Embed Size (px)
Citation preview
1
Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2006
2
Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2006
Saara Elväs
Petri Jaarto
Motiva Oy
Copyright Motiva Oy, 2007
3
Alkusanat
Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa 1997. Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksista ja linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä laajennettiin vuonna 2002 asuinkiinteistöihin. Ympäris-töministeriö koordinoi asuinkiinteistöalan energiansäästösopimusta ja liikenne- ja viestintämi-nisteriö ohjelmamuotoisena jatkuvaa kuorma- ja pakettiautokuljetuksia koskevaa sopimusta samoin kuin maaliskuussa 2005 allekirjoitettua sopimusta joukkoliikenteen energiansäästöoh-jelmasta. Vuonna 2001 päättynyt öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma on uusittu (Höylä II) ja kattavuutta laajennettu.
Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on nyt koottu kuudennen kerran yh-teenveto energian käytön kehityksestä sopimusalalla ja sopimukseen liittyneiden yritysten energiansäästösopimusten toteuttamisesta ja toimien energiansäästövaikutuksista sekä sopi-mukseen liittyvistä hankkeista. Tietoja ja tuloksia on esitetty sekä vuodelta 2006 että kumula-tiivisesti vuodesta 1998 lähtien. Mahdollisuuksien mukaan on raporttiin lisätty myös sopi-mukseen liittyneille yrityksille tarkoitettua palautetietoa energiansäästötoimista.
Sopimustoiminnan kokonaisarvioinnin ja organisaatioilta saadun palautteen perusteella vuonna 2005 päättyneitä sopimuksia jatkettiin kahdella vuodella, jona aikana on kehitetty uusia työkaluja ja toimintatapoja ja rakennettu uusia sopimusmalleja yhteistyössä tulevien sopimusosapuolien kanssa. Tavoitteena on ollut laajan kolmannen polven sopimustoiminnan käynnistäminen vuoden 2008 alussa.
Uusien energiatehokkuussopimusten valmistelussa on muilta osin edetty valtioneuvoston marraskuussa 2005 eduskunnalle antaman kansallisen energia- ja ilmastostrategian linjausten mukaisesti ripeästi, mutta kiinteistö- ja rakennusalan nykyisen vuoden 2007 lopussa päättyvän sopimusalueen osalta tilanne on vielä epäselvä. Uusi jaksolle 2008–2016 valmisteltu neuvotel-tujen energiatehokkuussopimusten järjestelmä tuo joka tapauksessa muutoksen siltä osin, että Elinkeinoelämän keskusliiton toimialaliittojen jäsenyritykset siirtyvät vuoden 2008 alusta läh-tien uuteen elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen.
Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on valmius jatkaa elokuussa 2007 käynnistettyä kes-kustelua mahdollisesta omasta sopimusalueesta muille nykyisen kiinteistö- ja rakennusalan sopimusalan yrityksille ja valtiosektorin toimijoille. Uuden sopimusalueen valmistelu vaatii kuitenkin siinä määrin aikaa, ettei vielä vuoden 2008 alussa välttämättä kaikille nyt mukana oleville uutta sopimuspuitetta löydy.
Helsingissä lokakuussa 2007 Taisto Turunen Ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö
4
5
Sisällysluettelo
Alkusanat 3 Sisällysluettelo 5 Tiivistelmä 7 1 Johdanto 8
1.1 Sopimuksen solmineet yritykset 8 1.2 Sopimuksen keskeiset tavoitteet 9
1.2.1 Rakennusten lämmön ja sähkön käytön ominaiskulutukset 9 1.2.2 Kulutusseurannan ja katselmusten kattavuus 15
2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiankäyttö 19 2.1 Sopimusalan rakennuskanta 19 2.2 Sopimuksen piiriin kuuluvien rakennusten energiankäyttö 20 2.3 Energiankäytön muutoksia selittävät tekijät 21
3 Energiakatselmukset 31 3.1 Yleistä energiakatselmuksista 31 3.2 Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet 35
4 Muut toimenpiteet 40 4.1 Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet yrityksissä 40 4.2 Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta 40
Liite 1 KRESS-sopimukseen liitetyn kiinteistökannan laajuustietoja 41 Liite 2 Benchmarkin-kuvat – yritysten ominaiskulutusvertailut v. 2005–2006
Liite 2a KRESS-kiinteistöt (yksityissektori) 45 Liite 2b Toimistorakennukset (yksityissektori) 47 Liite 2c Myymälä- ja liikerakennukset (yksityissektori) 48 Liite 2d Majoitus- ja ravitsemusrakennukset (yksityissektori) 49 Liite 2e Teollisuus- ja varastorakennukset (yksityissektori) 50 Liite 2f Muut rakennukset (yksityissektori) 51 Liite 2g KRESS-kiinteistöt (valtiosektori) 52 Liite 2h Toimistorakennukset (valtiosektori) 54 Liite 2i Majoitus- ja ravitsemusrakennukset (valtiosektori) 55 Liite 2j Teollisuus- ja varastorakennukset (valtiosektori) 56 Liite 2k Muut rakennukset (valtiosektori) 57
Liite 3 KRESS-sopimukseen liittyneet yritykset ja valtiosektori 58
6
7
Tiivistelmä
Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä Suomen asunto-, toi-mitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n väliseen sopimukseen energiatehokkuuden edistämi-seksi kiinteistö- ja rakennusalalla. KTM:n ja RAKLIn välinen sopimus energiansäästön edis-tämisestä allekirjoitettiin 18.5.1999 ja sopimuskausi päättyi vuoden 2005 lopussa. Valtion kiin-teistölaitoksen yksiköt liittyivät sopimukseen vuonna 2002. Sopimuksen keskeisenä tavoittee-na oli sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistä-västä toiminnasta tulee vakiintunut osa yrityksen toimintaa.
Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimus päättyi vuonna 2005. Kauppa- ja teol-lisuusministeriön ja RAKLI ry:n välille neuvoteltiin alkuperäiseen sopimukseen kahden vuo-den jatkoaika. Vuoden 2007 loppuun kestävä jatkoaika takaa siihen liittyneille yrityksille al-kuperäisen sopimuksen mukaiset edut sekä velvoitteet.
Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 2007 seitsemättä kertaa. Raportointi koski jatkoai-kasopimukseen vuoden 2005 lopussa sitoutuneita yrityksiä, ja tietoja kysyttiin vuodelta 2006. Vuoden 2005 lopussa energiansäästösopimukseen oli liittyneenä yhteensä 30 yritystä ja näistä 22 sitoutui jatkamaan sopimuksessa vuoden 2007 loppuun.
Raportoinnissa yritykset on ryhmitelty tarkasteluja varten yksityisen sektorin ja valtiosek-torin yrityksiin.
Kuukausittainen kulutusseurannan kattavuus oli sopimukseen liitetyissä rakennuksissa lähes 100 % niiden yritysten osalta, jotka raportoivat seurannasta.
Yksityissektorin yritysten energiansäästösopimukseen liittämissä kiinteistöissä käytettiin vuonna 2006 rakennusten lämmitykseen energiaa yhteensä noin 444 GWh. Sähköä käytettiin näissä rakennuksissa 529 GWh. Vettä rakennuksissa kului 1,09 milj. m³.
Lämmön ominaiskulutus oli keskimäärin 136,8 kWh/hum² (22,9 kWh/m³), sähkön omi-naiskulutus 154,1 kWh/hum² (27,2 kWh/m³) ja veden ominaiskulutus 318,9 l/hum² (56,4 l/m³).
Valtiosektorin sopimuskiinteistöissä vuonna 2006 lämpöenergiaa kului 1 021 GWh, säh-köenergiaa käytettiin 622 GWh ja vettä 2,82 milj. m³.
Koska valtiosektorin kiinteistöistä ei ollut kattavia pinta-alatietoja, laskettiin ominaiskulu-tukset vain rakennustilavuudelle. Tällöin lämmön ominaiskulutus vuonna 2006 oli 36,5 kWh/m³, sähkön ominaiskulutus oli 22,2 kWh/m³ ja veden ominaiskulutus 100,6 l/m³.
Vuoden 2006 aikana sopimuksen piirissä olleet yksityisen sekotorin KRESS-yritykset (22 kpl) hakivat katselmustukea yhteensä 1,2 milj. r-m³:n katselmushankkeisiin. KTM:n yksi-tyiselle palvelusektorille myöntämästä tuesta on vuosina 2001–2005 kohdistunut 72–92 % kiin-teistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusyrityksille. Vuonna 2006 energian-säästösopimusyritysten osuus koko yksityiselle palvelusektorille myönnetystä tuesta oli vain hieman alle puolet (49 %) koko tuen määrästä. Ennätyksellisen alhainen tukiosuus on selitet-tävissä sopimusyritysten määrän laskulla sekä sopimuksessa jatkavien yritysten aiemmalla katselmusaktiivisuudella; keskimäärin 85 % sopimukseen liitetystä kannasta on jo katselmoitu.
Vastaavantyyppiset säästösopimusten vuosiraportit vuodelta 2006 tuotetaan myös teolli-suudesta, energia-alalta (voimalaitosala, kaukolämpöala ja sähkön siirto- ja jakeluala), kunnis-ta ja kuntayhtymistä, asuinrakennuksista sekä joukkoliikenteen osalta.
8
1 Johdanto
Energiansäästösopimusten vuosiraportoinnin tavoitteena on kerätä ja analysoida tietoa ener-giatehokkuuden kehittymisestä energiansäästösopimuksen solmineissa yrityksissä ja yhteisöis-sä. Vuosiraportointi palvelee julkishallintoa, erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriötä, ener-giansäästösopimustoiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelus-sa. Toisaalta tavoitteena on myös tuottaa yrityksille uudentyyppistä palautetietoa toimialan energiatehokkuudesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Tavoitteena on tuottaa muun muassa benchmarking-tietoa, jonka avulla yritykset voivat verrata omaa energiatehokkuut-taan muiden yritysten vastaaviin tietoihin.
Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 2007 seitsemättä kertaa. Raportointitiedot vuodelta 2006 saatiin vuosiraporttia varten 14 yksityisen sektorin yritykseltä ja kaikilta kuudelta valtion sektorin kohteelta.
Raportissa on neljättä kertaa mukana valtiosektorin kiinteistöjen tiedot. Tiedot yksityisen ja valtiosektorin osalta esitetään pääosin erikseen.
1.1 Sopimuksen solmineet yritykset
Vuoden 2005 lopussa energiansäästösopimukseen oli liittyneenä yhteensä 30 yritystä ja näistä 22 sitoutui jatkamaan sopimuksessa vuoden 2007 loppuun. Sopimuksessa jatkavat yritykset liittymisjärjestyksessä esitetään liitteessä 3. Tämän vuosiraportin laatimiseksi saatiin raportoin-titiedot 20 sopimuksessa jatkavalta yritykseltä (14 yksityisen sektorin ja kaikilta kuudelta valti-on sektorin yksiköltä).
Vuosiraportin määräaikaan mennessä toimittaneet yritykset raportoivat noin 9,5 milj. m²:n kiinteistökannan energiankulutustiedot., joista 3,5 milj. m² on yksityisen sekto-rin kohteita ja 5,9 milj. m² on valtion kohteita. Tässä raportissa on esitetty erikseen yksityisen sektorin ja valtiosektorin tiedot.
Sopimuksen kattavuuden kehitystä havainnollistaa kuva 1. Tarkempi erittely sopimus-toimintaan liitetystä rakennuskannasta esitetään kohdassa 2.1.
9
1.2 Sopimuksen keskeiset tavoitteet
Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönot-to, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa yrityksen toimintaa. Kuvassa 1 esitetään muusta raportista poiketen yhdistetyt tiedot sekä valtion että yksityisen sektorin osalta.
0
2
4
6
8
10
12
14
1999* 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
milj. m2
0
5
10
15
20
25
30
lkm
Valtion sektorin raportoitu rakennuskanta
Yksityisen sektorin raportoitu rakennuskanta
Raportoineita yrityksiä tai yksiköitä
* Vuodelta 1999 ei laadittu vuosiraporttia
Kuva 1. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportoinnin
kattavuuden kehitys 1999–2006.
Määrälliset tavoitteet jatkoajan sopimuksessa säilytettiin alkuperäisellä tasolla; lämmön ja sähkön käytön tehostaminen (indikaattorina rakennusten sähkön ja lämmön ominaiskulutus), kulutusseurannan kattavuus sekä energiakatselmusten toteuttaminen. Asetettujen tavoitteiden toteutumista tarkastellaan kappaleissa 1.2.1 ja 1.2.2.
1.2.1 Rakennusten lämmön ja sähkön käytön ominaiskulutukset
Tavoitteet koko sopimusalalle
Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksessa jatkaneiden yritysten rakennuskannan lämmön ominaiskulutuksia pyritään alentamaan siten, että ne ovat 15 % alemmat vuonna 2010 kuin vuonna 1998. Kiinteistösähkön ja rakennusten käyttäjien sähkönkäytön osalta ta-voitteena oli ominaiskulutusten kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta 2005.
10
Tilanne vuoden 2006 lopussa
Taulukossa 1 sekä kuvissa 2–4 esitetään sopimukseen vuosina 1999, 2000, 2001, 2002 ja 2003–2005 liittyneiden yksityissektorin yritysten raportoima kiinteistökannan ominaiskulutuk-sen kehitys sopimuskaudella. Taulukossa 2 sekä kuvissa 5–7 esitetään valtion sektorin yksi-köiden ominaiskulutuksen kehitys. Valtionsektorin yksiköt ovat liittyneet sopimukseen vuosi-na 2002 ja 2003.
On huomattava, että koko kannan ominaiskulutuksen kehityksestä ei voi tehdä johto-päätöksiä energiatehokkuuden kehityksen suhteen, koska yritysten hallinnassa oleva kiinteis-tökanta, sen käyttöaste ja yritysten omistussuhteet ovat sopimuskauden aikana muuttuneet. Myös käyttöajoissa on tapahtua muutoksia. Tässä esitettävät tulokset ovat lähinnä suuntaa antavia. Tarkempia tuloksia kiinteistötyypeittäin ja yrityksittäin esitetään kohdassa 2.3 sekä liitteissä.
Yksityisen sektorin yritykset
Lämmön ominaiskulutuksen kehitys
Sopimukseen liittyneiden yritysten lämmön sääkorjattu ominaiskulutus on sopimuskauden aikana ollut laskeva. Vuodesta 2001 on lämmön normeerattu ominaiskulutus (kWh/m²) las-kenut noin 7 % ja lämpöindeksi (kWh/m³) noin 22 % (kuva 12).
Sähkön ominaiskulutuksen kehitys
Sopimukseen liittyneiden yritysten keskimääräinen sähkön ominaiskulutus on nyt (kuva 12) vuoden 2001 tasolla.
Veden ominaiskulutuksen kehitys
Vaikka sopimukseen ei sisälly kvantitatiivisia tavoitteita vedenkulutuksen osalta, on myös vedenkulutuksen kehitystä seurattu yritysten vuosiraportoinnissa. Vedenkulutuksen kehitys-trendi (kuva 12) onkin sopimuskauden aikana ollut yrityksissä myönteinen. Yritykset ovat vähentäneet kiinteistöjensä veden ominaiskulutusta n. 20 % vuodesta 2001.
Valtiosektorin yritykset
Lämmön ominaiskulutuksen kehitys
Lämmön ominaiskulutus on ollut laskusuunnassa vuodesta 2001 lähtien (kuva 5). Vuoden 2005 ominaiskulutuksen korkeaan arvoon vaikuttaa aikaisempia vuosia pienempi raportoitu kanta.
Sähkön ominaiskulutuksen kehitys
Sähkön ominaiskulutus on ollut lievässä kasvussa koko sopimuskauden (kuva 6). Kasvu on kuitenkin ollut maltillista joten tehdyillä energiankäytön tehostamistoimilla on ollut vaikutus-ta.
11
Veden ominaiskulutuksen kehitys
Veden kulutuksen vähentyminen on jatkunut koko sopimuskauden (kuva 7).
Taulukko 1. Lämmön, sähkön ja veden ominaiskulutuksen kehittyminen yksityissektorin
KRESS-yrityksissä liittymisvuoden mukaan.
Vuosi 1999 liittyneet 2000 liittyneet 2001 liittyneet 2002 liittyneet 2003-2005 liit.
2000 165,2 157,5
2001 162,2 147,8 146,6 121,2
2002 118,3 155,3 151,2 278,4
2003 119,7 172,5 139,9 279,0 195,2
2004 112,6 143,6 141,3 280,7
2005 95,2 138,6 149,3 323,3 192,6 2006 121,2 224,1 128,3 314,2 359,9
Vuosi 1999 liittyneet 2000 liittyneet 2001 liittyneet 2002 liittyneet 2003-2005 liit.
2000 140,8 128,0
2001 146,2 94,1 137,3 101,9
2002 182,8 130,0 162,6 79,0
2003 163,0 110,9 157,5 77,1 95,3
2004 143,9 112,2 138,6 84,4
2005 154,5 88,0 158,2 75,0 43,9 2006 160,0 124,7 151,4 54,6 44,1
Vuosi 1999 liittyneet 2000 liittyneet 2001 liittyneet 2002 liittyneet 2003-2005 liit.
2000 687,2 313,0
2001 561,1 330,0 422,1 196,3
2002 298,7 329,0 371,2 1 010,3
2003 294,1 360,3 366,6 1 786,0 934,2
2004 274,7 314,1 323,0 1 023,1
2005 203,3 325,3 345,5 1 970,8 726,2 2006 258,5 495,3 317,4 1 971,2 883,9
Lämmön norm.ominaiskulutus (kWh/m²)
Sähkön ominaiskulutus (kWh/m²)
Veden ominaiskulutus (l/m²)
12
0
50
100
150
200
250
300
350
400
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Tarkasteluvuosi
No
rm. o
min
ais
läm
mö
nku
lutu
s (k
Wh/m
²)
1999 liittyneet
2000 liittyneet
2001 liittyneet
2002 liittyneet
2003-2005 liit.
Kuva 2. Lämmön ominaiskulutuksen kehitys yksityissektorin KRESS-yrityksissä
liittymisvuosittain.
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Tarkasteluvuosi
Sä
hkö
n o
min
ais
kulu
tus
(kW
h/m
²)
1999 liittyneet
2000 liittyneet
2001 liittyneet
2002 liittyneet
2003-2005 liit.
Kuva 3. Sähkön ominaiskulutuksen kehitys yksityisen sektorin KRESS-yrityksissä
liittymisvuosittain.
13
0
500
1000
1500
2000
2500
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Tarkasteluvuosi
Ve
de
n o
min
ais
kulu
tus
(l/m
²)
1999 liittyneet
2000 liittyneet
2001 liittyneet
2002 liittyneet
2003-2005 liit.
Kuva 4. Vedenkulutuksen kehitys yksityissektorin KRESS-yrityksissä
liittymisvuosittain.
Taulukko 2. Lämmön, sähkön ja veden ominaiskulutuksen kehittyminen valtiosektorin
KRESS-yrityksissä liittymisvuoden mukaan.
Vuosi 2002 liittyneet 2003 liittyneet 2002 liittyneet 2003 liittyneet
2001 42,3 43,3 22,9 17,6
2002 47,4 39,8 25,3 19,1
2003 42,9 40,0 25,9 19,6
2004 41,1 40,1 27,6 19,3
2005 41,4 52,7 24,8 19,2
2006 41,0 36,3 27,6 16,6
Vuosi 2002 liittyneet 2003 liittyneet
2001 108,5 141,7
2002 103,4 134,7
2003 97,8 136,3
2004 96,8 133,5
2005 85,2 110,2
2006 91,5 110,0
Sähkön ominaiskulutus (kWh/m³)Lämmön norm.ominaiskulutus (kWh/m³)
Veden ominaiskulutus (l/m³)
14
0
10
20
30
40
50
60
2001 2002 2003 2004 2005 2006
Tarkasteluvuosi
No
rm.
om
ina
islä
mm
önkulu
tus
(kW
h/m
³)
2002 liittyneet
2003 liittyneet
Kuva 5. Lämmön ominaiskulutuksen kehitys valtiosektorin KRESS-yrityksissä
liittymisvuosittain.
0
5
10
15
20
25
30
2001 2002 2003 2004 2005 2006
Tarkasteluvuosi
Sä
hkö
n o
min
ais
kulu
tus
(kW
h/m
³)
2002 liittyneet
2003 liittyneet
Kuva 6. Sähkön ominaiskulutuksen kehitys valtiosektorin KRESS-yrityksissä
liittymisvuosittain.
15
0
20
40
60
80
100
120
140
160
2001 2002 2003 2004 2005 2006
Tarkasteluvuosi
Ve
de
n o
min
ais
kulu
tus
(l/m
³)
2002 liittyneet
2003 liittyneet
Kuva 7. Vedenkulutuksen kehitys valtiosektorin KRESS-yrityksissä
liittymisvuosittain.
1.2.2 Kulutusseurannan ja katselmusten kattavuus
Tavoitteet
KTM:n ja RAKLI:n välisessä sopimuksessa energiakatselmustoiminnan ja kulutusseurannan kehittämisen tavoitteena oli saada 80 % sopimukseen liittyneiden yritysten rakennuskannasta katselmoiduksi ja säännöllisen kulutusseurannan piiriin vuoteen 2005 mennessä. Katselmus-toiminnan välitavoitteena oli saada 50 % kiinteistöstä katselmoiduksi ja kulutustilastoinnin piiriin vuoden 2002 loppuun mennessä.
Yksittäisen yrityksen asettamat tavoitteet voivat periaatteessa vaihdella johtuen yrityksen omista lähtökohdista.
Alkuperäinen kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimus päättyi vuoden 2005 lopussa. Sopimusta jatkettiin kahdella vuodella, ja sopimuksen jatkoon sitoutui 22 yritystä jotka hallinnoivat 83 % vuona 2005 päättyneen sopimuksen rakennuskannasta. Tämän rapor-tin tiedot perustuvat sopimuksessa jatkaneiden yritysten tietoihin.
Tilanne
Katselmustoiminnan kattavuutta ja tuloksia tarkasteltaessa on vuodesta 2006 eteenpäin käsi-telty vain sopimuksessa jatkaneita yrityksiä (18 yksityisen sektorin yritystä, valtion sektorin katselmukset eivät kuulu KTM tuen piiriin, eivätkä ne siten ole myöskään katselmusten seu-rantatietokannassa). Aiemmilta vuosilta mm. kuvassa 8 esitetään edelleen kaikkien vuonna 2005 päättyneeseen sopimukseen kuuluneiden yritysten tiedot. Sopimuksessa jatkavien 18 yrityksen hallinnassa on oman ilmoituksensa mukaan sopimustoiminnan piirissä rakennusti-lavuudella mitattuna 21,6 milj. m3.
16
Vuonna 2006 sopimuksen piirissä olevat yritykset ovat vuosien 1997–2006 aikana kat-selmoineet kiinteistöistään yhteensä yli 18 milj. m3, joka on 85 % näiden yritysten säästösopi-mustoiminnan piiriin liittämästä kiinteistökannasta (kuva 8). Vuoden 2006 lopussa KRESS-yritykset olivat raportoitujen katselmushankkeiden lisäksi käynnistäneet yhteensä noin 1,6 milj. m3 katselmushankkeet. Tämä vastaa noin 7 % säästösopimukseen liitetystä rakennus-kannasta.
Vuoden 2005 lopussa katselmoidun rakennustilavuuden osuus sopimukseen liittyneiden yritysten omistamasta tai hallinnoimasta kokonaistilavuudesta oli kuitenkin selvästi pienempi (vain noin 25 %), joten 80 % kattavuutta sopimusyritysten koko rakennuskannasta ei saavutettu vuoteen 2005 mennessä.
Kuvassa 8 ei ole laskettu katselmusten kattavuutta vuodelle 1999, koska ensimmäiset vuosiraportointitiedot on kerätty vasta vuonna 2000, eikä vuodelta 1999 ole näin ollen käytet-tävissä sopimusyritysten raportointiin liitettyä rakennustilavuustietoa.
Katselmustoiminnan kattavuuden suhteen yritysten välillä on huomattavia eroja (ku-va 10): osa yrityksistä on vasta aloittanut sopimusvelvoitteiden mukaisen katselmustoiminnan, osa on sen sijaan jo selvästi ylittänyt sopimuksen yleistavoitteet. Tuloksia KRESS-yritysten energiakatselmuksissa raportoiduista säästöpotentiaaleista ja energiansäästötoimenpiteistä esi-tetään luvussa 3.
Valtiosektorin katselmuksia ei ole käsitelty tässä luvussa eikä myöhemmin luvussa 3, koska valtion kiinteistöjen katselmointiin ei voi saada KTM:n tukea, eikä niitä näin ollen ole kattavasti raportoitu katselmusten seurantatietokantaan, jonka tietoihin lukujen 1.2.2 ja 3 kat-selmustiedot perustuvat.
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Vuosi
Ka
tse
lmust
en k
att
avu
us
(% r
ake
nnustila
vuud
esta
)
Kattavuus raportoitntiin liitetystä kannasta Kattavuus sopimusyritysten koko rakennuskannasta
Välitavoite 2002
Tavoite 2005
Aikasarjakatkos 2005-2006
Kuva 8. Katselmustoiminnan kattavuuden kehitys KRESS-sopimukseen liitetyssä
kiinteistökannassa vuosina 1999–2006.
17
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
Yht 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18
Katselmoitu vuoden 2006 loppuun mennessä Katselmoimatta
Välitavoite 2002
Tavoite2005
Katselmoitu vuoden 2006 loppuun mennessä, yht. Katselmoimatta, yht.
Kuva 9. Katselmustoiminnan kattavuus KRESS-yrityksissä vuoden 2006 lopussa.
Pylväs ”Yht.” kuvaa sopimuksen piirissä vuoden 2006 lopussa olleiden yri-
tysten rakennustilavuudella painotettua keskimääräistä tilannetta.
Kulutusseurannan kattavuus vuosiraportointiin osallistuneiden yksityisen sektorin yritysten raportoinnin perusteella oli vuoden 2006 lopussa keskimäärin 97 % sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen sähkön ja lämmön kulutuksesta niiden yritysten osalta jotka ovat raportoineet kyseisen tiedon. Suurimmalla osalla tiedon raportoineista yrityksistä kulutusseuranta kattoi kaikki rakennukset. Valtionsektorin kohteilla kulutusseurannan keskimääräinen kattavuus neljällä tiedon ilmoittaneella yksiköllä oli hieman alhaisempi (95 %) kuin yksityisen sektorin kohteilla, vaihdellen välillä 90–100 % Kulutusseurannalle sopimuksessa asetetut tavoitteet on siis keskimäärin saavutettu (kuva 10).
18
75 %
80 %
85 %
90 %
95 %
100 %
yht 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 vyht
v1 v2 v3 v4 v5 v6
Yksityinen sektori Valtion sektori
Kuva 10. Kuukausitason tai tiheämmän kulutusseurannan kattavuus KRESS-
yrityksissä vuoden 2006 lopussa. Pylväät ”Yht.” ja ”v yht.” kuvaavat vuosi-
raportointiin osallistuneiden yritysten tai valtion yksiköiden energiakulutuk-
sella painotettua keskimääräistä tilannetta. Yritykset, joiden kohdalla ku-
vassa ei ole pylvästä, eivät ole raportoineet kulutusseurannan kattavuustie-
toja vuoden 2006 osalta.
19
2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiankäyttö
2.1 Sopimusalan rakennuskanta
Suomen koko rakennuskannan laajuus oli vuonna 2000 noin 375 milj. m². Tästä asuinkiin-teistöjen osuus oli noin 60 % eli 225 milj. m².
Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen sopimusalan rakennuskanta ko-konaisuudessaan on yhteensä noin 27,8 milj. m² eli noin viidennes muusta kuin asuinraken-nuskannasta. Sopimusalan yritysten hallinnassa olevista rakennuksista noin 7 % on asuntoja. Asuntojen lisäksi edellä mainittu luku sisältää sopimusalan yrityksien kannalta myös osaomis-teisia, myytäviä sekä kehityskohde -kiinteistöjä.
Toimialan sisäisten omistus-, hallinnointi- ja palvelurakenteiden muutokset aiheuttavat jatkuvia muutoksia yritysten kiinteistösalkkujen rakenteissa. Tämä on huomioitava sopi-musalan laajuutta ja vuosittaisia muutoksia arvioitaessa. KRESS-sopimuksen piiriin yritykset ovat ottaneet pääosin kiinteistöjä, joihin heillä on joko täysimääräinen hallintaoikeus tai aina-kin ehdoton enemmistö hallintaoikeudesta ja jotka ovat yrityksille pitkän tähtäimen sijoitus- ja kehityskohteita. Vuoden 2005 lopussa kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneitä yrityksiä tai valtion kiinteistöyksiköitä oli 30. Näistä 22 sitoutui jatkamaan sopimusta kahdella vuodella; 18 yksityisen sektorin yritystä sekä 4 valtion kiinteistöyksikköä. Valtion kiinteistöyksikön Senaatti-kiinteistöt jakautuu kolmeen erilliseen alueelliseen yksikköön, joten yhteensä valtion sektorilta on sopimuksessa kuusi kiinteistöyksikköä. Raportointi tiedot vuo-delta 2006 saatiin määräaikaan mennessä 14 yksityisen sektorin yritykseltä ja kaikilta kuudelta valtion kiinteistöyksiköltä.
Sopimukseen kuuluvasta kiinteistökannasta raportoitiin vuonna 2006 9,5 milj. m² (3,6 milj. m² yksityiseltä sektorilta ja 5,9 milj. m² valtion sektorilta, tilavuus yhteensä 47,4 milj. m³) energiankäyttö. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2006 raportoitiin noin 34 % sopi-musalan koko rakennuskanasta. Raportoinnissa rakennukset luokiteltiin seuraaviin kiinteistötyyppiluokkiin:
a) Toimistorakennukset b) Myymälä- ja liikerakennukset c) Majoitus- ja ravitsemusrakennukset d) Teollisuus- ja varastorakennukset e) Muut rakennukset
Yksityisellä sektorilla sopimuskiinteistöjä raportoitiin vuonna 2006 364 kpl. Näistä toimistora-kennuksia oli lukumääräisesti eniten 152 kpl, eli noin 42 % kaikista yksityissektorin sopimus-kiinteistöistä. Yhteenlaskettuna myymälä- ja liikerakennustyypin kanssa nämä kiinteistötyypit muodostavat 80 % sopimukseen liitetystä rakennuslukumäärästä. Majoitus- ja ravitsemusra-kennusten raportoitujen kiinteistöjen lukumäärä oli seurantavuonna 7 kpl. Muut rakennukset -ryhmään on liitetty raportoinnissa käytettäviin kiinteistötyyppeihin kuulumattomat kiinteistöt. Tähän ryhmään kuului 27 kiinteistöä.
20
Sopimuskiinteistöjen määrät vaihtelivat yritysten välillä suuresti, mukana oli yhden kiin-teistön kiinteistöyhtiöitä sekä useita kiinteistöjen suuromistajia.
Valtiosektorin sopimuskiinteistöt olivat mukana neljättä kertaa KRESS-raportoinnissa. Tässä ryhmässä on edustettuna neljä laitosta tai yritystä, joista Senaatti kiinteistöt jakautuu kolmeen erilliseen alueelliseen yksikköön (valtion yksikköjä sopimuksen piirissä siis yhteensä kuusi). Raportointitiedot vuodelta 2006 saatiin kaikilta kuudelta valtion yksiköltä.
Tilavuudeltaan ryhmä on suurempi kuin yksityisen sektorin kiinteistömassa. Kiinteistö-jen kokonaislukumäärää ja kokonaispinta-alaa ei voitu raportoida, koska kaikilta laitoksilta ei saatu kattavia tietoja. Pinta-alan arvio raportin kattavuuden arviointia varten muodostettiin kuitenkin kokonaistilavuuden ja raportoiduista tiedoista lasketun keskimääräisen huonekor-keuden avulla.
Valtiosektorilla on hallinnassaan paljon erikoistarkoituksiin käytettyjä kiinteistöjä, kuten esimerkiksi korkeakoulu- ja tutkimuslaitosrakennuksia, joita ei voida selkeästi luokitella tässä raportoinnissa käytettäviin kiinteistötyyppeihin. Tästä johtuen suurimmaksi kiinteistötyypiksi valtiosektorilla muodostui ”muut rakennukset”. Kiinteistötyypin ”muut rakennukset” tila-vuusosuus on 53 % koko valtionsektorin sopimuksessa olevasta tilavuudesta. Toiseksi suurin ryhmä on toimistorakennukset 22 % osuudella. Teollisuus- ja varastorakennukset kattavat noin 14 % tilavuudesta ja majoitus- ja ravitsemusrakennusten osuus on 10 %.
Yhteenvetokuvia raportoidusta KRESS-sopimukseen liitetystä kiinteistökannasta esite-tään liitteissä 1a ja 1b.
2.2 Sopimuksen piiriin kuuluvien rakennusten energiankäyttö
KRESS-yritysten raportoima (todellinen) lämmitysenergiankulutus oli vuonna 2006 1 465 GWh (yksityissektori 444 GWh, valtiosektori 1 021 GWh). Lämmitysenergian kulutuk-sen huomattava kasvu viime vuoteen verrattuna johtuu pääasiassa siitä, että vuonna 2005 yksi valtionyksikkö oli jättänyt raportoimatta lämmitysenergiankulutuksen. Lisäksi valtionsektorin kaikki yksiköt palauttivat raportoinnin vuodelta 2006, joten tiedot ovat kuudelta yksiköltä kun vuonna 2005 tiedot saatiin vain neljältä yksiköltä.
Sähköä käytettiin 1 151 GWh (yksityissektori 529 GWh, valtiosektori 622 GWh). Vettä rakennuksissa kulutettiin 3,91 milj. m³ (yksityissektori 1,09 milj. m³, valtiosektori
2,82 milj. m³). Yksityissektorin sopimuskannan kokonais- ja kiinteistötyyppikohtaiset kulutustiedot esite-
tään kuvissa 12–17 ja valtiosektorin tiedot kuvissa 18–22. Valtaosa sopimukseen liittyneistä yrityksistä raportoi kiinteistökantansa lämmitysenergi-
an kulutukset todellisina kulutuksina ilman lämpötilakorjausta. Eri vuosien välisen vertailta-vuuden mahdollistamiseksi tehtiin raportoiduille lämmitysenergian kulutustiedoille normee-raus eli lämpötilakorjaus.
Eri paikkakuntien lämmitystarvelukujen painotetuista keskiarvoista laskettiin painotettu lämmitystarveluku ja normeeraus tehtiin 70 % lämmitysenergiankulutuksesta. Keskimääräisen lämpötilakorjauksen käyttäminen johtaa kiinteistökohtaista lämpötilakorjausta epävarmem-paan tulokseen.
21
Sähkönkulutuksen osalta tarkoituksena on seurata kiinteistösähkön kulutusta. Koska tä-mä ei kaikkien kiinteistöjen osalta ole mahdollista, on osassa seurantakiinteistöistä ilmoitettu sähkönkulutukseksi sähkön kokonaiskulutus.
2.3 Energiankäytön muutoksia selittävät tekijät
Kuten edellä kohdassa 2.1 todettiin, on viime vuosina Suomen kiinteistöalalla tapahtunut merkittäviä rakennejärjestelyjä, jotka ovat johtaneet myös monen KRESS-yrityksen osalta sekä kiinteistösalkun muutoksiin että sijoitusten prioriteettien muuttumiseen. Lisäksi energi-ankäytön muutoksiin vaikuttavat kiinteistöjen käyttöasteet ja käyttäjän toiminta. KRESS-yritykset ovat vuosiraporteissaan kommentoineet energiankäytön muutoksia selittäviä tekijöitä mm. seuraavasti:
• seurannassa mukana olleen kiinteistökannan muuttuminen eri vuosien välillä omistusmuutosten vuoksi
• vuokralaisten (kiinteistön käyttäjien) vaihtuminen seurantakauden aikana, käyt-töasteen muutokset
• rakennuskannan uudistuminen ja parantunut tekniikka vaikuttavat kulutuksiin • laajennushankkeet ja tilojen käyttötarkoituksen muutokset • tehostunut kulutusten kuukausiseuranta ja reagointi poikkeamiin • reaaliaikaisen / tuntikulutusseurannan käyttöönotto • kulutushälytysten käyttöönotto • energiakatselmusten perusteella tarkentunut energiankäyttö ja laiteinvestoinnit • jäähdytyksen lisääminen nostaa sähkönkäyttöä • energiatehokkaat korjausratkaisut
Öljy1,10 %
Maakaasu0,85 %
Kaukolämpö54 %
Sähkö44 %
Sähkölämmitys0,17 %
Muu0,002 %
Kuva 11. KRESS-sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen energiamuotojakauma.
22
Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³)
2002 648 27 214 122 4 973 682 726 317 705 162 812 712 1 755 4752003 597 25 932 256 4 752 436 678 808 655 590 722 251 1 677 5832004 475 25 508 519 4 907 222 645 763 613 162 674 011 1 493 6102005 312 17 454 365 3 031 651 392 320 367 897 440 182 932 4172006 364 19 411 902 3 430 226 469 226 444 069 528 686 1 094 024
YKSITYISSEKTORI - KAIKKI RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET
Kaikkien rakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti
v. 2002 -2006
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
Läm
pö ja
säh
kö
0
50
100
150
200
250
300
350
400
Ves
i
Lämpö (kWh/m²) 146,0 142,8 131,6 129,4 136,8
Sähkö (kWh/m²) 163,4 152,0 137,4 145,2 154,1
Vesi (l/m²) 353,0 353,0 304,4 307,6 318,9
2002 2003 2004 2005 2006
Kaikkien rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti
v. 2002 - 2006
0
5
10
15
20
25
30
35
Läm
pö ja
säh
kö
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
Ves
i
Lämpö (kWh/m³) 26,7 26,2 25,3 21,1 22,9
Sähkö (kWh/m³) 29,9 27,9 26,4 25,2 27,2
Vesi (l/m³) 64,5 64,7 58,6 53,4 56,4
2002 2003 2004 2005 2006
Kuva 12. Yksityissektorin sopimusyritysten rakennuskannan energiankulutus
2002–2006.
23
Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³)2002 279 10 482 192 2 220 248 334 639 324 892 309 773 800 8362003 265 9 347 083 1 987 047 300 551 291 084 245 774 710 9472004 257 10 841 458 2 375 394 333 598 317 529 276 402 776 3502005 120 5 048 262 992 136 151 294 141 875 149 916 341 6822006 152 5 858 904 1 288 117 190 237 180 038 149 354 430 064
YKSITYISSEKTORI - TOIMISTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET
Toimistorakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti
v. 2002- 2006
0,0
20,0
40,0
60,0
80,0
100,0
120,0
140,0
160,0
180,0
Läm
pö ja
säh
kö
300
310
320
330
340
350
360
370
Ves
i
Lämpö (kWh/m²) 150,7 151,3 140,4 152,5 147,7
Sähkö (kWh/m²) 139,5 123,7 116,4 151,1 115,9
Vesi (l/m²) 360,7 357,8 326,8 344,4 333,9
2002 2003 2004 2005 2006
Toimistorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti
v. 2002 - 2006
0
5
10
15
20
25
30
35
Läm
pö ja
säh
kö
62
64
66
68
70
72
74
76
78
Ves
i
Lämpö (kWh/m³) 31,9 32,2 30,8 30,0 32,5
Sähkö (kWh/m³) 29,6 26,3 25,5 29,7 25,5
Vesi (l/m³) 76,4 76,1 71,6 67,7 73,4
2002 2003 2004 2005 2006
Kuva 13. Yksityissektorin sopimusyritysten toimistorakennuskannan energiankulutus
2002–2006.
24
Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³)2002 192 10 108 642 1 648 706 233 186 226 394 352 667 597 8592003 159 9 829 502 1 643 107 226 677 218 696 324 428 588 7882004 135 8 195 328 1 427 945 176 078 166 837 252 332 436 4142005 114 6 972 902 1 189 366 142 781 133 892 203 088 357 7012006 140 8 201 264 1 337 714 182 138 172 373 259 518 423 029
YKSITYISSEKTORI - MYYMÄLÄ- JA LIIKERAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET
Myymälä- ja liikerakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti
v. 2002 - 2006
0
50
100
150
200
250
Läm
pö ja
säh
kö
0
50
100
150
200
250
300
350
400
Ves
i
Lämpö (kWh/m²) 141,4 138,0 123,3 120,0 136,1
Sähkö (kWh/m²) 213,9 197,4 176,7 170,8 193,9
Vesi (l/m²) 362,6 358,3 305,6 300,7 316,1
2002 2003 2004 2005 2006
Myymälä- ja liikerakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti
v. 2002 - 2006
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Läm
pö ja
säh
kö
46
48
50
52
54
56
58
60
62V
esi
Lämpö (kWh/m³) 23,1 23,1 21,5 20,5 22,2
Sähkö (kWh/m³) 34,9 33,0 30,8 29,1 31,6
Vesi (l/m³) 59,1 59,9 53,3 51,3 51,6
2002 2003 2004 2005 2006
Kuva 14. Yksityissektorin sopimusyritysten myymälä- ja liikerakennuskannan
energiankulutus 2002–2006.
25
Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³)2002 42 218 941 59 096 11 199 10 873 9 961 69 3512003 43 268 781 73 019 11 487 11 159 9 479 69 8532004 3 118 368 35 388 6 252 5 893 4 670 41 2722005 5 30 725 8 252 1 320 1 238 152 3 0532006 7 139 503 42 760 10 316 9 763 5 548 47 437
YKSITYISSEKTORI - MAJOITUS- JA RAVITSEMUSRAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET
Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti
v. 2002- 2006
0
50
100
150
200
250
300
Läm
pö ja
säh
kö
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
Ves
i
Lämpö (kWh/m²) 189,5 157,3 176,7 160,0 241,2
Sähkö (kWh/m²) 168,6 129,8 132,0 27,9 138,9
Vesi (l/m²) 1173,5 956,6 1166,3 561,2 1187,5
2002 2003 2004 2005 2006
Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti
v. 2002 - 2006
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Läm
pö ja
säh
kö
0
50
100
150
200
250
300
350
400
Ves
i
Lämpö (kWh/m³) 51,2 42,7 52,8 43,0 73,9
Sähkö (kWh/m³) 45,5 35,3 39,5 6,4 41,9
Vesi (l/m³) 316,8 259,9 348,7 129,2 358,1
2002 2003 2004 2005 2006
Kuva 15. Yksityissektorin sopimusyritysten majoitus- ja ravitsemusrakennuskannan
energiankulutus 2002–2006.
26
Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³)2002 86 1 260 824 249 299 46 038 44 697 35 894 106 9802003 85 1 251 594 247 451 42 062 40 378 35 935 145 5412004 31 1 048 318 233 695 34 339 32 365 32 499 98 4892005 29 4 304 742 619 953 61 635 57 798 82 221 117 6712006 35 5 026 917 741 292 76 905 72 782 111 566 142 986
YKSITYISSEKTORI - TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET
Teollisuus- ja varastorakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti
v. 2002 - 2006
0
20
40
60
80
100
120
140
160
Läm
pö ja
säh
kö
0
50
100
150
200
250
Ves
i
Lämpö (kWh/m²) 127,2 122,3 114,3 99,4 102,7
Sähkö (kWh/m²) 131,1 133,0 129,5 132,6 148,9
Vesi (l/m²) 226,6 202,6 166,8 189,8 190,9
2002 2003 2004 2005 2006
Teollisuus- ja varastorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti
v. 2002 - 2006
0
5
10
15
20
25
Läm
pö ja
säh
kö
0
5
10
15
20
25
30
35
40V
esi
Lämpö (kWh/m³) 19,7 18,7 18,0 14,3 15,3
Sähkö (kWh/m³) 20,3 20,4 20,4 19,1 22,2
Vesi (l/m³) 35,1 31,0 26,2 27,3 28,4
2002 2003 2004 2005 2006
Kuva 16. Yksityissektorin sopimusyritysten teollisuus- ja varastorakennuskannan
energiankulutus 2002–2006.
27
Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³)2002 86 1 260 824 249 299 46 038 44 697 35 894 106 9802003 85 1 251 594 247 451 42 062 40 378 35 935 145 5412004 31 1 048 318 233 695 34 339 32 365 32 499 98 4892005 41 1 094 223 221 944 35 056 32 874 4 718 109 7662006 27 181 803 42 361 9 450 8 943 2 664 49 140
YKSITYISSEKTORI - MUUT RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET
Muiden rakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti
v. 2002 - 2006
0
50
100
150
200
250
Läm
pö ja
säh
kö
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
Ves
i
Lämpö (kWh/m²) 184,7 170,0 146,9 158,0 223,1
Sähkö (kWh/m²) 144,0 145,2 139,1 86,7 62,9
Vesi (l/m²) 429,1 588,2 421,4 494,6 1160,0
2002 2003 2004 2005 2006
Muiden rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti
v. 2002 - 2006
0
10
20
30
40
50
60
Läm
pö ja
säh
kö
0
50
100
150
200
250
300
Ves
i
Lämpö (kWh/m³) 36,5 33,6 32,8 32,0 52,0
Sähkö (kWh/m³) 28,5 28,7 31,0 20,7 14,7
Vesi (l/m³) 84,8 116,3 93,9 100,3 270,3
2002 2003 2004 2005 2006
Kuva 17. Yksityissektorin kiinteistötyypin ”muut rakennukset” energiankulutus
2002–2006.
28
Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³)2002 27 658 588 1 215 971 1 214 982 622 858 3 250 1682003 27 823 296 1 156 662 1 155 364 642 849 3 201 7932004 28 369 087 1 115 859 1 113 334 675 910 3 217 6732005 19 733 927 401 030 374 273 427 641 1 958 0412006 27 999 028 1 083 236 1 020 950 621 943 2 816 583
VALTIOSEKTORI - KAIKKI RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET
Kaikkien rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti
v. 2002-2006
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
Läm
pö ja
säh
kö
0
20
40
60
80
100
120
140
Ves
i
Lämpö (kWh/m³) 44,0 41,6 39,3 42,4 36,5
Sähkö (kWh/m³) 22,5 23,1 23,8 21,7 22,2
Vesi (l/m³) 117,5 115,1 113,4 99,2 100,6
2002 2003 2004 2005 2006
Kuva 18. Valtiosektorin sopimusyritysten rakennuskannan energiankulutus
2002–2006.
Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³)2002 6 596 479 233 965 233 843 139 440 483 6892003 6 667 791 249 270 249 111 143 192 475 8362004 6 690 698 230 170 229 826 146 457 445 3012005 3 354 380 80 115 74 769 60 856 205 3312006 6 223 052 222 771 209 962 136 150 409 139
VALTIOSEKTORI - TOIMISTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET
Toimistorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti
v. 2002 - 2006
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
30,0
35,0
40,0
Läm
pö ja
säh
kö
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Ves
i
Lämpö (kWh/m³) 35,5 37,4 34,4 30,9 33,7
Sähkö (kWh/m³) 21,1 21,5 21,9 18,1 21,9
Vesi (l/m³) 73,3 71,4 66,6 61,2 65,7
2002 2003 2004 2005 2006
Kuva 19. Valtiosektorin sopimusyritysten toimistorakennuskannan energiankulutus
2002–2006.
29
Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³)2002 2 068 930 88 179 88 158 26 118 376 2532003 2 021 630 85 842 85 814 25 484 362 5002004 1 977 177 79 472 79 413 26 866 327 7962005 2 603 820 1 005 938 42 757 562 2252006 2 678 458 126 976 119 675 44 767 560 524
VALTIOSEKTORI - MAJOITUS- JA RAVITSEMUSRAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET
Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti
v. 2002 - 2006
0
10
20
30
40
50
60Lä
mpö
ja s
ähkö
0
50
100
150
200
250
Ves
i
Lämpö (kWh/m³) 42,6 42,5 40,2 52,4 44,7
Sähkö (kWh/m³) 12,6 12,6 13,6 16,4 16,7
Vesi (l/m³) 181,9 179,3 165,8 215,9 209,3
2002 2003 2004 2005 2006
Kuva 20. Valtiosektorin sopimusyritysten majoitus- ja ravitsemusrakennuskannan
energiankulutus 2002–2006.
Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³)2002 6 732 699 237 994 237 915 134 263 693 5892003 6 764 585 237 898 237 801 137 507 701 9712004 6 711 968 227 179 226 945 136 213 695 5492005 3 470 565 2 936 2 740 43 302 194 7642006 3 839 620 120 280 113 364 47 587 276 435
VALTIOSEKTORI - TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET
Teollisuus- ja varastorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti
v. 2002 - 2006
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
Läm
pö ja
säh
kö
0
20
40
60
80
100
120
Ves
i
Lämpö (kWh/m³) 35,3 35,2 33,8 45,9 29,5
Sähkö (kWh/m³) 19,9 20,3 20,3 12,5 12,4
Vesi (l/m³) 103,0 103,8 103,6 56,1 72,0
2002 2003 2004 2005 2006
Kuva 21. Valtiosektorin sopimusyritysten teollisuus- ja varastorakennuskannan
energiankulutus 2002–2006.
30
Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³)2002 12 260 480 655 834 655 066 323 037 1 696 6372003 12 369 290 583 651 582 638 336 666 1 661 4862004 12 496 125 557 206 556 040 361 266 1 655 7622005 9 819 316 305 217 284 852 275 345 908 4242006 14 789 185 593 538 559 410 388 291 1 490 064
VALTIOSEKTORI - MUUT RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET
Muiden rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti
v. 2002 - 2006
0
10
20
30
40
50
60
Läm
pö ja
säh
kö
0
20
40
60
80
100
120
140
160
Ves
i
Lämpö (kWh/m³) 53,5 47,2 44,6 46,5 37,8
Sähkö (kWh/m³) 26,3 27,2 28,9 28,0 26,3
Vesi (l/m³) 138,4 134,3 132,5 92,5 100,8
2002 2003 2004 2005 2006
Kuva 22. Valtiosektorin kiinteistötyypin ”muut rakennukset” energiankulutus
2002–2006.
31
3 Energiakatselmukset
3.1 Yleistä energiakatselmuksista
Keväällä 1999 allekirjoitetun kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vaikutus yksityisen palvelusektorin katselmustoimintaan alkoi näkyä jo vuonna 2000. Vuonna 2002 sekä energiakatselmustukea hakeneiden määrällä että rakennustilavuudella laskettuna oltiin jo huippuvuoden 1994 tasolla. Energiansäästösopimuksella on ollut ratkaiseva vaikutus palve-lusektorin katselmustoimintaan. Vuonna 2006 käynnistyneiden katselmusten volyymi laski edellisestä vuodesta rakennustilavuudella mitattuna 44 % ja kohteiden lukumäärällä mitattuna 39 % edellisestä vuodesta. Osaltaan volyymin laskuun vaikuttaa sopimusyritysten jo korkea katselmusaste, mutta osin myös pudotus sopimusyritysten määrässä (kahden vuoden jatkoon sitoutui vain 22 yritystä).
Vuoden 2006 aikana KRESS-yritykset hakivat katselmustukea yhteensä 1,2 milj. r-m³:n katselmushankkeisiin (kuva 23).
0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
12 000
1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Vuosi
Tilavuus (1000 m3)
0
100
200
300
400
500
600
700Energiankulutus (GWh)
KRESS yritysten hakemat katselmukset(1000 m3)Kaikki haetut katselmushankkeet (1000m3)Kaikki raportoidut katselmushankkeet(1000 m3)Kaikki raportoidut katselmushankkeet,energiankulutus (GWh)
Kuva 23. Yksityisen palvelusektorin ja KRESS-yritysten katselmustoiminnan volyymi-
kehitys 1992–2006.
32
KTM katselmustuet
KTM:n yksityiselle palvelusektorille myöntämästä tuesta on vuosina 2001–2005 kohdistunut 72–92 % kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusyrityksille. Vuonna 2006 energian-säästösopimusyritysten osuus koko yksityiselle palvelusektorille myönnetystä tuesta oli vain hieman alle puolet (49 %) koko tuen määrästä. Ennätyksellisen alhainen tukiosuus on selitet-tävissä sopimusyritysten määrän laskulla sekä sopimuksessa jatkavien yritysten aiemmalla katselmusaktiivisuudella; keskimäärin 85 % sopimukseen liitetystä kannasta on jo katselmoitu.
Kuvassa 24 on esitetty energiansäästösopimuskaudella KTM:n myöntämä energiakat-selmus- ja analyysituki kiinteistö- ja rakennusalan sopimukseen liittyneille yrityksille sekä kat-selmuskohteiden lukumäärä vastaavina vuosina. Kuvassa on huomioitava, että katselmustuki säästösopimuksiin liittyneille yrityksille oli vuoteen 2001 asti 50 % katselmuskustannuksista ja vuodesta 2002 lähtien 40 %.
0,00
0,20
0,40
0,60
0,80
1,00
1,20
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
0
50
100
150
200
250
Katselmuskustannus, milj. e Myönnetty tuki, milj. e Kohteiden lukumäärä
Kuva 24. Kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimukseen liittyvät energiakatselmus-
ten ja analyysien kustannukset ja KTM:n myöntämät tuet 1998–2006.
Taulukossa 3 on esitetty yhteenvetona KTM:n myöntämä energiakatselmus/-analyysituki kiin-teistö- ja rakennusalan säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käyn-nistyneiden hankkeiden määrä ja kustannukset.
33
Taulukko 3. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneet KTM
tuetut katselmushankkeet 1999–2006.
Vuosi Hankkeiden Kohteiden Hankkeiden KTMlukumäärä lukumäärä kustannukset milj.
etuki
milj. e
1999 1 1 0,008 0,004
2000 2 28 0,154 0,077
2001 10 89 0,466 0,233
2002 28 230 1,138 0,460
2003 28 81 0,504 0,202
2004 12 49 0,32 0,13
2005 13 39 0,28 0,11
2006 5 22 0,10 0,04
Yhteensä 99 539 2,97 1,25 Lisäksi säästösopimusyritykset ovat jo ennen säästösopimukseen liittymistään käynnistäneet vuosina 1996–2000 yhteensä kymmenen katselmushanketta, joissa oli yhteensä myös kym-menen kohdetta. Näille hankkeille myönnetty katselmustuki oli yhteensä 0,03 miljoonaa eu-roa ja katselmuskustannus 0,076 miljoonaa euroa.
KTM investointituet
Kuvassa 25 on esitetty KTM:n kiinteistö- ja rakennusalan sopimusyrityksille myöntämät inves-tointituet energiansäästöhankkeisiin sopimuskaudella 1999–2006. Kiinteistö- ja rakennusalalla käynnistyneitä energiatukea saaneita investointihankkeita on koko sopimuskaudella ollut vä-hän ja kiinnostus energiansäästöön liittyvään investointitukeen laimeaa. Vuonna 2005 ei käynnistynyt yhtään hanketta ja vuonna 2006 yksi hanke. Alle 4 % koko sopimuskaudella käynnistyneistä energiatukea saaneista investointihankkeista ja vain noin 1 % vastaavasta myönnetystä tuesta on kohdistunut kiinteistö- ja rakennusalalle.
34
0,00
0,03
0,06
0,09
0,12
0,15
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Inve
sto
intitu
ki m
ilj.
e
0
1
2
3
4
5
Ha
nkke
ide
n lu
kum
ää
rä
Myönnetty tuki, milj. e Hankkeiden lukumäärä
Kuva 25. KTM investointituet kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästöhankkeisiin
säästösopimukseen liittyen.
Taulukossa 4 on esitetty yhteenveto KTM:n energiansäästöinvestoinneille myöntämistä inves-tointituista kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimus-kaudella sekä käynnistyneiden hankkeiden määrä.
Taulukko 4. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneet KTM:n
myöntämät investointituet sopimuskaudella 1999–2006.
Vuosi Hankkeiden KTM
lukumäärä tukimilj. e
1999 0 0,000
2000 0 0,000
2001 1 0,004
2002 1 0,010
2003 2 0,016
2004 4 0,145
2005 0 0,000
2006 1 0,085
Yhteensä 8 0,175
35
3.2 Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energian-säästötoimenpiteet
Katselmuskohteissa ehdotetut energiankäytön tehostamistoimenpiteet
Tässä käsitelty palautetieto koskee vuosina 1998–2006 raportoituja kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen piirissä tehtyjä katselmuksia. Seurannasta on poistettu sopimusyri-tysten myydyiksi ilmoitetut kohteet, mutta vuoden 2005 lopussa eronneiden yritysten vuosina 2000–2005 raportoimat katselmuskohteet ovat siis edelleen mukana seurannassa. Yhteensä tässä tarkastelussa on 370 katselmoitua kohdetta (n. 20 milj. m3). Taulukoon 5 on kerätty kaikki em. katselmuksissa ehdotetut säästötoimenpiteet luokiteltuna katselmustoiminnan tilas-toinnissa käytettäviin järjestelmäluokkiin. Lukumääräisesti ehdotetuista toimenpiteistä noin 48 % liittyy ilmanvaihtojärjestelmiin, noin 31 % sähköjärjestelmiin, noin 11 % lämmitysjärjes-telmiin ja noin 9 % käyttövesijärjestelmiin. Jäähdytysjärjestelmiin, rakenteisiin, paineilmajärjes-telmiin ja muihin energiansäästökeinoihin liittyviä toimenpiteitä on alle 2 %.
Taulukossa 5 esitettävät investoinnit ja kustannussäästöt perustuvat katselmoijien kat-selmusraporteissa esittämiin arvioihin. Näiden arvioiden perusteella keskimääräinen ta-kaisinmaksuaika investointeja edellyttäville toimenpiteille vaihtelee 0–8,1 vuoden välillä. Kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika on 1,1 vuotta. Toi-menpiteiden toteutus on siten taloudellisesti erittäin kannattavaa.
Kaikille taulukossa 5 esiintyville toimenpiteille laskettu keskimääräinen investointitarve
on noin 2 100 €. Pienin keskimääräinen investointitarve on käyttövesijärjestelmiin liittyvissä
toimenpiteissä (hieman yli 1 000 €).
36
Taulukko 5. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusyritysten
katselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden jakautuminen eri järjestelmiin.
Toimenpideluokka Lukumäärä Säästö Investointi TMA
kpl 1000 e 1000 e a1 Lämmitysjärjestelmä 10 12 94 8,1
1.1 Lämmöntuotto 74 151 66 0,41.2 Sisälämpötilan alentaminen 81 87 47 0,51.3 Säädön parantaminen 129 159 414 2,61.5 Eristykset - putkieristykset, säiliöeristykset 3 4 8 2,1
Lämmitysjärjestelmä yhteensä 297 411 629 1,52 Ilmanvaihtojärjestelmä 22 62 234 3,8
2.1 Ilmanvaihdon käyntiajat 837 2 268 776 0,32.2 Ilmavirran puolittaminen tai pienentäminen 72 215 304 1,42.3 Ilmanvaihdon palvelualueiden osittaminen 3 9 0 0,02.4 Ilmanvaihdon lämmityksen säätötavat 245 286 227 0,82.5 Lämmöntalteenottomahdollisuudet 168 554 1 990 3,62.6 Tuuletustapamuutokset käyttö 12 14 2 0,2
Ilmanvaihtojärjestelmä yhteensä 1 359 3 407 3 534 1,03 Käyttövesijärjestelmä 2 4 0 0,1
3.1 Vesikalusteiden virtaaman rajoitus 199 150 196 1,33.2 Vesikalusteiden vaihto 15 11 42 3,83.3 Käyttöveden lämpötilan alentaminen 22 7 4 0,63.5 WC-huuhtelumäärien pienentäminen 4 1 2 2,3
Käyttövesijärjestelmä yhteensä 242 172 245 1,44 Sähkö 2 1 0 0,0
4.1 Tariffin ja jännitetason tarkistus ja loistehon kompens 102 189 142 0,74.2 Kuormitushuippujen tasaus ja kulutuksen ajoitus 2 2 1 0,34.3 Valaistus 514 811 673 0,84.4 Sähköiset lämmitykset 129 156 162 1,04.5 LVI-laitteet 28 42 155 3,74.6 Muut sähkölaitteet 94 183 129 0,74.7 Käyttötottumusten muutos 18 35 10 0,3
Sähköjärjestelmä yhteensä 889 1 420 1 271 0,95 Jäähdytysjärjestelmä 12 33 20 0,6
5.1 Veden kulutus 8 31 102 3,35.2 Lauhdelämmön talteenotto 5 16 60 3,8
Jäähdytysjärjestelmä yhteensä 25 80 181 2,36 Rakenteet 0 0 0 0,0
6.1 Ikkunat ja ovet 9 14 13 0,96.2 Ulkovaippa 3 4 8 2,0
Rakenteet yhteensä 12 19 21 1,17 Paineilmajärjestelmä 1 5 2 0,3
7.1 Paineilmajärjestelmän vuotojen korjaus 2 9 3 0,3Paineilmajärjestelmä yhteensä 3 14 4 0,3
8 Muut energiansäästömahdollisuudet 14 30 181 6,0Kaikki esitetyt toimenpiteet yhteensä 2 841 5 554 6 067 1,1
Tehostamistoimenpiteiden toteutuminen ja vaikutus energiatehokkuuteen
Sopimuksen tehneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä ja niiden toteutumisesta katselmoiduissa kiinteistöissä vuoden 2006 lopussa on koottu yhteenveto taulukkoon 6 ja kuvaan 26. Tiedot perustuvat samojen kohteiden rapor-tointitietoihin, joista taulukon 5 tiedot on koottu. Taulukossa esitettävät investointien ja sääs-tövaikutusten lukuarvot ovat katselmoijien raportoinnissaan laskemia ja arvioimia, ei siis to-teutuneita investointikustannuksia tai mitattuja kulutusmuutoksia.
37
Taulukko 6. Yhteenveto kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusyritysten
raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä ja
niiden toteutumisesta katselmoiduissa kiinteistöissä vuoden 2006 loppuun
mennessä. Taulukoon ei ole otettu mukaan yritysten myydyiksi ilmoitettuja
kohteita.
Toimenpiteet Investointi
milj. € Säästö
Lämpö
GWh/a
Säästö
Sähkö
GWh/a
Säästö
Vesi
1000 m3/a
Takaisin-maksu-
aika
a
Toimen-piteitä
kpl
Toteutetut toimen-piteet vuonna 2006
0,04 0,56 0,65 0,29 1,65 48
Kaikki toteutetut
toimenpiteet
2,08 37,73 16,72 8,86 0,88 1066
Päätetyt
toimenpiteet
1,09 25,23 8,35 28,39 0,73 899
Harkittavat
toimenpiteet
2,74 17,06 9,10 22,27 2,14 716
Toteutetut,
päätetyt ja
harkittavat
toimenpiteet
yhteensä
5,90 80,02 34,17 59,51 1,51 2681
Taulukossa 6 esitettyjen katselmuksissa toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästövai-kutus on lämmön osalta vuoden 2006 lopussa noin 37,7 GWh/a eli 7 % katselmoitujen kiin-teistöjen lämpöenergian käytöstä. Sähkön osalta säästövaikutus on 16,7 GWh/a eli noin 3 % katselmoitujen kiinteistöjen kokonaiskulutuksesta sekä vedenkulutuksen osalta 8 860 m³/a eli noin 0,6 % kiinteistöjen vedenkulutuksesta. Toteutuneiden toimenpiteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika oli alle vuoden ja keskimääräinen investointi toimenpidettä kohden oli alle
2 000 €. Kuvassa 27 on pylväillä esitetty vuosittain saavutettu energiansäästövaikutus ja viival-la kumulatiivinen säästövaikutus jaoteltuna erikseen lämmölle ja polttoaineille sekä sähkölle.
Jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi päätettyjen toimenpiteiden osalta säästöpotentiaali oli lämmössä 25,2 GWh/a, sähkössä 8,4 GWh/a ja vedessä 28 390 m³/a. Päätettyjen toimenpi-teiden keskimääräinen takaisinmaksuaika oli alle vuoden ja keskimääräinen investointi toi-
menpidettä kohden 1 200 €.
Harkittavien toimenpiteiden osalta keskimääräinen investointi oli noin 3 800 € ja ta-kaisinmaksuaika kaksi vuotta. Takaisinmaksuaika toteuttamatta jääviksi ilmoitettujen toimen-piteiden sekä niiden toimenpiteiden, joiden toteutuksen tilasta ei ole raportoitu oli hieman yli kaksi vuotta.
38
37,73
16,728,86
25,23
8,3528,39
17,06
9,10
22,27
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
Lämpö, GWh Sähkö, GWh Vesi, 1000 m3
GWh/a, 100m3/a
Toteutettu Päätetty toteuttaa Toteutusta harkitaan
Kuva 26. Raportoitujen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutus katsel-
moitujen kiinteistöjen energiankäyttöön energiansäästösopimuksen solmi-
neissa yrityksissä.
0,30 0,23 0,63 1,41 1,87
6,98
2,35 0,650,47 0,28 2,054,34
6,72
14,69
4,62 4,010,562,30
16,72
37,73
0,0
4,0
8,0
12,0
16,0
20,0
24,0
28,0
32,0
36,0
40,0
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Ene
rgia
nsä
äst
ö,
GW
h/a
Säästö sähkö Säästö lämpö Säästö sähkö, kumulat. Säästö lämpö, kumulat.
Kuva 27. Kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimuksen piirissä saavutettu energian-
säästö vuosina 1998–2006.
39
Energiansäästöinvestoinnit
Vuosina 1998–2006 toteutetut energiankäytön tehostamisinvestoinnit olivat vuoden 2006 lo-pussa olleet yhteensä noin 2,1 milj. euroa. Investoinnit vastaavat edellä kuvassa 27 esitettyjä toteutettuja säästötoimenpiteitä. Kuvassa 28 on pylväillä esitetty vuosittaiset energiansäästöin-vestoinnit ja viivalla kumulatiiviset investoinnit tarkasteluvuoden lopussa.
0,003 0,021 0,0320,227
1,183
0,2670,0410,008
0,295
0,03 0,06
0,29
1,47
1,74
2,04 2,08
0,01
0,00
0,50
1,00
1,50
2,00
2,50
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Inve
sto
inti,
milj
. e
Investointi Investointi, kumulatiivinen
Kuva 28. Kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimuksen piirissä tehdyt energiankäy-
tön tehostamisinvestoinnit vuosina 1998–2006. Pylväillä esitetty vuosittaiset
investoinnit ja yhdysviivalla kumulatiivinen investointi.
40
4 Muut toimenpiteet
4.1 Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet yrityksissä
Liittyessään kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen yritykset sitoutuvat kat-selmustoiminnan lisäksi
• edistämään käytäntöä, jossa energia- ja vesikustannukset eritellään vuokrissa tai vastikkeissa,
• toimimaan yhteistyössä kiinteistöjen käyttäjien kanssa energiatehok-kuuden parantamiseksi,
• edistämään omissa kone- ja laitehankinnoissaan sekä uudis- ja kor-jausrakennushankkeissaan uusien energiatehokkaiden tekniikoiden käyttöönottoa KTM:n suositusten mukaisesti aina, kun se on talou-delliset näkökohdat sekä turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huo-mioonottaen mahdollista,
• tarjoamaan energiankulutusta ja energiansäästöä koskevaa informaa-tiota kiinteistöjen ylläpitohenkilöstölle ja käyttäjille sekä pyrkimään lisäämään kiinteistöjen ylläpitohenkilöstön energiatalouteen liittyvää koulutusta ja erikoisosaamista,
• kehittämään yhteistyössä alihankkijoidensa kanssa näiden prosesseja ja toimintatapoja energia- ja ympäristöasioita paremmin huomioon-ottavaan suuntaan.
4.2 Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta
ISO 14001 -standardin mukainen sertifioitu ympäristöjärjestelmä on käytössä kuudella KRESS-yrityksellä. Lisäksi kolmellatoista yrityksellä on käytössä joko ISO 14001 -standardin mukainen mutta sertifioimaton järjestelmä tai he ilmoittavat soveltavansa omaa ympäristöjär-jestelmää. Energiaseuranta on yleisesti ottaen ollut keskeisellä sijalla yritysten konsernitason ympäristöraportoinnissa.
Ainakin kahdessa KRESS-yrityksessä on laadittu GRI:n (Global Reporting Initiative) mukainen yhteiskuntavastuun raportti, jossa on koottu yhteen konsernin keskeiset taloudelli-sen, ympäristö- ja sosiaalisen vastuun tunnusluvut. Sopimuksen energiatehokkuusmittareita on käytetty raportin ympäristövastuun mittariston perustunnuslukuina.
Motivan, RAKLIn, Rakennusteollisuus RT:n, ympäristöministeriön, Tekesin ja alan yri-tysten yhteistyönä toteuttama rakennusten ympäristöluokitus PROMISE on aktiivisessa käy-tössä muutamissa sopimusyrityksissä. PROMISE-luokitus tukee hyvin KRESS-tavoitteita, sillä siinä energian käytön arviointi on keskeisenä osana.
Kiinteistöliiketoimintatiedon hallinnan kehittämistä on tehty sekä yritys- että toimiala-kohtaisesti. Elinkaarihallinnan yhteiset ydintiedot sähköisissä huoltokirjoissa (e-EHYT)-hankkeen tietosisältömäärittelyssä yhtenä keskeisenä ajatuksena on ollut se, että järjestelmän sisältämien tietojen avulla kiinteistön energiatehokkuudesta saadaan luotettava kuva.
41
Liite 1a KRESS-sopimukseen liitetyn yksityissektorin kiinteistökannan laajuustietoja
Vuoden 2006 vuosiraportoinnissa ilmoitetut KRESS-sopimukseen liitetyt kiinteistötYksityissektori
Lukumäärä v. 2006
20
33
26
20
52
7
1618
6
22
3
9
55
77
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
Yritys
Lukumäärä kpl
Vuoden 2006 vuosiraportoinnissa ilmoitetut Kress-sopimukseen liitetyt kiinteistötYksityissektori
Pinta-alat v. 2006
0
100 000
200 000
300 000
400 000
500 000
600 000
700 000
800 000
900 000
1 000 000
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
Yritys
Pinta-ala m2
Huom. yritys nro 6 ei raportoinut kiinteistöjensä pinta-alaa
42
Vuoden 2006 vuosiraportoinnissa ilmoitetut KRESS-sopimukseen liitetyt kiinteistötYksityissektori
Tilavuudet v. 2006
0
1 000 000
2 000 000
3 000 000
4 000 000
5 000 000
6 000 000
7 000 000
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
Yritys
Tilavuus m3
Sopimuskiinteistöjen lukumääräinen jakauma kiinteistötyypeittäin v. 2006Yksityissektori
Toimistorakennukset42 %
Myymälä- ja liikerakennukset
39 %
Majoitus- ja ravitsemusrakennukset
2 %
Teollisuus- ja varastorakennukset
10 %
Muut rakennukset7 %
43
Rakennusten pinta-alajakauma kiinteistötyypeittäin v. 2006Yksityissektori
Toimistorakennukset37 %
Myymälä- ja liikerakennukset
39 %
Teollisuus- ja varastorakennukset
22 %
Muut rakennukset1 %
Majoitus- ja ravitsemusrakennukset
1,2 %
Rakennusten tilavuusjakauma kiinteistötyypeittäin v.2006Yksityissektori
Toimistorakennukset30 %
Myymälä- ja liikerakennukset
42 %
Teollisuus- ja varastorakennukset
26 %
Muut rakennukset1 %
Majoitus- ja ravitsemusrakennukset
0,7 %
44
Liite 1b KRESS-sopimukseen liitetyn valtiosektorin kiinteistökannan laajuustietoja
Vuoden 2005 vuosiraportoinnissa ilmoitetut KRESS-sopimukseen liitetyt kiinteistötValtiosektori
Tilavuudet v. 2006
0
2 000 000
4 000 000
6 000 000
8 000 000
10 000 000
12 000 000
1 2 3 4 5 6Yritys
Tilavuus m3
Rakennusten tilavuusjakauma kiinteistötyypeittäin v.2006Valtiosektori
Muut rakennukset53 %
Toimistorakennukset23 %
Majoitus- ja ravitsemusrakennukset
10 %
Teollisuus- ja varastorakennukset
14 %
45
Liite 2a Kulutusvertailut yrityksittäin v. 2005–2006 – yksityissektorin kaikki sopimukseen liitetyt kiinteistöt
Lämpöenergian kulutus huoneistoneliölleYksityissektori - kaikki kiinteistöt
v. 2005-2006
0
50
100
150
200
250
300
350
Yritys
Lämpö (kWh/m²)
Lämpö -05 76 127 128 142 105 100 112 163 142 194
Lämpö -06 93 166 118 133 162 138 89 118 108 0 297 132 150
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
Sähköenergian kulutus huoneistoneliölleYksityissektori - kaikki kiinteistöt
v. 2005-2006
0
50
100
150
200
250
Yritys
Sähkö (kWh/m²)
Sähkö -05 179 122 86 74 118 168 159 206 76
Sähkö -06 206 178 125 77 71 112 184 196 159 55 208 77
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
46
Vedenkulutus huoneistoneliölleYksityissektori - kaikki kiinteistöt
v. 2005-2006
0
500
1000
1500
2000
2500
Yritys
Vesi (l/m²)
Vesi -05 165 289 311 360 251 283 236 464 1 261
Vesi -06 195 536 279 271 381 278 279 392 229 1 971 468 1 535
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
47
Liite 2b Kulutusvertailut yrityksittäin v. 2005–2006 – yksityissektorin toimistorakennukset
Lämpöenergian kulutus huoneistoneliölleYksityissektori - Toimistorakennukset
v. 2005-2006
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
Yritys
Lämpö (kWh/m²)
Lämpö -05 82 137 128 103 97 133 140 142
Lämpö -06 112 143 141 170 126 94 121 119 0 140
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
Sähköenergian kulutus huoneistoneliölleYksityissektori - Toimistorakennukset
v. 2005-2006
0
50
100
150
200
250
Yritys
Sähkö (kWh/m²)
Sähkö -05 92 92 66 86 182 130 206
Sähkö -06 112 145 80 61 104 191 175 119 208
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
48
Liite 2c Kulutusvertailut yrityksittäin v. 2005–2006 – yksityissektorin myymälä- ja liikerakennukset
Lämpöenergian kulutus huoneistoneliölleYksityissektori - Myymälä- ja liikerakennukset
v. 2005-2006
0
50
100
150
200
250
300
350
Yritys
Lämpö (kWh/m²)
Lämpö -05 81 127 75 163 197 113
Lämpö -06 107 125 197 181 234 107 162 309
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
Sähköenergian kulutus huoneistoneliölleYksityissektori - Myymälä- ja liikerakennukset
v. 2005-2006
0
50
100
150
200
250
300
Yritys
Sähkö (kWh/m²)
Sähkö -05 222 122 78 86 141 83
Sähkö -06 253 125 74 90 164 105 236 14
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
49
Liite 2d Kulutusvertailut yrityksittäin v. 2005–2006 – yksityissektorin majoitus- ja ravitsemus-rakennukset
Lämpöenergian kulutus huoneistoneliölleYksityissektori - Majoitus- ja ravitsemusrakennukset
v. 2005-2006
0
50
100
150
200
250
Yritys
Lämpö (kWh/m²)
Lämpö -05 129 191
Lämpö -06 202 216
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
Sähköenergian kulutus huoneistoneliölleYksityissektori - Majoitus- ja ravitsemusrakennukset
v. 2005-2006
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
Yritys
Sähkö (kWh/m²)
Sähkö -05 28
Sähkö -06 32 175
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
50
Liite 2e Kulutusvertailut yrityksittäin v. 2005–2006 – yksityissektorin teollisuus- ja varastorakennukset
Lämpöenergian kulutus huoneistoneliölleYksityissektori - Teollisuus- ja varastorakennukset
v. 2005-2006
0
20
40
60
80
100
120
140
160
Yritys
Lämpö (kWh/m²)
Lämpö -05 62 129 133 68 107
Lämpö -06 76 123 139 113 82 114
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
Sähköenergian kulutus huoneistoneliölleYksityissektori - Teollisuus- ja varastorakennukset
v. 2005-2006
0
50
100
150
200
250
Yritys
Sähkö (kWh/m²)
Sähkö -05 108 73 69 207 164
Sähkö -06 121 56 79 58 177 164
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
51
Liite 2f Kulutusvertailut yrityksittäin v. 2005–2006 – yksityissektorin muut rakennukset
Lämpöenergian kulutus huoneistoneliölleYksityissektori - Muut rakennukset
v. 2005-2006
0
50
100
150
200
250
300
Yritys
Lämpö (kWh/m²)
Lämpö -05 162 199 154 194
Lämpö -06 268 205 233 159
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
Sähköenergian kulutus huoneistoneliölleYksityissektori - Muut rakennukset
v. 2005-2006
0
20
40
60
80
100
120
140
Yritys
Sähkö (kWh/m²)
Sähkö -05 103 124 76
Sähkö -06 118 73 41 77
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
52
Liite 2g Kulutusvertailut yrityksittäin v. 2005–2006 – valtiosektorin kaikki sopimukseen liitetyt kiinteistöt
Lämpöenergian kulutus rakennuskuutiolleValtiosektori - kaikki kiinteistöt
v. 2005-2006
0
10
20
30
40
50
60
Yritys
Lämpö (kWh/m³)
Lämpö -05 37 47 53
Lämpö -06 33 40 38 46 51 49
1 2 3 4 5 6
Sähköenergian kulutus rakennuskuutiolleValtiosektori - kaikki kiinteistöt
v. 2005-2006
0
5
10
15
20
25
30
35
Yritys
Sähkö (kWh/m³)
Sähkö -05 19 25 24 17
Sähkö -06 16 29 28 25 18 17
1 2 3 4 5 6
53
Vedenkulutus rakennuskuutiolleValtiosektori - kaikki kiinteistöt
v. 2005-2006
0
50
100
150
200
250
Yritys
Vesi (l/m³)
Vesi -05 108 81 91 139
Vesi -06 96 108 74 86 123 198
1 2 3 4 5 6
54
Liite 2h Kulutusvertailut yrityksittäin v. 2005–2006 – valtiosektorin toimistorakennukset
Lämpöenergian kulutus rakennuskuutiolleValtiosektori - Toimistorakennukset
v. 2005-2006
0
10
20
30
40
50
60
Yritys
Lämpö (kWh/m³)
Lämpö -05 0 31 28 55
Lämpö -06 37 35 32 40 53
1 2 3 4 5 6
Sähköenergian kulutus rakennuskuutiolleValtiosektori - Toimistorakennukset
v. 2005-2006
0
5
10
15
20
25
30
Yritys
Sähkö (kWh/m³)
Sähkö -05 18 21 15 16
Sähkö -06 19 24 22 19 17
1 2 3 4 5 6
55
Liite 2i Kulutusvertailut yrityksittäin v. 2005–2006 – valtiosektorin majoitus- ja ravitsemusrakennukset
Lämpöenergian kulutus rakennuskuutiolleValtiosektori - Majoitus- ja ravitsemusrakennukset
v. 2005-2006
0
10
20
30
40
50
60
Yritys
Lämpö (kWh/m³)
Lämpö -05 0 31 28 55
Lämpö -06 47 54
1 2 3 4 5 6
Sähköenergian kulutus rakennuskuutiolleValtiosektori - Majoitus- ja ravitsemusrakennukset
v. 2005-2006
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
Yritys
Sähkö (kWh/m³)
Sähkö -05 16 14
Sähkö -06 17 16
1 2 3 4 5 6
56
Liite 2j Kulutusvertailut yrityksittäin v. 2005–2006 – valtiosektorin teollisuus- ja varastorakennukset
Lämpöenergian kulutus rakennuskuutiolleValtiosektori - Teollisuus- ja varastorakennukset
v. 2005-2006
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
Yritys
Lämpö (kWh/m³)
Lämpö -05 0 46
Lämpö -06 31 42
1 2 3 4 5 6
Sähköenergian kulutus rakennuskuutiolleValtiosektori - Teollisuus- ja varastorakennukset
v. 2005-2006
12
12
12
12
12
13
13
13
Yritys
Sähkö (kWh/m³)
Sähkö -05 12 13
Sähkö -06 12 12
1 2 3 4 5 6
57
Liite 2k Kulutusvertailut yrityksittäin v. 2005–2006 – valtiosektorin muut rakennukset
Lämpöenergian kulutus rakennuskuutiolleValtiosektori - Muut rakennukset
v. 2005-2006
0
10
20
30
40
50
60
Yritys
Lämpö (kWh/m³)
Lämpö -05 0 39 54 53
Lämpö -06 25 45 40 48 51 49
1 2 3 4 5 6
Sähköenergian kulutus rakennuskuutiolleValtiosektori - Muut rakennukset
v. 2005-2006
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Yritys
Sähkö (kWh/m³)
Sähkö -05 30 27 27 20
Sähkö -06 20 34 30 27 21 17
1 2 3 4 5 6
58
Liite 3 KRESS-sopimukseen liittyneet yritykset ja valtiosektori
KRESS-sopimuksen jatkoaikaan vuosiksi 2006 ja 2007 sitoutuneet yksityiset yritykset ja valtiosektori liittymisjärjestyksessä (aiemmat yritysnimet sulkeissa). Yritysten nimen edessä oleva numero on näiden alkuperäinen sopimusnumero.
1. Varma / Ovenia Oy (Kiinteistövarma Oy)
2. SOK Kiinteistötoiminnot
3. Keskinäinen vakuutusyhtiö Tapiola
4. Kesko Oyj / Kiinteistökesko
7. IVG Polar Oy (Polar Kiinteistöt Oyj)
8. Kapiteeli Oy
9. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen / Antilooppi Oy
11. Nordea Pankki Suomi Oyj (Merita Pankki Suomi Oyj)
12. Osuuspankkien Eläkekassa ja Osuus-pankkien Eläkesäätiö
13. Pohjola-Yhtymä Oyj
14. Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi ja Vakuutusosakeyhtiö Suomi
16. Suomen Posti Oyj
17. Yleisradio Oy
18. Citycon Oyj
19. Rinnekotisäätiö
28. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
31. Tampereen Ravirata Oy
32. Savonlinnan kristillinen opisto ry
Valtiosektori
22. Senaatti-kiinteistöt
22-1 Senaatti Etelä-Suomi
22-2 Senaatti Keski-Suomi
22-3 Senaatti Pohjois-Itä-Suomi
26. Rajavartiolaitos
27. Vankeinhoitolaitos
29. Puolustushallinto
HUOM. Raportin kuvissa sekä liitteiden 1 ja 2 kuvissa yritykset on numeroitu satunnaisessa järjestyksessä, eikä numerointi vastaa yllä olevaa.
