Kivistön kaavarunko-työn liikenneselvitys

8.6.2018

K i v i s t ö n k a a v a r u n k o t y ö n l i i k e n n e s e l v i t y s

2

SISÄLTÖ

Työn lähtökohdat ja tavoitteet 3

Maankäyttövaihtoehdot ja katuverkko 4

Liikenne-ennuste vuodelle 2040 5

Liikenneverkon toimivuus 6

Joukkoliikenne 7

Pyöräilyverkko 8

Pääkatujen alustavat yleissuunnitelmat 9

Työn ohjausryhmä:

Jaana VirtanenJoonas StenrothOlli TamminenSonja Sahlsten

WSP Finland Oy:

Timo KärkinenMinna RaatikkaAnnika RantalaJari LaaksonenKatarina WallinPieta KupiainenSimo AiraksinenAntti Kataja

K i v i s t ö n k a a v a r u n k o t y ö n l i i k e n n e s e l v i t y s

3

TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

Sekoittunut kaupunkirakenne ja vehreys

Vantaalla on kysyntää usealle urbaanillekeskukselle. Niiden vetovoima, monipuo-lisuus, palvelukyky ja saavutettavuus edis-tävät kestävää elämäntapaa ja vähentävättarvetta liikkua.

Kivistön suunnittelu pohjautuu kaupunki-rakenteen suunnitteluperiaatteisiin, joidentavoitteena on tuottaa sosiaalisesti, eko-logisesti, kulttuurisesti ja taloudellisestikestävää kaupunkiympäristöä.

Kaupunkirakenteen suunnittelun lähtö-kohtana on, että julkisesta ulkotilasta tuleemittakaavaltaan inhimillistä tilaa. Viherra-kenne on keskeinen osa niin julkista ulko-tilaa kuin myös korttelirakennetta.

Kivistö on kahden aseman kaupunki

Kivistö rakentuu kahden Kehäradan ase-man ympärille: Kivistön ja Lapinkylän. Asu-misesta ja työpaikoista suuri osa sijaitsee600 metrin etäisyydellä asemista. Tämäluo hyvät edellytykset kestävälle liikku-miselle sekä alueen sisällä että alueenulkopuolelle suuntautuvilla matkoilla.

Junayhteyden lisäksi Kivistöstä on hyvätbussiyhteydet etelään Helsingin suuntaan,pohjoiseen Klaukkalan suuntaan ja itäänuseisiin Vantaan kohteisiin.

Kivistö sijaitsee aivan valtatien 3 vieressä,mikä tekee alueen hyvin autolla saavutet-

tavaksi. Auton mahdollistama hyvä seu-dullinen saavutettavuus on hyvien puo-liensa ohella myös riski kestävää liikku-mista koskevien tavoitteiden kannalta.

Tarkasteluissa on ollut kaksi volyymiltäänerilaista rakennevaihtoehtoa. Molemmatovat volyymiltään riittävän suuria hyvienpalvelujen ylläpitämiseksi alueella.

Tavoitteena tukea kestävää liikkumista

Tämän työn tavoitteena oli tarkastella Ki-vistön alueen jalankulku- ja pyöräliiken-teen verkkoa ja sen liittymistä nykyisiinverkkoihin. Alueen joukkoliikenneverkkoaja joukkoliikenneratkaisuja suunnitellaanhuomioiden Klaukkalan suunnan vahvajoukkoliikennekäytävä sekä ajoneuvolii-kenteen verkon toimivuus.

Kivistö on kaupunki-rakenteeltaan tiivis, moni-muotoinen ja vaihteleva

kaupunki, jonka rakenteen mitoitus perustuu viihtyisän ja

toimivan kävely- ja pyöräily-ympäristön tuottamiseen.

K i v i s t ö n k a a v a r u n k o t y ö n l i i k e n n e s e l v i t y s

4

MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT JA KATUVERKKO

Kaksi maankäyttövaihtoehtoa

Kivistön alueesta tarkasteltiin työssä kahtavaihtoehtoa: vaihtoehto 1 (maltillinen) javaihtoehto 2 (tehokas). Edellisessä alueellaon noin 33.000 asukasta ja 19.000 työ-paikkaa, jälkimmäisessä noin 51.000 asu-kasta ja noin 25.000 työpaikkaa. Varsinkinasukkaat sijaitsevat hyvin lähellä asemia

molemmissa vaihtoehdoissa, työpaikkojenpääosa on lentomelurajoitusten takia hie-man etäämmällä asemista.

Vaihtoehdon 2 suurempi asukasmäärä si-jaitsee pääasiassa lähellä Lapinkylän ase-maa. Tehokas rakentaminen tukeutuu pit-kälti Riipiläntiehen.

Merkittävä tekijä Kivistön maankäytössäon alueen länsireunalla oleva kookas kaup-pakeskus. Se palvelee Kivistön lisäksi laa-jemman alueen asiakaskuntaa. Tämä ve-tää alueelle merkittävästi autoliikennettä.

Kestävyyttä tukeva katuverkko

Kivistön katuverkon tärkein yhteys autolii-kenteen kannalta on Tikkurilantie, joka yh-distää Kivistön moottoritiehen (vt 3) län-nessä sekä Keski- ja Itä-Vantaaseen idässä.

Alueen mielenkiintoisin ja haastavin suun-nittelukohde on Kivistön puistokatu. Se eipalvele läpikulkevaa liikennettä, vaan siitäon tarkoitus tulla runsaasti katuvihreää si-sältävä katu, jolla on elävä katutaso.

Autoliikenteen väylien lisäksi alueella onhyvät kävelyn ja pyöräilyn väylät. Vantaanensimmäinen baana, Kvartsiraitti, sijaitseeKivistössä.

Kivistöön hahmoteltu katuverkko ja raken-nemallivaihtoehdot on esitetty liitteessä 1ja maankäyttötiedot osana liikenne-ennus-tetta liitteessä 2.

K i v i s t ö n k a a v a r u n k o t y ö n l i i k e n n e s e l v i t y s

Lähtökohtana rakennemallit

Liikenne-ennusteiden pohjana ovat Kivis-tön alueelle laaditut rakennemallit, jotkasisältävät tiedot alueen maankäytöstä(asukkaat ja työpaikat). Alueen katuverk-koa on tässä työssä suunniteltu rakenne-mallien pohjalta. Muun seudun maankäyt-tö ja liikenneverkko ovat MAL 2019-suunni-telmien uusimmista versioista.

Ennusteet Helmet-liikennemallilla

Kivistön alueen liikenne-ennusteet vuodel-le 2040 on laadittu HSL:n HELMET 3.0 –lii-kennemallilla. Tarkempi malli kattaa Hel-singin seudun. Ympäryskunnat on kuvattukarkeammin.

Tällä hetkellä liikennemallissa liikkuminennoudattaa uusimpien tutkimusten tulok-sia. Kun tarkastellaan pitkällä tulevaisuu-dessa olevaa tilannetta, ovat nämä tiedotvanhentuneita. Siksi tässä työssä on tehtytoiset ennusteet, joissa ihmisten liikkumis-käyttäytyminen on nykyistä enemmänkestävää liikennettä käyttävää. Tämä onmyös Kivistön alueen kehittämisen keskei-nen tavoite, joten tarkastelu tukee näintavoitteiden mukaisen tilanteen tarkaste-lua.

Liikennemäärät vaihtelevat

Perusennusteen mukaan liikennemäärätKivistön pääkaduilla vastaavat Vantaanpääkatuverkon nykyisiä liikennemääriä.

Vilkasliikenteisin katu Kivistössä on Tikku-rilantie. Paljon liikennettä on myös Riipi-läntien eteläosalla. Kolmas liikennemääräl-tään merkittävä katu on Syväkiventie, jokajohtaa valtatielle 3.

Erot perusennusteen ja asennemuutoksenmukaisten liikennemäärien välillä ovatisoja. Todellisuus on todennäköisesti näi-den vaihtoehtojen välillä.

Kivistön liikenteellisten tarkastelujen poh-jana olleita liikenne-ennusteita ja niidenperusteita on esitetty liitteessä 2.5

LIIKENNE-ENNUSTE VUODELLE 2040

K i v i s t ö n k a a v a r u n k o t y ö n l i i k e n n e s e l v i t y s

Liikenneverkon toimivuus keskiössä

Tavoitteena oli selvittää kaavarungon lii-kenneverkon toimivuus tulevaisuuden en-nustetilanteessa, jossa liikennemäärät kas-vavat merkittävästi nykyisestä.

Liikenteen toimivuutta tarkasteltiin kuor-mittuneemmassa tehokkaan maankäytönvaihtoehdossa (ve 2).

Tarkastelu perustui edellä kuvatun liiken-nemallin ennusteisiin, joissa liikkumistot-tumukset pysyvät tulevaisuudessa nykyta-solla. Herkkyystarkasteluna tutkittiin, mi-ten asennemuutokset liikkumistottumuk-sissa vaikuttavat liikenteen toimivuuteen.

Liittymätyyppejä ja kaistamääriä liittymis-sä muutettiin alustavien simulointitulostenpohjalta. Kiertoliittymät toimivat hyvinmonissa tilanteissa, mutta nyt liikennevir-rat Tikkurilantiellä olivat niiden toimivuu-den kannalta huonot. Myöskään sijaintikaupunkikeskustassa ei ole ideaali paljontilaa vaativalle liittymätyypille.

Toimivuus kohtuullisella tasolla

Tarkasteltu katuverkko välittää liikennettäkohtuullisesti kun huomioidaan, että ky-seessä on tiiviisti rakennettu kaupunkiym-päristö. Tarkastelun tulos on vastaava kai-

kissa tutkituissa verkkovaihtoehdoissa.Näin ollen liikenteen toimivuus ei muodos-ta estettä alueen suunnitellun mukaisellekehittämiselle.

Tarkastelutilanne edustaa eniten autolii-kennettä synnyttävää vaihtoehtoa. Näin ol-len liikenneverkon toimivuus on nyt tar-kasteltua parempi, jos maankäytön volyy-mi on pienempi tai liikkumiskäyttäytymi-nen muuttuu nykyistä enemmän kestävääliikkumista suosivaksi.

Toimivuustarkastelun menetelmä sekä tar-kastelun tulokset on esitetty liitteessä 3.

6

LIIKENNEVERKON TOIMIVUUS

K i v i s t ö n k a a v a r u n k o t y ö n l i i k e n n e s e l v i t y s

Kivistö tukeutuu Kehärataan

Kivistön joukkoliikenneyhteyksien keskei-nen tekijä on Kehärata, joka tarjoaa alueel-le hyvät yhteydet niin etelään kuin itään-kin. Tarkastelluissa vaihtoehdoissa on vuo-den 2040 tilanteessa kaksi asemaa, eli Ki-vistön lisäksi myös Lapinkylä. RatayhteyttäKlaukkalan suuntaan ei vuoden 2040 ti-lanteessa ole.

Radan lisäksi hyvä bussilinjasto

Työssä suunniteltiin Kivistön alueelle bussi-linjasto. Lähtökohtana suunnittelussa oli-vat HSL:n suunnitteluohjeet.

Suurin osa alueen asukkaista asuu kävely-matkan päässä Kivistön tai Lapinkylän ase-mista. Liityntää tarvitsevat vain kauempa-na asemasta olevat, lähinnä vanhat oma-koti- ja pientaloalueet.

Lyhyiden liityntälinjojen sijaan kauempanaasemista olevien alueiden joukkoliikenne-palvelut järjestettiin jatkamalla Kivistöönmuualta saapuvia linjoja siten, että myösreuna-alueille, kuten Koivupäähän, saa-daan riittävä joukkoliikennepalvelu.

Tarve raitiotieyhteydelle arvioitiin

Aikaisemmissa suunnitelmissa on varau-duttu raitiotieyhteyteen Kivistöstä itäänTikkurilantietä pitkin. Tässä työssä tutkit-tiin millaisen kuormituksen tämä linja sai-

si. Käyttäjämäärät olivat suurimmallakinmaankäytöllä raitiotielle liian pieniä. Run-kobussi pystyy hoitamaan syntyvän kysyn-nän.

Klaukkalan suunnan joukkoliikenne

Kivistön kaavarunkotyön liikenneselvityk-sen kanssa samanaikaisesti selvitettiinKlaukkalan suunnan vahvan joukkoliiken-nekäytävän kehittämistä. Työssä vertailtiinratkaisumalleina nykyisen kaltaista linjas-toa, liityntälinjastoa, runkolinjaa, superbus-sia ja raitiotietä. Kivistön asema oli keskei-nen tekijä kaikissa nykyisen tyyppistä lin-jastoa lukuun ottamatta.

Joukkoliikennetarkastelun tulokset on esi-tetty liitteessä 4.

7

JOUKKOLIIKENNE

K i v i s t ö n k a a v a r u n k o t y ö n l i i k e n n e s e l v i t y s

8

PYÖRÄILYVERKKO

Pyöräilyverkon hierarkia

Pyöräilyn reitit Kivistössä on luokiteltu toi-minnallisesti. Pääverkosta on erotettu pyö-räilyn laatukäytäväverkosto, joka edustaapyöräilyverkoston korkeinta laatua.

Suunnittelun lähtökohtana on, että kokokatuverkko on osa pyöräilyverkkoa, vaikkakaikkia tonttikatuja ei ole esitetty verkko-kartassa. Tonttikaduilla pyöräily on osoi-tettu ajoradalle ja jalankulku jalkakäytä-välle.

Väylätyyppien periaatteet

Pyöräilyväylän tyyppejä ovat eroteltu jalan-kulku- ja pyörätie, yhdistetty jalankulku- japyörätie sekä pyöräkatu. Pyöräilyväyläntyyppi on valittu pyöräilyverkon luokituk-sen, autoliikenteen nopeusrajoituksen jaliikennemäärien mukaan. Uusin väylätyyp-pi on pyöräkatu, jota on tarkasteltu yhdes-sä Kivistön puistokadun vaihtoehdossa.

Edellisiä täydentäviä ovat viherreitit, jotkaovat pyöräilyn paikallisreittejä. Ne tarjoavatvehreän ja virkistävän yhteyden pyöräilylle.Väylät voivat olla yhdistettyjä tai eroteltujaväyliä.

Jo rakennetulla alueilla Kivistön pohjois-osassa on väylätyyppien valinnalla pyrittyselkeyttämään eri liikkujien rooleja. Osanykyisistä yhdistetyistä väylistä on muu-tettu sekaliikenneväyliksi eli hitaiksi tontti-kaduiksi, jossa pyöräily on ajoradalla.

Esimerkkejä väylistä ja kalusteista

Raporttiin on koottu muutamia hyviä esi-merkkejä pyöräväylistä, niiden sovittami-sesta ympäristöön sekä kävelyn ja pyöräi-lyn alueilla olevista kalusteista, joilla alueis-ta tehdään viihtyisiä.

Pyöräteiden ja autojen pysäköintipaikko-jen turvallinen yhteensovittaminen keskus-ta-alueilla on hyvin tärkeää. Lähtökohtanaon jäsentää tila selvästi käyttötarkoituksenmukaan.

Pyöräilyverkon kuvaus ja aineistot ovat liit-teessä 5.

K i v i s t ö n k a a v a r u n k o t y ö n l i i k e n n e s e l v i t y s

9

PÄÄKATUJEN ALUSTAVAT YLEISSUUNNITELMAT

Pääkaduista on laadittu kolme eri versiota.Suurimmat erot vaihtoehtojen välillä ovatKivistön puistokadulla, mutta myös Tikku-rilantiellä on tutkittu erilaisia ratkaisuja.

Autoliikenteen pääkatu

Tikkurilantie on Kivistön tärkein itä-länsi-suuntainen pääkatu. Se on Kivistön ja La-pinkylän keskusten välillä nelikaistainen

katu, jonka nopeusrajoitus on 50 km/h.Tärkeimmät liittymät ovat valo-ohjattuja janiissä liikennemäärät edellyttävät erillisiäkääntymiskaistoja..

Tikkurilantie rajaa Lapinkylän keskustaneteläosaa. Radan ja kadun väliin jää varsinvähän tilaa rakentamiselle. Tämän vuoksisuunnitelmaversiossa 3 on tutkittu kadunviemistä hieman kauemmaksi radasta.

Yhteys Lapinkylän asemalle

Riipiläntie yhdistää merkittävän osan Kivis-tön alueen asukkaista Lapinkylän asemaanja edelleen Tikkurilantielle. Riipiläntien al-kuosa on hyvin tehokkaan rakentamisenaluetta.

Katu on suunnitelmassa eteläosaltaan ne-likaistainen. Neljää kaistaa tarvitaan liiken-teelle vain vilkkaimpina aikoina, muulloinreunakaistat voisivat olla pysäköintikäy-tössä.

Viihtyisä keskustakatu

Kivistön puistokatu on keskeinen katu Ke-häradan ja Tikkurilantien välisellä alueella.Katu yhdistää Kivistön kauppakeskuksenja Lapinkylän aseman.

Katu on erilainen kaikissa kolmessa erisuunnitelmaversiossa. Ensimmäinen onyksinkertainen, varsin suoralinjainen puis-tokatu. Versiossa kaksi kadun linjausta onmuokattu siten, että pitkiä suoria osuuksiaei synny. Kolmannessa versiossa katu onmuutettu keskeiseltä osaltaan pyöräka-duksi.

Jotta kadulle ei tulisi läpikulkuliikennettä,niin kolmannessa versiossa katu on kat-kaistu Riipiläntien liittymästä ja muutettukeskeiseltä osaltaan pyöräkaduksi.

Edellä mainittujen katujen alustavat yleis-suunnitelmat on esitetty liitteessä 6.