View
3.645
Download
1
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Antti Hautamäen Kestävä innovointi esitelmä Demos Helsingin pikaseminaarista.
Citation preview
Antti HautamäkiKestävä innovointi
Järjestöjen tulevaisuuden haasteet
”Innovaatio on yksilöiden, yritysten ja kansakunnan kykyä luoda jatkuvasti haluamaansa tulevaisuutta”
John Kao, Innovation Nation, 2007
Kestävä innovointiKestävä innovointi perustuu eettisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestäville periaatteille:
• Kestävä kehitys (ilmastonmuutos)• Osallistuva innovointi (innovaatiodemokratia)• Jatkuva innovointi (innovaatiokyvykkyys)• Globaali innovointi (avoimet prosessit)• Innovatiivinen johtaminen (johtamisen
innovaatiot)
Kestävän innovoinnin taustaa• Ilmastonmuutos on tosiasia• Globalisaatio on ristiriitainen ja rujo prosessi• Innovaatiotoiminnan haasteet ovat
planetaarisia (kestävä ja inhimillinen kehitys)• Ihmisen luovuus, teknologia ja innovaatio on
valjastettava ratkomaan ihmiskunnan ”häijyimpiä” ongelmia (yhteiskuntavastuu). • Suomesta kestävän kehityksen kärkimaa• Cleantechistä teollisuutemme kilpailuvaltti
Innovaatiopolitiikan vakiintunut legitimointi
ITK-kaava:
Innovaatio -> Tuottavuus -> Kasvu
Kasvu = kansantuotteen määrällinen kasvu
”Uusi kasvuteoria” – legitimaation vanha perusta
• Osaaminen ja teknologia luovat kasvua!• Kyllä, mutta kasvun suuria vipusimia ovat
• Yritysten omaksumiskyky• Yleiskäyttöisten teknologioiden leviäminen• Kansainvälinen vuorovaikutus (muilta oppiminen)• Instituutioiden toiminta (verotus, oikeuslaitos,
sääntely, julkiset palvelut jne.)• Kilpailun paine uudistumiseen ja innovointiin
Arvopohjainen legitimointiIUH-kaava
Innovaatio -> Uusintaminen -> Hyvinvointi
Hyvinvointi = F(kansantulo, sosiaalinen pääoma, luontopääoma)
Luontopääoma
Teollinenpääoma
Sosiaalinenpääoma
Inhimillinenpääoma
HyvinvointiUusintaminen Kestävä innovointi
Kestävä innovointi pääomien uusintamisessa ja hyvinvoinnin
lisäämisessä
Innovaatiopolitiikan käänne• Tarjontalähtöisestä teknologiapolitiikasta
asiakasvetoiseen, palvelukeskeiseen innovaatiopolitiikkaan – ”jälkiteknologinen” vaihe
• Asiakkaat etualalle (tarpeet, elämykset, design, brändit)
• Innovaatiokyvykkyys kriittinen tekijä• Luovat ympäristöt ja verkostot (ekosysteemit)• Palvelujen innovointi ja uudet liiketoimintamallit• Yhteiskunnalliset innovaatiot
Innovaatioiden ekosysteemi• ”Ekosysteemi” on itseohjautuva ja itseään
uudistava dynaaminen järjestelmä• Innovaatioiden ekosysteemi sisältää riittävästi
innovaatioita ruokkivia ja kiihdyttäviä aineksia• Sen dynaamisuus perustuu
vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön sekä luovuuteen ja riskinottoon kannustavaan kulttuuriin
• Kantavana voimana ovat luovat, lahjakkaat ja intohimoiset tyypit
Osaavatyövoima
YrityspalvelutRahoitus
RiskipääomaBisnesenkelit
YliopistotTutkimuslaitokset
InnovaatiokulttuuriInfrastruktuuri
Pienten ja suurten yritystenverkottuminen ja yhteistyö
Joustavaliikkuminen
InnovatiivisetMarkkinat
Globaaliyhteistyö
Innovaatioiden paikallinen ekosysteemi
Innovointitavat muutoksessaSuljettu innovaatio: yrityksen sisäinen
innovaatioprosessi, jonka yritys ”omistaa”Hajautettu innovaatio: • Avoin innovaatio: ideoiden ja teknologioiden
ostaminen ja myyminen• Julkinen innovaatio: vertaistuotanto; kaikkien
vapaasti käytettävissä oleva tuote tai palvelu,• Puoli-julkinen innovaatio: innovaatio syntyy
rajoitetussa yhteisössä ja jää yhteisön käyttöön• Käyttäjäinnovaatio: käyttäjien itsensä
tekemät parannukset ja lisäykset tuotteeseen
Nykyisetmarkkinat
Uudetmarkkinat
Sisäisettutkimusprojektit
Uudet ideat
Tuotekehitys
Organisaation rajat:Sisäinen innovaatioprosessi
Avoin innovaatio
Yhteistyön areena
Yhteishyvä
Koordinaattori
Kontribuuttori
KontribuuttoriKontribuuttori
Kontribuuttori
Verkostoyhteydet Vapaaehtoisuus
Vierailija “Vapaamatkustaja”
Julkisen innovaation end-to-end arkkitehtuuri
Yhteiskunnallisia muutoksia ja jännitteitä
• Sosiaalisen pääoman muutokset• yksilöllisyys <-> yhteisöllisyys
• Paikan identiteetin merkitys• paikallisuus <-> virtuaalisuus/irrallisuus
• Yksilön identiteetin etsiminen• ”moniyhteisöllisyys”• moniarvoisuus
• Työnteko• työn ja perhe-elämän yhteensovitus• päätekeminen <-> toinen tekeminen• ProAm-liike• Sitoutumattomuus (työpaikan epävarmuus)
Järjestökentän muutoksia ja jännitteitä
• perinteet <-> uudistuminen• ammatillisuus <-> harrastaminen• paikallisuus <-> virtuaalisuus• omavaraisuus <-> julkiset avustukset• yksin tekeminen <-> yhteistyö• liitto <-> järjestöt
Järjestöjen uusi kontekstualisointi
JärjestönPerustoiminta
”Käsityö kulttuurinataitona ja
elinkeinona”
Kestäväkehitys
AnkkuroituminenInnovaatioidenekosysteemiin
Yksilöidenidentiteetti
YhteisöllisyysSosiaalinen
pääoma