Rakennusalan DI-koulutuksen tarve

- Asiantuntijapalveluiden näkökulma

Yhdessä rakentaen

– Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksen tulevaisuus

15.9.2017, Oulu

Helena Soimakallio, toimitusjohtaja, SKOL ry

214.9.2017 SKOL

Sisältö

- Talouden näkymiä

- Suunnittelu- ja konsultointiala Suomessa

Asiantuntijoiden tarve tulevaisuudessa

314.9.2017 SKOL

Talouden näkymät elpyvät

414.9.2017 SKOL

Suomen talous elpymässä, rakennusala veturina

8.9.2017 5Rakennusteollisuus RT

Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa on

noususuunnassa kaikilla päätoimialoilla

614.9.2017 TeknologiateollisuusKausipuhdistetut teollisuuden ja palveluiden liikevaihtokuvaajatOsuudet liikevaihdosta 2015: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 21 %, tietotekniikka-ala 16 %, metallien jalostus 13 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta

Suomessa

714.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 30.6.2017.

0

100

200

300

400

500

600

700

800

Vientiin

Kotimaahan

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Miljoonaa euroa, käyvin hinnoin

Muutos: 30.6.2017 / 30.6.2016 30.6.2017 / 31.3.2017

Vientiin: +78 % +2 %

Kotimaahan: +4 % +2 %

Yhteensä: +15 % +2 %

Yhteensä

Osaajapula on totta

814.9.2017 SKOL

914.9.2017 SKOL

47,7

26,3

15,7

10,3

Henkilöstö koulutustason mukaan, lähde: SKOLin palkkatilasto 2016

AMK Yliopisto Keskiaste (lukio / ammattiopisto) Opisto (teknikko)

SKOLin jäsenyritykset työllistävät noin 17 000 henkilöä

Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö

1014.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond

(30.6)

1114.9.2017 SKOL

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70

Hen

kilö

ä

Ikä

Työvoimaan kuuluvat korkeakoulutetut iän ja opintoalan mukaan

Arkkitehtuuri ja rakentaminen Kone-, metalli- ja energiatekniikkaSähkö- ja automaatiotekniikka Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikkaAjoneuvo- ja kuljetustekniikka

Lähde: Vipunen (tilastovuosi 2014)

1214.9.2017 SKOL

• SKOLin hallitus, elokuu 2016: yritysten suurin yksittäinen huolenaihe on se,

mistä löytyvät osaavat tekijät tulevaisuudessa.

➢Teollisuuteen ei löydy Suomesta prosessisuunnittelijoita

➢Ulkomaalaisista opiskelijoista onnistutaan kotouttamaan vain pieni osa

➢EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut tuottavat

väärän vaikutuksen -> esim. Kiina-case

• Infrasuhdanteet, syyskuu 2016: osaajapula suunnittelussa ja projektijohdossa

• SKOLin ratasektorin kysely, lokakuu 2016: Suunnittelijoiden ja

projektipäälliköiden tarve on voimakkaassa kasvussa. Osaavien resurssien

saatavuus on keskimäärin heikon ja kohtalaisen välissä.

• Pk-barometri, TEM, syksy 2016: työvoimapula kasvun este

➢SKOLin pk-jäsenyritysten selvästi suurin kehittymisen este (43 %) on

resurssitekijät, joka tarkoittaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta.

Osaajapula kasvaa…

1314.9.2017 SKOL

• Rakennusalan suhdanneryhmä, VM, tammikuu 2017: osaajapula syvenee

➢Rakennusalalla on vallinnut pitkään merkittävä pula asiantuntijoista

rakennesuunnittelussa, lvi-talotekniikkasuunnittelussa ja geoteknisessä

suunnittelussa sekä tuotannon eri sektoreilla.

➢Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen nykyiset opiskelijoiden sisäänottomäärät

eivät kata rakennusalan tarpeita.

• Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen selvitys, helmikuu 2017:

➢Varsinais-Suomeen tarvitaan 400 uutta korkeakoulu- ja yliopistoinsinööriä

vuodessa seuraavien 5-7 vuoden ajan nykyisen insinöörituotannon lisäksi

• Selvitys suunnittelu- ja konsultointialan työvoimasta 2017-2025, SKOL,

kesäkuu 2017:

➢ 9000 asiantuntijan vaje seuraavan vuosikymmenen aikana

… ja kasvaa

Selvitys suunnittelu- ja konsultointialan

työvoimasta 2017-2025

1414.9.2017 SKOL

1514.9.2017 SKOL

Työvoiman kysynnän kasvunäkymät ovat

vahvat

Kooltaan keskimääräistä suuremmat ikäluokat tulevat eläköitymään

vuoteen 2025 mennessä

Useat suunnittelu- ja konsultointiyritykset

ovat raportoineet osaajapulasta jo

nykytilassa

Osaamistarveselvityksen tausta

• Tarkastelussa viisi suunnittelu- ja konsultointialan kannalta keskeistä tekniikan ja liikenteen koulutusalan opintoalaa

– Arkkitehtuuri ja rakentaminen

– Kone-, metalli- ja energiatekniikka

– Sähkö- ja automaatiotekniikka

– Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka

– Ajoneuvo- ja liikennetekniikka

• Selvityksessä esitetyt arviot kysynnästä perustuvat suunnittelu- ja konsultointiyrityksille tehdyn kyselyn tuloksiin, VATT:n ennakointitietoon sekä opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen tietoihin

1614.9.2017 SKOL

2100-2650

Vuosittainen työvoiman tarve

1050

Vuosittainen tutkinto-osuus

1050-1600

Vuosittainen vaje

Suunnittelu- ja konsultointialan osaajat

• Vuosina 2017-2025 suunnittelu- ja konsultointialalla on

skenaariosta riippuen vuosittain tarve 2100-2650 tarkasteltujen

opintoalojen korkeakoulutetulle osaajalle

• Tutkintoennusteen mukaisesta 4900 tutkinnon suorittaneesta

keskimäärin 1050 työllistyy suunnittelu- ja konsultointialalle

• Yhteisvaikutuksena vuosittain syntyy skenaariosta riippuen

keskimäärin 1050-1600 osaajan vaje

1714.9.2017 SKOL

1040-1280

Vuosittainen työvoiman tarve

540

Vuosittainen tutkinto-osuus

500-740

Vuosittainen vaje

Arkkitehtuuri ja rakentaminen

• Noin puolet suunnittelu- ja konsultointialan kokonaisvajeesta kohdistuu

arkkitehtuurin ja rakentamisen opintoalan korkeakoulutettuihin osaajiin

– Vajeesta noin puolet on ammattikorkeakoulu- ja puolet ylemmän korkeakoulu- tai

ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita koskevaa vajetta

• Suurimmat rekrytointivaikeudet nykyhetkellä kohdistuvat

arkkitehtuurin ja rakentamisen opintoalan korkeakoulutettuihin

– Etenkin LVI-tekniikan, rakennesuunnittelun, geotekniikan, rakennuttamisen ja

kiinteistöjohtamisen sekä yhdyskuntatekniikan osaajia koskien

1814.9.2017 SKOL

Laskennallinen aloittajatarve

• Laskennallinen aloittajatarve laskettiin kaikkien toimialojen

työvoiman ennakoituun tarpeeseen perustuen, käyttäen

tavoitteellisia koulutuksen tehokkuus- ja vaikuttavuuskertoimia

(kokonaiskerroin 75 %)

• AMK-koulutuksen osalta laskennallinen aloittajatarve on

aloittaneiden määrää suurempi kaikilla opintoaloilla

– Nykytilassa aloittaneita tarkastelluilla opintoaloilla yhteensä on vuosittain noin

4600 ja laskennallinen aloittajatarve on välillä 7000-7400 skenaariosta riippuen

• DI- ja YAMK- koulutuksen osalta arkkitehtuurin ja rakentamisen

sekä prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikan opintoaloilla

aloittajatarpeet ovat aloittaneiden määrää suuremmat

– Nykytilassa aloittaneita tarkastelluilla opintoaloilla yhteensä on vuosittain noin

2100 ja laskennallinen aloittajatarve on välillä 2550-2800 skenaariosta riippuen

1914.9.2017 SKOL

Johtopäätökset

• Nykyisistä tutkintomääristä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on pidettävä

kynsin hampain kiinni, ja tutkintomääriä on hallitusti kasvatettava.

• Resursseja suunnattava nykyistä paremmin kysynnän mukaisesti.

• Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset opiskelijat tulee sitouttaa nykyistä paremmin

suomalaisiin työpaikkoihin jo opiskeluvaiheessa.

• Täydennys- ja muuntokoulutusta tulee lisätä. Yhdellä tutkinnolla ei pärjää koko ikää.

• Työvoiman käyttöä, liikkuvuutta ja työvoimareservin hyödyntämistä tehostettava.

• Työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä.

• Opetuksen ja tutkimuksen laatua sekä toimijoiden yhteistyötä parannettava.

• Opintosisältöjä ja -menetelmiä on uudistettava jatkuvasti - oppilaitosten on

muututtava olennaisesti dynaamisemmiksi ja tehokkaammiksi

• Matematiikan ja teknisten alojen vetovoimatyötä on tehostettava jo yläasteella, jotta

pitkän matematiikan lukijoita saadaan lisää.

Kiitos mielenkiinnosta

sekä

onnea ja menestystä Oululle!

2014.9.2017 SKOL