Keskustan 74. puoluekokouksen asiakirja

1

74. sääntömääräinen puoluekokous8. – 10.6.2012, Rovaniemi

Yhdessä.

2

Suomen Keskusta r.p:n 74. sääntömääräinen puoluekokous

Rovaniemi 8. – 10.6.2012Suomen Keskusta r.p.

Apollonkatu 11 a, 00100 HELSINKIwww.keskusta.fi

Taitto: Keskustan puoluetoimisto/ Katri HyväkkäPainopaikka: Fram, Vaasa

3

Keskustan 74. sääntömääräinen puoluekokous 8. – 10.6.2012 RovaniemiCenterns 74. regelbundna partistämma 8. – 10.6.2012 Rovaniemi

Puoluekokouksen asiakirja

Partiets

stämmohandlingar

Yhdessä.

4

Lähiruokaa omasta kaupastaOsuustoiminta on sitä, e ä omistetaan yhdessä ja jaetaan hyödyt yhdessä. Näin toimii myös Arina, pohjoissuomalaisten oma kauppa. Arina haluaa tarjota asiakkailleen oman alueen tuo eita. Valikoimat ovat paikkakunta- ja myymäläkohtaiset ja laajemmat kuin koskaan.

Arinan myymälöissä on panoste u voimakkaas lähiruoan näky-vyyteen. Sinivalkoiset ”Oman alueen tuote” –hyllynreunalaput vies vät asiakkaille selkeäs , e ä kyseessä on lähellä tuote u ruoka.

-

Market

Aavasaksan Vesi Oy, Elinan kotileipomo, Fazer Leipomot, Filago Oy, Hailuodon Kylmäsa-vukala Ky, Huovisen Leipomo, Hätälä Oy, Inarin Luonnonporo Oy, Jokivarren Leipomo Oy, Kalaliike Hast, Karkiaisen Leipomo, Kellon Kalatuote Oy, Kasvishovi, Katri Antell, Kinnusen

Mylly, Kotivara, Kurkelan tila, Kursulainen Oy, Kylmänen Oy, Laatupakari Ky, Lapin Herkku, Lapin Kotijuusto Oy, Leipomo Hiltuset Oy, Lapin Liha, Leipomo Savilaakso, Meriläisen Leipomo, Muhoksen Kotileipä, Naaskon Juustola, Oulun Rili Oy, Oulunsalon Tuulihattu

Oy, Piehingin Marjat Oy, Pottumies Oy, Profood Oy, Pulla-Jussi Ky, Pullapirtti, Putaan Pulla, Pyhäjoen leipomo, Real Snacks, Rieskaleipomo L. Poikela, Ritvan Herkku Ky, Ruokapohjola Oy, Räihän leipomo, Rönkä, Saamen Poro Oy, Sammalvaaran Leipomo Ky, Shaman Spirits

Oy, Simon Munkkimestari, Sortolan Jäätelö Oy, Suomen Lounastuote Oy, Taivalkosken Leipomo, Tervolan Kurkiaura Oy, Tolosen Kotileipä, Tornionlaakson Jaloste Ky, Tyrnävän

Mylly, Utajärven Leipomopalvelu Oy, Vaalan Juustola, Vaasan Leipomot, Valio, Vihiluodon Kala Oy, Ylilaurin marjatila, Ylä-Lapin Kala Ky

ARINAN ALUEEN LÄHIRUOKATOIMITTAJIA:

5

Kokousasiakirjan sisältö

Mari Kiviniemi: Koko Suomen Keskusta 6Timo Laaninen: Yhdessä eteenpäin 8Janne Seurujärvi: Rovaniemen henki 10Mauri Gardin: Tervetuloa Lapin pääkaupunkiin 12Puoluekokouksen ohjelma ja aikataulu 14Puoluekokouksen oheisohjelma ja kohokohtia 18Puoluekokouksen ABC 24Puoluekokousalueen ja Rovaniemen keskustan kartat 30Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus 32Puoluekokouksen bussikuljetukset 34Ruoka ja juoma puoluekokouksessa 35Puoluekokouksen lippumarssit 36Maamme, Lippulaulu ja Kymmenen virran maa 37Esityslista 38Järjestyssääntö 46Valiokunnat 52Selvitys puolueen taloudellisesta tilasta puoluekokouskaudelta 2010 – 2012 54Jäsenistö 2012 58Keskustan toiminta puoluekokouskaudella 2010 - 2012 60Periaatteellinen toimintasuunnitelma vuosille 2012 – 2014 64Keskustan kuntavaaliohjelma 68Keskustan sääntöjen uudistaminen 98Aloitteet 99

Talous,- vero-, elinkeino- ja yrittäjyyspoliittiset aloitteet 99

Ulko- ja turvallisuuspoliittiset aloitteet 107

Sisäistä turvallisuutta ja oikeuspolitiikkaa koskevat aloitteet 108

Kunta- ja aluepoliittiset sekä hallinnon kehittämistä koskevat aloitteet 116

Hyvinvointialoitteet 124

Työvoimapolitiikkaa, työelämää, tasa-arvoa ja maahanmuuttoa koskevat aloitteet 139

Maaseutua ja elintarvikepolitiikkaa koskevat aloitteet 146

Ympäristö-, energia- ja asuntoaloitteet 150

Koulutuspoliittiset ja opintotukea koskevat aloitteet 154

Nuoriso-, liikunta- ja kulttuurialoitteet 164

Liikenne- ja viestintäaloitteet 168

Järjestöaloitteet 171

Ohjelmatyötä ja puolueen yleistä toimintaa koskevat aloitteet 183

Esitykset puoluevaltuuston jäseniksi 2012-2014 188Palvelunumeroita 192

6

Koko Suomen Keskusta

Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet Keskus-talle suurten muutosten aikaa.

Tärkein opetus meille kaikille mielestäni on, että politiikassa kaikki on mahdollista ja mikään saavutettu ei ole pysyvää. Kan-salaisten luottamus on ansaittava uudel-leen jokainen päivä. Luottamusta vahvis-taa se, että puolue on yhtenäinen ja puo-luejohto saa kiistattoman tuen työlleen.

Keskusta on vahva, kun arvostamme toi-nen toisiamme ja kokoamme erilaisista mielipiteistä yhteisen vaihtoehtomme tä-män maan rakentamiseksi.

Jos osaamme puhutella kansalaisia us-kottavasti oikeilla asioilla, meillä on kaikki mahdollisuudet Suomen suunnan muuttamiseen tulevien vuosien vaaleissa.

On syytä vakavasti kysyä, millainen Suo-mi on huomenna.

Me varoitimme jo ennen eduskuntavaale-ja sinipunapuolueiden politiikasta. Jäl-leen kerran koko Suomen ja kaikkien suo-malaisten puolustaminen on Keskustan tehtävä. Suomen tulevaisuuden tärkein valinta tehdään hajauttamisen ja keskit-tämisen välillä.

Meille keskustalaisille on aina ollut sel-vää, että Suomen rakentamisessa tarvi-taan jokaista suomalaista. Nyt jos kos-kaan koko Suomen voimavarat on saata-va käyttöön.

Meidän on vakautettava taloutemme kes-tävällä tavalla ja luotava uusia työpaik-koja samalla kun meidän on vastattava ikääntymiseen ja yhä kovenevaan kan-sainväliseen kilpailuun. Onnistumme

tässä vain, jos kykenemme yhdistämään koko maan ja koko kansan panoksen edessä oleviin talkoisiin.

Hajautettu yhteiskunta tarkoittaa myös palvelujen ja päätösvallan sijoittumista koko Suomeen. Tästä on kyse lokakuun kuntavaaleissa.

Keskusta on vaihtoehto niille suomalaisil-le, jotka arvostavat lähipalveluita ja lähi-demokratiaa. Tällaisia ihmisiä on paljon.

Sinipunahallitus tekee parhaillaan kun-tauudistusta, jonka sisältö ja toteutus eivät vastaa kansalaisten enemmistön, kuntien päättäjien tai asiantuntijoiden mielipidettä. Talonpoikaisjärkeä käyttä-mällä vallanpitäjätkin ymmärtäisivät, että palveluja ei pelasteta kuntien rajo-ja siirtelemällä. Tarvitaan mahdollistavia ratkaisuja, jotka huomioivat laajan Suo-men erilaiset olosuhteet. Uudistukset pi-tää tehdä yhteistyössä kuntien kanssa.

Rovaniemen puoluekokous päättää Kes-kustan kuntavaaliohjelmasta. Se on tehty vakavalla mielellä. Uskon kaikkien puo-luejohtoon nyt ehdolla olevien seisovan sen linjausten takana. Keskustan tavoit-teiden edistämiseen uusi puoluejohto tar-vitsee jokaisen keskustalaisen tuen, kun tavoittelemme voittoa kuntavaaleissa ja menestystä tulevaisuudessa. Olemme ti-lanteessa, jossa meidän on katsottava seuraavaa puoluekokousta tai seuraavia vaaleja pidemmälle puolueen linjan mää-rittelemisessä ja toiminnan suuntaami-sessa. Keskustan on uudistettava ja uu-distuttava.

Keskustalaisuus on varmasti meille kai-kille sydämen asia. Keskustan puolueko-

7

kouksessa tuo tunne on vahvimmillaan, kun eri-ikäiset ja eri puolilta Suomea tu-levat keskustalaiset kokoontuvat saman katon alle yhteisellä asialla. Niin nytkin.

Mari Kiviniemi

Puheenjohtaja

8

Yhdessä eteenpäin

Me keskustalaiset kokoonnumme puolue-kokoukseen Rovaniemelle tekemään tule-vaisuusvalintoja.

Valitsemme puolueelle uuden puheenjoh-tajan ja muun puoluejohdon sekä päätäm-me politiikastamme ja toiminnastamme seuraaviksi kahdeksi vuodeksi.

Keskustan puoluekokous on aina osan-nut tehdä viisaita valintoja ja linjata tu-levaisuutta vahvoilla kannanotoilla ja oh-jelmilla. Uskon, että niin käy myös nyt. Kaikkiin puolueen johtotehtäviin on tar-jolla päteviä, osaavia ja kokeneita ehdok-kaita. Kävi äänestyksissä miten tahansa, meidän on lähdettävä Rovaniemeltä yhte-näisenä joukkueena rakentamaan tämän kansanliikkeen menestystä.

Terävä oppositiopolitiikka ja onnistunut presidentinvaalikampanja ovat nostaneet puolueen kannatusta vuoden takaisen ra-jun vaalitappion jälkeen. Jatko on meistä itsestämme kiinni. Kaikki on mahdollista.

Keskustalla on paljon tehtävää varsinkin köyhyyden, eriarvoisuuden ja turvatto-muuden kitkemisessä. Alkiolaista ihmi-syyden, inhimillisyyden ja yhteisöllisyy-den sanomaa sekä itsestä ja läheisistään välittämistä tarvitaan tässä kvartaalien, suuruuden ihannoinnin ja itsekkyyden ajassa yhtä kipeästi kuin sata vuotta sit-ten.

Santeri Alkion syntymän 150-vuotisjuh-lavuosi tarjoaa mahdollisuuden kunnon keskusteluun arvoistamme ja tavoitteis-tamme 2000-luvun maailmassa. Halu-an olla edistämässä tätä keskustelua ja muuttamassa sitä käytännön ohjelmiksi, toiminnaksi ja tuloksiksi. Yhteinen teh-

tävämme alkavalla puoluekokouskaudel-la on tehdä Keskustalle vuosikymmenen loppuun saakka ulottuva aatteellis-poliit-tinen taisteluohjelma, jolla käännämme Suomen suunnan seuraavissa eduskun-tavaaleissa. Tässä työssä tarvitaan meitä kaikkia.

Tulevan puoluekokouskauden ensimmäi-nen urakka on saada suomalaisten tuki vaihtoehdollemme lokakuun kuntavaa-leissa. Puoluekokous päättää Keskustan vaaliohjelmasta. Kuntavaalien päävaih-toehdot ovat selvät: äänestäjät valitsevat jokaisessa kunnassa sinipunahallituksen eriarvoistavan keskittämispolitiikan ja Keskustan lähipalveluihin ja lähidemo-kratiaan nojaavan vaihtoehdon välillä. Kannustan jokaista keskustalaista lähte-mään ehdokkaaksi kuntavaaleihin. Nyt jos koskaan tarvitaan koko Suomen puo-lustajia.

Vuoden 2014 eurovaaleissa koko maan-osamme on perimmäisten kysymysten ää-rellä. Etsiessämme vastauksia talouskrii-siin meidän on varjeltava yhteisiä perus-arvojamme, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Keskusta puolustaa euro-vaaleissa tinkimättömästi näitä perus-arvoja samalla kun ajamme tehokkaasti Suomen ja suomalaisten etuja.

Tässä kansanliikkeessä on paljon säilyt-tämisen arvoista, paljon kehitettävää ja uskon, että myös paljon valmiutta tehdä jotain ihan uutta. Viime vuodet ovat osoit-taneet, että menestyäkseen Keskustan on uudistuttava rohkeasti. Toimintaamme on myös sovitettava muuttuvan maail-man oloihin ja käytössämme oleviin voi-mavaroihin.

9

Meidän on rakennettava yhdessä nykyai-kaisia toimintatapoja ja uskallettava kar-sia turhaa byrokratiaa kaikilta tasoilta. Puolueen on oltava lähellä ja kohdattava vaikeatkin asiat siellä, missä asiat todel-la ihmisiä koskettavat. Voimavaroja pitää ohjata todelliseen vaikuttamiseen kaikilla tasoilla. Siksi puolueen ylätason keskus-organisaation keventäminen on välttämä-töntä. Erityisesti meidän on panostettava nuoriin, joissa on myös Keskustan tule-vaisuus.

Keskustassa on valtava tekemisen tarmo, joka pitää kanavoida puolueen tulevai-suuden kannalta oikeisiin asioihin.

Meidän on myös edelleen jatkettava työtä puolueen maineen ja luottamuksen vah-vistamiseksi. Tässä työssä on päättyväl-lä puoluekokouskaudella päästy hyvään alkuun. Keskustan johdolla uudistettiin vaali- ja puoluerahoitus. Jälkipuheita ei ole tullut eduskunta- eikä presidentin-vaaleista.

Vakaa talous on menestyvän puoluetoi-minnan perusta. Puoluesihteerinä tavoit-teeni on, että puolueen talous on ylijää-mäinen ja puolue on velaton vuoden 2014 loppuun mennessä. Uutta velkaa aatteel-liseen toimintaan ei oteta.

Meillä on kaikki mahdollisuudet palaut-taa Keskusta voittojen tielle, kunhan pu-hallamme yhteen hiileen. Keskusta me-nestyy ja on vahva silloin, kun se on yhte-näinen ja jokainen tässä kansanliikkees-sä mukana oleva ihminen kokee olevansa tasavertainen edistämään omalta paikal-taan aatteemme ja politiikkamme toteu-tumista.

Lämpimästi tervetuloa Rovaniemen puo-luekokoukseen. Yhdessä.

Timo Laaninen

Puoluesihteeri

10

Rovaniemen henki

Lapissa ihmiset ovat ahkeria, ystävällisiä ja luonnon kanssa sopusoinnussa eläviä. Elämää pohjoisessa siivittävät voimak-kaat vuodenajat erityispiirteineen; lumo-ava yötön yö, ruskan väriloisto, kaamok-sen sininen hetki ja kevään hohtavat han-get. Ei siis ole mikään ihme, että Lappi on Suomen johtava matkailumaakunta ja yksi tunnetuimmista brändeistämme maailmalla. Lappi on elämänvoimaa ja

siitä riittää ammennettavaa yli rajo-jen. Lapin ystäviä löytyy tuhatmää-rin Suomesta ja ympäri maailmaa.

Yksi suurista Lapin ystävistä oli presidentti Urho Kekkonen, joka vie-raili säännöllisesti pohjoisessa niin

valtiovieraineen kuin pienemmissä seurueissa. Kekkosen vahva visio ja määrätietoinen toiminta Lapin ke-hittämiseksi tuovat tänä päivänä hy-vinvointia koko maakuntaan. Maail-

man modernein jaloterästehdas Torni-ossa ja maakunnan sivistyksen kulma-

kivi, Lapin yliopisto, ovat esimerkkejä Kekkosen ja Maalaisliitto-Keskustan toi-minnasta pohjoisimman Suomen hyväksi.

Tänään 183.000 asukkaan Lappi elää so-dan jälkeisen jälleenrakennusajan suu-rimmassa murroksessa. Haasteet elin-keinorakenteen muutoksen, poismuu-ton, väestön ikääntymisen sekä lähi-palveluiden tuottamisen kanssa ovat pohjoisessakin arkipäivää. Toisaalta voimakkaasti kasvava matkailu, uu-sia mahdollisuuksia tuova kaivostoi-minta, Barentsin alueen luonnonva-rahankkeet ja pohjoisen meriväylän avautuminen sekä maaseutua elävä-

nä pitävät peruselinkeinot luovat vah-vaa uskoa tulevaisuuteen.

11

Itsestään eivät myönteiset asiat kuiten-kaan tapahdu. Siihen tarvitaan niin po-liittista tahtoa kuin rohkeaa yrittämistä ja positiivista tekemisen meininkiä. Kes-kusta on vuosikymmenten ajan ollut La-pin voimapuolue, joka on määrätietoisesti kehittänyt maakuntaa ja sen kuntia. Pel-kästään omin voimin se ei kuitenkaan ole onnistunut. Kekkosen periksiantamaton esimerkki koko maan asuttuna pitämi-sestä on meille hyvä muistutus siitä, että maassa tarvitaan yhä vahvaa Keskustaa ajamaan Lapin ja maan reuna-alueiden asiaa.

Keskustaväki kokoontuu nyt kolmen vuo-sikymmenen jälkeen Lappiin ja Rovanie-melle pitämään puoluekokousta ja teke-mään tärkeitä päätöksiä kauas tulevai-suuteen. Kolmekymmentä vuotta sitten valtakunnan politiikassa oli eletty myrs-kyisiä aikoja, joka näkyi jännitteinä puo-lueen sisällä. Tuolloin ”Rovaniemen hen-ki” ja yöttömän yön illanvietto Ounasvaa-ran juhannuskallioilla tasoittelivat tyrs-kyjä ja aloitti puolueessa yhtenäisyyden rakentamisen ja uuden nousun aikakau-den.

Lapin keskustaväen tavoitteena on luo-da puoluekokoukseen jälleen positiivi-nen ”Rovaniemen henki” rakentamaan Keskustan yhtenäisyyttä ja siivittämään puolueen tulevaa menestystä. Kyse on me-hengestä, joka tuntuu jokaisen sisim-mässä ja näkyy kauas. Tarvitsemme toi-nen toisiamme saadaksemme luottamus-ta kanssaihmisten asioiden hoitamiseen. Kansanliike-Keskustan voima on vuosi-kymmenten ajan ollut yhdessä tekemi-sessä. Siihen meidän tulee nojata yhä tä-näänkin.

Monien asiakysymysten lisäksi puolueko-kouksen lauantain ohjelmassa on ennak-koon kovasti odotetut henkilövalinnat. Kaikkiin avoimina oleviin tehtäviin on ehdolla koko joukko päteviä, kokeneita ja osaavia henkilöitä. Puoluekokoukseen on järjestetty monia mahdollisuuksia kuulla ja tentata ehdokkaita. Käyttäkää tätä ti-laisuutta hyväksenne. Valta henkilövalin-noissa on puoluekokousedustajilla, jotka osaavat varmasti tehdä puolueen kannal-ta viisaita päätöksiä.

Olemme järjestäneet puoluekokouksen oheen monia mielenkiintoisia kulttuuril-la ja musiikilla höystettyjä tapahtumia, josta jokaiselle löytyy mielenkiintoista ohjelmaa. Perjantai-iltana valloitamme kaupungin hyvän musiikin merkeissä. Lauantai-iltana kokoonnumme illanviet-toon joulupukin kotiluolaan Santaparkiin, jossa keskustaväki kohtaa ensikertaa juuri valitun puoluejohdon. Sunnuntain pääjuhlaa vietämme aatteellisesti, mutta myös ripauksen modernisti Santeri Alki-on 150-vuotisjuhlan merkeissä.

Hyvät aatesisaret ja -veljet, kokousvie-raat; olkaa lämpimästi tervetulleita Rova-niemen puoluekokoukseen!

Janne Seurujärvi

Keskustan Lapin piirin puheenjohtaja

12

Tervetuloa Lapin pääkaupunkiin

Uusi, yli 60000 asukkaan Rovaniemen kaupunki on elänyt voimakkaan kasvun vuosia. Uusia asukkaita on vuoden 2006 yhdistymisen jälkeen tullut lähes 2800, uusia työpaikkoja on syntynyt yli 1800 ja yritysten määrä on kasvanut lähes 460 yrityksellä. Rovaniemen kasvu on kaikil-ta osin ollut nopeampaa kuin Suomessa keskimäärin.

Rovaniemen kasvusta huolimatta lappi-laisten kuntien ja yritysten yhteinen suu-rin haaste on Lapin supistuva väestö. Vä-estökehitys johtaa väistämättä kuntapal-veluiden rakennemuutokseen, johon kun-tien on vastattava palveluhankintatapo-jaan muuttamalla. Muutos sisältää siten mahdollisuuden uudenlaiseen yhteistoi-mintaan palveluiden järjestämisessä yrit-täjien ja kuntien välillä.

Rovaniemi on joulupukin virallinen ko-tikaupunki ja tämä virallinen asema on rekisteröity mm. Euroopan unionissa, Yh-dysvalloissa, Japanissa ja Venäjällä. La-pin pääkaupungissa vierailee vuosittain lähes puoli miljoonaa matkailijaa, joista yli puolet tulee ulkomailta. Rovaniemellä on Helsingin jälkeen toiseksi eniten kan-sainvälisiä yöpymisvuorokausia. Mat-kailun myönteinen kasvukehitys vaatii kuitenkin uusia investointeja, uu-sia markkina-alueita ja uusia ai-toon lappilaisuuteen perustuvia tuotteita, jotka kunnioittavat luontoamme ja kulttuuripe-rintöämme.

Rovaniemi on viime vuosina kehittänyt aktiivisesti luovi-en alojen yrittäjyyttä, jolle yliopistomme antaa taitei-den tiedekunnan kautta

varman perustan. Uusia yrityksiä syntyy elokuva- ja mainosalan lisäksi peliteolli-suuteen ja efektituotantoon. Lapin elo-kuvakomissio ja luovien alojen yrityshau-tomo tuovat alueelle uutta kysyntää ja nostavat osaamisen tasoa. Elokuvamat-kailu on kasvussa, mutta kasvun vauh-dittamiseksi tarvitaan myös kansallisia toimenpiteitä ulkomaisten tuotantojen tänne houkuttamiseksi.

13

Tulevaisuus pitää sisällään monia haas-teita, mutta muutos pitää sisällään myös mahdollisuuksia. Ilmaston muutos ja pohjoisten alueiden valtavat luonnonva-rat ovat saaneet aikaan sen, että maail-malta katseet ovat viimeisten parin vuo-den aikana kääntyneet yhä enemmän kohti arktisia alueita. Suomen arktinen strategia valmistui edellisen hallituksen toimesta ja sillä on erityistä merkitystä Lapille. Pohjoisen painoarvo tulee nou-semaan ja strategiassa nostetaan ansi-oituneesti esiin muutoksen vaikutukset Pohjois-Suomen liikenne-, viestintä- ja lo-gistiikkaverkkoihin. Lapille ja Rovanie-

melle on myös tärkeää Euroopan unionin arktisen informaatiokeskuksen perusta-minen Lapin yliopiston arktisen keskuk-sen yhteyteen.

Rovaniemen kaupungin puolesta toivotan teidät lämpimästi tervetulleiksi Rovanie-melle nauttimaan lappilaisesta vieraan-varaisuudesta yöttömän yön auringon alla.

Mauri Gardin

Kaupunginjohtaja

Tavataan Lordinaukion tapahtumatorilla Keskustan puoluekokouksen tapahtumatori Rovaniemen keskustan Lordinauki-olla perjantaina 8.6. klo 10 – 22 ja lauantaina 9.6. klo 10 – 15. Tule tapaamaan, keskustelemaan ja viihtymään.

Keskustan yleisötapahtumat tapahtumatorilla:

Perjantai 8.6. klo 12.30 – 14.30

Mukana Keskustan puoluejohtoa ja kansanedustajia sekä puheenjohtaja-, varapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaat. Lapsille ilmapalloja. Juontajana Pertti Salovaara.

Lauantai 9.6. klo 11 –

Mukana Keskustan puoluejohtoa ja kansanedustajia. Kansanedustaja Markus Lohen 40-vuotissyntymäpäiväkahvit. Sirkus Taika-aika esiintyy. Juontajana Pertti Salovaara.

Muista myös Keskustan ja Keskusta-nuorten ulkoilmakonsertti Lordinaukiol-la perjantaina 8.6. klo 20 – 22. Tähtiar-tistina Laura Voutilainen! Katso lisätie-toja asiakirjan sivuilta 22 – 23.

Yhdessä.

14

Ohjelma ja aikatauluPuoluekokouksen info Lappi Areenan pääsisäänkäynnin yhteydessä palvelee kaikis-sa puoluekokoukseen ohjelmaan ja aikatauluihin liittyvissä kysymyksissä. Puolueko-kouksen infon tavoitat myös puhelimitse, puhelin 040 460 4136 ja 040 460 4115.

Perjantai 8.6.

10.00 – 14.30 Puoluekokousedustajien valtakirjojen tarkastus Lappi Areenassa Katso sivut 32 – 33.

10.00 – 18.00 Puoluekokouksen seuraaji-en ilmoittautuminen Lappi Areenassa

10.00 – 20.00 Puoluekokouksen näytte-lyosastot avoinna Lappi Areenassa

10.00 – 20.00 Keskustan kesäkahvila avoinna Lappi Areenassa

10.00 – 22.00 Keskustan tapahtumatori Rovaniemen Lordinaukiolla Katso sivut 13, 19, kartta 29.

1511.00 – 14.00 Lounas puoluekokouksen

ravintolassa Lappi Aree-nassa Katso sivu 35.

12.00 – 20.00 Bussikuljetukset Rovanie-men keskustan ja Lappi Areenan välillä Katso sivu 34.

12.30 – 13.30 Terve tulevaisuus tehdään kunnissa – ajankohtais-seminaari Lapin Urheilu-opistossa Santasportissa Katso sivu 18.

12.30 – 14.30 Keskustan yleisötapahtu-ma Rovaniemen Lordinau-kiolla Katso sivut 13 ja 19.

13.30 – 15.00 Pohjoisen mahdollisuudet – ajankohtaisseminaari Lapin Urheiluopistossa Santasportissa Katso sivu 18.

15.00 Puoluekokouksen avajaiset Lappi Areenassa Katso sivut 18 ja 36-37.

Puoluekokous alkaa

17.00 – 18.00 Keskusta Visan alkukar-sinta puoluekokouksen kohtaamispaikalla Lappi Areenassa Katso sivu 22.

18.00 Puoluekokous keskeyte-tään

1618.00 Puoluekokouksen valio-

kuntien kokouksia Katso sivut 46 ja 52-53.

18.30 – 19.30 Puheenjohtajaehdokkaiden keskustelu Lappi Areenassa Katso sivu 20.

20.00 – 22.00 Keskustan ja Keskusta-nuorten ulkoilmakonsertti Rovaniemen Lordinaukiol-la. Esiintyjänä Laura Vou-tilainen

21.00 Jätkän balladi - teatte-riesitys hotelli Santa Clau-sissa

21.00 Puoluekokoustanssit hotel-li Rantasipi Pohjanhovissa ja ravintola Valdemarissa

Lauantai 9.6.

7.30 – 9.30 Puoluekokouksen valio-kuntien kokouksia tarvit-taessa Katso sivut 46 ja 52-53.

7.30 – 21.30 Bussikuljetukset Rovanie-men keskustan ja Lappi Areenan välillä Katso sivu 34.

8.00 – 11.00 Puoluekokousedustaji-en valtakirjojen tarkastus Lappi Areenassa Katso sivut 32 – 33.



8.00 – 20.00 Puoluekokouksen näytte-lyosastot avoinna Lappi Areenassa

10.00 Puoluekokous jatkuu Puheenjohtaja Mari Kivi-niemen poliittinen katsaus

10.00 – 12.00 Nuorten hyvinvointi – ajankohtaisseminaari Lapin Urheiluopistossa Santasportissa Katso sivu 18.

10.00 – 15.00 Keskustan tapahtumatori Rovaniemen Lordinaukiolla Katso sivut 13, 19.

11.00 Keskustan yleisötapahtu-ma Rovaniemen Lordinau-kiolla

11.00 – 15.00 Lounas puoluekokouksen ravintolassa Lappi Aree-nassa Katso sivu 35.

11.30 – 12.30 Varapuheenjohtajaehdok-kaat puoluekokouksen kohtaamispaikalla Lappi Areenassa Katso sivu 21.

12.30 – 13.00 Puoluesihteeriehdokkaat puoluekokouksen kohtaamispaikalla Lappi Areenassa Katso sivu 21.

13.30 – 14.30 Keskustalainen Eurooppa-politiikka 2010-luvulla - yhdentymistä vai hajautta-mista? – ajankohtaissemi-naari Lapin Urheiluopis-

17tossa Santasportissa Katso sivu 19.

13.30 – 14.30 Keskusta Visan loppukil-pailu puoluekokouksen kohtaamispaikalla Lappi Areenassa Katso sivu 22.

iltapäivä Puheenjohtajan, varapu-heenjohtajien ja puoluesih-teerin vaalit

18.00 Kesäkirkko Kirkkolammen rannalla

19.00 Entisten Keskustanuorten tapaaminen Lähteentien pirtilläKatso sivut xx - xx

20.00 Runon ja musiikin konsert-ti Rovaniemen kirkossa

ilta Puoluekokous keskeyte-tään puoluejohdon valin-nan jälkeen

20.45 – 22.00 Bussikuljetukset Rovanie-men keskustan ja Santa-parkin välillä Katso sivu 34.

21.00 Puoluekokousiltamat San-taparkissa

24.00 – 01.15 Bussikuljetukset Santa-parkin ja Rovaniemen kes-kustan välillä Katso sivu 34.

Sunnuntai 10.6.

8.00 – 13.00 Puoluekokouksen näytte-lyosastot avoinna Lappi Areenassa Katso sivut xx - xx


8.00 – 15.00 Bussikuljetukset Rovanie-men keskustan ja Lappi Areenan välillä Katso sivu 34

8.30 Puoluekokouksen aamu-hartaus Lappi Areenassa


9.00 Puoluekokous jatkuu

11.00 Puoluekokous päättyy

11.00 – 14.00 Lounas puoluekokouksen ravintolassa Lappi Aree-nassa Katso sivu 35.

11.30 Puoluekokouksen lippu-marssin järjestäytyminen ja lippumarssi Katso sivut 28-29 ja 36.

13.00 – 14.30 Puoluekokouksen pääjuh-la: Santeri Alkio 150 vuotta ja puheenjohtajan linjapu-he Lappi Areenassa Katso sivu 22.

18

Puoluekokouksen oheisohjelma ja kohokohtia

Avajaiset

Puoluekokouksen avajaiset aloittavat jän-nittävän viikonlopun. Avajaiset pidetään perjantaina 8.6. klo 15 - Lappi Areenassa.

Puoluekokouksen avajaisissa esiintyvät Rovaniemen VPK sekä pohjoissaamenkie-linen rockyhtye SomBy. Puoluekokouk-selle tervehdyksensä esittävät Keskustan Lapin piiri, Rovaniemen kaupunki sekä tietysti Joulupukki.

Ajankohtaisseminaarit

Puoluekokouksen yhteydessä järjestetään neljä laadukasta ajankohtaisseminaaria. Paikat täytetään saapumisjärjestyksessä. Seminaarit pidetään Lapin Urheiluopis-tossa, joka sijaitsee Lappi Areenan välit-tömässä läheisyydessä.

Terve tulevaisuus tehdään kunnissa

Perjantai 8.6. klo 12.30 – 13.30, Lapin Ur-heiluopisto Santasport, kokoustila Rova

Terveydenhuollon palvelujen saatavuu-den ja laadun turvaaminen on yksi mer-kittävimmistä haasteista seuraavalla kuntavaalikaudella. On tärkeää, että ter-veydenhuollon tulevaisuuden ratkaisuista keskustellaan koko Suomessa, eri alueil-la ja jokaisessa kunnassa aktiivisesti ja asiantuntevasti. Keskustelijoina seminaa-rissa ovat Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen, Tervey-denhuollon palvelutuottajat ry:n toimin-nanjohtaja Tuomas Nurmela sekä Kes-

kustan varapuheenjohtaja Annika Saa-rikko ja kansanedustaja Juha Rehula.

Pohjoisen mahdollisuudet

Perjantai 8.6. klo 13.30 – 15, Lapin Urhei-luopisto Santasport, auditorio Tiera

Pohjoisen Suomen uusiutuvat luonnon-varat tarjoavat mahdollisuuksia Suomen menestyksen rakentamiselle. Seminaaris-sa pohditaan, miten koko Suomen voima-varat saadaan käyttöön ja miten sovite-taan yhteen maa-, metsä- ja porotalous, matkailu ja kaivostoiminta. Keskustelua johdattelee kansanedustaja Simo Rund-gren.

Nuorten hyvinvointi

Lauantai 9.6. klo 10 – 12, Lapin Urheilu-opisto Santasport, auditorio Tiera

Nuorten henkinen sekä fyysinen hyvin-vointi puhuttavat. Nuorten syrjäytyminen on yksi aikamme keskeisistä ongelmista. Miten rakennamme nuorisoystävällisem-pää Suomea? Miten saamme nuoret pa-remmin mukaan yhteiskuntaan? Keskus-tanuorten hyvinvointiseminaarissa pohdi-taan nuorten asemaa niin nuorten itsensä kuin yhteiskunnan ja talouden näkökul-masta. Seminaarissa ovat alustamassa ja keskustelemassa Opiskelijoiden Liikunta-liiton OLL ry:n varapuheenjohtaja Silva Loikkanen, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry:n puheenjohtaja Jenni Parpala, Keskustan kansanedustaja Mauri Pek-karinen sekä Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n puheenjohtaja Veera Svahn. Keskus-telua johdattelee Jussi Sallinen

19

Keskustalainen Eurooppa-politiikka 2010-luvulla - yhdentymistä vai ha-jauttamista?

Lauantai 9.6. klo 13.30 – 14.30, Lapin Ur-heiluopisto Santasport, kokoustila Rova

Eurooppalaisessa yhteistyössä eletään murroksen vuosia. Keskustan Opiskelija-liiton järjestämässä keskustelutilaisuu-dessa Euroopan tulevaisuuden suuntavii-voista alustavat Keskustan puheenjohta-ja Mari Kiviniemi, kansanedustaja Antti Kaikkonen, Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki sekä Euroopan li-beraalidemo-kraattisen puolueen varapuheenjohtaja Dick Roche. Keskuste-lua johdattelee Kes-kustan Opiskelija-liiton puheenjohta-ja Petri Honkonen.

Keskustan tapah-tumatori ja yleisö-tapahtumat

Rovaniemen keskustan Lor-dinaukio muuttuu Keskus-tan puoluekokouksen aika-

na tapahtumatoriksi, jossa on monipuolis-ta ohjelmaa ja ajanvietettä kaikenikäisille aamusta iltaan. Tapahtumatori on avoin-na perjantaina 8.6. klo 10 – 22 ja lauantai-na 9.6. klo 10 – 15.

Tapahtumatorin yleisötapahtumat:

Perjantai 8.6. klo 12.30 –

Tule tapaamaan Keskustan puoluejohtoa ja kansanedustajia, puheenjohtaja-, vara-puheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkai-ta sekä Rovaniemen ja Lapin keskusta-

laisia. Musiikkia ja tarjoilua. Juontajana Pertti Salovaara.

Lauantai 9.6. klo 11 –

Tule tapaamaan Keskustan puoluejoh-toa ja kansanedustajia sekä Rovaniemen ja Lapin keskustalaisia. Tarjolla kansan-edustaja Markus Lohen 40-vuotissynty-mäpäiväkahvit. Kansanedustaja Mikko Alatalo musisoi ja Sirkus Taika-aika esiintyy. Juontajana Pertti Salovaara.

Kulttuuri- ja hengelliset tapahtumat

Puoluekokouksen aikana on tarjolla myös useita kulttuuri- ja hengellisiä tapahtu-mia, jotka tarjoavat myös mahdollisuuden rauhoittumiseen.

Jätkän balladi

Perjantai 8.6. klo 21 –, hotelli Santa Cla-us (Korkalonkatu 29). Jätkän balladi on kunnianosoitus lappilaiselle miehelle, La-pin jätkälle. Se tuo yhteen kaksi ammatti-teatteria, aitoja tarinoita sotien jälkeises-tä jätkäkulttuurista ja Kaj Chydeniuksen sävellyksiä, joiden koskettavat ja maan-läheiset sanoitukset kuvaavat riskiä työ-miehen elämää naisia ja romantiikkaa unohtamatta. Savotan karu arki katke-aa kaupungin rillumareissä ja herkistää jätkän haikailemaan lemmestä ja unien

20

senjoriitasta. Tarinat kertoo ja laulut esit-tää Markku Köngäs, muusikkoina ylei-söä viihdyttävät teatterin Minna Siitonen sekä Tanssiteatteri Rimpparemmin Henri Haakana ja Valtteri Valo. Lippuja saa ho-telli Santa Clausin Cafe bar Zoomitista ja Cafe Linnasta, puoli tuntia ennen ovelta sekä infopisteistä kokouspaikalla hintaan 15 €/lippu

Kesäkirkko

Lauantai 9.6. klo 18 –, Kirkkolammen ranta (Rauhankatu 70).

Runon ja musiikin konsertti

Lauantai 9.6. klo 20 –, Rovaniemen kirk-ko (Yliopistonkatu 2). Ulla ja Mauri Miet-tunen tarjoilevat runoja ja musiikkia vai-kuttavassa kirkkokonsertissa. Vapaa pää-sy (ohjelmamaksu 5 euroa).

Puoluekokouksen aamuhartaus

Sunnuntai 10.6. klo 8.30–, Lappi Areena

Lasten ja perheiden puoluekokous

Lapsilla on Lappi Areenassa oma puuha-tila, jossa on arktinen tunnelma. Vesais-ten Keskusliiton puuhatila on avoinna perjantaina 8.6. klo 15 – 18, lauantaina 9.6. klo 10 – 12 ja klo 14 – 18 sekä sun-nuntaina klo 12.30 – 14.30.

Puuhatilassa lue-taan satuja, leiki-tään, piirretään, askarrellaan ja pidetään hauskaa välittömän yhdes-säolon merkeissä. Vanhemmilla on mahdollisuus vau-vojen vaipanvaih-toon tai ruokien lämmittämiseen.

Vesaisten Keskusliitto on järjestänyt lap-siperheille ohjelmaa myös Keskustan ta-pahtumatorille Rovaniemen Lordinauki-olle perjantaina 8.6. ja lauantaina 9.6. Ve-saiset ovat tavattavissa myös puolueko-kouksen näyttelytilassa.

Puheenjohtajaehdokkaiden keskustelu

Keskustan puheenjohtajaehdokkaat Timo Kaunisto, Tuomo Puumala, Juha Sipilä ja Paavo Väyrynen kohtaavat viimeistä kertaa yhteisessä keskustelussa perjantaina 8.6. klo 18.30 – 19.30 Lappi Areenan päälavalla. Keskustelua johdattelee Lapin Kansan päätoimittaja Antti Kokkonen.

Timo Kaunisto Tuomo Puumala Juha Sipilä Paavo Väyrynen

21

Puoluekokouksen kohtaamispaikka

Puoluekokouksen kohtaamispaikalla Lappi Areenassa voi tavata Keskustan poliitikko-ja ja osallistua Keskusta Visaan. Kohtaamispaikka sijaitsee puoluekokouksen näytte-lyosastojen ja ravintolan läheisyydessä.

Varapuheenjohtajaehdokkaat kohtaamispaikalla lauantaina 9.6.:

klo 11.30 – 11.50 Johannes Hirvaskoski, Jari Tasanen ja Markku Pakkanenklo 11.50 – 12.10 Arto Pirttilahti, Antti Rantakangas ja Riikka Mannerklo 12.10 – 12.30 Annika Saarikko ja Juha Rehula

Puoluesihteeriehdokkaat kohtaamispaikalla lauantaina 9.6.:

klo 12.30 – 12.40 Sami Kilpeläinenklo 12.40 – 12.50 Timo Laaninenklo 12.50 – 13 Antti Varis

Johannes Hirvaskoski Jari Tasanen Markku Pakkanen Arto Pirttilahti

Antti Rantakangas Riikka Manner Annika Saarikko Juha Rehula

Sami Kilpeläinen Timo Laaninen Antti Varis

22

Keskusta Visa

Keskusta Visassa mitellään taitoja keskustatietämykses-tä. Alkukarsinta järjestetään

puoluekokouksen kohtaamispaikalla per-jantaina 8.6. klo 17 – 18 ja loppukilpailu lauantaina 9.6. klo 13.30 – 14.30.

Alkukarsinnan kaksi parasta pääsee lop-pukilpailuun, jossa on jo valmiiksi kuusi muuta tietäjää. He ovat selvinneet mu-kaan Keskustan risteilyjen osakilpailuis-ta. Mukana ovat jo Jukka Juusela, Auvo Taponen, Ossi Kuparinen, Matias Hildén, Tapani Tölli ja Risto Ervelä. Nyt kannat-taa lähteä mukaan kisaamaan ja tulla kohtaamispaikalle kannustamaan kilpai-lijoita.

Pääjuhla

Puoluekokouksen huipennus, pääjuhla, pidetään sunnuntaina 10.6. klo 13 – 14.30 Lappi Areenassa. Pääjuhlan teemana on Santeri Alkion syntymän 150-vuotisjuh-lavuosi.

Keskustan uusi puheenjohtaja pitää pää-juhlassa linjapuheen. Puhujina ovat myös Keskustanuorten puheenjohtaja Ant-ti Kurvinen ja Keskustanaisten puheen-johtaja Elsi Katainen. Juhlassa esitetään Santeri Alkion päiväkirjojen pohjalta laa-dittu monologi. Musiikista vastaavat räp-päri Ironface sekä Lapin Sotilassoittokun-ta.

Vaihda viihteelle Keskustan puoluekokouksessa

Puoluekokoustanssit

Perjantai 8.6. klo 21 –, hotelli Rantasipi Pohjanhovi (Pohjanpuistikko 2) ja ravin-tola Valdemari (Jäämerentie 9)

Tanssiparketit kutsuvat puoluekokouk-sen osallistujia. Hotelli Rantasipi Poh-janhovissa esiintyy Jettiset-orkesteri ja ravintola Valdemarissa Wanhan veräjän luona – orkesteri.

Lue lisää puoluekokouksen viihteestä seuraavilta sivuilta.

23

Puoluekokousiltamat Santaparkissa la 9.6. klo 21 –

Mukana Keskustan uusi puoluejohto. Bilemusiikista vastaa Nostalgia.

Rovaniemen keskustan ja Santaparkin välille on järjestetty bussikuljetukset. Ks. sivu 34.

Koko kansan ulkoilmakonsertti Lordinaukiolla pe 8.6. klo 20 – 22

Tähtiartistina Laura Voutilainen. Lämppärinä Kuorosodan Lordin kuorosta tuttu Aki Mikkonen.Vapaa pääsy.

Ulkoilmakonsertin tarjoavat

Iltakortit myynnissä puoluekokouksen

infossa. (Keskustan jäsenet 30 € /

ei-jäsenet 35€) ja Santaparkin

ovella (35€).

24

Puoluekokouksen ABC

Anniskelu

Puoluekokouksen anniskelualue, Pub Alakulma, sijaitsee Lappi Areenan tulo-aulan läheisyydessä. Anniskelualueella on A-oikeudet. Anniskelualue on tarkoi-tettu vain täysi-ikäisille.

Avajaiset

Puoluekokouksen avajaiset ovat perjan-taina 8.6. klo 15 puoluekokouspaikalla Lappi Areenassa

Ensiapu

Puoluekokouksessa on ensiapupiste näyt-telytilaa vastapäätä olevassa pukuhuo-neessa, josta apua tarvitsevaohjataan tar-vittaessa jatkohoitoon. Ensiaputaitoiset vapaaehtoiset kiertävät myös kokouksen aikana kokouspaikalla. Yleinen hätänu-mero on 112.

Esiintyjät

Perjantaina 8.6. klo 20 kaiken kansan il-mainen ulkoilmakonsertti Lordiaukiolla, tähtiartistina Laura Voutilainen.

klo 21 teatteriesitys ”Jätkän balladi” ho-telli Santa Clausissa. Liput ks. sivu 19.

klo 21 tanssit hotelli Rantasipi Pohjanho-vissa, Jettiset-orkesteri ja ravintola Valde-marissa Wanhan veräjän luona- orkesteri

Lauantaina 9.6 klo 21 iltajuhla Santa-parkissa. Ohjelma: puoluejohdon terveh-dys, tanssittaa Nostalgia-yhtye, vapaata

seurustelua, kevyt buffetpöytä. Iltakorttia vastaan saa yhden kaadon olutta, siideriä tai viiniä.

Iltakortteja Santaparkiin myydään en-nakkoon infopisteistä puoluekokouspai-kalla. Iltakortin hinta jäsenille ennak-koon 30 euroa ja ei-jäsenille 35 euroa. Santaparkin ovelta 35 euroa.

Henkilövalinnat

Puoluekokous valitsee Keskustan pu-heenjohtajan, kolme varapuheenjohtajaa ja puoluesihteerin lauantaina 9.6.

Ikärajat

Puoluekokousiltamiin lauantaina 9.6. klo 21 Santaparkissa on 18 vuoden ikäraja. Puoluekokoukseen Lappi Areenassa on vapaa pääsy kaikenikäisillä.

Info

Puoluekokouksen infopisteet sijaitsevat pääsisäänkäyntiä vastapäätä ja näyttely-tilassa. Infopisteessä myydään kahvi- ja ruokalippuja sekä iltakortteja puolueko-kousiltamiin Santaparkiin. Puoluekokou-sinfon puhelinnumerot ovat 040 460 4136 ja 040 460 4115 sekä sähköposti: [email protected].

Kohtaamispaikka

Puoluekokouksen kohtaamispaikka si-jaitsee Lappi Areenassa puoluekokouksen näyttelytilan ja ravintolan läheisyydessä. Katso lisätietoja sivulta 21.

25

Lippumarssi

Puoluekokouksen lippumarssi järjeste-tään sunnuntaina 10.6. Marssi lähtee Rovaniemen kaupungintalolta klo 11.30 ja matkaa on noin 2 kilometriä. Reitti on Kaupungintalon aukio – Rovakatu – Kos-kikatu – Valtakatu – Hallituskatu – Kau-pungintalon aukio. Autojen parkkialue on Jorma Eton tiellä ja Lappia-talon park-kipaikoilla. Bussikuljetuksia järjestetään Lappi Areenasta ja takaisin.

Löytötavarat

Löytötavarat toimitetaan puoluekokouk-sen infoon, josta niitä voi tiedustella ja ne voi noutaa tunnusmerkkejä vastaan. Noutamattomat löytötavarat toimitetaan Keskustan Lapin piirin piiritoimistolle.

Maksaminen

Puoluekokouksessa voit maksaa käteisel-lä sekä tavallisimmilla pankki- ja luot-tokorteilla. Lähin ottoautomaatti löytyy Kauppakeskus Ounaksen yhteydessä, Ounasvaarantie 15.

Media

Puoluekokousta seuraa noin 150 tiedo-tusvälineiden edustajaa. Median työtilat sijaitsevat Lappi Areenan kolmannessa kerroksessa. Keskustan viestintä palvelee tiedotusvälineiden edustajia koko puolue-kokouksen ajan, puhelin 010 289 7009.

Näyttelytila

Puoluekokouksen näyttelytila sijaitsee Lappi Areenan harjoitushallissa päähal-lin vieressä. Näyttelyalueella voit tutus-tua mielenkiintoisten näytteilleasettajien tuotteisiin ja palveluihin.

Paikoitus

Noudata paikoituksessa liikenteenohjaa-jien opastusta. Puoluekokoukselle vara-tut P-alueet ovat maksullisia 5 €/henkilö-auto/pv. P-alueet on merkitty seuraavan aukeaman karttaan.

Parkkialue on Lappi Aareenan vieressä. Bussien parkkeeraus on Lappiareenan ul-koseinän edessä.

Lauantaina 9.6. klo 11 - 20 on lisäksi käy-tössä Ounashallin paikoitusalue.

Puheenjohtajakeskustelu

Keskustan puheenjohtajaehdokkaiden Timo Kauniston, Tuomo Puumalan, Juha Sipilän ja Paavo Väyrysen viimeinen kes-kustelu ennen Keskustan puheenjohtajan valintaa järjestetään perjantaina 8.6. klo 18.30 Lappi Areenassa. Keskustelua joh-dattelee Lapin Kansan päätoimittaja Ant-ti Kokkonen.

Puheenvuorot

Puheenvuorot pyydetään kokouksen pu-heenjohtajalta kirjallisesti tätä tarkoitus-ta varten varatuilla lipuilla, joita jaetaan virallisille edustajille. Pyyntöön on mer-kittävä se työjärjestyksen kohta, jota kä-siteltäessä puheenvuoro halutaan käyt-tää. Työjärjestystä ja päätöksentekome-nettelyä koskevat puheenvuorot voi pyy-tää suullisesti paikaltaan näyttämällä edustajakorttia ja ilmoittamalla kuulu-vasti nimensä.

Puheenvuoropyynnöt toimitetaan puolue-kokouslavan vieressä olevaan vastaanot-topisteeseen.

Virallisia puheenvuoroja lukuun ottamat-ta, puheenvuorojen kesto on pääsääntöi-sesti yksi minuutti.Lue lisää kokouksen järjestyssäännöstä tässä asiakirjassa.

26

Puoluekokousasiakirja

Tästä asiakirjasta löydät kaiken tarvitse-masi tiedon puoluekokouksesta. Pidä se aina mukanasi.

Pääjuhla

Puoluekokouksen pääjuhla järjestetään sunnuntaina 10.6. klo 13 Lappi Areenassa.

Päätösasiat

Puheenjohtaja ja puoluesihteeri esittele-vät puoluekokouksen päätösasiat perjan-taina 8.6. ja niistä päätetään sunnuntai-na 10.6. Päätösasioita ovat selvitys talou-dellisesta tilanteesta, toimintakertomus- ja suunnitelma, jäsenmaksut, puolueval-tuuston jäsenten vaali, kuntavaaliohjel-ma, aloitteet ja poliittinen kannanotto.

Ruokailu

Kokouksen ravintolassa on noutopöytä: pe 8.6. klo 11 – 14 porokiusausla 9.6. klo 11 – 15 broileripatasu 10.6. klo 11 – 14 lohikeittoKasvisruokaa myös saatavilla. Ruoka- ja kahviliput on ostettava etukäteen infopis-teistä. Katso lisätietoja puoluekokouksen ruoka- ja juomapalveluista sivulta 35.

Taksi

Taksin voi tilata numerosta 0200 88000 tai 016 106410. Puoluekokouspaikan osoi-te on Hiihtomajantie 4, Lappi Areena. Taksitolppa on Lappi Areenan edustalla. Palvelunumerot sivuilla 192-193 .

Tunniste

Valtakirjojen tarkastuksen ja ilmoittautu-misen yhteydessä saat kaulassa pidettä-vän tunnisteen, joka on turvallisuussyistä

pidettävä esillä koko ajan puoluekokous-paikalla liikuttaessa. Jos hukkaat tunnis-teesi, ota välittömästi yhteys puolueko-kouksen infoon.

Turvallisuus

Puoluekokousta varten on laadittu tur-vallisuussuunnitelma. Järjestyksestä huolehtivat järjestyksenvalvojat. Tulipa-lon tai muun vaaratilanteen sattuessa pysy rauhallisena ja noudata järjestäjien ohjeita. Epäilyttävistä laukuista ja tava-roista pyydämme kertomaan välittömästi järjestäjille.

Valtakirjojen tarkastus

Virallisten puoluekokousedustajien valta-kirjat tarkastetaan pe8.6. klo 10.00- 14.30 ja la 9.6. klo 8.00 – 11.00 Lappi Areenan sisääntuloaulan käytävällä. Määräai-kaan mennessä tarkastuspaikalle saapu-neiden valtakirjat tarkastetaan ja tämän jälkeen tarkastus lopetetaan. Epäviralli-set kokousosanottajat (puoluekokouksen seuraajat) ilmoittautuvat kokouspaikalla sisääntuloaulan infopisteessä. Katso lisä-tietoja sivulta 32.

Valiokunnat

Puoluekokous jakaantuu menettelytapa-valiokuntaan, poliittiseen valiokuntaan, kunnallisvaliokuntaan, aloitevaliokun-taan ja järjestövaliokuntaan.

Menettelytapavaliokunta kokoontuu Lap-pi Areenassa erikseen tiedotettavassa paikassa. Muut valiokunnat kokoontuvat Lappi Areenan viereisen Lapin Urheilu-opiston Santasportin kokoustiloissa seu-raavasti:Poliittinen valiokunta, Auditorio TieraKunnallisvaliokunta, KaarreAloitevaliokunta, VauhtiJärjestövaliokunta, Teho

27

KesKustan jäsenille

16%alennus edullisista nettihinnoista. Sisältää auton nopean toimituksen

Rovaniemi-Kittilä alueella.

www.scandiarent.fi puh. 016 342 0506

[email protected]

Katso tärkeimmät palvelunumerot asiakirjan sivulta

192.

Kiinteistömaailma Rovaniemen Kodit Oy LKVRovakatu 16, 96100 ROVANIEMI, puh: 0444 -250 250/Mika

28

P

Hiihtomajantie

Ounasrinteentie

Lappi Areena

P

Puoluekokousalueen ja Rovaniemen keskustan kartat

Lippumarssin reitti

Puoluekokouksen lippumarssi järjeste-tään sunnuntaina 10.6. Marssi lähtee Rovaniemen kaupungintalolta klo 11.30 ja matkaa on noin 2 kilometriä. Reitti on Kaupungintalon aukio (Kansalaisto-ri) – Rovakatu – Koskikatu – Valtakatu – Hallituskatu – Kaupungintalon aukio. Autojen parkkialue on Jorma Eton tiellä ja Lappia-talon parkkipaikoilla. Bussi-kuljetusta järjestetään puoluekokous-paikalta ja takaisin (ks. sivu 34).

A

B

C

D

Lapin Urheiluopisto Santasport

Lappi Areena, Hiihtomajantie 4 (myös seuraavalla aukeamalla)

Lordin aukio, Koskikatu

Kirkkolampi, Rauhankatu 71

Kirkko, Yliopistonkatu 2

Santapark, Tarvatie 1 (seuraavalla aukeamalla)Kaupungintalo, Hallituskatu 7

E

F

A

Ounashallin paikoitusalue käytössä la 9.6. klo 11-20

Ounashalli

29

Myllyoja

Kotilampi

Tarsanlampi

Ounasjoki

Isoväylä

Lieteväylä

SaarenpudasSaarenpudas

Myllyoja

Jängislahti

Kulpinväylä

KemijokiSuutarin korva

Vaaranlampi

Pullinpudas

Lainas

Ruokolampi

Veitikanoja

Oun

asko

ski

Pirttilampi

KirkkolampiVeitikanlampi

KirkonjyrhämäHarjulampi

Keinuvuopaja

C

D

F

B

30

Myllyoja

Kotilampi

Tarsanlampi

Ounasjoki

Isoväylä

Lieteväylä


Myllyoja

Jängislahti

Kulpinväylä


Vaaranlampi

Pullinpudas

Lainas

Ruokolampi

Veitikanoja

Oun

asko

ski

Pirttilampi



Keinuvuopaja

PuoLuekokouksen info, 040 460 4136 ja 040 460 4115

31

Myllyoja

Kotilampi

Tarsanlampi

Ounasjoki

Isoväylä

Lieteväylä


Myllyoja

Jängislahti

Kulpinväylä


Vaaranlampi

Pullinpudas

Lainas

Ruokolampi

Veitikanoja

Oun

asko

ski

Pirttilampi



Keinuvuopaja

A

E

32

Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus

Aikataulut

Virallisten puoluekokousedustajien valta-kirjat tarkastetaan perjantaina 8.6. klo 10 – 14.30 ja lauantaina 9.6. klo 8.00 – 11.00 Lappi Areenassa. Määräaikaan mennessä tarkastuspaikalle saapuneiden valtakir-jat tarkastetaan ja tämän jälkeen tarkas-tus lopetetaan.

Epäviralliset kokousosanottajat (puolue-kokouksen seuraajat) ilmoittautuvat per-jantaina 8.6. klo 10.00 – 18.00, lauantai-na klo 8.00 – 19.00 ja sunnuntaina klo 9.00 – 11.00.

Virallisten edustajien ja ko-kouksen seuraajien ilmoit-tautuminen

Viralliseksi edustajaksi hyväksytään hen-kilö, jonka valtakirja on ennakkotarkas-tettu tai hän esittää asianmukaisesti täy-tetyn ja oikeaksi todistetun pöytäkirjan-otteen siitä kokouksesta, jossa hänet on valittu puoluekokousedustajaksi. Asian-omaisen järjestön oikeus edustajan lähet-tämiseen tarkastetaan edustajakelpoisten jäsenjärjestöjen (rekisteröity, puolueen jäseneksi hyväksytty, jäsenmaksunsa suo-rittanut) luettelosta.

Piirijärjestöt kirjaavat puoluetoiminnan rekisteriin piiritoimistoihin saapuneiden valtakirjojen/ pöytäkirjaotteiden tiedot (henkilön etuja sukunimen, sukupuolen, jäsenjärjestön). Tällöin piirit myös tarkas-tavat saapuneet valtakirjat.

Kun puolueen jäsenjärjestö on lähettä-nyt valtakirjan piiritoimistoon, virallinen kokousedustaja tai hänelle valittu vara-henkilö ilmoittautuu ”viralliset edusta-jat” –pisteeseen. Mikäli virallinen edusta-ja saapuu kokouspaikalle valtakirja/pöy-täkirjanote mukanaan, hän ilmoittautuu myös ”viralliset edustajat” –pisteeseen.

Ilmoittautuja kertoo nimensä ja edusta-mansa järjestön vastaanottovirkailijalle. Mikäli tiedot täsmäävät, kokousedusta-jalle annetaan kokoustunniste (kulkulu-pa), numeroitu äänestyslippu sekä koko-usasiakirja. Äänestyslippuvihkossa oleva numero osoittaa kokousedustajien äänes-tysjärjestyksen, johon he ryhmittyvät ää-nestystoimituksen alkaessa. Edustajan on vaadittaessa todistettava henkilöllisyy-tensä.

Kokousedustajan on pidettävä aina kaik-kina päivinä kokoustunniste mukana ko-kouspaikalla. Ilmoittautumisen yhteydes-sä saatuja äänestyslippuja ei saa antaa muille kokouksen osanottajille. Mikäli vi-ralliseksi kokousedustajaksi ilmoittautu-nut ja luetteloon merkitty henkilö lähtee kokouksesta kesken pois, hänen tilalleen ei voida hyväksyä varaedustajaa. Kokous-edustajien tunnisteiden (kulkulupien) ja äänestyslippujen säilyttämisestä vastaa valtakirjojen tarkastusryhmä.

Valtakirjojen tarkastuksessa noudatetaan ehdotonta täsmällisyyttä ja tarkkuutta väärinkäytösepäilyjen välttämiseksi. Vas-taanottovirkailija antaa epäselvistä valta-kirjoista lausuntonsa valtakirjan tarkas-tuksen koordinaattorille (menettelytapa-valiokunnan sihteeri). Epäselvyydet rat-kaistaan menettelytapavaliokunnassa.

33

Kesälomalle Lappiin pariksi yöksi!

Koe Lapin pääkaupunki, Napapiiri ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 158 € / 2 hh / 2 vrk

Hotel SantaClausSaariselällä Lapin aito kulttuuri ja eksotiikka ovat kaikkein lähinnä119 € / 2 hh / 2 vrk

Hotel TunturiRudolf on luksushostelli omatoimimatkaajallealk. 28 € / hlö / 2 hh / vrk

Hostel Rudolf

p. (016) 321 [email protected]



Tarjous koskee vain uusia varauksia ja on voimassa ajalla 1.5.-31.8. Tarjoushintaisia huoneita rajoitetusti.

www.santashotels.fi

”Kokouksen seuraajat” –pisteeseen ilmoit-tautuvat epäviralliset kokousedustajat. Vapaaehtoiset, puoluekokouksen toimi-henkilöt, tiedotusvälineiden edustajat ja kutsuvieraat ilmoittautuvat puolueko-kouspaikan infopisteessä.

Osanottajia koskevien tieto-jen ilmoittaminen

Menettelytapavaliokunnan sihteeri toi-mittaa ilmoittautuneiden määrän puo-luekokouksen puheenjohtajistolle valta-

kirjantarkastuksen päätyttyä. Puolueko-kouksen järjestäytyessä 8.6. todetaan klo 14.30 mennessä ilmoittautuneiden viral-listen kokousedustajien sekä kokouksen seuraajien määrä. Valtakirjantarkastuk-sen päätyttyä 9.6.klo 11 puoluekokous to-teaa puoluekokouksen osanottajamäärät. Menettelytapavaliokunnan sihteeri luo-vuttaa ilmoittautumisluettelot, jotka toi-mivat äänestysluetteloina, äänestyksen alkaessa äänestyspaikkojen vaalitoimi-kuntien puheenjohtajille.

PuoLuEKoKouKSEN INFo040 460 4136 ja 040 460 4115

34

Puoluekokouksen bussikuljetuksetKeskustatunnuksin varustetut bussit ajavat puoluekokouspaikan Lappi Areenan ja Rovaniemen keskustan välillä perjantaina 8.6., lauantaina 9.6. ja sunnuntaina 9.6. Kuljetus on maksuton. Bussikuljetus on järjestetty myös Rovaniemen keskustan ja Santaparkin välille lauantaina 9.6. puoluekokousiltamiin menoa ja sieltä paluuta varten.

Lisätietoja bussikuljetuksista saa puoluekokouksen infosta.

Perjantai 8.6.2012

Reitti: Linja-autoasema – Poromiehentie – Hotel Santa Claus – Aallonkatu – Lappi Areena (auto palaa Lappi Areenalta välittömästi takaisin keskustaan).klo 12.00 12.30 13.00 13.30 14.00 14.30 15.00

Lappi Areena – Hotel Santa Claus – Aallonkatuklo 17.30 18.00 18.30 19.00 19.30 20.00

Lauantai 9.6.2012

Rantavitikan peruskoulu (Yliopistonkatu 6) – Valtakatu 2 – Hallituskatu – Poromiehentie – Hotel Santa Claus – Aallonkatu – Lappi Areena (auto palaa Lappi Areenalta välittömästi takaisin keskustaan).klo 7.30 8.00

Linja-autoasema – Poromiehentie – Hotel Santa Claus – Aallonkatu – Lappi Areena (auto palaa Lappi Areenalta välittömästi takaisin keskustaan).klo 8.30 9.00 9.30 10.00 10.30 11.00

Rautatieasema – Lappi Areenaklo 8.00 10.45

Lappi Areena – Hotel Santa Claus – Aallonkatuklo 18.00 18.30 19.00 19.30 20.00 20.30 21.00 21.30

Hotel Santa Claus – Aallonkatu – Santaparkklo 20.45 21.00 21.15 21.30 21.45 22.00

Santapark – Hotel Santa Claus – Aallonkatuklo 00.00 00.30 00.45 01.00 01.15

Sunnuntai 10.6.2012

Reitti: Rantavitikan peruskoulu (Yliopistonkatu 6) – Valtakatu 2 – Hallituskatu – Poromiehentie – Hotel Santa Claus – Aallonkatu – Lappi Areena (auto palaa Lappi Areenalta välittömästi takaisin keskustaan).klo 8.00 8.30

Linja-autoasema – Poromiehentie – Hotel Santa Claus – Aallonkatu – Lappi Areena (auto palaa Lappi Areenalta välittömästi takaisin keskustaan).klo 9.00 9.30

Lappi Areena – Ounasvaarantie – Jorma Eton tieklo 10.30 x 2 autoa 10.45 x 2 autoa 11.00 x 2 autoa 11.15 x 2 autoa

Jorma Eton tie – Ounasvaarantie – Lappi Areenaklo 12.15 x 2 autoa 12.30 x 2 autoa 12.45 x 2 autoa

Lappi Areena – Santa Claus – Aallonkatuklo 14.30 14.45 15.00

35

Ruoka ja juoma puoluekokouksessa

Puoluekokousravintola

Puoluekokouksen osallistujille on tarjolla päivittäin maittava lounas noutopöydästä sekä kahvia ja virvokkeita puoluekokouk-sen ravintolassa Lappi Areenassa. Puolue-kokouksen ravintola sijaitsee puolueko-kouksen näyttelyosastojen läheisyydessä.

Menu ja hinnat:

• Perjantai 8.6. klo 11 – 14 porokiusaus 15€

• Lauantai 9.6. klo 11 – 15 broileripata 15€

• Sunnuntai 10.6. klo 11 – 14 lohikeitto 12€

• kahvi ja pulla 3,50€• kahvi 2,50€

Puoluekokouksen ravintolassa on saata-villa myös kasvisruokaa.

Ruokailu- ja kahviliput on ostettava etu-käteen puoluekokouksen info- ja palvelu-pisteistä.

Puoluekokousiltamat

Puoluekokousiltamat järjestetään lauan-taina 9.6. klo 21 – Joulupukin kotiluolas-sa Santaparkissa.

Iltamiin myydään ennakkoon iltakortte-ja (30 euroa Keskustan jäsenet, 35 euroa ei-jäsenet, 35 euroa ovelta) puolueko-kouksen info- ja palvelupisteissä. Katso lisätietoja sivulta 23.

Keskustan kesäkahvila

Keskustan kesäkahvila palvelee puo-luekokouksen osallistujia Lappi Aree-nan pääsisäänkäynnin edessä. Kahvila on avoinna perjantaina 8.6. klo 10 – 20, lauantaina 9.6. klo 8 – 20 ja sunnuntaina 10.6. klo 8.00 – 14.30.

Kesäkahvilassa on myynnissä makkaraa, kahvia, pullaa, jäätelöä ja virvoitusjuo-mia. Kahvilan tuotto menee Keskustan paikalliseen puolue- ja vaalityöhön.

Pub Alakulma

Pub Alakulma palvelee janoisia Lap-pi Areenan pääsisäänkäynnin yhteydes-sä. A-oikeuksin varustettu Pub Alakulma tarjoilee sekä mietoja että väkeviä alko-holijuomia. Anniskelualue on tarkoitettu vain täysi-ikäisille.

City Hotel, Pekankatu 9, 96200 Rovaniemi • 016 33 00 111

www.monterosa.fiUudistunut à la carte -lista verkkosivuillamme:

36

Puoluekokouksen lippumarssit

Puoluekokouksen avajaiset perjantaina 8.6. klo 15 –

Puoluekokouksen avajaisissa perjantaina 8.6. lippumarssi järjestäytyy Lappi Aree-nan ulkopuolelle pääsisäänkäynnin eteen (säävaraus Lappi Areenan käytävä). Ava-jaisiin marssivat ainoastaan seuraavat li-put kantajineen ja airuineen:

Ensimmäisinä ovat Suomen lippu, puolu-een lippu ja sisarjärjestöjen liput airui-neen. Sen jälkeen saliin marssivat piirien liput (puolue, Keskustanaiset, Keskusta-nuoret). Muita lippuja ja yleisöä marssi-rivistöissä ei ole mukana. Puoluekokous-lavalle menevät vain Suomen lippu sekä puolueen ja Keskustan Lapin piirin liput. Muut liput kantajineen ja airuineen solju-vat yhtenäisenä marssirivistönä vuorotel-len esiintymislavan molemmille puolille. Liput laitetaan lippulaulun jälkeen esiin-tymislavan ympärille niille varattuihin telineisiin. Lippulaulun aikana liput te-kevät kunniaa Suomen lipulle laskemalla lippua hivenen alaspäin. Lipunkantajat ja airuet valitsevat sen jälkeen itselleen vapaat paikat salista.

Puoluekokouksen pääjuhla sunnuntaina 10.6. klo 13 –

Puoluekokouksen pääjuhlan lippumarssi sunnuntaina 10.6. järjestäytyy Rovanie-men kaupungintalon aukiolle klo 11.30. Yhteiskuljetuksia järjestetään marssin kokoontumispaikalle. Marssijoukko ryh-mittyy aukiolle piireittäin neliriviin oman piirin nimikyltin taakse.

Puoluekokouksen pääjuhlan lippumars-sissa ensimmäisenä on Suomen lippu, sen jälkeen puolueen lippu, kumpikin ai-ruineen. Keskustajärjestöjen lipuilla on omat kantajansa ja näillä kaikilla airuet. Heidän jälkeensä pääjuhlassa marssivat puoluehallitus ja muiden keskustajärjes-töjen hallitukset. Piirien marssijärjestys määräytyy aakkosjärjestyksen mukaan. Keskustan Lapin piiri marssii viimeisenä.

Piirin lippulinnaa johtaa piirin nimikil-ven kantaja. Piirien lippulinnat muodos-tetaan niin, että kärjessä kannetaan puo-lueen piirin lippua ja sen jäljessä sisar-järjestöjen piirien lippuja. Kaikilla piiri-järjestöjen lipuilla on kansallispukuiset vartijat. Kunnallisjärjestöjen, yhdistys-ten, Keskustanaisten ja Keskustanuor-ten sekä Vesaisten liput muodostavat lip-pulinnan ilman vartijoita. Lippulinnan jäljessä marssivat asianomaisen piirin kokouksen osanottajat. Lippulinnassa ja marssirivistössä marssitaan neljä henki-löä rinnakkain.

Marssireitti

Lippumarssi kulkee Kaupungintalolta ja päättyen myös sinne reittiä: Kaupungin-talon aukio- Rovakatu- Koskikatu- Valta-katu- Hallituskatu- Kaupungintalon au-kio. Marssireitin pituus on 1,8 km. Kat-so lisätietoja puoluekokouksen asiakirjan kartoista. Autojen pysäköintialue on Jor-ma Eton tien ja Lappiatalon parkkipai-koilla.

Lipun kantohihna helpottaa lipun kan-tamista. Lappi Areenan edessä lippu-marssi järjestäytyy ja marssi suoritetaan

37

saliin avajaisjuhlan mukaisesti. Marssi-yleisö sekä kunnallisjärjestöjen, yhdistys-ten, Keskustanaisten ja Keskustanuorten sekä Vesaisten liput jäävät rivistöstä pois. Liput rullataan kasaan jo kaupungintalon aukiolla marssin päätyttyä. Lipunkanta-jat ja marssiyleisö menevät suoraan Lap-piareenaan sisälle.

Kun marssijat ja juhlayleisö ovat asettu-neet paikoilleen, niin keskusjärjestöjen ja muut piirien liput tulevat sisään pääsa-liin. Kärjessä ovat Suomen lippu, puolu-een lippu ja sisarjärjestöjen liput airui-neen. Sen jälkeen saliin marssivat piirien liput (puolue, Keskustanaiset, Keskusta-nuoret). Liput kantajineen ja airuineen soljuvat yhtenäisenä marssirivistönä eteen vuorotellen esiintymislavan molem-mille puolille. Esiintymislavalle menevät vain Suomen lippu sekä puolueen ja isän-täpiirin liput. Liput laitetaan lippulaulun jälkeen esiintymislavan ympärille niille varattuihin telineisiin. Lippulaulun ai-kana liput tekevät kunniaa Suomen li-pulle laskemalla lippua hivenen alaspäin. Lipunkantajat ja airuet valitsevat sen jäl-keen itselleen vapaat paikat salista.

LippulauluSanat: V.A. Koskenniemi Sävel: Yrjö Kilpinen

Siniristilippumme, sulle käsin vannomme, sydämin: sinun puolestas elää ja kuolla on halumme korkehin. Kuin taivas ja hanki Suomen ovat värisi puhtahat. Sinä hulmullas mielemme nostat ja kotimme korotat.

Isät, veljet verellään vihki sinut viiriksi vapaan maan. Ilomiellä sun jäljessäs käymme teit’ isäin astumaan. Sun on kunnias kunniamme, sinun voimasi voimamme on. Sinun kanssasi onnemme jaamme ja iskut kohtalon.

Siniristilippumme, sulle valan vannomme kallihin: sinun puolestas elää ja kuolla on halumme korkehin.

Kymmenen virran maaSanat: A.V. Forsman Sävel: Oskar Merikanto

1. Maa ponteva Pohjolan äärillä on, se on entistaistojen tanner, niin rohkea, reima ja horjumaton, se on muistojen mainio manner. Tämä maa minun mieltäni innostaa, se on kymmenen, kymmenen virran maa.

2. Revontulta sen talvinen taivas luo, kun pakkanen parhaana räiskää, ja tunturilaaksojen vuolas vuo, se kallioseinihin läiskää. Niin mieltäni nostaa ja juhlistaa, tämä kymmenen, kymmenen virran maa.

3. Olet voiman ja vilppauden kotimaa - tätä kannat kaksoisleimaa! Se mieleni toivoja toinnuttaa, se antavi intoa reimaa. Oi, loistaos loitos aikojen taa, tulevaisten toivojen kallis maa!

MaammeSanat: J L Runeberg, suomennos Paavo Cajander

Sävel: Fredrik Pacius

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa! Soi sana kultainen! :,:Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa kuin kotimaa tää pohjoinen.Maa kallis isien.:,:

Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa;:,:viel’ lempemme saa nousemaansun toivos, riemus loistossaan,ja kerran laulus, synnyinmaa korkeemman kaiun saa.:,:

38

Esityslista

Perjantai 8.6. klo 15.00 –

Puoluekokouksen avajaistilaisuus

1. KOKOUKSEN AVAUS

Kokouksen avaus, puolueen puheenjohta-ja Mari Kiviniemi.

2. KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄ-TÖSVALTAISUUS

2.1. Esittely

Sääntöjen 11 §:n mukaan puoluekokouk-sesta on ilmoitettava puolueen äänenkan-nattajissa vähintään viisi (5) kuukautta ennen varsinaisen puoluekokouksen alka-mista.

Ilmoitus on julkaistu Suomenmaas-sa 23.12.2011 ja Keskusta.fi -sivuilla 6.1.2012.

Puoluekokouksen äänivaltaiset edustajat määräytyvät sääntöjen 12 §:n mukaises-ti. Sääntöjen 13 §:n mukainen valtakirjo-jen tarkastus jatkuu lauantaina 9.6.2010 klo 8.00 – 11.00, jonka jälkeen menettely-tapavaliokunta esittää valtakirjat puolue-kokouksen vahvistettavaksi.

Puolueen sääntöjen 12 §:n kolmannen momentin mukaan puoluekokouksessa on läsnäolo-oikeus perusjärjestöjen jäsenillä, joille puoluekokous voi myöntää myös pu-heoikeuden.

2.2. Päätösehdotus

Puoluekokous todennee kokouksen sään-töjen mukaan kokoon kutsutuksi ja siten lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Puoluehallitus ehdottaa, että puolueko-kous toteaa osanottajat 8.6. klo 14.30 men-nessä jätettyjen valtakirjojen perusteella. Lopullinen virallisten kokousedustajien määrä todetaan valtakirjojen vastaanoton päättymisen jälkeen lauantaina 9.6.

Puheoikeus kokouksessa esitetään viral-listen edustajien lisäksi myönnettäväk-si puoluevaltuuston, puoluehallituksen, eduskuntaryhmän ja Euroopan parlamen-tissa toimivan Keskustan valtuuskunnan jäsenille sekä puolueen työryhmien pu-heenjohtajille.

Läsnäolo-oikeus esitetään myönnettäväksi perusjärjestöjen jäsenten lisäksi kutsuvie-raille sekä tiedotusvälineiden edustajille.

Puoluekokouksen seuraaminen on mah-dollista myös kaikille muille, jotka ovat kirjautuneet kokouksen ilmoittautumis-pisteessä kokouksen seuraajiksi. Heille on merkitty hallissa omat paikkansa.

2.3. Päätös

3. KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN

3.1. Esittely

Puolueen sääntöjen 14 §:n mukaan puo-luekokoukselle valitaan puheenjohtajat, sihteerit ja pöytäkirjantarkastajat.


Puoluehallitus ehdottaa, että puolueko-kous valitsee

3.2.1. neljä (4) puheenjohtajaa

3.2.2. neljä (4) sihteeriä

39

3.2.3. neljä (4) pöytäkirjantarkastajaa

3.2.4. Ääntenlaskijoiksi valitaan menet-telytapavaliokunnan jäsenet ja menet-telytapavaliokunnan piirien esityksestä valitsemat kokousedustajat, yksi (1) kol-meakymmentä edustajaa kohti.

3.3. Päätös

4. KOKOUKSEN ESITYSLISTA

4.1. Esittely

Puoluekokousasiakirjassa on julkaistu ehdotus kokouksen esityslistaksi.


Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyy puoluekokousasiakirjaan paine-tun esityslistan kokouksen työjärjestyk-seksi.

4.3. Päätös

5. KOKOUKSEN JÄRJESTYSSÄÄNTÖ

5.1. Esittely

Puoluekokousasiakirjassa on julkaistu ehdotus kokouksen järjestyssäännöksi.


Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyy kokoukselle järjestyssäännön puoluekokousasiakirjassa esitetyssä muo-dossa.

5.3. Päätös

6. VALIOKUNTIEN ASETTAMINEN

6.1. Esittely

Puoluekokousasiakirjassa on julkaistu ehdotukset valiokuntien jäseniksi.


Puoluehallitus esittää, että puoluekokous asettaa puoluehallituksen ehdottamat valiokunnat (menettelytapa-, poliittinen, järjestö-, kunnallis- ja aloitevaliokunnat) ja valitsee niihin jäsenjärjestöjen ehdot-tamat jäsenet puoluekokousasiakirjan mukaisesti. Lisäksi puoluehallitus, edus-kuntaryhmä ja Euroopan parlamentissa toimiva Keskustan valtuuskunta ovat ni-menneet valiokuntiin omat edustajansa ja puoluehallitus valiokuntien sihteerit.

Puoluehallitus esittää lisäksi, että puo-luekokous merkitsee pöytäkirjaan valio-kunnille ennen puoluekokouksen alkua mahdollisesti järjestetyt valmistelevat kokoukset. Valiokunnat toimivat järjes-tyssäännön 2 §:n mukaisesti. Valiokunnat kokoontuvat niille ilmoitetuissa ja puo-luekokousasiakirjaan merkityissä pai-koissa. Puoluehallitus esittää, että mah-dolliset henkilömuutokset valiokunnissa todetaan valiokuntien järjestäytymisen yhteydessä.

6.3. Päätös

7. SELVITYS PUOLUEEN TALOUDEL-LISESTA TILASTA JA EHDOTUS JÄ-SENYHDISTYKSILTÄ PERITTÄVISTÄ JÄSENMAKSUISTA

7.1. Esittely

Puoluesihteeri Timo Laaninen esittelee puoluekokousasiakirjassa julkaistun sel-vityksen puolueen taloudellisesta tilasta ja ehdotuksen jäsenyhdistyksiltä perittä-vistä jäsenmaksuista.


Puoluehallitus esittää, että puoluekokous lähettää selvityksen ja ehdotuksen sekä niihin yleiskeskustelussa esityslistan kohdassa 12 tehtävät esitykset järjestöva-liokunnan valmisteltaviksi.

7.3. Päätös

40

8. KERTOMUS PUOLUEEN TOIMIN-NASTA PÄÄTTYNEELTÄ KAKSIVUO-TISKAUDELTA JA EHDOTUS PERI-AATTEELLISEKSI TALOUS- JA TOI-MINTASUUNNITELMAKSI SEURAA-VAKSI KAKSIVUOTISKAUDEKSI

8.1. Esittely

Puoluesihteeri Timo Laaninen esittelee kertomuksen puolueen toiminnasta edel-lisen puoluekokouksen jälkeiseltä ajalta ja ehdotuksen periaatteelliseksi talous- ja toimintasuunnitelmaksi seuraavaksi kak-sivuotiskaudeksi. Kertomus ja ehdotus on julkaistu puoluekokousasiakirjassa.


Puoluehallitus esittää, että puoluekokous lähettää ehdotukset toimintakertomuk-seksi ja periaatteelliseksi talous- ja toi-mintasuunnitelmaksi sekä niihin yleis-keskustelussa esityslistan kohdassa 12 tehtävät esitykset järjestövaliokunnan valmisteltaviksi.

8.3. Päätös

9. EHDOTUS KESKUSTAN KUNTAVAA-LIOHJELMAKSI 2012

9.1. Esittely

Keskustan kunta- ja aluetyöryhmän pu-heenjohtaja, kansaedustaja Tapani Tölli esittelee puoluehallituksen ehdotuksen Keskustan kuntavaaliohjelmaksi. Ehdo-tus on julkaistu puoluekokousasiakirjas-sa.


Puoluehallitus esittää, että puoluekokous lähettää ehdotuksen kuntavaaliohjelmak-si ja siihen yleiskeskustelussa esityslistan kohdassa 12 tehtävät esitykset kunnallis-valiokunnan valmisteltaviksi.

9.3. Päätös

10. KESKUSTAN SÄÄNTÖJEN UUDIS-TAMINEN

10.1. Esittely

Puoluesihteeri Timo Laaninen esittelee puoluevaltuuston ja –hallituksen ehdo-tuksen Keskustan sääntöuudistuksen valmistelusta.

10.2 Päätösehdotus

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous lähettää ehdotuksen sääntöjen uudista-misen valmistelusta sekä siihen yleiskes-kustelussa esityslistan kohdassa 12 teh-tävät esitykset järjestövaliokunnan val-misteltaviksi.

10.3. Päätös

11. PUOLUEKOKOUKSELLE SAAPU-NEET ALOITTEET

11.1. Esittely

Puoluekokoukselle on saapunut sään-tömääräisessä ajassa eli viimeistään 8.3.2012 yhteensä 134 aloitetta. Aloitteet ja niihin laaditut puoluehallituksen vas-tausesitykset on julkaistu puoluekokous-asiakirjassa.

Puoluesihteeri Timo Laaninen esittelee puolueen aloitekäytännön, puoluekokouk-selle saapuneiden aloitteiden painotukset sekä puoluehallituksen laatimien vas-tausesitysten linjan.


Puoluehallitus esittää, että puoluekokous käy aloitteista ja puoluehallituksen nii-hin laatimista vastausesityksistä evästys-keskustelun esityslistan kohdassa 12 ja lähettää ne sekä keskustelun aikana aloi-tevastauksiin tulleet esitykset aloitevalio-kunnan valmisteltaviksi.

11.3. Päätös

41

12. YLEISKESKUSTELU

12.1. Esittely

Keskustelu suoritetaan järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti. Puheenvuorot voivat kestää enintään yhden (1) minuutin. Pii-rien, sisarjärjestöjen, Keskustan edus-kuntaryhmän ja Euroopan parlamentissa olevan Keskustan valtuuskunnan viralli-set puheenvuorot voivat kestää enintään kaksi (2) minuuttia. Perjantaina käydään lähetekeskustelu esityslistan kohdissa 7, 8, 9, 10 ja 11 esitellyistä asioista ja lauan-taina esityslistan 13, 15, 16, 17 ja 21 asi-oista.


Puoluekokous käy lähetekeskustelua esi-tyslistan kohdissa 7, 8, 9, 10 ja 11 esitel-lyistä asioista ja lähettää siinä tehdyt esitykset järjestö-, aloite-, kunnallis- ja poliittisen valiokuntien valmisteltaviksi. Puoluehallitus esittää, että puoluejohtoon kuuluvat henkilöt voivat vastata keskus-telun kuluessa heille esitettyihin kysy-myksiin.

12.3. Päätös

Lauantai 9.6. klo 10.00 –

13. POLIITTINEN TILANNEKATSAUS

13.1. Esittely

Puolueen puheenjohtaja Mari Kiviniemi esittää katsauksen ajankohtaiseen poliit-tiseen tilanteeseen.


Puoluehallitus esittää, että tilannekat-saus merkitään tiedoksi ja siitä käydään keskustelu esityslistan kohdassa 14.

13.3. Päätös

14. YLEISKESKUSTELU

14.1. Esittely

Puoluehallitus esittää, että perjantai-na alkanutta yleiskeskustelua jatketaan järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti. Per-jantaina käytiin loppuun lähetekeskus-telu esityslistan kohdissa 7, 8, 9, 10 ja 11 esitellyistä asioista. Lauantaina käydään yleiskeskustelua esityslistan kohdista 13, 15, 16, 17 ja 21. Piirien, sisarjärjestöjen, Keskustan eduskuntaryhmän ja Euroo-pan parlamentissa toimivan Keskustan valtuuskunnan viralliset puheenvuorot voivat kestää enintään kaksi (2) minuut-tia. Muut puheenvuorot voivat kestää enintään yhden (1) minuutin.


Puoluekokous käy yleiskeskustelua, jonka kuluessa tehdään esitykset myös puolue-kokouksen henkilövalinnoista. Esitykset lähetetään ao. valiokuntien valmistelta-viksi.

Puoluehallitus esittää, että puoluejohtoon kuuluvat henkilöt voivat vastata keskus-telun kuluessa heille esitettyihin kysy-myksiin.

14.3. Päätös

14.4. Keskustelu

15. PUOLUEEN PUHEENJOHTAJAN VAALI

15.1. Esittely

Puolueen sääntöjen 9 §:n mukaisesti var-sinainen puoluekokous valitsee puolueelle puheenjohtajan seuraavaksi kaksivuotis-kaudeksi. Puoluekokous kävi asiasta lä-hetekeskustelun esityslistan kohdassa 14.

Puoluehallitus esittää, että yleiskeskus-telussa esitetyt puheenjohtajaehdokkaat voivat käyttää enintään viiden (5) minuu-

42

tin pituiset esittelypuheenvuorot.


Menettelytapavaliokunnan esitys.

15.3. Keskustelu

Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valio-kunnan esityksistä sallitaan enintään yh-den (1) minuutin puheenvuoroja.

15.4. Päätös

16. KOLMEN (3) VARAPUHEENJOH-TAJAN VAALI

16.1. Esittely

Puolueen sääntöjen 9 §:n mukaisesti var-sinainen puoluekokous valitsee puolueel-le kolme (3) varapuheenjohtajaa seuraa-vaksi kaksivuotiskaudeksi. Puoluekokous kävi asiasta lähetekeskustelun esityslis-tan kohdassa 14.

Puoluehallitus esittää, että yleiskeskus-telussa esitetyt varapuheenjohtajaehdok-kaat voivat käyttää enintään kolmen (3) minuutin esittelypuheenvuoron.



16.3. Keskustelu


16.4. Päätös

17. PUOLUESIHTEERIN VAALI

17.1. Esittely

Puolueen sääntöjen 9 §:n mukaisesti var-sinainen puoluekokous valitsee puolueelle puoluesihteerin seuraavaksi kaksivuotis-

kaudeksi. Puoluekokous kävi asiasta lä-hetekeskustelun esityslistan kohdassa 14.

Puoluehallitus esittää, että yleiskeskus-telussa esitetyt puoluesihteeriehdokkaat voivat käyttää enintään kolmen (3) mi-nuutin pituiset esittelypuheenvuorot.



17.3. Keskustelu

Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valtio-kuntien esityksistä sallitaan enintään yh-den (1) minuutin puheenvuoroja.

17.4. Päätös

Sunnuntai 10.6.

Aamuhartaus klo 8.30 –

klo 9.00 –

18. KERTOMUS PUOLUEEN TOIMIN-NASTA JA SELVITYS TALOUDELLI-SESTA TILASTA PÄÄTTYNEELTÄ KAK-SIVUOTISKAUDELTA

18.1. Esittely

Puoluekokous kävi esityslistan kohdassa 12 lähetekeskustelun puolueen toimintaa koskevasta kertomuksesta ja taloudelli-sesta tilaa koskevasta selvityksestä päät-tyneeltä kaksivuotiskaudelta.


Järjestövaliokunnan esitys.

18.3. Keskustelu

Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valio-kuntien esityksestä sallitaan enintään yhden (1) minuutin puheenvuoroja.

43

18.4. Päätös

19. PERIAATTEELLINEN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA SEURAA-VAKSI KAKSIVUOTISKAUDEKSI

19.1. Esittely

Puoluekokous kävi periaatteellisesta ta-lous- ja toimintasuunnitelmasta lähete-keskustelun esityslistan kohdassa 12.



19.3. Keskustelu

Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valio-kuntien esityksistä sallitaan enintään yh-den (1) minuutin puheenvuoroja.

19.4. Päätös

20. JÄSENYHDISTYKSILTÄ PERITTÄ-VÄT JÄSENMAKSUT VUOSINA 2012 - 2014

20.1. Esittely

Puoluekokous kävi jäsenyhdistyksiltä pe-rittävistä jäsenmaksuista lähetekeskuste-lun esityslistan kohdassa 12.



20.3. Keskustelu


20.4. Päätös

21. PUOLUEVALTUUSTON JÄSENTEN VAALI

21.1. Esittely

Puolueen sääntöjen 9 §:n mukaisesti var-sinainen puoluekokous valitsee Keskus-talle puoluevaltuuston seuraavaksi kak-sivuotiskaudeksi. Puolueen piirit ja muut järjestöt, joilla on oikeus edustukseen puoluevaltuustossa, ovat sääntöjen 17§:n mukaisesti esittäneet ehdokkaita puolue-valtuuston jäseniksi ja varajäseniksi seu-raavaksi kaksivuotiskaudeksi. Ehdotuk-set on julkaistu puoluekokousasiakirjas-sa. Puoluekokous kävi asiasta keskuste-lun esityslistan kohdassa 14.



21.3. Keskustelu


21.4. Päätös

22. KESKUSTAN KUNTAVAALIOHJEL-MA 2012

22.1. Esittely

Puoluekokous kävi kuntavaaliohjelmaa koskevan lähetekeskustelun esityslistan kohdassa 12.


Kunnallisvaliokunnan esitys.

22.3. Keskustelu


22.4. Päätös

23. KESKUSTAN SÄÄNTÖJEN UUDIS-TAMINEN

23.1. Esittely

44

Puoluekokous kävi puolueen sääntöjen uudistamista koskevan lähetekeskuste-lun esityslistan kohdassa 12.



23.3. Keskustelu


23.4. Päätös

24. ALOITEVASTAUKSET

24.1. Esittely

Puoluekokous kävi aloitteista ja niiden vastausesityksistä lähetekeskustelun esi-tyslistan kohdassa 12.


Aloitevaliokunnan esitys.

24.3. Keskustelu


24.4. Päätös

25. POLIITTINEN KANNANOTTO

25.1. Esittely

Poliittinen valiokunta on valmistellut esi-tyksen puoluekokouksen poliittiseksi kan-nanotoksi.

Puoluekokous kävi poliittista lähetekes-kustelua esityslistan kohdissa 12 ja 14.


Poliittisen valiokunnan esitys

25.3. Keskustelu


25.4. Päätös

26. MUUT ASIAT

Tässä kohdassa käsitellään kaikki ne asi-at, jotka kokous esityslistan hyväksymi-sen yhteydessä päätti ottaa käsiteltäväk-seen tai joita valiokunnat esittävät koko-uksen päätettäviksi.

27. PUOLUEKOKOUKSEN PÄÄTTÄMI-NEN

27.1. Puolueen puheenjohtajan puheen-vuoro.

27.2. Kokouksen puheenjohtajan päätös-sanat.

45

RANTASIPI POHJANHOVI

Pohjanpuistikko 2, Rovaniemi | www.rantasipi.fi

PUOLUEKOKOUSJATKOILLE POHJANHOVIINTervetuloa koko Pohjolan kohtauspaikkaan nauttimaan Lapin keittiön parhaita herkkuja ja maankuulua poronkäristystä.

ILTOJEN VIIHDYTTÄJINÄ Pe 8.6. ja la 9.6. Tanssiorkesteri Jettiset

Yökerho Lifessä bilebiisit ja Karaokebaarissa kaupungin kovimmat karaokesoundit. Avoinna ke-la 22-04.

Maailma, jossa kello käy harmaalle ylityölle.Ekonomi, jos et vielä ole SEFEn jäsen,liity osoitteessa www.sefe.fi.

Jetta-Talo Oy Viitalammintie 69 | 69950 PERHO| Puh. 020 7866 500 | www.jetta-talo.fi

46

Järjestyssääntö

Puoluekokouksen työjärjestyksen 5. koh-dassa tehdyn päätöksen mukaan kokouk-sessa noudatetaan järjestäytymismuoto-jen, päätösten valmistelun ja menettelyta-pojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä:

1. Järjestäytyminen

Puoluekokoukselle valitaan neljä (4) pu-heenjohtajaa, neljä (4) sihteeriä sekä nel-jä (4) pöytäkirjan tarkastajaa.

2. Valiokunnat

Puoluekokous asettaa päätösten valmis-telua varten seuraavat valiokunnat:

1. Menettelytapavaliokunta

Menettelytapavaliokunta hyväksyy edus-tajien valtakirjat, tekee esitykset kokouk-sen menettelytavoista, toimittaa lippuää-nestykset ja vastaa ääntenlaskusta sekä tekee esitykset puolueen sääntöjen 9 §:n mukaisista henkilövalinnoista ja puolue-valtuuskuntaan valittavista henkilöis-tä siten kun puolueen sääntöjen 17 §:ssä määrätään.

2. Poliittinen valiokunta

Poliittinen valiokunta käsittelee puolue-hallituksen esityksen puoluekokouksen poliittiseksi kannanotoksi sekä muiksi mahdollisiksi kannanotoiksi ja tekee niis-tä esitykset puoluekokouksen päätettä-väksi.

3. Järjestövaliokunta

Järjestövaliokunta käsittelee puoluehal-lituksen esitykset kaksivuotisesta toi-mintakertomuksesta, periaatteellisesta talous- ja toimintasuunnitelmasta seu-raavaksi kaksivuotiskaudeksi, jäsenyh-distyksiltä perittävistä jäsenmaksuista ja kertomuksen taloudellisesta tilasta sekä tekee niistä esitykset puoluekokouksen päätettäväksi. Järjestövaliokunta käsitte-lee myös puoluevaltuuskunnan ja puolue-hallituksen esityksen Suomen Keskusta rp:n sääntöjen uudistamisesta sekä tekee niistä esityksen puoluekokouksen päätet-täväksi.

4. Kunnallisvaliokunta

Kunnallisvaliokunta käsittelee puolue-hallituksen esityksen Keskustan kunta-vaaliohjelmaksi ja tekee siitä esityksen puoluekokouksen päätettäväksi.

5. Aloitevaliokunta

Aloitevaliokunta käsittelee puoluekoko-ukselle sääntöjen mukaisessa ajassa eli viimeistään 8.3.2012 tulleet aloitteet ja puoluehallituksen niihin laatimat vas-tausesitykset sekä tekee niistä esitykset puoluekokouksen päätettäväksi.

Valiokuntiin valitaan puolueen piirien esitysten mukaisesti yksi puoluekokous-edustaja alkavaa 30.000 eduskuntavaa-leissa piirin alueella annettua ääntä koh-ti.. Tällöin Helsinki, Satakunta, Etelä-Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Karjala, Kymenlaakso, Etelä-Savo, Itä-Savo, Poh-jois-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Kainuu,

47

Lappi, Peräpohjola ja ruotsinkielinen pii-ri saavat yhden (1) edustajan, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Savo, Keski-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa kaksi (2) edus-tajaa sekä Pohjois-Pohjanmaa kolme (3) edustajaa jokaiseen valiokuntaan.

Lisäksi valiokuntiin valitaan yksi (1) edustaja Suomen Keskustanaiset ry:stä, Suomen Keskustanuoret ry:stä ja Kes-kustan Opiskelijaliitto ry:stä. Keskustan Lehtimiehet ry:stä valitaan yksi (1) edus-taja kahteen valiokuntaan.

Puoluehallitus, eduskuntaryhmä ja Eu-roopan parlamentissa toimiva Keskus-tan valtuuskunta nimeävät valiokuntiin edustajansa, joilla on puheoikeus, mut-ta ei äänioikeutta. Valiokunnat valitsevat keskuudestaan äänioikeutetuista edusta-jista puheenjohtajan ja varapuheenjohta-jan.

3. Puheenvuorot

Puheenvuorot pyydetään kokouksen pu-heenjohtajalta kirjallisesti tätä tarkoitus-ta varten varatuilla lipuilla, joita jaetaan virallisille edustajille. Pyyntöön on mer-kittävä se työjärjestyksen kohta, jota kä-siteltäessä puheenvuoro halutaan käyt-tää. Pyyntöön on pantava myös merkin-tä siitä, jos kyseessä on puolueen piirin, sisarjärjestön, Keskustan eduskuntaryh-män tai Euroopan parlamentissa toimi-van Keskustan valtuuskunnan virallinen puheenvuoro.

Työjärjestystä ja päätöksentekomenet-telyä koskevat puheenvuorot voi pyytää suullisesti paikaltaan näyttämällä edus-tajakorttia ja ilmoittamalla kuuluvasti ni-mensä.

Puheenvuorot annetaan vain virallisil-le edustajille sekä puoluevaltuuskunnan, puoluehallituksen, eduskuntaryhmän ja Euroopan parlamentissa toimivan Kes-

kustan valtuuskunnan jäsenille sekä puo-lueen työryhmien puheenjohtajille siinä järjestyksessä, kuin ne on pyydetty.

Puolueen piirin, sisarjärjestön, eduskun-taryhmän tai Euroopan parlamentissa toimivan Keskustan virallisen kokouksen kannanotto käsiteltävään asiaan tai esi-tys päätökseksi voidaan myöntää ennen yksityisten edustajien puheenvuoroja, mi-käli siitä on mainittu puheenvuoroa pyy-dettäessä. Alustajille, puolueen puheen-johtajalle, varapuheenjohtajille ja puolue-sihteerille on annettava mahdollisuus ly-hyisiin vastauspuheenvuoroihin.

Puheenjohtajaehdokkaiden esittelypu-heenvuorot voivat kestää enintään vii-si (5) minuuttia. Varapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaiden esittelypu-heenvuorot voivat kestää enintään kol-me (3) minuuttia. Piirien, sisarjärjestö-jen, Keskustan eduskuntaryhmän ja Eu-roopan parlamentissa olevan Keskustan valtuuskunnan viralliset puheenvuorot voivat kestää enintään kaksi (2) minuut-tia. Muut puheenvuorot voivat kestää enintään yhden (1) minuutin. Kokous voi myös päättää puheenvuorojen lukumää-räisestä tai niiden kestoa koskevasta ra-joittamisesta.

Valiokuntien esityksiä käsiteltäessä voi-daan käyttää yhden (1) minuutin puheen-vuoroja tehtäessä muutosesityksiä pää-tösesityksiin.

Menettelytapavaliokunnan esityksistä henkilövaalien suorittamiseksi voidaan keskustella vain menettelytapojen osalta.

Puheenvuorot on esitettävä tarkoitukseen varatulta puhujapaikalta. Puheenvuoron käyttäjän on pysyttävä käsiteltävänä ole-vassa asiassa. Ellei puhuja näin menette-le, puheenjohtajan tulee kehottaa häntä palaamaan asiaan sillä uhalla, että pu-heenvuoro voidaan muutoin keskeyttää.

48

4. Äänestysmenettely

Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleis-sa arpa.

Päätös puolueen sääntöjen muutoksesta tulee tapahtua vähintään kahden kolmas-osan (2/3) enemmistöllä annetuista äänis-tä.

Ennen äänestystä puheenjohtajan on il-moitettava kannatetut ja kannattamatta jääneet esitykset.

Puheenjohtaja tekee äänestysehdotuk-sen, jolloin käytettävissä ovat suljettu lip-puäänestys tai avoin äänestys äänestys-lipuilla, jonka toisella puolella on vihreä JAA ja toisella punainen EI.

Valiokuntien esityksistä päätettäessä suositellaan mahdollisten vastakkaisten esitysten ratkaisemista avoimella koeää-nestyksellä. Käsittelyn pohjana on puo-luekokouksen valiokunnan esitys.

5. Vaalimenettely

Vaalit suoritetaan suljetuin lipuin nume-roidulla äänestyslipulla. Kokouksen pu-heenjohtaja määrää äänestysehdotusta tehdessään, mitä äänestyslippua vaalissa käytetään.

Vaalit suoritetaan puolueen sääntöjen 16 §:n mukaisesti puoluekokouksessa ehdo-tetuista henkilöistä.

Varapuheenjohtajia valittaessa äänestys-lippuun on kirjoitettava kolmen (3) vara-puheenjohtajaksi esitetyn henkilön nimi. Vähemmän tai enemmän nimiä sisältävä äänestyslippu hylätään.

Puolueen puheenjohtajan, varapuheen-

johtajien ja puoluesihteerin vaaleja voi-daan yhdistää, mikäli eri tehtäviin ei ole esitetty samoja henkilöitä. Tällöin eri vaaleissa on kuitenkin käytettävä eri lip-pua.

6. Äänestystoimitus

Puoluekokouksen vaaleja valvoo menette-lytapavaliokunta. Se toteaa äänioikeute-tut edustajat päivittäin ja lopullisesti 9.6. klo 11.00 mennessä jätettyjen valtakirjo-jen perusteella, toimittaa vaalit, suorittaa niiden ääntenlaskennan ja esittää tulok-sen puoluekokoukselle.

Avoimissa äänestyksissä menettelyta-pavaliokunta jakaantuu kokoussalin eri puolille voidakseen valvoa ääntenlasken-taa. Äänestyksiä varten piirit ovat esittä-neet menettelytapavaliokunnalle yhden (1) ääntenlaskijan kolmeakymmentä (30) edustajaa kohden.

Vaalit toimitetaan piireittäin niille koko-ussalissa osoitetulla äänestyspaikalla.

i Äänestyspaikka

Helsinki Uusimaa

Ruotsinkielinen piiri KN ( keskusjärjestön edustajat ) Keskustanuoret (keskusjärjestön edustajat) KOL ( keskusjärjestön edustajat ) Keskustan Lehtimiehet

ii Äänestyspaikka

Pohjois-Savo

iii Äänestyspaikka

Etelä-Savo Itä-Savo

49

iV Äänestyspaikka

Etelä-Pohjanmaa

V Äänestyspaikka

Karjala Kymenlaakso

Vi Äänestyspaikka

Peräpohjola Lappi

Vii Äänestyspaikka

Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa

Viii Äänestyspaikka

Kainuu Pohjois-Karjala

iX Äänestyspaikka

Varsinais-Suomi

X Äänestyspaikka

Pirkanmaa Päijät-Häme

Xi Äänestyspaikka

Etelä-Häme Satakunta

Xii Äänestyspaikka

Pohjois-Pohjanmaa

Kutakin äänestyspaikkaa valvovat ao. pii-rejä edustavat menettelytapavaliokunnan jäsenet avustajinaan piirien toiminnan-johtajat sekä menettelytapavaliokunnan valitsemat ääntenlaskijat. Em. henkilöt muodostavat äänestyspaikan vaalitoimi-kunnan. Menettelytapavaliokunta valit-see keskuudestaan äänestyspaikkojen

vaalitoimikunnan puheenjohtajan ja va-rapuheenjohtajat. Puheenjohtajan tehtä-vänä on kutsua vaalitoimikunta kokoon ja johtaa äänestyksen suorittamista jous-tavasti ja ripeästi.

Vaalit suoritetaan piireittäin samassa järjestyksessä, kuin ne on edellä äänes-tyspaikoittain lueteltu. Edustajat jättä-vät vaalilippunsa uurnaan nimenhuudon mukaan siinä järjestyksessä, kuin heidän nimensä on kirjoitettu virallisten edusta-jien ilmoittautumisluetteloon, johon teh-dään merkintä osallistumisesta vaaliin. Nimenhuudon ja osallistumismerkinnän suorittaa piirin toiminnanjohtaja vaalitoi-mikunnan valvonnassa.

Vaalitoimikunnan puheenjohtaja julistaa vaalin päättyneeksi välittömästi sen jäl-keen, kun nimenhuuto ryhmään kuulu-vien piirien osalta on loppuun suoritettu. Tämän jälkeen ei vaaliin voi enää jättää äänestyslippua. Äänestysliput sisältävä uurna luovutetaan vaalin päätyttyä me-nettelytapavaliokunnalle, joka aloittaa ääntenlaskennan välittömästi. Ääntenlas-kennassa voidaan käyttää apuna piirien toiminnanjohtajia tai muita menettelyta-pavaliokunnan määräämiä henkilöitä.

Vaalin tulos lasketaan yhteen äänestys-paikoittain. Menettelytapavaliokunnan ja vaalitoimikuntien puheenjohtajat allekir-joittavat lopulliset tulokset, jotka luovute-taan kokouksen puheenjohtajalle. Valio-kunnan puheenjohtaja ilmoittaa kokouk-selle vaalin tuloksen. Kokouksen puheen-johtaja tekee sen perusteella päätösehdo-tuksen 4. pykälässä mainitut menettely-tavat huomioon ottaen. Muilla henkilöillä ei ole vaalin tuloksen ilmoitusoikeutta.

Päätöksen julistamisen jälkeen menette-lytapavaliokunta paketoi äänestysliput ja osanottajaluettelot sekä toimittaa ne ko-kouspaikan toimistoon.

50

7. EDUSTAJIEN SIJOITTU-MINEN KOKOUSSALIIN

Viralliset puoluekokousedustajat sijoit-tuvat kokoussaliin piireittäin varatuille paikoille. Edustajien on vältettävä tarpee-tonta liikkumista kokouksen kuluessa ja pysyttävä ehdottomasti paikallaan avoin-ten äänestysten aikana ja ryhmityttävä 5 §:ssä mainittuihin lippuäänestyksiin ää-nestyspaikoittain.

Kutsuvieraat sekä puoluevaltuuston, puo-luehallituksen, eduskuntaryhmän ja eu-roparlamenttiryhmän jäsenet, jotka eivät ole virallisia edustajia, seuraavat kokous-ta heille varatuilta paikoilta.

8. PUOLUEKOKOUKSEN SEURAAMINEN

Puoluekokouksen seuraaminen paikan päällä on mahdollista kaikille, jotka kir-jautuvat kokouksen ilmoittautumispis-teessä. Varsinaiseen kokoussaliin pääse-vät virallisten edustajien lisäksi puolueen perusjärjestöjen jäsenet, kutsuvieraat, tiedotusvälineiden edustajat ja kokous-virkailijat. Muut kokouksen seuraajat pääsevät heille osoitettuihin paikkoihin. Ellei kokousta seuraamaan tullut yleisö käyttäydy asiallisesti, se voidaan määrätä poistumaan kokouspaikalta.

51

luonnollisesti

riikkavarapuheenjohtajaksi.fi

Riikka, luonnollisesti

Majoitu edullisesti, mukavuudesta tinkimättä!

Kysy myös tarjousta kokoustiloistamme!

Puoluekokouksen näyttelytila

Lappi Areenan harjoitushallissa päähallin vieressä. Tule tutustumaan!

Yhdessä.

Hotelli Aakenus, Koskikatu 47, 96100 Rovaniemi, Finland

Tel: +358 (0)16 342 2051, Fax: +358 (0)16 342 2021, www.hotelliaakenus.net

52V

alio

kun

na

t Piiri MENETTELYTAPA- VALIOKUNTA

POLIITTINEN VALIOKUNTA

KUNNALLIS- VALIOKUNTA

ALOITE- VALIOKUNTA

JÄRJESTÖ- VALIOKUNTA

Piiri

Helsinki Sarlund Juha Kinnunen Markus Havu Elina Alku Antero Oravainen Timo Helsinki

Uusimaa Nurme Marja Lankia Eero Tikanmäki Johanna Vanhanen Tuomas Savela EijaUusimaa

Viljanen Eerikki Korhonen Virpi Tihveräinen Juhani Silvasti Silja Pappila Jorma

Varsinais-Suomi Salo Mauri Hoikkala Marjaana Ek-Marjamäki Teija Karila Mirjam Luotonen-Virtala MinnaVarsinais-Suomi

Keskitalo Tarja Kurvinen Jani Kuusisto Pekka Kaitala Harri Vainio EeroSatakunta Ranta Tuija Heiniluoma Jari Hakala Manu Pietilä Satu Ryömä Markku SatakuntaEtelä-Häme Kallioinen Marjut Silvan Timo Suonpää Antero Häggman Johanna Taponen Merja Etelä-HämePäijät-Häme Salo Tuulia Korpela Liisa Kitala Kari Niemelä Pekka Engman Marja Päijät-HämePirkanmaa Hakanen Pertti Koskinen Riitta Niiranen Taina Murtoo Tapani Sieppi Elina PirkanmaaKymenlaakso Keskitalo Jaana Heikkilä Hannu Yläjääski Jouko Seppälä Topi Seppälä Kirsi KymenlaaksoKarjala Torniainen Ari Heinänen Topi Karhu Asmo Sassi Marjut Kemppi Jouni KarjalaEtelä-Savo Olkkonen Kirsi Alanen Juhani Viljakainen Kaija Tulla Matti Leväinen Virva Etelä-SavoItä-Savo Laamanen Kirsti Parkkinen Matti-Pekka Auvinen Hannu Karvinen Hannu Sistonen Eero Itä-SavoPohjois-Karjala Reijonen Eero Kämäräinen Matti Oksanen Jarno Karjalainen Teuvo Huttunen Hanna Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo Tenhunen Jouko Karkkonen Veijo Kauppinen Kyösti Rusanen Juha-Pekka Kröger VilmaPohjois-Savo

Tuhkanen Anna-Liisa Pirkkalainen Riikka Pöyhönen Tarja Simpanen Mia Eskelinen Aleksi

Keski-Suomi Maukonen-Kärkkäinen Pauliina Kananen Jussi Kääriäinen Osmo Hintikka Pauli Näsi HeikkiKeski-Suomi

Ainali Sakari Kytölä Tarja Fredin Kalevi Pekkarinen Tapio Hyytiäinen Laura-Liisa

Etelä-Pohjanmaa Savola Mikko Oja-Lipasti Sari Männikkö Mikko Välisaari Heikki Palmu SariEtelä-Pohjanmaa

Ojaniemi Kati Kasari Hanna Rintamäki Merja Korkeamäki Arto Ammesmäki AnitaKeski-Pohjanmaa Hietaniemi Antti Lintilä Mika Silvennoinen Pentti Hotakainen Maarit Hänninen Erkki Keski-Pohjanmaa

Pohjois-PohjanmaaPyörälä Pirjo Vehkaperä Mirja Ojalehto Matias Savolainen Sanna Parviainen Ulla

Pohjois-PohjanmaaParkkila Pasi Myllylä Raili Niinikoski Eija-Riitta Toiviainen Maritta Isokääntä MarjaSiikaluoma Teuvo Hänninen Sami Perttu Kai Turpeinen Pekka Rytinki Timo

Kainuu Kyllönen Anssi Pokela Ilmari Uusitalo Anna-Kaarina Törmänen Anni-Inkeri Kurkinen Yrjö KainuuLappi Karttunen Päiviö Seurujärvi Janne Ansala Liisa Schwartz-Matero Susanna Perttunen Ulla-Maija LappiPeräpohjola Ylitalo Eero Palosaari Tuija Rundgren Mikko Törmänen Jorma Leppäjärvi Jani PeräpohjolaRuotsinkielinen piiri Elovainio Mauri Albäck Peter Myllymäki Tapani Nygård Peter Silvennoinen Pentti Ruotsinkielinen piiriKeskustanaiset KeskustanaisetKeskustanuoret Säkkinen Teppo Mäki Mari Ovaska Jouni Kurvinen Antti Toivanen Ville KeskustanuoretKeskustaopiskelijat Ikonen Juho Mäki-Petäjä Jaakko Siipola Elisa Honkonen Petri Luomi Erkki KeskustaopiskelijatKeskustan Lehtimiehet Merilä Alpo Wilén Pirkko Keskustan LehtimiehetEduskuntaryhmä Lohi Markus Tiilikainen Kimmo Korhonen Timo Vehviläinen Anu Paloniemi Aila EduskuntaryhmäPuoluehallitus Markku Kakriainen Markku Pakkanen Tapio Huhtanen Esko Lehtimäki Markku Leppälahti PuoluehallitusEP:n Keskustan valtuusk. EP:n Keskustan valtuusk.

Valiokuntien sihteerit

Reponen Pekka Jutila Karina Miettinen Ilkka Pakarinen Helena Kontiola Lasse

Valiokuntien sihteeritLatikka Timo Ylimaa Markus Portaankorva Timo Järvi Hanna-Kaisa Puustinen HannuSohlman Tuomo Sivula Mika Peisa JyrkiAlajoutsijärvi Arto

53

Piiri MENETTELYTAPA- VALIOKUNTA

POLIITTINEN VALIOKUNTA

KUNNALLIS- VALIOKUNTA

ALOITE- VALIOKUNTA

JÄRJESTÖ- VALIOKUNTA

Piiri

Helsinki Sarlund Juha Kinnunen Markus Havu Elina Alku Antero Oravainen Timo Helsinki

Uusimaa Nurme Marja Lankia Eero Tikanmäki Johanna Vanhanen Tuomas Savela EijaUusimaa

Viljanen Eerikki Korhonen Virpi Tihveräinen Juhani Silvasti Silja Pappila Jorma

Varsinais-Suomi Salo Mauri Hoikkala Marjaana Ek-Marjamäki Teija Karila Mirjam Luotonen-Virtala MinnaVarsinais-Suomi

Keskitalo Tarja Kurvinen Jani Kuusisto Pekka Kaitala Harri Vainio EeroSatakunta Ranta Tuija Heiniluoma Jari Hakala Manu Pietilä Satu Ryömä Markku SatakuntaEtelä-Häme Kallioinen Marjut Silvan Timo Suonpää Antero Häggman Johanna Taponen Merja Etelä-HämePäijät-Häme Salo Tuulia Korpela Liisa Kitala Kari Niemelä Pekka Engman Marja Päijät-HämePirkanmaa Hakanen Pertti Koskinen Riitta Niiranen Taina Murtoo Tapani Sieppi Elina PirkanmaaKymenlaakso Keskitalo Jaana Heikkilä Hannu Yläjääski Jouko Seppälä Topi Seppälä Kirsi KymenlaaksoKarjala Torniainen Ari Heinänen Topi Karhu Asmo Sassi Marjut Kemppi Jouni KarjalaEtelä-Savo Olkkonen Kirsi Alanen Juhani Viljakainen Kaija Tulla Matti Leväinen Virva Etelä-SavoItä-Savo Laamanen Kirsti Parkkinen Matti-Pekka Auvinen Hannu Karvinen Hannu Sistonen Eero Itä-SavoPohjois-Karjala Reijonen Eero Kämäräinen Matti Oksanen Jarno Karjalainen Teuvo Huttunen Hanna Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo Tenhunen Jouko Karkkonen Veijo Kauppinen Kyösti Rusanen Juha-Pekka Kröger VilmaPohjois-Savo

Tuhkanen Anna-Liisa Pirkkalainen Riikka Pöyhönen Tarja Simpanen Mia Eskelinen Aleksi

Keski-Suomi Maukonen-Kärkkäinen Pauliina Kananen Jussi Kääriäinen Osmo Hintikka Pauli Näsi HeikkiKeski-Suomi

Ainali Sakari Kytölä Tarja Fredin Kalevi Pekkarinen Tapio Hyytiäinen Laura-Liisa

Etelä-Pohjanmaa Savola Mikko Oja-Lipasti Sari Männikkö Mikko Välisaari Heikki Palmu SariEtelä-Pohjanmaa

Ojaniemi Kati Kasari Hanna Rintamäki Merja Korkeamäki Arto Ammesmäki AnitaKeski-Pohjanmaa Hietaniemi Antti Lintilä Mika Silvennoinen Pentti Hotakainen Maarit Hänninen Erkki Keski-Pohjanmaa

Pohjois-PohjanmaaPyörälä Pirjo Vehkaperä Mirja Ojalehto Matias Savolainen Sanna Parviainen Ulla

Pohjois-PohjanmaaParkkila Pasi Myllylä Raili Niinikoski Eija-Riitta Toiviainen Maritta Isokääntä MarjaSiikaluoma Teuvo Hänninen Sami Perttu Kai Turpeinen Pekka Rytinki Timo

Kainuu Kyllönen Anssi Pokela Ilmari Uusitalo Anna-Kaarina Törmänen Anni-Inkeri Kurkinen Yrjö KainuuLappi Karttunen Päiviö Seurujärvi Janne Ansala Liisa Schwartz-Matero Susanna Perttunen Ulla-Maija LappiPeräpohjola Ylitalo Eero Palosaari Tuija Rundgren Mikko Törmänen Jorma Leppäjärvi Jani PeräpohjolaRuotsinkielinen piiri Elovainio Mauri Albäck Peter Myllymäki Tapani Nygård Peter Silvennoinen Pentti Ruotsinkielinen piiriKeskustanaiset KeskustanaisetKeskustanuoret Säkkinen Teppo Mäki Mari Ovaska Jouni Kurvinen Antti Toivanen Ville KeskustanuoretKeskustaopiskelijat Ikonen Juho Mäki-Petäjä Jaakko Siipola Elisa Honkonen Petri Luomi Erkki KeskustaopiskelijatKeskustan Lehtimiehet Merilä Alpo Wilén Pirkko Keskustan LehtimiehetEduskuntaryhmä Lohi Markus Tiilikainen Kimmo Korhonen Timo Vehviläinen Anu Paloniemi Aila EduskuntaryhmäPuoluehallitus Markku Kakriainen Markku Pakkanen Tapio Huhtanen Esko Lehtimäki Markku Leppälahti PuoluehallitusEP:n Keskustan valtuusk. EP:n Keskustan valtuusk.

Valiokuntien sihteerit

Reponen Pekka Jutila Karina Miettinen Ilkka Pakarinen Helena Kontiola Lasse

Valiokuntien sihteeritLatikka Timo Ylimaa Markus Portaankorva Timo Järvi Hanna-Kaisa Puustinen HannuSohlman Tuomo Sivula Mika Peisa JyrkiAlajoutsijärvi Arto

54

Selvitys puolueen taloudellisesta tilas-ta puoluekokouskaudelta 2010 – 2012

Yleistä

Puolue teetti heti puoluekokouskauden alussa kesällä 2010 ns. Due Dilligence-tarkastuksen puolueen ja sen omistami-en yhtiöiden talouden ja taloushallinnon käytäntöjen tilan selvittämiseksi. Samal-la laadittiin puolueen historian ensimmäi-nen epävirallinen konsernitasoinen väliti-linpäätös 30.6.2010 tilanteesta. Konserniin kuuluvat Suomen Keskusta r.p, Apollon Verkkopalvelut Oy sekä Apollo Group Oy. Konsernin jaksottamaton tulos oli tuol-loin -523t€. Nyt päättyvän kauden tilan-ne 30.4.2012 on konsernin osalta jaksotta-mattomana +83t€.

Vierasta pääomaa puolueella oli puolue-kokouskauden alussa 1,764 milj.€ ja yhti-öillä Apollo Group Oy:lla ja Apollon Verk-kopalvelut Oy:lla konsernin ulkopuolista vierasta pääomaa yhteensä 474t€. Luvus-sa ei ole huomioitu Apollon Verkkopalve-lut Oy:n valituksenalaista maksamaton-ta arvonlisäveroa, joka on 0,5 milj. €, eikä tästä aiheutuvia viivästyskorkoja. Puolue-kokouskauden lopussa 30.4.2012 vieras-ta pääomaa on puolueella 1,519 milj.€ ja yhtiöillä 48t€ sekä em. valituksenalainen arvonlisävero.

Konsernin ulkopuolisia saamisia puolueel-la oli puoluekokouskauden alussa yhteen-sä 253t€ ja yhtiöillä yhteensä 446t€. Kau-den lopussa 30.4.2012 saamisia oli puolu-eella 125t€ ja yhtiöillä yhteensä 188t€.

Puoluekokouskauden aikana käytiin kah-det merkittävät vaalit. Keväällä 2011 eduskuntavaaleissa koettu tappio merkitsi puolueelle 1,9 milj.€ vähennystä ko. vuo-den puolue- ja viestintätukeen. Vuositasol-la puolue- ja viestintätuki on tällä vaali-

kaudella 3,23 milj.€ pienempi kuin viime vaalikaudella. Tämän seurauksena puolu-eessa ja sen omistamissa yhtiöissä joudut-tiin käymään läpi merkittävät saneeraus-toimenpiteet. Näiden toimenpiteiden joh-dosta mm. konsernin henkilöstö väheni ke-vään 2011 25 henkilöstä 12 henkilöön vuo-den lopulla. Alkuvuonna 2012 käytiin puo-lestaan presidentinvaalit. Puolue panosti eduskuntavaaleihin yhteensä 1,2 milj.€ ja presidentinvaaleihin 993t€.

Yhtiöiden osalta puolue on tarkastellut niiden toimintaa uudestaan ja siirtänyt asteittain yhtiöiden toimintoja puolueelle. Puoluekokouskauden päättyessä yhtiöiden palveluksessa ei ole enää henkilöstöä vaan koko henkilökunta on puolueen palkkalis-toilla.

Uuden puoluekokouskauden alkaessa puo-lueen talous on kireällä, mutta vakaal-la pohjalla. Puoluetalo Apollo on velaton ja muiden velkojen lyhennystä jatketaan. Uutta velkaa aatteelliseen toimintaan ei oteta. Keskusta jatkaa varainhankintan-sa kehittämistä ja huolehtii taloutensa va-kaudesta niin, että vuoden 2014 loppuun mennessä puolue on velaton ja talous on kestävällä tavalla ylijäämäinen.

Vuosi 2010

Puolueen tilikausi oli 107t€ ylijäämäinen. Budjetoidusta tasosta jäätiin kuitenkin noin 380t€, varsinaisen toiminnan kulu-jäämän ollessa noin 700t€ budjetoitua suu-rempi. Tähän vaikuttivat erityisesti puolu-een verkkosivujen uudistus, puoluetoimin-nan rekisterin kehitys, jäsenkorttiuudistus sekä Lahden puoluekokouksesta koituneet

55

ennakoitua suuremmat menot sekä vuo-den 2011 eduskuntavaaleihin valmistautu-minen. Konsernitasolla tilikauden tulos oli 211t€ alijäämäinen.

Henkilöstökulut tilikaudella olivat yh-teensä 848t€, mikä alitti budjetoidun noin 200t€ ja oli osapuilleen vuoden 2009 ta-solla. Palkat, palkkiot ja vuosilomakorva-ukset sen sijaan kasvoivat vuoden 2009 tasosta 98t€ ja ylittivät budjetoidun 26t€. Merkittävin ero budjettiin oli henkilöstön etuja lisäeläkevakuutusten maksuissa, jotka alittivat budjetoidun tason 165t€. Li-säksi henkilövaihdosten myötä lomapalk-kavarausta purkautui 82t€.

Puoluetoimiston palveluksessa oli tilikau-della keskimäärin 13 henkilöä, joista kol-me oli virkavapaalla. Tämän lisäksi mää-räaikaisessa työsuhteessa oli tilikauden päättyessä kuusi työntekijää.

Puoluetuen kokonaismäärä viestintätuki mukaan luettuna oli 9,18 milj.€. Siitä puo-luetoimiston käyttöön jäi 2,4 milj. €. Lop-puosa (6,78 milj.€) jaettiin keskustalaisille lehdille ja Verkkoapilaa julkaisevalle Apol-lon Verkkopalvelut Oy:lle viestintätukena sekä Keskustan piireille ja sisarjärjestöille talousarvion mukaisina avustuksina.

Varainhankinta onnistui hyvin. Nettotuot-to oli 492t€ mikä ylitti talousarvion 100t€. Varainhankinnan toimintaympäristöön vaikuttivat merkittävästi uusi puolue- ja vaalirahoituslainsäädäntö sekä poliittisen toiminnan tukemista koskenut julkinen keskustelu.

Rahoituksen osalta tilikausi oli haastava ja sekkitilin limiittiä nostettiinkin loppu-vuodesta 750t€ aiemmasta 500t€. Tästä limiitistä oli tilikauden lopussa käytös-sä noin 643t€. Pitkäaikaista pankkilainaa lyhennettiin kuitenkin tilikauden aikana lyhennysaikataulun mukaisesti yhteensä noin 110t€ ja Euroopan parlamentin vaa-lien rahoittamiseen otettua bullet-lainaa 120t€. Pitkäaikaista lainaa oli tilikauden

lopussa jäljellä noin 110t€ ja kesäkuussa 2011 erääntyvää bullet-lainaa 200t€. Näin ollen puolueen kokonaisrahoitustilanne säilyi osapuilleen samalla tasolla kuin se oli tilikauden alussa.

Puolueen sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot olivat noin 16t€ ja kulut noin 91t€. Tuotot koostuivat pääosin arvopaperien myyntivoitoista, kulut taas lainojen ja sek-kitilin limiitin korkokuluista, viivästysseu-raamuksista sekä noin 55t€ luottotappi-oista.

Puolue teetti kesällä 2010 ns. Due Dilli-gence - tarkastuksen puolueen ja sen omis-tamien yhtiöiden talouden ja taloushallin-non käytäntöjen tilan selvittämiseksi. Sa-massa yhteydessä puolue laati myös kon-sernitasoisen välitilinpäätöksen 30.6.2010 tilanteesta.

Vuoden 2010 tilinpäätöksessä puolueella oli vierasta pääomaa 1.634 milj.€ ja yhti-öillä yhteensä konsernin ulkopuolista vie-rasta pääomaa 172t€.

Vuosi 2011

Puolueelle vuosi 2011 oli monella tapaa ta-loudellisesti haasteellinen. Kevään edus-kuntavaaleissa koettu tappio ja 16 edus-kuntapaikan menettäminen tarkoittivat puolueelle 1,9 miljoonan euron leikkaus-ta puolue- ja viestintätukeen. Puolue- ja viestintätuen osuus puolueen budjetista on lähes 90 %, joten tukien merkittävä lasku pakotti puolueen suureen saneeraukseen niin henkilöstön kuin kulurakenteenkin osalta.

Puolueen tilikausi oli 170t€ alijäämäinen, konsernitasolla alijäämä oli 49t€. Tilikau-den tulosta rasitti varovaisuuden periaat-teella tehty alaskirjaus Apollo Group Oy:n lainaveloista puolueelle, yhteensä 163 t€. Eduskuntavaalien jälkeen tehdyssä tarkis-tetussa budjetissa tavoiteltiin vielä lähes

56

sadantuhannen euron ylijäämää. Tilikau-den varsinainen toiminta jäi jopa alle bud-jetoidun mutta varainhankinta ei onnis-tunut aivan niin hyvin kuin oli budjetoitu. Loppuvuonna valmistauduttiin jo vuoden 2012 tammikuussa käytäviin presidentin-vaaleihin ja vaalien hittituotteeksi muo-dostunut Paavo & Vuokko muki paikkasi puolueen varainhankintaa merkittävästi.

Tilikauden nettohenkilöstökulut olivat yhteensä noin 880t€, mikä oli lähes edel-lisvuoden tasoa ja alitti budjetoidut ku-lut noin sadallatuhannella eurolla. Palkat, palkkiot ja vuosilomakorvaukset väheni-vät vuoden 2010 tasosta noin 50t€.

Keskustan puoluetoimiston palveluksessa oli tilikaudella keskimäärin 12 vakituis-ta työntekijää. Kolme henkilöä oli virkava-paalla osan vuotta ja yksi henkilö opinto-vapaalla koko vuoden. Tämän lisäksi mää-räaikaisessa työsuhteessa oli tilikauden aikana neljä työntekijää. Kaikki määräai-kaiset työsuhteet päättyivät eduskunta-vaalien jälkeen eikä työsuhteita jatkettu. Puoluetoimiston, ml. puolueen omistamat yhtiöt, palveluksessa oli vuoden päättyessä 12 henkilöä kun vuoden alussa heitä oli 25.

Puoluetuen kokonaismäärä viestintätuki mukaan luettuna oli 7,26 milj.€. Siitä puo-lueen käyttöön jäi noin 2,36 milj.€. Lop-puosa eli noin 4.9 milj.€ jaettiin budjetin mukaisina avustuksina Keskustan piiri-järjestöille (1,1 milj.€), sisarjärjestöille (0,5 milj.€), keskustalaisille lehdille (Karja-lan maa 17.4.asti ja Suomenmaa) yhteen-sä 2,75 milj.€ sekä Apollon Verkkopalvelut Oy:lle 0,49 milj.€. Lisäksi muita toiminta-avustuksia jaettiin 0,06 milj.€.

Varainhankinnan osalta vuotta voi hyväl-lä syyllä kutsua pienten purojen vuodek-si, mm. jäsenkirjeen tuotto oli 130t€ josta piireille jaettiin 50 %. Loppuvuoden myyn-tihitiksi muodostui presidentinvaalikam-panjaan lanseerattu Paavo & Vuokko-mu-ki. Varainhankinnan nettotuotto oli noin 611t€, mikä jäi budjetista 200t€ mutta

ylitti edellisvuoden tuoton yli 100t€.

Rahoituksen osalta tilikausi oli haasta-va ja maksuvalmius oli hetkittäin heikko. Eduskuntavaalien kulujen kattamiseen jouduttiin ottamaan 300t€ laina ja shek-kitilin limiittiä pidettiin 750t€. Limiitistä oli tilikauden lopussa käytössä noin 537t€. Pitkäaikaisen pankkilainan viimeisiä ly-hennyseriä jouduttiin siirtämään vaikka-kin loppuvuoden hyvä kehitys saneeraus-toimien alkaessa purra ja varainhankin-nan kehittyessä lyhennykset olisi ollut mahdollista tehdä. Pitkäaikaista lainaa oli tilikauden lopussa jäljellä noin 409t€ ja lyhytaikaista lainaa mukaan lukien tilili-miitti 737t€.

Vuoden 2011 tilinpäätöksessä puolueella oli vierasta pääomaa 1.681 milj.€ ja yhti-öillä yhteensä konsernin ulkopuolista vie-rasta pääomaa 35t€.

Selvitys puolueen omista-mista yhtiöistä

Suomen Keskusta r.p. omistaa täysin Apol-lo Group Oy:n jonka tilikauden 2010 tulos oli 244t€ alijäämäinen ja tilikauden 2011 tulos on 49t€ alijäämäinen. Apollo Group Oy:n oma pääoma on menetetty ja se oli tilikauden 2011 lopussa -282t€. Apollon Verkkopalvelut Oy:stä Suomen Keskusta r.p. omistaa 90 %. Apollon Verkkopalvelut Oy:n tilikauden 2010 tulos 72t€ alijäämäi-nen ja tilikaudella 2011 tulos on 7t€ ylijää-mäinen. Apollon Verkkopalvelut Oy:n oma pääoma oli tilikauden 2011 lopussa 21t€.

Vuoden 2011 aikana niin Apollon Verkko-palvelut Oy kuin Apollo Group Oy:kin jou-tuivat puolueen ohella saneeraamaan an-karasti toimintaansa. Apollo Group Oy:n palveluksessa oli vuonna 2010 viisi toimi-henkilöä ja Apollon Verkkopalvelut Oy:llä 11. Vuoden 2011 lopussa Apollo Groupilla ei ollut lainkaan palkattua työvoimaa ja

57

Apollon Verkkopalvelut Oy:n palvelukses-sa oli kaksi toimihenkilöä.

Apollo Group Oy

Apollo Group Oy tarjoaa keskitettyjä puo-luetoiminnan rekisterin ja taloushallinnon palveluita puoluetoimistolle, Keskustan piirijärjestöille, sisarjärjestöille ja Vesai-sille.

Yhtenäinen sähköinen taloushallinnon jär-jestelmä on nyt käytössä jokaisessa pii-rissä. Samaa järjestelmää käyttävät myös puolueen sisarjärjestöjen liittotoimistot. Taloushallinnon järjestelmä on kiinteässä yhteydessä puoluetoiminnanrekisteriin jä-senlaskutuksen osalta. Sekä taloushallin-non, että puoluetoiminnanrekisterin omi-naisuuksia kehitetään jatkuvasti.

Apollon Verkkopalvelut Oy

Apollon Verkkopalvelut Oy vastasi kauden aikana Verkkolehti Apilan julkaisemises-ta, jonka toiminnot myytiin Kustannus Oy Suomenmaalle vuoden 2010 lopussa, sekä Keskustan tietohallinnon ja verkkoympä-ristön kehittämisestä. Suomen Keskusta r.p. omistaa yhtiöstä 90 % ja loput 10 % ja-kautuu Keskustan piiri- ja sisarjärjestöil-le. Yhtiöllä on kaikkiaan 26 osakkeenomis-tajaa.

Apollon Verkkopalvelut Oy:llä on vireillä valitus Helsingin hallinto-oikeudessa. Va-litus koskee Uudenmaan yritysverotoimis-ton antamaa päätöstä, joka koskee keskei-seltä osalta verkkolehti Apilan toiminnan tukemiseen myönnetyn viestintätuen ar-vonlisäverokäsittelyä vuosina 2007–2009 sekä erillisenä päätöksenä vuotta 2010. Päätöksellä Apollon Verkkopalvelut Oy määrättiin maksamaan viivästysseuraa-muksineen noin 0,5 milj.€ tilittämätöntä arvonlisäveroa. Yhtiö katsoo, että päätös

on virheellinen. Hallinto-oikeuden odote-taan antavan ratkaisunsa asiassa vuoden 2012 aikana.

Viestintätukea saavien yhtiöiden vero-kohtelu nousi esille hallitusneuvotteluis-sa vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan kir-jattiin seuraava kannanotto: Odotetaan verohallinnon uutta yleisohjetta ja oikeus-käytännön muotoutumista. Mahdolliset veroseuraamukset käsitellään tarvittaessa teknisenä tasomuutoksina menokehyksiin.

Esitys jäsenyhdistyksiltä pe-rittävistä jäsenmaksuista

Puolueen sääntöjen 5§ mukaan puolueen jäsenyhdistykset suorittavat puolueelle jäsenyhdistysten tai niihin kuuluvien yh-distysten varsinaisten jäsenten lukumää-rän mukaan jäsenmaksua, josta päättää varsinainen puoluekokous. Jäsenmaksut peritään piirijärjestöjen kautta ml. Kes-kustanaisten, -nuorten ja – opiskelijoiden osastot. Keskustan Lehtimiehet suorittaa jäsenmaksunsa suoraan puolueelle.

Vuoden 2012 loppuun asti jäsenmaksun suuruus on 0,17 €/jäsen (puoluekokouk-sen päätös 13.6.2010). Tästä poiketen puoluevaltuusto voi puoluehallituksen esityksestä päättää koota puolueen jäsen-yhdistyksiltä ylimääräisiä jäsenmaksuja.

Esitys jäsenmaksuksi puolueko-kouskaudelle 2013–2014

Puoluehallitus esittää että jäsenmaksun suuruus vuosina 2013–2014 on 0,17 eu-roa/jäsen ja se peritään piirijärjestöjen kautta ml. Keskustanaisten, -nuorten ja – opiskelijoiden osastot. Keskustan Lehti-miehet suorittaa jäsenmaksunsa suoraan puolueelle.

58

Jäsenistö 2012

JÄSENISTÖ 1.1.2012 Piirijärjestö PY kn nuoReT koL YhteensäHelsinki 774 73 102 62 1011Uusimaa 5673 457 301 28 6459Varsinais-Suomi 7655 428 645 20 8748Satakunta 5137 777 569 0 6483Etelä-Häme 2443 64 46 0 2553Päijät-Häme 1537 231 45 0 1813Pirkanmaa 3304 513 91 18 3926Kymenlaakso 4299 176 97 0 4572Karjala 3488 124 56 5 3673Etelä-Savo 6564 170 237 0 6971Itä-Savo 3909 53 220 0 4182Pohjois-Karjala 5404 199 136 28 5767Pohjois-Savo 11280 296 2240 10 13826Keski-Suomi 11150 972 288 28 12438Etelä-Pohjanmaa 11384 146 2755 9 14294Keski-Pohjanmaa 7365 108 998 0 8471Pohjois-Pohjanmaa 31427 2206 2343 40 36016Kainuu 2417 203 137 5 2762Lappi 4914 231 142 36 5323Peräpohjola 4070 34 0 0 4104Ruotsinkielinen 1200 0 0 0 1200Lehtimiehet 409 0 0 0 409Yhteensä 135803 7461 *)11448 289 155001 Jos jäsen on useammassa yhdistyksessä jäsen, niin hänet on kirjattu lukuihin vain kerran. Paikallisyhdistyksissä on myös Keskustanaisten jäseniä, jolloin Keskustanais-ten todellinen jäsenmäärä on suurempi (jäsenet kirjattu vain PY:n lukuun). PY= paikallisyhdistysten jäsenet KN= Keskustanaisten yhdistysten jäsenetNuoret= Keskustanuorten jäsenet KOL= Keskustan Opiskelijaliiton jäsenet *) Sisältää noin tuhat jäsentä, joiden syntymäaika avoin johtuen rekisteriuudistukses-ta.

59

Yhdessä.

60

Keskustan toiminta puoluekokouskaudella 2010 - 2012

Lahteen kokoontui kesäkuussa 2010 lä-hes 2500 virallista edustajaa ja yli 2000 epävirallista ja tiedotusvälineiden edus-tajaa seuraamaan jännittävää puolueko-kousta, kun puoluetta vuodesta 2003 joh-tanut puheenjohtaja Matti Vanhanen oli aiemmin ilmoittanut luopuvansa tehtä-västä.

Puheenjohtajaksi olivat ehdolla Timo Kaunisto, Mari Kiviniemi, Mauri Pekka-rinen ja Paavo Väyrynen. Ensimmäisellä kierroksella äänet jakautuivat seuraavas-ti: Kiviniemi 1109, Pekkarinen 771, Väy-rynen 287 ja Kaunisto 234 ääntä. Toisella kierroksella Kiviniemi voitti Pekkarisen äänin 1357 - 1035.

Varapuheenjohtajiksi puoluekokous valit-si Tuomo Puumalan 1510 äänellä, Timo Kauniston 1415 äänellä ja Annika Saari-kon 1277 äänellä. Muut vaalissa ehdolla olleet saivat ääniä seuraavasti: Antti Ran-takangas 1261, Elsi Katainen 1124, Andi Mwegerano 357 ja Hannu Hoskonen 145.

Puoluesihteeriksi puoluekokous valitsi Timo Laanisen 1 675 äänellä. Edellinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen sai 579 ääntä ja Simo Sorsa 57 ääntä.

Puheenjohtajan vaihtuminen merkitsi myös pääministerin vaihtumista. Puheen-johtaja Mari Kiviniemi muodosti hallituk-sensa ja ryhtyi hoitamaan pääministe-rin tehtävää. Hallituksen kokoonpano ja ohjelma säilyivät Vanhasen kakkoshalli-tuksen mukaisina. Mari Kiviniemen tilal-le hallinto- ja kuntaministeriksi valittiin kansanedustaja Tapani Tölli.

Vahva valmistautuminen eduskuntavaaleihin

Lähes kokonaan uudistunut puoluejohto kävi rivakasti työhön ja aloitti valmistau-tumisen vuoden 2011 eduskuntavaalei-hin. Tavoitteeksi asetettiin voitolliset vaa-lit ja kolmas perättäinen kausi pääminis-teripuolueena.

Puoluekokouksen hyväksymä Keskustan tavoiteohjelma 2010-luvulle oli eduskun-tavaaliohjelman valmistelun perusta. Oh-jelman painopisteitä olivat työ, turva ja vihreys. Keskustan linjana oli rakentaa Suomelle kahden vaalikauden mittainen työllisyys-, kasvu- ja investointiohjelma yhden kauden leikkauspolitiikan sijaan.

Puoluehallitus vahvisti erityisesti poli-tiikan valmistelua puoluetoimistossa. Eduskuntavaaliohjelman valmistelu alkoi kymmenen työryhmän voimin.

Keskusta asetti vuoden 2011 eduskunta-vaaleihin yhteensä 233 ehdokasta. Keskus-tan ehdokkaista naisia oli 41 % ja miehiä 59 %. Alle 30-vuotiaita ehdokkaita oli 43. Vaaliliittoja solmittiin kahdessa vaalipii-rissä: Varsinais-Suomessa RKP:n ja Sata-kunnassa kristillisdemokraattien kanssa.

Ehdokkaiden ja järjestöväen vaalival-mennukseen panostettiin niin valtakun-nallisesti kuin piirien voimin. Vaaleihin menimme teemalla ”Asiaa”, jolla halut-tiin korostaa puolueen osaamista, saavu-tuksia kahdeksan pääministerivuoden ai-kana sekä valmiutta jatkaa vastuullista ja turvalista uudistuspolitiikkaa huolella valmistellun vaaliohjelman pohjalta.

61

Historiallinen vaalitappio

Vahvat sisällölliset painotukset ja vaali-työ eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta. Emme tavoittaneet vaalien pohjavirtaa, jota leimasi voimakas moraalinen reak-tio vääräksi koettuun politiikkaan ja halu rangaista ryvettyneitä poliitikkoja.

Hallituspuolueista erityisesti Keskusta kantoi Euroopan talouskriisin aiheutta-mien välttämättömien päätösten seura-ukset. Emme myöskään osanneet viestiä kansalaisille niistä monista saavutuksis-ta, joita kahdeksan vuoden aikana olim-me saaneet aikaan erityisesti heikoim-massa asemassa olevien hyväksi. Kun vielä vaalirahakeskustelu nousi vaalien alla kerta kerran jälkeen nimenomaan Keskustan helmasynniksi, olivat vaali-tappion eväät käsillä.

Keskustan kannatus romahti 15,8 pro-senttiin. Tulos on itsenäisyyden ajan hei-koin. Tappiota edellisistä vaaleista tuli 7,3 prosenttiyksikköä. Menetimme 16 kansanedustajaa. Puolueen eduskunta-ryhmä putosi kahden vaalikauden ykkös-paikalta eduskunnan neljänneksi suurim-maksi ryhmäksi ja pienimmäksi opposi-tiopuolueeksi.

Eduskunnan voimasuhteissa tapahtui suurin muutos sitten vuoden 1945. Perus-suomalaiset saivat 34 uutta kansanedus-tajaa ja nousivat eduskunnan kolman-neksi suurimmaksi ryhmäksi. RKP:ta lukuun ottamatta kaikki muut puolueet olivat vaalien häviäjiä.

Hallitusneuvotteluista tuli pitkä ja mo-nia kiemuroita sisältänyt näytelmä. Hal-lituspohjaa tunnusteltiin erilaisten yh-distelmien pohjalta. Puolueille tehtiin kynnyskysymyksiä, jotka monilta osin unohdettiin saman tien hallitusovien auettua. Myös Keskustaa kosittiin mu-kaan, mutta jo vaali-iltana tehty perus-linjauksemme jäädä oppositioon kuiten-kin piti. Suurin yllätys oli vaalien suur-

voittajan, Perussuomalaisten jääminen opposition penkille.

Presidentinvaalien ja terä-vän oppositiopolitiikan myö-tä nousuun

Eduskuntavaalien jälkeen aloitettiin val-mistautuminen vuoden 2012 presidentin-vaaleihin. Puolueessa toivottiin esivaalia toiminnan saamiseksi uudelleen käyntiin raskaan vaalitappion jälkeen.

Puoluevaltuuston hyväksymän ohjesään-nön mukaan ehdokkaiden tuli ilmoittau-tua syyskuun 9. päivään mennessä. Puo-luehallitus totesi tuolloin, että määräai-kaan mennessä vain valtiotieteen tohtori, kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen oli antanut määräaikaan mennessä suostu-muksensa. Siitä käynnistyi yhtenäinen vaalityö Väyrysen puolesta.

Puoluekokous nimesi Väyrysen viralli-sesti Keskustan presidenttiehdokkaaksi 29. lokakuuta. Väyrysen vaalityö perus-tui ahkeraan kampanjointiin ja kenttä-työhön. Hän tapasi äänestäjiä vähintään kerran lähes jokaisessa suomenkielisessä kunnassa. Kampanjan ydin kiteytyi tun-nuksessa ”Koko Suomen presidentti, koko kansan Paavo”.

Väyrysen ahkeran kampanjoinnin myötä hänen kannatuksensa alkoi syksyn mit-taan nousta. Vuodenvaihteeseen tultaes-sa hän oli tavoittelemassa vaalien toisen kierroksen paikkaa. Vaalien ensimmäisel-lä kierroksella tammikuussa 2012 Väy-rynen sai 17,5 prosentin kannatuksen ja jäi niukasti kolmanneksi vihreiden Pekka Haaviston jälkeen. Kokoomuksen ehdokas Sauli Niinistö voitti Haaviston ylivoimai-sesti vaalien toisella kierroksella ja tuli näin valituksi tasavallan presidentiksi.

Myös puolueen kannatus kääntyi nou-

62

suun loppuvuodesta kesän ja alkusyksyn jälkeen. Alimmillaan puolueen kannatus oli ollut alle 13 prosentissa. Presidentin-vaalikampanjan ohella kannatuksen nou-suun vaikutti olennaisesti määrätietoinen oppositiopolitiikka. Huolella valmisteltu vaaliohjelma ja eduskuntaryhmän aktii-visuus antoivat työlle hyvän pohjan.

Kevätkaudella puolue on ollut mielipi-demittauksissa toisella tai kolmannel-la sijalla. Tämä antaa hyvät lähtökohdat kohti syksyn 2012 kuntavaaleja. Niissä mitataan hallituksen esittämän keskittä-vän politiikan ja Keskustan ajaman koko Suomea ja kaikkia suomalaisia tukevan kasvupolitiikan suosio.

Työkirja tarjosi uusia toimin-tatapoja

Vaalirahakeskustelussa kärsineen puolu-een mainetta ruvettiin kohentamaan teet-tämällä talouden osalta kokonaisselvitys. Samalla alettiin valmistella uudistuksia puoluekonsernin rakenteeseen. Vuoden 2010 aikana saatiin päätökseen useita po-litiikan valmistelun, viestinnän ja järjes-tötoiminnan uudistuksia.

Eduskuntavaalitappion jälkeen puoluejohdon vetä-mänä valmisteltiin Kes-kustan työkirja, joka sisäl-si vaalituloksen analyysin lisäksi uusia painopistei-tä Keskustan politiikan valmistelun prosesseihin ja toimintatapoihin. Työ-kirjassa määriteltiin myös Keskustan tärkeimmät kohderyhmät ja teemat.

Jäsenten vaikutusmahdol-lisuuksia puolueen politii-kan valmisteluun lisättiin esimerkiksi erilaisten ky-

selyjen avulla. Jäsenistöltä kysyttiin mm. kantaa osallistumisesta kokoomusjohtoi-seen hallitukseen sekä kunnallisvaalioh-jelman tärkeimpiä painotuksia.

Vuoden 2010 puoluekokouksessa hyväk-sytty sääntöuudistus mahdollisti neuvoa-antavan jäsenäänestyksen käyttämisen puolueen puheenjohtajan valinnassa. Sitä testataan ensimmäistä kertaa vuonna 2012.

Puoluekokouskaudella sääntöihin ryhdyt-tiin valmistelemaan käytännön toimin-nan ja tiukan talouden kannalta keskei-siä muutoksia. Puoluevaltuuston vuosiko-kous huhtikuussa 2012 palautti uudistuk-sen vielä uudelleen valmisteltavaksi.

Talous tiukoilla

Vaalitappio vaikutti dramaattisesti myös puolueen talouteen: puoluetuki supistui lähes kolmanneksella. Viestintätuen leik-kaus oli vielä suurempi. Puolueen talout-ta jouduttiin saneeraamaan kovalla kä-dellä. Kaikki määräaikaiset työsuhteet päätettiin. Lisäksi jouduttiin irtisanomi-siin ja lomautuksiin. Myös piirijärjestöt joutuivat sopeuttaman talouttaan.

RAKENTAVIA LINJAUKSIA

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto–Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jyty

HYVIÄ PUOLUE-KOKOUSPÄÄTÖKSIÄ, SILLÄ TULEVAISUUDEN HINTANA ON NYKYHETKI.

WWWJYTYLIITTOFI

RAKENTAVIA LINJAUKSIA

63

Menojen supistamisen ohella panostet-tiin voimakkaasti varainhankintaan. Uusi tiukentunut vaalirahalainsäädäntö pakotti osaltaan lisäämään omaa varain-hankintaa. Pienten purojen taktiikka al-koi tuottaa tulosta.

Puoluekokouskaudella järjestettiin kah-det arpajaiset. Myös jäsenkirje, haaste-kampanja, risteilyt ja muut varainhan-kinnan muodot saivat jäsenistön osallis-tumaan puolueen talouden tasapainotta-miseen. Erityisen suosituksi nousi pre-sidentinvaalien hittituotteeksi noussut Paavo ja Vuokko –muki. Yli 14 000 mu-kin myyntituloilla pystyt-tiin osaltaan rahoittamaan mittava presidentinvaali-kampanja.

Tiukan menokurin ja on-nistuneen varainhankin-nan myötä puolueen toimi-tiloihin otetut velat saatiin maksettua keväällä 2012. Vaikka lainaa on edelleen, kassatilanne on helpotta-nut. Puolueen tavoitteena on, ettei se ota uutta vel-kaa toimintaansa.

Finanssialan Keskusliitto (FK) on toimialajärjestö, joka edustaa Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia.

Puolueen viestinnässä painopistettä siir-rettiin entistä enemmän digitaaliselle puolelle. Keväällä 2010 uudistettujen ko-tisivujen kehittämistä jatkettiin. Yhte-näinen puoluetoiminnan rekisteri tarjosi osaltaan mahdollisuudet sähköiseen vies-tintään, vaikka sähköpostiosoitteiden ko-koamisessa ja ajan tasalla pitämisessä on edelleen haasteita.

Verkkolehti Apila yhdistettiin Suomen-maan verkkolehteen vuoden 2011 alussa. Tämä toi osaltaan synergiaetuja ja kus-tannussäästöjä.

Keskusta Visa

Alkukarsinta puolueko-kouksen kohtaamis-

paikalla pe 8.6. klo 17.00 – 18.00,

loppukilpailu la 9.6. klo 13.30 – 14.30.

Uskallatko haastaa mestarit?

64

Periaatteellinen toimintasuunnitelma vuosille 2012 – 2014

Keskusta esittää oman vaihtoehtonsa, jolle se hakee kansalaisten tuen vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

Keskusta on vaihtoehto kokoomusjohtoi-sen sinipunahallituksen eriarvoistavalle ja keskittävälle politiikalle.

Keskustan aatteellis-poliittisen uudistus-ohjelman lähtökohtia ovat koko Suomen voimavarojen hyödyntäminen, eriarvoi-suuden ja turvattomuuden vähentämi-nen, yrittäjyyden edistäminen sekä suo-malaisen sivistyksen ja osaamisen saami-nen palvelemaan yhteistä hyvää. Suomen tulevaisuuden menestys on rakennettava luonnontaloudellisesti kestävällä tavalla.

Uudistusohjelman painopisteet määritel-lään Rovaniemen puoluekokouksessa va-litun uuden puoluejohdon johdolla. Ohjel-ma valmistellaan niin, että kaikki Kes-kustan jäsenet ja kannattajat voivat vai-kuttaa ja osallistua sen tekemiseen.

Voittojen tielle

Keskustan tavoitteena on voittaa tulevat kunta- ja eurovaalit sekä saada politiikan suunta muuttumaan seuraavissa edus-kuntavaaleissa. Keskusta tarjoaa kaikis-sa näissä vaaleissa vaihtoehdon sinipuna-menolle.

Keskusta lähtee vuoden 2012 kuntavaa-leihin puolustamaan koko Suomea:

• sitä, että ihmisillä on oikeus valita asuinpaikkansa itse

• että koko maassa on myös tulevaisuu-

Keskustan neljän suora

Alkavalla puoluekokouskaudella Kes-kusta

• tekee koko puolueen voimin vuosi-kymmenen loppuun ulottuvan aat-teellis-poliittisen uudistusohjelman Suomelle päätettäväksi vuoden 2014 puoluekokouksessa

• tähtää voitollisiin kunta- ja eurovaa-leihin vuosina 2012 ja 2014 sekä ra-kentaa edellytykset vaalivoitolle vuo-den 2015 eduskuntavaaleissa

• aloittaa Keskusta 2014 –strategiatyön ja uudistaa poliittista ja järjestöllis-tä toimintaansa painottuen vuoteen 2013, jolloin ei järjestetä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja

• jatkaa vakaata taloudenpitoa ja ke-hittää varainhankintaansa niin, että puolueen talous on kestävällä taval-la ylijäämäinen ja puolue on velaton vuoden 2014 loppuun mennessä.

Vaihtoehto on Keskusta

Hyvinvointinsa pelastamiseksi Suomen on tehtävä oikeita valintoja.

Meidän on menestyttävä yhä kovenevas-sa kansainvälisessä kilpailussa samalla, kun tasapainotamme julkisen taloutem-me ja luomme kestävän kehityksen peri-aatteille rakentuvaa kasvua. Uudistukset ovat välttämättömiä suomalaisten ikään-tymiseen vastaamiseksi sekä yhteiskun-tamme hyvinvoinnin turvaamiseksi.

65

dessa tasavertaiset mahdollisuudet asua, tehdä töitä, yrittää ja opiskella

• että palvelut ovat lähellä

• että ihmiset voivat päättää itse omis-ta asioistaan.

Vuoden 2014 eurovaaleissa Keskusta on puolue, joka jälleen tinkimättömästi puo-lustaa Suomen ja suomalaisten etuja. Et-simme yhteisiä ratkaisuja kansainväli-sesti, mutta vastustamme liittovaltioke-hitystä.

Euroopan talouskriisi on poliittisesti ol-lut eurooppalaisten sinipunapuolueiden kriisi. Keskustan tavoitteena on palaut-taa unioni ydintehtäviinsä rakentamaan kasvavaa hyvinvointia, parempaa työlli-syyttä, kestävää kasvua, turvallisuutta ja vastuullista kansainvälisyyttä.

Uudistus on välttämätön

Viime vuodet ovat osoittaneet, että me-nestyäkseen Keskustan on uudistuttava rohkeasti. Tätä työtä ei voi enää lykätä.

Puolueen toimintaa on myös muokattava muuttuvan maailman oloihin ja käytettä-vissä oleviin voimavaroihin.

Vuonna 2013 Suomessa ei näillä näkymin järjestetä vaaleja. Uudistukset on tarkoi-tuksenmukaista valmistella ja saattaa alulle pääosin tuolloin.

Heti puoluekokouskauden alussa aloite-taan Keskusta 2014 –strategiatyö. Kes-kustalaisen kansanliikkeen kehittäminen tehdään yhdessä ja sille määritetään tär-keimmät tavoitteet.

Meidän on uudistettava puoluetta niin, että jokainen jäsen ja kansalainen pystyy halutessaan vaikuttamaan Keskustan po-litiikkaan ja toimintaan.

Siksi meidän on kehitettävä nykyaikaisia ja osallistavia toimintapoja sekä uskallet-tava karsia raskasta byrokratiaa kaikil-ta toiminnan tasoilta. Puolueen on olta-va lähellä ja kohdattava vaikeatkin asiat siellä, missä asiat todella ihmisiä kosket-tavat. Meidän on panostettava erityises-ti ahkeraan kenttätyöhön ja penkkivalis-tukseen, laadukkaaseen koulutukseen ja digitaalisen jalanjälkemme suurentami-seen.

Puolueen taloudellisten ja henkilöstövoi-mavarojen pienennettyä myös puolueen ylätason keskusorganisaation keventämi-nen on tarpeen. Samalla puoluekonsernin rakenteita on syytä virtaviivaistaa. Yh-teistyössä Keskustan piirien kanssa kar-toitetaan mahdollisuudet yhdistää voima-varoja niin, että Keskustalla on vahvat toimintapisteet kaikissa vaalipiireissä.

Puolueen sääntöjen uudistamisesta pää-tetään vuoden 2014 puoluekokouksessa. Samalla selvitetään paikallisyhdistys-ten, kunnallisjärjestöjen ja piirijärjestöjen sääntöjen uudistustarve.

Osana sääntöjen uudistamista yhtenäis-tetään puolueen jäsenäänestyssääntö puoluevaltuuston päätettäväksi vuoden 2013 syyskokouksessa. Sääntöön sisälly-tetään sekä valtiollisten vaalien ehdok-kaita että puolueen puheenjohtajan valin-taa koskevat jäsenäänestykset.

Jotta Keskusta pystyy tarjoamaan jäse-nilleen elämyksellisiä ja kokemuksellisia vaikuttamisen paikkoja, on tietojärjestel-miemme oltava kunnossa ja sisäisen vies-tintämme tavoittavaa.

Puoluekokouskauden aikana viimeiset-kin puutteet Keskustan puoluetoiminnan rekisterissä korjataan. Pää-äänenkannat-taja Suomenmaata kehitetään edelleen yhteistyössä kustantajan kanssa niin, että se tavoittaa nykyistä paremmin ja kustannustehokkaasti kaikki Keskustan jäsenet. Lisäksi selvitetään mahdollisuu-

66

det toimittaa lehti säännöllisesti kaikille jäsenille, jotka maksavat vuosittaisen jä-senmaksun. Suomenmaan kehittämisessä panostetaan digitaalisuuteen.

Vakaan talouden aika

Koska palkattuja tekijöitä on aiempaa vä-hemmän, kaikkea ei ole mahdollista uu-distaa kerralla. Puolue noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikka ja huolehtii työnteki-jöidensä jaksamisesta ja hyvinvoinnista.

Toiminnassamme meidän on edelleen jat-kettava työtä puolueen maineen ja luotta-muksen vahvistamiseksi. Tässä työssä on päättyvällä puoluekokouskaudella päästy hyvään alkuun. Keskustan johdolla uu-distettiin vaali- ja puoluerahoitus. Uudis-tus on toiminut hyvin vuoden 2011 edus-kuntavaaleissa ja vuoden 2012 presiden-tinvaaleissa.

Vakaa talous on menestyvän puoluetoi-minnan perusta. Keskusta jatkaa tarkkaa taloudenpitoa niin, että puolueen talous

on ylijäämäinen ja puolue on velaton vuo-den 2014 loppuun mennessä. Uutta vel-kaa aatteelliseen toimintaan ei oteta.

Tavoitteen toteutuminen edellyttää on-nistumista varainhankinnassa. Keskus-ta jatkaa pienten purojen tiellä järjestä-mällä arpajaisia, toteuttamalla haaste- ja vetoomuskampanjoita sekä kehittämällä ennakkoluulottomasti, mutta harkiten ja taloudellisesti kannattavalla tavalla eri-laisia myynti- ja kampanjatuotteita.

Myös tapahtumien järjestelyissä otetaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin huomioon varainkeruun näkökulma. Yrityksille ja yhteisöille tarjotaan tarkoituksenmukai-sia osallistumisen muotoja.

Vakaa talous on toiminnan perusehto kai-killa tasoilla. Puolue tukee edelleen pii-rien jäsen- ja kannatusmaksukeräysten järjestämistä. Kannustamme myös perus-osastoja ja kunnallisjärjestöjä huolehti-maan jäsenmaksujen säännöllisestä ke-räämisestä.

Maailman suurin monitoimi-laitteiden valmistaja nyt

Rovaniemellä uusissa tiloissa.

monitoimilaitteettulostimet

faxitskanneritskannerit

asiakirjanhallintaylläpito

Avoinna: ma-pe 9:00 - 17:00

Suosiolankatu 296100 Rovaniemi

R-Office Oy

www.r-office.fi

67

Yhdessä.

68

Keskustan kuntavaaliohjelma Puoluehallituksen esitys puoluekokoukselle

1. Lähivaikuttamisella voimavarat ja osaaminen yhteiseen käyttöön ......................................... 70

2. Keskusta turvaa palvelut lähellä ................................................................................................ 71

3. Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista on yhteinen .................................................................... 72

3.1. Palveluissa on kohdattava ihminen .................................................................................... 72

3.2. Painopiste terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ........................................................... 73

3.3. Kuntien on tuettava perheiden kasvatustyötä .................................................................... 74

3.4. Ikäihmiset ovat kunnille voimavara ................................................................................... 75

4. Sivistys on elämän mittainen projekti ........................................................................................ 76

4.1. Tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet takaavat oikeudenmukaisen yhteiskunnan ....... 76

4.2. Kulttuuri, - liikunta- ja nuorisopalvelut ovat tärkeä osa elämänmittaista sivistystä ...... 78

5. Turvallinen kunta on monen asian summa ................................................................................ 79

6. Kuntalaisten toiveista lähtevää asumista ................................................................................. 80

7. Kuntien on luotava edellytykset arkipäivän ympäristöteoille .................................................. 82

8. Arjen sujuvuus vaatii toimivaa ja turvallista liikennettä ......................................................... 83

9. Sähköiset palvelut asiakas- ja työntekijälähtöisiksi ................................................................. 84

10. Viisas kunta panostaa työhyvinvointiin .................................................................................... 85

11. Kunnat tasa-arvon edelläkävijöiksi ............................................................................................ 87

12. Tavoitteena suvaitsevaiset, rasismista vapaat kunnat ............................................................. 88

13. Hajautuksesta kilpailutekijä ....................................................................................................... 89

13.1. Valtiolla on tärkeä aluekehitysvastuu .............................................................................. 89

13.2. Teknologiasta hajautuksen tukipilari ............................................................................... 89

13.3. Omat luonnonvarat ja energia vahvuudeksi .................................................................... 90

14. Yrittäjyys luo elinvoimaa ja edellytykset hyvinvointipalveluille ............................................. 90

14.1. Kunnalla on vastuunsa yrittäjyyden edellytyksistä ......................................................... 90

14.2 Yrittäjyyttä on hyödynnettävä palvelutuotannossa ........................................................... 91

15. Keskustan vaihtoehto kuntien uudistamiseksi .......................................................................... 91

15.1.Uudistamisen perustana keskustalainen arvopohja ja kuntakäsitys .............................. 92

15.2. Keskustan vaihtoehto lähtee lähipalvelujen ja -vaikuttamisen turvaamisesta .............. 92

15.3. Toimiva rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä takaa kansalaisten yhdenvertaiset palvelut .....94

15.4. Keskustan linjaukset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja rahoitukseen ..... 95

15.5. Maakuntien roolia on vahvistettava .................................................................................. 97

69

Keskusta. Lähellä.

Keskustalle kunta on ihmisten yhtei-sö. Ihmisen kokoisessa kunnassa asuk-kailla on mahdollisuus rakentaa hyvää ja turvallista tulevaisuutta itselleen ja läheisilleen. Kunnan ja yhteiskunnan arvo mitataan siinä, kuinka se onnis-tuu huolehtimaan kaikkein heikoim-massa asemassa olevista jäsenistään. Niistä, jotka eivät itse pysty puolusta-maan oikeuksiaan.

Keskustalainen ajattelu lähtee siitä, että kuntalaisella pitää olla mahdolli-suus tehdä elämäntilanteensa mukai-sia, aitoja valintoja niin asumisessa, lasten hoidossa kuin muissa tärkeis-sä arjen asioissa. Hyvä kuntapolitiikka tukee näitä valinnan mahdollisuuksia.

Vastuu kunnallisten palvelujen järjes-tämisestä on kunnalla. Palvelut voi-daan tuottaa kunnan omana tuotan-tona tai yhteistyössä muiden kunti-en kanssa. Tuottajina voidaan käyttää myös yrityksiä, järjestöjä, yhdistyksiä ja naapurikuntia. Keskustalle on tär-keintä, että kuntalaiset saavat palvelut tasa-arvoisesti, riittävän läheltä ja laa-dukkaina.

Kunta on keskustalaisille enemmän kuin rajoja, rakenteita ja palvelujen järjestämistä. Kunta on keskustalai-sille alueellisen kehityksen moottori ja elinvoiman lähde. Kunta voi turvata alueensa elinvoimaa esimerkiksi edis-tämällä lähiruoan ja muiden lähellä tuotettujen palvelujen ja tavaroiden hankintaa. Kunta ja kotiseutu ovat ihmisille paikkoja, joihin he voivat sa-maistua ja kiinnittyä kiihtyvän kehi-tyksen maailmassa.

Keskusta haluaa myös hyödyntää sitä osaamista ja niitä voimavaroja, joita löytyy yksittäisiltä kuntalaisilta, järjes-töiltä ja muilta yhteisöiltä. Hyvää kun-taa ei voi olla ilman ihmisten omatoi-

misuutta ja vastuunkantoa itsestään ja läheisistään.

Keskusta on vastuullinen, tulevaisuu-teen katsova puolue. Se haluaa kehit-tää kuntia niin, että myös tulevilla su-kupolvilla on mahdollisuus elää ja vai-kuttaa hyvinvoivissa kunnissa. Edes-sä olevien vuosikymmenten haasteet, etenkin väestön ikääntyminen ovat to-siasioita, joita kukaan ei halua kiistää.

Tulevaisuuden menestyvä kunta ei syn-ny keskittäen ja ylhäältä käskyttäen, mutta ei myöskään kaikkeen nykyiseen takertuen ja kiinni pitäen. Keskusta haluaa vastata tulevaisuuden haastei-siin kuntia uudistamalla. Tämä tapah-tuu yhteistyössä kuntien ja kuntalais-ten kanssa.

Keskusta kysyi syksyllä 2011 kansa-laisilta ja jäseniltään, mitkä asiat ovat tärkeimpiä kunnallisvaaleissa. Heidän vastauksiensa pohjalle Keskusta raken-taa kunnallisvaalien kolme kärkitee-maansa:

• Keskusta haluaa turvata kuntalai-sille lähipalvelut kaikkialla Suo-messa niin, että ne ovat saavutet-tavissa kohtuullisen matkan pääs-sä ja kohtuullisessa ajassa. Tämän varmistamiseksi puolue haluaa säätää lähipalveluja koskevan lain.

• Keskusta puolustaa kunnallista it-sehallintoa. Puolue kunnioittaa ih-misten oikeutta päättää itse koti-kuntansa asioista. Keskusta ei hy-väksy ylhäältä käskytettyjä kunti-en pakkoliitoksia. Keskusta haluaa vahvistaa kunnissa asukkaiden ja heidän yhteisöjensä mahdollisuuk-sia lähivaikuttamiseen kansanval-taisesti valitun valtuuston ja mui-den päätöksentekoelinten rinnalla.

• Keskusta haluaa turvata vakaan ja terveen kuntatalouden. Vain näin

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

70

voidaan taata kuntalaisille heidän palvelunsa ja muu hyvinvointinsa. Kuntien on kannettava vastuunsa yrittäjyyden ja työnteon edistämi-seksi ja kannustamiseksi. Taloudel-lisesti vakaa ja kehittyvä kunta luo elinvoimaa laajemminkin alueel-leen. Valtion on harjoitettava en-nustettavaa ja pitkäjänteistä kun-tapolitiikkaa etenkin saattamalla kuntien tehtävät ja rahoitus tasa-painoon. Valtionosuusjärjestelmän on jatkossakin otettava huomioon kuntien keskinäiset erot olosuhde- ja palvelutarvetekijöissä sekä vero-tuloissa asukasta kohti.

1. Lähivaikuttamisella voimavarat ja osaaminen yhteiseen käyttöön

Kunnallisen vaikuttamisen perusta on suorilla vaaleilla valittu valtuusto. Sen ja muiden luottamushenkilöpohjaisten päätöksentekoelinten vahva asema on kaikissa tilanteissa turvattava.

Virallisten päätöksentekoelinten lisäk-si kuntien asukkailla ja heidän yhtei-söillään on hyödyntämätöntä osaamis-ta ja voimavaroja. Kenellä voisi olla parempia kehittämisajatuksia päivä-hoidosta kuin aamuisin kiireessä lapsi-aan hoitoon kiikuttavilla vanhemmilla tai heidän lapsistaan päivittäin huo-lehtivilla hoitajilla? Kuuluuko kunnas-sa työpaikkoja luovan yrittäjän ääni? Kysytäänkö nuorilta, millaisessa kun-nassa he tulevaisuudessa haluaisivat asua? Keskusta tahtoo tämän kunta-laisten arkipäivästä kumpuavan ko-kemuksen ja asiantuntemuksen yhtei-seen käyttöön.

Keskustan mielestä kylien ja kaupun-ginosien asukkailla on tärkeä rooli

kunnan lähipalvelujen kehittämises-sä ja elinvoimaisuuden edistämises-sä sekä muussa kehitystyössä. Kyli-en ja kaupunginosien toiminta perus-tuu naapuruuteen, vuorovaikutukseen, asukkaiden keskinäiseen luottamuk-seen ja yhteiseen tietoon paikallisista erikoisolosuhteista. Varsinkin maaseu-dulla asuville ihmisille voidaan tuot-taa lähipalveluja näihin voimavaroi-hin perustuen. Paikallisuudesta nouse-vat yhtiöt, osuuskunnat ja yleishyödyl-liset yhteisöt luovat näille ratkaisuille hyvän pohjan. Tämä vaatii paikallisten asukkaiden ja kunnan yhteistyötä niin vakiintuneissa kuin uusissakin muo-doissa.

Lähivaikuttaminen on parhaimmillaan silloin, kun kuntalainen voi osallistua itselleen tärkeiden asioiden hoitami-seen aina niiden valmistelusta lopul-liseen päätöksentekoon ja toteuttami-seen saakka. Jokaisen kunnan on löy-dettävä omista ja asukkaidensa läh-tökohdista parhaat lähivaikuttamisen muodot.

Keskusta pitää tärkeänä, että

• varmistetaan lähivaikuttamisen to-teutuminen päätöksenteossa eten-kin väkimäärältään suurissa, pin-ta-alaltaan laajoissa sekä kunta-liitoskunnissa. Tämä voi tapahtua mahdollistamalla kunnallisvaalien yhteydessä valittavat kunnanosa-valtuustot.

• mahdollistetaan vaihtoehtona kun-nanosavaltuustoille valtuuston ni-mittämät ja kuntien budjeteistaan rahoittamat lähidemokratialau-takunnat. Niille voidaan osoittaa kunnan nykyisten tehtävien sisältä toimintoja, muun muassa paikallis-kehittäminen ja sopimuspohjaiset lähipalvelut.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

71

• lisätään asukkaiden vaikuttami-sen mahdollisuuksia järjestämällä kylä- ja kaupunginosaparlamentte-ja, avoimia keskustelu- ja palauteti-laisuuksia sekä kehittämällä muita asiakaspalautejärjestelmiä ja hyö-dyntämällä sosiaalista mediaa kes-kustelukanavana.

• vahvistetaan keskusteluun ja kun-talaisten mielipiteiden kartoituk-seen perustuvaa päätöksentekoa esimerkiksi kansalais- ja käyttäjä-raatien sekä kyselyjen avulla.

• kannustetaan kuntalaisia ja vapaa-ajan asukkaita perustamaan oma-ehtoisia vaikuttamisen ja osallistu-misen foorumeita, esimerkiksi va-paa-ajanasukastoimikuntia.

• kannustetaan kuntia perustamaan säännöllisesti kokoontuvia asian-tuntijaelimiä, kuten vanhus-, vam-mais- tai nuorisoneuvostoja.

• vahvistetaan kuntalaisten ja erityi-sesti nuorten kiinnostusta yhteisiin asioihin madaltamalla kynnystä päättäjien ja kuntalaisten kohtaa-misiin arkipäivän tilanteissa.

• panostetaan avoimeen ja ymmärret-tävään viestintään. Avataan kunti-en julkiset asiakirjat verkkoon niin, että ne ovat helposti saatavilla avoi-men datan periaatteita noudattaen.

• kuullaan entistä vahvemmin kansa-laisjärjestöjä ja otetaan ne mukaan palvelujen suunnitteluun ja toteut-tamiseen.

• otetaan huomioon kuntien uudis-tus- ja kehitystyössä lautakuntien merkitys asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Lautakunnat si-touttavat laajan joukon kuntalaisia yhteiseen päätöksentekoon.

• poistetaan esteitä kunnalliseen vai-kuttamiseen osallistumiselta esi-merkiksi maksamalla opiskelu- tai työpaikkakunnalta luottamustehtä-viin matkustaville matkakorvausta ja järjestämällä perheellisille päät-täjille lastenhoitopalveluja kokous-ten ajaksi.

• lasketaan äänestysikäraja kunnal-lisvaaleissa 16 vuoteen.

2. Keskusta turvaa palvelut lähellä

Keskustan kuntapolitiikan tärkein ta-voite on lähipalvelujen turvaaminen kaikkialla Suomessa kansalaisten pos-tinumerosta riippumatta. Lähipalvelu-jen pitää tukea kuntalaisten arjen su-juvuutta ja niiden on oltava saavutet-tavissa kohtuullisen matkan päässä ja kohtuullisessa ajassa.

Kuntien ja valtion tarjoamat lähipalve-lut tulee määritellä lainsäädännössä. Siinä lähipalveluille asetetaan ajalliset saavutettavuustavoitteet, joiden puit-teissa palvelut on niitä tarvitsevalle järjestettävä. Palveluille asetetaan sel-keät laatutavoitteet, mutta palveluiden toteuttamistapojen pitää olla joustavia – jokaiselle kunnalle, alueelle tai val-tion viranomaiselle parhaiten sopivia. Tämä on Keskustan palvelusitoumus.

Lähipalveluita ovat muun muassa päi-vähoito, esiopetus ja peruskoulutus, äi-tiys- ja lastenneuvola, terveyskeskuk-sen lääkärin vastaanotto päiväsaikaan, sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan vastaanotto, vanhusten hoivapalvelut, mielenterveyspalvelut, kouluja opis-kelijaterveydenhuolto, kirjastopalve-lut, nuorisotyö ja tietyt liikuntapalvelut sekä valtion viranomaisten tarjoamat paikallispalvelut.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

72

Kaksikielisissä kunnissa lähipalvelu-ja pitää tarjota asukkaille suomeksi ja ruotsiksi. Myös saamelaisten on saata-va palvelut omalla äidinkielellään.

Kansalaisten palvelujen turvaamiseksi Keskusta haluaa, että

• perinteisiä lähipalveluita täyden-netään kotiin tuotavilla palveluilla, etäpalveluilla sekä pyörien päällä liikkuvilla palveluilla. Näitä ovat muun muassa vanhusten ja lapsi-perheiden kotipalvelu tai erikois-lääkärin palvelut videoneuvottelu-yhteydellä.

• hyödynnetään yksityistä ja ns. kol-matta sektoria palvelujen tuottami-sessa. Otetaan myös kylien ja kau-punginosien asukkaiden osaaminen ja voimavarat käyttöön palvelujen kehittämisessä. Kunnilla säilyte-tään päätösvalta siitä, miten palve-lut järjestetään.

• lisätään kansalaisten päätösvaltaa käyttämiinsä palveluihin. Paran-netaan palvelusetelijärjestelmää kehittämällä kuntalaisen mahdol-lisuutta valita, millaisia palvelu-ja hän haluaa käyttää. Kunnan on varmistettava, että kaikki setelillä palveluita tarjoavat toimijat tuot-tavat laadullisesti hyväksyttävät palvelut.

• valtion paikallispalvelut, kuten po-liisi, Kela ja työvoimapalvelut tur-vataan jokaisessa kunnassa joko valtion omissa toimipaikoissa, kun-tien ja valtion yhteispalvelupis-teissä tai etäpalveluna. Yhteispal-veluista säädetään lailla, jolla eri toimijat velvoitetaan osallistumaan toimintaan. Kunnille korvataan valtion palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset.

• kuntia kannustetaan niiden omilla

päätöksillä ottamaan käyttöön ns. palvelualoite. Sen avulla kunnalle voisi esittää vaihtoehtoisia, kustan-nuksiltaan edullisempia tai palve-lujen laadun kannalta parempia ta-poja palvelujen tuottamiseksi. Kun-ta käsittelisi aloitteen ja päättäisi mahdollisista jatkotoimista.

• etäopetusta hyödyntäen turvataan monipuolinen opetustarjonta myös pienillä paikkakunnilla.

• postin jakelu taataan arkipäivisin ja määräajassa kaikkialla Suomes-sa.

• poliisin, pelastustoimen ja sairaan-kuljetuksen palvelujen saavutetta-vuus varmistetaan.

• kunnat edistävät toiminnallaan myös yritysten tuottamien palve-luiden, kuten kauppapalveluiden, saamista ja säilymistä lähellä.

3. Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista on yhteinen

3.1. Palveluissa on kohdattava ihminen

Lähtökohtana kaikessa kunnan toi-minnassa pitää olla ihmisarvon kunni-oittaminen ja ihmisen itsemääräämis-oikeuden turvaaminen. Keskusta halu-aa, että sosiaali- ja terveyspalveluissa kohdataan ennen muuta ihminen; ei asiakas tai potilas.

Keskustalaisen kuntapolitiikan yksi perustavoitteista on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Kunnan tehtä-vänä on luoda edellytyksiä asukkaiden-sa elämäntilanteiden ja tarpeiden mu-

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

73

kaisille valinnoille ja ratkaisuille, koski-vatpa ne sitten lastenhoitoa, ikääntyvi-en hoivaa tai muita palveluita.

Syrjäytyminen ja yksinäisyys ovat yh-teiskuntamme kipeimpiä ongelmia. Lii-an moni nuori ”katoaa” koulutuksen, työelämän ja muutoinkin yhteiskunnan ulkopuolelle. Monet ikäihmiset viettä-vät loppuelämänsä vuodet täysin yksin. Näidenkin ongelmien ratkaisemisessa on usein kyse kunnan, kolmannen sek-torin, lähiyhteisöjen ja ihmisten yhtei-sestä tahdosta ja vastuunkannosta.

Järjestöillä, kylien ja kaupunginosien yhteisöillä sekä vertaisryhmillä on hyö-dyntämätöntä osaamista ja voimava-roja. Niillä voidaan tukea apua tarvit-sevia heidän arkipäivässään. Kuntien pitää edistää tätä hyvinvointia lisäävää toimintaa, joka vahvistaa myös osalli-suutta, yhteisöllisyyttä ja turvallisuu-den tunnetta. Järjestöt ja yksittäiset kansalaiset ovat suuri resurssi myös palvelujen kehittämisessä: uusien, en-tistä parempien toimintatapojen ja ar-jen innovaatioiden luojina.

3.2. Painopiste terveyden ja hyvin-voinnin edistämiseen

Vastuuta hyvinvoinnista ja terveydes-tä ei voi sysätä yksin julkiselle vallalle. Hyvä kuntapolitiikka ja palvelut tuke-vat ihmisen omaa vastuunottoa, oma-toimisuutta ja elämänhallintaa. Ihmi-siä on kannustettava edistämään omaa ja läheistensä terveyttä ja hyvinvointia. Tämä vaatii kunnan eri toimialojen en-tistä tiiviimpää yhteistyötä.

Sosiaali- ja terveyspolitiikkamme perus-tuu pitkälti sairauksien hoitamisen ja muiden ihmisten arkipäivässä syntyvien ongelmien ratkaisemiseen. Niihin liitty-vät palvelut ja tehtävät ovat ensiarvoi-sen tärkeitä ja ne tulee hoitaa hyvin.

Ennaltaehkäisevä toiminta, terveyden edistäminen ja varhainen puuttumi-nen jäävät kunnissa usein liian vähälle huomiolle. Niihin satsaaminen kuiten-kin säästää ison kasan yhteisiä euro-jamme ja on inhimillisestikin paras vaihtoehto. Tehokas ennaltaehkäisy ja muu terveyden edistäminen kaventavat myös eri väestöryhmien terveyseroja, jotka ovat yksi suomalaisen yhteiskun-nan suurimmista ongelmista.

Terveyttä ei edistetä vain neuvoloissa ja terveysasemilla. Pyöräteiden raken-taminen, omaehtoiseen liikuntaan in-nostavat koulujen pihat tai mieltä pi-ristävät harrastus- ja kulttuurihetket ikäihmisille voivat olla suuria terveys-tekoja. Kunnan järjestämissä ruokai-luissa pitää ottaa huomioon ruoan ter-veellisyys ja monipuolisuus entistä pa-remmin.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota nopeaan diagnostiikkaan ja palveluiden vaikuttavuuteen hinnan ja laatuvaa-timusten ohella. Käytännön esimerkit osoittavat, että hoito- ja hoivaympäris-töjen kodinomaisuudella, potilaslähtöi-syydellä ja hoitoasenteiden muutoksel-la on joissakin laitoksissa voitu saada suurin osa vuoteessa hoidettavista van-huksista makuulta jaloilleen omatoi-misiksi potilaiksi. Nämä niin sanotut parhaat palvelukäytännöt on saatava leviämään kaikkiin kuntiin.

Terveyden edistämiseksi sekä hyvän hoidon ja hoivan turvaamiseksi Keskus-ta haluaa, että

• lääkäreiden ja muiden terveyden-huollon ammattilaisten riittävyy-den edistämiseksi he voisivat kes-kittyä työssään koulustaan ja osaa-mistaan vastaaviin tehtäviin, eten-kin ennaltaehkäisevään toimintaan ja varsinaiseen hoitotyöhön. Tämä vaatii kunnissa parempaa johtamis-

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

74

ta sekä tehokkaampaa työn organi-sointia ja uusia toimintatapoja.

• huolehditaan sosiaali- ja terveyden-huollon henkilökunnan koulutuk-sen määrästä, laadusta ja saata-vuudesta.

• laitospalveluita käyttäneiden poti-laiden selviytymistä arjessa vahvis-tetaan kotiuttamispalveluilla, jotka tukevat siirtymistä erikoissairaan-hoidosta avopalvelujen piiriin, kun-toutukseen tai kotihoitoon. Kiinni-tetään erityistä huomiota aktivoi-vaan ja systemaattiseen kuntoutta-miseen.

• mielenterveyspalveluiden saata-vuutta ja laatua parannetaan en-naltaehkäisevillä palveluilla sekä edistämällä tasa-arvoista hoitoon pääsyä kaikkialla maassa.

• matalan kynnyksen palveluja päih-de- ja mielenterveyshuollossa lisä-tään erityisesti nuorille ja päihteitä käyttäville raskaana oleville naisil-le.

• taataan vammaisille yhdessä val-tion toimenpiteiden kanssa yhden-vertaiset mahdollisuudet peruspal-veluihin, asumiseen ja työn tekemi-seen. Huolehditaan asuinympäris-tön ja palveluiden esteettömyydes-tä sekä oikeudesta lain mukaiseen henkilökohtaiseen apuun.

• omaishoitajien ja heidän hoidet-taviensa tasavertaisuuden paran-tamiseksi omaishoidon tuki siir-retään kunnilta Kansaneläkelai-toksen maksettavaksi. Tavoitteena pitää lisäksi olla omaishoidontuen verottomuus saajalleen.

• perhehoidon osuutta lisätään niin kodin ulkopuolelle sijoitettujen las-ten, nuorten, kehitysvammaisten,

mielenterveyskuntoutujien kuin ikäihmistenkin hoivassa.

• otetaan huomioon terveysnäkökoh-dat maankäytössä, kaavoituksessa ja julkisessa rakentamisessa. Pa-nostetaan etenkin sisäilmaongelmi-en ehkäisyyn.

• valtion on osallistuttava sosiaali- ja terveystoimen perustamishankkei-den rahoitukseen erityisesti alhai-sen tulotason ja korkean työttö-myyden kunnissa.

3.3. Kuntien on tuettava perhei-den kasvatustyötä

Keskustan mielestä päävastuu lasten kasvatuksesta ja hyvinvoinnista on vanhemmilla. Lähiyhteisöjen ja yhteis-kunnan pitää tukea vanhempia ja luo-da heidän kasvatustyölleen vakaat ja ennustettavat puitteet.

Keskusta haluaa huomioida kunnan päätöksenteossa ja toiminnassa erilai-set perheet ja niiden elämäntilanteet. Enemmistö suomalaisista perheistä ja lapsista elää tasapainoista elämää. Liian monessa perheessä on kuitenkin henkistä pahoinvointia, toimeentulo-ongelmia, työn ja perhe-elämän yh-teensovittamisen vaikeuksia tai mui-ta ongelmia. Niiden ratkaisemiseksi ja lievittämiseksi tarvitaan hyvää perhe-politiikkaa myös kunnissa.

Perheiden tukemiseksi Keskusta halu-aa, että

• neuvoloissa, päiväkodeissa ja kou-luissa puututaan entistä varhai-semmin ongelmiin, ohjataan ter-veyttä edistäviin valintoihin ja tu-etaan muutoin vanhempia heidän kasvatustyössään. Etenkin kou-luterveydenhuollon riittävät re-

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

75

surssit ja neuvoloiden tasaveroiset perhevalmennukset on turvattava kaikkialla maassa.

• lapsiperheille taataan mahdollisuus saada tarvittaessa kunnallista ko-tiapua.

• kaikilla lapsiperheillä on oltava mahdollisuus ennaltaehkäisevään tukeen ja moniammatilliseen apuun perhekeskuksissa.

• luodaan perheille aidot mahdolli-suudet valita lapsilleen sopivin hoi-tomuoto sekä sovittaa yhteen perhe- ja työelämä joustavasti. Kotona ta-pahtuvan hoidon, yksityisen hoidon ja perhepäivähoidon pitää olla to-dellisia vaihtoehtoja perheille. Val-tion ja kuntien pitää huolehtia, että näiden hoitomuotojen etuudet ovat riittävällä tasolla.

• turvataan laadukas päivähoito muun muassa takaamalla henkilös-tön riittävyys ja sijaisjärjestelyjen toimivuus. Varmistetaan osa-aikai-sen hoidon mahdollisuus sekä jous-tavat päivähoitopalvelut yksinhuol-tajille, opiskelijoille, vuorotyössä käyville ja muille niitä tarvitseville.

• vahvistetaan edelleen kuntien ja järjestöjen yhteistyötä aamu- ja il-tapäiväkerhojen, lasten harrastus-mahdollisuuksien ja muiden perhei-den arkipäivän sujuvuutta helpotta-vien toimintamuotojen lisäämiseksi.

• varmistetaan kunnissa riittävästi resursseja lastensuojelun avohuol-toon sijaishuollossa olevien lasten määrän vähentämiseksi.

3.4. Ikäihmiset ovat kunnille voi-mavara

Ikääntyneet kuntalaiset ansaitsevat elämäntilanteensa ja kuntonsa mukais-ta laadukasta hoitoa, hoivaa ja muita palveluita. Heitä ei saa nähdä kuiten-kaan pelkästään palvelujen passiivisi-na käyttäjinä ja vastaanottajina.

Suhtautumisessa ikääntymiseen ja vanhuuteen tarvitaan uutta ajattelua. On nostettava selkeästi esille ikäosaa-misen merkitys. Sillä ei tarkoiteta vain ammattilaisten ikäosaamista, vaan myös seniorikansalaisten itsensä elä-mänkokemusta, hiljaista tietoa, teke-misen taitoa, sosiaalista ja yhteiskun-nallista osallistumista ja heidän muuta omaa osaamistaan. Ikäosaamisessa pai-nottuu käsitys ikäihmisistä aktiivisina kansalaisina.

Ikäihmisten palveluiden turvaamiseksi ja ikäosaamisen tukemiseksi Keskusta haluaa, että

• kunnissa varmistetaan ikäihmisil-le heidän terveytensä ja muun elä-mäntilanteensa edellyttämät hoi-to-, hoiva- ja asumispalvelut heidän omilla lähialueillaan.

• tuetaan ikääntyneiden mahdolli-suutta osallistua oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Van-hustenhuollon palveluita kehite-tään ikäihmisiä aktivoiviksi, heidän itsenäisyyttään, omatoimisuuttaan ja omassa kodissa asumista tuke-viksi. Panostetaan lisää avo- ja ko-tihoidon henkilöstöön ja heidän työ-tapojensa kehittämiseen.

• tuetaan vanhustenhuollon yksiköi-tä liikunnan ja kulttuurin hyödyn-tämiseksi vanhustyössä. Huolehdi-taan yhdessä kolmannen sektorin kanssa ikäihmisten henkistä ja fyy-sistä omatoimisuutta edistävästä harrastustoiminnasta.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

76

• haetaan uusia keinoja ikäihmis-ten virkistys- ja harrastusmahdolli-suuksien turvaamiseksi erityisesti haja-asutusalueilla ja järjestetään ikääntyneille suunnattua opastusta tietotekniikkaan.

• edistetään ikäihmisten ja nuorem-pien ikäluokkien kohtaamista päi-väkodeissa, kouluissa ja kunnan muussa toiminnassa eri sukupolvi-en elämänkokemusten, tietojen ja taitojen välittämiseksi ja vaihtami-seksi.

4. Sivistys on elämän mit-tainen projekti

4.1. Tasa-arvoiset koulutusmah-dollisuudet takaavat oikeudenmu-kaisen yhteiskunnan

Sivistys on Keskustalle itseisarvo. Se on jatkuvaa kasvamista, oppimista ja itsensä kehittämistä. Sivistys on hen-kisen hyvinvoinnin lähde ja lähtökoh-ta oikeudenmukaiselle yhteiskunnalle. Keskusta haluaa taata kaikille tasa-ar-voiset koulutuspalvelut ja muut edelly-tykset itsensä kehittämiseen asuinpai-kasta, varallisuudesta tai muista ihmi-sen taustatekijöistä riippumatta.

Ihmisenä kasvamisen perusta luodaan lapsuudessa. Keskusta pitää tärkeä-nä, että jokaisessa kunnassa on tarjolla lapsen kehitysvaiheet ja perheiden eri-laiset tilanteet huomioon ottavia vaih-toehtoja laadukkaaseen varhaiskasva-tukseen. Varhaiskasvatuspalvelut tulee tarjota mahdollisimman lähellä kotia niin, että turvallisuutta tuottavat ystä-vyys- ja muut ihmissuhteet voidaan op-pia ajoissa. Lastenhoidon laadun pitää olla sellaista, että hoitomuodosta riip-

pumatta jokainen vanhempi voi luottaa sen olevan lapselleen hyväksi. Kunnil-la tulee olla tarjolla myös osa-aikaista varhaiskasvatuspalvelua.

Kouluilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten kasvatustyössä. Sekä varhais-kasvatuksessa että esi- ja perusopetuk-sessa on huolehdittava pätevän, osaa-van ja riittävän opetushenkilöstön saa-tavuudesta.

Koulu on monen kunnan ja kylän kes-kus. Koko maan kattava, laadukas ja erilaiset oppilaat huomioiva perusope-tus jokaisessa kunnassa varmistaa mahdollisuuksien tasa-arvon ja suoma-laisen yhteiskunnan kehityksen. Lähi-koulut ovat Keskustalle tärkeitä.

Työhön, ahkeruuteen ja yrittäjyyteen kannustaminen sekä niiden edellytys-ten parantaminen ovat Keskustalle tärkeitä tavoitteita kaikilla koulutus-asteilla. Suomen on pidettävä jokai-nen lapsi, nuori, aikuinen ja ikäänty-nyt kansalainen mukana yhteiskunnan kelkassa. Koulutus on tärkein keino syrjäytymisen estämiseksi.

Koulun tulee olla mielekäs paikka myös muita heikommin edistyvälle op-pilaalle. Tämän vuoksi elämykselliselle ja onnistumisen kokemuksia tuottaval-le oppimiselle on annettava lisää aikaa ja tilaa. Koulutuksen on myös tuettava nykyistä enemmän arkipäivässä tarvit-tavien elämänhallinnan ja kansalais-taitojen kehittymistä.

Oppimisen ongelmiin on puututtava ajoissa ja tehokkaasti, jotta vältytään kalliilta korjaavilta hoidoilta ja toimil-ta. Jo varhaiskasvatuksen ja perusope-tuksen piirissä on koottava oppilas-huoltoon toimintaryhmät, jotka ohjaa-vat apua tarvitsevat ajoissa ammat-tilaisten luo. Varhainen puuttuminen ongelmiin on lasten ja nuorten edun mukainen, inhimillinen ratkaisu, joka

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

77

säästää myös kuntalaisten yhteisiä ve-roeuroja.

Kaikilla kouluasteilla on varmistettava hyvä ja laadukas oppilashuolto. Kou-luterveydenhuollon henkilöstömitoi-tus on tarkistettava ja ammattilaisten määrää on lisättävä puutteiden ilme-tessä. Opetushenkilöstön hyvinvoinnis-ta ja turvallisuudesta on huolehdittava. Opettajien lisä- ja täydennyskoulutus-velvoitteet on täytettävä.

Sivistys jatkuu läpi elämän. Vapaa si-vistystyö, kansalais- ja työväenopistot, kansanopistot, kansansivistysjärjestöt ja kirjastot ovat tärkeä osa elinikäistä oppimista. Niiden voimavarat on tur-vattava. Kansalaisopistojen ja verkko-opetuksen sekä modernin teknologian luomat mahdollisuudet tulee tuoda jo-kaisen kuntalaisen lähelle. Tämä edel-lyttää nopeiden ja kohtuuhintaisten in-ternet -yhteyksien rakentamista myös taajamien ulkopuolelle.

Laadukkaan, tasa-arvoisen koulutuksen ja sivistyksen sekä hyvän oppimisympä-ristön turvaamiseksi Keskusta haluaa että,

• varhaiskasvatus sekä esi- ja perus-koulut turvataan lähipalveluina kaikkialla Suomessa, kohtuullisen matkan päässä ja kohtuullisessa ajassa saavutettavina.

• päivähoitoryhmien ja koululuokki-en ryhmäkoot pidetään kohtuulli-sina. Lähi-, tuki- ja erityisopetusta sekä kerhotoimintaa kehitetään en-tisestään.

• oppimisen ongelmia ennaltaehkäis-tään ja niihin puututaan ajoissa. Tehostetaan eri hallinnonalojen, vi-ranomaisten ja oppilaitosten yhteis-työtä ongelmien hoidossa.

• erityistä tukea tarvitsevien oppilai-den tilanne huomioidaan ja riittävä opiskelun tuki varmistetaan kaikil-la kouluasteilla esikoulusta lukioon.

• vahvistetaan oppilaanohjausta pe-ruskouluissa ja lukioissa.

• huolehditaan siitä, ettei yksikään peruskoulunsa päättävä nuori jää ilman opiskelu- tai työharjoittelu-paikkaa. Tavoitteena pitää olla kai-kille vähintään toisen asteen am-matillinen koulutus.

• huolehditaan mahdollisuudesta mo-nipuoliseen kielten opiskeluun ja kansainvälisyyskasvatukseen.

• turvataan ammatillisen ja lukio-koulutuksen rahoitus ja saavutetta-vuus koko maassa.

• maastamme ei lopeteta lyhytnäköi-sesti kokonaisia koulutusaloja oppi-laitoksiin kohdistuvien säästövaati-musten vuoksi.

• vammaisille ja vammautuneille lap-sille ja nuorille järjestetään asian-mukaiset ja riittävät mahdollisuu-det opiskella ja muutoin kehittää itseään.

• uussuomalaisia opiskelijoita tue-taan suomen kielen opiskeluun ja suomalaisen kulttuurin omaksumi-seen.

• kehitetään verkko-opetusta, jol-la turvataan opetuksen saatavuus etenkin haja-asutusalueilla.

• kehitetään koulupäivän liikunnal-lisuutta esimerkiksi liikuntaväli-tuntien ja kerhotoiminnan avulla, sisällyttämällä liikuntaa muihin ai-neisiin, edistämällä koulumatkalii-kuntaa sekä kehittämällä koulujen pihoja lähiliikuntapaikoiksi.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

78

• koulukiusaamiseen puututaan vä-littömästi. Koulun on oltava hyvä ja turvallinen paikka siellä opiske-leville, opettaville ja muuta työtä tekeville.

• oppilaiden ja opiskelijoiden vertais-tukitoimintaa vahvistetaan perus-koulussa ja toisella asteella.

• varmistetaan kouluteiden ja –kul-jetusten turvallisuus. Parannetaan koulukyytejä myös toisen asteen oppilaitoksiin.

• oppilas- ja kouluterveydenhuollon saatavuudesta huolehditaan. Tar-kistetaan myös toisen asteen opis-kelijoiden mahdollisuus terveyden-huoltoon opiskelupaikkakunnal-laan.

• pidetään huolta koulurakennusten kunnosta ja terveellisyydestä. Jo-kaisen kunnan tulee laatia korjaus-suunnitelma koulurakennusten ja varhaiskasvatustilojen sisäilmaon-gelmien poistamiseksi.

• valtion on osallistuttava sivistystoi-men perustamishankkeiden rahoi-tukseen erityisesti alhaisen tulota-son ja korkean työttömyyden kun-nissa.

• huolehditaan kouluruoan laadusta ja hyvien ruokailutapojen omaksu-misesta kouluruokailun yhteydes-sä. Suositaan koulujen hankinnois-sa lähiruokaa.

4.2. Kulttuuri, - liikunta- ja nuo-risopalvelut ovat tärkeä osa elä-mänmittaista sivistystä

Kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja va-paa-ajan palvelut tukevat itsensä ke-hittämistä ja ovat siten oleellinen osa

elämänmittaista sivistystä. Niillä on tärkeä rooli syrjäytymisen ehkäisyssä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämises-sä sekä kansalaisaktiivisuuden, yhtei-söllisyyden, tasa-arvon ja suvaitsevai-suuden vahvistamisessa. Ikääntynei-den kuntalaisten osalta nämä palvelut edistävät aktiivisen elämän jatkumista työuran päätyttyä.

Kulttuurin ja liikunnan harrastusmah-dollisuuksista sekä nuorisopalveluista on huolehdittava jokaisessa kunnassa. Erityisesti omaehtoisen kulttuurin, lii-kunnan ja muiden harrastusten edel-lytyksiin pitää kiinnittää entistä vah-vemmin huomiota.

Kumppanuutta ja yhteistyötä toisten kuntien, kulttuurijärjestöjen ja -yhdis-tysten, urheiluseurojen sekä muiden järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa on lisättävä palvelujen tuotta-misessa. Kuntien on omalta osaltaan tuettava järjestöjä ja seuroja eri tavoin, jotta ne voivat huolehtia hyvin niistä perustehtävistään, mitä varten ne ovat ensisijaisesti perustettu.

Keskusta haluaa, että

• yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa lisätään lasten harrastus-mahdollisuuksia yksinäisten aamu- ja iltapäivien vähentämiseksi.

• kouluja, muita kunnan tiloja ja välineitä tarjotaan entistä enem-män kolmannen sektorin, vanhem-pien ja muiden toimijoiden käyt-töön kulttuuri-, liikunta- ja muun vapaa-ajan toiminnan edistämisek-si. Myös ikäihmisten harrastustoi-minnan tarpeet on tilojen käytössä huomioitava.

• kiinnitetään huomiota liikunta- ja kulttuurikasvatukseen jo ensim-mäisistä koululuokista lähtien.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

79

• kunnat huolehtivat lähiliikunta-paikkojen ja kevyen liikenteen väy-lien riittävyydestä sekä muista mahdollisuuksista omaehtoiseen lii-kuntaan.

• suunnataan aktivoivia ja osallis-tavia kulttuuripalveluja terveyden edistämiseksi entistä enemmän myös kehitysvammaisille, mielen-terveyspotilaille ja laitoksissa hoi-dettaville.

• kunnat pitävät liikunta- ja kulttuu-ripalvelujen hinnat kohtuullisina eri käyttäjäryhmät huomioiden. Kirjas-topalvelut pitää säilyttää maksutto-mina.

• kunnat suuntaavat nuorisotyön re-sursseja hallinnosta nuorison kes-kuudessa tehtävään käytännön toi-mintaan. Esimerkiksi kauppakes-kuksiin voitaisiin pystyttää nuoril-le tarkoitettuja matalan kynnyksen palvelu, -neuvonta- ja infopisteitä. Niistä nuoret saisivat apua ja tietoa muun muassa työelämästä, työllis-tymismahdollisuuksista ja muista heidän elämäänsä tukevista toimis-ta.

• etsivä nuorisotyö otetaan toiminta-muodoksi jokaisessa kunnassa.

5. Turvallinen kunta on monen asian summa

Kuntalaisten hyvinvoinnin yksi keskei-simmistä tekijöistä on turvallisuus. Se on myös kilpailuetu, jonka avulla voi-daan houkutella asukkaita ja yritystoi-mintaa kuntaan.

Turvallisuus syntyy monen asian yh-teissummasta: turvallisuuden tunnet-ta luovasta asuin- ja työympäristöstä,

palvelujen saavutettavuuden ja riittä-vyyden varmuudesta sekä toimivista liikennejärjestelyistä. On siis toisaalta kyse aivan jokapäiväisistä perusasiois-ta; toisaalta myös siitä tuleeko ambu-lanssi, poliisi tai pelastuslaitos paikalle riittävän nopeasti hätätilanteissa. Yksi-näisyys ja syrjäytyminen voivat aihe-uttaa jatkuvaa turvattomuutta, joka ei ole kovin näkyvää, mutta jonka inhi-milliset ja taloudelliset seuraukset voi-vat olla suuria.

Osa turvallisen elinympäristön varmis-tamista on myös yhteiskunnan varau-tuminen suuronnettomuuksiin ja häi-riötilanteisiin, joita ovat muun muassa viime vuosina riehuneet myrskyt sekä kansalaisten turvallisuuden tunnetta horjuttaneet kouluja kauppakesku-sampumiset. Näissä poikkeustilanteis-sa nopea avun- ja tiedonsaanti on ensi-arvoisen tärkeää.

Turvallinen kunta edellyttää yhteistä vastuunottoa. Turvallisuus syntyy eri toimijoiden, kuten valtion, kuntien, seu-rakuntien, järjestöjen, lähiyhteisöjen ja yksittäisten kuntalaisten yhteistyöllä, huolenpidolla ja välittämisellä. Välttä-mättömien viranomaispalvelujen ohella tarvitaan vapaaehtoiseen kansalais- ja harrastustoimintaan pohjautuvia täy-dentäviä palveluja, joita voidaan käyt-tää erilaisissa äkillisissä tilanteissa ja arkipäivän turvallisuuden varmistami-sessa.

Turvallisen kunnan varmistamiseksi Keskusta haluaa, että

• kuntien turvallisuus- ja varautu-missuunnitelmat sisältävät katta-vasti palo-, liikenne- ja poikkeus-olojen turvallisuuden, tapaturmiin ja onnettomuuksien liittyvät asiat sekä syrjäytymisen ehkäisyn. Näin muodostuu kunnan luottamushen-kilöille, työntekijöille ja kuntalai-sille kokonaiskuva turvallisuuden

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

80

ylläpitämisestä ja parantamisesta kunnassa. Myös haja-asutusalueille on hyvä laatia turvallisuussuunni-telmat esimerkiksi kyläsuunnitel-mien yhteyteen.

• turvallisuuden ylläpitämisessä ja edistämisessä on painotettava en-tistä enemmän ehkäisevää toimin-taa ja varhaisen puuttumisen peri-aatetta. Tämä edellyttää eri toimi-joiden välistä tiivistä ja saumaton-ta yhteistyötä sekä kunnan sisällä poikkihallinnollista ajattelua.

• turvallisuuteen liittyviä palvelu-ja viranomaisten ja vapaaehtoisor-ganisaatioiden välillä edistetään. Tällöin on huolehdittava vapaaeh-toisten toimijoiden riittävästä osaa-misesta, yhteydenpitojärjestelmistä ja muista valmiuksista.

• turvallisuuden edistäminen ote-taan entistä tärkeämmäksi paino-pisteeksi kuntien työntekijöiden pe-rehdyttämisessä ja koulutuksessa.

• kuntalaisten omaa vastuunottoa edistetään riittävällä tiedonsaan-nilla ja muilla turvallisuusuhkien ehkäisyyn ja niihin varautumiseen liittyvillä toimilla.

• avunsaanti onnettomuus-, kriisi-, ja hätätilanteissa taataan. Poliisin, pelastuslaitoksen ja ambulanssin riittävän nopea saatavuus on tur-vattava koko maassa. Myös pelas-tushelikopteritoiminta on varmis-tettava.

• liikenneturvallisuus varmistetaan riittävällä tienpidon tasolla niin tiestön peruskunnon, lumen aura-uksen kuin toimivien kevyen lii-kenteen väylienkin osalta.

• kunnat laativat lähisuhdeväkival-lan ehkäisemiseksi, tunnistamisek-

si sekä uhrien auttamiseksi konk-reettisen toimintaohjelman yhdes-sä kolmannen sektorin kanssa. Lä-hisuhdeväkivallan uhreille ja teki-jöille tulee luoda matalan kynnyk-sen tuki- ja hoitopalveluita. Eten-kin sosiaali- ja terveydenhuollon ja sivistystoimen henkilöstöä tulee kouluttaa tunnistamaan lähisuhde-väkivalta ja muut väkävallan muo-dot entistä paremmin.

6. Kuntalaisten toiveista lähtevää asumista

Keskustalainen asuntopolitiikka lähtee ihmisten toiveista ja elämäntilanteista. Keskusta uskoo ihmisten kykyyn itse arvioida, missä ja miten he haluavat asua. Kuntien asukkaat tarvitsevat eri-laisia asumismuotoja pientaloista ker-rostaloihin, vuokra-asunnoista omis-tusasuntoihin ja kaikkia vaihtoehtoja niiden väliltä.

Asuminen on yksi ihmisen perustar-peista ja -oikeuksista. Siksi sen pi-tää olla kohtuuhintaista kaikkialla maassa, myös pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Tämä on mahdollista lisäämällä kaupunki-rakenteen toiminnallista sekoittunei-suutta, jossa asuminen, palvelut ja työ-paikat ovat saavutettavissa mieluiten kävelyetäisyydellä. Näin lisätään van-hojen kaupunkikeskustojen kaltaista elinvoimaista ja houkuttelevaa kau-punkiympäristöä sekä tasataan asun-tojen hintatasoa kaupunkirakenteen keskittämisen ja yksipuolistamisen si-jaan.

Asumisen ja rakentamisen perusteet määritellään kaavoituksella. Haja-asu-tusalueelle pitää saada edelleen ra-kentaa asuntoja ja elinkeinotoimintaa palvelevia rakennuksia ns. perusraken-

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

81

nusoikeuden puitteissa. Kaavoituksen tulee olla mieluummin sallivaa kuin rajoittavaa, mutta sen pitää kuitenkin taata laadukkaan, järjestäytyneen ja hyvän rakentamisen puitteet.

Hyvän kaavoituksen tunnusmerkki on, että sen yhteydessä tehdään ympäristö- , terveys- , liikunta- sekä sosiaalisten vaikutusten arviointi sekä laaditaan toimiva osallistumis- ja arviointisuun-nitelma. Kaavat tulee laatia kiinteässä yhteistyössä alueen asukkaiden, maan-omistajien, yrittäjien ja muiden toimi-joiden kanssa niin, että asianosaisten mielipiteet ja näkemykset otetaan ai-dosti kaavoituksessa huomioon.

Yhdyskuntarakennetta voidaan tiivis-tää niillä alueilla, joilla se on mahdol-lista sekä sosiaalisesti että ympäristön kannalta perusteltua. Tiivistämistavoit-teilla ei saa kuitenkaan perustella asu-misen, palvelujen ja muun elinkeino-toiminnan rajua keskittämistä. Tiivis-tämisen tulee tapahtua yhdyskuntara-kenteen toiminnallista monipuolisuutta lisäämällä.

Rakentamisen keskittäminen pelkäs-tään juna- ja metroyhteyksien läheisyy-teen ei ole viisasta eikä toimivaa poli-tiikkaa. Myös kaupungeissa ja niiden ympäryskunnissa tarvitaan ihmisen kokoisia, toiminnallisesti sekoittuneita yhdyskuntia ja puutarhamaisia asuin-ympäristöjä, joissa päivittäiset asioinnit voidaan hoitaa lähietäisyydellä ja joissa ihmisen luontosuhde säilyy tiiviinä.

Keskustan mielestä

• kunnissa on harjoitettava aktiivista maapolitiikkaa riittävän ja moni-puolisen tonttitarjonnan ja kohtuu-hintaisen asumisen takaamiseksi kaavoittamalla toiminnallisesti mo-nipuolista yhdyskuntarakennetta.

• kuntien tulee tarjota pientaloraken-tamiseen todellista kysyntää vas-taavasti kaavoitettua tonttimaata.

• kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuutta on lisättävä kuntien ja kaupunkien omalla sekä niiden vuokra-asuntoyhtiöiden asuntotuo-tannon lisäämisellä sekä edistämäl-lä todellista yleishyödyllistä vuok-ra-asuntotuotantoa. Kuntien vuok-ra-asuntotuotantoa on kehitettävä niiden omista lähtökohdista paikal-linen kysyntä ja tarjonta huomioi-den.

• kuntien on mahdollistettava raken-taminen myös haja-asutusalueilla. Kaavoituksella on edistettävä koko kunnan kehitystä.

• kuntien ei pidä tarpeettomilla, esi-merkiksi julkisivumateriaaleja kos-kevilla rakennusmääräyksillä, vai-keuttaa kohtuuhintaisten asunto-jen rakentamista.

• kuntien tulee suosia puurakenta-mista ja muita kestäviä rakenta-misratkaisuja sekä huomioida il-masto- ja ympäristönäkökohdat uu-dis- ja korjausrakentamisessa.

• rakennusten suunnittelussa ja kor-jausrakentamisessa pitää huomi-oida entistä paremmin vammaiset, muut erityisryhmät sekä nopeasti kasvava ikääntyneiden kuntalais-ten joukko. Pohjaratkaisujen pitää olla mahdollisimman muuntautu-miskykyisiä. Tavoitteena tulee olla lisäksi, että kaikissa kerrostalois-sa on tulevaisuudessa hissi ja myös muu esteettömyys on riittävällä ta-solla.

• asuinalueiden suunnittelussa ja kaavoituksessa on otettava nykyis-tä paremmin huomioon kuntalais-ten mahdollisuudet käyttää toimi-

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

82

vaa joukkoliikennettä, riittävä ke-vyen liikenteen väylien rakentami-nen ja ylläpito sekä muut sujuvan ja turvallisen liikkumisen edelly-tykset.

• asuinalueiden suunnitteluun, täy-dennysrakentamiseen ja korjaami-seen on otettava entistä tiiviimmin mukaan asukkaat sekä heidän jär-jestönsä ja yhteisönsä osallistuvan kaavoituksen hengessä. Tämä edis-tää alueen viihtyisyyden, turval-lisuuden, yhteisöllisyyden ja vas-tuunkannon lisääntymistä.

• aktiivisella asunto-, maankäyttö- ja kaavoituspolitiikalla pitää torjua asuinalueiden eriytyminen menes-tyvien ja syrjäytyvien väestöryhmi-en alueiksi. Eri sukupolvien koh-taamista voidaan edistää esimer-kiksi rakentamalla päiväkodit lä-helle ikäihmisten hoito- ja palvelu-yksikköjä.

• Kylien ja haja-asutusalueiden vesi- ja viemäriverkostojen rakentamista on laajennettava mahdollisuuksien mukaan ja turvattava niille valtion rahoitusosuus.

• rakentamisen suunnitteluun, laa-tuun, valvontaan ja terveysnäkö-kohtiin on satsattava kunnissa. Home- ja kosteusongelmiin sekä heikkoon ilmanlaatuun on puutut-tava välittömästi.

• rakennusten ja verkostojen yllä-pidossa edistetään pitkäjänteis-tä kunnossapitoa kuntoarvioiden pohjalta. Tässä toiminnassa tiivis-tetään kuntien keskinäistä yhteis-työtä ja etsitään aktiivisesti uusia toteutusmalleja.

7. Kuntien on luotava edellytykset arkipäivän ympäristöteoille

Keskustalaisen ympäristöajattelun yksi kulmakivistä on ylisukupolvisuus: emme syö tulevien sukupolvien kuor-masta, vaan jätämme ympäristön ja luonnon jälkipolville vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin sen itse saim-me. Keskusta haluaa sitoutua myös kuntapolitiikassaan tähän periaattee-seen.

Kunnan ympäristöpoliittiset päätökset ja valinnat vaikuttavat asukkaiden jo-kapäiväiseen elämään ja viihtyvyyteen. Niillä on myös laajempaa merkitystä. Kuntien on osaltaan kannettava vas-tuuta ihmisten jokapäiväisten tarpei-den ja luonnon hyvinvoinnin välisestä kestävästä tasapainosta.

Kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös kun-tien ja yksittäisten kuntalaisten vas-tuunkantoa. Tutkimusten mukaan yh-dyskuntarakenteen tiivistäminen ei ole kovin tehokas ratkaisu ilmastonmuu-toksen ehkäisyssä, vaan ennen kaikkea kuntalaisia tulee kannustaa kestävän kehityksen mukaiseen elämäntapaan ja valintoihin.

Pelkkä suojelupainotteinen ympäristö-politiikka ei riitä. Sen rinnalle tarvi-taan koko kunnallisen päätöksenteon ja toiminnan läpäisevää ympäristönä-kökulmaa. Kuntien on asetettava itsel-leen kestävän kehityksen tavoitteet ja laadittava suunnitelmat niiden toteut-tamiseksi. Kuntien eri toimialojen pi-tää toimia tiiviisti yhteistyössä tavoit-teiden saavuttamiseksi ja sitouttaa myös asukkaansa niihin.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

83

Keskusta tahtoo, että

• kunnat kannustavat asukkaitaan arkipäivän ympäristötekoihin neu-vonnalla, riittävällä tiedottamisella sekä parantamalla mahdollisuuk-sia jätteiden lajitteluun ja muuhun ympäristön tilaa edistävään toimin-taan.

• kunnat suosivat energiantuotannos-saan ja kulutuksessaan kotimais-ta uusiutuvaa ja biopohjaista ener-giaa. Kuntien tulee kaavoitukses-saan ottaa huomioon myös uusiutu-van energian käyttömahdollisuudet. Kuntien on laajennettava lähienergi-aan perustuvia ratkaisuja.

• kuntien rakennusvalvonta tehostaa pientalorakentajien neuvontaa ja oh-jausta kestävien energiaratkaisujen, hyvälaatuisen rakentamisen ja ter-veellisen asumisen edistämiseksi.

• kunnat huolehtivat uudisrakennus-ten energiatehokkuudesta ja ohjaa-vat kiinteistökohtaisia lämmitysta-pavalintoja entistä päästöttömään suuntaan.

• kunnissa luodaan mahdollisuuksia päästöttömään ja vähäpäästöiseen liikkumiseen varmistamalla jouk-koliikenteen edellytykset, rakenta-malla riittävästi kevyen liikenteen väyliä ja huolehtimalla palveluiden saatavuudesta läheltä kuntalaisia.

• julkisissa hankinnoissa edistetään lähi- ja luomuruoan, vähäpäästöis-ten kulkuneuvojen ja muiden ympä-ristöystävällisten palvelujen ja tuot-teiden hankintaa.

• kunnissa vähennetään merkittäväs-ti kaatopaikoille päätyvän jätteen määrää ehkäisemällä sen syntyä sekä tehostamalla uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

• kunnat tiedottavat ja neuvovat asukkaitaan kattavasti suunnitteil-la olevista yhteisviemäröintihank-keista ja muista jätevesien käsitte-lyyn liittyvistä asioista.

8. Arjen sujuvuus vaatii toimivaa ja turvallista liiken-nettä

Keskusta haluaa varmistaa toimivat liikenneyhteydet ja turvallisen liikku-misen kaikille suomalaisille asuinpai-kasta riippumatta. Nämä tavoitteet ei-vät toteudu pelkästään kuntien pää-töksillä, vaan siihen tarvitaan myös valtion ja liikenteen parissa toimivien yritysten panostusta. Myös yksittäiset kuntalaiset voivat vastuullisella käyt-täytymisellään, valinnoillaan ja aloit-teellisuudellaan edistää liikenteen toi-mivuutta ja turvallisuutta.

Kuntalaisen arjen sujumisen kannal-ta toimiva ja kattava liikenneverkko on ensiarvoisen tärkeä. Se on myös edel-lytys kuntien ja alueiden elinkeinotoi-minnan kehittymiselle.

Alueellisten erojen vuoksi Suomes-sa tarvitaan erilaisia ratkaisuja aina kevyen liikenteen väylistä toimivaan joukkoliikenteeseen sekä eritasoisen tiestön ja rataverkon ylläpitoon ja ra-kentamiseen. Liikenteen ja yhdyskun-tarakenteen suunnittelussa ja sitä kos-kevassa päätöksenteossa on otettava huomioon myös ilmastonmuutoksen haasteet.

Toimivan ja turvallisen liikenteen var-mistamiseksi kunnissa ja alueilla Kes-kusta pitää tärkeänä, että

• varmistetaan haja-asutusalueiden joukkoliikennetuen riittävyys. Jos muut julkisen liikenteen ratkaisut

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

84

eivät ole mahdollisia, on arkiliikku-misen turvaamiseksi luotava har-vaan asutuille alueille kyytitakuu-järjestelmä, joka voi perustua esi-merkiksi kutsujoukkoliikenteeseen. Sen avulla varmistetaan etenkin ikäihmisille vähintään peruspalve-lutasoiset asiointimatkat kuntakes-kukseen tai muuhun taajamaan.

• kaupunkiseuduille laaditaan pit-käjänteiset joukkoliikenteen kehit-tämissuunnitelmat, joilla saavu-tetaan Suomea sitovat liikenteen ilmastotavoitteet. Kuntien välistä yhteistyötä työssäkäyntialueilla tii-vistetään liikenteen suunnittelussa ja toteutuksessa.

• kaupungeissa ja etenkin pääkau-punkiseudulla joukkoliikenteen sujuvuutta ja houkuttelevuutta parannetaan liikennevaloeduin, kaistaratkaisuin ja rakentamalla tarvittaessa liityntäpysäköintipaik-koja.

• otetaan käyttöön joukkoliikentees-sä valtakunnallinen matkakortti, jolla voi matkustaa junissa ja linja-autoissa sekä kaupunkiseutujen joukkoliikenteessä koko maassa.

• sovitetaan yhteen joukkoliikenteen, esimerkiksi linja-autojen ja junien aikatauluja entistä paremmin niin, että julkisen liikenteen käyttämi-sestä tulee vaivatonta ja houkutte-levaa.

• turvataan valtion budjetissa perus-tienpidon ja yksityisteiden riittävä rahoitus. Tunnustetaan yksityistei-den asema osana liikenneverkostoa ja pidättäydytään yleisten teiden muuttamisesta yksityisteiksi.

• turvataan kaikkialla Suomessa riit-tävät ja toimivat rautatieyhteydet ja lentoasemaverkosto.

• estetään se, että verotuksen, mak-sujen tai muiden päätösten vuoksi oman auton käyttö tulisi kohtuut-toman vaikeaksi tai kalliiksi niillä alueilla, joilla julkinen liikenne on riittämätöntä.

• parannetaan liikenneturvallisuut-ta, lisätään omaehtoista liikuntaa ja hillitään ilmastonmuutosta in-vestoimalla kevyen liikenteen väy-lien rakentamiseen ja ylläpitoon, biopohjaisiin polttoaineisiin sekä älykkäisiin liikennejärjestelmiin ja uuteen teknologiaan.

• varmistetaan etenkin lasten, ikäih-misten ja erityisryhmien turval-linen liikkuminen yhdyskunta-suunnittelulla, väylien riittävällä kunnossapidolla, esteettömyyden edistämisellä sekä korostamalla jo-kaisen liikenteessä toimivan omien asenteiden ja käyttäytymisen mer-kitystä.

9. Sähköiset palvelut asi-akas- ja työntekijälähtöi-siksi

Palvelut siirtyvät myös kunnissa yhä enemmän tietoverkkoihin. Se nopeut-taa ja tehostaa palveluja, vapauttaa henkilöstöä muuhun työhön ja mahdol-listaa kuntalaisten ajasta ja paikasta riippumattoman itsepalvelun.

Keskusta edellyttää, että kuntien, val-tion ja yksityisten palvelun tarjoajien pitää varmistaa kaikille kansalaisille riittävän nopeat ja kohtuuhintaiset tie-toliikenneyhteydet. Vain siten kuntien asukkaat voivat tasaveroisesti hyödyn-tää sähköisiä palveluja ja yritykset ke-hittää toimintojaan.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

85

Tietojärjestelmien kehittämisen pitää tukea asukkaiden palveluja ja kunnissa tehtävän työn sujuvuutta. Tietojärjes-telmistä ei saa tulla isäntää, joka hallit-see ja määrää esimerkiksi lääkärin tai hoitajan työtä itse hoitotyön ja potilaan kohtaamisen kustannuksella.

Kunnissa pitää palvelujen kehittämi-sessä huomioida myös ne asukkaat, joilla ei ole omia laitteita ja tietoliiken-neyhteyksiä tai jotka eivät kykene omin päin sähköisiä palveluja käyttämään. Kunnan ja valtion peruspalvelut on ol-tava saatavissa myös ilman atk-taitoja. Tämä voidaan osaltaan varmistaa to-teuttamalla koko maan kattava valtion ja kuntien palveluja tarjoava yhteispal-velupisteiden verkosto, jossa tietoko-neettomat asiakkaat saavat palvelut.

Asiakaslähtöisten sähköisten palvelujen turvaamiseksi Keskusta haluaa, että

• jokaiseen vakinaiseen asuntoon ja yritykseen taataan julkisen vallan ja yksityisen sektorin yhteistyöllä valtakunnallisen laajakaistahank-keen mukaiset nopeat tietoliiken-neyhteydet. Niiden pitää olla koh-tuuhintaisia ja kuntien on osaltaan aktiivisesti edistettävä valokuituyh-teyksien rakentamista.

• tietoliikenneyhteyksien ja sähkön jakelun varmistamiseksi edistetään sähköverkkojen kaapelointia ja maahan kaivamista sekä tässä yh-teydessä myös tietoliikenteen käyt-tämien kuituverkkojen vetämistä samoihin kaivantoihin.

• otetaan yhä laajemmin käyttöön valtion ja kuntien palvelujen säh-köinen asiointitili, johon kansalai-nen saa itseään koskevat päätök-set ja muut asiakirjat. Asiointitilin avulla kuntalainen voi myös itse toimittaa asiakirjoja ja selvityksiä viranomaiselle sekä saada kerralla

itseään koskevat tiedot nähtäväk-seen.

• sähköisten palvelujen kehittämisel-lä tuetaan nimenomaan kansalais-ten arkipäivän tarpeita, esimerkik-si etäopetusta, kodin ja koulun yh-teydenpitoa, ajanvarausta, etälää-käripalveluita, päivähoitopaikkojen, tukien ja etuuksien hakemista sekä kunnan ja valtion laskujen vastaan-ottamista ja maksamista.

• kirjastoissa, kuntien ja valtion yh-teispalvelupisteissä ja muissa vas-taavissa paikoissa on saatavilla laitteet ja opastusta sähköisten pal-velujen käyttämiseksi.

• valtiovarainministeriön johdolla edistetään ja ohjataan entistä te-hokkaammin julkisen hallinnon tietohallinnon kehittämistä järjes-telmien yhteensopivuuden- ja toi-mivuuden parantamiseksi. Näin voidaan kunnissa saada säästöjä, palvelujen laatu kehittyy ja tuotta-vuus kasvaa.

• valtion toimesta huolehditaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon palve-luihin luodaan koko maahan yh-tenäiset tietojärjestelmät, jotka on kunnissa otettava käyttöön.

10. Viisas kunta panostaa työhyvinvointiin

Kunnissa ja kuntayhtymissä työskente-lee yli 430 000 henkilöä. Tulevaisuudes-sa kilpailu osaavasta työvoimasta, eten-kin terveydenhuollossa ja sosiaalipalve-luissa, on yhä kiivaampaa. Kunnat voi-vat turvata työvoiman saannin ennen kaikkea panostamalla työhyvinvointiin sekä ottamalla työnantajina huomioon muutokset työntekijöiden elämäntilan-

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

86

teissa esimerkiksi joustamalla vanhem-pien työajoissa ja -järjestelyissä, kun pieni lapsi sairastuu.

Kuntien pitää kohdella kaikkia työn-tekijöitään tasa-arvoisesti ja oikeuden-mukaisesti. Hyvinvoiva työyhteisö syn-tyy vaikuttamisen mahdollisuudesta työhön ja työyhteisöön, oman työn hal-linnan tunteesta, joustavasta perheen, vapaa-ajan ja työn yhteensovittamises-ta sekä turvallisesta työympäristöstä. Resurssien erityisesti hoito- ja hoiva-alalla tulee olla riittävät, jotta työnteki-jöiden on käytännössä mahdollista hoi-taa työnsä hyvin.

Työyhteisön hyvinvoinnista ovat vas-tuussa kaikki sen jäsenet. Osaava ja oikeudenmukainen johtaminen on kai-ken lähtökohta, mutta se ei yksin riitä. Hyvät alais- ja kollegataidot ovat yhtä tärkeitä. Työelämätaitojen kehittämi-nen on koko työyhteisön yhteinen ja sa-malla jokaisen sen yksittäisen jäsenen jatkuva haaste.

Keskusta haluaa, että kunnat ovat kil-pailukykyisiä työnantajia ja edelläkä-vijöitä työhyvinvoinnin edistämisessä. Siksi

• työpaikkakiusaamiselle on asetet-tava nollatoleranssi. Kunnilla on työnantajina oltava tahto, valmius ja keinot puuttua kiusaamiseen ja muuhun epäasialliseen käytökseen välittömästi.

• työntekijöiden mahdollisuuksia vai-kuttaa omaan työhönsä ja työyhtei-söönsä pitää edelleen parantaa.

• työhyvinvointia ja terveyttä tulee lisätä edistämällä työntekijöiden mahdollisuuksia työmatka- ja työ-yhteisöliikuntaan sekä muihin lii-kunta- ja kulttuuriharrastuksiin.

• määräaikais- ja pätkätyöntekijöi-den asemaa työyhteisöjen jäseni-nä pitää vahvistaa. Kunta-alan on myös oltava suunnannäyttäjä mää-räaikaisten työsuhteiden vakinais-tamisessa.

• työntekijän paluuta työhön pitkän sairausloman jälkeen on tarvittaes-sa tuettava joustavin ja yksilöllisin työjärjestelyin.

• kannustamis- ja palkitsemisjärjes-telmien pitää olla kunnissa oikeu-denmukaisia sekä avoimuuteen ja yhdessä sovittuihin pelisääntöihin perustuvia.

• paikallisen sopimisen mahdolli-suuksia lisättäessä on huolehditta-va osapuolten tasa-arvoisten neu-votteluasemien turvaamisesta.

• työntekijöiden ammattitaidosta ja osaamisesta täytyy pitää huolta läpi työuran riittävällä koulutuk-sella sekä muilla tietojen ja taito-jen kehittämismahdollisuuksilla.

• työn tuottavuutta kunnissa on li-sättävä ennen kaikkea hyödyntä-mällä työntekijöiden osaamista ny-kyistä paremmin ja monipuolisem-min.

• kuntien on tarjottava nuorille riit-tävästi työharjoittelu- ja kesätyö-paikkoja kunta-alan houkuttele-vuuden turvaamiseksi.

• kuntien on toimittava aktiivises-ti työttömien uudelleensijoittumi-seksi työelämään, vammaisten, vajaakuntoisten ja osatyökykyis-ten työllistymiseksi, ikääntyneiden työntekijöiden ja työhön halukkai-den eläkeläisten osaamisen hyö-dyntämiseksi sekä maahanmuutta-jien palkkaamiseksi kuntiin.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

87

11. Kunnat tasa-arvon edelläkävijöiksi

Suomi on todettu kansainvälisissä ver-tailuissa ja tutkimuksissa yhdeksi tasa-arvon kärkimaista. Yhteiskunnassam-me, myös kunnissa, on kuitenkin raken-teita, asenteita ja käytäntöjä, jotka yhä ylläpitävät tasa-arvon periaatteiden vastaista ajattelua ja toimintaa.

Keskustan mielestä kuntien päättäjien ja viranhaltijoiden sekä myös yksittäis-ten kuntalaisten pitää olla tasa-arvon parantamisessa suomalaisen yhteiskun-nan edelläkävijöitä. Erityisesti täytyy pitää huolta niistä, jotka ovat heikoim-massa asemassa eivätkä itse pysty puo-lustamaan oikeuksiaan.

Miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen on keskustalaisen kunta-politiikan olennainen ja tärkeä tavoite. Tämän tasa-arvonäkökulman pitää olla kiinteä osa kaikkea päätöksentekoa ja toimintaa kunnissa.

Keskustalle tasa-arvo on kuitenkin su-kupuolten välistä tasa-arvoa laajempi käsite ja lähtee puolueen periaateoh-jelman yksinkertaisesta mutta suuren viisauden sisältävästä lauseesta: ”Kes-kustan ihmiskäsityksen mukaan kaikki ihmiset ovat samanarvoisia”.

Tasa-arvon edistämiseksi kunnissa Kes-kusta tahtoo, että

• kaiken kuntapolitiikan ja kuntia koskevien uudistusten lähtökoh-daksi otetaan ihmisten samanarvoi-suus, oikeudenmukainen kohtelu ja lähipalvelujen turvaaminen kaikille kuntalaisille asuinpaikasta riippu-matta.

• kunnissa edistetään eri väestöryh-mien tasa-vertaisia mahdollisuuk-

sia vaikuttamiseen ja ehdolle aset-tumiseen kunnallisvaaleissa.

• kunnat kohtelevat työnantajina kaikkia työntekijöitään oikeuden-mukaisesti ja tasa-arvoisesti sekä puuttuvat epäasialliseen kohteluun heti.

• kunnat tekevät kunnianhimoisen tasa-arvosuunnitelman ja valvovat sen toteutumista.

• kunnat ovat samapalkkaisuusta-voitteiden edistämisessä esimerk-kejä ja suunnannäyttäjiä.

• kunnat vaikuttavat aktiivisesti eh-käistäkseen ammattien eriytymistä miesten ja naisten töihin. Opinto-ohjaus tulee kytkeä tiiviisti koulu-jen tasa-arvosuunnitteluun. Ohja-uksen avulla rohkaistaan nuoria valitsemaan ammattinsa perinteis-ten sukupuolikäsitysten rajoitta-matta.

• poikien tyttöjä huonompaan koulu-menestykseen ja suurempaan syr-jäytymisvaaraan on puututtava ny-kyistä tehokkaammin ja etsittävä ennakkoluulottomia ratkaisuja.

• kunnat rohkaisevat isiä pitämään isyys- ja vanhempainvapaat. Tiedo-tuksen avulla vaikutetaan siihen, että molemmat vanhemmat osallis-tuisivat mahdollisimman aktiivises-ti neuvolakäynteihin, koulujen van-hempainiltoihin ja lasten harras-tustoimintaan.

• kunnat kohtelevat huoltajuuskysy-myksissä molempia vanhempia ta-sa-arvoisesti.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

8812. Tavoitteena suvaitse-vaiset, rasismista vapaat kunnat

Keskustalle kunta on ihmisten yhteisö, joka perustuu asukkaiden yhdenvertai-suuteen ja huolenpitoon heidän perus-oikeuksistaan. Keskusta ei hyväksy ih-misten epäasiallista kohtelua heidän ihonvärinsä, syntyperänsä, vammaisuu-tensa, sukupuolisen suuntautumisensa tai muun vastaavan tekijän perusteella. Keskusta pitää kunnan asukkaiden eri-laisuutta rikkautena, arvostaa erilaisia mielipiteitä ja kokemuksia ja haluaa ot-taa ne yhteiseen hyötykäyttöön parem-man kunnan rakentamiseksi.

Keskustan kanta rasismiin on jyrkkä ja selkeä. Rasismia ei saa hyväksyä mis-sään muodossa. Keskustan mielestä kunnilla, niissä toimivilla järjestöillä ja muilla yhteisöillä, mutta myös yksittäi-sillä kuntalaisilla on suuri vastuu ra-sismin ja muun epäasiallisen kohtelun kitkemisessä.

Maahanmuuttajat pitää nähdä kunnis-sa voimavarana. Heitä on kohdeltava hyvin ja kohdattava ihmisinä, ei kustan-nuseränä. Kuntien on omilla toimillaan edistettävä sitä, että maahanmuuttaji-en kotoutuminen tapahtuu nykyistä te-hokkaammin. Näin heistä tulee entistä nopeammin suomalaisen yhteiskunnan jäseniä, jotka hoitavat itse asiansa sekä kantavat vastuuta myös lähiyhteisöis-tään ja osallistuvat yhteiskunnan ra-kentamiseen. Samalla he pystyvät koke-muksillaan, omalla kulttuuritaustallaan ja osaamisellaan myös rikastuttamaan ja hyödyttämään kotikuntiaan.

Keskusta haluaa, että

• maahanmuuttajia kuullaan heitä koskevista asioissa ja heitä kan-nustetaan kunnalliseen ja muuhun vaikuttamiseen.

• kotouttamisessa panostetaan eri-tyisesti maahanmuuttajien lähtöta-soa vastaavaan suomen- tai ruot-sin kielen opetukseen, suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan tunte-mukseen sekä heitä koskevien oi-keuksien ja velvollisuuksien sisäis-tämiseen.

• kunnat perustavat yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa maa-hanmuuttajia ja heidän kanssaan työskenteleviä varten yhteisen jul-kisen palvelun neuvontapuhelimen sekä kehittävät www-sivustojaan ja muita tiedotuskanaviaan maa-hanmuuttajia paremmin palvele-viksi.

• maahanmuuttajien parissa työs-kentelevän henkilöstön osaamises-ta ja tarpeellisesta lisäkoulutukses-ta huolehditaan.

• kotouttamisohjelma tehdään osana kunnan laajempaa palvelusuunnit-telua.

• kansalaisjärjestöjä, jo kotoutunei-ta maahanmuuttajia ja muita va-paaehtoisia hyödynnetään nykyistä enemmän kotouttamisessa, erityi-sesti maahanmuuttajien perehdyt-tämisessä suomalaisen arjen asi-oihin. Erityisesti on kehitettävä tukiperhetoimintaa kotouttamisen edistämiseksi.

• kunnat tiedottavat asukkailleen pa-kolaisten ja muiden maahanmuut-tajien tilanteesta sekä edistävät yh-dessä järjestöjen kanssa kuntalais-ten ja maahanmuuttajien kohtaa-misia ja muuta yhteistoimintaa.

• kunnat edistävät maahanmuuttaji-en työllistymistä sekä kuntiin että yksityiselle sektorille.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

89

• pakolaispolitiikan rinnalla ediste-tään kuntien työvoimatarpeisiin pe-rustuvaa aktiivista maahanmuutto-politiikkaa.

• työperäisten maahanmuuttajien rekrytoinnissa kunnat toimivat eet-tisesti ja moraalisesti kestävällä ta-valla etenkin kehittyvien ja kehitys-maiden osalta.

• pakolaisten vastaanottaminen säi-lytetään kunnille vapaaehtoisena ja kunnille maksettavia korvauksia korotetaan todellisia kustannuksia vastaaviksi.

13. Hajautuksesta kilpailu-tekijä

13.1. Valtiolla on tärkeä aluekehi-tysvastuu

Aktiivinen aluekehitystyö parantaa alu-eiden kilpailukykyä, pienentää niiden välisiä ja sisäisiä kehityseroja ja luo menestymisen mahdollisuuksia kaikil-le suomalaisille asuinpaikasta riippu-matta.

Valtio vastaa aluekehityksen yleisistä edellytyksistä. Siksi valtion on Keskus-tan mielestä

• huolehdittava siitä, että maan eri osissa on toimiva ja riittävä infra-struktuuri: tiet, rautatiet, lento-kenttäverkosto ja tietoliikenneyh-teydet.

• turvattava kunnallisille palveluille riittävä, olosuhde- ja palvelutarve-tekijät huomioiva rahoitus.

• varmistettava, että kaikki keskeiset valtion paikallispalvelut turvataan vähintään kuntien ja valtion yhteis-palvelupisteissä tai etäpalveluna jo-kaisessa kunnassa.

• turvattava maakuntien liitoille nii-den asema vahvoina aluekehitysvi-ranomaisina.

• taattava tasapuoliset yrittämisen edellytykset maan eri osissa kunti-en ja alueiden omien vahvuuksien mukaisesti.

• kohdistettava yhdessä Euroopan Unionin kanssa eniten aluekehityk-sen rahoitusta edellytyksiltään hei-koimmille alueille.

• reagoitava nopeasti suuriin työpaik-kamenetyksiin parantamalla Äkil-lisen rakennemuutoksen -toiminta-ohjelman tehoa niin, että se vastaa myös valtion omien toimien aiheut-tamiin työpaikkamenetyksiin.

• jatkettava valtion hallinnon alueel-listamistoimia.

• perustettava erityistalousalueita väestörakenteeltaan heikommille alueille ja erityistarpeita vaativille ulkomaisille investoinneille.

13.2. Teknologiasta hajautuksen tukipilari

Tekninen ja tietotekninen kehitys tarjo-aa yhä paremmat mahdollisuudet kil-pailuedun tuottavaan hajautukseen. Siksi raskaiden rakenteiden sijasta mo-derni ja tehokas kunta

• hyödyntää etäopetuksen tarjoamia koulutuspalveluja.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

90

• luo edellytykset paikallisiin vah-vuuksiin nojaavalla etätyölle.

• hyödyntää yrittäjäpohjaisia palve-luautoja ja niiden monipuolista tar-jontaa.

• hakee yhä useampien kuntapalve-lujen tuottamiseen ja tarjoamiseen sähköisiä ratkaisuja.

13.3. Omat luonnonvarat ja ener-gia vahvuudeksi

Suomella on suuret luonnonvarat. Nii-den ympäristön kannalta kestävä hyö-dyntäminen työksi ja arvokkaaksi tuo-tannoksi vaatii aloitteellista kuntapoli-tiikkaa ja vahvaa panosta myös val-tiolta. Paikallisen uusiutuvan energian hyödyntämiseksi on tehtävissä vielä paljon.

Keskustan mielestä

• jokaisella kunnalla tulee olla oma luonnonvara - asiakirja. Sen tulee sisältää eri luonnonvarojen hyödyn-tämisen ja tarpeellisen suojelun yh-teensovitus.

• jokaisen kunnan tulee hyödyntää puuta ja muita uusiutuvan energi-an lähteitä nykyistä paremmin yk-sin tai yhteistyössä alan yritysten kanssa sähkön, lämmön, biokaa-sun tai etanolin/dieselin tuotannos-sa. Myös vesi- ja tuulivoiman sekä turpeen käytön mahdollisuudet on huomioitava vahvasti.

14. Yrittäjyys luo elinvoi-maa ja edellytykset hyvin-vointipalveluille

14.1. Kunnalla on vastuunsa yrit-täjyyden edellytyksistä

Kunnan menestymisen ehto on onnis-tunut elinkeinopolitiikka, joka luo edel-lytykset toimiville hyvinvointipalveluil-le. Yrittäjyys synnyttää myös elinvoi-maisuutta kuntaan ja laajemmallekin alueelle. Keskustan mielestä kunnalla on päävastuu oman alueensa kehityk-sen suunnasta.

Jokaisen kunnan on tunnistettava omat elinkeinotoimintaan liittyvät haasteensa ja vahvuutensa sekä pe-rustettava toimintansa niihin. Kaikki kunnat tarvitsevat elinkeinostrategian. Tarvittavien toimien rahoitusvastuu on kuntien lisäksi valtiolla.

Keskustan mielestä

• kunnan on kaavoituksella, maan-käytöllä ja toimitilojen tarjonnalla luotava edellytykset yrityksille ja yrittäjyydelle.

• kuntien on osaltaan vastattava ak-tiivisesti yritysten työvoimatarpei-siin.

• kuntien on tarjottava toimivat ja kustannustehokkaat koulutuk-seen, asumiseen ja muihin vastaa-viin asioihin liittyvät kunnalliset palvelut, joita yritykset ja niiden työntekijät tarvitsevat.

• kuntiin on luotava yrittäjyyteen kannustava henki ja asenne aina koulusta seniori-ikään saakka.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

91

• jokaisessa kunnassa on oltava vä-hintään yksi elinkeinotoiminnan edistämisestä vastaava henkilö sekä aktiivinen elinkeinotoimikun-ta. Kuntien ja paikallisten yrittä-jäyhdistysten yhteistyötä on tiivis-tettävä.

• kuntien yhteistyötä elinkeinojen ke-hittämisessä on lisättävä ja tuetta-va.

• kunnille tulee lainsäädännöllä an-taa nykyistä suuremmat vapaudet kiinteistöveron määräämiseen elin-keinopoliittisin perustein.

• kunnallisten päätösten yrittäjyys-vaikutukset tulee arvioida.

• on pyrittävä kaavoituksen ja mui-den toimien avulla vaikuttamaan siihen, että kaupat sijoittuisivat lä-hemmäs kuntalaisia suuriin kes-kuksiin keskittämisen sijasta.

• maatalouden toimintaedellytykset on turvattava, sillä se on monessa kunnassa tärkeä työllistäjä ja kun-nan elinvoiman lähde. On kiinnitet-tävä entistä enemmän huomioita viljelijöiden jaksamiseen riittävillä ja laadukkailla lomituspalveluilla.

14.2 Yrittäjyyttä on hyödynnettävä palvelutuotannossa

Vastuu palvelujen järjestämisestä on kunnilla. Palvelujen tuottamisessa voi-daan käyttää kunnan oman ja kuntien yhteisen palvelutuotannon lisäksi myös yrityksiä, yhdistyksiä, muita yhteisöjä ja naapurikuntia.

Keskustan mielestä jokaisella kunnal-la olisi hyvä olla palvelustrategia, jossa hahmotetaan miten erilaiset palvelu-tarpeet kunnassa kehittyvät ja kuinka

muutokseen vastataan. Palvelustrategi-assa tulee arvioida myös yritysten ase-maa palvelujen tuottamisessa ja kun-nan hankinnoissa:

• määritellään millä palvelualueilla ja millä aikataululla tuotanto ava-taan kilpailulle.

• määritellään toimintamallit pai-kallisten hankintojen ja paikallisen yrittäjyyden tukemiseksi hankinta-lain säädöksien puitteissa.

• otetaan myös pienet ja keskisuuret yritykset huomioon lisäämällä pie-nempiä hankintakokonaisuuksia ja mahdollistamalla osatarjoukset tar-jouspyynnöissä.

• edistetään paikallisen ja lähiruoan käytön lisäämistä kunnassa.

• määritellään pelisäännöt paikalli-sen yrittäjyyden ja kunnan tuotta-mien palveluiden väliselle kilpai-lulle.

• päätetään tavasta, jolla kunnan omien liikelaitosten ja yhtiöiden toimintamalli rakennetaan lähtö-kohtaisesti markkinaehtoiseksi.

15. Keskustan vaihtoehto kuntien uudistamiseksi

15.1.Uudistamisen perustana keskustalainen arvopohja ja kun-takäsitys

Keskusta on uudistajapuolue. Puolue ei ole kuntapolitiikassaan koskaan väis-tänyt vastuutaan, jos se on nähnyt uu-distukset välttämättömiksi. Keskusta käynnisti edellisen kunta- ja palvelura-

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

92

kenneuudistuksen (Paras) tietäen sen herättävän ristiriitaisia tunteita ja vas-tustusta.

Keskusta tunnistaa kuntien tulevai-suuden suuret ongelmat ja haasteet: väestön ikääntymisen, kilpailun niuk-kenevasta työvoimasta ja epävarmuu-den yleisestä talouskehityksestä sekä niiden seuraukset julkiselle taloudel-le. Näiden haasteiden edessä tarvitaan uudistuksia. Ne eivät voi kuitenkaan perustua Kokoomuksen ja SDP:n ta-paan ideologiselle keskittämisvimmal-le. Uudistuksia ei voi myöskään sanella ministeriöstä käsin ilman aitoa kuntien päättäjien ja kuntalaisten kuulemista.

Keskustan uudistusperiaatteet ja –keinot pohjautuvat puolueen omaan, vankkaan arvopohjaan ja kuntakäsi-tykseen:

• kunta on ihmisten yhteisö: Kun-ta on ihmistä varten. Kunnassa asukkailla pitää olla mahdollisuus rakentaa hyvä elämä itselleen ja läheisilleen. Toimivassa kunnassa ihmisellä on aito tahto kantaa vas-tuuta, välittää läheisistään ja huo-lehtia myös yhteiskunnan heikoim-mista jäsenistä. Kunta on ihmisille myös paikka, johon hän voi samais-tua, kiinnittyä ja kasvattaa juuren-sa.

• kunnassa toteutuvat aito kan-sanvalta ja itsehallinnon peri-aatteet: Ihmisillä pitää olla oikeus päättää itse kotikuntansa asiois-ta. Vaaleilla valitun valtuuston ja muiden virallisten päätöksenteko-elinten lisäksi asukkaiden aloitteel-lisuutta, omatoimisuutta ja mah-dollisuutta lähivaikuttamiseen on edistettävä ja kannustettava. Aito itsehallinto antaa kuntalaiselle mahdollisuuden osallistua omaa asuin- ja elinympäristöä koskevaan päätöksentekoon.

• kunta takaa tasaveroiset pal-velut: Julkisen vallan tehtävänä on huolehtia siitä, että peruspalve-lut ovat kaikkien kansalaisten saa-vutettavissa kohtuullisen matkan päässä ja kohtuullisessa ajassa. Kunnallinen itsehallinto mahdol-listaa parhaiten sen, että palvelut tuotetaan taloudellisesti ja tehok-kaasti, asukkaiden tarpeita ja va-linnanvapautta kunnioittaen, pai-kalliset olot huomioiden, hyvä laa-tu ja vaikuttavuus turvaten sekä eettiset arvot muistaen.

• kunta luo elinvoimaa: Hyvä kunta edistää määrätietoisesti yrit-täjyyttä, työntekoa, luovuutta ja aloitteellisuutta. Tämä rakentaa kunnalle perustan kehittyä vireä-nä, elinvoimaisena ja houkuttele-vana asuinpaikkana. Menestyvä kunta säteilee elinvoimaansa laa-jemminkin ympäristöönsä ja toi-mii osaltaan alueellisen kehityksen moottorina. Elinvoimaisuus takaa myös terveen kuntatalouden ja hy-vinvointipalvelut asukkailleen.

15.2. Keskustan vaihtoehto lähtee lähipalvelujen ja -vaikuttamisen turvaamisesta

Keskustalaisen kuntauudistuksen tär-kein tavoite on lähipalvelujen ja – vai-kuttamisen turvaaminen. Se toteu-tuu parhaiten, kun kunnille annetaan mahdollisuus tehdä tarpeelliset uudis-tukset niiden omista lähtökohdistaan kunnallista itsehallintoa ja paikallis-ta asiantuntemusta kunnioittaen. Vain tällä tavoin saadaan aikaan sitoutu-mista uudistuksiin. Kuntien pitää olla uudistuksissa aktiivisia toimijoita, ei käskytyksen kohteita. Valtiovallan roo-lina on ensisijaisesti tukea kuntia uu-distamistyössä.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

93

Keskusta edellyttää, että kuntia koske-vat suuret lainsäädännölliset ja muut uudistukset tehdään parlamentaarisen valmistelun pohjalta, yhdessä sopimal-la yli hallituksen ja opposition rajalin-jojen. Näin toimimalla erilaiset mielipi-teet ja alueelliset näkökulmat tulevat huomioiduiksi. Se saa aikaan pitkäjän-teisyyttä ja vakautta yhteisten asioiden hoitamiseen yli vaalikausien.

Uudistusten tavoitteena ovat kustan-nustehokkaat, laadukkaat ja saavu-tettavissa olevat palvelut. Tämä vaatii monipuolisia uudistustyökaluja, kuten vapaaehtoiset kuntaliitokset sekä kun-tien välisen yhteistyön tiivistämisen ja kehittämisen. Samalla on ratkaistava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestä-miseen ja rahoitukseen liittyvät kysy-mykset.

Keskustan mielestä kunnille on annet-tava mahdollisuus niissä jo tehtyjen uudistusten hyödyntämiseen ja jatko-kehittämiseen. Keskusta vastustaa Ka-taisen sinipunahallituksen suurkuntiin tähtäävää kuntauudistusta, jonka hyö-tyjä hallitus ei ole pystynyt näyttämään toteen. Se on pikemminkin halvaan-nuttanut uudistamis- ja kehittämis-työn kunnissa sekä saattanut kuntien henkilökunnan suuren epätietoisuuden valtaan.

Kuntia koskevia laajoja uudistuksia ei saa toteuttaa kiireellä, hutiloiden ja yl-häältä sanellen. Onnistuakseen ne vaa-tivat tuekseen asiantuntijoiden, kunti-en asukkaiden ja kuntapäättäjien kuu-lemista, tutkimustiedon hyödyntämis-tä, vaikuttavuusarviointeja sekä pereh-tymistä muiden maiden kokemuksiin. Olennaista on saada kunnat sitoutet-tua uudistusten toteuttamiseen niiden omista lähtökohdistaan ja kehittämis-tarpeistaan.

Keskusta ei lähde tukemaan uudistuk-sia, jotka perustuvat Kataisen hallituk-

sen ohjelman keskittäviin linjauksiin, suurkuntakarttoihin ja pakkoliitoksiin. Keskusta vaatii uudistustyön aloitta-mista puhtaalta pöydältä ottamalla huomioon kunnissa jo tehtyjen uudis-tusten tulokset.

Keskusta haluaa toteuttaa kuntia kos-kevan uudistuksen seuraavalla tavalla:

• Tulevaisuuden haasteiden kar-toittaminen: Selvitetään riittä-vällä aikataululla ja asiantunte-mukseen nojaten kuntien todelliset haasteet talouden, väestörakenteen muutoksen, palvelutarpeiden kas-vun, työvoiman tarjonnan ja mui-den vastaavien tekijöiden osalta.

• Todellisen kuulemiskierroksen toteuttaminen: Kuullaan aidosti ja riittävän ajan kanssa kuntapäät-täjiä ja kuntalaisia alueellisissa ti-laisuuksissa. Lähdetään liikkeelle ministeriön karttojen ja keskittä-missuunnitelmien sijasta kuntien ja alueiden omista lähtökohdista ja olosuhteista. Vain näin saadaan aikaan realistinen kuva kuntien ti-lanteista, niiden näkemykset uudis-tamisvaihtoehdoista sekä kuntien ja valtion yhteinen tahtotila uudis-tamisessa.

• Parlamentaarisen kuntakomite-an asettaminen: Nimetään halli-tus- ja oppositiopuolueiden edusta-jista komitea, joka käy läpi kuntien tehtävät ja vaihtoehdot 2020-luvun kunnallishallinnon rakenteille.

• kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelu ja toteuttaminen: Selvitetään uudistustarpeet ja to-teutetaan ne muun muassa seuraa-vissa asiakokonaisuuksissa: kunti-en hallinto ja päätöksenteko, kunti-en talous ja sen ohjaus, asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdol-lisuudet, kuntien hankintatoimen

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

94

kehittäminen, tietoteknologian hyö-dyntäminen ja yhteispalvelut.

• Muu lainsäädännön uudistami-nen: Uudistetaan valtionosuusjär-jestelmä ottamalla vahvasti huomi-oon kuntien erot olosuhde-, palve-lutarve- ja verotulotekijöissä. Uu-distetaan myös sosiaali- ja terve-ydenhuollon palvelujärjestelmä ja rahoitus.

• Vaihtoehtoisten kuntahallinnon rakenteiden salliminen: Anne-taan kunnille mahdollisuus tehdä niiden itsensä tilanteista ja olosuh-teista lähteviä kuntahallinnon ra-kenneratkaisuja.

Pakkoliitoksille ja yhden totuuden malleille on Keskustan mielestä useita vaihtoehtoja:

1. Vahvat peruskunnat vapaaehtois-ten kuntaliitosten pohjalta

2. Nykymuotoinen kuntien yhteistyö sitä kehittäen ja tiivistäen

3. Alue- tai maakuntamallin mukai-set ratkaisut kuntien omiin pää-töksiin perustuen. Tällöin määritel-lään lähipalvelut, joista huolehtivat nykyiset kunnat, mutta laajaa vä-estöpohjaa vaativat palvelut (esim. sosiaali- ja terveydenhuolto, toisen asteen koulutus) järjestetään maa-kuntakuntayhtymässä, johon luot-tamushenkilöt voitaisiin tarvittaes-sa valita suorilla kansanvaaleilla.

4. Pääkaupunkiseudun metropolialu-eelle tehdään oma hallintoratkaisu, missä itsenäiset kunnat kehittävät yhteistyötään. Asukkaiden arjen sujuvuutta parannetaan kehittä-mällä lähivaikuttamista sekä edis-tämällä palvelujen saatavuutta, kaavoitusta, joukkoliikennettä sekä

energia- ja jätehuoltoa joustavasti yli kuntarajojen.

Tavoitteena on määrätietoisesti ja vai-heittain etenevä uudistus 2020-luvun kuntamalliksi, jossa uudistusten pai-nopiste on palvelujen tehokkaammissa järjestämis- ja tuottamistavoissa jokai-sen kuntalaisen palvelut turvaten.

15.3. Toimiva rahoitus- ja valtion-osuusjärjestelmä takaa kansalais-ten yhdenvertaiset palvelut

Kunnat saavat tulonsa kunnallisveros-ta, kiinteistöverosta, maksuista, val-tionosuuksista ja valtion tilittämästä yhteisövero-osuudesta. Niillä kunnat rahoittavat lakisääteisiä ja muita pal-veluja sekä investointejaan.

Keskusta haluaa uudistaa kuntien ra-hoitus- ja valtionosuusjärjestelmää si-ten, että se jatkossakin varmistaa kan-salaisten yhdenvertaisten peruspalve-luiden saatavuuden kaikkialla Suo-messa. Järjestelmän pitää tukea myös palvelujen tuottamista tehokkaasti ja laadukkaasti kohtuullisella veroja maksurasituksella.

Hyvinvointipalvelujen järjestäminen ja rahoitus edellyttävät valtion ja kuntien välistä tiivistä yhteistyötä. Sen pitää keskeisesti perustua jatkossakin laki-sääteiseen peruspalveluohjelmaan, jon-ka tavoitteena on saattaa kuntien teh-tävät ja niiden rahoitus tasapainoon.

Vaikka rahoitus- ja valtionosuusjärjes-telmää on etenkin keskustajohtoisten hallitusten aikana kehitetty oikeaan suuntaan, on siinä vielä uudistustar-peita. Valtionosuuksien määräytymis-perusteet on uudistettava perusteel-lisiin ja puolueettomiin tutkimuksiin pohjautuen.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

95

Keskustan mielestä

• valtion tulee pidättäytyä uusien vel-voitteiden määräämisestä kunnille, ellei niitä korvata kunnille täysi-määräisesti.

• valtionosuusjärjestelmän on jatkos-sakin otettava huomioon kuntien keskinäiset erot olosuhdetekijöissä (muun muassa harva asutus, saa-ristoisuus ja etäisyydet), palvelutar-vetekijöissä (väestön ikärakenne, sairastavuus, työttömyys, kielivä-hemmistöt, ulkomaalaisten osuus) sekä verotuloissa asukasta kohti.

• kuntien asukkaiden erisuuruisista keskimääräisistä verotettavista tu-loista johtuen kuntien valtionosuus-järjestelmään on tulevaisuudessa-kin kuuluttava keskeisesti tasaus-järjestelmä, jossa valtion rahoituk-sella tasoitetaan kuntien välisiä tuloeroja.

• järjestelmän on kannustettava kun-tia järjestämään palvelut tehok-kaasti ja mahdollisimman hyväl-lä kustannus-laatu –suhteella ja myös palvelujen vaikuttavuus huo-mioiden.

• kuntien verotulopohjaa on vahvis-tettava sellaisilla veroilla, jotka liit-tyvät läheisesti kuntien tehtäviin. Tällaisia voivat olla muun muassa jätevero, kuntien yhteisövero-osuu-den säätäminen pysyvästi nykyisel-le korotetulle tasolleen ja osa pää-omaveron tuotosta. Kiinteistövero-tusta tulee kehittää nykyisellä vero-tuspohjalla.

• yhteisöveron jako-osuus kuntien tu-lopohjassa on säilytettävä kuntien kannustamiseksi aktiiviseen elin-keinotoimintaan.

• kiinteistöveron ulottamista maa- ja metsätalousmaahan ei saa hyväk-syä.

• kuntien on itse toimittava menojen kasvun hillitsemiseksi ja tuottavuu-den kasvattamiseksi.

• yhteiskunta ei voi huolehtia aivan kaikesta inhimilliseen elämään kuuluvista asioista. Ihmisten omaa vastuunottoa, itseauttamiskykyä, vastuuta lähimmäisistä ja yhteisöl-lisyyttä on vahvistettava.

15.4. Keskustan linjaukset sosiaa-li- ja terveyspalvelujen järjestämi-seen ja rahoitukseen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjes-tämisessä ja rahoituksessa tarvitaan kokonaisuudistus. Sen tavoitteena pi-tää olla asiakaslähtöisyys, valinnanva-pauden edistäminen sekä palvelujen tasavertainen saatavuus ja saavutet-tavuus koko maassa. Eri väestöryhmi-en ja alueiden terveyseroja on pyrittä-vä kaventamaan. Palvelujen tulee olla laadukkaita ja niiden turvallisuudesta on huolehdittava. Kustannukset asi-akkaalle eivät saa olla este palvelujen saamiselle.

Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä on julkisella vallalla. Kuntien itsensä tai yhteistyössä tois-ten kuntien kanssa tuottamia palvelu-ja täydentävät yksityisen ja kolman-nen sektorin toimijat. Tulevaisuuden kannalta on keskeistä, että valtion ja kuntien välinen tehtäväjako käydään läpi. Kuntien keskinäistä yhteistyötä on edelleen tiivistettävä. On uskalletta-va tehdä työnjakoa niin kuntien kesken kuin alueiden ja sairaanhoitopiirienkin välillä. Sopimisen ja yhdessä tekemisen malli on Keskustan vastaus tulevaisuu-den suuriin haasteisiin.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

96

Keskustan vaihtoehdossa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi kokonaisuus, joka on kuntien järjestämisvastuulla. Kunnat voivat yhdessä sopien siirtää vastuun järjestämisestä alueelliselle tai maakunnalliselle toimijalle - pää-sääntöisesti kuntayhtymälle kuntien sopimalla tavalla. Järjestämis- ja pal-velusopimuksilla huolehditaan palve-luiden määristä ja laadusta. Alueiden erityispiirteet huomioidaan.

Hoitoketjujen tulee olla nykyistä sau-mattomampia perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Ihmisen terve-ydestä ja hyvinvoinnista on kannetta-va kokonaisvastuu. Johtamisessa sekä henkilöstön ammatillisen osaamisen hyödyntämisessä on päästävä entistä paremmalle tasolle.

Työnjakoa eri ammattiryhmien välillä on selkiytettävä. On etsittävä keinoja erityisesti perusterveydenhuollon hen-kilöstön saatavuuden parantamiseen esimerkiksi selvittämällä mahdollisuu-det koulutuksen ja työn nykyistä pa-rempaan yhteensovittamiseen. Toimin-nallisia uudistuksia on edistettävä esi-merkiksi lähetekäytäntöjen osalta. Ap-teekkien palveluiden ja niiden osaavan henkilöstön on oltava entistä tiiviim-mässä yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Tietotekniikan hyödyntämis-tä on kehitettävä nykyistä asiakas- ja työntekijälähtöisemmäksi.

Palvelut tulee rahoittaa pääosin veroil-la. Kuntien mahdollisuutta ennakoi-da sosiaali- ja terveydenhuollon meno-jen muutoksia on kyettävä lisäämään. Huoltosuhde, eri-ikäisten palvelutar-peiden huomioiminen ja sairastavuus ovat esimerkkejä tekijöistä, joiden pe-rusteella kuntien osuus määritellään.

Uuden rahoitusmallin tulee kannus-taa toiminnan järjestäjää vaikuttavuu-teen ja toiminnan kustannustehokkuu-teen sekä aikaansaada siten nykyistä

parempaa terveyttä ja enemmän hy-vinvointia. Rahoitusratkaisujen pitää tukea terveyden edistämistä ja ennal-taehkäisevää toimintaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laatu- ja mittaamistapoja tulee kehittää tukemaan uudistamis-työtä sekä tavoitteisiin pääsyä. Vas-tuunkantamista omasta terveydestä on kannustettava.

Keskustan mallissa

• palveluja tuotetaan kolmella tasol-la, jolloin määritellään lähi-, alue-tason- ja laajemman tason palvelut.

• määritellään kuntien tehtävät ja esimerkiksi omaishoidon tuen sekä toimeentulotuen normiosan maksa-tus siirretään Kelalle.

• palvelujen tilaaja ja tuottaja erote-taan toisistaan.

• raha seuraa asiakasta hoitoketjun eri vaiheissa.

• nykyisen monikanavaisen rahoitus-järjestelmän julkinen raha kootaan alueellisille toimijoille.

• asetetaan kansalliset sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet vuoteen 2025.

• valtakunnan tasolla päätökset jär-jestämisestä ja rahoituksesta teh-dään samanaikaisesti sekä aika-taulutetaan kokonaisuudistus.

• kokonaisuudistukseen edetään ko-keilujen kautta.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

9715.5. Maakuntien roolia on vahvis-tettava

Vahvat maakunnalliset toimijat ovat tae sille, että alueet kehittyvät ja niiden vä-liset erot tasoittuvat. Kaupungit ja maa-seutu tarvitsevat toisiaan. Keskusta ei halua rakentaa niiden välille keinotekois-ta vastakkainasettelua. Kehittyvät kau-punkiseudut hyötyvät elävästä maaseu-dusta ja päinvastoin.

Kaksitasoinen hallintojärjestelmä – val-tio ja kunnat – ei ole riittävä vastaamaan koko Suomen tulevaisuuden haasteisiin ja kehittämistarpeisiin. Päätöksenteko kuntaa laajemmalla alueella on toteutet-tava läheisyysperiaatetta ja kansanvaltaa noudattaen.

Keskustan vaihtoehdossa maakunnat vastaavat aluekehityksestä entistä vah-vemmin. Maakuntien roolia tulee kasvat-taa kokoamalla yhteen ylikunnallinen suunnittelu ja laajaa järjestämispohjaa vaativien palvelujen järjestämisvastuu sekä kytkemällä maakunnallinen päätök-senteko aidosti kuntien äänestäjien vaa-leissa ilmaisemaan tahtoon. Maakunta-valtuuston valinta suoralla vaalilla on pe-rusteltua, mikäli yhä merkittävämpi osa palveluista siirtyy maakuntien hoidetta-vaksi.

Laajaa järjestämispohjaa vaativien palve-luiden ja tehtävien uudelleen järjestämi-nen edellyttää maakuntien ja aluehallin-non uudistamista. Maakuntien ja valtion aluehallinnon aluejakoja on yhtenäistet-tävä maakuntajaon pohjalta maakuntien roolia vahvistaen.

Valtion budjetista maksettavan maakun-nan kehittämisrahan ohjelmiin sitomat-toman osan tasoa on korotettava. Se on maakuntaohjelman toteuttamisen ja alu-eiden omaehtoisen kehittämisen kannalta välttämätöntä. Pienellä siemenrahoituk-sella on saatu liikkeelle mittaluokaltaan huomattavia hankkeita, joita kunnat ja

muut alueen toimijat ovat olleet yhdessä mukana rahoittamassa.

Rakennerahastovarojen käyttömahdolli-suuksiin verrattuna maakunnan kehittä-misraha on joustava. Sillä on voitu nope-asti ja EU-hankerahoitusta vapaammin reagoida alueilla esiin tulleisiin kehittä-mistarpeisiin ja tukea maakunnissa esiin nousseita kehittämisideoita. Sitä voidaan käyttää kannustavasti muun muassa in-novaatio- ja osaamisympäristöjen vahvis-tamiseen, uusien avausten kokeiluhank-keisiin sekä kehittämisideoiden esiselvi-tyksiin ennen suurempiin hankekokonai-suuksiin ryhtymistä.

Alueiden omista lähtökohdista lähtevän kehittämisen kannalta tarvitaan tuleval-la EU-ohjelmakaudella monirahastoiset ohjelmat. Niiden toteutuksen päävastuu tulee säilyttää kunnilla ja valtiolla sekä maakunnilla niiden resurssien kohdenta-miseen, joissa kunnat ovat osarahoittajia.

98

Keskustan sääntöjen uudistaminen

Puoluekokouskutsussa ilmoitettiin, että Rovaniemen puoluekokous käsittelee puo-lueen sääntöjen muuttamisen.

Puoluehallitus teki kokouksessaan 23.3.2012 puoluevaltuustolle esityksen sääntöjen uudistamiseksi. Puoluevaltuus-to päätti kokouksessaan 28.4.2012 jär-jestövaliokunnan esityksestä palauttaa sääntöuudistuksen uudelleen valmistel-tavaksi.

Tämän perusteella puoluehallitus esittää, että Rovaniemen puoluekokouksessa ei käsitellä muutoksia puolueen sääntöihin, vaan sääntöuudistus lähetetään puolue-hallituksen uudelleen valmisteltavaksi.

99

Talous,- vero-, elinkei-no- ja yrittäjyyspoliittiset aloitteet

1. Suomen Keskustanuoret: Suomessa solmittava uusi sosiaalireformistinen yhteiskuntasopimus

2. Suomen Keskustanuoret: Ahkeruustakuulla irti köyhyydestä

3. Kemin Keskustanuoret: Arvonlisäverokantoja muutettava

4. Edistykselliset keskustanaiset: Yksineläviä ja perheellisiä kohdeltava tasavertaisesti verotuksessa

5. Suomen Keskustanuoret: Verovähennys palkkioksi talkootyöstä

6. Keskustan Etelä-Karttulan paikallisyhdistys: Ulkolaisten kausityöntekijöiden lähdeveroa alennettava

7. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Kotitalousvähennystä laajennettava hoivapalvelujen osalta

8. Kemin Keskustanuoret: Kuljetusyrittäjille ja julkiselle liikenteelle halvemmat polttoaineet

9. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Ensimmäisen työntekijän palkkatuki myös maatiloille

10. Keskustan Etelä-Karttulan paikallisyhdistys: Kausihuoneet investointituen piiriin

11. Suomen Keskustanaiset: Naisyrittäjien asemaa parannettava suunnitelmallisesti

12. Keskustan Rovaniemen keskikaupungin paikallisyhdistys: Aloite pankkipalvelujen turvaamisesta

13. Suomen Keskustanaiset: Arjen innovaatiot tulevaisuuden Nokia

1. Suomen Keskustanuoret: Suo-messa solmittava uusi sosiaalirefor-mistinen yhteiskuntasopimus

Suomen pärjääminen edellyttää, että mahdolli-simman monella suomalaisella on mahdollisuus osallistua työelämään. Julkinen sektori voi tukea erilaisilla väliaikaisratkaisuilla uusien työpaik-kojen syntymistä, mutta uusia pysyviä työpaik-koja muodostuu vain, jossa suomalaiset hyödyk-keet ovat kyvykkäitä kilpailemaan globaalilla tasolla ja kotimainen kysyntä lisääntyy.

Korkeatasoinen osaaminen on yksi keskeinen menestystekijämme, mutta olisi älyllisesti epä-rehellistä kuvitella suomalaisten olevan jollain erityisellä tavalla fiksumpia kuin muiden maiden kansalaiset. Emme voi saada osaamisestamme pysyvää kilpailuetua sillä kilpailijamaiden kou-lutustaso nousee huimalla vauhdilla ja aikamat-kalta on vieläpä helpompi kiriä kohti keulapaik-kaa kuin jatkaa jatkuvasti kärjessä. Pidemmällä aikavälillä tuotteemme käyvät kaupaksi vain, jos niiden hintalaatusuhde on kilpailukykyisellä tasolla.

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, TUPO, voi ter-minä kuulua menneisyyteen, mutta nyt todenteol-la tarvittaisiin laaja-alaista yhteiskuntasopimusta. Yhteiskuntasopimuksen avulla varmistettaisiin Suomen menestymisen eväät ja samalla turvattai-siin työpaikka jokaiselle työkykyiselle. Sopimuk-sen tulisi olla pitkäkestoinen ja siinä tulisi pidät-täytyä voimakkaista palkankorotuksista. Maltil-lisen palkkapolitiikan avulla voidaan varmistaa, että yrityksillä on varaa palkata uutta työvoimaa. Olisi solidaarista huolehtia siitä, että kaikilla on mahdollisuus työllistymiseen, eikä hamuta itsel-leen mahdollisimman suurta palkkaa.

Palkankorotusten sijaan voitaisiin ottaa käyttöön uusia joustavia elementtejä työuran keskelle, ku-ten lakisääteinen oikeus lyhyenpään työpäivään pienten lasten vanhemmille. Joustavuutta voitai-siin lisätä myös sellaisten työntekijöiden osalta, jotka auttavat hoitamaan iäkkäitä vanhempiaan siten, että yhteiskunnan hoivakuluja säästetään.

Aloitteet

100Vastineeksi maltillisille palkankorotuksille, tuli-si palkansaajien saada varmuus siitä, että yrityk-set todella pyrkivät vähentämään työttömyyttä. Sellainen tilanne ei voi olla, mahdollinen, että palkansaajat tinkivät omasta ansiotasostaan ja yritysten omistajat keräävät lisääntyneet voitot taskuihinsa. Yhteiskuntasopimus edellyttää vastuullisuutta myös työnantajilta. Valtio puo-lestaan sitoutuisi tukemaan kaikin keinoin erityi-sesti nuorten ja osatyökykyisten työllisyysasteen nostamista. Myös sosiaaliturvaa muutettaisiin kannustavammaksi erityisesti siten, että pienten työtulojen ansaitsemiseen liittyviä tuloja byro-kratialoukkuja purettaisiin.

Mikäli Suomen taloudellinen tilanne kehittyisi yhteiskuntasopimuksen myötä suotuisasti tule-vina vuosina, voitaisiin sopimuksen palkkiona luopua osin edellä esitetyistä veronkiristyksistä. Suomen julkistalouden liikkumavaraan saatai-siin nimittäin uutta liikkumavaraa, jos yritysten vahvan aseman ja alentuneen työttömyyden myötä valtion tulot kasvaisivat ja samaan aikaan menot pienenisivät.

Keskustanuoret vaatii, että keskustan on edellä mainituista syistä otettava työllisyyttä, kilpai-lukykyä ja talouskasvua lisäävien keskitettyjen ratkaisujen tukeminen osaksi talous- ja yhteis-kuntapolitiikkansa suurta linjaa.

Puoluehallituksen vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteesta kumpuavaan huoleen Suomen tulevasta menestyksestä.

Huoli on äärimmäisen aiheellinen. Tälläkin hetkellä yli 200 000 suomalaista on vailla työ-paikkaa. Myös esitetty keino eli suomalaisten toimeliaisuuden selvä nostaminen nykyisestä on ratkaisuna ensisijainen. Tämä edellyttää aloit-teessa esitetyllä tavalla erittäin pitkäjänteistä, investointi- ja yrittäjämyönteistä politiikkaa.

Palkanmuodostamisessa tulee noudattaa malttia, jotta emme hinnoittele itseämme maailman-markkinoilta ulos. Yhtälailla on erittäin tärkeää, että myös kaikkein suurituloisimmat noudattavat malttia ja pidättäytyvät ylisuurista vaateistaan.

Kaiken kaikkiaan tavoitteena tulee olla, että työ-markkinoilla löydetään ratkaisuja, jotka turvaa-vat sopivassa suhteessa Suomen kilpailukykyä, palkansaajien ostovoimaa ja kansantalouden vakaata kehitystä.

Erittäin kannatettava on myös ajatus työurien pidentämisestä siten, että elämän ruuhkavuosiin saataisiin samalla lisää joustoa ja mahdollistet-taisiin työn tekeminen nykyistä enemmän työn-tekijän elämäntilanteet ja tarpeet huomioiden.

Puoluekokous kannattaa myös perusturvan uu-distamista yksinkertaisemmaksi ja paremmin työn tekoon kannustavaksi.

2. Suomen Keskustanuoret: Ahke-ruustakuulla irti köyhyydestä

Keskustanuoret esittää pienituloisia työntekoon kannustavan ahkeruustakuun käyttöönottoa. Ahkeruustakuu tarkoittaisi, että tukijärjestelmän varaan joutunut saisi vakuuden työskentelyn kannattavuudesta kaikissa tilanteissa. Tekni-semmin ilmaistuna niin kutsuttu efektiivinen marginaalivero on pidettävä kaikissa tapauksissa riittävän matalana; työnteon on oltava kannatta-vaa jokaisessa tilanteessa.

Ahkeruustakuu on vahva periaatteellinen kan-nanotto sen puolesta, että ketään ei saa syrjäyt-tää työelämästä. Taloudellisen turvan lisäksi työhön pääsemisellä on erittäin suuri merkitys työkyvyn ja -taidon vahvistajana. Työelämä tarjoaa myös merkityksellisyyden tunnetta ja sosiaalisia yhteisöjä ihmisten arkeen.

Keskustanuorten esityksen mukaan lisätuloista pitäisi jäädä aina vähintään noin kolmasosa työntekijälle itselleen, jolloin myös pienet ja epäsäännölliset lisäansiot kasvattaisivat käteen jääviä tuloja. Pienimuotoisten alle 500 euron kuukausitulojen osalta käteen voisi jäädä puolet itse hankituista tuloista.

Perusturvan ja toimeentulotuen varassa olevat ihmiset ovat useissa tapauksissa tuomittuja pa-kotettuun joutilaisuuteen. Köyhin väestönosa on laitettu kärsimään siitä, etteivät byrokraatit saa avattua umpisolmua, johon ovat sosiaaliturvan vuosien varrella vääntäneet.

Esimerkiksi väliaikaisen keikkatyön vastaan-ottaminen ei ole kovinkaan mielekästä, kun sosiaalitukien vähentymisen, verotuksen kiris-tymisen ja tulosidonnaisten käyttäjämaksujen kasvun yhteisvaikutus lähentelee pahimmillaan 100 prosenttia. Erityisesti tämä ongelma koskee pienituloisia lapsiperheitä ja yksinhuoltajia. Lisäksi yhtenä kuukautena hankitut satunnaiset työtulot aiheuttavat erittäin vaikeasti ennakoi-

101tavia muutoksia viiveellä tulevien kuukausien tukiin, jolloin on varmempaa jättää satunnainen työtilaisuus väliin.


Puoluekokous pitää tärkeänä purkaa aloitteessa esiin nostettua, nykyisen perusturvajärjestelmän laajaa tuloloukkuongelmaa.

Nykyinen perusturvajärjestelmä on ajan myötä muodostunut niin monimutkaiseksi, että johtaa usein tilanteisiin, joissa työttömän ei kannata ottaa työtä vastaan.

Perusturvaan tarvitaan laaja kokonaisuudistus, joka yksinkertaistaisi sitä, kannustaisi opiskele-maan ja tekisi työn vastaanottamisesta nykyistä kannattavampaa.

Keskustan tavoitteena on työntekoon kannusta-va ja yksinkertainen sosiaaliturva. Tässä tulee ottaa tarkasteluun myös negatiivisen tuloveron tai perustulon sellaiset mallit, jotka kannustavat nykyistä paremmin työntekoon pitkäaikaisen työttömyyden sijaan.

3. Kemin Keskustanuoret: Arvonlisä-verokantoja muutettava

Suomessa ollaan hitain uudistuksin siirtymässä kohti arvonlisäverojärjestelmää, jossa ruoan arvonlisävero lähenee nollaa. Tällä tiellä on jatkettava.

Kemin Keskustanuoret esittää, että arvonlisäve-rokantoja yhdenmukaistettaisiin niin, että kaksi alinta verokantaa yhdistettäisiin. Tällöin sekä painetun median, joukkoliikenteen että ruoan ja lääkkeiden arvonlisäverokanta olisi sama. Taso verolle olisi 10 %. Tämä vapauttaisi yhden ve-rokannan vapaaseen käyttöön, jolloin voitaisiin perustaa uusi 25 % arvonlisäverokanta tuon-titavaroille ja ylellisyyshyödykkeille. Yleinen arvonlisäverokanta 23 % pidettäisiin ennallaan.


Aloitteen pohjalla oleva idea suomalaisen työn ja kaikkein pienituloisimpien tukemista, on erit-täin kannatettava.

Verotuksen painopiste on viime vuosikymme-ninä siirtynyt työn tekemisestä kuluttamiseen. Tällä on osaltaan turvattu suomalaisen työn

kilpailukykyä erityisesti suomalaisten tuotteiden ja palveluiden viennin kannalta.

Kulutusveroja kuten arvonlisäveroa ei peritä vientiin menevistä tuotteista vaan verotus tapah-tuu pääsääntöisesti vasta kohdemaassa. Samalla olemme verotuksellisesti tulleet lähemmäksi sitä kustannustasoa, jonka kilpailijamaamme joutu-vat omasta työvoimastaan maksamaan.

Kulutuksen verottaminen ei sitä vastoin aseta kotimaisia tuotteita eri asemaan ulkomaisten kanssa. Oman veron määrääminen suoraan tuontitavaroille on mahdotonta johtuen EU:n säädöksistä.

Arvonlisäverotuksen ehdottomana haittapuole-na on se, että kulutusverotuksessa ei juurikaan voida huomioida kuluttajan tuloja, joten samasta tuotteesta tai palvelusta pieni- ja suurituloinen maksaa yhtä paljon veroja.

Tämän vuoksi on tärkeää tuoda kulutusverotuk-seen ja erityisesti arvonlisäveroon progressiivi-sia elementtejä laskemalla niiden tuotteiden ja palveluiden veroja, joita pienituloiset käyttävät suhteessa enemmän kuin suurituloiset. Tällaisia ovat etenkin arjessa välttämättömät ruoka, lääk-keet ja liikkuminen.

Mikäli joudumme valtion talouden ja julkisten palveluiden turvaamiseksi nostamaan yleistä arvonlisäveroa, tulisi samalla pitää välttämät-tömyyshyödykkeiden verotaso nykyisellään ja pyrittävä mahdollisuuksien mukaan jopa las-kemaan esimerkiksi ruoan veroa. Tämä paitsi edistäisi osaltaan kotimaisen ruoan käyttöä, myös hyödyttäisi samalla suhteellisesti eniten juuri pienituloisia.

4. Edistykselliset keskustanaiset: Yksineläviä ja perheellisiä kohdelta-va tasavertaisesti verotuksessa

Suomalainen yhteiskunta on ottanut harppauk-sia tasa-arvossa, mutta epäkohtia löytyy vielä esimerkiksi verotuksessa. Yksineläviä on Suo-messa yli miljoonaa ja työikäisten yksinelävien määrä on kasvussa. Olemme erilaisissa elämän-tilanteissa, eikä yksin asuminen ole välttämättä ole haluttu ratkaisu. Esimerkiksi kotitalousvä-hennysoikeus ja kakkosasunnon verotus kohte-lee yksineläviä täysin epäoikeudenmukaisesti.

102Samankokoiseen asuntoon pariskunta saa kaksinkertaisen kotitalousvähennysoikeuden yksinelävään verrattuna. Kakkosasunnon ve-rovähennykseen ei yksin asuvalla ole oikeutta tilanteessa, jossa hän saisi esimerkiksi määräai-kaisen työsuhteen toiselta paikkakunnalta, eikä olisi valmis muuttamaan kokonaan uudelle paik-kakunnalle lähtöpaikkakunnalla olevien sosiaa-listen verkostojen, kuten ystävien tai sukulaisten vuoksi.


Aloite puuttuu sinänsä tärkeään asiaan. Useim-mat verovähennykset ovat nykyisin henkilökoh-taisia, kun aiemmin vähennyksiä tarkasteltiin nykyistä useammin kotitalouskohtaisina.

Henkilökohtaisiin vähennyksiin siirtymisen taustalla on paitsi taloudellinen tasa-arvo, myös yhteiseen kotitalouteen liittyvät määrittelyon-gelmat.

Kotitalousvähennyksen voisi kyllä rajata kotita-louskohtaiseksi, mutta siitä seuraisi muunlaisia määrittelyongelmia esimerkiksi hoivatyöstä tehtävän kotitalousvähennyksestä osalta.

Kataisen hallitus alensi kotitalousvähennyksen määrää 60 prosentista 45 prosenttiin.

Puoluekokous pitää ensi sijaisena tavoitteena tuon vähennysmäärän palauttamista entiselleen.

5. Suomen Keskustanuoret: Verovä-hennys palkkioksi talkootyöstä

Keskustanuoret haluaa ottaa käyttöön erityi-sen verovähennyksen, jota saisivat talkoo- ja järjestötyöhön sitoutuneet suomalaiset. Vapaa-ehtoistyöstä syntyy vuosittain mittavat säästöt yhteiskunnalle. Esimerkiksi urheilu- ja harras-teseurojen, koulujen vanhempaintoimikuntien ja sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjen panos on suomalaiselle yhteiskunnalle korvaa-maton.

Keskustanuoret pitää käsittämättömänä sitä, että Suomessa on viime vuosina tukemisen sijaan pikemminkin tehty kiusaa erilaisille yhteisöille ja talkooporukoille. Vapaaehtoistoiminnan han-kaloittamista on perusteltu muun muassa kilpai-luneutraliteettiin vetoamisella, kun yhteisöt ovat muka haitanneet markkinoiden toimintaa.

Keskustanuoret uskoo, että verovähennys voisi houkutella esimerkiksi lasten ja nuorten ilta-päiväkerhojen vetäjiksi uusia kansalaisia. Ve-rovähennys olisi erittäin kustannustehokas tapa tuottaa hyvinvointipalveluita. Kaikki yhteis-kunnallisesti merkittävä vapaaehtoistyö pitäisi vapaapalokuntatoiminnan tavoin myös sovittaa yhteen sosiaaliturvaetuuksien kanssa, jotta ak-tiivisuudesta saatava pieni korvaus ei leikkaisi tukia.


Puoluekokous toteaa, että aloitteessa on puututtu tärkeään asiaan.

Aloitteeseen liittyy kuitenkin suuria veroteknisiä ongelmia. On erittäin vaikea luotettavasti toden-taa todella tehtyä talkootyötä. Myös vähennyk-seen oikeuttavan talkootyön määrittely on lähes mahdoton tehtävä ilman, että siitä seuraisi hyvin vaikeita ja monimutkaisia tulkintakysymyksiä.

Suomen, kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten kan-salaisten kannalta aivan keskeistä talkootyötä voisi edistää sen kaltaisin järjestelyin kuin Van-hasen hallitus toteutti VPK-työn osalta. Tämän kaltaisista kaikkia suomalaisia hyödyttävästä työstä saatavat pienet satunnaiset korvaukset voitaisiin säätää etuoikeutetuksi tuloksi, jotka eivät vähentäisi esimerkiksi työmarkkinatukea tai muita vastaavia etuuksia.

6. Keskustan Etelä-Karttulan paikal-lisyhdistys: Ulkolaisten kausityönte-kijöiden lähdeveroa alennettava

Suomessa on monia aloja, joissa käytetään en-tistä enemmän ulkolaista kausityövoimaa, koska kotimaasta ei ole saatavana riittävästi työvoi-maa.

Kausityöntekijöitä käytetään paljon mm. al-kutuotannon työntekijöinä. Suomessa viljellyt marjat jäisivät suurelta osin poimimatta, jos ulkolaista kausityövoimaa ei ole saatavana.

Suomalainen yhteiskunta on hyväksynyt sen, että ulkolaista kausityövoimaa käytetään, jos kotimaasta ei ole saatavana riittävästi marjan-poimijoita. Tästä osoituksena hyvä yhteistyö ulkoministeriön ja ulkomailla olevien Suomen edustustojen kanssa. Palkasta perittävä korkea 35 % lähdevero on koettu ongelmaksi ja ennen

103kaikkea verovaaosuuden pysymisenä samana jo vuodesta 1995 asti.

Verovapaa osuus on vain 17 € /päivä, vaikka palkat ovat nousseet yleisen kustannustason nousun ja työehtosopimusten mukaisesti.

On pelättävissä, että Suomi ei ole jatkossa ko-vin houkutteleva maa tulla kausitöihin korkean verotuksen vuoksi, vaan työntekijät menevät töihin sinne, missä on matalampi verotus.

Mihin toimenpiteisiin Keskusta ryhtyy, että ulkolaisten kausityöntekijöiden lähdeveroa alennettaisiin tai vastaavasti verovapaata osuutta korotetaan sellaiseksi, että verotus on kohtuul-linen?


Ulkomaalaiset työntekijät ovat rajoitetusti ve-rovelvollisia Suomessa, mikäli myös työnantaja on Suomeen rekisteröity. Suomessa tehtävän työn kestäessä alle 6 kuukautta, verotetaan työntekijää 35 %:n lähdeverolla palkasta. Ennen veron perimistä palkasta tehdään kuitenkin joko 510 euron kuukausikohtainen tai 17 euron päi-väkohtainen vähennys.

Aiemmin ainoastaan opiskelijoita ja harjoitte-lijoita koskenut verovelvollisen tulosta tehtävä joko kuukausikohtainen tai päiväkohtainen vä-hennys laajennettiin kaikkia koskevaksi vuoden 2006 alusta. Uudistuksella tavoiteltiin efektiivi-sen verokannan saattamista erityisesti pienem-missä tuloluokissa EU:n vaatimalle yleisesti verovelvollisen verotusta vastaavalle tasolle.

Puoluekokous katsoo vuoden 2010 puolueko-kouksen tavoin, että verotuksen kokonaisuudis-tuksen yhteydessä tulisi pohtia myös lähdeveroa määriteltäessä palkasta tehtävien vähennysten korottamistarvetta.

7. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Kotitalousvähennystä laajennettava hoivapalvelujen osalta

Yhteiskunnan kantokyvyn kannalta on oleellista hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kuluja. Te-hokkain keino pienentää kustannuksia olisivat ennaltaehkäisy ja toisaalta myös kevyiden hoito-muotojen sekä avohoidon lisääminen.

Yksi keino lisätä avohoitoa olisi kotitalous-vähennyksen rajattu laajentaminen niin, että hoivapalvelut olisivat kokonaan tai nykyistä suuremmalta osalta kotitalousvähennyksen piirissä. Tällä hetkellä on mahdollista vähentää 30% maksetusta palkasta tai 60% työkorva-uksesta. Kotitalousvähennyksen käyttöönotto lisäisi kotona asumista tukevia palveluja tar-joavien yritysten määrää. Yhteiskunta hyötyy, kun ei tarvitse järjestää kaikkea hoitopalvelua ja lisäksi tuettaisiin samalla PK-yritysten toimintaa ja uusien yritysten syntyä. Juuri PK-yritykset työllistävät nykyisin yhä enemmän ihmisiä. Kotitalousvähennystä ei saisi pienentää hoiva-palvelujen osalta vaan päinvastoin pikemminkin lisätä vähennyksen määrää. Tämä olisi halpa keino lisätä avohoidon määrää.


Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

Hoiva-alan palveluihin kohdistuu tulevina vuosikymmeninä valtaisa kysyntä, koska keski-iältään vanheneva väestö tulee tarvitsemaan nykyistä enemmän sosiaali- ja terveysalan palveluita. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että yhteiskuntapolitiikan avulla suunnataan palveluiden kysyntätarve ennaltaehkäiseviin palveluihin, kevyisiin hoitomuotoihin ja avohoi-don lisäämiseen. Vain näin toimimalla voidaan taata, että kaikille hoitoa ja hoivaa tarvitsevilla on mahdollisuus riittävän ja laadukkaan hoidon saamiseen.

Lahden puoluekokouksessa hyväksytyn Kes-kustan 2010-lvun tavoiteohjelman mukaan veropolitiikan pitää edelleen kannustaa työn tekemiseen ja työn antamiseen sekä edistää yh-teiskunnallista oikeudenmukaisuutta.

Erilaisten vähennysten ja verotukien tarkoituk-senmukaisuus on arvioitava sillä perusteella, kuinka hyvin ne toteuttavat niille asetetut tavoit-teet. Samaisen tavoiteohjelman mukaan ikäänty-vien kotona selviytymistä on tuettava avohoidon ja kotipalvelujen avulla.

Pohjois-Savon Keskustanuorten tekemä aloite kotitalousvähennyksen laajentamisesta hoiva-palveluiden osalta noudattaa tavoiteohjelman henkeä ja on näin olleen kannatettava.

Samalla on kuitenkin huomioitava, että kotita-lousvähennykseen oikeuttaa jo nyt seuraavan-

104lainen hoivatyö: vanhusten hoitaminen kotona tai yksityisessä palvelutalossa asukkaan itse hallitsemassa asunnossa ja rajatusti palvelutalon julkisissa tiloissa. Tällöin vähennykseen oikeut-tavaksi hoivatyöksi katsotaan mm. syöttäminen, pukeminen, peseminen sekä auttaminen ulkoi-lussa ja muissa henkilökohtaisissa toimissa.

Kataisen hallitus alensi kotitalousvähennyksen määrää myös näiden yllä mainittujen töiden osalta 60 prosentista 45 prosenttiin.

Puoluekokous pitääkin aivan ensi sijaisena ta-voitteena tuon vähennysmäärän palauttamista entiselleen.

8. Kemin Keskustanuoret: Kuljetus-yrittäjille ja julkiselle liikenteelle hal-vemmat polttoaineet

Dieselin litrahinnan nousu on aiheuttanut valta-via ongelmia sekä logistiikan että joukkoliiken-teen alojen yrityksille. Kohonneet polttoaine-kustannukset nostavat niin matkalippujen kuin rahtien hintaa. Tämä näkyy joukkoliikenteen matkustajamäärien laskemisena ja ruoan hinnan nousemisena. Eniten hinnankorotuksista kärsivät pienituloiset, opiskelijat ja lapsiperheet. Mikäli dieselin käyttövoimavero siirretään kokonaan litrahintaan, tulemme näkemään tuhoisan kon-kurssiaallon kumipyörien alalla.

Esitämme, että kuljetusyrityksille ja joukkolii-kenteelle myönnetään osittainen polttoaineen verovapaus. Myöntäminen voisi tapahtua joko kuukausittain arvonlisäverotilitysten ohella tai vuosittain verotettavan tulon laskennassa.



Suomen logistiikkajärjestelmä on vuosikym-menten kuluessa rakentunut maanteitä kulkevan liikenteen varaan, eikä tämän kuljetusjärjes-telmän muuttaminen ole nopealla aikataululla mahdollista.

Kuljetusyritysten kustannusten kasvu vaikuttaa pidemmällä aikavälillä väistämättä rahtiliiken-teen kustannuksiin ja sitä kautta esimerkiksi ruuan hintaan muodostuu nousupaine. Lyhyellä aikavälillä kuljetusyritykset eivät kuitenkaan välttämättä pysty viemään kasvaneita kuljetus-

kustannuksia asiakkailta perittäviin rahtimaksui-hin, jolloin polttoainekustannusten nopea kasvu muodostaa merkittävän kannattavuusongelman alalle.

Kuljetusalalle ja joukkoliikenteelle voitaisiin ottaa käyttöön Kemin Keskustanuorten esittämä osittainen verovapaus, jonka avulla voitaisiin välttää polttoaineen hinnassa tapahtuvat äkilliset muutokset. Veroteknisesti lupaavimmalta vai-kuttaa veronpalautusjärjestelmä.

Puoluekokous korostaa myös, että Suomen on kaiken kaikkiaan pyrittävä aiempaa suurempaan omavaraisuuteen liikennepolttoaineiden käyt-tämisessä. Nykyisellään polttoaineiden hinta on voimakkaasti riippuvainen öljytuotteiden maailmanmarkkinahinnasta. Polttoainehintojen jatkuva ja nopea vaihtelu on omiaan luomaan epävarmuutta monien yritysten toimintaan.

Tuontienergia on myös yksi keskeisimpiä Suo-men kauppatasetta rasittavia kulueriä. Kotimai-set uusiutuvasta energiasta tuotetut polttoaineet, kuten biodiesel tai biokaasu, tarjoavat vienti-riippuvuuden vähentämisen ohella erinomaisen mahdollisuuden aluetalouden voimakkaaseen kehittämiseen. Tämä mahdollisuus Suomen on syytä hyödyntää täysimääräisesti.

9. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Ensimmäisen työntekijän palkkatuki myös maatiloille

Suomalaiset maanviljelijät ovat tukehtumassa työmäärän alle. Rakennemuutoksen kasvattama tilakoko ja byrokratian määrän lisääntyminen ovat nostaneet tilojen työtaakan niin suureksi, että monella tilalla yrittäjän tai yrittäjäparin oma työpanos ei enää riitä tilan hoitoon ja kehittämi-seen. Lomituspalvelu tuo vain pienen huokaisu-tauon yhä kiihtyvärytmisemmän maatalouden arkeen.

Pohjois-Savon Keskustanuorten mielestä maati-lojen tulee saada palkkatuki ensimmäisen työn-tekijänsä palkkaamiseen. Tällä hetkellä uusille yrityksille on mahdollista saada ns. käynnistä-mistukea ensimmäisen työntekijän palkkauk-seen. Palkkatuella on mahdollista sekä keventää tilojen työtaakkaa että auttaa tiloja kehittämään toimintaansa. Samalla sillä olisi myös työllisyyt-tä lisääviä vaikutuksia. Olemassa olevaa uusien yritysten tukilainsäädäntöä tulee muokata siten,

105että myös maatilojen on mahdollista päästä sii-hen mukaan. Olemassa oleva lomituslainsäädän-tö ei enää riitä.



Maatalousyrittäjiä tulee kohdella tasaveroisesti muiden yrittäjien kanssa. Jo eduskuntavaaleissa 2011 Keskustan vaaliohjelmassa tavoitteena oli, että yksinyrittäjän tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen laajennetaan koko maahan ja myös määräaikaisiin työsuhteisiin.

10. Keskustan Etelä-Karttulan pai-kallisyhdistys: Kausihuoneet inves-tointituen piiriin

Marjanviljely kehittyy Suomessa ja monissa muissa maissa siten, että entistä suurempi osa marjoista kasvatetaan ns. kausihuoneissa.

Kausihuoneviljelyn etuja on mm. aikaisempi sato, kasvusto ei altistu sään vaihtelulle samalla tavalla kuin avomaan viljelyssä ja sato on laa-dultaan parempaa.

Monissa EU-maissa, kuten Ruotsissa kausihuo-neet saavat n. 30% investointituen. Britanniassa marjoista viljellään kausihuoneessa 80%.

Kausihuoneinvestoinnit ovat kuitenkin kalliita, mutta kuluttajien ja kaupan ennakoidaan Suo-messakin edellyttävän entistä laajemmin marjo-jen viljelyä kausihuoneissa.

Suomessa kausihuoneet eivät saa ollenkaan investontitukea avustuksen tai halpakorkoisen korkotukilainan muodossa.

Mihin toimenpiteisiin Keskusta ryhtyy, että kausihuoneet Suomessa tulevat investointituen piiriin mahdollisimman pikaisesti?


Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Mallia kau-sihuoneiden investointitukiin voitaisiin hakea Ruotsista

11. Suomen Keskustanaiset: Naisyrittäjien asemaa parannettava suunnitelmallisesti

Nainen on hyvä johtaja ja hyvä yrittäjä. Yrittä-jyyttä kuitenkin rasittavat useat tekijät.

Suomalaisista yrittäjistä vain kolmasosa on nai-sia. Aliedustus kertoo, että yhteiskunnassamme on edelleen rakenteita, jotka ohjaavat miehiä naisia helpommin yrittäjyyteen. Työn teon mallit myös periytyvät seuraaville sukupolville.

Tutkimukset osoittavat, että naisyrittäjien terve-ys ja työkyky ovat heikompia kuin työssäkäyvil-lä naisilla keskimäärin. Naisyrittäjien työhyvin-voinnin on todettu vaikuttavan myös yrityksen tuloksellisuuteen. Perhe- ja työelämän yhteen sovittaminen aiheuttaa ongelmia suurimmalle osalle naisyrittäjistä.

Esitämme, että työelämän tasa-arvoa ja naisyrit-täjien asemaa parannetaan suunnitelmallisesti yhtä aikaa eri tasoilla: lapsista koituvat perhe-vapaakulut on tasattava kaikkien työnantajien kesken, luodaan verovähennysoikeus yrittäjä-perheen alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoidon järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja yksin/pienyrittäjien sijaispalvelutoimintaa tulee viedä eteenpäin koko Suomen alueella.


Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen työelämän tasa-arvon ja naisyrittäjien aseman parantamiseksi.

Tavoitteena tulee olla yhteiskunta, jossa naisia on johtajina ja yrittäjinä samassa suhteessa kuin miehiäkin. Naisten johtajuutta ja yrittäjyyttä estäviä yhteiskunnan piileviä rakenteita on tar-mokkaasti purettava.

Muiden aloitteessa mainittujen toimien lisäk-si erityistä huomiota tarvitaan perhevapaiden kustannusten tasaamiseen. Varsinkin pienille naisvaltaisilla aloilla toimiville yrityksille äitiys-lomasta, raskausajasta, tilapäisistä hoitovapaista ja muista perhevapaista koituvat kustannukset voivat olla merkittävä tekijä.

Puoluekokous valtuuttaa Keskustan talouspo-liittisen työryhmän ja perhepoliittisen verkoston jatkovalmistelemaan aloitteiden 11 ja 46 poh-jalta konkreettisen esityksen Keskustan malliksi

106perhevapaiden kustannusten tasaisemmasta jakamisesta. Siinä yhteydessä on tärkeää kiin-nittää huomiota myös sairaan lapsen hoidosta aiheutuvaan kustannusten tasaukseen, sillä myös näiden kustannusten epätasainen jakautuminen on omiaan rasittamaan naisvaltaisten alojen yrityksiä ja heikentämään nuorten naisten työlli-syysmahdollisuuksia.

12. Keskustan Rovaniemen keski-kaupungin paikallisyhdistys: Aloite pankkipalvelujen turvaamisesta

Monilta paikkakunnilta ovat pankkipalvelut loppumassa ja myös Otto-automaatteja ylläpi-tävä yhtiö on lopettamassa palvelut vähäiseen käyttäjämäärään vedoten. Toisaalla suurilla paikkakunnilla ja kaupungeissa Otto-automaat-tien käyttäjämäärä on runsasta ja yhtiölle varsin tuottavaa toimintaa.

Tämän johdosta Keskustan Rovaniemen kes-kikaupungin paikallisyhdistys esittää, että Otto-automaatteja ylläpitävä Automaatti Oy velvoitettaisiin huomioimaan Otto-automaattien kannattavuutta laskettaessa alueellisesti laajempi esim. useampaa kuntaa koskeva piiri jolla tasat-taisiin toiminnan kannattavuus. Yhdistyksemme mielestä Lähtökohtana tulisi olla, että Otto-automaattipalvelut olisi turvattava jokaisessa kuntakeskuksessa. Säännös edellyttäisi todennä-köisesti muutosta Automaatti Oy:n toimilupaeh-toihin ja mahdollisesti toimiluvan kilpailuttami-seen niin, että alueellinen tasa-arvo toteutuu.


Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn huo-leen.

Toimivat pankkipalvelut on oltava kaikkien kansalaisten saatavilla kohtuullisin kustannuksin ja kohtuullisen etäisyyden päässä. Suomalainen yhteiskunnan rahaliikenne on rakentunut luotet-tavan pankkisektorin varaan, joten pankkipal-veluiden saavutettavuus on olennainen palvelu ihmisten arjessa.

Käteisen rahan saaminen on pystyttävä tur-vaamaan tavalla tai toisella koko Suomessa. Käteisen rahan nostopaikoiksi on tarvittaessa varsinaisten automaattien lisäksi tai sijaan pyrit-tävä löytämään myös uusia joustavia ja edullisin kustannuksin toimivia ratkaisuja. Olemassa ole-

van kauppa-, kioski- ja huoltoasemaverkoston hyödyntäminen voi olla yksi vaihtoehto, jolla pystyttäisiin varmistamaan alueellisesti kattava käteisen rahan nostopaikkojen verkosto.

13. Suomen Keskustanaiset: Arjen innovaatiot tulevaisuuden Nokia

Arjen innovaatiot lähtevät pienistä asioista. Ne voivat tapahtua esimerkiksi kotona eri tehtävis-sä, vapaa-ajalla harrastuksen parissa tai työelä-mässä työ- ja työaikajärjestelyinä. Suomalaiset ovat osoittaneet luovuuttansa vapaaehtoistyössä, osuustoiminnassa ja monin arkea helpottavin keinoin. Nyt on aika luoda mahdollisuuksia yhteistä arkea myönteisesti uudistavien tekojen toteuttamiselle. Eurooppalaisissa ja kansallisissa innovaatiostrategioissa on teknologiainnovaati-oiden rinnalla korostettava yhteisöllisyyttä vah-vistavia arjen innovaatioita.

Esitämme, että yhteisöllisyyttä vahvistavien arjen innovaatioiden painoarvoa kasvatetaan ja luodaan nykyistä parempia kannusteita niiden tunnistamiseksi ja jatkojalostamiseksi.


Keskustan puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja valtuuttaa Keskustan puoluehallituksen valmis-telemaan yhdessä Keskustan pää-äänenkannatta-jan Suomenmaan kanssa kilpailun, jossa etsitään uusia yhteisöllisyyttä korostavia ja suomalaisten arkea parantavia innovaatioita.

107

Ulko- ja turvallisuuspoliittiset aloitteet

14. Edistykselliset keskustanaiset: Keskustan edistettävä Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma-aloitetta

15. Keskustan yhteiskuntatieteilijät: Aktiivinen toimintalinja arktisten alueiden suuntaan

14. Edistykselliset keskustanaiset: Keskustan edistettävä Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma-aloitetta

Nuorten syrjäytyminen ja siitä aiheutuva nä-köalattomuus aiheuttaa laajoja levottomuuksia eri puolilla maailmaa. Nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen takaavat nuorten potentiaalin kanavoitumisen rauhaksi ja kehitykseksi - ei tur-vallisuusuhaksi. Nuoret tarvitsevat oman YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmansa, jossa heidät tunnustetaan omana, aktiivisena erityis-ryhmänään niin rauhanvälitys-, rakennus- kuin turvaamistyössäkin. Nuorten erityisaseman on näyttävä myös YK:n välittämissä rauhanneuvot-teluissa ja -sopimuksissa.

Nuorten aktiivisuus tulee kanavoida demo-kraattisten toimintamuotojen kautta. Nuorilla on oikeus osallistua yhteiskuntaan muun mu-assa ihmisarvoisen työn, järjestötoiminnan ja koulutuksen kautta. Näin voidaan parhaiten ennaltaehkäistä yhteiskunnallisen syrjäytymisen purkautuminen väkivaltana. Nuorilla on oi-keus elää rauhassa ja ilman väkivallan uhkaa. Pysyvän rauhankulttuurin pohja luodaan koulu-tuksen, ihmisarvoisen työn ja yhteiskunnallisten vaikuttamismahdollisuuksien kautta. Maail-malla ei ole varaa jättää nuorten potentiaalia käyttämättä ja unohtaa nuorten erityistarpeita, sillä yhteinen kohtalomme on pitkälti nuorten käsissä. Demokratian tukeminen ja nuorten toimijuuden vahvistaminen ovat paras keino ehkäistä levottomuuksia ja niistä aiheutuvia uhkia kansainväliselle ja alueelliselle turvalli-suudelle.

Edistykselliset keskustanaiset vaati, että Suomen Keskusta r.p. pyrkii edistämään nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma-aloitetta Suomen

YK-politiikassa ja että päätöslauselma-aloite otetaan osaksi Suomen YK-turvallisuusneuvos-tokampanjaa ja agendaa.


Keskustan puoluekokous pitää aloitetta perustel-tuna. Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuus-neuvosto hyväksyi vuonna 2000 päätöslausel-man 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus”, jonka tavoitteena on suojata naisia ja tyttöjä aseellisis-sa selkkauksissa ja konflikteissa.

Puoluekokous katsoo, että päätöslauselman 1325 esimerkin mukaisesti YK:n tulisi hyväksyä päätöslauselma, joka suojaisi nuorten roolia konflikteissa, turvaisi heidän ihmisoikeuksiaan ja korostaisi nuorten aktiivista roolia yhteiskun-tien rakentamisessa, rauhanneuvotteluissa ja kansakuntien jälleenrakennuksessa.

Suomen YK-liitto, nuorisojärjestö Allianssi ja Suomen Partiolaiset luovuttivat YK:n pää-sihteeri Ban Ki-Moonille heinäkuussa 2011 vetoomuksen päätöslauselman ”Nuoret, rauha ja turvallisuus” hyväksymisestä. Nuoria ei ole tunnustettu päätöslauselman tasolla erillissuo-jelua tarvitsevaksi ryhmäksi, mikä hidastaa nuorten oikeuksien toteutumista. Päätöslausel-malla ja sen pohjalta laadittavilla kansallisilla toimintaohjelmilla voitaisiin puuttua muun mu-assa globaaliin nuorisotyöttömyyteen ja nuorten syrjäytymisen uhkaan.

Keskustan puoluekokous kannustaa Suomen hallitusta toimimaan YK:ssa ”Nuoret, rauha ja turvallisuus” -päätöslauselman laatimisen puo-lesta.

15. Keskustan yhteiskuntatieteilijät: Aktiivinen toimintalinja arktisten alu-eiden suuntaan

Euroopan Unioni on perustamassa arkisten alueiden tiedotuskeskuksen Suomeen, Rovanie-melle. Tämä on merkittävä osoitus Euroopan kiinnostuksen suuntautumisesta entistä enem-män pohjoisille alueille. Suomen osuus ja vastuu korostuu keskuksen isäntämaana.

Suomen Keskusta on yli sadan vuoden ajan toi-minut pohjoisen Suomen asioiden vaikuttavana ajajana. Kun nykyisten hallituspuolueiden kiin-nostuksen painopiste näyttää olevan etelässä,

108olisi tärkeää, että keskusta aktivoisi toimintaansa nykyistäkin enemmän pohjoisten alueiden suun-taan. Keskustan yhteiskuntatieteilijät ry. ehdot-taa, että puolue perustaisi työryhmän laatimaan toimintalinjaa arktisten alueiden suhteen.


Keskustan puoluekokous pitää tärkeänä Kes-kustan arktisen toimintalinjan tarkentamista. Vuoden 2011 eduskuntavaalien vaaliohjelmassa linjattiin Suomen arktista politiikkaa. Uusien meriteiden avautuminen ja kiinnostus Jäämeren luonnonvaroihin lisäävät mielenkiintoa pohjoi-siin alueisiin. Tavoitteena tulee olla pohjoisten alueiden tasapainoinen ja ekologisesti kestävä kehitys avautuvia liikennereittejä ja luonnonva-roja hyödynnettäessä. On huolehdittava Barent-sin alueen ja muussa yhteistyössä alkuperäiskan-sojen elinoloista.

Päätöstä EU:n arktisen informaatiokeskuksen perustamisesta ei ole vielä tehty, mutta Lapin yliopiston ja Suomen aloitteella on EU:n ulko-politiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin poliittinen tuki. Hanketta on viety eteenpäin erityisesti keskustalaisten poliitikkojen Hannes Mannisen ja Anneli Jäätteenmäen toimesta. He ovat ratkaisevalla tavalla vaikuttaneet siihen, että aloitteella on Eduskunnan ja Euroopan par-lamentin tuki sekä Lapin yliopistolla taloudelli-set edellytykset saattaa hanke alkuun.

Puoluekokous edellyttää, että Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen työryhmä laatii Keskus-talle tarkennetun arktisten alueiden politiikkalin-jauksen.

Sisäistä turvallisuutta ja oikeuspolitiikkaa koskevat aloitteet

16. Keskustan Kärkölän paikallisyhdistys: Keskustan vastustettava poliisitoimen kohtuuttomia säästöjä

17. Keskustan Etelä-Karttulan paikallisyhdistys: Ihmisten tasavertainen turvallisuus taattava joka paikassa

18. Keskustan Rovaniemen kunnallisjärjestö: Maantieliikenteen promillerajaa laskettava

19. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Huumerikollisuus kuriin

20. Keskustan Kovala-Vanhalan paikallisyhdistys: Vakuudettomat pikaluotot kiellettävä

21. Helsingin Keskustanuoret: Nettipokeri sallittava Suomessa myös tulevaisuudessa

22. Keskustan Kovala-Vanhalan paikallisyhdistys: Naamiot oikeussalissa

23. Keskustan Kovala-Vanhalan paikallisyhdistys: Ulkomaalaiset rikolliset kärsimään tuomionsa kotimaihinsa

24. Keskustan Kaipion paikallisyhdistys: Maata ei saa myydä EU:n ulkopuolisille maille tai niiden kansalaisille

25. Keskustan Kyläjoen pakallisyhdistys: Lunastuslain muutosaloite

26. Keskustan Valkeakosken kunnallisjärjestö: Aloite sähköjakelun parantamiseksi lunastuslain muutoksella

27. Keskustan Ihastjärven paikallisyhdistys: Vaaleja yhdistettävä ja presidentinvaali eduskunnan toimitettavaksi

28. Suomen Keskustanuoret: Äänioikeus annettava 16-vuotiaille kaikissa vaaleissa

29. Keskustan yhteiskuntatieteilijät: Äänestysiän laskeminen 16 vuoteen

16. Keskustan Kärkölän paikallisyh-distys: Keskustan vastustettava po-liisitoimen kohtuuttomia säästöjä

Poliisin suurenluokan säästöohjelma on mah-doton toteutettavaksi. Henkilöstön määrän vä-hennys on kohtuutonta joten se tulee vähintään

109säilyttää nykyisellä tasolla.

Säästöillä vaikeutetaan toimintaan niin että pienemmät jutut jäävät tutkimatta, tutkinta ajat pitenevät ja selvitys prosentti vähenee. Toimi-pisteitä on entistä vähemmän ja poliisin paikalle tulo kestää entistä kauemmin. Liikenteen val-vonnan ja yleisen turvallisuuden valvonnan taso laskee.

Yleisen turvallisuuden valvonta kuuluu polii-sitoimeen, eikä sitä tule yksityistää vartioin-tiyrityksille. Myymälävarkaudet kuuluvat myös poliisin työtehtäviin. Esitetty päihtyneiden säilyttämisen siirtäminen kuntien sosiaalitoimen vastuulle tulee torjua. Kunnilla ei ole siihen val-miuksia ja talous on muutenkin tiukalla.

Harvaan asutuilla alueilla joissa matkat muo-dostuvat pitkiksi, voitaisiin keskittämisen sijaan kokeilla toimintatapaa jossa poliisit asuisivat kylillä hajautettuna ja toimisivat kotoaan käsin säästäen kalliita toimitiloja. Kyläpoliisit saisivat tarvittaessa tukea keskuspaikoista.

Esitämme että Suomen Keskusta vastustaa polii-sitoimen kohtuuttomia säästöjä.

Puoluehallituksen vastausesitys aloitteisiin 16-17:

Puoluekokous yhtyy aloitteisiin.

Ihmisille turvallisuus on ennen kaikkea arjen turvallisuutta. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että heidän oma asuinympäristönsä on turvallinen paikka elää ja hädän hetkellä asian-mukaista apua on viipymättä saatavilla.

Keskustalle turvallisuus on laaja käsite, jonka edistämiseen vaaditaan muun muassa kotien, koulujen, asuinympäristön, työyhteisöjen ja eri viranomaisten yhteisyötä. Etenkin kuntien rahoitukseen ja poliisitoimeen kohdistuvien säästöjen vaikutukset arjen turvallisuuteen ovat huolestuttavia. Ne ovat lyhytnäköistä säästöä myöhemmin koituvista seurauksista ja niiden kustannuksista piittaamatta.

Puoluekokous edellyttää, että ihmisten on saa-tava tarvittaessa apua ongelmiinsa. Lasten ja nuorten syrjäytymiskehitys on pysäytettävä. Yleinen lainkuuliaisuuden ylläpito ja ihmisten oikeusturva vaativat, että rikosasiat tutkitaan asianmukaisesti. Hallituksen on huolehdittava,

että poliisi- ja pelastustoimen palveluverkosto on riittävän kattava koko maassa ja sen tarvitse-mat voimavarat turvataan.

17. Keskustan Etelä-Karttulan pai-kallisyhdistys: Ihmisten tasavertai-nen turvallisuus taattava joka pai-kassa

On hyvin huolestuttavaa se, että yhteiskunnan tarjoamat palvelut karkaavat ihmisten ulottumat-tomiin hyvin monessa paikassa ja asiassa.

Suurin huoli on pitkien etäisyyksien alueilla, mutta myös kaupungeissa esimerkiksi polii-si joutuu usein priorisoimaan tehtäviä siten, että kaikkiin hälytyksiin tai tehtäviin ei ole mah-dollista mennä resurssipulan vuoksi.

Monet pienemmät, mutta usein ikävätkin asiat jäävät isojen asioiden varjoon. Monissa asioissa ihmisiä kehotetaan omatoimisuuteen ja palve-lujen hoitamiseen esim. tietoliikenneyhteyksien avulla.

On kuitenkin monia asioita, joita ei voi hoitaa omatoimisesti.

Kun on hätä: olipa sitten sairastapaus, tulipalo, liikenneonnettomuus tai muu ikävä asia, niin silloin tarvitaan auttajia paikanpäälle.

Mihin toimenpiteisiin Keskusta ryhtyy ihmisten turvallisuuden takaamiseksi, että mm Poliisien määrä on riittävä kaikkialla, kun on hätä ja väli-tön avun tarve?


Puoluekokous viittaa aloitteen 16 vastaukseen.

18. Keskustan Rovaniemen kunnal-lisjärjestö: Maantieliikenteen promil-lerajaa laskettava

Alkoholi on ongelma liikenteessä. Poliisin re-surssien vähetessä kiinnijäämisriski vähenee ja lisää alkoholin käyttöä liikenteessä - sekä maas-tossa että tien päällä.

Promilleraja tulee laskea 0,2:een, kun se nykyi-sin on 0,5.

1100,2 promilleen siirtymisen myötä Suomella, Ruotsilla, Virolla ja Norjalla olisi sama rattijuo-pumuksen alaraja. Liikuttaessa autolla valtakun-nan rajan yli kuljettajilla ei olisi epäselvyyttä siitä, mikä on sallitun ja kielletyn raja, tarttues-saan auton rattiin.


Lähtökohtana tulee olla se, ettei kuljettaja saa ajaa alkoholin vaikutuksen alaisena. Tästä nä-kökulmasta aloitteen esitys on ymmärrettävä. Kampanjoinnilla ja julkisella keskustelulla voi-daan vaikuttaa siihen, että alkoholin vaikutuksen alaisena ajamista ei pidetä liikenteessä hyväk-syttävänä.

Puoluekokous kuitenkin kannattaa promillerajan pitämistä nykyisessä 0,5:ssä. Jos promilleraja alennettaisiin 0,2 promilleen, tuomioistuimen käsiteltäväksi tulevat tapaukset lisääntyisivät todennäköisesti merkittävästi. Promillerajan alentamisen myötä poliisi joutuisi käyttämään rajallisia liikennevalvontaresurssejaan uusien entistä lievempien tapausten tutkintaan. Tämä olisi pois poliisin mahdollisuuksista valvoa tör-keitä rattijuopumusrikoksia tai muita vakavia liikennerikoksia. Tien päällä puhalluskokeella todettu rattijuopumus vaatii lisäksi kuljettajan saattamista tarkempiin tutkimuksiin terveyskes-kukseen tai poliisiasemalle.

19. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Huumerikollisuus kuriin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Euroopan huumausaineiden seurantakeskuksen raportti ”Huumetilanne Suomessa 2011” on murheellista luettavaa. Huumeiden, erityisesti kannabiksen kokeilu on lisääntynyt rajusti.

Raportin mukaan 25 – 34 vuotiaista suomalai-sista jo yli kolmannes on kokeillut kannabista. Luku on liki kolminkertaistunut vuosikymme-nen aikana. Erityisen huolestuttavaa on, että myös 15 – 24 -vuotiaiden keskuudessa huumei-den kokeilu on lisääntynyt.

Poliisin mukaan Suomen tyypillisesti löyhära-kenteinen ammattimainen rikollisuus on tiivis-tänyt organisoitumistaan ja sen kurinalaisuus on lisääntynyt. Suuret huumausainerikosjutut osoittavat selvästi, että huumausainekauppa on ammattimaista ja suurelta osin järjestäytyneiden

rikollisryhmien käsissä. Erityisesti rikollisilla moottoripyöräjengeillä on vahva asema huu-mausainekaupan kotimaisissa toiminnoissa ja hyvät suhteet ulkomaille.

Poliisin ja tullin tilastojen mukaan takavarikoi-tujen kannabiskasvien määrä kaksinkertaistui vuodesta 2007 vuoteen 2010. Myös rikollisten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti: törkeästä huumausainerikoksesta epäiltyjä eri henkilöitä kirjattiin vuonna 2010 31% enemmän kuin vuonna 2008.

Huumerikolliset pelaavat häikäilemättömän törkeää peliä suomalaisten hengellä ja terveydel-lä. Samaan aikaan kun järjestäytynyt rikollisuus pesiytyy ja soluttautuu entistä tiukemmin maa-hamme, hallitus kaavailee leikkaavansa poliisin rahoitusta entisestään. Tätä on vaikea käsittää ja mahdoton hyväksyä.

Kaikkein tehokkaimmat keinot torjua huume-ongelmia ovat tehokas ennaltaehkäisy ja varhai-nen puuttuminen, mutta myös poliisin riittävät resurssit tulee turvata. Poliisien keskuudessa tehdyn tutkimuksen mukaan pitävät he katutur-vallisuuden lisäämistä tärkeimpänä tehtävänään. Tähän on helppo myös tavan kansalaisen yhtyä. Arjen turvallisuus on asia, josta ei saa tinkiä.

Pohjois-Savon Keskustanuoret esittää, että keskusta ottaa ajaakseen vahvan puuttumisen huumeongelmaan. Yhtenä keinona tähän voi toimia huumepoliittisen ohjelman laadinta. Huumeongelmaan tulisi puuttua laaja-alaisesti: ennaltaehkäisy mm. valistuksen keinoin, riittä-västi erityisnuorisotyöntekijöitä, nopea pääsy laadukkaaseen vieroitushoitoon ja varhainen puuttuminen koulun, kodin, kuntien nuoriso-palvelujen ja sosiaalipalvelujen sekä poliisin yhteistyöllä. Tärkeää on myös turvata poliisin riittävän voimavarat ja tarvittaessa lisätä resurs-seja. Lisäyksen suuruudesta ja kohdentamisesta tulisi kuulla ennen kaikkea poliisin tarpeita huu-merikollisuuden ehkäisyssä.


Puoluekokous toteaa, että aloite on kokonai-suudessaan erittäin hyvin perusteltu. Huumaus-aineiden käyttöä tulee torjua laaja-alaisesti. Huumausaineiden kaupassa ja salakuljetuksessa on mukana kansainvälisiä ammattirikollisia. Aloitteessa ehdotettujen monipuolisten keinojen lisäksi Suomen tulee toimia Euroopan Unionissa

111aktiivisesti huumerikollisuuden ehkäisemiseksi. Poliittisilla päätöksillä tulee ehkäistä huumaus-aineiden kysyntää ja tarjontaa sekä saattaa entistä tehokkaammin rikoksiin syyllistyneet edesvastuuseen.

Keskustan oman huumepoliittisen ohjelman osalta puoluekokous viittaa aloitteen 132 vasta-ukseen päihdepoliittisesta ohjelmasta ja puolu-een linjauksista päihdepolitiikkaan.

20. Keskustan Kovala-Vanhalan pai-kallisyhdistys: Vakuudettomat pika-luotot kiellettävä

llman vakuuksia olevat pikaluotot on lailla kiel-lettävä välittömästi.


Pikaluottoihin liittyy monia ongelmia. Luottoja markkinoidaan erittäin aktiivisesti ja markki-noinnilla luodaan kuvaa helpoista pienistä lai-noista. Pikaluotot johtavat kuitenkin liian usein lumipallon tavoin kasvavaan velkaantumiseen. Pikaluottoja koskevista tuomioista valtaosa kos-kee nuoria ylivelkaantuneita miehiä, jotka ovat tekstiviestillä saaneet vakuudettoman luoton.

Viime vaalikaudella pikaluottojen markkinointia kiristettiin siten, ettei yöaikaan voi saada pika-luottoa tililleen ja pikaluottofirmat velvoitettiin kertomaan luoton todellinen vuosikorko. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan ole riittäviä.

Pikalainojen täydellinen kieltäminen on vaikeaa yritysvapauden kannalta. Lainsäädännöllä tulee kuitenkin vaikuttaa siihen, ettei kuluttaja vel-kaannu hetken mielijohteessa.

Keskustan puoluekokous kannattaa lainmuutos-ta, jolla velalliselle annetaan harkinta-aikaa esi-merkiksi siten, että pikaluottoa ei saisi maksaa asiakkaan tilille välittömästi vaan esimerkiksi kolmen arkipäivän kuluttua lainan myöntämi-sestä. Tänä aikana asiakkaalla tulisi olla mah-dollisuus maksutta perua tekemänsä sopimus. Näin voitaisiin estää esimerkiksi ravintolassa tai rahapelitilanteessa tehdyt pikavippisopimukset. Lisäksi pikaluotoille pitäisi asettaa kohtuullinen korkokatto. Nykyisin vuotuinen korko voi nous-ta useisiin satoihin prosentteihin.

21. Helsingin Keskustanuoret: Net-tipokeri sallittava Suomessa myös tulevaisuudessa

Kataisen hallituksen ohjelma oli monille ih-misille epätodellisen kylmää luettavaa, mutta erityisen hyytävästi se koski pokeriharrastajia: hallitusohjelman mukaan tällä hallituskaudella aiotaan kieltää ulkomaiset netissä pelattavat rahapelit. Ulkomaisten rahapelien kieltämisen perustelut ovat erityisesti nettipokerin osalta kestämättömät. Lisäksi nettipelien kielto voisi tulevaisuudessa johtaa myös tilanteeseen, jossa kaikki ravintoloissa ja kotona pelattavat pokeri-pelit kiellettäisiin.

Nettipokerin kieltäminen tarkoittaisi käytännös-sä samaa kuin shakinpeluun kieltäminen netissä: molemmat pelit perustuvat taitoon, ja molempia pelejä on mahdollista pelata netissä ulkomailla sijaitsevien servereiden avulla. Vaikka tuuriele-mentti on pokerissa suurempi, niin myös shakis-sa satunnaisia elementtejä on olemassa: aloitta-jan arpominen ja vastustajan arpominen.

Nettipokerin kieltämistä perustellaan valtion lisätuloilla. Tosiasia on kuitenkin se, että suoma-laiset kuluttavat nettipokeriin (talon osuutena, nk. rakena) joitain kymmeniä miljoonia, joista pääosan tekevät pokeriammattilaiset tai vaka-vasti otettavat pokeriharrastajat, jotka nettipe-likiellon tullessa eivät varmastikaan vaihtaisi pelejään RAYn huonosti toteutettuun nettipo-keriin. Lisäksi valtiolta jäisi saamatta nykyiset verotulot suomalaisilta pokerinpelaajilta, jotka jo pelkästään tuloja kunnallisverojen osalta lasketaan miljoonissa. Paljon suurempi summa tulee suomalaisten pokerinpelaajien maksamissa välillisissä veroissa kuten arvonlisäveroissa.

Yksi esimerkki verotulojen menetyksestä on jo viime vuonna nähty: arpajaislain muutos joka kielsi pokerimainonnan Suomessa muilta kuin monopoleilta. Tämän seurauksena pokerilehdet muuttivat ulkomaille ja pokerisaitit alkoivat mainostaa kanavilla joihin Suomen viranomais-ten toimivalta ei ulottunut, jolloin Suomi menet-ti satoja tuhansia euroja mainos- ja verotuloja. Nettipokerikiellon toteuttaminen vaatisi myös lisäresursseja viranomaisille. Tähän nykyinen hallitus on vastannut leikkaamalla nykyisestäkin poliisivoimien rahoituksesta.

Peliongelmien hoitoa pidetään myös perusteena

112kieltää nettipokeri. Vuonna 2010 peliongel-maisia varten ylläpidettyyn Peluuriin tulleista peliongelmia käsitelleistä puheluista peräti 65% käsitteli rahapeliautomaatteja, kun taas netti-pokerin osuus puheluissa oli vain 7%. Tämä siitä huolimatta, että rahapelejä innokkaimmin hakkaavat yksinäiset mummot ja papat tuskin soittelevat kovin innokkaasti kyseiseen puhe-linpalveluun. Lisäksi Suomessa varsinainen nettipokeribuumi on jo ohi ja pelaajien osuus on jo kääntynyt maltilliseen laskuun. Sen sijaan rahapeliautomaattien aggressiivinen sijoittelu on pääsyyllinen suomalaisten peliongelmiin, ja huomattava osa niiden tuotosta tulee peli-ongelmaisilta joiden määrä on pari prosenttia väestöstä.

Käytännössä nettipelien pelaamisen estäminen toteutuisi joko rahaliikenteen kieltämisellä suomalaisilta pankeilta nettipeliyhtiöille tai IP-osoitebannilla. Kumpikin tapa on helppo kiertää ja niiden toteuttaminen ja valvominen vaatisi suuria panostuksia valtiolta. Käytännössä se ei myöskään näkyisi ulospäin kuin kiusantekona harrastelijoina ja hyödyttömänä noitavainona.

Lisäksi Suomen pelimonopoliyhtiöt ovat viime aikoina suunnitelleet laajentavansa toimintaa ulkomaille. Unioni ja sen muut jäsenmaat eivät missään tilanteessa hyväksyisi tilannetta, jossa Suomen pelimonopoliyhtiöt toimisivat muissa Euroopan maissa samaan aikaan kun Suomessa ei saisi toimia kuin nämä monopoliyhtiöt.

Helsingin Keskustanuoret kannattavat jatkossa-kin kansalaisten valinnanvapauden säilyttämistä nettipokerin pelaamisen suhteen.


Puoluekokous tukee poliittista linjausta, jonka mukaan ulkomaiset netissä pelattavat rahapelit kiellettäisiin. Nettipokeriin ja muihin rahape-leihin liittyy monia ongelmia. Niiden rajoitta-miseksi Suomessa ja monissa muissa maissa on päädytty yhteiskunnan omistamiin rahapeliyhti-öihin tai -yhdistyksiin, jotka toimivat eettisesti kestävällä pohjalla pyrkien torjumaan ongel-mapelaamista, rikollisuutta ja pelitoimintaan liittyviä muita ongelmia. Veikkauksen ja RAY:n rahapelien tuotto ohjataan yleishyödylliseen toimintaan.

Kansainvälisessä nettipokerissa on esiintynyt pelaajien huijaamista, miljardien dollareiden ra-

han pesua ja muuta rikollisuutta. Tämän vuoksi esimerkiksi suurin osa Yhdysvaltojen osavalti-oista on kieltänyt pokerisivustot. Pelitoiminnan rajoittaminen ei näin ollen ole mikään suomalai-nen erikoisuus.

22. Keskustan Kovala-Vanhalan paikallisyhdistys: Naamiot oikeussa-lissa

Minkä takia Suomen korkeimmanhallinto-oikeuden tuomari suojelee tuomion saaneita tappaja-rikollisia hyväksymällä heidän esiinty-misensä oikeussalissa naamiot silmillä.


Puoluekokous toteaa, että ihminen on syyllinen vasta, kun hänet on tuomittu lainvoimaisella päätöksellä. Tämän vuoksi syytetyllä tulee olla oikeus suojautua julkisuudelta asian käsittelyn ollessa vielä kesken. Kansalaisten oikeusturvan kannalta on arveluttavaa se, että joissakin tapa-uksissa yleisölle jää mielikuva rikollisesta teosta silloinkin, kun oikeuslaitos ei yhdy syyttäjän käsitykseen vaan antaa syytetylle vapauttavan tuomion.

23. Keskustan Kovala-Vanhalan paikallisyhdistys: Ulkomaalaiset rikolliset kärsimään tuomionsa koti-maihinsa

Suomen vankilat täyttyvät ulkomaalaisista rikol-lisista, eikö olisi aihetta heti tuomion päätöksen jälkeen passittaa rikolliset omien maittensa van-kiloihin. Olisi enemmän tilaa oman maan rikol-lisille. Ryöstäjien ja pahoinpitelijöiden tuomioita on kovennettava.


Suomen vankiloissa on nykisin noin 400 ulko-laista vankia. Lähes yhtä monta suomalaisia sovittaa rikostaan kotimaansa ulkopuolella. Virolaiset ovat suurin ryhmä Suomen ulkomaa-laisista vangeista. Eniten Suomen kansalaisia on ruotsalaisissa vankiloissa.

Puoluekokous toteaa, että rangaistus suoritetaan pääsääntöisesti siinä maassa, missä tuomio on annettu. Rikosseuraamuslaitos on pyrkinyt saamaan osan ulkomaalaisista vangeista kär-

113simään tuomionsa kotimaihinsa. Tämä vaatii kuitenkin sopimusta vastaanottajamaan kanssa. Lisäksi vangilla on valitusoikeus rangaistuksen toimeenpanon suhteen, mikä saattaa viivästyttää asian käsittelyä.

24. Keskustan Kaipion paikallisyh-distys: Maata ei saa myydä EU:n ulkopuolisille maille tai niiden kansa-laisille

Lakimuutos: Suomalaista maata ei saa myydä Euroopan unionin ulkopuolisille maille eikä näiden kansalaisille.


Puoluekokous katsoo, että vastavuoroisuuden periaatteen tulisi toteutua säännöksissä, joilla ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata rajoitetaan. Venäjä on rikkonut tätä periaatetta säätämällä leveän rajavyöhykkeen, jonka alueelta ulko-maalaiset eivät saa ostaa maata. Eurooppalaisen yleislinjauksen mukaisesti Suomi on asteittain luopunut ulkomaalaisiin kohdistuvista kiinteää omaisuutta koskevista hankintarajoituksista. Venäläiset saavat näin ollen ostaa maata Suo-mesta. Nimenomaan tämä vastavuoroisuuden toteutumattomuus Suomen ja Venäjän välillä on herättänyt oikeutettua kritiikkiä Suomessa.

Vaikka maanosto kiellettäisiin yksityishenki-löiltä, olisi tätä kieltoa helppoa kiertää. EU:n ulkopuolisten maiden kansalainen voi perustaa ja rekisteröidä yrityksen EU-alueelle. Näiden yritysten oikeuksia esimerkiksi kiinteistöjen ostoon ei pystyttäisi EU-lainsäädännön mukaan mitenkään rajoittamaan.

Maanmittauslaitoksen mukaan venäläiset ostivat vuonna 2011 Suomesta 480 kiinteistöä. Keskus-tan puoluekokous katsoo, etteivät venäläisten tekemät kiinteistökaupat ole sinällään muodos-tuneet ongelmaksi. Suomen on kuitenkin syytä seurata tilannetta tarkasti ja neuvotella päämää-rätietoisesti Venäjän kanssa vastavuoroisuuden toteuttamiseksi.

25. Keskustan Kyläjoen pakallisyh-distys: Lunastuslain muutosaloite

Yhteiskunta ja julkinen yritystoiminta hankkivat erityiskäyttöön tarvittavia maa-alueita lunastus-

menettelyllä. Mm. voimalinjoja varten tarvit-tavista maa-alueista maksettujen korvauksien pienuudesta on käyty keskustelua, erityisesti metsämaan osalta. Korvaustaso ei ole riittävä. Vapaa-ajan asumiseen uuden johtokäytävän avaaminen ja voimajohdon rakentaminen tuo merkittäviä haittoja; maiseman arvo laskee, rantarakentaminen vaikeutuu sekä kiinteistöjen arvot alenevat.

On esitetty perustellusti vaatimuksia erilaisten yhtiöiden saaman hyödyn jakamisesta myös maanomistajille. Useissa vapaaehtoisissa tuu-livoimasopimuksissa ja kaivoslaissa periaate toteutuu jo.

Nykyisen lunastuslain mukainen vallitseva pe-riaate lunastustilanteissa on se, ettei luovuttajan varallisuusasema saa muuttua. Nykyisen käyvän korkeimman arvon määrittelyssä tämä vaatimus ei useinkaan toteudu.

Useammassa erityislainsäädöksessä ja myös vanhassa pakkolunastuslaissa on eri tavoin poi-kettu mainitusta täyden korvauksen periaatteesta luovuttajan eduksi. Korvaus voi olla vesilain mukainen ”puolitoistakertainen korvaus” tai laissa on mainittu ”korkeimmasta tai kalleim-masta käyvästä arvosta”. Kaikkien näiden lakien tavoitteena on se, ettei luovuttajan taloudellinen asema saa huonontua.

Ruotsissa ollaan jo meitä edellä. Elokuun alussa 2010 Ruotsissa tuli voimaan lunastuslain muu-tos, jonka mukaan lähtökohtana korvaukselle käytetään kuten meilläkin käypää arvoa tai ku-ten Ruotsin tapauksessa hyvin lähellä sitä olevaa markkina-arvoa. Olennaisempaa on kuitenkin, että Ruotsissa tämän lisäksi luovuttajille makse-taan 25 prosentin suuruinen lisäkorvaus.

Julkisille yrityksille taloudellista tulosta tuotta-vien hankkeiden, kuten suurten voimalinjojen tai maakaasuputkien kohdalla tulee harkita ve-silain mukaista puolitoistakertaisuutta. Kaikissa näissä hankkeissa on kysymys lunastajalle mer-kittävää taloudellista hyötyä tuottavista toimista ja samalla maanomistajan kertakaikkinen maa-alueen menetys ja tulevan tuottoarvon menetys.

Jos lainsäädäntö tai arviointikäytäntö määri-tellään selkeän 25 – 50 prosentin korotuksen käypään hintaan, helpottaisi se myös lunastajien työtä. Luovuttajat olisivat tyytyväisempiä saa-dessaan kohtuullisen korvauksen, eikä korotuk-

114sella kuitenkaan ole suurta vaikutusta hankkei-den kokonaiskustannuksiin.


Puoluekokous kannattaa aloitteen tavoitetta maanlunastuskorvausten saattamiseksi oikeu-denmukaiselle tasolle esimerkiksi ns. Ruotsin mallin pohjalta. Lisäksi puoluekokous toteaa, että Suomeen ollaan rakentamassa suuri määrä uusia tuulivoimaloita, jotka tarvitsevat johto-käytäviä. Puoluekokous esittää, että tulevat voi-malinjat rakennetaan mahdollisuuksien mukaan olemassa oleville johtokäytäville maakaapelilla. Täten alueen luonto- ja maisema-arvot säilyvät, eivätkä puiden kaatumiset ja muut myrskyvahin-got aiheuta haittaa.

26. Keskustan Valkeakosken kun-nallisjärjestö: Aloite sähköjakelun parantamiseksi lunastuslain muu-toksella

Vuosittain myrskyjen aiheuttamien sähkökat-kosten vuoksi esitämme, että lunastuslakia muutetaan. Sähkön jakeluvarmuus paranee kun linjojen vierialueiden puiden poistaminen, tar-peelliselta osin, velvoitetaan lainmuutoksella johtoalueiden haltijoiden velvollisuudeksi. Pois-tettu puumäärä saadaan nykyisillä korjuume-netelmillä helposti lasketuksi ja korvaus puusta maanomistajalle voidaan maksaa korjuuajan-kohdan hintatason mukaisena.

Nykyinen lunastuslaki antaa sähköyhtiöille oikeuden kaataa puut, joka sekin työvaihe on useimmiten ulkoistettu, mutta jättää niiden kor-juun maanomistajalle. Laki tältä osin on autta-mattomasti vanhanaikainen ja jopa omaisuuden suojaa loukkaava.


Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen sähkönjakeluvarmuuden parantamiseksi. Joh-tokäytävien reunoilla olevien puiden ja kasvil-lisuuden raivaamiseen on syytä etsiä nykyistä parempia toimintamalleja. Yksi vaihtoehtoinen parannuskeino olisi rakentaa korjausrakennetta-vat tai uudet sähkölinjat maakaapelilla.

Energiayhtiöt voisivat käyttää nykyistä enem-män esimerkiksi paikallisten yrittäjien palveluita riskikartoitukseen sekä aluskasvillisuuden ja

puiden raivaamiseen. Linjakäytäviltä pois-tettavien puiden korvaamiseen on syytä etsiä nykyistä parempi toimintamalli, joka soveltuisi kaikille puille lajista tai luokasta riippumatta. Vähimmäisvaatimuksena energiayhtiöille pitäisi asettaa velvollisuus informoida metsänomistajaa johtokäytävien raivauksesta.

27. Keskustan Ihastjärven paikal-lisyhdistys: Vaaleja yhdistettävä ja presidentinvaali eduskunnan toimi-tettavaksi

Suomessa on lähes joka vuosi vaaleja ja monina vuosina jopa kahdet vaalit vuodessa. Vaalien runsas määrä on johtanut siihen, että puolueet ovat suurelta osin pelkkiä vaaliorganisaatioita. Vaalien runsas määrä aiheuttaa myös suuria taloudellisia panostuksia.

Ihastjärven Suomen keskustan paikallisyhdistys tekee aloitteen vaalien määrän vähentämiseksi. Ehdotamme, että kaikki kansalliset ja EU-vaalit yhdistettäisiin samana ajankohtana pidettäväksi ja Presidentin vaali eduskunnan toimitettavaksi.


Puoluekokous yhtyy aloitteen näkemykseen siitä, että jatkuvalla vaaleihin valmistautumisella on vaikutuksensa puolueiden ja niiden jäsenjär-jestöjen talouteen sekä muun toiminnan kehit-tämismahdollisuuksiin. Lisäksi vaalien yhdistä-misellä voitaisiin saada jonkin verran säästöjä julkiseen talouteen. Nämä näkökulmat puoltavat vaalien yhdistämistä ja sen vuoksi asiaa tulisi ennakkoluulottomasti pohtia uudelleen, vaikka aiemmat selvitykset eivät ole johtaneet juuri alkua pidemmälle. Muun muassa Ruotsissa on onnistuttu yhdistämään valtiopäivä-, maakäräjä- ja kunnallisvaalit samaan ajankohtaan.

Asiayhteydeltään luontevinta olisi yhdistää eduskunta- ja kunnallisvaalit. Eduskunnan ja kunnanvaltuustojen kaudet ovat myös saman-mittaisia eli neljä vuotta. Tällöin ongelmaksi muodostuu mahdollisuus ennenaikaisiin edus-kuntavaaleihin, mitkä tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta ja edus-kuntaryhmiä kuultuaan määrätä toimitettavaksi. Jos ennenaikaiset vaalit järjestettäisiin, eduskun-taja kunnallisvaalikausien yhteinen rytmitys menisi sekaisin.

115Presidentinvaalin yhdistäminen muihin vaalei-hin edellyttäisi joko presidentin toimikauden lyhentämistä tai muiden vaalien järjestämisti-heyden pidentämistä. Lisäksi tässä tapauksessa pitää ottaa huomioon mahdollisuus presidentin kuolemaan tai vaikeaan, pysyvään sairastumi-seen, jolloin presidentin vaalit jouduttaisiin pitä-mään ennenaikaisina.

Käytännössä helpointa olisi järjestää Euroopan parlamentin jäsenten vaalit samanaikaisesti kunnallisvaalien kanssa. Nämä vaalit käytiin-kin poikkeuksellisesti vuonna 1996 yhtä aikaa. Vaalien yhdistämistä helpottaisi se, että kunnan-valtuustojen ja Euroopan parlamentin vaalikau-sien pituudet ovat pysyviä eikä ennenaikaisten vaalien uhkaa ole. Käytännössä tämä edellyttäisi kunnallisvaalien järjestämistä joka viides vuosi kesäisin yhtä aikaa EP-vaalien kanssa. Kunnal-lisvaalikaudet pitenisivät siis yhdellä vuodella ja uudet valtuustot ja muut kunnalliset toimielimet aloittaisivat työnsä todennäköisesti kesken vuo-den kesällä tai syksyllä.

Ongelmana on se, että kunnallis- ja EP-vaaleilla vaaleilla ei ole paljon loogista asiasisältöistä yh-teyttä toisiinsa. Toinen vaaleista saattaisi jäädä vaalikampanjassa ja -keskusteluissa toisen var-joon. Erikseen pidettyinä vaalien ja niissä esillä olevien asioiden tärkeys korostuvat.

Keskusta on valmis ennakkoluulottomaan kes-kusteluun vaalien yhdistämistä edellä mainitut näkökohdat huomioiden parlamentaarisen valmistelun pohjalta, vaikka puolue näkeekin vaalien yhdistämisessä monia periaatteellisia ja käytännön ongelmia.

Puoluekokous ei yhdy aloitteen vaatimukseen presidentinvaalin siirtämisestä eduskunnan toi-mitettavaksi. Presidentillä on yhä merkittäviä valtaoikeuksia, etenkin ulkopolitiikassa, joten on järkevää että presidentti saa mandaattinsa suoraan kansalta. Lisäksi kaksivaiheinen suora kansanvaali on osoittautunut hyvin toimivaksi tavaksi valita presidentti. Presidentinvaalit myös kiinnostavat kansalaisia, mistä on osoituksena muita vaaleja korkeampi äänestysaktiivisuus.

28. Suomen Keskustanuoret: Ääni-oikeus annettava 16-vuotiaille kai-kissa vaaleissa

Keskustanuorten mielestä on asiatonta, ettei

suomalaisessa demokratiassa luotetaan nuorten kykyyn ja haluun osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Kuusitoistavuotiaana saa ajaa esimerkiksi kevytmoottoripyörää, valita itse uskontonsa ja opiskelupaikkansa, mutta äänes-tyskoppiin heitä ei uskalleta päästää.

Keskustanuoret vaatii, että keskustan on toimit-tava sen puolesta, että äänestysikä lasketaan 16 vuoteen kaikissa vaaleissa tämän vuosikymme-nen loppuun mennessä.


Keskusta on kannattanut vuodesta 2005 lähtien äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen kunnal-lisvaaleissa. Tuolloin Keskustan kanta tuotiin esille puoluevaltuuskunnan hyväksymässä nuo-risoasiakirjassa.

Seurakuntavaaleissa laskettiin äänestysikäraja 16 vuoteen vuonna 2010. Nuorten äänestyspro-sentti valtakunnallisesti (15,2) oli vain hieman alempi kuin vanhempien seurakuntalaisten (17,2). Joissakin seurakunnissa, etenkin suuris-sa kaupungeissa, nuoret äänestivät jopa vilk-kaammin. Tämä osoittaa, että kiinnostuksessa paikallisiin asioihin ei ole siis suuria eroja eri ikäryhmien välillä.

Puoluekokouksen mielestä on luontevaa, että seurakuntavaalien myönteisten kokemusten ja kansainvälisten esimerkkien pohjalta Suomessa lasketaan äänestysikäraja portaittain 16 vuoteen kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa. Esimer-kiksi Itävallassa päätös laskea äänestysikä 16 vuoteen nosti nuorten mielenkiintoa yhteiskun-nallista vaikuttamista kohtaan.

Äänestysiän laskeminen tapahtuisi ensin kunnal-lisvaaleissa vuonna 2016. Kokemuksia nuorten äänestysinnokkuudesta kunnallisvaaleissa seu-rattaisiin ja arvioitaisiin. 16-vuotiaat voisivat käyttää ääntään ensimmäisen kerran valtiollisel-la tasolla vuoden 2018 presidentinvaaleissa tai vuoden 2019 eurovaaleissa. Eduskuntavaaleissa äänestysiän pitäisi olla 16 vuotta viimeistään vuoden 2023 vaaleissa. Vaalikelpoisuuden ikära-jan Keskusta haluaa pitää täysi-ikäisyydessä eli 18-vuodessa.

Äänestäminen vaaleissa on osa nuoren kasva-mista aktiiviseen kansalaisuuteen. Nykynuorilla on peruskoulun päättyessä kohtuullisen hyvät

116tiedot ja taidot kunnallisvaaleissa äänestämistä ajatellen. Kansalais- ja demokratiakasvatusta tulee kuitenkin peruskoulussa, lukiossa ja am-matillisissa oppilaitoksissa yhä lisätä. Koulut eivät saisi ainakaan estää puolueiden ja kansa-laisjärjestöjen vierailuja ja esittäytymisiä oppi-laitoksissa vaan niitä pitäisi pikemminkin lisätä etenkin vaalien alla. Lisäksi nuorten aktiivista kansalaisuutta edistävien järjestöjen riittävät resurssit tulee turvata.

29. Keskustan yhteiskuntatieteilijät: Äänestysiän laskeminen 16 vuoteen

Nuorison yhteiskunnallinen aktiivisuus on huo-lestuttavalla tavalla vähentynyt viime vuosikym-menten aikana. Samalla kun nuorten koulutus-taso ja tietämys ovat voimakkaasti lisääntyneet, nuorten vaikutusmahdollisuudet eivät ole vas-taavasti lisääntyneet. Vaikutusmahdollisuuksien puute on yksi tekijä nuorten passiivisuuteen ja jopa syrjäytymiseen yhteiskunnasta.

Vaikuttava keino parantaa nuorten yhteiskunnal-lista asemaa on äänestysiän alentaminen 16 ikä-vuoteen. Tällöin nuoret voisivat osallistua täysi-valtaisina kansanvaltaiseen päätöksentekoon jo siinä ikävaiheessa, kun näkemys kansakunnasta, valtiosta ja demokratiasta on muodostumassa. Tämä lisäisi uskoa kansanvaltaan ja vastuunot-toa yhteiskunnan tulevaisuudesta



Kunta- ja aluepoliittiset sekä hallinnon kehittä-mistä koskevat aloitteet

30. Keskustanaisten Muuramen osasto:Ideakilpailun kautta vaihtoehto hallituksen kuntauudistukselle

31. Keskustan Kovala-Vanhalan paikallisyhdistys: Hallituksen suurkuntauudistusta ei saa hyväksyä

32. Keskustan Lappeenrannan paikallisyhdistys : Keskustalle oma kuntarakenneohjelma

33. Suomen Keskustanuoret: Palvelutuotantoa kehitettävä maakunta-lähikuntamalliin pohjautuen

34. Keskustan Leivonmäen paikallisyhdistys: Kuntaliitossopimukset

35. Keskustan Tupoksen paikallisyhdistys: Valtionosuusjärjestelmä tukemaan syntyvyyttä

36. Suomen Keskustanuoret: Kansalaisille on tarjottava mahdollisuutta kaksoiskuntalaisuuteen

37. Keskustan Rovaniemen kunnallisjärjestö: Aluepolitiikka Keskustapolitiikan ytimeen

38. Keskustanaisten Kainuun piiri: Aluekehitystyöhön on taattava kunnolliset työkalut

39. Keskustan lakimiehet: Ihmisen näköinen hallinto

30. Keskustanaisten Muuramen osasto: Ideakilpailun kautta vaihto-ehto hallituksen kuntauudistukselle

Osastomme vastustaa jyrkästi kokoomusve-toisen hallituksen jääräpäisesti ajamaa suurta kuntarakenne uudistusta, jonka mukaan Suo-meen jäisi vain n. 70 suurkuntaa. Hallituksen mukaan ainoastaan suurkunnat voisivat pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan. Tutkimusten mukaan kunnallisia palveluja tuottavat kuitenkin tehok-kaimmin 5000- 15000 asukkaan kunnat.

Hallitus/ ministeri Virkkunen ei ole pystynyt tuomaan esille yhtään tutkittuun tietoon poh-jautuvaa perustelua, miten pelkkä kuntarajojen poisto toisi säästöjä, parantaisi palveluiden saatavuutta tai korjaisi huoltosuhdetta. Näyttää siltä, että hallitus ei pysty omaksumaan, eikä

117hyödyntämään jo nyt olemassa olevaa tutkittua tietoa niistä haitoista, mitä esitetyn kaltaisesta uudistuksesta koituisi kunnille ja niiden asuk-kaille.

Esitämme tilanteen korjaamiseksi ja ratkaisu vaihtoehtojen lisäämiseksi aikalisän ottamista suuren kansallisen ideakilpailun järjestämistä varten.

Ideakilpailun aiheena olisi palveluiden järjestä-minen väestön ikääntyessä ja valtion köyhtyessä ja se olisi avoin kaikille kansalaisille, siis niin eri alojen asiantuntijoille ja tutkijoille, kuin ta-vallisille ihmisillekin.

Tämän kilpailun avulla päättäjät saisivat uusia ideoita, sekä tutkimuksin todennettua tietoa mm. siitä, mitä palveluita ja miten hoidettuina ihmi-set todellisuudessa toivoisivat saavansa elinkaa-rensa eri vaiheissa.


Puoluekokous yhtyy aloitteissa esiin tuotuun kritiikkiin Kataisen hallituksen keskittämiseen ja suurkuntiin tähtäävää kuntauudistusta koh-taan. Se on keskeytettävä ja kuntia koskeva uudistustyö on aloitettava puhtaalta pöydältä ottamalla huomioon kunnissa jo tehtyjen uudis-tusten tulokset.

Hallituksen kuntauudistuksessa ja valtiovarain-ministeriön sitä koskevissa esityksissä ei oteta huomioon kansalaisten tahtoa, vaan vaaran-netaan heidän tarvitsemiensa palveluiden saa-vutettavuus ja lähivaikuttamismahdollisuudet. Suurkunnat eivät tuo ratkaisua kuntatalouden haasteisiin, vaan pikemminkin nostavat kustan-nuksia.

Keskusta kannattaa kuntien vapaaehtoisia liitok-sia ja kuntien keskinäisen yhteistyön tiivistämis-tä tavoitteena muodostaa erilaisiin toiminta-olo-suhteisiin soveltuva kunta- ja palvelurakenne.

Kunnallista itsehallintoa kunnioittavalla ja kan-salaisten aitoon vaikuttamiseen perustuvalla uudistuslinjalla kyetään tuomaan parhaiten esiin myös tehokkaimmat mallit kuntien palvelutuo-tantoon ja muuhun toimintaan. Kunnissa on jo olemassa paljon hyviä palvelukäytäntöjä ja toi-mintatapoja, jotka pitäisi saada leviämään toisiin kuntiin.

Puoluekokous toteaa, että kansalaisia pitää aktiivisesti kannustaa antamaan myös ideoin-nin kautta panoksensa hyvien kuntapalvelujen turvaamiseksi tulevaisuudessa, oli sitten kyse erilaisista ideakilpailuista, kyselyistä, palaute-mahdollisuuksista tai muista osallistumisen ja vaikuttamisen keinoista.

31. Keskustan Kovala-Vanhalan pai-kallisyhdistys: Hallituksen suurkun-tauudistusta ei saa hyväksyä

Suomen hallituksen esittämää suurkuntauudis-tussuunnitelmaa ei pidä hyväksyä esitetyssä muodossa, koska siinä ei kerrota miten hoi-detaan sivukuntien, kirkonkylien ja taajamien opiskelijat, terveydenhoito, lääkäripalvelut ja vanhustenhoito. Kuka maksaa suurkuntakeskuk-sen ylipitkät palvelumatkat 50-100km.



32. Keskustan Lappeenrannan pai-kallisyhdistys: Keskustalle oma kuntarakenneohjelma

Maan hallituksen suurkuntiin perustuvaa kunta-rakenneuudistusta markkinoidaan ympäri maata. Keskusta on vastustanut uudistusta niin valta-kunnallisella kuin paikallisellakin tasolla.

Vastustaminen soveltuukin Keskustan opposi-tiopolitiikkaan. Kuitenkin jotkut sekä omissa joukoissa että hallituspuolueiden piirissä ovat kyselleet, että mitä Keskusta tarjoaa tilalle.

Aikaisempien hallitusten aikana Keskusta aloitti ansiokkaasti kuntauudistuksen ja Paras-hankkeen. Niiden valmistelu pohjautui parlamentaariseen yhteistyöhön, paikallisten toimijoiden kuulemi-seen ja vapaaehtoisuuteen kunnallista itsehallin-toa kunnioittaen. Nykyinen hallitus toimii toisin. Nyt Keskustalla on vaikuttamisen paikka muu-toinkin, kuin vastustamalla hallituksen mallia.

Kustannustehokkuuskaan ei voi olla hallituksen ehdotuksen peruste. Kuntaliiton selvityksen mukaan paikallishallinnon kustannusten suhde BKT:een on ollut jokseenkin samalla n 20 %:n tasolla vuodesta -85 lukien. Ruotsissa vastaava suhde on n 25 % ja Tanskassa n 28 %.,

118Etelä-Karjalassa toisen asteen koulutus ja sosi-aali- ja terveyspalvelut on järjestetty kuntayh-tyminä maakuntatasolla. Lähipalvelut, kuten päivähoito, perusopetus, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi, nuorisotyö, kaavoitus, yksityistiet ja rakentaminen ovat jokaisen kunnan omaa toi-mintaa. Mielestämme malli toimii hyvin. Emme usko siihen, että koko maakunnan kokoisessa kunnassa palvelut hoidettaisiin paremmin ja tasapuolisemmin.

Mielestämme Keskustan pitää puolueena val-mistella pikaisesti oma malli aiempia kokemuk-sia hyödyntäen. Ei riitä, että Keskusta tarjoaa vaihtoehdoiksi nykytilaa. Ei myöskään riitä, että Keskustan kärki kuntauudistuksessa on pelkäs-tään eduskuntaryhmän käsissä.

Keskustassa on paljon kuntaosaamista, ehkä enemmän kuin missään muussa puolueessa. Käytetään sitä nyt koko Suomen parhaaksi.

Esitys:

Keskusta valmistelee ja julkistaa pikaisesti kun-tarakennemallin, jossa otetaan huomioon palve-lujen turvaaminen, tasapuolisuus, kunnallinen itsehallinto sekä demokraattinen päätöksenteko.


Puoluekokous toteaa, että Keskusta on valmis-tellut oman vaihtoehtonsa kuntien uudistami-seksi. Siinä on otettu huomioon Lappeenrannan paikallisyhdistyksen aloitteen vaatimus palve-lujen ja kunnallisen itsehallinnon turvaamisesta sekä kuntien tasapuolisesta kuulemisesta ja kansanvaltaisesta prosessista. Se sisältää yhtenä kunnallishallinnon rakennevaihtoehtona myös Suomen Keskustanuorten aloitteessa esitetyn maakunta-lähikunta -mallin.

Keskustan vaihtoehto ja tiekartta kuntien uudis-tamiseksi sisältää riittävän ajan kanssa tehtävän kuntien tulevaisuuden haasteiden kartoittami-sen, todellisen ja aidon kuulemiskierroksen toteuttamisen, parlamentaarisen kuntakomitean asettamisen kuntien tehtävien uudelleen mää-rittelemiseksi ja vaihtoehtojen kartoittamiseksi 2020-luvun kunnallishallinnon rakenteiksi sekä kuntalain, valtionosuusjärjestelmän ja sosiaa-li- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja rahoituksen uudistamisen.

Keskustan vaihtoehtoisessa mallissa sallitaan erilaiset kunnallishallinnon rakennevaihtoehdot. Kunnille annetaan mahdollisuus tehdä niiden itsensä tilanteista ja olosuhteista lähteviä kunta-hallinnon rakenneratkaisuja, joita voivat olla:

• Vahvat peruskunnat vapaaehtoisten kunta-liitosten pohjalta.

• Nykymuotoinen kuntien yhteistyö sitä ke-hittäen ja tiivistäen

• Alue- tai maakuntamallin mukaiset ratkai-sut kuntien omiin päätöksiin perustuen. Tällöin määritellään lähipalvelut, joista huolehtivat nykyiset kunnat, mutta laajaa väestöpohjaa vaativat järjestetään palvelut (esim. sosiaali- ja terveydenhuolto, toisen asteen koulutus) järjestetään maakunta-kuntayhtymässä, johon luottamushenkilöt voitaisiin tarvittaessa valita suorilla kansan-vaaleilla.

• Pääkaupunkiseudun metropolialueelle teh-dään oma hallintoratkaisu, missä itsenäiset kunnat kehittävät yhteistyötään.

Tavoitteena on määrätietoisesti ja vaiheittain etenevä uudistus 2020-luvun kuntamalliksi, jossa uudistusten painopiste on palvelujen te-hokkaammissa järjestämis- ja tuottamistavoissa jokaisen kuntalaisen palvelut turvaten.

Keskustan vaihtoehto kuntien uudistamiseksi on esitetty laajemmin puoluekokouksen hyväksy-mässä puolueen kunnallisvaaliohjelmassa 2012.

33. Suomen Keskustanuoret: Palve-lutuotantoa kehitettävä maakunta-lähikuntamalliin pohjautuen

Suomalainen kuntakenttä on murroksessa. Lakisääteisten palveluiden turvaaminen käy haastavaksi, kun niiden tuottaminen sekä niitä tarvitsevien ihmisten määrä kasvaa jatkuvasti. Samalla kuntien taloustilanne on pääsääntöisesti heikossa jamassa.

Keskeisenä ratkaisuna ongelmaan on esitetty kuntaliitoksia, kuntien tiiviimpää yhteistyötä sekä eri palvelutuotannon alojen kuntayhtymiä. Näiden kaikkien vaihtoehtojen ongelma on kuitenkin siinä, etteivät ne ole pitkän aikavälin ratkaisuja. Ne ovat pikemminkin tekohengi-

119tyksen antamista vanhoille palvelutuotannon malleille. Samalla palveluiden itsetarkoitus, eli niiden laatu, heikkenee.

Suomalaisen kuntakeskustelun perisynti on ainoastaan palveluiden tehokkuuden puolesta puhuminen. Tällöin unohtuu laadun merkitys. Viime kädessä laatu on kuitenkin se tekijä, joka saa ihmiset puolustamaan hyvinvointimallimme pohjalla olevien peruspalveluiden merkitystä. Samalla laatu luo lisäkysyntää peruspalveluille sekä lisää ihmisten maksuhalukkuutta, tapahtuu se sitten veronmaksun tai palvelumaksujen muo-dossa.

Keskustanuorten malli palvelutuotannon ke-hittämiseksi on maakunta-lähikuntamalli. Sen keskeisenä ajatuksena on poistaa turhat hallin-non tasot kansalaisten ja valtion välistä. Nykyi-sellään monimutkaiset hallintorakennelmat ovat monimutkaisia ja vaikeasti hallinnoitavia. Suur-kuntiin siirtyminen ei ole kuitenkaan mikään ratkaisu, sillä tällöin hallinnon tasot siirtyvät kunnan sisälle.

Maakuntamallissa nämä monimutkaiset kuntien yhteistyömallit siirrettäisiin kansanvaltaisesti valittavan ja sektorirajat ylittävän palvelu-tuotannosta vastaavaan maakuntahallinnon alaisuuteen. Samalla maakunnille annettaisiin verotusoikeus ja niille osoitettaisiin lakisäätei-siä palveluntuotantoon liittyviä tehtäviä. Nämä tehtävät liittyisivät pääosin perusterveydenhuol-toon, tiettyihin sosiaalipalveluihin sekä kaavoi-tukseen.

Lähikuntien tehtäväksi jäisivät tietyt palvelut kuten päivähoito, alakoulut ja vapaa-ajan pal-velut.

Lähipalveluiden tuottamisessa on korostettava jatkossa yhä enemmän myös yhteisöllisyyttä ja kuntalaisten välistä yhteistyötä. Julkisen ja kolmannen sektorin välistä eroa on tarkasteltava lähipalveluiden kohdalla kriittisesti.

Keskeisin uudistus olisi kuitenkin, että kuntien lakisääteisiä tehtäviä vähennettäisiin nykyisestä. Tällöin kunnat saisivat ohjata resurssejaan sii-hen, minkä sen asukkaat kokevat tärkeimmäksi.

Keskustanuoret vaatii, että keskustan toimittava sen puolesta, että maakunta-lähikuntamalli olisi käytössä viimeistään vuonna 2020.



34. Keskustan Leivonmäen paikal-lisyhdistys: Kuntaliitossopimukset

Kuntaliitoksia tapahtuu jatkossa kiihtyvällä vauhdilla. Jo tapahtuneista liitoksista ja niiden huonoista kokemuksista on otettava opiksi tu-levia liitoksia silmälläpitäen. Yksi vähälle huo-miolle jäänyt asia on, että liitosten tapahduttua kukaan ei valvo liitossopimuksen toteutumista pienemmän osapuolen näkövinkkelistä. Vähem-mistöön jääneen kuntaosan kehittäminen pysäh-tyy ja peruspalvelut alkavat taantua.

Esitämme, että Suomen Keskusta vaatii kuntalii-tosten sopimuksen voimassaoloajaksi perustet-tavan seurantaryhmän, joka valvoisi sopimuksen toteutumista ja voisi käyttää veto-oikeutta kehit-tämisinvestointipäätöksiin, mikäli investoinnit eivät kohdennu liitossopimuksessa sovitulla tavalla. Samoin katoaviin kuntiin tulisi saada kunnanosavaltuusto, joka käyttäisi häviävän kunnan virallista puhevaltaa muissa asioissa ja kuuntelisi kuntalaisten toiveita paremmin kuin etäällä toimiva valtuusto. Hyvä malli olisi kir-kon hallinnossa, jossa kappeliseurakunnat ovat melko itsenäisiä ja joille laki määrää vuotuisen määrärahan.


Puoluekokous pitää aloitteessa esitettyjä lii-tossopimusten toteutumista koskevia ongelmia vakavina ja katsoo, että asia tulee ratkaista kuntalakia uudistavassa parlamentaarisessa ko-miteassa.

Puoluekokous kannattaa mahdollisuutta valita kunnallisvaalien yhteydessä kunnanosavaltuus-tot. Näin voidaan tarvittaessa varmistaa lähivai-kuttamisen toteutuminen päätöksenteossa eten-kin asukasmääriltään suurissa, pinta-aloiltaan laajoissa sekä kuntaliitoskunnissa.

35. Keskustan Tupoksen paikallisyh-distys: Valtionosuusjärjestelmä tuke-maan syntyvyyttä

Syntyvyyden edistäminen on hallitusohjel-miin saakka kirjattu väestöpoliittinen tavoite. Kuitenkin talouden realiteetteihin vedoten on

120esimerkiksi lapsilisien merkittävä korottaminen estynyt. Perhetukien tasoihin ei ole näköpiirissä selkeää korotusta.

Lasten syntymä aiheuttaa taloudellisia paineita niin perheen kuin yhteiskunnan taholle. Usein myös kunnallisessa keskustelussa esimerkiksi kotihoidon tukea vastustetaan siitä lähtökoh-dasta, jossa arvellaan satsausten valuvan vaan tulonsiirroksi perheisiin joissa joka tapaukses-sa lapset halutaan hoitaa kotona. Tästä syystä myöskään kunnallisella tasolla ei perheiden tukeminen ole kivutonta. Samalla kun esimer-kiksi Limingan kunnassa on suuren muuttovoi-ton lisäksi merkittävä syntyvyyden enemmyys, on taloudelliset haasteet ilmiselvät.

Keskustan Tupoksen paikallisyhdistyksen mie-lestä Suomen Keskustan tulee ottaa tavoitteek-seen uudistaa valtionosuusjärjestelmää niin, että kunnat joissa on syntyvyyden enemmyyttä, koh-dennettaisiin niille merkittävä valtionosuuden korotus. Puhuttakoon sitten kehtorahasta tai var-pajaisrahasta, signaalin tulisi olla oikeansuuntai-nen ja syntyvyyden edistämisestä palkitseva!


Puoluekokous toteaa, että nykyisessä valtion-osuusjärjestelmässä otetaan huomioon väestön määrän kasvu sekä eri väestöryhmien palve-lutarve. Järjestelmää tulee kehittää sellaiseksi, että alueelliset olosuhdetekijät tulevat nykyistä paremmin huomioiduiksi.

Syntyvyyttä tulee edistää tukemalla lapsiperhei-tä ja niiden hyvinvointia riittävillä etuuksilla ja laadukkailla, helposti saavutettavilla palveluilla. Tämä edellyttää, että myös valtio harjoittaa ennustettavaa ja pitkäjänteistä politiikkaa niin kuntien tehtäviä, niiden rahoitusta kuin suoraan lapsiperheiden palveluja, etuuksia ja verotusta koskien.

36. Suomen Keskustanuoret: Kan-salaisille on tarjottava mahdollisuut-ta kaksoiskuntalaisuuteen

Monille suomalaisille, kuten opiskelijoille on arkipäivää, että koti- ja asuinkunta ovat eri puo-lilla Suomea. Lisäksi monet vapaa-ajan asujat ja työpaikkansa perässä liikkuvat viettävät merkit-tävän osan ajastaan kotipaikkansa ulkopuolella.

Byrokratia asettaa kahdessa kunnassa asuvat hankalaan asemaan, sillä peruspalvelut ovat hänelle tarjolla vain virallisessa kotikunnassaan. On ongelmallista, ettei järjestelmä tue kansalais-ten tarpeita. Keskustanuoret vaatii, että keskusta toimii sen puolesta, että suomalaisille tarjotaan mahdollisuutta kaksoiskuntalaisuuteen. Näin voitaisiin turvata palvelut sekä jakaa verotulot niin asukkaan kuin kuntienkin etujen mukaisesti.


Puoluekokous ei pidä esitystä kaksoiskuntalai-suudesta perusteltuna. Sen määrittely ja toteutta-minen on käytännössä erittäin vaikeaa.

Esimerkiksi monilla perheillä ja yksityishenki-löillä on omistuksessaan useampia vapaa-ajan asuntoja eri paikkakunnilla. Kuinka monessa kunnassa näin ollen yksi kansalainen voisi olla kaksoiskuntalainen äänioikeuksineen ja vaali-kelpoisuuksineen? Monien kuntien, joissa on runsaasti kesämökkejä, valtuustot saattaisivat näin muuttua paikkakunnalla pysyvästi asuvien kannalta heidän näkemyksiään ja tavoitteitaan huonosti vastaaviksi. Vapaa-ajan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia voidaan edistää muun muassa perustamalla omaehtoisia vaikuttamisen ja osallistumisen foorumeita, esimerkiksi mök-kitoimikuntia.

Varsinaista kaksoiskuntalaisuutta perustel-lumpaa olisi pyrkiä luomaan järjestelmä, jossa kansalainen voisi veroilmoituksensa yhteydessä ilmoittaa siirtävänsä osan verotuloistaan siihen kuntaan, jossa hänen vapaa-ajanasuntonsa si-jaitsee sen perusteella, kuinka monta kuukautta hän arvionsa mukaan oleskelee tällä toisella paikkakunnalla. Tämän vastineeksi kunnallisve-rotulojen siirtäjä voisi saada rajoitetun oikeuden vapaa-ajankuntansa tuottamiin palveluihin ilman niiden laskuttamista hänen varsinaisesta koti-kunnastaan.

37. Keskustan Rovaniemen kunnal-lisjärjestö: Aluepolitiikka Keskusta-politiikan ytimeen

Kataisen hallituksen kuntauudistus ja varuskun-taremontti osoittavat karulla tavalla sinipunavoi-mien keskittämispolitiikan suunnan.

Keskustan on entisestään terästettävä viestiään siitä, että se haluaa kehittää tasapuolisesti elä-

121misen edellytyksiä koko maassa. Ei asuinpaikka tai lompakon koko voi määrittää mahdollisuutta terveydenhuolto- tai koulupalveluihin.

Suomen elinvoimaa ja tulevaisuuden positiivisia näkymiä ei vahvisteta keskittämällä ja vastak-kainasettelulla. Nyt tarvitaan keskustalaista otet-ta, joka huolehtii koko maasta tasavertaisesti.


Puoluekokous toteaa, että hallituksen vaihtumi-sen jälkeen kesällä 2011 keskittämispolitiikka on vahvistunut merkittävästi. Siksi Keskustan eduskuntavaaliohjelman otsikko ja linjaukset ”Koko Suomi, kaikki suomalaiset” on yhä ajan-kohtaisempi Kataisen hallituksen Suomessa, jossa valtiovallan päätökset ja toimenpiteet tähtäävät rajuun keskittämiseen ja suurkuntiin perustuvaan kuntarakenteeseen.

Keskusta on keskittämiskehityksen vastavoima, tasapainoisen Suomen puolestapuhuja ja toimija. Keskustan linjalla voidaan myös varmistaa eri alueiden voimavarojen ja kehitysmahdollisuuk-sien mahdollisimman laaja-alainen hyödyntämi-nen yhteiseksi hyväksi.

Aluepolitiikka ja -kehitys ovat Keskustan poli-tiikan painopistealueita myös tulevina vuosina. Alueiden elinvoimaisuuden tärkein tekijä on yrittäjyys ja sitä tukeva vahva elinkeinopolitiik-ka.

Suomessa on esimerkiksi runsaasti luonnonva-roja, jotka luovat taloudellista toimeliaisuutta ja työtä. Tekninen ja tietotekninen kehitys oikealla tavalla hyödynnettynä edesauttaa hajautettua tuotantoa ja vahvaa aluekehitystyötä sekä ehkäi-see näin keskittymiskehitystä.

Paikallisen yrittäjyyden, työnteon ja kuntien aktiivisen toiminnan lisäksi valtiolla on tärkeä vastuunsa aluekehityksessä. Valtion on huoleh-dittava aluekehityksen yleisistä edellytyksistä.

Valtion on huolehdittava siitä, että maan eri osissa on toimiva ja riittävä infrastruktuuri, että kunnallisten palveluiden riittävä rahoitus turva-taan ja että keskeiset valtion paikallispalvelut varmistetaan vähintään kuntien ja valtion yhteis-palvelupisteissä jokaisessa kunnassa.

Valtion pitää taata tasapuoliset yrittämisen edel-lytykset maan eri osissa kuntien ja alueiden omi-

en vahvuuksien mukaan. Koulutus- ja työvoi-mapolitiikan on vastattava muiden tavoitteiden rinnalla vahvasti alueiden yritysten ja julkisen sektorin työvoimatarpeeseen. Kaikkien alueiden ja maakuntien riittävästä ja laadukkaasta koulu-tustarjonnasta on pidettävä huolta.

EU:n ja valtion on yhdessä kohdistettava eni-ten aluekehityksen rahoitusta edellytyksiltään heikoimmille alueille. Alueellisilta vaikutuksil-taan suuriin työpaikkamenetyksiin on valtion reagoitava voimakkaasti parantamalla Äkillisen rakennemuutoksen – toimintaohjelman tehoa niin, että se vastaa myös valtion omien toimien aiheuttamiin työpaikkamenetyksiin.

Kataisen hallituksen jäädyttämiä valtion hallin-non alueellistamistoimia pitää jatkaa. Väestöra-kenteeltaan heikoimmille alueille voidaan harki-ta erityistalousalueiden perustamista.

Keskustalaisessa vaihtoehdossa hallituksen keskityssuunnitemille maakunnilla on entistä merkittävämpi aluekehitysvastuu ja siksi maa-kuntien liittojen asema vahvoina aluekehitys-viranomaisina on turvattava. Valtion budjetista maksettavan maakunnan kehittämisrahan ohjel-miin sitomattoman osan tasoa on korotettava. Se on maakuntaohjelman toteuttamisen ja alueiden omaehtoisen kehittämisen kannalta välttämä-töntä.

Keskustalainen alue- ja aluekehityspolitiikka lähtee siitä, että kaikkien alueiden pitää voida kehittyä ja koko Suomi pidetään asuttuna. Ih-misten pitää saada peruspalvelut laadukkaina ja riittävän läheltä asuinpaikastaan riippumatta.

Keskustan mielestä kaupungit ja maaseutu tar-vitsevat toisiaan. Hyvä aluepolitiikka tunnustaa tämän tosiasian eikä luo keinotekoista vastak-kainasettelua alueiden välille. Toimivalla alue-politiikalla voidaan vastata niin kasvukeskusten asunto-ongelmiin kuin haja-asutusalueiden pal-velujen turvaamiseenkin.

38. Keskustanaisten Kainuun piiri: Aluekehitystyöhön on taattava kun-nolliset työkalut

Kuluvalla EU:N rakennerahastojen ohjelma-kaudella maakunnan liitot ovat aluekehitysvi-ranomaisina vastanneet maakuntatasolla EU -ohjelmien valmistelusta sekä pääosin niiden

122toimeenpanosta yhdessä ELY-keskusten kanssa. ELY-keskusten organisaatiorakennetta muutet-tiin pari vuotta sitten. Alueilla on oltu tyyty-väisiä nykyiseen työnjakoon valtion hallintoa edustavien ELY:jen ja kuntia edustavien maa-kunnan liittojen kesken. Tätä taustaa vasten oli suoranainen shokki, kun Työ- ja elinkeinominis-teriön vetämä työryhmä hallituksen vaihduttua muutti tulevan EU-ohjelmakauden ohjelma- ja hallintorakennetta koskevan päätösesityksensä ylösalaisin!

Joulukuussa 2011 julkisuuteen tulleen ehdo-tuksen mukaan TEM veisi koko aluekehitys- ja rakennerahastolainsäädännön pikaremonttiin. Sen mukaan Suomeen tarvittaisiin vain yksi valtakunnallinen EAKR- ja ESR-ohjelma ja sen rahoituksen myöntäjiksi pahimmillaan vain yhdeksän ELY-keskusta. Sen enempää Kainuun ELY-keskus kuin tuleva Kainuun liittokaan ei enää saisi valita alueensa kehittämishankkeita. Päätöksenteko etääntyisi asiakkaista, hanketo-teuttajista. Maakuntien rahoittajarooli loppuisi kokonaan kaikissa maakunnissa.

Valtakunnallisen rakennerahasto-ohjelman si-sällöstä tulisi ministeriöpainotteinen. Tähän asti vallinnut aluelähtöisyys loppuisi aluekehittämi-sessä. Maakunnissa arvioimme, että sellaisen ohjelman toteutukseen esimerkiksi kunnat eivät suurella innolla osallistu. Rakennerahastoista saatava kehitysvaikutus heikkenisi maakunnissa ja kunnissa ja keskittämiskehitys voimistuisi. Tulevan EU-ohjelmakauden rahoituksesta on laskettu 2/3 tulevan harvan asutuksen perusteel-la. Pelkona on, että ministeriö voisi jakaa rahat ottamatta tätä samalla painoarvolla huomioon.

Muutosten taustalla on ilmeisesti Kokoomuksen halu siirtää valtaa kunnilta ja niitä edustavilta maakunnan liitoilta valtion hallinnolle, joka on nyt Kokoomuksen kontrollissa.

Aluelähtöisen kehitystyön työkalut ovat hu-venneet työkalupakista muutenkin. Valtion budjettileikkaukset supistivat maakuntien kehit-tämisrahaa ja nykyisiä EU-alueohjelmia ei saada täysimääräisinä toteutettua, koska valtio vetäytyi osasta rahoitusosuuttaan kahden viimeisen oh-jelmavuoden osalta. EU:n maksama ohjelmara-hoitus alenee tällöin samassa suhteessa ja Suomi palauttaa rahaa EU:lle.

Aloite:

Esitämme, että Keskustan johto ja puoluehallitus tekee kaikkensa vuonna 2012, että aluelähtöisen aluekehityksen työkalut palautetaan maakuntiin:

1) Maakuntien ja 15 Ely -keskuksen toimivaltaa supistaviin aluekehitys- ja rakennerahastolaki-muutosaikeisiin vaikutetaan jo valmisteluvai-heessa, että ohjelmat laadittaisiin aluelähtöisesti, että Itä- ja Pohjois-Suomelle tehtäisiin oma ohjelma ja että maakuntien liitot pysyisivät ra-hoituksen myöntäjinä.

2) Maakuntien kehittämisrahan määrä palau-tetaan 2013 budjetissa vuoden 2011 tasolle ja vähitellen kasvatetaan.

3) Suomen valtion vastinrahaa varataan alkupe-räinen määrä nykyisen ohjelmakauden toteut-tamiseksi, jotta kehityshankkeita pystytään to-teuttamaan taloudellisen kasvun ja työllisyyden parantamiseksi ja ettei Suomen tarvitse palauttaa EU:n myöntämää rahoitusta takaisin EU:lle.

Esitämme, että jos nämä asiat eivät ole kään-tyneet kesäkuuhun mennessä myönteiseen ratkaisuun, puoluekokous ilmaisee ed. esitetyn Keskustan kannan aluekehittämisen työkalujen palauttamisesta.


Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja viittaa aloit-teen 37 vastauksessa esiintuotuihin näkemyk-siin.

39. Keskustan lakimiehet: Ihmisen näköinen hallinto

Hallintokoneisto on Suomessa ollut perinteisesti vahva. Vaikka hallinnon rakenteita on monella tavoin muokattu ja uudistettu, keskushallinto ja etenkin vahvat ministeriöt ovat olleen pääosin muutosten ulkopuolella. Väliportaan hallinnon vähentymisen myötä ministeriöiden asema on entisestään vahvistunut. Hallintoa luonnehtii hallinnonalojen väliset rajat ja toiminnan itse-näisyys. Valtioneuvoston tapa toimia niin, että kukin ministeri vastaa omasta hallinnonalastaan vielä korostaa. Marssijärjestys on aina ollut sel-vä; hallintoalainen, ihminen ja yritykset, ovat ne jotka sopeutuvat hallinnon jakoihin sen sijaan, että hallinto palvelisi joustavasti ihmistä, yrittä-jiä ja yrityksiä sekä sopeutuisi arjen tarpeisiin ja uusiin toimintatapoihin.

123Valtiotalouden tasapainottaminen, eläköitymi-nen ja kilpailukyky edellyttää hallinnon merkit-tävää tehostumista. Tehostumista on toistaiseksi haettu lähinnä ihmisten eläköitymisen ja vähen-tämisen kautta ennemmin kuin toimintatapojen perinpohjaisen uudelleenarvioimisen ja muut-tamisen kautta. Myös kehysbudjetointi on mer-kittävä este toimintatapojen muutokselle; työn-tekijöiden määrää pitää vähentää, jotta voidaan tehdä investointeja, joilla sitten toimintatapoja voitaisiin tehostaa. Järjestys on takaperoinen ja huono; hinnan maksavat työntekijät irtisano-misina ja lisääntyneenä työnä eikä rahaa saada kuitenkaan säästymään riittävästi, jotta muutok-sen olisivat riittävän tehokkaita.

Myös lainsäädäntö on avain liian usein sek-torikohtaista ja palvelee ensisijaisesti kunkin ministeriön omia tarpeita. Pahimmillaan yksit-täistä hallinonalaa palveleva lainsäädäntö on ristiriidassa keskeisten tavoitteiden kanssa. Nyt aivan liian usein monen hallinnonalan kannalta tärkeä hanke jää myös toteutumatta kun se ei ole vastuuministerille itselleen niin tärkeä.

Pieni maa tarvitsee keskushallinnon, joka on tehokas, asiantunteva ja joustava ilman hal-linonalojen välisiä toimintapojen, käytäntöjen, tietojen, tietojärjestelmien ja rahoituksen luomia raja-aitoja. Koko keskushallinnon toimitatapa on rakennettava uudelleen; ainoa mistä eri hallin-nonalojen on pidettävä itse huolta on asiantun-temus. Henkilöstöhallinnon, rahoituksen, tieto-järjestelmien pitäisi kaikkien olla yhtenäisiä ja valtioneuvoston olla takuumiehenä ja vastuussa siitä, että hallinnon toiminta ja lainsäädäntö on kaikkien, ei vain sen valmistelleen hallinnonalan etujen ja tavoitteiden mukaista. Uusilla tieto-järjestelmillä on toivottu tuottavan sellaisenaan entistä tehokkaampia tapoja toimia, mutta asia ei ole näin; tietojärjestelmät vain mahdollistavat tehokkaammat toiminnot – olennaista on uusien toimintatapojen luominen.

Keskustan tulisi luoda selkeä visio, millainen hallintokoneiston tulisi olla vuonna 2020. Pie-nen maan hallinnon tulisi voida tehokkaasti ja joustavasti hyödyntää tietoa ja uutta teknologi-aa, vastata ihmisten ja yritysten tarpeisiin ilman hallinnonalojen aiheuttamia esteitä tai hidasteita. Hallinnon ajattelu ja lähestymistapa pitäisi olla muuttaa toiseksi; miten palvella ihmisten ja yri-tysten tarpeita ja miten koko hallinto voi puuttua ongelmaan; mitään asiaa ei pitäisi voida ulkois-taa jonkun muun hallinnonalan vastuuksi – vas-

tuun tulisi olla yhteinen. Lisäksi voisi pohtia, olisiko tasavallan presidentin asema kehitettävä keskushallinnon valvojana ja laillisuusvalvon-nan johtajana.

Keskushallinnon toimintatapa pitäisi raken-teellisesti uudistaa kokonaan. Perustoimintojen kuten henkilöstö- ja tietohallinnon tulisi toimia mahdollisimman pitkälle yhtenäisesti ja katta-vasti samojen periaatteiden mukaisesti käyttäen yhteisiä järjestelmiä. Mikään hallinnonala ei voi jäädä uudistamisen ja uusien toimintatapojen ulkopuolelle. Erityisen tärkeää on, että Kela on vastuullisesti mukana uudistuksessa ja sopeutuu aktiivisesti siihen vetoamatta omaan itsenäiseen asemaansa ja eristäytyy muista sen turvin.


Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että keskustavetoisten hallitusten aikana toteutet-tiin aloitteessa esitetyn kaltaisia toimia, muun muassa tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi, hallinnon työpaikkojen alu-eellistamiseksi maamme eri osiin ja palvelujen saavutettavuuden parantamiseksi. Ne kaikki palvelevat osaltaan ihmislähtöistä hallintoa.

Puoluekokous toteaa, että hallinnon kehittämi-sessä riittää kaikilla tasoilla ja hallinnon aloilla yhä paljon työsarkaa. Tärkeintä on saada hallin-to toimimaan aloitteen mukaisesti ensisijaisesti kansalaisten ja yritysten tarpeet huomioiden. Hyvä hallinto voi olla entistä tuottavampi, te-hokkaampi ja samalla työntekijöilleen hyvä työyhteisö. Sen pitää myös tarvittaessa pystyä ylittämään joustavasti eri hallinnonalojen rajat ilman reviiriajattelua. Keskusta on valmis ke-hittämään hallintoa ennakkoluulottomasti näistä tavoitteista käsin, olipa puolue oppositiossa tai hallitusvastuussa.

124

Hyvinvointialoitteet

40. Tampereen opiskelevat keskustalaiset: Hyvinvointi on muutakin kuin lihava lompakko

41. Suomen Keskustanaiset: Pikavippikielto ei yksin riitä

42. Suomen Keskustanuoret: Kelan maksettava lapsentekorahaa

43. Keskustanaisten Muuramen osasto: Lapsiperheet tarvitsevat tukea

44. Edistykselliset keskustanaiset: Yhden vanhemman perheet huomioitava Keskustan perhepolitiikassa

45. Keskustanaisten Muuramen osasto: EI kodinhoidon tuen heikennykselle

46. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Vanhemmuuden kulut tasattava

47. Keuruun Keskustanaiset: Perheiden perusrakenteet säilytettävä; puolustusvoimauudistuksen vaikutukset perheiden näkökulmasta:

48. Suomen Keskustanaiset: Kunnallinen kotiapu on palautettava

49. Keskustan Kirkkonummen paikallisyhdistys: Asumistukijärjestelmä uudistettava

50. Otaniemen keskustaopiskelijat: Eläkeikää nostettava kuin olisi jo

51. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Omaishoidon mahdollisuuksia lisättävä

52. Keskustan Ämmänsaaren paikallisyhdistys: Omaishoidon siirtäminen

53. Suomen Keskustanaiset: Päihdeperheille apua varhaisessa vaiheessa

54. Suomen Keskustanuoret: Suomen huumausainestrategia päivitettävä

55. Keskustan Kovala-Vanhalan paikallisyhdistys: Nuuskan tuonti ja käyttö kiellettävä

56. Tohmajärven Keskustanuoret: Kuntien kilpailu lääkäreistä riittää

57. Keskustanaisten Kainuun piiri: Päivystyspoliklinikoiden toimintaa on parannettava

58. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Sairaslomien kustannuksia yrityksille kohtuullistettava

59. Keskustanaisten Pohjois-Karjalan piiri: Keliakikoille maksettava korvauksen nostaminen

60. Keskustan Rovaniemen kunnallisjärjestö: Ikääntyville ajoterveyden arviointiyksilöitä

40. Tampereen opiskelevat keskus-talaiset: Hyvinvointi on muutakin kuin lihava lompakko

Tampereen Opiskelevat Keskustalaiset ry (TOK) on huolestunut tavasta, jolla Suomen Keskusta on laiminlyönyt henkisten arvojen korostamisen ja itsekasvatuksen idean alkiolaisesta ajattelus-taan. Suuri osa nyky-yhteiskunnan ongelmista johtuu ajattelutavasta, jossa ihmisten materia-listisen aseman parantamisen odotetaan olevan yleislääke kaikkiin ongelmiin. Keskusta ei mis-sään nimessä ole ainoa tähän sortunut puolue, mutta se voi olla ensimmäisenä korjaamassa tilannetta.

Keskustan on tulevaisuudessa kiinnitettävä enemmän huomiota ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin pelkkään talouteen takertumisen sijaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita epämääräisiä puheenvuoroja lähimmäisen välittämisen tärkey-destä, vaan konkreettisia ehdotuksia, miten poli-tiikan saralla voidaan parantaa ihmisten elämän laatua pelkän pankkitilin kasvattamisen sijaan. Esimerkiksi työelämän parantamisen yhteydessä puolueen tulisi miettiä, miten mahdollistettaisiin työpäivän pituuden joustamista ihmisten tarpei-den mukaan.


Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttä-misen yksi keskeisimmistä tekijöistä on se, että huomio on ihmisessä. Fyysisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäksi on tärkeää luoda edellytyksiä henkiselle hyvinvoinnille. Kyse on pohjimmiltaan koko yhteiskunnan asentees-ta, myös muiden kuin taloudellisten arvojen korostamisesta. Päätöksenteon tulee tukea ja vahvistaa tällaista kehitystä. Päätöksenteon tulee vahvistaa yhteisöllisyyttä. Esimerkkejä päinvas-taisesta kehityssuunnasta on viime ajoilta riittä-miin. Maan hallituksen kuntauudistuksen jyrää-minen toimii tästä erinomaisena esimerkkinä.

Keskustalaisen hyvinvointiajattelun ydin on korostaa ihmisen mahdollisuuksia itse vaikuttaa omaan elämäänsä ja arkipäivänsä valintoihin. Yhteiskunta tulee tueksi niissä tilanteissa, joissa omat voimat eivät syystä tai toisesta riitä taak-kaa kantamaan. Kannustamme yrittämiseen ja edellytyksiin huolehtia omasta hyvinvoinnista ja luoda niin taloudellista kuin muutakin turvaa lähiyhteisössä.

125Haluamme säilyttää päivähoidon monimuotoi-suuden, tavalla jossa perheissä valitaan lapsen edun ja oman elämäntilanteen mukaan paras vaihtoehto. Työelämän joustavuutta tulee lisätä lainsäädännön keinoin, onpa sitten kyse työelä-män ja perheen yhteensovittamisesta tai työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisesta osatyöky-kyisten nykyistä paremmaksi työllistymiseksi tai erilaisten kannusteiden laatimisesta esimerkiksi ihmisen hyvinvointia lisääviin asioihin. Yhteis-kunnan muutosten tulisi nykyistä paremmin näkyä lainsäädännön kehittämistyössä.

Tukea ihmisyyteen kasvamiseen tarvitaan lap-suudesta seniori-ikään saakka.

Ollaan alkiolaisen aatteen ytimessä. Puolueko-kous yhtyy aloitteen huoliin ja vaatimuksiin.

41. Suomen Keskustanaiset: Pika-vippikielto ei yksin riitä

Suomen Keskustanaiset pitää riittämättömänä pikaluottojen rajoittamista lakiteitse. Henkilö-kohtaisen velkaantumisen taustalla on erilaisia syitä kuten riittämätön perusturva, elämänhallin-nan ongelmat ja yhteiskuntamme kulutuskäyt-täytyminen.

Velkaantumiseen liittyy häpeän tunnetta. Pika-vippien avulla moni yrittääkin peitellä ongel-maa. Seurauksena on entistä pahempi tilanne. Velka ei ole vain rahaa. Pahimmillaan se vaikut-taa kaikkiin ihmissuhteisiin ja perheiden arkeen sekä mielenterveyteen.

Esitämme, että perusturvaa parannetaan ja vähävaraisille tarjotaan mahdollisuutta edulli-sempaan luottoon kuin kiskurikorkoa vetävät yksityiset yritykset tarjoavat. Sivuuttaa ei voi myöskään kulutuskulttuuriamme. Kohtuus on nostettava kunniaan. Materialistinen elämänme-no ja kiihtyvä kulutus eivät ole kestäviä arvoja.


Puoluekokous kannattaa nykyisen kaltaisten pikavippien ja niiden saannin rajoittamista ja viittaa aloitteen 20 vastaukseen. Nykylainsää-dännön muuttaminen on välttämätöntä, jotta voimme ehkäistä myös vipeistä aiheutuvia on-gelmia.

Pikavippien rajoittaminen on kuitenkin vain yksi keino vähävaraisten ja taloudellisiin vaikeuksiin

joutuneiden auttamiseksi. Tarvitaan muitakin toimenpiteitä, kuten palvelujen saatavuuden parantamista tapauksissa, joissa tarvitaan velka-neuvontaa tai muuta tukea vaikeassa tilanteessa. Tuki- ja palveluverkkojen tulee olla kunnossa.

Perusturvan tason tulee olla riittävä. Keskustan näytöt sen hallituskausilta osoittavat sen, että sanat ovat myös tekoja. Pienimpien vanhem-pain- ja sairauspäivärahojen korottaminen ja takuueläke jäävät osaksi suomalaisen sosiaali-politiikan historiaa merkittävinä asioina. Tällä linjalla tulee jatkaa. Ilmoittautuessamme halli-tusvastuuseen ennen vaaleja 2011 kerroimme, että on lasten ja lapsiperheiden vuoro.

Keskustan puoluekokous yhtyy aloitteessa ehdo-tettuihin toimenpiteisiin.

42. Suomen Keskustanuoret: Kelan maksettava lapsentekorahaa

Keskustanuoret ehdottaa vauvabonuksen käyt-töönottamista. Kelan maksamaa kertaluonteista vauvabonusta, joka olisi suuruudeltaan noin 1000 - 2000 euroa, saisivat kaikki alle 25-vuoti-aat synnyttäjät.

Vauvabonuksella nuoret perheet voisivat hank-kia esimerkiksi lastenvaunut, pinnasängyn, hoi-topöydän ja auton turvaistuimen perheen uudelle pienokaiselle.

Keskustanuoret kohdistaisivat vauvabonuksen kaikista nuorimmille perheille, jotka tulojensa pienuuden vuoksi kaipaisivat kipeästi lisäavus-tusta nykyisen äitiyspakkauksen ja lapsilisän rinnalle. Taloudellinen epävarmuus on yksi keskeisiä syitä lykätä lasten hankintaa, vaikka muutoin elämäntilanne olisikin perheen perusta-miselle suosiollinen. Ensisynnyttäjien keski-ikä onkin kivunnut jo yli 28 vuoden. Alle 25-vuoti-aita synnyttäjiä puolestaan on vuosittain enää 10 500, kun vielä 1990-luvun alussa heitä oli vielä 14 000.

Vauvabonus olisi yhteiskunnalta selkeä viesti. Se kertoisi, että Suomessa arvostetaan lasten hankintaa ja halutaan varmistaa myös nuorten taloudelliset edellytykset lapsiperheen perusta-miseen.

Keskustanuorten arvion mukaan uudistus tulisi maksamaan noin 10 - 20 miljoonaa euroa vuo-sitasolla. Hallitusohjelma oli perheille kuitenkin

126kokonaisuudessaan sellainen floppi, että Katai-sen eksyksissä olevalta hallitukselta lienee turha odottaa jatkossakaan sympatiaa lapsiperheitä kohtaan.


Puoluekokous yhtyy Keskustanuorten ajatuk-seen siitä, että yhteiskunnan on tuettava lapsi-perheitä ja kannustettava nuoria aikuisia perus-tamaan perhe. Suomi tarvitsee uusia, kasvavia sukupolvia rakentamaan ja ylläpitämään yhteis-kuntaa myös tulevaisuudessa. Ensisynnyttäjien ikä on kivunnut vuosi vuodelta korkeammalle muun muassa pidentyneiden opiskeluaikojen ja nuorten aikuisten uran luomisen vuosien myötä. Myös työurien pidentämisen kannalta lasten saaminen nuorempana olisi tavoiteltavaa.

Suomalaiset voivat olla ylpeitä ilmaisesta neu-volatoiminnasta, äitiyspakkauksesta ja kaikille lapsiperheille myönnettävästä lapsilisästä. Lasten saaminen luo kuitenkin kustannuksia ja perheiden palveluita on edelleen syytä parantaa. Nuoria perheitä ja perheiden perustamista on tuettava taloudellisesti harkituin asuntoja ve-ropolitiikan keinoin. Puoluekokous katsoo, että aloitteessa esitetty vauvabonuksen maksaminen alle 25-vuotiaille synnyttäjille on yksi varteen-otettava vaihtoehto tämän päämäärän saavutta-miseksi.

Nykyisen hallituksen linja kokonaisuudessaan ei kuitenkaan ole ollut lapsiperheille kovin kannustava. Kataisen hallitukselta on tuskin mitään vauvabonuksen kaltaista odotettavissa. Työkeskeisen yhteiskunnan arvoja olisi kään-nettävä kaikkien elämän osa-alueiden, myös perhe-elämän arvostuksen suuntaan. Tällaista ajattelutapaa Keskusta haluaa olla luomassa. Puolueen tavoite on lapsi- ja perheystävällinen Suomi. Keskusta haluaa luoda Suomesta maail-man parhaan maan perheille. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kaikkein heikoimmassa ase-massa olevien perheiden tukemiseen. Jokaiselle lapselle on taattava olosuhteet, jotka turvaavat hyvinvoinnin ja mahdollisuuden kasvaa ehyeksi aikuiseksi.

43. Keskustanaisten Muuramen osas-to: Lapsiperheet tarvitsevat tukea

Tutkimusten mukaan lapsiperheiden köyhyys, mikä Suomessakin on yleistä, edesauttaa monien

muiden ongelmien kasaantumista. Ongelmaiset lapsuuden olosuhteet taas saattavat johtaa koko elämän kestävään syrjäytymiseen. Tätä päivää ovat myös perhesurmat, lasten pahoinpitelyt ja muut kaltoinkohtelut.

Nykyajan lapsiperheillä on harvoin tukena iso-vanhempia tai muita sukulaisia.

Sairastuminen, väsyminen tai omien taitojen ja kykyjen riittämättömyys voi viedä toivottomuu-den tilaan, josta sitten kärsii koko perhe. Lapsi-perheiden ajoissa saama tuki ja apu vähentävät lasten ja nuorten myöhempää ongelmakäyttäy-tymistä ja sitä kautta myös niistä aiheutuvia kustannuksia.

Osastomme esittää, että jokaisella apua ja tukea tarvitsevalla lapsiperheellä olisi mahdollisuus saada kunnallista kodinhoitoapua. Nykyään puhutaan paljon myös ”uusavuttomista” perheis-tä. Siksi kodinhoitoapu ei saisi olla pelkästään lastenhoitoapua, vaan kodinhoitajan tulisi olla tarvittaessa esimerkkinä, auttajana ja opastaja-na kaikissa kodinhoitoon liittyvissä tehtävissä. Lisäksi jos kodinhoitaja huomaa perheessä on-gelmia, kuten perheväkivaltaa, alkoholin ja huu-meiden käyttöä, hänellä olisi mahdollisuus ohja-ta perhettä saamaan ajoissa tarpeellista apua.


Lapsiperheiden arjen selviytymiseen vaikuttavat tekijät, jotka muodostuvat käytettävissä olevien tulojen sekä palvelujen kokonaisuudesta. Kes-kusta antoi ennen 2011 eduskuntavaaleja lupa-uksen ”Nyt on lasten vuoro”. Tästä lupauksesta tulemme pitämään kiinni.

Kunnallinen lapsiperheiden kotipalvelu ajettiin alas 1990-luvun laman aikana. Kun jaksamista edistävään ennaltaehkäisevään työhön perheissä ei ole panostettu, se on näkynyt kasvaneena pa-hoinvointina ja sitä kautta jopa huostaanottoina.

Lapsiperheiden ja vanhempien tukeminen varhaisessa vaiheessa maksaa itsensä takaisin vähentyneenä pahoinvointina ja syrjäytymisenä. Kunnallista lapsiperheiden kotiapua on lisättävä. Kuntien valtionosuuksia on kohdennettava ja lainsäädäntöä täsmennettävä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Keskusta kannattaa kunnallisen kotiavun pa-lauttamista.

12744. Edistykselliset keskustanaiset: Yhden vanhemman perheet huomi-oitava Keskustan perhepolitiikassa

Kaikista lapsiperheistä köyhimpiä ovat yhden vanhemman perheet. Tiukka talous ja työssä-käynti vähentävät vanhemman mahdollisuuksia olla läsnä lastensa arjessa. Huoli taloudellisesta pärjäämisestä on koko ajan läsnä.

Osalla yhden vanhemman perheitä työssäkäynti on käynyt mahdottomaksi työn ja perheen yh-teensovittamisen vaikeuden takia. Päivähoito ja koulujen iltapäiväkerhot eivät ole pysyneet mukana työelämän muutoksessa. Ympäri vuorokauden auki olevat kaupat ja erityisesti palvelualojen työaikojen muutokset aiheuttavat yksinhuoltajille ongelmia. Yksinhuoltajaäideillä on tutkitusti kovempi halu tehdä töitä kuin ns. puolisoäideillä. Ei ole myöskään vaikeaa kuvi-tella yksinhuoltajan opiskelumahdollisuuksien ja lisäkouluttautumisen vaikeutta. Huoli on suuri, sillä äidin koulutustaso vaikuttaa tutkitusti lasten koulutustasoon.

Yhden vanhemman perheiden tilannetta voidaan parantaa monin keinoin. Kunnat voivat helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista mm. jousta-vimpien päivähoitomallien avulla, tarvittaessa valtion kannustuksella. Yksinhuoltajakorotus opintotuessa ja yksinhuoltajuuden huomioimi-nen verotuksessa auttavat näitä lapsiperheitä tulemaan paremmin toimeen. Kotihoidontuen tulee olla aito vaihtoehto myös yksinhuoltajille. Yksinhuoltajuuden huomioiminen vanhempain-vapaan lainsäädännössä on tärkeää, samoin kuin sairaan lapsen hoitamista koskevissa tilanteissa.

Keskusta on kaikkien lapsiperheiden puolustaja. Keskustan perhepolitiikassa tulee huomioida vahvasti myös yhden vanhemman perheiden tilanteen parantaminen.


Puoluekokous yhtyy Edistyksellisten keskusta-naisten huoleen yhden vanhemman perheiden toimeentulosta ja tilanteesta. Keskusta tunnistaa näiden perheiden haasteet: taloudellinen tilanne on monella tiukka, eikä työn ja arjen yhteenso-vittaminen toimi useinkaan sujuvasti. Keskustan perhepolitiikka lähtee moninaisten perhetilan-teiden huomioon ottamisesta sekä tavoittelee hyvää ja turvallista lapsuutta kaikissa perhemuo-

doissa. Yhden vanhemman perheiden tilanteet ja tarpeet poikkeavat osin muiden perheiden asemasta ja ne vaativat omat ratkaisunsa.

Yhden vanhemman perheissä elää Suomessa 180 000 lasta. Viidennes kaikista perheistä on yksinhuoltajien perheitä ja neljännes näistä elää toimeentulotuen varassa. Näille perheille kotihoidontuki kuntalisineen on tärkeä tuki. On kuitenkin tunnustettava se epäkohta, että mo-nessa yhden vanhemman perheessä ei ole varaa elää pienellä kotihoidon tuella, vaan töihin on palattava heti kun mahdollista. Toisissa yhden vanhemman perheissä taas kotihoidon tuesta voi olla suuri apu, jos sitä käyttää esimerkiksi lapsen isovanhempi tai muu läheinen. Kotihoidon tuen määrään alle puolitoistavuotiaille voisi myös harkita korotusta, jolloin se auttaisi eritoten köy-himpiä yhden vanhemman perheitä.

Lapsiperheiden kotipalvelun saamista on pyrit-tävä helpottamaan. Kunnallinen lapsiperheiden kotipalvelu ajettiin alas 1990-luvulla, minkä jälkeen lapsiperheiden pahoinvointi ja huostaan-otot ovat lisääntyneet. Nykyisellään lapsiper-heistä kotipalvelua saavat yhä useammassa tapa-uksessa vain lastensuojelun asiakkaat. Tavalli-setkin lapsiperheet tarvitsevat kuitenkin ajoittain ulkopuolista apua, mikä ennaltaehkäisee myös lastensuojelutapausten määrää. Etenkin yhden vanhemman perheille kunnallinen kotipalvelu olisi tärkeää.

Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen on myös panostettava kaikin tavoin. Keskusta kat-soo, että työnantajien ja työntekijöiden kesken on kehitettävä toimintamalleja, joissa työelämän joustot pienten lasten vanhemmille ja etenkin yksinhuoltajille esimerkiksi työaikojen sovitta-misen myötä olisivat yhä useammin mahdolli-sia. Jokaisella työpaikalla on oltava mahdolli-suus lyhennettyyn työpäivään ja työviikkoon. Siirtyminen osa-aikaiseen työhön ei ole todelli-nen vaihtoehto, ellei se ole myös taloudellisesti mahdollista perheille. Keskusta haluaa parantaa perheellisten, osa-aikatyötä tekevien taloudellis-ta asemaa.

On suuri epäkohta, että monet työ- ja perhe-elä-män etuisuudet eivät kosketa yhden vanhemman perheitä lainkaan. Esimerkiksi vuorotteluvapaa-seen yhden vanhemman perheillä ei käytännössä koskaan ole varaa, ja myös mahdolliset lesken eläkkeet jäävät yksinhuoltajilta aina saamatta. Näiden tilalle pitäisi kehittää yhden vanhemman

128perheille erityisiä etuuksia tukemaan heidän taloudellista tilannettaan ja arkipäivässä selviy-tymistään.

45. Keskustanaisten Muuramen osasto: EI kodinhoidon tuen heiken-nykselle

Hallitus suunnittelee ”säästösyistä” lasten ko-dinhoitotukiajan lyhentämistä kolmesta vuodes-ta kahteen vuoteen. Vastustamme tätä esitystä.

Viime aikoina on ollut paljon puhetta lasten ja nuorten ”pahoinvoinnista”. Tämä hallituksen esitys toteutuessaan ei ainakaan parantaisi tilan-netta, sillä aivan hiljattain julkistettiin tutkimus, jonka mukaan lapsen kehityksen kannalta kol-me vuotta olisi paras ikä siirtyä päivähoitoon. Vaikka kodinhoitotuen pienuuden vuoksi vain osalla vanhemmista on ollut mahdollista jäädä kolmeksi vuodeksi hoitovapaalle, on se kuiten-kin vähentänyt kunnallisten päivähoitopaikkojen tarvetta.

Mikäli kodinhoitotuen aika lyhennetään, on valtion siitä saama säästö minimaalinen. Kun-nille se taas tietäisi jälleen vain lisää kustan-nuksia lisätilojen hankkimisen ja henkilöstön palkkakulujen muodossa. Päivähoidon valinnan mahdollisuudet pienenisivät ja jos sitä rataa jatkettaisiin, oltaisiin pian taas siinä tilanteessa, mitä vasemmistopuolueet aikoinaan ajoivat, että kaikki lapset vain laitoksiin.


Pienten lasten kotihoidon tuki on osa suoma-laista päivähoitojärjestelmää. Päivähoitojärjes-telmämme monimuotoisuutta on ajan saatossa kehitetty niin, että lapselle olisi olemassa kul-loisenkin kehitysvaiheen mukainen ja jokaisen perheen tilanteen huomioiva hoitomalli. Perheil-lä on oltava aito valinnan mahdollisuus valita lapselleen sopivin hoitomuoto. Kotihoidossa on kyse vaihtoehdosta, joka on myös yhteiskunnal-le taloudellisesti edullinen. Yksi päivähoitopaik-ka maksaa kunnalle keskimäärin tuhat euroa. Hintalappu esimerkiksi kotihoidontuen maksa-tuksen ikärajan laskemisesta yhdellä vuodella oli suuruusluokaltaan 100 miljoonaa euroa.

Keskusta ei hyväksy minkäänlaisia kotihoi-dontukeen liittyviä heikennyksiä. Tämä koskee niin tuen tasoa kuin ehtojenkin muutoksia. Ha-

luamme olla varmistamassa perheille valinnan vapauden. Lapsen etu tulee asettaa poliittisen päätöksenteon keskiöön.

46. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Vanhemmuuden kulut tasattava

Lapsen syntymään liittyvät kulut kohdistuvat nykyisin valtaosin naisvaltaisille aloille. Näin ollen nuoren naisen palkkaamisesta tulee hel-posti riski työnantajille, jotka voivat suosia miespuolisten työntekijöiden palkkaamista. Sukupuolen perusteella tapahtuva syrjintä on laitonta, mutta silti usein rekrytointitilanteessa miesten suosiminen nousee esiin, vaikkei sitä ääneen sanotakaan. Pohjois-Savon Keskusta-nuorten mielestä tämä on vakava ongelma, jo-hon olisi ehdottomasti saatava muutos.

Kela korvaa paljon työnantajalle kohdistuvista äitiyden suorista kustannuksista erilaisten tu-kien muodossa, mutta siitä huolimatta lapsen syntymä aiheuttaa suoria kustannuksia. Lisäksi työnantajalle aiheutuu välillisiä kustannuksia, joita yhteiskunta ei korvaa millään tavalla. On arvioitu (Yrittäjänaisten keskusliiton tutkimus), että äitiyden aiheuttamat kustannukset ovat noin 12 000 euroa syntyvää lasta kohti sen jälkeen, kun on vähennetty yhteiskunnan korvaama osuus. Suoria ei-korvattavia kustannuksia tulee esimerkiksi ennen äitiyslomaa usein ilmenevistä ylimääräisistä lyhyemmistä sairaslomista. Lisäk-si työnantaja joutuu ottamaan ja perehdyttämään työtehtävään uuden työntekijän, mistä aiheutuu välillisiä kustannuksia menetetyn työajan ja työtehon muodossa. Isoissa yrityksissä on use-ammin pelivaraa, kun taas pienissä yrityksissä yksittäinenkin äitiysloma voi pudottaa yrityksen toimintakykyä ja kannattavuutta merkittävästi.

Lapsen syntymä on lähtökohtaisesti hieno asia ja myös yhteiskunta tarvitsee uusia sukupolvien jatkumoa. Pohjois-Savon Keskustanuorten mie-lestä äitiyden kustannukset pitäisi tasata entistä paremmin mies- ja naisvaltaisten alojen kesken. Yhtenä keinona voisi olla kaikille yrityksille lankeava ”vanhemmuusmaksu”, jolla katettaisiin jo nyt yhteiskunnan maksamat äitiydestä työn-antajalle aiheutuvat kulut. Maksun suuruus mää-räytyisi niin, että sillä saataisiin keskimäärin ka-tettua äitiydestä aiheutuvat suorat kustannukset, kun maksua peritään kaikilta yrityksiltä. Maksu lankeaisi joko työnantajalle tai se perittäisiin työntekijän palkasta riippuen siitä, kumpi malli

129olisi käytännön kannalta toimivampi. Maksun ollessa työnantajalla, voitaisiin harkita maksun porrastamista liikevaihdon mukaan, jolloin se tukisi erityisesti PK-yritysten toimintaa.

Maksulla tulisi kattaa sekä kaikki itse äitiyslo-miin liittyvät suorat kulut että ennen varsinaista äitiyslomaa ilmenevien sairauslomien suorat kustannukset. Työnantajalle jäisivät vain vä-lilliset kustannukset menetetystä työajasta ja työtehosta uutta työntekijää perehdytettäessä, joka olisi ”siedettävä” äitiydestä aiheutuva kustannus. Lisäksi vanhemmuusmaksu tasaisi äitiysloman kustannukset eri toimialojen ja yri-tysten kesken, koska se perittäisiin kaikilta ja maksettaisiin korvaukset niille yrityksille, joille aiheutuu kustannuksia vanhemmuudesta. Sa-malla helpotettaisiin nuorten naisten työnsaantia ja edistettäisiin tasa-arvoa, kun työnantajan ei tarvitsisi uutta työntekijä palkatessaan miettiä mahdollista raskaaksi tuloksi mahdollisuutta.


Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Lahden puoluekokouksessa hyväksytyn Keskustan ta-voiteohjelman 2010-luvulle mukaan Keskustan tavoitteena on tasoittaa edelleen perhevapaista aiheutuvia kustannuksia nais- ja miesvaltaisten alojen välillä. Keskusta asetti niin ikään edus-kuntavaalien 2011 vaaliohjelmassaan tavoitteek-seen perhevapaiden uudistamisen. Perhevapai-den uudistamisessa kiireellisimpiä asioita ovat nuorten naisten aseman parantaminen työmark-kinoilla, vanhemmuuden kustannusten tasai-sempi jakaminen, isien parempi mahdollisuus perhevapaiden käyttämiseen sekä mikroyritysten taloudellisen vastuun helpottaminen perheva-paajärjestelmässä. Keskusta pitää myös tärkeänä laajempaa perheen ja työn yhteensovittamisen kehittämistä. Osa-aikaisten työmahdollisuuksien lisääminen ja työaikojen joustavuus perheiden tarpeiden mukaisesti sekä osittaisen hoitorahan parantaminen ovat konkreettisia toimenpiteitä asian edistämisessä.

Puoluekokous valtuuttaa Keskustan talouspo-liittisen työryhmän ja perhepoliittisen verkoston jatkovalmistelemaan aloitteiden 11 ja 46 poh-jalta konkreettisen esityksen Keskustan malliksi perhevapaiden kustannusten tasaisemmasta jakamisesta. Siinä yhteydessä on tärkeää kiin-nittää huomiota myös sairaan lapsen hoidosta aiheutuvaan kustannusten tasaukseen, sillä myös näiden kustannusten epätasainen jakautuminen

on omiaan rasittamaan naisvaltaisten alojen yrityksiä ja heikentämään nuorten naisten työlli-syysmahdollisuuksia.

47. Keuruun Keskustanaiset: Per-heiden perusrakenteet säilytettävä; puolustusvoimauudistuksen vaiku-tukset perheiden näkökulmasta:

”Mustan keskiviikon” aamuna sotilas-perheen kymmenenvuotias tytär oli vaitonainen ja miet-teliäs. Isänsä kysyi: ”Mikä mieltäsi painaa?” Tytär vastasi: ”Ilmoitathan, vaikka tekstarilla kesken koulupäivän, mikä päätös varuskunnan lakkauttamisesta kerrotaan?” Isä lähti töihin mutta ei laittanut tekstaria, vaan kertoi perheelle illalla ikävät uutiset.

Nykyinen hallitus näyttää ”hyvää” esimerkkiä perinteisten perherakenteiden rikkojana. Puo-lustusvoimauudistus tuo mukanaan lukuisia rikki revittyjä perheitä, joissa isä tulee olemaan töissä kaukana perheestään tai perhe revitään irti kodeistaan, kauas läheisistään. Turvaverkostot rikkoontuvat ja lapset kantavat jo nyt vastuuta ja huolta tulevista päätöksistä. Lapsi menettää inhimillisen lapsuutensa joutuessaan kantamaan huolta tulevista aikuisten tekemistä ratkaisuista. Lapset ovat herkkiä ja alttiita muutoksille ja nämä poliittiset päätökset saattavat vaikuttaa negatiivisesti lasten elämään tuleviksi vuosiksi.

Joku saattaisi nähdä tässä uuden mahdollisuu-den, paremmat palvelut, uudet ystävät ja verkos-tot. Juureton puu kaatuu, sanotaan, mutta mitä tapahtuu juurettomalle perheelle?

Sijaiskärsijöinä ovat myös perinteiset naisval-taiset työpaikat, hoito- ja hoiva-ala, missä van-husvoittoisilla paikkakunnilla tarvitaan kipeästi lisäkäsiä eikä yhtäkään paria ole varaa menettää.

Näissä kunnissa ei ole vain yhtä häviäjää vaan taakkaa joudutaan kantamaan monessa työpai-kassa ja perheessä, eikä siinä auta leveämmät-kään hartiat.

Kaikki nämä, tulevat päätökset ja ehdotukset, heikentävät perheiden asemaa yhteiskunnan tukipilarina.

Miten merkityksellistä onkaan huolehtia siitä, että rakenteet eivät pääse murenemaan. Olem-me tehneet paljon töitä sen eteen, että ihmisten,

130perheiden perusedellytykset olemassa oloon on turvattu.

Kun hyvästä tulee heikoin lenkki, olemme täy-dellisen vastuuttomuuden tiellä.

Me haluamme, että tulevissa valtion säästö-toimissa tuodaan selkeästi näkyviin perheiden asema yhteiskunnallisissa rakennemuutoksissa. Me haluamme, että perhe on jatkossakin eheä, yhteiskunnan muutoksista riippumaton kokonai-suus, jolla itsellään on valta vaikuttaa olemassa-oloonsa.


Puolustusvoimauudistus koskettaa monin tavoin paikkakuntia, joissa varuskuntia lakkautetaan. Lakkautettavat varuskunnat heikentävät alu-eellista puolustusta ja viranomaisyhteistyötä, puhumattakaan työpaikkojen menetyksistä. Lisäksi kokonaisvaikutusten arviointi on jätetty kokonaan tekemättä paikkakunnilla, joissa lak-kautetaan varuskunta.

Varuskuntien lakkautukset jättävät moneen perheeseen työttömyyttä, joka vaikuttaa myös lapsiin. Puoluekokous yhtyy Keuruun Keskus-tanaisten huoleen siitä, että lapsiperheitä ei oteta tarpeeksi huomioon yhteiskunnan suurissa pää-töksissä. Niin valtion kuin kunnallisellakin sek-torilla lapsi- ja perhevaikutusten arviointi tulisi toteuttaa paljon nykyistä laajemmin.

48. Suomen Keskustanaiset: Kun-nallinen kotiapu on palautettava

Kunnallisen kotipalvelun tulisi tarjota kodin-hoitoapua lapsiperheille ja vanhuksille heidän kodeissaan nykyistä varhemmassa vaiheessa.

Hyvinvointiyhteiskunnan yksi tärkeimmistä tehtävistä on perheiden arvokkaan kasvatustyön tukeminen. Perhepalveluissa on tärkeää ennal-taehkäisevä ja varhainen tuki sekä vakavissa ongelmatilanteissa avun nopea saanti. Parasta ennalta ehkäisevää perhetyötä on perheiden arjessa auttaminen sekä neuvominen ja ohjaami-nen muiden palveluiden piiriin.

Vanhuksille suunnattu kotiapu puolestaan tukee kotona asumista, kun saa apua arkipäivän aska-reisiin. Valitettavasti kotihoitotyötä on karsittu ja tilalle on tullut kotisairaanhoito.

Esitämme, että kunnallinen väliaikainen kotiapu palautetaan ja sen toteuttamista varten kunnille varataan korvamerkitty raha.



49. Keskustan Kirkkonummen pai-kallisyhdistys: Asumistukijärjestelmä uudistettava

Suomessa asumiskustannukset vievät pienituloi-sen perheen tuloista valtaosan.

Esimerkiksi lapsiperheen, jossa molemmat huoltajat ovat työttömiä, nettotuloista lähes 50% kuluu asumiseen. Vielä huonommassa asemassa ovat yhden huoltajan lapsiperheet, joiden tulois-ta 70% menee asumiseen.

Perheiden asumiskustannuksia pyritään alenta-maan erilaisin tukijärjestelmin. Yksi keskeinen tukimuoto ovat Kelan asumistuet, joita se mak-saa 1.200 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi valtio tukee vuokra-asuntojen rakentamista, ARA jakaa korkotukea ja erilaisia käynnistys- ja korjausavustuksia. Kaiken kaikkiaan asumista tuetaan eri järjestelmien kautta yli 2.000 miljoo-nalla eurolla.

Tukijärjestelmät ovat kuitenkin sekavia ja mo-nimutkaisia. Tuen saajan on lähes mahdoton ymmärtää, miten tuki on laskettu. Asiaa mutkis-taa vielä kolme erillistä asumistukijärjestelmää: pienituloisille perheille, opiskelijoille ja eläk-keensaajille.

Asumistuen suuruutta määrättäessä otetaan huo-mioon monia sellaisia seikkoja, joihin tuen saaja ei useinkaan voi vaikuttaa ainakaan kohtuullisel-la aikajänteellä. Tällaisia seikkoja ovat erikseen suoritetut lämmityskustannukset, henkilöluvun ja neliömetrimäärien suhde jne.

Lisäksi asumistuen taso on jäänyt jälkeen todel-lisista asumiskustannuksista. Tuen saajaperheet joutuvat usein turvautumaan kunnan toimeen-tulotukeen, koska asumistuki kattaa vain osan asumiskustannuksista.

Asumisen tukemiseen luoduista järjestelmistä huolimatta perheet käyttävät vuosi vuodelta enemmän tuloistaan asumiseen. Varsinkin pää-

131kaupunkiseudulla vuokria nostaa jatkuva pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista.

Edellä mainittujen epäkohtien poistamiseksi Kirkkonummen paikallisosasto esittää että:

Suomen Keskusta rp pyrkii vaikuttamaan asu-mistukijärjestelmän uudistamiseen mm. seuraa-valla tavalla:

1) Erilaisten tukijärjestelmien kokonaistoimi-vuus selvitetään pikaisesti.

a) Pitää selvittää tuottavatko järjestelmien kautta jaettavat eurot parhaan mahdollisen lopputulok-sen suomalaisen pientuloisen perheen kannalta.

b) Ovatko järjestelmää monimutkaistavat las-kentaperusteet perusteltuja ja tarkoituksenmu-kaisia sekä tuottavatko ne oikeudenmukaisen lopputuloksen

2) Asumistukijärjestelmä uudistetaan.

a) Tavoitteeksi tulee asettaa se, että maassamme olisi vain yksi tukijärjestelmä.

b) Järjestelmän tulee olla helposti ymmärrettävä niin että perheet pystyvät arvioimaan ennakkoon tuen tason erilaisia asumisratkaisuja pohties-saan.

c) Tuen suuruutta määritettäessä asunnon raken-nusvuosi, pinta-ala yms. tekniset seikat eivät ole avainasemassa, vaan hakijan todellinen asumis-tuen tarve.

d) Asumistuen tason tulee olla riittävä, jotta per-heiden ei tarvitse turvautua toimeentulotukeen pelkästään asumiskustannusten takia.


Sosiaaliturvan kokonaisuudistus on välttämätön. Etuusjärjestelmien selkiyttämisen lisäksi tulee jatkaa keskustajohtoisen hallituksen aloittamaa työn ja sosiaaliturvan sekä verotuksen yhteenso-vittamista. Näin on mahdollista löytää oikeuden-mukainen, kannustava ja pienituloisten elämän-tilanteen huomioiva malli.

Tavoitteena tulee olla se, että ensisijaisten etuuksien taso on riittävä, jolloin viime sijai-seksi ja tilapäiseksi tarkoitetun toimeentulotuen tarve minimoituu ja jopa poistuu. Sosiaalitur-vaan tulee kuulua ansioturvan lisäksi myös

perusturva. Perusturvan kehittäminen ja tasojen parantaminen on välttämätöntä osana kokonais-uudistuksen selkiyttämistyötä. Asumistukijärjes-telmän uudistaminen tulee tapahtua osana sosi-aaliturvan uudistamis- ja yhteensovittamistyötä.

50. Otaniemen keskustaopiskelijat: Eläkeikää nostettava kuin olisi jo

Suuri suomalainen pyramidihuijaus, työeläkejär-jestelmä, natisee liitoksissaan ja purjehtii hitaas-ti, mutta varmasti kohti maksukyvyttömyyden tilaa. Suuret ikäluokat ovat huolellisesti huoleh-tineet omista eduistaan: he ovat joukkovoimalla maksaneet aiempien pienten ikäluokkien suh-teellisen vaatimattomat työeläkkeet, elinaika-kerroin leikkaa 1948 ja sen jälkeen syntyneiden eläkkeitä, mutta toki aina rankemmin nuorimpia, nykyisten parikymppisten kuvitelluista eläk-keistä arviolta jo yli viidenneksen, ja he ovat eläkeikäkeskustelun tiimellyksessä livahtaneet nautiskelemaan täysistä työeläkkeistään suhteel-lisen nuorella iällä.

Meille nykyisille opiskelijoille ja tuleville pät-kätyöläisille jää pienten ikäluokkien edustajina maksettavaksi nämä eläkkeet, mutta meillä ei ole pienintäkään harhakuvitelmaa, että itse aikanamme saisimme nauttia minkäänlaisesta eläketurvasta.

Työeläkejärjestelmän kestävyyden takia yleistä vanhuuseläkeikää olisikin pitänyt nostaa jo aiko-ja sitten. Vielä ei kuitenkaan ole auttamattoman myöhäistä, vaan ainakin järjestelmän rippeet ovat pelastettavissa, jos toimenpiteisiin ryhdy-tään pikimmiten. Otaniemen Keskustaopiskelijat ry esittääkin, että Suomen Keskustan puolueko-kous päättää pontevasti ryhtyä toimenpiteisiin työeläkejärjestelmän turvaamiseksi ja siis ylei-sen vanhuuseläkeiän nostamiseksi. Mitä enem-män, sen parempi. Mitä pikemmin, sen parempi.


Vuonna 2005 Suomessa toteutettiin laaja eläke-uudistus. Uudistuksen arvioitiin olevan riittävän kattava ja hyvä toimiakseen vuosikymmeniä eteenpäin. Eläkeuudistuksen keskeisin elementti oli joustava 63-68 vuoden yksilöllinen eläkkeel-lesiirtymisikä.

Viime vuosina on havahduttu siihen, että suoma-laiset elävät yhä pidempään ja ns. eliniänodote

132on kasvanut paljon enemmän kuin vuoden 2005 uudistusta päätettäessä oletettiin. Tänä vuon-na syntyneistä pojista suuren osan arvioidaan elävän yli 90-vuotiaaksi ja tyttövauvoista jopa joka toisen oletetaan elävän satavuotiaaksi. On selvää, että taloudellisen kestävyyden kannalta ei ole mahdollista, että tulevat kansalaisemme ensin opiskelevat kolmekymppisiksi, sitten ovat työelämässä 30 vuotta ja sen jälkeen ovat 30 vuotta eläkkeellä. Terveiden elinvuosien lisään-tyessä työurien on oltava nykyistä pidempiä.

Suomessa on tehtävä lisää ratkaisuja, joilla työurat aidosti pitenevät. Kaikkien keinojen on oltava käytössä. Valmistumista työelämään on pyrittävä nopeuttamaan. Työssä jaksamista on vahvistettava parantamalla työhyvinvointia eri keinoin ja vähentämällä näin työkyvyttö-myyseläkkeelle joutumista. Osatyökykyisille on annettava mahdollisuudet osallistua työelämään jäljellä olevan työkykynsä mukaisesti.

Myös eläkeiän korottamiseen on oltava valmius. Jos eläkeikää korotetaan, se on sidottava ihmi-sen eliniänodotteeseen. Eläkeiän korottaminen on tehtävä riittävän pitkällä siirtymäajalla ja loivalla porrastuksella, jotta yksittäiset ikäluokat eivät joudu kohtuuttoman tilanteeseen. Eläke-järjestelmää on kehitettävä pitkäjänteisesti ja luottamusta herättäen katseen ollessa kymme-nien vuosien päässä. Järjestelmän uudistamista on tarkasteltava eläkejärjestelmän toimivuuden, julkisen talouden kestävyyden ja eri sukupolvien näkökulmista käsin.

Viime aikoina tehdyillä toimilla, kuten maalis-kuun 2012 työurasopimuksella, ei vielä pystytä saavuttamaan tavoitetta siitä, että keskimääräi-nen eläkkeellesiirtymisikä olisi vuoteen 2025 mennessä tavoitteeksi asetettu 62,4 vuotta. Vuonna 2011 keskimääräinen eläköitymisikä oli 60,5 vuotta. Uusia työuria pidentäviä päätöksiä siis tarvitaan. Keinoja pidempiin työuriin tulee hakea työvoiman tarjonnan kasvattamisesta, eläkelainsäädännön kehittämisestä, työelämän laadun parantamisesta sekä koulutusjärjestelmän uudistamisesta.

Puoluekokous toteaa, että työurien pidentämi-seksi kaikki keinot ovat käytettävissä, myös eläkeiän korottaminen.

51. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Omaishoidon mahdollisuuksia lisät-tävä

Omaishoitajat säästävät valtavia summia yhteis-kunnan varoja. Valitettavan usein omaishoitajat ovat kuitenkin ylikuormittuneita ja kokevat, ettei heitä arvosteta muuta kuin juhlapuheissa. Pohjois-Savon Keskustanuorten mielestä omais-hoidossa piilevä potentiaali pitäisi hyödyntää nykyistä paremmin.

Lasten päivähoidossakin on yksilöllisiä vaihto-ehtoja ja vanhemmat voivat olla osittaisella hoi-tovapaalla. Tätä samaa ajatusta voitaisiin hyö-dyntää myös omaishoitajuudessa. Nykyisellään omaishoitajaksi ryhtyminen tarkoittaa käytän-nössä useimmiten kokoaikaista omaishoitajuut-ta, minkä vuoksi kaikki omaiset eivät pysty tai uskalla siihen tarttua. Omaishoitajaksi ryhtyvä joutuu miettimään kokoaikaista omaishoitajuutta myös oman jaksamisensa kannalta.

Monet omaiset olisivat kuitenkin kiinnostuneita ”osittaisesta omaishoitajuudesta”, jos siitä mak-settaisiin kunnollinen rahallinen korvaus. Ennen kaikkea kiinnostusta olisi, jos omaishoidosta voisi räätälöidä yksilöllistä niin, että se mah-dollistaisi osittaisen työssäkäynnin tai vapaat eläkepäivät. Osa-aikaisessa omaishoitajuudessa omainen toimisi osan viikkoa tai kuukautta omaishoitajana ja lopun aikaa omainen on lai-toshoidossa.

Laitoshoito on kallista hoitoa ja usein myös inhimillisyydessä häviää omaishoidolle, min-kä vuoksi jokainen laitoshoidosta kotihoitoon siirretty päivä pitäisi pystyä hyödyntämään. Omaishoitoon pitäisi panostaa niin omaishoidon tukea korottamalla kuin pieniinkin omaishoi-don mahdollisuuksiin tarttumalla. Yksilöllis-ten ratkaisujen avulla saataisiin osittainenkin omaishoitopotentiaali hyödynnettyä ja näin säästettäisiin lukuisia hoitopäiviä.


Omaisten rooli ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten hoivassa on tärkeä sekä inhi-millisesti että taloudellisesti. Kun ikäihmisten määrä kasvaa, toimintakyky paranee ja kotona asuminen on mahdollista entistä iäkkäämpänä, omaishoidon merkitys palvelurakenteen osana kasvaa entisestään.

133Keskustajohtoiset hallitukset aloittivat omais-hoidon määrätietoisen kehittämisen. Pääminis-teri Matti Vanhasen ensimmäinen hallitus asetti tavoitteeksi, että omaishoitajien asemaa paran-netaan ja omaishoitoa kehitetään jatkuvasti. Kehittämistyön pohjaksi otettiin selvityshenkilö Elli Aaltosen laaja selvitystyö omaishoidosta. Omaishoitoon on säädetty oma laki, jota on pidettävä hyvin merkittävänä uudistuksena. Suomi on omaishoidon osalta edelläkävijämaita. Omaishoidon tuen palkkioiden indeksejä on parannettu sekä korotettu vähimmäishoitopalk-kiota. Omaishoitajille on lisätty lakisääteisten vapaiden lisäksi alle vuorokauden virkistysva-paat.

Viime vaalikauden lopulla muutettiin työsopi-muslakia siten, että työntekijällä on mahdolli-suus jäädä määräajaksi pois työstä perheenjäse-nen ja tai muun läheisen henkilön hoitamisen vuoksi. Hyväksyessään lain helmikuussa 2011 eduskunta, edellytti, että myös virkamieslakiin tehtäisiin sama muutos, jotta virkamiehillä olisi yhtäläinen oikeus hoitovapaaseen.

Omaishoidon kehittämisessä Keskustan tärkein tavoite on, että omaishoidon tuki siirretään Ke-lan hoidettavaksi. Näin turvattaisiin omaishoi-tajien yhdenvertainen kohtelu kotikunnasta riippumatta. Siirron yhteydessä tulee vahvistaa omaishoidolle yhtenäiset kriteerit ja käytännöt. Kataisen hallitus selvittää kuntauudistuksen yhteydessä kuntien ja valtion välisiä tehtäviä ja vastuita. Hallituksen tulisi tässä yhteydessä toteuttaa kiireellisesti omaishoidontuen siirto Kelalle.

Aloitteessa ehdotettu idea osa-aikaisen omaishoitajuuden mahdollistamisesta on kanna-tettava ja hyvä avaus. Sosiaali- ja terveysminis-teriö asetti alkuvuodesta työryhmän laatimaan kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa. Keskusta edellyttää, että työryhmä selvittää ja tekee mahdollisimman pian esityksen osa-aikai-sen omaishoitajuuden toteuttamiseksi.

Keskustan puoluekokous odottaa juuri peruste-tulta kansallista omaishoidon kehittämisohjel-maa valmistelevalta työryhmältä ennakkoluu-lottomia avauksia ja tärkeitä parannuksia, kuten omaishoidontuen verokohtelun oikeudenmu-kaistaminen.

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen omaishoidon kehittämisestä. Keskusta kannattaa omaishoidon

tuen verovapauden toteuttamista mahdollisim-man pian. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen omaishoidon tuen siirtämisestä Kelan hoidetta-vaksi.

52. Keskustan Ämmänsaaren pai-kallisyhdistys: Omaishoidon siirtä-minen

Esitämme, että Suomen Keskusta r.p. aloittaa valmistelun ja tekee esityksen omaishoidon tuen siirtämisestä Kelalle.

Omaishoitajat tekevät vaativaa ja raskasta työtä hoitaessaan läheistään kotona usein jopa vaa-timattomissa olosuhteissa. Viimeaikaisten tie-tojemme mukaan kaikkia omaishoitajia ei tällä hetkellä kohdella tasavertaisesti kuntien myön-täessä omaishoidon tukea.

Monet omaishoitajat eivät voi edes pitää laki-sääteisiä omaishoitajan vapaapäiviään, koska kunnilla ei ole rahaa myöntää esimerkiksi palve-luseteleitä omaishoitajien vapaapäivien pitämis-tä varten.



53. Suomen Keskustanaiset: Päih-deperheille apua varhaisessa vai-heessa

Monissa lapsiperheissä on ongelmia päihteiden ja riippuvuuksien kanssa. Ongelmaa piilotellaan, kun pelkona on lasten menettäminen. Päihde-vanhempi saattaa pyörittää lapsiperhearkea ja työtään ilman, että ongelma näkyy ulkopuolisil-le.

Lastensuojeluilmoituksen pelossa ei haeta apua ja yritetään päästä eroon päihdeongelmasta yk-sin. Ilman tukea asiat usein vain pahenevat ja ongelmat kärjistyvät. Päihdevanhempia on tuet-tava hakemaan apua mahdollisimman varhaises-sa vaiheessa. Ennen kuin ollaan lasten huostaan-oton, asunnon tai työn menettämisen edessä.

Esitämme, että vanhemmilla olisi mahdollisuus hakea ja saada päihdeongelmiinsa apua, ilman lastensa menettämisen pelkoa. Luonnollisesti ti-lanteissa, joissa ilmenee lasten laiminlyöntiä tai

134vahingoittamista, on päädyttävä huostaanottoon.


Päätöksenteossa on kaikissa tilanteissa ensisijai-sesti lähdettävä lapsen edusta. Palvelut on oltava saatavissa mahdollisimman helposti ja matalan kynnyksen kautta.

Ennaltaehkäisevä työ on aina ongelmien ilmaan-tuessa tapahtuvaa korjaavaa työtä kannatetta-vampaa. Se on sekä inhimillisesti että yhteiskun-nan kustannusten kannalta parempi vaihtoehto. Matalan kynnyksen palveluja on oltava saatavil-la niin, ettei pelkoa pakkotoimista ole. Lainsää-däntöä kehitettäessä on kyettävä erottelemaan tilanteet, missä lastensuojelullisten perusteiden velvoitteiden ja vapaaehtoisen avun hakemisen tasapaino kyetään löytämään.

Puoluekokous kannattaa tehtyä aloitetta.

54. Suomen Keskustanuoret: Suo-men huumausainestrategia päivitet-tävä

Keskustanuoret vaatii poliitikkoja heräämään siihen todellisuuteen, jossa nuoret elävät. Tässä todellisuudessa kannabistuotteet ovat kovaa vauhtia lyömässä itsensä läpi yhtenä nuorten käyttämänä tavanomainen päihteenä. Päättäji-en on syytä ymmärtää, että yhä useampi nuori kokee pilvenpolttamisen olevan ihan normaalia toimintaa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan toisen asteen opiskelijoista jo joka viides kertoo kokeilleensa kannabista ja puolet nuorista tietää kaveripiiris-sään ainakin jonkun kokeilleen huumeita. Tut-kimustulokset kannabiskokeilujen yleisyydestä saattoivat tulla yllätyksenä päättäjille ja suurelle yleisölle, mutta nuorten parissa toimiville tämä kehityssuunta on ollut havaittavissa jo hetken aikaa.

Suomalaisen nuorison asennemuutoksen lisäksi myös huumepolitiikan kansainvälinen suuntaus asettaa painetta Suomelle. Huumeidenvastaista maailmanlaajuista sotaa on nyt käyty muutaman vuosikymmenen ajan. Päinvastaisista pyrkimyk-sistä huolimatta huumeiden käyttöä ei valitetta-vasti ole saatu vähenemään. Kun viranomaiset onnistuvat tuhoamaan yhden rikollisjoukkion, niin tilalla odottaa jo toinen, joka on valmis

valtaamaan vapautuneet markkinat. Huumeisiin liittyy niin valtaisat tuottomahdollisuudet, että rikolliset ovat valmiita ottamaan riskin kiinni-jäämisestä.

Huumeiden vastaisen sodan yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi on muodostunut se, että huumeiden viljelyä ei ole pystytty kitkemään kehittyvissä maissa Huumesodan voittajiksi ovatkin nou-semassa erilaiset rikollis- ja terroristijärjestöt, jotka kahmivat laittomilla huumemarkkinoilla pyörivät valtaisat rahavirrat itselleen.

Monessa maassa käydään parhaillaan keskus-telua siitä, mitä johtopäätöksiä huumeiden vas-taisen sodankäynnin epäonnistumisesta tulisi vetää. Koska huumekauppaa ei ole pystytty estämään, niin yksi esille nousseista keinoista on huumekaupan rajoitettu laillistaminen, jotta huumeisiin liittyvä järjestäytynyt rikollisuus saataisiin kitketyksi.

Myös Suomessa on nyt varauduttava maailman-laajuisen huumepoliittisen ilmapiirin muutok-seen. Meidän tulee esimerkiksi pohtia, miten reagoimme, jos nykyistä useampi EU-maa sallii kannabistuotteiden rajoitetun saatavuuden. Olisi itseämme kohtaan älyllisesti epärehellistä um-mistaa silmät huumebisneksen suunnanmuutok-silta, sillä ne vaikuttavat lyhyellä aikaviipeellä väistämättä myös Suomen huumemarkkinoihin, halusimmepa tätä tai emme. Tämän vuoksi Suo-messakin on nyt syytä valmistautua tulevaan päivittämällä vuodelta 1997 peräisin oleva huu-mausainestrategia.

Pelko leimautumisesta huumehörhöjen suojeli-jaksi on tähän mennessä estänyt tehokkaasti kai-ken rakentavan keskustelun huumeista. Poliitik-kojen on ollut helppo käpertyä impivaaralaiseen tietämättömyyteen ja olla mieluusti puhumatta asiasta, sillä huumeet ovat arka aihe äänestäjil-le. Silmien ummistaminen ei kuitenkaan poista ongelmia, vaan pikemminkin pahentaa niitä.

Keskustanuoret vaatii, että Suomen huumepoli-tiikassa on kiinnitettävä pikaisella aikataululla huomiota nuorten asennekasvatukseen. Lisäksi on panostettava erityisesti siihen, että huume-kierteeseen ajautuneet nuoret saavat viivytykset-tä mahdollisuuden korvaushoitoihin tai pitkiin lääkkeettömiin hoitomuotoihin. Tiukka talous-tilanne ei saa johtaa vakavasti syrjäytymisen polulle joutuneiden nuorten heitteillejättöön. Jos nuori on itse valmis tarttumaan auttavaan kä-

135teen, niin hänelle tulee antaa uusi mahdollisuus. Nuorten huumausainekäyttäjien tulee päästä aina nopeasti hoitoon.


Puoluekokous kannattaa suomalaisen huumaus-ainestrategian päivittämistä. Kyse on kokonai-suudesta, jossa käyttökieltojen säilyttäminen luo perustan huumepolitiikallemme. Lainsäädäntö on kyettävä pitämään ajan tasalla huumeiden monimuotoisuuden lisääntyessä.

Strategiassa peruslähtökohtana on oltava se, ettei kukaan aloittaisi huumeiden käyttöä. Täl-löin valistustyö on keskeinen tekijä. Ongelmien ilmaantuessa kierre on saatava katkeamaan pal-velukokonaisuudella, joka mahdollistaa elämän jatkamisen huumeettomana. Tämä tarkoittaa sitä, että moniongelmatilanteissa myös avun on oltava heti alkuvaiheessa riittävän kattavaa ja moniammatillista. Syrjäytymisen ja elämänhal-linnan menettämisen kierre on katkaistava jokai-seen tilanteeseen sopivimmalla hoitomuodolla ja avulla.

55. Keskustan Kovala-Vanhalan paikallisyhdistys: Nuuskan tuonti ja käyttö kiellettävä

Nuuskan tuonti ja käyttö Suomessa on lailla kiellettävä.


Voimassa olevan lain mukaan ”Suussa käytettäväksi tarkoitettua tupakkaa ei saa maahantuoda, myydä tai muutoin luovut-taa.” Maahantuontikielto koskee myös suussa käytettäväksi tarkoitetun tupakan hankkimista ja vastaanottamista postitse tai muulla vastaavalla tavalla Suomen ulkopuolelta. Yksityishenkilö saa kuitenkin omaa henkilökohtaista käyttöään varten tuoda maahan suussa käytettäväksi tar-koitettua tupakkaa matkatavarana mukanaan enintään 30 rasiaa edellyttäen, että rasia sisältää enintään 50 grammaa mainittua tupakkaa. Lakia uudistettiin viimeisimmän kerran vuonna 2010, jolloin tiukennettiin tupakkalainsäädäntöä muun muassa niin että tupakkatuotteiden esilläpito vähittäismyynnissä kiellettiin.

Keskusta tukee kansallista tavoitetta ”Savuton Suomi vuonna 2040”. Tavoitteessa on lähtökoh-

tana se, ettei yksikään lapsi tai nuori aloita tu-pakointia tai muiden tupakkatuotteiden käyttöä. Tätä tavoitetta kohti mentäessä tulee jatkossakin miettiä uusia keinoja niin tupakoinnin vähentä-miseksi kuin ennen kaikkea toimenpiteitä, joilla aloittamisen kynnys saadaan mahdollisimman korkealle.

56. Tohmajärven Keskustanuoret: Kuntien kilpailu lääkäreistä riittää

Suomessa julkisen vallan velvoite on edistää kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvalli-suutta. Velvoite on peräisin perustuslaista.

Ihmisten hyvinvointi, terveys ja turvallisuus vaarantuvat kun kunnat eivät saa terveyskeskus-lääkäreitä töihin ja jos saavat, on usein kyseessä yksityisen sektorin keikkalääkäri. Vielä hetki sitten Suomessa keskusteltiin Oma-lääkäri-järjestelmästä, mutta nyt tuo keskustelu hoidon laadusta on vähentynyt ja keskustelu on muuttu-nut hiljaiseksi mutinaksi hoidon saatavuudesta.

Lääkärin tutkinto on yhteiskunnalle kallis ja sen tulisi tuottaa julkiselle työmarkkinoille lääkärei-tä. Tohmajärven Keskustanuoret ovat kyllästy-neet reppufirmojen lääkäreihin ja haluavat muu-tosta asian oloon. Tässä asiassa muutoksen tulee lähteä lainsäädännöstä. Lääkärit tulee velvoittaa lailla toimimaan julkisella sektorilla työurallaan riittävän pitkään.


Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja rahoitusjärjestelmä vaatii kokonaisuudistuksen. Vain näin voidaan tur-vata perustuslain suoma yhdenvertaisuus, ml. lääkäripalveluiden saatavuus, koko maassa. Ennen kokonaisuudistusta tarvitaan pahimpien ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi nopeitakin yksittäisiä ratkaisuja, mutta olemme Suomessa ajautumassa tilanteeseen, missä tulevaisuuteen varautuminen edellyttää suurempaa uudistamis-ta.

Keskustan mallissa yhtenä yksityiskohtana on keinojen etsiminen erityisesti perusterveyden-huollon henkilöstön saatavuuden parantami-seksi. Esimerkkinä selvitetään mahdollisuudet koulutuksen ja työn nykyistä parempaan yhteen-sovittamiseen.

Työn jakoa eri ammattiryhmien välillä on

136selkiytettävä. Lääkäreiden ja muiden tervey-denhuollon ammattilaisten riittävyyden ja työ-hyvinvoinnin edistämiseksi heidän on voitava keskittyä työssään osaamistaan ja koulutustaan vastaaviin tehtäviin, etenkin ennaltaehkäisevään toimintaan ja varsinaiseen hoitotyöhön.

Lääkäreiden ja muun henkilöstön saatavuuden parantamiseksi tulee etenkin perusterveyden-huollossa kiinnittää entistä vahvemmin huo-miota henkilöstön mahdollisuuksiin työn sekä perhe- ja vapaa-ajan joustavaan yhteensovitta-miseen.

Toiminnallisia uudistuksia on edistettävä esi-merkiksi lähetekäytäntöjen osalta. Tietotekniik-kaa on voitava hyödyntää ennakkoluulottomasti ja asiakas- ja työntekijälähtöisesti, ei pelkästään tekniikan ja järjestelmien ehdoilla. Lääkkeiden on oltava kiinteämpi osa terveydenhuoltoa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi kokonai-suus, jotka ovat kuntien järjestämisvastuulla. Kunnat voivat yhdessä sopien siirtää vastuun järjestämisestä alueelliselle tai maakunnalliselle toimijalle -pääsääntöisesti kuntayhtymälle kun-tien sopimalla tavalla. Järjestämis- ja palveluso-pimuksilla huolehditaan palveluiden määristä ja laadusta. Alueiden erityispiirteet huomioidaan.

Hoitoketjujen tulee olla nykyistä saumattomam-pia perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoi-toon. Ihmisen terveydestä ja hyvinvoinnista on kannettava kokonaisvastuu. Johtamisessa sekä henkilöstön ammatillisen osaamisen hyödyntä-misessä on päästävä uudelle tasolle.

Palvelut rahoitetaan pääosin verorahoitteisesti. Kuntien mahdollisuutta ennakoida sosiaali- ja terveydenhuollon menojen muutoksia on ky-ettävä lisäämään. Huoltosuhde, eri -ikäisten palvelutarpeiden huomioiminen ja sairastavuus ovat esimerkkejä tekijöistä, joiden perusteella kuntien osuus määritellään.

Uuden rahoitusmallin tulee kannustaa toimin-nan järjestäjää vaikuttavuuteen ja toiminnan kustannustehokkuuteen aikaansaaden nykyistä enemmän terveyttä ja hyvinvointia. Rahoitus-ratkaisujen tulee tukea terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Terveyden ja hy-vinvoinnin laatu- ja mittaamistapoja tulee kehit-tää tukemaan uudistamistyötä sekä tavoitteisiin pääsyä. Vastuunkantamista omasta terveydestä on kannustettava.

Keskustan vaihtoehdossa

- palveluja järjestetään kolmella tasolla, jolloin määritellään lähi-, aluetason- ja laajemman ta-son palvelut.

- määritellään kuntien tehtävät ja esimerkiksi omaishoidon tuen sekä toimeentulotuen normio-san maksatus siirretään Kelalle.

- palvelujen tilaaja ja tuottaja erotetaan toisis-taan

- raha seuraa asiakasta hoitoketjun eri vaiheissa

- nykyisen monikanavaisen rahoitusjärjestelmän julkinen raha kootaan alueellisille toimijoille

- asetetaan kansalliset sosiaali- ja terveyspoliitti-set tavoitteet vuoteen 2025.

- valtakunnan tasolla päätökset järjestämisestä ja rahoituksesta tehdään samanaikaisesti sekä aika-taulutetaan kokonaisuudistus

- kokonaisuudistukseen edetään kokeilujen kautta

57. Keskustanaisten Kainuun piiri: Päivystyspoliklinikoiden toimintaa on parannettava

Olemme keskustanaisten kesken pohtineet, ovat-ko sairaaloiden päivystyshoidossa tapahtuvat hoitovirheet ja muut huonot kokemukset sys-teemivirhe? Nykyisin potilas saa ambulanssissa asiantuntevan avun, mutta päivystykseen tulles-saan hän siirtyy useimmin kokemattomien lää-kärien hoitoon. Päivystystyöt ovat usein likaisia ja haisevia ja ne teetätetään nuorilla lääkäreillä ja lääkäriopiskelijoilla. Kokemattomuus paika-taan systeemissä takapäivystyksellä. Käytetään-kö sitä kuitenkaan aina tarvittaessa? Onko ehkä budjetoitu, minkä verran asiantuntijalääkäreitä saa hälyttää apuun? Saako hoitaja sanoa näke-myksensä lääkärille? Hänellä voi olla paljon enemmän kokemusta. Maallikon mielestä kaksi silmäparia näkee enemmän kuin yksi.

Ovatko AVIt tai keskushallinto arvioineet Suomen sairaaloiden päivystyspoliklinikoiden hoidon tason riittäväksi? Veronmaksajina ja potilaiden omaisina odotamme, että sairaan-hoidossa tehdään kaikki voitava, millä voidaan estää kuolema ja vammautuminen. Yhtä tärkeää

137on koettaa ehkäistä ennalta pitkäkestoisia sai-raalahoitoja, jotka vievät elämän laadun ja mak-savat paljon sekä potilaalle että yhteiskunnalle. Meidän tulisi oppia kansalaistaidoksi monien tautien mm. aivohalvauksen oireiden tunnista-minen, etenkin, kun keskuudessamme elää yhä enemmän iäkkäitä ihmisiä.

Miten päivystystoimintaa voisi parantaa? Päivystyksen tilojen ja laitteiden tulee olla kunnossa. Suomessa on käytössä sähköinen sairaskertomus. Sen käyttö on vielä kömpelöä ja riistää potilaille tarkoitettua aikaa. Työvuorossa tulee olla riittävästi työntekijöitä hoitamaan ja tarkkailemaan potilaita. Henkilökunnan koulu-tuksessa tulee painottaa akuutin hoidon alkeita, samoin yhteistyötä eri henkilöstöryhmien vä-lillä. Henkilöstölle tulee antaa jatko- ja täyden-nyskoulutusta suositusten mukaisesti, mikä on esim. lääkäreille 10 päivää/vuosi. Uutta tietoa ja uusia laitteita tulee, joten peruskoulutuksen tiedot vanhenevat nopeasti. Olisi tehtävä päivys-tyslääketieteen erikoisala, jolla koulutettaisiin lujahermoisia, nopeaan toimintaan kykeneviä lääkäreitä. Kuitenkaan pitkät työvuorot ja yötyöt eivät sovi ikääntyneille työntekijöille.

Päivystyshoito on turvallisuutemme peruspi-lareita. Sen on oltava korkeatasoista. Jos päi-vystyspoliklinikka vaikuttaa nyt heikoimmalta lenkiltä ensihoidossa, se on laitettava kuntoon. Kansalaisina haluamme myös olla kykeneviä auttajia sairaskohtaustilanteissa.

Esitys: Puoluekokous päättää, että Keskusta ajaa ministeriön tasolla ja erikoissairaanhoidon kuntayhtymissä ed. esitettyjä parannuksia päi-vystyspoliklinikoiden toimintaan ja kansalais-kasvatukseen.


Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja rahoitusratkaisut vaativat koko-naisuudistuksen. Yhtenä tärkeänä näkökulmana tällöin on, miten ympärivuorokautinen päivys-tystoiminta järjestetään. Kyse on keskeisestä osasta terveydenhuollon palveluketjua, jossa paikallisesti ja alueellisesti parhaan mahdollisen ratkaisun aikaansaaminen on välttämätöntä. Keskusta yhtyy aloitteeseen korostaen samalla kokonaisuudistuksen välttämättömyyttä.

58. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Sairaslomien kustannuksia yrityksille kohtuullistettava

Työnantajalle työntekijän sairastuminen on suuri taloudellinen kuluerä. Nykyisellään Kela korvaa sairastumisen kustannukset karenssiajan jäl-keen, mutta silti kustannukset ovat merkittävät. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeestä aiheutuvat kustannukset voivat suurissa yrityksissä aiheut-taa pahimmillaan satojen tuhansien menetykset. Pienemmissä yrityksissä epäkohtaa on onneksi kompensoitu ja riittävän pienissä yrityksissä työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset korva-taan yhteiskunnan varoista karenssiajan jälkeen.

On väärin, että sairastumisen kustannukset mak-satetaan tilanteesta riippumatta työnantajalla. Taustalla on ajatus, että työnantajan maksuosuus kannustaisi parantamaan työterveyshuoltoa ja pitämään työolosuhteet hyvinä. Kuitenkin isossa osassa tapauksia työntekijä on vapaa-ajallaan esimerkiksi loukannut itsensä tai sairastuminen ei muusta syystä ole suoraan sidoksissa työpaik-kaan, jolloin työnantaja ei voi näihin vaikuttaa millään tavalla. Sairastumiset ovat erityisen iso riski pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa yksittäisen työntekijän panos on suuri koko yri-tyksen työpanokseen nähden. Työnantaja joutuu etsimään sijaisen ja perehdyttämään hänet ja näiden lisäksi vielä maksamaan sairastumisesta aiheutuvia kustannuksia.

Tällä hetkellä työntekijöiden turva sairastumisen sattuessa on hyvä, mutta sen sijaan yrittäjän it-sensä asema on huono. Varsinkin PK-yrityksissä yrittäjä joutuu usein tulemaan sairaana töihin, koska kynnys sairaslomaan on suuri. Vaikka joissain tapauksissa on saatavilla päteviä sijaisia tuuraamaan yrittäjän omaa työpanosta, yrittäjä joutuu hyväksyttämään sairaslomansa Kelan lääkäreillä. Saadakseen varmuuden sairausloma-ajan korvauksesta yrittäjän on siis odotettava Kelan päätöstä. Tavallisella työntekijällä riittää työterveyslääkärin lausunto, jonka perusteella hän saa palkan sairausloma-ajaltaan. Pohjois-Savon Keskustanuorten mielestä yrittäjillä ja työntekijöille tulisi olla samat edellytykset saada sairauslomaa.

Pohjois-Savon Keskustanuoret ehdottaa, että sairastumisen kulut korvattaisiin vakuutuksesta, joka rahoitettaisiin työnantajalta ja työntekijöiltä perittävillä vakuutusmaksuilla. Tämä tasoittaisi

138yrityksille kohdistuvia työntekijästä johtuvia haavoittuvuusriskejä etenkin silloin, jos maksu porrastettaisiin niin, että pienimmissä yrityksissä vakuutus korvaisi sairastumisen kulut koko-naan ja suuremmissa osittain. Toisena keinona Pohjois-Savon Keskustanuoret ehdottaa myös Ruotsin mallin mukaista 1-2 päivän sairaslo-makarenssia työntekijälle, jolloin ensimmäinen ja mahdollisesti toinenkin sairaslomapäivä jäisi työntekijän maksettavaksi ja vasta sen jälkeen sairausloma olisi palkallinen. Muutoksia tehtä-essä pitää kuitenkin huomioida erikseen työtapa-turmat, jotka olisivat jatkossakin entiseen tapaan työnantajan vastuulla ja näin kannustettaisiin edelleenkin pitämään huolta työolosuhteista.


Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen. Saira-uspoissaolojen ja työkyvyttömyyden ennalta-ehkäiseminen on keskeisessä roolissa, kun et-sitään pehmeitä keinoja työurien pidentämisen. Erilaisia vaihtoehtoja, kuten Ruotsissa käytössä olevaa sairauslomamallia, tulee puntaroida ennakkoluulottomasti niiden hyödyt ja haitat selvittäen.

Yrittäjien ja palkansaajien sosiaaliturvan ero-avaisuuksiin liittyviä epäkohtia tulee tarkastella kokonaisuutena, sillä sairausloma ei ole ainut seikka, jossa yrittäjien sosiaaliturva on puut-teellinen. Yrittäjien sosiaaliturvan kokonaisval-tainen pohtiminen on välttämätöntä myös sen vuoksi, että yhä useampi suomalainen työllistää itse itsensä yhden hengen yrittäjänä, esimerkik-si freelancer-toimittajana, omaa osaamistaan myymällä. Keskustan puoluekokous valtuuttaa Keskustan sosiaali- ja terveyspoliittisen verkos-ton pohtimaan yhdessä yrittäjäasian neuvottelu-kunnan kanssa esitystä yrittäjien sosiaaliturvan epäkohtien poistamiseksi.

59. Keskustanaisten Pohjois-Kar-jalan piiri: Keliakikoille maksettava korvauksen nostaminen

Keliakikoilla ruis, ohra, vehnä ja kaura aiheutta-vat suolinukan ohentumisen, jonka seurauksena on ravinnon imeytymisongelmia ohutsuolessa. Haittana ovat ripulointi, iho-oireet; oheissaira-uksina mm. diabetes ja maksasairauksia.

Vuodesta 2002 alkaen keliakikot ovat saaneet 21 €/kk korvauksena gluteenittomien tuotteiden

hankintaan. Gluteenittomat tuotteet ovat huo-mattavasti kalliimpia kuin normaalit ruokatar-vikkeet.

Kuluttajaviraston hintavertailun mukaan glu-teenittomien ja normaalien ruokatarvikkeiden hintaero on 65 €/kk.

Aloitteena esitämme, että keliakikoille makset-tava korvaus nostetaan 65 €/kk.


Puoluekokous kannattaa aloitetta.

Vuoden 2001 syksyllä lainsäädäntöömme hy-väksyttiin korvaus gluteiinittomien tuotteiden hankintaan liittyen. Korvaustasoa ei tuolloin sidottu indeksiin tai ao. tuotteiden kustannusta-son nousuun. Korvaus on yhä euromääräisesti vuoden 2002 tasolla.

60. Keskustan Rovaniemen kunnal-lisjärjestö: Ikääntyville ajoterveyden arviointiyksilöitä

Väestö ikääntyy ja ikääntyneen väestön määrä näkyy myös liikenteessä. Vuonna 2030 joka kolmas autoilija on ikäautoilija. Ajoterveyteen liittyvät ongelmat lisääntyvät ja heijastuvat ajo-kortin uusimisprosesseissa.

Keskussairaaloiden yhteyteen tulisi perustaa ajoterveyden arviointiyksiköitä, joissa erikois-lääkärit (neurologi, silmälääkäri ja geriatri) voivat käsitellä ajokykyä. Tähän yksikköön terveyskeskukset olisi velvoitettava lähettämään ajokorttien uusimiseen lääkärintodistusta hake-vat henkilöt, joiden ajokyvyn arviointiin liittyisi vähäinenkin epävarmuus, joka vaatisi em. eri-koislääkäreiden tutkimukset. Tämä parantaisi ajokyvyn kokonaisarviointia ja siten osaltaan liikenneturvallisuutta.


Vanhasen II hallituksen aikana valmisteltiin laaja ajokorttiuudistus. Lain valmistelun yh-teydessä ikäihmisten ajoterveyteen liittyvät asiat nousivat monella tapaa esille. Lain ollessa eduskuntakäsittelyssä vuonna 2010 liikenne- ja viestintävaliokunta kiinnitti erityistä huomiota siihen, että nykyinen lääkärintarkastusjärjestel-mä ei anna riittävää kuvaa tutkittavan ajokyvys-

139tä. Valiokunnan saaman asiantuntijaselvityksen mukaan ajoterveyden ja -kunnon merkitys on erittäin suuri liikenneturvallisuudelle ja verratta-vissa rattijuoppouden aiheuttamaan riskiin.

Myös jo aiemmin eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta huomioi sen, että tavalliset lääkärintarkastukset eivät riitä ajokyvyn tehok-kaaseen arviointiin. Eduskunta edellyttikin lausumassaan tuolloin, että hallitus ryhtyy välit-tömästi toimenpiteisiin riittävän monipuolisen ja luotettavan ajokyvyn arviointijärjestelmän luomiseksi, liikennelääketieteen tutkimuksen ja opetuksen lisäämiseksi ja tarvittavan ohjeistuk-sen antamiseksi tutkimuksia tekeville lääkäreille sekä ammattikuljettajien ja kuljetusalan yrittäji-en työterveyshuollon kattavaksi järjestämiseksi.

Eduskunnan lukuisista kannanotoista huolimatta liikennelääketieteen kehittäminen ikäihmisten ajoterveyden hyväksi ei ole edennyt riittävällä tavalla. Liikennelääketiedettä on pidetty esillä informaatio-ohjauksen tasoisissa tilaisuuksissa yliopistojen kanssa, mutta päätösvalta koulutus-sisällöistä on yliopistoilla. Yliopistot opettavat liikennelääketiedettä lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa, mutta kou-lutus ei välttämättä esiinny tällä nimellä, vaan palautuu perinteisempiin lääketieteen alojen luokitteluihin, kuten esimerkiksi silmätaudit ja neurologia.

Iäkkäitä tulee tukea liikkumismahdollisuuksien takaamiseksi, sekä kaikille iäkkäille on tarjot-tava vaihtoehtoja liikkumiseen. Iäkkäiden ajo-kuntoa tulee arvioida luotettavin, tasapuolisin ja oikeudenmukaisin kriteerein.

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja vaatii, että Kataisen hallitus ryhtyy toimiin ajoterveydenti-lan valvonnan parantamiseksi ja liikennelääke-tieteen tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseksi.

Työvoimapolitiikkaa, työ-elämää, tasa-arvoa ja maahanmuuttoa koske-vat aloitteet

61. Suomen Keskustanaiset: Työllistymistä koskevaa lainsäädäntöä selkiytettävä

62. Uudenmaan keskustanuoret: Työehdoista sovittava lähellä työyhteisöjä

63. Suomen Keskustanuoret: Osatyökykyisille mahdollisuus työelämään

64. Edistykselliset keskustanaiset: Ihminen ei ole vain vammansa summa

65. Uudenmaan Keskustanuoret: Työvoimapalveluiden saatavuus on turvattava kaikille

66. Keskustan Rovaniemen keskikaupungin paikallisyhdistys: Palkkaerojen poistamisessa tarvitaan tekoja

67. Kanta-Lappeenrannan keskustanaiset: Hallituksen toimet heikentävät naisten asemaa

68. Uudenmaan Keskustanuoret: Ihmisiä kohdeltava yhdenvertaisesti

69. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Keskustan kehitettävä aktiivisesti työperäisten maahanmuuttajien kotouttamis- ja koulutusprosesseja

70. Suomen Keskustanuoret: Maahanmuuttajien kotouttamista autettava tukihenkilöillä

61. Suomen Keskustanaiset: Työl-listymistä koskevaa lainsäädäntöä selkiytettävä

Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistä-mistä on helpotettava lainsäädännön että siitä seuraavien toimenpiteiden yhtenäistämisellä ja selkeyttämisellä. Kohdennettujen työllistä-mistoimenpiteiden osalta Sanssi-kortit ja muut hankkeenomaiset toimenpiteet ovat toivottuja, mutta ne eivät saa aiheuttaa ristiriitaisuuksia tai kannustinloukkuja sosiaalietuuksiin ja työmark-kinoihin liittyen.

Työllistämistä koskeva lainsäädäntö on tällä hetkellä kirjavaa eikä kohtele tuen tarvitsijoita tasa-arvoisesti. Tukitoimia tarjotaan nuorille ja vaikeasti työllistäville usein erilaisten hankkei-

140den kautta, mutta niiden päätyttyä niissä mukana olleiden työllistymistä ei pystytä varmistamaan, joten nämä jäävät tyhjän päälle.

Esitämme, että työllistämistä koskevaa lainsää-däntöä selkiytetään tiiviissä yhteistyössä veroja sosiaaliviranomaisten sekä työttömien yhdistys-ten kanssa. Yksilön kannalta järkevin ja toimivin työllistymisen ratkaisu johtaa parhaaseen loppu-tulokseen koko yhteiskunnan kannalta.


Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Sosiaaliturvan on vastattava osaltaan lisääntyviin työmarkki-noiden joustavuus- ja liikkuvuusvaatimuksiin ja lievitettävä samanaikaisesti riskejä ja epä-varmuutta, joita ne työttömälle tai työntekijälle aiheuttavat.

Lainsäädännön selkeyttämisen lisäksi työllisty-mistä pitää sujuvoittaa vähentämällä byrokratiaa ja paperisotaa. Erilaisten hankkeiden kautta työttömillä nuorilla ja pitkäaikaistyöttömillä on mahdollisuus päästä työnsyrjästä kiinni. Järjes-telmää ei kuitenkaan pidä käyttää hyväksi niin, että tukityöllistettyjä kierrätetään samoissa töis-sä palkkatuen vuoksi.

62. Uudenmaan keskustanuoret: Työehdoista sovittava lähellä työyh-teisöjä

Suomessa työmarkkinoita vetävät työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöt. Malli perustuu van-hentuneeseen käsitykseen työmaailmasta, jossa osapuolten edut olisivat aina ristiriidassa tois-tensa kanssa. Nyky-Suomessa työntekijät arvos-tavat omia ammattejaan ja työnantajat tahtovat kantaa vastuunsa heidän työhyvinvoinnistaan. Siksi olisi tärkeää, että työmarkkinoita jäykistä-vistä keskusliittojen neuvotteluista luovuttaisiin ja työmarkkinoita ohjattaisiin sieltä, missä työ tehdään.

On oikein, ettei työsopimuksista neuvotella yk-silöinä, vaan takana on suurempi voima. Mutta yksittäisten ammattikuntien, kuten ahtaajien, pysäyttäessä koko yhteiskunnan oman etunsa tähden, on syytä pohtia, tulisiko järjestelmän järkevöittää työtaistelun aseita. Työnantajien ja -tekijöiden väliset neuvottelut tulisikin käydä paikallisesti, jolloin niissä voidaan tasapuolisesti ottaa huomioon sekä yrityksen että sen työnteki-

jöiden tarpeet.

Lisäksi kolmikannan sopimuksissa tulisi kes-kittyä vain työelämään suoraan liittyviin kysy-myksiin. Neuvotteluista puuttuvat täysin muun muassa opiskelijoiden, työttömien ja eläkeläis-ten edustajat. Silti osapuolet tekevät myös heitä sitovia ratkaisuja. Vaikka kaikki kansalaiset jou-tuvat maksamaan, etuaan pääsevät valvomaan vain harvat ja valitut.

Keskustan tulee tukea 2000-luvulla vauhtia saanutta kehitystä, jossa työmarkkinoiden sopi-mukset on tehty kaukana tupo-pöydistä. Toimin-tamalleja, joissa työmarkkinoista neuvottelevat paikallisesti työnantajat ja -tekijät, on tuettava ja rohkaistava. Valtion on myös otettava entistä itsenäisempi rooli työmarkkinoiden ohjauksessa, jotta päätökset tehdään demokraattisissa toimie-limissä, eikä yksityisten edunvalvojien toimesta.


Puoluekokous yhtyy aloitteeseen tietyin osin. Keskusta lähtee siitä, että työmarkkinoiden sopi-musjärjestelmän toimivuutta kehitetään yhteis-työssä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Lisäksi tavoitteena on parantaa paikallisen sopimisen edellytyksiä, mikä edellyttää neuvottelujen eri osapuolille ja kaikille henkilöstöryhmille tasa-vertaisen neuvotteluaseman turvaamista työeh-doista sovittaessa.

Suomessa työelämää on kehitetty kolmikantai-sesti yhdessä hallituksen, työntekijäjärjestöjen ja työnantajajärjestöjen kanssa. Näin tulee toimia jatkossakin. Työelämää koskevaa lainsäädäntöä ja sopimustoimintaa on uudistettava siten, että ne turvaavat sekä yrittäjyyden ja työllistämisen edellytykset että työntekijöiden aseman työ-markkinoiden muuttuessa ja kansainvälistyessä. Esimerkiksi lakko-oikeuteen ei tule kajota yk-sipuolisesti ilman kaikkien sopimusosapuolten hyväksyntää.

63. Suomen Keskustanuoret: Osa-työkykyisille mahdollisuus työelä-mään

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain va-jaat 30 000 henkilöä. Määrä vastaa suunnilleen puolta syntyvästä ikäluokasta. Työkyvyttömyys-eläkkeelle päätyvistä nuoria alle 35-vuotiaita on noin 13 prosenttia eli 4000 henkilöä. Noin puo-

141let kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä on parhaassa työiässä olevia.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterve-yden häiriöt ovat kaksi suurinta työkyvyttömyy-teen johtavaa sairautta. Nämä ovat molemmat sellaisia sairauksia, että niihin on mahdollista vaikuttaa ennakoimalla. Tässä työterveyshuol-lolla, kunnallisella terveydenhuollolla ja työhy-vinvointia edistävillä toimenpiteillä on tärkeä rooli.

Osatyökykyisiä työnhakijoita on työ- ja elinkei-noministeriön mukaan noin 100 000. Heistä on työttömänä kaksi kolmasosaa. Osatyökykyisten lisäksi myös tuhannet työkyvyttömyyseläkkeellä olevat haluaisivat mukaan työelämään.

Suomessa on paljon sellaisia ihmisiä, jotka olisi mahdollista kiinnittää osittain työelämään. Hei-dän jäljellä olevaa työkykyä pitäisi kyetä käyttä-mään nykyistä paremmin. Työkyvyttömyyden ja työkykyisyyden välillä on olemassa valitettava joko tai -asetelma, vaikka työkyky pitäisi aina suhteuttaa siihen työhön, jota tehdään. Osatyö-kykyisillä on paljon itsellään halua töihin, mutta vain vähän mahdollisuuksia tähän.

Osatyökykyisten sisäänpääsyä työelämän tulee helpottaa, sillä ensimmäinen työpaikka auttaa kohentamaan heidän työmarkkinakelpoisuut-taan. Työelämään tulee luoda joustavuutta, jotta se tunnistaa osatyökykyisyyden. Myös sosiaa-liturvan ja palkkatyön yhteensovittamisessa on tehtävää, jotta osatyökykyisten olisi kannattavaa hankkiutua työelämään.

Konkreettisia keinoja edistää osatyökykyisten mahdollisuuksia ovat ainakin palkkatuki, työ-olosuhteiden järjestelytuki, rekrytointituki ja työhönvalmentajat, jotka tarjoavat yksilöllistä tukea ja opastusta työnhakuun. Osatyökykyisten pienimuotoista työllistämistä voitaisiin edistää helpottamalla keikkamuotoisen työn teettämistä ilman, että työnantajalle aiheutuu tästä merkit-täviä lisäkuluja. Pienimuotoinen keikkatyö ei myöskään vähentäisi osatyökykyisen saamaa sosiaaliturvaa.

Keskustanuoret vaatii, että keskusta nosta osa-työkykyisten paremman työllistämisen talous- ja yhteiskuntapolitiikkansa yhdeksi kärkiteemoista.


Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Asia on tärkeä niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Työkyvyttömyyden arvioinnista pitää siirtyä työkykyisyyden arviointiin. Tähän suuntaan tu-lee kehittää lainsäädännön lisäksi asenteita koko yhteiskunnassa.

Osatyökykyisten työllistymiseen tulee suunnata uusia kannustimia. Käyttöön voitaisiin ottaa esimerkiksi alueellisia työvoimapooleja, jotka kantavat työnantajariskin ja joiden kautta osa-työkykyiset ja pitkäaikaistyöttömät löytävät helpommin työtä.

Työkyvyttömyyseläke tulisi voida muuttaa ny-kyistä joustavammin osaeläkkeeksi.

64. Edistykselliset keskustanaiset: Ihminen ei ole vain vammansa sum-ma

Puolet vammaisista ihmisistä kykenee ja haluaa tehdä töitä. Hieman yli kolmanneksella on erit-täin hyvä tai hyvä työkyky. Silti vain harva vam-mainen ihminen käy töissä. Tämä johtuu osaksi työnantajan ja työyhteisön ennakkoluuloista, osaksi joustamattomista työmarkkinoista. Vam-maisten ihmisten yhteiskunnallinen ja poliittinen osallisuus eivät muutenkaan ole ilman erityistoi-mia yhtä vahvoja kuin vammattomien ihmisten.

Keskustan tulee työllisyyspolitiikassaan pyrkiä parantamaan myös vammaisten ihmisten mah-dollisuuksia tehdä töitä. Lisäksi Keskusta r.p:n tulee tehdä selvitys siitä, millä tavalla vammais-ten ihmisten osallistumista puolueen omaan toimintaan voidaan parantaa. Vammaisjärjes-töiltä ja puolueessa toimivilta vammaisilta ihmi-siltä on hyödyllistä kysyä esteettömyysasioissa apua ja arjen kokemuksia. Puoluekokousten ja muiden suurempien tapahtumien, kuten vaalis-tarttien, järjestelyissä täytyy jatkossa huomioida esteettömyysnäkökohdat ja huolehtia esimerkik-si viittomakielisen tulkkauksen saatavuudesta.


Ikääntyvässä ja tiukkenevan julkisen talouden Suomessa ei ole varaa jättää käyttämättä niitä voimavaroja ja sitä osaamista, joita vammaisilla ja vajaakuntoisilla henkilöillä on annettavanaan työmarkkinoilla.

Vammaisten työllistymiseksi tarvitaan ennen

142kaikkea asennemuutosta työmarkkinoilla. Työn-antajien tahto työllistää vammaisia ihmisiä on avainasemassa. Julkisen sektorin - kuntien ja valtion - on oltava edelläkävijöitä ja suunnan-näyttäjiä vammaisten työllistäjinä. Työnantajan lisäksi myös muu työyhteisö on osaltaan vas-tuussa vammaisen työntekijän työhyvinvoinnista ja mahdollisuuksista onnistua työelämässä.

Vammaisten työllistäminen edellyttää eri toimi-joiden – julkisen, yksityisen ja ns. kolmannen sektorin- nykyistä parempaa yhteistyötä sekä vammaisen ja hänen omaistensa mielipiteiden ja tarpeiden huomioimista. Kuntouttamista ja työelämään valmennusta lisäämällä voidaan vammaisten asemaa työmarkkinoilla parantaa. Työtoimintakeskusten toimintaa ja avotyötä on kehitettävä niin, että niiden kautta pystyttäisiin tarjoamaan vammaisille sellaiset olosuhteet, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat heidän osallistumistaan työelämään.

Vammaisten työllistymisessä on ennen kaikkea kysymys tasa-arvosta, ihmisoikeuksista ja ih-misyyden toteutumisesta. Jokaisella pitää olla oikeus ja mahdollisuus antaa oma panoksensa yhteiskunnan hyväksi myös työteon kautta. Myös YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista lähtee tästä mahdollisuudesta.

Myös Keskustan toiminnassa on vammaisten huomioimisessa parannettavaa. Vammaisia ja heidän järjestöjään tulee käyttää nykyistä enem-män asiantuntijoina, kun puolue linjaa ohjelmal-lisia ja muita tavoitteitaan. Puoluekokous yhtyy myös aloitteen vaatimukseen esteettömyyden huomioimisesta Keskustan tilaisuuksissa ja muussa toiminnassa.

65. Uudenmaan Keskustanuoret: Työvoimapalveluiden saatavuus on turvattava kaikille

TE-toimistojen uudistus pyrkii kokoamaan työ- ja elinkeinotoimistojen hallinnollisia tehtäviä yhteen perustamalla alueelleen hallinnollisen TE-toimiston. Uudistuksen on tavoitteena astua käytäntöön vuoden 2013 alussa.

Käytännössä uudistus tarkoittaa useiden toimis-tojen sulkemista. Kasvokkain tapahtuva asiointi tulee siirtymään kaupunkikeskuksissa sijait-seviin hallinnollisiin TE-toimistoihin. Työvoi-matoimistojen palvelut pienemmissä kunnissa

siirtyvät verkossa ja puhelimitse tapahtuvaan asiointiin toimistojen lakkauttamisen myötä.

Työvoimapalveluiden perustarkoituksena on ohjata, valmistaa asiakkaita työelämään paluu-seen ja tiedottaa avoinna olevista opiskelu- ja työmahdollisuuksista. Työvoimatoimiston perustehtävään sisältyy nimenomaan ihmisten ohjaus takaisin työelämään. TE-toimistojen keskittäminen kaupunkikeskuksiin vähentää kasvokkain tapahtuvaa asiointia entisestään ja asettaa pienemmissä kunnissa asuvat eriarvoi-seen asemaan työvoimapalveluiden saatavuuden näkökulmasta.

Keskustan tulee huolehtia, että uudistuksen myötä kiinnitetään huomiota alueelliseen tasa-vertaisuuteen. Erityisesti vaikeasti työllistyvien ja syrjäytymisuhan alla olevien ryhmien tarpeet tulee huomioida uudistuksessa. Koulupudokkaat ja eläkeikää lähestyvillä ikäryhmillä kasvokkain tapahtuvalla asioinnilla on erityinen merkitys. Työvoimapalveluiden vieminen sähköiseen muotoon on erityisen haitallinen näiden ihmis-ryhmien näkökulmasta. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat erityistä ohjausta kou-lu- ja työpaikkahaussa. Vanhemmilla ihmisillä ei puolestaan ole välttämättä valmiuksia tai väli-neistöä verkossa tapahtuvaan asiointiin.


Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen henkilö-kohtaisten, kasvokkain tapahtuvien työvoima-palveluiden tasaveroisesta saatavuudesta. Vaikka sähköiset asiointipalvelut ovat yleistymässä ja osin korvaamassa fyysiset palvelupisteet, tarvit-see työhallinnon asiakas myös henkilökohtaista opastusta, neuvontaa ja muita palveluja. Niiden on oltava saavutettavissa kohtuullisen matkan päässä ja kohtuullisessa ajassa.

TE-toimistojen vähenemisestä pitää korvata niiden palveluiden turvaamisella muulla tavoin. Puoluekokous edellyttää, että valtion paikallis-palvelut, ml. työhallinnon palvelut, on varmis-tettava jokaisessa kunnassa joko valtion omissa toimipaikoissa, kuntien ja valtion yhteispalve-lupisteissä tai etäpalveluna esimerkiksi video-neuvotteluyhteyden avulla. Yhteispalvelusta tulee säätää lailla, jolla eri toimijat velvoitetaan osallistumaan yhteispalvelujen järjestämiseen. Kunnille korvataan valtion palvelujen järjestä-misestä aiheutuneet kustannukset.

14366. Keskustan Rovaniemen keski-kaupungin paikallisyhdistys: Palk-kaerojen poistamisessa tarvitaan tekoja

Suomalaisten naisten palkkaero suomalaisiin miehiin nähden on edelleen kohtuuttoman suuri. Naisten palkkatulot ovat keskimäärin 82 pro-senttia miesten keskituloista.

Vuonna 2006 laadittuun samapalkkaisuusohjel-maan kirjatuista toimenpiteistä ei saisi lipsua. Keskustan tulisikin olla aktiivisesti ylläpitää keskustelua sukupuolten palkkaerojen kaventa-miseen tähtäävistä toimenpiteistä.

Työelämän kokonaisvaltaisen kehittämisen rinnalla, mielestämme tärkeää on myös naisten työmarkkina-aseman parantaminen ja perhevel-voitteiden tasaisempi jakaminen. Työpaikkojen tasa-arvosuunnitelma on merkittävä mekanismi palkkatasa-arvon kannalta.


Puoluekokous pitää tasa-arvon edistämistä erittäin tärkeänä asiana. Avainasemassa ovat työmarkkinaosapuolet. Kolmikantaneuvotteluis-sa myös hallituksella on mahdollisuus toimia palkkaerojen kaventamiseksi. Ikävä kyllä Jyrki Kataisen sinipunahallitus eivätkä myöskään työmarkkinajärjestöt käyttäneet raamiratkaisusta sovittaessa tilaisuuttaan palkkatasa-arvon edis-tämiseen.

Puoluekokous yhtyy aloitteen näkemykseen siitä, että työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmat ovat hyvä väline tiellä kohti palkkatasa-arvoa. Miesten ja naisten palkkaerot johtavat osaltaan siihen, että naiset käyttävät valtaosan perheva-paista. Myös asenteissa on parantamisen varaa. Tasa-arvoisempi työnjako ansiotyön, kotitöiden ja lastenhoidon osalta parantaa niin miesten kuin naistenkin elämän laatua.

67. Kanta-Lappeenrannan keskus-tanaiset: Hallituksen toimet heiken-tävät naisten asemaa

Hallituksen säästötoimet heikentävät kohtuut-tomalla tavalla pieni- ja keskituloisten naisten asemaa.

Hallituksen kaavailemat huononnukset vuo-rotteluvapaaehtoihin kohdistuvat ensisijaisesti naisiin. Vapaata on käytetty eniten raskaassa hoito- ja opetustyössä. Monet naiset ovat käyttä-neet vuorotteluvapaansa iäkkäiden vanhempien hoitamiseen. Palkansaajajärjestöt saivat heiken-nyksen torjuttua, mutta se on vain väliaikainen vajaan kahden vuoden ratkaisu.

Valmistelussa on laki osa-aikaisiksi siirtyvien lomapalkan korjaamisesta ey-tuomioistuimen päätöksen mukaiseksi. Tällä parannettaisiin osa-aikaisten naisten etuja. Nyt lainsäädäntöä lykätään tulevaisuuteen.

Kotitalousvähennyksen heikennykset kohdis-tuvat naisiin kahdella tavalla: kotitaloustyötä teettävät säännöllisesti yli 75-vuotiaat yksinäiset naiset. Nyt heikennys karsii monta iäkästä naista avun piiristä ja siirtää heidät muutenkin tukkoi-sen kunnallisen avun anojiksi. Kodinhoitopalve-lujen tarjoajat ovat pieniä naisvaltaisia yrityksiä. Kotitalousvähennyksen leikkaukset vaikuttavat juuri näihin yrityksiin, joiden toiminnan edelly-tys ovat pitkät ja kestävät toimeksiantosuhteet.

Kotihoidontuen heikennykset kohdistuvat suo-raan nuoriin pienituloisiin naisiin ja nuoriin perheisiin. Perusteluksi on sanottu, että pienten lasten äidit halutaan takaisin työelämään ja lap-set laitoshoitoon.

Naisten köyhyys on todistettu monissa tutki-muksissa. Keskustalla on vain opposition keinot torjua naisiin kohdistuvat lainsäädännön heiken-nykset. Suurella puolueella on kuitenkin laajat yhteiskuntasuhteet joiden avulla voi vaikuttaa asioiden valmisteluun, toimintaan ay-liikkeessä, muissa järjestöissä, tiedotusvälineissä sekä po-litiikassa.

Esitys: Keskustapuolue ryhtyy omalta osaltaan toimenpiteisiin naisten köyhyyden poistamisek-si, hallituksen kaavailemien etujen heikennysten torjumiseksi sekä tietoisuuden lisäämiseksi nais-ten aseman heikentämisestä.


Keskustan puoluekokous kannattaa aloitetta. Keskusta on teoillaan osoittanut, että aina kun puolue on ollut hallituksessa, perusturvaa paran-netaan ja tasa-arvon pyrkimyksistä muutoinkin pyritään pitämään huolta. Viime vaalikaudella nostettiin pienimpiä sairaus-, äitiys- ja isyyspäi-

144värahoja työmarkkinatuen tasolle. Lisäksi sää-dettiin takuueläke, mikä on parantanut erityisesti naisten eläkkeitä. Myös kotitalousvähennystä laajennettiin.

Jyrki Kataisen hallitus ajoi vuorotteluvapaan heikentämistä. Onneksi työmarkkinajärjestöt kaatoivat tämän suunnitelman raamisopimuk-sesta päätettäessä. Keskustan eduskuntaryhmä teki välikysymyksen kotihoidontuen leikkaus-suunnitelmista. Kansalaiset antoivat laajan tuen Keskustan linjalle eikä hallitus uskaltanut aina-kaan tässä vaiheessa toteuttaa suunnitelmaansa. Yksinhuoltajaäidit ovat erityisen tiukoilla. Hal-lituksen kehyspäätös merkitsee lapsiperheiden talouden vaikeutumista lapsilisien ostovoiman vähentyessä ja ruuan arvonlisäveron korotuksen myötä.

Keskusta on valmis oppositiostakin käsin jat-kamaan niin naisten aseman parantamista kuin laajemminkin tasa-arvon edistämistä yhteiskun-nassa eri väestöryhmät huomioiden.

68. Uudenmaan Keskustanuoret: Ihmisiä kohdeltava yhdenvertaisesti

Keskusta sanoo periaateohjelmassaan, että jokainen ihminen on samanarvoinen. Se tar-koittaa, ettei ketään tule asettaa valtion silmissä eriarvoiseen asemaan uskonnon, mielipiteiden tai etnisen taustan perusteella. Tämä koskee myös seksuaalista suuntautumista. Nämä ovat alkiolaiselle sivistysaatteelle itsestään selviä arvoja. Silti Keskusta ei ole ollut puolueena valmis puuttumaan parisuhteiden eriarvoisuutta Suomessa.

Tällä hetkellä parisuhde, ja sen myötä rakkaus, arvotetaan valtion koneistossa sukupuolten pe-rusteella. Ihmistä ei nähdä yksilönä, vaan hänet leimataan edustamansa vähemmistön perusteella.

Monet vetoavat avioliittokysymyksessä lute-rilaisiin arvoihin. Kirkon ja valtion päätökset tehdään kuitenkin kahden eri arvomaailman pohjalta. Siinä, missä kirkko seuraa oman ai-kansa teologista tulkintaa, tulee valtion seurata kaikkien kansalaistensa arvoja. Toisaalta valtion päätösten ei tarvitse sellaisenaan koskea kirk-koa, joka voisi jatkossakin päättää itse omista vihkisäädöksistään.

Monet kokevat myös sanan ”avioliitto” käytön ongelmalliseksi. Keskustalle ei tulisi olla mer-

kittävää, kutsuuko valtio kahden ihmisen välistä liittoa avioliitoksi vai rekisteröidyksi parisuh-teeksi. Tärkeää on, että näillä kahdella olisi yh-teinen nimi, ja että ne olisivat yksi ja sama asia. Keskustan tuleekin ajaa parisuhteiden tasapuo-lista kohtelua Suomessa, sillä ihmisyysaatteen silmissä aikuisten välinen romanttinen rakkaus on kaunista ja tärkeää sen osapuolten sukupuo-lista riippumatta.


Puoluekokous toteaa, että Keskusta on kansan-liike, jolle ihmisten samanarvoisuus ja tasa-arvo ovat jakamattomia ja ehdottomia arvoja. Kes-kusta on myös poliittinen puolue, jonka jäsenillä ja kannattajilla voi olla näiden yhteisten suurten arvojen ja tavoitteiden ”sateenvarjon alla” erilai-sia näkemyksiä tasa-arvon ja samanarvoisuuden konkreettisesta toteuttamisesta poliittisessa pää-töksissä ja toiminnassa.

Keskustan puoluekokous toteaa, että elämänkat-somuksellisiin asioihin liittyvissä poliittisissa ja lainsäädännöllisissä kysymyksissä ei ole syytä noudattaa ryhmä- tai puoluekuria. Tämä koskee niin puolueessa kuin myös eduskunnassa, muus-sa valtionhallinnossa ja kunnallisissa elimissä tapahtuvaa päätöksentekoa. Jokaiselle puolueen jäsenelle tulee antaa näissä asioissa vapaus toimia oman näkemyksensä mukaisesti toisten mielipiteitä kunnioittaen.

Yksi Keskustan jäsenistöä ja kannattajia jakava kysymys on se, olisiko lainsäädännöllä turvat-tava sukupuolineutraali avioliitto. Sitä kan-nattavat vetoavat yhdenvertaisuuteen ja siihen, ettei ketään saa asettaa eri asemaan seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Sukupuolineutraa-lia avioliittoa vastustavat haluavat pitää aviolii-ton arvomaailmansa mukaisesti miehen ja nai-sen välisenä instituutiona. Keskustassa tulee olla tässäkin asiassa sisäistä suvaitsevaisuutta niin, että molempien näkemysten kannattajat voivat avoimesti ja asiallisesti edistää mielipiteitään ja tavoitteitaan puolueen päättäjinä ja muina jäse-ninä.

Keskustan puoluekokous toteaa, että päädytään-pä lainsäädännössä kumpaan ratkaisuun tahansa, uskonnollinen yhdyskunta voi päättää itse, min-kälaisen parisuhteen se vihkii. Sukupuolineut-raali avioliittolainsäädäntö ei tähän pakottaisi. Kirkolliset vihkimiset voivat jatkua entiseen malliin, jos kirkko niin haluaa.

145Olipa sukupuolineutraalin avioliittolain kohtalo poliittisena ja lainsäädäntöasiana mikä tahansa, Keskustan puoluekokous toteaa aloitteen mu-kaisesti, että kahden ihmisen välinen rakkaus on aina arvokasta riippumatta ovatko rakkauden osapuolet eri vai samaa sukupuolta.

69. Pohjois-Karjalan Keskustanuo-ret: Keskustan kehitettävä aktiivi-sesti työperäisten maahanmuuttaji-en kotouttamis- ja koulutusproses-seja

Keskustanuorten liittokokous hyväksyi vuonna 2010 maahanmuuttopoliittisen asiakirjan. Nuor-keskustalaista linjausta maahanmuuttopolitiikas-ta voi kuvata kahdella avainsanalla: inhimilli-syys ja järkevyys. Edellä mainitussa asiakirjassa muistutetaan tärkeästä asiasta: myös uussuoma-laisilla on oikeus toiveisiin ja unelmiin.

Valitettavan usein turvapaikan myötä Suomeen kotoutetut tai työperäiset maahanmuuttajat nähdään vain väliaikaisena työvoimana. Keskus-tanuorten tavoitteena on, että maahanmuuttajat tulevat pysyvämmän työn myötä osaksi yhteis-kuntaamme. Keskeistä on yhteisten työelämän pelisääntöjen noudattaminen työntekijän taustas-ta riippumatta.

Eettisen rekrytoinnin pelisääntöjen ja asian-mukaisen edunvalvonnan hengessä esimeriksi sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy on vaatinut mm. tiukempaa valvontaa ulkomailta työvoimaa rekrytoiville yrityksille. Asianmu-kaista tietoa työehdoista, työnkuvasta ja palkka-uksesta on annettava jo lähtömaassa.

Sosiaali- ja terveysala onkin tällä hetkellä yksi haastavimmista sektoreista riittävän työvoiman suhteen. Sairaanhoitajapula näkyy jo nyt erityi-sesti pienillä paikkakunnilla, jossa ei ole tarjota työtä koko perheelle. Toisaalta eteläisen Suomen korkeat asumiskustannukset tuottavat saman-laisen tilanteen myös pääkaupunkiseudulle. Suurien ikäluokkien jäädessä eläkkeelle tilanne pahenee luonnollisestikin entisestään.

Omassa maassaan pätevän sairaanhoitajan tulee voida päivittää tutkintonsa helposti. Prosessin tulisi alkaa mahdollisimman pian Suomeen tu-lon jälkeen. Kun osaamisen taso ja riittävä kieli-taito on varmistettu, ovat nämä ihmiset arvokas-ta työvoimaa. Lisäksi he saavat mahdollisuuden

tehdä itselleen mielekästä työtä.

Venäläistaustaiset terveydenhuollon ammattilai-set tulee nähdä merkittävänä mahdollisuutena erityisesti Itä-Suomessa. Sairaaloissa ja muissa terveydenhuollon yksiköissä tarvitaan myös esimerkiksi tulkkauspalveluita, jotka olisivat mahdollisesti hoidettavissa tarvittavan kielitai-don omaavan henkilökunnan myötä.

Tarvitaan siis selkeitä, hyvin suunniteltuja kotouttamis- ja koulutusprosesseja, työelämän pelisääntöjen noudattamista sekä ennen kaikkea ymmärrystä ja tahtoa tasapainoilla työvoimapu-lan ja inhimillisten haaveiden välillä. Keskustan on toimittava aktiivisesti näiden toimien toteu-tumiseksi ja otettava myös laaja-alaisemmin vahvempi rooli työelämää koskevissa kysymyk-sissä.


Puoluekokous pitää aloitetta kannatettavana. Työperäiseen maahanmuuttoon tulee turvautua toissijaisesti kotimaista työvoimaa täydentäen. Jo maassa olevia maahanmuuttajia tulee kannus-taa opiskeluun, työntekoon ja yrittäjyyteen.

Maahanmuuttajien korkean työttömyysasteen murtamiseksi tarvitaan myös asennemuutos-ta. On tärkeää, että Suomessa samat työehdot koskevat kaikkia työntekijöitä. Työehtojen nou-dattamista tulee valvoa ja laitonta työnvälitystä torjua.

Työntekijän oleskeluluvan saaneen perheenyh-distymisestä päätettäessä tulisi siirtyä toimeen-tulorajoista kokonaisarvioon. On väärin, jos esimerkiksi ulkomaalainen sairaanhoitaja joutuu toimeentulorajojen vuoksi jättämään lapsensa al-kuperämaahansa. Rekrytoidessaan työntekijöitä kehitysmaista ja kehittyvistä maista työnantajien tulee toimia eettisesti kestävällä tavalla.

70. Suomen Keskustanuoret: Maa-hanmuuttajien kotouttamista autet-tava tukihenkilöillä

Maahanmuuttajien kotouttamista ei ole järjestet-ty Suomessa riittävän hyvin. Nopealla ja laajalla kotouttamisella voidaan helpottaa merkittävästi uuden kansalaisen arkea ja elämää. Keskusta-nuoret vaatii nykyistä vahvempia tekoja kotout-tamisen parantamiseksi. Tietoa kielestä ja kult-

146tuurista tulisi jakaa välittömästi, kun turvapai-kanhakija saapuu Suomeen. Lisäksi jokaisella maahan tulevalla tulisi olla mahdollisuus saada kantaväestöön kuuluva vapaaehtoinen tukihen-kilö, jonka tehtävä olisi opastaa tulijaa maamme tavoissa ja käytännöissä.


Puoluekokous pitää aloitetta kannatettavana. Me kaikki vaikutamme omilla asenteillamme ja käytöksellämme maahanmuuttajien kotoutumi-seen. Tulija oppii tuntemaan maan kulttuurin ja yhteiskunnan pelisäännöt parhaiten kanssakäy-misessä kantaväestön kanssa. Heidän lisäkseen Suomeen jo hyvin kotoutuneita maahanmuutta-jia ja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä tulee hyödyntää nykyistä enemmän kotouttamisessa, etenkin maahanmuuttajien perehdyttämisessä suomalaisen arjen asioihin.

Ennakkoluulot perustuvat usein tietämättömyy-teen ja erilaisuuden pelkoon. Vaikka kunnat ovatkin vastuussa virallisesta kotouttamisesta, on kansalaisjärjestöillä merkittävä rooli eri väestöryhmien välisten hyvien suhteiden sekä monikulttuurisuuden edistämisessä. Keskusta-järjestöjen niin keskus-, piiri- kuin paikallista-solla tulee pohtia, miten ne voivat olla mukana tässä työssä.

Maaseutua ja elintarvi-kepolitiikkaa koskevat aloitteet

71. Keskustan Vantaan kunnallisjärjestö: Suomalaista ruokaa julkisiin ruokapöytiin, päiväkoteihin, kouluihin, hoitolaitoksiin!

72. Uudenmaan Keskustanuoret: Kouluihin hyvää ja terveellistä kasvisruokaa

73. Edistykselliset keskustanaiset: Sinkuille pienemmät pakkaukset

74. Helsingin Keskustanuoret: Energiajuomien ikäraja lainsäädäntöön

75. Keskustanaisten Kainuun piiri: Valtion metsät takaisin aluille

76. Keskustan Kovala-Vanhalan paikallisyhdistys: Yli 75-vuotiaille vapautus kalastajan lupamaksusta

71. Keskustan Vantaan kunnallis-järjestö: Suomalaista ruokaa julkisiin ruokapöytiin, päiväkoteihin, koului-hin, hoitolaitoksiin!

Suomalaiset elintarvikesektorin laatutyön toimintatavat otettava osaksi julkisia ruo-kahankintoja .Julkisissa ateriapalveluissa ja ruokahankinnoissa on edellytettävä samat ehdot hankinnoissa kuin suomalaisten omalta tuotannolta vaatimat laatukriteerit. Suomalaiset laatutyön toimintamallit tai hyvät tuotantotavat ylittävät EU:n elintarvikelainsäädännön. Kun Suomen kansallisella lainsäädännöllä ja elintar-viketoimijoiden omilla yhteisillä linjauksilla on velvoitettu kotimainen tuotanto veronmaksajien ja kuluttajien haluamalla tavalla ehdoiltaan tiukemmaksi, tulee vaatimukset sisältyä myös julkisiin hankintoihin. Näillä toimilla voitaisiin myös edesauttaa suomalaisen tuotannon, työn, ruoan ja ruokakulttuurin kehittymistä.

Esitämme, että keskusta toimii sen edistämi-seksi, että julkisissa elintarvikehankinnoissa on aina täytyttävä kotimaiselle tuotannolle ja työlle asetetut minimiehdot.

147Puoluehallituksen vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen koti-maisen ruoan laadun ja tuotantokriteerien koros-tamisesta hankintamenettelyissä. Puoluekokous pitää vääränä yleisesti esitettyä tulkintaa, jonka mukaan julkisten toimijoiden on valittava tar-jouspyyntömenettelyn jälkeen saaduista tarjo-uksista aina hinnaltaan halvin. Voimassaoleva hankintalaki mahdollistaa laatukriteerien asetta-misen tarjouspyyntömenettelyssä. Näin kotimai-set laatu- ja tuotantokriteerit täyttävät tuotteet voivat olla tarjotuista tuotteista kokonaistalou-dellisesti edullisimpia. Puoluekokous kannustaa julkisista hankinnoista päättäviä vaatimaan aloitteessa mainittujen laatukriteerien lisäämistä hankinnoilta vaadittaviin ominaisuuksiin.

72. Uudenmaan Keskustanuoret: Kouluihin hyvää ja terveellistä kas-visruokaa

Ympäristösyistä meidän kaikkien olisi syytä rajoittaa lihankulutustamme. Myös koululaisista entistä suurempi osa syö arkisin kasvisruokaa. Valitettavasti kouluissa tarjottava kasvisruoka ei läheskään aina täytä kasvavien nuorten päivän energia- ja ravintoainetarvetta eikä välttämättä edes maistu juuri miltään. Pahimmillaan lauta-selle saa ladata lähes pelkästään hiilihydraatteja ja ruuan energiatiheys on vain vaivoin suurempi kuin rasvattomalla maidolla. Lautasellinen ”ras-vatonta maitoa” ei kuitenkaan pidä nälkää kauan poissa.

Kasvisruuan on täysin mahdollista olla yhtä aikaa hyvänmakuista, ravitsemuksellisesti täysi-painoista, sisältäen sopivasti niin hiilihydraatte-ja, proteiineja kuin rasvaakin, ja riittävän edul-lista kouluateriaksi. Uudenmaan Keskustanuoret esittääkin, että Keskusta Suomen suurimpana kunta- ja siten myös koulupuolueena ryhtyy osaltaan huolehtimaan siitä, että jatkossa kaikki kouluruokaloissa tarjottavat ateriat ovat täysipai-noisia ja että kaikki koululaiset voivat päivittäin vapaasti valita kasvis- ja sekaruuan väliltä.


Puoluekokous kannattaa aloitteen tavoitetta maukkaan ja tarvittavan energiasisällön omaa-van ruoan turvaamisesta kouluruokailuissa. Keskusta kannustaa kuntia huomioimaan koulu-laisten toiveet ja tarpeet koulujen ruokalistoista

päätettäessä. Kasvisvaihtoehtojen tarjoaminen kouluruokailussa toteutuu jo monissa kunnissa ja kysynnän kasvettua myös valikoiman laajuus ja osaaminen kasvisruokien valmistamiseksi on lisääntynyt. Ruoan koostumuksen ja energia-sisällön lisäksi tulee erityishuomiota kiinnittää ruoan alkuperään, tuotanto-olosuhteisiin sekä lähi- ja luomuruoan hyödyntämiseen koulu-ruokailuissa.

73. Edistykselliset keskustanaiset: Sinkuille pienemmät pakkaukset

Kauppojen ja elintarviketuottajien tulisi tarjota yksineläville nykyistä enemmän ”sinkkukokoi-sia” pakkauksia. Esimerkiksi kohtuuhintainen juusto, viinirypäleet, leipä, jauheliha ja grilli-makkarat on pakattu mittaviin perhekokoihin, joista sinkuilla jää usein osa käyttämättä ennen viimeistä ennen päivää. Toisaalta osalla sinkuis-ta saattaa olla moraalinen pakko syödä pakkaus loppuun, koska eihän ruokaa voi heittää roskiin. Ruuan pois heittäminen aiheuttaa näin sekä eko-logista että henkistä kuormaa, kun sinkku joutuu luopumaan omista periaatteistaan. Pienemmät elintarvikepakkaukset edistäisivät sinkkujen taloutta sekä henkistä ja fyysistä terveyttä.


Keskustan puoluekokous kannustaa asiassa ku-luttajia aktiivisuuteen. Ruuan haaskausta pitää vähentää, samoin liiallista pakkaamista. Tehok-kain keino on se, että kuluttajat itse ilmaisevat elintarvikkeiden valmistajille ja kauppiaille toiveensa erikokoisille kotitalouksille sopivista pakkauksista ja pakkaamattomista tuotteista. Elintarvikkeiden tuottajien, jalostajien ja kaupan toimeentulo riippuu kuluttajien valinnoista ja ostokäyttäytymisestä. Niitä ei voi kukaan alalla toimiva jättää huomiotta.

Kuluttajat voivat myös suosia ostopaikkoina kauppahalleja, toreja ja elintarvikemyymälöitä, joissa on palvelutiski. Hinnat saattavat näissä myymälöissä olla kalliimpia kuin ns. laatikko-kaupoissa ja suurissa marketeissa, mutta niistä voi toisaalta ostaa ruokaa juuri sen verran kuin tarvitsee. Se voi tulla lopulta edullisemmaksi kuin suurempien pakkausten ostaminen ja siitä seuraava osan ruuasta päätyminen käyttämättö-mänä jätteeksi. Kuluttajan oikeilla valinnoilla on positiivinen vaikutus myös työllisyyteen, ympä-ristöön ja terveyteen.

14874. Helsingin Keskustanuoret: Ener-giajuomien ikäraja lainsäädäntöön

Helsingin Keskustanuoret ovat huolissaan jatku-vasti kasvavasta energiajuomien kulutuksesta. Tänä päivänä yhä useammin nuoret käyttävät energiajuomia jaffojen ja muiden limppareiden sijaan. Tutkitusti on osoitettu, että energiajuo-mien kuluttaminen suurissa määrissä aiheuttaa terveysriskejä. Sitä ei suositella alle 15-vuotiaal-le ja raskaana oleville. Energiajuomista aiheutuu tutkitusti myös haittaa koulunkäynnille. Asiasta on tehty kaupoille suositus, mutta karu todel-lisuus on kuitenkin se, että harva kauppa sitä oikeasti noudattaa. Jatkuvasti voimme nähdä alakoululaisia, jotka tuskin yltävät kassatiskin ylle, ostamassa energiajuomia.

Tämän takia Helsingin Keskustanuoret esittävät ikärajan asettamista energiajuomien kulutuksel-le. Jos voimme asettaa k-18 ikärajan lottopelille, olisi hyvin epäloogista väittää ettemmekö voi asettaa pysyvää ikärajaa energiajuomien ostok-sille.


Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen energiajuomi-en myynnin kieltämiseksi alle 15-vuotiaille.

Energiajuomilla tarkoitetaan kofeiinipitoisia virvoitusjuomia, joita markkinoidaan erityisesti kestävyyden ja suorituskyvyn parantamiseen. Nimestään huolimatta ne eivät sisällä sen enem-pää energiaa eli sokeria kuin muutkaan tavalliset virvoitusjuomat, vaan oletetaan, että ”energiaa” eli jaksamista antavat juomien piristävät yh-disteet, kuten kofeiini, guarana, tauriini tai glu-kuronolaktoni. Koostumukseltaan markkinoilla olevat energiajuomat ovat hyvin samankaltaisia. Tutkimusten mukaan erityisesti energiajuomien sisältämällä kofeiinilla on haitallisia vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.

Useissa kouluissa ympäri Suomea on kielletty koululaisilta energiajuomien juonti koulupäivän aikana energiajuomien haittavaikutusten vuoksi. Energiajuomien juonnin on huomattu häiritse-vän koulunkäyntiä merkittävästi. Tutkimuksissa on myös todettu kofeiinin haitalliset vaikutukset kognitiiviseen suorituskykyyn ja käyttäytymi-seen.

Kaupan alalla energiajuomien arvioidaan myyn-nin kasvaneen selvästi viime vuosina. Kaupat

eivät voi turvautua elintarvikelainsäädäntöön rajoittaessaan myyntiä, mutta elinkeinovapaus kuitenkin sallii jo kauppiaiden omat myyntikiel-lot.

Olemassa olevat tutkimustiedot ovat riittäviä sellaisen lainsäädännöllisen ratkaisun tekemi-seksi, joka tukisi paremmin lasten terveyden edistämistä ja vanhempien kasvatustehtävää.

75. Keskustanaisten Kainuun piiri: Valtion metsät takaisin aluille

Valtio omistaa sitä enemmän maakuntien pinta-alasta, mitä pohjoisemmaksi Suomessa men-nään. Valtion omistaman ja Metsähallituksen hallinnassa olevan maan tuotot ja vakuusarvo ei-vät tule asukkaiden hyödyksi. Tuotot tuloutetaan valtion budjetin katteeksi ja koko kansan hyö-dyksi. Tämä kolonialistinen tilanne on vallinnut Suomessa Venäjän vallan ajoilta 1800-luvulta.

Itsenäisessä Suomessa ei ole vielä palautettu asukkaille sitä maahan liittyvää nautintaetuutta, jolla Ruotsin valta aikoinaan houkutteli vero-helpotusten kera uudisasukkaita muuttamaan pohjoisemmaksi ja samalla vaurastuttamaan ja laajentamaan valtiota. Maassamme siunaillaan, kun taloudellinen kehitys ja omillaan pärjäämi-nen ei ole ”maattomien Suomessa” yhtä hyvä kuin rintamailla.

Metsäteollisuus, joka luotti raaka-aineen saan-nissa Metsähallitukseen, on paljolti lopettanut tehtaitaan Pohjois-Suomessa viiden-kymmenen vuoden aikana. Eletään murrosaikaa, jolloin metsänomistajien tulisi osata tarttua uudella tavalla metsien luonnonvarojen, puun ja muiden bioraaka-aineiden kaikkien ominaisuuksien ja-lostusmahdollisuuksiin.

Valtio on luonut hyviä edellytyksiä matkailulle mm. perustamalla kansallispuistoja ja valtion retkeilyalueita. Nykyinen hallitus vaatii Metsä-hallitusta tulouttamaan enemmän puunmyyn-tituottoja valtiolle. On uhkana, että yksityisten yrittäjien liiketoiminta kärsii matkailualueiden hakkuiden aiheuttamista maisemavaurioista. Näin saattaa käydä mm. Suomussalmella Hos-sassa, joka vielä viime vuonna valittiin vuoden retkeilyalueeksi.

Esitys: Valtion talousmetsien omistus tulee palauttaa alueille, esim. yhteismetsille, joiden omistajina olisivat kunnat. Paikallinen kotiseu-

149dun elinmahdollisuuksien kehittämistahto voisi viedä nopeammin uutta puunjalostustoimintaa eteenpäin kuin valtio ja Metsähallitus. Metsien tuotto ja vakuusarvo antaisivat vauhtia ja selkä-nojaa uusien jalostusmuotojen käyttöönotolle alueilla. Kuntien elinvoima paranisi ja samalla paranisi kuntien kyky vastata vanhenevan väes-tön palveluiden rahoituksesta.

Biotalous vaatii uusia osaavia, kekseliäitä ja rohkeita yrittäjiä, joilla ei aina ole taustanaan omaa tai sukutilaa. Biotaloudelle on paremmat edellytykset hajautuneessa kuin keskittyneessä yhdyskuntarakenteessa. Nyt tulisi järjestää uus-asutustoimintaa biotalouden yrittäjyyden tueksi.

Esitämme, että Keskusta puolueena toimii em. aloitteidemme toteutumiseksi.

Ellei maanomistuksen siirtoa saada nopeasti on-nistumaan, tulee Hossan retkeilyalueesta perus-taa Hossan kansallispuisto. Silloin sen puustoon ja maastoon ei koskettaisi metsäkoneilla.


Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen lisä-tä alueellista elinvoimaa vahvalla yksityismet-sätaloudella, aktiivisella yhteismetsätoiminnalla sekä ottamalla käyttöön olemassa olevat biota-louden innovaatiot ja kehittämällä uusia.

Tietyillä alueilla Metsähallitus on ollut erittäin merkittävä metsienostaja ja siten vaikeuttanut paikallisten toimijoiden mahdollisuutta ostaa myynnissä olleita metsiä. Tämän vuoksi Kes-kustajohtoinen hallitus linjasi, ettei valtio enää lisää metsäomaisuutensa määrää.

Viime vuosina metsähallitus on myynyt jonkin verran metsiään ja niitä on käytetty myös vaih-tomaina valtion eri toimenpiteissä.

Keskustan johdolla linjattiin että metsähallituk-sen tulee täydentää, ei kilpailla yksityismetsäta-louden kanssa.

Keskusta haluaa velvoittaa valtiota ottamaan suuremman roolin alueiden innovaatio- ja ke-hitystoiminnassa sekä kantamaan vastuunsa maaseudun asumisen ja yrittämisen edellytysten turvaajana.

76. Keskustan Kovala-Vanhalan pai-kallisyhdistys: Yli 75-vuotiaille va-pautus kalastajan lupamaksusta

Uudessa kalastuslakiasetuksessa tulossa esitys vuonna 2013. Jokaisen 18-100 vuotiaan kalas-tajan lupamaksu 35 €. Eikö olisi sopiva, jos yli 75- vuotiailta ei perittäisi maksua.


Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja katsoo että yli 65-vuotiaat tulee jatkossakin vapauttaa kalas-tushoitomaksuista.

150

Ympäristö-, energia- ja asuntoaloitteet

77. Keskustan Lahden Salpausselän keskustakerho: Kotimaisen energiatuotannon tehostaminen

78. Tampereen opiskelevat keskustalaiset: Bioenergian roolia kasvatettava tulevaisuudessa:

79. Uudenmaan Keskustanuoret: Kohtuuhintaista asumista koko maahan - kaikille suomalaisille

80. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret: Kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa tuettava

81. Keskustan Opiskelijaliitto: Opiskelijoiden asumistilanne kuntoon

82. Keskustan Vantaan kunnallisjärjestö: Puurakentamista edistettävä

77. Keskustan Lahden Salpausselän keskustakerho: Kotimaisen energia-tuotannon tehostaminen

Maassamme on tehty useita erilaisia keksintöjä kotimaisen tuontienergian korvaavan energian tuottamiseksi. On esitetty sekä kaasumaisten että poltto- ja voiteluaineina käytettävien nes-temäisten tuotteiden valmistamista lähtien joko maatilan lannasta ja jäteaineista tai metsien hak-kuujätteistä.

Esitykset ovat kuitenkin jääneet usein yksinäi-siksi ”leimahduksiksi”, joista ei sen enempää kiinnostuta. Kuitenkin samanaikaisesti nimen-omaan ulkomaisen energian tuonti aiheuttaa kauppataseeseemme hankalan loven. Vain koti-maista energiaa tuottamalla voimme tätä ”lovea” paikata.

Esitämme, että Keskusta pyrkisi nykyistä voimakkaammin toimimaan kotimaisten ener-giainnovaatioiden tukena ja pyrkisi turvaamaan niiden vaatimat rahoitus- ym. kehitysmahdolli-suudet.


Puoluekokous yhtyy aloitteisiin.

Keskustajohtoisten hallitusten aikana uuteen vihreään teknologiaan käytetyt tutkimus- ja tuotekehitysrahat moninkertaistettiin. Samoin Keskustan johdolla päätetty saastuttavan tuonti-energian korvaaminen uusiutuvalla kotimaisella energialla tuo Suomeen merkittävästi työpaik-koja. Yksin metsäbiomassan energiakäytön lisääminen luo Suomeen 3 000 - 4 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.

Potentiaali alalla ja siihen liittyvällä teknologi-alla on valtava. Euroopan komissio on laskenut, että unionin biotaloussektoreiden yhteenlaskettu liikevaihto on 2 000 miljardia euroa vuodessa.

Potentiaalia on myös muilla biotalouden sekto-reilla. Asiantuntija-arvioiden mukaan Suomessa voitaisiin nykyiseen verrattuna uuden tekniikan ratkaisuilla ja monipuolistamisella nostaa esi-merkiksi metsäteollisuuden tuotantoarvoa 6 mil-jardilla eurolla eli 22 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Samoin kotimainen puhdas ruoka on Suomelle suuri mahdollisuus.

Puoluekokous katsoo, että biotalous on nos-tettava kansalliseksi kärkihankkeeksi, jonka edistämisen tulee läpäistä koko Suomen julkisen sektorin.

78. Tampereen opiskelevat keskus-talaiset: Bioenergian roolia kasvatet-tava tulevaisuudessa:

Ihmisten hyvinvointi, elinkeinoelämän kilpai-lukyky ja koko yhteiskunnan toiminta ovat riippuvaisia kestävästä, turvallisesta, varmasta ja kohtuuhintaisesta energiansaannista.

Uusiutuvien energianlähteiden osuutta energi-antuotannossa on kyettävä merkittävästi kas-vattamaan nykyisestä. Bioenergialla on tässä kohden keskeinen rooli. Sen nykyistä laaja-mittaisempi hyödyntäminen tarjoaa ratkaisuja, jotta hiili ja öljy voitaisiin lähivuosikymmeninä korvata mm. lämmityksessä, sähköntuotannos-sa ja liikenteessä.

Bioenergian laajamittainen ja kokonaisvaltainen hyödyntäminen edellyttää hajautettua yhdys-kuntarakennetta. Tulevaisuudessa hajautettuja energiantuotantojärjestelmiä on kehitettävä kes-kitettyjen energiajärjestelmien rinnalle. Energian kohtuuhintaisuus vaatii sitä, että tulevaisuuden energiaa voidaan tuottaa nykyistä edullisemmin.

151Valtakunnallisen sähköverkon kehittämiseen tulee panostaa aktiivisesti niin, että myös pienyksiköistä voidaan tuottaa energiaa yleiseen verkkoon. Toimitusketjun on oltava tehokas ja tukijärjestelmät luovat kannusteita kestävään, turvalliseen ja varmaan energian saantiin.

Uudet energiamuodot tarvitsevat alkuvaiheessa suoraa rahoitustukea, jota voidaan asteittain vä-hentää ja siirtyä markkinalähtöisempään malliin.



79. Uudenmaan Keskustanuoret: Kohtuuhintaista asumista koko maahan - kaikille suomalaisille

Asuntomarkkinat ovat suurissa kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, menneet rikki. Asuntojen hinnat ovat nousseet viimeisen 15 vuoden aikana pääkaupunkiseudulla reaalisesti 2,6 kertaiseksi ja koko maassa 2,1 kertaiseksi. Asuntojen hintatason nousu on heijastunut myös vuokriin, jotka nekin ovat nousseet pitkään in-flaatiota vauhdikkaammin.

Asuntojen tarjonnan ja kysynnän kohtaamison-gelma muodostaa monitahoisen yhteiskunnal-lisen ongelmavyyhdin, jossa on ennen kaikkea kyse eriarvoisuuden kasvusta sekä kansalaisten että alueiden välillä. Kaikilla työssäkäyvillä ei ole 2010-luvun Suomessa enää varaa asua kohtuullisen etäisyyden päässä työpaikastaan. Työmatkat ovat ajallisesti pisimpiä suurimmissa kaupungeissa. Asuntomarkkinoiden toimimat-tomuus muodostaakin pahan pullonkaulan työ-markkinoiden toimivuudelle, kun ihmisillä ei ole varaa muuttaa työpaikan lähettyville.

Yhteiskunnallisessa suunnittelussa ja kaavoit-tamisessa on menty pahasti pieleen, kun moni asukas joutuu käyttämään merkittävän osan vapaa-ajastaan matkustaakseen työpaikan, harrastusten, palveluiden ja kodin väliä. Tiivis kaupunkirakenne on yksilön kannalta kaikkea muuta kuin tiivis maankäytön huonon suunnitte-lun vuoksi. Kokonaan oma lukunsa ovat arviolta ne noin 8000 kokonaan koditonta henkilöä. Yksikään puolue ei voi pestä käsiään asunnotto-muuden aiheuttamasta hyvinvointiyhteiskunnan häpeätahrasta.

Asuntomarkkinoiden toimimattomuus pääkau-punkiseudulla näkyy myös asumisväljyytenä. Muualla maassa asumisväljyys on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun, mutta Helsingin seudulla asutaan yhtä tiiviisti kuin aiemminkin. Ero pääkaupunkiseudulla asuvien ja muiden suomalaisten asumisväljyydessä on kasvanut jo vuosikymmenten ajan. Helsinkiläiset eivät asu pelkästään kansallisesti vertaillen ahtaammin ja kalliimmin, vaan myös kansainvälisesti ver-taillen. Yhtä helsinkiläistä kohden on käytössä tuntuvasti vähemmän neliöitä kuin mitä Oslossa, Kööpenhaminassa tai Tukholmassa asuvilla on.

Pääkaupunkiseudun asunto-ongelma kiteytyy asuntotuotannon vähäisyyteen. Vaikka 2000-lu-vun ensimmäinen vuosikymmen oli finanssikrii-siä lukuun ottamatta vahvaa nousukauden aikaa, väheni asuntotuotanto Helsingin seudulla silti koko ajan. Lopullisesti tuotanto romahti finans-sikriisin myötä vuonna 2009. Edellisen kerran asuinneliöitä valmistui yhtä vähän 1950-luvun alkuvuosina. Kun asuntotuotanto vähentyi, mut-ta kysyntä kasvoi, oli edessä väistämätön hinta-tason ja vuokrien nousu.

Tilanteen korjaamiseksi tulee pääkaupunki-seudun asuntotuotantoon saada jatkuvuutta ja uudenlaista volyymia. Uudet isot asuinalueet tulee kaavoittaa ja rakentaa siten, että ne toteute-taan samaan aikaan suurten liikennehankkeiden kanssa. Sekä kuntien että valtion on sitouduttava maankäytön pitkän aikavälin investointiohjel-maan, jotta asuntotuotantoa voidaan luotetta-vasti suunnitella vuosikymmeniksi eteenpäin. Pääkaupunkiseudulla on myös purettava ylimi-toitettua toimitilakäyttöön varattua tonttimaata ja kohdistaa alueet asumiskäyttöön. Tältä osin kuntien väliselle epäterveelle kilpailulle tulee saada loppu, sillä ei mitään järkeä makuuttaa miljoonia kerrosneliöitä rakentamattomien toi-mitilojen panttina, kun samaan aikaan asuinneli-öistä on huutava pula.

Asuntotarjonnan voimakas kasvattaminen edel-lyttää myös yksityisomistuksessa olevien pienta-lotonttien saamista rakennuskäyttöön. Omistajat panttaavat maataan odottaessaan tonttimaan hinnan nousevan jatkuvasti, koska pääkaupun-kiseudun kasvun tiedetään jatkuvan tulevinakin vuosikymmeninä. Kaavoitetulle, mutta raken-tamattomana olevalle tonttimaalle tulee asettaa niin korkea ylimääräinen kiinteistövero, että tonttien panttaamisesta syntyvä ansioton tuotto ainakin saadaan takaisin yhteiskunnalle, jos

152maanomistajat eivät halua luovuttaa maataan rakennuskäyttöön. Yhteiskunnan on myös lu-nastettava maata käyttöönsä edullisen asuin ja vuokrarakentamisen varmistamiseksi.

Uudenmaan Keskustanuoret vaativat, että Kes-kusta ottaa kunnallisvaalien yhdeksi kärkitavoit-teeksi kohtuuhintaisen asumisen koko maassa. Erityisenä painopisteenä tulee olla pääkaupun-kiseudun asumiskustannusten kohtuullistami-nen, sillä kyse on aluepoliittisesti merkittävästä epäkohdasta. Ei ole oikein, että ihmiset joutuvat maksamaan asuinpaikkansa vuoksi merkittävän osan tuloistaan asumiseen.


Puoluekokous yhtyy aloitteissa esitettyyn huo-leen asuntotuotannon riittämättömyydestä ja asumisen kalleudesta. Keskustan mielestä asu-misen on oltava kohtuuhintaista koko maassa. Asumisen hinta erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa on karannut käsistä. Ihmisten tarpeista lähtevän kohtuuhin-taisen asumisen turvaaminen on vahvasti esillä Keskustan kunnallisvaaliohjelmassa 2012.

Merkittävimmät päätökset ja toimet laadukkaan ja kohtuuhintaisen asumisen kehittämiseksi teh-dään kunnissa. Kuntien on aktiivisen maapolitii-kan keinoin turvattava riittävä ja monipuolinen tontti- ja asuntotarjonta. Oulu on esimerkki kaupungista, joka on pitkäjänteisellä, pääasi-assa vapaaehtoisiin kauppoihin perustuneella maanhankinnallaan ja sitä kautta kohtuuhintai-silla tonteilla on pystynyt pitämään asuntojen neliöhinnat selvästi edullisempina kuin muissa kasvukeskuksissa. Mikäli asuntorakentamiselle varataan riittävästä kohtuuhintaista tonttimaata, on myös vuokra- ja tuetun asumisen asuntoja mahdollista rakentaa enemmän.

Asuntotuotannon on vastattava kysyntää. Pien-talotontteja on kaavoitettava riittävästi. Koh-tuuhintaista asumista on edistettävä lisäämällä myös kuntien omaa vuokra-asuntotuotantoa. Todelliseen yleishyödylliseen vuokra-asunnon-tuotantoon on panostettava aiempaa enemmän.

Aktiivisen asuntoja maankäyttöpolitiikan kei-noin on mahdollisuus katkaista yhteiskunnan eriarvoistumiskehitys. Erityisesti yhteiskun-nan heikompiosaisten, kuten pienituloisten ja opiskelijoiden, asumistilanne on turvattava.

Asuminen on jokaisen ihmisen perusoikeus. On myös tärkeää torjua aktiivisella asunto-, maan-käyttö- ja kaavoituspolitiikalla asuinalueiden eriytyminen parempi- ja heikompiosaisten väes-töryhmien alueiksi.

80. Pohjois-Pohjanmaan Keskusta-nuoret: Kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa tuettava

Nuorilla on aivan erityinen asema asuntomark-kinoilla. Itsenäistymisen lisäksi nuoruuteen liit-tyy liikkuvuus koulutus- ja työmarkkinoilla, ja tämä näkyy nuorten asumistarpeissa. Valtaosalla kotoa muuttavista ensimmäinen asunto on vuok-ra-asunto. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonnalla vaikutetaan nuorten elämän ohella myös koulutus- ja työmarkkinoiden toimivuu-teen. Keskustan tulee olla etulinjassa edistämäs-sä nuoria pääsemään kiinni itsenäiseen elämään. Tavoitteen on oltava se, että yhteiskunnan tukea suunnataan vahvemmin yleishyödyllisille asun-totoimijoille.



81. Keskustan Opiskelijaliitto: Opis-kelijoiden asumistilanne kuntoon

Keskustan Opiskelijaliitto vaatii opiskelijoiden asumistilanteen helpottamiseksi laajempaa eri-tyisasuntotuotannon tukemista. KOL painottaa valtion roolia erityisasuntotuotannon lisäämi-sessä ja korostaa samalla uudisrakentamisen muitakin hyviä vaikutuksia, kuten työllisyyden lisääntymistä.

Kaupunkeja on vaadittava kaavoittamaan enem-män tilaa asunnoille, jotta myös erityisasuntoja voidaan rakennuttaa halutuille ja arvonsa säilyt-täville alueille. Näin tasapainotetaan kaupunki-alueiden asukaspohjaa. Kaavoitusta lisäämällä myös tonttimaiden hintataso säilyy kohtuullise-na.

KOL:n mielestä Keskustan on ajettava inves-tointituen määräaikaista nostamista viideksi vuodeksi kymmenestä prosentista viiteentoista. Tämä kannustaisi rakennuttajia uusiin projektei-hin. Samalla vuokra-asumisen pitkän aikavälin kustannukset laskisivat. Rakentamisen lisäämi-nen hillitsisi taantuman vaikutuksia muillakin

153kuin rakennusalalla ja noudattaisi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) uu-disrakentamisen suosimisen periaatteita, joissa korostuu erityisesti rakennuskannan energiate-hokkuuden lisääminen.



82. Keskustan Vantaan kunnallisjär-jestö: Puurakentamista edistettävä

Kestävän kehityksen periaate on kuntien toi-minnan peruslähtökohtana kirjattu kuntalakiin, mutta sen jalkauttaminen konkreettisiksi toi-mintaohjelmiksi on jäänyt vähäiseksi. Esimer-kiksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi Suomen kunnilla olisi kuitenkin käytettävissään monia yksinkertaisia ja positiivisia keinoja.

Betonin käyttö rakentamisessa on suurimpia hiilipäästöjen aiheuttajia maailmanlaajuisesti. Betonin korvaaminen puulla olisi sekä hyödyksi ilmastolle, että samalla työksi ja toimeentuloksi suomalaisille.

Kuntien ei tarvitse tyytyä asiassa epäsuoraan ohjaukseen, kuten osoittamaan alueita puura-kentamiselle kaavoituksessa. Kuntien omassa julkisrakentamisessa ja muissa investoinneissa voidaan päättää käyttää materiaalina puuta aina kun se teknisesti on mahdollista. Todisteeksi puun arvosta julkisrakentamisessa käy vaikkapa Oslon Gardermoenin lentökenttä, jossa kantavat puurakenteet on myös jätetty näkyviin.

Esitämme, että Keskusta erikseen huomioisi puurakentamisen edistämisen syksyn 2012 kun-tavaaleihin valmistauduttaessa.


Puoluekokous katsoo, että kuntien on suosittava puurakentamista ja muita kestäviä rakenta-misratkaisuja uudis- ja korjausrakentamisessa. Ilmasto- ja ympäristönäkökulman merkitys ko-rostuu jatkuvasti myös rakentamisessa. Kuntien on osallistuttava omalta osaltaan ympäristö- ja ilmastotalkoisiin.

Puurakentaminen on nähtävä suurena mahdol-lisuutena. Ympäristöystävällisyys on noussut elintärkeäksi kilpailukykytekijäksi. Suomen on hyödynnettävä merkittävintä uusiutuvaa luon-

nonvaraamme puuta kestävästi ja käytettävä sitä aiempaa monipuolisemmin. Puurakentamisen lisäämisellä on merkittävä myönteinen vaikutus myös yrittäjyyden ja työllistymisen edistämises-sä ja sitä kautta julkisen talouden tervehdyttämi-sessä.

Keskustan mielestä julkisen sektorin on toimit-tava edelläkävijänä puumateriaalia käyttämises-sä ja lisäämisessä omassa uudis- ja korjausra-kentamisessaan. Puuta on käytettävä materiaali-na pientalojen lisäksi myös kerrostalo- ja toimi-tilarakentamisessa. Tällöin paloturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Puurakenta-miseen liittyvistä kielteisistä ja epäilevistä asen-teista on päästävä eroon niin julkisella sektorilla kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Hallinnol-lisia ja käytännöllisiä esteitä puurakentamiselle tulee purkaa turvallisuus- ja terveysnäkökohdat kuitenkin huomioiden.

154

Koulutuspoliittiset ja opintotukea koskevat aloitteet

83. Suomen Keskustanaiset: Koulutuspolitiikan keskiöön oppilaat keskittämisen sijaan

84. Keski-Suomen Keskustanaiset: Perusopetuksen on oltava lähipalvelua!

85. Keskustan Opiskelijaliitto: Koulutuksen järjestämiseen vapautta

86. Ylöjärven Keskustanaiset: Tasokurssit takaisin

87. Keskustan Opiskelijaliitto: Suomalaisten nuorten kansainvälistyminen kärkitavoitteeksi

88. Suomen Keskustanuoret: Kielten opiskelu peruskoulussa on vapautettava

89. Helsingin Keskustanuoret: Pakkoruotsi korvattava vapaavalinnaisella kielellä ja virkamiesruotsista luovuttava

90. Etelä-Savon Keskustanaiset: Väittely työtavaksi jo alakoulussa

91. Etelä-Savon Keskustanaiset: Oppilaskunnan toiminnalle selkeät tavoitteet ja sisällöt

92. Turun Keskustaopiskelijat: Koululaisille lisää tietoa arkipäivän politiikasta

93. Uudenmaan keskustanuoret: Yhdenvertaisuutta oppilashuoltotyöhön

94. Keskustan Opiskelijaliitto: Ammatillinen toisen asteen koulutus työelämälähtöiseksi

95. Keskustan Opiskelijaliitto: Yrittäjyysvalmiuksia korkeakouluopiskelijoille

96. Keskustan Opiskelijaliitto: Korkeakouluopiskelu joustavaksi

97. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Keskustan taisteltava alueellisen korkeakouluverkoston puolesta

98. Keskustan Pornaisten kunnallisjärjestö: Lisämäärärahoja koulurakentamiseen

99. Edistykselliset keskustanaiset: Opintotuen tulorajoja nostettava

83. Suomen Keskustanaiset: Koulu-tuspolitiikan keskiöön oppilaat kes-kittämisen sijaan

Nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä harjoi-

tettavalla koulutuspolitiikalla on suuri vaikutus. Nyt ollaan tilanteessa, jossa koulutuspolitiikka on itseään valtion taloudenhoitajina mainostavi-en hallituspuolueiden kurjistamisen kohteena.

Keskittämisen ja suuruuden ihannointi kasvat-taa koulujen kokoa ja ryhmäkootkin on vedetty maksimiin. Lähiopetuksen määrä on riittämätön esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa.

Suuruuden keskellä yksilö jää pieneksi. Syrjäy-tymisvaarassa olevat nuoret hukkuvat massaan. Sen sijaan he tarvitsisivat yksilökohtaista huo-miota.

Koulujen opetussisällöt muodostetaan tietoläh-töisesti. Olisi oltava tilaa sosiaalisuuden ja yh-teisöllisyyden kehittymiselle.

Nyt harjoitetulla politiikalla, lisätään koulupu-dokkaiden määrää. Tämä on täysin ristiriidassa nuorten syrjäytymisen vähentämistavoitteiden kanssa.

Esitämme, että koulutuspolitiikan lähtökohdaksi otettaisiin lähiopetus, pienet ryhmäkoot ja ha-jautettu kouluverkosto sen sijaan, että tavoitel-laan suuruuden ekonomiaa.


Puoluekokous yhtyy aloitteessa Kataisen halli-tuksen keskittävälle koulutuspolitiikalle esitet-tyyn kritiikkiin. Puoluekokous yhtyy myös aloit-teen tavoitteisiin hajautetusta kouluverkosta, ryhmäkokojen kohtuullisesta koosta ja koulutus-palvelujen saamisesta riittävän läheltä. Keskus-ta haluaa, että kuntien ja valtion tarjoamat lähi-palvelut, mm. esiopetus ja peruskoulutus, tulee määritellä lainsäädännössä. Siinä lähipalveluille asetetaan ajalliset saavutettavuustavoitteet, joiden puitteissa palvelut on niitä tarvitseville järjestettävä.

Suomi tarvitsee muuntautumiskykyistä koulu-tusta, joka huomioi sekä yleissivistävän pohjan rakentamisen että alueiden elinkeinoelämän tarpeet. Tämä näkökulma on otettava huomioon myös opetussisältöjen kehittämisessä.

Erityisen tärkeää on varmistaa eri koulutusas-teiden niveltyminen toisiinsa. Näin ehkäistään nuorten syrjäytymistä. Jokaisella nuorella on oltava monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja siirtyessään koulutusasteelta toiselle. Siirtymä-

155vaiheiden tukemiseksi on panostettava opinto-ohjauksen määrälliseen ja laadulliseen kehittä-miseen.

Oppilaiden ja opiskelijoiden sosiaalisen toimin-taan ja harrastusmahdollisuuksiin on kiinnitet-tävä aiempaa enemmän huomiota. Näin lisätään nuorten fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä edistetään yhteisöllisyyttä.

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä psy-kososiaalisen tuen resursseja on vahvistettava ja toimintatapoja kehitettävä moniammatillisiksi. Näin parannetaan erityistukea tarvitsevien nuor-ten asemaa.

84. Keski-Suomen Keskustanaiset: Perusopetuksen on oltava lähipal-velua!

Perusopetus on lähipalvelua erityisesti alakou-luikäisille. Parasta olisi jos oppilaat voisivat kävellä tai pyöräillä kouluun. Lasten ja nuorten palvelut ovat kuitenkin karkaamassa yhä etääm-mälle. Nykyään moni alakouluikäinen käyttää suuren osan vapaa-ajastaan istumalla bussin tai taksin penkillä, mikä puolestaan kasvattaa eriar-voisuutta ja oppilaiden syrjäytyminen lisääntyy.

Noudatetun kehittämispolitiikan seurauksena 2000-luvulla on lakkautettu yli 1000 peruskou-lua. Siirtyminen jättikouluihin ja suurlukioihin on jatkoa tälle politiikalle. Peruskoulun puolelta tiedämme, ettei edes taloudellisia säästöjä ole syntynyt lopettamalla pieniä kyläkouluja. Sen sijaan koulumatkakulut ja oppilashuoltomenot ovat kasvaneet sekä erityisopetuksen tarve lisääntynyt. Millaista hintaa maksamme siitä ettei suurissa kouluyksiköissä sittenkään päästä kaikkien oppilaiden kohdalla hyviin, saati erin-omaisiin tuloksiin?

Kuntauudistuksen myötä ollaan selvästi määrit-telemässä, missä suomalaiset tulevaisuudessa asuvat ja elävät. Nyt on tarkkaan harkittava mis-sä ja millä laajuudella eri palveluita järjestetään, että voimme taata koko Suomen pysymisen elinvoimaisena. Keskustan tavoitteena on pitää peruskoulurakenne vähintäänkin nykyisellä ta-solla ja taata jokaiselle oppivelvollisuusikäiselle turvallinen kouluympäristö.


Keskusta haluaa, että kuntien ja valtion tarjo-amat lähipalvelut, mm. esiopetus ja peruskou-lutus, tulee määritellä lainsäädännössä. Siinä lähipalveluille asetetaan ajalliset saavutetta-vuustavoitteet, joiden puitteissa palvelut on niitä tarvitseville järjestettävä. Tämä tarkoittaa käy-tännössä myös sitä, että perusopetuksen on olta-va saavutettavissa kohtuullisen matkan päässä.

Keskustan tavoitteena on pitää peruskoulura-kenne vähintäänkin nykyisellä tasolla ja taata jokaiselle oppivelvollisuusikäiselle turvallinen kouluympäristö.

Koko maan kattava, laadukas ja oppijoiden erilaisuuden huomioiva perusopetus varmistaa mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisen ja suomalaisen yhteiskunnan kehityksen. Keskusta on aina lähtenyt siitä, että koulutus ei saa olla suhdanteista riippuvaista. Koulutusta on tarjotta-va kaikille tasavertaisesti asuinalueesta, sosiaa-lisesta tai taloudellisesta asemasta riippumatta. Peruskoulun on annettava nuorille tasa-arvoiset eväät elämään.

Keskustan mielestä opetuksessa on paneudut-tava entistä enemmän laatuun. Myös pienissä kouluyksiköissä oppijoille on taattava laadukas perusopetus, pätevä opetushenkilöstö ja osaava muu henkilökunta. Kouluympäristöön on kiin-nitettävä erityistä huomiota. Homekoulut ei-vät täytä viihtyisän kouluympäristön kriteereitä.

Ikäluokkien pienentymisestä vapautuvia voi-mavaroja voidaan suunnata ryhmäkokojen pie-nentämiseen ja perusopetuksen kehittämiseen. Oppilashuoltoa ja opinto-ohjausta on vahvistet-tava peruskoulun aikana, erityisesti peruskoulun päättöluokilla.

85. Keskustan Opiskelijaliitto: Kou-lutuksen järjestämiseen vapautta

Opetussuunnitelmien laatimisen vapaus on pitkään ollut suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus. Opetushallitus päättää opetussuun-nitelmien perusteista, ohjeistaen oppilaitoksia. Viime kädessä opetussuunnitelmista päätetään kuitenkin koulukohtaisesti.

Valtakunnalliset raamit ovat välttämättömiä, mutta yhä suurempi vapaus suunnitella opetusta antaisi oppilaitoksille mahdollisuuden huomioi-da alueelliset erityisolosuhteet ja -tarpeet. Tämä vapauttaisi peruskoulut ja lukiot kustantajien

156talutusnuorasta, rohkaisten soveltamaan uusia pedagogisia menetelmiä ja toimintamalleja.

Osana koulutuksen vapauttamista on koulu-tuksen järjestämiseen liittyvän sääntelyn pur-kaminen. Kunnille on annettava mahdollisuus järjestää koulutusta itse, mikäli siihen on resurs-seja ja halua. Tämä elävöittäisi useita kuntia ja monipuolistaisi koulutuspaikkamahdollisuudet lähellä kotiseutua. Oma lukio tai muut oppilaitos on kunnalle tärkeä asia. Tutkintojen valtakun-nallisen ohjauksen kohdalla on painotettava niiden sisällöllisiä kriteerejä, ei koulutuksen järjestämistä. Valtakunnallisesti on pidettävä huolta peruskoulun opetuksen perustan yhden-mukaisuudesta.


Opetussuunnitelmaa tärkeämpää on oppijoiden erilaisuuden huomioiva perusopetus. Opetuksen on edettävä oppijan kykyjen ja edellytysten mu-kaan. Emme saa unohtaa lahjakkaita emmekä myöskään heitä, jotka tarvitsevat enemmän tukea.

Keskusta pitää tärkeänä riittäviä ja hyviä työssä-oppimis- ja harjoittelumahdollisuuksia kaikilla koulutusasteilla. Opettajien täydennys- ja jat-kokoulutusmahdollisuudet ovat avainasemassa kehitettäessä koulumaailmaa entistä innosta-vampaan suuntaan. Yrittäjyys- ja teknologiakas-vatusta on sisällytettävä kaikkeen koulutukseen.

Keskustan mielestä Suomi tarvitsee muuntau-tumiskykyistä koulutusta, joka huomioi myös alueiden elinkeinoelämän tarpeet. Koulutustar-jontamme uhkaa supistua käsittämään vain työ-voiman tuottamista toisen palvelukseen. Yrittä-jyysnäkökulmaa ei huomioida tarpeeksi. Mikäli koulutusjärjestelmämme ei turvaa potentiaalisia yrittäjiä ja muita osaajia riittävän monipuolisesti eri puolille maata, on pohja Suomen aluekehi-tykseltä vaarassa romuttua kokonaan.

Pelkkä peruskoulututkinto ei kanna pitkälle. Nuorille on rakennettava vaihtoehtoisia polkuja suorittaa ammatillinen tutkinto myös esimerkik-si oppisopimuskoulutuksessa tai näyttötutkinto-na.

Erityisen olennaista on lisäksi seurata sitä, että eri koulutusasteet niveltyvät toisiinsa niin, että myös kokonaan vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta olevat pääsevät joustavasti koulutuk-

sen piiriin. Ammattiin johtavan koulutuksen ja aikuiskoulutuksen tulee ottaa huomioon aiem-min hankittu osaaminen.

86. Ylöjärven Keskustanaiset: Taso-kurssit takaisin

Peruskoulun yläluokilla seitsemännestä yhdek-sänteen oli pitkään käytössä tasokurssit kielissä ja matematiikassa. Sittemmin niistä luovuttiin, jolloin ikäluokan oppilaat jaettiin ryhmiin lä-hes sattumanvaraisesti. Samalla matematiikan tai kielten tunnilla ovat aiheesta kiinnostuneet ja sen oppimiseen motivoituneet sekä heikot oppimisen eväät omaavat ja hitaasti etenevät. Kouluissa on tästä johtuen saatettu pikkuhiljaa ryhmitellä oppilaita oppimistyylin tai motivaa-tion mukaan. Pelisäännöt kaipaavat kuitenkin selkiyttämistä.

Nyt on tullut aika katsoa peruutuspeiliin ja pa-lauttaa tasokurssit takaisin. Sekä opettajien että oppilaiden kannalta olisi reilumpaa, että opetet-tava aines olisi jaettu julkisesti perus asioihin ja syventäviin teemoihin. Työrauhan kannalta ta-sokurssit olisivat nykyisiin ongelmiin oleellinen parannus.

Oma lukunsa on tasokursseihin siirtyminen jo peruskoulun viidennellä luokalla. Sitäkin sietää miettiä.

Keskustanaisten Ylöjärven yhdistys ehdottaa puoluekokoukselle, että se ottaa vahvasti kantaa tasokurssi-järjestelmään palaamisen puolesta.


Keskustan käsitys koulutuksesta perustuu si-vistykselliseen tasa-arvoon. Ilmainen, kaikille laadukas ja erilaiset oppijat huomioiva koulutus luo lapsille ja nuorille mahdollisuudet etenemi-sen omien edellytysten mukaisesti.

Viime vuosina kasvaneet ryhmäkoot ovat johta-neet keskusteluun tasokurssien palauttamisesta. Keskusta pitää tärkeänä, että keskittämisestä ja suuruuden ihannoinnista palataan oppilaan ko-koiseen työympäristöön.

Samanaikaisopetus ja pienemmät ryhmäkoot mahdollistavat tasokursseja paremmin oppilaan oikeuden oppimiseen. Osa-aikaiset tasokurssit ovat mahdollisuus, jota voidaan käyttää koulun resurssien niin salliessa.

15787. Keskustan Opiskelijaliitto: Suo-malaisten nuorten kansainvälistymi-nen kärkitavoitteeksi

Suomalaisen yhteiskunnan ei tule kääntyä si-säänpäin. Tähän vaikuttaa merkittävästi nuorten saama kansainvälinen kokemus ja yhteydet. Kansainvälisen kokemuksen ja elämysten puut-tuminen yksipuolistaa nuorten maailmankuvaa, eikä auta hyväksymään erilaisuutta. Nuorten kansainvälistyminen onkin nostettava keskusta-laisen nuorisopolitiikan kärkitavoitteeksi.

Nuorten kansainvälistymisessä on avainasemas-sa kielitaito. Kieltenopiskelun menetelmiin ja mahdollisuuksiin on saatava parannuksia. Perus-koulun 7-9 luokalla, sekä toisella asteella on kai-kille oltava mahdollista valita englannin lisäksi toinen ja kolmas vieras kieli opiskeltavaksi. Ammatillisen toisen asteen koulutuksessa kie-liopintoja tulee lisätä. Kielten opiskeluun tulee myös kannustaa uudistamalla kielten opiskelua merkittävästi. Tässä avainasemassa on nuorten elämän ja olemassa olevan osaamisen huomioi-minen entistä enemmän kieltenopetuksessa.

Kieliopin sijaan opintojen painopisteen tulee olla puhutussa kielessä ja erilaisten soveltavien menetelmien, kuten draaman käytössä opetuk-sessa. Tätä varten kieltenopettajien koulutukses-sa tulee pyrkiä irti rakennekeskeisyydestä. Mo-nien kielien parempi osaaminen, kuten venäjän ja kiinan tukee suomen idänsuhteita ja parantaa valmiuksia työelämää varten.

Toisella sekä kolmannella asteella ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksi lukemista tulee parantaa siten, että ne aidosti edistävät opintoja.

Politiikan ja yhteiskunnallisen ilmapiirin tu-lee olla kansainvälisyyttä tukeva ja kannustaa solmimaan kontakteja ulkomaalaisten kanssa. Tähän tulee etenkin koulumaailman nuoria kan-nustaa.


Vuorovaikutustaitoja ja kansainvälistä kans-sakäymistä tulee korostaa yhä enemmän ope-tuksessa kaikilla kouluasteilla. Puoluekokous toteaa, että kansalaisten hyvä kielitaito ja kan-sainväliset yhteydet luovat edellytyksiä niin yksilön, yritysten kuin laajemminkin yhteiskun-nan menestykselle ja hyvinvoinnille.

Kielitarjonnan laajentaminen kuntakohtaisesti perusopetuksesta alkaen on Keskustan tavoite. Keskusta on esittänyt kokeilua, jossa kunnat voisivat Itä-Suomessa tarjota alueellisiin tarpei-siin perustuen mahdollisuutta valita B-kieleksi venäjä toisen kotimainen kielen sijaan. Lapissa tämä tarkoittaisi vastaavasti mahdollisuutta saa-me –kielen valinnalle.

Keskusta ehdottaa kansainvälistymisjaksoja ja/ tai oppilasvaihtoa pakolliseksi osaksi korkea-koulututkinnon suorittamista.

88. Suomen Keskustanuoret: Kielten opiskelu peruskoulussa on vapau-tettava

Kielitaidon merkitys työelämässä on jatkuvasti kasvussa. Maamme menestyksen kivijalkana on kyky toimia sujuvasti jokaiseen ilmansuuntaan. Keskustanuorten mielestä on asiatonta, kuinka paljon käytämme aikaa monille täysin tarpeet-toman kielen opiskeluun. Uskomme vakaasti nuorten omaan kykyyn valita itselleen tarpeel-lisin kieli. Siksi Keskustanuoret vaatii, että keskustan on tuettava kielten opiskelun vapaut-tamista peruskouluissa. Jokaiselle koululaisen annetaan valita ne kielet, joita hän tahtoo oman äidinkielensä lisäksi opiskella.


Puoluekokous viittaa aloitteiden 87 ja 89 vasta-uksiin.

89. Helsingin Keskustanuoret: Pak-koruotsi korvattava vapaavalinnai-sella kielellä ja virkamiesruotsista luovuttava

Suomessa on kielipolitiikan suhteen toimittu todella nurinkurisesti. Ruotsin kieleä äidinkie-lenään puhuvien määrä Suomessa on suhteessa pudonnut alle puoleen 1920-luvulta alkaen ja heitä on enää noin viisi prosenttia Suomen väes-töstä. Kuitenkin vuonna 1968 peruskoulun oppi-määrään asetettiin pakollinen toinen kotimainen kieli ja vuonna 1987 ns. virkamiesruotsi tuli pakolliseksi osaksi kaikkia korkeakouluopinto-ja. Piristävänä poikkeuksena ja askeleena kohti valinnanvapautta Vanhasen I hallitus poisti pak-koruotsin pakollisuuden ylioppilaskirjoituksista.

158Erilaisissa kyselyissä jatkuvasti selkeä enem-mistö suomalaisista kannattaa pakkoruotsin lakkauttamista. Vastoin yleistä luuloa myös huomattava osa ruotsia äidinkielenään puhuvista suomalaisista vastustaa pakkoruotsia. Åbo Aka-demin joulukuussa 2010 tehdyssä tutkimuksessa jopa 39 prosenttia ruotsia äidinkielenään puhu-vista kannatti pakollisen ruotsin kielen opetuk-sen lakkauttamista. Lisäksi viime vuonna käyty Keski-Pohjanmaan maakuntahallinnollinen paljasti että virkamiesruotsi ei riitä tarjoamaan palveluita ruotsinkielisten mukaan tyydyttäväs-ti. Mitä virkaa tällä järjestelmällä sitten on, jos se ei riitä edes peruspalvelujen tarjoamiseen? Ruotsinkielisten palvelujen toteuttamiseen tulisi riittää se, että kunnassa olisi heidän tarpeidensa mukaan ruotsin hallitsevia virkamiehiä. Kaikki-en sitä ei tarvitse osata, kuten tämä käytännössä on jo arkipäivää.

Myös monet merkittävät toimijat kuten Elin-keinoelämän keskusliitto ovat viime vuosina liputtaneet valinnanvapauden puolesta. Eikä mikään ihme, sillä ruotsin kieli toimii monipuo-lisen kielitaidon tulppana. Pelkästään matkai-luteollisuudessa työntekijöiden monipuolinen kieliosaaminen olisi korvaamatonta. Myös Suomen vientivetoinen talous vaatisi moninaista kielitaitoa, mutta pakollinen ruotsin syöttämi-nen vie monelta nuorelta innostuksen opiskella mielekkäitä kieliä. Lisäksi pakkoruotsi rankaisee ruotsin kieltä mieluusti lukevia oppilaita epämo-tivoituneilla luokkatovereilla.

Käytännössä vapaavalintainen kieli tarkoittaisi valitsemista vähintään neljän kielen joukosta peruskoulun yläasteella ja toisella asteella. Valtion tulisi tarvittaessa korvata tästä kunnille aiheutuvat ylimääräiset kulut, jotta alueellinen tasa-arvo toteutuisi kuntien talouden siitä kärsi-mättä. Mahdollisuuksien mukaan toki nuorille tulee pyrkiä tarjoamaan mahdollisimman moni-puolinen kielivalikoima.

Helsingin Keskustanuoret kannattaa valinnanva-pauden ja monipuolisen kielitaidon kehittämistä Santeri Alkion hengessä.


Suomi on kaksikielinen maa ja ruotsin kielen asema on turvattu perustuslaissa ja muussa lain-säädännössä. Keskustan puoluekokous katsoo, että myös koulutuksen ja opetuksen kautta tulee huolehtia kielilainsäädännön käytännön toteu-

tuksesta.

Kielitarjonnan laajentaminen kuntakohtaisesti perusopetuksesta alkaen on Keskustan tavoite. Keskusta on lisäksi esittänyt kokeilua, jossa kunnat voisivat Itä-Suomessa tarjota alueellisiin tarpeisiin perustuen mahdollisuutta valita B-kieleksi venäjä toisen kotimainen kielen sijaan

Keskusta pitää hyvänä aloitteessa 89 mainittua uudistusta, joka mahdollisti sen, että ylioppilas-kirjoituksissa ei ole enää pakollista osallistua toisen kotimaisen kielen kokeeseen.

Kielitarjonnan laajentaminen eri kouluasteilla on tärkeää, mutta samalla on turvattava kielenopis-kelumahdollisuus myös jatkoluokilla. Harvinais-ten kielten opiskelumahdollisuus on oltava kaik-kien ulottuvilla mm. verkko-opetuksen keinoin.

90. Etelä-Savon Keskustanaiset: Väittely työtavaksi jo alakoulussa

Kun osaa sanoilla puolustaa omia mielipitei-tään ja arvostaa toisen erilaista näkemystä, niin suvaitsevaisuus lisääntyy ja kiusaaminen vähentyy. Väittelyyn valmistautuminen on hy-vää oppimista, ja väittely on mielenkiintoinen oppitunti.

Väittely on yhteistoiminnallinen työtapa, joka kehittää kriittistä ajattelua ja viestintää. Kun koulussa käytetään väittelyä opetusmenetelmä-nä, niin oppilas joutuu puolustamaan mielipi-teitä, jotka eivät ole omia. Se auttaa oppilasta arvostamaan myös erilaisia mielipiteitä. Leik-kimieliseen väittelyyn löytyy aiheita kaikista oppiaineista.

Esitämme, että opetussuunnitelman perusteissa tarkennetaan koulussa käytettäviä opetusmene-telmiä.


Keskusta näkee puhe- ja viestintätaitojen mo-nipuolisen kehittämisen tärkeänä osana perus-kouluopetusta. Puhe- ja väittelytaitojen merkitys korostuu tämän päivän maailmassa. Lasten ja nuorten on tärkeää kehittyä monipuolisiksi pu-heviestinnän taitajiksi.

Keskustan mielestä väittelytaitoa on lisättävä mahdollisuuksien mukaan työskentelymuodoksi eri oppiaineiden yhteyteen. Näin myös erilaiset

159oppijat voidaan saada innostumaan paremmin koulunkäynnistä.

Puhe- ja väittelytaidot sekä laajemminkin vies-tintätaidot on sisällytettävä entistä keskeisem-mäksi osaksi opettajankoulutusta ja täydennys-koulutusta.

91. Etelä-Savon Keskustanaiset: Oppilaskunnan toiminnalle selkeät tavoitteet ja sisällöt

Osallisuus on syrjäytymisen vastakohta. Kun lapsi ja nuori ideoi, suunnittelee ja toteuttaa, hän tuntee itsensä osalliseksi. Osallistuva lapsi voi paremmin. Kun tulee kuulluksi koulussa, niin kasvaa osallistuvaksi aikuiseksi ja sosiaalinen vastuuntunto kasvaa. Oppilaskuntatoiminta kas-vattaa osallistuvaksi aikuiseksi.

Opetusministeriön suosittamia oppilaskuntia on jo lähes kaikissa kouluissa, myös alakouluissa, mutta niiden toiminta on tavoitteetonta eikä toimintasuunnitelmia ole.

Esitämme, että oppilaskunnan toiminnan tavoit-teet ja sisällöt kirjataan koulujen opetussuunni-telmiin.


Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Oppilaskun-tien merkitystä aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattamisessa tulee entisestään vahvistaa. Lapsille ja nuorille on tarjottava väylä omaan ja lähipiirinsä kuuluvien asioihin vaikuttamiseen. Tätä kautta opitaan uusia tietoja ja taitoja.

Kuten aloitteessa todetaan, oppilaskunnilla ei ole selkeää kuvaa toiminnastaan ja sen tavoit-teista. Jatkossa on huolehdittava siitä, että op-pilaat saavat aitoja vaikuttamisen kokemuksia ja että oppilaskuntien ohjaus ja toiminta ovat suunnitelmallisia.

92. Turun Keskustaopiskelijat: Kou-lulaisille lisää tietoa arkipäivän poli-tiikasta

Keskustan on kannustettava peruskouluja ja toisen asteen oppilaitoksia avaamaan ovia puo-lueille. Kaikille puolueille tulisi tarjota mahdol-lisuus käydä kertomassa omasta toiminnastaan

joko yksitellen tai erilaisten joukkotapahtumien muodossa. Tällä parannettaisiin oppilaiden tie-toisuutta arkipäivän politiikasta ja kasvatettaisiin heistä vastuullisia toimijoita yhteiskunnassa.


Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Nuorisobaro-metrien mukaan nuoret uskovat demokratiaan, mutta kiinnostus politiikkaa kohtaan on kuiten-kin vähäistä.

Aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamisessa tarvi-taan ajankohtaista tietoa poliittisesta järjestel-mästä, puolueista sekä laajemminkin vaikut-tamisesta. Nuorten yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja tulee parantaa eri foorumeilla. Koulut ovat keskeisessä asemassa tässä tehtävässä. Erilaiset tapahtumat, joihin puolueet voivat kouluissa osallistua, lisäävät nuorten mahdol-lisuuksia tutustua vaikuttamisen eri väyliin. Koulut eivät saisi ainakaan estää puolueiden ja kansalaisjärjestöjen vierailuja ja esittäytymisiä oppilaitoksissa vaan niitä pitäisi pikemminkin lisätä etenkin vaalien alla.

Kansalais- ja demokratiakasvatusta tulee perus-koulussa, lukiossa ja ammatillisissa oppilaitok-sissa yhä lisätä.

93. Uudenmaan keskustanuoret: Yhdenvertaisuutta oppilashuoltotyö-hön

Valtion ja kuntien tulee turvata jokaiselle perus-asteen oppilaalle yhtäläinen mahdollisuus saada oppilashuollon palveluita. Oppilashuoltoon kuu-luu terveydenhoitajan palveluiden ja

lääkärintarkastusten lisäksi koulukuraattori- ja psykologipalvelut. Nykytilanteessaan oppilas-huolto on alueellisesti epätasa-arvoistava sekä perusopetuslain vastainen: oikeuskanslerin selvityksen mukaan oppilashuollon tilanne on hälyttävin ruuhka-Suomen ulkopuolella maa-kunnissa.

Joka kolmannessa kunnassa peruskoululaisilla ei ole lain mukaista määrää terveydenhoitajia ja vain viidennes kunnista on järjestänyt lasten ja nuorten saataville mielenterveyspalveluita laissa määrätyllä tavalla. Oppilashuoltotyön valvontaa koskeviin lainsäädäntöpuutteisiin on puututtava välittömästi: oppilashuollon tasolle on asetettava

160selkeät, lakisääteiset standardit sekä valvontaa suorittavan viranomaisen käyttöön on annetta-va riittävän järeitä keinoja. Pelkät suositukset terveydenhoitajien ja koulukuraattorien maksi-mioppilasmääristä eivät riitä takaamaan kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertaisia, laadukkaita terveyspalveluita.

Oppilashuollon merkittävimpänä tehtävänä on huolehtia syrjäytymisvaarassa olevista lapsista ja nuorista, oppimisvaikeuksien, sosiaalisten ongelmien kanssa painivien nuorten hyvinvoin-nista sekä tukea ja jopa auttaa perheitä, jotka kokevat tarvitsevansa apua arkipäivän elämässä selviytymiseen lastensa kanssa. Oppilashuolto on yksi merkittävimmistä varhaisen puuttumisen keinoista ja siitä säästäminen tulee valtiolle ja kunnille kalliimmaksi niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin.


Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Oppilashuol-lon merkitys koulun arjessa kasvaa jatkuvasti. Kuitenkin kunnat ovat hyvin eriarvoisessa ase-massa palveluiden takaamisessa.

Opetushenkilöstölle kasaantuu tehtäviä, kun kunnat tinkivät psykologeista, kuraattoreista ja lääkäreistä.

Kuten aloitteessa todetaan, oppilashuollolla teh-tävänä on ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymis-tä. Tämä tehtävä voi muodostua mahdottomaksi, kun mielenterveyspalveluita ei ole saatavilla. Lisäksi terveystarkastuksia ei joka paikassa kye-tä järjestämään säännöllisesti henkilökuntapulan vuoksi.

Oppilashuollon kehittämisen ja toteuttamisen on oltava entistä tehokkaampaa ja vaikuttavampaa. Tämä vaatii velvoittavampia ja täsmällisempiä säännöksiä, rahoituksen varmistamista sekä koulutusta. Myös opettajankoulutuksessa tulee nykyistä enemmän korostaa oppilashuoltotyön merkitystä.

94. Keskustan Opiskelijaliitto: Am-matillinen toisen asteen koulutus työelämälähtöiseksi

Hyvin toimiva ammatillinen toisen asteen kou-lutus on toimivien työmarkkinoiden ja talous-kasvun edellytys. Ammatillisella koulutuksella

on merkittävä rooli nuorten sitouttamisessa työelämään ja aktiivisiksi kansalaisiksi. Am-matillisen koulutuksen painopiste tuleekin olla alueellisessa työvoiman tarpeessa. Elinkeino-elämän tarpeeseen on vastattava parhaalla mah-dollisella tavalla. Ylikoulutusta on vältettävä ja koulutustarpeen ennakointia on hyödynnettävä koulutusta mitoitettaessa.

Ammatillisen koulutuksen sisältöjä tulee kehit-tää ajanmukaisemmiksi ja niiden on palveltava sekä nuoren kehitystä ammattilaisena, että yh-teiskunnan jäsenenä. Nykyisellään ammatillinen koulutus ei ole ajanmukaista kaikilta osin. Kou-lutus ei vastaa työelämän tarpeita, esimerkiksi työelämän pelisäännöt jäävät monilta nuorilta oppimatta. Koulutuksen on oltava tiukasti kiinni työelämässä. Tällöin se antaa nuorille työelä-mäkvalifikaatioita ja parantaa työllistymistä. Kolmivuotisen ammattikoulutuksen kahden jälkimmäisen vuoden tulee olla painottuneita työharjoitteluun ja työelämän taitojen oppimi-seen. Esimerkiksi yhteistyötä työelämän, kuten yritysten ja muiden suurten työnantajien, kuten hoiva-alan kanssa on entisestään tiivistettävä.


Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöi-syyden kehittäminen on tärkeä tavoite. Suomi tarvitsee jatkuvasti uusia ammatillisia osaajia, jotka vastaavat tulevaisuuden työvoiman tarpee-seen. Koulutuksien sisältöjen kehittämisessä on pidettävä huoli siitä, että ne vastaavat työelämän tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla.

Koulutusta on kehitettävä yhteistyössä elin-keinoelämän ja yritysten kanssa. Koulutusta suunniteltaessa on myös kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, mikä on tulevaisuuden kou-lutustarve. Keskusta kannattaa vuoteen 2030 ulottuvan opetusalan tulevaisuuskatsauksen tekemistä. Katsauksessa tarkasteltaisiin, mikä on kunkin alan alueellinen ja valtakunnallinen kou-lutustarve pitkällä aikajänteellä.

95. Keskustan Opiskelijaliitto: Yrittä-jyysvalmiuksia korkeakouluopiskeli-joille

Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2008 te-kemän yrittäjyyskatsauksen mukaan Suomessa 80 prosenttia uusista yrityksistä on syntynyt PK-sektorille vuoden 1995 jälkeen. Innovaatiot

161ja vahva osaaminen luovat uutta työtä Suomeen. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että vuonna 2009 vain 11 prosenttia yliopistosta valmistu-neista ilmoitti aikovansa perustaa yrityksen.

Keskustan Opiskelijaliitto esittää, että Opetus- ja kulttuuriministeriö kohdentaa lisäresursseja yrittäjyysvalmennukseen AMK- sekä yliopis-totasolla. Painopisteenä tulee olla yrittäjyyden tukeminen ja kasvattaminen. Yksittäiset kurssit eivät ratkaise ongelmaa. Opetussuunnitelmien perusteista ja opetushenkilökunnan koulutukses-ta lähtien, tavoitteena tulee olla yrittäjämyöntei-nen ilmapiiri. Myös innovaatio- ja yrityshauto-motoimintaa on lisättävä korkeakouluopiskeli-joiden yrittäjyysvalmiuksien parantamiseksi.


Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn ta-voitteeseen nykyistä yrittäjämyönteisemmän ilmapiirin luomiseksi korkeakouluopintoihin. Liian harva akateemisen koulutuksen saanut ko-kee yrittämisen varteenotettavana vaihtoehtona.

Keskustan mielestä yrittäjyyttä elämänasentee-na tulee vahvistaa koulutuspolitiikassa kautta linjan. Yrittäjyyskasvatuksen tulee olla osana opetussuunnitelmia ja opetushenkilöstön val-miuksia tulee parantaa. Innovaatio- ja yrityshau-tomotoimintaa oppilaitosten yhteydessä tulee kehittää. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä tulee edelleen lisätä. Yliopistolaissa mainittua yliopistojen tehtävää toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa tulee tarkastella en-tistä enemmän myös yrittäjyyden näkökulmasta.

96. Keskustan Opiskelijaliitto: Kor-keakouluopiskelu joustavaksi

Suomi hukkaa monia korkeakoulutettujen työvuosia. Opiskelijat siirtyisivät nopeammin työelämään varsin yksinkertaisilla toimilla. Ensimmäisenä tenttimisen käytäntöjä on jous-tavoitettava. Opetus- ja kulttuuriministeriön on erillisellä rahoituksella hankittava tenttiakvaari-ot e-tenttimisen ja etätenttimisen mahdollistami-seksi jokaisella kampuksella riittävin resurssein. Tämä yksinkertainen toimi nopeuttaa lukuisten opiskelijoiden opintosuoritteita, eikä ole edes teknisesti haastavaa tai taloudellisesti ylitsepää-semätöntä.

Yliopistoihin on saatava kolmas lukukausi.

Mahdollistamalla opiskelu täysimääräisesti kesäisin, tapahtuu lisäämällä jonkin verran kesä-opetusta. Kesäopetuksessa on mahdollista uuden yliopistohenkilökunnan työehtosopimuksen puitteissa hyödyntää esimerkiksi jatko-opiskeli-joiden ja muun nuoremman tutkijakunnan ope-tusvelvollisuutta. Tätä tavoitetta palvelee myös etätenttimisen mahdollistaminen.

Opiskelijoiden nopea valmistuminen on kaikki-en etu.


Keskustan mielestä yksi tärkeimmistä keinoista nopeuttaa Suomen kohtuullisen pitkiä opintoai-koja ja kehittää korkeakoulutusta on opintojen suorittamiseen kohdistuvien esteiden poistami-nen. Opintokokonaisuuksia on kehitettävä siten, että niiden suorittaminen olisi mahdollisimman joustavaa. Samaan aikaan on pidettävä huoli kuitenkin siitä, ettei opintojen sisällöllinen laatu kärsi.

Keskustan Opiskelijaliitto nostaa aloitteessaan esille merkittäviä keinoja opintojen suorittami-sen nopeuttamiseksi. Sähköisten tenttimismuo-tojen kehittäminen ja korkeakoulujen tyhjäkäyn-nistä eroon pääseminen ovat tärkeitä tavoitteita, joita puoluekokous kannattaa. Erityisesti kol-mannen, vapaaehtoisen lukukauden käyttöönotto nopeuttaisi niiden opiskelijoiden opintoja, jotka jäävät ilman kesätyöpaikkaa.

Työn ja muun arjen yhteensovittaminen on nos-tettu yhdeksi Keskustan politiikan kärkiteemak-si. Samaa ajatusta on sovellettava myös opiske-lun ja arjen yhteensovittamiseen. Esimerkiksi monien perheellisten opiskelijoiden kohdalla korkeakoulujen joustamattomat käytännöt vaa-rantavat jopa opintojen loppuunsaattamisen.

Keskustan mielestä korkeakoulujen käytäntei-siin tehtävät satsaukset on saatavissa moninker-taisina takaisin, mikäli onnistumme nopeutta-maan opintoaikoja ja pidentämään näin työuria.

97. Pohjois-Karjalan Keskustanuo-ret: Keskustan taisteltava alueellisen korkeakouluverkoston puolesta

Keskusta on aikoinaan vaikuttanut puolueena merkittävästi siihen, että Suomessa on viime vuosiin saakka ollut kattava alueellinen korkea-

162kouluverkosto. Nyt tämä korkeakouluverkosto on totaalisesti hajoamassa. Nykyhallitus on laittanut erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa toimivat korkeakoulut ahtaalle. Vaaditaan sääs-töjä ja kehotetaan löytämään yhteistyön muotoja vaikka väkisin. Kumpikaan näistä ei kuitenkaan takaa yhdenkään korkeakoulun selviämistä. Jul-ma keskittämispolitiikka näkyy erityisesti siinä, että säästö- ja yhdistymispaineet eivät koske samassa mittakaavassa Etelä-Suomen ja erityi-sesti pääkaupunkiseudun korkeakouluja.

Yt-neuvottelut alkavat olla korkeakoulujen henkilöstön parissa arkipäivää. Erityisen huo-lestuttavaa on se, että säästökuurit ja niiden myötä myös henkilöstövähennykset koskevat nyt jo sosiaali- ja terveysalaakin. Massaluennot ja verkkokurssit yleistyvät myös sairaanhoita-jakoulutuksessa. Nyt on kyse jo potilasturval-lisuuden vaarantumisesta! Onko seuraavana askeleena se, että opetuksen heikentyvän laadun myötä paljon resursseja ja erityisosaamista sekä pienryhmäopetusta vaativa koulutus keskitetään vain muutamiin massayksiköihin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Lähteekö siellä koulutuk-sensa saanut hoitaja, opettaja tai lääkäri töihin syrjäseutujen Suomeen, väljästi asutuille alueil-le? Todennäköisesti vain harva.

Korkeakoulujen merkitys maakuntien elinkeino-toiminnan kehittämisessä on merkittävä. Yhteis-työtä tehdään erilaisten yhteistyökumppaneiden, esimerkiksi yritysten ja yhdistysten kanssa. Korkeakoulut tuovat alueelle elinvoimaisuutta ja varmistavat omalta osaltaan laadukkaat palvelut myös väljemmin asutuilla alueilla.

Keskustan on taisteltava kaikin keinoin alueel-lisen korkeakouluverkoston puolesta. Nyky-hallitus on asetettava ahtaalle korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden sijaan. On tehtävä selkeitä kannanottoja, pidettävä ääntä, laitettava paras mahdollinen osaaminen liikkeelle. Vain siten on mahdollista turvata riittävä osaaminen, työvoima ja laadukkaat palvelut kaikkialla Suo-messa.


Keskusta pitää välttämättömänä, että korkea-kouluverkko säilyy alueellisesti kattavana. Jo-kaisessa maakunnassa tulee olla korkeakoulu tai korkeakouluja, jotka muodostavat alueellisesti selkeän kokonaisuuden.

Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja on kehitet-tävä kummankin sektorin omien vahvuuksien pohjalta mutta niiden yhteistyötä vahvistaen. Alueelliselta pohjalta on voitava muodostaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen liittou-tumia.

98. Keskustan Pornaisten kunnallis-järjestö: Lisämäärärahoja koulura-kentamiseen

Keskustan Pornaisten kunnallisjärjestö on huo-lissaan koulurakentamisen valtionapujen radi-kaalista leikkauksesta.

Pornainen on jo usean vuoden ajan ollut listoilla saamassa tarpeellisen uuden koulun rakentami-seen rahaa. Joka vuosi tavoite on siirtynyt eteen-päin ja nyt näyttää siltä, että koulu on rakennet-tava kokonaan omalla rahalla.

Mielestämme myös valtion on kannettava vas-tuunsa siitä, että lapset ja nuoret saavat käydä kouluaan asianmukaisissa tiloissa.

Esitämme, että Keskusta ajaisi lisämäärärahoja valtion budjettiin, jotta myös pienemmillä kas-vavilla kunnilla on mahdollisuudet uusien kou-lujen rakentamiseen.


Koulujen rakentamis- ja saneeraustarve kasvaa huimaa vauhtia. Yhä useammassa kunnassa kär-sitään julkisten tilojen huonosta ilmanlaadusta ja homeesta. Kuluvana vuonna Kataisen hallitus leikkasi koulurakentamiseen suunnattuja mää-rärahoja mutta esitti toisaalta lisätalousarviossa määrärahaa vuonna 2012 alkaviin oppilaitosten korjaushankkeisiin.

Puoluekokous edellyttää, että julkisten tilojen saneerauksen ja rakentamiseen on panostettava entistä voimakkaammin. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on taattava terve ja turvallinen oppimis-ympäristö.

99. Edistykselliset keskustanaiset: Opintotuen tulorajoja nostettava

Kaikki poliittiset ryhmät ovat yhdestä asiasta samaa mieltä: työnteon tulee olla aina kannatta-vaa.

163Monet opiskelijat käyvät töissä opiskeluiden ohessa. He saavat opiskeluaikaisesta työnteos-taan ensiarvoisen tärkeää työkokemusta, josta on suuresti hyötyä tulevan työllistymisen kan-nalta. Edistykselliset keskustanaiset eivät tunne käsitettä hanttihomma. Kaikenlainen työ ja kai-kenlainen työkokemus ovat tärkeitä.

Valitettavasti osa työssäkäyvistä opiskelijoista saa ”rangaistuksen” työskentelystään opintotuen tulorajojen vuoksi. Moni suomalainen on joutu-nut maksamaan valtiolle takaisin opintotukiaan - koska on ollut ahkera ja käynyt töissä! Opintotu-en nykyisten tulorajojen puolustajat perustelevat näkemystään sillä, ettei opintotuki ole palkka. He ajattelevat, ettei opintotukirajat ylittävä opis-kelija ole taloudellisesti niin heikossa asemassa, että tarvitsisi opintotukea. EKN tunnistaa nämä seikat.

Meidän mielestämme nykyiset tulorajat kaipaa-vat kuitenkin tarkistusta. Vuodesta 2008 alkaen tulorajat ovat olleet tuettua kuukautta kohti 660 euroa kuukaudessa ja tuetonta kuukautta kohti 1970 euroa kuukaudessa. Monet opiskelijat eivät pärjää pelkällä opintotuella, he eivät koe opintolainan nostamista mielekkääksi, eivätkä saa vanhemmiltaan taloudellista tukea. Ainoa vaihtoehto on siis mennä töihin. EKN katsoo, että koska tulorajat paukkuvat nykyisin liiankin helposti, tulisi niihin tehdä kohtuullinen korotus.


Työnteon tekeminen kannattavaksi on sosiaali-turvan kehittämisen peruslähtökohta. Keskustan mielestä myös opintotuki on nähtävä ensisijai-sesti sosiaaliturvana, ei palkkana. Opintotuen on taattava mahdollisimman täysipainoinen opiskelu.

Opintotuki on tällä hetkellä Suomen sosiaali-turvamuodoista lähimpänä nk. perustulomallia. Se on kuin vastikkeellista perustuloa, riittävien opintosuoritusten taatessa tuen saannin. Opinto-tuen kannustinvaikutukset ovat ilmeisen hyvät, koska merkittävä osa opiskelijoista työskentelee opiskelunsa ohessa.

Edistykselliset Keskustanaiset on oikeassa sii-nä, että työkokemuksen saaminen on tärkeää opiskelijoiden tulevaisuuden kannalta. Ilman työkokemusta on valmistumisen jälkeinen työl-listyminen erittäin haastavaa.

Nykytilanne on pitkälti kuitenkin hyvä. Opinto-tuen ensisijainen tehtävä on kannustaa täysipai-noiseen opiskeluun, ei työntekoon. Keskustan mielestä opintotukea on kehitettävä siihen suuntaan, että se mahdollistaisi mahdollisimman täysipainoisen opiskelun.

Opintotuen kohdalla on pohdittava, onko sen rakenteelliselle ja euromääräiselle kehittämiselle tarvetta. Myöskään opintolainan merkitystä osa-na opintotukea ei saa unohtaa.

Tulorajakysymystä tarkasteltaessa on myös poh-dittava, onko staattiselle, koko tuen leikkaavalle tulokatolle enää jatkossa tarvetta. Tulorajat vai-keuttavat monien opiskelijoiden tulevaisuuden suunnittelua, koska opiskelijoiden saamat tulot ovat usein kausiluontoisia ja vaikeasti ennakoi-tavia.

Staattisten tulorajojen korvaajaksi voitaisiin pohtia tukea portaittain leikkaavan mallin käyt-töönottoa. Keskustan on hyväksynyt vuoden 2010 puoluekokoukseen sosiaaliturvan pitkän linjan kehittämisen linjakseen nk. ennakkoon saatavan veroetuuden mallin, joka leikkaa tukea portaittain. On tarkasteltava, miten tämä malli soveltuu opintotuen ja työtulojen yhdistelemi-seen.

Puoluekokous valtuuttaa Keskustan sivistys- ja koulutusverkoston laatimaan yhdessä Keskustan Opiskelijaliiton kanssa puolueelle opintotuki-mallin, jolla Keskusta haastaa eriarvoistavan sinipunaisen politiikan.

164

Nuoriso-, liikunta- ja kulttuurialoitteet

100. Keskustan Keuruun kunnallisjärjestö: Lasten – ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy

101. Keskustan Opiskelijaliitto: Vahvoja koulutuspoliittisia toimia nuorten syrjäytymistä vastaan

102. Suomen Keskustanuoret: Nuorisosopimuksella nuorten syrjäytymisen kimppuun

103. Suomen Keskustanaiset: 16-18-vuotiaiden tukiverkkoa tiivistettävä

104. Edistykselliset keskustanaiset: Nuorten yhteiskuntatakuuseen suhtauduttava kunnianhimoisesti

105. Suomen Keskustanuoret: Aamujumppa kouluihin

100. Keskustan Keuruun kunnallis-järjestö: Lasten – ja nuorten syrjäy-tymisen ehkäisy

Yhä enenevissä määrin otsikoissa vilahtelee sa-nat syrjäytyminen, lapset ja nuoret. Mitä näiden otsikoiden takaa avautuu, on monelle yhdente-kevää. Vai onko?

Haluamme näyttää, että kannamme huolta ja haluamme tehdä asioiden ehkäisemiseksi jotain, mutta mitä, siihen ei moni osaa vastata.

Meidän mielestämme nyt on se aika, jolloin jokaisen tulisi miettiä, kuinka omalla tahollaan pystyy auttamaan tässä maatamme kohdannees-sa surullisessa ongelmassa.

Milloin meidän lapsista tuli syrjäytyneitä? Ke-nen kasvatusopeilla kasvatimme lapsistamme syrjäytyneitä, emmekö osanneet omilta kiireil-tämme antaa riittäviä elämän eväitä jälkikasvul-lemme?

Ongelma on käsissämme ja meillä on valta rat-kaista se.

Nykyhallitus jakaa kansaa kahtia, eriarvoisuus korostuu ja olemme matkalla elitistisempään yhteiskuntaan. Meitä tungetaan samaan muottiin ja jos et mahdu siihen, olet ulkona.

Samalla kun vastuuta sysätään kunnille, lai-tetaan valtion rahahanoja kiinni. Satsataan ennemmin pitkänkantaman ohjuksiin kuin pitkäjänteiseen työhön lasten ja nuorten hyväk-si. Kansalaisten verotuloista käytettävät varat voitaisiin valtion ohjauksella priorisoida käy-tettäväksi kansalaisten hyvinvointiin ennemmin kuin muutaman vuoden päästä vanhentuviin ”sotaleluihin” koska välitöntä uhkaa maamme ulkopuolelta ei ole näkyvissä vaan suurin uhka on täällä, rajojen sisäpuolella.

Lasten ja nuorten lisääntyvät mielenterveys-ongelmat ovat arkipäivää ja niiden ilmentymät päivälehtien lööpeissä.

Haluamme, että lapsillemme ja nuorillemme taataan riittävät mielenterveyspalvelut. Paino-tetaan ennaltaehkäiseviä toimia sen sijaan, että puututaan asiaan vasta sitten, kun ongelmat vaa-tivat jo laitoshoitoa.

Tämän lisäksi tulisi kiinnittää huomiota jousta-vaan perusopetukseen (Jopo) yläasteella. Tämän avulla suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret pystyisivät suoriutumaan peruskoulusta ja saisivat päästötodistuksen ja tätä kautta heille-kin avautuisi mahdollisuus jatko-opintoihin.

Joustavan perusopetuksen voisi laajentaa ”put-keksi”, joka jatkuisi esim. ammattiopintojen ajan ja siitä vielä mahdollisesti ensimmäiseen, vaikka tuettuunkin, työpaikkaan. Näin nämä todennäköisimmät ”junasta tippujat” saataisiin normaalin elämänsyrjään kiinni ja sitä kautta tähän laitetut panostukset tulisivat yhteiskunnal-le monikertaisesti takaisin. Puhumattakaan siitä, mitkä vaikutukset tällä on ihan yksilötasolla, jos näin vältetään joutumasta elämän sivuraiteille.


Puoluekokous yhtyy aloitteissa esitettyyn huo-leen lasten ja nuorten syrjäytymisestä. Keskusta-laisen ihmisyysaatteen näkökulmasta on tärkeää, että kaikki kansalaiset pysyvät mukana yhteis-kunnan ”kelkassa”. Koulutuksen ja työelämän piiristä putoaminen altistaa riskille syrjäytyä. Tämä tulee kaikin käytettävissä olevin keinoin estää.

Syrjäytymisen syyt ja mekanismit ovat niin moniulotteisia, että niihin ei voida vaikuttaa millään yksittäisellä toimenpiteellä. Tarvitaan

165kokonaisvaltaisesti hyvää yhteiskuntapolitiik-kaa, joka ehkäisee syrjäytymisen syitä. Nykyis-ten akuuttien ongelmien nopeaksi korjaamiseksi taas tarvitaan kokonaisvaltainen toimenpideoh-jelma, jossa paikataan monin tavoin nykyjärjes-telmän ongelmia.

Mielen tai ruumiin sairaus on merkittävä syrjäy-tymisriskiä lisäävä tekijä. Puoluekokous yhtyy aloitteissa esitettyyn vaatimukseen mielenter-veyspalveluiden laadun ja saatavuuden paran-tamisesta. Mielenterveystyössä tulee painottaa ennaltaehkäiseviä toimia.

Koulutusjärjestelmämme koskee kaikkia yh-teiskuntamme lapsia ja nuoria. Siksi sen roolia syrjäytymiskehityksen ehkäisijänä on syytä edelleen korostaa. Opetuksen sisällöissä tulee ottaa huomioon oppijoiden erilaisuus. Lisäksi on kiinnitettävä erityistä huomiota siirtymävaihei-siin koulutusasteelta toiselle ja oppilaitoksista työelämään. Tarvitaan lisääntyvää yhteistyötä opinto-ohjauksen, työvoimahallinnon ja tarvitta-essa sosiaalitoimen välillä.

Keskustan mielestä syrjäytymiskehitys pitää katkaista kunnianhimoisella, tasa-arvoisella ja kattavalla ohjelmalla, jonka avulla jokainen nuori saadaan koulutukseen tai työelämään. Tämä on yhteiskuntamme inhimillisen ja talou-dellisen hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeää. Hallituksen ns. ”yhteiskuntatakuun” kunnian-himo ja laajuus ovat Keskustan mielestä tämän tavoitteen kannalta riittämättömiä.

101. Keskustan Opiskelijaliitto: Vah-voja koulutuspoliittisia toimia nuor-ten syrjäytymistä vastaan

Nuorten syrjäytyminen on 2000-luvun merkit-tävin ja suomalaista yhteiskuntaa eniten vahin-goittava ongelma. Ikäluokkaa kohden noin 5000 nuorta jää yhteiskunnan ulkopuolelle, vaille toisen asteen koulutusta, työtä ja usein myös vaille tervettä sosiaalista elämää. Jokaista nuorta varten varataan kuitenkin resurssit koulutuk-seen ja sosiaaliturvajärjestelmään opintotuen muodossa. Syrjäytyneiltä nuorilta nämä jäävät kuitenkin käyttämättä. Yhteiskunnan tulisikin käyttää nämä resurssit muihin toimiin.

On tunnustettava että vaikeassa elämäntilan-teessa oleville nuorille tavallinen toisen asteen ammatillinen- tai lukiokoulutus ei välttämättä

sovi. Tätä varten yhteiskunnan on räätälöitävä erityistoimia näille nuorille. Yhteiskunnan tulee tarjota mahdollisuus kymppiluokkaan jokai-selle haluavalle. Kymppiluokkien pääpaino olisi opintojenohjauksessa ja työharjoittelussa. Jokaiselle tarvitsevalle tulee olla mahdollisuus käyttää opintopsykologin palveluita tai muita tukipalveluita. Muita keinoja ovat oppisopimus-koulutus sekä erilaiset ohjatut työharjoittelu- ja työssäoppimisjaksot.

Yhteiskunnan on luotava ohjausjärjestelmä, jossa eri toimijat kuten oppilaitosten opintojen-ohjaus, työvoimatoimistot ja tarvittaessa sosiaa-lipalvelut yhdessä toimivat työvoima- ja opinto-neuvojina. Koulujen on oltava vahvasti mukana tässä työssä. Myös huoltajien roolia etenkin peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen väli-sessä nivelvaiheessa on mietittävä tarkemmin. Yhteiskunnan on resursoitava nämä palvelut kokonaisvaltaisesti toimivaksi kokonaisuudeksi. Nuorten syrjäytymisen torjuminen tulee olla Keskustan poliittisen toiminnan kärkitavoitteita.



102. Suomen Keskustanuoret: Nuo-risosopimuksella nuorten syrjäyty-misen kimppuun

Nuorten työttömyys on vakava riski syrjäyty-miselle. Aivan erityisen suuri riski on pelkän perusopetuksen varaan jääneillä, joiden suh-teellinen osuus työttömistä nuorista on vieläpä noussut vuosi vuodelta.

Työttömien nuorten kohdalla kyse on usein mo-nimuotoisesta ongelmavyyhdistä, jonka avaami-seen tarvitaan työvoima- ja sosiaaliviranomais-ten lisäksi monesti myös koulun, nuorisotyön, poliisin sekä terveysviranomaisten yhteistyötä. Kasvatusvastuuseen kuuluu merkittävänä osana nuoren omien elämänhallintataitojen kehittä-minen. Nuorten tulee kyetä kantamaan vastuu oman toimintansa seurauksista.

Alle 18-vuotiaat tulee ”saattaen vaihtaa” kou-lutuksen kautta työelämästä osalliseksi. Nuoret tulee huolehtia yhteistyössä virnaomaisten ja kodin kanssa perusopetuksesta eteenpäin. Am-matillisen osaamisen saamisen lisäksi tarvitaan myös työelämän taitoja, jotta riskiryhmään

166kuuluvat nuoret oppivat noudattamaan työelä-män pelisääntöjä. Nykyistä useammalla nuori-soasteen opiskelijalla tulee olla mahdollisuus hankkia ammattiosaamista oppisopimuskoulu-tuksella.

Aikuisten yli 18-vuotiaiden kohdalla työvoima-hallinnon ja koulutusjärjestelmän tulee toimia saumattomasti yhteistyössä. Ensimmäisen työ-kokemuksen saaminen on ratkaisevan tärkeää. Jos työpaikan saanti viivästyy, alkaa ongelmien kasaantuminen. Myös nuorten erityistukitoimen-piteillä, kuten työpajatoiminnalla ja etsivällä nuorisotyöllä on tärkeä rooli nuorten auttamises-sa. Etsivä nuorisotyö auttaa erityisesti niitä nuo-ria, jotka selkeästi tarvitsevat apua, mutta jotka eivät osaa sitä itse pyytää.

Keskustan johtamilla kahdella edellisellä hal-lituskaudella tehtiin paljon toimenpiteitä, jotka edistävät nuorten asemaa. Koulutuspaikkoja on lisätty ja tukityöllistämisen määrärahoja kasva-tettiin elvytystoimenpiteenä.

Nuorten palkkaamisesta tehtiin houkuttele-vampaa alentamalla kustannuksia. Lisäksi on kiinnitetty huomiota etsivän nuorisotyön laajen-tamisen avulla myös aivan erityisessä syrjäyty-misvaarassa olevien nuorten tavoittamiseen ja heidän yksilölliseen tukemiseen.

Etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajatoi-mintaan tuleekin löytää lisää resursseja, jotta ne saadaan toimimaan koko valtakunnassa.

Suomessa onkin solmittava yhdessä työmark-kina- ja nuorisojärjestöjen sekä valtion kanssa nuorisosopimus, jossa sovitaan kokonaisvaltai-sesti nuorten koulutus- ja työelämäkysymyksis-tä. Kansallisen nuorisosopimuksen sisältämiä keinoja voisivat olla muun muassa nuorille suunnattujen työ- ja harjoittelupaikkojen lisää-minen, nuorten yrityshautomoiden avustaminen, nuoria aktivoiva työttömyysturva ja korkeakou-luopintojen vauhdittaminen. Keskustanuoret vaatii keskustaa tekemään kaikkensa, jotta sopi-mus saataisiin laadittua. Nuorten asia on meidän kaikkien yhteinen.



103. Suomen Keskustanaiset: 16-18-vuotiaiden tukiverkkoa tiivis-tettävä

16-18-vuotiaat nuorten kohdalla on perusturvan ja palveluiden kohdalla aukkoja, jotka tulisi korjata.

Nuorten mielenterveyspalveluiden tasa-arvoi-seen saatavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Nuorilla tulee olla mahdollisuus saada apua riip-pumatta asuinpaikastaan. Tällä hetkellä monessa kasvatus- ja perheneuvolassa ei hoideta enää nuoruusikäisiä. Jossain kunnissa taas on nuoria varten oma matalan kynnyksen paikka.

Toisen asteen opiskelijat, kuten ammattikoulu-laiset ja lukiolaiset, ovat tällä hetkellä huonom-massa asemassa kuin korkeakouluopiskelijat, joiden opintotukeen vanhempien tulot eivät millään lailla vaikuta. Alle 20-vuotiailla toisen asteen opiskelijoilla opintorahan määrään vai-kuttavat vanhempien tulot, vaikka opiskelija asuisi jo itsenäisesti omassa taloudessaan ja vaikka vanhemmat olisivat enintään keskituloi-sia. Lisäksi alle 18-vuotiailla vanhempien tulot vaikuttavat myös opintotuen asumislisään.

Esitämme, että nuorten mielenterveyspalvelui-den tulee olla kattavia ja kaikilla paikkakunnilla pitää olla pääsy sekä erikoistuneisiin (erikoissai-raanhoidon) että matalan kynnyksen mielenter-veyspalveluihin.

Alle 20-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintorahan määrään ei vaikuttaisi vanhempien tulot



104. Edistykselliset keskustanaiset: Nuorten yhteiskuntatakuuseen suh-tauduttava kunnianhimoisesti

Hallitusohjelmassa luvatun nuorten yhteiskun-tatakuun valmistelu on ratkaisevassa vaiheessa. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä laati esitykset nuorten yhteiskuntatakuun bud-jettivaikutuksista 29.2.2012 mennessä. Yhteis-kuntatakuun täytäntöönpano käynnistyy vuoden 2013 alusta. Valtion budjetissa siihen on varattu vuosittain 60 miljoonaa euroa.

167Edistykselliset keskustanaiset (EKN) toivoo, että nuorten yhteiskuntatakuuseen suhtaudutaan kunnianhimoisesti. Yhteiskuntatakuu tarjoaa konkreettisen keinon puuttua lasten ja nuorten syrjäytymiseen, joka on tällä hetkellä suurimpia huolenaiheita Suomessa. Kunnianhimoinen suh-tautuminen tarkoittaa, että yhteiskuntatakuussa ei rajoituta 60 miljoonan euron jakamiseen, vaan luodaan kokonaisvaltainen suunnitelma kaikkien nuorten saamiseksi koulutukseen ja työelämään.

Nuorten yhteiskuntatakuun pääpainon on oltava ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä. Se tarkoittaa esimerkiksi koulutuksen keskeisyyttä, opinto-ohjaukseen panostamista ja jokaisen nivelvai-heen huomioon ottamista. Perustan yhteiskunta-takuulle luo se, että nuorten arjen hallinta sekä opiskelu- ja työkyky ovat kunnossa. Siksi myös jo olemassa olevat nuorten hyvinvointiin tähtää-vät hankkeet tulee liittää nuorten yhteiskuntata-kuun kokonaisuuteen.

Suurin huoli nuortenyhteiskuntatakuussa ovat mahdolliset siihen tehtävät rajaukset. Yhteis-kuntatakuun tulee koskea kaikkia nuoria yh-denvertaisesti riippumatta esimerkiksi nuoren työvoimapoliittisesta statuksesta tai siitä, onko työ- tai koulutuspaikka jäänyt saamatta ennen vuotta 2013. Yhteiskuntatakuun ydin on, että yksikään nuori ei syrjäydy - ja jo syrjäytyneitä-kin autetaan.

Suomen keskusta r.p.:n on tuettava nuorten yh-teiskuntatakuun voimaan saattamista. Nuorten yhteiskuntatakuu on osa Euroopa 2020 strategi-aa ja sen Youth on the Move -aloitetta.



105. Suomen Keskustanuoret: Aa-mujumppa kouluihin

Keskustanuoret haluaa lisätä koululiikunnan määrää. Suomalaisnuorten kuntopohja on jo vuosikausien ajan ollut suorastaan surkea. Tästä kertoo esimerkiksi juoksutestien tulokset armei-jaikäisillä.

Nuorten kuntotason romahduksella tulee ole-maan valtava kansanterveydellinen merkitys vanhemmalla iällä. Yksinomaan työkyvyttö-myydestä seuraava hinta tulee olemaan huima. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat nimittäin

mielenterveyden häiriöiden ohella suurin syy työkyvyttömyyteen. Liikunnan puute altistaa myös ylipainoisuudelle ja siitä mahdollisesti seuraaville sairauksille.

Keskustanuoria huolestuttaa kansakunnan kah-tiajakautuminen kuntoliikkumiseen suhtautumi-sessa. Eriarvoisuus ja terveyserot uhkaavat kas-vaa entisestään, jos vain hyväosaiset harrastavat kuntoilua.

Tilanteen korjaamiseen ei ole olemassa helppoa oikotietä, vaan tarvitaan konkreettisia toimenpi-teitä. Liikuntakasvatuksen osuutta tulee kasvat-taa tuntuvasti kouluvuosina, jotta koko ikäluok-ka saadaan innostumaan liikkumisesta.

Koululiikunnassa on painotettava ennen kaikkea liikkumisen riemua. Siitä on saatava karsituksi liiallinen kilpailuhenkisyys, jotta jokainen voi kokea viihtyvänsä liikuntatunnilla.

Perinteisen liikuntatuntien lisäksi liikkumista tulee sisällyttää kokonaisvaltaisesti koulupäivien ohjelmaan. Aamunavauksien yhteydessä tulee säännöllisesti suorittaa aamujumppa. Aamun liikuntajakso toisi positiivista energiaa ja jak-samista koko päivään ja toisaalta rauhoittaisi oppimistilanteiden yliaktiivisuutta. Lisäksi kou-lupäivän aikana yhdellä välitunnilla tulisi pitää lyhyt taukojumppa ja venyttelytuokio.

Kouluvuosina opittu säännöllinen päivittäinen liikuntatuokio olisi edullinen keino ennaltaeh-käistä liikunnan puutteesta seuraavia ongelmia. Lapsena opittu tapa voisi kantaa läpi koko elä-män.


Lasten ja nuorten kunto on heikentynyt viime vuosina. Syitä siihen ovat muun muassa elämän-tavan muutokset, liikunnan ja ulkoilun vähene-minen sekä uudenlaiset harrastukset. Kouluilla on keskeinen tehtävä liikuntakasvatuksessa. Kaikkea vastuusta liikunnan ja terveellisten elämäntapojen edistämisestä ei voi kuitenkaan sysätä kouluille. Myös kodeilla ja lähiyhteisöillä on oma suuri vastuunsa asiassa.

Puoluekokous yhtyy vuonna 2004 hyväksytyn opetussuunnitelman perusteisiin: ”Liikunnan-opetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata op-

168pilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa.”

Koululiikuntaan tulee panostaa. Sitä ei tarvitse kuitenkaan välttämättä tehdä lisäämällä liikun-nan oppiainetunteja, vaan esimerkiksi sisällyt-tämällä liikunta suuremmassa määrin osaksi aamu- ja iltapäivätoimintaa ja koulun muuta ar-kipäivää. Erityisesti siitä tulee pitää huolta, että lapsilla on välituntien yhteydessä hyvät mahdol-lisuudet omaehtoiseen liikuntaan ja muutenkin luonnolliseen liikkumiseen kouluympäristössä.

Koulussa tapahtuvan liikunnan pitää tuottaa lapselle hyvää mieltä ja onnistumisen kokemuk-sia. Etenkin ne lapset, jotka kokevat olevansa liikunnassa muita heikompia ja liikkuvat vapaa-ajallaan vähemmän, tarvitsevat myös koulussa positiivista kannustusta liikkumiseen.

Puoluekokous pitää aloitetta hyvänä. Se kannus-taa kouluja aktiiviseen liikuntatoimintaan pelien ja leikkien muodossa liikuntatuntien ulkopuo-lella.

Liikenne- ja viestintä-aloitteet

106. Keskustan Etelä-Karttulan paikallisyhdistys: Tieverkoston rappeutuminen saatava pysähtymään

107. Keskustan Keski-Suomen piiri: Yksityisteiden kunnossapito

108. Keskustan Rovaniemen kunnallisjärjestö: Jäämeren ratayhteyttä edistettävä

109. Keskustan Rovaniemen kunnallisjärjestö: Moottorikelkkailun hallinnointi ELY-keskuksille

110. Keskustan Etelä-Karttulan paikallisyhdistys: Toimivat tietoliikenneyhteydet koko maahan

106. Keskustan Etelä-Karttulan pai-kallisyhdistys: Tieverkoston rappeu-tuminen saatava pysähtymään

Tieverkosto on maassamme monin paikoin hyvin surkeassa kunnossa varsinkin kelirikkojen aikaan, mutta entistä enemmän ympärivuotisesti huonon kunnossapidon vuoksi.

Kehitys on kulkenut pitkälti siihen suuntaan, että valtaväylät ja vilkasliikenteiset maantiet ovat pääson hyvässä kunnossa ja hyvin hoidettu-ja ympärivuotisesti.

Monin paikoin varsinkin alemmalla tieverkos-tolla teiden kunto on pahasti rappeutunut ja kunnossapito hyvin huonolla tasolla. Monet tieosuudet kaipaavat pikaisesti perusparannusta ja samoin kunnossapidon kohentamista.

Hyvin sopii kysyä, missä on tienpitäjän ja teiden kunnossapidon urakoitsijoiden ammat-tiylpeys? On lupa vaatia nykyistä parempaa tiepolitiikkaa niin tiestön yleisen tason, kuin kunnossapidon osalta.

Kahden lumisen talven aikana monin paikoin tiestön talvikunnossapito on ollut todella sur-kealla tasolla. Tiet on aurattu pitkien aikojen päästä kovistakin lumituiskuista ja liian kevyellä sekä pienellä kalustolla.

Tämä vaarantaa liikenneturvallisuutta merkittä-västi ja hankaloittaa tiellä liikkumista.

169Kovien pakkastalvien jälkeen, jolloin routaa on paljon, on tieverkosto monin paikoin hyvin surkeassa, paikoin jopa vaarallisen huonossa kunnossa.

Mihin toimenpiteisiin Keskusta ryhtyy, että tie-verkoston rappeutuminen saadaan pysäytettyä ja tiestön yleinen taso ja kunnossapito on sellainen, että liikennemukavuus ja liikenneturvallisuus paranee?


Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen tieverkon rappeutumisesta. Väylien peruskunnossapidon rahoitukseen tarvitaan tasokorotus. Valtion bud-jetissa on yleensäkin turvattava pitkäjänteinen ja riittävä rahoitus perustienpidolle ja yksityisteille.

Teiden kuntoa parannettaessa voidaan ottaa huo-mioon myös vallitsevat taloudelliset suhdanteet, jolloin laskusuhdanteen aikana tienpitoon voi-taisiin tarvittaessa osoittaa lisärahoitusta. Myös hiekoitus, lumenauraus ja erilaiset muut huolto-toimenpiteet tarvitsevat tasokorotuksen.

107. Keskustan Keski-Suomen piiri: Yksityisteiden kunnossapito

Mielestämme yksityisteiden kunnossapitoon ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Hyvä tieverk-ko pitää yllä, ei pelkästään maaseudun, vaan koko maan elinvoimaisuutta. Hyvä tieverkko kuuluu jokaiselle kansalaiselle riippumatta siitä, missä hän asuu.

Yksityistiet tulee pitää kunnossa jatkossakin. Huono tieverkosto luo osaltaan epätasa-arvoa kansalaisten välille. Se hankaloittaa yksityisen henkilön työssäkäyntiä ja vapaa-aikaa, sekä myös esimerkiksi julkisen liikenteen palveluja. Huono tieverkko haittaa myös raskaan liiken-teen kulkuneuvoja.

Pahimmillaan huonosti hoidettu tie voi han-kaloittaa myös pelastusajoneuvojen toimintaa. Pelastusyksiköiden vastuualueet ovat kasvaneet entistä suuremmiksi, mikä osaltaan hidastuttaa pelastusajoneuvojen onnettomuuspaikalle pää-syä. Jos tieverkko on kaiken lisäksi huonossa kunnossa, menetetään arvokasta aikaa pelas-tustehtävissä. Toimiva tieverkosto on myös ensiarvoisen tärkeä, niin kesäasukkaille, kuin myös muille tietä satunnaisesti käyttäville, kuten esimerkiksi retkeilijöille.

Myös säävaihtelut rasittavat entisestään tiestöä, erityisesti syrjäisempiä sorateitä. Esimerkiksi routavauriot ja kelirikot huonontavat tien kuntoa merkittävästi. Tästä on Keski-Suomessa useita esimerkkejä.

Keski-Suomen Keskustan piirin mielestä pitä-mällä haja-asutusalueiden tieverkon hyvässä kunnossa takaisimme sen, että maaseutu pysyisi jatkossakin virkeänä ja asuttuna. Tieverkkoa ei tule päästää enää huonompaan kuntoon, kuin se jo on. Yksityisteiden kunnossapitoa tulee mielestämme tukea enemmän nyt ja tulevaisuu-dessa.


Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Yksityistiet palvelevat ihmisten arkipäivän toimintaa, elin-keinoelämää ja vapaa-ajan asujia erityisesti syrjäseuduilla. Niiden kautta kulkee esimerkiksi suuri osa maamme puunkuljetuksista. Puolueko-kous edellyttää, että yksityisteiden tärkeä asema osana liikenneverkostoa tunnustetaan muutoin-kin kuin juhlapuheissa. Yksityisteiden valtion-avut tulee pitää sellaisella tasolla, että teiden riittävä kunto pystytään turvaamaan.

Kokoomusjohtoinen hallitus on suunnitellut yleisten teiden muuttamista yksityisteiksi ja samalla paikallisen väestön rasituksen kasvat-tamista teiden ylläpidossa. Keskusta ei hyväksy tätä, vaan vaatii pidättäytymään laajamittaisesta yleisten teiden muuttamisesta yksityisteiksi.

108. Keskustan Rovaniemen kun-nallisjärjestö: Jäämeren ratayhteyttä edistettävä

Kataisen hallitus on sulkenut silmänsä arktisen alueen taloudellisten mahdollisuuksien edessä. Pohjoisella kalottialueella eletään valtavien luonnonrikkauksien päällä ja ympäröimänä.

Euroopan ja Aasian väliset kuljetusverkot me-nevät uusiksi, kun ilmastonmuutos ohentaa Jäämeren jääkerrosta ja nk. Koillisväylä avautuu liikenteelle. Tämä lyhentää matkan Länsi-Eu-roopasta Kaukoitään lähes puoleen. Esimerkkinä todettakoon Sodankylän malmin kuljetuksessa säästöt olisivat merkittävät.

Ratahanketta on vietävä ripeästi eteenpäin. Pel-kästään kaivosteollisuuden tarpeet edellyttävät

170radan ensimmäisen vaiheen avaamista Rovanie-meltä Sodankylään.

Kevitsan kaivoksen tuotanto alkaa jo tänä vuon-na ja Sakatin kaivoksen tuotanto kymmenen vuoden sisällä. Sodankylän ja Kirkkoniemen välistä rataosuutta tarvitaan Stokmanin kaasu-kentän hyödyntämiseksi.

Pohjoisen ratavaihtoehdoissa on edelleen pidet-tävä esillä myös Salla-Kantalahti -radan vaihto-ehtoa. Tärkeintä olisi saada kiireesti asianmu-kaiset selvitykset pohjoisen ratavaihtoehdoista valmiiksi.


Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen poh-joisten ratayhteyksien kehittämisestä. Barentsin alueen, erityisesti Luoteis-Venäjän, talouden aktiviteetti on nopeasti kasvamassa uusien käyttöönotettavien öljy- ja kaasuesiintymien ansiosta. Suuria investointihankkeita käynnistyy Murmanskin alueella jatkuvasti.

Pohjois-Suomen ja Lapin liittyminen nykyistä paremmin liikenteellisesti Barentsin kasvualu-eeseen on Lapin aluekehityksen kannalta kes-keinen kysymys. Infrastruktuurin parantaminen sekä kaupallisten ja taloudellisten yhteistyösuh-teiden tiivistäminen koko Barentsin alueella ko-hottaa Lapin merkitystä Barentsin logistiikassa.

Lapin ja Murmanskin alueen välisten liiken-neyhteyksien parantuminen mahdollistaisi Mur-manskin ja Barentsin alueelle tulevien venäläis-ten ja ulkomaalaisten työntekijöiden vapaa-ajan, asunto-, hyvinvointi- ja terveydenhuoltopalve-luiden kysynnän ja tarjonnan Lapissa.

Mikäli Salla-Kantalahti -ratayhteyden raken-taminen katsotaan Venäjällä tarpeelliseksi, on Suomen yhdessä Venäjän viranomaisten ja elinkeinoelämän edustajien kanssa laadittava lisäselvitys, jossa eri rahoittajatahot sitoutuvat hankkeen toteuttamiseen.

109. Keskustan Rovaniemen kun-nallisjärjestö: Moottorikelkkailun hal-linnointi ELY-keskuksille

Moottorikelkkailu on eniten kasvava maaliiken-nemuoto, jonka hallinnointi on epämääräistä. Kelkkareittien tekeminen ja hoito on yhtä lailla

ohjeiden puuttuessa hajanaista.

Moottorikelkkareittien hallinnointi, tekeminen ja hoito tulisi antaa yhdelle viranomaiselle, joka on alueen ELY-keskus.


Puoluekokous yhtyy aloitteeseen sillä reunaeh-dolla, että kelkkareittien suunnittelussa päätök-senteko säilyy kunnissa ja kuntalaisilla. Suunnit-telussa tulee ottaa huomioon maanomistajien ja reitistön varrella asuvien mielipiteet.

110. Keskustan Etelä-Karttulan pai-kallisyhdistys: Toimivat tietoliiken-neyhteydet koko maahan

Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat välttämättö-miä tämän päivän yritystoiminnalle ja kaikelle muulle tiedonsiirrolle joka paikassa.

Maassamme on edelleen laajoja alueita varsin-kin maaseudulla, joissa ei ole tämän päivän vaa-timustason täyttäviä tietoliikenneyhteyksiä.

Luvatut nopeat valokuituhankkeet ovat edelleen suurelta osin vasta suunnitteluasteella.

Mihin toimenpiteisiin Keskusta aikoo ryhtyä, että koko maassa on pikaisesti tämän päivän tarpeita vastaavat tietoliikenneyhteydet?


Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Keskusta kannattaa koko Suomen asuttuna pitämistä ja elämisen mahdollisuuksien tarjoamista myös haja-asutusalueiden asukkaille. Toimivat ja no-peat tietoliikenneyhteydet ovat yksi tärkeimmis-tä edellytyksistä sille.

Nopeat tietoliikenneyhteydet on Suomessa kirjattu lakiin. Puoluekokous vaatii, että myös konkreettisesti julkisen vallan ja yksityisen sek-torin yhteistyöllä taataan ja toteutetaan valtakun-nallisen laajakaistahankkeen mukaiset nopeat tietoliikenneyhteydet jokaiseen vakinaiseen asuntoon ja yritykseen. Niiden pitää olla myös kohtuuhintaiset. Kuntien on osaltaan aktiivisesti edistettävä valokuituyhteyksien rakentamista alueellaan.

Tietoliikenneyhteyksien ja sähkön jakelun var-

171mistamiseksi on edistettävä sähköverkkojen kaapelointia ja maahan kaivamista sekä tässä yhteydessä myös tietoliikenteen käyttämien kuituverkkojen vetämistä samoihin kaivantoi-hin. Siirryttäessä lankaverkoista langattomiin ratkaisuihin on operaattoreiden varmistettava aina palveluiden toimintavarmuus ja kohtuuhin-taisuus.

Keskusta kannattaa järjestelmäneutraaleja tapoja järjestää yhteydet. Niiden toimivuus ja peittä-vyys on varmistettava erityisen tarkkaan. Halli-tuksen on lisäksi huolehdittava, että verkkojen rakentamiseen varataan riittävä rahoitus.

Järjestöaloitteet

111. Suomen Keskustanuoret: Työkirja käyttöön, ei kirjahyllyyn pölyttymään!

112. Suomen Keskustanuoret: Puolueessa käynnistettävä keskustelu järjestörakenteen turvallisesta uudistamisesta 2010-luvulle

113. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Keskustan järjestörakenne kaipaa peruskorjausta

114. Keskustan Raision kunnallisjärjestö: Puolueen sääntöjen ns. tasa-arvosäännösten muuttaminen suosituksiksi

115. Keskustan Päijät-Hämeen piiri: Piirihallituksen jäsenille varajäsenet

116. Suomen Keskustanuoret: Keskustan kierrätettävä luottamushenkilöitään

117. Keskustan Ämmänsaaren paikallisyhdistys: Puolueemme puoluesihteerin ehdokkaan olo eri vaaleissa

118. Helsingin Keskustanaiset: Keskustan kasvua pääkaupunkiseudulla resursoitava

119. Keskustan Tampereen paikallisyhdistys: City-Kepu

120. Keskustan Oulaisten kunnallisjärjestö ja Keskustan Piipsjärven paikallisyhdistys: Jäsenmaksuperinnän selkiyttäminen

121. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Keskustan viestintä 2010-luvulle

122. Suomen Keskustanuoret: Suomenmaata uudistettava

123.Centerns lokalavdelning i Korsholm- Keskustan Mustasaaren paikallisyhdistys: Aloite internetin kotisivuista puolueen perusyhdistysten yhteydenpitoon

124. Suomen Keskustanaiset: Keskusta intranet-aikaan

125. Otaniemen Keskustaopiskelijat: Sähköpostilistat paikallisyhdistyksille

126. Tohmajärven Keskustanuoret: : Vuoden paikallisyhdistys palkinto

127. Tohmajärven Keskustanuoret: Hyvä kello kauas kuuluu!

128. Tohmajärven Keskustanuoret: Jäsenhankinta pitää aatteen verevänä

129. Tohmajärven Keskustanuoret: Kynät sauhuamaan!

172111. Suomen Keskustanuoret: Työ-kirja käyttöön, ei kirjahyllyyn pölytty-mään!

Heikosti menneiden eduskuntavaalien jälkeen puoluejohto valmisteli työkirjan, jossa pa-neuduttiin epäonnistuneiden vaalien syihin ja suunnattiin askelmerkkejä tulevaan. Työkirjaan otettiin monia erittäin hyviä asioita toiminnan aktivoimiseksi. Puolueen suuret haasteet ovat järjestöllisellä puolella, kuinka saada noin 160 000 jäsenen potentiaali käyttöön. Eli käy-tännössä, miten saada jäsenet aktivoitumaan mukaan mielekkääseen toimintaan, vaikutta-maan asioihin ja hankkimaan uusia toimijoita koko Suomen alueella, kaikilla puolueen tasoil-la. Työkirja hyväksyttiin, mutta valitettavasti käytännön toimenpiteiksi työkirjan ehdotukset eivät edenneet.

Työkirjaan kirjattiin toimivan ja elinvoimaisen järjestön askelmerkeiksi muun muassa seuraavia asioita:

• Lisää toimintaa• Kuullaan jäseniä ja kansalaisia Ajatuspa-

joissa• Tupaillat takaisin poliittisen keskustelun

paikaksi• Suomen parasta yhteiskunnallista koulu-

tusta• Innostavia kampanjoita vuosittain• Keskustalaiset opintopiirit omaehtoiseen

sivistämiseen• Keskustan vierailukäynneillä oppii uutta• Jäsenyys tai mukana olo helpoksi• Haasteita vapaaehtoisilleKeskustanuoret esittää, että puolueen työkirja kaivetaan esille ja lähdetään toteuttamaan käy-tännössä työkirjan askelmerkkejä.


Puoluekokous yhtyy aloitteen tekijöiden nä-kemykseen siitä, että Työkirjassa esitettyjä kehittämisajatuksia tulee viedä tavoitteellisesti eteenpäin. Järjestöllinen ja muu uudistaminen on jatkuva prosessi, ei kertaluonteinen toimen-pide. Jokaisen Keskustan luottamushenkilön on omalta osaltaan pidettävä huolta siitä, että toi-minta vastaa kysyntään ja tarpeisiin eikä se jatku rutiininomaisesti vuodesta toiseen pelkästään entisin eväin.

Useat aloitteessa esille otetut Työkirjan esitykset on jo laitettu toimeen. Uusina toimintatapoina voidaan mainita esimerkiksi eri teemojen ympä-rille kootut politiikkaverkostot, presidentinvaa-leissa ideoitu malli ”Kutsu presidenttiehdokas kylään”, Tampereella järjestetyt Politiikka- ja toimintapäivät sekä Priimuskurssi parlamenttiin -koulutushanke. Uudistustyötä jatketaan alka-valla puoluekokouskaudella.

Työkirja on tarkoitettu myös toiminnan virik-keeksi Keskustan piiri- ja kunnallisjärjestöille, paikallisyhdistyksille sekä sisarjärjestöille. Pa-rasta kehittämistyötä on alhaalta ylöspäin lähte-vä toiminta. Puoluekokous kannustaa jäsenistöä ja luottamushenkilöitä kehittämään kunkin pe-rusjärjestön, kunnallisjärjestön, piirin ja muiden keskustayhteisöjen toimintamuotoja ja -sisältöjä kuhunkin aikaan ja paikkaan sopiviksi.

112. Suomen Keskustanuoret: Puo-lueessa käynnistettävä keskustelu järjestörakenteen turvallisesta uu-distamisesta 2010-luvulle

Keskustalla on lähes 2800 paikallisyhdistystä ja noin 350 kunnallisjärjestöä. Merkittävä osa paikallisyhdistyksistä ei toimi käytännössä juuri mitenkään, vaan toimintaa on lähinnä kunnallis-järjestöissä. Kaikesta huolimatta paikallisyhdis-tyksiä pidetään letkuissa kiinni, koska pelkona on, että menettää edustuksia puoluekokoukseen.

Nykyinen käytäntö on siis paljolti sitä, että ennen puoluekokousta pidetään sadoittain pai-kallisyhdistysten kokouksia, joiden ainoana tehtävänä on nimetä edustaja/edustajia puolue-kokoukseen. Tämän jälkeen paikallisyhdistyk-sen toiminta jää lepäämään pöytälaatikkoon ja odottamaan seuraavaa kokousta, joka on yleensä kahden vuoden kuluttua, sopivassa kohtaa ennen puoluekokousta.

Tämän hetkinen järjestörakenne synnyttää hirve-än määrän byrokratiaa. Hyvin harva Keskustan toimija rakastaa sitä, että pääsee harrastamaan paperin pyörittämistä ja edustajien nimeämistä puoluekokoukseen. Nykyinen järjestörakenne on rakennettu aikana, jolloin yhteiskunta oli hyvin erilainen ja nyt on aika päivittää rakenne tähän hetkeen.

Keskustanuoret esittää, että puolueessa käynnis-tetään keskustelu järjestörakenteen uudistami-

173sesta 2010-luvulle. Keskustanuoret tietää, että on olemassa myös toimivia paikallisyhdistyksiä, jotka toimivat aktiivisesti ja järjestävät toimin-taa. Toimia paikallisyhdistyksiä ei kannata tap-paa hengiltä eikä näin tule tehdä jatkossakaan. Tosiasia on kuitenkin se, että merkittävä osa 2800 paikallisyhdistyksistä toimii hyvin pienellä liekillä, jos edes liekkiä näkyy.

Yhdistyslaki asettaa uudistamiselle reunaehdot, jonka mukaan on edettävä. Paikallisyhdistysten oikeutta nimetä edustaja puoluekokoukseen ei tule poistaa, sillä se ei ole edes mahdollista yhdistyslain mukaan. On kuitenkin pohdittava esimerkiksi mahdollisuutta, että kunnallisjär-jestöille olisi mahdollisuus nimetä nykyistä suurempi määrä edustajia puoluekokoukseen henkilöjäsenmäärän mukaisessa suhteessa. Ny-kyisten sääntöjen mukaan puolueen kunnallis-järjestö voi lähettää vain yhden edustajan. Mikä-li kunnallisjärjestöllä olisi mahdollisuus nimetä suurempi määrä edustajia puoluekokoukseen, ei paikallisyhdistyksillä olisi nykyisen kaltaista tarvetta kokoustaa vain puoluekokousedustajien nimeämisen takia.

Keskustan toimija haluaa vaikuttaa asioihin ja olla mukana mielekkäässä toiminnassa. Hallin-non ja byrokratian kuormitus tulee saada niin pieneksi kuin mahdollista, jotta energiaa jää oikeaan toimintaan. Siksi Keskustanuoret esit-tää, että puolueessa käynnistetään keskustelu järjestörakenteen uudistamisesta, jossa tarkas-tellaan eri vaihtoehtoja ennakkoluulottomasti ja ollaan valmiita myös rohkeasti uudistumaan. Vain turvallinen uudistaminen mahdollistaa sen, että kansanliikkeemme voi hyvin vielä 2050-lu-vullakin.


Puoluekokous kannattaa keskustelun käyn-nistämistä järjestörakenteen päivittämisestä 2010-luvulle. Mahdollinen järjestörakenteen uudistamistyö on tehtävä yhteistyössä keskustan jäsenjärjestöjen kanssa. Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn näkemykseen siitä, että toimivia yhdistyksiä ei pidä lakkauttaa minkään uudistuksen varjolla. Uudistamisessa painopis-teen pitää olla nimenomaan toimintatapojen ja -muotojen kehittämisessä. Mikään organisaa-tio- tai sääntöuudistus ei yksin takaa toiminnan tehostumista tai paranemista, vaan se tarvitsee rinnalleen keskustatoimijoiden todellisen tah-don uudistaa toimintojaan.

Puolue on asettanut keväällä 2012 järjestötyö-ryhmän selvittämään puolueen ja piirien talous-suhteita ja järjestörakenteita ottaen huomioon vuoden 2012 toimintasuunnitelman ja puolue-hallituksen kesäkuussa 2011 hyväksymän Kes-kustan työkirjan linjaukset. Työryhmän ehdotuk-set valmistuvat vuoden 2012 loppuun mennessä siten, että ne voidaan ottaa huomioon jo vuoden 2013 talousarvion ja toimintasuunnitelman val-mistelussa.

Puoluekokous ei kannata kunnallisjärjestöjen edustuksen lisäämistä puoluekokouksessa. Se saattaisi jopa estää järjestörakenteen kehittymis-tä niissä kunnissa, joissa olisi järkevää yhdistää voimia yhden paikallisyhdistyksen toiminnan alle ns. pitäjäyhdistysmallin mukaisesti.

113. Pohjois-Karjalan Keskustanuo-ret: Keskustan järjestörakenne kai-paa peruskorjausta

Keskustan kenttä on jo käsite suomalaisessa politiikassa. Kenttä on kattava ja sen voimin kansanliike on yli 100 vuoden jälkeenkin voi-missaan. Keskustan vahvuus on aina ollut sen järjestörakenne, joka ei kuitenkaan enää kaikilta osin vastaa tämän päivän tarpeisiin. Koska jär-jestön uudelleen rakentaminen ei ole mahdollis-ta ehdotamme yhtä konkreettista toimenpidettä, jolla järjestörakenteen uudistaminen voitaisiin aloittaa.

Puoluekokouksen äänimäärät on jaettava pii-rikohtaisesti jäsenmäärään perustuen. Ikävä totuus on, että yli 3000 paikallisosastostamme harva toimii, niin kuin niiden on alun perin ajateltu toimivan. Sääntömääräiset kokoukset pidetään vain puolue- ja piirikokousten äänioi-keuden takaamiseksi ja poliittinen toiminta on hyvin vähäistä. Jatkossa äänioikeudet puolue-kokouksiin tulee jakaa piirikohtaisesti jäsen-määrään suhteutettuna. Piireissä äänioikeudet jaetaan kuntakohtaisesti toimiville osastoille tai aktiivisille jäsenille. Tällä vastataan myös siihen ongelmaan, että moni äänioikeuden haluava jää ilman äänioikeutta. Piirin kokouksiin äänioikeu-det määräytyisivät kuntakohtaisen jäsenmäärän mukaan. Kun äänet jaetaan piirin kautta, saa-daan ylimääräiset osastot pois pöytälaatikoista. Tällöin aktiivisten jäsenten aika ei kulu turhien papereiden pyörittämiseen ja byrokratiaan, vaan aikaa voidaan oikeasti käyttää politiikan tekemi-seen ja vaikuttamiseen. Tämä voisi kannustaa

174myös entistä aktiivisempaan jäsenrekrytointiin.


Puoluekokous kannattaa keskustelun aloitta-mista järjestörakenteen uudistamisesta ja viittaa aloitteen 112 vastaukseen.

Puoluekokous ei yhdy aloitteen vaatimukseen puoluekokousedustusten jakamisesta piireille ja sitä kautta paikallisille yhdistyksille ja yk-sittäisille jäsenille. Puoluekokousedustuksen määräytymisen perusteiden pitää olla säännöissä selkeät ja aukottomat eikä niiden pohjalta saa syntyä tulkinnan varaa ja erilaisia käytäntöjä eri piireissä ja muissa puolueen jäsenjärjestöissä. Edustusten määräytymisen pitää noudattaa myös yhdistyslain säännöksiä.

114. Keskustan Raision kunnallis-järjestö: Puolueen sääntöjen ns. tasa-arvosäännösten muuttaminen suosituksiksi

Puolueen Lahden puoluekokouksessa hyväksy-tyissä säännöissä on todettu, että puolueen toi-mielimiä valittaessa on kumpaakin sukupuolta oltava vähintään 40 prosenttia.

Toimittaessa vapaaehtoispohjalta puolueessa, on ensiarvoisen tärkeää, että toimielimiin tulevat valituksi ne, jotka saamansa kannatuksen, oman persoonansa, koulutuksensa tai mielenkiintonsa perusteella parhaiten sopivat kyseisiin tehtä-viin. Voimassaoleva sääntö pakottaa asettamaan kenties vastentahtoisesti henkilöitä tehtäviin, joita ei sitten pystytä täysipainoisesti hoitamaan. Vaihtoehtoisesti on myös niin, että henkilö, joka omaa ns. väärän sukupuolen, jää rannalle, vaikka edellytykset tehtävän hoitamiseen täyt-tyisivät. Lisäksi eteneminen ja vaativamman tehtävän tavoittelu saattaa pysähtyä tasa-arvoky-symykseen (vr. puoluehallitus)

Raision kunnallisjärjestö korostaa, että suku-puolten välinen tasa-arvo on merkittävä asia ja haluaa sen puolueen säännöissä edelleen olevan mainittuna suosituksena, mutta edellä kerrottu-jen seikkojen valossa, vain suosituksena.

Tasa-arvosäännökset esitetään muutettavaksi muotoon: Suosituksena on, että toimielimessä olisi sekä miehiä että naisia kumpiakin 40 pro-senttia.


Puoluekokous tunnistaa aloitteessa esiintuodun haasteen Keskustan ja sen joidenkin jäsenjär-jestöjen sääntöjen ns. tasa-arvopykälien osalta. Eri elimiä valittaessa joudutaan joskus tekemään muutoksia henkilöesityksiin, jotta ”vähemmistö-sukupuolen” edustajia saataisiin päätöksenteko-elimeen vähintään sääntöjen edellyttämät 40 %. Näin on käynyt muun muassa puoluehallitusta ja joitakin piirihallituksia valittaessa.

Puoluekokous katsoo kuitenkin, että Keskustan pitää noudattaa myös omassa toiminnassaan niitä tasa-arvotavoitteita, joita se on ajanut kuntien ja valtion hallinnossa ja elimissä sekä laajemminkin yhteiskunnassa. Lisäksi sääntö-jen tasa-arvopykälien myönteiset vaikutukset puolue-elinten toimintaan ovat olleet suurempia kuin niiden aiheuttamat ongelmat joissakin ta-pauksissa.

Puoluekokous ei yhdy aloitteen esitykseen sään-töjen velvoittavien tasa-arvovaatimusten muut-tamisesta suositukseksi.

115. Keskustan Päijät-Hämeen piiri: Piirihallituksen jäsenille varajäsenet

Keskustan piirihallituksen jäsenille tulee voida valita myös varaedustajat. Esitämme, että puo-lueen piirijärjestöjen sääntöihin tehdään sääntö-muutos joka mahdollistaa varajäsenten valitse-misen piirihallitukseen piirin syyskokouksessa. Tällä tavalla saadaan kokoukset paremmin pää-tösvaltaisiksi ja edustuksellisuus parantuu. Li-säksi tiedonkulku kunnallisjärjestöihin paranee.


Puoluekokous muistuttaa, että piirien nykyiset säännöt mahdollistavat piirihallituksen koon määrittämisen laajalla vaihteluvälillä: puheen-johtajiston lisäksi piirihallitukseen voi kuulua 8 - 16 muuta jäsentä. Tällä on haluttu tarjota mahdollisuus valita kuhunkin piiriin sopiva määrä piirihallitusten jäseniä. Tiedonkulun li-säämiseksi piirihallituksen kokouksiin kutsutaan jo nykyisten sääntöjen mukaisesti myös muut piirin keskeiset keskustatoimijat.

Piirihallituksen päätösvaltaongelmat ovat puo-luekokouksen mielestä huolestuttavia. Kannat-taakin selvittää syyt, miksi luottamustehtäviin valitut eivät ota heille osoitettujen tehtävien

175hoitoa riittävällä vakavuudella tai pysty osallis-tumaan riittävästi kokouksiin. Lähtökohtana on, että jokaiseen tehtävään valitaan parhaat mah-dolliset voimat, jotka myös sitoutuvat tekemään töitä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tä-hän kuuluu mm. kokouksiin osallistuminen.

Riittävän aikaisella tiedolla kokousajoista ja muita kokouskäytäntöjä kehittämällä päätösval-lan puuttuminen ja kokouksiin osallistumatto-muus saattavat korjautua nopeastikin.

Piirihallitusten varajäsenten valitsemista voi-daan harkita seuraavan, piiritasoa koskevan sääntöuudistuksen yhteydessä.

116. Suomen Keskustanuoret: Kes-kustan kierrätettävä luottamushen-kilöitään

Keskustanuoret vaatii, että osana keskustan uut-ta nahan luomista vauhditetaan luottamushenki-löiden vaihtuvuutta. Keskustan nuorisojärjestö uskoo, että puolueeseen saadaan uudenlaista puhtia ja luovuutta, kun uusille toimijoille teh-dään tilaa nykyistä voimallisemmin.

Keskustanuorten vaatimus tarkoittaa käytän-nössä sitä, että nuorisojärjestö vaatii puolueen kaikkien tehtävien säännöllistä kierrättämistä. Luottamustehtävät tulee rajata enintään kahden normaalin nelivuotisen vaalikauden mittaiseksi.

Kahdeksan vuoden enimmäisaika tulisi käsittä-mään yhdenveroisesti niin puolueen järjestölliset kuin myös keskustan kautta saatavat kunnalliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset tehtävät. Esi-merkiksi kunnanhallituksen, maakuntavaltuus-ton, puolueen piirijärjestöjen ja myös puolueen johtotehtävien enimmäismitta rajattaisiin kah-deksaan peräkkäiseen vuoteen.

Samalla kun luottamustehtävien kierrätysjärjes-telmä tekisi tilaa uusille keskustalaisille, saisivat myös kokeneet puolueaktiivit virikettä toimin-taansa. Samojen vanhojen tehtävien hoitamisen sijaan konkarit voisivat säännöllisesti hakeutua niihin moniin uusiin haasteisiin, joita keskustas-ta kulloinkin löytyy. Järjestökoneisto ei tällöin pääsisi rapautumaan, kun toimijoilla riittäisi aina virtaa hoitaa täydellä innolla niitä tehtäviä, joihin he ovat tulleet valituksi.

Keskustanuorten mielestä 2010-luvun kansan-

liikkeeseen ei enää kuulu ajattelutapa, jossa kokousväki päättää vuodesta toiseen valita yhdet ja samat edustajat jatkamaan vielä yhdeksi kau-deksi. Pikemminkin päinvastoin, kaikkien puo-lue-elinten tulee ottaa sellainen henkinen asento, että viimeistään neljän toimintavuoden jälkeen kuhunkin tehtävään etsitään täydellä tarmolla ihmisiä, jotka omaavat uusia ja raikkaita ideoita. Mikäli tehtävään ei jostain syystä kuitenkaan löydy toista henkilöä, voidaan tehtävänhaltija siinä tapauksessa valita vielä jatkokaudelle, ellei kahdeksan vuoden määräaika ole täyttynyt.


Puoluekokous ei yhdy aloitteessa esitettyyn sitovaan vaatimukseen luottamustehtävien rajaa-mista kahdeksan vuoden mittaiseksi. Sen sijaan aloitteen yleinen tavoite luottamustehtävien kierrättämisestä ja riittävästä vaihtuvuudesta niissä on kannatettava. Tähän tavoitteeseen voi-daan päästä myös suosituksilla ja ohjeilla sekä normaalia hyvää järjestö- ja kokoustoimintaa noudattaen.

Järjestötyö ja luottamustehtävien hoito pysyy vireänä ja uudistuu, kun kokemuksen lisäksi on riittävästi vaihtuvuutta. Vain antamalla myös uusille kyvyille riittävästi tilaa kasvaa ja näyttää taitonsa, Keskustalla on tulevaisuudessa tarjota jokaiseen tehtävään tuoreita osaavia kykyjä. Luottamustehtävät eivät saa olla palkintopaik-koja tai pysyviä läänityksiä, vaan jokaiseen tehtävään tulee aina valita parhaat mahdolliset voimat.

Keskustan kunnallisen neuvottelukunnan vastikään hyväksymissä ja puoluehallituk-sen vahvistamassa suosituksessa kunnallisten luottamushenkilöpaikkojen valintaperusteiksi esitetään yhtenä kriteerinä vallan hajautuksen ja kierrätyksen periaatetta. Sen mukaan samaa henkilöä ei nimetä useisiin luottamustehtäviin. Lisäksi ohjeistuksessa todetaan, että lautakun-tien ja muiden luottamustehtävien jäsenyyksiä kierrätetään. Valtuutetuille annetaan valtuutetun toimen lisäksi yksi muu luottamushenkilöpaikka peruskunnassa. Lisäksi suositeltavaa on, että henkilö hoitaa samaa luottamustehtävää enin-tään kolme kautta eli 12 vuotta, mutta jos tilanne välttämättä toisin edellyttää, voidaan tästä erityi-sin perustein kuitenkin poiketa. Puoluekokous toivoo, että Keskustan kunnallisjärjestöt ja valtuustoryhmät ottavat käyttöön puolueen oh-jeistuksen ja sen sisältämät periaatteet, kun luot-

176tamushenkilöpaikkoja tulevien kunnallisvaalien jälkeen täytetään.

Hyvän perustan luottamustoimien kierrätykselle ja etenkin uusien, tuoreiden luottamushenki-löiden saamiselle luo se, että niin kunnallisiin, valtiollisiin kuin puolueen sisäisiinkin vaaleihin asetetaan ehdolle riittävästi uusia ja myös nuoria henkilöitä. Hyvä menestys vaaleissa tuo muka-naan myös vastuullisia luottamushenkilöpaik-koja.

Huolellinen valmistautuminen luottamushen-kilöiden valintakokouksiin auttaa kierrätystä ja uusien henkilöiden valintaa eri elimiin. Uuden henkilön valintaa edesauttaa selkeä esitys ja hyvät perustelut hänen puolestaan. Liian usein valintakokouksiin mennään valmistautumatto-mina, jolloin ”valitaan entiset” –mentaliteetti ottaa kokouksessa vallan.

Luottamustehtävien kierrätys vaatii joskus myös luopumista ns. saavutetuista asemista ja pitkäänkin hallussa olleista luottamustehtävis-tä. Puoluekokous katsoo, että tämä kuitenkin kuuluu toimivan demokratian periaatteisiin ja käytäntöön niin puolueen sisäisessä toiminnassa kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Kierrätys on mahdollisuus johonkin uuteen ja parempaan myös pitkään tietyissä luottamustehtävissä istuneille. Heille uudet poliittiset ja järjestöl-liset luottamustehtävät voivat antaa uudenlais-ta virtaa ja motivaatiota toimintaan. Lisäksi näiden konkarien osaamista tarvitaan uusien luottamushenkilöiden perehdyttämisessä heidän tehtäviinsä. Kisälli - mestari -malli sopii hyvin myös luottamustehtävien hoitoon, etenkin järjes-tötoiminnassa.

117. Keskustan Ämmänsaaren pai-kallisyhdistys: Puolueemme puolue-sihteerin ehdokkaan olo eri vaaleis-sa

Paikallisyhdistyksemme esittää puoluekokouk-selle, että Suomen Keskusta r.p:n puoluesihteeri ei olisi ehdokkaana missään tulevista vaaleista. Mielestämme Suomen Keskusta r.p:n puolue-sihteerin työpanosta tarvitaan 100 prosenttisesti vaalityössä puolueemme vaalimenestyksen takaamiseksi. Ehdokkaana ollessaan puoluesih-teerin työpanos kuluu itsensä edustamiseen ja omaan henkilökohtaiseen vaalityöhön.


Puoluekokous ei halua määrätä, ohjeistaa eikä antaa suosituksia puoluesihteerille hänen osallis-tumistaan eri vaaleihin.

On itsestään selvää, että Keskustan puoluesih-teerin työ on vaativaa ja aikaa vievää. Tämän päätyön hyvän hoitamisen tulee aina olla puo-luesihteerille ensisijaista muihin politiikkaan liittyviin tehtäviin verrattuna. Sen vuoksi puo-luesihteerin tulee itse pohtia ja päättää, mitä puoluesihteerin työnsä ulkopuolisia velvoitteita, tehtäviä ja ehdokkuuksia hän pystyy ottamaan hoidettavakseen ja kantaakseen.

Puoluesihteerin toimenkuva on laaja ja vaatii osaamista myös politiikan sisältökysymyksissä. Sen vuoksi on tärkeää, että hän voi halutessaan saada niistä käytännön kokemusta esimerkiksi kunnallisvaaliehdokkuuden, kunnallisten luot-tamustehtävien tai valtakunnallisten poliittisten tehtävien kautta. Se hyödyttää koko puoluetta.

Puoluesihteerin lähtiessä mukaan vaaleihin, tulee puolueen, piirin ja kunnallisjärjestön koh-della häntä tasavertaisesti, samalta lähtöviivalta, muihin ehdokkaisiin nähden. Hänellä ei saa olla erityisasemaa ehdokkaana muutoin kuin mitä hän puoluesihteerin asemansa ja tehtäviensä kautta joka tapauksessa saisi.

118. Helsingin Keskustanaiset: Kes-kustan kasvua pääkaupunkiseudulla resursoitava

Etelän isoissa kaupungeissa Keskustalla on kas-vupotentiaalia. Viime kunnallisvaaleissa Kes-kustan kannatus Helsingissä oli 4,3 prosenttia ja eduskuntavaaleissa 4,5 prosenttia. Helsingin 85 valtuutetusta vain 3 on keskustalaisia; määrä tippui viime kuntavaaleissa yhdellä.

Kaupungeissa olisi paljon keskustalaisen politii-kan toteuttamismahdollisuuksia ja puolueenko-konaiskannatuksen kasvattamismahdollisuuksia. Suomen Keskusta r.p. voisi resursoida parem-min isojen kaupunkien piirien toimintaa. Kes-kustan Helsingin piirillä on vain yksi työntekijä, samoin kuin Keskustan Uudenmaan piirillä. Asukkaita Helsingin ja Uudenmaan alueella on reilut 1,5 miljoonaa. Piirien toiminnanjoh-tajilla on mahdoton tehtävä palvella kaikkia Keskustaa äänestäneitä helsinkiläisiä ja uusi-

177maalaisia, saati houkutella uusia jäseniä. Etelä-Suomeen tarvitaan puolueelta voimakkaampaa panostusta. Panostus kannattaisi: Helsingissä valtuutetuille maksetaan kokouspalkkiolta 295 euroa kokoukselta ja piiri saisi tästä 20 prosent-tia.

Noin 55 prosenttia helsinkiläisistä on kotoisin muualta. Potentiaalisesti keskustalaisesti ajatte-levia löytyisi varmasti nykyistä noin 4 prosen-tinkannatusta enemmän. Keskustalainen vihreys ja ekologisten arvojen puolestapuhuminen sekä alkiolainen köyhien ja heikompien asioiden ajaminen löytäisivät varmasti kannatusta myös etelän kaupungeista, jos pääsisivät tarpeeksi esille.

Kasvattaaksemme kannatusta tarvitsemme paitsi hyviä luottamushenkilöitä ja talkoolaisia myös rahallisia resursseja.


Puoluekokous on aloitteen tekijöiden kanssa yhtä mieltä siitä, että puolueen kestävän me-nestyksen kannalta kannatuksen kasvattaminen väkirikkaissa kunnissa ja kaupungeissa on ratkaisevaa, sillä väestön keskittyminen näihin jatkuu. Myös puolueen panostuksia on mietittä-vä tältä pohjalta.

Puolue on vuosien mittaan tukenut suurten kau-punkien ja/tai ns. alhaisen kannatuksen kaupun-kien toimintaa projektirahoituksella tai erillisellä kaupunkirahalla sekä palkkaamalla niihin ajoit-tain vaalien alla projektityöntekijöitä. Ne ovat toimineet ensiapuna. Pysyvä ratkaisu edellyttäisi puoluetuen jakoperusteiden muuttamista niin, että väestöpohja otettaisiin huomioon entistä vahvemmin. Keväällä 2012 asetettiin järjes-tötyöryhmä selvittämään puolueen ja piirien taloussuhteita. Työssään se arvioinee puoluetuen jakoperusteita ja suurten kaupunkien rahoituk-sen järjestämistä mahdollisissa vaalipiirien ja kuntien yhdistymisissä.

Puolueen kautta ohjautuvan rahoituksen lisäksi jokaisessa kunnassa ja kaupungissa tulee panos-taa myös omatoimiseen varainhankintaan. Ak-tiivinen jäsenhankinta sekä jäsen-, kannatus- ja luottamushenkilömaksujen perintä luovat pohjan piirien ja paikallisten keskustajärjestöjen talou-delle. Piirien ja kaupunkien välinen yhteistyö ja työnjako mahdollistavat resurssien tehokkaam-man suuntaamisen.

Pelkkä raha ei ratkaise menestystä yhdessäkään kunnassa tai kaupungissa. Hyvän poliittisen sisällön lisäksi tarvitaan innostunut henki ja uudenlaisia, kaupunkeihin ja tähän aikaan so-pivia toimintatapoja. Hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen levittäminen ja vertaistuki ovat tarpeen pitkäjänteisessä työssä. Tätä tarkoitus-ta varten on muutaman vuoden ajan toiminut suurten kaupunkien työryhmä. Sen osaamista ja asiantuntemusta tarvitaan jatkossakin puolueen toimintaa ja taloutta suunniteltaessa.

119. Keskustan Tampereen paikal-lisyhdistys: City-Kepu

Miten saada muutettua keskustan maalais-imagoa niin, että kaupunkilaisetkin ymmärtävät keskustan palvelevan, myös kaupungissa asuvia ihmisiä.

Nykyinen vain maalaisten puolesta maine pitää saada pois, kaupunkilaiset eivät pysty toimi-maan ilman maakuntien tukea ja päinvastoin.

Ennakkoluulot pitää sulattaa ja muuttaa linjausta 2000 luvulle sopivaksi.

Tahdomme kaupunkilaiset mukaan keskustan toimintaan. Tätä aloitetta aiomme toteuttaa Tampereen paikallisyhdistyksessä ja saada Kes-kustan kannatus nousemaan kansan keskuudessa uusiin ulottuvuuksiin.


Keskustan politiikka ei ole joko tai vaan sekä että. Keskustan aate ja perusviestit pätevät niin kaupungeissa kuin maallakin. Keskusta on koko Suomen ja kaikkien suomalaisten puolue. Keskusta ei halua rakentaa kaupunkien ja maa-seudun välille keinotekoista vastakkainasettelua. Kehittyvät kaupunkiseudut hyötyvät elävästä maaseudusta ja päinvastoin.

Lähellä tuotettu kotimainen ruoka, uusiutuva energia ja keskittämisen vastustaminen – esi-merkiksi näillä ajankohtaisilla teemoilla oikeita näkökulmia ja oikeaa asian esiintuontia käyttäen voimme tavoittaa niin kaupunkien ihmisiä kuin maaseudun asukkaita. Asioiden perustelemi-sessa ja konkretisoinnissa meillä kaikilla riittää vielä parannettavaa.

Puoluekokous edellyttää, että Keskustan pitää ohjelmissaan, politiikassaan ja toiminnassaan

178ottaa entistä vahvemmin esille myös niitä eri-tyiskysymyksiä, jotka koskettavat nimenomaan kaupunkeja ja niiden asukkaita, kuten asuminen ja sen kalleus. Tulevissa kunnallisvaaleissa kaupungeissa toimivilla keskustajärjestöillä ja ehdokkailla on luonteva mahdollisuus tähän. Puolueen valtakunnallisen politiikan pitää tukea tässä asiassa kaupunkitoimijoitaan.

Puoluekokous tukee Tampereen paikallisyh-distyksen kaltaista aktiivisuutta ja kannustaa paikallisia toimijoita niin kaupungeissa kuin maaseudulla nostamaan rohkeasti esiin keskus-talaisia vaihtoehtoja ja perustelemaan niitä aat-teelliselta pohjalta. Alkiolaiselle sanomalle on nyt kysyntää ja tarvetta enemmän kuin monesti aiemmin. On pitkälti meistä itsestämme kiinni, miten saamme sen tuotua kansalaisten tietoon.

120. Keskustan Oulaisten kunnal-lisjärjestö ja Keskustan Piipsjärven paikallisyhdistys: Jäsenmaksuperin-nän selkiyttäminen

Toivotaan yhtenäistä linjaa jäsenmaksuperinnän selkiyttämiseksi. Muun muassa erilaiset ja eri tahojen keräämät kannatusjäsenmaksut herättä-vät keskustelua.


Puoluehallitus yhtyy aloitteeseen jäsenmaksu-käytäntöjen yhdenmukaistamisesta. Yhdistyslain mukaan jäsenmaksun perintäoikeus on sillä yhdistyksellä, johon henkilö liittyy jäseneksi. Yhdistyksen jäsenmaksun lisäksi Keskustassa paikallinen piiri kerää jäsenistöltä kannatusmak-sua toimintansa tukemiseen. Joissain tapauksissa paikallisyhdistykset ovat antaneet piirille oikeu-den periä jäsenmaksut kannatusmaksuperinnän yhteydessä ja tilittää ne myöhemmin paikal-lisyhdistykselle. Myös paikallisyhdistykset, kunnallisjärjestöt sekä nuorten ja naisten osastot voivat yhtenä varainhankintansa muotonaan periä kannatusmaksua. Keskustan sääntöjen mukaisesti yksityishenkilöt voivat olla vain puo-lueen perusjärjestöjen jäseniä. Vain ko. yhdis-tyksillä on oikeus periä jäsenmaksuja tai sopia niiden perimisestä piirin kautta. Perusjärjestö päättää itsenäisesti jäsenmaksun suuruudesta. Puolue on suositellut yhtenäistä jäsenmaksua (15 euroa opiskelijoilta ja eläkeläisiltä sekä 25 euroa muilta). Tähän ei yhdistyksiä kuitenkaan voida velvoittaa. Piirien perimä kannatusmaksu

on niiden talouden pohja. Jokainen henkilöjäsen voi itse määrätä maksamansa kannatusmaksun suuruuden.

Jatkossa tavoitteena on oltava yhtenäinen pe-rusjäsenmaksu, jonka puolueen perusjärjestö perii tai vaihtoehtoisesti antaa perintäoikeuden paikalliselle piirille. Vuosittaisten jäsenmak-sujen periminen on sekä järjestötoiminnan oi-keudenmukaisuuden että yhdistysten toiminnan ja talouden kannalta välttämätöntä. Piireillä ja muilla keskustayhdistyksillä on säilytettävä oikeus erillisen kannatusmaksun perimiseen. Tämän maksun suuruuteen ei ole jatkossakaan syytä puuttua, vaan se on jätettävä sopijapuolten omaan harkintaan.

121. Pohjois-Karjalan Keskustanuo-ret: Keskustan viestintä 2010-luvulle

Keskustan tulee uudistaa ja terävöittää vies-tintäänsä. Vanha ja osittain kankea järjestöra-kenteemme hankaloittaa Keskustan viestintää ja mediassa liikkuu puolueen sisäisistä asioista usein ristiriitaista tietoa. Pää-äänenkannattaja Suomenmaahan ujutetaan miljoonia euroja leh-distötukea, mutta tilausmäärät ovat vähäisiä eikä uutisoinnin tasokaan usein päätä huimaa. Puo-lueen eri tasoilla työskentelee useita viestinnän ammattilaisia ja jokainen sisarjärjestö julkaisee omaa lehteään. Lisäksi viestinnästä vastaavat niin kansanedustajat kuin heidän avustajansa. Syytämme mielellämme etelän mediaa ajojah-dista, mutta jo omaa toimintaamme korjaamalla voisimme saada paljon aikaan. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret esittävät puolueen viestinnän selkiyttämiseksi seuraavaa:

1. Keskusta valmistelee yhteistyössä sisarjärjes-töjensä, eduskuntaryhmän sekä Suomenmaan kanssa kattavan viestintästrategian, jonka toteut-tamista seurataan ja arvioidaan.

2 .Suomenmaasta tehdään jäsenetu. Aluksi kerran kuukaudesssa jokaiseen keskustalaiseen jäsentalouteen lähetettävä Suomenmaan numero. Jatkossa mahdollisesti Suomenmaa kannettai-siin jokaiseen keskustalaiseen talouteen kerran viikossa.

3. Suomenmaan sisällöstä tehdään entistä ajan-kohtaisempi ja sen verkkojulkaisua kehitetään. Suomenmaan on keskityttävä jatkossa koko maan lehtenä toimimiseen ja sen on julkaistava

179uutisia tasaisesti ympäri maan, ei vain Oulun seudulta. Raviuutiset jätetään pois. Verkko-julkaisuun kutsutaan vierailevia kirjoittajia ja ryhdytään tuottamaan myös videomateriaalia. Sisarjärjestöjen osaamista käytetään myös Suo-menmaan päivittämisessä.

4. Jäsenistölle järjestetään sosiaalisen median koulutusta ja verkkosivut rakennetaan palve-lemaan myös sosiaalista mediaa. Lisäksi huo-lehditaan, että jokaisella kunnallisjärjestöllä on käytettävissään helposti päivitettävä verkkoalus-ta syksyllä 2012.


Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen vai-kuttavasta ja suunnitelmallisesta viestinnästä.

Puolueen, sisarjärjestöjen, eduskuntaryhmän ja Suomenmaan edustajat ovat jo usean vuoden ajan kehittäneet yhteistä viestintästrategiaa siten kuin Pohjois-Karjalan keskustanuorten aloit-teessa esitetään. Tätä työtä jatketaan. Viestinnän kehittämisen tavoitteet sovitetaan muuttuneisiin taloudellisiin ja henkilöstövoimavaroihin.

Keskustan digitaalisen jalanjäljen määrätietoi-nen suurentaminen aloitettiin keväällä 2010, kun puolueen verkkopalvelut uudistettiin. Uudistuk-seen ja sen jälkeiseen kehittämistyöhön on sisäl-lytetty integrointi keskeisimpiin yhteisöpalvelui-hin ja muuhun sosiaaliseen mediaan. Päättyvän puoluekokouskauden aikana Keskustan toimi-joita on koulutettu laajasti verkon ja sosiaalisen median hyödyntämiseen. Tätä koulutustoimintaa jatketaan. Keskustan kunnallisjärjestöillä on käytettävissään puolueen nykyinen julkaisujär-jestelmä omia verkkosivuja varten myös tulevia kuntavaaleja ajatellen. Suuremmat uudistukset Keskustan verkkopalveluihin on mahdollista toteuttaa vuosien 2013 ja 2014 aikana.

Suomenmaan levikin osalta todellisuus on va-loisampi kuin aloitteessa on arvioitu. Sanoma-lehdistön yleisestä valtavirrasta poiketen lehden levikki on kasvanut viime vuosina. Viime vuo-den tarkistettu levikki oli 11 482. Levikki kasvoi 4,1 prosenttia vuonna 2011 ja 9,5 prosenttia vuonna 2010. Lähes kaikkien muiden sanoma-lehtien levikki on vertailuajankohtana ollut las-keva. Esimerkiksi vuonna 2010 sanomalehtien kokonaislevikki laski -2,6 %.

Levikkityön pohjana on valtakunnallinen Kes-

kustan jäsentalousrekisteri, joka muodostuu piirien jäsenrekistereistä. Jäsentalousrekisterissä on n. 50 000 yhteystietoa. Suomenmaata tarjo-taan joka vuosi kaikkiin niihin jäsentalouksiin, joihin lehteä ei vielä tule.

Keskustan kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdis-tysten syyskokousten asialistalla on vuosittain käsittelyssä Suomenmaan markkinointi ja tilaa-minen järjestötilaushinnoittelulla kunnallisjär-jestön tai paikallisyhdistyksen alueen yleisiin kohteisiin.

Jo tällä hetkellä Suomenmaa tavoittaa säännölli-sesti myös kaikki jäsentaloudet siten kuin aloit-teessa esitetään. Suomenmaan Keskustan jäsen-talousnumero Sentteri ilmestyy noin kymmenen kertaa vuodessa. Tämän Suomenmaan levikki on n. 57 000 kpl.

Tämän vuoden alusta tilattaville sanomalehdille asetettu yhdeksän prosentin arvonlisävero on tuonut oman haasteensa levikkimarkkinointiin.

Aloitteessa ehdotetaan Suomenmaan muuttamis-ta kerran viikossa ilmestyväksi jäsenlehdeksi, joka jaettaisiin kaikkiin jäsentalouksiin. Tästä mallista on keskusteltu, mutta toistaiseksi ei ole löydetty taloudellisesti kannattavaa tapaa sen toteuttamiseen. Suomenmaan levikkituloilla on huomattava merkitys lehden taloudessa. Lehden painatus- ja postituskulut nousisivat jäsenlehti-mallissa varsin suuriksi, joten tilausmaksuista saatavia tuloja olisi kyettävä kompensoimaan jäsenmaksun kautta.

Oman haasteensa Suomenmaan muuttamisesta jäsenlehdeksi tekee se, että Keskusta ei kerää keskitetysti jäsenmaksuja. Sääntöjen mukaan paikallisyhdistykset päättävät itsenäisesti jäsen-maksuistaan, kuten aloitevastauksessa 120 on tarkemmin selvitetty.

Aloitteessa otetaan kantaa myös Suomenmaan toimitukselliseen sisältöön. Lehden toimituk-sellisesta sisällöstä ei puolue tai mikään muu ulkopuolinen taho voi päättää, vaan siitä vastaa toimitus itsenäisesti. Viime kädessä vastuun sisällöstä kantaa päätoimittaja.

Puolueen ja lehden välinen yhteistyö ja tiedon-kulku hoituvat hyvien henkilösuhteiden kautta. Helsingin toimituksen sijaitseminen samassa kiinteistössä puoluetoimiston tilojen kanssa edesauttaa mutkatonta yhteistyötä. Suoraa

180yhteydenpitoa ja tiedonkulkua lisää osaltaan myös se, että Suomenmaan päätoimittajalla on läsnäolo- ja puheoikeus puoluehallituksen ja sen työvaliokunnan kokouksissa.

Puoluekokous liittää vastaukseen päätoimittaja Juha Määtän kommentit aloitteissa 121 ja 122 esitettyihin näkemyksiin Suomenmaan toimituk-sellisesta sisällöstä:

• Suomenmaan toimittamisesta vastaavat ko-keneet, ammattitaitoiset journalistit. Vuoden 2011 yt-neuvotteluiden yhteydessä toimi-tuskunnan koko pieneni noin kolmannek-sella. Yhtiön palveluksessa on tällä hetkellä 15 toimituksellista työntekijää, joista osa on osa-aikaisia.

• Helsingin ja Oulun toimituksen lisäksi Suo-menmaalla on kattava avustajaverkosto.

• Suomenmaa on keskittynyt verkkolehdessä poliittisten uutisten julkaisemiseen. Uuti-soinnin keskiössä ovat keskustaa lähellä olevan asiat.

• Suomenmaan printtilehdessä on toteutettu sisältö- ja ulkoasu-uudistus kevään 2012 aikana. Tavoitteena on tarjota lukijoille raikkaampi, rohkeampi ja luettavampi lehti, jossa yhteiskunnallisten uutisten taustoitta-misella on tärkeä rooli. Uudistuksen myötä Suomenmaa tiivistää yhteistyötä keskusta-järjestöjen kanssa.

• Suomenmaan oma urheilutoimitus lopetet-tiin kevään 2011 yt-neuvottelujen yhteydes-sä. Sen seurauksena lehden julkaisemien urheilu- ja raviuutisten määrä on vähentynyt merkittävästi.

122. Suomen Keskustanuoret: Suo-menmaata uudistettava

Keskustanuoret vaatii, että Suomenmaa-sanoma-lehden uudistaminen on pantava toimeen. Lehti ei enää nykymuodossaan palvele keskustan poliittista toimintaa. Tämä näkyy muun muassa lehden jatkuvasti vähenevinä tilaaja- ja lukija-määrinä. Puolueen viestintätukea on käytettävä tehokkaammin.

Keskustanuorten mielestä Suomenmaata on kehitettävä nykyistä harvemmin julkaistavan, esimerkiksi kerran viikossa ilmestyvän jäsenleh-

den suuntaan. Näin lehti keskittyisi taustoitta-vimpiin, keskustalle poliittisesti ja järjestöllisesti tärkeiden artikkelien julkaisuun. Päivittäisuu-tisointi voitaisiin siirtää kokonaan verkkomuo-toon.

Nykymuotoinen Suomenmaa ei pärjää päivittäi-suutisoinnin kilpailussa, eikä myöskään tarjoa riittäviä eväitä laajempaan poliittiseen keskus-teluun. Se on pikemminkin laiha kompromissi näiden väliltä.

Suomenmaa on kuitenkin perinteinen lehti ja hieno brändi. Keskustalaisten voimien on teh-tävä kaikkensa lehden kunniakkaan perinteen turvaamiseksi. Lisäksi lehden on annettava konkreettista lisäarvoa suomalaiselle poliittiselle keskustelulle ja medialle.

Tämän vuoksi Keskustanuoret vaati lehden ny-kyaikaistamisen käynnistämistä. Päivittäisuuti-sointiin keskittyvän verkkolehden ja jäsenlehden yhdistelmä on nuorisojärjestön mielestä suunta, johon lehteä pitää kehittää.



123.Centerns lokalavdelning i Kor-sholm- Keskustan Mustasaaren paikallisyhdistys: Aloite internetin kotisivuista puolueen perusyhdistys-ten yhteydenpitoon

Puolueen jäsenistön keskinäinen yhteydenpito ja eri järjestöportaiden tiedotus on saatava nykyistä paremmalle tolalle. Puolueemme tulee olla hel-posti tavoitettavissa jo perusyhdistyksissä, jotka alueillaan ovat Suomen Keskustan ensisijainen ikkuna ympäröivään yhteiskuntaan ja myös vas-taavat elintärkeästä jäsenhankintatyöstä.

Internetin käyttö on jo nykyisellään laajaa ja laa-jenee koko ajan. Paikallisyhdistyksemme esittää että puoluehallitus ryhtyy kiireellisesti toimiin kotisivujen saamiseksi myös perusyhdistyksille ja sivujen toimittamiseen sekä ylläpitämiseen tarvittavien vapaaehtoishenkilöiden kouluttami-seksi.

Aloitteen teemme tietäen että asiaa puolueen päättävissä elimissä pohditaan. Pahimpana es-teenä lienevät ymmärrettävästi kustannuskysy-

181mykset. Uskomme kuitenkin että kun kyseessä on puolueen näkyvyyden ja tavoitettavuuden kannalta erittäin tärkeä hanke, nykyisessä kilpai-lutilanteessa on löydettävissä myös taloudelli-sesti edullisia hyvin toimivia ratkaisuja.

Kun aloite koskee laajaa ja nopeallakin toteutuk-sella aikaa vievää hanketta ja kun lähestymässä ovat tärkeät kunnallisvaalit, yhdistyksemme esittää että kiireellisenä ensisijaisena toimenpi-teenä piirijärjestöjen kotisivut a) päivitetään ajan tasalle, b) sivuille kirjataan kaikkien paikallisyh-distysten voimassa olevat yhteystiedot.


Puoluekokous on aloitteen tekijöiden kanssa samaa mieltä siitä, että ajantasaiset verkkosivut ovat välttämättömiä nykyaikaisessa poliittises-sa ja järjestötyössä. Keskustan piirit vastaavat verkkosivujensa sisällöntuotannosta ja yllä-pidosta. Pienten talous- ja henkilöresurssien paineissa on paikoin jouduttu tinkimään esi-merkiksi paikallisten tietojen ajan tasalla pitämi-sestä. Piirit, paikallisyhdistykset ja kunnallisjär-jestöt voivat yhteistyössä hoitaa asian kuntoon. Sivujen päivityksessä kannattaa hyödyntää luottamushenkilöillä olevaa osaamista. Puolueen julkaisujärjestelmä mahdollistaa digitaalisten sisältöjen jakamisen puolueorganisaation eri tasoille.

Valmisteltaessa seuraavia suurempia uudistuksia puolueen verkkopalveluihin arvioidaan mahdol-lisuudet tarjota myös paikallisyhdistyksille tar-koituksenmukainen ja yhtenäinen verkkoalusta.

124. Suomen Keskustanaiset: Kes-kusta intranet-aikaan

Keskustassa on viime vuosina panostettu säh-köisen viestinnän rakenteisiin. Sen sijaan sisäl-lön, käyttäjäystävällisyyden ja sisäisen viestin-nän kehittäminen ovat jääneet puolitiehen.

Tulevalla puoluekokouskaudella erityiseksi painopistealueeksi on nostettava sisäisen vies-tinnän kehittäminen. Se on toiminnan yksi tärkeimmistä kulmakivistä. Jäsenet, työntekijät ja työtyöryhmätyöskentely tarvitsee sähköisen työpöydän, intranetin, vuorovaikutukselliseen tiedonvaihtoon.

Esitämme, että Keskustan viestinnän paino-pistealueeksi alkavalla puoluekokouskaudella

nostetaan sisäinen viestintä ja keskustajärjestöt yhteistyössä kehittävät toimivan Keskustan int-ranetin.


Puoluekokous yhtyy aloitteen tekijöiden nä-kemykseen sisäisen viestinnän tärkeydestä. Valmisteltaessa seuraavia suurempia puolueen verkkopalvelu-uudistuksia arvioidaan mah-dollisuudet intranetin rakentamiseen. Sisäistä viestintää kehitetään säännönmukaisemmaksi olemassa olevia välineitä hyödyntäen. Keskusta on päättyvällä puoluekokouskaudella hyödyntä-nyt erityisesti edelleen kehittyvää puoluetoimin-nan rekisteriä sisäiseen viestintään. Tätä työtä jatketaan.

125. Otaniemen Keskustaopiskelijat: Sähköpostilistat paikallisyhdistyksil-le

Suuri osa paikallisyhdistysten ja kunnallisjärjes-töjen viestinnästä ja tiedottamisesta on nykyään sähköistä. Jäsentiedotteet, kokouskutsut ja kir-jeenvaihto kulkevat sähköpostilla.

Sähköpostilistojen ylläpito on tällä hetkellä jää-nyt sihteerien riesaksi. Naputeltavana tai osoi-tekirjasta valittavana voi olla kymmeniä, jopa satoja osoitteita. Uusien osoitteiden lisääminen ja vanhojen poistaminen jakelulistalta on lähes mahdotonta, jos halutaan muidenkin kuin sihtee-rin pystyvän viestittelemään.

Otaniemen Keskustaopiskelijat ry vaatiikin, että puolue alkaa tarjota jäsenyhdistyksille keskite-tysti sähköpostilistojen ylläpitopalvelua. Näin kaikissa yhdistyksissä ei tarvitse käyttää aikaa ja vaivaa samojen ongelmien pyörittelyyn.

Sähköpostilistojen osoitteet voisivat olla esimer-kiksi muotoa [email protected] tai [email protected]. Varsinaiseen ylläpitoon on saatavissa netin kautta käytettäviä ohjelmistoja, joiden kautta paikallisyhdistyksen tai kunnallisjärjestön sihteeri tai muu vastuuhenkilö voi helposti kes-kitetysti hoitaa jakelulistalla olevien osoitteiden päivitystä ja viestiliikenteen ohjausta oikeille listoille.

Aina toki hienompaa olisi, jos sähköpostilistat olisi synkronoitu puoluetoiminnan rekisterin

182kanssa. Aluksi riittäisi kuitenkin aivan hyvin erillinen palvelu.


Puoluekokous toteaa, että tällä hetkellä puolueen taloudelliset ja henkilöresurssit eivät mahdollista aloitteen tekijöiden ehdotuksen toimeenpanoa. Uudistettaessa puolueen tietohallintostrategiaa pyritään ottamaan huomioon myös paikallisyh-distysten tietotekniset tarpeet.

Puolueen tietojärjestelmien tehtävänä on tukea poliittista ja järjestötoimintaa. Tietoteknisten tukitoimintojen laajentaminen yhdistystasolle on merkittävä strateginen päätös, jonka mah-dolliseen toteuttamiseen tulee varata riittävät resurssit. Esitys puoluetoiminnan rekisterin hyödyntämisestä paikallisessa viestinnässä on kannatettava.

126. Tohmajärven Keskustanuoret: : Vuoden paikallisyhdistys palkinto

Keskustan tulee kannustaa ja innostaa ihmisiä toimintaan. Tohmajärven Keskustanuoret näke-vät, että jatkossa Suomen Keskustassa palkitaan paikallisyhdistys seuraavassa sarjassa:

Seppo Kääriäinen -palkinto (Myönnetään sille Suomen Keskustan paikallisyhdistykselle, jossa toiminta on vireää, vaikuttavaa ja tuloksellista, vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa on vahvaa ja jäsenillä on hyvä olla.)

Kilpailuaika on puoluekokouksesta puolueko-koukseen. Päätöksen palkinnon saajasta tekee puoluehallitus.


Kiittäminen, muistaminen ja palkitseminen ovat kannatettavia kaikessa toiminnassa ja työssä. Erityisen tärkeää se on vapaaehtoisuuteen pe-rustuvassa toiminnassa, jossa ihmiset antavat korvauksetta omaa aikaansa ja työpanostaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Puoluekokouksen mielestä palkitsemisesta ei kuitenkaan kannata tehdä kaavamaista tai hallin-nollisesti raskasta menettelyä. Yhtenäisten sään-töjen, pisteyttämisen, raportoinnin ja muiden säädösten tekemiseen kuluva aika olisi toden-näköisesti hyödyllisempää käyttää varsinaiseen

puoluetyöhön ja poliittiseen vaikuttamiseen. Puoluekokous ei myöskään kannata yksittäisen, vielä aktiivisessa toiminnassa edelleen olevan henkilön nimeen pohjautuvaa palkintoa.

Henkilöiden ja yhteisöjen toiminnan aktivoinnin ja muistamisen tulee lähteä liikkeelle alhaalta, ei ylhäältä päätetyillä säännöillä. Valtakunnallista kilpailua tai palkitsemista voidaan harkita jo-honkin teemavuoteen sopivasti liittyen, ei vuo-sittaisena toimintatapana.

127. Tohmajärven Keskustanuoret: Hyvä kello kauas kuuluu!

Keskustan tulee kannustaa ja innostaa ihmisiä toimintaan. Hyvä kello kuuluu kauas sanotaan. Jotta nuo hyvät kellot kilkattaisivat Keskustassa, tarvitaan positiivista palautetta ja kannustusta järjestölliseen ja poliittiseen vaikuttamistyöhön. Tohmajärven Keskustanuoret esittävät, että jat-kossa Suomen Keskustassa palkitaan yksittäinen toimija seuraavassa sarjassa:

Keskustan hyvä kello -palkinto (Palkittu on Suomen Keskustan jäsen, joka on ollut aikaan-saapa, vaikuttava, aktiivinen ja luonut hyvää henkeä tai palkinto voidaan myöntää myös lois-tavasta ideasta, teosta tai päätöksestä.)




128. Tohmajärven Keskustanuoret: Jäsenhankinta pitää aatteen verevä-nä

Suomen Keskusta on ainut todellinen poliittinen kansanliike Suomessa. Jotta Keskustan asema säilyy tulevaisuudessa, tulee huomiota kiinnittää aiempaa enemmän jäsenhankintaan. Jäsenhank-kijoiden työpanos aatteemme eteen on hyvä muistaa ja heitä on hyvä välistä myös kiittää. Tohmajärven Keskustanuoret esittävät, että jat-kossa Suomen Keskustassa palkitaan yksittäinen toimija seuraavassa sarjassa:

Vuoden jäsenhankkija -palkinto (vuoden aikana eniten uusia jäseniä Suomen Keskustaan hankki-

183nut henkilö.)



Sen lisäksi, että uusien jäsenten hankinta on jokaisen keskustalaisen vastuulla, puolue tukee jäsenhankintaa tuetun järjestelmän avulla. Puo-luekokous muistuttaa, että piirijärjestöillä on mahdollisuus palkata tuekseen ammattikerääjä tekemään jäsen- ja kannatusmaksukeräystä. Täs-tä on saatu myönteisiä kokemuksia ja voimava-roja toimintaan. Puoluekokous viittaa palkinnon osalta aloitteen 126 vastaukseen.

129. Tohmajärven Keskustanuoret: Kynät sauhuamaan!

Keskustan tulee näkyä ja kuulua. Tohmajärven Keskustanuoret ovat huolissaan keskustalaisten näkyvyydestä sekä perinteisessä printti- kuin internetin sosiaalisessa mediassa. Yhteiskun-nallisia kirjoituksia suomi24-palstalle ei synny paikallisyhdistyksen kokouksissa, vaan tarvitaan uudenlaista ajattelutapaa, keinoja ja kannusti-mia. Tohmajärven Keskustanuoret esittävät, että jatkossa yhtenä keinona käytetään palkintoja.

Alkiolainen kynä –palkinto

Jäsen, joka kirjoittaa aktiivisesti sekä sosiaali-seen että printtimediaan palkintaan. Jotta yksit-täinen kirjoitus hyväksytään kilpailuun, tulee sen sisällöltään rakentava, vähintään kolme virkettä pitkä, Keskustalaista ajatusmaailmaa tukeva ja kirjoituksessa tulee mainita jossain muodossa sana ”Keskusta” tai ”keskustalainen”.

Kilpailuaika on puoluekokouksesta puolueko-koukseen. Palkinto jaetaan yhdelle aktiiviselle kirjoittajalle / Keskustan piiri. Ehdotuksen pal-kinnon saajasta tekee piirihallitus. Päätöksen palkinnon saajasta tekee puoluehallitus.



Ohjelmatyötä ja puo-lueen yleistä toimintaa koskevat aloitteet

130. Keskustan Kemien paikallisyhdistys: Lihaa paikallisyhdistysten luiden ympärille

131. Edistykselliset keskustanaiset: Loppu lasiselle lapsuudelle Keskustan laadittava alkoholipoliittinen ohjelma

132. Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö: Lähiruoka-asian vastuuttaminen Suomen Keskustan toiminnassa

133. Keskustanuorten Kainuun piiri ja Kajaanin Keskustaopiskelijat: Puoluekokousaloitteet otettava vakavasti

134. Keskustan Rovaniemen kunnallisjärjestö: Hyvä mieli kaikille keskustalaisille joulupukin kotikaupungista

130. Keskustan Kemien paikallis-yhdistys: Lihaa paikallisyhdistysten luiden ympärille

Keskustan työkirjassa todetaan järjestötyön nykytilasta: ”Puolueen järjestökone on kui-tenkin vuosien saatossa päässyt rapautumaan. Useimmat paikallisosastot uinuvat. Vain sään-tömääräiset kokoukset järjestetään. Aktiivisten osallistujien määrä vähenee ja väki ikääntyy.” ”Suuri osa järjestötoiminnassa mukana olevien ihmisten ajasta menee lukuisien yhdistysten sääntömääräisissä kokouksissa istumiseen. Mat-ka paikallisyhdistyksestä todelliseen poliittiseen vaikuttamiseen on turhan pitkä.”

Keskustan työkirjassa todetaan poliittisesta vai-kuttamisesta seuraavaa: ”Kansanliikkeessä kaik-kien ihmisten ääni on merkityksellinen. Kes-kustan pitää saavuttaa tila, jossa päätökset ovat puolueen sisällä hyvässä hengessä rakennettuja. Silloin niihin voidaan myös yhdessä sitoutua. Kun yhdessä ideoidaan ja päätetään, jäsenet on helppo saada mukaan toimimaan tavoitteiden eteen.”

Jotta työkirjassa todettu vaikuttamisen idea to-teutuisi, järjestökoneen rapautumista estettäisiin ja sääntömääräisiin kokouksiin pystyttäisiin tarjoamaan lihaa yhdistyslain luiden ympärille

184tulee tulevaisuudessa Keskustan paikallisyhdis-tyksille suunnata enemmän vastuuta.

Tällä aloitteella velvoitetaan puoluetoimistoa suunnittelemaan ja järjestämään kaksi kertaa vuodessa, alkuvuodesta vuosikokouksille ja syksystä syyskokouksille, joko mielipidekysely politiikan linjoista tai ohjelmatyöhön liittyvä valmisteluprosessi.


Puoluekokous yhtyy aloitteen perusajatukseen politiikkaan ja ohjelmavalmisteluun liittyvien kyselyjen merkityksestä ja lisäämisestä. Niitä ei tule kuitenkaan tehdä itsetarkoituksellisesti periaatteella ”kyselyjä kysymisen vuoksi”, vaan silloin ja siinä rytmissä kuin niille on tarvetta. Nykytekniikka mahdollistaa kyselyt nopeastikin suoritettuina ja siten, että kohderyhminä voivat olla myös puolueen jäsenjärjestöjä ja jäseniä laajemmat piirit.

Jotkin pidempi aikaista valmistelua edellyttävät asiat sopivat hyvin aloitteessa mainituiksi Kes-kustan jäsenjärjestöjen sääntömääräisille koko-uksille suunnatuiksi kyselyjen aiheiksi. Tästä esimerkkinä on syksyllä 2011 toteutettu puolu-een kuntapolitiikkaa ja kunnallisvaaliohjelman sisältöä koskeva kysely. Kyselyyn vastaaminen oli yhtenä kohtana keskustajärjestöjen syysko-kouksen esityslistoilla. Vastaaminen tapahtui sähköisesti Webropol-järjestelmää hyödyntäen. Kyselyyn voivat vastata järjestöjen lisäksi yk-sittäiset puolueen jäsenet ja muut kansalaiset Keskustan www-sivujen kautta. Lisäksi kysely toteutettiin kahteen otteeseen Suomenmaa Sent-terin kautta, jolloin myös ”tietokoneettomat” henkilöt pystyivät vastaamaan kyselyyn. Kysely antoi kunnallisvaaliohjelman valmistelijoille ar-vokasta tietoa jäsenistön mielipiteistä ja tulokset näkyvät konkreettisestikin puolueen kunnallis-vaaliohjelman painotuksissa ja kärkiteemoissa. Myös esimerkiksi puolueen periaateohjelmaa koskeva kysely oli aikoinaan laajasti järjestövä-en käsittelyssä yleisissä kokouksissa.

Joskus tietoa jäsenistön mielipiteestä tarvitaan niin nopeasti, että kyselyä ei voida tehdä kes-kustajärjestöjen sääntömääräisten kokousten kautta. Tästä esimerkkinä on kysely kesäkuun alussa 2011, jolloin tuleva pääministeri Jyrki Katainen tarjosi Keskustalle hallitusneuvotteluja ns. sixpackin neuvottelujen kariuduttua Säätyta-lolla. Puoluejohto päätti kysyä asiasta jäsenistön

mielipidettä, jolloin kysely lähetettiin sähköise-nä jäsenistön sähköpostiosoitteistolla Webropol-tekniikkaa hyödyntäen. Puoluejohto sai päätök-sentekonsa tueksi riittävän kattavan näkemyksen jäsenistön mielipiteitä yhden viikonlopun aika-na. Puoluekokous katsoo, että tällaisia sähköisiä ajankohtaiskyselyjä tulee suunnata jäsenistölle myös tulevaisuudessa, kun niille esiintyy todel-lista tarvetta.

Keskusta järjestää politiikkaa ja järjestötoimin-nan kehittämistä koskevia kyselyjä myös perin-teiseen tapaan paperilomakkeiden kautta esime-riksi puolueen puheenjohtajan valintaa koskevan jäsenäänestyksen yhteydessä sekä erilaisissa kesä- ja messutapahtumissa, joissa puolueella on esittelypiste.

131. Edistykselliset keskustanaiset: Loppu lasiselle lapsuudelle Kes-kustan laadittava alkoholipoliittinen ohjelma

Vuonna 2009 lähes joka neljäs suomalainen kertoi Lasinen lapsuus -väestökyselyssä kasva-neensa kodissa, jossa käytettiin liiallisesti alko-holia tai muita päihteitä. Kyselyyn vastanneista edelleen peräti 29 prosenttia kertoi tuntevansa sillä hetkellä vähintään yhden lapsiperheen, jossa vanhemmat käyttävät liiallisesti alkoholia. Lisäksi on otettava huomioon, että tutkimusten mukaan lapset kokevat vanhemman alkoholin-käytön ongelmalliseksi helpommin kuin ympä-rillä olevat aikuiset.

Nuoret kannattavat muutosta: vanhemmilta toi-votaan kohtuullista, juhlatilanteisiin painottuvaa juomatapaa. Nuoret eivät pidä suomalaisten humalahakuisesta juomatavasta ja humaltumista ihannoivasta puhetyylistä. Tärkeä kysymys tu-hansien murheellisten laulujen maassa on, miten aikuiset ja erityisesti poliitikot aikovat huomioi-da tämän toiveen?

Santeri Alkion 150-vuotisjuhlavuoden hengessä keskustan on kunnostauduttava myös kansanter-veyden edistämisen ja vastuullisen alkoholipoli-tiikan saralla. Vain poliitikkojen tekemällä päih-detyöllä, siis laajamittaisella yhteiskunnallisella vaikuttamisella ja lainsäädännön muutoksilla voidaan saada aikaan Suomi, jossa alkoholia ku-lutetaan kohtuullisesti. Myönteiset vaikutukset ihmisten ja perheiden hyvinvoinnille sekä kan-santaloudelle yllättäisivät meidät kaikki - liiken-

185neturvallisuuden paranemisesta puhumattakaan.

Keskusta r.p.:n tulee pikimmiten laatia oma alkoholipoliittinen ohjelma, jota kaikki keskus-tavaikuttajat kunnalliselta tasolta kansalliselle tasolle voivat poliittisessa työssään hyödyntää.


Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen alkoholin liiallisesta käytöstä, suomalaisesta ”alkoholi-kulttuurista” ja niiden huomattavista kielteisistä seurauksista yhteiskunnassamme. Nykyaikai-selle 2000-luvun raittius- ja päihdetyölle on maassamme suuri tarve. Alkoholiin ja muihin päihteisiin liittyvät asiat pitää ottaa entistä pai-nokkaammin esille myös Keskustan ohjelma-työssä ja muussa toiminnassa.

Erillisen alkoholipoliittisen tai laajemmin päih-deohjelman laatimista tulee puolueessa pohtia vakavasti otettavana vaihtoehtona. Toisaalta alkoholi- ja päihdeasiat voidaan tuoda esille ny-kyistä laajemmin ja syvällisemmin osana muita ohjelmia ja kannanottoja.

Päihdeasioita ei voi eikä saa lokeroida pelkäs-tään omaksi politiikan saarekkeekseen. Alko-holi- ja muu päihdepolitiikka liittyy keskeisesti sosiaali- ja terveys-, perhe- ja liikennepolitiik-kaan kuten aloitteessakin mainitaan. Myös alkoholin yhteiskunnalliset kustannukset ja sen aiheuttamat yksilötason ongelmat ja kärsimyk-set ovat niin suuria, että päihdeasiat ansaitsevat entistä suuremman huomion myös Keskustan ohjelmissa ja poliittisissa linjauksissa.

132. Keskustan Tampereen kunnal-lisjärjestö: Lähiruoka-asian vastuut-taminen Suomen Keskustan toimin-nassa

Taustaa: Tunnetusti kaikki keskustalaiset kan-nattavat kotimaista ruuantuotantoa ja sitä kautta lähiruokaa. Kotimaista ruokaa ja ruuantuotan-toa arvostaa myös valtaosa suomalaisista.

Ongelma: Keskustassa kotimaisen ruuantuotan-non puolesta puhuminen on perinteisesti kat-sottu olevan itsestäänselvyys ja sen vuoksi sen esiintuonnille ja edistämiselle ei ole puolueorga-nisaatiossa erikseen nimettyjä vastuuhenkilöitä.

Aloitteemme: Esitämme, että Suomen Keskus-

tan organisaatiossa nimettäisiin kotimaisen ruu-antuotannon puolesta puhumiselle vastuuhenkilö puoluejohtoon ja eduskuntaryhmään sekä vas-tuuhenkilöiden nimeämistä suositeltaisiin myös piireille ja kunnallisjärjestöille.

Perustelut: Kotimaisen ruuan/lähiruuan kä-sitteeksi pitää mielestämme soveltaen ottaa MTK:n määritelmä lähiruualle. Keskustan mää-ritelmä voisi olla esim.:

”Lähiruoka on tuoretta, kotimaassa tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään.

Puoluejohdon ja eduskuntaryhmän sekä piiri-en ja kunnallisjärjestöjen lähiruokavastaavat aktivoisivat oman vastuuyksikkönsä toiminnat lähiruuan osalta niin, että Keskustan kanta lähi-ruokaan kirkastuisi oman organisaation piirissä, mutta erityisesti kaikkien suomalaisten tietoi-suudessa.

Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää lähiruuan eduissa tuoreuteen, puhtauteen, ympäristöys-tävällisyyteen sekä sen oman maan taloutta ja työllisyyttä parantavaan vaikutukseen.

Päivittäistavarakaupan merkittömien elintar-viketuotteiden osittaiseen kotimaisuusharhaan olisi lähiruokavastaavien puututtava.

Puoluejohdon ja eduskuntaryhmän lähiruoka-vastaavat olisivat Keskustan kentän käytettä-vissä tilaisuuksien arvovaltaisina puhujina ja toiminnan sytyttäjinä,

Lähiruokavastaavien nimeäminen pitäisi tapah-tua osin jo puoluekokouksessa, jotta heidän asi-antuntemustaan ja kontaktejaan voitaisiin täysi-määräisesti hyödyntää jo kunnallisvaaleissa.

Toivomme, että aloitteemme osaltaan antaa vauhtia Keskustan toiminnalle!


Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn näke-mykseen kotimaisen elintarviketuotannon ja lä-hiruuan merkityksestä. Tämä asia yhdistää paitsi keskustalaisia myös laajasti kaikkia suomalaisia. Arkipäivän ruokavalinnoissa tämä positiivinen asenne lähiruokaan ei vielä tarpeeksi näy.

Keskustan toimintasuunnitelmassa 2012 yhdeksi

186viidestä puolueen ohjelmatyön painopisteeksi nimettiin lähiruoka ja maaseudun tulevaisuus. Kesäkuussa 2011 hyväksytyssä Keskustan Työkirjassa tärkeimpien Keskustan toiminnan kohderyhmien joukkoon nostettiin maaseutua ja ruuan puhtautta arvostavat.

Lähiruuan puolesta puhumisen ja etenkin toimi-misen tulee olla keskustassa kaikkien vastuulla aina puolueen puheenjohtajasta yksittäiseen jäseneen ja kannattajaan saakka. On luonnollis-ta, että eniten asian puolesta puhuvat ne, joiden ammatti ja elinkeino liittyvät läheisesti lähiruo-kaan tai joiden tehtäviin asia ”keskustakonser-nin” sisällä kuuluu, esimerkiksi keskustalaiset maatalousvaliokunnan jäsenet eduskunnassa. Eduskuntaryhmän sisällä toimii myös maata-louspoliittinen ryhmä (MAPO), jonka yhtenä kärkitavoitteena on kotimaisen lähiruuan edis-täminen.

Lähiruoka-asiaa ei tule eristää omaksi politiikan lohkokseen irralleen muusta politiikasta. Lähi-ruuan käytön edistäminen liittyy keskeisesti ai-nakin kuntien hankinta- ja elinkeinopolitiikkaan, terveyden edistämiseen ja ruokaturvallisuuteen, suomalaisen ruokakulttuurin edistämiseen ja arvostamiseen sekä maaseudun kehitysmahdol-lisuuksiin. Keskustan kunnallisvaaliohjelmassa 2012 tämä ”läpileikkaava” näkökulma otetaan huomioon.

Lähiruuan edistämisessä ovat niin keskustalaiset kuin muutkin kuntapäättäjät keskeisessä ase-massa. Tällöin on kyse hankintaosaamisen lisäk-si tahdosta ja asenteista. Kiuruvesi on esimerkki kunnasta, jossa lähi- ja luomuruuan osuutta on viime vuosina poliittisilla päätöksillä ja kaikkien toimijoiden sitoutumisella pystytty merkittävästi lisäämään kaupungin koko ruokapalvelussa. Tällaisten hyvien käytäntöjen levittäminen myös muihin kuntiin on yksi tehokkaimmista keinois-ta lähiruuan edistämiseksi.

Kuntapäättäjien lisäksi jokainen keskustan jäsen ja kannattaja voi toimia päivittäin lähiruuan edistäjänä. Yksittäisten kansalaisten valinnat kaupan hyllyjen äärellä on tärkein tekijä, millä lähiruuan menekkiä voidaan lisätä. Omilla ku-lutusvalinnoillaan voivat aikuiset antaa lapsille ja nuorille esimerkin lähiruuan arvostamisesta. Yksittäiset kuluttajat voivat myös vaatia kaup-paa laajentamaan lähiruokavalikoimaansa.

133. Keskustanuorten Kainuun pii-ri ja Kajaanin Keskustaopiskelijat: Puoluekokousaloitteet otettava va-kavasti

Keskustanuorten Kainuun piiri ja Kajaanin Keskustaopiskelijat toivovat puolueen johdolta, eduskuntaryhmältä sekä puolueen mandaatilla valtaa käyttäviltä tahoilta ryhtiä puoluekokouk-sen linjausten noudattamisessa. Useaan ottee-seen on huomattu, että puoluekokousaloitteiden kunnioittaminen poliittisessa päätöksenteossa on heikkoa. Liian usein aloitteet jäävät vain kau-niiksi sanahelinäksi. Tähän täytyy tulla muutos.


Puoluekokousaloitteisiin annetut vastaukset ovat samalla tavoin Keskustan ylimmän päätöksen-tekoelimen päätöksiä kuin esimerkiksi puolue-kokouksen hyväksymät ohjelmat, kannanotot ja muut linjaukset. Päätöksentekohierarkiassa alempien puolue-elinten ja yksittäisten keskusta-toimijoiden pitää noudattaa näitä linjauksia.

Ehdottomana lähtökohtana on siis se, että Kes-kusta toimii käytännön politiikassaan puolueko-kouspäätöstensä mukaisesti esimerkiksi vaalioh-jelmiaan ja -tavoitteitaan ja muuta politiikkaan-sa sekä järjestötoiminnan kehittämislinjojaan määritettäessä.

Joskus kuitenkin käy niin, että politiikan reaa-limaailmassa kaikkia puoluekokouspäätöksiä ei voida sellaiseen toteuttaa tai edistää. Suomen kaltaisissa monipuoluemaissa joudutaan silloin tällöin tekemään poliittisia kompromisseja, jotka eivät ainakaan täysin vastaa puolueiden omia päätöksiä ja linjauksia.

Toisaalta voi käydä niin, että esimerkiksi kansainvälisessä toimintaympäristössä, Suo-men kansantaloudessa tai puolueen omassa järjestöllis-taloudellisessa tilanteessa tapahtuu niin suuria muutoksia, joita aloitevastauksista päätettäessä ei osattu arvioida. Tällöin voidaan joutua puolueen hyväksymiä linjauksia, myös aloitevastausten osalta, tarkistamaan nopeallakin aikataululla. Lisäksi joihinkin erityiskysymyk-siin saattaa puolueella olla kanta määritettynä vuosien tai jopa kymmenien vuosien takaisissa aloitevastuksissa. Tällöin on luonnollista, että ”ajan hammas” on saattanut syödä vastauksen

187ajankohtaisuuden ja käytettävyyden poliittisten linjausten määrittelyyn.

Puoluekokous katsoo, että jos vastuullisessa asemassa olevat Keskustan päättäjät joutuvat olosuhteiden pakosta poikkeamaan toiminnas-saan hyväksytyistä aloitevastauksista tai muista puoluekokouspäätöksistä, on heidän riittävällä tavalla selvitettävä puolueen jäsenistölle, kan-nattajille ja muille kansalaisille poikkeamisensa syyt, perusteet ja taustat.

134. Keskustan Rovaniemen kun-nallisjärjestö: Hyvä mieli kaikille keskustalaisille joulupukin kotikau-pungista

Suomen Keskusta rp:n 74. sääntömääräinen puoluekokous pidetään Joulupukin kotikaupun-gissa Rovaniemellä.

Keskusta on laaja kansanliike, johon sopii erilai-sia ihmisiä. Perusajatus kumpuaa alkiolaisesta ihmisyyskäsityksestä, tasavertaisuudesta, suvait-sevaisuudesta ja yhteisöllisyydestä. Siihen kuu-luvat myös elämänilo, usko ihmisen hyvyyteen ja sisäiseen tahtoon kehittyä ihmisenä ja kehittää omaa elinympäristöään. Kun yksilö voi hyvin, voi yhteisökin hyvin. Kaikessa yhteiskunnalli-sessa toiminnassa tulisi muistaa ihmisläheinen ja -lähtöinen näkökulma.

Keskustalaisuus on kokoava voima, jota tarvi-taan tulevaisuudessakin. Keskustan ja keskus-talaisten pitää katsoa nyt eteenpäin ja rakentaa uutta nousua omista lähtökohdista. Tässä työssä tarvitaan jokaista keskustalaista ja keskustalai-sesti ajattelevaa.

Keskustan puoluekokouksessa äänestetään asi-oista ja suoritetaan henkilövaaleja. Kun päätök-set on tehty, niin ollaan niiden takana yhteisessä rintamassa. Toivottavasti jokaiselle keskustalai-selle jää hyvä mieli joulupukin kotikaupungista.


Puoluekokouksen järjestäminen on iso urakka, joka edellyttää puolueen päätöksentekoelinten, puoluejohdon, puoluetoimiston, järjestävän piirin, muun puolueorganisaation ja paikallisten keskustalaisten vahvaa yhteistä tahtoa, sitou-tumista ja saumatonta yhteistyötä. Korvaamat-tomassa roolissa ovat ne sadat vapaaehtoiset

puoleen jäsenet ja kannattajat, joita ilman yhtä maailman suurimmista puoluekokouksista ei voitaisi järjestää. Puoluekokous haluaa osoittaa suuret kiitokset kaikille kokouksen järjestelyihin osallistuneille onnistuneesta keskustalaisen kan-sanliikkeen suurtapahtumasta.

Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn näkemykseen keskustalaisen kansanliikkeen merkityksestä ja luonteesta. Keskustan tulee olla kokoava voima, jossa eri puolilta Suomea ja eri-laisista taustoista lähtöisin olevat ihmiset voivat rakentaa yhdessä entistä parempaa Suomea. Tätä tavoitetta pitää myös puoluekokousten palvella.

188

Esitykset puoluevaltuuston jäseniksi 2012 – 2014

Piiri Varsinainen jäsen Varajäsen(U= uusi jäsen) HELSINKI Havu Elina, Helsinki, U Das Bhowmik Elina, Helsinki, U Lehtinen Sanna, Helsinki, U Raunio-Laine Manti, Helsinki Alku Antero, Helsinki Oravainen Timo, Helsinki Sarlund Juha, Helsinki Kinnunen Markus, Helsinki, U

UUSIMAA Kuokkanen Jasi, Vantaa Velin Raino, Karkkila Tikanmäki Johanna, Espoo Nepponen Salme, Tuusula Kalmi Petri, Nurmijärvi Koli Eero, Hanko Vesterinen Eeva, Vihti Tihveräinen Juhani, Raasepori Peltola Veijo, Mäntsälä Koskinen Tuulia, Espoo Nurme Marja, Porvoo Savela Eija, Vantaa Laine Marja-Leena, Hyvinkää Stedt Reijo, Espoo

VARSINAIS-SUOMI Ek-Marjamäki Teija, Loimaa Hallanheimo Minna, Tarvasjoki Huittinen Ulla, Salo Kallonen Kalevi, Kemiönsaari, U Karjalainen Riitta, Turku, U Patrakka Riika Kaarina U Koivisto Anna-Liisa, Lieto Pirttilä Tero, Somero, U Myllymäki Pekka, Mynämäki, U Rauhansuu Janne, Pöytyä Ollila Matias, Turku, U Vainio Eero, Raisio Rauhala Rauli, Uusikaupunki, U Yli-Liipola Hanna, Salo

SATAKUNTA Ryömä Markku, Kokemäki Lanne Viveka, Pori Pietilä Satu, Rauma, U Kotiranta Ari, Siikainen Varajärvi Ilkka, Eurajoki, U Yli-Karro Miika, Rauma, U Heiniluoma Jari, Pori Jalonen Vesa, Eurajoki Ranta Tuija, Jämijärvi Rehula Matti, Pori

ETELÄ-HÄME Nurmi Eeva, Humppila Häggman Johanna, Forssa, U Hietanen Satu, Hausjärvi, U Mikkola Pertti Hämeenlinna Kautto Mikko, Janakkala Larko Sirpa, Jokioinen U Suonpää Antero, Jokioinen, U Koski Tuomo, Riihimäki , U

PÄIJÄT-HÄME Ahola Pirkka, Padasjoki Malmiharju Tapio, Orimattila Salo Tuulia, Hollola Niklander Jorma, Orimattila Korpela Liisa, Kärkölä Pakkanen Lasse, Nastola

189

PIRKANMAA Hakanen Pertti, Sastamala Ahonen Ritva, Orivesi Koskinen Riitta, Ylöjärvi Mikkonen Matleena, Tampere Virtanen Paula, Urjala Juva Antti, Tampere Vesanto Aleksi, Parkano/Tre, U Koskela Reijo, Virrat Markkola Juha-Matti, Kihniö, U Viljamaa Irja, Lempäälä Lamminmäki Ari, Parkano Liuha Tuukka, Lempäälä Moilanen Raija, Tampere Murtoo Tapani, Punkalaidun

KYMENLAAKSO Yläjääski Jouko, Hamina Keskitalo Jaana, Kouvola Tiira Satu, Iitti Rikkola Riitta, Miehikkälä Seppälä Topi, Kouvola Lonka Mirja, Kouvola

KARJALA Kemppi Jouni, Lappeenranta Kekki Anni, Lappeenranta Sassi Marjut, Lappeenranta, U Lonka Taina, Rautjärvi Heinänen Topi, Ruokolahti Punkka Olavi, Lemi, U Berg Ari, Parikkala Hallberg Jaana Imatra

ETELÄ-SAVO Alanen Juhani, Mikkeli Korhonen Seija Mikkeli Viljakainen Kaija, Pieksämäki Tiusanen Hannu, Kangasniemi Sanisalo Jarkko, Mikkeli Kauppinen Helena, Ristiina Leväinen Virva, Joroinen, U Puikkonen Tero, Mikkeli

ITÄ-SAVO Laamanen Kirsti, Punkaharju Matilainen Päivi, Kerimäki Sistonen Eero, Rantasalmi Sorjonen Heikki, Savonlinna

POHJOIS-KARJALA Huttunen Hanna, Outokumpu, U Rossi Hannes, Joensuu Minkkinen Jaana, Joensuu Puhakka Paula, Joensuu Kämäräinen Matti, Nurmes Riikonen Vilho, Joensuu Oravalahti-Pehkonen Lea, Lieksa Hoskonen Hannu, Ilomantsi, U Karjalainen Teuvo, Tohmajärvi Väistö Marja-Riitta, Kitee

POHJOIS-SAVO Rusanen Juha-Pekka, Lapinlahti, U Kolari Terttu, Tuusniemi Lilja Minna, Kiuruvesi, U Ryhänen Anne, Kuopio Karkkonen Veijo, Kuopio, U Havukainen Heikki, Leppävirta Markkanen Sallamaarit, Siilinjärvi Luttinen Helka, Vieremä Kettunen Rauno, Juankoski Murro Heimo, Kuopio, U Pöyhönen Tarja, Suonenjoki, U Konttinen Heikki, Siilinjärvi, U Kauppinen Kyösti, Iisalmi, U Kröger Vilma, Kuopio Tuhkanen Anna-Liisa, Keitele Auvinen Juha, Iisalmi, U

KESKI-SUOMI Lahtinen Merja, Jämsä Fredin Kalevi, Joutsa Niittonen Seppo, Jyväskylä Selin Pirkko, Jyväskylä Rautanen Milla, Keuruu Koskenranta Jari, Petäjävesi Mehto Antti, Konnevesi Hyytiäinen Laura-Liisa, Äänekoski Näsi Heikki, Kivijärvi Hakkarainen Aira, Kivijärvi Koskinen Satu, Karstula Peltonen Teijo Karstula Kekkonen Anssi, Viitasaari Kauppinen Pirkko, Kinnula

190

ETELÄ-POHJANMAA Ojaniemi Kati, Seinäjoki, U Korkeamäki Arto, Karijoki Sihto Paula, Ilmajoki, U Anttila-Varpula Elina, Kuortane, U Oja-Lipasti Sari, Lapua, U Männikkö Mikko, Seinäjoki, U Ala-Nisula Rami, Kurikka, U Saarimäki Jukka, Seinäjoki Vainionpää Jukka, Isojoki Ojajärvi Anne, Jalasjärvi Laakso Marja-Leena, Vimpeli, U Koivuniemi Johanna, Kauhajoki, U Eerola Ilmo, Vähäkyrö, U Puro Mikko, Lappajärvi, U Mäki-Neste Mervi, Alavus, U Nissilä Tuula, Mustasaari, U Pahkajärvi Jussi, Kauhava, U Viitamäki Irma-Liisa, Töysä, U

KESKI-POHJANMAA Vainionpää-Tahvanainen Jaana, Pietarsaari Kiiskilä Mari-Liisa, Lestijärvi Hotakainen Maarit, Halsua Mikkola Silja, Kannus Silvennoinen Pentti, Pietarsaari Paavola Vesa, Kaustinen Hylkilä Marja, Toholammi Herlevi Reino, Kokkola

POHJOIS-POHJANMAA Perttu Kai, Ylivieska, U Tölli Kaisa, Nivala Isola Sanna, Haapajärvi, U Tikkanen Tuija Ylivieska, U Tikanmäki Jukka, Pyhäjärvi Kokkoniemi Tapio, Reisjärvi Turpeinen Pekka, Taivalkoski Parviainen Ulla, Kuusamo, U Ruonala Riikka, II, U Hämäläinen Henrik, Pudasjärvi U Siikaluoma Teuvo, Oulu Holappa Rauno, Oulu, U Mikkonen Lauri, Kiiminki Vierimaa Kauko, Oulunsalo, U Laitinen Arja, Oulu, U Pyörälä Pirjo, Oulu, U Matikainen Anne, Yli-Ii Manninen Jonna, Haukipudas Matinlauri Minna, Tyrnävä Siira Anni-Maija, Kempele Apaja Martti, Muhos, U Ylönen Kari, Liminka, U Ruha Anne, Kärsämäki, U Kärki Juhani, Oulainen, U Niemelä Mervi, Haapavesi Helaakoski Matti, Pyhäjoki, U Rytinki Timo, Raahe, U Lehtonen Marjut, Oulainen, U Hänninen Sami, Kalajoki, U Toiviainen Jenni, Oulu

KAINUU Jarva Marisanna, Paltamo Okkonen Arto Kajaani Kela Leena, Suomussalmi Uusitalo Anna-Kaarina, Puolanka Kurkinen Yrjö, Ristijärvi Törmänen Anni-Inkeri, Sotkamo Karjalainen Esa, Vaala Pokela Ilmari Kajaani

LAPPI Schwartz-Matero Susanna, Savukoski Jauhojärvi Pirkko, Kittilä Lehtiniemi Olavi, Posio, U Salmi Heikki, Rovaniemi, U Ilvesluoto Ulla, Ranua, U Mäkitalo Arja, Sodankylä Mourujärvi Olli, Rovaniemi, U Kurula Timo, Kittilä, U

PERÄPOHJOLA Palosaari Tuija, Tornio Joona Tanja, Ylitornio, U Lampela Mikko, Keminmaa, U Rundgren Mikko, Kolari Keskitalo Sari, Enontekilö, U Havela Eila, Pello, U Mäki Kalevi, Ylitornio Uusitalo Sirpa, Keminmaa, U

191

Keskustanaiset Katainen Elsi, Pielavesi Lehtinen Marita, Sysmä, U Ruuskanen Kristiina, Helsinki, U Hiltunen Päivi Sasi, U Sippola Eija, Äystö Korhonen Seija Mikkeli, U Vauhkonen Anna, Sarvikumpu, U Laurila Pirjo, Kemijärvi U Liimatainen Irja, Pohja-Lankila, U Wallenius Arja Vantaa, U

Keskustanuoret Ovaska Jouni, Hämeenkyrö, U Tahkola Maija Kempele, U Kurvinen Antti, Kauhava, U Turpela Emilia Seinäjoki, U Toivanen Ville, Joensuu Seppälä Topi, Kouvola, U Hiltunen Kaisa, Joensuu, U Ojalehto Matias, Oulu, U Jämsä Elina, Toholampi, U Rusanen Juha-Pekka, Lapinlahti

Keskustaopiskelijat Ansala Liisa, Rovaniemi Hakala Jirka, Rovaniemi Mäkitalo Jyrki, Oulu Juvonen Elvi, Jyväskylä Toiviainen Hennamari, Oulu Siipola Elisa, Kalajoki

Lehtimiehet Siikala Kristiina, Siuntio Paalanen Tuomo, Helsinki

Eduskuntaryhmä Kalmari Anne, Kivijärvi, U Vehvilänen Anu, Joensuu, U Lintilä Mika, Toholampi Lehtomäki Paula, Helsinki, U Korhonen Timo, Sotkamo, U Hautala Lasse, Kauhajoki, UEP:n Keskustan valtuuskunta Takkula Hannu, Turku Manner Riikka, Varkaus

Ruotsinkielinen piiri Åstrand Ulla-Maria Hästbacka Anne-Maria Elovainio Mauri Casimir Häggblom Leif, Uusikaarlepyy

192

Tälle sivulle on koottu hyödyllisiä palvelunumeroita. Mikäli tarvitset apua, neuvoja, vink-kejä, lisätietoja tai sinulla on muuta kysyttävää, ota yhteys puoluekokouksen infoon.

Arctic Circle B&B, Harjurinteentie 59, Puh. 040 757 1996, [email protected], www.arcticcirclebb.com

Augusta huoneistot, Rovakatu 19 B, Puh. 040 777 9199, [email protected], www.au-gusta.fi

B&B Aaria, Rannanmukka 6, Puh. 0400 238 235, [email protected], www.bbaaria.com

B&B Haase, Yliopistonkatu 15, Puh. 050 355 2727, [email protected], http://perso-nal.inet.fi/yritys/haase/bb/

B&B kesäpirttilä, Pirttitie 17, Puh. 050 536 9897, [email protected], personal.inet.fi/yritys/kesapirttila

B&B kotitie, Kotitie 2, Puh. 040 544 4938, [email protected], www.bb-kotitie.com

B&B niemelän talo, Pappilantie 75 A, Puh. 0500 667 875, [email protected], www.niemelantalo.fi

City Hotelli, Pekankatu 9, Puh. 016 330 0111, [email protected], www.cityhotel.fi

finnair, 0600 140 140, www.finnair.fi

Guesthouse Borealis, Asemieskatu 1, Puh. 016 3420 130, [email protected], www.guesthouseborealis.com

Hostel Rudolf, Koskikatu 41?43, (sisäänkirjoittautuminen, Hotel Santa Clausissa Korkalonkatu 29), p. 016 321 3227, [email protected], www.rudolf.fi

Hotelli Aakenus, Koskikatu 47, Puh. 016 3422 051, [email protected], www.hotelliaakenus.net

Hotelli Cumulus Rovaniemi, Valtakatu 23, Puh. 016 333 600, [email protected], www.cumulus.fi - www.hotellimaailma.fi

Hotelli ilveslinna, Keskustie 10, Ranua, Puh. 0400 177 130, [email protected], www.hotelliilveslinna.fi

Hotelli Rantasipi Pohjanhovi, Pohjanpuistikko 2, Puh. 016 33 711, [email protected], www.rantasipi.fi

keskustan Lapin piiri , 0400 393 899

keskustan puoluetoimisto, 010 289 7000 ja 050 388 0022, www.keskusta.fi

keskustan viestintä, 010 289 7009

korvalan kestikievari, Sodankyläntie 5901, Tiainen, Puh. 040 722 9515, [email protected], www.korvala.fi

Palvelunumerot

193

Lapland Hotel Bear’s Lodge, Pohtimolammentie 383, Sinettä, Puh. 016 5300 400, [email protected], www.laplandhotels.com

Lapland Hotel sky ounasvaara, Ounasvaara, Puh. 016 323 400, [email protected], www.laplandhotels.com

Lappi Areena, 040 572 0395, www.lappi-areena.com

Majoitus kotareitti, Hetetie 2 A 1, Puh. 0400 691 042, [email protected], http://personal.inet.fi/yritys/kotareitti/

Matkahuolto, 0200 4000, www.matkahuolto.fi

Matkustajakoti outa, Ukkoherrantie 16, Puh. 016 312 474, [email protected], www.guesthouseouta.com

napapiirin saarituvat, Kuusamontie 96, Puh. 016 356 0045, 040 744 0998, [email protected], www.saarituvat.fi

norwegian, 09 231 01 600, www.norwegian.com

onnellisten saari - Ainolan saarihotelli, Kuusamontie 900, Saarenkylä, Puh. 0400-695470, [email protected], www.onnellistensaari.fi

ounaskoski Camping, Jäämerentie 1, Puh. 0400 692 421, [email protected], www.ounaskoski-camping-rovaniemi.com

ounasvaaran Pirtit, Ounasvaaran Hiihtokeskus, Puh. 016 333 0100, [email protected], www.ounasvaaranpirtit.fi

PoLiisi, 071 87 60321, www.poliisi.fi

PuoLuekokouksen info, 040 460 4136 ja 040 460 4115

Rovaniemen kaupungin matkailuneuvonta, 016 346 270 ja 040 829 0676, www.visitrovaniemi.fi

santa’s Hotel santa Claus, Korkalonkatu 29, p. 016 321 321, [email protected], www.santashotels.fi

santasport sporthotel, Kammi-huoneet, Hiihtomajantie 2, Santasport vastaanotto / Majoitus 020 798 4202, [email protected], www.santasport.fi/majoitus

scandic Rovaniemi, Koskikatu 23, Puh. 016 460 6000, [email protected], www.scandichotels.fi

sokos Hotel Vaakuna, Koskikatu 4, Puh. 020 1234 695, [email protected], www.vaakunarovaniemi.fi

Taksi, 0200 88 000 ja 016 106 410

VR, 0600 41 900, www.vr.fi

YLeinen HÄTÄnuMeRo, 112

194

Tämä on sinun henkilökohtainenarvontanumerosi

Tule osastollemme tarkistamaanmahdollinen voittosi!

Osastollamme vierailevat puheenjohtaja-, varapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaat.

Tervetuloa keskustelemaan!

Documents

Keskustan 74. puoluekokouksen asiakirja