Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistusViestinnän linjauksia ja periaatteita

9/2016 – 5/2018 6/2018 – 12/2018 1/2019 - 12/2019

Valmistelun vaiheet

Esivalmistelu ja valmistelu 20 - 22 kk

Väliaikainen hallinto 7 - 8 kk

Käynnistäminen 12 kk

Uudistuksen valmistelu yhteistyössä

• muutosvisio ja tavoitteet• edellytykset henkilöstön ja

tehtävien sujuvalle siirtämiselle uusiin organisaatioihin

• alustava suunnitelma maakunnan palvelu-kokonaisuuksista,palvelutavoitteista ja palveluiden tuotantomalleista

• jatkuu 1.8.2017 alkaen projektina siihen saakka, kunnes voimaanpanolaki voimassa

Valmisteluvastuuväliaikaisella valmistelu-toimielimellä• sovitun kokoonpanon

tarkistaminen keväällä 2018• toimielin tekee väliaikaisia

päätöksiä uutta maakuntaa koskien

• tarkka suunnitelma uuden maakunnan käynnistämisestä ja toiminnasta

• maakuntavaalit 28.10.2018

Maakuntavaaleilla valittu maakuntavaltuusto aloittaa

• maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen, tarkastuslautakunnan ja uuden organisaation johdon

• maakuntavaltuusto ja –hallitus tekevät päätökset palvelu-kokonaisuuksista, palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta sekä toiminnan organisoinnista 1.1.2020alkaen

Valmistautumiseen lisää aikaa

Yhteinen tulevaisuudenkuva

Perustana organisaatioiden välinen yhteistyö▪ nykytilan kuvaus▪ hahmotelmat palvelu-

kokonaisuuksista, sote-strategiasta ja konsernirakenteesta

▪ muutostuki▪ viestintä

Yhteinen kehittämistahto

Perustana Keski-Suomen liiton koordinoima ja VM:n osarahoittama projekti▪ järjestäjän tehtävät▪ palvelutuotanto ja palveluverkko▪ tukipalvelut▪ konsernirakenne▪ ICT-järjestelmät▪ muutosvalmennus▪ talous▪ sopimukset

Esivalmistelu Valmistelu9/2016 – 7/2017 8/2017 – 5/2018

Viestinnän periaatteet

• Strateginen viestintä on osa toimintaa kaikilla uudistuksen tasoilla johtamisesta arjen työhön

• Viestintä rakentaa ymmärrystä uudistustyöstä ja erityisesti Keski-Suomen tulevasta palvelurakenteesta eri kohderyhmille

• Viestintä on avointa, nopeaa, luotettavaa ja ymmärrettävää• Viestintä tukee valmistelutyötä ja tavoitteiden

saavuttamista • Viestintä edistää osallisuuden toteutumista uudistustyössä• Viestintä on monikanavaista ja kokeilee rohkeasti uusia

tapoja tavoittaa ja osallistaa eri kohderyhmiä• Viestintä rakentaa osaltaan tulevaisuuden vetovoimaisinta

maakuntaa!

16.8.2017

Vastuut ja roolit viestinnässä valmistelun edetessä

• Uudistuksen viestintää koordinoi ja linjaa syksystä lähtien johtoryhmä, jossa myös viestinnän edustaja

• Viestintäresurssia keskitetään projektitoimistoon, jolla päävastuu uudistuksen operatiivisen viestinnän toteutuksesta– Päivittäisviestintä, markkinointiviestintä, verkkoviestintä,

päätösviestintä, myöhemmin vaalit jne.

• Projektitoimiston viestinnän tukena toimii eri organisaatioiden yhteinen viestintäryhmä, joka kehittää uudistustyön viestintää– Viestintäryhmän jäsenillä jatkossakin omat vastuut

alatyöryhmien viestinnästä

• Kuntien viestintävastaavien verkosto tukee tiedon levityksessä ja tuo kentältä tietoa viestinnän tarpeista

16.8.2017

Johtoryhmän viestintä

• Jokainen johtoryhmän jäsen on osaltaan merkittävä viestijä ja viestinviejä -> viestintäammattilaiset auttavat muita tehtävän hoitamisessa mm. koulutuksin, valmennuksin– Lähtökohtana yksilölliset tarpeet

• Te olette uudistuksen ensimmäiset kasvot, te luotte osallisuuden kokemuksen!– Hissipuhe, yhteisesti sovitut tavoiteviestit!

• Johtoryhmä käyttää esivalmisteluvaiheessa luotuja visuaalisia elementtejä (esim. PP-pohjat, käyntikortit), huom. päivitetty Keski-Suomi 2020 -muotoon

• Ks2020-sivusto pääasiallinen tiedonkokoaja• Somessa käytössä Twitter ja Facebook, koulutus ja velvoite

hyödyntää somea• Sisäisen viestinnän käytännöt sovittava erikseen mm. työalustojen

ja sähköpostiviestinnän osalta

16.8.2017

Kohderyhmät• Viestinnällä on useita kohderyhmiä, joiden tiedontarve vaihtelee uudistuksen eri vaiheissa

– Jakoa sisäiseen ja ulkoiseen viestintään on näin mittavassa uudistuksessa miltei mahdotonta tehdä, sillä jokaisen kohderyhmän edustaja tarkastelee muutosta useammassa roolissa

• Viestinnässä tulee siten hyväksyä, että viestimme asioista mahdollisimman avoimesti ja eri kanavia hyödyntäen

• ”Sisäiset” kohderyhmät: – Organisaatioiden henkilöstöt

– Organisaatioiden esimiehet

– Henkilöstöjärjestöt, työsuojeluvaltuutetut

– Eri organisaatioiden päättäjät ja johtavat viranhaltijat

• ”Ulkoiset” kohderyhmät: – Keski-Suomen asukkaat ja palveluiden asiakkaat

– Yritykset

– Yhteisöt ja järjestöt

– Muut maakunnat ja valmistelijat

– Ministeriöt, muut hallinnon alat

• Media

7

Viestinnän painopisteet syksyn 2017 aikana

• Kiteytys: Valmistelutyö Keski-Suomessa jatkuu! Siirrytään esivalmistelusta valmisteluun. Viestintä jatkuu aktiivisena ja säännöllisenä.

• Kirkastettava tulevan lainsäädännön vaikutus Keski-Suomen valmisteluun.

• Sitä kautta palveluviestinnän hahmotteleminen yhä konkreettisemmalle tasolle -> mikä tuleva maakunta tarjoaa juuri minulle?

• Maakunnan identiteetin rakentaminen: muutoksen tavoitteet, brändityö, graafinen ilme jne.

• Kanavien haltuunotto, tulevat www-sivut sekä muut alustat– Valtakunnallinen tuki verkkopalvelujen suunnitteluun?

16.8.2017

Viestinnän keskeiset osa-alueet

16.8.2017

Henkilöstöviestintä

• Henkilöstöviestinnän toteutuksessa avainasemassa ovat esimiehet sekä johto

• Muutoksella on oltava kasvot ja johtoon on oltava keskusteluyhteys– Monikanavaisuus, vastavuoroisuus, osallisuus

• Henkilöstötyöryhmä koordinoi, vahva yhteistyö viestintäryhmän kanssa

• Tärkeää kuulla kentän tarpeet ja vastata toiveisiin • Keinoja: esimiesten viestintä- ja vuorovaikutustaitojen

parantaminen (haettu erillisrahoitusta), ks2020-sivut, videot, valmiit aineistopaketit esimiehille, uutiskirjeet, sisäiset tiedotteet, työpaikkakokoukset, henkilöstöinfot, sähköiset keskustelualustat, some jne.

• Työnantajakuvan rakentaminen

16.8.2017

Asukas- ja palveluviestintä

• Kaikki maakunnan toiminta on asukkaitamme varten. Valinnanvapauden laajentuessa asiakkaat päättävät, kenen palveluita he käyttävät. Maakunta liikelaitoksineen varmistaa taustalla, että palvelua on jokaisen saatavilla yhteisesti sovituilla kriteereillä.

• Uudistusta tehdään asukkaille -> keskeistä varmistaa, että heillä on ymmärrettävää tietoa uudistuksesta ja sen tavoitteista (myös äänestyksen pohjaksi)

• Helpottaa asiointia, ohjaa oikean palvelun piiriin oikeaan aikaan • Huomioi myös heikommassa asemassa olevat, mikä muuttuu ja mikä säilyy

ennallaan– Kansankielisyys, palvelulähtöisyys, tasapuolisuus

• Keinoja: ks2020-sivut, tiedotteet, some, paikallislehdet, esitteet ja julkaisut, mediaviestintä, yleisö- ja infotilaisuudet, videot,

• Tunnistettava nykyistä paremmin muiden toimijoiden kanavat ja niiden mahdollinen hyödyntäminen

16.8.2017

Valmistelu- ja päätösviestintä

• Painottuu erityisesti siihen, mistä asioista ollaan tekemässä päätöksiä -> mahdollistaa osallisuuden ja vaikuttamisen

• Avointa, selkeää, informatiivista sekä vuorovaikutteista

• Viestintä osallistuu osaltaan myös tulevan maakunnan hallinnon rakenteiden valmisteluun -> avoimuus on tulevan maakunnan päätöksenteon peruskauraa ja siten osa hallinnon rakenteita

16.8.2017

Yritys- ja järjestöviestintä

• Yritysten ja järjestöjen rooli tulevan maakunnan palveluiden tuottajina on merkittävä

• Siten valmistelussa tulee huomioida kohderyhmän tiedontarpeet sekä rakentaa yhteistyön muotoja myös viestinnällisesti– Sote-puolella esimerkkinä Soteuttamot

• Vuorovaikutteisuus, yhdessä tekeminen -> tulevaisuudessa yhteiset kampanjat ja toisilta oppiminen

• Viestintä mukaan yhteistyömallien rakentamiseen

16.8.2017

Mediaviestintä

• Medialla keskeinen rooli siinä, mistä maakunnassa puhutaan ja miten asioista puhutaan

• Paikallislehdillä iso rooli siinä, miten eri kunnissa muutos mielletään

• Tiivis yhteistyö ja median auttaminen elefantin pilkkomiseksi toimitusten erilaiset lukijakunnat huomioiden

• Keinoja: Tiivis mediatiedotus, median tausta- ja tiedotustilaisuudet, materiaalikoosteet, tavoitettavat yhdyshenkilöt, haastateltavien tarjoaminen (huomioiden alueellisuus), juttuvinkit, johtoryhmälle valmennusta median kohtaamiseen

16.8.2017

Markkinointiviestintä

• Kilpailuedun hahmottaminen ja kiteyttäminen selkeisiin, markkinoiviin ydinviesteihin (myöhemmin liikelaitoskohtaiset)

• Brändi, äänensävy(t)• Sote-palveluissa markkinointiviestintää ohjaa pitkälti tuleva

valinnanvapauslaki • Sote-palveluissa markkinointi lähtee ruohonjuuritasolta ->

työntekijöiden ja esimiesten kouluttaminen oman osaamisen esille tuomiseksi sekä asiakkaiden kohtaamiseen

• Tuotteistus, omat vahvuudet, yksiköiden erityispiirteiden tunnistaminen sekä omien viestintämallien rakentaminen osana perustyötä

• Nykyaikaisen markkinointiviestinnän koko keinovalikoima. Opitaan kilpailijoilta, mutta pistetään niitä paremmaksi

16.8.2017

Tavoitteiden kiteytys ja brändityö

• Yhteinen pohja ja yhdistävä tekijä kaikelle viestinnälle ja markkinoinnille

• Maakuntastrategiatyön markkinointiviestinnällinen pari

• Asiakkaan näkökulma, mikä koskettaa asiakasta

• Persoonallisuus

16.8.2017

Viestintätyöryhmä

• Maakuntauudistuksen viestintävastaava Virpi Heikkinen, Keski-Suomen liitto & Keski-Suomen liiton viestintäpäällikkö Tuulia Nieminen

• Sote-uudistuksen viestintävastaava hallinto- ja viestintäpäällikkö Emmi Hyvönen, Jyväskylän kaupunki & kaupungin tiedottajat Tuija Ijäs ja Elina Gråsten

• Keski-Suomen ELY-keskuksen viestintäpäällikkö Pirjo Ahapainen & Santtu Lytsy.

• Keski-Suomen sairaanhoitopiirin viestintäpäällikkö Tuija Melville & Tuija Sivonen & Helmi Jukkala & Hanne Joenaho (seutu tk)

• Aluehallintovirasto, Länsi- ja Sisä-Suomi, viestintäpäällikkö Annette Rinne,

• Kuntien edustajat: Laura Walden, Jämsän kaupungin viestintäpäällikkö & Esko Pulliainen, Äänekosken kaupungin viestintä- ja markkinointikoordinaattori

16.8.2017

16.8.2017

Emmi Hyvönenp. 014 266 3025, 050 312 5370emmi.hyvonen@jkl.fi

Virpi Heikkinenp. 040 595 0178virpi.heikkinen@keskisuomi.fi

Tuulia Nieminenp. 040 5915058tuulia.nieminen@keskisuomi.fi

Seuraa valmistelua

www.ks2020.fi

https://www.facebook.com/ks2020.fi/

Twitter @keskisuomi2020 ja #ks2020