ESITYSLISTA1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat

tarvittaessa ääntenlaskijoina.

2. Todetaan läsnä olevat seuran jäsenet.

3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

4. Hyväksytään työjärjestys.

5. Esitellään toimintasuunnitelmat vuodelle 2020.

6. Esitellään talousarvio 2020.

7. Vahvistetaan seuran toimesta kannettavien jäsen-, liittymis- ja muiden maksujen sekä mahdollisten lisämaksujen ja palkkioiden suuruus.

8. Vahvistetaan talousarvio toimintavuodelle 2020.

9. Määrätään ajankohta, mihin mennessä jäsenmaksu ja muut seuran toimesta kannettavat maksut on maksettava.

10. Määrätään hallituksen jäsenten lukumäärä.

11. Kommodorin valinta vuosiksi 2020-2021.

12. Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Erovuorossa Timo Harju (taloustoimikunta), Kari Tuominen (kiinteistötoimikunta).

13. Valitaan tilintarkastajat tarkastamaan v. 2020 tilit ja toiminta.

14. Päätetään vaalitoimikunnan esityksen perusteella vuonna 2020 toimivien toimikuntien puheenjohtajat.

15. Määrätään miten seuran kokouskutsut on saatettava jäsenistön tietoon.

16. Päätetään asioista, jotka hallitus kokoukselle esittää.

16.1 Päätetään Myllysaaren pitkäntähtäimen korjaus- ja ylläpitosuunnitelman (PTS) mukaisista investoinneista ja rahoituksesta vuodelle 2020.

16.2 Seuran päivitetyt säännöt.

17. Käsitellään muut kokouskutsussa esitetyt asiat.

18. Käsitellään muut kokoukselle esitettävät asiat

LAHDEN PURJEHDUSSEURA RYSääntömääräinen syyskokousKeskiviikkona 27.11.2019 klo 19 Ravintola Koti, 2. krs. Lahden Urheilu- ja messukeskus, Salpausselänkatu 7

TOIMINTASUUNNITELMA 2020

JohdantoLahden Purjehdusseura (LPS) on perustettu vuonna 1907 ja on yksi vanhimmista seuroista Päijät-Hämeessä. Seuralla on jäseniä reilu 600, joista junioreita noin 150. Seuran strategiassa on linjattu kolme ydintoimintoa: juniori- ja urheilutoiminta sekä harrasteveneily. Strategia päivitetään vuonna 2020. Seuran junioritoiminnalla on pitkät perinteet vuodesta 1957 lähtien ja kuulumme Olympiakomitean Tähtiseura ohjelmaan (ent. Sinettiseura).

ToimintaympäristöLPS on Suomen Purjehdus ja Veneily liiton (SPV) jäsen. Seuran keskeisiä yhteistyötahoja ovat Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry, Lahden kaupunki, Lahti Region, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö, alueen kunnat ja vene- ja urheiluseurat.

Päätöksenteko ja hallintoSeuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta vastaa hallitus. Toimintasihteeri vastaa käytännössä seuran toimintaan ja hallintoon liittyvästä työstä sekä avustusten ja rahoitusten hakemisesta & raportoinnista. Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta; kevätkokous huhtikuussa ja syyskokous marraskuussa. Toimintasuunnitelma perustuu toimikuntien valmistelemiin esityksiin ja seuran strategiaan.

Rahoitukset ja avustuksetPäijät-Hämeen liitto myönsi Puhdasta vetovoimaa Myllysaareen -hankkeelle 50 000 € vuosille 2018-2019. Hanke keskittyi Myllysaaren vierasvene- ja laivalaituripalveluiden ja saaren tapahtumien markkinointiin. Hanke on saatettu onnistuneesti päätökseen.

Seura sai Päijät-Hämeen Pikkupurjehtijat -hankkeelle OKM:n (Opetus- ja kulttuuriministeriö) seuratoiminnan kehittämistukea 10 000 € vuosille 2018-2019. Hankkeen avulla kehitetään viestintää, tarjotaan alueen lapsille ja nuorille tutustumismahdollisuus lajiin ja edistetään ympäristötietoutta Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön avulla. Hankkeen loppuraportointi on keväällä 2020.

Yhteenveto vuonna 2019 toteutuneista rahoituksista ja avustuksista:

Makera/Päijät-Hämeen liitto 25 000 €

OKM 10 000 €

Lahden kaupunki 4 000 €

Väesntönsuojelusäätiö 3 500 €

SVUL 1 500 €

Muut (mm. kesätyösetelit) 1 000 €

Toimintasihteerin ilmoitusmyynti 1 000 €

Yhteensä 46 000 €

StrategiaLPS:n tärkein tehtävä on veneilyharrastuksen edistäminen ylläpitämällä ja kehittämällä harraste-, urheilu- ja junioriveneilyä Lahdessa, Vesijärvellä ja Päijänteellä. Seuran toimintaa ohjaavat arvot: yhdessä tekeminen, hauskuus, ekologisuus sekä perinteitä vaalien. LPS haluaa olla ympäristöarvoja kunnioittava aktiivinen yhteisö, jolla on veneilykeskus ja satamatoimintaa Lahdessa sekä korkeatasoiset tukikohdat Päijänteellä.

Seuran strategia on tehty vuosille 2016-2018. Strategian päivitys on kuitenkin siirtynyt vuodelle 2020. Seuran hallitus on käynnistänyt seuran sääntöjen uudistamisen syksyllä 2019.

ORGANISAATIOLahden Purjehdusseurassa eri toimintojen vastuualueet on jaettu toimikuntien kesken.

Hallitus

Kommodori Hallituksen pj., toiminnan suunnitteleminen, kehittäminen ja johtaminen.

Varakommodori Toimii tarvittaessa kommodorin sijaisena.

Urheilutoimikunnan pj. Kilpailutoiminnan johtaminen ja kehittäminen.

Junioritoimikunnan pj. Junioritoiminnan johtaminen ja kehittäminen.

Harrasteveneilytoimikunnan pj.Purjehtijoiden ja moottoriveneilijöiden yhteisen harrastuksen kehittäminen. Retkiveneilyn edistäminen ja veneilyturvallisuuden vaaliminen.

Taloustoimikunnan pj. Seuran talouden kehittäminen ja johtaminen, projektien valvominen.

Kiinteistötoimikunnan pj. Tukikohtiin liittyvän toiminnan kehittäminen, valvominen ja johtaminen.

Muut toimikunnat

Katsastustoimikunta Vastaa ja kehittää katsastustoimintaa harrasteveneilytoimikunnan alla.

Puuvenetoimikunta Puuveneilyn ylläpitäminen ja edistäminen. Harrasteveneilytk.:n alainen.

Naistoimikunta Sulautuu harrasteveneilytoimikuntaan.

Tiedotustoimikunta Seuran tiedotukseen osallistuminen ja sen kehittäminen.

Vaalitoimikunta Valmistelee henkilöehdotukset syyskokoukseen.

HALLITUS, TOIMIKUNNAT & TILIN- JA TOIMINNANTARKASTUS 2019

Hallitus Toimikausi

Jaakkola Pekka, pj 2018-2019 Harju Timo 2018-2019 Kallio Sami 2019-2020 Tuominen Kari 2018-2019 Axel Nyman 2019-2020 Pia Tyyskä 2019-2020 Anna Pitkämäki 2019-2020

Katsastustoimikunta

Jukka Sorvali, pj. Osmo Lammi Hannu Junttila Sami Kallio Miikka Kivistö Pertti Kukkonen Jarmo Talikka Hannu Tommola

Taloustoimikunta

Timo Harju, pj Pekka Jaakkola Timo Puukko

Junioritoimikunta

Anna Pitkämäki, pj. Pipsa Rippon Elina Waajakoski Marit Starck Janne Heikkilä Elis Makkula Teemu Kivistö

Harrasteveneilytoimikunta

Sami Kallio, pj. Raija Tommola Jukka Sorvali Jarno Talvitie Matti Laaksonen

Naistoimikunta

Raija Tommola, pj. Tuija Hynninen Saara Oinonen Leena Puukko Leena Päivärinta Soili Viitaniemi

Puuvenetoimikunta

Jarno Talvitie, pj. Tuomo Rahikainen Henri Halla-aho Marko Aalto

Tiedotustoimikunta

Pia Tyyskä, pj. Matti Jaro Elis Makkula Helena Sipilä

Vaalitoimikunta

Jari Saarola, pj Teemu Kallio Jorma Tamminen

Kiinteistötoimikunta

Kari Tuominen, pj. Jarmo Kallio Erkki Korteniemi Matti Laaksonen Hannu Tommola Pertti Unelius

Urheilutoimikunta

Axel Nyman, pj. Juha Lehtinen Panu Päivärinne Joonas Sovinen Jerry Floor Onni Malasto Kimi Virtanen Andreas Niemi Veeti Koskinen Elis Makkula

ALUSTAVA TAPAHTUMAKALENTERI 2020

PVM TAPAHTUMA PAIKKA

Helmikuu

1.2. Talvigaala

7-16.2. Venemessut Helsingin messukeskus

Huhtikuu

Seuran kevätkokous Lahti

Toukokuu

1.5. Lipunnosto ja Vappubrunssi Myllysaari

Kauden aloitus / junnut Myllysaari

23.-24.5. CasseliRace Vesijärvi

14.5. Vuosikatsastukset alkavat

Kesäkuu

Purjehduskoulut alkavat Myllysaari

Keskiviikkokisat alkavat Myllysaari

HökkäRace Hökän saaret

Heinäkuu

4.7. Lohisoppa Ykskoivu

6.-11.7. Naumin Purjehdusleiri Sysmä

Päijännepurjehdus Padasjoki / Jyväskylä

30.7.-1.8. Puuveneregatta Ykskoivu / Myllysaari

Elokuu

22.8. Hökän muikku & piirakka Hökkä

Syyskuu

Lipunlasku Myllysaari

Lokakuu

Lassen syysyöt (Omatoiminen) Ykskoivu

Marraskuu

Seuran syyskokous Lahti

Lahden Purjehdusseuran perinteinen

Sysmässä 6.–11.7.2020Naumin Purjehdusleiri Ykskoivun LohisoppaLXXXV

Lauantaina 4.7.2020

TOIMINTASUUNNITELMAT 2020

JunioritoimintaToiminnan tarkoituksena on tarjota lapsille ja nuorille purjehdusharrastus sekä opettaa heille turvallista vesillä liikkumista luontoa ja muita ihmisiä kunnioittaen. Kannustaminen, laadukas toiminta ja mahdollisuus kehittyä purjehdusharrastuksessa ovat keskeisiä arvoja, jotka ohjaavat toimintaa. Purjehdusseura haluaa panostaa tulevaisuudessa entistä enemmän siihen, että purjehduksesta tulisi lapsille ja nuorille elinikäinen harrastus. Tähtiseurana meille on tärkeää tehdä harrastuksen aloittaminen mahdollisimman helpoksi ja tarjota kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertaisen mahdollisuuden osallistua toimintaan. Oppiminen tapahtuu innostavassa ilmapiirissä yhdessä muiden kanssa.

Tavoitteet:

1. Lisätä aktiivisten lasten ja nuorten määrää2. Saada harrastuksen aloittaneet juniorit pysymään purjehduksen parissa3. Mahdollistaa kaikille junioreille osallistuminen kansallisiin kilpailuihin4. Valmennus- ja ohjaustoiminnan kehittäminen5. Junioritoiminnassa käytettävän kaluston saattaminen toimintaa edellyttävälle tasolle6. Kehittää seuran valmiuksia tarjota purjehdusta erityisryhmille (esim. kehitysvammaiset lapset)

Harrastustoiminta, purjehduskoulu ja Naumin leiri

Kesän toiminnan suunnittelu aloitetaan heti edellisen kauden päätyttyä. Tarkoituksena on, että seuraavan kauden vastuuohjaajat ja valmentajat ovat valittuina alkukeväästä. Viikkoharjoitukset alkavat toukokuussa heti sään salliessa. Viikkoharjoitukset toteutetaan tasoryhmissä, tarkoituksena taata jokaiselle juniorille mahdollisuus henkilökohtaiseen kehittymiseen. Junioreille järjestetään säännöllistä harjoittelua myös talvikaudella. Talviharjoitukset sisältävät mm. purjehduksen lajiteoriaa, kilpapurjehduksen teoriaopetusta, peruskuntoharjoittelua, yhdessä liikkumista sekä erilaisia lajikokeiluja. Purjehduskoulussa opetellaan purjehduksen alkeet turvallisesti. Purjehduskouluja järjestetään koulujen kesäloman aikana kysynnän mukaan 3-5 kurssia. Erillistä purjehduskoulun jatkokurssia ei järjestetä, vaan peruskurssin käyneet lapset pyritään ohjaamaan viikkoharjoitusten pariin. Viikkoharjoitusten parissa harjoitteleville seuran junioreille järjestetään kesällä mahdollisuuksien mukaan erilliset ”klinikkaharjoitukset”. Viikkoharjoitusten ja purjehduskurssien suunnittelusta ja ohjaamisesta vastaavat kesäohjaaja/ junioriohjaajat. Jokaisen kurssin vastaavalta ohjaajalta edellytetään asianmukaisen toimintasuunnitelman tekemistä. Naumin leiri järjestetään heinäkuussa. Tavoitteena on kehittää leiriä kokonaisuutena niin, että purjehduksen merkitys korostuisi mukavaa yhdessäoloa unohtamatta. Tarkoituksena on, että eri tasoisille purjehtijoille pyritään järjestämään leirillä kehitystasoaan vastaavaa valmennusta. Leiriä mainostetaan aktiivisesti myös muiden purjehdusseurojen junioreille. Leiristä pyritään järjestämään SPV:n alueleirinä.

Junioreiden kilpatoiminta

Kilpailemisesta kiinnostuneita seuran junioreita kannustetaan ja tuetaan osallistumaan kilpailuihin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Seura haluaa mahdollistaa jokaisen juniorin osallistumisen kehitystasoaan vastaaviin kansallisiin kilpailuihin. Tarkoituksena on, että kilpauraa aloittelevien kilpailijoiden mukaan lähtee seuran oma valmentaja ja edistyneimpien junioreiden kohdalla seura ostaa kilpavalmennuspalveluita muilta seuroilta. Seura tukee mahdollisuuksien mukaan myös kilpailuiden osallistumismaksuja (avustukset seuran kilpatoimikunnalta). LPS:n omat keskiviikko-kisat järjestetään kesäkaudella keskiviikkoisin. Kaudella 2020kehitetään kisoja mm. organisoimalla paremmin kisojen järjestelyjä, tiedottamista ja nimeämällä vastuuhenkilöitä. Junioreiden vanhempia pyritään myös kouluttamaan toimimaan kisoissa apuhenkilöinä. Seura hakee kaudelle 2020 mahdollisesti optimistijollien kadettikilpailujen järjestämisoikeutta. Lahdessa järjestettävät kilpailut mahdollistaisivat seuran omien aloittelevien kilpapurjehtijoiden osallistumisen kansallisiin kisoihin.

Kalusto

Seuran kalustovastaava käy kalustoa koskevat pelisäännöt läpi ohjaajien ja käyttäjien kanssa ennen käyttöönottoa. Seuran kalusto on käytössä harjoituksissa, valmennuksissa, kilpailuissa sekä seuran tapahtumissa. Seuran

kaluston käytöstä veloitetaan harrasteryhmäläisiltä 50 € /kausi. Tämä maksu oikeuttaa käyttämään kalustoa myös seuran ulkopuolisissa kansallisissa kilpailuissa. Alkeisryhmän harjoitusmaksu sisältää kalustomaksun. Ennen kesäkauden alkamista tarkastetaan seuran kaluston ja yhteisten tilojen kunto ja tehdään tarvittavat huoltotoimenpiteet. Kaudelle 2020on tarvetta budjetin mahdollistamille hankinnoille.

Koulutus

Junioritoiminnan jatkuvuuden takaamiseksi huolehditaan junioriohjaajien kouluttamisesta. Tavoitteena on saada aktiivisen purjehdusharrastuksen lopettaneet nuoret pysymään toiminnan parissa. Seurassa on tällä hetkellä riittävä määrä perustason ohjaajia ja apuohjaajia. Keväällä 2020 peruskurssin käyneitä nuoria kannustetaan osallistumaan SPV:n järjestämälle jatkokurssille. Koska keväällä 2019 järjestettiin ohjaajille ja nuorille suunnattu ensiapukurssi, ei kaudella 2020 ole tarvetta ensiapukoulutuksen järjestämiselle. Niille nuorille, jotka sitoutuvat toimimaan seuraavan kauden ohjaajina, tarjotaan mahdollisuuksien mukaan myös muuta koulutusta (esim. Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n ohjaajakoulutus). Kilpailevien nuorten osallistumista purjehduksen yläkoululeiritykseen tuetaan mahdollisuuksien mukaan.

Seurayhteistyö

LPS tiivistää ja hakee uusia muotoja yhteistyölle Etelä-Päijänteen jollakeskuksen sekä APS:n, TePS:n, HeiPS:n ja HVS:n kanssa. Tarkoituksena vahvistaa yhteistyön avulla junioritoimintaa alueella niin, että Etelä-Päijänteelle muodostuisi kansallisesti merkittävä junioritoiminnan keskus. LPS haluaa tehdä entistä enemmän yhteistyötä purjehdus-, veneily sekä muiden urheiluseurojen kanssa yli rajojen. Tämä toteutetaan kaudella 2020 mm. yhteistyöllä eri purjehdusseurojen kanssa kansallisissa kilpailuissa sekä yhteistyöllä leiritoiminnan osalta. Talviharjoittelussa yhteistyö muiden urheiluseurojen kanssa toteutetaan lajikokeilujen avulla. Kaudelle 2020 on suunniteltu yhteistyötä myös Vesijärvisäätiön sekä alueella toimivien partiolippukuntien kanssa.

Talous

Junioritoiminnan osallistumistulojen lisäksi tukea haetaan Lahden kaupungilta (vuosiavustus) ja säätiöiltä. Vuodelle tavoitellaan sponsoritukea. Junioritoiminnan budjetti rakennetaan niin, että kaikki junioritoiminnasta saadut tuotot (osallistumismaksut, tuet) ohjautuvat junioritoiminnan menoihin. Vuonna 2020 LPS hakee mm. Lahden kaupungin rahoitusta hankkeelle, jonka tarkoituksena on tutustuttaa lahtelaiset lapset ja nuoret Vesijärveen purjehtien ja vesistöä ympäristösuojelun näkökulmasta tutkien. Hankkeen tavoitteena on saattaa lahtelaisia lapsia ja nuoria purjehduksen ja yhteisöllisen toiminnan pariin, tutustuttaa heidät Vesijärven luontomahdollisuuksiin sekä edistää ympäristötietoutta ja kestävää kehitystä.

Anna Pitkämäki Junioritoimikunnan puheenjohtaja

KiinteistötoimikuntaKiinteistötoimikunnan toimintasuunnitelma 2020

HökkäVanhan päärakennuksen vesikaton korjaus.

YkskoivuPoijujen korjaus ja lisäys. Saunalle uudet lauteet.

MyllysaariViemäriasennus. Silta 1, korjaus. Saunojen ulkopuolet korjaukset. Paviljongin julkisivun pesu.

Kari Tuominen Kiinteistötoimikunnan puheenjohtaja

HarrasteveneilyHarrastusveneilytoimikunta keskittyy toiminnassaan veneilyn edellytysten kehittämiseen Vesijärvellä ja Päijänteellä sekä tarjoamaan jäsenille veneilytaitojen kehittämiseen tähtää-vää koulutusta.

Veneilytoimikunta toimii kiinteässä yhteistyössä kiinteistötoimikunnan kanssa mm. tukikohtien kehittämiseen liittyvissä asioissa. Yhteistyötä tiedotustoimikunnan / LPS:n toimiston kanssa pyritään kehittämään tiedonkulun parantamiseksi sekä seuran jäsenten että alueen muiden seurojen kesken. Erityisesti jäsenpalautteen käyttäminen toiminnansuunnittelussa vaatii kehittämistä.

Toimikunta osallistuu seuran yhteisten tapahtumien järjestämiseen yhdessä muiden toimikuntien kanssa.

Harrastusveneilytoimikunta osallistuu/järjestää mm. seuraavalaista ohjelmaa

Veneilykoulutus

• purjehduskoulutusta• moottoriveneilyyn liittyvää koulutusta• veneilyturvallisuuskoulutusta• ensiapukoulutusta• veneiden tekniikkaan liittyvää koulutusta• ekskursiot• eskaaderit • venemessumatkat jne.

Tavoitteena on järjestää 2 veneilyiltaa toimintavuoden aikana.

• Tukikohtien toiminnalliseen kehittämiseen osallistuminen. Kehityshankkeita v. 2020:• Ykskoivun poijujen kettinkien tarkistus, poijujen siirto tarvittaessa• Ykskoivun grillikatoksen takana olevan käymälän siirto • Opastetaulujen päivitys Ykskoivussa sekä Hökkässä• Tukikohtien siivous- ym talkoot erikseen sovittaessa• Uusien veneilytapahtumien kehittäminen• Osallistuminen Päijänteen Virkistysalueyhdistyksen ja Kymijoen vesistön veneily-seurojen

yhteistoimintaan Veneilytoimikunnan toiminnan kannalta on tärkeää, että siihen kuuluvat myös tukikohtien isännät sekä edustajat sekä katsastustoimikunnasta että kiinteistötoimikunnasta.

Sami Kallio Harrasteveneilytoimikunnan puheenjohtaja

TiedotustoimikuntaTiedotustoimikunta keskittyy tulevana vuonna annettuun tehtäväänsä ja toimikunnassa toimivien tehtävien selkeyttämiseen. Tiedotustoimikunnan tulee tukea seuran strategian kolmea ydintoimintoa: juniori-, kilpa ja retkiveneilyä. Tiedotustoimikunta tulee vierailemaan eri toimintojen kokouksissa jotta tiedotus paranee. Viestinnässä painotetaan avoimuutta.

Painopistealueeksi on edelleen nostettu jäsenviestinnän kehittäminen ja parantaminen sen kaikilla tasoilla, sekä uusien jäsenien hankintaan ja olemassa olevien informointiin. Tiedotustoiminta antaa tukensa seuran toimihenkilöille tapahtumien ja viestinnän markkinoinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa.

Toimikunta pyrkii toimimaan toimintasihteerin apuna ja tukea päivittäisessä seuran viestinnässä. Lisäksi tehtävämme on tukea ja opastaa sekä auttaa viestinnässä muita seuran toimikuntia.

Toimintasuunnitelma:

• Seuran verkkosivuston, kalenterin ja painotuotteiden yhtenäistäminen ja uuden verkkosivuston jalkauttaminen.

• Sosiaalisen median kehittäminen, seuralla on nyt käytössä instagram-tili: #lahdenpurjehdusseura. Facebookista löytyy lahden purjehdusseura ry., LPS Kilpapurjehdus, LPS Junnut ja Lahden Puuveneregatta.

• Eri toimikunnissa tuetaan esim. WhatsApp-palvelun käyttöä (juniori, kilpatoiminta) • Mainostaminen Lahden kaupungin ulkomainospaikoilla 1-2 x vuosi• Jäsenlehti Pilssin tuottaminen painettuna tuotteena (1-2)• Pilssikkeen tuottaminen sähköisesti (2-3) • Veneilyohjelman tuottaminen painettuna tuotteena jokaiseen jäsentalouteen• Uuden ilmeen tuominen seuratuotteisiin #junioreille #kilpapurjehdukseen #puuveneilyyn

#retkiveneilyyn • Informaation annon selkeyttäminen seuran tukikohdissa yhdessä tukikohtaisäntien ja kommodorin/

hallituksen kanssa. Ohjeet ja säännöt ovat olemassa, mutta niiden esille laittaminen (esim. tukikohtien ilmoitustaululle).

• Toivomme että löydämme uuden tukityöllistetyn esim. PHLU:n kautta, jolla riittää tietotaitoa innostusta ja kiinnostusta yhteisen materiaalin tuottamiseen. Näin säästämme taittokustannuksissa.

• Junioritoimikunnan auttaminen seuran auditoinnissa, Tähtiseura -status on tärkeä osa seurantoimintaa ja seuralle tulevien tukien järjestelyssä. Toimikunnassa olisi hyvä olla kommodori, junioritoimikunnasta henkilö, sihteeri ja tiedotustoimikunnasta. Kustannukset mielestäni menevät Junioritoimikuntaan.

Toimikunnassa toimii Helena Sipilä, Matti Jaro ja Pia Tyyskä (Pj).

Pia Tyyskä Tiedotustoimikunnan puheenjohtaja

TaloustoimikuntaTavanomaisten ja vakiintuneiden tehtäviensä lisäksi kuten talouden suunnittelu, valvonta ja seuranta, taloustoimikunta tulee keskittymään tulevana toimintavuonna erityisesti seuran pitkän aikavälin rahoitusaseman vahvistamiseen ja tulopohjan varmistamiseen. Tässä roolissa toimikunta tekee kiinteää yhteistyötä muiden toimikuntien kanssa.

Timo Harju Taloustoimikunnan puheenjohtaja

KatsastustoimikuntaPeruskatsastukset:

Peruskatsastuskausi päättyy entiseen tapaan huhtikuun lopussa ja sen jälkeen tehdään vain vuosikatsastuksia. Myöhäisempään peruskatsastukseen tulee olla perusteltu syy, esim. omistajan vaihdos tai isompi korjaus. Veneiden määrässä on ollut laskeva trendi jo jonkin aikaa. Oletus olisi, että peruskatsastuksia tehtäisiin noin 33kpl.

Vuosikatsastukset:

• Vuosikatsastuksia suoritetaan noin 114.• Myllysaaressa katsastetaan kolmena torstaina.• Ykskoivussa katsastetaan veneitä kesäkuussa kahtena lauantaina.• Padasjoella katsastetaan kahtena perjantaina.• Kuhmoisissa sopiminen katsastajan kanssa.

Tarkempi informaatio ajankohdista jaetaan keväällä seuran tiedotusvälineissä.

Vuosikatsastuskausi päättyy 30. kesäkuuta, minkä jälkeen katsastuksia tehdään vain perustelluista syistä ja korotetulla maksulla. Vuosikatsastuksesta ei täytetä erillistä pöytäkirjaa, vaan merkinnät tehdään peruskatsastuspöytäkirjaan, joka veneen omistajan on pidettävä tallessa peruskatsastuskauden ajan (5 vuotta). Uuden pöytäkirjan ja venetodistuksen kirjoittamisesta peritään maksu.

Mikäli katsastuksen toimittaa jonkin muun seuran katsastaja, on veneen omistajan vastuulla ja velvollisuus toimittaa tieto katsastuksesta (kopio pöytäkirjasta) seuran toimistoon. Tästä peritään rekisteröintimaksu.

HUOM! Vain katsastetut veneet kuuluvat seuran venerekisteriin ja saavat käyttää seuran lippua sekä osallistua kilpailuihin.

Ajan tasalla oleva venerekisteri katsastetuista veneistä julkaistaan seuran verkkosivuilla sekä Veneilyohjelmassa.

Koulutus:

Kaksi katsastajaa tarvitsee täydennyskurssin. Seuraan saadaan uusi katsastaja Petri Ojala vuonna 2020.

Katsastustoimikunta v. 2019

Jukka Sorvali, pj. Hannu Junttila Sami Kallio

Jarmo Talikka Miikka Kivistö Hannu Tommola

Pertti Kukkonen Osmo Lammi

Urheilutoimikunta

Toimikunnan päävastuualue on kilpailujen järjestäminen. Lahden Purjehdusseura on paikallinen ja kansallinen kilpailunjärjestäjä, jolle järjestettäväksi annetut luokkaliittojen mestaruuskilpailut ja ranking-kilpailut järjestetään moitteettomasti purjehtijoiden ehdoilla.

Toimikunta osallistuu junioritoimikunnan järjestämään valmennustoimintaan tarjoamalla kilpailunjärjestämis- ja sääntöopetusta seuran kehittyneimmille purjehtijoille sekä taustajoukoille.

Kauden 2020 tavoite

Kilpapurjehdus on edelleen keskeinen osa seuran toimintaa. Tavoitteena on vakiinnuttaa ase-mamme ja seuran maine laadukkaana ja tasokkaana kilpailunjärjestäjänä.

Kilpailujen järjestäminen

Koulutetut kilpailunjärjestäjät on perusedellytys tasokkaiden kilpailujen järjestämiseksi. Toimikunta kouluttaa seuran henkilöstöä SPV:n järjestämillä kursseilla. Seuran hyvä maine aktiivisena ja luo-tettavana kilpailunjärjestäjänä tulee säilyttää ja edelleen aktiivisesti etsiä uusia kilpailuja resurssien puitteissa. Seuran henkilöstöä osallistuu järjestämistehtäviin myös mm. Päijännepurjehduksessa.

Kalusto ja varusteet

Kilpailunjärjestäjien ja tuomareiden työskentelymahdollisuuksia kilpailuiden järjestämiseksi tulee jatkuvasti parantaa. Kilpailuiden järjestämiseksi on pidettävä huolta seuran ratakalustosta.

Koulutus

Toimikunta lähettää seuran jäseniä mm. SPV:n tarjoamaan koulutukseen. Keskeisimpiä ovat mm. kilpailunjärjestäjä-, kilpailupäällikkö- ja purjehdustuomarikoulutukset. Kilpailunjärjestäjäkoulutuk-seen etsitään jatkuvasti sopivia henkilöitä. Purjehduksen aluetuomarikurssin käyneitä henkilöitä velvoitetaan osallistumaan kilpailujen tuomaritoimintaan, jotta pätevyyden saamiseksi tarvittava kokemus karttuu. Vaaditun kokemuksen kartuttua tulee koulutettujen henkilöiden hakea ky-seenomaisia pätevyyksiä SPV:n vaatimusten mukaisesti.

Kilpailuavustukset

Toimikunta kokoaa vuosittaiset kilpailuavustushakemukset ja esittelee ne seuran hallitukselle. Oh-jeistus ja käytäntö on päivitetty kilpailukaudella 2019 ja toimii hyvin. Vuonna 2020 urheilutoimi-kunnan on myös määrä tukea seuran osallistumista Suomen purjehdusliigaan.

Järjestettävät kilpailut

Toimikunta on tulevalla kaudella päävastuussa neljän regatan järjestelyistä sekä osallistuu usean muun purjehduskilpailun järjestämiseen. Tapahtumat ovat suuria ja vaativat yhteistyötä eri toimi-kuntien kesken sekä jäsenistön panostusta.

Casseli Race 22.-24.5.2020/Lahden satamaCasseli Race LYS 23.5.2020/Lahden satamaHökkä Race, kesäkuu 2020/Etelä-PäijänneLahden XVI Puuveneregatta, elokuu 2020/Ykskoivu - Myllysaari (yt. Puuvenetoimikunta)

Muut kilpailut

Luokkaliittojen kilpailukalenterit ovat vielä suunnittelussa. Erillisiä ranking-kilpailuja saatetaan tar-jota LPS:n järjestettäväksi. Lisäksi muita veneluokkia saattaa ilmoittautua mukaan isoihin regattoi-hin. Näistä päätetään tapauskohtaisesti toimikunnan ja kyseisen kilpailun kilpailupäällikön kanssa.

Lisäksi toimikunta osallistuu Päijänne-purjehduksen järjestelyihin.

Tiedotus ja markkinointi

Toimikunnan työtä tukee tiedotustoimikunta. Kilpailujen järjestämisessä tarvittavaa tiedottamista suunnitellaan yhdessä. Toimikunta hakee yhteistyökumppaneita toiminnan rahoittamiseksi sekä järjestettävien kilpailujen näkyvyyden lisäämiseksi.

Talous

Toimikunnan menot jakautuvat kolmeen osaan: henkilöstökulut, markkinointikulut sekä toiminnan käyttökulut ja hankinnat. Toimikunnan tulot jakautuvat myös kolmeen osaan: osallistumis- ja käyttömaksut, yleiset avustukset sekä mahdolliset yhteistyökumppanitulot.

Toimikunta

Toimikunta koostuu puheenjohtajasta, kilpailunjärjestäjistä, purjehdustuomareista, kilpapurjehti-joista sekä aktiivisesta taustajoukosta. Toimikunnan kokoontumiset painottuvat talvi- ja kevätkau-delle, jolloin suunnitellaan tulevan kauden toiminta. Kauden aikana kokoonnutaan eri kokoonpa-noissa mm. valmennuksen ja kilpailujärjestelyjen osalta.

Toimikuntaan nimetään seuraavat henkilöt kaudelle 2020:

Axel Nyman (pj.) Andreas Niemi Emil Makkula

Markus Poikolainen Juho Poikolainen Joonas Sovinen

Veeti Koskinen Kimi Virtanen

Axel Nyman Urheilutoimikunnan puheenjohtaja

PuuvenetoimikuntaPuuvenetoimikunta ylläpitää ja järjestää seuran puuvenetoimintaa. Toiminnallaan toimikunta edistää puuveneilyä, kehittää ja monipuolistaa Lahden Purjehdusseuran toimintaa sekä tukee seuran tavoitteita. Toimikunnan pyrkimyksenä on osaltaan ylläpitää ja kehittää Vesijärven ja Päijänteen muodostaman vesistön alueelle sijoittuvien purjehdusseurojen ja veneilijöiden välistä yhteistyötä.

Toimikunta järjestää vuotuisen Lahden puuveneregatan aina elokuun ensimmäisessä viikonvaihteessa. Kolmipäiväinen regatta sisältää mm. eskaaderipurjehduksen, purjeveneiden ratakilpailun sekä regattaillallisen. Toimikunnan tavoitteena on käynnistää vuoden 2020 aikana vuoropuhelu seuran keskeisten luottamus- ja vastuuhenkilöiden kanssa ja keskustella Myllysaaren veneilyolosuhteiden kehittämisestä tulevina vuosina. Toimintasuunnitelman kohdassa ”Myllysaaren kehittäminen” on alustava ehdotus läpikäytävistä asioista.

Toimikunnan kokoonpano

Jarno Talvitie (puheenjohtaja) Tuomo Rahikainen (varapuheenjohtaja) Marko Aalto Henri Halla-aho

Toiminta 2020

Lahden PuuveneregattaJärjestyksessään kuudestoista (XVI) Lahden puuveneregatta järjestetään elokuun ensimmäisessä vii-konvaihteessa. Tapahtuma alkaa torstaina 30.7.2020 Ykskoivussa ja päättyy lauantaina 1.8.2020 Mylly-saaressa. Myllysaareen veneet saapuvat perjantai-iltana 31.7.2020.

TiedottaminenUlkoinen tiedottaminen. Puuvenetoimikunta ilmoittaa toiminnastaan Lahden Purjehdusseuran kotisivuilla. Puuveneregatasta toimikunta tiedottaa seuran kotisivujen lisäksi tapahtuman facebook-sivuilla ja mainosjulisteissa sekä lähettämällä alueen puuveneilijöille sekä pursi- ja purjehdusseuroille sähköiset tapahtumakutsut.

Sisäinen tiedottaminen. Puuvenetoimikunta ilmoittaa ja raportoi tapahtumistaan Lahden Purjehdusseuran kotisivuilla sekä seuran jäsenille suunnatussa julkaisussa Pilssissä.

KokouksetToimikunnan tavoitteena on kokoontua kerran vuodessa Myllysaaressa, suulin siivoustalkoiden yhteydessä. Muuten asiat toimikunnan ja ylipäätään puuveneilijöiden kesken hoidetaan sähköpostitse, puhelimitse ja epämuodollisten tapaamisten yhteydessä.

Talousarvio 2020

Toimikunnan toiminnasta syntyy muutamien satojen eurojen vuotuiset kustannukset. Nämä Lahden puuveneregattaan liittyvät kustannukset toimikunta pyrkii kattamaan regatasta saatavilla osallistumismaksuilla siten, että tulot kattavat menot. Käytännössä seura on osallistunut regatan kustannuksiin vuosittain hieman vaihtelevalla maksuosuudella.

Kustannusarvio: 300 €

Paviljongin seinällä on taulu, jossa on noin kymmenen ensimmäisen regatan voittajat ja kauneimmat veneet. Taulu tulee päivittää lisäämällä siihen kaiverretut laatat viimeisimpien regattojen voittajista ja kauneimmista veneistä.

Kustannusarvio: 170 €

Myllysaaren kehittäminen

Myllysaarella on keskeinen asema seuran juniori- ja urheilutoiminnassa ja se palvelee osaltaan myös matka- ja harrasteveneilyyn liittyviä tarpeita. Alle on kirjattu asioita, jotka toimikunnan näkemyksen mukaan vaativat lähivuosien aikana suunnitelmallisia toimenpiteitä. Näiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja toteuttamisen aikataulusta toimikunta esittää keskusteluja seuran luottamus- ja vastuuhenkilöiden kanssa.

Puuvenetoimikunnan tavoite Myllysaaren ja suulin osalta on seuraava: Lahden Purjehdusseuralla on Myllysaaressa veneilyharrastusta tukeva sekä puuveneiden talvisäilytystä sekä huolto- ja kunnostustöitä varten riittävät, harrastustoiminnan mahdollistavat ja turvalliset olosuhteet.

Suulin rataSuulissa oleva, veneiden laskemisessa ja nostamisessa käytettävä rata on huonokuntoinen.

Esityksen perustelut: a) Rata on turvallisuusriski venettä nostamassa tai laskemassa oleville henkilöille sekä veneille. b)

Suulissa säilytetään tänä päivänä selvästi painavampia veneitä kuin aikana, jolloin rata on rakennettu.

Esitys: radan kunto tarkastetaan yhdessä seuran ja toimikunnan edustajien kanssa vuoden 2020 aikana.

LaituritSeura on uusinut yhden niistä suulin takana olevista laitureista, jotka jäät rikkoivat keväällä 2013. Veneiden laskemisen ja nostamisen kannalta välttämätön pitkä kapea laituri on edelleen korjaamatta. Puuvenetoimikunnan toivomuksena on, että toimikunnan edustajaa kuullaan ennen laiturin uusimista.

Esityksen perustelut: a) Laituri on varsin vinossa ja siksi hankala, märkänä jopa mahdoton liikkua, b) liian lyhyiksi jäävät laiturit vaikeuttavat huomattavasti veneiden nostoa.

Esitys: arvioidaan pitkän ja kapean laiturin uusimisen mahdollisuus yhdessä seuran edustajien kanssa kevään 2020 aikana.

Maston nostinMyllysaaressa ei ole ollut mahdollisuutta nostaa ja laskea mastoa vuoden 2012 jälkeen. Toteutetaan saareen paikka nostaa ja laskea mastot. Kraana mahdollistaa myös kesken kauden mastoon tulleiden ongelmien korjaamisen.

Ehdotuksen perustelut: Vesijärven ja Päijänteen muodostaman vesistön suurimmalla seuralla tulee olla oma kraana edistämässä saaresta käsin tapahtuvaa toimintaa.

Esitys: arvioidaan mahdollisuus sijoittaa maston nostin saareen yhdessä seuran edustajien kanssa vuoden 2020 aikana.

Suulin hirsikehikotHirret, joiden päällä veneitä suulissa säilytetään, vaativat toimenpiteitä. Joissain kohdissa hirsien välitys on siinä määrin harva, että veneiden asettelu ei onnistu parhaalla mahdollisella tavalla. Joidenkin hirsien kiinnitykset ovat myös heikentyneet.

Esityksen perustelut: a) Harva hirsivälitys sekä hirsien löystyneet kiinnitykset ovat osaltaan turvallisuusriski veneitä nostettaessa ja laskettaessa. Hirret ovat myös osin painuneita ja tästä johtuen eri tasossa kelkan kanssa.

Esitys: arvioidaan hirsien kunto ja sovitaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä vuoden 2020 aikana.

Venepaikat ja poijutLaiturista B varataan puuveneille Jalkarannan puoleinen sivu ja kyseisen sivun poijut sijoitetaan riittävän etäälle laiturista. Riittävän etäälle tarkoittaa sitä, että n. 10 m pitkän veneen ollessa kiinni laiturissa, veneen ja poijun väliin jää tilaa n. 3 metriä. Varmistetaan, että jokaiselle veneelle on oma poiju.

Esityksen perustelut: a) Autamme toisiamme tarpeen mukaan ja katsomme veneiden päälle, b) lähdemme ja tulemme mielellämme purjeet päällä laituriin, mikä vaatii hieman tilaa (esim. laitureiden A ja B väli on tähän liian kapea), c) kaikki saaressa olevat puuveneet samassa rivissä näyttää hyvältä.

Esitys: käydään keskustelu puuveneiden sijoittelusta laituripaikoille kevään 2020 aikana.

Suulin sisätilan kehittäminenAiemmin Marko Aallon verstaana toiminut tila varataan ensisijaisesti puuveneilijöiden käyttöön. Veneilijät voivat kehittää tilaa omien tarpeidensa mukaisesti.

Ehdotuksen perustelut: a) Tilaan on mahdollista rakentaa halukkaille veneiden huollossa käytettäville tarvikkeille lukolliset säilytystilat, b) tila mahdollistaa mastojen talvisäilytysolosuhteiden parantamisen, c) veneiden kunnostuksessa tarvitaan ajoittain tilaa, jossa on tasainen lattia ja riittävä valaistus.

Esitys: sovitaan seuran ja suulia käyttävien toimikuntien edustajien kanssa suulin käytöstä siten, että tila palvelee parhaalla mahdollisella tavalla kaikkia käyttäjiä.

EHDOTUS MAKSUILLE VUODELLE 2020

JÄSENMAKSUT 2019 2020Perusjäsen 90€

Puoliso 65€

Opiskelija (1996 - 2001 syntyneet) 50€

Juniori (2002 -> ) 20€

Ainaisjäsenmaksu 1500€

LIITTYMISMAKSUPerusjäsen 200€

Puoliso 40€

Opiskelijat ja Juniorit 0€

JUNIORIMAKSUTKausimaksu alkeisryhmä Vihreät 150€

Kausimaksut (puolikas) harrasteryhmä Siniset 150€

Kausimaksut harrasteryhmä Siniset 300€

Kausimaksut kilparyhmä Mustat 400€

Kertamaksu viikkoharjoitukset 15€

Naumin leiri 250€

Jollakoulu, puoli päivää 100€

Kalustomaksu (Harrasteryhmä) 50€

VENEPAIKKAMAKSUTLaituripaikka A- ja B-laituri jäsenille 150€ 250€

Laituripaikka A- ja B-laituri ei-jäsenille (sis. alv 24 %) 250€ 350€

Venepaikka jollalaanilla 35€

Soutuvenepaikka LPS:n jäsenille 35€ 50€

Soutuvenepaikka seuran ulkopuolisille (sis alv 24 %) 80€ 100€

Maston säilytys Padasjoen mastotelineessä 30€

VENEVAJAMAKSUTJollat ja kevytveneet 70€

Muut pienveneet (< 7m) 170€

Isommat veneet (> 7m) 370€

Veneen säilytys venevajassa kesällä 200€

TUKIKOHTIEN KÄYTTÖMAKSUTTukikohtamaksu; Ykskoivu ja Hökkä yhdessä 200€ 250€

Yksittäinen käyttö/käyntimaksu per vrk Ykskoivu 20€ 25€

Yksittäinen käyttö/käyntimaksu per vrk Hökkä 30€

Tukikohtien avaimen panttimaksu (avain vain tukikohtamaksun suorittajalle)

20€ 50€

KATSASTUSMAKSUTPeruskatsastus (sis. vuosikatsastuksen) 50€

Vuosikatsastus 30€

Peruskatsastus 30.4. jälkeen 100€

Vuosikatsastus 30.6. jälkeen 60€

Rek.maksu LPS:n ulkopuolella katsastetusta veneestä 20€

Venetodistuksen tai katsastuspöytäkirjan kopio á 20€

PERINTÄMAKSUPeritään jokaisesta huomautuksesta 10€

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2020

TuototUrheilutoiminta Junioritoiminta Harrasteveneily Tukitoiminnot YHTEENSÄ Myllysaari YHTEENSÄ

Kilpailut 4 300 € 4 300 € 4 300 €Naumi 7 500 € 7 500 € 7 500 €Junnukoulut 6 000 € 6 000 € 6 000 €Tuet, avustukset 11 000 € 11 000 € 22 000 € 22 000 €Katsastus 5 800 € 5 800 € 5 800 €Jäsenmaksut 40 000 € 40 000 € 40 000 €Veneilyohjelma 9 000 € 9 000 € 9 000 €Käyttömaksut 13 500 € 13 500 €Tukikohtamaksut 25 000 € 25 000 € 25 000 €Vuokratuotot 21 600 € 21 600 €Muut 6 000 € 6 000 € 6 000 €YHTEENSÄ 4 300 € 24 500 € 25 000 € 71 800 € 125 600 € 35 100 € 160 700 €

MenotUrheilutoiminta Junioritoiminta Harrasteveneily Tukitoiminnot YHTEENSÄ Myllysaari YHTEENSÄ

Palkat & sivukulut 9 500 € 38 000 € 47 500 € 47 500 € Vuokrat 14 000 € 3 000 € 17 000 € 17 000 € Hoitokulut 5 000 € 5 000 € 7 000 € 12 000 € Julkaisut 7 000 € 7 000 € 7 000 € Kilpailut/avustukset 4 000 € 0 € 4 000 € 4 000 € Naumi 6 000 € 6 000 € 6 000 € Junnukoulut 0 €Jäsenmaksut 300 € 300 6 700 € 7 300 € 7 300 € Kalusto 2 600 € 500 € 3 100 € 3 100 € Muut 5 500 € 1 500 € 21 600 € 28 600 € 11 400 € 40 000 € YHTEENSÄ 4 000 € 23 900 € 21 300 € 76 300 € 125 500 € 18 400 € 143 900 € POISTOT 800 € 400 € 3 600 € 4 800 € 17 800 € 22 600 €

Tuotot/MenotUrheilutoiminta Junioritoiminta Harrasteveneily Tukitoiminnot YHTEENSÄ Myllysaari YHTEENSÄ

Tuotot 2020 4 300 € 24 500 € 25 000 € 71 800 € 125 600 € 35 100 € 160 700 €Menot 2020 4 000 € 23 900 € 21 300 € 76 300 € 125 500 € 18 400 € 143 900 €YHTEENSÄ 2020 300 € 600 € 3 700 € -4 500 € 100 € 16 700 € 16 800 €Poistot 800 € 400 € 3 600 € 4 800 € 17 800 € 22 600 €TULOS 2020 -500 € 200 € 100 € -4 500 € -4 700 € -1 100 € -5 800 €

INVESTOINNITSilta 1

Viemäröinti

39 000 €

45 000 €

LAHDEN PURJEHDUSSEURA RY:N SÄÄNTÖJEN PÄIVITYS Hallituksen esitys syyskokoukselle

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Lahden Purjehdusseura ry, ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistys on perustettu 25.3.1907. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Seuran tarkoituksena on

• kehittää ja tukea veneilyharrastusta, edistää kilpaveneilyä ja kartuttaa jäsenten merenkulkuun, vesillä liikkumiseen, veneen käsittelyyn sekä veneilyn turvallisuuteen liittyviä tietoja, taitoja ja valmiuksia

• kannustaa jäseniä käyttämään veneitään kilpailuun, ulkoiluun, kuntoiluun, retkeilyyn ja matkailuun• lisätä nuorten osuutta veneilyurheilun sekä matkaveneilyn harrastajina ja kiinnittää erityistä huomiota nuorten

jäsenten kaikinpuoliseen ohjaukseen, koulutukseen ja valmennukseen• pyrkiä luomaan ja varmistamaan jäsenistölleen mahdollisuudet mahdollisimman laajaan vesiympäristön

jatkuvaan käyttöön sekä sen suojelemiseen• vaalia omaa kulttuuriperintöään pitämällä kunnossa, mahdollisuuksien rajoissa, kulttuurihistoriallisesti

arvokkaita kiinteistöjään ja kulttuuriympäristöä• Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura• järjestää purjehduskilpailuja, matka- ja retkipurjehduksia, harjoitus- ja koulutustapahtumia ja muita veneilyä

edistäviä tilaisuuksia ja harjoittaa lähinnä jäsenistöönsä kohdistuvaa valistus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa• edistää ja osaltaan valvoo hyvien veneilytapojen ja vesillä liikkumista säätelevien lakien ja asetusten

noudattamista• huolehtii osaltaan ympäristön suojeluun liittyvistä toimista• järjestää aktiivista lapsi- ja nuorisotoimintaa purjehduksen ja muun veneilyn keinoin• osallistuu eri järjestöjen kautta purjehdus- ja muun veneilyn kehittämiseen ja edistämiseen sekä harjoittaa

kiinteää yhteistoimintaa muiden vastaavien yhdistysten kanssa• harjoittaa yhteistoimintaa viranomaisten, matkailua edistävien sekä purjehdus-, veneurheilu-, matkaveneily-,

navigaatio- sekä meripelastusyhteisöjen kanssa• voi hankkia omistukseensa tai hallintaansa jäsenistönsä käyttöön tarkoitettuja satama-, telakointi- ja

rantautumisalueita, veneilytukikohtia, kiinteistöjä ja tiloja tarpeellisine laitteineen seuran tarkoituksen toteuttamiseksi ja ylläpitää omaisuuttaan huolellisesti

• voi ottaa vastaan tukia ja avustuksia sekä suorittaa muuta varainkeruuta • voi ottaa vastaan varallisuutta lahjoituksena tai testamentilla

3. Jäsenet

Seuran varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy seuran tarkoituksen ja säännöt.

Seuran hallitus ylläpitää jäsenluetteloa. Jäsenluettelo sisältää seuran Tietosuojaselosteen (24.10.2018) määrittelemät tiedot. Hallitus käyttää jäsenluettelon tietoja seuran sääntöjen mukaisen toiminnan toteuttamiseksi.

Jäsenlajit

Seuralla voi olla juniorijäseniä, vuosijäseniä, kutsuttuja jäseniä, kunniajäseniä ja ainaisjäseniä.

Juniorijäseneksi hallitus voi hakemuksesta hyväksyä alle 18-vuotiaan henkilön, jonka voidaan olettaa toiminnallaan seurassa edistävän sen tarkoituksen toteutumista. Juniorijäsenellä on seuran kokouksissa puheoikeus. Juniorijäsen saa äänioikeuden täytettyään 16 vuotta. Täytettyään 18 vuotta juniorijäsen siirtyy suostumuksellaan vuosijäseneksi seuraavan kalenterivuoden alusta.

Vuosijäseneksi hallitus voi hakemuksesta hyväksyä henkilön, jonka voidaan toiminnallaan odottaa edistävän seuran tarkoituksen toteutumista.

Kutsutuksi jäseneksi hallitus voi kutsua henkilön, joka toiminnallaan tai vaikutusvallallaan on erityisellä tavalla edistänyt tai jonka voidaan olettaa edistävän seuran tarkoituksen toteutumista. Kutsuttu jäsen on vapautettu liittymis- ja jäsenmaksujen suorittamisesta.

Kunniajäseneksi seuran kokous voi, hallituksen esityksestä, kutsua henkilön, joka ansiokkaalla toiminnallaan tai vaikutusvallallaan on oleellisesti edistänyt seuran tarkoituksen toteutumista tai jota kohtaan seura haluaa muutoin erityisesti osoittaa kunnioitustaan. Kunniajäsen on vapautettu liittymis- ja jäsenmaksun suorittamisesta.

Ainaisjäsen on henkilö, joka on suorittanut ennen 31.12.2018 kertamaksun ainaisjäsenen aseman saavuttamiseksi. Ainaisjäsen on vapautunut enempien jäsenmaksujen suorittamisesta. Vuoden 2019 alusta lukien ei uusi ainaisjäsenyys ole enää mahdollista. Ennen vuoden 2019 alkua ainaisjäsenen aseman saavuttaneet säilyttävät oikeutensa.

4. Jäsenen eroaminen

Jos jäsen haluaa erota seurasta, hänen tulee tehdä siitä kirjallinen tai sähköposti-ilmoitus seuran hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittaa siitä seuran kokoukselle pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Jäsenyys seurassa lakkaa sen kalenterivuoden lopussa, jonka aikana eroamisilmoitus on tehty, joten eroava jäsen on velvollinen suorittamaan maksunsa ja muut velvoitteensa seuralle asianomaisen kalenterivuoden loppuun asti.

5. Jäsenen erottaminen tai varoituksen antaminen

Hallitus voi erottaa seuran asettamien maksujen laiminlyöneen jäsenen sen jälkeen, kun jäsen on jättänyt noudattamatta hänelle todistettavalla tavalla lähetetyn kehotuksen erääntyneen maksun suorittamisesta. Erottaminen ei vapauta ao. henkilöä maksamattomien velvoitteiden suorittamisesta.

Hallitus voi määräajaksi tai ainaiseksi erottaa jäsenen, joka toimii seuran sääntöjen, hyvien tapojen tai seuratoiminnan hengen vastaisesti. Jos hallitus katsoo tämän voivan parantaa tapansa tai jos rikkomus on lievä, hallitus voi antaa hänelle varoituksen.

6. Liittymis-, jäsen- ja muut maksut

Jäseniltä kannettavien liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudesta päättää seuran syyskokous kullekin jäsenlajille erikseen vuosittain. Syyskokous päättää myös yhdistyksen jäsenilleen tarjoamista palveluista suoritettavien käyttömaksujen suuruudesta tai valtuuttaa hallituksen päättämään joko osasta tai kaikista niistä.

Lisäksi seuran kokous voi, 2/3 osan enemmistöllä, asettaa jäsenille erillismaksun tiettyä nimettyä tarkoitusta varten. Se ei saa kuitenkaan ylittää vuotuista jäsenmaksua.

Seuran syyskokous määrää jäsenmaksun suorittamisajan.

Mikäli uudeksi jäseneksi hyväksytty ei suorita liittymis- ja jäsenmaksujaan kahden kuukauden kuluessa jäseneksi hyväksymisestä tiedon saatuaan, hallitus voi peruuttaa jäseneksi hyväksymisen.

7. Hallitus

Seuran taloutta ja asioita hoitaa ja sen toimintaa johtaa hallitus. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja eli kommodori ja 5 -7 muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus valitsee keskuudestaan 1 - 2 varapuheenjohtajaa eli varakommodoria. Hallituksen jäsenet valitaan syyskokouksessa seuraavan kalenterivuoden alusta alkavaksi kaksivuotiskaudeksi kerrallaan. Hallitus kokoontuu kommodorin tai hänen estyneenä ollessaan varakommodorin kutsusta, kun se katsoo siihen olevan aihetta, tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, kommodori tai varakommodori mukaan luettuna, on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallitus keskittyy ensisijaisesti koko seuraa koskevan toiminnan suunnitteluun, valvontaan ja johtamiseen. Hallitus seuraa myös sitä, että toimikunnat toteuttavat seuran voimassa olevaa strategiaa ja toimivat toimintasuunnitelmien mukaisesti. Samoin hallitus hyväksyy kaikki taloudellisesti merkittävät päätökset.

8. Toimikunnat

Seuralla voi olla toimikuntia toiminnan suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Toimikunnat toimivat hallituksen alaisuudessa seuran sääntöjen, seuran kokouksen hyväksymien sekä hallituksen antamien toimintaohjeiden puitteissa.

Toimikunnilla on valta ja vastuu toteuttaa itsenäisesti seuran toimintasuunnitelman puitteissa oman toimialueensa hyväksyttyjä suunnitelmia sekä tehdä esityksiä hallitukselle uusiksi suunnitelmiksi.

Vaalinvalmistelutoimikunta ei, poiketen muista toimikunnista, toimi hallituksen, vaan ainoastaan seuran kokousten alaisena.

9. Seuran nimen kirjoittaminen

Seuran nimen kirjoittaa kommodori yksin tai varakommodori yhdessä hallituksen muun jäsenen kanssa. Hallitus voi antaa rajatun nimenkirjoituoikeuden toimintasihteerille yksin.

10. Tilikausi

Seuran tilikausi on kalenterivuosi.

11. Seuran kokoukset

Seuran varsinaisia kokouksia ovat vuosikokous ja syyskokous. Vuosikokous pidetään viimeistään huhtikuussa ja syyskokous viimeistään marraskuussa. Ylimääräinen kokous on pidettävä, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, tai kun vähintään kolmekymmentä (30) äänivaltaista jäsentä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää määrätyn asian käsittelemistä varten.

Seuran kokouksissa on kaikilla seuran jäsenillä läsnäolo- ja puheoikeus. Tämän lisäksi jokaisella varsinaisella jäsenellä, ainaisjäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä sekä äänioikeutetulla juniorijäsenellä on äänioikeus. Seuran kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa tai suljetuin lipuin tapahtuvassa äänestyksessä kuitenkin arpa. Äänestykset on suoritettava suljetuin lipuin silloin, kun siitä on erikseen näissä säännöissä määrätty, tai kun sitä joku äänivaltainen jäsen nimenomaan vaatii. Valtakirjalla ei voi äänestää.

Mikäli seuran jäsen haluaa saada jonkin asian seuran kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Seuran kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava seuran kokoukset koolle vähintään kymmenen vuorokautta ennen kokousta seuran verkkosivuilla ja sähköpostitse. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

13. Vuosikokous

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina.

2. Todetaan kokouksen laillisuus ja läsnäolevat äänivaltaiset jäsenet.3. Esitetään hallituksen toimintakertomus, seuran tilinpäätös liitetietoineen ja tilintarkastajien lausunto sekä

päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta.4. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.5. Käsitellään muut esityslistalla olevat kokouskutsussa mainitut asiat.

14. Syyskokous

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina.

2. Todetaan kokouksen laillisuus ja läsnäolevat äänivaltaiset jäsenet.3. Hyväksytään seuran toimintasuunnitelma seuraavalle toimintavuodelle sekä päätetään toiminnan kannalta

tarpeellisten toimikuntien asettamisesta. 4. Päätetään seuran jäseniltä seuraavana toimintavuotena perittävien liittymis-, jäsen- ja käyttömaksujen sekä

muiden mahdollisten maksujen suuruus ja suorittamisaika.5. Vahvistetaan seuraavan toimintakauden tulo- ja menoarvio sekä investoinnit ja muut pitkävaikutteiset

menot.6. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä.7. Valitaan seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi kommodori ja muut hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle.

Kommodoriksi tai hallituksen muuksi jäseneksi voidaan valita seuran äänivaltainen jäsen, joka on antanut valintaan suostumuksensa. Vaalinvalmistelutoimikunta esittää ehdokkaat kommodoriksi ja hallituksen jäseniksi syyskokouksen esityslistan liitteenä.

8. Valitaan puheenjohtaja ja kaksi jäsentä vaalinvalmistelutoimikuntaan.9. Valitaan yksi tilintarkastaja ja tarvittaessa varatilintarkastaja.10. Käsitellään muut esityslistalla olevat kokouskutsussa mainitut asiat.

15. Veneluettelo

Seuran veneluetteloon voidaan merkitä seuran jäsenen vuosittaisessa katsastuksessa hyväksytty vene, joka muutoinkin täyttää veneluetteloon merkitsemisestä annetut määräykset. Vain veneluetteloon merkityssä veneessä saadaan käyttää seuran lippua.

16. Toimintaohjeet

Hallitus päättää seuran omaisuuden hoitoa ja käyttöä koskevista toimintaohjeista sekä muista toimintaa koskevista säännöksistä.

Seuran kokouksen tai hallituksen päättämät toiminta- tai muut vastaavat ohjeet eivät saa olla ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa.

17. Sääntöjen muuttaminen ja seuran purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä seuran kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai seuran purkamisesta. Seuran purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Seuran tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.