kirahviposti3/2003

maaliskuu

kehitysyhteistyön palvelukeskus ry:n uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti

jäsenjärjestösihteerin palsta ......... 5maailma kylässä 2003 ...................... 6kolumni: laatua, laatua .................. 11kepa mosambikissa ........................... 14kepa kouluttaa .................................. 15tapahtumakalenteri ........................ 16

itsekritiikki avuksi laadun parantamisessa Määrärahojen nostaminen edellyttää myös kehitysyh-teistyön sisällön tarkempaa miettimistä, toteavat kan-salaisjärjestöjen edustajat. Laadun parantamiseen tarvi-taan avointa keskustelua paitsi etelän ja pohjoisen myös pohjoisen järjestöjen välillä. > lisää laadusta sivuilla 10-13

Luomun avulla irti velkakierteestäsambian peltometsänviljelyssä palataan vanhoihin jo unohtuneisiin käytäntöihin. Viljelijät ovat ryhtyneet kokeilemaan vilje-lyä ilman lannoitteita. Lannoitteiden takia sambialaiset viljelymenetelmät ehtivät jo yksipuolistua ja maatalous muuttua haa-voittuvammaksi. > sivu 3

Etelän järjestöjen toiveita selvitettiinhelsingin yliopiston kehitysmaatut-kimuksen laitoksen selvityksen mukaan etelän kansalaisjärjestöt toivovat, että poh-joiset järjestöt perehtyisivät kumppaneit-tensa sosiaaliseen, poliittiseen ja kulttuuri-seen todellisuuteen.> sivu 8

Yhteystoiminta tarkastelussa Nicaraguassasuomalaisia kansalaisjärjestöjä kehote-taan hankeyhteistyöhön. Nicaragualaiset odottavat myös entistä parempaa vuorovai-kutusta järjestöjen välille. > sivu 13

jann

e si

vone

n

Päivitä itsesi:www.kepa.fi

k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 32 k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 3 3

ohjelmayksikköetelätiimikehitysyhteistyösihteeri / mosambik & tansaniaViveca Hedengren > 584 23 225

projektiavustaja / thaimaaSari Korkalainen > 584 23 244

kehitysyhteistyösihteeri / brasilia, karibia & nicaragua Anne Romar > 584 23 227

kehitysyhteistyösihteeri / indonesia & sambiaAija Taskinen > 584 23 222

julkaisutiimitoimitussihteeri / kumppani-lehtiTeppo Eskelinen > 584 23 234

tiedottajaSonja Hyttinen > 584 23 217

toimitussihteeri / verkkojulkaisutTomi Kuhanen > 584 23 234

tiedottajaMilma Kettunen 584 23 233

toimituspäällikkö / kumppani-lehtiSini Kuvaja 584 > 23 219

taittajaKari Markkanen > 584 23 235

toimituspäällikkö / verkkojulkaisutEija Palosuo > 584 23 253

koulutus- & neuvontatiimikurssisihteeriSuvi Halttula > 584 23 261

eu-hankeneuvojaRilli Lappalainen > 584 23 214

hankeneuvojaEija Mustonen > 584 23 229

koulutussuunnittelijaMaija Seppo > 584 23 248

resurssitiimikehityspoliittinen sihteeri / tutkimus ja selvitysMax von Bonsdorff > 584 23 232

informaatikkoTimo Kovanen > 584 23 220

kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeriMatti Lahtinen > 584 23 228

kirjastoapulainenAntti Reikko > 584 23 231

tuottajaJuha Rekola > 584 23 226

vaikuttamistiimikoordinaattori / ruokakampanjaSari Laaksonen > 584 23 243

tiedottajaMika Railo > 584 23 247

kehityspoliittinen sihteeri / euMaria Suoheimo > 584 23 246

kehityspoliittinen sihteeri / kauppaSuvi Virkkunen > 584 23 242

verkostotiimikoordinaattori / tapahtumatKai Artes > 584 23 270

koordinaattori / kansainvälisyyskasvatusAnisa Doty > 584 23 271

ohjelmasihteeri / etvoLaura Lager > 584 23 250

jäsenjärjestösihteeriAnna Staines > 584 23 241

ohjelma-avustaja / etvoAtte Susilahti > 584 23 251

järjestöavustajaTuomas Valovirta > 584 23 237

hallintoyksikkö

toiminnanjohtajaFolke Sundman > 584 23 213

ohjelmajohtajaVille Luukkanen > 584 23 215

hallintojohtajaAnri Kyöstilä > 584 23 240

kehitysyhteistyön palvelukeskusservicecentralen för utveclingssamarbete

service centre for development cooperationsörnäisten rantatie 25 fin-00500 helsinkitel +358 9 584 233 • fax +358 9 584 23 200

www.kepa.fi • kepa@kepa.fi

johtotiimi

kenttätoimistotkepa mosambikc.p. 4441, maputo, mozambiquekatuosoite: rua joao de barros 322, sommershield, maputotel: +258 1 496 004fax: +258 1 496 001koordinaattoriBodil WikmanohjelmatyöntekijätSeverino NgoleSergio GómezFrederico JoáosihteeriHelena ChiviteyhteystoimitsijaTarja ValtonentiedottajaLotta Valtonen

kepa nicaraguade la vicky, 1 cuadra abajo, 1 cuadra al sur, modulo 9, barrio altamirawww.kepa.org.nitel: +5052701039fax: +505 278 7331

vs. koordinaattoriRene HookerohjelmatyöntekijäCarla Bush

atk-tiimiatk-asiantuntijaKim Helenius > 584 23 223

webmasterAleksi Knuutila > 584 23 252

järjestelmäsuunnittelijaKalle Korhonen > 584 23 224

taloustiimitaloussuunnittelijaPekka Ahonen > 584 23 272

pääkirjanpitäjäKirsti Koho > 584 23 218

kirjanpitäjäSirkku Pallasmaa > 584 23 221

toimistosihteeriJaana Vesalainen > 584 23 210

hallintotiimihenkilöstösuunnittelijaSisko Leino > 584 23 212

hallintoassistenttiHeli Mäki-Hakola > 584 233

hallinto- ja henkilöstösihteeriKristina Oleng > 584 23 230

palkanlaskijaTuuli Pihlström-Nisula > 584 23 216

hallintoavustajaMarkus Pohjola > 584 23 211

kepan työntekijöiden, kenttä-toimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtai-set sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kepa.fi

tiedottajaKimmo LehtonenyhteystoimitsijaOuti Perähuhta

kepa sambiap.o.box 36524, 1010 lusaka, zambiakatuosoite: 165-171 roan road, kabulongatel: +2601261124/261119fax: +2601261126

koordinaattoriSeppo KarppinensihteeriSabina LuputainformaatikkoNyangu Nyoni

tiedottajaSharon SichilongotiedottajaJanne SivonenyhteystoimitsijaEsa SalminenohjelmatyöntekijäJack Kalipenta

yhteystoimitsijatkaribiayhteystiedottajaKent Wilska

infos, calle mayor piloto enrique valverde no. 1, ens. mira flores, santo domingo,republica dominicanatel: +1809 540 6888fax: +18095406112

tansaniaohjelmatyöntekijäGertrude MmbagahallintosihteeriSabina Jalli

p.o.box 1835morogoro, tanzaniapuhelin: +255 23 2 603016fax: +255 23 2 604421sähköposti: kepa.tanzania@cats-net.com

thaimaayhteystiedottajaTimo Kuronen

per, 409 soi rohitsukpracharatbampen roadhuay khwangbangkok 10320, thailandpuhelin: +6626910718fax: +6626910714

indonesiainsistskip blok t-7/ ct. iv/38blimbingsari-depok-slemanyogyakarta indonesiasähköposti: insist@insist.or.id

k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 32 k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 3 3

> sambian keskiprovinssissa sijaitseva syrjäi-nen Kundalumwanshyan kylä elää pienviljelyl-lä. Perinteisesti maata on viljelty kaskeamalla, mutta Sambian itsenäistymisen jälkeen kylään tuotiin valtion johdolla yksipuolinen maissin-viljely ja teollisesti valmistetut lannoitteet.

Lannoitteet nostavat satoja hetkeksi, mut-ta pitkällä aikavälillä ne happamoittavat jo val-miiksi hapanta maata ja tuottavuus laskee. Pa-ri vuotta sitten valtaosa kyläisistä hylkäsi teh-daslannoitteet ja alkoi viljellä maata Kepan tu-keman ympäristöjärjestö GLM:n (Green Living Movement) neuvojen mukaan.

lannoitteet vievät vararikkoonKyläkoulun rehtori Fred Chimba esittelee ylpe-änä koulunsa maissipeltoa, jolla kasvaa puita. ”Kylvämme samalle pellolle useita kasvilajeja. Oikein valitut puut ja kasvit lannoittavat maa-ta ja pitävät sen hedelmällisenä ilman lannoit-teita”, Chimba selittää.

Koulun siirtymisellä peltometsänviljelyyn on suuri merkitys, sillä koulu on kylän keskipis-te ja kehityksen symboli. Kylän pienviljelijöitä

ei kuitenkaan kiinnosta koulutettujen kaupun-kilaisten tarjoamat kestävän kehityksen opit sellaisenaan. Viljelijöiden mielessä on raha – tai sen puute.

GLM:n Fredrick Chambanengen mukaan tehdasvalmisteiset lannoitteet ovat köyhil-le viljelijöille aivan liian kalliita. ”Lannoitteet on ollut pakko hankkia yleensä velaksi. Jos sa-to epäonnistuu, velan takaisinmaksuun ei ole rahaa ja viljelijä joutuu köyhyys- ja velkakier-teeseen. Siksi kyläläiset ryhtyivät innolla ko-keilemaan viljelyä ilman lannoitteita”, Cham-banenge kertoo.

paluu vanhaanChatuma Womens´ Group on yksi kylän aktii-visimmista peltometsänviljelyyn siirtyneistä viljelijäryhmistä. Naiset esittelevät peltoa, joka on levossa kunnes pellolle istutetut puut ovat palauttaneet maan hedelmällisyyden.

Kepan ohjelmatyöntekijä Jack Kalipenta provosoi naiset pieneen väittelyyn testatak-seen, kuinka hyvin ryhmä on perillä peltomet-sänviljelyn perusperiaatteista. Naiset puolus-

tavat menetelmiään sen verran tieteellises-ti, että toimittaja putoaa kärryiltä jo alkumet-reillä. Kalipenta jatkaa provosoimista väittä-mällä, että uusien viljelymenetelmien omak-suminen merkitsee perinteen väheksymistä ja itsensä asettamista esivanhempien yläpuo-lelle. Naiset kiistävät tämän jyrkästi: ”Olemme vain saaneet tietoomme vanhoja menetelmiä paremman tavan viljellä maata.”

Rehtori Chimba ei kuitenkaan usko, että uusinta tutkimusta hyödyntävät GLM:n työn-tekijät olisivat tuoneet alueelle täysin uutta ajatusta. ”Peltometsänviljelyssä on kyse pa-luusta vanhoihin jo unohtuneisiin käytäntöi-hin. Viljely oli ennen monipuolista: eri lajikkeet kasvoivat toistensa seassa ja viljelijät osasivat kierrättää samalla pellolla eri lajikkeita. Vasta tehdaslannoitteiden saapuminen yksipuolisti viljelymenetelmät ja teki maataloudesta haa-voittuvamman.”

ei oikotietä onneenKaikille GLM:n tukemille viljelijäryhmille pel-tometsänviljely ei ole osoittautunut toivei-den mukaiseksi kultakaivokseksi. Chibobon ky-lässä toimivan Bwacha Chibobo Development Group –seuran perustajat Robertson Mwelwa ja Joseph Mashini yrittävät saada seuran me-nettämiä jäseniä takaisin seuran esittelypellol-la, jonka tuottavuuden miehet aikovat palaut-taa GLM:n puunistutusneuvoilla.

”Perustimme seuran, sillä ryhmät saavat valtiolta helpommin tukea kuin yksittäiset vil-jelijät”, kertoo Mwelwa. GLM:n tultua ryhmä tutustui peltometsänviljelyyn, mutta toimin-ta on takkuillut alusta saakka.

Seuran jäsenet suunnittelevat toimin-taansa viikoittain kylän baarissa, jossa kylä-läiset myyvät vuorotellen itse valmistamaan-sa olueksi kutsuttua kiljua. Kyseinen juoma on-kin ollut tähän mennessä seuran jäsenten ai-noa menestystarina: sekä tuotanto että kysyn-tä on ollut varsin reipasta.

Humphrey Kunda, joka toimii GLM:n va-paaehtoistyöntekijänä Chibobossa toteaa, et-tei peltometsänviljely tarjoa oikotietä onneen: onnistuminen vaatii kovaa työtä.

Kundan mukaan myös Chibobossa on usei-ta aktiivisia ja toimivia viljelijäryhmiä, jotka le-vittävät tietotaitoa, siemeniä ja kasveja muille kyläläisille. Eräät kylän peltometsänviljelijöistä ovat jopa palkanneet omille pelloillensa kemi-allisten lannoitteiden takia vaikeuksiin joutu-neita naapureitaan.

janne sivonenlusaka

Luomun avulla irti velkakierteestä

Robertson Mwelwa ja Joseph Mashini aikovat palauttaa peltonsa tuottavuuden luomun avulla.

jann

e si

vone

n

k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 34

kirahviposti

kumppani ja kepan verkkosivut uudistuivat

Kirahvipostissa keskustellaan kehitysyhteistyön laadusta> Tämä on Kirahvipostin ensimmäinen numero. Lehden nimi ja ulkoasu ovat uudet, mutta muuten Kirahviposti jatkaa pit-kälti Kepan Uutiskirjeen linjoilla. Jatkossa joka toinen Kirahvi-posti on tämänkaltainen 16-sivuinen lehti ja joka toinen neli-sivuinen pikkutiedote, jossa kerrotaan koulutuksista, tapahtu-mista ja muista kiireellisimmistä asioista. Paksummat nume-rot ilmestyvät tänä vuonna maalis-, touko-, elo-, loka- ja joulu-kuussa. Kirahvipostia voi lukea myös osoitteessa www.kepa.fi/kirahviposti.

Uudistuksen yhteydessä Kirahvipostin linjaa pyritään tar-kentamaan entistä selvemmin järjestöjen kehitysyhteistyöhön ja sen laatuun. Laatua lähestytään monesta näkökulmasta; ta-voitteenamme on, että lehden herättämät ajatukset todella auttaisivat järjestöjä niiden työssä. Siksi toivomme, että järjes-töt itsekin kertoisivat kokemuksistaan, niin hyvistä kuin huo-noistakin. Toukokuussa lehden teema on tasa-arvo ja elokuus-sa etelä-pohjoinen -vaihto, muiksi tulevaisuuden teemoiksi on kaavailtu esimerkiksi rahoitusta, verkostoja ja hankesuunnitte-

lua. Teema ei kuitenkaan kata koko lehteä, vaan joukkoon mah-tuu juttuja muistakin näkökulmista.

Laatukeskustelua herätellään tässä lehdessä erityisesti kahdella jutulla. Kepan ohjelmajohtaja Ville Luukkanen pohtii kehitysyhteistyön laatua sivulla 11. Lisäksi lehdessä on muuta-mien haastattelemiemme järjestöjen näkemyksiä asiasta. Toi-vottavasti jutut herättävät ajatuksia - kommentteja mahtuu myös tuleviin Kirahviposteihin.

Lehden alkuun on nyt pyritty kokoamaan lyhyitä juttuja ajankohtaisista asioista, joiden uskomme kiinnostavan järjes-töjä. Samassa yhteydessä aloittaa Kepan jäsenjärjestösihtee-rin palsta, jolta voitte jatkossa lukea Kepan kuulumisia. Kam-panjasivu, Pienet hyvät, Hankeneuvoja, koulutuskalenteri ja tapahtumakalenteri säilyvät ennallaan. Juttuideoita ja kom-mentteja voitte lähettää osoitteisiin milma.kettunen@kepa.fi ja sonja.hyttinen@kepa.fi.

milma kettunen

> Kirahvipostin lisäksi myös Kumppani-lehdellä ja Kepan verkkosivuilla on nyt uusi ilme. Verkossa Kepan uusi pääsi-vu on aiempaa selkeämmin jaoteltu erilaisiin osioihin, joilta löytyvät linkit Kepan toimintaan, uutisiin, tapahtumiin, kampanjoihin ja taustamateriaaleihin. Viikon kolumnistille sekä Kumppani-lehden ja Kirahvipostin verkkoversioille on varattu omat, selkeästi erottuvat paikkansa. Myös järjestöt löytävät vastaisuudessa koulutus- sekä tapahtumatiedot suoraan pääsivulta. Uudistusta voi tuoreeltaan kommentoida palautelomakkeen avulla.

järjestöt

k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 34

kirahvipostimaailma kylässä -festivaaliJärjestöjen festaripaikan hakuaika päättyi 28.2. Aikaisempien vuo-sien tavoin järjestöjen esittelypaikat ovat olleet erittäin suosittu-ja ja niihin on tulijoita enemmän kuin on mahdollista ottaa. Ajois-sa hakulomakkeensa lähettäneet jäsenjärjestöt ovat etulyöntiase-massa. Kaikki paikkaa hakeneet saavat ilmoituksen hyväksymises-tään 17.3. mennessä. Mahdollisia paikkoja voi kuitenkin vielä kysel-lä Tuomas Valovirralta, s-posti: tuomas.valovirta@kepa.fi tai puh. (09) 5842 3237. Lisätietoja tapahtumasta löytyy myös osoitteesta www.maailmakylassa.net.

mahdollisuuksien toritTorivalmistelut on aloitettu useilla paikkakunnilla. Jos tahdot mu-kaan torille, kysele paikkakuntasi yhteystietoja jäsenjärjestösihtee-riltä. Jos paikkakunnallasi ei vielä järjestetä toria, mutta kiinnostusta asiaan löytyy, saat meiltä vinkkejä alkuun pääsemisessä. Kepa tukee toreja edellisvuosien tapaan muun muassa pienellä taloudellisella panoksella sekä ohjelmatuella. Lisätietoja jäsenjärjestösihteeriltä tai MT-tiedottaja Elina Korhoselta, s-posti: elina.korhonen@kepa.fi tai puh. (09) 584 233 tai osoitteesta www.kepa.fi/mtorit (Huom. si-vut päivitetään vasta maaliskuun aikana).

ruoka-aika kampanja jatkuu!Kuka päättää siitä, mitä sinä syöt? Käy lähettämässä nettipostikort-ti tai tavallinen postikortti päättäjille, opiskelija- tai työpaikkaruoka-lasi emännälle tai vaikkapa perheesi ruokahankinnoista vastaavalle. Postikorttikampanja huipentuu Maailma kylässä -festivaaleilla. Ke-vään aikana julkaistaan uusi kampanjaraportti nimeltään Globaa-li hyrinä. Lisätietoja kampanjan assistentilta Kati Räsäseltä, s-posti: kati.rasanen@kepa.fi tai puh. (09) 584 233 tai kampanjan nettisivuil-ta www.ruoka-aika.net.

uusi jäsenjärjestösihteeriJäsenjärjestösihteerinä Kepassa aloittaa 10.3. alkaen Kirsi Airaksinen,

jäsenjärjestöt

Kepan uudet jäsenjärjestötjäsenjärjestöjen kirjo tulee hyvin esiin, kun tarkastelee kepan kolmea uutta tulokasta. mukana on sekä suurten että pienten ja paikallisten ja valtakunnallisten järjestöjen edustajia.

espoon vietnamilais-suomalainen yhdistysYhdistyksen tarkoituksena on Suomessa asuvien vietnamilaisten neuvonta.

Yhdistys haluaa auttaa vietnamilaisia sopeutumaan suomalai-seen elämään ja kulttuuriin, niin että he samalla säilyttävät oman identiteettinsä ja kulttuurinsa. Yhteistyö viranomaisten ja eri kult-tuuriyhteisöjen kanssa on yhdistyksen keskeinen toimintamuoto. Yhdistys järjestää keskustelu- ja virkistystilaisuuksia.

ortodoksinen lähetysYhdistys on perustettu vuonna 1977 ja se on Suomen ortodoksisen kirkkokunnan lähetystyötä tekevä taho.

Tällä hetkellä Ortodoksinen Lähetys osallistuu Laurentius-sääti-ön hallinnoimaan yhteistyöhankkeeseen Hiv/aids kirkkojen ja kris-tillisten järjestöjen yhteisenä haasteena eteläisessä ja itäisessä Afri-kassa.

vesaisten keskusliitto ryLiitolla on noin 25 900 jäsentä. Se on lasten ja perheiden järjestö, joka edistää lapsiperheiden hyvinvointia ja toimii niiden etujärjes-tönä sekä perheiden vertaistukena. Liitto on aloittamassa kehitys-yhteistyöhankkeen suunnittelua vuonna 2003.

jäsenjärjestösihteerin palstaTällä palstalla jäsenjärjestösihteeri kertoo Kepan ajankohtaisista asioista, kuten lähestyvistä tapahtumista tai kampanjoista.

k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 3 5

Kirsi Airaksinen on Kepan uusi jäsenjärjestösihteeri.

järjestöt

uusi jäsenjärjestösihteeriJäsenjärjestösihteerinä Kepassa aloittaa 10.3. alkaen Kirsi Airaksinen, s-posti: kirsi.airaksinen@kepa.fi tai puh. (09) 5842 3241.

Niin uudet kuin vanhat jäsenet, osallistukaa koulutuksiin (lisätie-toja lehden viimeisellä aukeamalla) ja keskusteluun entistäkin pa-remmasta kehitysyhteistyöstä. Tällä hetkellä Kepassa pohditaan kii-vaasti muun muassa ohjelmapolitiikkaa vuosille 2004 - 2006 eli tu-levan toiminnan suuntalinjoja.

anna staineskepan jäsenjärjestösihteeri (7.3. asti)

mil

ma

kett

unen

k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 36 k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 3

> Suvaitsevaisuutta ja aktiivista kansalaisyh-teiskuntaa juhlitaan Maarianhaminassa tä-nä vuonna uudella tavalla. Ahvenanmaalai-set kansalaisjärjestöt yhdistävät voimansa Mahdollisuuksien toriksi, jossa järjestöt esit-televät toimintaansa ja tarjoavat kävijöille monipuolista ohjelmaa.

Mahdollisuuksien torien rikkaus on nii-den monimuotoisuus. Järjestöihin tutustu-misen lisäksi toreilla voi kuunnella etnoryt-mejä, maistella maailmankeittiöiden herk-kuja tai saada tietoa ajankohtaisista globaa-leista kysymyksistä. Maarianhaminassa 24.5. järjestettävällä torilla on luvassa tätä kaik-kea ja paljon muuta. ”Yhteisenä teemana meidän torillamme on suvaitsevaisuus. Ko-lean sään sattuessa ajateltiin hankkia pai-kalle myös afrotanssin opettaja pitämään väki lämpimänä”, hymyilee Riitta Eckerman Ahvenanmaan Monikulttuuriyhdistyksestä (Ålands Mångkultturella Förening).

Ahvenanmaalla asuu 26 000 ihmistä, joista yli 1200 on maahanmuuttajia.”Ulko-maalaiset ovat täällä aika uusi ilmiö. Pako-laisiakin meillä on ollut vain vähän aikaa. Nykyään iranilaiset ovat suurin yksittäinen maahanmuuttajien ryhmä.”

”Ahvenanmaa on aivan oma maailmansa, eristäytynyt ja jopa konservatiivinen, mutta ei välttämättä kielteisessä mielessä”, kuvai-

> Koko perheen ilmainen Maailma kylässä -festivaali tuo menoa ja meininkiä Helsingin sydämeen 17.-18.5.03. Kaisaniemen puistossa joka toinen vuosi järjestettävä viikonlopputapahtuma tarjoaa elävää musiikkia meiltä ja maailmalta sekä ainutlaatuisen katsauksen monikulttuuriseen Suomeen.

Festivaali on avoinna lauantaina klo 12-20 ja sunnuntaina klo 11-18. Tapahtumaan odotetaan tänäkin vuonna kymmeniä tuhansia ihmisiä. Festivaalin pääjärjestäjä on Kepa.

Tänä vuonna festivaalin teemana on ruoka. Festivaalialueelle nousee erityinen Ruokamaailma-teltta, jossa voi maistella herkullista ja reilusti tuotettua ruokaa. Varsinaisen syötävän lisäksi ruoka näkyy oh-jelmassa ja näyttelyissä. Myös Ruoka-ajan korttikampanja huipentuu Maailma kylässä -festivaalille.

salsaa, hip hopia ja suomalaista iskelmääMaailma kylässä -festivaali tuo Suomeen monipuolisen joukon maailmanmusiikin täh-tiä. Tulonsa ovat tähän mennessä varmistaneet muun muassa perinteistä kuubalais-ta tanssimusiikkia soittava Los Cumbancheros, eteläafrikkalainen hip hop -ryhmä Black Noise sekä guinealainen rumpu- ja tanssiryhmä Sembe. Kotimaisista esiin-tyjistä lavalle nousevat muun muassa Katri Helena, Gjallarhorn ja Maija Vilk-kumaa. Lapsia viihdyttää muun muassa Loiskis-orkesteri. Oman ilmeensä ohjel-maan tuovat lukuisat maahanmuuttajaryhmien esitykset.

Jos haluat ehdottaa ohjelmaa festivaalille, ota pikaisesti yhteyttä Marjo Nostajaan, marjo.nostaja@kepa.fi tai (09) 584 23 238.

milma kettunenlisätietoja festivaalista:www.maailmakylassa.net

Mahdollisuuksien tori Ahvenanmaallalee Eckerman kotipaikkaansa. ”Yhteisönä tä-mä on tiivis eikä maahanmuuttajan ole help-po päästä menoon heti mukaan. Toisaalta juuri tiiviys on seudun suurin voimavara.”

Eckermanin mielestä eri kulttuurit ja kan-sallisuudet voivat muodostaa läheisen ja toi-siaan rikastuttavan yhteisön. Tällä hetkel-lä suurin este on kansallisuuksien eristäy-tyminen toisistaan. ”Ahvenanmaalla asuu ihmisiä kymmenistä eri kulttuureista. Alkoi tuntua tuhlaukselta, ettemme hyödynnä tä-tä rikkautta millään tavalla.” Syksyllä 2002 Eckerman suunnitteli kouluille suvaitsevai-suuskampanjaa. Hän hankki suvaitsevai-suuslähettiläille työmarkkinatukea. Ja alku-vaikeuksien jälkeen hän tapasi Maarianha-minan pakolaissihteerin koordinoiman pa-kolaisryhmän. Mutta kuinkas ollakaan eteen nousi uusi seinä: ahvenanmaalaisten maa-hanmuuttajien työllisyystilanne on niin hy-vä, ettei työmarkkinatuella tehtävään su-vaitsevaisuuslähettilään toimeen löytynyt halukkaita. ”Olihan se aika erikoinen ongel-ma. Manner-Suomessa ulkomaalaisten työt-tömyys on niin suuri”, Eckerman toteaa.

Suvaitsevaisuuden sanomaa alettiin le-vittää toisella tapaa. Syntyi Ahvenanmaan Monikulttuuriyhdistys, joka järjestää illan-istujaisia, kursseja ja tilaisuuksia, joissa eri kansallisuuksien on helppo kohdata toisen-

sa. Kursseilla voi opiskella vaikkapa afro-tanssia tai eksoottisten ruokien valmistus-ta. Uusimpana tulokkaana harrastusmah-dollisuuksien kirjossa on monikielinen teat-teriryhmä.

elina korhonen

maailma kylässä helsingissä toukokuussa

k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 36

järjestöt

Mahdollisuuksien torilla esittäytyy monikulttuurinen Ahvenanmaa, lupaa Riitta Eckerman.

elin

a ko

rhon

en

k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 36 k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 3

0,7 %

Vaalikaudella 2003 - 2007 kokoontuvalle eduskunnalle

Vetoamme kansanedustajiin Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen korottamisen puolesta valtio-neuvos Harri Holkerin johtaman selvitysryhmän 9. tammikuuta 2003 jättämän väliraportin linjaustenmukaisesti.

Toivomme, että keväällä 2003 käytävissä hallitusneuvotteluissa puolueet laativat suunnitelman,jolla YK:n asettama kehitysyhteistyömäärärahojen tavoitetaso 0,7 % BKT:sta saavutetaan vuoteen2010 mennessä. Esitämme, että suunnitelma aikatauluineen kirjataan uuden hallituksen ohjelmaan.

• Adressit palautetaan 20.3.2003 mennessä osoitteellaSuomen Lähetysseura, Mari Tuohimaa, Tähtitorninkatu 18, 00140 Helsinki

Vetoomus kehitys-yhteistyömäärä-rahojen nostamiseksi 0,7 %:iin BKT:sta

Nimi Paikkakunta

> Ulkoministeriö on kutsunut noin 40 edustajan ryhmän pääosin Suomen kehitysyhteistyön vastaanottajamaista seuraamaan maaliskuun eduskuntavaaleja. Vierailuohjelmaan kuuluu muun muassa tutustuminen vaalijärjestelmään ja vaalilainsäädäntöön, naisten asemaan päätöksenteossa, kansanedustuslaitokseen ja demokratiakehitykseen, opposition asemaan, puolueiden vaaliohjelmiin ja -teemoihin, lehdistön rooliin, kansalaisyhteiskunnan rooliin se-kä vaalien ja ääntenlaskennan seurantaan.

Kyse ei ole virallisesta vaalitarkkailusta, vaan epävirallisesta yhteistoiminnasta suomalais-ten ja kehitysmaiden tahojen välillä. Tavoitteena on pidemmällä aikavälillä edistää kehitys-maiden puolueiden kansainvälistymistä tasapuoliselta pohjalta sekä vahvistaa demokraat-tisten poliittisten järjestelmien kehittymistä näissä maissa. Vaaliseuranta on jatkoa vuoden 1996 kunnallisvaalien yhteydessä järjestetylle vastaavanlaiselle vierailulle, johon osallistui edustajia eteläisen Afrikan maista.

Tämänkertaisen vierailun osanottajat tulevat Egyptistä, Etiopiasta, Keniasta, Lesothosta, Marokosta, Mosambikista, Namibiasta, Nepalista, Nicaraguasta, Tansaniasta ja Vietnamista. Kustakin maasta vaaliseurantaan osallistuu 2 - 4 hengen delegaatio, johon kuuluu parlamen-taarikkoja ja/tai vaalilautakuntien edustajia. Noin kolmasosa edustajista on naisia. Tämän li-säksi mukana on myös SADC:n (Southern African Development Community) edustaja.

Kehitysmaaedustajat vierailevat Suomessa 9.-17. maaliskuuta. Ulkoministeriö on hank-keen toteuttaja ja rahoittaja.

lisätietoja:ulkoasiainministeriö, nora heinonen, puh, (09) 1605 6476,

sähköposti: nora.heinonen@formin.fi

> Kepan järjestämän vaalipaneelin keskus-telijat olivat yksimielisiä siitä, että kehitysyh-teistyömäärärahojen nostaminen YK:n suo-sittamalle tasolle edellyttää, että vaalien jäl-keen muodostettava hallitus kirjaa hallitus-ohjelmaansa asialle selkeän aikataulun. Kes-kustelijat pitivät hyvänä vaihtoehtona val-tioneuvos Harri Holkerin Katala-työryhmän esittämää tavoitevuotta 2010, johon men-nessä määrärahat olisi saatava YK:n suosit-tamaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

maalisvaalien kehitysmaaseuranta

Määrärärahojen nostamiselle selkeä aikataulu

Osallistu 0,7 % -kampanjaan> Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetys-seura vaativat vaalikampanjassaan kehitysyh-teistyömäärärahojen nostamista YK:n suosit-telemalle tasolle. Järjestöt haluavat tulevaan hallitusohjelmaan selkeän suunnitelman ja aikataulun siitä, miten Suomi tavoittaa luva-tut 0,7 prosenttia BKT:stä vuoteen 2010 men-nessä.

Tamikuun lopussa alkaneen kampanjan vetoomuksia on lähetetty muun muassa kaik-kiin seurakuntiin ja kaikille kansanedustajaeh-dokkaille. Kirkolliset opiskelijajärjestöt olivat jo helmikuun lopulla keräänneet yli 2000 ni-meä. Kampanjan kokonaistavoite on 30 000 allekirjoitusta.

Vetoomuslomakkeet ovat vapaasti tu-lostettavissa järjestöjen internet-sivuilta www.mission.fi tai www.evl.fi/kua/. Lomakkeet täytyy palauttaa Suomen Lähetys-seuraan 20.3. mennessä. Vielä ehdit osallistua!

kehitysyhteistyö

7

Keskustelijat olivat yhtä mieltä myös siitä, että Suomen kehitysavun alhaiseen tasoon on syy-nä edellisen hallitusohjelman löysä muotoi-lu kehitysavusta. Lipposen hallitus lupasi nos-taa apua ” taloudellisen tilan salliessa”. Vaikka 1990-lopulla Suomessa nähtiin talouden en-nätysmäinen kasvu, ei tilanne ollut riittävän hyvä määrärahojen nostolle.

Tilaisuudessa puhunut YK:n vuosituhat-tavoitteiden kampanjan johtaja Eveline Herf-kens haastoi suomalaiset päättäjät sitoutu-

maan köyhyyden puolittamiseen.

maalisvaalit 2003Miten kehityspoliittisiin kysymyksiin pitäisi ot-taa kantaa vaaleissa? Tukea vaaliväittelyihisi saat Kepan vaalipaketista, joka on nähtävis-sä ja imuroitavissa pdf-muodossa osoitteessa www.kepa.fi/vaalit2003. Sivuilta löytyy myös runsaasti taustatietoa Kepan vaaliteemoista.

Kepan vaalipaneelissa kehitysyhteistyömäärärahoja luvattiin nostaa hymyssä suin.

elin

a ko

rhon

en

eija palosuo

k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 38 k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 3 9

Etelän järjestöt toivovat tukea poliittiseen vaikuttamiseen

> Kehitysmaiden kansalaisjärjestöt toivovat tukea yhteiskunnalliselle vaikuttamistyölle. Järjestöt eivät haluaisi olla pelkästään konk-reettisten sosiaalisen kehityksen hankkeiden toteuttajia, vaan toivovat monipuolisempaa yhteistyötä pohjoisen järjestöjen kanssa.

Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston kehitys-maatutkimuksen laitoksen selvityksestä ”Voi-ces from the Southern Civil Societies”, jos-sa kysyttiin Kenian, Namibian, Nepalin, Thai-maan, Vietnamin, Meksikon ja Nicaraguan kansalaisjärjestöiltä suosituksia pohjoisen kumppaneille.

Etelän järjestöt kaipasivat institutionaalis-ta tukea. Muun muassa toiminnan taloudelli-nen seuranta ja tulosten arviointi sekä raport-tien ja virallisten dokumenttien kirjoittaminen koettiin ongelmallisiksi.

Selvityksen tärkein suositus pohjoisen jär-jestöille oli, että niiden tulisi perehtyä etelän kumppaneittensa sosiaaliseen, poliittiseen ja kulttuuriseen todellisuuteen. ”Etelän kansa-laisyhteiskunnan monimuotoisuus on huo-mattava, eikä siten edes voi löytyä yhtä aino-ata vastausta siihen, ketä pitäisi tukea ja mi-ten”, selvityksessä todetaan.

Järjestöt viestittivät toivovansa, että niiden paikallistuntemukseen luotettaisiin enemmän ja että yhteistyö olisi pitkäjänteistä. Hanke-työskentely koettiin jäykäksi tilanteissa, jois-sa pitäisi reagoida nopeasti paikallisyhteisös-sä esiintyviin ongelmiin. Toiveissa oli verkostoi-tumisen tukeminen niin kansallisesti kuin kan-sainvälisestikin.

Vaikka pohjoisen järjestöt ovat viime vuo-sina yleisesti pyrkineet kehitysyhteistyössä ta-

> Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuk-sen laitoksen tutkijoiden Hisayo Katsuin ja Richard Wamain tutkimus ” Finnish NGDOs in the international development sphere” on val-mistunut. Tutkimuksen tavoitteena oli selvit-tää minkälaisia suomalaisia kansalaisjärjestö-jä kehitysyhteistyön kentällä toimii ja mikä on niiden toiminnan luonne, toimintaympäristö sekä minkälaisia käytännön kokemuksia näil-le järjestöille on kertynyt. Materiaali kerättiin kyselytutkimuksella ja haastattelemalla useita suomalaisia kansalaisjärjestöjä, esimerkiksi lu-kuisia Kepan jäsenjärjestöjä.

Tutkimuksesta Kepalle tehdyn raportin mu-kaan suurin osa kehitysyhteistyötä tekevistä suomalaisista kansalaisjärjestöistä on perus-

tettu alle 20 vuotta sitten eli ne ovat suhteel-lisen nuoria. Enemmistö järjestöistä on myös pieniä, alle 500 jäsenen järjestöjä. Suurimman yksittäisen ryhmän muodostavat uskonnolli-set järjestöt ja pienimmän hätäapuun keskit-tyvät järjestöt. Valtaosa järjestöistä toimii pää-kaupunkiseudulla.

Järjestöjen kohdemaissa näkyy suuri ha-jonta, kuitenkin niin, että suurin osa kehitys-yhteistyöstä tehdään Saharan eteläpuolisen Afrikan alueella. Toiminta-alueista suosituin on koulutus. Enemmistö hankkeista on pituu-deltaan alle viiden vuoden mittaisia.

Tutkimuksen mukaan paikallisen väestön osallistamisessa hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen on vielä puutteita. Sen lisäk-

si toimintaympäristön tuntemusta ja paikalli-sen kielen osaamista tulisi parantaa.

Yhteistyö toisten järjestöjen kanssa näh-dään tärkeänä, varsinkin kun resurssipu-la niin rahoituksen kuin henkilökunnan suh-teen näyttää vaivaavan monia järjestöjä. Lisäk-si työssä tarvittavan tiedon hallintaa vaikeut-taa henkilökunnan nopea vaihtuvuus kansa-laisjärjestökentällä.

Tutkimusraporttiin voi tutustua Kepan kir-jastossa tai sen voi tilata itselleen s-postitse: timo.kovanen@kepa.fi.

anna staines

kehitysyhteistyötä tekevä järjestö on pieni, nuori ja uskonnollinen?

kehitysyhteistyö

sapainoiseen kumppanuuteen, etelän järjes-töt kokivat ne edelleen pääasiassa rahoitta-jina. Resurssien ja tiedon epätasainen jakau-tuminen pitää yllä epätasa-arvoista sosiaalis-ta suhdetta. Etelän järjestöt haluaisivat tun-tea paremmin pohjoisten tukijoidensa taus-taa: miksi ne tekevät kehitysyhteistyötä, mihin ne pyrkivät ja mikä niiden asema omassa yh-teiskunnassa on.

tuesta ollut hyötyäKehitysmaiden kansalaisjärjestöjen tukemi-sesta on ollut hyötyä. 1980-luvulta asti kehi-

tysyhteistyövaroista yhä suurempi osa on kul-kenut kansalaisjärjestöjen kautta. Tämä on li-sännyt järjestöjen määrää kehitysmaissa, ja vahvistanut niitä.

Kehitysmäärärahojen kasvu on synnyttä-nyt myös ikävän lieveilmiön: useissa mais-sa perustetaan järjestöjä, joilla on toimintaa vain nimeksi – vain kehitysyhteistyömäärära-hojen saamiseksi.

sini kuvaja

k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 38

Etelän järjestöt toivovat, että heidän paikallistuntemuksensa otettaisiin paremmin huomioon.

jann

e si

vone

n

k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 38 k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 3 9

www.kepa.fi

Viikon kolumni

Viikon kysymys

Tuoreita uutisia ja tapahtumakalenteri

Kumppanin juttuarkisto vuodesta 1995

Satoja muita mielenkiintoisia artikkeleita

Keskustelupalsta ja tietokilpailuja

www.kepa.fi

> Suomessa ei ole syytä puhua avustusväsymyksestä kehitys-maiden auttamisessa. Suoma-laiset lahjoittavat ulkomaisiin keräyskohteisiin enemmän ra-haa kuin aikaisemmin. Suhteel-lisesti anteliaimpia lahjoittajia ovat vähävaraiset.

Tällaisiin tuloksiin päädy-tään Tapio Leskisen väitöskirjas-sa Globaalin auttajan arvot ja moraali. Leskinen tarkastelee 15-74 -vuotiaiden suomalaisten ar-voja, kehitysyhteistyöasenteita ja osallistumista järjestöjen ke-hitysyhteistyötoimintaan.

Tärkeimpinä syinä kehitys-yhteistyöjärjestöjen toimintaan osallistumiselle piti 48 prosent-tia vastaajista auttamisen ha-lua ja 39 prosenttia lähimmäi-senrakkautta. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että köyhyyden omakohtainen nä-keminen vakuuttaa auttami-sen tarpeesta. Ne kehitysyhteis-työhön myönteisesti suhtautu-

OECD tutkii Suomen kehitysyhteistyötä> OECD:n kehitysapukomitean DACin tutkijaryhmä sel-vittää Suomen kehitysyhteistyön linjauksia ja toteutus-ta. Alustavissa arvioissa ryhmä on kiinnittänyt huomio-ta Suomen pyrkimyksiin nostaa kehitysyhteistyömäärä-rahojen tasoa, kansalaisyhteiskunnan osallisuuteen ke-hitysyhteistyössä, eri politiikan lohkoilla tehtävien pää-tösten johdonmukaisuuteen sekä monenkeskisen ja kahdenvälisen avun suhteeseen.

DAC tutkii vuosittain noin kuuden jäsenmaan kehi-tysapuohjelman. Tutkinnan tarkoituksena on tuottaa vertailukelpoista tietoa eri maiden yhteistyöohjelmista ja kiinnittää huomiota avun laatuun. Tutkijoina on kak-si OECD:n jäsenmaata, joita DACin sihteeristö avustaa. Tanska ja Uusi Seelanti osallistuvat Suomen tutkintaan.

Suomi on tehnyt aloitteen, että myös kumppanitut-kija olisi tutkinnassa mukana. Niinpä tutkintaan osal-listuu tansanialaisen taloudellisen ja sosiaalisen tutki-mussäätiön edustaja. Tavoitteena on lisätä kumppani-maiden mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin myös yhteistyön arvioinnissa.

Tutkinnan tässä vaiheessa ryhmä pitää hyvänä ta-paa, jolla kansalaisyhteiskunta osallistuu kehitysyh-teistyöhön Suomessa. Arvion mukaan viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen suhteet perustuvat rakentavaan yh-teistyöhön. Ryhmän kommenteissa muistutetaan, että turvallisuus-, kauppa- ja kehityskysymykset muodosta-vat kokonaisuuden, jonka osia ei voi tarkastella erillisi-nä. Lisäksi todetaan, että kahdenvälisellä avulla on edel-leen tärkeä sija yhteistyössä.

Tutkimusryhmän työ jatkuu maaliskuussa Tansanias-sa, jossa ryhmä tutustuu Suomen kehitysyhteistyöhön. Tutkinnan tulokset julkistetaan 17. kesäkuuta.

sonja hyttinen

Suomalaistenauttamishalukkuus lisääntynyt

reilumpaa matkailua> Reilun Matkailun Puolesta haluaa herättää keskustelua matkai-luelinkeinon etiikasta ja vaikuttaa yleisen mielipiteeseen niin, että kuluttajat tiedostavat valintojensa vaikutuksen lomaillessaan kehi-tysmaissa.

Yhdistys perustettiin helmikuussa ja sen tarkoituksena on kehit-tää nykyistä oikeudenmukaisemman matkailun periaatteet ja edis-tää niiden toteutumista. Yhdistys järjestää muun muassa kulttuu-ri-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia, näyttelyitä ja juhlia sekä har-joittaa tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa.

Hahmotellut reilun matkailun suuntalinjat löytyvät osoitteesta www.avaramaailma.com/index_reilu.html. Lisätietoja: Mari Mero, puh. (09) 8133 863, s-posti: mari@avaramaailma.com.

suuria ja pieniä hetkiä> Hiljattain ilmestynyt julkaisu “Suuria ja pieniä hetkiä - tarinoita vapaaehtoistoiminnasta” on kansainvälisen vapaaehtoistoiminnan vuoden 2001 satoa. Tarinatalkoissa saatiin kokoon miltei 400 kir-joitusta, joista osa on valittu julkaisuun. Koko aineisto on talletet-tu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon. Tarinoissa ilmenee vapaaehtoistoiminnan monimuotoisuus. Niistä tulee esiin myös va-paaehtoistyön merkitys osana sosiaalista tukea, samoin välittyy tunne aidosta vuorovaikutuksesta ihmisten välillä. Julkaisua voi tie-dustella Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistyksestä, puh. (09) 7747 2250.

vat suomalaiset, jotka eivät ole mukana järjestöjen toiminnas-sa, voisivat innostua mukaan, jos heitä pyydetään ja jos heille tar-jotaan kokemuksia kehitysmais-ta.

Suomalaiset luottivat eni-ten avun perillemenossa Suo-men Punaiseen Ristiin, Unice-fiin, Kirkon Ulkomaanapuun, Mannerheimin Lastensuojelu-liittoon ja Yhteisvastuukeräyk-seen. Unicefiä kannattavat eri-tyisesti nuoret ja Vihreitä äänes-täneet ja Punaista Ristiä nuoret aikuiset sekä keski-ikää lähesty-vät kaikkien puolueiden äänes-täjät. Mannerheimin lastensuo-jeluliittoon luottavat nuoret se-kä SDP:n, Keskustan ja Kokoo-muksen äänestäjät. Yhteisvas-tuukeräystä suosivat keski-ikäi-set Keskustan ja Vasemmistolii-ton äänestäjät ja Kirkon Ulko-maanapua eläkeläiset eri puolu-eiden äänestäjät.

sini kuvaja

pienet hyvät

kehitysyhteistyö

jann

e si

vone

n

k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 310 k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 310 k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 3 11

kehitysyhteistyö ja laatu

Laatu ja arvot > Nykyisin on trendikästä pohtia arvoja. Yrityk-set laativat kilvan arvolauselmia ja yhteiskun-nallisen toiminnan suunnitelmia sekä järjestä-vät arvoseminaareja. Useissa Helsingin yliopis-tolla tänä keväänä järjestettävissä Studia Ge-neralia –luentosarjoissa teemana ovat arvot. Vaalien alla poliittiset puolueet julistavat kil-van arvojaan.

Mutta mitä tekemistä arvoilla on kehitys-yhteistyön kanssa? Onko niillä mitään yhteyt-tä kehitysyhteistyön laatuun? Eräs yhteys löy-tyy kehitysyhteistyön toimijoiden omista läh-tökohdista ja motiiveista. Arvot ovat vaikutta-neet heidän suuntautumiseensa alalle, joka ei palkitse valtaisilla aineellisilla ansioilla tai mai-neella. Sen sijaan työ antaa tekijälleen tyydy-tystä siinä, että työssä voi edistää oikeina ja tärkeinä pitämiään asioita. Näin on ainakin järjestöissä, jotka usein syntyvät samanmielis-ten ihmisten aatteellisiksi yhteenliittymiksi il-mentämään yhteisiä arvoja.

Arvot ja niiden tunnistaminen vahvista-vat omistajaansa ja antavat voimaa. Toisaal-

Tasa-arvokysymykset ja naisen asema herättävät herkästi arvoristiriitoja sekä täällä että etelässä. Perulainen Marina Vargas Romani toimii lasten, naisten ja perheiden hyväksi Huantan naisjärjestössä Ayacuchon vuoristoalueella World Visionin hankkeessa.

ta, voimakkaat arvot johtavat myös ristiriitoi-hin, joita on kyettävä käsittelemään. Kehitys-yhteistyössä on vaikea välttää arvoristiriitoja, joko avoimia tai piileviä – ovathan arvot aina-kin osittain kulttuurisidonnaisia ja myös hen-kilö- ja tilannekohtaisia.

arvot ja hankkeiden onnistuminenLänsimaissa itsestään selvinä pidetyt arvot joutuvat usein kyseenalaisiksi kehitysmaissa. Miten perustella vanhemmille koulunkäynnin merkitystä lapsen tulevaisuuden kannalta, kun perhe tarvitsee jokaisen jäsenensä työpanok-sen ja ansiot selvitäkseen tästä päivästä?

Koulutus, vähintäänkin luku- ja kirjoitustai-to, on meille luovuttamaton arvo. Köyhällä ei ole varaa arvostaa koulutusta ja sijoittaa tule-vaisuuteen, ennen kuin joitakin muita elämi-sen ongelmia on saatu ratkaistuksi.

Erilaiset arvot tulisi ottaa huomioon kehi-tysyhteistyössä. Epäonnistuneiden hankkeiden tai lyhytaikaisiksi jääneiden tulosten taustalta

voi löytyä arvoasetelmia, jotka ovat hidasta-neet hanketoteutusta tai estäneet ihmisten sitoutumisen tavoitteisiin.

Kehitysyhteistyön tekijän tulisi tunnistaa omat arvonsa ja kunnioittaa muiden arvoja sekä antautua keskusteluun. Näin päästäisiin miettimään erilaisia ratkaisumalleja ja pohti-maan vaihtoehtoja. Arvokeskustelu parantaisi hankkeiden laatua ja vaikuttavuutta.

Suomen World Vision herättää keskuste-lua kansainvälisen solidaarisuuden ja kehi-tysyhteistyön arvoista seminaarisarjassa, joka käynnistyy 19.3. klo 18 otsikolla ”Oma napa, pa-ras napa. Miksi suomalaisten tulisi välittää kol-mannen maailman köyhistä?”

Seminaarin ohjelma kokonaisuudessaan tapahtumakalenterissa.

anne pönniohjelmajohtaja

suomen world vision ry

lisätiedot: seminaarin ohjelma löytyy takasivun tapahtumakalenterista.

ANN

E PÖ

NN

I

k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 310 k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 310 k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 3 11

laatua, laatua, enemmän laatua

Concord on uusi yhteistyöelin> Tammikuun lopulla perustettiin uusi eu-rooppalainen, kehitysyhteistyöasioita seuraa-va ja niihin vaikuttava yhteistyöelin CONCORD. Sen muodostavat EU:n jäsenmaat ja kolmen hakijamaan (Tsekki, Slovakia ja Malta) kansal-liset tahot sekä kymmenen verkostoa (muun muassa Eurostep, Caritas Europa, Solidar). Yh-teensä Concord edustaa noin 1200 kehitysyh-teistyötä tekevää järjestöä Euroopassa. Aiem-min kehitysyhteistyöjärjestöjen etua valvonut Liaison Committee (LC) lakkautettiin.

LC toimi kymmeniä vuosia järjestöjen edunvalvojana EU:hun päin, kunnes se lak-kautettiin muun muassa talousongelmien ta-kia. Concordin tavoitteena on ylläpitää yhteyk-siä keskeisiin EU:n elimiin, vaikuttaa kansalais-

järjestöjen haettavissa oleviin määrärahoihin, ylläpitää pohjoinen-etelä -dialogia ja parantaa järjestöjen työn laatua.

Olennainen muutos vanhan LC:n toimin-taan verrattuna on jäsenmäärän laajenemisen lisäksi uudenlainen rakenne. Jokaisella kansal-lisella taholla ei ole enää automaattisesti paik-kaa hallituksessa, vaan toimintaa johtaa vaa-leilla valittu yhdeksän henkinen hallitus. Var-sinainen toiminta tapahtuu työryhmissä, joita ovat rahoitus-, EU:n puheenjohtajuus- ja kan-sainvälisyyskasvatustyöryhmät sekä uusina Cotonou-, kauppa-, globaalin kehityksen rahoi-tus-, laajenemis-, ruokaturva- sekä humanitää-risen avun työryhmät. Ne muodostuvat Con-cordin jäsenjärjestöjen edustajista, jotka ovat

halukkaita edistämään eurooppalaista yhteis-toimintaa. Suomalaisten kehitysyhteistyöjär-jestöjen EU-yhdistys Kehys ry etsii parhaillaan kiinnostuneita järjestöjä Suomesta mukaan työryhmien toimintaan.

Concordin puheenjohtajaksi valittiin hol-lantilainen Frans Polman. Hallituksessa ovat Giampiero Alhadeff (Solidar), Claudia Bonk (Itävalta), Bart Bode (CIDSE), Justin Kilcul-len (Irlanti), Jan Plesinger (Tsekki), Carol Rask (Aprodev), Elke Rustenberg (Saksa), Niles Tofte (Tanska) ja Jean-Louis Vielajus (Ranska). Con-cordin arjen rutiineista vastaa seitsemän hen-gen toimisto Brysselissä.

rilli lappalainen

kolumniville luukkanen

kepan ohjelmajohtaja

> Kehitysyhteistyössä puhutaan nyt laadusta. Muotisanojen lista on nälkävuoden mittainen: laatu on logframen hallintaa, portu-galin osaamista, aktiivista kansalaisyhteiskuntaa, osallistamista, omistajuutta, genderiä, ngo-konsortioita ja PRSP:tä. Laatu on mitä sen sanotaan olevan.

Laatuajattelun puuttuminen kehitysyhteistyöstä ei ole sattu-ma. Kehitysyhteistyöhän on uskoa parempaan maailmaan ja ha-lua toimia sen eteen. Mutta onko ensimmäinen ajatuksemme aut-tamistyössä ”miten auttaa laadukkaasti?” Ei tietenkään, vaan yk-sinkertaisesti ”miten auttaa?” Ja kun me autamme, uskomme aina tekevämme parasta – myös laadullisesti.

Ei ole vaikea nähdä, että juuri tähän kuoppaan kompastumme koko ajan uudestaan. Luulemme tekevämme hyvää ja tulemme-kin tehneeksi vahinkoa.

Laaduttomuuden ydin ei olekaan siinä, että kehitysyhteistyönä rakennettu koulurakennus rapistuu hoidon puutteessa. Laadutto-muuden ydin on siinä, miksi yhteistyöllä ei pystytty saamaan tä-hän rakennukseen osaavia opettajia ja innokkaita oppilaita. Meni-kö rakennusurakka alueen mahtimiehelle, jota opetustoiminnan onnistuminen ei kiinnostanut lainkaan? Aiheuttiko rakennus-hankkeen tulo alueen ihmisten välillä kiistan, joka tuomitsi sen tuhoon? Kuolivatko alueen lapset kuivuuden aiheuttamaan näl-kään ja tauteihin sillä aikaa, kun ulkomaiset voimavarat menivät koulun rakentamiseen?

On tärkeä ymmärtää, että kun liikutaan pohjoisesta etelään, virheisiin on vähemmän varaa.

Kun rakennuslautakunta pohjoisessa tekee huonon päätöksen, siitä voi valittaa korkeampaan instanssiin ja kamala pytinki ei ko-hoa harjakorkeuteen - ainakaan ennen kuin valitustiet on kuljet-tu loppuun. Joku juhantalo voi kahmaista yhteisestä potista an-siottoman etuisuuden itselleen, mutta yleensä järjestelmä toimii ja perii sen takaisin.

Etelän köyhyydessä tilanne on toinen: köyhien yhteisöjen sel-viytymistaistelun keskellä virheitä tekevällä ei ole turvaverkkoja.

Pieleen johtavia päätöksiä voi tehdä kuka tahansa, paikallinen tai vierailija. Useammin kuin haluaisimme itse uskoa ovat juuri poh-joisen kehitysyhteistyöintoilijat huonojen päätösten takana.

Vaikka auttamishalumme ei meitä sokaisisikaan, niin harvoin kykenemme tunnustamaan, kuinka vähän tiedämme omien liik-keidemme vaikutuksista vieraassa yhteisössä. Etelässä yksi väärä liike riittää johtamaan pitkälle väärälle uralle.

Omassa ympäristössämme palaute tulee salamana mutta pit-kän apuriippuvuuden vääristämässä todellisuudessa rahoittajaa ei vedetä vastuuseen liikkeistään.

Mistä me sitten tiedämme, milloin teemme laatua? Yksinker-taisesti todettuna silloin, kun kumppanimme sen meille kertoo. Pitää kuitenkin tuntea tilanne, että osaa kuunnella, lukea ja tulki-ta kumppanin viestejä oikein.

Laatukeskustelu ei lopulta ole kovin monimutkaista eikä si-tä pidä turhaan monimutkaistaa. Laatu on sitoutumista pitkäjän-teiseen kumppanuuteen. Laatu on tekemisen tapojen osaamista. Laatu on toimintakulttuurien ymmärtämistä.

Vaikeata laatukeskustelussa on peiliin katsominen ja tosiasioi-den tunnustaminen. Suomalaiset järjestöt ei-vät sitoudu riittävästi. Järjestöjen pitkäjän-teinen kumppanuusajattelu on lapsen-kengissään. Niiden perustaidot kehi-tysyhteistyössä ovat riittämättömät.

Edelliset toteamukset ovat rank-koja väitteitä eivätkä edes täysin totta. Ne pitäisi kuitenkin uskaltaa esittää, että päästään asian ytimeen ja voidaan kysyä esimerkiksi: ”Miten niin ei sitouduta riittävästi? Me aina-kin sitoudumme, kun teemme näin...” Silloin järjestöjen laatukeskustelu oli-si ottanut aimo harppauksen eteenpäin. <

kehitysyhteistyö ja laatu

ANN

E PÖ

NN

I

k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 312 k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 312 k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 3 13

kehitysyhteistyö ja laatukehitysyhteistyö ja laatu

yhteystoiminnoista keskusteltiin nicaraguassanicaragualaiset kansalaisjärjestöt kehottavat suomalaisia kumppaneitaan hankeyhteistyöhön.

> Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä, Kepa poisluettuna, on Nicaraguassa kaiken kaikki-aan 22 kumppanijärjestöä. Kepan yhteystoi-mitsijan järjestämässa työnarviointiseminaa-rissa 15 edustajaa 13 järjestöstä arvioi suoma-laisten ja nicaragualaisten kansalaisjärjestö-jen yhteistyötä. Tavoitteena oli löytää yhteis-työn ongelma- ja solmukohdat ja esittää vaih-toehtoja yhteistyön laadun parantamiseksi. Seminaari oli ensimmäinen Kepan Nicaragu-an yhteyspalveluiden historiassa.

Seminaarin alussa selvitettiin suomalais-ten järjestöjen yleisluonnetta, sekä ministe-riön osuutta rahoittajana, toimintojen aika-tauluttajana ja koko yhteistyöpolitiikan oh-jaajana. Samalla kerrattiin hankkeisiin liitty-vä vuotui-nen aikataulutus ja se, mistä jär-jestöjen hankebudjetti kokonaisuudessaan

koostuu. Tätä seuranneissa ryhmissä käsitel-tiin hallintoa, kommunikaatiota ja Kepan yh-teystoimintaa sekä järjestöjen suhdetta yhte-ystoimitsijaan.

Ryhmäkeskustelujen ajaksi suomalaiset häädettiin paikalta, jotta keskustelusta muo-dostuisi luontevaa ja kritiikin antamista ei ar-kailtasi.

sopimukset kuntoon ajoissaMenetelmä toimi, sillä ryhmätöiden tulokset ovat antoisia ja loppuraportissa on mukana aimo annos suoraa puhetta. Eniten keskuste-lua ja muutosehdotuksia olivat kirvoittaneet hankkeiden hallintoon liittyvät ongelmat.

Ensiksi todettiin tosiasia, että projektisum-mat ovat kohtalaisen pieniä vuodesta toiseen ja siksi hankkeiden toteuttaminen halutussa

mittakaavassa on mahdotonta. Nicaragualais-järjestöt esittävätkin, että suomalaiset alkaisi-vat toteuttaa yhteistyöhankkeita. Tällöin oma-vastuuosuuden kokoamisen taakka ei olisi niin suuri kullekin yksittäiselle järjestölle.

Hankesuunnitelmien tekemistä puolestaan hankaloittaa yhteisten sääntöjen ja kaavakkei-den puute. Täytyy tehdä lisäkyselyjä Suomen suuntaan. Rahoituksen saanti ja hankkeen to-teutuminen hidastuvat.

Seminaarilaisia harmitti myös se, että useissa suomalaisjärjestöissä ei ymmärretä kirjallisten vuosisopimusten allekirjoittamisen tärkeyttä. Nicaraguassa kaiken on oltava pape-rilla ja jos niin ei ole, järjestön toiminta vaikeu-tuu huomattavasti ja asiat viivästyvät.

Toisaalta seminaarissa kävi ilmi, että nica-ragualaiset tuntevat huonosti ulkoministeri-

kim

mo

leht

onen

k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 312 k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 312 k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 3 13

kehitysyhteistyö ja laatu

> ”On todella hyvä, että käydään keskustelua kehitysyhteistyön laadusta. Vuosien kuluessa rahaa on välillä mennyt kuin kankkulan kaivoon”, puuskahtaa Mirjam Korhonen Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksesta SASKista. Korhosen näkemykseen yh-tyvät Outileena Uotila Äetsän kehitysmaaseurasta ja Outi Hakkarainen Ympäristö ja kehi-tys -järjestöstä.

Korhosen, Uotilan ja Hakkaraisen edustamilla järjestöillä on hyvinkin eri tyyppisiä hankkeita, mutta naisista jokainen on nähnyt, ettei vilpittömällä mielelläkään toteutettu hanke ole aina tuottanut hyvää. Siksi heistä olisi pikemminkin huolestuttavaa, jos laadusta ei keskusteltaisi. ”Jos vaaditaan lisää määrärahoja, täytyy myös miettiä mitä niillä tehdään, täytyy olla sisältöä vaatimuksille”, Hakkarainen toteaa.

suunnittelu on avain onnistumiseenMutta mitä laatu sitten käytännössä tarkoittaa? Mitä järjestöjen pitäisi tehdä toisin? ”Yhtä yhteistä mittaristoa on vaikea kehittää, koska hankkeet ja projektit ovat niin erilai-sia”, pohtii Uotila. ”Laatu riippuu tietysti hankkeen tavoitteista”, vastaa puolestaan Kor-honen. ”Esimerkiksi monet SASKin hankkeet keskittyvät koulutukseen. Mutta miten mita-taan, onko järjestöjen kyky osallistua paikalliseen keskusteluun parantunut koulutuksen ansiosta? Etenkin, kun monissa maissa keskusteluun osallistuminen ei ole vain järjestöis-tä itsestään kiinni.”

Kehitysyhteistyön moninaisuudesta huolimatta kriteerejä laadulle kuitenkin keskuste-luissa löytyy. Kaikkien mielestä hankkeiden suunnitteluun tulisi panostaa nykyistä enem-män. ”Kunnon projektin suunnittelemiseen vierähtää helposti vuosi”, Korhonen toteaa.

Ennen kaikkea hankkeet tulisi suunnitella yhdessä etelän kumppanien kanssa ja antaa arvoa heidän tietotaidolleen. Haastateltujen mukaan tätä on yritetty, mutta kehittämisen varaa löytyy. ”Täytyy myöntää, että kovin paljon laadusta ei ole kumppaneiden kanssa kes-kusteltu. Osaltaan tämä johtuu siitä, että meillä on hyvin erilaisia kumppaneita. Joidenkin kanssa laadusta keskusteleminen onnistuu, kun taas toisten kanssa se tuntuu aika mah-dottomalta”, Korhonen sanoo.

Uotilan mukaan ongelmia ymmärtämisessä voi tulla suomalaistenkin kesken. ”Välillä tuntuu, että meilläkin on Tansaniassa ja Suomessa olevilla ihmisillä aivan omat juttunsa. Ei aina ymmärretä, mitä toinen tarkoittaa.”

millaista yhteiskuntaa tavoitellaan?Yksi laadukkaan suunnittelun kulmakivistä on laajemman kokonaisuuden ymmärtäminen. Hakkarainen korostaa, että suunnittelussa täytyy miettiä kauaskantoisesti ja ymmärtää hankkeisiin liittyvä poliittinenkin vastuu. ”Täytyy olla näkemys siitä, millaista yhteiskuntaa tavoitellaan. Esimerkiksi koulun rakentamisella voidaan osallistua palveluiden yksityistä-miseen, vaikka tarkoituksena olisi vain tarjota opetusta, jota julkinen hallinto ei pysty juu-ri nyt tarjoamaan.”

Kestävien ratkaisujen löytäminen vaatiikin tarkkoja korvia. Samalla tulee muistaa, että kehitysyhteistyön oppeja täytyisi noudattaa myös muussa politiikassa. ”Pitäisi osa-ta kuunnella, mitä kehitysmaat haluavat. Jos ne haluavat, että Suomi käyttää saman rahan vaikkapa niiden asioiden lobbaamiseen WTO:ssa, tulisiko meidän tehdä niin? ”, Hakkarainen kysyy.

radikaalia luovuutta kaivataanNaisten mukaan itsekritiikki tekisi järjestöjenkin kehitysyhteistyölle hyvää. ”Ei pidä tavoi-tella taivaita, vaan miettiä mihin todella on mahdollisuus vaikuttaa”, pohtivat Uotila ja Korhonen. Toisaalta tulosten saaminen voi vaatia uudenlaisia kokeiluja eikä järjestöjen-kään pitäisi luutua tuttuihin ja turvallisen oloisiin hankkeisiin. ”Olisi osattava olla radikaa-listi luova”, sanoo Hakkarainen.

Mutta ennen kaikkea pitäisi ehtiä ja uskaltaa keskustella avoimesti. Moni oppi tulee kantapään kautta, mutta nyt niitä kantapäitä on monissa järjestöissä jo koeteltu. ”Ollaan ehkä liian helposti osoittamassa syytä etelän päässä, vaikka kehittämistä riittäisi täälläkin. Siinä auttaisi, jos voitaisiin tehdä enemmän yhteistyötä järjestöjen kesken. Ehkä sekin on laatua”, Uotila toteaa.

milma kettunen

Itsekritiikki avuksi laadun parantamisessa

ön kehitysyhteistyöosaston toimintatapaa ja hankkeisiin kohdistuvia vaatimuksia. Helpot-taakseen ongelmaa järjestöt ehdottavatkin ra-portointijärjestelmän luomista ja toivovat saa-vansa koulutusta ja neuvontaa sen käyttämi-seksi. Nicaraguassa ensimmäinen koulutus jär-jestetään maaliskuussa.

Nicaragualaiset eivät myös ole kovin hyvin perillä siitä, että Suomen hallituksen ja minis-teriöiden poliittisen linjan muutokset vaikut-tavat myös heidän rahoitukseensa. Heidän ratkaisuehdotuksensa pulmaan on, että suo-malaisten järjestöjen tulisi vaatia jatkuvuut-ta ministeriön politiikkaan ja lisäksi tiedottaa ajoissa kumppaneilleen odotettavissa olevis-ta muutoksista.

kepaan turvauduttaisiin enemmänNicaragualaiset ovat hyvin perillä siitä, että Suomessa kyse on useimmiten vapaaehtois-työstä, jossa ihmiset vaihtuvat ja työtä teh-dään vaihtelevalla tarmolla.

He toivovat kuitenkin, että kumppaneiden välillä olisi paljon enemmän kommunikaatio-ta. Vuosittaisia vierailuja otettaisiin mielellään vastaan, vaikka tiedetäänkin, ettei se ole kenel-lekään ilmaista ja tekee loven projektirahoihin. Vierailuja toivotaan myös siksi, että partnerin kontrolli projektirahojen käytössä lisääntyisi ja siten hillitsisi kiusausta väärinkäytöksiin.

Nigaragualaiset uskovat, että vierailut aut-taisivat suomalaisia ymmärtämään paremmin kumppaninsa toimintaympäristöä ja toimin-taan liittyviä ongelmia. Kohtaaminen saattai-si myös antaa henkistä pontta suomessa teh-tävään omavastuuosuuden usein hankalaan keruutyöhön.

Kepan yhteystoiminnalle annettiin tunnus-tusta, mutta toivottiin että yhteystoimitsijan toimenkuva määriteltäisiin tarkemmin. Järjes-töjen mielestä toimitsijan olisi hyvä olla maas-sa ainakin viitisen vuotta, jotta yhteinen toi-mintajakso olisi pidempi.

Lopuksi ehdotettiin, että Kepa dokumentoi-si säännöllisesti järjestöjen toimintaa, ympä-ristöä ja ongelmia. Videot auttaisivat suoma-laista järjestökenttää ja muutakin yleisöä ym-märtämään Nicaraguan todellisuutta parem-min, seminaarilaiset arvelevat.

Nicaraguan seminaarin pohjalta Kepassa on jo valmistettu suomalaisille kansalaisjär-jestöille suunnattu opas ”21 vinkkiä etelä-poh-joinen kansalaisjärjestöyhteistyölle”.

kimmo lehtonenmanagua

< SDNL:n nicaragualainen kumppanijärjestö CEDUPAZ antaa vangeille ihmisoikeuskoulutusta.

kim

mo

leht

onen

k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 314 k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 3 15

KEPA MAAILMALLA 6/9

M O S A M B I K• toiminta alkoi 1991

• työntekijät:

koordinaattori Bodil Wikman, ohjelmatyöntekijät Severino Ngole, Sergio Gómez ja Frederico Joáo, yhteystoimitsija Tarja Valtonen, kehityspoliittinen tiedottaja Lotta Valtonen ja kehityspoliit- tinen sihteeri Helena Chivite

• paikalliset kumppanit: Mosambikin vammais- järjestöfoorumi FAMOD, kansallinen pienviljelijäliitto UNAC, naisjärjestö Forum Mulher ja nais- ja sosiaali- ministeriö MMCAS

• yhteyspalvelut: 10 jäsenjärjestöä 21 projektilla

Kepa Mosambikissa yli kymmenen vuotta

> Kepa aloitti kehitysjoukkotoi-mintansa Mosambikissa vuon-na 1991, jolloin Mosambik valit-tiin Kepan kolmanneksi yhteis-työmaaksi Sambian ja Nicaragu-an jälkeen. Lähes kaksikymmen-tä vuotta jatkunut sisällissota oli päättynyt ja henkilöavun tarve suuri. Valintaa puolsi myös suo-malaisjärjestöjen kiinnostus maa-ta kohtaan.

Kymmenessä vuodessa toi-minta on siirtynyt henkilöavusta kumppanuussopimuksiin, julki-sen sektorin tukemisesta kansa-laisyhteiskunnan vahvistamiseen. Kepan kehityspoliittista tietämys-tä on vahvistettu palkkaamalla paikallinen kehityspoliittinen sih-teeri. Paikallista kansalaisyhteis-kuntaa tuetaan kumppanuusso-pimusten ohella rahoittamalla pienhankkeita.

vammaisten ääni kuuluviinYhteistyön muodot ovat muuttu-neet mutta työ vammaissektoril-la on jatkunut läpi vuosien. Vam-maisohjelma on Kepan Mosambi-kin suurin ohjelma, joka on noin puolet toiminnasta. Myös monet jäsenjärjestöt toimivat vammais-sektorilla.

Noin 17-miljoonaisesta kansas-ta yli miljoonan arvioidaan olevan vammaisia. Suuri suhteellinen määrä johtuu muun muassa hei-kosta terveydenhuollosta, puut-

teellisesta ravinnosta sekä sisäl-lissodasta.

Kepan tukema vammaisjärjes-töfoorumi, FAMOD, taistelee vam-maisten ihmisoikeuksien puoles-ta. Kepa tukee sekä foorumin tie-dotus- ja vaikuttamistoimintaa että järjestön organisatorista ke-hitystä. ”Yhteistyö Kepan kanssa on ollut todellista kumppanuut-ta”, FAMODin koordinaattori Fran-cisco Tembe korostaa. ”Kepa ei koskaan ole sanonut meille ”teh-kää tämä!” vaan FAMOD on itse voinut tehdä omat suunnitelman-sa, joista on yhdessä keskusteltu. Kaikkien yhteistyötahojen kanssa ei ole näin”, Tembe kiittelee.

Tavoitteena on yhdistää vam-maisten ääni ja saada heidän asiansa paremmin kuuluviin. FA-MOD osallistuu ministeriön työ-ryhmään, joka valmistelee uut-ta vammaislakia. ”Toivomme että laki hyväksytään vielä tänä vuon-na. Se takaisi vammaisille yhtäläi-set oikeudet”, Tembe kertoo. Tär-keää on myös vaikuttaa vammais-ten omaan asenteeseen. ”Monet vammaiset ajattelevat että koska he ovat vammaisia, he eivät pys-ty mihinkään. Tähän haluamme muutosta”, painottaa foorumin assistentti Olga Maria Augusto. Muutokseen pyritään muun mu-assa koulutuksen, yhteisöteatte-rin ja tiedottamisen avulla.

Viime vuonna toteutetun eva-luaation jälkeen mietitään nyt

uutta strategiaa Kepan vammais-ohjelmalle. ”Siinä tulisi painot-taa pitkäaikaista kumppanuutta. Vammaiset ovat taka-alalle jätet-ty vähemmistöryhmä, joka tarvit-see ulkopuolista tukea”, Tembe sa-noo. ”Olisi hyvä jos Kepa voisi to-teuttaa hankkeita, joiden tulokse-na vammaisten elämä parantui-si lyhyen aikavälin kuluessa. Yk-si tällainen hanke voisi olla vam-maisten ammatillinen koulutus”, Tembe toivoo.

geenimuunneltua ruokaa vastaanKepan toinen tärkeä kumppani on kansallinen pienviljelijäliitto UNAC. Sen tavoitteena on edistää pienviljelijöiden asemaa päätök-senteossa ja puolustaa heidän oi-keuksiaan niin taloudelliseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin.

Lähes 70 prosenttia mosam-bikilaisista elää maaseudulla ja usein pienviljelijöiden tietämys omista oikeuksistaan on puut-teellista. UNAC välittää jäsenistöl-leen tietoa muun muassa koulu-tustilaisuuksien avulla.

Kepan tuki suuntautuu Poh-jois-Mosambikiin, jossa Kepan oh-jelmatyöntekijä tekee läheistä yh-teistyötä UNACin paikallisyhdis-tysten kanssa. Tänä vuonna ha-lutaan kehittää pienluottojärjes-telmää.

UNAC tekee myös vaikutta-mistyötä. Viime aikoina geeni-

muunneltu ruoka on ollut kuuma puheenaihe. Mosambik kieltäy-tyi vastaanottamasta prosessoi-matonta GMO-viljaa ruoka-apu-na viime elokuussa. UNAC kiitte-li hallitusta päätöksestä. UNACin kannanoton mukaan geenivarat kuuluvat kaikille ja elävien orga-nismien patentointi ja biopiratis-mi tulisi kieltää.

lotta valtonen

matti lahtinen

Mosambikissa Kepalla on toimisto sekä Maputossa että Pembassa.

k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 314 k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 3 15

kepan koulutuskevät 200321. - 22.3. Hankesuunnittelun peruskurssiTuntuuko siltä, että ulkoministeriön rahoitushakemuksessa kysytään sa-moja asioita aina uudestaan ja uudestaan ja lomaketta on vaikea täyttää?

Tule oppimaan itse tekemällä todellisen hankesuunnittelutapauksen pohjalta miten rakennetaan looginen viitekehys! Ulkoministeriön haku-lomakkeet perustuvat pitkälle loogisen viitekehyksen malliin, joten sen hallitseminen auttaa ymmärtämään rahoitushakemuksen kysymyksiä paremmin. Hankesuunnittelu on toki muutakin kuin loogisen viitekehyk-sen hallintaa ja kurssilla myös sivutaan niitä lukuisia asiakokonaisuuksia jotka pitäisi huomioida hankesuunnittelussa kuten gender, osallistavuus, omistajuus ja kestävyys. Kouluttajina hankeneuvoja Eija Mustonen ja kouluttaja Jonna Haapanen.Hinta: 33/50/67 euroaIlmoittautuminen: 14.3. mennessä

Hankesuunnittelun jatkokurssi24. 3. - 9.4. Ohjatun etätehtävän tekeminen12. 4. LähikoulutuspäiväOnko Sinulla jo hankesuunnittelun perustaidot ja loogisen viitekehyksen rakentamisen perusosaaminen? Käytä hyväksesi oman järjestösi hanket-ta ja harjoittele edelleen loogisen viitekehyksen käyttöä ja mittareiden rakentamista etätyönä ennen lähiopiskelupäivää. Kouluttajat ohjaavat etätyötä.

Kurssi on kaksiosainen: ensin opiskelijat tekevät omasta case-tapa-uksestaan loogisen viitekehyksen etätyönä. Etätyöhön annetaan opastus sekä ohjausta työn tekemisen aikana. Kurssin toisessa osassa lähikou-lutuspäivänä etätöitä käytetään kurssimateriaalina. Etätyön ohjaajina ja kouluttajina ovat hankeneuvoja Eija Mustonen ja kouluttaja Jonna Haapanen.Hinta: 33/50/67 euroaIlmoittautuminen: 21.3. mennessä

29. 3. Järjestöjen ruokamyynti tapahtumissaJos järjestösi suunnittelee ruokamyyntiä esim. Maailma Kylässä -festi-vaaleilla tai Mahdollisuuksien toreilla, niin tämä kurssi pelastaa teidät liemestä!

Viranomaiset ovat kiristäneet ruokamyyntiin liittyviä määräyksiä tuntuvasti, joten kurssia suositellaan valtakunnallisesti niin vasta-alkajil-le kuin konkareillekin. Ympäristöviraston terveystarkastajan infopaketin lisäksi saat hyödyllisiä vinkkejä käytännön järjestelyihin.Hinta: IlmainenIlmoittautuminen: 24.3. mennessä

4. 4. Vuosiraportointi tulee - valmistaudu ajoissa!Ulkoministeriön hanketukea saavat järjestöt raportoivat kerran vuodessa hankkeistaan ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikölle. Tule kuulemaan mitä vuosiraportin teossa tulee erityisesti huomioida! Jos olet vasta suun-nittelemassa hanketta niin kannattaa tulla kuulemaan mihin on syytä varautua tulevaisuudessa.

Kurssilla käydään läpi vuosiraportin rakenne ja vaatimukset ja kes-kitytään erityisesti niihin kysymyksiin, joissa järjestöillä on ollut eniten ongelmia. Kurssin kouluttajana on Anne Pönni Suomen World Visionista.Hinta: 10/15/20Ilmoittautuminen: 28.3. mennessä

14.4. Saisiko olla tasa-arvoa?Mitä tasa-arvo tarkoittaa, ja tarvitaanko sitä? Mitä tekemistä sillä on hankeyhteistyön kanssa? Tutustumme keskeisiin näkökulmiin ja kes-kustelemme niistä. Esittelemme joitakin työkaluja joilla tasa-arvotyöhön voi lähteä, vastaamme kysymyksiin ja annamme vinkkejä siitä miten tasa-arvoasiat otetaan huomioon hankesuunnittelussa.Hinta: 17/25/34 euroa.Ilmoittautumiset 4.4. mennessä.

5.-6.5. Tasa-arvoa! Tasa-arvoa? Helsingissä23.-24.8. Tasa-arvoa! Tasa-arvoa? Keski-SuomessaSaman sisältöisillä kursseilla lähdemme liikkeelle miesten ja naisten rooleista eri kulttuureissa ja pohdimme kuka ne määrittelee, miten ne muuttuvat ja kenen tehtävä on arvioida ja muuttaa niitä. Opettelemme esimerkkien avulla, miten hankesuunnittelussa voidaan ottaa naisten ja miesten eri roolit huomioon, ja millaisia muutoksia erilaiset toimenpiteet niissä aiheuttavat.Hinta 25/35/50.Ilmoittautumiset Helsingin kurssille 24.4. mennessä jaKeski-Suomen kurssille 11.8. mennessä.

13.-15.6. Kesäiset kehitysmaapäivät Varsinais-SuomessaKehitysmaapäivät ovat kesäinen virkistysviikonloppu läpi talven puurta-neille järjestöaktiiveille. Keskitymme vapaan yhdessäolon ja saaristoke-sän nauttimisen lomassa tasa-arvoasioiden perusteisiin samoin aihein kuin edellä olevilla kursseilla. Hinta: 17/25/34 euroa.Ilmoittautumiset 2.6. mennessä.

Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse kepa@kepa.fi tai puhelimitse Kepan keskukseen (09) 584 233. Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mistä järjestöstä tulet. Kurssihinnat ovat: hinta Ke-pan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun.

tarkempia tietoja kursseista saat myös:> koulutussuunnittelija maija sepolta, (09) 584 23 248.> kepan www-sivun tapahtumakalenterista: www.kepa.fi/forum/tapahtumakalenteri.> kepa-l -sähköpostilistalta. liittymisohjeet: www.kepa.fi/forum/postituslistat/.

kurssit pidetään kepan koulutustilassa, sörnäisten rantatie 25 b, 5. kerros, helsinki. poikkeuksista mainitaan erikseen. osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylit-tävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan vähintään koko päivän mittaisilla kursseilla.

matti lahtinen

k i r a h v i p o s t i 3 / 2 0 0 316

18. 3. Reilun Matkailun keskustelutilai-suus klo 18.30 – 20.30 VR:n vanhoilla makasiineilla Helsingissä. Tilaisuu-dessa alustavat Sofia Laine Reilun Kaupan Tähti Ry:stä aiheenaan ”Reilun kaupan merkkijärjestelmän perusteet” ja Mari Mero aiheesta ”Reilun matkailun aakkoset”, minkä jälkeen keskustelu on avoin.

19. 3. - 9. 4. Suomen World Vision järjestää seminaarisarjan kehitysyhteistyön ja kansainvälisen solidaarisuu-den arvoista aina keskiviikkoisin klo 18–20 Helsingin yliopistossa, Porthanian luentosalissa PIII, os. Yliopistonkatu 3. Ohjelma: 19.3. ”Oma napa, paras napa”. Miksi suomalaisten tulisi välittää kolmannen maailman köy-histä? Dosentti Antti Raunio alustaa luterilaisen etiikan tarjoamasta arvopohjasta globaalille solidaari-suudelle. Kommentoimassa dosentti Marjaana Kopperi filosofisen etiikan ja dosentti Raimo Harjula maail-manuskontojen eetoksen näkökul-masta. 26.3. ” Taas yksi maailmanparannus-yritys”. Miksi ja miten suomalaisten tulisi toimia YK:n vuosituhatjulis-tuksen toteutumiseksi? Yleisökes-kustelua alustavat Anita Kelles-Vii-tanen ja Ville Luukkanen.2.4.” Pitäkää ihmisoikeutenne”. Ar-vojen törmäykset kehitysyhteistyös-sä. Kehitysyhteistyön konkarit esit-televät arvotörmäyksiä esimerkkien kautta; Miia Nuikka: Kumppanuus kehitysyhteistyössä: jargonia vai aitoa arkea, Tuija Halmari: Pohjoisen ja etelän erilainen käsitys kansa-laistoiminnasta sekä Ulla Tervo:

Tyttöjen sukuelinten silpominen ihmisoikeuskysymyksenä. 9.4.” Hei, kuka puhuu?” Etelän näkökulma solidaarisuuden etiik-kaan. Alustajina tutkijat Pauliina Kainulainen: Latinalaisen Amerikan vapautuksen teologia, Jyri Komulai-nen: Intian dalit-teologia sekä Sylvia Akar: Islamin etiikka. Lisätietoja: Minna Kiiskinen, 09-3211 164 tai minna_kiiskinen@wvi.org

29.- 30. 3. Huumekaupan koukerot -koulutus-seminaari järjestetään Kumpulan toimitalossa, os. Isoniitynkatu 7 N, Helsinki. Lauantaina Johanna Yliviitala Huumaa-projektista kertoo huumekaupan lonkeroista, Kepan Sari Laaksonen Ruoka-aika -kampanjasta, toimittaja Matti Remes Kolumbiasta ja sen huume-ongelmasta. Luvassa puhetta myös reilusta kaupasta. Sunnuntain ohjel-ma jatkuu ryhmätöillä. Keskustelua käydään huumeiden tuotannosta ja kaupasta suhteessa ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja rauhaan.Ohjelma tarkentuu vielä. Seminaari on ilmainen ja siihen sisältyy aamu-kahvi, lounas ja tarvittaessa lattialla yöpyminen. Ilmoittautuminen 25.3. mennessä Riikka Miettiselle puh. 040-5277622, huumeboikotti@yahoo.com tai Johanna Yliviitalalle puh. 040-761 8062, johanna.yliviitala @elamantapaliitto.fi.

19. 3. Tiedottajakurssi maahanmuuttajil-le klo 9.00–14.00. Kurssi järjestetään Kulttuurikeskus Caisassa Helsin-gissä, os. Mikonkatu 17. Kurssilla käsitellään tiedottamisen perusasi-

oita. Kouluttajana toimii Allianssin tiedottaja Asmo Koste. Kurssi on maksuton. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 14.3 mennessä: cantell@alli.fi tai puh. (09) 34824333.

5. – 6. 4. SASKin solidaarisuuspäivät 2003 järjestetään Sibeliustalossa Lahdes-sa. Päivien pääteema on globalisaa-tio ja maahanmuuttajat työmark-kinoilla. Pääteemaan sisältyviä asiakokonaisuuksia ovat työnteki-jöiden perusoikeudet, köyhyys ja työmarkkinat, työvoiman liikkuvuus ja siirtolaisuus ja kehitysyhteistyö. Solidaarisuuspäivät on kaikille avoin tilaisuus. Päiville toivotaan osallistuvan niin liittojen johtoa kuin kenttäväen aktiivejakin. Osan-ottomaksu on 40 euroa, joka sisältää materiaalipaketin sekä ruokailut, kahvit ja iltajuhlan. Päivien aikana puhujina ovat mm valtioneuvos Harri Holkeri, europarlamentaarikko Heidi Hautala, VAKL:n pääsihteeri Guy Ryder, professori Raimo Väyry-nen ja STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää.Ohjelmassa myös mm. teemaseminaareja, maahanmuutta-jatarinoita työelämästä, Suomesta ja ulkomailta sekä kokemuksia kolmesta ay-liikkeen hankkeesta (ETMO-projektista, monikulttuuri-kamppanjasta ja Viro-projektista).. Tarkemmat ohjelmatiedot ja ilmoittautumiset: www.sask.fi tai www.sask.fi/Solikka2003/index.htm

23. - 29. 6. Suomi-Kuuba-Seuran espanjan kielen ja Latinalaisen Amerikan kulttuurin intensiivikurssi Vuori-lahden kurssikeskuksessa Helsingis-

sä. I. taso: ¡Adentro! ¡Empecemos! Ei kieltä aiemmin tai korkeintaan 1/2 vuotta opiskelleille. Tehokas johda-tus espanjan kielen peruskielioppiin ja rakenteisiin sekä käytännön puhetilanteisiin. Toimii hyvin myös alkeiden kertauskurssina. Oppikirja-na käytämme ”Bienvenidos”. Opetta-jana suggestopediaan erikoistunut Raquel Arellano. II. taso: ¡Adelante! ¡Conversemos! 2–3 vuotta opiskelleille.Kurssin aikana harjoitellaan espanjan kielen suullista ja kirjallista valmiutta sekä käydään läpi peruskielioppia, erityi-sesti verbioppiin keskittyen. Sopii kie-liopintojaan jatkaville, mutta myös muistin virkistämiseen kertauksen tarpeessa oleville. Kurssilla tehdään runsaasti pariharjoituksia, kuunte-luharjoituksia sekä analysoidaan uutisvideoita ja niiden sanastoa. Opettajana kuubalainen Jacqueline Chávez.III. taso : Ahora ¡ Comuniquémonos !Tällä keskustelukurssilla, joka on tarkoitettu pidemmälle ehtineille espanjan opiskelijoille käsittelemme eri espanjankieliseen kulttuuriin liittyviä aihepiirejä kuten ruokaa, kulttuuria, urheilua, jne. joiden sanastoon syvennymme paitsi kes-kustelun myös harjoitusten avulla. Tällä keskustelupainotteisella kurs-silla voidaan kerrata myös kielioppia ryhmän tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan. Opettajana on kuubalainen toimittaja Pedro Beltrán. Kurssi-maksu majoittuville on 360 euroa, ei- majoittuville 270 euroa.Lisätietoja ja ilmoittautumislomake: Suomi-Kuuba-Seuran, Kolmas linja 28, 00530 Helsinki, puh. 09-7733 633, cubaasoc@saunalahti.fi.

tapahtumakalenterikalenteri myös osoitteessa www.kepa.fi/tapahtumakalenteri

päätoimittaja milma kettunen 584 23 233 toimitussihteeri sonja hyttinen 584 23 217 taitto kari markkanen 584 23 235tilaukset heli mäki-hakola 584 233 tai kepa@kepa.fi toimituksen osoite sörnäisten rantatie 25 B, 00500 helsinki

julkaisija kehitysyhteistyön palvelukeskus ry kepa. kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston kansalaisjärjestömäärärahoista. issn 1456-2839

Mitä järjestösi puuhaa? – Kerro se muillekin Kirahvipostissa!