29K L I I N • L A B 3 / 2 0 0 1

Päätoimittaja:Kari PulkkiHYS-Laboratoriodiagnostiikka,Kätilöopiston laboratorioPL 61000029 HUS Helsinkipuh. (09) 471 61252fax (09) 471 76103e-mail: kari.pulkki@hus.fi

Toimituskunta:Aimo Harmoinen (03) 247 6533Veli Kairisto (02) 261 2899Eino Puhakainen (017) 173151Matti Puukka (08) 315 4460Teddy Weber (09) 310 15088

Ilmoitukset:Aimo Harmoinen (03) 247 6533,fax (03) 247 5554

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:Jaana Ikonen-Toivanen (016) 243 643,fax (016) 243 657

Kongressikalenteri:Kari Savolainen (017) 173 176,fax (017) 173 179e-mail kari.savolainen@kuh.fi

Tilaushinta: 150,–

Julkaisija:Suomen kliinisen kemianyhdistys r.y., Föreningen förklinisk kemi i Finland r.f.

Kirjapaino:Tekstitaso Oy & OffsetPuh: (03) 31400 900, Fax: (03) 31400 950

KLIINISEN LABORATORIOALAN JULKAISUSuomen Kliinisen KemianYhdistyksen jäsenlehti

Journal of The FinnishSociety of Clinical Chemistry

3 • 2001

ISSN 0782-1549

18. vuosikerta

TMI LEHTIAPU/TEKSTITASO OY & OFFSETTampere 2001

Elektroninen osoite:www.kliinlablehti.fi

Kansi:ORION DIAGNOSTICAClearview-pikatestit valmistaa Unipath.Myynti ja markkinointi: Orion Diagnostica.Lisätietoja: Pia Pälli, puh. 010 429 2509,sähköposti pia.palli@oriondiagnostica.fi

Hyvä ihmiseksi Kari Pulkki s. 31

Ilkka Penttilän henkilökuvas. 33

Kliinisen laboratorion 39 vuottaRaimo Tenhunen s. 34

Laboratoriolääketiede’01 ohjelma

s. 36

Mitä sairaalalaitoksessa on tapahtunutviimeisen 39 vuoden aikana

Arvo Relander s. 40

Sihteerin palstas. 42

K L I I N • L A B 3 / 2 0 0 130

MEDINOR

31K L I I N • L A B 3 / 2 0 0 1

p ä ä k i r j o i t u s

Tämä numero on omistettu professori IlkkaPenttilälle ja hänen elämäntyölleen. Kutenesittelystä ilmenee hän on ollut poikkeuk-sellisen aktiivinen monessa laboratorio-väen aktiviteetissa. Hänen toimintansa liit-tyy myös kaikkien laboratorion ammatti-ryhmien koulutukseen. Kaikkia näitä aktivi-teetteja leimaa pyyteettömyys. Hän ei las-kenut omia työtuntejaan. Ilkka on toiminutyhteisten koulutustilaisuuksien hyväksi ta-voitteenaan mahdollisimman hyvä loppu-tulos. Tämä on tapahtunut yhteiseksi hy-väksi. Kulunut sanonta “Grand Old Man”ei tarkoita pelkästään uranuurtajaa, vaanmyös suurta ihmistä. Suureen ihmiseenliittäisin myös muiden ihmisten ja heidänammattitaitonsa arvostamisen. Laborato-riossa tarvitaan yhä enemmän moniamma-tillista yhteistyötä ja ihmissuhdetaitoja. La-boratorionjohtajan täytyy väsymättä selvit-tää ja tarttua asioihin sekä olla yhteydessämuihin sairaalan yksiköihin ja ammattilai-siin. Ilkka Penttilä on toiminnassaan olluttätä, väsymättä. Olen tuntenut hänet erilai-sissa kotimaisten aktiviteettien ohella myöskansainvälisissä yhteyksissä. Ensimmäisis-tä edustuksista lähtien hän teki minuun

Hyvä ihmiseksi

vaikutuksen. Ilkan energisyyttä kuvaa se,että hän usein kirjoitti muistiinpanot suo-raan mikroonsa. Lupaamansa tehtävät hänmyös suoritti määräaikaan mennessä.IFCC:n piirissä hän oli ja on tunnetuimpiasuomalaisia. Ilkka Penttilä oli myös pit-kään Kliinlabin päätoimittajana. Tähänkinhän käytti väsymättä omaa aikaansa. Kunlehdestä puuttui artikkeleita hän kirjoittine itse.

Muut artikkelit tässä numerossa pohjautu-vat Ilkka Penttilä-symposiumissa pidettyi-hin esitelmiin. Kuten mukana olleet muis-tavat myös läsnäolijoiden puheet heijasteli-vat positiivisuutta IP:tä, hänen persoonaan-sa ja elämäntyötään kohtaan. Tämän aistivatmyös ulkomaiset kutsuvieraat.

Kiitän omasta ja lehden puolesta Ilkkaahänen alamme hyväksi tekemästään työs-tä ja toivotan hänelle ansaittuja eläkepäi-viä.

Kari PulkkiPäätoimittaja

K L I I N • L A B 3 / 2 0 0 132

18. vuosikerta

KLIINISEN LABORATORIOALAN JULKAISUSuomen Kliinisen KemianYhdistyksen jäsenlehti

Journal of The FinnishSociety of Clinical Chemistry

MEDIAKORTTI 2001

ISSN 0782-1549

Julkaisija: Suomen kliinisen kemian yhdistys r.y.,Förening för klinisk kemi i Finland r.f.

Levikki: 1500 kpl; kliinisen kemian laboratoriot,sairaalat, terveyskeskukset ja yhdistyksen jäsenet.

Ilmestymispäivät:31.1., 15.3., 15.5., 15.8., 15.10., 30.11.

Painoala ilman marginaaleja:186 mm x 270 mm

Painomenetelmä: offset, rasteritiheys 54 linjaa.

Ilmoitushinnat: etusivu 7120 mk sisältää värin,takasivu 5965 mk sisältää värin, sisäsivu 4325 mk,puolisivua 2920 mk, neljännessivu 2100 mk.Värillisen sisäsivun lisähinta 1180 mk.

Ilmoitusmateriaalin viimeinen jättöpäivä:30 päivää ennen lehden ilmestymistäTekstitaso Oy & Offset, Ilmailunkatu 19, 33900 TampereTied. Marja Rissanen puh. 0400-733 612

Ilmoitusmääräykset: Aimo Harmoiselle TAYS,Kliinisen kemian yksikkö, PL 2000, 33521 Tampere.

Alennukset: mainostoimistoalennus 15 %,vähintään kolmen ilmoituksen sarja 10 %.

Koulutusilmoitukset: Koulutusilmoitusten osalta ilmainenmaksimipainosivumäärä on 1 sivu. Painosivumäärältäänisommat koulutusilmoitukset jaetaan lehden mukana liitteenä,mikäli ilmoittaja maksaa postituskulut (n. 1800 mk, ALV 0 %).

Kirjapaino: Tekstitaso Oy & Offset, Ilmailunkatu 19,33900 Tampere, (03) 31400 900/Reijo Vesaniemi,fax (03) 31400 950.

Pankkiyhteys: MERITA, 114730-204830.

Päätoimittaja:Kari PulkkiHYS-Laboratoriodiagnostiikka,Kätilöopiston laboratorioPL 61000029 HUS Helsinkipuh. (09) 471 61252fax (09) 471 76103e-mail: kari.pulkki@hus.fi

Toimituskunta:Aimo Harmoinen (03) 247 6533Veli Kairisto (02) 612 899Eino Puhakainen (017) 173 151Matti Puukka (08) 315 4460Teddy Weber (09) 3101 5088

Ilmoitukset:Aimo Harmoinen (03) 247 6533,fax (03) 247 5554

e-toimittaja:erkki.karjalainen@kar.pp.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:Jaana Ikonen-Toivanen(016) 243 643,fax (016) 243 657

Kongressikalenteri:Kari Savolainen (017) 173 176,fax (017) 173 179email kari.savolainen@kuh.fi

Tilaushinta:150,–

Julkaisija:Suomen kliinisen kemianyhdistys r.y., Föreningen förklinisk kemi i Finland r.f.

Elektroninen osoite:www.kliinlablehti.fi

33K L I I N • L A B 3 / 2 0 0 1

Ilkka Penttilän henkilökuva

Professori Ilkka Penttilä jää 1.9.2001 eläkkeel-le tehtyään mittavan elämäntyön Kuopion yli-opistollisen sairaalan Kliinisen kemian osas-ton ylilääkärinä ja tulosyksikön johtajana sekäKuopion yliopiston Kliinisen kemian laitoksenprofessorina. Vuonna 1968 Ilkka Penttilä tuliKuopion keskussairaalaan kliinisen kemianylilääkärin toimeen, ja vuonna 1986 hän aloittikliinisen kemian professuurin hoitamisen sil-loisessa Kuopion Korkeakoulussa. KYS:n Klii-nisen kemian osaston tulosyksikön johtajanaIlkka Penttilä on toiminut vuosina 1997-2000.Lääketieteen opintonsa Ilkka Penttilä on suo-rittanut Helsingin yliopistossa saaden lääke-tieteen ja kirurgian tohtorin arvon v. 1966 sekäkliinisen kemian erikoislääkärin oikeudet v.1968 ja isotooppitutkimusten subspesialiteetin v. 1980. Kuo-pion korkeakoulun kliinisen kemian dosentuuri hänelle myön-nettiin v. 1975. Kliinisen kemian alalla Ilkka Penttilä on toi-minut Helsingin yliopiston lääketieteellisen kemian laitok-sella assistenttina v. 1962-66, HYKS:n kliinisen kemian osas-ton lääkärinä ja vs. apulaisprofessorina v. 1966-67. IlkkaPenttilän tutkimus- ja julkaisutoiminta on pääasiassa kohdis-tunut rasva-aineenvaihduntaan, laboratoriotutkimusten auto-maatioon ja alueelliseen organisaatioon sekä sydäninfarktindiagnostiikkaan. KYS-piirin alueella Ilkka Penttilä on järjes-telmällisesti ja tuloksellisesti kehittänyt alueellista laboratorio-toimintaa 1970-luvulta lähtien. Viime vuosina hän on erityi-sesti paneutunut alueellisen vastauspalvelun kehittämiseen.Laboratoriolääkäreiden ja sairaalakemistien kouluttajana IlkkaPenttilä on tehnyt valtavan työn, ja hän on mm. tehnyt Kuo-pion Yliopiston sairaalakemistien koulutusohjelman. KYS:nKliinisen kemian osastolla on laboratoriolääkäri- tai sairaala-kemistikoulutusta saanut kaikkiaan 53 henkilöä.

Ilkka Penttilä on ahkerasti ollut mukana yhdistys- ja järjes-tötoiminnassa kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla. Eri-

SKKY:n kevätkoulutuspäivienulkomaalaiset vieraat isäntineenmenossa kuuntelemaan Tosca-oopperaa Helsingissä 16.3.2001.Kuvan otti IFCC:n varapresi-dentti Carl A. Burtis.Vasemmalta: Professori HermanWisser (Stuttgart), ylilääkäriPalle Wang (Odense), rouvaWisser, Maija Penttilä, IlkkaPenttilä, SKKY:n puheenjohtajaPäivi Laitinen, dosentti KariPulkki, dosentti Liisa-MariaVoipio-Pulkki, ja professoriLaszlo Muszbek (Debrecen).

tyisesti Unkarin ja Baltian maiden kliinisenkemian avainhenkilöiden kanssa hänellä onollut lämpimät suhteet, ja hän on ollut luomas-sa SKKY:n ja mm. näiden maiden yhdistystenvälisiä suhteita. Hän on ollut luottamustoi-missa mm. Suomen Kliinisen kemian ja fysio-logian yhdistyksessä sihteerinä 1966-68, Suo-men lääkäriliiton hallituksen ja valiokuntienjäsenenä 1973-76, Suomen kliinisen kemianyhdistyksessä (pj. 1988-90), Pohjois-Savonammattioppilaitoksen neuvottelukunnassa(pj.), Kansanterveyslaboratorion kehittämis-toimikunnassa, Lääkintöhallituksen/TEO:nasiantuntijana, Labqualityn hallituksessa,Opetusministeriön erikoislääkäritoimikun-nassa, Kuopion yliopiston täydennyskoulu-

tuskeskuksessa, Sosiaali- ja terveysministeriön labaratorio-laatutyöryhmässä ja sairaalakemistien pätevyyslautakunnassa1986 lähtien sekä sen varapuheenjohtajana vuodesta 1996alkaen. Ilkka Penttilä on toiminut Kliin. Lab -lehden päätoi-mittajana v. 1986-96 sekä Klinisk Kemi i Norden -lehden toi-mittajana v. 1989 alkaen. Ilkka Penttilä on ollut järjestämässämm. seuraavia kongresseja: XII Nordiska Laboratoriomötet1969 (sihteeri), XXI Nordisk Kongres i Klinisk Kemi (presi-dentti ja neuvottelukunnan pj) 1988, XI European Congressin Clinical Chemistry (varapresidentti) 1995 ja XXII NordiskaKong-ress i klinisk kemi 1998 Suomeen. Hän on saanutlukuisia kunnianosoituksia ja -jäsenyyksiä kliinisen kemianeri yhdistyksiltä. Suomen kliinisen kemian yhdistyksen jaKainuun, Savon ja Karjalan Kliinisten Kemistien (KaSaKat ry.)toiminnan kehittämisessä Ilkka Penttilällä on vahva osuus, jahän on molempien yhdistysten kunniajäsen.

Harrastuksikseen Ilkka Penttilä ilmoittaa matkailun, musii-kin ja valokuvauksen.

K L I I N • L A B 3 / 2 0 0 134

1960-luvun alkaessa Suomessa oli vain aniharvoja admi-nistratiivisesti itsenäisiä laboratorioita. Ensimmäinen “ajan-mukainen” laboratorio oli tosin perustettu jo 1928 Mariansairaalaan, johon tuli myös laboratorion apulaislääkärin vir-ka. Tässä “historiallisessa” virassa toimivat sittemmin monetlääketieteeseemme merkittävästi vaikuttaneet henkilöt, ku-ten prof Olof Sievers, ylilääkäri Inga Schröder, prof. K.O.Renkonen, prof. Tauno Vartiovaara, prof. Thorolf Packalen japrof. Osmo Helve sekä viran vakinaiseksi muuttamisen jäl-keen vuonna 1949 mm. prof. Tauno Kalaja ja prof. RalphGräsbeck. Turun lääninsairaalaan oli niin ikään ennen sotiaperustettu laboratoriolääkärin virka, jonka ensimmäisiä hoi-tajia olivat ylilääkäri Inga Schröder ja prof. Eino Kulonen.Kivelän sairaalaan Helsingissä perustettiin ensimmäinen va-kituinen laboratoriolääkärin virka 1948. Sen ensimmäinenhaltija oli prof. Franz-Eduard Krusius. Kivelän sairaalaanperustettiin myös ensimmäinen sairaalakemistin virka 1951.Sen ensimmäinen haltija oli monin tavoin ansioitunut VeikkoLeppänen. Helsingin kaupungin edistyksellistä asennetta ku-vaa hyvin myös se, että vuonna 1957 Auroran sairaalanlaboratorioon perustettiin maamme ensimmäinen laboratorio-ylilääkärin virka.

Sairaalalaitoksen ulkopuolella oli professori Arvo Ylppötosin jo 1940-luvun lopulla palkannut Lastentautien tutkimus-säätiöön kemistejä, mm. Olof Forsanderin ja Veikko Leppä-sen. Ensimmäinen valtion yleisten sairaaloiden kemistin vir-ka saatiin 1952 I Sisätautien klinikkaan Unioninkadulle.Virkaan nimettiin Aila Harjanne.

Edellä mainittuja poikkeuksia lukuunottamatta 1960-lu-vulle tultaessa laboratoriot olivat yleensä sisätautiklinikkoihinliitettyjä ja niiden esimiesten johtamia yksikköjä. Ne olisijoitettu tavallisesti kahteen kolmeen etäällä hoitoyksiköistäsijainneeseen huoneeseen. Koulutettua henkilökuntaa ei ol-lut. Varsin usein laboratorioon oli komennettu toisaalla työ-ympäristössä vaikeaksi koettuja henkilöitä; ammatillisimmanosan heistä muodostivat sairaanhoitajat. Laboratoriohoitajiennykymuotoinen sairaanhoitajakoulutukseen rinnastettavakoulutus alkoi 1963.

Keskussairaalaverkoston muodostuessa 1960-luvun on-gelma ei enää ollutkaan laboratoriolääkärien ja -kemistienvirkojen puute, vaan koulutetun henkilökunnan vähyys.

Nykypäivän automatisoituneeseen laboratoriokäytäntööntottuneen on vaikea uskoa kehityksen nopeutta. 1960-luvunalussa laborartorioiden rutiinimenetelmät olivat hyvin työ-valtaisia, varsin usein potilaan läsnäoloa edellyttäviä. Nyky-päivälle ominaisia pikamenetelmiä ei tunnettu. Mahalaukuneritystoimintaa esim. tutkittiin koeaamiaisella, tarvittaessafraktioidusti. Kilpirauhasen toiminnan selvittämisessä käytet-tiin mm. perusaineenvaihdunnan vaivalloista tutkimista,virtsan sappiväriaineita kvantitoitiin, raskauskokeet tehtiinhiirillä, marsuilla tai sammakoilla, jne.. Yhteistä sen ajanlaboratoriokokeille oli, että niissä tarvittiin paljon näytettä,

Kliinisen laboratorion 39 vuotta

Raimo Tenhunen

ne veivät runsaasti aikaa, useimmat olivat epäspesifisiä janiiden suorittamisen laadunvalvonta monilta osin avoin kri-tiikille. Toisaalta, laboratorion merkitys diagnoosin teossa jahoidon kontrolloinnissa oli epäilemättä nykyistä vähäisempi.Hoitavan lääkärin kokemus ja kliininen silmä olivat keskei-siä.

Kliinisen laboratorion laitekehitys on ollut nopea. BeckmanC spektrofotometri korvasi nopeasti1950-luvulla stufenfo-tometrit ja muut yksinkertaisemmat fotometrit ennakoidennopeaa, ennenpitkää automatisoitua laboratoriota. Esimerk-kinä laboratorion laitteistojen kehityksestä voitaneen käyttääHYKS:n laboratorion laitehankintoja ajalta 1965 - 1990:

Taulukko 1

Laite Vuosi

AutoAnalyzer 1965Technicon solulaskija 1969ATK laboratorioon 1970Coulter Counter S 1971ATK-kirjoittimet osastoille 1971Kokokeho gammakamera 1976(Luuydinsiirrot aloitettiin 1981)AutoAnalyzer SMA 6/60 1981Olli C/D 1981Coulter CS, Coulter S+ 1981Coulter Diff 350 1983DuPont ACA 1984Kone Progress 1985Coulter C S7 1985Eppendorf Epos 1986Hitachi 705, Hitachi 737 1986Tecnhicon H1 1986Sysmex CC780, Sysmex F800 1986AutoAnalyzer glukoosi-kanava poistettiin 1986Becton-Dickinson virtaussytometri 1988Abbott TDX 1989Kodak Ektachem 500 1989Coulter Electronics STKS Stacker 1989DuPont ACA 4 SX 1990

Tutkimusten lukumäärän kehitys

Tutkimusten lukumäärän tarkka seuranta on useimpien labo-ratorioiden kohdalla vaikeata johtuen organisaatio-, toimin-ta- ja tilastointimuutoksista. Oheisia HYKS:n toimintalukujakuvaavia tilastoja voitaneen kuitenkin pitää suuntaa-antavinalaajempiakin kokonaisuuksia ajatellen.

Kun 1980-luvulla ei laboratoriohenkilökunnan määrä enääjuurikaan lisääntynyt ja kääntyi 1990-luvun alussa useim-

35K L I I N • L A B 3 / 2 0 0 1

Lääkintöhallituksen yleiskirje 1619 loi perustan alueellis-ten laboratoriojärjestelmien suunnitelmalliselle kehittämi-selle. Moniin keskussairaalapiireihin muodostettiin ns. alu-eellisia laboratorioneuvottelukuntia, joiden toimesta pyrit-tiin luomaan keskussairaalapiirin kattava suunnittelu- jatoimintakokonaisuus kullekin laboratorioerikoisalalle.

Labquality Oy:n nopeasti laajeneva toiminta monine erityöryhmineen auttoi merkittävästi alueellisesta toiminnastavastaavia henkilöitä ja Labquality muodosti heille luonnolli-sen kohtaamispaikan yhteisiä ongelmia ratkottaessa. Tänäpäivänä 30 vuotta toiminut Labquality on jo muodostunutinstituutioksi, keskeiseksi laadun kehittäjäksi maammelaboratoriotoiminnoissa.

Kuluneiden 39 vuoden aikana on laboratorioiden organisaa-tiorakenne kiertänyt mielenkiintoisen kehän. 1960-luvun yh-tenäinen laboratorio jakaantui pian eri laboratorioerikoisalo-jen mukaisiin, usein hyvinkin itsenäisiin laboratorioyksik-köihin. Automaation alkaessa 1980-luvulla muuttaa laborato-riokäytäntöjä ajauduttiin monissa yksiköissä ylikapasiteetti-ongelmaan. Kukin erikoisala “automatisoitui” mahdollisuuk-siensa mukaan. Laitteistot kahdentuivat, reviirikiistoja syntyi,resurssien puute yleisen laman saattelemana teki välttämät-tömäksi uusien koordinaattien määrittämisen. Muuttuneissaolosuhteissa palattiin mm kaikissa yliopistosairaaloissa yh-teiseen, eri laboratorioerikoisalat käsittävään laboratorio-kokonaisuuteen, joka mahdollistaa nykyteknologian jousta-van ja laajamittaisen hyödyntämisen.

Kliinisen laboratorion kehitys 39 edeltävän vuoden aikanaon ollut tavattoman nopea. Sisätautiklinikkojen pimeistä ta-kahuoneista on siirrytty teknologian etulinjaan. Laboratorionrooli diagnostiikassa ja hoidon seurannassa on lisääntynytjatkuvasti. Uusista haasteista ei myöskään ole puutetta. Sel-laisia ovat mm. DNA-teknologia, image-analytiikka, tieto-tekniikka, automatiikka ja robotiikka. Lisäksi uuden labora-torion tulee olla palvelukeskeinen, preventiopainotteinen,markkinaorientoitunut ja monin tavoin yhteiskunnassa ver-kottunut.

missa laboratorioissa selvään laskuun, osoittavat samanai-kaisesti kohoavat tutkimusluvut laboratorioiden toiminnanmerkittävää tehostumista. Tämän mahdollisti ennen muutalisääntyvä automaatio.

Taulukko 2

Toimintayksikkö Vuosi Laboratorio-tutkimuksia

Lastentautien klinikka 1961 276.0001963 288.0001965 363.000

Meilahden sairaala 1967 1.330.0001971 2.190.0001977 2.174.0001978 1.176.000

(tilastointimuutos)1983 1.559.000

HYKS 1995 3.248.000

Hallinnollisia ohjeita

Laboratioriolääketieteen kehittymiseen maassamme ovatkeskeisesti vaikuttaneet Lääkintöhallituksen 1971 Suomenkliinisen kemian ja fysiologian yhdistyksen aloitteesta teke-mä päätös siirtymisestä molaaristen yksikköjen käyttämiseentutkimustulosten ilmoittamisessa, Kliinisten laboratoriotutki-musten laaduntarkkailu (Labquality) Oy:n perustaminen 1971sekä Lääkintöhallituksen yleiskirjeessä N:o 1619 (Keskussai-raalan kuntainliiton velvollisuus huolehtia terveyskeskustenlaboratorio- ja röntgenpalvelusten ja muiden niihin verratta-vien erityispalvelusten kehittämisen ohjaamisesta ja laadunvalvonnasta, 1979) tarkoitettujen tehtävien hoitaminen.

K L I I N • L A B 3 / 2 0 0 136

Torstai 4.10.2001

9.00 - 9.30 AVAJAISET EUROPAEA

SYMPOSIUM 1

HUUMEETKoordinaattorit Elise Ruokangas ja Risto Heikkinen

9.45 - 9.50 Symposiumin avaus

9.50 - 10.15 Kuinka sairas narkomaani on -kokemuksia HIV- ja HCV-testauksista,Henrikki Brummer-Korvenkontio

10.15 - 10.45 Kahvi ja näyttely

10.45 - 11.15 Valvottu virtsanäytteenotto ja miten siinähuijataan, Elise Ruokangas

11.15 - 11.45 Pikatestien luotettavuushuumediagnostiikassa,Timo Seppälä

11.45 - 12.15 Huumehörhöt keskuudessamme,Antti Holopainen

12.15 - 13.45 Lounas ja näyttely

13.45 - 14.15 Puhallusmittarit tienvarressa jaterveydenhuollossa,Pentti Nevala

14.15 - 14.45 Päihdesairaudet SuomessaKimmo Kuoppasalmi

SYMPOSIUM 2

YKSITYINEN JA JULKINEN:KAUPPA VAI YHTEISTYÖ?Koordinaattorit Tuula Salmivaara ja Jarkko Ihalainen

9.45 - 10.00 Johdatus päivän teemaan,Jarkko Ihalainen

10.00 - 10.45 Mitkä ovat laboratoriotoiminnan todellisetkustannukset? Kale Juva

10.45 - 11.15 Kahvi ja näyttely

11.15 - 12.15 Kliininen laboratorio jadiagnostiikkateollisuus:näkökulmia menneestä tulevaanPaneelikeskusteluJarkko Ihalainen, pjTeddy Weber, Ilkka Kouvonen,Terttu Kerman, Juhani Luotola

12.15 - 12.45 Laboratorioalaa koskevat standardit:tuotteen ominaisuuksista käyttäjänvelvollisuuksiin, Markku Parviainen

12.45 - 14.15 Lounas ja näyttely

14.15 - 14.45 Henkilöstön rekrytointi:Millä työnantajat kilpailevat?Helena Vertanen

Loppusanat Tuula Salmivaara

SYMPOSIUM 3

PATOLOGIAKoordinaattorit Tarja Himmelroos ja Tuomo Timonen

9.30 - 10.00 Kahvi ja näyttely

10.00 - 10.30 Rintasyövän rtg-diagnostiikka jamammografiaseulonnat,Martti Pamilo

10.30 - 11.00 Ohutneulanäytteetrintasyöpädiagnostiikassa,Leena Krogerus

11.00 - 11.30 Rintasyövän kirurginen hoito,Karl von Smitten

11.30 - 13.00 Lounas ja näyttely

13.00 - 13.30 Rintasyövän histopatologia jaimmunohistokemia,Päivi Heikkiä

13.30 - 14.00 Rintasyövän ennustetekijät jalevinneen rintasyövän hoito,Johanna Sjöström

14.00 - 14.30 Syöpätautien perinnöllisestä neuvonnasta,Kristiina Aittomäki

SYMPOSIUM 4

AJANKOHTAISTA HEMATOLOGIAAKoordinaattori Kari Punnonen

9.45 - 10.15 Maahanmuuttajan anemia,Martti Syrjälä

10.15 - 10.45 Nainen, rautatasapaino ja anemia,Sanna Kotisaari

10.45 - 11.15 Kahvi ja näyttely

11.15 - 11.45 Perinnöllisen hemokromatoosindiagnostiikka,Seppo Parkkila

11.45 - 12.15 Näyteputket ja näytteen säilyvyyshyytymistutkimuksissa,Maritta Siloaho

LABORATORIOLÄÄKETIEDE ’01Marina Congress Center 4.-5.10.2001, Helsinki

37K L I I N • L A B 3 / 2 0 0 1

12.15 - 12.45 Pikamittarit AK-hoidon seurannassa,Eija Mahlamäki

12.45 - 14.15 Lounas ja näyttely

14.15 - 14.45 Primaari hemostaasi: miten tutkin?Riitta Lassila

SYMPOSIUM 5

INFORMAATIOTEKNOLOGIAKoordinaattorit Päivi Raunio ja Janne Suvisaari

9.45 - 10.15 Kahvi ja näyttely

10.15 - 10.45 Lääketieteellisen tiedon hakuInternetin kautta:case Terkko, Jukka Englund

10.45 - 11.15 10 yleisintä virhettä sähköpostin käytössä,Kimmo Rousku

11.15 - 11.45 MyLabWeb - käytännön kokemuksiaja esittely,Merja Takala + Mylabin edustaja

11.45 - 13.15 Lounas ja näyttely

13.15 - 13.45 LABDW - uusi ohjelmatyökalu laboratoriontoiminnan seuraamiseen,Erja Lankinen

13.45 - 14.15 Kämmenmikrot laboratoriolääketieteessä,Sampo Suvisaari

14.15 - 14.45 Telelääketiede ja laboratoriolääketiede,Jari Forsström

SYMPOSIUM 6 EUROPAEA

RITVA ENÄKOSKI & MARCO BJURSTRÖMKoordinaattori Raimo Tenhunen

15.00 - 16.30 Profylaktinen primaaripreventio elimiten pidän huolta itsestäni ja mitensaan viestintäsuhteet toimimaan

16.30 - 16.50 Kahvi ja näyttely

16.50 - 18.00 Aihe jatkuu

PERJANTAI 5.10.2001

SYMPOSIUM 7

VIERITUTKIMUKSETKoordinaattorit Taina Kyrönlahti ja Teddy Weber

8.30 - 8.55 Vieritutkimukset; Miksi, Miten, Milloin,Kenen vastuulla ja toimesta?Teddy Weber

8.55 - 9.20 Vieritutkimusten laadunvalvonta,Maritta Siloaho

9.15 - 9.45 Point of care analytiikan käyttö leikkaussali-ja teho-osastoympäristössä,Sakari Syväoja

9.45 - 10.15 Kahvi ja näyttely

10.15 - 10.40 Vieritutkimukset sydän- ja verisuonitautiendiagnostiikassa ja hoidon seurannassa,Eeva Liikanen

10.40 - 11.00 Kokemuksia antikoagulanttihoidonvieritutkimuksista;Laboratoriohoitajan näkemys,Ulla Kähkönen

11.00 - 11.45 Selfmanagement of oralanticoagulant therapy,Uwe Taborski

11.45 - 13.15 Lounas ja näyttely

13.15 - 13.40 Streptokokki-A antigeenin vieritutkimukset,Markku Koskela

13.40 - 14.05 HIV-infektion vieritutkimukset,Pauli Leinikki

14.05 - 14.35 Kahvi ja näyttely

14.35 - 15.00 Vieritutkimukset huumeseulonnassa,Aila Leino

15.00 - 15.15 Vieritutkimusten ohjeistuksesta erikäyttäjäryhmille,Anja Siiriäinen

SYMPOSIUM 8

AJANKOHTAISTA MIKROBIOLOGIAAKoordinaattorit Mika Paldanius ja Pekka Saikku

8.00 - 8.30 Auditointi mikrobiologin laboratoriossa,Marja-Leena Kantanen

8.30 - 9.00 Preanalyyttiset tekijät,Helga Ylönen

9.00 - 9.30 Kahvi ja näyttely

9.30 - 10.15 Pneumokokki-infektioiden diagnostiikka,Tarja Kaijalainen

10.15 - 11.00 HIV Suomessa,Pekka Hollström

11.00 - Lounas ja näyttely

SYMPOSIUM 9

TARTUNTATAUDITKoordinaattorit Mika Paldanius ja Pekka Saikku

12.30 - 13.00 Zonoosi virusdiagnostiikka,Olli Vapalahti

13.00 - 13.30 BSE:n epidemiologia ja ennaltaehkäisy,Liisa Sihvonen, varmistamatta

13.30 - 14.00 Kahvi ja näyttely

14.00 - 14.30 Krooniset keuhkoklamydia infektiot,Pekka Saikku

14.30 - 15.00 Keuhkoklamydia infektioidenserologiset menetelmät,Mika Paldanius

jatkuu seuraavalla sivulla

K L I I N • L A B 3 / 2 0 0 138

13.45 - 14.15 Kahvi ja näyttely

14.15 - 14.45 Bioanalyytikoiden koulutusväylätammattikorkeakouluissa,Riitta Lumme

14.45 - 15.15 Erikoistumisopinnoista osaamistalaboratoriotyöhön,Lea Salomaa, Liisa Levänen

SYMPOSIUM 13

SPIROMETRIA ASTMADIAGNOSTIIKASSAKoordinaattori Jukka Laitinen

12.15 - 12.45 Spirometria ja bronkodilataatiokoe,Hannu Koivu

12.45 - 13.15 Spirometria, miten se tehdään?Riitta Vainiomäki

13.15 - 13.45 Kahvi ja näyttely

13.45 - 14.15 Spirometrian laadunvarmennus,Tapani Ahola

14.15 - 14.45 Bronkiaalinen hyperreaktiviteetti ja astma,Jouni Hedman

14.45 - 15.15 Rasitusastma, Jukka Laitinen

SYMPOSIUM 14

DNA-TEKNIIKAT KLIINISESSÄ LABORATORIOSSAKoordinaattorit Maritta Putkiranta ja Pentti Mäntymaa

12.00 - 12.30 DNA, RNA, peptidi, proteiini - lyhyt kertausmolekyylibiologian perusteisiin,Hannele Pihlaja

12.30 - 13.00 Geenidiagnostiikan perusmenetelmät,Arto Orpana

13.00 - 13.30 Kahvi ja näyttely

13.30 - 14.00 DNA-laboratorio laboratoriohoitajantyöpaikkana, Tuire Laatta

14.00 - 14.30 Perinnöllisten tautien geenidiagnostiikka tänään,Irma Järvelä

14.30 - 15.00 Molekyylibiologisten menetelmien merkityshematologisen potilaan diagnostiikassa,Riitta Alitalo

15.00 - 15.30 DNA-tekniikat infektiodiagnostiikassa,Rafael Pasternack

SYMPOSIUM 10

ASIAKKAAN KOHTAAMINENKoordinaattori Raimo Tenhunen

8.15 - 8.35 Lapsi potilaana,Marja Nikiforow

8.35 - 9.10 Vakavasti sairaan potilaan kohtaaminen,Päivi Hietanen

9.10 - 9.30 Potilaan mielipide asiakkaana,Kyösti Landén

9.30 - 10.00 Kahvi ja näyttely

10.00 - 10.40 Aggressiivisen potilaan kohtaaminen,Jouni Susi

10.40 - 11.25 Tiimityöstä voimaa myösasiakaspalveluun,Kirsti Lonka

11.25 - Lounas ja näyttely

SYMPOSIUM 11

ALLERGIAKoordinaattorit Päivi Hanhinen ja Helen Markkanen

8.15 - 8.45 Yleistä astmasta/allergiasta,Maritta Kilpeläinen

8.45 - 9.15 Kahvi ja näyttely

9.15 - 9.45 Indusoitu yskös,Paula Rytilä

9.45 - 10.15 Nenän irtosolututkimus,Juhani Rinne

10.15 - 10.45 Laboratoriotyön aiheuttamatallergiariskit ja niiden torjunta,Riitta Jolanki

10.45 - Lounas ja näyttely

SYMPOSIUM 12

UUDEN VUOSITUHANNEN HAASTEETBIOANALYYTIKKOKOULUTUKSESSAKoordinaattori Riitta Lumme

12.45 - 13.15 Ammattikorkeakoulujen kehitysnäkymät,Juha Arhinmäki

13.15 - 13.45 Vastaako koulutuksen tarjonta kysyntääsosiaali- ja terveydenhuollossa -sosiaali- ja terveydenhuollontyövoimatarpeen ennakointi,Marjukka Vallimies-Patomäki

39K L I I N • L A B 3 / 2 0 0 1

LABORATORIOLÄÄKETIEDE ’014.-5.10.2001 Marina Congress Center, Helsinki

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, Suomen Lääkäriliiton Kliinisen kemian alaosasto sekä Laboratoriolääketieteen Koulutuskes-kus KOULAB Oy järjestävät yhteistyössä Laboratoriolääketiede ’01-tapahtuman 4.-5.10.2001 Marina Congress Centerissä(Katajanokanlaituri 6).

ILMOITTAUTUMINENIlmoittautuminen tehdään kirjallisesti oheisella ilmoittautumislomakkeella, joka palautetaan 7.9.2001 mennessä osoitteella:Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, PL 110, 00060 Tehy tai faksilla numeroon (09)155 2960. Voit myös ilmoittautua internetinkautta osoitteessa www.bioanalyytikkoliitto.fi Yksi ilmoittautuminen / lomake. Ilmoittautumisia ei oteta puhelimitse.

OSANOTTOMAKSUT� 1100 mk/2 pv + alv 22 % yht. 1342 mk/2 pv� 900 mk/1 pv + alv 22 % yht. 1098 mk/1 pv� työttömät/eläkeläiset/opiskelijat/äitiyslomalla/hoitovapaalla olevat 300 mk/2 pv + alv 22%yht. 366 mk/2 pv (kopio opiskelijakortista tai vastaavasta toimitettava ilmoittautumisen yhteydessä)Osanottomaksu sisältää luennot, näyttelyn ja 1 kahvi/pv. Osanottomaksu tulee suorittaa 7.9.2001 mennessä KOULAB Oy:nkoulutustilille Leonia 800012-70730931. Viestiosaan ilmoittautujan nimi. 7.9.2001 jälkeen maksettuihin maksuihin tuleelisätä 25%.

RUOKAILEMINENOsallistujat voivat varata buffet-lounaan Marina Congress Centerissä, hinta 95 mk/pv (sis ALV 22%). Lounasvaraus onehdottomasti tehtävä ilmoittautumislomakkeella ja maksettava etukäteen em. tilille 7.9.2001 mennessä. Lounaslipukkeitaei ole mahdollista ostaa paikan päältä.

MAJOITUSScandic Hotel Grand Marinasta on varattu kiintiö osallistujille, varaukset voi tehdä suoraan hotelliin 14.9.2001 mennessämerkillä “Laboratoriolääketiede”.Kukin maksaa majoituksen itse suoraan hotelliin.

Scandic Hotel Grand MarinaKatajanokanlaituri 7, 00160 Hki, Puh. 09-166 6800790,-/vrk 1 hh, 990,-/vrk 2 hh

TIEDUSTELUTTiedusteluihin vastaa Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n toimisto, järjestösihteeri Päivi Heino puh. (09) 155 2632,e-mail paivi.heino@jttpalvelut.fi

ILMOITTAUTUMISLOMAKE (täytä tekstaten)

Laboratoriolääketiede ’01, Marina Congress Center, Helsinki

Osallistumispäivä: �� 2 pv �� opiskelija�� 1 pv �� to 4.10.2001 �� pe 5.10.2001 �� työtön

�� eläkeläinen�� ä-loma

Varaan lounaan (95 mk/pv): �� to 4.10.2001 �� pe 5.10.2001 �� hoitovapaa

Osallistun seuraaviin symposiumeihin, HUOM! Merkitse mahdollisimman oikein, jotta symposiumit saadaan jaettua eri kokoisiinsaleihin.

to 4.10.2001 Symposiumit 1 �� 2 �� 3 �� 4 �� 5 �� 6 ��

pe 5.10.2001 Symposiumit 7 �� 8 �� 9 �� 10 �� 11 �� 12 �� 13 �� 14 ��

Nimi

Osoite

Postinumero ja -toimipaikka

Työnantaja (tieto tulee nimilappuun)

Osallistumismaksun maksaa

Arvo/ammatti Oletko laboratoriohoitaja/bioanalyytikko �� kyllä �� ei

Erikoisruokavalio

Allekirjoitus

K L I I N • L A B 3 / 2 0 0 140

TaustaaJotta voisimme saada käsityksen siitä, miten sairaalalaitos onkehittynyt vuodesta 1962 lähtien viimeisen 39 vuoden aika-na on syytä lyhyesti tarkastella lähtötilannetta.

Sodanjälkeisen terveyspolitiikan ensisijaisia kysymyksiäoli alueluovutusten yhteydessä menetettyjen sairaaloidenkorvaaminen uusilla. Luovutetuilla alueilla oli ollut kaikki-aan 1964 sairaansijaa. Lisäksi Lapissa tuhoutui noin 200sairaansijaa.

Vuoden 1943 keskussairaalalaki ohjasi yleissairaaloidenjälleenrakentamista erikoisaloihin jaettujen suursairaaloidenosalta. Terveyspoliittisesti ja myös muun sisäpolitiikan kan-nalta tärkeä kysymys oli keskussairaaloiden rakentamis-aika-taulu ja sijoitusjärjestys. Tähän puolestaan vaikutti siirtoväenlopullinen sijoittaminen, sairaansijojen suhteellinen määräja taso maan eri osissa sekä mahdollisuudet määrärahojensaantiin kilpailussa monien muiden tuiki tarpeellisten hank-keiden kanssa.

Vuoden 1943 laissa otettiin ensimmäinen askel kohti yhte-näistä sairaalajärjestelmää. Laissa nimittäin asetettiin kunnil-le velvollisuus hankkia tietty määrä sairaansijoja. Maalaiskun-nilla tuli olla yksi sairaansija 750 asukasta kohti, kaupungeil-la ja kauppaloilla yksi sairaansija 375 asukasta kohti. Kunnal-la oli pysyvä käyttöoikeus merkitsemiinsä sairaansijoihin.Valtion tuli merkitä sairaansijoista kolmasosa. Vuonna 1948keskussairaalalakia uudistettiin mm. siten, että kunnalla tuliolla pysyviä kulkutautisairaansijoja keskussairaalassa tai kun-nallisessa kulkutautipiirisairaalassa.

Keskussairaaloiden rakentamisesta säädettiin laki vuonna1950. Siinä vahvistettiin rakentamisjaksoksi 1950-1964.Kaikkiaan 18 keskussairaalan rakentamisjärjestyksessä en-simmäisinä olivat Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Savon-linnan, Etelä-Saimaan ja Kuopion sairaalat. Paino oli selvästiItä-Suomen puolella. Rakentamisjärjestyksestä saatiin sisä-asiainministeriön luvalla poiketa, jos kunnat rahoittivat hank-keen kokonaan itse ja saivat valtionosuutensa lain edellyttä-mässä aikataulussa. Taloudellisista syistä aikataulua joudut-tiin kuitenkin venyttämään yli 20 vuotta. Niinpä viimeinen,Lapin keskussairaala, valmistui vasta vuonna 1987.

Vuonna 1948 annetun keskussairaalalain luoma sairaala-organisaatio purettiin vuonna 1956 annetulla sairaalalailla jayliopistollisista keskussairaaloista annetulla lailla, jotka astui-vat voimaan 1957. Tärkein muutos oli, että sairaalan omistussiirtyi kuntainliitoille ja valtio osallistui vain taloudellisentuen antamiseen valtionapuna. Näin maamme sairaalalaitosvähitellen kunnallistettiin. Lainsäädännöllisesti sairaalalaitosoli tässä tilanteessa vuonna 1962, 39 vuotta sitten.

Sairaalalaitoksen hallinnollinenkehittyminen vuoden 1962 jälkeen

Vuonna 1962, 39 vuotta sitten maassamme oli kaksi yliopis-tollista keskussairaalaa ylläpitävää kuntainliittoa, HYKS ja

TYKS sekä 7 keskussairaalaa ylläpitävää kuntainliittoa, Sa-vonlinna, Kuopio, Tampere, Pohjois-Karjala, Etelä-Saimaa,Keski-Suomi ja Vaasa.

Ensimmäiset aluesairaalat, tai kuten silloin sanottiin sau-masairaalat, oli perustettu jo 1950-luvun taitteessa. Vuoteen1956 sairaalalaki käsitti vain aiemman lain mukaisia keskus-sairaaloita, mutta vuonna 1964 voimaan astunut laki kunnal-lisista yleissairaaloista saattoi lain ja sen mukana valtionavunpiiriin myöskin aluesairaalat ja kuntien paikallissairaalat.

1.7.1965 sairaalakuntainliitoille siirtyivät valtion omista-mat läänin- ja yleiset sairaalat, Hämeenlinnan, Kemin, La-pin, Mikkelin, Satakunnan ja Seinäjoen keskussairaaloidenkuntainliitot perustettiin tällöin.

1960-luvun lopulla valmistuivat vielä Kotkan keskussairaala1967 sekä Kajaanin ja Keski-Pohjanmaan keskussairaalat.

1960-luvun jälkeen valtiolla oli vain kriminaalimielisairaalatMustasaaressa ja Kuopiossa sekä Oulun lääninsairaala, josta1972 muodostui Oulun yliopistollisen keskussairaalan kuntain-liitto sekä Kätilöopiston sairaala Helsingissä, joka myöhem-min siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen. Kun lääkärikou-lutus 1970-luvulla käynnistyi Kuopiossa ja Tampereella, muut-tuivat ao. Keskussairaalakuntainliitot yliopistollisiksi keskus-sairaaloiksi vuonna 1972. Keskussairaalaverkosto täydentyilopulta, kun Päijät-Hämeen keskussairaalan kuntainliitto pe-rustettiin. Uusi keskussairaala vihittiin Lahdessa 27.10.1976.

Lainsäädännön kehitys 1970-luvun jälkeen

1970-luvulla tapahtui kaksi suurta lainsäädännöllistä uudis-tusta terveydenhuollossa.

Merkittävin sosiaali- ja terveyspoliittinen uudistus oli 1.4.1972 voimaan tulleen kansanterveyslain säätäminen, jollapyrittiin tehostamaan perusterveydenhuoltoa. Painopiste siir-tyi siihen saakka laiminlyödyn avohoidon kehittämiseen.Samalla kuitenkin maahan syntyi asteittain kattava terveys-keskussairaalaverkosto,

Vuoden 1972 elokuussa voimaan tulleella yleissairaala-lain muutoksella velvoitettiin keskussairaaloiden kuntainlii-tot yhdessä keskussairaalapiirissään olevien muiden sairaala-kuntainliittojen kanssa laatimaan valtioneuvoston vahvista-man valtakunnallisen suunnitelman puitteissa toiminta-suunnitelman sairaanhoidon järjestämiseksi koko keskus-sairaalapiirissä seuraavana viiden vuoden aikana. Suunnittelu-järjestelmän avulla pyrittiin poistamaan osittain niitä puuttei-ta, jotka johtuivat Suomen erittäin hajanaisesta sairaalakun-tainliittojärjestelmästä. Lainmuutosta voidaan pitää askelee-na kohti sairaanhoitopiirihallintoa.

Samalla kuitenkin alkoi ennennäkemättömän laaja valtionnormiohjaus. Erilaiset virkakiintiöt ja hankekiintiöt säätelivättehokkaasti resurssien saantia. Taistelu saada suurempi inves-tointi ensin valtioneuvoston hyväksymään sairaalarakenta-misen 10-vuotisohjelmaan, sittemmin 1980-luvulla valta-kunnallisen suunnitelman merkittävien hankkeiden luette-loon oli voimakasta. Byrokratia oli suunnattoman suuri.

Arvo Relander

Mitä sairaalalaitoksessa on tapahtunutviimeisen 39 vuoden aikana

41K L I I N • L A B 3 / 2 0 0 1

1980-luvulla merkittävin lainsäädännöllinen uudistus oliValtava-uudistus, jonka perustana oli 1.1.1984 voimaan-tullut laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta javaltionosuudesta. Tavoitteena oli sosiaali- ja terveydenhuol-lon yhteistyön parantaminen sekä sosiaalihuollon saaminenvaltionosuuden maksamisessa tasavertaiseksi terveydenhuol-lon kanssa. Valtionosuudet tasattiin sosiaali- ja terveyden-huollon kesken ja kunnat alkoivat kehittää jälkeenjääneitäsosiaalihuollon palvelujaan. Valtava-uudistuksen vaikutuskuntien ja kuntainliittojen menoihin näkyi selvästi keskus-sairaaloiden bruttomenoissa, jotka kasvoivat vuodesta 1983vuoteen 1984 peräti 17,7 %.

1990-luvun alussa sairaalalaitosta koskevat lainsäädännöl-liset muutokset olivat kenties suuremmat kuin kertaakaan ai-kaisemmin Suomen historiassa. Suomen hajanaisen sairaala-kuntainliittojärjestelmän epäyhtenäisine piirirajoineen ko-koaminen 21 sairaanhoitopiirin kuntainliitoksi aiemman noin100 kuntainliiton asemasta oli raju muutos, jota oli valmistel-tu 20 vuotta. Kaikkialla muualla Suomessa sairaanhoitopiiritmuodostettiin keskussairaalapiirien mukaan. Ainoastaan sil-loisessa Uudenmaan läänissä tähän ei löytynyt poliittistaenemmistöä vaan muodostui 2 sairaanhoitopiiriä ja niistäerillinen HYKS, josta säädettiin erikseen. Vasta 9 vuotta myö-hemmin poliittinen kypsyys Uudellamaallakin johti Helsin-gin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin perustamiseen. Tämäaloitti toimintansa vuoden 2000 alussa liian lyhyeksi jääneenvalmisteluajan jälkeen.

Erikoissairaanhoitolaki ilman Uudenmaan alueen ratkai-sua olisi ollut varsin tarkoituksenmukainen ja hyvä laki, jos seolisi säädetty 20 vuotta aikaisemmin, silloin kun sen valmis-telu alkoi. Ongelmia kuitenkin on aiheuttanut vuonna 1993voimaan astunut valtionosuuslaki, joka eräin osin on periaat-teellisessa ristiriidassa erikoissairaanhoitolain kanssa. Periaat-teellinen ristiriita löytyy siitä, että erikoissairaanhoitolainmukaan sairaanhoitopiirit ovat vastuussa alueensa erikoissai-raanhoidosta, kun taas valtionosuuslain mukaan kunnat ovatvastuussa kuntalaisten koko terveydenhuollosta.

Valtionosuuslain säätäminen sinänsä oli välttämätöntä,koska siinä purettiin valtion menoautomaatti. Se toi samallamarkkinavoimat julkiseen terveydenhuoltojärjestelmään jatilaajakuntien ja tuottajasairaanhoitopiirien eriytymisen. Tämäei kuitenkaan ilman perusteellista rakennemuutosta onnistumaassa, jossa on yli 450 tilaajakuntaa, joissa suurimmassaosassa on alle 10 000 asukasta. Tästä syystä Suomen tervey-denhuollon perusperiaate, jonka mukaan kansalaiset asuin-paikasta ja varallisuudesta riippumatta ovat yhdenvertaisessaasemassa, on murtunut. Kansalaisten saama terveydenhuolto-palvelutaso on täysin riippuvainen siitä, mitä kunta tilaa.

Ainoa mahdollisuus olisi kerätä tilaajakunnat suuremmiksikokonaisuuksiksi, tilaajapooleiksi. Olenkin ehdottanut selvi-tettäväksi tulisiko sairaanhoitopiirit muuttaa tilaajaorganisaa-tioiksi ja irroittaa niistä sairaalat omiksi professionaalisestijohdettaviksi tuottajaorganisaatioiksi. Tämän pohtiminen eikuitenkaan kuulu tämän esitelmän piiriin.

Eräiden tunnuslukujenkehitys viimeisen 39 vuoden aikana

Vuonna 1960 maassamme oli valtion sairaaloissa, kunnalli-sissa sairaaloissa, ja yksityisissä sairaaloissa yhteensä 41 027

sairaansijaa. Korkeimmillaan sairaansijojen määrä oli vuon-na 1985, jolloin se oli 60 958 sairaansijaa. Sen jälkeen sai-raansijojen määrä alkoi jälleen pudota ollen vuonna 1995jälleen lähempänä 1960-luvun lukuja eli 46 362.

Sairaansijojen määrän väheneminenhän johtui hoitome-netelmien kehittymisestä ja keskimääräisten hoitoaikojen ly-henemisestä. Kun kaikissa sairaaloissa keskimääräinen hoito-aika vielä 1960 oli peräti 27,3 vuorokautta, oli se vuonna1985 19,7 vuorokautta ja vuonna 1995 enää 11,8 vuorokaut-ta.

Akuuttisairaalan kehitystä kuvaa Hyksyn kehitys. Kun 1978tulin sairaalanjohtajaksi oli Hyksissä noin 3000 sairaansijaaja keskimääräinen hoitoaika oli 13,4 vuorokautta. Kun vuo-den 1999 lopussa jäin eläkkeelle oli sairaansijoja enää 1500ja keskimääräinen hoitoaika alle 5 vuorokautta.

Viimeisen 15 vuoden aikana tämä on saatu aikaan mm.Päiväkirurgian kehityksestä johtuen sekä konservatiivisillaaloilla hoidon painopisteen siirtymisestä polikliiniseen hoi-toon, vuodeosastohoitoa vähentämällä. Porrastuksen parem-pi toteutuminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaan-hoidon välillä on myöskin terävöittänyt erikoissairaanhoidonsairaaloiden toimintaa. Psykiatriassa laitoshoitoa on voimak-kaasti purettu ja avohoitoa pyritty kehittämään, monien mie-lestä tällä hetkellä vielä riittämättömästi.

Tässä esityksessä olen painottanut lainsäädännön valtaviamuutoksia ja niiden vaikutuksia sairaaloiden hallintoon vii-meisen 39 vuoden aikana. Aika ei salli kertoa siitä valtavastakehityksestä mitä lääketieteessä vastaavana aikana on tapah-tunut. Kun tämän päivän koulutuspäivien ohjelmassa onsydäninfarktin diagnostiikka otetaan kuitenkin muutama esi-merkki tältä alueella. Suomen ensimmäisen avosydän-kirurgisen leikkauksen suoritti professori Sauli Viikari Turussahuhtikuussa 1960 sulkemalla koulutytön kammioseptumde-fektin. Professori Olavi Peräsalo työryhmineen aloitti avo-sydänkirurgian vain muutamaa viikkoa myöhemmin Helsin-gissä ja professori Matti Sulamaa yhdessä professori MikkoPasilan kanssa vuonna 1961 Helsingin Lastenklinikalla. Käy-tännöllisesti katsoen siis nykyinen osaaminen ja kehitys sy-dän- ja thorax-kirurgiassa on tapahtunut kuluneen 39 vuodenaikana. Ensimmäisen aorttaläppäproteesin asetti Olavi Perä-salo 1965 ja mitraaliproteesin professori Theodor Scheinin1966. Sepelvaltimokirurgian aloitti professori Pekka-TapaniHarjola 1970.

Näitä merkkipaaluja eri erikoisaloilta voitaisiin luetellaloputtomasti viimeisten neljän vuosikymmenen ajalta.

Lääketieteen kehitys tulee jatkumaan voimakkaasti mm.Kehittyvän geeniteknologian myötä. Tässä kehityksessä la-boratorioalan asiantuntijoilla tulee olemaan keskeinen rooli.Toivotan laboratorioväelle mitä parhainta menestystä tässätärkeässä työssä.

Kirjoittaja

ARVO RELANDER,sairaalaneuvos

K L I I N • L A B 3 / 2 0 0 142

SIHTEERINPALSTA

Oriola Oy Prolab

Kliinisen laboratoriodiagnostiikkaosas-ton markkinointijohtajaksi on nimitettyMMM Marja Leena Tynkkynen-Aro,myyntipäälliköksi erikoislaboratorio-hoitaja Merja Sipilä, myyntiedustajiksilaboratoriohoitajat Marika Hollmén jaMaijastiina Voutilainen, bioanalyytik-ko Jukka Hannula, FM Sami Suominenja biotekniikan insinööri Sami Långs-tröm. Tutkimus-, opetus- ja teollisuus-osaston myyntiedustajaksi on nimitettylaborantti Tiina Hellstedt, Teknisen pal-velun osastolle tekniseksi asiantuntijak-si Ari Frilander ja huoltoteknikoksi Ris-to Lipsanen.

Nimityksiä

Laivakokous

SKKY:n perinteinen laivakokousristeilyTukholmaan Rikstämmaan järjestetään28.-30.11.2001. Aiheena laivalla ondiabetes. Tarkempaa tietoa aiheesta seu-raavassa Kliinlabissa.

The 2000 IFCC-RocheDiagnostics -palkinto

Roche Diagnostics julistaa haettavaksivuoden 2002 IFCC - Roche Diagnosticspalkinnon. Kilpailu on avoin kaikille al-

le 40 vuotiaille tutkijoille, jotka työs-kentelevät tehohoitoon liittyvän diag-nostiikan parissa. Lisätietoa löytyy osoit-teesta www.roche.com/ifcc-award.

Hakemukset pyydetään lähetettä-mään pj. Päivi Laitiselle 12.6.2001 men-nessä osoitteella OYS/ Endokrinologian,lääkeaineiden ja toksikologian labora-torio, Kajaanintie 50, 90220 Oulu.

Uusia jäseniä

Johtokunta on kokouksessaan 4.4.2001hyväksynyt Leila Muukkosen jäseniksi.

Hyvää ja lämmintä kesää kaikille !

JAANA IKONEN-TOIVANEN, sihteeriLänsi-Pohjan keskussairaalaKauppakatu 2594100 Kemip. 016-243643, fax 016-243657email jaana.toivanen@lpshp.fi

The 2002 IFCC-Roche Diagnostics Awardfor significant advances in critical care testing

The contest is open to candidates whoare scientists or clinicians working inthe area of critical care testing and whoare under 40 years of age.

International AwardThe winner will receive a prize of thirty-thousand US dollars which should gotowards future research. The IFCCAwards Committee will select the winnerfrom a group of finalists who will presenttheir papers at the XVIII InternationalCongress of Clinical Chemistry in Kyoto,Japan, 20-25 th October, 2002.

National AwardsAll contestants will initially enter acompetition in their own country

organized by the National Society ofClinical Chemistry or Biochemistry. TheSociety will choose the National AwardWinner who will receive a prize of onethousand US dollars.

The IFCC Awards Committee willselect from all the National Awardwinners the finalists who will competefor the International Award in Kyoto,Japan.

TopicsAny clinical of laboratory study relatedto critically ill patients including thoseinvolving technology, therapy, appli-cation or interpretation of tests, patientmanagement or cost managementbenefits.

Application PackageAn application package includingdetailed information about the IFCC-Roche Diagnostics Award is available toall scientists and clinicians working in afield related to critical care testing. Theclosing date for applications for the2002 IFCC-Roche Diagnostics Award is30 th June, 2001

Contact:Roche Diagnostics GmbHIFCC-Roche Diagnostics AwardSecretariatSandhofer Straße 116D-68305 Mannheim, Germany

E-mail:mannheim.ifcc-award@roche.com

For more information:

www.roche.com/ifcc-award

43K L I I N • L A B 3 / 2 0 0 1

KONGRESSI-KALENTERI

Kongressikalenteri

Koulutus- ja kongressikalenterin ylläpidostavastaa dosentti Kari Savolainen (Kuopionyliopistollinen sairaala, Kliinisen kemianosasto, FIN-70211 Kuopio,puh. 017-173176,fax 017-173179, e-mail: kari.savolainen@kuh.fi). Tiedot uusista kongresseista ja koulu-tustilaisuuksista ovat tervetulleita. Kongressi-tiedon yhteydessä on maininta, jos ryhmämat-ka on järjestetty. Kalenteriin viety uusi kong-ressitieto on varustettu päivämäärän jälkeenolevalla merkinnällä *. Kalenteri on saatava-na myös elektronisessa muodossa www-do-kumenttina osoitteessa:http://personal.inet.fi/private/ilkka.penttila.

2001

19.5.-23.5.4th International Symposium on Women’sHealth and Menopause, Washington, DC,USA; IAS, tel: +39,0229061879,fax: +39,0229063581,e-mail: ias@icil64.cilea.it

20.5.-23.5.72nd Meeting of the European AtherosclerosisSociety, Glasgow, UK;fax: +44,141,5531703,e-mail: 72eas@gardiner-caldwell.com

25.5.-26.5.IFCC/Beckman Coulter European ConferenceMedical Applications of Protein Research,Prag, Czech Republic; fax: +41,22,9943467,e-mail: proteins@beckmancoulter.com

26.5.-31.5.Euromedlab: 14th IFCC European Congressof Clinical Chemistry and Laboratory Medi-cine, Prag, Czech Republic,tel: +41,22,9943437, fax: +41,22,9943467,e-mail: senderova@cls.cz,dohnalova@cls.cz,http://www.cls.cz/euromedlab2001

27.5.-31.5.The 5th International Conference on Preven-tive Cardiology, Osaka, Japan; Secr. c/oConvex Inc., fax: +81,3,3589,3974

6.6.-9.6.Third International Conference on NaturalAntioxidants and Anticarcinogens in Food,Health and Disease, Helsinki, Finland; Infor-mation sari.voutilainen@uku.fi,jukka.salonen@uku.fi, fax: +358,17,162936,jorma.kumpulainen@mtt.fi

7.6.-8.6.XVI Helsinki University Congress of DrugResearch, Helsinki;e-mail: raimo.tuominen@helsinki.fi,http://www.biocenter.helsinki.fi/drugres

9.6.-13.6.5th European Congress of Endocrinology,Turin, Italy; Centro Congressi Internazionales.r.l., tel: +39,011,24469,11,fax: +39,011,24469,00,e-mail: efes2001@ibow.com,http://www.ibow.com/efes2001

14.6.-15.6.Environment, Health and Safety: a Challengefor Measurements, Paris, France; INERIS/UNESCO, http://www.env-conference.net/withfla.htm

18.6.-20.6. *World Conference on Drug Absorption andDrug Delivery, Copenhagen, Denmark;http://www.pharmweb.net/pwmirror/pwj/eufeps2001drugab/index.html

18.6.-21.6.International Conference on Telemedicine2001, Uppsala, Sweden; fax: +46,18,673530,e-mail: telemedicine2001@slu.se

20.6.-23.6.ENDO 2001 - 83rd Annual Meeting of theEndocrine Society, Denver, Colorado, USA;http://www.endo-society.org

22.6.-26.6.Annual Meeting of the American DiabetesAssociation, Philadelphia, Pennsylvania,USA; e-mail: meetings@diabetes.org

24.6.-27.6.38th Congress of the European Renal Asso-ciation and the European Dialysis andTransplant Association, Vienna, Austria;fax: +39,0521,291777,e-mail: eraedta@ipsuniv.cc.unipr.it,http://www.unipr.it/-eraedta

26.6.-29.6.Fourth International ICSC Symposia on SoftComputing and Intelligent Systems forIndustry, Paisley, Scotland, U.K.; ICSC,tel: +1,780,352,1912, fax: +1,780,352,1913,e-mail: operating@icsc.ab.ca,planning@icsc.ab.ca

30.6.-5.7.27th FEBS Meeting, Lisbon, Portugal; tel:+351,1,440,7917, fax: +351,1,440,7970,e-mail: claudrod@igc.gulbenkian.pt

30.6.-6.7.18th Congress of the International Society onThrombosis and Haemostasis (ISTH) & 47thAnnual Meeting of the Scientific andStandardization Committee, Paris, France

6.7.-12.7.XVIIIth Congress of the International Societyon Thrombosis and Haemostasis,47th Meeting of the Scientific & Standardi-sation Committee, Paris, France; Conver-gences - ISTH 2001, tel: (33) 1 4364 7777,fax: +33,1,40310165,e-mail: converge@iway.fr,http://www.convergences.fr/ukaisth.htm

21.7.-25.7. *The Ninth International Conference on Intelli-gent Systems for Molecular Biology (ISBM2001), Copenhagen, Denmark;http://ismb01.cbs.dtu.dk

22.7.-27.7.11th International Congress of Immunology,Stockholm, Sweden; Scandinavian Society

for Immunology, fax: +46,854651599,http://www.ici2001.org

29.7.-2.8.53rd National Meeting of the American As-sociation of Clinical Chemistry (AACC), Chi-cago, IL, USA, fax: +1,202,8334576,e-mail: custserv@aacc.org,http://www.aacc.org

19.8.-24.8.The First International Conference on Advan-ced Vibrational Spectroscopy ICAVS-1, Tur-ku, Finland; e-mail: icavs@abo.fi,http://www.abo.fi/icavs

24.8.-25.8.International Congress of Food Safety andToxicology, Kuopio, Finland; Ms. VuokkoTuononen, fax: +358,17,172792,http://www.uku.fi/foodsafety

1.9.-5.9.23rd Congress of the European Society ofCardiology, Stockholm, Sweden;fax: +33,492947601,e-mail: webmaster@escardio.org,http://www.escardio.org/

1.9.-6.9.7th International Congress of TherapeuticDrug Monitoring and Clinical Toxicology,Washington, DC, USA; IATDMCT Secretariat,fax: +1,613,5310626,e-mail: congress@eventsmgt.com,http://www.iadtmct.org

9.9.-13.9.14th International Symposium on DrugsAffecting Lipid Metabolism, New York, USA;IAS, tel: +39,0229061879,fax: +1,713,7968853,e-mail: dalm2001@bcm.tmc.edu

10.9.-13.9.The 24th European Lipoprotein Club (ELC)Meeting, Evangelische Akademie, Tutzing,Germany; Hans Dieplinger, Lipoprotein Club,fax: +43,512,5072861,e-mail: hans.dieplinger@uibk.ac.at

16.9.-19.9. *Proteomic Forum 2001, International Mee-tiing on Proteome Analysis, Teknische Uni-versität München, Germany;fax: +49,8161,714264,e-mail: proteomic.forum@bl.tum.de,http://www.proteom.de.vu

4.9.-27.9.Third International ICSC Congress on WorldManufacturing Congress, Rochester, NewYork, USA; e-mail: gnjics@rit.edu,http://www.cims.rit.edu

4.10.-5.10. *Laboratoriolääketiede 2001, Marina Cong-ress Center, Helsinki;e-mail: jaana.toivanen@lpshp.fi

4.10.-6.10. *IAS Workshop, Receptor-Mediated Regu-lation of HDL in Atherosclerosis, Gent, Bel-gium; fax: +32,264,9496,e-mail: christine.labeur@rug.ac.be,http://www.athero.org

7.10.-10.10Clinical Endocrinology Update 2001, Chi-cago, Illinois, USA; http://www.endo-society.org

K L I I N • L A B 3 / 2 0 0 144

8.10.-9.10.Quality in the Spotlight, Antwerp, Belgium;Dr. Goldschmidt, fax: +31,13,5352390,email: h.m.j.goldschmidt@ckchl-mb.nl

12.10.-14.10.Therapy and Prevention of CardiovascularDisease: Hypolipemic Drugs, Lugano, Swit-zerland; Int. Atherosclerosis Society, tel: +1,713,7970401, fax: +1,713,7968853,e-mail: ias@bcm.tmc.edu

25.10.-26.10. *5. Danske kongres i Klinisk Biokemi 2001:Gen, protein, funktion og sygdom,Torvehallerne, Vejle; http://www.dskb.dk

28.10.-1.11.8th World Congress of Intensive and CriticalCare Medicine, Sydney, Australia;fax:+ 61,2,9251,3552,e-mail: iccm@icmsaust.com.au

2.11.-4.11.9th International Symposium on QualityControl and Management, Osaka, Japan;Secr. the 9th ISQC,fax: +81,78,2320548,http://www.isqc.org

8.11.-11.11.American Heart Association, 74 ScientificSessions, Anaheim, CA, USA; American HeartAssociation, fax: +1,214,3733406

12.11.-15.11.American Heart Association 74th ScientificSessions, Anaheim, CA, USA;fax: +1,214,3733406,e-mail: scientificonferences@heart.org,http://www.amhrt.org

11.11.-16.11.9th Asian Pacific Congress of ClinicalBiochemistry (APCCB), New Delhi, India;fax: +91,11,6224543,e-mail: cms@del3.vsnl.net.in,http://www.apfcb.org/9thapccb.htm

13.11.-15.11. *KEMIA 2001 - Kemian Päivät ja Näyttely,mm. kliinisen kemian ohjelma; Helena Visti,tel: +358,9,45420442, fax: +358,9,408780,e-mail. skks@kemia.pp.fi

21.11.-24.11.MEDICA 2001, Düsseldorf, Germany;http://medica.de

21.11.-24.11.XXIth World Congress of Anatomic andClinical Pathology, Düsseldorf, Germany;

Secr. Prof. H. Reinauer, tel: +0211,159,2130 ,fax; +0211,159,21330

28.11.-30.11. *SKKY:n laivakokous Helsinki-Tukholma-Hel-sinki ja Riksstämman näyttely, Älvsjömässan;jaana.toivanen@lpshp.fi

7.12.-11.12.43rd Annual Meeting of the American So-ciety of Hematology, Orlando, FL, USA;fax: +1,202,8571164,e-mail: ash@dc.sba.com,http://www.hematology.org

2002

16.1.-19.1.First International ICSC Congress on Neuro-Fuzzy NF 2002, Havana, Cuba;http://www.icsc.ab.ca/NF2002.htm

17.3.-20.3.American College of Cardiology, 51th AnnualScientific Session, Atlanta, GA, USA; ACC,fax: +1,301,8979745,e-mail: annualmeeting@acc.org

5.5.-9.5.14th World Congress of Cardiology, Sydney,Australia; ACS Meeting Dept.,fax: +61,2,9475,0364,e-mail: wcc@icms.com.au,http://www.icms.au/wcc

30.6.-5.7.18th International Cancer Congress, Oslo,Norway; Secr. Congrex Switzerland SA,fax: +41,22,8091870,e-mail: congrex@congrex.ch

14.7.-17.7.39th Congress of the European Renal Asso-ciation and the European Dialysis and Trans-plantation Asoociation, Copenhagen, Den-mark; ERA-EDTA Congress Office,fax: +39,0521,291777,e-mail: eraedta@ipsuniv.cc.unipr.it,http://www.unipr.it/-eraedta

28.7.-1.8.54th National Meeting of the American As-sociation of Clinical Chemistry (AACC), Or-lando, FL, USA; fax: +1,202,8334576,e-mail: custserv@aacc.org,http://www.aacc.org

10.8.-13.8.Clinical Biochemistry and Molecular

Medicine 2002, The XXVIII Nordic Congressin Clinical Chemistry, Reykjavik, Island;Sekretariat Iceland Incentives Inc., Hamra-borg 1-3, IS-200 Kopavogur,e-mail: mail@iii.is,http://www.landspitali.is/mm2002

31.8.-4.9.24th Congress of the European Society ofCardiology, Berlin, Germany;fax: +33,49294,7601,e-mail: webmaster@escardio.org,http://www.escardio.org

20.10.-25.10.18th International Congress of ClinicalChemistry and Laboratory Medicine, Kyoto,Japan; fax: +81,6,6873,2300,e-mail: iccckyoto@bcasj.or.jp,http://iccc2002.bcasj.or.jp

6.12.-10.12.44th Annual Meeting of the American So-ciety of Hematology, Philadelphia, PA, USA;fax: +1,202,8571164,e-mail: ash@dc.sba.com,http://www.hematology.org

2003

12.7.-18.7.19th Congress of the International Society onThrombosis and Haemostasis (ISTH) & 49thAnnual Meeting of the Scientific and Stan-dardi-zation Committee, Birmingham, UK

20.7.-24.7.55th National Meeting of the American As-sociation of Clinical Chemistry (AACC), Phi-ladelphia, PA, USA; AACC Customer Service,fax: +1,202,8334576,e-mail: custserv@aacc.org,hptt://www.aacc.org

27.9.-3.10.XIIIth International Symposium on Atheros-clerosis, Kyoto, Japan; ; IAS,tel: +39,02,29061879,fax: +39,02,29063581,e-mail: ias@icil64.cilea.it

2004

1.9.-4.9.International Society of Endocrinology Cong-ress 2004, Lisbon, Portugal; ISE,tel: +44,20,76064012,fax: +44,20,77964676