Kesällä kerätään uusia voimia - Vantaa · 2015-06-24 · Watti on uusi voimanlähde Mieli hakee hyvää työtä Etuja moneen lähtöön – lue tämä, kaupungin työntekijä!

Watti on uusi voimanlähdeMieli hakee hyvää työtäEtuja moneen lähtöön – lue tämä, kaupungin työntekijä!Elämyksille antauduttiin kaupunkijuhlassaFinska gymnasister språkbadar på svenska Vanda

Kesällä kerätään uusia voimia

Vantaan kaupungin henkilöstölehti | 4 | 2011

Aikuisopiston tuettu liikunta

kaupungin henkilöstölle

Teemana työhyvinvointi ja henkilöstö-edut

Työhyvinvointi lisää tuloksellisuutta

Ja neuvottelupöydässä meitä edustavat...

Uusi kaupunginjohtaja vastaa haasteeseen

Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti 3

näkökulma

4Vantaan kaupungin henkilöstölehti 4 | 2011

Vautsi ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa.

näkökulmaTyöhyvinvointi lisää tuloksellisuutta ..................................................................................................... 3

teemana kasvatus ja koulutusMieli hakee hyvää työtä ............................................................................................................................... 4Voimavaroja tsemppaamassa................................................................................................................... 5Ja neuvottelupöydässä meitä edustavat... ........................................................................................ 6Uusi kaupunginjohtaja vastaa haasteeseen .................................................................................... 8Läksiäisiä juhlittiin ............................................................................................................................................ 9Voimia ja hyvää mieltä kurssilta .............................................................................................................10 Luottamus on työyhteisön ilmaveivi .................................................................................................10Toista et voi muuttaa ...................................................................................................................................11Watti on uusi voimanlähde ......................................................................................................................12Työkykyarvio välittämisen ja työhyvinvoinnin tukena ...........................................................13Oman työsykkeen voi testata .................................................................................................................13Ollaan ihan Aslakissa ....................................................................................................................................14Vantaalla Seuren tyytyväisimmät asiakkaat ja keikkalaiset ...................................................15Työntekijöille alennuksia liikuntapalveluissa .................................................................................16Aikuisopiston tuettu liikunta kaupungin henkilöstölle ..........................................................16Etuja moneen lähtöön – lue tämä, kaupungin työntekijä! ..................................................18

tapetillaUps – Työskentely kuumassa ..................................................................................................................19Ajankohtaista VanVan-hankkeesta ......................................................................................................19Omasta jaksamisesta pitää huolehtia lastensuojelun arjessa .............................................20Yhdessä oppimista tukemassa Oppimisen tuki -messuilla ..................................................21Elämyksille antauduttiin kaupunkijuhlassa ....................................................................................22Päiväkoti parhaasta päästä .......................................................................................................................24

henkilökohtaistaYlitiemestari Erkki Tammisto....................................................................................................................25

koulutus ...................................................................................................................................................................................26

uppsnappat i fartenSotungin lukio och Västersundoms skola .......................................................................................27Finska gymnasister språkbadar på svenska Vanda ....................................................................27

virkistysTeatteriin ..............................................................................................................................................................28

avoimet työpaikat ...................................................................................................................................................................................30

selän takanaOlisiko huomenna kuitenkin jo tänään? ..........................................................................................31

Julkaisija Vantaan kaupunki, viestintäOsoite Metsolantie 4, 01450 VantaaSähköposti [email protected]äätoimittaja Emmi Yli-Houhala puh. 28131Ulkoasu ja taitto Anitta MäkinenKannen kuva Sakari ManninenKannen kuvassa Työsuojeluvaltuutettu Hannele KarlinPainopaikka N-painoPaperi Highspeed Matt, 90g/m2

Toimitusneuvosto Pirre Hartikainen Jorma Häkkinen Hannele Karlin Pirjo Kivistö Anitta Mäkinen Päivi Rainio Vivikka Richt Katja Savopirtti Terhi Unhola Vappu Vienamo Emmi Yli-Houhala Liisa Örri

Toista et voi muuttaa


Aikuisopiston tuettu liikunta kaupungin henkilöstölle

Hyvä ilmapiiri on koko työyh-teisön yhteinen asia. Jokaisen tulisi pysähtyä välillä miettimään omaa rooliaan ja toimintaansa työyhteisön jäsenenä. Toiminko niin, että hyvinvointi työyh-teisössämme lisääntyy? Voiko jotain tehdä toisin?

sisältö 4 | 2011

6

11

16

Työhyvinvointi lisää tuloksellisuutta

Esimiehen ainoa työkalu tulokselliseen toimintaan on henkilöstö. Työkalusta on pidettävä hyvää huolta, totesi entinen esimieheni jo toistakymmentä vuotta sitten. Huolta pidettiinkin. Hyvinvointia ei rakennettu yksittäisillä tyky-iltapäi-villä, vaan hyvin toimivalla vuorovaikutuksella ja yhdessä töitä tekemällä.

Usein pyydän työntekijöitä määrittelemään, mitä työhyvinvoinnilla tarkoitetaan. Enää ei juurikaan kuule vastauksena irrallisia tyky-päiviä tai tapahtumia, vaan hyvin-vointi nähdään laajaksi moniulotteiseksi kokonaisuudeksi, johon liittyvät tavalla tai toisella kaikki työntekoon liittyvät asiat. Oma tunnetila muodostuu kokonaisvaltaises-ta kokemuksesta. Keskeistä työhyvinvoinnissa ovat ammattitaito, tehtävän ja tavoittei-den selkeys sekä työn ja vapaa-ajan rajaus. Myös fyysinen ympäristö nousee tärkeäksi.

Yleisimmin hyvinvoinnin nähdään lisääntyvän, jos työyhteisön vuorovaikutus toi-mii. Jotkut pitävät työhyvinvointia ja toimivaa vuorovaikutusta synonyymeina. Hyvin toimivassa työyhteisössä vallitsee asiallinen ja keskusteleva ilmapiiri. Asioista voidaan olla erimielisiä, mutta niistä osataan keskustella rakentavasti. Ajatuksia ilmaistaan roh-keasti, mutta samalla tahdikkaasti. Juoruilua ja selän takana puhumista vältetään.

Vuorovaikutus ja hyvinvointi ovat yhteistoimintaa. Johto ja esimiehet ovat avain-asemassa. Heillä pitää olla oikea asenne ja tahtotila. Kukaan ei voi tuoda työpaikalle hyvää ilmapiiriä yksin, vaan se on koko työyhteisön yhteinen asia. Siksi on tärkeää, että jokainen pysähtyy välillä miettimään omaa rooliaan ja toimintaansa työyhteisön jäsenenä. Toiminko niin, että hyvinvointi työyhteisössämme lisääntyy? Voiko jotain tehdä toisin?

Yksi hyvinvoinnin keskeinen osa on arvostus. Arvostanko toisten työtä ja koen-ko, että työtäni arvostetaan? Osoitanko arvostusta jollain tavalla? Huonosti hoide-tut muutostilanteet ovat myös uhka hyvinvoinnille. Onnistuneessa muutoksessa on muutoksen kohteena olevat otettu alusta lähtien mukaan prosessiin ja tiedon kulku on varmistettu.

Työhyvinvointi on vähitellen saavuttanut jalansijaa myös kuntien strategioissa. Vantaallakin jokaisen työyhteisön tulee ottaa työhyvinvointiasiat työpaikkakokousten asialistoillle. Jokainen työyhteisö joutuu siis pohtimaan hyvinvoinnin käsitettä ja sitä, mitä se omassa työyhteisössä tarkoittaa. Tällöin on hyvä hetki yhdessä miettiä, mitkä asiat ovat hyvin ja mitä tulee kehittää. Näitä samoja teemoja käsitellään myös työolo-jen kehittämishankkeessa, johon jokainen työyhteisö osallistuu jo työturvallisuuslain-kin perusteella.

Työhyvinvoinnin arvoa tuloksellisuuden osatekijänä ei ole riittävästi otettu huo-mioon. Hyvinvoiva työyhteisö tekee parempaa tulosta. Hyvinvoiva työntekijä myös jatkaa työuraansa pidemmälle kuin uupumisen partaalla oleva kollega. On siis kyse isoista ja taloudellisesti merkittävistä asioista. Haastankin jokaisen esimiehen ja työn-tekijän pohtimaan yhdessä hyvinvoinnin tilaa omalla työpaikallaan.

Kari Kinnunensivistystoimen työsuojeluvaltuutettu

Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti 54 Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti

teemana | työhyvinvointi ja henkilöstöedut teemana | työhyvinvointi ja henkilöstöedut

Tanja JämsenMinna Sulin ja Saila TönebladhMaj Britt Kaijo-Ryhänen

Hyvä työpaikka arvostaa tekijää ja antaa mahdollisuuden toteuttaa itseään. Hyvää työtä tehdään luottamuksen ilmapii-rissä. Hyvästä työstä saa voimia elämään. Voimavaratsempparit tulevat tässä tueksemme.

Suomen Mielenterveysseuran kou-luttajat vetävät Vantaalla ensim-mäistä voimavaratsemppareiden koulutusta. Osallistujista tulee työ-

yhteisöjensä ensimmäiset lähituet henkis-ten voimien ylläpidossa.

– Johtajuuden pitää palvella työyh-teisöä, sanoo psykoterapeutti Sirkka-Liisa Kuitunen. Esimies vaikuttaa tasapuolisuu-den kokemukseen, ilmapiiriin ja kuulluksi tulemisen tunteeseen. Nämä vahvistavat luottamusta, joka kantaa epävarmojenkin tilanteiden yli. Haittailmiöt jäävät pois.

– Voimavaratsempparit eivät kilpai-le esimiehen kanssa tai hänen roolistaan, vaan ovat työyhteisön välittäjiä, toteaa kehittämiskoordinaattori Hannele Lehto-nen. Välittäjiä he ovat kahdella tavalla. Tie-toa työyhteisön tilasta sekä kuohuttavista ja mieltä painavista asioista on hyvä kertoa esimiehelle. Tarvitaan myös kuuntelijaa. Tsempparin rooli syntyy tästä.

– Tavoitteena on tehdä tsempparit tarpeettomiksi, muuttaa asenneilmapiiri työpaikoilla sellaiseksi, että jokainen toimii itse, sanoo Hannele. Tarvitaan rohkeutta puuttua ongelmiin.

Miten viha väistyySuurimpia ongelmien aiheuttajia työpai-koilla ovat muutokset, jotka vaikuttavat turvallisuuden tunteeseen. Eri-ikäiset ih-miset myös kokevat työn merkityksen eri

tavoin. Hyvä kohtelukin on jossain määrin unohdettu. Ja on syitä muitakin.

– Ongelmatilanteissa ihmiset reagoi-vat monin eri tavoin. Vaikeuksia tulee, kun pintaan nousevat pelko tai viha. Ne ovat aina reaktio johonkin ja saattavat estää luonnollisen ajattelun, kuvaa Sirkka-Liisa.

– Apu löytyy suojatekijöistä eli perus-elämän taidoista, kuten vuorovaikutus-taidot, tunnetaidot, ihmissuhteet. Nämä ovat opittavia asioita myös työyhteisöissä.

Masennuksessa ihminen joutuu monolo-giin. Korjaus tapahtuu dialogissa, vuoro-vaikutuksessa muiden kanssa.

– Oletukset on puhuttava auki. Miten me työyhteisössä autamme tai keskuste-lemme, opastaa Hannele. Pelisääntöjä ei voi antaa, ne on luotava yhdessä. Tsemp-pari voi olla pelisääntöjen ääni.

Tule, tule, hyvä stressiTyö voi olla haastavaa ja vaativaa ilman, että se olisi henkisiä voimavaroja kulut-tavaa. Ihminen tarvitsee ruumiillisen kuormituksen lisäksi henkistä kuormitus-ta. Kohtuullinen työpaine lisää työmo-tivaatiota. Kuormittuminen edellyttää

kuitenkin laatua työssä: työtavoitteiden selkeyttä, riittävää ammattitaitoa ja selke-ää käsitystä työyhteisöstä. Ja sitä osaavaa johtajuutta.

– Hyvästä stressistä voi palautua, sa-noo Sirkka-Liisa. Hannele jatkaa, että hyvä stressi innostaa, tuo halun antautua työ-hön.

● Teksti ja kuvat Päivi Rainio

Mieli hakee hyvää työtä

Maj-Britt Kaijo-Ryhänen kun-tatekniikan keskuksesta on jo työyhteisönsä liikuntat-semppari ja lähti aktiivisena

ihmisenä mukaan uuteen valmennukseen. Maj-Britin työyhteisö on mukana Watti-hankkeessa ja siksi työporukassa katsottiin tarpeelliseksi osallistua tähänkin.

– Luulen, että kaikki eivät edes tie-dä että käyn tätä koulutusta. Toivon, että koulutuksesta on apua, jos sitä tarvitaan. Sanonta terve sielu terveessä kehossa to-teutuu Watti-projektissa.

Tanja Jämsén henkilöstöpalveluista kuuli valmennuksesta työyhteisönsä vir-kistystoimikunnalta. Hän kiinnostui, koska työhyvinvointiin ja työilmapiiriin liittyvät asiat kiinnostavat kovasti.

– Minusta henkisiin voimavaroihin liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet työ-paikoilla, sanoo Tanja. Epävarmuus on li-sääntynyt ja muutostahti työelämässä on hirmuinen. Muutoksia tulee jatkuvasti, ja ne viedään läpi kovalla vauhdilla. Odo-tukset työntekijöitä kohtaan ovat kovat: pitää olla tehokas ja joustava, sitoutua ja kantaa vastuuta tulostavoitteista. Työtahti on kova, eikä työtä välttämättä ehdi tehdä niin, että voisi kokea suoriutuneensa siitä hyvin. Työssä joutuu laittamaan likoon it-sensä ja kaikki taitonsa, jolloin myös mah-dolliset epäonnistumiset kohdistuvat ih-misen koko persoonaan.

Työyhteisössä voimien hiipuminen voi näkyä monella tavalla; yleinen ilma-piiri kiristyy, ristiriitoja syntyy aiempaa herkemmin, ihmiset muuttuvat välinpi-tämättömiksi muita ja yleisesti kaikkea kohtaan, tulee työuupumusta ja sairaus-poissaoloja.

Työniloa voi tartuttaa!Saila Törnebladh Rautpihan päiväkodis-ta kokee, että henkisiin voimavaroihin liittyvissä ongelmissa kyse on sekä elä-mäelämästä että työelämästä. Selittäviä sanoja löytyy paljon: jatkuva kiire, suo-rituskeskeinen elämä, tehokkuusajatte-lu, nopeat muutokset, turvattomuuden lisääntyminen. Ihminen ei enää malta tai pysty pysähtymään ja nauttimaan elämäs-tä. Työelämässä ihminen pohtii olenko arvostettu, tulenko kuulluksi ja nähdyk-si, saanko osallistua ja vaikuttaa, saanko toteuttaa itseäni, kannustetaanko minua, hyväksytäänkö minut sellaisena kuin olen.

– Voimien hiipuessa työyhteisöön hiipii ilottomuutta, tyytymättömyyttä, sitoutumattomuutta, näköalattomuutta, ärtyneisyyttä, väsymistä, valittamista, va-kavuutta, uupumista, kipuja, sairastamista ja poissaoloja. Työyhteisön väri muuttuu harmaaksi.

– Ajattelen, että työ on ihmiselle hyvä asia. Arvostan hyvää elämää. Hyvää työ-elämää. Tsempparin roolini arjessa, työn näyttämöllä olisi ennaltaehkäisevää. Voi-

Voimavaroja tsemppaamassasin olla työhyvän lähettiläs. Uskon vah-vasti, että työniloa ja myönteisyyttä voi tartuttaa. Ilo ja hymy tarttuvat. Halaus tun-tuu hyvältä. Kyse olisi hyvän levittämisestä työyhteisöön.

Hyviä virtauksia ja voimaantumista saadaan aikaan myös ripauksilla kulttuu-ria, taide-elämyksiä ja yhteisiä virkistäy-tymisiä.

Kuuntelija ja viestinviejä Minna Sulin Riihipellon päiväkodista miettii tsempparin roolia.

– Tsemppari voisi olla kuuntelija, jos joku haluaa tulla kertomaan huolistaan. Tai hän voi aloittaa keskustelun, jos nä-kee, että jollakin on paha olla, ja kenties kehottaa keskustelemaan esimiehen tai työterveyshoidon kanssa.

– Jos työyhteisössä on kireä ilmapiiri, tsemppari voi koota keskusteluryhmän, jossa asiaa puidaan yhdessä, ja viedä vies-tin eteenpäin esimiehelle. Varmaankin suurin rooli tulee olemaan kuuntelijana, kannustajana, viestinviejänä ja ystävänä, Minna jatkaa.

– Itse saan voimia hyvästä työyh-teisöstäni, tulen hyvin toimeen kaikkien kanssa. Ryhmien lapset tuovat myös iloa päiviin, sillä olen lapsuuden haaveamma-tissani lastenhoitajana. Mikään ei ole sen mukavampaa päivän päätteeksi kuin kiitos.


Sirkka-Liisa KuitunenHannele Lehtonen

Mielen kuntoa voi vaalia• Naura tai itke sydämesi

pohjasta

• Opi uutta, innostu

• Rakasta ja pyydä anteeksi

• Sopeudu ja salli terve itsekkyys

• Kerää kehuja ainakin itseltäsi

• Liiku ja nauti hiljaisuudesta



Vantaan ammattijärjestöillä on 11 pääluottamusmiestä, jotka päätyökseen edustavat meitä. He ovat monessa mukana; palkka-neuvotteluissa, yhteistoimintapa-lavereissa, ongelmien ratkonnassa, yksittäisen työntekijän tukena...

Korotuspaineissa olevia ryhmiä on joka ammattialalla, mutta erityisesti hoi-toja hoiva-aloilla. Pääluottamusmiehet kokevat, että työnantajan painotuksissa alat, joissa työvoiman saatavuus on hyvä, jäävät korotuslistan hännille.

– Pettymys voi olla suuri, kun palkka ei nousekaan kaikilla sitä kahta prosenttia, toteavat pääluottamusmiehet. Eroa val-takunnallisesti jo sovitun ja paikallisesti jaettavan erän välillä ei aina ymmärretä.

Yhteistä kaikille järjestöille on se, että työn vaativuuden arvioinnit halutaan kuntoon. Jatkuvat organisaatiomuutokset sekä työn sisältöjen uusjaot ovat tehneet arvioista museotavaraa. Neuvotteluissa edellytettiinkin arviointien tarkastamista mahdollisimman pian.


Henkilöstöetujen arviointiaTämän Vautsin teemana ovat henkilöstö-edut. Niistä pääluottamusmiehet tunnis-tivat monia ja arvottivat parhaiksi palkkio-loman, työsuhdematkalipun ja paikalliset sopimukset, joilla on saatu valtakunnalli-sia sopimuksia parempia etuja esimerkiksi vuosiloma-ajan sairaustapauksissa.

Työterveyshuollon laajennus sairaan-hoitoon on hyvä etu, mutta sen epätasai-nen saatavuus on tämän päivän ongelma. Eri palveluntuottajilla on myös vaihteleva kyky tarjontaan.

Henkilöstöetuihin toivottaisiin lisäys-tä palveluihin, jotka liittyvät työssä jaksa-miseen sekä keinoja voimavarojen ja työn vaativuuden tasapainottamiseen. Vaikka terveysperusteinen tehtävänvaihto ei var-sinainen henkilöstöetu olekaan, nousi se keskusteluun yhtenä työelämän kehitys-kohteena. Muutaman tonnin panostus voisi vähentää varhaisen eläköitymisen kustannuksia.

– Hampaankoloon on jäänyt taka-vuosien palkkiovapaiden karsiminen. Tä-män päivän nuorille jo 15 vuotta saman työnantajan hommissa on paljon ja pal-kitsemisen arvoista, haikailevat pääluot-tamusmiehet.

Kaupungin koulutustarjonta ja oma-ehtoisen koulutuksen tuki saavat kii-tosta. Hyvinä avauksina nähdään myös tekniikan harjoitteluohjelma sekä oppi-sopimuskoulutus. Näitä ei usein nähdä henkilöstöetuina. Pääluottamusmiehet haluavat varmistaa tasapuoliset mahdol-lisuudet työn ohella opiskeluun jatkos-sakin.

Uutta luottamustaMonet kuvien pääluottamusmiehistä ovat konkareita. Uusimmat ovat Arja Karppi-nen, Marko Heinonen ja Rainer Åhlgren. Arja aloitti vuoden vaihteessa, Marko ke-säkuun alussa. Rainer toimi pitkään vara-miehenä ja nyt vuoden alusta pääluotta-musmiehenä.

Marjo Alander, Rainer Åhlgren, Piritta Hellberg, Mitri Siltalahti, Kaija Talonpoika, Jorma Häkkinen, Eila Tulkki, Raija Öhman, Arja Karppinen ja Marko Heinonen.

Henkilöstöetujen euroja 2010 120 000 € lahjakortteihin 45 000 € koulutustukeen 80 600 € ruokailun tukeen 218 000 € työmatkatukeen n. 3 milj. € työterveyshuoltoon

– Pääluottamusmiesten ryhmä pe-rehdyttää hyvin tähän tehtävään. Olen nopeasti oppinut paljon uutta keskustel-len kollegojen kanssa, toteaa Arja. Tämä on iso muutos terveydenhoitajan työhön.

Marko on tuntenut itsensä tervetul-leeksi joukkoon.

– Minulle on annettu neuvoja, kun olen niitä tarvinnut. Olen aloittanut työt 2007 asentajana kaupungin varikolla ja luottamustehtävissä olen ollut vuodesta 2008. Pääluottamusmieheksi siirryin huol-toauton kuljettajan työstä.

– Kaikkiin hommiin ei riitä halukkaita. Kentällä on paljon aktiivisia jäseniä, mutta kun henkilövalintoja tehdään, vetäydy-tään. Minä olen nyt “koeajalla”, järjestöm-me uudet valinnat tehdään kesällä, sanoo Rainer.

Haaste uudelle johtajalleMyös pääluottamusmiehet odottavat kiinnostuneena uuden kaupunginjohta-jan valintaa, johon haastatteluhetkellä oli vielä lähes viikko aikaa. Keskustelimme kysymyksistä, joihin he haluaisivat vas-tauksen.

Ensimmäisenä huolenaiheena oli, mi-kä on uuden kaupunginjohtajan linjaus palvelujen tuotantotavasta. Kuka tekee tulevaisuudessa kunnan hommat? Mitkä ovat seuraavat askeleet palvelujen ulkois-tamisbuumissa? Koska ja mikä riittää?

Kaupunginjohtaja tulee 11 332 ihmi-sen johtajaksi. Miten uusi johtaja käytän-nössä osoittaa arvostuksena heille? Millai-set johtamisen kivijalat nyt rakennetaan?

Lopuksi odotetaan selkeää vastaus-ta yhteistoiminnan merkityksestä uudelle johtajalle.

Näihin vastaukset seuraavalla sivulla.


Pääluottamusmiesten kevään suuri ponnistus on melkein ohi. Lähes joka sopimusalalla on sovittu paikallisten järjestelyvaraerien jakamisesta. Ke-säkuulle jäi tuntipalkkaisten neuvottelu, ja lääkärisopimuksessa tuli muu-toksia, jotka vaativat jatkoneuvottelua.

Korotusta odottavien jono kasvaaValtakunnallisesti on sovittu yleiskorotuksista, jotka vaihtelevat prosentin molem-min puolin. Paikallisesti jäi sovittavaksi niin sanottu järjestelyvaraerä. Järjestöille niissä on ongelmana se, että henkilöstö muodostuu suurista ammattiryhmistä. Yhden suuren ryhmän korotus vie mahdollisuudet muilta ja tasavertaisuutta on vaikea toteuttaa. “Meidän vuoro” -periaatteella taas jono kasvaa koko ajan.



Backaksen kartanossa läksiäispäivän aamuna paljastettu

muotokuva oli näytteillä myös läksiäisjuhlassa. Muotokuvan

maalasi taiteilija Matti Kolehmainen.

Myös kuvataiteilija ja veistospuiston perustaja Risto Vilhunen piipahti juhlimassa väistyvää kaupunginjohtajaa.

Uusi kaupunginjohtaja vastaa haasteeseen

Vantaan kaupunginvaltuusto valitsi maanantaina 23. toukokuuta uudeksi kaupunginjohtajaksi oikeustieteen kandidaatti Jukka Peltomäen, joka tällä hetkellä toimii maankäytön ja ympäris-tön toimialan apulaiskaupunginjohtajana. Kaupunginjohtajan pesti alkaa 1.8.2011.

Peltomäki sai heti tuoreeltaan vastattavakseen pääluottamusmies-ten esittämät kiperät kysymykset. Pääluottamusmiehiä mietityt-tää etenkin kanta palvelujen tuotantotapaan. Uusi kaupungin-johtaja luottaa henkilöstöönsä, joka saa vastaisuudessakin tehdä

kunnan hommat.– Kaupungin palvelutuotanto on osaavissa käsissä. Niinpä päävastuu

säilyy edelleenkin kaupungin omalla henkilöstöllä. On vaikea kuvitella, että tilanne jatkossakaan tästä muuttuisi, vakuuttaa Peltomäki.

– Kaikkeen uuteen, myös muutokseen, tulee suhtautua avoimin mielin. Ideologista ulkoistamisbuumia ei kuitenkaan ole mielestäni näh-tävissä. Ulkoistaminen ei koskaan ole itsestäänselvyys, vaan tarkoituksena on löytää huolellisen pohdinnan kautta kulloinkin toimivin ja taloudelli-sesti järkevin vaihtoehto. Tulevaisuudessa eläköityminen voi esimerkiksi aiheuttaa joillakin aloilla sellaisen henkilöstövajeen, että ulkoistamisia voidaan joutua tekemään. Se ei kuitenkaan ole itsessään toimintamme päämäärä.

Arvostusta ja avoimuuttaVantaan kaupunki työllistää yhteensä yli 11 000 ihmistä eri aloilla. Jukka Peltomäen mukaan motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö on avainase-massa.

– Kaupungin toiminta ei pyöri ilman sitoutunutta ja osaavaa henki-löstöä. Henkilöstömme tekee tärkeää työtä. Se ei ole pelkkä fraasi, vaan meidän tulee arvostaa ja tukea toisiamme. Avoimella, reilulla ja vuorovai-kutteisella työllä voimme rakentaa positiivisen tulevaisuuden.

– Vantaan kaupungin haasteena on, että joudumme tekemään ko-vasti töitä suhteellisen pienellä porukalla. Tällöin johtajan on erityisen tärkeää motivoida, antaa arvostusta ja osoittaa ihmisille heidän työnsä merkityksellisyys. Kyllä ihmiset ja heidän panoksensa pitää noteerata! Iloiset ja optimistiset ihmiset ovat myös tuotteliaampia. Toiminnan pe-ruskivijalat ovat meillä kunnossa ja siksi pärjäämme myös jatkossa, uskoo Peltomäki.

Yhteistoimintaa uusi kaupunginjohtaja pitää tärkeänä, koska se takaa avoimen keskusteluyhteyden kaupungin johdon ja henkilöstön välillä.

– Näin henkilöstö tietää aina, mitä tapahtuu ja miksi kulloinkin toi-mitaan niin kuin toimitaan. Toisaalta henkilöstön näkemykset ovat joh-don kannalta arvokkaita ja niitä pitää kuunnella. Luotan henkilöstön innovatiivisuuteen.

Lopuksi Jukka Peltomäki lähettää vielä terveisensä koko henkilös-tölle.

– Kaupunginjohtajana haluan olla yksi muiden joukossa ja tehdä kanssanne yhteistä työtä Vantaan hyväksi. Vain porukalla voimme on-nistua.

● Teksti Emmi Yli-Houhala | Kuva Sakari Manninen

En murehdi vuosia, jotka jääneet on taa. En mieti päivää tulevaa. Elän nauttien päivästä kerrallaan,on elämä silloin hauskempaa.

Parhaat kiitokset kaikille kaupungin työntekijöillehyvästä yhteistyöstä.

Rentouttavaa kesää toivottaen Juhani Paajanen

Juhani Paajasen määräaikainen virka Vantaan kau-punginjohtajana päättyy 31. heinäkuuta. Kahdeksaan kaupunginjohtajavuoteen huipentunut ura sai arvoisensa päätöksen koko päivän kestäneissä läksiäisjuhlissa perjan-taina 6. toukokuuta. Mukana juhlimassa oli työtovereita, yhteistyökumppaneita ja ystäviä vuosien varrelta.

Läksiäisiä juhlittiin

Läksiäisten kunniaksi mediakeskukselta tilattiin kaupunginjohtajasta kertova elokuva, jossa näkemys Juhani Paajasen nimikkoaukion patsaasta oli kullankimalteinen.

Wanhassa Bäckbyssä järjestetyssä juhlassa henkilöstöllä oli

mahdollisuus toivottaa kaupunginjohtajalle hyvää jatkoa.

Kaupunginjohtajan lähipiiri eli kaupunginkanslian väki tuli skoolaamaan yhteisen työtoverinsa kunniaksi.

Ksouvarit saapuivat tervehtimään aktiivista jäsentään.

● Teksti Emmi Yli-Houhala | Kuvat Sakari Manninen, kuvankäsittely Tuukka Mielonen



Vantaan terveyskeskuksissa on jär-jestetty depressiokouluja jo use-amman vuoden ajan. Sosiaali- ja

terveystoimen sisäisessä koulutuksessa on järjestetty mielenhallintaryhmien ohjaajakoulutusta esimerkiksi neuvolan terveydenhoitajille ja perhetyöntekijöil-le, jotka ovat järjestäneet ryhmiä omille asiakkailleen. Ryhmistä on tullut paljon hyvää palautetta ja tutkimuksissakin on todettu mielenhallintakurssin vaikutta-van masennuksen vähenemiseen. Sekä myönteinen palaute kursseista että ma-sennus- ja uupumusasiakkaiden määrän lisääntyminen toivat ajatuksen, että ky-seinen toiminta sopisi myös työterveys-huoltoon.

Mielialaan voi vaikuttaaDepressiokoulumalli on alunperin ke-hitelty masennuksen hoitoon, mut-ta sovelluksia on tehty muun muassa

työuupumuksen, päihdeongelmien ja synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidossa. Kurssin tavoitteena on löytää positiivisia voimavaroja sekä keinoja mielialan ja arjen hallintaan. Johtoaja-tuksena on, että myönteisillä ajatuksilla ja toiminnoilla pystytään vaikuttamaan omaan mielialaan. Kurssilla käydään läpi yhdessä depressiokoulutyökirjaa, josta tulee myös kotitehtäviä. Tehtävät eivät ole hankalia, vaan liittyvät ihan tavalli-siin asioihin elämässä, kuten sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen ja myönteisten asioiden löytämiseen. Tehtävänä saattaa olla miettiä, mitä myönteisiä ajatuksia tänään on ollut. Tärkeä osa kurssia on myös vertaistuki.

Kurssit sujuvat yleensä leppoisissa tunnelmissa. Tarkoituksena ei ole muis-tella vanhoja, vaan suunnata katse tule-vaisuuteen.

Syksyllä mukaan kurssilleKurssi sopii lievästi masentuneille ja esi-merkiksi työuupumuksesta kärsiville. Kurssista hyötyvät eniten ne, jotka pys-tyvät sitoutumaan koko kurssin ajaksi ja pystyvät olemaan ryhmässä sekä kes-kittymään pienimuotoiseen opiskeluun. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa kahden tunnin ajan työterveyshuollon tiloissa ensi syksynä. Kurssi järjestetään iltapäivällä, jotta siihen voi työn puo-lesta irtautua. Työkirja kuuluu kurssiin. Kurssille hakeudutaan soittamalla työ-terveyshuoltoon työterveyshoitaja Kir-si Snellmanille, joka on toinen kurssin vetäjistä. Puhelinnumero on 8392 3892, soittoaika klo 12–12.40. Toisena vetä-jänä toimii vastaava työterveyshoitaja Marja Kekki.

● Teksti Kirsi Snellman

Voimia ja hyvää mieltä kurssilta

Luottamuksen merkitystä työyhtei-sössä ja johtamisessa ei voi liikaa korostaa. Luottamus työyhteisön

tai -ryhmän jäsenten välillä on edellytys työn hyvälle lopputulokselle. Luottamus johtamisen oikeudenmukaisuuteen on esimiehen toiminnan edellytys, ja päätök-senteon oikeudenmukaisuuteen luottava organisaatio toimii tehokkaasti.

– Tärkeää on myös yksilön luottamus omiin kykyihinsä, sanoo kehittämispäällik-kö Hilma Aminoff.

– Muutostilanteissa vastakarvaa ai-heuttaa usein pelko siitä, että ei yksilö-nä selviä uusista vaatimuksista, toimin-tatavoista tai välineistä. Osaaminen pitää varmistaa jokaisessa muutoshankkeessa. Vantaalla on osaavia ihmisiä, toivottavasti myös itseensä luottavia, hän jatkaa.

Tulevaisuudessa muutokset eivät suinkaan vähene. Vantaalla suurten muu-tosten kohteena olleilla toimialoilla henki-löstö on kokenut muutokset hieman nega-

tiivisempina kuin aikaisemmin. Vantaahan erottuu Kunta10-tutkimuksessa muista sii-nä, että täällä muutokset koetaan yleensä positiivisina. Muutoskykyisyyttä on riittä-nyt, ja luottamus muutoksissa on säilynyt. Jatkossa mitataan johtajien kyky kuljettaa muutoksia luottamuksen ilmapiirissä.

Nautitaan hyvistä tuloksistaKunta10:n tulosten perusteella tehdään parhaillaan työtä yksiköissä. Tuloksia käsi-tellään yhdessä henkilöstön kanssa ja nii-den perusteella tehdään päätöksiä omista kehittämisalueista. Toimialat kokoavat ke-hittämisaiheet yhteen ja raportoivat niistä kaupunkitasoisesti.

Koska Kunta10:n tulokset ovat pääasi-assa hyviä, voi kehittämisaihe olla hyvän

tilanteen vakiinnuttaminen. – Hyvistä saavutuksista täytyy iloita,

sanoo kehittämiskonsultti Eila Rahko. – Tuloksia pitää käydä läpi myös siitä

vinkkelistä, missä on pysytty hyvässä ta-sossa, missä on edetty kohti parempaa ja missä ollaan loistavia.

● Teksti ja kuva Päivi Rainio

Luottamus on työyhteisön ilmaveivi

Hilma Aminoff (vas.) ja Eila Rahko

Muutosten laatu (negat./posit.)

Kunta 10 Vantaa Keha Soster Sito Vapas Mato Tike

0,07 0,28 -0,05 0,17 0,47 0,29 0,49 -0,32

Pikkupalstoja, nurkantäytteitä:

Työterveyshuollon asiakaskyselySyksyllä tehdään asiakaskysely työ-terveyshuollon palveluista. Kysely koskee kaikkia palveluntuottajia, niin kaupungin omaa kuin yksityisiä kumppaneitakin. Kysely lähetetään noin tuhannelle työntekijälle.

Edellisessä kyselyssä toivottiin henkilöstön pysyvyyttä, joka valitetta-vasti on ollut ajoittain vaikea toteut-taa. Pyrkimyksenä on turvata sopi-muksen mukainen työterveyshuolto henkilövaihdoksista huolimatta.

Toivottuja terveystarkastuksia tehdään nyt kaikissa Watti-hankkees-sa mukana olevissa yksiköissä. Kaikki palveluntuottajat ovat kehittäneet puhelinpalvelua, ja laboratorio- ja muiden tutkimusten valikko on hie-man laajentunut.

Parempi työelämäValmennuksen tavoitteena on voima-varojen monipuolinen käyttö. Siinä annetaan valmiuksia työn, ajankäytön ja stressin hallintaan sekä työstetään keinoja mahdollisiin muutostilantei-siin. Lisäksi on mahdollista suunnitella omaa työuraa eteenpäin yksilöllisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Seuraavat ryhmät käynnistyvät loka-kuussa. Ilmoittautuminen hr-työ-pöydän kurssiavaimella 11011421005.

Savuttelu väheneeKaupungin henkilöstöstä tupakoi noin 80 henkilöä vähemmän kuin kak-si vuotta sitten. Kunta10-tutkimuksen yhteydessä kysyttiin henkilöstön tu-pakoinnista ja lopettamisen tukimuo-doista. Eniten tupakointi on vähen-tynyt sosiaali- ja terveystoimessa ja lisääntynyt vapaa-ajan ja asukaspalve-luiden toimialalla.

Vähennystä on tapahtunut, vaikka tukitoimia ei ole lisätty. Yli 10 prosenttia lopettaneista on innos-tunut kampanjoista ja osallistunut vieroitusryhmiin.

Sivusilmä

Kun homma työyhteisössä ei toi-mi, on hyvin helppoa osoittaa sor-mella naapuria ja tuumata: “Tuon vika!”. Harva alkaa etsiä syytä it-

sestään. Oman naaman tutkiskeluun on kuitenkin päätetty keskittyä Vantaan ate-ria- ja siivouspalveluissa Tikkurilan alueel-la, missä Kunta10-tutkimuksen tuloksiin suhtaudutaan suurena mahdollisuutena.

– Meillä on iso työyhteisö, ja pelkäs-tään omat noin 180 ihmistänikin sijaitse-vat hajallaan ympäri aluetta. Kaikki tieto heidän jaksamisestaan on kullan arvoista, ateria- ja siivouspalveluiden palvelupääl-likkö Jaana Kivenjuuri kertoo.

Ateria- ja siivouspalveluissa onkin tartuttu toimeen niiden asioiden osalta, joissa Kunta10 näytti parantamista olevan. Kivenjuuri kertoo, että tulosten tultua nii-hin tutustuttiin ensin tulosalueen johto-ryhmässä. Seuraavalla viikolla ne käsitel-tiin yksiköiden johtoryhmissä. Tuloksista keskusteltiin myös Tikkurilassa, ja jokainen Tiatsin palveluesimies sai tehtävän: etsi tu-loksista seuraavaksi viikoksi kolme aluetta, joissa parantaminen on itsellesi tärkeintä.

Lopulta esiin nousi yhteensä vain neljä aluetta, sillä kaikki nostivat samat teemat esiin. Ykköseksi nousi esimiestuki, kakkoseksi työajan hallinta, kolmossijalle pääsi oman työn hallinta ja neloseksi halu jatkaa omassa työssä. Nämä kaikki keskus-teltiin taas tarkkaan läpi ja palveluesimie-het saivat seuraavan tehtävän: esitä viikon

kuluttua yksi konkreettinen toimenpide, jolla asioita voidaan parantaa.

Ehdotuksia olivat esimerkiksi kalente-rin käyttöönotto ja opastusmateriaalin pa-rantaminen, mutta kaiken avaimeksi nou-si numero ykkönen eli esimiestuki. Tähän päätettiinkin keskittyä. Miten siis voisi pa-rantaa esimiestuen tasoa ja samalla mitata, että parannusta todella tapahtuu? Ryhmä keksi keinon: otetaan käyttöön päiväkirjat!

– Jokainen ryhmäläinen merkitsee tästedes päiväkirjaansa jokaisen sellai-sen kerran, jolloin on käynyt kyselemässä työntekijöiltä, mitä näille kuuluu. Ei siis niitä työnjohdollisia tapaamisia, mitä joka tapauksessa tulee, vaan ne kerrat, jolloin on vain vaihdettu kuulumisia ja juteltu asi-oista, oltu ihmisiä, Kivenjuuri selventää.

Tapaamalla työntekijöitä myös epä-muodollisesti esimiehet haluavat viestit-tää henkilöstölle, että nämä ovat tärkeitä, ilman heitä mikään ei toimisi ja heidän hyvinvointinsa on ykkösasia esimiesten toiminnassa. Tätä varten esimiesten on löydettävä aikaa työntekijöille. Kirjattuja tuloksia tutkitaan vuoden vaihteessa ja katsotaan, onko tarpeeksi aikaa löytynyt. Kun seuraavat Kunta10-tulokset saadaan, nähdään onko ajan löytymisellä ollut toi-vottu vaikutus. Jaana Kivenjuuren sanoin: toista et voi muuttaa, mutta se joka katsoo sinua peilistä on aina kehityksen arvoinen!

● Teksti ja kuva Vivikka Richt

Toista et voi muuttaa



Tämän vuoden aikana noin tuhat työntekijää pääsee kokeilemaan Watin voimaa. Watti on kau-pungin AinoActivelta ostama hyvinvointipalvelu, jossa osallis-tujille tehdään terveyskatsastus ja he saavat henkilökohtaisen hyvinvointisuunnitelman. Toteu-tettavaksi.

Henkilöstön katsastukset käyn-nistyivät huhtikuun lopussa. Ne sisältävät verenpaineen, painon, rasvaprosentin, lihasvoiman ja

liikkuvuuden arvioinnit, hengitys ja ve-renkiertoelimistön tilanteen selvittämi-sen sekä henkilökohtaisen haastattelun. Tulosten ja keskustelun perusteella osal-listujille tehdään henkilökohtainen ohjel-ma. Se voi olla laajaa terveyteen liittyvää ohjausta työterveyshuollon tuella tai ihan nykymenolla jatkamista silloin, kun asiat ovat hyvin. Ja kaikkea siltä väliltä. Palvelun valikoima on laaja.

Pelkkä testaus innostaaVarhaiskasvatuksen testiryhmästä tavoi-timme Leena-Mari Tornivaaran ja Kirsti Hyvärisen. Kumpikin hyväkuntoisen oloi-nen ja näköinen.

– Minua innosti jo etukäteen mahdol-lisuus saada tietoa omasta terveydestäni. Olen varsin perusterve ihminen, joten lää-kärikäyntien kautta informaatiota ei ole tullut. Olen kuitenkin viettänyt viiskymp-pisiäni jo pari vuotta sitten, joten kunnon ylläpitäminen on yhä haasteellisempaa ja verenpaineen seuraaminen on tarpeellista, kertoo Leena-Mari motiiveistaan osallistua.

Watti

Kirsti Hyvärinen

Leena-Mari Tornivaara

Sebastian Bakker, Frida Öfverström ja Tom Åkerholm AinoActivesta

Kirsin mielestä monet kaipaavat näin keväällä pientä kannustusta liikkeelle läh-töön ja Watti toimii varmasti sellaisena. Monet kaipaavat motivointia myös pai-nonhallintaan.

– Testi oli ihan mielenkiintoinen. Omas- ta kehosta ja kunnosta tuli paljon tietoa, tosin ei juurikaan yllätyksiä, toteaa Kirsi.

– Sain itselleni aktiivisuusmittarin, joka motivoi seuraamaan mitä pitää tehdä, jot-ta saan tarvittavat pisteet kasaan päivit-täin. Auto jää kotiin aina, kun se suinkin on mahdollista. Polkupyörä on huollettu, ja kävelykin on hyvä vaihtoehto työmatkoilla, innostuu Leena-Mari.

Yhdessä kuntoonKirsi uskoo, että työyhteisölle on hyötyä Watti-hankkeesta. Se, että ihmiset kiinnit-tävät huomiota itseensä, omaan fyysiseen ja psyykkiseen kuntoonsa, on paitsi hen-kilökohtainen myös koko työyhteisön etu. Työ varhaiskasvatuksessa on sekä fyysises-ti että psyykkisesti vaativaa. Hyvä kunto auttaa oleellisesti aktiivisen työotteen yl-läpitämisessä ja siinä, että myös työpäivän jälkeen on voimavaroja jäljellä.

Leena-Mari näkee, että työyhteisö voi tukea toisiaan terveyden edistämisessä kaikkien ollessa asiassa mukana. Ja ter-veempänä työyhteisöön tulee lisää ener-giaa ja iloa.

Tässä ja edellisessä Vautsissa on esi-telty Watin ulkopuolelle jääneille monia muita keinoja hyvinvoinnin edistämiseen.


on uusi voimanlähde

Oman työsykkeen voi testataKeva eli entinen Kuntien eläkevakuu-tus on julkaissut nettitestin, jossa voi testata oman työsykkeensä eli henki-lökohtaisen työhyvinvointinsa tilan. Väittämät koskevat työhyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten fyysistä ja henkistä oloa ja rasitusta sekä esi-miehen ja työyhteisön toimintaa. Pi-katestissä saa vertailutietoa muihin vastaajiin.

Oma työsyke -testissä työhy-vinvointia tarkastellaan indeksipis-teillä. Paras mahdollinen pisteluku työhyvinvoinnille on 100. Tässä yksi esimerkki saadusta tuloksesta:

”Työhyvinvointisi on 79/100 pis-tettä. Hienoa! Vastauksesi osoittavat työhyvinvointisi olevan hyvällä tasol-la. Kuntatyöntekijöistä 81,8 % arvioi työhyvinvointinsa sinun tasoasi hei-

kommaksi. Mieti ja keskustele työka-vereidesi sekä esimiehesi kanssa niistä työhyvinvoinnin osa-alueista, joita ha-luat edelleen vahvistaa. Ikäryhmässä 45–54-vuotiaat työhyvinvointi on kes-kimäärin 65/100 pistettä.”

Testin ja omat vastaukset saat osoitteesta www.keva.fi/omatyosyke.

● Päivi Rainio

Työkykyarvio välittämisen ja työhyvinvoinnin tukena

Työuran aikana työkyvyssä tai terveydentilassa voi ta-pahtua muutoksia äkillisesti tai vähitellen vuosien kulues-sa. Työkyvyn ylläpitämiseen on tärkeää kiinnittää jatku-vaa huomiota, ja työkyvyn heikentyessä tulee työkykyä ylläpitäviä tukitoimia käynnistää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Aktiivinen välittäminen on vantaalainen välittämisen ja varhaisen puuttumisen toimintatapa, jonka mu-

kaan esimiehen tulee havaita työn-tekijän työkyvyn heikkenemisen ennusmerkkejä ja ottaa tarvittaessa työkykyasiat rakentavasti työntekijän kanssa puheeksi. Yhteisen keskuste-lun tavoitteena on löytää ennakoivia, työkykyä ylläpitäviä keinoja ja ratkai-suja. Aktiivinen välittäminen on osa vantaalaista hyvää johtamista ja esi-miestyötä.

Omasta työkyvystä huolehtimi-

nen ja työkyvyn ylläpitäminen ovat tärkeitä työhyvinvoinnin osatekijöi-tä. Myös varhainen keskustelu oman esimiehen kanssa työntekoon vai-kuttavista asioista tai muuttuneesta terveydellisestä tilanteesta auttaa toi-mimaan jo ennen kuin työkyvyn heik-keneminen aiheuttaa ongelmia työn sujumisessa. Aktiivisen välittämisen mallin mukainen toimintatapa auttaa työssä selviämisessä ja jatkamisessa.

Työntekijä ja esimies yhteistyössäTyökyvyn heikentyessä voi olla tar-peen pyytää työterveyshuollon kan-nanottoa siitä, kuinka työssä jatka-minen olisi mahdollista. Tällöin kyse on työkykyarviosta. Työkykyarvion tavoitteena on selvittää terveyden-tilaa, työkykyä ja työssä jatkamisen tukimahdollisuuksia tilanteessa, jol-loin työn tekemiseen liittyy rajoitteita. Työturvallisuudenkin toteuttamisen näkökulmasta voidaan tarvita tietoa siitä, voiko työntekijä jatkaa entisessä työssään, tarvitaanko työkykyä tuke-via erityisjärjestelyjä tai ammatillisen kuntoutuksen tukitoimia työntekijän työkyvyn edistämiseksi.

Työkykyarvioprosessissa työn-tekijä ja esimies kirjaavat yhdessä työterveyshuoltoon toimitettavaan työkykyarviopyyntölomakkeeseen työkyvyssä ja työssä selviämisessä tapahtuneet muutokset, mahdol-liset yhteistyön sujumisessa tai jak-samisessa todetut muutokset sekä edeltävän vuoden sairauspoissaolo-jen määrän. Työkykyarvion selvittä-miseen sisältyy yleensä myös työter-veyshuollon, työntekijän ja esimiehen yhteistapaaminen, jonka tavoitteena on selvittää työkykyä ja etsiä sitä yllä-pitäviä ratkaisuja. Työkykyarvio tukee välittämistä ja työhyvinvointia sekä auttaa uusien työssä jatkamisen mah-dollisuuksien löytymistä.

Lisätietoa työkykyarviosta ja ak-tiivisesta välittämisestä intrassa: Etu-sivu > Henkilöstö > Hyvinvointi > Ak-tiivinen välittäminen.

● Heli Säkkinen

Lähteet: Aktiivinen välittäminen –Vantaa-lainen toimintatapa työkyvyn turvaami-seksi -julkaisu ja intran sivu: Etusivu > Henkilöstö > Esimiestyö ja johtaminen.



Meillä kaupungin esimiehillä oli mahdollisuus hakeutua Esimies Aslak -kurssille syksyllä 2009. Kurssi keskittyi esimiestyön kehittämiseen ja tukemiseen sekä osallistujien omaan kuntou-tumiseen. Tässä kokemuksiam-me kurssista.

Kaupungin organisaatioissa on jatkuvasti meneillään suuria muutoksia. Alaisten rekrytointi ja johtaminen ovat muutoksessa

ongelmallisia ja kuluttavat myös esimies-ten jaksamista. Siksi Aslak-kuntoutus on erittäin tarpeellinen myös esimiestason työntekijöille. Työnantajana Vantaan kau-punki on huolehtinut jaksamisestamme ja työkyvyn ylläpitämisestä mahdollista-malla kuntoutuksen. Jokainen on kuiten-kin itse vastuussa omasta työkyvystään ja terveydestään.

Neljä viikon jaksoa vuoden aikana antoivat mahdollisuuden peilata omia esimiestaitoja, ongelmia ja vahvuuksia muiden kanssa. Harvinaisen samanlaisia ovat esimiesten ongelmat, olivat he sitten hallinnossa, keittiössä tai maastotöissä. Hienosti toteutettu koulutuspaketti tar-josi mahdollisuuden työskennellä yhdes-sä lääkärin, fysioterapeutin, psykologin ja ravintoterapeutin kanssa. Jokaisen hen-kilökohtainen hoito räätälöitiin ammatti-ihmisten kanssa.

Ulkoilua ja hyvää ruokaaKuntoutus järjestettiin Kartanokylpylä Kaisankodissa. Siellä meitä pidettiin peh-meän asiallisesti opin syrjässä, ja runsaat vapaa-ajat käytimme ulkoiluun ja uintiin. Talon puolesta saimme ohjattua jump-paa, rentoutusta, vesiliikuntaa, kuntosalia, jousiammuntaa ja erilaisia luontoretkiä. Bodomjärvi, Nuuksion luonnonpuisto ja Pirttimäen ulkoilualueet olivat käytettävis-sämme sekä tietenkin kartanon ympäristö.

Hyvää ja terveellistä ruokaa ei korvaa mikään, kun sen saa rauhassa nauttia hy-vässä seurassa ja kauniissa ympäristössä. Niinpä yhteiset ruokailut olivat tärkeitä ja Kaisankodin keittiö saa meiltä kaikilta suuret kiitokset. Ravintoterapeutti ohjeisti meitä tarkkailemaan omaa syömistämme ja opasti meidät hyville elämäntavoille.

Aktiiviset keskustelut apunaAlussa emme suinkaan tunteneet toisiam-me, mutta yhteinen henki löytyi pian mak-karakodassa. Huomasimme olevamme niin samanlaisia ja kuitenkin niin erilaisia. Yhteiset retket ja jumppatunnit loivat yh-teishengen ja myös yhteinen työnantaja auttoi meitä ymmärtämään toisiamme.

Pitkät ja terapeuttiset keskustelut olivat tarpeen, ja opimme ymmärtämään elämää ja terveyttä kokonaisuutena. Opimme ymmärtämään vapaa-ajan, työn ja levon tärkeän merkityksen.

Tärkeä osa keskusteluista käytiin työnantajan edustajien kanssa. Omat esi-miehemme, työterveys ja työsuojelu istui-vat samaan pöytään kanssamme: keskus-telimme yhteisistä ongelmista ja haimme niihin ratkaisuja.

Terveys syynissäSaimme kuulla lääkärien ja terveyden-hoitajien erityisluennot, joiden sisältöön saimme vaikuttaa. Lisäksi jokaisella oli oma tapaaminen terveysalan ammattilais-ten kanssa ja yhdessä laadimme terveys-

Ollaan ihan AslakissaKuntoutuksen sisältöä:• työntekijöiden terveys ja

toimintakyky • fyysisten ja henkisten voima-

varojen vahvistaminen• työhyvinvointi ja jaksaminen• ymmärrys omasta terveydestä,

sen arviointi ja hoito • monipuolinen ja terve elämä,

niin töissä kuin kotona• rauha, rauhoittuminen, slowflow

Pidä huolta itsestäsi! Jos et sinä, niin kuka, jos ei nyt, niin koska?

Aslak-vuoro vaihtuuTänä vuonna Aslak-kurssit on suunnattu varhaiskasvatuksen esimiehille, terveydenhoitajille ja ensihoitajille. Seuraavaksi tulevat vuoroon opettajat, lastenhoita-jat ja palomiehet. Kela päättää kurssien toteutuksesta vuoden 2011 lopussa.

Vantaalla Seuren tyytyväisimmät asiakkaat ja keikkalaisetSeure toteutti asiakkailleen ja keikkalaisilleen perinteisen asiakastyytyväisyyskyselyn vuoden 2010 loppupuolella. Vantaan osalta kyselyn tulokset ovat positiivisia. Seuren omista-jakaupungeista sekä tyytyväisim-mät asiakkaat että keikkalaiset löytyvät juuri Vantaalta.

Vantaalla on tehty paljon työtä keikkalaisten perehdytystä kos-kien, mm. työstämällä yhteis-työssä Perehdytysopas Seuren

keikkalaisten tilaajille -julkaisu. Kyselyn va-lossa näyttäisi siltä, että tehty työ on myös tuottanut tulosta. Vantaalla keikkailevat seurelaiset ovat selkeästi tyytyväisimpiä perehdytykseen ja palautteeseen, jota työkohteista saavat. Tämä ilmeisesti tuot-taa tyytyväisyyttä myös toiseen suuntaan, sillä vantaalaiset asiakkaat ovat muiden kaupunkien edustajia tyytyväisempiä mm. keikkalaisten tunnollisuuteen, ohjeiden noudattamiseen ja omatoimisuuteen.

Vastauksia kyselyyn saatiin Helsingis-tä, Espoosta ja Vantaalta yhteensä 1 169

3 3.5

Seuren palvelujen suosittelu

2009

2008

2010

4 5 4.5 3 3.5 4 5 4.5

Seuren asiakaskysely

2009

2008

2010

Seuren keikkalaiskysely

Kokonaistyytyväisyyttä kuvaavista graafeista näet, kuinka valmiita Seurea ollaan suosittelemaan asiakkaiden toimesta kollegoille tai vastaavasti keikkalaisten toimesta ystäville. (Asteikolla 1–5, jossa 5=Kyllä, ilman muuta ja 1= En missään tapauksessa.)

asiakkaalta ja 1 970 keikkalaiselta. Yleisesti kaikissa kaupungeissa ja molemmissa vas-taajaryhmissä ollaan Seuren toimintaan varsin tyytyväisiä. Vastauksien keskiarvot ovat lähes poikkeuksetta hyvällä tasolla, osa jopa erinomaisella. Parhaat arvosanat Seure saa toimistohenkilöiden ystävälli-syydestä ja palveluhenkisyydestä. Myös kumppanuusajattelu näyttäytyy kyselyssä mielenkiintoisesti. Asiakkaiden vastauksis-sa nimittäin näkyy, että ne asiakkaat, jotka asioivat Seuren kautta tiiviisti, ovat myös tyytyväisimpiä Seuren kanssa tehtävään yhteistyöhön.

● Teksti Sami Konttinen | Kuva Seure

seurantaa. Tärkeää oli, että me kaikki saim-me tiedon omasta terveydentilastamme ja selkeät ohjeet tulevaan elämäämme. Emme voineet välttyä testeiltäkään, joten tutuiksi tulivat UKK-testi ja kuntotestit. Nii-hin varmaan palaamme vielä elämässäm-me myöhemminkin.

Hyvä elämä tavoitteenaKaikkien meidän tärkein tavoite on hyvä elämä. Aslakissa opimme hahmottamaan työn ja vapaa-ajan merkityksen ja ne mo-ninaiset sektorit, jotka elämässä on laitet-tava kuntoon, ettemme jäisi kellumaan olosuhteiden varaan. Työssä emme ole koskaan yksin, joten työympäristömme hyvinvointi on tärkeä voimavara jaksami-selle. Jokainen yksilö on voimaa-antava tekijä työyhteisössä, ja erilaisuus on voi-mavara. Samoin opimme, että omassa elä-mässämme on palikat laitettava kohdal-leen, niin ei työnteko häiritse vapaa-aikaa – eikä päinvastoin.

● Teksti ja kuvat Mauri Hynynen ja Anitta Pentinmikko

Harvinaisen samanlaisia ovat esimiesten ongelmat,

olivat he sitten hallinnossa, keittiössä tai maastotöissä.



Liikuntapalvelut tarjoaa kaupun-gin työntekijöille mahdollisuuden muita edullisempaan liikuntaan kuntosaleilla, uimahalleissa ja lii-

kuntakursseilla. Edut koskevat kaikkia kaupungin työntekijöitä, myös kesätyön-tekijöitä ja muita määräaikaisia. Oikeus alennuksiin todennetaan liikuntapaikan kassalla näyttämällä kaupunkikorttia tai palkkakuittia.

KuntosalitKuntosaleille kaupungin työntekijät saavat kuukauden kortin 30 eurolla, kun normaa-lihinta on 43 euroa kuukaudessa. Myös kolmen ja viiden kuukauden kortit ovat henkilöstölle normaalihintoja edullisem-pia: kolme kuukautta maksaa 70 euroa (norm.103 euroa) ja viisi kuukautta 105 euroa (norm. 145 euroa). Kuntosalia voi kuukausikortilla käyttää kerran päivässä.

Kuntosaleille voi ostaa myös sarjakort-teja. Kymmenen kertaa kuntosaliharjoit-telua kustantaa kaupungin työntekijöille

Työntekijöille alennuksia liikuntapalveluistavain 36 euroa (norm. 52 euroa) ja 25 kertaa 75 euroa (norm. 118 euroa).

Alennuksia kuntosalihinnoista hen-kilöstö saa Myyrmäen ja Tikkurilan uima-hallien yhteydessä olevista kuntosaleista. Lisäksi Hakunilan kuntosali avataan ensi syksynä peruskorjauksen jälkeen. Kunto-saliharjoittelun hintaan sisältyy uinti ja sauna.

UimahallitKertamaksu Tikkurilan, Myyrmäen, Ha-kunilan (syksystä 2011 lähtien), Martin-laakson ja Korson uimahalleihin on kau-pungin työntekijöille kolme euroa (norm. viisi euroa). 10 kerran sarjakortti kustan-taa kaupungin työntekijöille 25 euroa (norm. 42 euroa) ja 25 uintikertaa 60 euroa (norm.100 euroa).

LiikuntakurssitKaupungin työntekijöille ei järjestetä omia liikuntakursseja, mutta he voivat osallis-tua liikuntapalveluiden ohjatuille kurs-

seille alennetuin hinnoin. Vesiliikuntaan kaupungin työntekijät voivat osallistua puoleen hintaan (norm. 33 euroa/kausi). Voimisteluista kaupungin henkilökunta saa 10 euron alennuksen kausihinnoista.

Lisätietoa kaupungin liikuntapalve-luista löytyy internetsivuilta www.vantaa.fi/liikunta.

● Teksti Helena Brusila

KUNTOLIIKUNTAKOODI PAIKKA KURSSI OPETTAJA PÄIVÄ AIKA PÄIVÄYS KESTO HINTA111482 Myyrinki Perfect Body Hanna Perälä ke 17–18 14.9.–30.11. 12 24111483 Opistotalo Kahvakuula Tomi Järvinen ti 19–20 13.9.–29.11. 12 24111484 Opistotalo RPV Jonna Lindberg ma 17–18 12.9.–28.11. 12 24111485 Kimokuja RPV Alexandra Ylihuttula ke 17–18 14.9.–30.11. 12 24111487 Opistotalo PUMP Jonna Lindberg ti 17–18 13.9.–29.11. 12 24111488 Opistotalo Kiinteytys Jenna Nuutinen ke 17–18 14.9.–30.11. 12 24111489 Myyrinki Step kiinteytys Elina Pesonen ma 18–19 12.9.–28.11. 12 24111490 Kilteri Kiinteytys Marju Hassinen to 18.15–19.15 15.9.–1.12. 12 24111628 Kilteri Kuntojumppa Marju Hassinen to 17.15–18.15 15.9.–1.12. 12 24111491 Kimokuja Kiinteytys Ljubov Ylihuttula ma 19–20 12.9.–28.11. 12 24111492 Laajavuori Kiinteytys Marju Hassinen ma 19–20 12.9.–28.11. 12 24111627 Päiväkumpu Kiinteytys Alexandra Ylihuttula ma 19–20 12.9.–28.11. 12 24111500 Opistotalo Kuntopotkunyrkkeily Nina Mäkinen ke 20–21 14.9.–30.11. 12 24111494 Kaivoksela Keppijumppa Riitta Saukkonen ti 17–17.45 13.9.–29.11. 12 18111629 Rekola Keppijumppa Mirja Hiirikoski to 18–19 15.9.–1.12. 12 24

TANSSIKOODI PAIKKA KURSSI OPETTAJA PÄIVÄ AIKA PÄIVÄYS KESTO HINTA111495 Opistotalo Zumba Jonna Lindberg ma 18–19 12.9.–28.11. 12 24111496 Opistotalo Zumba Sointu Conde ti 16–17 13.9.–29.11. 12 24111630 Opistotalo ZumbaToning Sointu Conde to 18–19 15.9.–1.12. 12 24111631 Myyrinki Zumba Minna Häkämies ti 16–17 13.9.–29.11. 12 24111497 Myyrinki Zumba Niina Immanen to 17.30–18.30 15.9.–1.12. 12 24111498 Laajavuori Zumba Marju Hassinen ma 18–19 12.9.–28.11. 12 24111499 Havukoski Zumba Mirja Hiirikoski ti 19–20 13.9.–29.11. 12 24111513 Opistotalo Street Dance Salla Varkoi su 14–15 18.9.–4.12. 12 24111514 Opistotalo Dancehall Salla Varkoi su 15–16 18.9.–4.12. 12 24111516 Opistotalo Bailatino Fitness Kirsi Mattsson la 11–12 17.9.–3.12. 11 20111517 Mikkola Kuntotanssi Tarja Ketola ke 19–20 14.9.–30.11. 12 24111518 Kaivoksela Kuntotanssi Riitta Saukkonen ti 17.45–18.30 13.9.–29.11. 12 18

KEHONHUOLTOKOODI PAIKKA KURSSI OPETTAJA PÄIVÄ AIKA PÄIVÄYS KESTO HINTA111501 Myyrinki Pilates, alkeet Satu Okkonen ti 20–21 13.9.–29.11. 12 24111502 Myyrinki Pilates Satu Okkonen ti 19–20 13.9.–29.11. 12 24111505 Opistotalo Somatic pilates Saara Rönnholm to 20–21 15.9.–1.12. 12 24111506 Opistotalo Somatic pilates, alkeet Saara Rönnholm to 19–20 15.9.–1.12. 12 24111507 Opistotalo Hatha, perustaso Saara Huhtala ma 19–20.30 12.9.–28.11. 9.1.–26.3. 12 114111508 Opistotalo Hatha, alkeisjatko Marja-Liisa Mankinen ma 19–20.30 12.9.–28.11. 9.1.–5.4. 12 114111509 Myyrinki Hatha, alkeisjatko Olavi Nordman ke 19–20.30 14.9.–30.11. 12 42111510 Leinelän pk Hatha, jatko Eeva Koistinen to 18–19.30 15.9.–1.12. 12.1.–5.4. 12 114111511 Opistotalo Asahi Kirsi Mattsson la 10–11 17.9.–3.12., ei 5.11. 11 20111512 Opistotalo Chi Kung Riitta Kokko pe 18–19.30 16.9.–2.12. 12 42

HYVINVOINTI JA TERVEYSKOODI PAIKKA KURSSI OPETTAJA PÄIVÄ AIKA PÄIVÄYS KESTO HINTA111519 Myyrinki Rentouttava päähieronta Sari Lappalainen la 11–15 3.12. 1 pv 20111520 Opistotalo Energia-päivä Riitta Kokko su 10–16 27.11. 1 pv 32111521 Opistotalo Voi Hyvin -itsehoitokurssi Ritva Miettinen la–su 10–14 29.–30.10. 2 pv 40

OSTOKURSSITKOODI PAIKKA KURSSI OPETTAJA PÄIVÄ AIKA PÄIVÄYS KESTO HINTA111523 Varia Kuntojumppa Annika Kopra ke 17–18 14.9.–30.11. 12 24111524 Opistotalo Kuntoliikuntaa miehille ja

naisilleJenna Nuutinen ke 16.15–17 14.9.–30.11. 12 18


Kaupunki tukee henkilöstöä Ai-kuisopiston järjestämien liikun-taryhmien osallistumismaksuissa. Tarjolla on 24 liikuntalajia ja 43

liikuntaryhmää. Valitse itsellesi sopivin ja ilmoittaudu mukaan!

Tuki vaihtelee kurssin laajuuden ja alkuhinnoituksen mukaan. Kiintiökurssit ovat avoimia kaikille, ja niihin on sovittu kaupungin henkilöstölle kiintiöt. Kiintiön täytyttyä kurssimaksu muuttuu normaa-

Jokaisella kurssilla on oma koodinu-meronsa, jonka löydät kurssitaulukosta. Vain henkilöstölle tarkoitetulla koodilla il-moittautuneet saavat tukea, älä siis käytä kuntalaisille tarkoitettuja tunnuslukuja.

Täytä ilmoittautumistiedot huolel-lisesti. Saat vahvistuksen ilmoittautumi-sestasi antamaasi sähköpostiosoitteeseen noin puolen tunnin sisällä tai antamaasi katuosoitteeseen 2–3 arkipäivän kuluessa. Osallistumismaksuista Vantaan aikuisopis-to lähettää kurssin kuluessa laskun.

Aikuisopiston Ilmonetti on tarkoitet-tu koko pääkaupunkiseudun ilmoittau-tumisjärjestelmäksi, ja sen kautta ilmoit-tautumalla maksu on aina alentamaton. Alentamattomiin kursseihin voit tutustua Aikuisopiston sivuilla www.vantaa.fi/ai-kuisopisto > Kurssit > Taito- ja taideaineet > Liikunta ja terveys.

● Kuva Päivi Rainio


lin hinnoittelun mukai-seksi. Osa ryhmistä on varattu vain kaupungin henkilöstölle.

Huomioithan, että vain henkilöstölle tar-koitetulla sähköisellä lomakkeella tai puhe-limitse ilmoittautuneet saavat tukea liikuntaan-sa.

Ilmoittautuminen• Netti-ilmoittautuminen alkaa ma 22.8.

kello 11.00 ja jatkuu koko syyskau-den ajan. Lomake löytyy intranetistä: Etusivu > Henkilöstö > Hyvinvointi > Liikunta. Ennen 22.8. klo 11.00 tehtyjä ilmoittautumisia ei hyväksytä.

• Puhelimitse ilmoittaudutaan 22.8. klo 11–14 numeroon 839 24342 ja myö-hemmin opintosihteerille numeroon 839 23244.

Liikuntaetu naisille!Ladyline Myyrmäki (Jönsaksentie 6) tarjoaa Vantaan kaupungin nai-sille 100 euroa liikuntarahaa. Etu vain uusille Ladyline-asiakkaille ja vain ryhmäliikuntaan ja kuntosalil-le. Etu on käytettävissä 31.7.2011 asti. Varaa aika 100 euron liikunta-rahan lunastamiseen sähköpostitse [email protected]. Lisätie-dot p. 09 5303 9970.


tapetilla

18 Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti

teemana | työhyvinvointi ja henkilöstöedut

Tällä palstalla tutustutaan yleisiin työtapaturmiin, jotka olisi mahdollisesti voitu välttää.

Viime kesät ovat olleet poikkeuksel-lisen lämpimiä, ja hyvällä tuurilla tulevakin kesä on sellainen. Kuu-

muuden aiheuttamat ongelmat voivat tuntua alkukesästä kaukaisilta, mutta on hyvä varautua tulevaa varten.

Työpaikan lämpötilalle ei ole asetettu yleisiä sitovia raja-arvoja. Suomen rakenta-mismääräyskokoelman kohdassa 2.2 läm-pöolot on kuitenkin määritelty: lämmitys-kautena +21 °C ja kesäkautena +23 °C.

Työnantajan velvollisuutena on tek-nisin toimenpitein huolehtia siitä, että

lämpötila työpaikalla pysyy alle +28 °C, kun ulkoilman lämpötila on alle +25 °C. Jos työpaikan ilman lämpötila teknisistä toimenpiteistä huolimatta helteen vuoksi ylittää +28 °C, työtä on ryhdyttävä keven-tämään lyhentämällä työntekijöiden altis-tumisaikaa kuumuudelle. Altistumisajoiksi ovat kevyissä ja keskiraskaissa, pakkotah-tisissa töissä vakiintuneet 50 min. tunnin aikana, kun lämpötila on alle +33 °C ja 45 min. tunnin aikana, kun lämpötila ylittää +33 °C. Työtä siis tauotetaan 10–15 min. tuntia kohden.

Työskentely kuumassa

Vaihe 4 käynnistyiVaihe 4 käynnistyi kick off -tilaisuudella 7.4. Vaihe on jaettu viiteen aaltoon. En-simmäisenä otetaan käyttöön raportoin-nin jatkokehityksen toiminnot (aalto 1, 20.6.2011) ja strategisen suunnittelun demo (aalto 2, demokäyttö elo-syyskuu 2011). Muiden aaltojen osalta määrittely-työ on vielä kesken.

Raportoinnin jatkokehityksen uudet toi-minnot ovat:• Kuukausikohtainen graafinen raportti

valitun yksikön/organisaatiotason me-noista ja tuloista (myös toimintakate valittavissa).

• Poikkeamaraportti, jossa näytetään määritetyn kynnysarvon ylittävät pro-sentuaaliset poikkeamat eri värein eli ns. liikennevaloin.

• Controllerin ad hoc -raportti.

Strategisen suunnittelun demojärjes-telmään toteutetaan Vantaan strategisten tavoitteiden (TA 2010) mukaiset hierarkki-set tuloskortit kaupungille, kahdelle toimi-

alalle sekä näiden alla oleville tulosalueille (yksi tulosalue molemmilta toimialoilta) ja tulosyksiköille.

Tavoitteena on saada näkemyksiä SAP:in strategiatyövälineen soveltuvuu-desta ja sen tuottamasta lisäarvosta stra-tegiaprosessiin, -seurantaan ja -raportoin-tiin.

Lisätietoja löydät hankkeen intrasi-vuilta: Etusivu > VanVan-toiminnanohjaus-hanke > VanVan-hanke.

Tavaranvastaanotto kirjattava välittömästiSRM Ulkoisen tuoteluettelon kautta (Ul-koinen tilaaminen) tilattujen tavaroiden tavaranvastaanotto tulee tehdä välittö-mästi SRM:ssä tavaroiden saavuttua. Mikä-li vastaanottoa SRM:ssä ei ole tehty, osto-laskun käsittely ei etene Rondossa ja tästä seuraa viivästyskorkolaskuja kaupungille.

Vastaanoton kirjaaminen SRM-järjes-telmään on tilaajan vastuulla. Mikäli tilaaja on poissa, tulee yksiköiden ottaa yhteyttä oman toimialan SRM-tukikäyttäjään tai hankintakeskuksen Ulkoisen tilaamisen

puhelintukeen (p.20009/7), jotta voidaan tehdä ns. keskitetty tavaranvastaanotto tilaajan puolesta.

Intrasivuilta VanVan-toiminnanoh-jaushanke > VanVan-järjestelmät > Käyt-täjätuki löytyvät tiedot SRM-tukikäyttäjis-tä. Ohjeet tavaranvastaanottoon löytyvät VanVan-järjestelmät-sivulta kohdasta Hankinta > Ulkoinen tilaaminen.

Syksyn koulutustarjontaHanke järjestää myös syksyllä käytössä olevien järjestelmien (esim. SRM ja mat-kanhallinta) peruskoulutuksia sekä klinik-katilaisuuksia. Tarkemmat tiedot koulu-tuksista, niiden ajankohdista ja sisällöistä löydät hankkeen Koulutus-intrasivuilta. Käy tutustumassa ja ilmoittaudu mukaan!

● Marjut Karri

Ajankohtaista VanVan-hankkeesta

Työntekijä voi itse vähentää läm-pörasitusta valitsemalla työhön sopivan kevyen ja väljän vaatetuksen. Tärkeää on myös huolehtia elimistön neste- ja suola-tasapainosta. Jos nestevajetta ei korvata, sisäelinten lämpötila nousee ja elimistön kuivuminen kuormittaa verenkiertoa.

Nämä seikat huomioimalla kesän työt sujuvat leppoisammin ja turvallisemmin.

● Teksti Matti Nurmi

Vantaan kaupunki tarjoaa työntekijöilleen monenlaisia rahanarvoisia etuja, joista kaikki eivät kuitenkaan vielä tiedä. Lue tämä juttu ja hyödynnä itsellesi sopivat edut ja alennukset.

AsuntoetuPalvelussuhdeasunnot tarjoavat oivan mahdollisuuden edulliseen asumiseen Vantaalla. Palvelussuhdeasuntoa voivat hakea kaikki kaupungin työntekijät, joil-la on voimassa oleva työsopimus. Pal-velussuhdeasuntoa haetaan oman toi-mialan kautta. Asuntoja on ym-päri Vantaata.

TyömatkaseteliTyömatkasetelillä kau-punki tukee henkilöstön matkoja. Yksi se-teli on kymmenen euron arvoinen, ja se tilataan joko HSL:een tai Matkahuoltoon. Työmatkasetelillä voit ostaa sekä aikaa että arvoa HSL:n kortille. Työntekijä voi lunastaa työmatkaseteleitä 11 kappalet-ta vuodessa (1/työkuukausi). Seteleitä voi anoa hr-työpöydältä ja niitä voi kerralla anoa vaikka koko vuodelle. Muistathan kuitenkin, että työmatkaseteliä pitää anoa setelin käyttökuukautta edeltävän kuu-kauden 15. päivään mennessä! Katso lisä-tietoja intrasta: Etusi-vu > Henkilöstö > Työmatkaseteli.

Tiesitkö?Työmatkasete-leitä on kesä- kuuhun men-nessä tilattu enem-

män kuin viime vuonna yhteensä! Määrä on nyt lähes 30 000. Jo 3 700 työntekijää käyttää työmat-kaseteliä hyö-dykseen.

LounasetuKaupunki tu-kee työntekijöi-den ruokailua. Tuet- tua lounasta voi nauttia Kau-punkikortilla kaupungin laitosruokaloissa ja sopimusravintoloissa. Normaali lounaan tuettu hinta on tänä vuonna 5,40 euroa. Lisätietoja lounasedusta, sopimusravin-toloista ja kaupunkikorttihakemuksen löy-dät intrasta: Etusivu > Nälkä!

TyöterveyshuoltoVantaan kaupunki järjestää työntekijöil-leen lakisääteiset työterveyspalvelut sekä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Ter-veyspalveluita saavat käyttää kaikki pää-toimisessa työsuhteessa yli neljä kuukaut-ta työskennelleet kaupungin työntekijät. Työterveyshuollon palveluntarjoajia on kolme, joille eri toimialat jakautuvat.

• Diacor: Sivi, Vapas• Lääkärikeskus-

Yhtymä: Pelas-tuslaitos

• Vantaan työterveys lii-kelaitos: Muut toimialat, Sivin varhaiskasvatus

• Katso toimipaikat ja li-sää tietoa työterveyshuollosta intrasta: Etusivu > Työterveys

Vapaa-aikaKaupunki tukee monenlaista vapaa-ajan toimintaa pitääkseen henkilökunnan aktii-

visena ja tarjotakseen vastapainoa työlle. Seuraavassa muutamia tahoja jotka järjes-tävät vapaa-ajan toimintaa:

HYTTI – Henkilöstön yhteis-toimintaryhmä:

Hytti järjestää lajiliikuntaa ja kulttuuririen-toja. Kulttuurijaoston syksyn tarjonnasta lisää tämän lehden sivulla 28. Hytin toi-minnasta löydät lisää tietoja myös intrasta: Etusivu > Henkilöstö > Yhteistoiminta > Henkilöstön yhteistoimintaryhmä.

LiikuntapalvelutVantaan liikuntapalve-lut järjestävät erilais-ta ohjattua liikuntaa. Liikuntapalveluiden kurssitarjonnasta li-sää tämän lehden si-vulla 16.

Aikuisopiston kurssitVantaan aikuisopisto tarjoaa liikuntakurs-seja henkilöstölle tuettuun hintaan. Lisä-tietoja aikuisopiston kursseista löydät tä-män lehden sivulta 16.

Lisätietoja vapaa-ajan aktiviteeteis-tä löydät intrasta: Etusivu > Henkilöstö > Hyvinvointi.

Henkilökunta-alennuksetKaupunki on neu-votellut työnte-kijöilleen erilai-sia alennuksia myös ulkopuo-lisissa yrityksissä. Tarkasta lista pai-koista, joista Vantaan työntekijät saavat alen-nuksia intrasta: Etusivu > Alennusvinkit.

● Teksti Mirjami Närvä

lue tämä, kaupungin työntekijä!

“Koti löytyi palve-

lussuhdeasun-noista helposti,

läheltä työpaikkaa ja vielä edulli-

sestikin!”

“Työmat-kalla bussissa

tykkään rauhoittua ennen hektistä työ-

päivää ja sen jälkeen karistaa työasiat mie-

lestä ennen kotiin menemistä.”

“Lounas-tauko on hetki,

jolloin myös työka-vereiden kanssa voi

jutella muita kun työ-juttuja. Hyvän ruoan

äärellä tietenkin!”

“Urheilul-lisena ihmisenä

olen vastaanottanut kaupungin tarjoamat runsaat urheilumah-

dollisuudet innoissani. Zumba on kyllä eh-doton suosikkini!”

“Mennään työkavereiden

kanssa 17.–19. päivä kesäkuuta Myötätuuli-

rockiin Hakunilaan. Van-taan henkilöstö saa päiväli-pusta 15 euroa alennusta!

Koko festari maksaa meille siis vain 60 eu-

roa per pää. Rock on!”

“Työter-veyslääkärille

on helppo mennä. Ei tarvitse jonotella, ja henkilökunta on osaavaa ja asian-

tuntevaa.”


tapetilla tapetilla

Palstalla esitellään ajankohtaisia ympäristöasioita ja annetaan vinkkejä arjen ekotekoihin.

Virkisty Vantaan luonnossaKaunis maisema ja luonto ovat vantaalai-sille tärkeitä hyvinvoinnin lähteitä sekä mielenrauhan että fyysisen aktiviteetin näkökulmasta. Vantaan luonto- ja viher-alueet houkuttelevatkin ulkoiluun ym-päri vuoden. Erityisesti kesä on monille luonnossa liikkumisen aikaa. Luonnossa samoilun lisäksi voit harrastaa esimerkiksi kävelyä, juoksua, suunnistusta, pyöräilyä, melontaa, uintia, kalastusta, marjastusta ja sienestystä sekä talvisin myös hiihtoa. Jokaiselle löytynee siis mieluinen laji.

Vantaan viheralueet sijaitsevat pääosin lähellä asutusta, joten luontoon pääsee virkistäytymään useimmiten melko helposti. Vantaan viheralueiden ja ulkoilureittien pääväylän muodostavat Vantaanjoki sivu-uomineen, suurimpien purojen varret sekä Kuusijärven ulkoi-lualueet. Nuotio- ja leiripaikat sekä esi-merkiksi Pitkäjärven lintutorni tarjoavat myös oivan mahdollisuuden evästelyyn ulkoilun lomassa.

Tällä hetkellä yksi Vantaan suurim-mista ulkoilu- ja virkistysaluehankkeis-ta on Petikon luontovirkistysalueen kehittäminen. Tulevaisuuden tavoitteena on parantaa alueen saavutettavuutta rakentamalla lisää pysäköintipaikkoja sekä kehittää reittiverkoston kattavuutta ja vaihtelevuutta. Suunnittelun lähtökoh-tana on alueen kestävä kehittäminen ja käyttö. Toiminnot sijoitetaan ja toteute-taan niin, että alueen luonnon monimuo-toisuus säilyy, vaikka asukkaiden virkistys-mahdollisuudet lisääntyvätkin.

● Teksti Hanne Siikström

Ekotekoja

Sosiaalityöntekijän arki lastensuojelussa on monella tapaa rankkaa, sillä lasten hätä ja kärsimys tulevat päivittäin lähelle. Myös vanhempien keinottomuus huolehtia lapsistaan näkyy työssä, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Anna Klingenberg-Peltola.

– Aina ajatellaan, että vanhemmat rakas-tavat lapsiaan ja haluavat heidän paras-taan. Tässä työssä on huomannut, ettei aina ole niin.

Klingenberg-Peltola on työskennel-lyt Länsi-Vantaan lastensuojelun avopal-veluissa kahdeksan vuotta. Ensimmäiset vuodet työssä ovat hänen mukaansa yleensä rankimpia.

– Perheissä on paljon ongelmia neljän seinän sisällä. Alussa on yllätys nähdä, mi-ten moni lapsi kärsii.

Vaikeassa työssä omasta jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää. Jaksamisessa auttavat Klingenberg-Peltolan mukaan erityisesti hyvät työkaverit ja kerran viikos-sa järjestettävä tiimipalaveri, jossa tapauk-sia käydään yhdessä läpi. Myös esimiehen tuki on tärkeää.

– Työskentelemme työpareina, mikä auttaa. Pystymme jakamaan asiat ja kes-kustelemaan niistä. Asioita ei voi viedä mukanaan kotiin, vaan pitää olla oma elämä ja harrastukset työn ulkopuolella.

Länsi-Vantaalla noin 150 lastensuojeluilmoitusta kuussaLastensuojelussa lapsi on aina asiakas,

Omasta jaksamisesta pitää huolehtia lastensuojelun arjessa

vaikka mukana työssä on koko perhe. Lap-set tulevat asiakkaiksi yleensä lastensuo-jeluilmoituksen kautta. Tällä hetkellä uusia ilmoituksia tulee Länsi-Vantaalla noin 150 kuukaudessa. Eniten niitä tekevät poliisi ja koulut.

– Poliisi tekee ilmoituksen aina myös näpistyksistä ja alkoholikokeiluista. Nämä lapset ja nuoret menevät sosiaaliohjauk-seen. Sosiaalityöntekijöille tulevat tapauk-set ovatkin todella haastavia. Perheissä on väkivaltaa, alkoholi- ja huumeongelmia, jaksamattomuutta ja mielenterveysongel-mia, Klingenberg-Peltola kertoo.

Työ perheiden kanssa alkaa lasten-suojelutarpeen selvityksellä. Se sisältää haastatteluja ja kotikäyntejä, tapaamisia on yhdestä seitsemään. Tavoitteena on selvittää, ovatko lapsen kotiolot kunnossa.

– Tapaamme aina lapsia ja heitä kuul-laan.

Tukea tarvitsevat perheet siirretään selvityksen jälkeen aluetiimiin, jossa heil-le tarjotaan avohuollon tukitoimia, kuten perhetyötä tai perhekuntoutusta. Myös yhteistyötahoja on paljon, esimerkiksi Jussi-työ, jonne voidaan ohjata väkival-taisia miehiä.

Väkivalta on tullut näkyvämmäksiKahdeksan työvuotensa aikana Klingen-berg-Peltola on huomannut paitsi lasten-suojeluilmoitusten lisääntymisen, myös väkivallan muuttumisen näkyvämmäksi. Siihen liittyviä ilmoituksia tulee lastensuo-jeluun yhä enemmän.

– En tiedä, johtuuko tapausten mää-rän nousu siitä, että lasten tilanne on huo-nontunut, vai siitä, että tapauksia tulee nyt ilmi enemmän.

Jaksamisessa on tärkeää työn mer-kitys; lastensuojelussa tietää voivansa auttaa. Tarvitaan kuitenkin pitkäjänteistä työtä, ennen kuin asiat muuttuvat.

– Jokaisen perheen täytyy itse haluta muutosta. Muuten ei auta mikään, mitä sosiaalityöntekijä tekee.

Muutos on kuitenkin mahdollista, ja iloisia loppujakin lastensuojelussa on.

– Selviytymistarinat auttavat osaltaan jaksamaan. On esimerkiksi perheitä, joissa on vuosia käytetty päihteitä, mutta raitis-tuttu, Klingenberg-Peltola iloitsee.

● Teksti ja kuvat Anne Leinonen

Yhdessä oppimista tukemassaOppimisen tuki -messuillaVantaalaiset Oppimisen tuki -messut järjestettiin nyt toista kertaa Tikkuri-

lan Urheilutalolla keskiviikkona 19.4.2011. Messuilla oli mukana lähes 40 näytteilleasettajaa Vantaan varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta sekä

nuoriso- ja aikuiskoulutuksesta. Messut täyttyivät iloisista messuvieraista heti mes-sujen avauduttua, ja iltapäivän aikana messujen värikkääseen ja monipuoliseen tarjontaan kävi tutustumassa noin 500 opetus- ja kasvatusalan henkilöä.

● Teksti Niina Lång | Kuvat Päivi Pelkonen ja Petra Okkonen


tapetilla tapetilla

Vantaan neljännessä kaupunkijuhlassa sää oli viiden toukokuisen päivän ajan varsin pilvinen, mutta tunnelma sentään aurinkoinen. Tapahtumia oli noin 120, isompia ja pienempiä. Mukana oli kyläjuhlia, toritansseja, upeita konsertteja, teatteria ja tanssia, puhumattakaan sukelluksista historiaan... ja uimahallin altaaseen! Tarjonta ylsi nuorten tanssimusikaalista kartanokierrokseen, iloisista jumpista elokuviin.

Osoitteessa kaupunkijuhla.fi on paitsi lisää juhlakuvia ja -juttuja, myös hauskoja videoita tapahtumien tiimellyksestä.

● Teksti Katja Savopirtti | Kuvat Sakari Manninen, Tuukka Mielonen, Anssi Vuohelainen, Satu Lehtinen, Jussi Rasimus, Helena Brusila, Antti Honkonen

Elämyksille antauduttiinKaupunkijuhlassa!

Lontoon olympialaisiin valmistautuva Ville Vahtola näytti

uimahyppäämisen mallia Tikkurilan uimahallissa, jossa lajiin pääsivät

tutustumaan niin lapset kuin aikuisetkin.

Håkansbölen kartanon mailla sukellettiin Vantaan 660-vuotiseen historiaan.

Aikamatkoille osallistui sankoin joukoin ihmisiä. Rooleissa vilahteli tuttuja kasvoja niin virkakunnasta

kuin luottamushenkilöiden joukosta.

Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman

heitti Vantaan maailmankartalle Hakunilan urheilupuiston saappanheittotapahtumassa. Kaikki 172 osallistujaa julistettiin lajin maailmanmestareiksi, sillä edes lajin maailmanliitto IBTA

ei tiennyt suuremmasta saapaskisasta.

Aviapoliksen aluetoimikunta järjesti Kartanonkosken Illenpuistossa

perhetapahtuman, jossa muun muassa ratsastettiin poneilla.

Jorma Uotisen chanson-ilta Voilá! Vernissassa oli hätkähdyttävän

henkilökohtainen. Uotisen tumma, syvä ääni vangitsi katsojan intensiteetillään.

Tomi Pulkkinen ja Riitta Leivo leikittivät päiväkoti-ikäisiä lapsia

Martinlaakson kirjastossa. Kultaista lohta jäljittäessä yleisön mieleen jäi ainakin, millainen vaakuna

Vantaalla on.

Koko ikänsä Vantaalla asunut muusikko Maarit Hurmerinta

lämmitti bändinsä kanssa yleisön koleassa kevätsäässä. – Seuraava kappale on nimeltään Lämmin olkapää. Kaikki tarvitsevat sellaisen, ja

aivan erityisesti tänään, Maarit tuumasi.

Alkuvuodesta Vantaan viihdeorkesterin vieraileviksi solisteiksi

valitut Pekka Turtola ja Heidi Akselin pääsivät viimein esiintymään yleisön eteen. – Unelmamme toteutui;

Vantaalla tällainenkin on mahdollista, tuoreet lavatähdet iloitsivat.

Havukosken nuoret tuottivat Breakin´ Vantaa -tapahtuman

Tikkurilan isolle lavalle. Eturivin hiphop-artistien esitysten lisäksi nähtiin nuorten omat,

mukaansatempaavat tanssiesitykset.

Paalutorin koko perheen lauantaissa lapset nauttivat muun muassa

Ammuu-orkesterista ja vanhemmat toritansseista ja sambatunnelmista. Prätkänäyttely upposi

kaikenikäisiin.

Vantaan Sanomien kaupunkijuhlaväittelyssä tapetilla

oli etenkin Vantaan tuleva veroprosentti ja nuorten asumisasiat. Päätoimittaja Risto

Hietanen juonsi vantaalaispäättäjien keskustelun.

Marjaana Salmela oli saapunut Tikkuraitille myymään kodin ylimääräisiä tavaroita, ja

varustautunut jo illan jääkiekon MM-finaalin tunnelmiin.


henkilökohtaista


tapetilla

parhaasta päästä

Yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä korostetaan usein strategioissa ja juhlapuheissa. Kaupungin isoissa organisaati-oissa yhteisöllisyys on kuitenkin helppo unohtaa byrokratian syövereihin. Vantaalainen Seutu-lan päiväkoti on elävä esimerkki siitä, että yhteisöllisyys syntyy helposti pienistä teoista ja siitä, että otetaan kaikki mukaan tekemiseen.

Seutulan päiväkodin huoneista rai-kuu iloinen lasten nauru ja seinillä on lasten taideteoksia lomittain aikuisten tekemien seinämaalaus-

ten kanssa. Päiväkoti on nyt pukeutunut juhlaan, jonka kunniaksi päiväkodin sisä-tiloihin on rakennettu taidenäyttely. Esil-lä on lasten töitä aikuisten maalaamissa taustoissa. Yhteisöllisyys ja yhdessä teke-minen ovatkin olleet juhlan ja oikeastaan päiväkodinkin kantavia teemoja.

– Yhteisöllisyys näkyy tässä tapahtu-massa siinä, että meillä oli muun muas-sa päiväkodin huoltomies J. P. Meronen soittamassa bändissä, joka esiintyi täällä juhlassa. Lisäksi kaikki muutkin ovat osal-

listuneet juhlan valmistelemiseen, kertoo päiväkodin johtaja Raisa Laukkonen.

Sudit viuhumaanRaisa Laukkonen on ollut Seutu-lan päiväkodin johtajana vasta

viime vuoden elokuusta lähtien, mutta hän on jo ehtinyt laittaa tuulemaan ja muuttanut päiväkodin ihan seinäpintoja myöten uuteen uskoon.

– Saimme Tikkurilalta maaleja ja päätimme tuoda kuvituksella vähän vä-riä ja iloa yksivärisiin seiniin. Jokaisella huoneella on nyt oma teema, joka on toteutettu maalauksilla ja täydentyy las-ten askarteluilla. Avustajat Ville Vainio ja Daisy Vestala de Castro ovat maalan-neet näitä kuvia ja mukana ovat olleet myös lastenhoitajat, lastentarhanopetta-jia ja laitoshuoltajamme Eija Borg. Hän on maalannut kauniin maiseman wc:n oveen, jota kelpaa katsella vaikka pytyllä istuessa. Seutulassa siis vessassa käyntikin voi olla taiteellinen elämys!

Lahjakkuuden lähteilläEija Borg on saanut laajentaa työnku-vaansa Seutulan päiväkodissa tavallisista tehtävistään myös päiväkodin yhteisiin projekteihin, kuten maalaamiseen ja jopa päiväkodin oman räpin sanoittamiseen.

– Olemme jo jonkin aikaa tehneet päiväkodin omaa levyä, ja se julkaistiin nyt tässä juhlassa. Levyllä lapset laulavat lastenlauluja ja viimeisenä lauluna me ai-kuiset esitämme Seutulan päiväkodista kertovaan räpin. Räppi on sanoitettu yh-teistyössä koko henkilöstön kanssa, valot-taa Laukkonen päiväkodin levyprojektia.

Laukkonen on henkilökuntaansa tyy-tyväinen. – Olen hirvittävän ylpeä meidän työntekijöistä ja siitä kuinka lahjakkaita he ovat. Koen, että minun on johtajana oltava ensisijaisesti käynnistävä voima ja annettava alaisilleni rohkeutta toteuttaa itseään. Jokaisella meillä on lahjakkuutta riippumatta siitä olemmeko kasvatus- vai keittiöhenkilökuntaa.

● Teksti Mirjami Närvä | Kuva Pia Riihimäki

Päiväkoti

Seutulassa olo on poppia

Täältä löytyy monia soppia

Tilaa ja leikkiä kaikille riittää

Aina me muistetaan kannustaa ja kiittää

Tuu tänne ja nää tää omin silmin

Täällä taivaskin sinertää valkoisin pilvin

Henkilökohtaista-palstalla tutustumme mukaviin ja

mielenkiintoisiin Vantaan kaupungin työntekijöihin. Tällä kertaa henkilömme

on ylitiemestari Erkki Tammisto. Kuka

Erkki Tammisto

Ikä53

AsuuKivistössä avovaimon ja koiran kanssa.

KoulutusValmistunut rakennusmestariksi Hel-singin teknisestä koulusta.

Työhistoria VantaallaAloitti vuonna 1973 kaupungilla kesätyöntekijänä, ja työnantaja on siitä eteenpäin ollut aina Vantaan kaupunki. Tiemestariksi Erkki päätyi vuonna -79. 80-luvun lopulla hänet ylennettiin vastaavaksi tiemestariksi ja vuonna 2007 nykyiseen tehtäväänsä ylitiemestariksi.

Parasta työssäVaihtelevuus ja se, että päivät eivät koskaan ole samanlaisia. Hyvä työpo-rukka auttaa jaksamisessa myös silloin, kun on paljon töitä.

HarrastuksetHarrastaa moottoripyöräilyä ja mök-keilyä Lopella sijaitsevalla mökillään.

MatkatPitkäaikaisen haaveensa Erkki toteutti viime vuonna, kun matka moottori-pyörällä vei Mansaarelle, jossa ajetaan vuosittain kuuluisa katuratakilpailu. Mansaari kolahti Erkille niin kovasti, että hän uusii matkansa saarelle tou-kokuun lopussa.

EErkki Tammisto tuntee tiet mones-sakin mielessä. Työssään Vantaan kaupungin ylitiemestarina hän vas-taa kaupungin itäisen ja läntisen

tiemestaripiirin toiminnan koordinoimi-sesta.

– Hoidan käytännössä kilpailutuksia, sopimuksia ja muita teiden kunnossapi-don vaatimia taustatehtäviä.

Tiemestaripiirit hoitavat 76 prosenttia kaupungin katupinta-alasta, ja loppu 24 prosenttia ostetaan urakoina. Käytännössä tämä loppu tarkoittaa Hakunilaa ja Korsoa, jotka jäävät piirien ulkopuolelle. Työsar-kaa siis varmasti riittää Vantaan kokoisessa kaupungissa.

Takana kiireinen talviHenkilöstömäärä vaihtelee paljonkin eri sesonkien mukaan.

– Talvella tiestön parissa on töissä jopa sata ihmistä ja töitä paiskitaan hiki hatussa. Kaikkein hiljaisimpina kesäaikoi-na saatamme pyörittää toimintaa vain alle kymmenenkin ihmisen voimin. Työtehtä-vät vaihtelevat myös paljon vuodenaiko-jen mukaan. Talvi ja uudet tekniikat tuovat haastetta, mutta tekevät työstä myös mie-lenkiintoisempaa, kertoo Erkki.

Erkki pitää siitä, että hänen työssään tulos on konkreettisesti näkyvissä.

– Kyllä siitä tulee hyvä mieli, kun nä-kee, että tiet on hyvin aurattu ja liukkau-denestoa on tehty ja tiet ovat hyvät kul-kea. Silloin me olemme onnistuneet.

– Joskus harmittaa, kun resurssit ovat niin vähissä, että teitä ei millään meinaa saada pysymään kunnossa. Viime talvi oli tämän suhteen erityisen paha. Toisaalta pitää muistaa myös se, että niin lumisia talvia tulee erittäin harvoin. Omassa muis-tissani ei ole yhtään talvea, joka olisi pei-tonnut lumisuudessa viime talven, vaikka tätä hommaa on jo tullut nähtyä aika pal-jon, pohtii Erkki.

Tiet tutuiksiVantaalla pitkän työuran tehnyt Erkki onkin ehtinyt tutustua Vantaan tiestöön kunnolla vuosien varrella. Hän teki töitä vuoteen 2007 saakka itäisessä tiemestari-piirissä. Vantaan läntinenkin puoli on tul-lut tutuksi, sillä nyt hänen työpaikkansa ja kotinsa sijaitsevat läntisessä tiemesta-ripiirissä.

Tiet ovat tulleet tutuksi Erkille myös moottoripyörän selästä. Hän omistaa Ka-wasaki ZZR1400 pyörän, jolla hän on mit-taillut Euroopan teitä jo useampaankin kertaan.

– Olen tehnyt jo kymmenen matkaa Eurooppaan pyörän kanssa, mutta eihän sitä koskaan täysin oppimaan tunne, to-teaa Erkki.

● Teksti ja kuva Mirjami Närvä

Teiden tuntija


uppsnappat i farten


koulutus

Henkilöstökeskuksen kehittämispalvelut

Henkilöstökeskus tarjoaa moni-puolista koulutusta koko hen-kilöstölle kaikilla toimialoilla. Kurssien ja valmennusten

ajantasaiset tiedot löytyvät parhaiten intrasta. Intran osoitteesta Etusivu > Koulutus > Kehittämispalvelut löytyvät eri aihealueiden koulutukset, ajankoh-dat, sisällöt ja kestot. Koulutuksista ja valmennuksista kerrotaan lisäksi näillä Vautsin palstoilla sekä henkilöstökes-kuksen esimieskirjeessä, joka lähtee sähköpostitse kaikille esimiehille noin kaksi kertaa kuukaudessa. Kurssikalen-teria ei enää julkaista.

Tilauskoulutukset räätälöidään toi-mialojen ja tulosalueiden tarpeisiin vuo-tuisten tilausten perusteella. Avoimiin koulutuksiin voivat ilmoittautua kaikki työntekijät. Koulutustarpeista keskus-tellaan ensin oman esimiehen kanssa, jotta kaikilla on yhteinen näkemys kehittymisen suunnasta. Esimies vastaa myös siitä, että työntekijä voi koulutus-päivänä olla pois työpisteestään.

IlmoittautuminenHenkilöstökeskuksen koulutuksiin ilmoittaudutaan sähköisellä koulutusha-kemuksella hr-työpöydältä. Mahdolliset peruutukset ilmoitetaan suoraan intras-sa mainitulle kurssin vastuuhenkilölle. Häneen voit ottaa yhteyttä myös, mikäli sähköinen ilmoittautuminen ei jostain syystä onnistu.

Uusien työntekijöiden perehdytysKaupunkitasoinen uusien työntekijöi-den perehdytys järjestetään syksyllä 6.9. ja 15.11. Tilaisuudessa annetaan tietoa

mm. kaupungin organisaatios-ta ja strategisista tavoitteista, palvelussuhteen perusasioista, työsuojelusta ja työhyvinvoin-nista sekä oman osaamisen ke-hittämisestä. Katso tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet intran koulutussivuilta kohdasta Perehdytys.

EsimiesvalmennusSyksyn Ammattina parempi lähiesimies -valmennus (Aple) käynnistyy 23.9. Syksyn aikana toteutetaan myös Uusien esimiesten valmennus, Taito-valmennus sekä Taito-tarjottimen osia. Näiden ajankohdat täsmentyvät kesän kuluessa – seuraa heken koulutussivuja intrassa! Tiedot esimiesvalmennuksista löydät kohdasta Johtaminen ja esimiestyön kehittäminen.

ProjektiosaaminenSyyskuun aikana käynnistyvään erityi-sesti projektiosaamiseen keskittyvään Johtamisen erikoisammattitutkintoon (JET) voivat hakea esimiesten lisäksi projekteja johtavat työntekijät. Löydät lisätiedot, hakuohjeet ja hakulomak-keen intran koulutussivujen kautta kohdasta Johtaminen ja esimiestyön kehittäminen.

TietotekniikkakoulutusToimisto-ohjelmien koulutukset tuottaa Vantaan aikuisopisto. Syksyn ohjel-mistoon kuuluu Wordin, Excelin ja PowerPointin perus- ja jatkokursseja. Kaupungin sisäisiin järjestelmiin (eHijat ja Titania) kouluttavat kyseisten järjes-telmien omat ammattilaiset. Kurssien tiedot löytyvät intran koulutussivuilta kohdista Tietotekniikka ja Henkilöstö-hallinto.

EnsiapukoulutuksetEnsiapukursseille on paljon kysyntää, ja kurssien tarjontaa on lisätty. Syksyn aikana järjestetään kolme ensiavun peruskurssia, kaksi kertauskurssia ja yksi hätäensiapukurssi. Kurssit tuottaa Van-

taan aikuisopisto ja ne on tarkoitettu lakisääteisen ensiapuvalmiuden ylläpi-tämiseen työyksikössä. Intran työter-veys-sivustolta löydät apua ensiapuval-miuden määrittelyyn. Nyrkkisääntönä pidetään, että työyksikön työntekijöistä noin viiden prosentin pitäisi olla ensi-aputaitoisia. Lisäksi määrään vaikuttaa työn luonne – onko tapaturmavaara vä-häinen vai ilmeinen ja minkä kokoisessa ryhmässä työskennellään. Esimies vas-taa siitä, että työyksikön ensiapuvalmius on riittävä. Ensiapukurssien ajankohdat, sisällöt ja ilmoittautumisohjeet löytyvät intran koulutussivuilta kohdasta Ensi-apukoulutus.

TyöhyvinvointikoulutuksetKiinnostaako oman työelämän kehittä-minen? Tule mukaan Parempi työelämä -valmennukseen, joka käynnistyy 19.10. Tavoitteena on työntekijän voimava-rojen monipuolinen käyttö, voimaan-tuminen sekä ajan ja stressin hallinta. Kohderyhmänä ovat työntekijät ja esi-miehet, jotka haluavat parantaa työuran hallintaa tai lisätä hyvinvointiaan työssä. Osallistujiksi toivotaan ensisijaisesti 40 vuotta täyttäneitä, mutta nuoremmat-kin ovat tervetulleita. Valmennuksen tiedot löytyvät intran koulutussivuilta kohdasta Työhyvinvointi.

EläkehakemuspäiväSyksyn eläkehakemuspäivä järjestetään 18.10. iltapäivällä. Huom! Ohjelmaan on lisätty opettajia koskeva osuus. Katso tarkemmat tiedot intran koulutussivuil-ta kohdasta Henkilöstöhallinto.

Kaiken tämän ja paljon muuta löydät aina ajantasaisena intran koulutussivuilta.

Henkilöstökeskus toivottaa kaikille hyvää ja voimaannuttavaa kesää!

● Tiina Snellman | Kuva Pekka Turtiainen

Samarbetet med Sotungin lukio och Västersundoms skola har fungerat sedan 2008 och dessu-tom fördjupats med nya samar-betsformer under årens lopp. Det är ett bra samarbete som ger mycket åt båda skolorna.

I september åkte Västersundoms skolas alla elever till Håkansböle sportplan för att hålla friidrottsdag. Från Sotungin lu-kio deltog studerande från idrottslinjen

som funktionärer. De visade hur man skall stöta kula, hoppa höjd, kasta spjut och hoppa längd. Våra elever tyckte det var roligt att pröva på alla grenar.

På Luciadagen, som är den 13 decem-ber, lussade skolans Lucia i Sotungin lu-kio. De små flickorna och pojkarna i åk 3 som uppträdde var verkligen duktiga. De spred ljus och värme i decembermörkret. Dessutom sjöng eleverna några julsånger

Sotungin lukio och Västersundoms skolapå svenska tillsam-mans med stude-randena från So-tungin lukio.

Fredagen före sportlovet får elev-erna i åk 5–6 verkli-gen uppleva något alldeles speciellt, då gymnasiets andra årskurs har gamlas dans. Eleverna har tyckt det är fint att se hur bra de dan-sar men också de vackra klänningarna och kostymerna imponerar. De brukar tala om de vackra klänningarna ännu följande vecka och pla-nera hurudan de skall ha när de kommer i samma ålder.

Under vissa perioder har även de stu-derande som studerar fördjupad svenska vid Sotungin lukio varit en hel dag med de yngre eleverna i Västersundoms skola. Stu-

derande har fått använda sina kunskaper i svenska på ett praktiskt och annorlunda sätt och hjälpt till i klasserna. Studeran-dena har varit populära bland våra elever och de har alltid nu och då frågat när nästa grupp är på kommande. Studerande har även deltagit aktivt i elevernas lekar på rasterna

● Patrik Karlsson

Finska gymnasister språkbadar på svenska Vanda

För närmare sex år sedan blev svenskan ett frivilligt ämne i stu-dentexamen för finska abiturienter. Intresset för svenskan sjönk dras-

tiskt och i maj 2010 samlades vi sex lärare i svenska vid Vaskivuoren lukio i Myrbacka för att diskutera situationen. Under diskus-sionens gång, framkastade lektor Riikka Nirvi att vi borde få kontakt med svenska skolor i Vanda. Vi andra lärare var skep-tiska. ”Hur kunde ett sådant samarbeta fungera, då vi är en skola på 1000 elever och de svenska skolorna rätt små?” undra-de vi andra. ”Vi kunde försöka” löd svaret.

Undertecknad åtog sig att fungera som kontaktperson. Som finlandssvensk kände jag en del av rektorerna så det skul-le ej vara svårt att närma sig dem. Under-tecknad kontaktade i början av juni 2010 per e-post Mårtensdals skola som ligger på promenadavstånd från oss, likaså Hel-singe skola och gymnasium. Alla tre rekto-rer gav grönt ljus.

Utgångspunkten var att en skoldag på svenska skulle bli obligatorisk för våra studerande på åk II ( i B-svenska i kurs 3 behandlas Finland, hembygden och lan-dets tvåspråkighet ). Utmaningen låg i att vi hade närmare 300 studerande som un-der höstterminen skulle avlägga denna kurs. Det gällde sålunda att få med ytter-ligare svenska rum med i projektet. Av en händelse kom jag i kontakt med Folkhäl-sans Fritidsklubb och Seniorkafé i Mår-tensdal. Också här förhöll sig fritidsledaren Barby Fellman positiv till ett samarbete.

Vi hade ett planeringsmöte med fö-reståndare Monika Weckström och rektor Magnus Westerlund i slutet av augusti och gjorde upp en detaljerad plan för besöken, som började rulla i september. En gång i veckan tog respektive skola emot stude-rande, högst 10 åt gången. I Mårtensdal vistades de från kl. 9–12, eleverna deltog i två lektioner, åt med eleverna och lekte med de små på rasterna. Att prata med

lågstadieelever lär ha varit roligt, dessa barn behövde man inte vara rädd för, inte för barn som tävlade om att få vara med sina gäster på rasterna!

Till Helsinge gymnasium åkte främst studerande som läste lång s.k. A-svens-ka, skoldagen varade från kl. 9–14. Våra elever blev emottagna av gymnasiets tu-torer, som visade sin skola och som hade en längre pratstund med dem. Detta var första gången många av våra elever träf-fade finlandssvenska ungdomar! Att våra gymnasister lyckades kommunicera på svenska, blev det en viktig upplevelse och det framgick tydligt av deras utvärderings-blanketter.

Senare på hösten besökte maximalt fem studerande per gång Fritids för en ef-termiddag. Att få lägga pussel på svenska med skolbarn eller bygga med lego var roligt. Här erbjöds en aktiv gymnasist alla möjligheter till kommunikation, en osäker dito kunde däremot ta till kroppsspråket


virkistys virkistys

HYTIN kulttuurijaos tarjoaa henkilöstölle edullisia lippuja oopperaan ja eri teattereihin. Lippuja voi varata kuhunkin esi-tykseen ilmoitettuna päivänä klo 8–10, p. 22799. Avecille, joka ei kuulu kaupungin henkilöstöön, voi varata lippuja klo 10 jälkeen, jos niitä on jäljellä. Hinta on ilmoitettu erikseen.

Varatessasi lippuja puhelut tulevat mat-kapuhelimeen ja kääntyvät vastaajaan puhelimen ollessa varattu. Vastaajaan jätetyt lippuvaraukset käsitellään varaus-ajan loputtua, eikä lippuja välttämättä ole enää jäljellä. Kannattaa siis soittaa uudelleen, jotta varmasti saat haluamasi liput.

Huom! Lippuvaraus on aina sitova. Esteen sattuessa ota yhteyttä, jotta lip-pu saataisiin eteenpäin. Jos ketään ei ole jäänyt varausjonoon, joudut lunastamaan liput. Lippujen lunastamatta jättäminen ei poista velvollisuuttasi lunastaa varaa-masi liput!

Lunastus ilmoitetuissa paikoissa kä-teisellä, ota tasaraha mukaan.

Lisätietoja intrasta Henkilöstö > Hy-vinvointi > Kulttuuri ja virkistys. Tieduste-lut Hannele Karlin, p. 22799.

Meidän poika8.9. klo 19, Helsingin Kaupunginteatteri

Lippujen hinta 25 € (avec 30 €)Sitova varaus 11.8.

Lippujen lunastus:• 22.8. klo 15–17 Tikkurila, Tikkuraitti 11

A, 4. krs• Länsi-Vantaalta lippuja varanneiden

lunastukset sisäpostilla. Raha ja palau-tustarra osoitteeseen Hannele Karlin / Tikkuraitti 11 A, 4. krs. Liput tulevat paluupostilla.

Ohjaus Pasi Lampela.Rooleissa mm. Rauno Ahonen, Merja Larivaara ja Hannes Suominen.

Näytelmäkirjailija Pasi Lampela ammen-

Teatteriin

taa aiheensa tästä päivästä ja tästä yhteiskunnallisesta todellisuudesta. Taus-talla häilyy pelko häviämisestä, putoami-sesta ja ulkopuoliseksi jäämisestä. Mikä johtaa yksinäisen nuoren äärimmäiseen tekoon?

Kertomuksia keittiöstä16.9. klo 19, Kansallisteatteri

Lippujen hinta 20 € (avec 25 €)Sitova varaus 18.8.Lippujen lunastus:• 12.9 klo 15–17 Tikkurila, Tikkuraitti 11

A, 4. krs • 13.9 klo 8–10 Myyrmäkitalo, yhteis-

palvelu, Kilterinraitti 6 (ei yhteispalve-lun henkilökunnalta vaan viimeiseltä tiskiltä)

Ohjaus Titta Halinen.Sävellys ja esiintyminen Maija Kaunis-maa.

Musiikillinen teatteriesitys, jossa sävel-täjä-muusikko Maija Kaunismaa esittää säveltämänsä ja kirjailija Sofi Oksasen sa-noittamat kappaleet. Esityksen lavasteet syntyvät joka kerta uudelleen digitaa-lisesti piirtämällä kuvataiteilija Mikko Ijäksen kynästä.

Katri Helena 22.9. klo 19, Helsingin Kaupunginteatteri


Sari Siikander, Sanna Majuri, Sinikka Sokka, Kari Arffman. Kuva: Charlotte Estman-Wennström.

och förbli rätt fåordig. Två besök gjordes under hösten till Seniorkafé, där ca tio ak-tiva pensionärer intervjuade och samta-lade med sina unga gäster. Detta blev ett intensivt språkbad.

Två grupper på drygt 20 studerande besökte Helsinge skola under Svenska veckan. Våra stud. blev guidade i skolhu-set, fick vara med på t.ex. hissa- eller mat-tetimmen, se det rikssvenska gästspelet Aldrig mera Mozart samt äta på svenska, vilket också det bidrog till en fin upple-velse.

En av oss lärare från Vaskivuoren lukio följde med de flesta grupper och vi kunde se vilken aha-upplevelse besöken blev. Av utvärderingssvaren kunde vi konstatera att många gymnasister gärna hade besökt skolan i fråga några gånger till! Flertalet av våra 170 studerande, som under hös-ten vågade besöka ett svenskt rum, var uppfyllda. De flesta visste att det fanns svenska skolor i Finland, men att sådana fanns också i Vanda, var en total nyhet. Att de låg på promenadavstånd var likaså förbluffande.

De som fick ribbskräck, och inte våga-de med ett skolbesök, fick delta i rundtur på svenska i Vanda under ledning av pen-sionerade historieläraren Ulla Bäck. Rund-turerna, som vi i Vaskivuori ordnat i fem års tid, är sponsorerade av Aktiastiftelsen i Vanda och Svenska Folkskolans vänner.

Projektet noterades av Hbl, Radio Vega, Vantaan Sanomat, HS samt finska opettajatv.yle.fi som hade eget reportage på nätet. Alla involverade lärare har för-hållit sig positivt till en fortsättning, men om så sker, bör det ordnas i mindre skala. För mej som koordinator var det rätt ar-betsdrygt att ansvara för koordineringen av närmare 300 studerandes besök i olika riktningar. Huruvida en del av dessa stu-derande efter denna upplevelse kommer att välja fördjupade kurser i svenska och skriva den frivilliga svenskan återstår att se. Av de samtal jag fört med många av dem så ser situationen lovande ut!

● Mae Cedercreutz-Pesonen

Lippujen lunastus:• 12.9 klo 15–17 Tikkurila, Tikkuraitti 11



Ohjaus Tiina Brännare.Rooleissa mm. Sanna Majuri, Sinikka Sok-ka, Lasse Pajunen ja Sari Siikander.

Näytelmäkirjailija Ilpo Tuomarilan kirjoit-tama musikaali pitkän uran tehneestä ja yhä levyttävästä artistista. Musiikki koos-tuu Katri Helenan ikivihreistä menestys-iskelmistä.

Kvartetti13.10. klo 19 Helsingin Kaupunginteatteri


Lippujen lunastus:• 3.10 klo 15–17 Tikkurila, Tikkuraitti 11



Ohjaus Neil HardwickRooleissa Kyllikki Forssell, Ritva Valkama, Antti Litja ja Lasse Pöysti

Neljä karismaattista näyttelijää, naseva ohjaus ja hyvä tarina lupasivat jo ennak-koon paljon, mutta kukaan ei arvannut suoranaisen kansanliikkeen ja hysterian syntyä. Kvartetti on ollut alusta alkaen loppuunmyyty, joten tässä on tilaisuu-tesi!

Boris Godunov28.10. klo 19, Kansallisooppera

Lippujen hinta:3. parvelta 35 € (avec 37 €) ja 2. parvelta 50 € (avec 52 €)Sitova varaus 1.9.

Ohjaus Friedrich Meyer-Oertel.Rooleissa mm. Matti Salminen, Riikka Rantanen, Maria Veretenina, Niina Keitel ja Jorma Silvasti.

Tsaari Boris Godunov nousee valtais-tuimelle huumaavassa kruunajaiskoh-tauksessa, mutta pian häntä alkavat vainota menneisyyden haamut. Modest Musorgskin alkuvoimainen sävelkieli am-mentaa venäläisestä kansanmusiikista ja kielestä, luonteesta ja historiasta.

Lippujen lunastus • 3.10 klo 15–17 Tikkurila, Tikkuraitti 11



Syksyn aikana tarjolla myös: Don Quijote, Vastanaineet, HOMO!, Kiviä taskussa, Kaksi maailmaa, ZAZA! Lainahöyhenis-sä, Metsä, Maaninkavaara ja Saiturin joulu. Lue lisää intrasta tai seuraavasta Vautsista.

Kyllikki Forssell ja Lasse Pöysti. Kuva: Tapio Vanhatalo.

Matti Salminen. Kuva: Heikki Tuuli.

Nyt kannattaa ostaa lippu Myötätuulirockiin!

K aupungin henkilöstö saa Myötätuulirockin pää-syliput etuhinnalla 20 €/kpl (norm. 35 €). Yksi

lippu käy pääsylippuna valinnai-sesti joko perjantaina, lauantaina tai sunnuntaina.

Myötätuulirock järjestetään Hakunilan urheilupuistossa 17.–19.6. Lippuja myydään Tikkurilan, Korson ja Myyrmäen yhteispal-velupisteissä perjantaihin 17.6. saakka. Ei ostorajoitusta.

Myötätuulirockissa 2011 esiintyvät: Soilwork (SWE), Mustasch (SWE), Sparzanza (SWE), Protest The Hero (CAN), Finntroll, Bullet (SWE), Ensiferum, Metsatöll (EST), Pain(SWE), Turmion kätilöt, Kiuas, Mokoma, Deathchain, MyGrain, Korpiklaani, Sotajumala, Profane Omen, Crimfall, Moonsorrow, Ryt-mihäiriö, Battle Beast ja FM2000.

Ps. Jos olet vakituisessa työsuh-teessa, tietosi näkyvät eHijat-oh-jelmasta, muutoin varaa mukaasi joko palkkanauha tai kopio työ-sopimuksesta.

www.mtr.fi


selän takana


avoimet työpaikat

Avoimet työpaikat on poimittu RETTI-tietojärjestelmästä 31.5.2011. Lisätiedot intrasta tai vantaa.fi-sivuilta kohdasta Avoimet työpaikat.

■ Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Työavain 3-573-11. Määräaikainen virka 15.8.2011–2.6.2012, Vantaankosken koulu. Haku päättyy 14.6. klo 16. Lisätietoja Kaisa Maliniemi, 0400 673 980.

■ Erityisopettaja Työavain 3-574-11. Määräaikainen virka 15.8.2011–2.6.2012, Vantaankosken koulu. Haku päättyy 14.6. klo 16. Lisätietoja Kaisa Maliniemi, 0400 673 980.

■ Oppilashoitaja, TOI-opetukseenTyöavain 10-6-11. Määräaikainen tehtävä 15.8.2011–2.6.2012, Seure Henkilöstöpalvelut Oy. Haku päättyy 19.6. klo 21. Lisätietoja toi-misto- ja opetusalan konsultit, 09 310 88007.

■ Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Työavain 3-553-11. Määräaikainen virka 15.8.2011–12.2.2012, Hakunilan koulu. Haku päättyy 1.8. klo 16. Lisätietoja Marja Kilpeläi-nen, 040 865 3055 ja Mira Grönberg,040 5289 562.

■ KoulunkäyntiavustajiaTyöavain 10-2-11. Määräaikainen tehtävä 15.8.2011–2.6.2012, Seure Henkilöstöpalvelut Oy. Haku päättyy 15.7. klo 16. Lisätietoja toi-misto- ja opetusalan henkilöstökonsultit, 09 310 88007.

■ Aikuisopiston tuntiopettaja Työavain 3-116-11. Määräaikainen tehtävä 1.9.2011–30.4.2012, Vantaan aikuisopisto. Haku päättyy 30.12. klo 16. Lisätietoja ainealu-eiden johtavat opettajat, 09 839 24342.

■ Osastonhoitaja Työavain 2-357-11. Vakinainen virka alkaen 11.7.2011, sairaalapalvelut, fysioterapia. Haku päättyy 20.6. klo 16. Lisätietoja Arja Ahtola-Partanen, 09 839 33270 ja Anna-Maija Lieden-pohja, 09 839 33246.

■ Sairaanhoitaja Työavain 2-340-11. Vakinainen tehtävä, Katrii-nan sairaala. Haku päättyy 7.7. klo 16. Lisätie-toja Mirja Mettin, 040 538 8266 ja Anna-Maija Liedenpohja, 040 763 9166.

■ Keikkatöitä lähihoitajalle tai terveydenhuoltoalan opiskelijalle Työavain 10-3-11. Määräaikainen tehtävä, Seure Henkilöstöpalvelut Oy. Haku päättyy 30.9. klo 21. Lisätietoja terveydenhuoltoalan konsultit, 09 310 88006.

■ Keikkatöitä sairaanhoitajalle tai terveydenhuoltoalan opiskelijalleTyöavain 10-4-11. Määräaikainen tehtävä, Seure Henkilöstöpalvelut Oy. Haku päättyy 30.9. klo 21. Lisätietoja terveydenhuoltoalan konsultit, 09 310 88006.

■ Sosiaalityöntekijä, aikuissosiaalityö Työavain 2-318-11. Määräaikainen virka 26.7.2011–27.7.2012, Länsimäen sosiaaliase-ma. Haku päättyy 14.6. klo 16. Lisätietoja Jarl Spoof, 040 776 8865 ja Kari Parkkonen, 040 740 2536.

■ Lastentarhanopettaja Työavain 3-486-11. Vakinainen tehtävä alkaen 1.8.2011, Hämevaaran päiväkoti. Haku päättyy 14.6. klo 16. Lisätietoja Päivi Koivisto, 040 561 7121 ja Tiina Peltomaa, 09 839 39505.

■ Lastenhoitaja Työavain 3-571-11. Vakinainen tehtävä alkaen 1.8.2011, Yrttitien päiväkoti. Haku päättyy 14.6. klo 16. Lisätietoja Minna Jaakkola, 09 839 23383.

■ Lastenhoitaja Työavain 3-566-11. Määräaikainen tehtävä 1.8.2011–3.6.2012, Ankkalammen päiväkoti. Haku päättyy 17.6. klo 16. Lisätietoja Eeva Pursimo, 09 839 32660.

■ Lastenhoitaja Työavain 3-559-11. Määräaikainen tehtävä 1.8.–31.12.2011, Koskikujan päiväkoti. Haku päättyy 17.6. klo 16. Lisätietoja Liisa Filppula, 09 8393 5621.

■ Lastenhoitaja, 2 paikkaa Työavain 3-417-11. Vakinainen tehtävä alkaen 1.8.2011, Jokiuoman päiväkoti. Haku päättyy 17.6. klo 16. Lisätietoja Helena Pajari, 040 778 3582.

■ Lastentarhanopettaja, 2 paikkaa Työavain 3-495-11. Määräaikainen tehtävä 1.8.2011–31.5.2012, Kurjenpolven päiväkoti. Haku päättyy 17.6. klo 16. Lisätietoja Hanna Numminen, 09 839 24448 ja Marjo Marttinen, 09 839 26045.

■ Avustajia päiväkoteihin Työavain 10-1-11. Määräaikainen tehtävä, Seu-re Henkilöstöpalvelut Oy. Haku päättyy 30.6. klo 16. Lisätietoja päivähoito- ja nuorisoalan henkilöstökonsultit 09 310 88005.

■ Lähihoitaja, 3 paikkaa Työavain 2-356-11. Vakinainen tehtävä alkaen 1.8.2011, Koivukylän palvelutalo. Haku päättyy 15.6. klo 16. Lisätietoja Aino Rantanen, 050 302 4145 ja Stiina Lietzen, 040 847 6540.

■ Lupatarkastaja, lupa-arkkitehti Työavain 5-48-11. Määräaikainen virka 5.9.2011–5.9.2014, rakennusvalvonta. Haku päättyy 20.6. klo 16. Lisätietoja Ilkka Rekonen, 09 8392 4385 ja Pekka Virkamäki, 09 8392 2477.

■ Tuotepäällikkö Työavain 2-348-11. Vakinainen tehtävä alkaen 15.8.2011, sosiaali-ja terveystoimi. Haku päät-tyy 17.6. klo 16. Lisätietoja Satu Siikander, 09 839 27222.

Muistathan antaa vinkkejä ja palautettaVautsi on Vantaan kaupungin henkilöstölehti, joka ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Juttujen ideoimiseen tarvitaan myös lukijoiden apua: kertokaa ideanne ja palautteenne joko toimialanne viestintään, joista on kaikista edustus sisäisen viestinnän toimitusneuvostossa, tai lehden toimitukseen sähköpostiosoitteella [email protected]

Vautsin teemat ja aineistopäivät(suluissa painoon lähettämispäivä / jakelun alkamispäivä):

5/11 Kestävä kehitys ja talous to 11.8. (ma 22.8. / to 25.8.) 6/11 Tekniikka ja työvälineet to 15.9. (ma 26.9. / to 29.9.) 7/11 Tilapalvelut to 13.10. (ma 24.10. / to 27.10.) 8/11 Innovatiivisuus ja design to 17.11. (ma 28.11. / to 1.12.)

Ajattelemisiin. . .

Olisiko huomenna kuitenkin jo tänään?

Oletteko miettineet, miksi moni asia tuntuu hel-pommalta tehdä vasta huomenna? Itse olen 48-vuotias nainen ja olen jostakin käsittämät-tömästä syystä alkanut elää huomenna-elämää.

Huomenna aloitan terveellisemmän elämän... huomenna alan laihduttaa... huomenna alan liikkumaan...huomenna en syö karkkia saati suklaata...

Minut herätti miettimään aihetta ja tällaista elämänta-paa parikin asiaa. Luin erään runon, joka kehotti elämään huolella tätä päivää. Siitä tulee eilisen ihanat muistot ja se antaa voimia kohdata huomisen haasteet. Niinpä... Mutta kuka tulisi vielä kopauttamaan päähän niin, että saisi tuon ajatusmaailman teoiksi ajatusten ja sanojen sijaan?

Oletteko miettineet, miten yhden yön yli nukkuminen voisi tehdä ihmisestä terveemmän, parempikuntoisen, iloisemman, hoikemman tai onnellisemman ihmisen? Mikä tuosta huomisesta tekee niin ihmeellisen? Vai tekeekö mikään? Jos minunkin kaikki huomiseen liittyvät hyvät aikomukseni olisivat muuttuneet vaikkapa kuluneiksi ka-loreiksi, olisin aika simpsakassa kunnossa oleva ”neitonen”. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole, vaan peilistä näkyy täti tylleröinen pyöreine poskineen ja vararenkaineen. Huomi-

sen kuuri ei siis ole ainakaan meikäläisen kohdalla toistaiseksi purrut.

Sattui toinenkin tähän päivään herättävä juttu. Sain näet tilaisuuden osallistua kaupungissamme käynnistyneeseen hen-kilöstön työhyvinvointia edistävään hankkeeseen (Watti-hanke, josta tarkemmin muilla sivuilla). Aluksi kyllä hieman hirvitti ja kauhistutti. Terveyskatsastukseen meneminen ja totuuden eteen joutuminen pelotti. Mutta sitten ajattelin, josko ottaisin-kin tämän mahdollisuutena. Katsastanhan autonikin, miksen siis itseäni. Tässähän on työnantajan tarjoamana tilaisuus py-sähtyä hetkeksi oman itseni ja hyvinvointini äärelle.

Ja niinhän siinä kävi. Watti-hankkeen ajatusmaailma alkoi elää kohdallani. Voimaannu Vantaalla – arvioi – tiedosta – toimi ja innostu. Terveyskatsastuksessa on nyt käyty, ja matkakilo-metrejä todettiin vielä olevan jäljellä. Säännöllistä huoltoa tosin pitää lisätä, jotta kone pysyy kunnossa jatkossakin. Olen nyt aloittelemassa toimintavaihetta ja pikkuhiljaa innostumassa tekemään asioita oman hyvinvointini edistämiseksi. Yksi tänä päivänä otettu muutoksen askel kerrallaan.

Ajattelemisiin ja tätä päivää elämään haastaenTepentuuri

Vautsissa 3/2011 sivulla 10 julkaistun purjelentokuvan on ottanut Sirpa K. Räikkönen.

Korjaus

Vautsin toimitus toivottaa lukijoilleen rentouttavaa kesää!

Kuva

S. M

anni

nen

Backas Jazz 8.-11.6.Ainoa oikea perinnejazz- tapahtuma Backaksen kartanon mailla idyllisessä Puimalassa, Ylästöntie 28. backasjazz.com

Sauvis 28.8. Sauvakävelijöiden iloiset kokoontumisajot Hakunilan urheilupuis-tossa, Luotikuja. sauvis.fi

Vantaan musiikki- juhlat 7.-14.8.Kieliä, värähdyksiä, hur-miota – teemasoittimina harput, luutut ja kitarat Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. fibo.fi

Sun Festival 13.8.Tanssia, kädentaitoja, rumputyöpaja, eri maiden ruokia sekä maailmanmu-siikin klubi Vernissassa, Tikkurilantie 36. vantaa.fi/kulttuuri

www.vantaa.fi

Vantaa – keskellä elämää– ja kesä täynnä elämyksiä!

Documents

Kesällä kerätään uusia voimia - Vantaa · 2015-06-24 · Watti on uusi voimanlähde Mieli hakee hyvää työtä Etuja moneen lähtöön – lue tämä, kaupungin työntekijä!