Embed Size (px)
Citation preview
Keski-SuomenAikajana
113
2 keski-suomen maakunnan kehityskuva
4 keski-suomen talouden rakenne
6 keski-suomen avainalat
8 keski-suomen toimialaryhmät
9 keski-suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit
10 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja investoinnit keski-suomessa
11 vaihtuva teema: keski-suomen seutukunnat
1.2.2013
2
keski-suomen maakunnan kehityskuva
yritysten liike-vaihto ja vienti keski-suomessa ja liikevaihto koko maassa.Kaikki toimialat, indeksi 2008 = 100
Vienti Keski-Suomi
Liikevaihto Keski-Suomi
Liikevaihtokoko maa
110
100
90
80
70
6008/3 09/3 10/3 11/3 12/3
yritysten liikevaihto ja vienti keski-suomessa ja liikevaihto koko maassa.Kaikki toimialat, muutos (%) edellisestä vuodesta
Vienti Keski-Suomi
Liikevaihto Keski-Suomi
Liikevaihtokoko maa
yritysten henkilöstömäärä keski-suomessa ja työllisyys koko maassa.Kaikki toimialat, indeksi 2008 = 100
Henkilöstö Keski-Suomi
Työllisyyskoko maa
105
100
95
90
85
Euroopan velkakriisin aiheuttaman talouden epävar-muuden ja heikon vientikysynnän jatkuminen on hei-jastunut niin Keski-Suomeen kuin koko maahan talo-udellisen kasvun pysähtymisenä. Viennin taantuminen on johtanut erityisesti jalostusalojen yritysten kasvun pysähtymiseen. Viime vuoden toisella neljänneksellä myös Keski-Suomen palvelualojen liiketoiminnan kas-vu notkahti. Palvelualojen liikevaihto kääntyi taas kas-vuun vuoden kolmannella neljänneksellä, mutta hen-kilöstömäärän lasku jatkui edelleen. Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärän vuoden alun suotuisa ke-hitys taittuikin viimeisen puolen vuoden aikana. Koko-naisuudessaan Keski-Suomen talouden kehitys seurasi koko maan kehityksen trendiä.
Maailmantalouden epävarmuuden jatkumisesta huolimat-ta Keski-Suomen yritysten vienti kääntyi kasvuun viime vuo-den alussa. Kasvu jatkui myös vuoden toisella neljänneksel-lä ja kolmannella neljänneksellä maakunnan yritysten vienti pysyi ennallaan. Viimeisen puolen vuoden aikana vienti oli edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna vajaan prosentin korkeammalla tasolla. Huippuvuodesta 2008 Keski-Suomen yritysten vienti on supistunut noin viidenneksen. Viennin pu-dotus on ollut maakunnassa suurempi kuin valtakunnallisesti. Viimeisen vuoden aikana maakunnan viennin kehitys oli koko maan viennin kehitystä vahvempaa.
Maakunnan yritysten liikevaihto kääntyi viime vuoden alun kasvun jälkeen laskuun vuoden toisella neljänneksellä. Lasku jatkui myös kolmannella neljänneksellä. Yritysten yh-teenlaskettu liikevaihto oli viimeisen puolen vuoden aikana 2 % alemmalla tasolla kuin edellisen vuoden vastaavaan ai-kaan. Vuoden takaiseen verrattuna liikevaihto kasvoi osaami-sintensiivisten liike-elämänpalveluiden alalla ja matkailussa. Liikevaihto supistui edellisvuodesta eniten metsäteollisuu-dessa ja teknologiateollisuudessa.
Yritysten liikevaihto kääntyi viime vuoden toisella nel-jänneksellä laskuun myös koko maassa. Vuoden kolmannella neljänneksellä liikevaihdon lasku jatkui kuitenkin koko maas-sa loivempana kuin Keski-Suomessa, vaikka kaiken kaikkiaan Keski-Suomen liikevaihdon trendi on ollut samankaltainen kuin valtakunnallisesti. Vuoden 2008 tasoon verrattuna liike-vaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana koko maassa 2 % ja Keski-Suomessa 3 % alemmalla tasolla.
Yritysten henkilöstömäärän kasvu taittui
Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärä vaihteli voimak-kaasti viimeisen vuoden aikana. Henkilöstömäärä kasvoi vah-vasti viime vuoden alussa, mutta kääntyi laskuun vuoden toisella neljänneksellä. Lasku jatkui loivempana kolmannella neljänneksellä. Koko maassa työllisyys pysyi viimeisen puolen vuoden ajan ennallaan. Yritysten henkilöstömäärä oli Keski-Suomessa vajaan prosentin alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Edellisvuoteen verrattuna henkilöstömäärä kasvoi matkailu-alalla, hyvinvointipalveluissa ja energia-alalla.
40
20
0
-20
-4010/2 10/3 10/4 11/1 11/311/2 11/4 12/1 12/2 12/3
08/3 09/3 10/3 11/3 12/3
3
jalostus- ja palvelualojen liikevaihto keski-suomessa.
Indeksi 2008 = 100
Jalostus
Palvelut
120
110
100
90
80
70
jalostus- ja palvelualojen henkilöstömäärä keski-suomessa.Indeksi 2008 = 100
Jalostus
Palvelut
105
100
95
90
85
80
75
Jalostusalojen liikevaihto kääntyi laskuun• teollisuus, energiahuolto, vesihuolto, kaivostoiminta ja rakentaminen
Jalostuksen liikevaihto kääntyi vuoden kestäneen laskun jäl-keen kasvuun viime vuoden alussa. Vuoden toisella neljän-neksellä liikevaihto kääntyi kuitenkin taas laskuun, ja lasku jatkui kolmannella neljänneksellä. Viimeisen puolen vuoden aikana liikevaihto oli edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 5 % alemmalla tasolla. Viimeksi kuluneen vuoden aikana jalostusalojen liikevaihto oli 9 % alle huippuvuoden 2008 tason. Myös jalostusalojen henkilöstömäärä kääntyi las-kuun viime vuoden toisella neljänneksellä. Kolmannella nel-jänneksellä henkilöstömäärän lasku loiveni. Viimeisen puo-len vuoden aikana henkilöstömäärä oli jalostuksessa reilun prosentin alemmalla tasolla kuin edellisen vuoden vastaa-vaan aikaan. Viiden vuoden takaisesta henkilöstömäärä on laskenut 11 %.
Palvelualojen liikevaihdon kehitys oli vaihtelevaa• kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut, rahoitustoiminta, liikenne, informaatio- ja viestintäpalvelut, kotitalouksien palvelut
Keski-Suomen palvelualojen liikevaihdon pitkään jatkunut kasvu notkahti viime vuoden toisella neljänneksellä, mut-ta kääntyi taas kasvuun vuoden kolmannella neljännek-sellä. Viimeisen puolen vuoden aikana liikevaihto oli vajaat 2 % korkeampi kuin edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Vuodesta 2008 liikevaihto on kasvanut palvelualoilla 9 %. Pal-velualojen henkilöstömäärä kääntyi laskuun viime vuoden toisella neljänneksellä, ja lasku jatkui kolmannella neljännek-sellä. Edellisvuoteen verrattuna henkilöstömäärä oli prosen-tin alemmalla tasolla. Viimeksi kuluneen vuoden aikana hen-kilöstömäärä oli palvelualoilla keskimäärin prosentin viiden vuoden takaista alemmalla tasolla.
Antti MäättäToimitusjohtaja, Keskimaa Osk
08/3 09/3 10/3 11/3 12/3
08/3 09/3 10/3 11/3 12/3
”Keski-Suomen kehitys on yleisen trendin mukainen. Näkymät ovat utuiset. Kulutusta on, mutta siinä on havaittavissa varovaisuutta. Odotukset tulevasta vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseen.
Kaupassa on aloittain suurtakin vaihtelua. Ruokakauppa käy melko tasaisesti, kun taas vaikkapa rakentamisessa eletään vahvasti suhdanteissa. Myös kotimaan matkailu on hieman hiljentynyt.
Kaupan ja palveluiden työllisyystilanne on hyvä ja lähiaikojen näkymät tasaiset. Näiden alojen merkitys työllistäjänä on kasvanut.
Keski-Suomen jalostusalat ja palvelut tukevat toisiaan. Meillä on erinomainen palvelutarjonta, joka
vaikuttaa alueen vetovoimaisuuteen ja vireyteen. Viime aikoina investointeja on ollut paljon, nyt on normaali rauhallisempi vaihe.
Jonkin aikaa on nyt elettävä epävarmuuden tunnelmissa, mutta pessimismiin ei ole syytä. Keski-Suomella on useita tukijalkoja, mikä pienentää taantuman riskejä. Myös erinomainen sijaintimme Suomen risteyskohdassa pysyy suhdanteista huolimatta.
On pyrittävä vaikuttamaan niihin asioihin, joille voimme tehdä jotain. Alueen eri toimijoiden yhteistyötä tulee jatkossakin kehittää.”
KuVa
: Jo
rMa
urS
In
4
päätoimialojen osuus työllisistä, keski-suomi.
Yhteiskunnalliset palvelut 31.1 %
alkutuotanto6 %
Kauppa-, majoitus- &
ravitsemisala13.1 %
Muut markkinapalvelut23.4 % rakentaminen
7.9 %
Teollisuus18.5 %
keski-suomen talouden rakenne
Keski-Suomi on vientivetoinen maakunta, jonka vien-ti perustuu metsäteollisuuteen ja teknologiateollisuu-teen. Palveluiden osuus työpaikoista on kasvanut viime vuosina. Koulutusala muodostaa suuren osan maakun-nan yhteiskunnallisista palveluista.
Keski-Suomen maakunta
Keski-Suomi jakautuu kuuteen seutukuntaan. Seutukunnissa on yhteensä 23 kuntaa. Maakunnassa asui vuoden 2012 jou-lukuussa 275 100 henkeä. Työpaikkoja oli viimeksi kuluneen vuoden aikana noin 112 400, ja alueen tuotannon arvonlisä-ys oli noin 7,4 miljardia euroa. Maakunnan osuus sekä koko maan väestöstä että työpaikoista on noin 5 %. Koko maan ar-vonlisäyksestä Keski-Suomen osuus on noin 4 %.
Keski-Suomessa oli viimeksi kuluneen vuoden aikana noin 14 400 yritysten ja muiden yhteisöjen toimipaikkaa. Toimipaikkojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli noin 97 400 henkilötyövuotta. Maakunnan yritysten liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana noin 12 miljardia euroa. Lä-hinnä metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden viennistä muodostuva vientiliikevaihto oli 2,8 miljardia euroa.
Jalostusalojen osuus Keski-Suomen yritysten liikevaih-dosta oli 56 % ja palveluiden osuus 44 %. Yritysten henkilös-tömäärästä palveluiden osuus on huomattavasti suurem-pi: palvelut työllistävät 68 % ja jalostusalat 32 % maakunnan henkilöstöstä.
päätoimialojen osuus työllisistä, koko maa.
Yhteiskunnalliset palvelut 28.2 %
alkutuotanto4.9 %
Muut markkinapalvelut27.5 %
rakentaminen7.5 %
Teollisuus16.7 %
100Erikoistuneisuus (indeksi)
keski-suomen vahvimmat erikoistumisalat.Indeksi, koko maa = 100
125 150 175 200
paperiteollisuus
metsätalous
puuteollisuus
koneiden ja laitteiden valmistus
kulkuneuvojen valmistus
koulutus
väestö (12/2012) 275 100
työpaikat 112 400
Bruttokansantuote (milj. euroa) 7 400
yritysten ja yhteisöjen toimipaikat 14 400
yritysten liikevaihto (milj. euroa) 12 200
vienti (milj. euroa) 2 800
yritysten ja yhteisöjenhenkilöstömäärä (henkilötyövuosia) 97 400
Keski-Suomen avainluvut 2012
Kauppa-, majoitus- &
ravitsemisala15.3 %
5
0 500 1000Miljoonaa euroa
2000
arvonlisäys päätoimialoittain keski-suomessa. Toimialarakenne
Teollisuuden merkitys Keski-Suomen elinkeinotoiminnalle on suuri. alan osuus maakunnan työllisyydestä on noin 19 % ja tuotannon arvonlisäyksestä 22 %. Teollisuuden osuus työl-lisistä on Keski-Suomessa suurempi kuin koko maassa kes-kimäärin. Lähinnä vahvan koulutustarjonnan vaikutuksesta myös yhteiskunnallisten palveluiden osuus on valtakunnal-lista keskiarvoa korkeampi. Myös alkutuotannossa on Kes-ki-Suomessa suhteellisesti enemmän työpaikkoja kuin koko maassa, mikä johtuu metsätalouden merkityksestä alueen taloudelle. Lisäksi rakentamisen osuus on Keski-Suomessa hieman korkeampi kuin koko maassa. Sen sijaan kaupan ja muiden markkinapalveluiden työpaikkaosuudet ovat alhai-semmat kuin valtakunnallisesti keskimäärin.
Erikoistumisalat
Metsäteollisuus hallitsee Keski-Suomen taloutta. Tämä nou-see havainnollisesti esiin, kun maakunnan elinkeinotoimin-nan erikoistumista tarkastellaan suhteuttamalla seudun kunkin toimialan työpaikkaosuus koko maan vastaavaan osuuteen. näiden niin sanottujen sijaintiosamäärien pe-rusteella Keski-Suomi on suuntautunut vahvimmin metsä-sektorin tuotantoon. Paperiteollisuuden, puuteollisuuden, metsätalouden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen työ-paikkaosuudet ovat likimäärin kaksinkertaisia koko maahan verrattuna. Koneiden ja laitteiden valmistus on Keski-Suo-messa kytkeytynyt vahvasti metsäteollisuuteen. Myös koulu-tus muodostaa vahvan erikoistumisalan Keski-Suomessa.
1500
0 10000Henkilötyövuosia
henkilöstömäärä päätoimialoittain keski-suomessa.
20000 30000 40000
2500
alkutuotanto
teollisuus
rakentaminen
kauppa-, majoitus- & ravitsemisala
muut markkinapalvelut
yhteiskunn. palvelut
alkutuotanto
teollisuus
rakentaminen
kauppa-, majoitus- & ravitsemisala
muut markkinapalvelut
yhteiskunn. palvelut
6
keski-suomen avainalat
Keski-Suomen Aikajanassa seurataan maakunnan kol-men avainalan – teknologiateollisuus, energia-ala se-kä asuminen ja rakentaminen – liiketoiminnan kehitys-tä. Teknologiateollisuuden liikevaihto kääntyi loivaan kasvuun, mutta energia-alalla liikevaihto laski jyrkästi. Asumisen ja rakentamisen liikevaihdon lasku pysähtyi.
Teknologiateollisuuden liikevaihto kääntyi viennin vetämänä kasvuun.
Teknologiateollisuuteen kuuluvat metallien jalostus, metalli-tuotteiden, koneiden, laitteiden, elektroniikan ja kulkuneuvo-jen valmistus, asennus ja huolto, alan suunnittelupalvelut se-kä eräät muut palvelut.
Teknologiateollisuuden viennin trendi kääntyi toista vuotta kestäneen laskun jälkeen kasvuun viime vuoden kol-mannella neljänneksellä. Viennin vetämänä myös alan liike-vaihto kääntyi kasvuun. alan liikevaihto oli kuitenkin heinä–syyskuussa 4 % alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Koko maassa metalliteollisuuden liikevaihdon trendi oli loivassa laskussa. Keski-Suomen teknologiateollisuuden liikevaihto oli vuoden kolmannella neljänneksellä 27 % alemmalla tasol-la kuin huippuvuonna 2008. Teknologiavienti oli viiden vuo-den takaiseen verrattuna 36 % alemmalla tasolla.
Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä oli viime vuo-den alun kasvun jälkeen loivassa laskussa viimeisen puolen vuoden ajan. Edellisvuoteen verrattuna alan henkilöstömää-rä oli prosentin alemmalla tasolla. Viiden vuoden takaisesta henkilöstömäärä on laskenut teknologiateollisuudessa 17 %.
Viimeksi kuluneen vuoden aikana teknologiateollisuu-den yritysten liikevaihto oli Keski-Suomessa 2 000 miljoonaa euroa, vientiliikevaihto 1 000 miljoonaa euroa ja henkilöstö-määrä 10 600 henkilötyövuotta. alan yrityksillä oli maakun-nassa 530 toimipaikkaa.
energia-ala, yritysten liikevaihto ja henkilöstö keski-suomessa.
Indeksi 2008 = 100
Liikevaihto
Henkilöstö
120
110
100
90
80
70
asuminen ja rakentaminen, yritysten liikevaihto ja henkilöstö keski-suomessa.
Indeksi 2008 = 100
Liikevaihto
Henkilöstö
110
100
90
80
70
60
teknologia- teollisuus, yritysten liikevaihto, vienti ja henkilöstö keski-suomessa.
Indeksi 2008 = 100
Liikevaihto
Henkilöstö
Vienti
110
100
90
80
70
60
50
40
08/3 09/3 10/3 11/3 12/3
08/3 09/3 10/3 11/3 12/3
08/3 09/3 10/3 11/3 12/3
7
”Maailmalla kehitys etenee hitaasti parem-paan ja vastassa on lyhytaikaisia haasteita. Keski-Suomessa ei vielä uskalleta investoida vahvasti. Tulevaisuuden kuva on odottava. Se jarruttaa myös sijoituksia.
CP Kelcon viime vuosi oli vuoristorataa. Alkuvuonna puhuttiin lomautuksista ja loppuvuonna julkistimme investoinnin, joka
kasvattaa päätuotteen kapasiteettia noin neljänneksen. Nyt näkymä on positiivinen.
Kehityksemme kuvaa, kuinka muutokset voivat olla nopeita. Teollisuudessa tietyt alat vetävät hyvin, mutta trendi ei ole yhtenäinen. Vaikeinakin aikoina on voitava luottaa omaan tekemiseen.
Perusteollisuus on pohja maakunnan menestykselle. Palveluissa ja matkailussa on valtavasti potentiaalia. Meillä on tarjota jotain erityistä.
Äänekoski toipuu edelleen paperitehtaan sulkemisesta. Silti kartonki- ja sellutehdas voivat hyvin. CP Kelcon suurin tuotantolaitos on sijainnut Äänekoskella liki 70 vuotta. Olemme pystyneet kilpailemaan globaalisti, vaikka kustannukset eivät ole edullisimmat. Täällä on osaamista, luovia ja sitoutuneita ihmisiä sekä ainakin toistaiseksi hyvät liikenneyhteydet.
Seutukuntia rasittaa kuntien heikko tuloskunto. Palveluiden tuottamisen kuormitus on suuri. Nuorisotyöttömyys on meidän ja koko yhteiskunnan huoli. Tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, joilla ongelma voitaisiin ratkaista yhdessä.”
Oliver RuppertStrategiajohtaja, CP Kelco
Energia-alan liikevaihdon kehitys vaihtelevaa
Energia-alaan kuuluvat puunkorjuu, turpeen nosto, energia-alan koneiden ja laitteiden valmistus, sähkön ja lämmön tuo-tanto, alan suunnittelupalvelut sekä eräät muut palvelut.
Energia-alan liikevaihdon kehitys vaihteli voimakkaasti vii-meksi kuluneen vuoden aikana. Vuoden 2011 lopun laskun jäl-keen alan liikevaihdon trendi kääntyi kasvuun viime vuoden al-kupuolella, mutta kääntyi jyrkkään laskuun vuoden kolmannella neljänneksellä. Edellisvuoteen verrattuna alan liikevaihto oli 6 % alemmalla tasolla. Viiden vuoden takaisesta liikevaihto on kas-vanut alalla 9 %.
alan henkilöstömäärän vaihtelut ovat olleet liikevaihdon vaihteluita selvästi pienempiä. Henkilöstömäärä kasvoi hieman viime vuoden alussa, mutta pysyi viimeisen puolen vuoden ajan lähes ennallaan. Vuoden takaiseen verrattuna alan henkilöstö-määrä oli prosentin korkeammalla tasolla. Viiden vuoden takai-sesta henkilöstömäärä on laskenut alalla 3 %.
Energia-alan yritysten liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuo-den aikana Keski-Suomessa 1 100 miljoonaa euroa ja henkilöstö-määrä 3 700 työvuotta. alan yrityksillä oli noin 510 toimipaikkaa.
Asumisen ja rakentamisen liiketoiminnan lasku pysähtyi
asumisen ja rakentamisen toimialaryhmään kuuluvat sahatava-ran, puutuotteiden, rakennusmateriaalien sekä alan tarvikkei-den ja laitteiden valmistus, huonekalujen ja muiden kalusteiden valmistus, rakennuttaminen, rakentaminen ja asennustyöt, ark-kitehtipalvelut, muut alan suunnittelupalvelut sekä eräät muut palvelut.
asumisen ja rakentamisen liikevaihto kääntyi vuoden 2009 lopussa alkaneen vahvan kasvun jälkeen laskuun viime vuoden alkupuolella. Heinä–syyskuussa liikevaihdon lasku kuitenkin py-sähtyi. Koko maassa rakentamisen liikevaihto kasvoi vielä viime vuoden alussa, mutta kääntyi laskuun vuoden toisella neljän-neksellä. Kolmannella neljänneksellä koko maan rakentamisen liikevaihto pysyi ennallaan. Edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna asumisen ja rakentamisen liikevaihto oli Keski-Suo-messa 5 % alemmalla tasolla. alan liikevaihto on 11 % alle huip-puvuoden 2008 tason.
alan henkilöstömäärän viime vuoden toisella neljännek-sellä alkanut lasku pysähtyi vuoden kolmannella neljänneksel-lä. Vuotta aikaisempaan verrattuna henkilöstömäärä oli heinä–syyskuussa noin 4 % alemmalla tasolla. Vuoden 2008 tasosta asumisen ja rakentamisen henkilöstömäärä on laskenut 11 %.
asumisen ja rakentamisen yritysten liikevaihto oli viimek-si kuluneen vuoden aikana 1 400 miljoonaa euroa ja henkilös-tömäärä 8 300 työvuotta. alan yrityksillä oli 1 500 toimipaikkaa Keski-Suomessa.
”Julkaisualan tilanne näyttää kohtuulliselta, mutta haasteet kasvavat. Paineita luovat yleinen talouden suhdanne, Keski-Suomen talous ja mediatoimialan muutos. Mediamainonta on suhdanneriippuvaista. Viime aikoina se on ollut alavireistä.
Keskisuomalaisen tavoitteena on laadukas sisältö, joka tavoittaa ihmiset. Sisällön tulee olla
monikanavaisesti hyvin saatavilla, mutta se ei voi olla uusissakaan sähköisissä välineissä ilmaista. Muutoin toiminnalla ei ole jatkuvuutta eikä monimuotoisen ja riippumattoman tiedon välittäminen ole mahdollista.
Keski-Suomessa viennin ja työllisyyden kehitys on ollut heikompaa kuin valtakunnallisesti, mikä on huolestuttavaa. Julkisen sektorin velkaantuminen on iso ongelma. Yleisen talouden elpyminen ei pitkällä tähtäimellä ratkaise ongelmia, jos rakenteita ei saada kuntoon.
Jyväskylä on edelleen selkeä keskus, mutta muu maakunta on tärkeää pitää mukana kehittämisessä. Vahva koulutusklusteri ja keskeinen sijainti tukevat koko aluetta.
Keski-Suomen vaikuttajien on aika keskittyä olennaiseen tekemiseen ja viedä muutoksia eteenpäin. Se vaatii poistumista mukavuusalueelta.
On tehtävä näkemyksellä, sitoutumisella ja selkeällä johtajuudella konkreettisia asioita, joilla elinkeinoelämän ja elinvoimaisuuden edellytyksiä saadaan parannettua.”
Vesa-Pekka KangaskorpiToimitusjohtaja, Keskisuomalainen Oyj
KuVa
: nIK
o r
uPP
ErT
KuVa
: MIK
Ko V
äHän
IITTY
8
keski-suomen toimialaryhmät
Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden ja hy-vinvointipalveluiden aloilla liikevaihto pysyi ennallaan viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana. Metsäteolli-suudessa ja energia-alalla liikevaihto kääntyi laskuun.
Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liikevaihto pysyi ennallaan
osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden (KIBS) yritys-ryhmittymään kuuluvat tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehittäminen, laki- ja talouspalvelut, mainos- ja markkinointi-palvelut, tekniset palvelut sekä yksityinen koulutus. KIBS-ryh-mittymän suurimpia aloja ovat tietojenkäsittelypalvelut sekä tekniset palvelut.
osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liikevaih-don trendi pysyi viimeisen puolen vuoden ajan vuoden alun tasolla. Liike-elämän palveluiden liikevaihdon kasvu pysähtyi viime vuoden toisella neljänneksellä myös valtakunnallisesti. Koko maassa alan liikevaihdon kasvu kuitenkin jatkui heinä–syyskuussa. Keski-Suomessa osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liikevaihto oli kolmannella neljänneksellä 2 % kor-keammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Viiden vuoden takai-seen verrattuna ryhmittymän liikevaihto oli 15 % korkeammal-la tasolla. Yritysryhmittymän henkilöstömäärä kääntyi laskuun viime vuoden toisella neljänneksellä ja henkilöstömäärän lasku jatkui vuoden kolmannella neljänneksellä. Edellisvuodesta las-kua kertyi 2 %. Viiden vuoden takaiseen huipputasoon verrat-tuna ryhmittymän henkilöstömäärä oli 3 % alemmalla tasolla.
Viimeksi kuluneen vuoden aikana toimialaryhmän yritys-ten liikevaihto oli 610 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 6 900 työvuotta. alan yrityksillä oli Keski-Suomessa 1 400 toimi-paikkaa.
Yksityisten hyvinvointipalveluiden liiketoiminnan kasvu pysähtyi
Hyvinvointipalvelut kattavat yksityiset terveydenhuolto- ja sosi-aalipalvelut, lääkintään liittyvien instrumenttien ja tarvikkeiden valmistuksen sekä lääkkeiden ja lääkeaineiden valmistuksen. Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden julkiset organisaatiot eivät ole mukana tässä ryhmässä. Suurin painoarvo on yksityisil-lä lääkäri- ja hammaslääkäripalveluilla.
Hyvinvointipalveluiden ryhmittymän yritysten palkka-summan kasvu on ollut viime vuosina vahvaa. Viime vuo-den toisella neljänneksellä ryhmittymän palkkasumman kas-vu kuitenkin pysähtyi, ja palkkasumma pysyi lähes samalla tasolla myös vuoden kolmannella neljänneksellä. Vuoden takaiseen verrattuna yritysryhmittymän palkkasumma oli 4 % korkeammalla tasolla. Vuodesta 2008 palkkasumman kas-vua on kertynyt 27 %. Hyvinvointipalveluiden henkilöstömäärän kasvu pysähtyi viime vuoden toisella neljänneksellä ja kääntyi laskuun heinä–syyskuussa. Henkilöstömäärä oli hyvinvointipal-veluissa prosentin korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Viiden vuoden takaisesta henkilöstömäärä on kasvanut 10 %.
Toimialaryhmän yritysten henkilöstömäärä oli viimeksi kuluneen vuoden aikana 2 700 työvuotta. Hyvinvointipalve-luiden ryhmän yrityksillä oli 640 toimipaikkaa Keski-Suomessa.
140
130
120
110
100
90
hyvinvointi-palvelut, yritysten palkkasumma ja henkilöstö keski-suomessa.
Indeksi 2008 = 100
Palkkasumma
Henkilöstö
osaamis- intensiiviset liike-elämän palvelut (kiBs), yritysten liikevaihto ja henkilöstö keski-suomessa.
Indeksi 2008 = 100
Liikevaihto
Henkilöstö
120
110
100
90
80
08/3 09/3 10/3 11/3 12/3
08/3 09/3 10/3 11/3 12/3
matkailuala, yritysten liikevaihto ja henkilöstö keski-suomessa. Indeksi 2008 = 100
Liikevaihto
Henkilöstö
130
120
110
100
90
80
08/3 09/3 10/3 11/3 12/3
9
keski-suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit
metsäteollisuus, yritysten liikevaihto ja henkilöstö keski-suomessa. Indeksi 2008 = 100
Liikevaihto
Henkilöstö
Vienti
110
100
90
80
70
60
Keski-Suomen plussat+
Keski-Suomen miinukset-
Keski-Suomen kysymysmerkit?
keski-suomen yritysten liiketoiminta ei ole jäänyt jälkeen valtakunnallisesta trendistä.
vienti kääntyi viime vuoden aikana loivaan nousuun.
teknologiateollisuuden viennin trendi kääntyi kasvuun.
palvelualojen liikevaihdon kasvu jatkui notkahduksesta huolimatta.
palvelualojen suhdanneodotukset ovat kohtalaiset.
energia-alan liikevaihto ja henkilöstö pysyivät korkeina, vaikka kasvu pysähtyi.
joutsan, keuruun ja äänekosken yritysten liikevaihto kehittyi vakaasti taantumasta huolimatta.
keski-suomen väestökasvu jatkui jyväskylän seudun vetämänä.
jalostusalojen liikevaihto ja henkilöstömäärä laskivat.
teknologiateollisuuden liikevaihto ja vienti ovat jääneet vuosien 2007–2008 tason alapuolelle.
väestön väheneminen jatkuu joutsan, jämsän, keuruun sekä saarijärven–viitasaaren seutukunnissa.
teollisuuden ja rakentamisen suhdanneodotukset ovat heikot.
yritysten t&k-panostus on ollut viime vuosina laskussa.
onko jyväskylän seudun yritystoiminnan vetovoima hiipunut?
onko osaamis-intensiivisten liike-elämän palveluiden työllisyyden heikkeneminen tilapäistä vai pysyvää?
miten tuulivoimateollisuuden ja turvetuotannon ongelmat vaikuttavat energiaklusterin kehitykseen?
lähtikö vienti pysyvästi kasvuun?
pysyykö kotimaisen kysynnän ja sitä kautta palvelualojen kasvu vakaana?
kuinka puolustusvoimien vähennysten jättämät aukot saadaan paikattua?
kuinka kaikki nuoret saadaan mukaan työelämään?
08/3 09/3 10/3 11/3 12/3
Matkailualan liikevaihdon kasvu notkahti
Matkailun yritysryhmittymään kuuluvat hotellit ja muu majoitustoiminta, matkatoi-misto- ja matkaopaspalvelut, linja-autojen tilausliikenne, sisävesiliikenne, huvipuis-tot, taide- ja urheilutoiminta sekä hiihto- ja laskettelukeskukset. alan julkiset organi-saatiot eivät sisälly ryhmään.
Matkailualan liikevaihdon trendi kääntyi vuoden ajan jatkuneen vahvan kasvun jälkeen laskuun viime vuoden heinä–syyskuussa. Edellisen vuoden vastaavaan ai-kaan verrattuna liikevaihto oli alalla kuitenkin noin 4 % korkeammalla tasolla. Koko maassa majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihto pysyi viimeisen puolen vuoden ajan lä-hes ennallaan. Vuodesta 2008 matkailualan liikevaihto on kasvanut Keski-Suomessa 13 %. Maakunnan matkailualan henkilöstömäärä kasvoi viime vuoden alkupuolella, mutta kasvu pysähtyi vuoden kolmannella neljänneksellä. Edellisvuodesta henkilös-tömäärän kasvua kertyi 2 %. alan henkilöstömäärä oli vuoden kolmannella neljän-neksellä samalla tasolla kuin vuonna 2008.
Matkailun yritystoiminnan liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana 160 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 1 200 työvuotta. alan yrityksillä oli 440 toimi-paikkaa Keski-Suomessa.
Metsäteollisuuden liikevaihto kääntyi laskuun
Toimialaryhmään kuuluvat sahatavaran ja puutuotteiden valmistus sekä massan, pa-perin, kartongin ja niihin liittyvien tuotteiden valmistus.
Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys noudattaa alan viennin suhdanteita, jotka ovat vaihdelleet viimeksi kuluneen vuoden aikana voimakkaasti. Toimialaryhmän lii-kevaihto kääntyi viennin vetämänä kasvuun viime vuoden alussa, mutta kääntyi taas laskuun vuoden toisella neljänneksellä. alan liikevaihdon lasku jatkui viime vuoden heinä–syyskuussa. Valtakunnallisesti alan liikevaihto pysyi vielä viime vuoden toisella neljänneksellä ennallaan, mutta kääntyi laskuun kolmannella neljänneksellä. Edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihto aleni Keski-Suomen metsäteollisuudessa 13 %. Viiden vuoden takaisesta tasosta metsäteollisuuden liikevaihto on supistunut 20 % ja vienti 11 %. Toimialaryhmän henkilöstömäärä kääntyi laskuun viime vuoden alussa, mutta pysyi viimeisen puolen vuoden ajan ennallaan. Vuoden takaiseen verrattuna henki-löstömäärä oli 6 % alemmalla tasolla. Vuodesta 2008 alan henkilöstömäärä on supis-tunut 23 %.
Viimeksi kuluneen vuoden aikana metsäteollisuuden liikevaihto oli 1 800 miljoo-naa euroa, vientiliikevaihto 1 200 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 3 600 työvuot-ta. alan yrityksillä oli 160 toimipaikkaa Keski-Suomessa.
10
Vaimea talouskasvu heijastuu voimakkaasti Keski-Suomessa. Maakuntien talouskasvu on viime vuosina ollut epätasaista. Myös Keski-Suomi kuuluu maakuntiin, joiden talouskehitys on ollut ongelmallista vuoden 2009 jälkeen. Panostukset tut-kimus- ja kehittämistoimintaan (T&K) ja innovaatioihin ovat maakunnassa edelleen matalalla tasolla koko maahan ver-rattuna.
T&K-toiminta ja teollisuuden investoinnit Keski-Suomessa
Tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostaminen putosi Keski-Suo-messa selvästi alle koko maan tason vuoden 2008 jälkeen. Yritysten osalta tuotekehityspanokset ovat olleet laskussa vuodesta 2008 läh-tien. Yritysten osuus maakunnan tuotekehitysmenoista on laskenut vuoteen 2011 saakka noin 60 prosentista 40 prosenttiin. Julkisen puolen T&K-panostus on sen sijaan kasvanut vuonna 2011 enem-män kuin koko maassa keskimäärin.
Tekesin myöntämässä tutkimus- ja kehitysrahoituksessa on ta-pahtunut Keski-Suomessa viime vuosina suuria heilahduksia. Vuo-den 2009 nousupiikin jälkeen tapahtui huomattava pudotus. Vuon-na 2011 Tekesin T&K-rahoitus maakunnassa taas kasvoi, mutta viime vuonna rahoitus palasi vuoden 2010 tasolle. Julkisen puolen rahoi-tuksessa vaihtelut ovat olleet pienempiä kuin yritysrahoituksessa.
Keski-Suomen metalliteollisuuden ja mekaanisen puuteollisuu-den investoinnit kääntyivät vuonna 2009 selvään nousuun, ja näillä aloilla investointiaste on säilynyt kohtalaisella tasolla. Sen sijaan pa-periteollisuuden investointiaste vajosi vuonna 2010 ennätyksellisen alas. Keski-Suomen energia-alan investointiaste palasi alan keskimää-räiselle tasolle vuoden 2009 investointihuipun jälkeen.
Keski-Suomen yritysten suhdannenäkymät
Maailmantalouden elpyminen näyttää hitaalta ja vievän myös odo-tettua enemmän aikaa. Tämä on vaikuttanut Suomen viennin heik-koon kehitykseen, mikä puolestaan on heijastunut myös kotimaisen kysyntään, kulutukseen ja investointeihin. Teknologia- ja metsäteolli-suuden vienti reagoi herkästi maailmantaloudessa tapahtuviin muu-toksiin.
Tuoreimpien talousennusteiden mukaan kansainvälisessä talo-udessa ei odoteta nopeaa käännettä parempaan kuluvana vuonna. Euroalueen odotetaan pääsevän vuoden 2013 loppupuolella hitaa-seen kasvuun. Yhdysvaltojen taloudellisessa tilanteessa on edelleen epävarmuustekijöitä, mutta maan talouden uskotaan kasvavan lie-västi tänä vuonna. Venäjän talouden ennakoidaan jatkavan noin 4 prosentinkasvuvauhdissa ja Kiinassa kasvun arvioidaan pysyvän noin 8 prosentin tasolla.
Suomen bruttokansantuotteen kasvun odotetaan jäävän kulu-vana vuonna 0–1 prosenttiin ja olevan kotimaisen kysynnän ja net-toviennin varassa. Sekä kuluttajien että yritysten odotukset kuluvan vuoden osalta ovat hyvin varovaiset. Talousennusteissa odotetaan kuitenkin, että kulutus ja investoinnit kasvavat maltillisesti vuoden ai-kana.
Keski-Suomessa suhdannenäkymät synkkenivät loppuvuonna 2012. Teollisuuden viime kesän positiiviset näkymät näyttävät yritys-kyselyjen mukaan romahtaneen syksyllä. Palvelujen suhdannenäky-mät sen sijaan ovat hieman kohentuneet kesän jälkeen.
tutkimus- ja kehittämistoiminta ja investoinnit keski-suomessa
Tietolähde: Elinkeinoelämän keskusliitto, suhdannebarometri.Suhdannebarometri perustuu teollisuus- ja palveluyrityksille tehtävään kyselyyn. Suhdannenäkymä-saldoluku kuvaa yritysten yleisiä lähitulevaisuuden suhdanneodotuksia. Saldoluku on suhdanteiden paranemista odottavien ja huononemista odottavien vastaajien %-osuuksien erotus.
1.8
1.6
1.4
1.2
1.0
0.8
0.6
0.4
0.2
0
t&k-menot keski-suomessa suhteessa koko maahan. sijaintiosamäärä 2002-2011.
Yritykset
Julkinen
Yhteensä
Sija
intio
sam
äärä
02
25
20
15
10
5
0
tekesin t&k-rahoitus keski-suomessa 2008-2012, milj. euroa.
Yritykset
Julkinen
Yhteensä
Milj
. eur
oa
08 09 10 11
03 04 05 06 07 08 09 10 11
12*
* ennakkotieto
12/01
Sald
oluk
u
teollisuuden ja palvelujen suhdannenäkymät keski-suomessa.
40
20
0
-20
-40
-60
-80
Teollisuus ja rakentaminen nyt
Teollisuus ja rakentaminen tuleva
Palvelut nyt
Palvelut tuleva
12/04 12/07 12/10
11
vaihtuva teema:
Yritystoiminnan liikevaihdon trendit erkaantuivat seutu-kuntien välillä viime vuonna: kolmella seudulla suunta oli laskeva ja kolmella kasvava.
Yritysten liikevaihto kasvoi lähes kaikilla seutukunnilla vuosi-en 2008–2009 taantuman jälkeen vuoteen 2011 asti. Siitä al-kaen suunnat ovat erkaantuneet seutukuntien välillä. Joutsan, Keuruun ja äänekosken seuduilla liikevaihdon trendi on pysy-nyt melko vakaana ja vuoden 2008 tasoa korkeammalla viime vuoden kolmanteen neljännekseen asti. Sen sijaan Jyväskylän, Saarijärven–Viitasaaren sekä Jämsän seuduilla trendi on ollut laskeva ja liikevaihto painunut vuoden 2008 tason alapuolelle. Jyväskylän seutu kasvoi teollisuus- ja alkutuotantovaltaisia seu-tuja nopeammin viime vuosikymmenellä vuoteen 2008 asti, mutta siitä alkaen kasvueroa ei enää ole ollut.
Väestökehityksessä Jyväskylän seutu poikkeaa edelleen täy-sin muusta maakunnasta: väestö kasvoi 5,3 % vuodesta 2007 vuoteen 2012. äänekosken seudulla väestökehitys oli vakaata, kun taas maakunnan muissa seutukunnissa väestö väheni sa-mana aikana systemaattisesti 4–6 %.
Jyväskylän seudun väestömäärä, 177 000 henkeä, on 64 % ko-ko maakunnan väestöstä. Muuhun maakuntaan verrattuna seu-tu on kaupunkimainen alue, jossa palveluiden osuus työllisyy-destä on yli 70 %.
Saarijärven–Viitasaaren seudulla asuu 32 100 henkeä. Maa-taloudella ja erityisesti metsätaloudella on edelleen vahva roo-li Saarijärven–Viitasaaren seudun elinkeinorakenteessa: alkutuo-tannossa työskentelee yli viidennes työväestöstä.
Jämsän seudun asukasluku (24 800 henkeä) on 9 % koko maa-kunnan väestöstä. Jämsän työllisistä 30 % työskentelee teolli-suudessa.
Äänekosken seudun väestö (23 200 henkeä) vastaa reilun 8 %:n osuutta Keski-Suomen väestöstä. äänekosken seudulla teollisuuden osuus työllisistä (36 %) on huomattavasti korkeam-pi kuin maakunnassa kokonaisuudessaan.
Keuruun seudun 12 300 asukasta on maakunnan väestös-tä noin 4 %. Yhteiskunnallisten palveluiden osuus työllisistä on Keuruun seudulla selvästi korkeampi kuin muualla maakunnas-sa. Tämä johtuu puolustusvoimien vaikutuksesta. Tulevaisuu-dessa osuus tulee supistumaan.
Joutsan seutu on 5 700 asukkaallaan Keski-Suomen pienin seutukunta, jonka osuus maakunnan väestöstä on 2 %. alkutuo-tannon osuus alueen työllisistä on lähes viidennes.
Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalveluTilastokeskus, väestötilasto (vuosi 2012 ennakkotieto joulukuu).
keski-suomen seutukunnat
työllisten toimialajakauma keski-suomen seutukunnissa.
alkutuotanto
Teollisuus
rakentaminen
Kauppa
0
120
110
100
90
80
70
Indeksi 2008 = 100
Jyväskylän seutu
Joutsan seutu
Keuruun seutu
Jämsän seutu
äänekosken seutu
Saarijärven - Viitasaaren seutu
Inde
ksi
106
104
102
100
98
96
94
92
Inde
ksi
07 08 10 11 12
08/3 09/3 10/3 11/3 12/3
yritysten liikevaihto seutukunnittain keski-suomessa.
väestö seutukunnittain keski-suomessa 2007–2012.Indeksi 2008 = 100
Keski-Suomi
Jyväskylän seutu
Joutsan seutu
Keuruun seutu
Jämsän seutu
äänekosken seutu
Saarijärven - Viitasaaren seutu
09
keski-suomi
jyväskylä
joutsa
keuruu
jämsä
äänekoski
saarijärvi - viitasaari
20 40 60 80 100
Yhteiskunnalliset palvelut
Muut markkinapalvelut
108
Keski-SuomenAikajana
KäSITTEET Ja TIEToLäHTEET
Liikevaihto on alueella toimivien yritysten myynnin yhteenlaskettu arvo. Toimialoittainen liikevaihtokuvaaja esitetään kunkin ajankohdan mukaisin käyvin arvoin. Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu, verohallinnon alv-suoritustiedot.
Henkilöstömäärällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää. Henkilöstömäärän indikaattori estimoidaan yritys- ja toimipakkarekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstötiedosta ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Indikaattorin laskenta: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu.
Sijaintiosamäärä lasketaan jakamalla Keski-Suomen T&K-menojen ja investointien osuus tuotannon bruttoarvosta koko maan vastaavilla osuuksilla. Sijaintiosamäärä on 1, kun osuudet ovat samansuuruiset. Tietolähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä teollisuuden alue- ja toimialatilasto.
Tietojen korjautuminen: Liikevaihto- ja henkilöstömäärätiedot korjautuvat tietojen tarkentuessa vuoden päähän taaksepäin. Tästä syystä uusimman katsauksen tiedoissa on poikkeamia aikaisempiin katsauksiin verrattuna.
Toimipaikkojen määrä on laskettu niistä Keski-Suomessa toimivista yrityksistä, jotka on sisällytetty yritysten henkilöstömäärien laskentaan. Mukana ovat toimivat yritykset, joiden palkkasumma vastaa vähintään yhtä kokopäivätyöllistä.
Työllisyysosuudet on laskettu aluetilinpidon tietojen perusteella. Tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien katsausten tietojen kanssa. Tietolähde: Tilastokeskus, aluetilinpito.
Indeksisarjat, jotka esitetään kuvioissa, ovat kausitasoitettuja trendejä. Katsauksessa käytetään X11-kausitasoitusmenetelmää. Indeksisarjojen vertailuvuosi on 2008.
Alue: Liiketoimintakuvaajien alueena on Keski-Suomen maakunta.
YHTEISTYöKuMPPanIT
JuLKaISIJaT
keski-suomen liittoKehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen040 595 [email protected]
keski-suomen kauppakamariToimitusjohtaja uljas Valkeinen050 568 [email protected]
jyväskylän seudun kehittämisyhtiö jykes oy
klusteripäällikötKehittämispäällikkö Pekka Matinarouudistuvat koneet ja laitteet -klusteriBioenergiasta elinvoimaa -klusteri040 588 [email protected]
Kehittämispäällikkö Matti PaatolaKehittyvä asuminen -klusteri0400 648 [email protected]
ToIMITuS kaupunkitutkimus ta oyToimitusjohtaja, tutkija Seppo Laakso09 561 [email protected]
Tutkija Tamás [email protected]
jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEsa Storhammar050 310 [email protected]
viestintätoimistomedita Communication oyreetta Mikkola050 439 [email protected]
ulkoasu Mainostoimisto Cake oyKari [email protected]
