasoriste- ysten vähentäminen sekä kulunvalvontajärjestel- män toteuttaminen - selvitys henkilöliikenteen potentiaalista ja käynnis- tämisestä osuudella Niirala-Säkäniemi

Lentokenttäyhteyksien parantaminen- Joensuun (ja Savonlinnan) lentoasemien liityntä-

liikenteen parantaminen eri osapuolten välistä yh-teistyötä lisäämällä

- Kiteen lentokeskuksen tieyhteyksien kehittäminen

Vesiliikenteen kehittäminen- ympärivuotisen meriyhteyden aikaansaamiseen

vaikuttaminen - Kymijoki-Mäntyharju- kanavan jatkosuunnittelu - Savonlinnan kohdan syväväylän parantamiseen

vaikuttaminen - syväväylästön kehittäminen (navigointi- ym. järjes-

telmät)- Puhoksen ja Raikun kanavien kehittäminen

- vesimatkailuselvitykset ja fyysisten toimenpiteiden toteuttaminen

- selvitys uiton kehittämiseksi tarvittavista toimenpi-teistä

Joukkoliikenne ja liityntäliikenne- liityntäliikenteen kehittäminen eri liikennemuotojen

kesken

- uiton pudotuspaikkojen tieyhteyksien kehittäminen- Kiteen ja Kesälahden rautatieasemien ja niiden lii-

tyntäyhteyksien kehittäminen (kutsujoukkoliiken-teenä)

- joukkoliikenteen runkoreittien määrittely

- runkoreittien fyysiset kehittämistoimenpiteet - runkoreittien vuorotarjonnan kehittäminen, liityntä-

liikenteen kehittäminen kutsujoukkoliikenteenä - vaikuttaminen VR:n aikatauluihin

Yhteensä (kustannukset esitetty ainoastaan seudul-le syntyvien kustannusten osalta, eivät sisällä kunti-en ym. tahojen osuuksia)

x

x

x

x

x

x

x

xx

x

x

x

x

x

x

xx

x

x

x

xx

x

x

x

x

x

x

xx

x

-

-

-

--

-

-

0,70

-

--

-

-

0,10

0,05

-

0,50-

-

0,200,20/v

-

50,96+0,20/v

RHK, liitto

Kunnat, liitto

Kunnat, liitto

RHKRHK

Kunnat, liitto, lää-ninhallitus

Kunnat, läänin-hallitus

Kitee

Kunnat, liitto

Kunnat, liitto Kunnat, liitto

MKL

Kunnat, liitto, MKLKunnat, liitto

MKL, liitto

Tiepiiri, RHK, lää-ninhallitus, liitto

Kunnat, tiepiiri RHK, kunnat, liit-to, lääninhallitus

Kunnat, liitto, lää-ninhallitus, tiepiiri Kunnat, tiepiiriLääninhallitus

Kunnat, liitto

50

5. Rajaliikenteen ja raja-alueyhteistyön kehittäminen Tavoitteelli-nen ajoitus

Toimenpide

2008-2012

2013-

Kustan-nus-arvio(M€)

Vastuu- taho

- Venäjän logistiikkaa ja liiketoimintaa palvelevan, yhteistoimintaan perustuvan Karjalan logistiikka- keskuksen perustaminen, alihankintatoiminnan kehittäminen - rajaliikenteen viranomaismaksujen ja tullien (esim. puutullien) tasoon sekä rajan ylittävän liiketoimin- nan toimintaedellytyksiin vaikuttaminen - Venäjänpuoleisen Niiralaan suuntautuvan liiken- neinfrastruktuurin parantamiseen vaikuttaminen - Venäjänpuoleisen Värtsilän tulliaseman toiminnan nopeuttamiseen vaikuttaminen - ns. rajaliikenteen tukihankkeiden (informaatio- ja oheispalvelujen kehittäminen, saniteettitilat, kahvi- la ym.) kehittäminen (- kt 70 parantaminen, esitetty edellä) Yhteensä

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

-

-

-

-

-

--

Kunnat, liitto, KE-TI

Kunnat, liitto

Kunnat, liitto

Kunnat, liitto

Liitto, tiepiiri

Tiepiiri

6. Logistiikan ja kuljetusten tehostaminen Tavoitteelli-nen ajoitus

Toimenpide

2008-2012

2013-

Kustan-nus-arvio(M€)

Vastuu- taho

Logistiikan kehittäminen ja tehostaminen- selvitys pienten toimitusten logistiikkakeskuksen

potentiaalista ja tarpeellisuudesta - (Karjalan logistiikkakeskuksen perustaminen, esi-

tetty edellä) - kuntalogistiikan tehostaminen, logistiikkayhteis-

työorganisaation perustaminen/yhteisen hankinta-logistikon palkkaaminen

Alueen sisäisten kuljetusketjujen tehokkuuden parantaminen- kt 70 Tohmajärven kiertotiejärjestelyjen kehittämi-

nen- erikoiskuljetusreittien tarkistaminen ja ahtaiden liit-

tymien avartaminen - vaarallisten aineiden kuljetusreittien kehittäminen - tiestön kuntoa ja ongelmapaikkoja koskevien in-

formaatiopalvelujen kehittäminen - opastusjärjestelmien kehittäminen - kuntien sekä yritysten välisen yhteistyön ja tiedot-

tamisen lisääminen kuljetuksia koskien - rekkojen ja perävaunujen pysäköintipaikkojen

osoittaminen taajamien lähialueilta - (vt 6 liittymäjärjestelyjen ja kt 70 parantaminen,

esitetty edellä)

x

x

x

x

x

xx

xx

x

x

x

x

xx

x

x

0,05

-

-

-

0,30

0,10-

0,05-

0,05

-

Kunnat, KETI

Kunnat, KETI

Kunnat

Tiepiiri

Tiepiiri

TiepiiriKunnat, tiepiiri

Kunnat, tiepiiri Kunnat, yritykset

Kunnat, tiepiiri

Tiepiiri

51

Tavoitteelli-nen ajoitus

Toimenpide

2008-2012

2013-

Kustan-nus-arvio(M€)

Vastuu- taho

Yrityslogistiikan kehittäminen- koulutusmuotojen ym. toimintamallien kehittämi- nen ja käyttöönotto - logistiikan tietämyksen ja osaamisen edelleenke- hittäminen erityisesti pk-yrityksissä - toimitusketjujen suunnittelun ja hallinnan kehittä- minen - yritysten yhteistoimintaan perustuvien tehokkaiden ja tuotteille lisäarvoa tuovien toimitus- ja markki- nointikanavien kehittäminen yritysten välistä ver- kostoitumista edistämällä - alihankintaverkostojen kehittäminen ja tukeminen

Yhteensä

x

x

x

x

x

-

-

-

-

-

0,55

KETI, yritykset, TE-keskus KETI, yritykset, TE-keskus KETI, yritykset

KETI, yritykset, TE-keskus

KETI, yritykset

52

6.2. Kuntakohtaiset kartat ja taulukot liikenneympäristön pienistä parantamistoimenpiteistä

Toimenpidetaulukoissa esitetty vaiheistus on tavoitteellinen.

Kesälahti- toimenpidetaulukot

- taajaman toimenpidekartta

Kitee- toimenpidetaulukot

- taajaman toimenpidekartta

Rääkkylä - toimenpidetaulukot

- taajaman toimenpidekartta

Tohmajärvi- toimenpidetaulukot

- taajaman toimenpidekartta

Haja-asutusalueen toimenpidekartta

Hirvivaroitusmerkkien tarkistamiskartta

KES

ÄLA

HTI

TAA

JAM

AN

ALU

EELL

E ES

ITET

YT T

OIM

ENPI

TEET

1ta

ajam

aP

yhäj

ärve

ntie

Kai

teen

kor

otus

Pyh

äjär

vent

ielle

ny

kyis

en k

aite

en k

ohda

lle to

isel

le

puol

elle

tiet

ä

50,

000

0,00

01

T

2ta

ajam

aK

esäl

ahde

ntie

n ja

Tiit

tala

ntie

n lii

ttym

äS

uoja

tiem

erki

t0,

50,

005

10,0

001

T

3ta

ajam

aP

ikav

uoro

pysä

kki

Kat

os5

1K

4ta

ajam

aK

esäl

ahde

ntie

, Kul

lero

ntie

n lii

ttym

ätS

uoja

tiet (

mer

kit j

a m

aala

us)

10,

000

1T

5ta

ajam

aK

esäl

ahde

ntie

, Tek

nise

t-liik

keen

ed

usta

P-a

lue

yksi

suun

tais

eksi

0,5

1K

6ta

ajam

aK

esäl

ahde

ntie

Kor

otet

un s

uoja

tien

varo

itusm

erki

n si

irto

lähe

mm

äksi

0,5

0,00

48,

000

1T

7ta

ajam

aK

atu

välil

lä P

yhäj

ärve

ntie

- Ti

ittal

antie

Kou

lun

saat

tolii

kent

een

järje

stel

yt,

vaat

ii ta

rkem

paa

suun

nitte

lua

-2

K

8ta

ajam

aA

sem

atie

n, M

ehon

mäe

ntie

n,

Run

osen

tien,

Mak

asiin

itien

(mol

emm

at

päät

), Ti

ittal

antie

n R

atsu

mes

tarin

tien,

P

itkäl

amm

entie

n, K

ylän

kank

aant

ien

liitty

mät

Kes

älah

dent

ielle

Väi

stäm

isve

lvol

lisuu

smer

kkie

nyh

teyt

een

varo

itusm

erki

t pyö

räili

jöis

tä

(kak

sisu

unta

inen

pyö

rätie

mer

kki n

ro

863)

30,

000

0,00

01

K

9ta

ajam

aR

atsu

mes

tarin

tien

ja H

ella

niem

entie

n lii

ttym

äLi

sätä

än m

erki

t etu

ajoo

ikeu

tetu

n lii

kent

een

suun

ta (m

erkk

i nro

861

a),

pitk

ällä

täht

äim

ellä

liitt

ymän

uud

elle

en

suun

nitte

lu

0,5

1T

10ta

ajam

aP

yhäj

ärve

ntie

, Ruo

man

tien/

Myl

lytie

n lii

ttym

äU

usi s

uoja

tie P

yhäj

ärve

ntie

n yl

i1

1T

11ta

ajam

aJu

utin

tie"la

psia

" -va

roitu

smer

kit P

äivä

kodi

n lii

ttym

än m

olem

min

puol

in0,

51

K

Nro

Koh

de

Toim

enpi

teet

Vast

uuta

hoK

usta

n-nu

kset

(1 0

00

€)To

teut

ettu

Kiir

eelli

syys

-lu

okka

Teho

kkuu

s(h

vjo

/M€/

v)

Onn

.väh

e-ne

mä

(hvj

o/v)

Sija

inti

12ta

ajam

aJu

utin

tie30

km

/h n

opeu

sraj

oitu

s Ju

utin

tielle

0,5

1K

13ta

ajam

aP

yhäj

ärve

ntie

n, R

atsu

mes

tarin

tien

ja

Taip

alee

ntie

n lii

ttym

äK

aksi

loiv

apiir

teis

tä h

idas

tetta

P

yhäj

ärve

ntie

lle s

uoja

teid

en y

htey

teen

100,

006

0,60

01

T

14ta

ajam

aS

alan

euvo

ksen

tieV

äist

ämis

velv

ollis

uusm

erki

n si

irto

enne

n ke

vyen

liik

ente

en v

äylä

ä0,

51

K

15ta

ajam

aM

akas

iiniti

eLo

ivap

iirte

iset

hid

aste

et 3

kpl

151

K16

taaj

ama

Rat

sum

esta

rintie

n ja

Myl

lytie

n lii

ttym

äM

ylly

tien

liitty

män

kää

ntäm

inen

R

atsu

mes

tarin

tielle

site

n, e

ttä ti

et

liitty

vät k

ohtis

uora

an jo

ko p

ohjo

is- t

ai

etel

äpuo

lelta

. Koh

de v

aatii

tark

empa

a su

unni

ttelu

a

-3

K

17ta

ajam

aM

ylly

tieLo

ivap

iirte

iset

hid

aste

et 2

kpl

(pai

kat

täsm

enne

ttävä

)10

2K

18ta

ajam

aP

yhäj

ärve

ntie

/Leh

mis

avun

tien

välil

lä

olev

a ke

vyen

liik

ente

en v

äylä

Muu

vaa

ra -l

iiken

nem

erkk

i ja

lisäk

ilpi

"vaa

ralli

nen

lask

u"0,

51

K

Vast

uuta

hoTo

teut

ettu

Kus

tan-

nuks

et (1

000

€)

Onn

.väh

e-ne

mä

(hvj

o/v)

Teho

kkuu

s(h

vjo

/M€/

v)

Kiir

eelli

syys

-lu

okka

Toim

enpi

teet

Koh

deN

roSi

jain

ti

90ha

ja-

asut

us-

alue

Vt 6

/ m

t 404

0 lii

ttym

äLi

ittym

äalu

een

vala

istu

s20

0,00

50,

250

1T

91ha

ja-

asut

us-

alue

St 4

79, v

äli v

t 6-P

uruj

ärvi

Val

aist

us v

t 6 li

ittym

ästä

Pun

kaha

rjun

suun

taan

420,

006

0,14

33

T

92ha

ja-

asut

us-

alue

Mt 1

5502

, Ruo

kkee

n pa

ikal

listie

Pää

llyst

een

uusi

min

en20

1T

93ha

ja-

asut

us-

alue

Vt 6

/ m

t 155

02 li

ittym

äV

äist

ötila

pai

kalli

stie

n lii

ttym

ään

ja

yksi

tyis

tielii

ttym

äjär

jest

elyt

500

m

mat

kalla

450,

019

0,42

23

T

94ha

ja-

asut

us-

alue

Vt 6

/ m

t 480

0 lii

ttym

äLi

ittym

ien

porr

astu

s20

00,

021

0,10

53

T

95ha

ja-

asut

us-

alue

Mt 1

4955

, Ala

kylä

Nop

eusr

ajoi

tuks

en a

lent

amin

en 6

0 ->

50

km

/h ja

jatk

amin

en n

.150

m

Kes

älah

den

suun

taan

0,5

0,00

36,

000

1T

96ha

ja-

asut

us-

alue

Mt 1

5512

, Hum

mov

aara

Nop

eusr

ajoi

tuks

en a

lent

amin

en 6

0 ->

50

km

/h ja

jatk

amin

en m

t 155

11

liitty

män

ohi

0,5

0,00

12,

000

1T

80 k

m/h

nop

eusr

ajoi

tuks

en

laaj

enta

min

en m

t 155

09 li

ittym

ään

0,5

0,00

510

,000

1T

Nyk

yise

n 80

km

/h n

opeu

sraj

oitu

ksen

la

skem

inen

60

km/h

0,5

0,00

36,

000

1T

Nop

eusr

ajoi

tuks

en la

skem

inen

n. 2

00

met

rin m

atka

lla 1

00->

800,

50,

000

1T

98ha

ja-

asut

us-

alue

Vt 6

/ m

t 480

0 lii

ttym

äLi

ittym

äalu

een

vala

istu

s (k

iiree

llisy

yslu

okka

I)20

0,01

30,

650

1T

Vast

uuta

hoTo

teut

ettu

Nro

Sija

inti

Koh

de

Toim

enpi

teet

Kus

tan-

nuks

et (1

000

€)

Onn

.väh

e-ne

mä

(hvj

o/v)

Teho

kkuu

s(h

vjo

/M€/

v)

Kiir

eelli

syys

-lu

okka

97ha

ja-

asut

us-

alue

Kt 7

1, V

illal

a

HA

JA-A

SUTU

SALU

EELL

E ES

ITET

YT T

OIM

ENPI

TEET

99ha

ja-

asut

us-

alue

Kt 7

1 / 4

800

liitty

mä

Liitt

ymäa

luee

n va

lais

tus

210,

004

0,19

03

T

100

haja

-as

utus

-al

ue

Vt 6

, Kes

älah

ti-m

t 480

0 lii

ttym

äV

alai

stuk

sen

jatk

amin

en m

t 480

0 lii

ttym

ään

asti

410,

013

0,31

72

T

101

haja

-as

utus

-al

ue

St 4

79, k

unna

nraj

a, P

uruj

ärvi

Pää

llyst

een

paik

kaus

mt 1

5502

pä

älly

styk

sen

yhte

ydes

sä3

1T

102

haja

-as

utus

-al

ue/

taaj

ama

Mt 1

5507

, Pyh

äjär

vent

ieV

alai

stuk

sen

jatk

amin

en m

t 155

06

liitty

män

yli

160,

005

0,31

31

T

103

haja

-as

utus

-al

ue/

taaj

ama

Mt 1

4955

, Tai

pale

entie

Val

aist

ukse

n ja

tkam

inen

n. 6

00 m

190,

002

0,10

51

T

104

haja

-as

utus

-al

ue/

taaj

ama

Mt 1

5550

, ase

man

tie

Val

aist

us

160,

001

0,06

33

T

105

haja

-as

utus

-al

ue/

taaj

ama

Vt 6

, Kes

älah

ti-m

t 480

0 lii

ttym

äK

evye

n lii

kent

een

väyl

ä vä

lille

Kes

älah

ti- m

t 480

0 lii

ttym

ä24

00,

001

0,00

43

T

106

haja

-as

utus

-al

ue/

taaj

ama

Mt 1

5550

, Ase

man

tie

Kev

yen

liike

ntee

n vä

ylä

Ase

mat

ielle

600,

000

0,00

03

T

Hirv

ivar

oalu

eet,

vt 6

Pur

ujär

ven

etel

äpuo

liJa

tket

aan

varo

alue

tta e

telä

än n

. 1 k

m0,

51

T

Hirv

ivar

oalu

eet,

vt 6

kes

älah

den

koht

aJa

tket

aan

varo

alue

tta p

ohjo

isee

n 1,

2 km

0,5

1T

Hirv

ivar

oalu

eet,

vt 6

, Kou

saLy

henn

etää

n va

roal

uetta

n. 3

km

0,5

1T

Onn

.väh

e-ne

mä

(hvj

o/v)

Teho

kkuu

s(h

vjo

/M€/

v)

Kiir

eelli

syys

-lu

okka

Vast

uuta

hoTo

teut

ettu

Sija

inti

Koh

de

Toim

enpi

teet

Kus

tan-

nuks

et (1

000

€)

107

haja

-as

utus

-al

ue

Nro

Väi

stöt

ila k

oulu

n lii

ttym

än k

ohda

lle30

0,02

80,

933

2T

Kev

yen

liike

ntee

n vä

ylä

koul

un

kohd

alle

110

0,00

10,

009

3T

Pih

ajär

jest

elyt

152

KK

evye

n lii

kent

een

väyl

ä P

yhäj

ärve

ntie

lle (1

5507

) väl

ille

Juut

intie

Pal

okan

kaan

tie

600,

002

0,03

32

T

Kev

yen

liike

ntee

n vä

ylä

Taip

alee

ntie

lle

(149

55) v

älill

e K

irkko

tie-T

ukho

lman

tie70

0,00

00,

000

2T

K17

haja

-as

utus

-al

ue

Kt 7

1, V

illal

an k

oulu

Väi

stöt

ila k

oulu

n lii

ttym

än k

ohda

lle30

0,00

10,

033

2T

Tote

utet

tuO

nn.v

ähe-

nem

ä(h

vjo/

v)

Teho

kkuu

s(h

vjo

/M€/

v)

Kiir

eelli

syys

-lu

okka

Vast

uuta

hoSi

jain

tiK

ohde

To

imen

pite

etK

usta

n-nu

kset

(1 0

00

€)

haja

-as

utus

-al

ue/

taaj

ama

Mt 1

5507

/149

55, P

uruv

eden

-P

yhäj

ärve

n ko

ulu

K16

K15

Vt 6

, Pur

ujär

ven

koul

uha

ja-

asut

us-

alue

Nro

1

2 3

4

6

7

Keski-K

arjala

nlii

kennesuunnitelm

aK

esäla

hden

taaja

man

para

nta

mis

toim

enpiteet

5

8

9

10

11

12

13

14

15

Toim

en

pid

en

um

ero

Lo

iva

piir

tein

en

hid

aste

töys

sy

Ka

iteen

ko

rotu

s

Jä

sen

tely

Su

oja

tien

lisä

ys

P-a

lueen

jäsen

tely

Liik

en

nem

erk

insiir

to

Ka

toksen

lisä

ys

Su

oja

tiem

erk

kie

nlis

äys

Va

roitu

sm

erk

itp

yörä

ilijö

istä

La

psia

merk

kie

nlis

äys

No

peu

sra

joitu

s30

km

/h

Mu

uto

imen

pid

e

2

17

18

16

KIT

EE

Mt 4

87, K

iteen

tie, T

olos

enm

äkee

nS

uoja

teid

en k

eski

saar

ekke

et 3

kpl

240,

008

0,33

31

TM

t 487

, Kite

entie

, Tol

osen

mäk

een

Nop

eusr

ajoi

tust

en a

jora

tam

aala

ukse

t0,

50,

012

24,0

001

T

2ta

ajam

aM

t 487

Tok

man

nin

liitty

mä,

M

alak

iven

tieK

ohde

vaa

tii ta

rkem

paa

suun

nitte

lua

2T/

K

Mt 4

86, T

ohm

ajär

vent

ie

Nop

eusr

ajoi

tus

50 k

m/h

jo K

ylvä

jänt

ien

pohj

oise

n lii

ttym

än p

ohjo

ispu

olel

ta0,

50,

005

10,0

001

T

Mt 4

86, T

ohm

ajär

vent

ie

Nop

eusr

ajoi

tust

en a

jora

tam

aala

us

0,5

0,01

530

,000

1T

4ta

ajam

aM

t 155

31, S

avik

ontie

Töys

syje

n m

uutta

min

en lo

ivap

iirte

isik

si15

0,00

02

T

5ta

ajam

aIlm

aris

entie

n ja

Sav

ikon

tien

liitty

mä

Kun

noss

apid

on te

host

amin

en m

äess

ä0,

002

1T/

K

6ta

ajam

aK

iteen

tien

ja A

rppe

ntie

n/H

ovin

tien

liitty

mä

Liik

enne

valo

tolp

at m

yös

vast

akka

isel

le

puol

elle

liitt

ymää

Arp

pent

ien

ja

Hov

intie

n su

unna

sta

100,

000

2T

7ta

ajam

aK

iteen

tie, K

iteen

hovi

n ko

hta

Kul

kem

isen

est

ämin

en e

sim

erki

ksi

istu

tuks

in1

1K

8ta

ajam

aK

iteen

tie, P

oken

tien

liitty

män

itäp

uoli

Suo

jatie

n ko

rotu

s5

0,05

611

,200

1T

9ta

ajam

aK

iteen

tie, v

älill

ä A

rppe

ntie

- ka

uppa

tieH

idas

teet

2 k

pl, e

telä

puol

elle

su

unni

teltu

maa

nkäy

ttöä

(liik

erak

ennu

s)

100,

000

2T

Tote

utet

tuTo

imen

pite

etK

usta

n-nu

kset

(1 0

00 €

)

Onn

.väh

e-ne

mä

(hvj

o/v)

Teho

kkuu

s(h

vjo

/M€/

v)

Vast

uuta

hoK

iiree

llisy

ys-

luok

ka

TAA

JAM

AN

ALU

EELL

E ES

ITET

YT T

OIM

ENPI

TEET

Nro

Koh

de

31

taaj

ama

Sija

inti

taaj

ama

Mt 4

86 –

Keh

ätie

n (m

t 488

0) li

ittym

äK

unno

ssap

idon

teho

stam

inen

0,00

41

TM

t 486

– K

ehät

ien

(mt 4

880)

liitt

ymä

60 k

m/h

rajo

ituks

en la

ajen

nus

Puh

okse

n su

unta

an0,

50,

0120

,000

1T

Mt 4

86 –

Keh

ätie

n (m

t 488

0) li

ittym

äS

TOP

-mer

kki

0,5

0,00

918

,000

1T

11ta

ajam

aK

eisa

rinku

jaN

opeu

sraj

oitu

sten

yh

denm

ukai

stam

inen

0,5

1T

12ta

ajam

aO

pint

ieJa

lkak

äytä

vä v

ällil

le K

iteen

tie -

Lepo

lant

ie12

1K

13ta

ajam

aIlm

aris

entie

Kor

otet

tu s

uoja

tie (l

oiva

piirt

eine

n)5

2K

14ta

ajam

aM

t 155

31, S

avik

ontie

, Ilm

olan

tien

liitty

mä

Kor

otet

tu s

uoja

tie (l

oiva

piirt

eine

n)5

0,00

81,

600

2T

15ta

ajam

aM

t 488

0, K

ehät

ieK

evye

n lii

kent

een

väyl

ä vä

lille

P

uhok

sent

ie-K

eisa

rinku

ja40

00,

002

0,00

53

T

Mt 4

86, K

itee

- Puh

osV

aihe

I, k

evye

n lii

kent

een

väyl

ä vä

lille

lii

kenn

eym

pyrä

-Rau

taka

uppa

300,

003

0,10

01

T

Mt 4

86, K

itee

- Puh

osV

aihe

II,

kevy

en li

iken

teen

väy

lä

välil

le R

auta

kaup

pa- K

ehät

ie60

0,00

30,

050

1T

17ta

ajam

aM

t 155

31, S

avik

ontie

Kev

yen

liike

ntee

n vä

ylä

välil

le

Ilmar

isen

tie-R

anta

tie (K

evye

n lii

kent

een

väyl

ä on

tois

ella

puo

lella

)

500,

004

0,08

03

T

18ta

ajam

aM

t 488

0, K

ehät

ieV

alai

stus

410,

013

0,31

73

T19

taaj

ama

Ran

tatie

Loiv

apiir

teis

et h

idas

teet

2 k

pl10

2K

20ta

ajam

aS

avik

ontie

n / K

iteen

tien

liitty

mä

Kie

rtolii

ttym

ä (k

aava

vara

us)

300

0,10

10,

337

3T

Tote

utet

tuVa

stuu

taho

Kus

tan-

nuks

et(1

000

€)

Onn

.väh

e-ne

mä

(hvj

o/v)

Teho

kkuu

s(h

vjo

/M€/

v)

Toim

enpi

teet

Kiir

eelli

syys

-lu

okka

Koh

de

10Nro

Sija

inti

16

taaj

ama

taaj

ama

Mt 4

86, L

ohel

antie

n (y

ksity

istie

) lii

ttym

äM

t 486

, ohi

tusk

ielto

mer

kin

siirt

o n.

300

m

Kite

en s

uunt

aan

0,5

1T

Mt 4

86, L

ohel

antie

n (y

ksity

istie

) lii

ttym

äLi

ittym

än s

iirto

par

empa

an p

aikk

aan

153

T

61ha

ja-

asut

us-

alue

Mt 4

86 ja

pt 1

5525

liitt

ymä

Enn

akko

varo

itusm

erkk

i kär

kiko

lmio

20

0 m

etriä

siv

utie

lle0,

50,

000

0,00

01

T

Itäis

en li

ittym

ä ka

tkai

su5

0,00

20,

400

3T

Länt

isen

liitt

ymän

muo

toilu

250,

001

0,04

03

TK

t 71

ja p

t 155

20 li

ittym

ä, P

uhos

STO

P ja

enn

akko

varo

itusm

erki

t si

vutie

lle (s

iirto

par

empa

an p

aikk

aan)

10,

004

4,00

01

T

Kt 7

1 ja

pt 1

5520

liitt

ymä,

Puh

osV

äist

ötila

, pys

äkki

järje

stel

yt40

0,00

80,

200

3T

Vt 6

, Paj

arin

hovi

Val

aist

us 6

00 m

200,

004

0,20

01

TV

t 6, P

ajar

inho

viLi

ittym

ien

yhdi

stäm

inen

ja s

iirto

pa

rem

paan

pai

kkaa

n, p

äätie

n lii

ttym

än

kana

voin

ti

150

0,03

20,

213

2T

Vt 6

, Paj

arin

hovi

Nop

eusr

ajoi

tus

60 k

m/h

lii

ttym

äalu

eelle

0,5

0,00

48,

000

1T

Vt 6

, Syr

jäsa

lmi

Ohi

tusk

ielto

11

TV

t 6, S

yrjä

salm

iP

-alu

eide

n jä

rjest

elyt

(ajo

suun

nat)

11

TV

t 6, S

yrjä

salm

iV

alai

stus

(yht

enäi

sest

i Paj

arin

hovi

lle)

200,

057

2,85

01

T

Poh

jois

en li

ittym

än p

orta

alin

opa

stee

t3

0,00

01

T

Liitt

ymän

muo

toilu

, kan

avoi

nti

100

0,01

60,

160

2T

STO

P -m

erkk

i Kite

en s

uunn

asta

10,

024

24,0

001

TP

orra

stus

II-v

aihe

essa

200

0,02

90,

145

3T

Näk

emär

aiva

ukse

t1

00,

000

1T

Tote

utet

tuN

roSi

jain

tiK

ohde

To

imen

pite

etK

usta

n-nu

kset

(1 0

00 €

)

Onn

.väh

e-ne

mä

(hvj

o/v)

Teho

kkuu

s(h

vjo

/M€/

v)

Kiir

eelli

syys

-lu

okka

Vast

uuta

ho

Vt 6

, Tol

osen

mäk

i

HA

JA-A

SUTU

SALU

EELL

E ES

ITET

YT T

OIM

ENPI

TEET

62 66ha

ja-

asut

us-

alue

Kt 7

1, P

uhos

, Siw

an li

ittym

ät

haja

-as

utus

-al

ue

64 6560

haja

-as

utus

-al

ue

haja

-as

utus

-al

ue

63

haja

-as

utus

-ha

ja-

asut

us-

alue

67ha

ja-

asut

us-

alue

Mt 4

87, A

sem

an li

ittym

ät, T

olos

enm

äkiK

iteen

puo

leis

en li

ittym

än n

osto

100

0,00

60,

060

3T

68ha

ja-

asut

us-

alue

Vt 6

, Rup

pova

aran

liitt

ymä

STO

P-m

erkk

i Rup

pova

aran

tielle

0,5

0,00

24,

000

1T

69ha

ja-

asut

us-

alue

St 4

86, K

itee-

Puh

osK

evye

n lii

kent

een

väyl

ä on

esi

tetty

klv

se

lvity

kses

sä ra

kenn

etta

vaks

i ko.

vä

lille

kol

mes

sa e

ri os

assa

(koh

teet

94

,95,

96)

1610

0,01

90,

012

3T

70ha

ja-

asut

us-

alue

Kt 7

1, P

uhos

- vt

6K

evye

n lii

kent

een

väyl

ä vä

lille

Puh

os-

Vt 6

(tot

eutu

s rii

ppuu

vt 6

Puh

os e

tl-ha

nkke

en a

ikat

aulu

sta)

310

0,00

40,

013

3T

71ha

ja-

asut

us-

alue

St 4

82, L

ikol

ampi

-Tol

osen

mäk

iK

evye

n lii

kent

een

väyl

ä vä

lille

Li

kola

mpi

- To

lose

nmäk

i58

00,

000

0,00

03

T

72ha

ja-

asut

us-

alue

Vt 6

, Kt 7

1 lii

ttym

ä-st

486

liitt

ymä

Kev

yen

liike

ntee

n vä

ylä

190

0,00

30,

016

3T

Kev

yen

liike

ntee

n vä

ylä

(tote

utus

rii

ppuu

vt 6

Puh

os e

tl-ha

nkke

en

aika

taul

usta

)

240

0,00

00,

000

3T

Val

aist

us v

t 6-P

uhos

((to

teut

us ri

ippu

u vt

6 P

uhos

etl-

hank

keen

aik

atau

lust

a)43

0,00

60,

140

3T

74ha

ja-

asut

us-

alue

Mt 1

5520

, Lam

min

rann

an m

tK

evye

n lii

kent

een

väyl

ä60

0,00

00,

000

3T

75ha

ja-

asut

us-

alue

St 4

86, K

unon

niem

i - R

iikol

aK

evye

n lii

kent

een

väyl

ä35

00,

004

0,01

13

T

76ha

ja-

asut

us-

alue

St 4

86, V

t 6 -

Niin

ikum

puV

alai

stus

52

0,03

80,

731

1T

Vast

uuta

hoTo

teut

ettu

Kiir

eelli

syys

-lu

okka

Kus

tan-

nuks

et(1

000

€)

Onn

.väh

e-ne

mä

(hvj

o/v)

Teho

kkuu

s(h

vjo

/M€/

v)

Toim

enpi

teet

Mt 1

5524

, vt 6

- Puh

os

Sija

inti

Nro

Koh

de

haja

-as

utus

-al

ue

73

77ha

ja-

asut

us-

alue

St 4

87, T

olos

enm

äki-K

itee

Val

aist

us

113

0,09

30,

823

1T

78ha

ja-

asut

us-

alue

Kt 7

1, P

uhos

- vt

6V

alai

stus

25

0,00

60,

240

2T

79ha

ja-

asut

us-

alue

St 4

86, N

iinik

umpu

- Kite

eV

alai

stus

14

70,

116

0,78

92

T

80ha

ja-

asut

us-

alue

Mt 4

882,

Mök

kiky

läV

alai

stuk

sen

sane

erau

s ja

m

uutta

min

en tö

rmäy

stur

valli

seks

i16

0,00

20,

125

2T

81ha

ja-

asut

us-

alue

Mt 1

5539

, Pal

ojär

viN

opeu

sraj

oitu

s 60

km

/h

0,5

0,00

24,

000

1T

82ha

ja-

asut

us-

alue

Mt 1

5529

/155

30, R

okka

laN

opeu

sraj

oitu

s 50

km

/h

liitty

mäa

luee

lle k

aiki

sta

suun

nist

a1

0,00

22,

000

1T

83ha

ja-

asut

us-

alue

Mt 1

5525

, Niin

ikum

puN

opeu

sraj

oitu

ksen

lask

u 60

:stä

50

km/h

ja ja

tkam

inen

n. 2

00 m

0,5

0,00

36,

000

1T

84ha

ja-

asut

us-

alue

Mt 1

5521

, Puh

okse

n as

eman

tieP

äälly

stee

n uu

sim

inen

51

T

85ha

ja-

asut

us-

alue

Vt 6

, Kt 7

1 lii

ttym

ä-st

486

liitt

ymä

Nop

eusr

ajoi

tuks

en a

lent

amin

en 7

0 km

/h0,

50,

029

58,0

001

T

Nyk

yise

n 60

km

/h n

opeu

sraj

oitu

ksen

al

enta

min

en 5

0 km

/h0,

50,

015

30,0

001

T

60 k

m/h

nop

eusr

ajoi

tuks

en ja

tkam

inen

no

in 4

00 m

0,5

0,00

36,

000

1T

Nop

eusr

ajoi

tuks

en 5

0 km

/h

laaj

enta

min

en 2

00 m

länt

een

0,5

0,00

12,

000

1T

Nop

eusr

ajoi

tuks

en 5

0 km

/h

laaj

enta

min

en 3

00 m

itää

n0,

50,

001

2,00

01

T

Vast

uuta

hoTo

teut

ettu

Kiir

eelli

syys

-lu

okka

Toim

enpi

teet

Kus

tan-

nuks

et(1

000

€)

Onn

.väh

e-ne

mä

(hvj

o/v)

Teho

kkuu

s(h

vjo

/M€/

v)

haja

-as

utus

-al

ue

Nro

Sija

inti

8786ha

ja-

asut

us-

alue

Kt 7

1, P

uhos

Mt 1

5518

, Suo

rlaht

i

Koh

de

88ha

ja-

asut

us-

alue

Vt 6

, Puh

okse

n po

hjoi

spuo

lella

Ti

ikon

tien/

Kot

inie

men

tien

yksi

tyis

tielii

ttym

ä

Väi

stöt

ila30

0,00

30,

100

2T

Hirv

ivar

oalu

eet,

kt 7

1, P

uhok

sest

a S

avon

linna

anJa

tket

aan

varo

alue

tta 4

,5 k

m0,

50,

000

1T

Hirv

ivar

oalu

eet,

kt 7

1, P

uhok

sest

a S

avon

linna

anU

usi h

irviv

aroa

lue

Terv

avaa

rast

a H

umm

ovaa

raan

päin

n. 2

,5 k

m0,

50,

000

1T

Hirv

ivar

oalu

eet,

st 4

86, K

itee-

Puh

osU

usi h

irviv

aroa

lue

Lohe

last

a K

iteel

le n

. 2,

8 km

0,5

0,00

01

T

K11

haja

-as

utus

-al

ue

Mt 1

5547

, Hei

näjä

rven

kou

luN

opeu

sraj

oitu

s 40

km

/h0,

50,

000

0,00

01

T

K12

haja

-as

utus

-al

ue

Kt

71, P

uhok

sen

koul

uK

aava

ssa

esite

tyt t

oim

enpi

teet

: ny

kyis

en li

ittym

än k

atka

isu

ja k

evye

n lii

kent

een

väyl

ä ko

ulul

le

2K

/T

Kiir

eelli

syys

-lu

okka

Vast

uuta

hoTo

teut

ettu

Koh

de

Toim

enpi

teet

Kus

tan-

nuks

et(1

000

€)

Onn

.väh

e-ne

mä

(hvj

o/v)

Teho

kkuu

s(h

vjo

/M€/

v)

89ha

ja-

asut

us-

alue

Nro

Sija

inti

1

23

4

5

6

7

89

10

Keski-Karjalan liikennesuunnitelmaKiteen taajamanparantamistoimenpiteet

11

1213

1415

16

17

18

19

20

Toimenpidenumero

Muu toimenpide

Muu toimenpide

Nykyisen korotuksen muuttaminenloivapiirteiseksi

Liikennevalotolppien lisäys

Kulkemisen estäminen

Korotettu suojatie (loivapiirteinen)

Loivapiirteinen töyssy

Nopeusrajoitusten yhdenmukaistaminen

Jalkakäytävä / Kevyen liikenteen väylä

Valaistus

Kiertoliittymä

2

TOH

MA

JÄR

VI

TAA

JAM

AN

ALU

EELL

E ES

ITET

YT T

OIM

ENPI

TEET

1K

emie

Takk

unur

men

tieK

orot

ettu

jalk

akäy

tävä

kok

o tie

lle70

1K

Val

aist

ukse

n ja

tkam

inen

, I v

aihe

ny

kyis

en 6

0 km

/h ra

joitu

ksen

alk

uun

sekä

50

km/h

rajo

itusa

luee

lle k

evye

n lii

kent

een

väyl

än lo

ppuu

n sa

akka

260,

008

0,30

81

T

II-va

ihe

vala

istu

ksen

täyd

entä

min

en

koko

Kirk

kotie

lle92

0,00

80,

087

2T

Mai

ju L

assi

lant

ieK

orot

ettu

kev

yen

liike

ntee

n vä

ylä

901

KM

aiju

Las

sila

ntie

Ras

kaan

liik

ente

en lä

piaj

okie

lto0,

51

KM

aiju

Las

sila

ntie

Nop

eusr

ajoi

tus

30 k

m/h

0,5

1K

Mai

ju L

assi

lant

ieK

unno

ssap

idon

teho

stam

inen

liitt

ymän

m

äess

ä1

K

Järn

efel

tintie

Kev

yen

liike

ntee

n vä

ylä

itäpu

olel

le

välil

le k

t 70

– Ta

lluks

entie

201

K

Järn

efel

tintie

Kev

yen

liike

ntee

n vä

ylä

mol

emm

ille

puol

elle

väl

ille

Tallu

ksen

tie-K

irkko

tie40

1K

5K

emie

Tallu

ksen

tieK

evye

n lii

kent

een

väyl

ä po

hjoi

spuo

lelle

Jär

nefe

ltint

ien

liitty

mää

n

201

K

8K

emie

Kt 7

0 ja

mt 4

86 li

ittym

äA

likul

kutu

nnel

i liit

tym

än lä

nsip

uole

lle20

00,

010,

050

3T

Nro

Koh

de

Kiir

eelli

-sy

yslu

okka

Vast

uuta

hoTo

teut

ettu

Teho

kkuu

s(h

vjo/

M€/

v)

Toim

enpi

teet

Kus

tan-

nuks

et(1

000

€)

Onn

.väh

e-ne

mä

(hvj

o/v)

Sija

inti

2K

emie

Kem

ie3

Kirk

kotie

4K

emie

Kem

ieTa

ajam

a-al

ueen

puu

sto

Puu

t pid

että

vä ru

nkop

uuna

näk

emie

n sä

ilyttä

mis

eksi

K/T

Kem

ieK

evye

n lii

kent

een

väyl

ien

kunn

ossa

pito

Aur

auks

esta

huo

lehd

ittav

a va

nhus

väes

tön

liikk

umis

en

turv

aam

isek

si

K/T

T1K

emie

Kirk

kotie

Loiv

apiir

tein

en tö

yssy

50,

008

1,60

02

TT2

Kem

ieK

irkko

tieK

orot

ettu

suo

jatie

(loi

vapi

irtei

nen)

50,

008

1,60

02

TT3

Kem

ieK

irkko

tieLo

ivap

iirte

inen

töys

sy5

0,00

81,

600

2T

T4K

emie

Kirk

kotie

Loiv

apiir

tein

en tö

yssy

50,

008

1,60

02

TT5

Kem

ieK

irkko

tieLo

ivap

iirte

inen

töys

sy5

0,00

20,

400

2T

T6K

emie

Kirk

kotie

Loiv

apiir

tein

en tö

yssy

50,

001

0,20

02

TT7

Kem

ieK

irkko

tieK

orot

ettu

suo

jatie

(loi

vapi

irtei

nen)

50,

001

0,20

02

TT8

Kem

ieK

irkko

tieLo

ivap

iirte

inen

töys

sy5

0,00

20,

400

2T

T9K

emie

Ase

man

tieLo

ivap

iirte

inen

töys

sy5

0,00

61,

200

2T

T10

Kem

ieA

sem

antie

Loiv

apiir

tein

en tö

yssy

50,

005

1,00

02

TT1

1K

emie

Ase

man

tieLo

ivap

iirte

inen

töys

sy5

0,00

51,

000

2T

T12

Kem

ieA

sem

antie

Loiv

apiir

tein

en tö

yssy

50,

006

1,20

02

TT1

3K

emie

Ase

man

tieN

ykyi

sen

koro

tuks

en m

uutta

min

en

loiv

apiir

teis

eksi

50,

000

2T

T14

Kem

ieK

aupp

akat

uK

orot

ettu

liitt

ymäa

lue

/ tie

osuu

s25

0,00

80,

320

2T

T15

Kem

ieK

irkko

tieLo

ivap

iirte

inen

töys

sy5

0,00

30,

600

2T

T16

Kem

ieK

irkko

tieS

uoja

tie1

2T

T17

Kem

ieK

irkko

tieS

uoja

tie1

2T

Toim

enpi

teet

Teho

kkuu

s(h

vjo/

M€/

v)

Kiir

eelli

-sy

yslu

okka

Vast

uuta

hoTo

teut

ettu

Kus

tan-

nuks

et(1

000

€)

Onn

.väh

e-ne

mä

(hvj

o/v)

Nro

Sija

inti

Koh

de

Vt 6

, Tik

kala

n ko

ulu

Vilk

kuva

lot k

oulu

n ko

hdal

le la

psia

-m

erki

n yh

teyt

een

20,

005

2,50

01

T

Vt 6

, Tik

kala

n ko

ulu

II -v

aihe

, kev

yen

liike

ntee

n vä

ylä

Tikk

alan

kou

lun

kohd

alle

15

00,

003

0,02

03

T

Vt 6

, Tik

kala

n ko

ulu

II -v

aihe

, alik

ulku

Tik

kala

n ko

ulun

ko

hdal

le17

00,

001

0,00

63

T

Kt 7

0, P

eijo

nnie

men

kou

luK

evye

n lii

kent

een

väyl

ä U

usi -

V

ärts

iläst

ä N

iiral

an s

uunt

aan

235

0,00

20,

009

3T

Mt 4

903,

Pei

jonn

iem

en k

oulu

Kev

yen

liike

ntee

n vä

ylä

maa

ntie

n os

alle

202

0,00

20,

010

3T

Kt 7

0, P

eijo

nnie

men

kou

luK

evye

n lii

kent

een

väyl

ä U

usi -

V

ärts

iläst

ä Jo

ensu

un s

uunt

aan

213

0,00

10,

005

3T

K3

Haj

a-as

utus

-al

ue

Met

säko

ulun

tie, O

nkam

on k

oulu

Laps

ia -m

erki

t ja

40 k

m/h

1

1K

K4

Haj

a-as

utus

-al

ue

Mt 4

86, A

sem

an k

oulu

Nop

eusr

ajoi

tus

40 k

m/h

ja

ajor

atam

aala

ukse

t kou

lun

kohd

alle

10,

017

17,0

001

T

Mt 4

86, A

kkal

an k

oulu

Nop

eusr

ajoi

tus

60 k

m/h

ja

ajor

atam

aala

ukse

t kou

lun

kohd

alle

10,

0220

,000

1T

Mt 1

5592

, Akk

alan

kou

luK

evye

n lii

kent

een

väyl

ä (p

olku

) väl

ille

koul

u - u

rhei

luke

nttä

600

0,00

02

T

Mt 1

5592

, Akk

alan

kou

luV

alai

stus

väl

ille

koul

u - u

rhei

luke

nttä

130,

001

0,07

71

T

Mt 4

86, A

kkal

an k

oulu

Alik

ulku

tunn

eli k

oulu

n ko

hdal

le,

liitty

män

por

rast

us ja

väi

stöt

ila20

00,

033

0,16

53

T

K6

Vär

tsilä

Mt 5

00, V

ärts

ilän

koul

uN

opeu

sraj

oitu

s 60

km

/h ja

aj

orat

amaa

lauk

set

10,

008

8,00

01

T

Vast

uuta

hoO

nn.v

ähe-

nem

ä(h

vjo/

v)

Teho

kkuu

s(h

vjo/

M€/

v)

Kiir

eelli

-sy

yslu

okka

Tote

utet

tu

HA

JA-A

SUTU

SALU

EELL

E ES

ITET

YT T

OIM

ENPI

TEET

Kus

tan-

nuks

et(1

000

€)

Nro

Sija

inti

Koh

de

Toim

enpi

teet

Haj

a-as

utus

-al

ue

K5

K1

Haj

a-as

utus

-al

ue

K2

Haj

a-as

utus

-al

ue

40V

ärts

iläM

t 500

5 ja

Ter

vava

aran

tien

liitty

mä

Väi

stäm

isve

lvol

lisuu

s (k

olm

io)

sivu

tielle

0,5

0,00

02

T

41V

ärts

iläM

t 500

5 P

atso

lant

ien

liitty

mä

Kun

noss

apid

on te

host

amin

en m

äess

ä0

02

T

42V

ärts

iläM

t 500

ja M

t 500

5 lii

ttym

äN

opeu

sraj

oitu

s 60

km

/h0,

50,

003

6,00

01

T43

Vär

tsilä

Kt 7

0 ja

Mt 5

00 li

ittym

äK

t 70

suoj

atie

lle k

eski

saar

ekke

et,

liitty

män

kev

yt p

aran

tam

inen

80,

002

0,25

01

T

44H

aja-

asut

us-

alue

Kt 7

0Ta

lvin

opeu

sraj

oitu

sten

tark

istu

s,

Takk

unur

men

tien

liitty

mäs

tä n

ykyi

sen

70 k

m/h

rajo

ituks

en a

lkuu

n (y

hten

äine

n)

0,5

0,00

01

T

46H

aja-

asut

us-

alue

Kt 7

0, L

ahde

nvaa

ra -

Uus

i Wär

tsilä

Val

aist

us v

alai

sem

atto

mal

le v

älill

e La

hden

vaar

a-U

usi W

ärts

ilä

(kiir

eelli

syys

IV)

100

0,03

70,

370

3T

47H

aja-

asut

us-

alue

St 4

86, A

kkal

a-K

emie

Val

aist

us v

älill

e A

kkal

a-K

emie

126

0,06

10,

484

1T

48H

aja-

asut

us-

alue

St 4

86, A

kkal

a-R

iikol

aK

evye

n lii

kent

een

väyl

ä38

80,

003

0,00

83

T

49H

aja-

asut

us-

alue

St 4

86, k

t 70

liitty

mäs

tä Il

oman

tsin

su

unta

anK

evye

n lii

kent

een

väyl

ä20

00,

003

0,01

52

T

50H

aja-

asut

us-

alue

St 4

86, A

kkal

a-Lu

osov

aara

Kev

yen

liike

ntee

n vä

ylä

312

0,00

30,

010

3T

51H

aja-

asut

us-

alue

Kt 7

0, K

emie

-Mar

jom

äki

Kev

yen

liike

ntee

n vä

ylä

535

0,00

30,

006

3T

52H

aja-

asut

us-

alue

Kt 7

0, P

eijo

nnie

men

tie -

Uim

aran

nant

ieK

evye

n lii

kent

een

väyl

ä41

50,

001

0,00

23

T

Kiir

eelli

-sy

yslu

okka

Vast

uuta

hoTo

teut

ettu

Nro

Sija

inti

Koh

de

Toim

enpi

teet

Kus

tan-

nuks

et(1

000

€)

Onn

.väh

e-ne

mä

(hvj

o/v)

Teho

kkuu

s(h

vjo/

M€/

v)

53H

aja-

asut

us-

alue

St 4

86, L

uoso

vaar

a - K

emie

Kev

yen

liike

ntee

n vä

ylä

350

0,00

30,

009

3T

54H

aja-

asut

us-

alue

Mt 1

5547

, Akk

ala-

Riik

ola

Kev

yen

liike

ntee

n vä

ylä

240

00,

000

3T

Hirv

ivar

oalu

eet,

vt 6

, Vin

ska

Var

oalu

etta

jatk

etaa

n 0,

8 km

ete

lään

ja

0,6

km

poh

jois

een

0,5

1T

Hirv

ivar

oalu

eet,

kt 7

0, K

otka

npes

äK

aksi

var

oalu

etta

yhd

iste

tään

yhd

eksi

ja

lyhe

nnet

ään

alue

tta O

nkam

on

pääs

tä n

. 1,6

km

0,5

1T

Hirv

ivar

oalu

eet,

kt 7

0, K

auril

aV

aroa

luet

ta ja

tket

aan

1,6

km N

iiral

an

suun

taan

0,5

1T

Hirv

ivar

oalu

eet,

st 5

00, V

ärts

iläst

ä po

hjoi

seen

Var

oalu

e po

iste

taan

0,5

1T

Hirv

ivar

oalu

eet,

mt 5

005,

Vär

tsilä

stä

pohj

oise

enV

aroa

lue

pois

teta

an0,

51

T

Hirv

ivar

oalu

eet,

st 4

94V

aroa

lue

pois

teta

an0,

51

T56

Haj

a-as

utus

-al

ue

kt 7

0, o

hitu

skie

ltoal

ueid

en

tark

ista

min

en0,

51

T

Tote

utet

tuN

roSi

jain

tiK

ohde

To

imen

pite

etK

usta

n-nu

kset

(1 0

00 €

)

Onn

.väh

e-ne

mä

(hvj

o/v)

Teho

kkuu

s(h

vjo/

M€/

v)

Kiir

eelli

-sy

yslu

okka

Vast

uuta

ho

Haj

a-as

utus

-al

ue

55

3

1

2

5

4

8

Keski-Karjalan liikennesuunnitelmaKemien taajamanparantamistoimenpiteet

T1T3

T4T2

T15

T5

T6

T8T7

T9

T10

T11

T12

T13

T11

Korotettu suojatie (loivapiirteinen)

Loivapiirteinen töyssy

Uusi suojatie

Stop -merkki

Nykyisen korotuksen muuttaminen

loivapiirteiseksi

Korotettu liittymäalue / tieosuus

Pysähtymiskielto koulun kohdalle

Alikulkutunneli

Muu toimenpide

T14

T17

T16

RÄ

ÄK

KYL

Ä

TAA

JAM

AN

ALU

EELL

E ES

ITET

YT T

OIM

ENPI

TEET

1ta

ajam

aK

oivu

kuja

n ja

Kyl

ätie

n lii

ttym

äN

äkem

ärai

vaus

10,

000

0,00

01

KU

usi s

uoja

tie k

oulu

n ko

hdal

le.

10,

000

1T

Nyk

yise

n su

ojat

ien

siirt

o S

-mar

ketin

lii

ttym

än k

ohda

lle.

10,

007

7,00

01

T

Kev

yen

liike

ntee

n yh

teys

S-m

arke

tille

. 3

1K

Kev

yen

liike

ntee

n vä

ylän

m

erki

tsem

inen

S-m

arke

tin p

ihas

ta

Kirk

koka

dun

suoj

atie

lle.

0,5

1K

3ta

ajam

aK

innu

lant

ie, K

innu

lank

ujal

ta

kunn

anta

lon

suun

taan

Suo

jatie

mer

kit

0,5

1K

4ta

ajam

aK

innu

lant

ie, p

alve

luke

skuk

sen

liitty

mä

Suo

jatie

pal

velu

kesk

ukse

lta

kerh

ohuo

neel

le.

11

K

5ta

ajam

aTe

rvey

skes

kuks

en li

ittym

äS

uoja

tien

koro

ttam

inen

(lo

ivap

iirte

inen

)5

1K

7ta

ajam

aK

otiti

en ja

Kyl

ätie

n lii

ttym

äS

uoja

tie1

1K

8ta

ajam

aK

innu

lank

ujan

ja K

ylät

ien

liitty

mä

Suo

jatie

11

K9

taaj

ama

Kyl

äkuj

an ja

Kyl

ätie

n lii

ttym

äS

uoja

tie1

1K

10ta

ajam

aK

unna

ntal

on e

dust

aV

inop

arkk

ien

muu

ttam

inen

m

aala

uksi

n oh

jatu

ksi v

inop

arki

ksi.

11

K

11ta

ajam

aP

ienn

artie

, Män

nikö

ntie

Pää

llyst

een

uusi

min

en10

2K

12ta

ajam

aM

t 155

66, K

ylät

ieV

alai

stus

ja k

evye

n lii

kent

een

väyl

ä Te

ollis

uust

ien

liitty

mäs

tä K

iteen

tielle

145

0,00

60,

041

3T

Pak

suni

emen

tie, S

-mar

ketin

edu

sta

Kus

tan-

nuks

et(1

000

€)

Onn

.väh

e-ne

mä

(hvj

o/v)

Teho

kkuu

s(h

vjo

/M€/

v)

Kiir

eelli

-sy

yslu

okka

Vast

uuta

hoTo

teut

ettu

Sija

inti

Nro

Koh

de

Toim

enpi

teet

2ta

ajam

a

13ta

ajam

aK

innu

lant

ie, K

unna

ntal

on e

dust

aS

uoja

tiem

erkk

ien

lisäy

s, re

unak

iven

ko

rjaam

inen

ja m

adal

tam

inen

(k

ohtis

uora

an s

uoja

tietä

koh

ti)

31

K

14ta

ajam

aP

aksu

niem

entie

, ko

ulun

koh

dalta

P

aksu

niem

een

Nop

eusr

ajoi

tust

en a

jora

tam

aala

ukse

t (4

0/50

km

/h) k

oko

tielle

kou

lulta

P

aksu

niem

een

10,

002

2,00

01

T

15ta

ajam

aK

innu

lant

ieTa

ksip

arki

n er

otta

min

en s

uoja

tiest

ä ja

ke

vyen

liik

ente

en v

äylä

stä

vihe

rkai

stal

la ta

i kiv

eyks

in

152

K

16ta

ajam

aM

t 155

72, V

uoril

ahde

ntie

Val

aist

ukse

n ja

tkam

inen

n. 3

00 m

V

uoril

ahte

en8

0,00

00,

000

2T

Teho

kkuu

s(h

vjo

/M€/

v)

Kus

tan-

nuks

et(1

000

€)

Onn

.väh

e-ne

mä

(hvj

o/v)

Kiir

eelli

-sy

yslu

okka

Tote

utet

tuVa

stuu

taho

Sija

inti

Koh

de

Toim

enpi

teet

Nro

110

taaj

ama/

haja

-as

utus

alue

St 4

82 /

4821

liitt

ymä

(Pak

suni

emen

tie)

Väi

stöt

ila30

0,00

60,

200

2T

111

taaj

ama/

haja

-as

utus

alue

St 4

82 /

1566

6 lii

ttym

ä (te

rvey

skes

kuks

en li

ittym

ä)V

äist

ötila

ja v

asta

päis

en

yksi

tyis

tielii

ttym

än s

iirto

350,

011

0,31

42

T

112

taaj

ama/

haja

-as

utus

alue

St 4

82, l

iitty

mie

n 15

571

- 156

66 v

äli

(Kirk

kotie

- Te

rvey

skes

kuks

entie

)K

evye

n lii

kent

een

väyl

ä, v

alai

stus

pu

uttu

ville

osu

uksi

lle ja

60

km/h

no

peus

rajo

itus

340

0,01

60,

047

3T

113

haja

-as

utus

alue

St 4

84, K

ompa

kka

Kev

yen

liike

ntee

n vä

ylä

250

0,00

20,

008

1T

114

haja

-as

utus

alue

St 4

84, K

ompa

kka

Val

aist

us

310,

007

0,22

61

T

115

haja

-as

utus

alue

Mt 1

5558

, Pys

sysa

loP

ahim

pien

pää

llyst

evau

rioid

en

paik

kaus

51

T

116

haja

-as

utus

alue

Mt 1

5561

/ 15

562

Pöt

sönl

ahti

Nop

eusr

ajoi

tuks

en a

lent

amin

en 5

0 km

/h ja

laaj

enta

min

en n

. 300

m

pohj

oise

en

0,5

0,00

00,

000

1T

117

haja

-as

utus

alue

Mt 1

5561

/155

59, S

ange

nlah

tiN

opeu

sraj

oitu

ksen

ale

ntam

inen

50

km/h

0,5

0,00

48,

000

1T

118

haja

-as

utus

alue

Mt 1

5562

, Sal

okyl

ä60

km

/h n

opeu

sraj

oitu

ksen

la

ajen

tam

inen

400

m e

telä

än0,

50,

002

4,00

01

T

119

haja

-as

utus

alue

St 4

84 /

mt 1

5583

liitt

ymä

Sin

tsin

tien

liitty

män

siir

to n

. 150

m

Nie

mis

en s

uunt

aan

500,

003

0,06

02

T

Kus

tan-

nuks

et(1

000

€)

Onn

.väh

e-ne

mä

(hvj

o/v)

Teho

kkuu

s(h

vjo

/M€/

v)

Vast

uuta

hoTo

teut

ettu

Kiir

eelli

-sy

yslu

okka

Nro

Sija

inti

Koh

de

Toim

enpi

teet

HA

JA-A

SUTU

SALU

EELL

E ES

ITET

YT T

OIM

ENPI

TEET

120

haja

-as

utus

alue

St 4

84, R

asiv

aara

Nop

eusr

ajoi

tuks

en a

lent

amin

en 5

0 km

/h0,

50,

005

10,0

001

T

121

haja

-as

utus

alue

St 4

84, K

ompa

kka

Nop

eusr

ajoi

tuks

en 6

0 km

/h

jatk

amin

en m

olem

piin

suu

ntiin

200

m1

0,00

66,

000

1T

122

haja

-as

utus

alue

Mt 1

5577

, Nie

min

enN

opeu

sraj

oitu

ksen

ale

ntam

inen

50

km/h

0,5

0,00

12,

000

1T

123

haja

-as

utus

alue

St 4

82, O

ravi

salo

Nop

eusr

ajoi

tuks

en la

ajen

tam

inen

900

m

poh

jois

een

0,5

0,00

12,

000

1T

Hirv

ivar

oalu

eet,

st 4

82, J

aam

an

liitty

mäs

tä L

iper

iin p

äin

Hirv

ivar

oalu

e po

iste

taan

0,5

1T

Hirv

ivar

oalu

eet,

mt 1

5558

, Pys

sysa

loH

irviv

aroa

lue

pois

teta

an0,

51

T

125

haja

-as

utus

alue

Mt 1

5583

Sin

tsin

tieTä

smäh

oito

1T

Kus

tan-

nuks

et(1

000

€)

Onn

.väh

e-ne

mä

(hvj

o/v)

Teho

kkuu

s(h

vjo

/M€/

v)

Nro

Sija

inti

Koh

de

Toim

enpi

teet

Tote

utet

tuK

iiree

lli-

syys

luok

kaVa

stuu

taho

124

haja

-as

utus

alue

4

5

3

7

89

2

10

Keski-K

arjala

nlii

kennesuunnitelm

aR

ääkkylä

nta

aja

man

para

nta

mis

toim

enpiteet

1

11

12

13

14

15

110

112

16

Toim

en

pid

en

um

ero

Nä

kem

ära

iva

us

su

oja

tiejä

rjeste

lyjä

Su

oja

tiem

erk

kie

nlis

äys

Su

oja

tien

lisä

ys

Vin

op

ark

injä

rjeste

ly

Pä

älly

ste

en

uu

sim

inen

Va

lais

tus

jakevy

en

liiken

teen

väyl

ä

No

peu

sra

joitu

ste

na

jora

tam

aa

lau

kset

Mu

uto

imen

pid

e

Vä

istö

tila

Va

lais

tus

Ko

rote

ttu

su

oja

tie

(lo

iva

piir

tein

en

)

2

K1

K2

K3

K4

K5 K6

K11

69 8061

8360

82

6362

64

65

67

70

72

73

7478

7976

68

71

66

77

81

75

42

43

4041

44

46

47

48

49

5152

50

53

54

85

86

84

87

K12

K17

K15

K16

90

91

92

93

94

95

96

97

98

99

100

101

102

103

104

105

106

111

113114

115

116

117

118

120

121

122

123

Keski-Karjalan liikennesuunnitelma

Haja-asutusalueiden

parantamistoimenpiteet

12 Toimenpide

Koulun lähiympäristön toimenpiteet

Nopeusrajoitusten muutosesitys

Kevyen liikenteen väylä

Valaistus

Valaistuksen uusiminen

Päällysteen purkaminen/uusiminen

Täsmähoito

K2

88

119

©Genimap Oy, Lupa L4356

125

©Genimap Oy, Lupa L4356

Nykyinen hirvivaroalue

Uusi/muutettava hirvivaroalue

Hirvivaroalueen poisto/lyhentäminen

Vuosina 1997-2006 poliisintietoon tullut hirvionnettomuus

Kuntaraja

Keski-Karjalan liikennesuunnitelmaHirvivaroitusalueiden muutokset

Kiteen kaupunki

Kauko Hirvonenp. (013) 684 1311kauko.hirvonen@kitee.fi

Kesälahden kunta

Jorma Turunenp. (013) 686 2212jorma.turunen@kesalahti.fi

Rääkkylän kunta

Pentti Kestip. (013) 269 3651pentti.kesti@raakkyla.fi

Tohmajärven kunta

Seppo Siponenp. (013) 684 3108seppo.siponen@tohmajarvi.fi

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Kari Riikonenp. 050 529 1767kari.riikonen@pohjois-karjala.fi

Itä-Suomen lääninhallitus

Liisa Joenperäp. 020 516 8081liisa.joenperä@islh.intermin.fi

Savo-Karjalan tiepiiri

Mika Savolainenp. 0204 22 5120mika.savolainen@tiehallinto.fi

Sito-Kuopio Oy

Petri Launonenp. 020 747 6744petri.launonen@sito.fi

Yhteyshenkilöt

Joulukuu 2007