Keski-Suomen perhekeskustoimintamalli –

sen rakentuminen ja tilanne 2018

27.12.2018 Petri Oinonen ja Sari Paananen

Keski-Suomen perhekeskustoiminta

Lähtökohta työskentelylle

Alle 7-vuotiaiden, alle 18-vuotiaiden ja alle 30-vuotiaiden sijoittuminen Keski-Suomessa

Keski-Suomessa sosiaalihuolto järjestetään kunnissa lukuun ottamatta seuraavia yhteistoiminta-alueita:

SoTe kuntayhtymä Saarikka

Wiitaunioni

Jämsän yhteistoiminta-alue, Jämsä isäntäkuntana

Lisäksi Keski-Suomessa varhaiskasvatus-, opetus-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalvelut

järjestetään kunnittain sekä osin yhteistoiminta-alueittain oman maakunnan

sisällä tai maakuntien yhteistyöllä

Keski-Suomen perhekeskustoiminta

Tavoitteena Lape palvelumallin

mukainen lapsi- ja perhelähtöinen

perhekeskustoiminta

27.12.2018

VAIHTOEHTO 1: LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN ORGANISOINTI TULEVAISUUDESSA?

Lasten, nuorten ja perheiden elämä: Koti ja perhe, yhteisöllisyys ja lähiverkostot, toimeentulo, hyvinvoinnin edistäminen, luonto, harrastustoiminta, kaupat, pankit, ynnä muut lähipalvelut.

Avoimet yhteiset peruspalvelut:Neuvolatoiminta ja varhaiskasvatus, opetus ja opiskeluhuolto, sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut, avo- ja suun terveydenhuolto, kulttuuri, liikunta, nuorisotyö, SRK, 3.sektori.

Psyko-sosiaalinen ja fyysinensaavutettavuus: Arjen verkostojen ja virallistenverkostojen yhdistäminen, yhteinentoiminta. Perhekeskuksen toimipisteet ja kohtaamispaikat. Paikallinen vastuu ja koordinaatio. Yhteys erityisen ja vaativan tason palveluihin.

Perhekeskukset: Maakunnan järjestämisvastuulla olevat lasten ja perheiden sote-palvelut. Nykyisten perheneuvoloiden ja tulevien sote-keskusten hyödyntäminen?

Maakunnallinen SOTE yksikkö:Vastuu ja resursointi maakunnan lasten- ja perheiden sote-palveluista, sopimukset, palvelulupaus, PEKE toiminnan koordinointi, klinikkatyöskentely, tutkimus, koulutus, kehittäminen, yhteys OT-keskukseen ja muuhun maakunnan ulkopuoliseen toimintaan.

Kansallinen taso:OT-keskuksen järjestämät ja muut erityisen ja vaativan tason palvelut. Jalkautuminen ja konsultaatio perhekeskuksiin, koordinaatio sote yksikön kautta.

Liikkuvat ja sähköiset palvelutLasten, nuorten ja perheiden palveluiden jalkautuminen ja digitaalinen saavutettavuus.

Petri Oinonen 4.6.2018

Perhekeskusalueet:Lähipalveluperiaate, alueellinen vastuu ja koordinaatio, yhteys maakunnan sote yksikköön, yhteinen toimintamalli.

Keski-Suomen perhekeskustoiminta

2015-2018 Kuntien

muutosvalmennusprosessilla kohti

yhteistä toimintaa

Taustaa työskentelylle Keski-Suomen SOTE2020-hanke (2014-2016) ja Keski-Suomen Lape-hanke (2017-2018) mahdollistivat

perhekeskustoimintamallin kehittämisen ja juurruttamisen Keski-Suomeen koko maakunnan laajuudessa. Aikaisempi työskentely oli pohjautunut kuntien oman työn kehittämiseen tai yhteistyössä pienemmillä alueilla.

Maakunnallinen eteneminen (2015-2018) pohjautui kasvotusten tapahtuvaan työskentelyyn kuntien oleellisten lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivien kesken – myöhemmässä vaiheessa yhteistyöhön kuntien Lape-ryhmien, alueellisten verkostojen ja ohjausryhmien kanssa. Lape-ryhmien perustamista tuettiin myös vahvasti.

Kunnat ovat erilaisia vahvuuksineen ja tarpeineen sekä etenevät eri vaiheissa, joten myös tuki ja eteneminen on tapahtunut yksilöllisesti.

Jokaisessa kunnassa on kuitenkin huomioitu tietyt perusasiat, kuten: ketä meidän verkostoon kuuluu, millaista olemassa olevaa toimintaa ja yhteistyötä meillä on, miten kansallisesti linjatut sisällöt toteutuvat, kuinka organisoidumme ja johdamme kokonaisuutta?

Kunkin kunnan perhekeskustoimintamalli on pyritty mallintamaan, kokoamalla perustiedot lomakkeelle ja piirtämällä malli kuvan muotoon.

Vertaistukea ja -oppimista tuettiin perustamalla kuntien perhekeskusyhdyshenkilöistä koostuva verkosto, joka Lape-kauden jälkeen.

Keski-Suomen malli pohjautuu Yhteisille arvoille:

• Luottamus• Eettisyys• Lapsi- ja perhelähtöisyys

Yhteiseen käsitykseen lapsesta, nuoresta ja perheestä, sekä heidän hyvinvointiinsa vaikuttavista tekijöistä. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136124/URN_ISBN_978-952-343-086-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ei rajoitu pelkästään vain alle 18-vuotiaisiin. Perustuu kuntien ja alueiden erityispiirteisiin ja vahvuuksiin, vastaa haasteisiin ja tarpeisiin. Pohjautuu toimijoiden ja fyysisten toimintaympäristöjen verkostomaisuudelle sekä palveluiden kokoamiseen

mahdollisuuksien mukaan saman katon alle. Sähköinen perhekeskus (digitaalisuus) täydentää mallia. Esimerkkeinä Perhekompassi

https://www.jkl.fi/perhekompassi ja Family Room https://www.familyroom.fi/ Käytössä on yhteisiä työmenetelmiä ja –käytänteitä. Kuntien perhekeskusyhdyshenkilöt muodostavat maakunnallisen osaamis- ja tukiverkoston, joka muun

muassa koordinoi ja kehittää perhekeskustoimintaa Keski-Suomessa. Kaikille avoimet perhekeskusfoorumit (1-2 krt/vuodessa) edistävät asukasosallisuutta. Osakokonaisuudet kuten perhevalmennus osana vanhemmuuden tukea on osa perhekeskuskokonaisuutta. Osallistuttava, omista lähtökohdista rakentuva malli, sitouttaa toimijat yhteiseen toimintaan.

Keski-Suomen perhekeskustoiminta

Kehittämistyön tuloksia –

missä onnistuttiin?

Yhteinen toimintamalli (perhekeskustoimintamalli) on rakentumassa kaikkiin Keski-Suomen 22 kuntaan!

Yhteinen toimintamalli rakentuu Lape palvelumallin mukaisesti. Uudelleen organisoitumalla on kuntien sisäinen vuorovaikutus parantunut.

Tästä osoituksena ovat:o Toimivat Lape-ryhmät.o Kuntien tekemät panostukset perhekeskustoiminnan koordinaatioon:

jokaisessa kunnassa on nimetty henkilö/henkilöt koordinoimaan yhteistä (perhekeskus)toimintaa. Osa toteuttaa oman työnsä ohessa tehtävää, mutta suuressa osassa kuntia on perustettu uusia toimia tai muutettu työnkuvia niin, että Lape/SiSoTe perhekeskustoimintaan on oikeasti resurssia käytössä.

Keski-Suomen perhekeskustoiminta – missä onnistuttiin?

o Kuntien panostukset fyysisiin SiSoTe perhekeskuksiin – yhdyspintatyön turvaaminen, sekä palveluiden tasapuolisen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen.

o Kunnat ovat ryhtyneet viemään perhekeskustoimintaa tärkeisiin asiakirjoihin, kuten kuntastrategioihin, talous- ja toimintasuunnitelmiin, sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmiin – jatkuvuuden turvaaminen.

o Kunnat ovat ryhtyneet ratkomaan ja purkamaan sisäisesti esteitä, jotka ovat jarruttaneet eri hallintokuntien välistä yhteistyötä – kehittäneet myös uusia innovaatioita yhteiseen toimintaan.

o Asukasosallisuuteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota, tavoitteena hyödyntää perheiden potentiaalia.

Keski-Suomen perhekeskustoiminta – missä onnistuttiin?

Uudelleen organisoitumalla on vuorovaikutus yli kuntarajojen parantunut:o Kuntien keskinäinen yhteistyö on tehostunut – ylipäänsä ajattelu

sen hyödyistä.o Kuntien ja maakunnallisten toimijoiden yhteistyö parantunut –

yhteinen dialogi on edesauttanut yhteisen kielen ja ymmärryksen muodostumisessa.

o Keski-Suomen perhekeskusyhdyshenkilöt – osaamista ja tukea yhteiseen toimintaan muodostavat maakunnallisen yhteistyörakenteen, joka koordinoi ja kehittää toimintaa koko maakunnan osalta.

Keski-Suomen perhekeskustoiminta – missä onnistuttiin?

o Yhteinen arvopohja:• Keski-Suomen perhekeskustoiminnan arvopohjaa on luotu prosessimaisesti

yhdessä kaikkien kuntien kanssa vuodesta 2016 lähtien. • Arvokeskustelujen tuloksena ovat tarkentuneet luottamus, eettisyys, sekä lapsi- ja

perhelähtöisyys sellaisiksi arvoiksi, joihin Keski-Suomen kunnat ovat valmiita sitoutumaan ja joiden erityisesti pitäisi kaikkien toiminnasta näkyä.

• Kuntien perhekeskusyhdyshenkilöiden kanssa yhdessä on työstetyt arvoista huoneentaulut palvelulupauksineen.

Keski-Suomen perhekeskustoiminnan pelikirjao Yhteisen toiminnan suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin muistilistaksi ja avuksi on

tehty perhekeskustoiminnan kehittämistyön opas, joka auttaa kuntia oman toimintansa eteenpäinviemisessä.

o Pelikirjan tekeminen on tapahtunut prosessimaisesti, vuoropuhelussa kuntien perhekeskusyhdyshenkilöiden kanssa.

Keski-Suomen perhekeskustoiminta – missä onnistuttiin?

Keski-Suomen perhekeskustoiminta

Kehittämistyön tuloksia –

Perhekeskustoiminta kunnissa

Koulun yhteyteen rakentuva toiminta

• Kannonkoski

• Karstula

• Kivijärvi

• Kyyjärvi

• Äänekoski

Erilliset tilat perhekeskustoiminnalle

• Laukaa

• Keuruu

• Saarijärvi

• Hankasalmi

• Kinnula

• Muurame

• Uurainen

• Jämsä

• Petäjävesi

• Multia

Verkostomainen- ja jalkautuva toiminta

• Jyväskylä

• Konnevesi

• Toivakka

• Joutsa ja Luhanka

• Pihtipudas ja Viitasaari

Verkostomaisuuden lisäksi mallien erityispiirteitä ovat muun muassa:

Lisätietoa: http://www.ks2021.fi/uudistuksen-

karkihankkeet/kslape/hankekokonaisuudet/perhekeskustoimintamalli/

Koulun yhteyteen rakentuva toiminta: Kannonkoski

o Periaatteessa kaikki lasten ja nuorten palvelut on keskitetty koulun tiloihin. Tämä malli on monistettavissa suurempiin kuntiin ja on ideana myös muissa Keski-Suomen kunnissa, jotka rakentavat yhteistä toimintaa koulun tiloihin. Sivistysjohtaja ja koulun kasvatusohjaaja koordinoivat toimintaa.

Koulun yhteyteen rakentuva toiminta:

Karstulao Sivistyslautakunta on nimennyt perhekeskusvastaavaksi 1.1.2019 alkaen vastaavan kuraattorin, jonka

työtehtävästä irrotetaan aikaa perhekeskustoiminnan suunnitteluun, kehittämiseen, koordinointiin ja johtamiseen.o Kaikki kunnan LaPe –toiminta organisoidaan perhekeskuksesta käsin ja siitä vastaa perhekeskusvastaava. o Apuna tähän työhön on osaltaan hyvinvointivastaavan työpanos, jota käytetään erityisesti

kohtaamispaikkatoiminnan koordinointiin ja tiedottamiseen. o Tavoitteena on, että uuden koulun valmistettua mahdollisimman paljon lapsiperheiden ja nuorten palveluita

saataisiin sijoitettua koulurakennukseen ja mahdollisesti sen välittömään läheisyyteen jääviin nykyisiin väistötiloihin.

Kivijärvi ja Kyyjärvio Molemmissa kunnissa on uudet ja ajanmukaiset koulut, jotka kokoavat lapset ja nuoret yhteisiin tiloihin.o Tavoitteena on rakentaa omaa toimintaa Kannonkosken esimerkin mukaisesti.o Erityisopettaja Kivijärvellä ja sivistysjohtaja Kyyjärvellä koordinoivat toimintaa.

Koulun yhteyteen rakentuva toiminta: Äänekoski

o Perhekeskustoimintaa on kehitetty kunnassa jo pitkään.o Toimintaa koordinoi vuoden 2017 alusta kuntaan palkattu Perhekeskuskoordinaattori.o Ääneskoskelle valmistuu vuoden 2019 lopussa uusi koulu, jonka tiloihin tulee perhekeskus.o Äänekosken perhekeskustoiminta: https://www.aanekoskenperhekeskus.fi/

o facebook-sivut: https://www.facebook.com/aanekoskenperhekeskustoiminta/

Erilliset tilat perhekeskustoiminnalle

o HyPen palveluja ovat mm. perhelääkärin ja psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut, nuorisotyö ja etsivä nuorisotyö, vammaispalvelut, kohdennettu pienryhmätoiminta ja vertaisryhmät, perhevalmennukset, parisuhteen tuen työmuodot, avoimet teemaillat perheille ja nuorille sekä oppilashuollon ja varhaisen tuen palvelut. Keskus tarjoaa tilat myös koulutuksiin, työnohjaukseen ja työryhmien kokoontumiseen. HyPen toimintaa on myös tapahtumien ja tutustumiskäyntien järjestäminen sekä toiminnan esittely.

o HyPen toiminnan tavoitteena ovat yhteisten toimintatapojen linjaaminen, päällekkäisen työn välttäminen sekä joustava yhteistyö ja palveluohjaus. Toimintaa toteutetaan fyysisessä tilassa tapahtuvan toiminnan ja verkostomaisen työotteen keinoin. Verkostomaisessa työssä ja jalkautuvilla palveluilla huomioidaan eri taajamien palvelutarpeet. HyPen toiminnassa huomioidaan asiakaskontaktin mahdollisuus myös sähköisin menetelmin.

o Laukaan Hyvinvointi- ja perhekeskus (HyPe): https://hype.laukaa.fi/

Laukaao Toimintaa johtaa vuodesta 2017 lähtien perhekeskuksen palvelupäällikkö.o Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskuksessa (Laukaan HyPe) yhdistyvät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia

tukevat palvelut hallintorajat ylittäen. o Palvelut tuotetaan moniammatillisessa yhteistyössä kunnan sivistys- ja perusturvapalvelujen, Keski-Suomen seututerveyskeskuksen,

Laukaan seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa. Palveluja toteuttavat myös Jyväskylän perheneuvola ja Jyväskylän seurakunnan perheasiainneuvottelukeskus. Kolmannen sektorin toimijoita ovat esim. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami. Yhteistyötä tehdään avointen teemailtojen osalta eri yhteistyökumppaneiden, kuten Keski-Suomen ensi- ja turvakodin kanssa.

Erilliset tilat perhekeskustoiminnalle Keuruu

o Toimintaa koordinoi perhekeskuksen perhetyöntekijä 50% työajalla.o Fyysinen perhekeskus Valo on aloittanut toiminnan syksyllä 2018.

Joutsa ja Luhanka – Yhteistoimintatila

o Seututerveyskeskus yhteistoiminta-alueiden mukainen strategia (vrt. Laukaa ja Keuruu).

o Johtava sosiaalityöntekijä koordinoi toimintaa.

Multia – Yhteistoimintatila

o Seututk:n yhteistoiminta-alueiden mukainen strategia (vrt. Laukaa ja Keuruu).

o Perhetyöntekijä koordinoi toimintaa.

Petäjävesi – Yhteistoimintatila

o Seututk:n yhteistoiminta-alueiden mukainen strategia (vrt. Laukaa ja Keuruu).

o Sivistysjohtaja koordinoi toimintaa – suunnitelmissa, että uusi hyvinvointikoordinaattori ottaisi koppia tästä.

Toivakka – verkostomainen perhekeskus, mahdollinen yhteistoimintatila

o Seututk:n yhteistoiminta-alueiden mukainen strategia (vrt. Laukaa ja Keuruu).

o Toiminnasta vastaa kuntaan palkattu Lape-koordinaattori.

Erilliset tilat perhekeskustoiminnalle Saarijärvi

o Kunnan virastotalon päätyyn tulee perhekeskus.o Sijainti on hyvä, keskustassa, koulun ja terveyskeskuksen välissä, lisäksi viereinen puisto mahdollistaa avoimen

toiminnan.o Toimintaa koordinoi sivistysjohtaja.

Hankasalmio Valtuuston päätöksellä kunnan monitoimitalo kunnostetaan yhteiseen käyttöön. o Pohjakuvat ja piirustukset ovat valmiina.o Monitoimitalolle sijoittuvat: kouluterveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, koulu-/neuvolalääkäri, neuvolatyöntekijä x

2, sosiaalityöntekijä x 2 ja perhetyöntekijä x 2. Lisäksi tiloja käyttävät terapeutit sekä etsivä nuorisotyöntekijä. o Monitoimitalolla on myös koulukeskuksen liikuntasali, kuntosali sekä kahvio, joten tila mahdollistaa perhekahvila

toiminnan.o Toimintaa koordinoi sivistysjohtaja.

Kinnulao Perhekeskus toimii koulun, aamu- ja iltapäiväkerhon, sekä päiväkodin lähellä sijaitsevassa nk. Kotipihan kiinteistössä. o Perhekeskustoimintaa viedään tavoitteellisesti eteenpäin perhetyöntekijän toimesta tiiviissä yhteistyössä

sivistystoimen ja paikallisten järjestöjen kanssa. o Järjestötoimijoista korostuu erityisesti hyvä ja sujuva yhteistyö Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisosaston

kanssa.

Erilliset tilat perhekeskustoiminnalle

Muurameo Valtuuston päätöksellä Muuramen perhekeskukseksi / kohtaamispaikaksi tulee keskustassa olevat 200-300 neliön

tilat, jonne toimintaa keskitetään vuoden 2019 alusta lähtien.o Tilaan tulee:

• Avoimen päiväkodin toimintaa kahtena aamupäivänä viikossa kunnan järjestämänä. Muina aamupäivinä muiden toimijoiden lapsiperheille järjestämää toimintaa.

• Perhetyön (4 henkilöä) ja lapsiperheiden kotipalvelun (2 henkilöä) työskentelytilat. • Ohjaus ja neuvonta, asiakasohjaus lapsiperhepalveluissa.• Digitaaliset verkkopalvelut (chat ym.).• Info- ja teematilaisuuksia asiakasryhmille; erotilanteet, kasvatuksen tuki.• Ryhmätoimintoja; äitiys- ja perhevalmennus, nuorten aikuisten suuntaryhmä, erilaiset vanhempien

ryhmät/illat, vertaistukiryhmä.• Sovitusti asiakasvastaanottoja /-tapaamisia; esim. kuntaan jalkautuvat palvelut; perheneuvola, psykiatrinen

sairaanhoitaja, sosiaalityö, lääkäri, toimintaterapeutti, perhetyö.• Monitoimijaisen tiimin vastaanottoa.• Yhteisiä koulutustilaisuuksia.• Kolmannen sektorin lapsiperhetoiminta; mm. seurakunta, MLL ja Pela.

o Toimintaa koordinoi sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja – tavoitteena, että yhden perhetyöntekijän työnkuvaa muutetaan niin, että tämä koordinoisi perhekeskustoimintaa kunnassa.

Erilliset tilat perhekeskustoiminnalle Uurainen

o Hyvinvointitalosta tulee Uuraisten yhteistoimintatila.o Kunnassa on kartoitettu remonttitarve ja tehty suunnitelma sen

toteuttamisesta.o Talon toiminnoiksi tässä vaiheessa kaavailtu:

• perheneuvola, esim. 1 pv/kk• pikkulapsipsykologi, 1 pv/vko• työterveyshuolto• lastenhoito sovitusti asiointikäyntien ajan 1-2 pv/vko (perhetyö ja

3.sektori)• moniammatillinen työ mahdollisuuksien mukaan• Teemailtoja

o Perhekeskustoiminnalle on oma budjetti vuodelle 2019.o Yhteinen työ on aloitettu kokoamalla esite lapsiperheiden palveluista

Uuraisilla, jaettu kaikkiin koteihin syyskuussa 2018 http://www.ks2021.fi/wp-content/uploads/2018/11/Lapsiperheiden_aapinen_Uurainen.pdf

o Toimintaa koordinoi kunnan neljä työntekijää – myöhemmässä vaiheessa ehkä aloittava hyvinvointikoordinaattori.

Erilliset tilat perhekeskustoiminnalle

Jämsäo Jämsässä perhekeskustoiminta pohjautuu Jämsän seudun Perhepalvelukeskus –

hankkeeseen 2006-2008.o Jämsässä yksityinen terveystoimija kokoaa yhteistyössä kunnan palveluita

Perhepalvelukeskukseen. o Kuntaan on palkattu Lape-koordinaattori. o Toiminnan tunnistettavuuden lisäämiseksi Jämsä on palkannut piirtäjän

kuvantamaan organisoitumista.

Verkostomainen- ja jalkautuva toiminta Pihtipudas ja Viitasaari

o Pihtipudas vastaa alueen sivistyspalveluista, Viitasaari alueen SoTe palveluista.o Tällä hetkellä toimitaan verkostomaisesti.o Yhdyshenkilöinä ovat Pihtiputaan puolelta opettaja ja Viitasaaren puolelta vastaava sosiaalityöntekijä.

Verkostomainen- ja jalkautuva toiminta

Konnevesi o Toimitaan verkostomaisesti, jonka lisäksi tulevan päiväkoti/kirjaston yhteyteen rakennetaan kunnan

perhekeskustoimintaa.o Konnevesi kuuluu Seututerveyskeskuksen yhteistoiminta-alueeseen, joten päiväkoti/kirjasto ratkaisu tukee

yhteistoiminta-alueen strategiaa (vrt. Laukaa ja Keuruu).o Toimintaa koordinoi perhetyöntekijä.

Verkostomainen- ja jalkautuva toiminta

o Kokonaiskoordinaatiosta vastaavat neljä perhekeskusyhdyshenkilöä (oman työnsä ohessa), sekä perhekeskuksen ohjausryhmä.

o Kaupunginvaltuuston päätöksellä toimintaa tehostetaan vuoden 2019 alusta kahdella perhekeskustyöntekijällä.

o Toimintaa täydennetään fyysisillä yhteistiloilla, esim. perustettava Nuortentalo ja muut perhekeskusalueiden fyysiset tilat.

o Digitaalinen perhekeskus rakentuu perhekompassin ympärille https://www.jkl.fi/perhekompassi

o Erityisesti Jyväskylä tekee yhteistyötä seurakuntien kehittämän digitaalisen perhekeskuksen hyödyntämisestä osana toimintaa https://www.familyroom.fi/

Jyväskyläo Jyväskylässä perhekeskustoiminta pohjautuu Jyväskylän seudun Perhe –hankkeeseen 2005-2007 ja Perhe-hanke II:n

2007-2008. o Toimintaympäristönä Jyväskylä poikkeaa muusta Keski-Suomesta: volyymit ovat suuret sillä Keski-Suomen

asukaspohjasta (noin 280 000) Jyväskylä kattaa puolet.o Jyväskylässä on toiminnassa 10 perhekeskusverkostoa, jotka pohjautuvat olemassa oleviin varhaiskasvatus-, koulu- ja

neuvola verkkoihin.

LNP-palveluiden johtaminen ja yhteistyöpintojen koordinaatiorakenne

Kohti lapsiystävällistä maakunta

JÄRJESTÖT, SEURAKUNNAT, YRITYKSET

SOTE-yhteistyöalueet

Kasvuyhteisöt, lähiympäristö, asuinalue, ystävät

KUNTA: sivistys, HYTE, kasvupalvelut

perhe

MAAKUNTA: LNP palvelukokonai-suus

VALTIO: Lapsi- ja perhepolitiikka,

voimavarat ja ohjaus

Tuottaminen (LNP)

Järjestäminen

LNP Perhekeskus

Erityis-palvelut

Ikäihmiset

Työikäiset

Ohjaamo

Maakunta

LNP palvelukokonaisuus

Lapsiystävällinen maakunta rakentuu toimijoiden yhteistyöllä

Jalkautuvat tiimit

Sivistys-palvelut

Sivistys-palvelut

Hyte alue-koordinaat-

tori

LNP-palveluiden johtaminen ja yhteistyöpintojen koordinaatiorakenne

KunnanvaltuustoMaakuntavaltuustoValtionohjaus

Maakunnallinen LAPE-yhteistyöryhmä

Kunnan Lape/Hyte-ryhmät

Perhekeskus-koordinaattori

- Kunnassa tapahtuvan toiminnan koordinaatio,

maakunnallinen työ

PK alue-koordinaat-tori 1-2 hlö

Maakunnallinen LAPE-foorumi 2x v

Perhekeskus / - alueen SoTe

palvelutJohtotiimi:(LAPE pj.

Koordinaattori ja avainhenkilöt)

Osaamis- ja tukikeskus

(OT-keskus)

Valtion lupa-ja valvonta-

virasto (LUOVA)

HYTE-yhdys-henkilö

Lastensuojelu

LNP järjestäjä(yksikkö x

hlö)

Järjestämin

en Tu

ottam

inen

Sote-keskus

Asukasosallisuus

Tuottaja z

Lastensuojelun kriisiyksikkö

Kohtaamispaikat

Jalkautuvat tiimit

TKI-palvelut

PK toimipiste

PK toimipiste

Sivistys-palvelut

PK toimi-piste

PKtoimipiste

Yhdyspintatyö lähipalveluna

Petri Oinonen

Keski-Suomen Lape, kehittämiskoordinaattori

Sähköposti: petri.oinonen(at)jkl.fi

Puhelinnumero: 050 412 4028

Sari Paananen

Keski-Suomen Lape, kehittämiskoordinaattori

Sähköposti: sari.h.paananen(at)jkl.fi

Puhelinnumero: 050 351 8621

Perhekeskustoiminta Keski-Suomessa