Kohti hiilineutraalia kiertotaloutta– tutkimus vauhdittamaan muutosta

SYKE POLICY BRIEFS | 13 .6 . 2014

Luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmastonmuutoksen hillintä edellyttävät uudenlaista talousjärjestelmää, jossa arvonlisäys ja hyvinvointi saavutetaan käyttämällä merkittävästi nykyistä vähemmän luonnonvaroja. Kestävän talouskasvun edellytys on hiilineutraali kiertotalous. Se antaa myös Suomen kasvun uusien kärkialojen, cleantechin ja biotalouden, kehittämiselle suunnan ja reunaehdot.

• Hiilineutraali kiertotalous perustuu resurssitehokkuuteen ja turvaa luonnon ekosysteemipalvelut. Biotalous on kiertotalouden oleellinen osa ja se on Suomelle erityisen tärkeä.

• Cleantech tarjoaa ratkaisuja uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen nykyistä kestävämpään käyttöön. Cleantechin kysyntä kasvaa maailmalla.

• Suomen ja EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikalla tulee vahvistaa tehokkaasti hiilineutraalin kiertotalouden tietopohjaa.

•

LISÄTIETOA

Per Mickwitz, Jyri Seppälä, Lea Kauppi

Mikael Hildén

Suomen ympäristökeskus

etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Suomen ympäristökeskus | SYKe . f i | Ympar iSto. f i

C L E A N T E C H

BIOTALOUS

HIILINEUTRAALI KIERTOTALOUS

TUOTTEIDEN JAPALVELUJEN

SUUNNITTELU

RAAKA-AINEIDEN JA KIERRÄTYS-

MATERIAALIEN JALOSTUS

NEITSEELLISTENRAAKA-AINEIDEN

KÄYTTÖÖNOTTO JATUONTI MINIMOITUVAT

KAATOPAIKKOILLE EI MENE JÄTETTÄ JAJÄTTEIDEN POLTTO

MINIMOITUU

NETTOVAIKUTUS ILMASTON-

MUUTOKSEEN NOLLAANTUU

PÄÄSTÖTMINIMOITUVAT

EKOSYSTEEMIPALVELUTEIVÄT VAARANNU

TUOTTEIDENJA PALVELUJEN TUOTANTO

KAUPPA JA KULJETUKSET

KULUTUS, UUDELLEEN KÄYTTÖ, HUOLTO, KIERRÄTYS

UUSIUTUMATTOMIEN LUONNONVAROJEN KÄYTTÖ

”Firstly, we need to get more value out of each ton of materials, each joule of energy, each hectare of land and each cubic meter of water. But the second thing we must do is re-use, update, repair and recycle. We need to move from a linear economic model, where we extract, produce, use and throw away, to a circular economy model, where waste from one stream becomes the raw materials for another.”

Komissaari Janez Potočnik 5.6.2014

1 Panokset lasketaan indeksinä kolmesta muuttujasta: julkiset investoinnit ympäristö ja energia T&K-toimintaan, vihreät al-kuvaiheen investoinnit sekä koko T&K-henkilöstö.

2 Tuotokset lasketaan indeksinä kolmesta muuttujasta: ekoinnovaatioihin liittyvien patenttien lukumäärä, akatee-miset julkaisut ekoinnovaatioista sekä ekoinnovaatioiden

käsittely sähköisessä mediassa.

Suomi kuuluu edelläkävijöihin cleantechissä ja ekoinnovaatioissa, mutta silti suoriudumme

resurssitehokkuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä heikommin kuin EU-maat keskimäärin.

Kohti h i i l ineutr a al ia K iertotalout ta | SYKe pol iCY Br iefS | 13 .6 . 2014

Polku kohti hiilineutraalia kiertotaloutta

Tarve löytää polku kohti uutta talousjärjestelmää, joka pystyy vastaamaan resurssien niukke-nemisen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin, on laajasti tunnistettu. Asiaa on kuvattu monissa strategioissa ja toimintaohjelmissa EU:ssa ja Suomessa lukuisilla toisiinsa liittyvillä käsitteillä, jotka korostavat uudenlaisen talouden eri osia ja ulottuvuuksia.

Suomesta löytyy ekotehokkuuden menestystarinoita. Jo 1970-luvulla metsäteollisuuden vesi-päästöt onnistuttiin kytkemään irti tuotannon kasvusta vähentämällä vedenkulutusta mer-kittävästi, kierrättämällä prosessikemikaalit ja hyödyntämällä aiemmin vesistöön joutuneet biomassat energiana. Nämä muutokset mahdollistivat myös tehokkaan jätevesipuhdistuksen. Nyt haasteena on ottaa oppia menestystarinoista, mutta yksittäisten tuotantoprosessien sijasta muuttaa koko tuotanto- ja kulutusjärjestelmää.

Muutos edellyttää resurssitehokkuuden parantamista kaikessa toiminnassa siten että minimoidaan raaka-aineiden, päästöjen ja jätteen määrät, optimoidaan tuotantoprosessit, kehitetään liiketoi-mintamalleja ja parannetaan logistiikkaa sekä muutetaan kulutustottumuksia. Lopputuloksena on kiertotalous, jossa kaikki materiaali- ja energiavirrat käytetään mahdollisimman tarkasti. Kiertotaloudessa uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat kiertävät tehokkaasti ja energiaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Ravinteet palautuvat maaperään ja uusiutumattomat mineraalivarat kiertävät talousjärjestelmissä kuormittamatta ekosysteemejä. Luonnonvarojen käyttö on kestävää eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja.

Panostukset ekoinnovaatioihin1 (indeksi eu27 = 100)

Ekoinnovaatiotuotokset2 (indeksi eu27 = 100)

0 50 100 150 200 250

Kypros (28.)

Bulgaria (26.)

Puola (26.)

…

EU 27

…

Iso-Britannia (3.)

Ruotsi (2.)

Suomi (1.)

0 50 100 150 200

Tsekki (28.)

Slovakia (27.)

Malta (26.)

…

EU 27

…

Suomi (3.)

Saksa (3.)

Ruotsi (2.)

Tanska (1.)

Lähd

e: E

U E

co-I

nnov

atio

n Sc

oreb

oard

201

3,

ww

w.e

co-in

nova

tion.

eu

3 Resurssitehokkuusindikaattori perustuu neljään muuttujaan: maan tehokkuus materiaalien kotimaisessa kulutuksessa,

energian ja veden kulutuksessa sekä kasvihuonekaasuintensi-teetti.

Kohti h i i l ineutr a al ia K iertotalout ta | SYKe pol iCY Br iefS | 13 .6 . 2014

Tulos resurssitehokkuudessa3 (indeksi eu27 = 100)

Hiilineutraaliin kiertotalouteen perustuva yhteiskunta tuottaa korkeintaan sen verran kas-vihuonekaasupäästöjä kuin hiilinielut pystyvät sitomaan ilmakehästä. Biotalous, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen, on oleel-linen osa hiilineutraalia kiertotaloutta.

Ekoinnovaatiot ja cleantech-ratkaisut lisäävät resurssitehokkuutta, parantavat luonnonvarojen käytön kestävyyttä ja vähentävät tuotannon ja kulutuksen kielteisiä ympäristövaikutuksia. Uusien innovaatioiden myötä cleantech-ratkaisuilla päästään entistä parempiin tuloksiin.

Teollinen internet, jossa älykkäät laitteet ja esineet sekä näiden tuottamat suuret ja uudenlaiset havaintoaineistot yhdistetään ja käytetään hyväksi tuotannon ja logistiikan ohjaamiseksi, mah-dollistaa resurssitehokkuuden ja kiertotalouden kehittymisen uudelle tasolle. Uudet digitaaliset ratkaisut muuttavat myös kaupungit älykkäiksi (smart cities). Niissä resurssitehokkuutta mak-simoidaan rakennuksissa, muussa infrastruktuurissa ja kuljetuksissa. Älykkäät kaupungit ovat kiertotalouden kriittinen edellytys, sillä maailman väestöstä jo yli puolet asuu kaupungeissa.

Oikeiden kehityspolkujen löytäminen kohti hiilineutraalia kiertotaloutta vaatii tuekseen mo-nenlaista tutkimusta, jotta osaisimme luoda uusista teknologioista ja biotalouden sovelluksista kestävän kiertotalouden ratkaisuja.

0 50 100 150

Bulgaria (28.)

Viro (27.)

Puola (26.)

…Suomi (17.)

…EU 27

…

Alankomaat (3.)

Luxemburg (2.)

Iso-Britannia (1.) ”Suomi yrittää olla

cleantech-maa, mutta helSingiSSä vierailevan ulkomaalaiSen huomio

kiinnittyy täällä hiilikaSaan. meillä on

vielä tekemiStä”

matti lievonen toimituSjohtaja

neSte oil oYj 28.11.2013

Asetelma syö Suomen uskottavuutta ja heikentää kilpailukykyämme nopeasti kasvavilla cleantechin maailmanmarkkinoilla. Kysyntä on valtava, sillä

luonnonvarojen niukkuus ja ilmaston lämpeneminen edellyttävät toimenpiteitä kaikkialla.

SIIRTYmInEn hIILInEUTRAALIIn YhTEISKUnTAAn • Vähähiilisyyden mahdollisuudet ja pullonkaulat • Fossiilitalouden pysyvyyttä tukevat voimat • Kuluttajakäyttäytymisen dynamiikan ymmärtäminen

KESTävä BIOTALOUS• Biotalouden mahdollisuudet ja pullonkaulat • Kestävän biotalouden taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset kriteerit ja reunaehdot• Biotalouden mahdollisuudet lisätä kansantalouden omavaraisuutta

RESURSSITEhOKKUUS jA CLEAnTECh KILPAILUvALTTInA• Digitaalitalouden ja teollisen internetin mahdollisuudet ja pullonkaulat resurssitehokkuuden

kannalta• Uusiokäyttö, uudelleen valmistus ja kierrätys; teolliset ja alueelliset symbioosit• Suomalaisen yhteiskunnan resurssitehokkuuden hyvät ja huonot esimerkit; syiden analysointi

SOPEUTUmInEn ILmASTOnmUUTOKSEEn jA RESURSSIEn nIUKKUUTEEn• Yhteiskunnan eri sopeutumispolut • Joustavan sääntelyn kehittäminen ääritilanteiden hallitsemiseksi • Julkisen ja yksityisen sektorin roolit yhteiskunnan sopeutumisessa

äLYKäS jA KESTävä KAUPUngISTUmInEn• Resurssitehokkaat, vähähiiliset ja viihtyisät kaupunkirakenteet • Kaupunkien riippuvuus alueellisista ja globaaleista materiaalivirroista• Digitaalitalous, älykäs palvelutoiminta ja yhdyskuntarakenne

InTEgROIvA TOImInTA jA TUTKImUS• Politiikkatoimien vaikutusten ja koherenssin arviointi; arviointimenetelmät • Kokeiluista oppiminen ja parhaiden käytäntöjen valtavirtaistaminen• Vuoropuhelu- ja toimintatapakäytäntöjen kehittäminen tutkimustiedon käyttäjien ja tutkijoiden

välillä (co-design, co-creation), kokoavat synteesit

Kohti h i i l ineutr a al ia K iertotalout ta | SYKe pol iCY Br iefS | 13 .6 . 2014

Suomessa on tehty paljon tutkimusta, joka luo tietopohjaa hiilineutraalia kiertotaloutta varten. hiilineutraalin kiertotalouden synnyttäminen vaatii kuitenkin ratkaisuhakuista ja kokonaisvaltaista tutkimusotetta.

Seuraavassa eräitä keskeisiä tutkimuskokonaisuuksia, joihin sekä Suomessa että EU:ssa tulee panostaa:

KIRJOITTAJAT: PER MICKwITz, JYRI SEPPÄLÄ, LEA KAUPPI, MIKAEL HILDén LAYOUT: ERIKA VáRKOnYI

TO

PMA

InO

S O

Y 2

014

i SBn 978 -952-11- 4345 - 8 (n id.) | i SBn 978 -952-11- 4346 -5 (pdf.)