Malleja Monikulttuuristen nuorten ja työeläMän kuMppanuuteen

Kesä -

työpaikka

Tietoa myös

vanhemmille

Verkostot

tutuksi

YritYsvierailut

Kysy pois!

Hiss

ipuh

e

TET-jaksoTyöe

lämäillat

Sarja

kuva

apuun

Säännöt

selväksi

Työnhakuharkat

Idea

sta

tuo

ttee

ksI

kesä

­

työ

paik

ka

Ideasta

tuotteeksI

Ura h

aaveet

SAMALLE VIIVALLE

8 Säännöt

selväksi

SiSältö

3 Koulun ja työelämän yhteistyö on toimintaa!

4 yritySvierailu ­malleja

– työelämä tutuksi

käytännön läheisesti

6 Kysy pois!

10 Hissipuhe

12 verkostot tutuksi

14 ideasta tuotteeksi

16 tet­jaKSoSta

tehot irti

23 työelämäillaSSa

kohtaavat yritykset ,

koulu ja koti

24 työnHaKuHarKoiSSa

porkkanana tet-

tai kesätyöpaikka

26 uraHaaveet

sarjakuvina

28 hankkeessa tuotetut materiaalit

koulutuksesta ja työelämästä monikulttuurisille nuorille

ammattikorkeakoulu • yliopisto • työnhaku • työtodistus • ammatillinen koulutus • lukio • verkostot • yhdenvertainen työpaikka

www.samalleviivalle.fi

1

MILLAINEN ON MONIKULTTUURINEN TYÖ?

NUORTEN DIALOGI

TULEVAISUUDESTA

MO

NIK

ULTTU

UR

ISUU

DEN

TEEMAN

UM

ERO

Koulun ja työelämän yhteistyö on toiMintaa! Työelämätaidot, verkostot ja riittävät tiedot vaihtoehdoista auttavat nuoren alkuun

koulutus- ja urapolullaan. Tässä esiteltävät koulun ja työelämän yhteistyömallit on

kehitetty tueksi nuorelle työelämään tutustumiseen ja taitojen harjoittelemiseen.

Työelämätaitojen kartuttamisen ei tarvitse olla tylsää, ja siksi malleissa korostuu toi-

minnallisuus ja nuorten aktiivinen rooli. Verkostoja voi ja pitää rakentaa – paras tapa

oppia se on tekemällä itse.

Tarpeiden kartoitus ja

ideointi

Toiminnan suunnitteluKonseptointi

yritysten/koulujen kanssa

Toimenpiteet ja käytännön

kokeilut

Palautteet ja arviointi

Kehittäminen ja jalostaminen

yhteistyömallit ovat samalle viivalle -hankkeessa

kolmen vuoden aikana tehdyn kehittämistyön tulos.

malleissa on huomioitu maahan muuttaneiden

oppilaiden tarpeet, mutta ne sopivat kaikille nuorille,

sillä yhteishaku ja työelämätaitojen oppiminen on

jokaisella edessä. nuoret oppivat tuomaan esiin

omaa osaamistaan ja tunnistamaan, kuinka voivat

käyttää sitä hyödyksi. käytännön harjoitusten ja

omien kokemusten kautta työelämä tulee tutuksi ja

ammattisanasto otetaan haltuun. ryhmässä tekemällä

ja yhdessä asioita pohtimalla asiat jäävät paremmin

mieleen. luokkakaveri on saattanut pistää merkille

vahvuuksia, joita ei ehkä itse olisi tullut ajatelleeksi.

tavoitteenamme on yhdenvertaisuuden toteutuminen

yhteiskunnassa. esikuvat, kannustus ja omakohtainen

kokemus työelämästä ovat siinä nuorille avuksi.

tutustu tarkemmin oppaassa esiteltyjen yritysvie-

railujen, tet-jakson, vanhempainillan ja rekrytointita-

pahtuman malleihin, jotka on helppo ottaa käyttöön

osaksi oppitunteja. malleissa toistuu kolmivaiheinen

rakenne: valmistautuminen, varsinainen aktiviteetti ja

kokemusten reflektoiminen.

esitellyt hyvät käytännöt on kehitetty toiminta-

tapatutkimusta hyödyntäen. jokaisessa vaiheessa –

suunnittelu, testaaminen, arviointi ja jatkokehittäminen

– ovat koulut ja yritykset olleet aktiivisesti mukana.

matkan varrelle mahtui toki myös vähemmän hohdok-

kaita kokemuksia. kömmähdykset olivat opettavaisia.

erityiskiitos kuuluu kaikille kehittämistyöhön osallistu-

neille.

tutustu myös muihin hankkeessa tuotettuihin

materiaaleihin: selkokieliseen oppaaseen koulutuksesta

ja työelämästä, Duuni-lehden monikulttuurisuuden

teemanumeroon ja videoihin. niissä pääosassa on

työelämä ja nuoret.

kiitämme rahoituksesta opetushallitusta ja euroo-

pan sosiaalirahastoa.

yhteistyön ja toiminnan iloa toivottaen,

evelyn sõer

samalle viivalle esr-hankeMallien kehittämisessä käytettiin toimintatapatutkimusta.

| 3

yritySvierailumalleja – työeläMä tutuksi käytännönläheisestiYritysvierailulla nuoret pääsevät sukeltamaan työelämän saloihin. Käytännön kautta

työelämä tuodaan lähemmäksi koulumaailmaa, ja näin on myös helpompi pohdiskella

omia koulutus- ja uravalintoja. Toiminnallisten harjoitusten ja esimerkkien kautta

nuoret voivat kartuttaa tietoa erilaisista vaihtoehdoista. Samalla myös verkostot ja

niiden rakentaminen tulevat tutuiksi, ja nuoret oppivat miten niitä voi käyttää hyö-

dyksi vaikka kesätyöpaikkaa etsiessä.

4 | Samalle viivalle – malleja kumppanuuteen

samalle viivalle -hankkeen viisi teemallista yritysvierai-

lumallia on kehitetty yhdessä opettajien ja yritysten

edustajien kanssa ja niitä on testattu pilottikouluissa

ympäri suomea.

mallit perustuvat kolmivaiheiseen työskentelyyn.

ensin pidetään teemaan johdatteleva valmistava

oppitunti koulussa, jonka jälkeen syvennetään

tietoja vierailulla. vierailun satoa ja sen herättämiä

ajatuksia käydään läpi reflektoivalla tunnilla. jokaiselle

vierailumallille on oma tehtävälomake, joka helpottaa

niiden käyttöönottoa. eri alojen ja ammattien esitte-

lyvideoita voi hyödyntää valmistavilla tunneilla. niitä

löytyy samalle viivalle -hankkeen verkkosivuilta ja

kunkoululoppuu.fi-sivuilta.

koulun ja yritysten yhteistyö on hedelmällinen

oppimisympäristö nuorille. vinkkejä siihen, miten oman

koulun yritysyhteistyön saa jouhevasti käyntiin löytyy

taloudellisen tiedotustoimiston muista materiaaleista.

tat.fi/aineistot

KouLuSSAvalmistautuminen

KouLuSSAreflektio

yrItyKSESSäSyventyminen

yritysvierailut | 5

KySy poiS! vaikka mielessä olisi paljon kysyttävää, voivat uusi

ympäristö ja tuntemattomat ihmiset saada rohkeankin

nuoren jännittämään. nuoret ovat kuitenkin uteliaita

ja kiinnostuneita siitä, mitä erilaisilla työpaikoilla

tapahtuu. kysy pois! -mallissa oppilaat miettivät

yhteistuumin kysymyksiä, joihin haluaisivat saada

vastauksen yritykseltä. yhdessä etukäteen valmisteltu

vierailu madaltaa kynnystä osallistua keskusteluun ja

jokainen nuori saa äänensä kuuluviin. tehtävät autta-

vat hahmottamaan, minkälaista osaamista työpaikalla

tarvitaan, ja samalla ammattisanasto tulee tutuksi.

kysy pois! sopii hyvin ensimmäisen työelämävierailun

malliksi.

”Miksi vanhat ihmiset tulevat vanhainkotiin?”

”Miksi opiskelit tähän ammattiin?”

”Millainen työaika sinulla on?”

”Onko sinulla hyvät kollegat?”

”Miksi sä pidät tästä työstä?”

oppilaiden kysymyksiä lähihoitajalle palvelutalossa.

KouLuSSAreflektio

tutustutaan vierailun kohteena olevaan

työpaikkaan katsomalla aiheeseen liittyvä

video tai tutustumalla sen verkkosivuihin.

oppilaat keskustelevat pienryhmissä:

ovatko ala ja sen ammatit tuttuja?

mistä haluaisitte tietää lisää? kirjataan

ryhmissä heränneitä kysymyksiä lapuille.

kysymysten valinta: kysymykset

esitetään luokalle ja mietitään yhdessä,

mitkä niistä esitetään vierailulla.

nämä kootaan esim. rasiaan, joka

otetaan mukaan vierailulle.

yrityksen edustaja kertoo, mitä siellä

tehdään, minkälaisia ammatteja ja

osaamista siellä tarvitaan, ja mitä

pitää opiskella alalle päästäkseen.

oppilaat esittäytyvät ja esittävät

vuorotellen yhdessä miettimiään

kysymyksiä. tehtävälomaketta voi

hyödyntää vastausten kirjaamiseen.

tehtävä 1:

mitä vierailulla tapahtui? saatiinko

kaikkiin kysymyksiin vastaus? mitä

uutta tai yllättävää tietoa tuli esiin?

tehtävä 2:

keskustellaan alasta yleisemmin.

tuntuuko se kiinnostavalta? miksi?

miksi ei? mikä oli parasta? jäikö

jokin asia mietityttämään

yrItyKSESSäSyventyminen

KouLuSSAvalmistautuminen

Hyödynnä

Samalle viivalle

-ESR hankkeen videot:

samalleviivalle.fi/

videot/

6 | samalle Viivalle – Malleja kumppanuuteen

yrityksen nimi: päivämäärä:

oma nimi:

Samalleviivalle.fi

Kysy pois! ­tehtävä

Mitä yritys tekee?

Poimi 3–5 ammattisanaa!

Poimi 3–5 ammattia!

Mitä opiskelemalla pääsee töihin tälle alalle?

Selvitä mitä taitoja tarvitaan tässä työpaikassa!

Säännöt SelväKSiminkälaisia sääntöjä työpaikalla on? saako työpaikalla

syödä purkkaa? miksi on tärkeää, että on yhteisesti

sovittuja käytäntöjä, joita kaikki noudattavat? säännöt

selväksi -vierailu antaa mahdollisuuden vertailla haus-

kalla tavalla koulun ja työelämän pelisääntöjä ja on

hyvä tapa johdatella nuoria aiheeseen ennen tetiä tai

kesätyötä, jolloin se on heille ajankohtainen.

” Oppilaiden käsitykset työelämän säännöistä osui-

vat melko hyvin yksiin yrityksen edustajan kertoman

kanssa. He kuuntelivat yrityksen edustajaa innolla ja

avoimin mielin. Kysymyksiä, joita nuoret pohtivat, oli

esimerkiksi huivin pitäminen töissä.

Tärkeintä mielestäni oli se,

että nuoret pääsivät tutustumaan

suomalaiseen työkulttuuriin ja uskal-

tautuivat kysymään kysymyksiä. Nuoret

ovat kuitenkin nuoria, ja heillä on ylipäätään

erilainen käsitys työelämästä kuin aikuisilla – erityi-

sesti tilanteessa, jossa kokemuksia suomalaisesta

kulttuurista ylipäätään ei ole paljon.”

aino lapila­marcus, valmistavan luokan opettaja,

myllypuron yläasteen koulu

KouLuSSAreflektio

yrItyKSESSäSyventyminen

KouLuSSAvalmistautuminen

10987

654

32

1

109 87

6 5 4

32

1

Säännöistä

kerrotaan myös

selkokielisessä

Opas koulutuksesta

ja työelämästä

-julkaisussa

johdatellaan oppilaat aiheeseen kat-

somalla video tai tutustutaan yrityksen

verkkosivuihin. millaisia sääntöjä mieles-

täsi tarvitaan tämän alan työpaikoilla?

oppilaat miettivät parin kanssa tärkeitä

työelämäsääntöjä. sääntöjä vertaillaan

pienissä ryhmissä ja niistä valitaan

10 tärkeintä, jotka kirjoitetaan muistiin

esimerkiksi tehtävälomakkeeseen.

lopuksi ryhmien kirjaamat säännöt

käydään läpi koko luokan kanssa. ne

otetaan myös mukaan yritysvierailulle.

yrityksen edustaja kertoo sen

toiminnasta sekä alalla ja yrityk-

sessä vallitsevista säännöistä.

oppilaat tarkastelevat kokoamaansa

listaa vierailun aikana: jos yrityksen

edustaja mainitsee oppilaiden

kirjoittaman säännön, laitetaan

omaan listaan sen kohdalle merkki.

jos oppilaiden listalla olevaa

sääntöä ei mainita, siitä voidaan

kysyä yrityksen edustajalta.

vierailun jälkeen keskustellaan luokassa.

mitkä olivat yrityksen

tärkeimmät säännöt?

mitä uusia sääntöjä tuli esiin?

mikä sääntö kuulosti erikoiselta?

mitä yhteistä tai eroa on koulun

ja työelämän säännöillä?

10 9 8 7

6 5 4

3 2

1

8 | samalle Viivalle – Malleja kumppanuuteen

Säännöt selväksi ­tehtävä

10987

654

32

1

1 ennen vierailua: kirjoita ruutuihin työelämän 10 tärkeintä sääntöä!

2 vierailun aikana: laita rasti ruutuun, jos yrityksen edustaja mainitsee kirjoittamasi säännön!

3 vierailun jälkeen: tarkista mitkä olivat tämän yrityksen 10 tärkeintä sääntöä!

mitkä muut säännöt

yrityksen edustajan mielestä ovat tärkeitä?

Samalleviivalle.fi

HiSSipuHehissipuhe-vierailulla harjoitellaan omien vahvuuksien

esittämistä lyhyesti ja ytimekkäästi työ- tai tet-paikan

hakua varten. vierailuun valmistaudutaan tutustumalla

työpaikkailmoituksiin, joista saa vinkkejä tarvittavasta

osaamisesta sekä ominaisuuksista, joita työpaikalla

arvostetaan. omien vahvuuksien löytämisessä auttavat

luokkatoverit. valmistavalla oppitunnilla hissipuhetta

harjoitellaan luokan edessä, ja vierailulla oppilaat esit-

tävät oman puheensa yrityksen edustajalle. palautteen

pohjalta omaa hissipuhetta voi hioa vielä paremmaksi.

” Vierailu Accentureen oli oppilaiden mielestä todella

onnistunut. Ensimmäiset kommentit metrossa olivat,

että ’en edes tiennyt, että tuollaisiakin työpaikkoja

ja töitä on olemassa’. Yksi keskeinen tavoite ainakin

saavutettiin! Hissipuheen esittäminen oli hyvä idea.

Oppilaat jäivät miettimään miten se meni ja mitä

voisi vielä omassa esittelyssä parantaa. Konsepti vai-

kuttaisi jääneen heille hyvin mieleen ja toivottavasti

he pystyvät hyödyntämään sitä jatkossakin.”

Susanna lindgren, opinto­ohjaaja, Hiidenkiven peruskoulu

” Yritysvierailun isäntänä tavoit-

teenamme oli rohkaista nuoria

näkemään, että kansainvälistyvässä

työelämässä erilaiset taustat ja arvot

voivat olla suuri vahvuus. Oma yrityksemme

on globaali, kuten monet asiakkaistammekin. Niin

sanottu perisuomalaisuus edustaa yrityksessämme

vähemmistöä!

Näkyi selvästi, että puheita oli valmisteltu ja mie-

titty etukäteen, ja varmasti harjoiteltukin. Palautteen

suhteen kaikki olivat avoimia, halukkaita oppimaan

lisää – hienoa! Puheista välittyi positiivinen asenne

ja energia, yrittäjyys ja halu onnistua. Ne ovat

arvoja ja vahvuuksia, joita työelämässä tarvitsee.

Lisäksi esiintyminen yleisölle näytti olevan helpom-

paa kuin mitä se on ehkä ollut monelle edellisen

sukupolven työntekijälle. Pojasta polvi paranee, ja

näiltä nuorilta on aikanaan lupa odottaa paljon.”

Kaarlo Hirvi, accenture

KouLuSSAreflektio

tutustutaan vierailukohteen tai

alan työpaikkailmoituksiin.

millaisilla adjektiiveilla kuvataan

haettavaa työntekijää?

millaista osaamista ja koulu-

tusta häneltä edellytetään?

otetaan selvää nuorten vahvuuksista.

jokaisen selkään kiinnitetään lappu,

johon luokkakaverit kirjoittavat, missä

kukin on hyvä. käydään laput läpi

yhdessä ja valitaan jokaiselle kolme

työnhakuun parhaiten sopivaa asiaa.

kaikki kirjoittavat oman hissipuheensa,

jota harjoitellaan esittämällä se luokalle.

yrityksen edustaja kertoo nuorille sen

toiminnasta ja työntekijöistä. hän voi

myös kertoa mitä on opiskellut ja miksi

päätyi juuri kyseiseen yritykseen töihin.

oppilaat esittävät vuorotellen

omat hissipuheensa.

yrityksen edustaja antaa yhteisesti

koko ryhmälle puheista palautteen,

joka kirjoitetaan muistiin.

keskustellaan yhdessä kokemuksesta.

miltä tuntui esitellä itsensä? entä

kuunnella ja nähdä muita esiintymässä?

hyödynnetään yrityksestä saatua palau-

tetta. kommenttien perusteella muoka-

taan oma hissipuhe sopivaksi tet- tai

kesä työpaikan hakuun. sen voi esimer-

kiksi liittää kappaleeksi työhakemukseen.

yrItyKSESSäSyventyminen

KouLuSSAvalmistautuminen

Duuni-lehden moni-

kulttuurisuusnumerosta

löytyy hyviä esimerkkejä

omien vahvuuksien

hyödyntämiseen.

10 | samalle Viivalle – Malleja kumppanuuteen

Hissipuhe ­tehtävä

Hissipuhe­termi on lähtöisin amerikkalaisesta yritysmaailmasta ja tarkoittaa hissimatkan pituista puhetta, jolla vakuutetaan kuulija omasta osaamisesta.

Aloita täältä!

Olen

Olen kiinnostunut/hyvä

Kysymys yritykselle:

Luonteeltani olen

puhun

ja

ja

.

.

.

.

?

,

,

ja opiskelen

harrastan

koulussa.

1

2

3

4

Samalleviivalle.fi

verKoStot tutuKSitieto monista vapaista työpaikoista

kulkee verkostoissa ja niistä saate-

taan kysyä myös työhaastattelussa.

mallin avulla nuoret oppivat tunnista-

maan omat verkostonsa sekä hyödyntä-

mään niitä työnhaussa.

valmistavalla tunnilla perehdytään verkoston

käsitteeseen. vierailulla yrityksen edustaja antaa

vinkkejä verkostojen rakentamiseen ja kertoo niiden

merkityksestä työelämässä. vierailun jälkeisellä tunnilla

syvennytään nuorten omiin verkostoihin. kaikilla nuo-

rilla on verkostoja, vaikka heillä ei olisikaan kontakteja

työelämään. esimerkiksi joukkuelajien valmentajat

osaavat varmasti kertoa nuorten sosiaalisista taidoista

ja tavoista toimia ryhmässä. tehtävät auttavat

hahmottamaan koulussa, perheen ja suvun parissa,

harrastuksissa ja vapaa-ajalla sekä virtuaalimaailmassa

syntyneet kontaktit verkostoina ja löytämään niistä

tahot, jotka voivat toimia vaikka suosittelijoina työ- tai

harjoittelupaikkaa hakiessa.

”Kaikilla nuorilla on

verkostoja, vaikka heillä

ei olisikaan kontakteja

työelämään.”

Opas koulutuksesta

ja työelämästä moni-

kulttuurisille nuo-

rille antaa vinkkejä

verkostoitumiseen.

KouLuSSAreflektio

yrItyKSESSäSyventyminen

KouLuSSAvalmistautuminen

tutustutaan verkoston käsitteeseen ja

keskustellaan, mitä verkosto tarkoittaa

omassa elämässä tai työelämässä.

tehdään ryhmissä kysymyksiä

yrityksen edustajalle verkostoista ja

niiden merkityksestä työelämässä.

työpaikan edustaja kertoo verkostojen

merkityksestä esimerkiksi omalla

urallaan sekä yrityksen toiminnassa ja

siitä, miten verkostoja voi hyödyntää.

nuoret esittävät kysymyksiä

yrityksen edustajalle. vastaukset

kannattaa myös kirjata ylös.

tehtävä 1:

a) kirjoitetaan lapuille mihin ryhmiin itse

kuuluu, esim. perhe, harrastusryhmä jne.

B) yhdessä ryhmitellään ja tarkastellaan

koko luokan vastauksia sen mukaan

mihin ryhmiin kuuluu synnynnäi-

sesti ja mihin on itse liittynyt.

tehtävä 2:

a) piirrä omista ryhmistä verkos-

tokartta. sen avulla näet mihin

kaikkiin ryhmiin kuulut.

B) mieti, kuka verkostossasi voisi

olla suosittelija? entä kenestä

olisi apua työn löytämisessä?

12 | samalle Viivalle – Malleja kumppanuuteen

näin:

Esimerkiksi näin:

verkostot tutuksi ­tehtävät

1. teHtävä: mihin ryhmiin kuulun?

a) kirjoitetaan lapuille mihin ryhmiin itse kuuluu, esim. perhe, harrastusryhmä jne.

B) yhdessä ryhmitellään ja tarkastellaan koko luokan vas-tauksia sen mukaan mihin ryhmiin kuuluu synnynnäisesti ja mihin on itse liittynyt.

2. teHtävä: verkostokartta

a) piirrä omista ryhmistä verkostokartta. sen avulla näet mihin kaikkiin ryhmiin kuulut.

B) mieti, kuka verkostossasi voisi olla suosittelija? entä kenestä olisi apua työn löytämisessä?

? Musiikki - kerho

Minä HarrastuksetKoulu

Oma yläkoulu

8B-luokka Perhe Jalkapallo

8B- luokka

kuoro

meidän talo

Naapurit

Tanssi-ryhmä Tuki-

oppilaat

kokki-kerho

kiinan-kielisetOma

perhe Oma suku

Netti-kaverit

jalka-pallo-joukkue

Kuvis-koulu

Samalleviivalle.fi

ideaSta tuotteeKSi

KouLuSSAreflektio

tutustutaan yritykseen ja sen

valmistamiin tuotteisiin. pohdi-

taan yhdessä, miten tuotteita

suunnitellaan ja valmistetaan.

suunnitellaan ryhmässä oma tuoteidea

esitettäväksi työelämävierailulla.

yrityksen edustajan johdolla tutustutaan

sen toimintaan. hän myös kertoo

tuotteista ja niiden valmistuksesta.

oppilaat esittelevät omat ideansa,

joista he saavat yritykseltä palautetta.

luokassa keskustellaan ideoista

saadusta palautteesta ja vierailusta.

mitä omia tuote- tai yritys-

ideoita voisi keksiä?

mistä oppiaineista voisi olla hyötyä?

mitä muita taitoja työssä tarvitaan?

yrItyKSESSäSyventyminen

KouLuSSAvalmistautuminen

luovien alojen yritykset ja startupit ovat esimerkkejä

siitä, että itsensä voi työllistää myös hyvällä tuoteide-

alla. ideasta tuotteeksi -mallissa oppilaat tutustuvat

yrityksen toimintaan sen tuotteiden ja niiden suunnit-

telun kautta. tarkoituksena on, että nuoret pääsevät

myös itse ideoimaan uusia tuotteita. näin yrityksen

toiminta avautuu käytännön kautta ja samalla yritykset

saavat tietoa siitä, millainen tuote on nuorten mielestä

kiinnostava.

” Meille tärkeintä vierailussa oli auttaa nuoria:

halusimme antaa heille mahdollisuuden tutustua

yritystoimintaan ja yrityskulttuuriin sekä välittää

realistisen kuvan luovan alan yrittäjyyden arjesta.

Kiinnostavaa oli myös nähdä, kuinka tunnettu

brändimme on nuorten keskuudessa. Luovassa

suunnittelussa kulttuurilla on suuri merkitys, ja

nuorten kulttuuritaustat näkyivät myös heidän

tuoteideoissaan. He olivat rohkeasti suunnitelleet

värikkäitä ja koristeellisia päähineitä, jotka poikkesi-

vat virkistävästi skandinaavisesta suoraviivaisesta ja

pelkistetystä tyylistä.”

Hannes Bengs, Costo

Lisää ammattien

esittelyvideoita:

kunkoululoppuu.fi/

videot

”Tarkoituksena

on, että nuoret

pääsevät myös itse

ideoimaan uusia

tuotteita.”

14 | samalle Viivalle – Malleja kumppanuuteen

ideasta tuotteeksi ­tehtävät

tuotteen nimi

tuotteen kuvaus

Mihin ja miten

tuotetta voisi

käyttää?

Kohderyhmä

Ketkä voivat

käyttää tuotetta?

piirrä kuva tuotteesta!

€

hinta

Samalleviivalle.fi

tet­jaKSoSta tehot irtiTET-jakso on monelle nuorelle ensikosketus työelämään. Jakson aikana voi eri tee-

mojen ja tehtävien avulla syventää omaa tietoa sekä kysellä työelämässä olevilta

lisätietoja ja vinkkejä. Malli auttaa myös yrityksiä nuorten ohjaamisessa. Hyvin

suunniteltu jakso antaa nuorille onnistumisen kokemuksia ja luo yrityksestä mieliku-

van hyvänä työnantajana. Näin syntyvät ensimmäiset kontaktit yritysten ja tulevien

työntekijöiden välille.

tet-viikon jokaiselle päivälle on teema ja tehtäviä,

jotka helpottavat kiinnittämään huomiota erilaisiin asi-

oihin työpaikalla. tehtävät johdattelevat perehtymään

ammattisanastoon ja selvittämään opiskelumahdolli-

suuksia. lisäksi tutustutaan työpaikan sääntöihin ja

turvallisuusohjeisiin, sekä saadaan hyödyllistä tietoa

haastattelemalla työntekijää. viikon lopuksi harjoitel-

laan itsearviointia kirjaamalla ylös omat onnistumiset,

kehittämisen tarpeet ja mielipiteet harjoittelupaikasta.

” Useimmat oppilaat suhtautuivat tehtävävihko-

seen positiivisesti. Materiaali on selkeä, ja sen saa

kopioitua kivasti vihkoksi, joka on sopivan kokoinen

kuljettaa mukana työpaikalla. Tehtävät sopivat hyvin

8.–9.luokille eri pituisille TET-jaksoille. Tehtävien

kautta oppilaat perehtyivät tarkemmin työpaikkaan,

ammatteihin ja työtehtäviin, eli tosiaankin saivat

enemmän irti TETistä.”

mirkka jantunen, opinto­

ohjaaja, itäkeskuksen

peruskoulu

” TET-jakson tehtävät oli helppo muokata kolmipäi-

väisiksi. Oli tosi kiva, että joka päivä oppilas mietti

miten päivä meni ja mitä hän oppi.”

eija Severinkangas­Kangas, opinto­ohjaaja, rajakylän koulu

” Tehtäviä tehdessä tuli keskusteltua työntekijöiden

kanssa enemmän, jolloin oppi työstä enemmän.”

” Kun piti päivittäin kertoa miten päivä meni ja mitä

opin, jouduin oikeasti miettimään näitä ja huomasin,

että olinkin oppinut uusia asioita.”

” Tehtävien kautta ymmärsin paremmin tätä työtä

ja huomasin, ettei ala sovi minulle.”

” Hyvää raportissa oli se, että se oli pakko tehdä,

joten piti kuunnella tarkkaan sanastoa ja oppi paljon

myös uusia sanoja, joita pystyi hyödyntämään jo

TET-viikon aikana.”

oppilaiden palautetta tet­raportista.

”Näin syntyvät en-

simmäiset kontaktit

yritysten ja tulevien

työntekijöiden välille.”

16 | Samalle viivalle – malleja kumppanuuteen

nimi _________________________________

Koulu ja luokka _________________________________

tet­työpaikka _________________________________

ohjaaja tet­paikassa _________________________________

aika _________________________________

maanantai perehdytys

tiistai ammattisanat tutuksi

Keskiviikko alan ammatit ja opiskelu

torstai työntekijän haastattelu (muistathan miettiä jo alkuviikosta, ketä

haluaisit haastatella työpaikallasi)

perjantai miten tet meni?

tet­jaKSotehtävät ja muistiinpanot

Samalleviivalle.fi

tet­jakso

maanantai

TET-jakson työtehtävät

TET-paikan säännöt tai turvallisuusohjeet

Miten päiväsi meni? Mitä opit tänään?

kysy ohjaajaltasi, mitkä ovat tet-jaksosi työtehtävät.

kysy myös tet-paikkasi säännöt ja turvallisuusohjeet.

Samalleviivalle.fi

tet­jakso

tiiStai

Ammattisanat

Mitä ammattisanoja käytettiin paljon? Mitä työvälineitä käytit tänään?

kuuntele tarkkaan kun keskustelet muiden työntekijöiden kanssa. poimi ja kirjoita uusia ammattisanoja. voit kysyä myös ohjaajaltasi. selitä mitä sanat tarkoittavat.

1.

2.

3.

4.

5.

Samalleviivalle.fi

tet­jakso

KeSKiviiKKo

Mitä ammatteja TET-paikassasi on? Missä kouluissa niitä voi opiskella?

Missä lähialueesi kouluissa voi opiskella näitä ammatteja?

tet-paikkasi ammatit.

1.

2.

3.

4.

5.

Samalleviivalle.fi

tet­jakso

torStai

Selvitä tämän ammatin palkka!

työntekijän haastattelu. haastattelun aika kannattaa sopia jo alkuviikosta. pyydä apua ohjaajaltasi, jos tarvitset.

tutustu yhden työntekijän ammattiin tarkemmin keskustelemalla hänen kanssaan.

1. Mitä ja missä olet opiskellut?

2. Mitä teet työpäivän aikana?

3. Mitä teet yksin ja mitä yhdessä muiden kanssa?

4. Mikä on parasta työssäsi?

5. Miten tässä työssä voi kehittyä?

6. Millainen ihminen sopii tähän työhön?

7. Keksi oma kysymys tähän.

Samalleviivalle.fi

tet­jakso

perjantaimiten tet-jakso meni?

1. Miksi valitsit tämän TET-paikan?

2. Piditkö tästä työstä? Perustele!

3. Miten hankit TET-paikkasi?

4. Missä onnistuit työssäsi hyvin?

5. Mikä oli liian vaikeaa?

6. Parasta TET:ssä oli:

7. Tylsintä TET:ssä oli:

8. Suosittelisitko tätä TET-paikkaa muille? Miksi?

9. Pyysitkö ohjaajasi suosittelijaksi? Mitä hän vastasi?

Samalleviivalle.fi

Työelämäillan tarkoituksena on kertoa nuorille ja heidän van-

hemmille työelämän tarjoamista mahdollisuuksista sekä jakaa

vinkkejä työnhakuun, haastatteluun tai suosittelijan löytämi-

seen. Se toimii koulun, kodin ja työelämän kohtaamispaikkana .

yrityksen edustaja on paikalla kertomassa nuorille

ja heidän vanhemmille omasta alastaan ja työstään.

omalla urapolulla pidemmälle edennyt maahan

muuttanut nuori on mukana jakamassa kokemuksiaan

opiskelusta ja työkokemuksista. illan kuluessa nuoret ja

heidän vanhempansa voivat esittää puhujille kysymyk-

siänäin vanhemmatkin pääsevät kuulemaan yritysten

ajatuksia nuorista ja työelämästä, ja keskustelua on

helppo jatkaa kotona.

” Työtä saadakseen tulee olla aktiivinen ja oma-

aloitteinen. Työelämä ja koulu ovat liian erillä toisis-

taan. Illat ovat helppo tapa järjestää työelämäyh-

teistyötä, ja niissä päästään lähemmäs työelämää ja

valmistetaan oppilaita siihen.”

ville erkkilä, Hakunilan koulun opinto­ohjaaja

” Tilaisuuksista on hyötyä myös yrityk-

sille. Osallistumalla olemme mukana

edistämässä nuorten työllistymistä, ja

yritys säilyttää yhteyden nykyiseen koulumaa-

ilmaan. Samalla kerromme logistiikka-alan monipuo-

lisista työmahdollisuuksista eri ammateissa.”

eija viikki­Westenius, rekrytointi­ ja henkilöstön kehittämis­

päällikkö, dHl

” On todella hyödyllistä kuulla yrityksiltä, mitä he

vaativat työntekijältä.”

” Haluaisin kuulla vielä lisää ihmisten kertomuksia

työkokemuksista.”

työelämäiltaan osallistuneiden vanhempien kommentteja

työelämäillaSSa kohtaaVat yritykset , koulu ja koti

Valmistelu ja motivointi

vanhemmille lähetetään kutsu,

jossa kerrotaan miksi työelämä-

ilta järjestetään ja ketä sinne

on tulossa. tarvittaessa koulu

tilaa tulkit. valmistavalla tunnilla

opettaja esittelee työelämäillan pu-

hujat oppilaille. oppilaat miettivät

valmiiksi kysymyksiä, jotka opettaja

toimittaa puhujille etukäteen.

Illan ohjelma

18:00

Illan avaus ja

vierailijoiden esittely.

18:30

Työelämän edustajan esitys ja

vastaukset etukäteen

toimitettuihin kysymyksiin.

Mahdollisuus esittää

lisää kysymyksiä.

Illan

päätteeksi

19:00

Vapaamuotoista keskustelua

vanhempien, nuorten ja

puhujien kesken

Hyödynnä

Duuni-lehden

Monikulttuurisuus-

Numero!

työelämäillassa kohtaavat yritykset, koulu ja koti | 23

työnHaKuHarKoiSSa porkkanana tet- tai kesätyöpaikkaTET- tai kesätyöpaikan löytyminen voi olla haastavaa nuorelle, jolla ei ole yhteyksiä

työelämään vanhempien tai tuttavien kautta. Työnhakuharkat on Pukinmäen perus-

koulussa kehitetty toimintamalli, jossa oppilaat harjoittelevat CV:n ja hakemuksen

kirjoittamista sekä työhaastattelua.

hakemukset lähetään yhteistyöyrityksen edustajille,

jotka yhdessä opettajien kanssa haastattelevat

kaikki harkkoihin osallistuvat oppilaat. lisäpotkuna

työnhakuun yritys voi tarjota oikeita kesätyö- tai

tet-paikkoja, mutta ne voivat olla myös keksittyjä.

kaikki oppilaat saavat palautetta, ja voivat sen pohjalta

kehittää työnhakutaitojaan. mallin avulla oppilaat

pääsevät hyvin todentuntuisesti kokeilemaan, miltä

työhaastattelussa oleminen tuntuu.

” Työnhakuharkat-malli antaa konkreettista tietoa

työelämästä ja opettaa jännityksestä selviämistä.

Suosittelemme sitä lämpimästi myös muille kou-

luille!”

äidinkielen opettaja ritva Hyttinen ja

S2­opettaja reetta Haapamäki, pukinmäen peruskoulu

VALIntA jA pALAutEHAAStAttELuVALMIStAutuMInEn

yrityksen edustaja pitää koulussa

infon ja kertoo nuorille yrityksestä,

työnhausta ja haettavista työpaikoista.

opettajan avulla oppilaat valmistautuvat

työnhakuun: suomen kielen tai opon

tunnilla tehdään ohjatusti työhakemus ja

Cv, jotka lähetetään yrityksen edustajalle.

yrityksen edustaja tai opettaja

pitää työhaastattelut oppilaille.

yrityksen edustaja antaa haastat-

telun päätteeksi palautetta nuorille

ja niistä yhteenvedon opolle.

yrityksen edustaja valitsee

parhaat hakijat.

oppilaat antavat itse palautetta haas-

tattelutilanteesta. miten meni? miltä

tuntui? minkä voisin tehdä paremmin?

oppilaita neuvotaan mihin haastatteluti-

lanteessa voisi kiinnittää enemmän huo-

miota ja mitä asioita voisi vielä parantaa.

opettajat kokoavat yhteen oppi-

laiden palautteen yrityksille.

24 | Samalle viivalle – malleja kumppanuuteen

.

Haastattelukysymyksiä

Kerro itsestäsi.

Missä olet hyvä?

Mikä on haastavaa?

Mitä työtä olet tehnyt aiemmin?

Mitä harrastat?

Miksi hait tätä työtä?

Mitä tehtäviä ajattelet, että

pääsisit meillä tekemään?

Miksi sopisit tähän työhön?

Kuka voisi olla suosittelijasi? Mitä sinä voisit kysyä

haastattelussa työpaikasta?

Sinä

Työ

Mieti!

Samalleviivalle.fi

uraHaaveet sarjakuVinaKuvat kertovat joskus enemmän kuin tuhat sanaa. Sarjakuvien kautta voi kertoa

tarinoita arkielämästä tai tuoda piirrosten kautta esiin teemoja, joiden käsittelyyn

oikeiden sanojen löytyminen voi olla hankalaa.

sarjakuvien maailma on nuorille tuttu ja kiinnostava.

opettajille se tarjoaa välineitä keskustella nuorten

kanssa opiskeluun ja työhön liittyvistä asioista kuvien

avulla. urahaaveet sarjakuvina -menetelmä on ke-

hitetty yhteistyössä valtion taidemuseon kulttuuria

kaikille -palvelun ja sarjakuvakeskuksen kanssa.

sarjakuvaa voi käyttää esimerkiksi alkutunnin mo-

tivointitehtävänä, tet-päiväkirjan suorittamistapana ja

koko luokan yhteisen tarinan kertomiseen.

” Sarjakuva on oppilaille tuttu ilmaisukeino

kuvataiteen tunneilta ja toki suuremmalle osalle

myös erilaisten julkaisujen ja lehtien muodossa.

Suurin osa oppilaista on hyvin motivoituneita te-

kemään sarjakuvia ja pitävät sitä hyvänä vaihteluna

muiden kirjallisten tehtävien ohella.

Erityisen iloinen olen ollut peruskoulun päättövai-

heessa Suomeen muuttaneiden oppilaiden sarjaku-

vista. He ovat pystyneet todella hienosti kuvaamaan

tulevaisuuden suunnitelmiaan ja haaveitaan

kuvien avulla. Myös monien koulumenestykseltään

heikompien oppilaiden sarjakuvat ovat olleet hyvin

puhuttelevia. Vaikka joskus tunneilla voi vaikuttaa,

että nuori on näköalaton ja vailla päämääriä, sarja-

kuvista heijastuu hyvän elämän haaveet: koulutus,

työ, perhe ja oma koti. Puhekupliin on syntynyt

hienoja kuvauksia opiskelusta ja työnteosta omassa

haaveammatissa.”

anu japisson, opinto­ohjaaja, tehtaanpuiston yläaste

” Usein luokasta löytyy ainakin muutamia oppilaita,

jotka haluavat vaihtelua perinteisille ’kysymys - vas-

taus’ -tehtäville. Kun samat asiat kysyttiin sarjakuva-

muodossa, oli tehtävän tekeminen motivoivampaa.

Henkilökohtaisessa ohjauksessa sarjakuva on hyvä

väline keskustelun avaamiseen ja oppilaan oman

pohdinnan tueksi.

Ideointi ja hahmottelu vie piirtämisessä paljon

aikaa ja oppilailla saattaa olla myös liian suuret

tavoitteet työn täydellisyyteen. Aluksi työskentelyä

voi näiltä osin helpottaa käyttämällä valmiita pohjia,

joista puuttuvat puhe- tai ajatuskuplat.”

Samuli lindvall, opinto­ohjaaja, turun normaalikoulu

sarjakuva: Daria timonen

26 | Samalle viivalle – malleja kumppanuuteen

Unelma-ammattinianu japissonin kehittämä urahaaveet sarjakuvina -tehtävä.

piirrä sarjakuva omasta unelma­ammatistasi ja tulevaisuuden elämästäsi

1. ruutu: sinä opiskelemassa joko lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa

2. ruutu: sinä opiskelemassa unelma-ammattiisi

3. ruutu: sinä työskentelemässä unelma-ammatissasi

4. ruutu: sinun unelmaelämäsi. mitä kaikkea siihen kuuluu?

Samalleviivalle.fi

4

Valinnan aikaSinun ei tarvitse tietää yläkoulun jälkeen,mitä työtä haluat tehdä koko loppuelämäsi.Jotkut vaihtavat alaa vielä yli 50-vuotiaana.Yläkoulun jälkeen on kuitenkin hyvä hakea johonkin koulutukseen.Opiskelu kannattaa, vaikka et vielä tietäisi,mitä haluat tehdä tulevaisuudessa.Saat koulussa uutta tärkeää tietoa ja voit suunnitella tulevaisuutta. Tavoitteet tulevat selkeämmiksi ja tapaat uusia ystäviä.

– Tärkeintä on tehdä valintoja jaottaa niistä itse vastuuta. Nuoren pitäisi tehdä sitä,mikä on hänen mielestään kiinnostavaa,opinto-ohjaaja Tiina ValtonenMyllypuron yläasteen koulusta pohtii.Miten pääsen opiskelemaan? Lukioon tai ammatilliseen koulutukseen haetaan yhteishaussa. Se järjestetään joka vuosi keväällä. Yhteishaku tarkoittaa sitä,että kaikki opiskelijat koko Suomessa

voivat hakea samaan aikaan lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.Hakulomake täytetään netissä osoitteessa www.opintopolku.fi. Lukioon opiskelijat valitaan lukuaineiden keskiarvon perusteella. Valinta ammatilliseen koulutukseen tehdään hakijan pisteiden perusteella. Pisteitä saa esimerkiksi todistuksen arvosanoista.Kannattaa valita huolellisesti hakutoiveiden järjestys. Pääset siihen kouluun,johon olet saanut tarpeeksi pisteitäja joka on sinun hakutoiveissasi ylimpänä.

Yhteishakuun osallistumiseen vaaditaan riittävää kielitaitoa. Päättötodistuksessa pitää olla suomen tai ruotsin kielen opetuksesta arvosanana vähintään seitsemän, jotta yhteishakuun voi osallistua. Lue lisää kielikokeesta sivulta 7.

koulutuksesta ja työelämästä5

Opiskelemaan!

Amis = AmmattiopistoOpo = Opinto-ohjaaja, joka auttaa koulupolun suunnittelussa.

Muista kesätyö!Saat rahaa ja arvokasta työkokemusta opiskelun aikana.

Miten saat pisteitä yhteishaussa ammatilliseen perustutkintoon? •Haet samana vuonna, kun saat peruskoulun päättötodistuksen = kuusi pistettä. • Sinulla ei ole vielä koulutuspaikkaa ammatillisen perustutkintoon = kahdeksan pistettä.• Jos ensimmäinen hakutoive on ammatillinen koulutus = kaksi pistettä.• Jos hakemaasi ammatilliseen koulutukseen alle 30 prosenttia on samaa sukupuolta kuin sinä

= kaksi pistettä.

Voit myös parantaa suomen kielen taitoasitai eri oppiaineiden osaamistasi.

– Erilaiset valmistavat koulutukset antavat uusia taitoja ja lisäaikaa miettiä omaa tulevaisuutta. Lisäksi voit korottaa peruskoulun numeroitasi, opinto-ohjaaja Tiina Valtonen neuvoo.Lukio vai amis?Lukiolla ja amiksella on eroa.Lukiossa opiskelu on teoreettisempaa.Opiskelijan pitää lukea ja kirjoittaaenemmän kuin amiksessa eli ammatillisessa oppilaitoksessa.Lukiossa opiskelusta

ei saa pätevyyttä mihinkään ammattiin.Lukion jälkeen usein haetaanammattikorkeakouluun tai yliopistoon.Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelu onlähempänä käytännön työtä. – Jos suoritat lukion, sinulla on paremmat taidot opiskella yliopistossa.Jos suoritat ammatillisen perustutkinnon, olet valmis johonkin tiettyyn ammattiin, lukion opinto-ohjaaja Anna Quagraine Mattlidens gymnasiumista selventää.www.opintopolku.fi

Koulut voivat käyttää myös harkintaan perustuvaa valintaa.Koulu voi valita 30 prosenttia jokaiseen kouluun hakevista opiskelijoista tätä harkintaan perustuvaa valintaa käyttäen. Silloin valintaa ei tehdähakupisteiden perusteella.

Harkintaan perustuvaa valintaa käytetään esimerkiksi silloin, jos hakija on suorittanut peruskoulun jossain muualla kuin Suomessa.

Laske yhteishaun pisteet etukäteen Oma pistemäärä kannattaa laskea etukäteen.Voit pyytää opolta apua tähän.Jos pistemääräsi riittää, voit valita monien koulujen joukosta. Jos et saa tarpeeksi pisteitä,voit hakea myös kymppiluokalle,lukioon valmistavaan koulutukseen eli LUVAantai ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen eli MAVAan. (ks. sivu 6.)

Näihin valmistaviin koulutuksiinkannattaa hakea varsinkin silloin,jos et ole opiskellut suomea peruskoulussa.

”Aloitin ensin opiskelut iltalukiossa, mutta sitten mua rupesi kiinnostamaan ravintola-ala. Oli helppoa vaihtaa koulua, koska ei noi valinnat ole lopullisia.”– Inka, 18 vuotta

Tiesitkö tämän?

HanKKeeSSa tuotetut Materiaalit

koulutuksesta ja työelämästä monikulttuurisille nuorille

ammattikorkeakoulu • yliopisto • työnhaku • työtodistus • ammatillinen koulutus • lukio • verkostot • yhdenvertainen työpaikka

www.samalleviivalle.fi

opas koulutuksesta ja työ elämästä monikulttuurisille nuorillelöytääkseen mieluisan työpaikan nuori tarvitsee

koulutusta myös peruskoulun jälkeen. selkokielinen

opas on suunnattu tueksi koulutus- ja uravalintoja

tekeville yläkoululaisille. se kertoo konkreettisesti opis-

kelumahdollisuuksista, esittelee koulutusjärjestelmän ja

kannustaa nuoria opiskelemaan.

lisäksi opas selventää työelämän pelisääntöjä ja

antaa tietoa nuoria koskevista työelämäasioista, kuten

alle 18-vuotiaiden työajasta, yhdenvertaisesta työpai-

kasta ja työhaastatteluun valmistautumisesta.

” Työelämään pääsee monella eri tavalla, erilaisia

polkuja pitkin. Voit jo yläkoulun aikana miettiä,

mikä olisi oikea ammatti juuri sinulle. Oma unelma-

ammatti voi löytyä esimerkiksi lempikouluaineen tai

lempiharrastuksen avulla. Tärkeintä on, että kuunte-

let itseäsi ja valitset huolellisesti. Opiskelemalla saat

helpommin haluamasi työpaikan.”

mehdi arai ja evelyn Sõer, Samalle viivalle eSr­hanke

opas on julkaistu selkosuomen lisäksi viidellä eri

kielellä: englanniksi, ruotsiksi, somaliksi, viroksi ja

venäjäksi. voit ladata haluamasi kieliversion hankkeen

verkkosivuilta osoitteesta samalleviivalle.fi/opas tai

tilata taloudellisesta tiedotustoimistosta:

tat.fi/aineistot/ tai tilaukset@tat.fi

28 | samalle Viivalle – Malleja kumppanuuteen

10

Abdifatah Ibrahimpalveluneuvoja Eveliina Heinotutkija ja suunnittelija

20-VUOTIAS ABDIFATAH IBRAHIM, tutummin Fatah, on työpaikkansa ilopilleri ja positiivisen asenteen esikuva. Nordeassa työskentelevä Fatah kertoo naut-tivansa eniten siitä, kun voi antaa asiakkaille hyvää palvelua ja jopa ylittää heidän odotuksensa.— Hyviä muistoja on monia, mutta nyt tulee mie-leen kerta, kun yksi asiakas kiitti hyvästä palvelusta ja sanoi, etten saa koskaan muuttaa asennettani, Fatah kertoo hymyillen.Palveluneuvojan työhön kuuluu muun muassa päivittäiset pankkiasiat, sijoittaminen, laina-asiat ja tietysti erinoimainen asiakaspalvelu. Fatah käyttää äidinkieltään somaliaa melkein päivittäin työpaikal-laan. Asiakkaat ovatkin erittäin tyytyväisiä, kun saa-vat palvelua omalla äidinkielellään.

FATAH ON KOULUTUKSELTAAN MERKONOMI ja tuli Nordeaan työharjoittelun kautta.— Suoritin harjoittelun erinomaisesti ja sain jatkaa määräaikaisessa työsuhteessa. Armeijan jälkeen sain vakituisen työpaikan. Kun suorittaa annetut tehtävät positiivisella asenteella ja hyvällä mielellä, pääsee pitkälle, Fatah kertoo.Nuorille Fatah haluaa sanoa, että kannattaa hakea sellaiseen ammattiin, mistä itse tykkää. Vanhemmat voivat tukea, mutta lopullisen päätöksen tekee nuori itse.

— Muista positiivinen asenne! Me ollaan Suomen tulevaisuus samalla tavalla kuin muut.

KIINNOSTAVIA DUUNITARINOITA:

TEKSTI Helena Hyvönen KUVAT Teemu Granström KUVANKÄSITTELY Ville Salonen

KUN EVELIINA HEINO HAKI nykyiseen työpaikkaansa töihin, vaatimukset olivat seuraavat: yliopistokoulu-tus, laaja kielitaito ja kokemusta monikulttuurisuu-desta. Juuri näitä Eveliinalla oli.– Työ vaikutti sellaiselta, jossa voin hyödyntää osaamistani. Työssäni parasta on, kun voin käyttää venäjän kielen taitoani ja monikulttuurista osaamista yhdistettynä sosiaalialan koulutukseen, Eveliina ker-too.Eveliinan työhön kuuluu erilaisten tutkimusten suunnittelu ja toteuttaminen. Tällä hetkellä hän työs-kentelee projektissa, jonka tavoitteena on kehittää lapsiperheiden palveluja. Projektissa selvitetään, millaista apua lapsiperheet tarvitsevat Suomessa ja Venäjällä.

Työpaikalla Eveliinaa ja hänen ammattitaitoaan arvostetaan ja häneltä pyydetään usein neuvoa moni-kulttuurisissa asioissa.

EVELIINA ON MUUTTANUT SUOMEEN 7-vuotiaana. Hän kertoo oppineensa suomen kielen koulussa nope-asti, koska kenenkään kanssa ei voinut puhua mitään muuta kieltä.Lukion jälkeen Eveliina piti välivuoden ja haki sen jälkeen yliopistoon. Yliopistossa hän opiskeli kieliä ja yhteiskuntatieteitä.– Nuorille voisin sanoa vinkkinä, että kannattaa kokeilla erilaisia asioita. Kannattaa mennä työharjoit-teluun tai kesätöihin jonnekin paikkaan, mikä itseä kiinnostaa.

10

11

Behar Bogujevciautokorimekaanikko Fanglan Taodiplomi-insinööri

KUN TEKNIIKAN DIPLOMI-INSINÖÖRI Fanglan Tao muutti Suomeen 15-vuotiaana, hän ei puhunut lain-kaan suomea. Hän meni suoraan lukioon ja opiskeli suomea äidinkielen tunneilla ja lisäopetuksessa. Kol-men kuukauden kuluttua Fanglan alkoi puhua suomea ja jo vuoden kuluttua hän teki tentit suomeksi.— Uuden kielen oppimiseen ei ole muuta keinoa kuin harjoitella, Fanglan sanoo.Lukion jälkeen Fanglan lähti opiskelemaan kone-tekniikkaa Teknilliseen korkeakouluun. Ammatin hän kertoo perineensä isältään, joka on myös koneteknii-kan insinööri. Fanglan pääsi opintojen aikana työharjoitteluun ABB:lle ja teki myöhemmin ABB:n Kiinan yksikössä diplomityön, jonka jälkeen työsuhde muutettiin vaki-tuiseksi.

— Tehtäväni ovat pitkälti asiakkaiden teknisiin ja kaupallisiin kysymyksiin vastaamista. Parasta työs-säni on se, että olen tekemisissä ihmisten kanssa ympäri maailmaa, Fanglan kertoo.

KIINAN KIELEN TAIDOISTA on ollut Fanglanin työ-uran aikana monesti hyötyä. Myös kulttuurien tuntemi-sesta on hyötyä kansainvälisessä yrityksessä.— Monikulttuurisuus auttaa minua ymmärtämään eri maiden asiakkaiden käyttäytymistä. Nuorelle voisin antaa vinkiksi, että kannattaa käyttää omaa monikult-tuurisuutta sekä kielitaitoa hyväksi työnhaussa.

AUTOKORIMEKAANIKKO BEHAR BOGUJEVCI löysi vakituisen työpaikkansa työharjoittelun kautta. Turussa ammatti-instituutissa opiskellut Behar sai VV-Autolta aluksi kesätöitä ja työharjoittelupaikan. Nykyisin hän on töissä Espoon VV-Autossa ja viihtyy työssään hyvin.— Työharjoittelu on todella tärkeä, koska jos se menee hyvin, on hyvä mahdollisuus saada töitä, Behar kertoo.Behar suoritti työn ohessa autokorikorjauksen ammattitutkinnon vuonna 2010. Koulutus kesti vuo-den ja työnantaja maksoi koulupäivät.

AUTOKORIMEKAANIKON TYÖSSÄ on tärkeää olla yhteistyökykyinen, koska usein tarvitsee työkave-reiden apua. Autonkorjausalaa Behar suosittelee fyy-sisestä työstä tykkääville ja ihmisille, jotka haluavat nähdä työnsä jäljen heti. — Työhöni kuuluu pienten ja isojen kolariautojen korjaus. Haasteita saan isommista kolariautoista. Joka päivä oppii jotain uutta, koska autot kehittyvät koko ajan, Behar kertoo.Koska autot tulevat tulevaisuudessakin olemaan ihmisten tärkeimpiä kulkuvälineitä, työn tulevaisuus näyttää Beharin mukaan hyvältä. Kun on aktiivinen ja halukas tekemään työnsä kunnolla, pärjää kyllä.

Eri alojen ammattilaiset esittäytyvät

11

duuni­lehti, monikulttuurisuuden teemanumeroDuuni-lehti on kaikille nuorille suunnattu lehti työelä-

mästä ja työnhausta. sen monikulttuurisuusnumerossa

pureudutaan työelämään maahan muuttaneiden

nuorten näkökulmasta: jo työelämässä olevat nuoret

kertovat kuinka kielitaito ja oma tausta voivat olla

vahvuuksia työpaikalla.

työnhakuun liittyvä testi sopii hyvin vaikka oppi-

tunnilla tehtäväksi ja artikkeleiden tarinoista voi jutella

kotona vanhempien kanssa. mitä vinkkejä he antavat

työelämään? selkeiden ohjeiden avulla neuvotaan vaihe

vaiheelta, kuinka laaditaan työhakemus ja Cv sekä mi-

ten kannattaa valmistautua työhaastatteluun. näiden

neuvojen avulla jokaisesta voi tulla työnhaun mestari,

ja ohjeisiin on hyvä palata myöhemminkin, kun etsii

ensimmäistä oman alan harjoittelupaikkaa.

lehti valottaa myös millainen on toimiva monikult-

tuurinen työyhteisö ja millainen rooli jokaisella pitäisi

olla:

” Kun työyhteisössä kunnioitetaan aidosti kaikkia

yksilöitä ja sallitaan erilaiset näkemykset, syntyy

dialogi ja tulokset näkyvät työssä. Monet innovaa-

tiotkin kehittyvät näin.”

mehdi arai ja evelyn Sõer, Samalle viivalle eSr­hanke

lataa lehti hankkeen verkkosivuilta osoitteesta

samalleviivalle.fi/duuni­lehti/ tai tilaa taloudellisesta

tiedotus toimistosta: tat.fi/aineistot/

1

MILLAINEN ON MONIKULTTUURINEN TYÖ?

NUORTEN DIALOGI TULEVAISUUDESTA

MO

NIK

ULTTUURISUUDEN

TEEMAN

UM

ERO

hankkeessa tuotetut materiaalit | 29

nuoret kertovat opiskeluvalinnoistaan minkälaisia opiskelumahdollisuuksia peruskoulun

jälkeen on tarjolla? kannattaisiko hakea lukioon vai

ammattiopistoon? sopisiko minulle paremmin ammat-

tikorkeakoulu vai yliopisto? mitä kaikkea lääketieteen

opiskelija opiskelee? mikä on oppisopimus? ovatko

pääsykokeet vaikeita? maksavatko kirjat? riittääkö

suomen kielen taito?

vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin löytyy

hankkeessa tuotetuista opiskelijaesittelyvideoista, joilla

esitellään koko koulutusjärjestelmä. eri koulutusas-

teiden ja -alojen opiskelijat kertovat itse, minkälaista

opiskelu on ja miksi he ovat päätyneet alalle. muiden

esimerkkiä seuraamalla ja kuuntelemalla on helpompi

miettiä myös omia valintoja.

” Musta ois ollut kiva, jos joku ihan ulkopuolinen

tyyppi olisi tullut sanomaan, että ole oma itsesi. Ei

aina tarvitse mennä virran mukana. Jos olet vahva

ja oma itsesi, ihmiset kunnioittavat sua sellaisena

kuin olet. Eikä tarvitse muuttaa luonnetta tai pukeu-

tumista sen takia, että kaikki muutkin tekevät sillä

tavalla. Se vaan näyttää kuinka rohkea sä olet.”

Kosar naeemi, itäkeskuksen lukion opiskelija,

Samalle viivalle –hankkeen opiskelijaesittelyvideolla

ammattiesittelyvideoilla monikulttuurisia duunitarinoitaesikuvat auttavat ammatinvalinnassa. omassa perhe-

ja tuttavapiirissä ei kuitenkaan aina ole ihmisiä kaikilta

mahdollisilta aloilta, ja nuori ei välttämättä saa tietoa

kaikista työelämän tarjoamista vaihtoehdoista.

ammattiesittelyvideot vievät katsojan suoraan

työpaikalle. videoilla nuoret eri aloilta kertovat

ammatinvalinnastaan ja urastaan sekä siitä, miten

monikulttuurisuudesta ja kielitaidosta on ollut heille

hyötyä työelämässä.

” Käytän äidinkieltäni somalia päivittäin työpaikalla.

Asiakkaat ovat tyytyväisiä, kun saavat palvelua

omalla äidinkielellään. Kun suorittaa työnsä positiivi-

sella asenteella ja hyvällä mielellä, pääsee pitkälle.”

abdi fatah ibrahim, palveluneuvoja, nordea­pankki

videot löytyvät osoitteesta

samalleviivalle.fi/videot/

Lisää videoita sivulla

kunkoululoppuu.fi/videot/

kaikki-videot/

30 | samalle Viivalle – Malleja kumppanuuteen

Samalle viivalle ­HanKKeen ohjausryhMämervi angerma­niittylä, asiantuntija, Kaupan liitto

Sirpa Huuskonen, henkilöstöjohtaja, ISS, ohjausryhmän puheenjohtaja

anu löyttyniemi, opetuskonsultti, Helsingin kaupunki, Opetusvirasto, ohjausryhmän varapuheenjohtaja

tuija ojanen, vararehtori, Omnia

Sanna penttinen, asiantuntija, Opetushallitus

Hassan Said, projektipäällikkö R3-Maahanmuuttajanuorten tuki ry

tuulia tikkanen, opetuskonsultti, Helsingin kaupunki, Opetusvirasto, ohjausryhmän varapuheenjohtaja

tiina valtonen, opinto-ohjaaja, Myllypuron yläasteen koulu, Helsingin kaupunki

riitta Wärn, asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

mehdi arai, viestintäsuunnittelija, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

päivi Korpela, viestintäassistentti, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

evelyn Sõer, projektipäällikkö, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

liisa tenhunen­ruotsalainen, johtaja, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

markku tenkamaa, asiantuntija, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

työryhmätuottajat: päivi korpela, evelyn sõer

Sisällöntuottajat: advertising kioski, päivi korpela,

evelyn sõer

mallien tuotteistaminen: mehdi arai, evelyn sõer

visuaalinen ilme ja taitto: advertising kioski

valokuvat: mehdi arai

julkaisija: taloudellinen tiedotustoimisto tat/

samalle viivalle –esr hanke

tilaukset: tilaukset@tat.fi, tat.fi/aineistot/

iSBn: 978-952-7073-06-3

julkaisuvuosi: 2014

paino: erweko

painos: 5 000 kpl

Kiitämme mallien kehittämisessä mukana olleita kou-

luja ja yrityksiä sekä heidän edustajia kommenteista.

Samalle viivalle on esr-hanke, jota koordinoi

taloudellinen tiedotustoimisto tat. hankkeessa kehi-

tettiin muun muassa toimintatapoja ja malleja, jotka

helpottavat monikulttuuristen yläkouluikäisten nuorten

työelämään tutustumista ja ammatinvalintaa.

samalleviivalle.fi tat.fi

Hissipuhe, verkostot tutuiksi ja tEt-jaksosta tehot irti ovat koulun ja työelämän yhteistyön toiminnal-lisia malleja. tutustu ja ota käyttöön!

samalle viivalle esr-hanketta koordinoi taloudellinen

tiedotustoimisto tat. hankkeessa kehitetyt mallit hel-

pottavat monikulttuuristen yläkoulu ikäisten nuorten

työelämään tutustumista ja ammatinvalintaa.