Koilliskeskuksen liikenneselvitys ja yleissuunnitelma...5.2 Liikenneverkkovaihtoehtojen toimivuus yli yön -tilanteessa 29 5.3 Kevyen liikenteen järjestelyjen toimivuus 32 5.4 Täydentävät

Koilliskeskuksen liikenneselvitys ja yleissuunnitelma

ESIKOPIO 4.4.2007

Koilliskeskuksen liikenneselvitys ja yleissuunnitelma

TAMPEREEN KAUPUNKI

Tampere 2007

TAMPEREEN KAUPUNKI / Yhdyskuntapalvelut PL 487 33101 TAMPERE puhelin 020 716 6480

TIIVISTELMÄ

Lähtökohdat ja vaihtoehtotarkastelut Suunnitelma liittyy Linnainmaalla sijaitsevan Koilliskeskuksen asemakaavoi-tukseen. Koilliskeskuksen alueella on vireillä kolme asemakaavahanketta. Alueelle on suunnitteilla nykyisen kauppakeskuksen laajentaminen hyper-marketiksi (Prisma), toisen hypermarket-tasoisen kaupan yksikön toteutta-minen (Citymarket) sekä asutuksen, työpaikkojen ja virkistysalueiden lisää-minen. Asemakaavojen laatimisen myötä on syntynyt tarve alueen tarkempaan liikenteelliseen tarkasteluun, vaihtoehtoisten liikenteellisten jär-jestelyjen tutkimiseen sekä väylien alustavaan yleissuunnitteluun. Koilliskeskuksen alueella tapahtuvien maankäyttömuutosten liikenneverkolli-sia vaikutuksia tutkittiin Tampereen seudun liikennemallilla. Koilliskeskuksen maankäytön kehittymisen vaikutuksia tutkittiin nykyverkolla ns. ”yli yön” -tarkasteluna, jossa maankäytössä tapahtuu vain Koilliskeskuksen alueen muutokset. Lisäksi tutkittiin vaikutukset vuoden 2020 ennustetilanteessa. Maankäytön ja liikenneverkon osalta tarkasteltiin työn ensimmäisessä vai-heessa neljää vaihtoehtoa, joista valittiin Aitolahdentien ja Mäentakusenka-dun liittymän vapailla oikeilla varustettu liikennevalo-ohjattu vaihtoehto jatko-tarkasteluihin. Tässä vaihtoehdossa liikenteen välityskyky on riittävä ja se on kustannuksiltaan edullisin. Yhtenä vaihtoehtona olleen kaksikaistaisen kier-toliittymän tarkastelemista ei jatkettu, koska se aiheuttaisi suuria muutostar-peita nykyiseen katuverkkoon ja liikenneympäristönä se olisi liikennevalo-ohjattua liittymää vaativampi. Esimerkiksi kevyt liikenne jouduttaisiin tässä vaihtoehdossa viemään eritasoon, mikä on teknisesti melko vaikeaa. Koilliskeskuksen läpi kulkee merkittäviä kevyen liikenteen väyliä, jotka palve-levat sekä paikallista että pitkämatkaista kevyttä liikennettä. Kevyen liiken-teen osalta on tarkasteltu mahdollisuuksia toteuttaa kevyen liikenteen ylityk-set Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun liittymässä joko tasossa tai alikulkujen kautta. Suunnittelun pohjaksi valittiin tasossa tapahtuvat ylitykset lähinnä alikulkujen ongelmallisten korkeustasojen ja esteettömyyden takia. Yleissuunnitelmaratkaisu Yleissuunnitelma perustuu Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun liittymän kehittämiseen liikennevalo-ohjattuna liittymänä. Liittymän toimivuuden pa-rantamiseksi kaikki tulosuunnat varustetaan vapaa oikea –ratkaisuilla. Aitolahdentielle rakennetaan Prismaa varten uusi liikennevalo-ohjattu liittymä ja Aitolahdentielle rakennetaan kääntymiskaistat. Nykyistä Aitolahdentien alikulkua joudutaan pidentämään Prisman liittymän pohjoispuolella lisäkais-tojen rakentamisen takia. Aitolahdentien pohjoisosalla varaudutaan kadun siirtämiseen itään päin, jos Alasjärven eritasoliittymän Teiskontieltä pohjoi-seen johtava uusi ramppi tulevaisuudessa toteutuu. Asemakaavoitetun uuden asuinkorttelin katuyhteydet toteutetaan Hannulan-kadulta ja Mäentakusenkadulta. Mäentakusenkadun liittymä on ongelmalli-nen lyhyen liittymävälin ja Mäentakusenkadun runsaan liikenteen takia.

Katujen mitoituksessa on ajokaistan leveytenä käytetty 3,75 metriä. Kevyen liikenteen väylät on suunniteltu nykyisien väylien levyisinä (3,0-3,5 metriä). Mäentakusenkatu levennetään nelikaistaiseksi Aitolahdentien ja Lahtomä-enkadun välillä. Citymarketin pääliittymä rakennetaan Mäentakusenkadulle Korpikodinkadun nykyisen liittymän kohdalle. Liittymä rakennetaan kiertoliit-tymäksi, jonka halkaisija on 18 metriä. Citymarketin pysäköintialueen korke-ustason takia joudutaan Mäentakusenkatua nostamaan n. 0,5 metriä liitty-män kohdalla. Kadun tasausviiva muuttuu Lahtomäenkadun ja Piettasenkadun välillä. Citymarketille rakennetaan liittymät myös Aitolahden-tielle ja Piettasenkadulle. Linja-autopysäkkien paikat siirtyvät jonkin verran uusien katujärjestelyjen ta-kia. Tavoitteena on ollut sujuvat pysäkkiyhteydet hypermarketeille. Heikki-länkadun pohjoispuolinen linja-autopysäkki jää pois vapaan oikean ja Pris-man pihasta tulevan rampin aiheuttaman tilanpuutteen takia. Kevyen liikenteen yhteyksien suunnittelussa on huomioitu esteettömyyden vaatimukset. Mäentakusenkadun ja Aitolahdentien liittymässä korkeussuh-teiden takia saavutetaan parempi ratkaisu tasoratkaisuna. Hannulankadulle ja Lahtomäenkadulle rakennetaan kolme hidastinta kevyen liikenteen ylityskohtiin. Hidastimien tarkemmassa suunnittelussa tulee huo-mioida linja-autoliikenteen vaatimukset. Hidastimien avulla alennetaan ajo-nopeuksia ja ehkäistään liikenteen oikaisuriskiä etelästä Citymarketin alueel-le. Suunnitelman toteuttamiskustannukset arvioituine laitesiirtoineen ovat n. 1,5 miljoonaa euroa. Seuraavana suunnitteluvaiheena on katusuunnitelmien laa-timinen. Yleissuunnitelmassa esitettyjen ratkaisujen toteuttaminen edellyttää joitakin kaavamuutoksia Mäentakusenkadun eteläpuolisella alueella. Suunnittelualueen pääväyliä, Aitolahdentietä ja Mäentakusenkatua koroste-taan katupuuistutuksin siinä määrin kuin katutilan mitoitus sen mahdollistaa. Tonteille osoitetut istutettavat puurivit täydentävät katuvihreää, mutta katuti-lan rajaamista ei voida jättää näiden varaan. Vain katualueella voidaan var-mistaa, että taimet ovat kooltaan riittävän suuria. Valtatien 9 rampin ympäris-tö on metsitetty. Puusto on hyväkuntoista ja monipuolista, joten kaupunkimainen viherrakentaminen voidaan rajata Heikkilänkadun ja Aito-lahdentien lähiympäristöön. Jalankulkijan ympäristössä käytetään matalia, peittäviä massapensasistu-tuksia, jotka eivät muodostu näkemäesteiksi. Istutusten avulla korostetaan erityisesti liittymäalueita. Mäentakusenkadun ja Korpikodinkadun kiertoliitty-män ympäristöön voidaan panostaa enemmän, mutta erityisen ympäristöte-oksen tarpeellisuutta kannattaa harkita. Vaikutustarkastelut Tehtyjen tarkastelujen perusteella Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun liit-tymä toimii ”yli yön” liikennemäärillä välttävällä palvelutasolla. Mäentakusen-kadulla sekä Lahtomäenkadun että Citymarketin liittymät voitaisiin ensim-mäisessä vaiheessa toteuttaa valo-ohjaamattomina. Kevyen liikenteen turvallisuuden takaamiseksi, ajonopeuksien hillitsemiseksi ja liikennehuippu-

jen toimivuuden varmistamiseksi on kuitenkin suositeltavaa rakentaa City-marketin liittymä heti kiertoliittymänä. Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun liittymän toimivuuden kannalta olisi tär-keää, että mahdollisimman suuri osa lännestä saapuvasta Citymarketin lii-kenteestä ajaisi kauppakeskukseen Mäentakusenkadun liittymän kautta. Käytetyssä liikennemallissa pohjoisesta Aitolahdentietä saapuva liikennevir-ta alueelle on melko pieni. On kuitenkin todennäköistä, että liikennevirrat pohjoisesta ovat tulevaisuudessa ennustetta suurempia mm. Nurmi-Sorilan alueen maankäytön kasvaessa. Aitolahdentien ja Citymarketin liittymän lii-kennemäärien kasvu ei ole kuitenkaan kriittistä, jos kasvu suuntautuu poh-joiseen. Mäentakusenkadulla on liikenteen sujuvuuden ja tilapäisten kuormitushuip-pujen takia hyvä olla kaksi ajokaistaa itäänpäin Aitolahdentien ja Lahtomä-enkadun välisellä osuudella. Lännen suunnassa on oltava kaksi ajokaistaa Lahtomäenkadun ja Aitolahdentien välillä, sillä Aitolahdentien liittymän jonot ulottuvat pahimmillaan uuden asuinkorttelin liittymän itäpuolelle. Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun liittymän kapasiteetti on hyvin lähellä ylärajaa vuoden 2020 ennustetilanteessa, mikäli liikenteen keskimääräinen kasvu vuoteen 2020 mennessä on yli 20 %. Liittymän toimivuutta parantaa hieman, jos suuri osa Citymarketiin menevästä liikenteestä käyttää Mäenta-kusenkadun sisäänkäyntiä ja poistuu Aitolahdentien kautta. Tasanteen tule-va eritasoliittymä vähentää Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun liittymän kuormitusta. Tämä onkin tarpeellista, sillä liittymä toimii muuten huonosti vuoden 2020 ennustetilanteen liikennemäärillä. Koilliskeskuksen alueen maakäytön kasvun vaikutukset lähialueen tie- ja ka-tuverkon kuormitukseen ovat suurimmat valtatiellä 9 Alasjärven eritasoliitty-män eteläpuolelle. Myös Teiskontien, Aitolahdentien ja Orimuskadun liiken-nemäärät kasvavat voimakkaasti. Suunnittelualueen ulkopuolella nykyiset liittymäjärjestelyt ovat ainakin pääosin riittäviä. Vuoden 2020 ennustetilan-teessa Aitolahdentien eteläpää kuormittuu melko voimakkaasti ja väylän ne-likaistaistamiseen on syytä tulevaisuudessa varautua Koilliskeskuksen ja Sammon valtatien välillä. Liikenteen kasvusta aiheutuu eniten haittoja Aitolahdentien eteläpäässä ja Mäentakusenkadulla – Orimuskadulla. Liikenneturvallisuuden varmistami-seksi ja asukkaisiin kohdistuvien liikenteen haittojen ehkäisemiseksi tulee näiden katujaksojen nopeustasoihin ja kevyen liikenteen olosuhteisiin kiinnit-tää erityistä huomiota. Kaupunkikuvaa eheytetään katuvihreällä ja suurien liiketonttien pysäköinti-kenttien viherrakentamisella. Viher- ja ympäristörakentamisen avulla selkey-tetään katuhierarkiaa ja parannetaan ympäristön yleistä viihtyisyyttä ja toimi-vuutta. Uudet suunnitellut liike- ja asuinrakennukset rajautuvat myös katualueeseen, joka terävöittää alueen yleisilmettä.

ALKUSANAT

Koilliskeskus sijaitsee Tampereella liikenteellisesti keskeisellä paikalla valta-teiden 9 ja 12 eritasoliittymän läheisyydessä. Alueella on vuonna 2004 vah-vistunut osayleiskaava, jossa alueelle on osoitettu runsaasti kaupallisia toi-mintoja. Alueen liikenteellistä toimivuutta on tutkittu vuonna 2000 tehdyssä selvityksessä, joka perustui sen hetkisiin käsityksiin alueelle sijoittuvista toi-minnoista. Maankäyttösuunnitelmat ovat selkeytyneet vuoden 2000 jälkeen ja alueelle on keväällä 2005 käynnistetty asemakaavojen laatiminen. Asemakaavojen laatimisen myötä on syntynyt tarve alueen tarkempaan lii-kenteelliseen tarkasteluun, vaihtoehtoisten liikenteellisten järjestelyjen tutki-miseen sekä väylien alustavaan yleissuunnitteluun. Asemakaavoituksen ta-voitteena on, että lisärakentamisen myötä Linnainmaan aluekeskuksesta eli ns. Koilliskeskuksesta rakentuu toimiva, viihtyisä ja kaupunkikuvallisesti laa-dukas aluekeskus palvelemaan alueensa asukkaita. Erityistä huomiota kiin-nitetään lisärakentamisen edellyttämiin liikennejärjestelyihin sekä ajoneuvo-liikenteen että kevyen liikenteen osalta sekä liikenneympäristön kehittämisperiaatteisiin. Laadittuun suunnitelmaan kuuluu Tampereen Koilliskeskuksen alueen lii-kenneselvityksen ja liikenteellisten järjestelyjen yleissuunnitelmien laatimi-nen. Suunnitelma on laadittu Destian Konsultoinnissa. Työstä ovat vastanneet diplomi-insinöörit Ari Vandell, Nina Mähönen (-31.12.2005) ja Mira-Maria Penttinen sekä insinööri Kari Lehto. Liikennemalliajoista on työssä vastannut Hanna Kalenoja Tampereen teknilliseltä yliopistolta. Tampereen kaupungin yhdyskuntapalveluista työtä ovat ohjanneet Jukka Kyrölä sekä Ilkka Kotilai-nen. Tampereella huhtikuussa 2007 Tampereen kaupunki

Koilliskeskuksen liikenneselvitys ja yleissuunnitelma SISÄLTÖ

11

SISÄLTÖ

KOILLISKESKUKSEN LIIKENNESELVITYS JA YLEISSUUNNITELMA 3

1 SUUNNITELMAN TAUSTAA JA TAVOITTEET 12

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 13 2.1 Suunnittelualue ja suunnittelutilanne 13 2.2 Liikenteelliset lähtötiedot 15 2.3 Liikenneympäristö 16

3 KOILLISKESKUKSEN LIIKENNETUOTOKSET JA LIIKENTEEN SUUNTAUTUMINEN 17 3.1 Yleistä Tampereen seudun liikennemallista 17 3.2 TALLI 2000-malliin perustuva liikenne-ennuste 17

3.2.1 Maankäyttö- ja liikennejärjestelmävaihtoehdot 17 3.2.2 Vaikutukset tie- ja katuverkon kuormittumiseen 18 3.2.3 Liikenteen suuntautuminen 20 3.2.4 Liikenne-ennuste vuodelle 2020 20

4 MAANKÄYTTÖ- JA LIIKENNEVERKKOVAIHTOEHDOT 22 4.1 Vaihtoehto 1 22 4.2 Vaihtoehto 2 23 4.3 Vaihtoehto 3 23 4.4 Vaihtoehto 4 24 4.5 Kevyen liikenteen järjestelyt 25

5 LIIKENTEELLINEN TOIMIVUUS SEKÄ TÄYDENTÄVÄT TARKASTELUT26 5.1 Ensimmäisessä vaiheessa tarkastellut vaihtoehdot 26 5.2 Liikenneverkkovaihtoehtojen toimivuus yli yön -tilanteessa 29 5.3 Kevyen liikenteen järjestelyjen toimivuus 32 5.4 Täydentävät toimivuustarkastelut ja valittu ratkaisutyyppi 33

5.4.1 Tarkastelujen lähtökohtana oleva kaavaluonnos 34 5.4.2 Tarkastellut vaihtoehdot 34 5.4.3 Liikenteellinen toimivuus yli yön -tilanteessa 34 5.4.4 Vaihtoehtojen vertailu 35 5.4.5 Suositeltava ratkaisu 36 5.4.6 Kaistajärjestelyt ja liikenteelliset vaikutukset 37 5.4.7 Toimivuus vuoden 2020 ennustetilanteessa 38

5.5 Valitun ratkaisun vaikutukset 38

6 YLEISSUUNNITELMA 39

7 JATKOTARKASTELUTARPEET 42

Koilliskeskuksen liikenneselvitys ja yleissuunnitelma SUUNNITELMAN TAUSTAA JA TAVOITTEET

12

1 SUUNNITELMAN TAUSTAA JA TAVOITTEET Suunnitelma liittyy Linnainmaalla sijaitsevan Koilliskeskuksen asemakaavoi-tukseen. Koilliskeskus on Tampereen kantakaupungin yleiskaavan mukaan yksi kolmesta aluekeskuksesta, joihin pyritään sijoittamaan keskustan palve-luita täydentäviä tai korvaavia toimintoja. Aluekeskukset palvelevat useita kaupunginosaryhmiä. Koilliskeskuksen on tarkoitus palvella koko koillista suuraluetta. Koilliskeskuksen alueella on vireillä kolme asemakaavahanket-ta. Alueelle on suunnitteilla nykyisen kauppakeskuksen laajentaminen hy-permarketiksi, toisen hypermarket-tasoisen kaupan yksikön toteuttaminen sekä asutuksen, työpaikkojen ja virkistysalueiden lisääminen. Asemakaavojen laatimisen myötä on syntynyt tarve alueen tarkempaan lii-kenteelliseen tarkasteluun, vaihtoehtoisten liikenteellisten järjestelyjen tutki-miseen sekä väylien alustavaan yleissuunnitteluun. Liikenteellisen selvityk-sen tavoitteena on varmistaa maankäyttöratkaisujen liikenteellinen toimivuus nykytilanteessa ja tulevaisuudessa. Koilliskeskuksen alueelle kaavailtujen kahden hypermarket-luokkaisen kaupan yksikön osalta suunnitellaan vaihto-ehtoisia liikenneratkaisuja liittymien ja kaistajärjestelyjen osalta. Tarkaste-luissa huomioidaan myös Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun liittymän ete-läpuolelle laadittavan kaavan vaikutukset. Vaihtoehtojen osalta tutkittavia keskeisiä kysymyksiä ovat:

Onko Kirviälänkadun ja Mäentakusenkadun väliselle Aitolahdentien osuudelle mahdollista tehdä uusi liittymä nykyisen liikekeskuksen alueelle?

Miten kahden hypermarket-luokkaisen kaupan yksikön liikenne saa-daan hoidettua sujuvimmin?

Onko Mäentakusenkadun ja Aitolahdentien liittymäratkaisua mahdol-lisuus kehittää toimivammaksi?

Miten Lahtomäenkadun läpiajoliikennettä saadaan vähennettyä? Tuleeko Mäentakusenkadun pohjoispuoliseen hypermarkettiin olla

liittymä Aitolahdentieltä muutakin kuin huoltoliikennettä varten? Miten Kirviälänkatua tulisi kehittää? Miten turvalliset kevyen liikenteen yhteydet alueella toteutetaan? Miten nykyistä markettia vastapäätä rakennettavan, pääosin asumi-

seen varattavan alueen liikenneyhteydet hoidetaan? Onko valtatieltä 9 teoriassa ja käytännössä mahdollisuutta rakentaa

maankäyttöä palvelevaa ramppia Heikkilänkadulle? Vaihtoehtoisten liikenteellisten ratkaisujen vaikutukset arvioidaan ja vertail-laan kaupunkikuvan, viihtyisyyden, esteettömyyden sekä toimivuuden kan-nalta. Selvityksessä kuvataan lyhyesti vaikutukset lähialueen liikenneverk-koon. Liikenteellisten toimivuustarkastelujen pohjalta tehdään ehdotus suunnittelu-alueen liikenteelliseksi ratkaisuksi. Hyväksymisen jälkeen suunnittelualueelle tehdään yleissuunnitelma, jolla varmistetaan ratkaisujen toteuttamiskelpoi-suus. Yleissuunnitelmassa esitetään mm. kaistamäärät, kaistojen pituudet, liittymäratkaisut sekä tilatarpeet. Ympäristön osalta esitetään toimenpiteet liikennealueiden kaupunkikuvalli-sen yleisilmeen kehittämiseksi ja katualueiden hierarkia sekä jäsentäminen viher- ja ympäristörakentamisen avulla.

Koilliskeskuksen liikenneselvitys ja yleissuunnitelma SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT

13

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT

2.1 Suunnittelualue ja suunnittelutilanne Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Linnainmaan kaupunginosassa Alasjärven eri-tasoliittymän kaakkoispuolella. Suunnittelualue noudattaa etelässä ja idässä osayleiskaavan rajaa. Lännessä ja pohjoisessa suunnittelualuetta rajoittavat valtatiet 9 ja 12. Suunnitteluratkaisujen liikenteellisiä vaikutuksia tarkastel-laan laajemmalla alueella käsittäen ne Tampereen kaupunkiseudun osat, joihin Koilliskeskuksen kehittämisellä on liikennevirtojen muuttumisen osalta vaikutuksia. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus esitetään kuvassa 1.

Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Suunnittelutilanne Koilliskeskuksen osayleiskaava valmistui vuonna 2001. Osayleiskaavan tar-koituksena on kunnan tai sen osan maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Koilliskeskuksen osayleiskaavan pää-sisältönä oli varata tilat aluekeskustasoisille palveluille, lisätä väestöpohjaa julkisten palvelujen läheisyydessä sekä luoda pohja alueen kehittämiseen itäisen Tampereen aluekeskukseksi. Koilliskeskuksen osayleiskaava on esi-tetty kuvassa 2.


14

Kuva 2. Koilliskeskuksen osayleiskaava. Vuonna 2000 tehtiin myös selvitys osayleiskaavan liikenteellisistä vaikutuk-sista. Työn yhteydessä arvioitiin Koilliskeskuksen alueelle kaavailtujen kauppakeskusten synnyttämiä liikennemääriä, liikenteen koostumusta sekä suuntautumista. Maankäyttösuunnitelmat ovat selkeytyneet vuoden 2001 jälkeen ja keväällä 2005 alueella käynnistettiin kolmen asemakaavan laatiminen:

Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun risteyksen eteläpuolelle kaavoi-tetaan kerrostaloasutusta, palveluja, työpaikkoja ja lähivirkistysalu-etta.

Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun risteyksen itäpuolelle kaavoite-taan uusi kauppakeskus, julkisia palveluita ja virkistysaluetta.

Liikekatu 3:n tontille on suunnitteilla nykyisen kauppakeskuksen ton-tin rakennusoikeuden lisäys yleiskaavasta poiketen ja polttonestei-den jakeluaseman salliminen tontille.

Asemakaavoituksen tavoitteena on, että Koilliskeskuksesta rakentuu lisära-kentamisen myötä toimiva, viihtyisä ja kaupunkikuvallisesti laadukas alue-keskus palvelemaan alueensa asukkaita. Lisärakentamisen suunnittelun yh-teydessä kiinnitetään erityistä huomiota liikennejärjestelyihin sekä ajoneuvoliikenteen että myös kevyen liikenteen osalta. Koilliskeskuksen osayleiskaava on varsin tuore, joten sen yhteydessä tehtyjä selvityksiä voidaan osittain hyödyntää. Lisäselvityksinä laaditaan tämä liiken-teellinen selvitys sekä tehdään erillinen ympäristövaikutusten arviointi.


15

2.2 Liikenteelliset lähtötiedot Suunnittelualueen liikenteelliset lähtötiedot saatiin liikennevalojen ilmaisimil-ta sekä Tampereen seudun liikennemallin nykytilannekuvauksesta (kuva 3). Liikennevalojen ilmaisintietoja oli saatavissa Aitolahdentien ja Mäentakusen-kadun liittymistä sekä Aitolahdentien ja Kirviälänkadun liittymistä. Ilmaisintie-toja verrattiin liikennemallista saataviin nykytilanteen liikennevirtatietoihin. Valo-ohjaamattomien liittymien liikennevirrat määritettiin liikennemallin pe-rusteella, kuitenkin niin, että viereisten liittymien liikennevirrat olivat tasapai-nossa keskenään.

Kuva 3. Nykytilanteen vuorokausiliikennemäärät suunnittelualueella. Suunnittelualueen liittymien nykytilanteen liikennevirrat huipputunnin aikana on esitetty kuvassa 4.


16

Kuva 4. Huipputunnin liikennevirrat kääntymissuunnittain nykytilanteessa.

2.3 Liikenneympäristö Koilliskeskus on nykytilanteessa yleisilmeeltään tavanomainen aluekeskus, joka sijoittuu valtatien 9, Heikkilänkadun, Aitolahdentien ja Kirviälänkadun ra-jaamalle alueelle. Market-rakennus erottuu selvästi maisemassa valtateiltä 9 ja 12 katsottuna. Marketin laaja, avoin pysäköintialue rajautuu Aitolahden-tiehen ja tie on sitä hieman ylempänä. Liikennealueet hallitsevat katukuvaa. Kirviälänkadun katutilaa rajaavat terveysasema ja liikerakennus ja sen katu-tila on mittakaavaltaan miellyttävä Aitolahdentien varressa on myös huolta-mo- yms. rakennuksia, joiden pihat ovat epämääräisiä. Katualueella on jon-kin verran katupuu- ja massapensasistutuksia. Kadun varrella on rakentamattomia tontteja, jotka nykytilanteessa ovat metsäisiä. Valtatien tie-ympäristö on metsitettyä ja puusto hyvässä kasvussa.

Koilliskeskuksen liikenneselvitys ja yleissuunnitelma KOILLISKESKUKSEN LIIKENNETUOTOKSET JA LIIKENTEEN SUUNTAUTUMINEN

17

3 KOILLISKESKUKSEN LIIKENNETUOTOKSET JA LIIKENTEEN SUUNTAUTUMINEN

3.1 Yleistä Tampereen seudun liikennemallista Koilliskeskuksen alueella tapahtuvien maankäyttömuutosten liikenneverkolli-sia vaikutuksia tutkittiin Tampereen seudun liikennemallilla. Liikennemalli kuvaa yli 14-vuotiaan väestön matkustuskäyttäytymistä Tampereen seudulla keskimääräisenä talviarkivuorokautena. Malli sisältää seudun sisäisen liiken-teen neliporrasmallin, henkilöautoliikenteen ulkoisen liikenteen mallin ja au-tonomistusmallin. Malliin on kuvattu myös kuorma- ja pakettiautoliikenteen sisäiset ja ulkoiset matkat. Sisäisen liikenteen neliporrasmalli koostuu matkatuotosmallista, simultaani-sesta kulkutavan ja suuntautumisen mallista sekä sijoittelusta liikenneverkol-le. Malli sisältää myös autonomistusmallin, jossa on maankäyttö- ja kotitalo-usmuuttujia. Kulkutavan ja suuntautumisen kannalta tärkeimpiä muuttujia ovat henkilö- ja joukkoliikenteen matka-ajat sekä kevyen liikenteen etäisyys-tiedot. Malli sisältää seudun sisäiset joukkoliikennematkat, mutta ei seudun rajojen ulkopuolelta tulevien joukkoliikennematkojen määrää. Liikennemallitarkastelujen perusennuste pohjautuu vuoden 2020 perusen-nusteeseen, jossa on kuvattu maankäytön ja liikennejärjestelmän todennä-köinen kehittyminen vuosina 2002-2020. Väestön määrän on oletettu kasva-van nykyisestä noin 295 000 asukkaasta noin 345 000 asukkaaseen vuoteen 2020 mennessä. Suunnitelman aikana valmistui uusi TALLI 2005-malli, joka sisältää maan-käytön ja liikenteen kuvauksen vuodelle 2030. Uutta liikennemallia ei kuiten-kaan ole aikataulullisista syistä käytetty tässä työssä.

3.2 TALLI 2000-malliin perustuva liikenne-ennuste

3.2.1 Maankäyttö- ja liikennejärjestelmävaihtoehdot Liikennemallissa seutu on jaettu 336 osa-alueeseen. Koilliskeskuksen maankäytön kehittymisen tarkasteluissa osa-aluejakoa on tihennetty niin, et-tä Koilliskeskuksen nykyinen market-alue on irrotettu omaksi osa-alueekseen (309) ja market-alueen eteläpuolella oleva asuinalue on yhdis-tetty osa-alueeseen 311. Alueeseen 309 on liitetty myös Aitolahdentien itä-puolelle kaavailtu keskustatoimintojen alue. Uusi hypermarket-alue on kuvat-tu malliin osa-aluenumerolla 267. Työssä käytetty osa-aluejako on esitetty kuvassa 5.


18

Kuva 5. Koilliskeskuksen osa-aluejako liikennemallitarkasteluissa. Koilliskeskuksen maankäytön kehittymisen vaikutuksia tutkittiin nykyverkolla ns. ”yli yön” -tarkasteluna, jossa maankäytössä tapahtuu vain Koilliskeskuk-sen alueen muutokset. Lisäksi tutkittiin vaikutukset vuoden 2020 ennusteti-lanteessa. Alueella 309 sijaitseva nykyinen kauppakeskus laajenee hyper-marketiksi. Lisäksi alueelle sijoittuu muita vähittäiskaupan toimipaikkoja. Alueelle 267 sijoittuu uusi hypermarketkokoluokan suuryksikkö. Liikenne-verkko on tässä tarkastelussa nykytilanteen kaltainen. Alueen joukkoliiken-netarjonnan muodostavat TKL:n linjat 16 (Leinolaan), 18 (Atalaan) ja 28 (So-rilaan) sekä seutulinja 45 Kangasalle.

3.2.2 Vaikutukset tie- ja katuverkon kuormittumiseen Kuvassa 6 on esitetty liikennemäärät ”yli yön” –tilanteessa, jossa Koilliskes-kuksen maankäyttö on kuvitteellisesti toteutunut muilta osin nykytilanteessa. Koilliskeskuksen maankäytön kehittyminen kasvattaa liikennemääriä eniten Heikkilänkadulla (noin 5100 ajoneuvoa vuorokaudessa), Aitolahdentiellä val-tatien 12 eteläpuolella (2 500 – 4 700 ajon./vrk) sekä itäisellä ohikulkutiellä (5 800 – 7 600 ajon./vrk). Aitolahdentien liikennemäärät kasvavat Heikkilän-kadun eteläpuolella 1 400 - 3 800 ajoneuvolla vuorokaudessa. Mäenta-kusenkadun liikennemäärien kasvu on noin 4 500 ajon./vrk.


19

Kuva 6. Liikennemäärät (KVL) hypermarkettien rakentamisen jälkeen ”yli yön”-

tilanteessa.

Kuva 7. Liikennemäärien muutos nykytilanteeseen verrattuna hypermarkettien ra-

kentamisen jälkeen.


20

3.2.3 Liikenteen suuntautuminen Koilliskeskuksen hypermarkettien liikenteen suuntautuminen selvitettiin EMME/2:lla tehdyillä linkkihaastatteluilla (kuva 8). Linkkihaastatteluiden pe-rusteella hypermarkettien asiakkaista saapuu tai lähtee 35% Aitolahdentietä etelään ja 8% Aitolahdentietä pohjoiseen. Heikkilänkatua valtatielle 12 suun-tautuu 38 % ja siitä edelleen 16% itään päin sekä 18% keskustan suuntaan. Mäentakusenkatua itään suuntautuu noin 15% hypermarkettien asiakkaista.

Kuva 8. Koilliskeskuksen hypermarkettien liikenteen suuntautuminen.

3.2.4 Liikenne-ennuste vuodelle 2020 Tampereen seudun liikennemallin perusennusteen mukainen liikenne-ennuste vuodelle 2020 on esitetty kuvassa 9.


21

Kuva 9. Liikenne-ennuste vuodelle 2020. Liikenne-ennusteen mukaan Heikkilänkadun ja Aitolahdentien liikenne valta-tien 12 pohjoispuolella on ”yli yön” -ennustetta pienempi. Tämä johtuu siitä, että vuoden 2020 ennustetilanteessa Tasanteen eritasoliittymän oletetaan toteutuneen ja yhdistävän Aitolahdentien pohjoisosan valtatiehen 9 Tasan-teen ja Atalan välillä. Tasanteen eritasoliittymän valmistuminen vähentää kaupunkiin suuntautuvaa läpikulkuliikennettä Linnainmaan alueella, sillä Ata-lan ja Tasanteen alueelta kaupunkiin suuntautuva liikenne siirtyy käyttämään valtatietä 9. Ennustetilanteessa Aitolahdentien eteläosan liikenne on noin 5 000 ajoneuvoa vuorokaudessa suurempi kuin ”yli yön” –ennusteessa.

Koilliskeskuksen liikenneselvitys ja yleissuunnitelma MAANKÄYTTÖ- JA LIIKENNEVERKKOVAIHTOEHDOT

22

4 MAANKÄYTTÖ- JA LIIKENNEVERKKOVAIHTOEHDOT

Alueen tulevat hypermarketit tulevat olemaan Prisma ja Citymarket. Ne on seuraavissa tarkasteluissa esitetty merkinnöillä PR (Prisma) ja CM (City-market. Kummankin hypermarketin liittymät on numeroitu 1-3. Lisäksi Aito-lahdentien itäpuolen uusi asuntoalue on koodattu merkinnällä AK ja sen liit-tymät on numeroitu vastaavasti kuin hypermarkettien. Tutkittujen päävaihtoehtojen vertailu on esitetty liitteessä 4.

4.1 Vaihtoehto 1 Maankäytön ja liikenneverkon osalta tarkasteltiin työn ensimmäisessä vai-heessa neljää vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa (VE1) Aitolah-dentien ja Mäentakusenkadun liittymä on toteutettu valo-ohjattuna. Citymar-ketilla on kaksisuuntaiset liittymät Mäentakusenkadulle ja Aitolahdentielle sekä yhteys Piettasenkadulta pääasiassa huoltoliikennettä varten. Prismalla on kaksisuuntaiset liittymät Kirviälänkadulle ja Aitolahdentielle sekä yk-sisuuntainen ramppiliittymä Heikkilänkadulle. Uuden asuinkorttelin liittymien vaihtoehtoiset paikat ovat Mäentakusenkadulla, Aitolahdentiellä sekä Han-nulankadulla. Kuvassa 10 on esitetty maankäytön liittymät sekä niiden liiken-teenohjaustavat vaihtoehdossa 1.

Kuva 10. Maankäytön liittymät ja liittymien liikenteenohjaustavat VE 1. Vaihtoehdon 1 osalta tarkasteltiin mahdollisuuksia Mäentakusenkadun ja Ai-tolahdentien liittymän valo-ohjauksen kehittämiseksi nykyistä sujuvammaksi mm. toteuttamalla vapaa oikea järjestelyt. Lisäksi tarkasteltiin, kumpi City-marketin liittymistä soveltuu liikenteellisesti paremmin pääliittymäksi. Asuin-korttelin osalta tarkasteltiin tarvittavien liittymien määrä ja niiden sijainti.


23

4.2 Vaihtoehto 2 Toinen vaihtoehto (VE2) on muuten vaihtoehdon 1 kaltainen, mutta Mäenta-kusenkadun ja Aitolahdentien liittymä on toteutettu yksikaistaisena kiertoliit-tymänä. Vaihtoehdon 2 maankäytön liittymäjärjestelyt sekä liikenteenohjaus-tavat on esitetty kuvassa 11.

Kuva 11. Maankäytön liittymät ja liittymien liikenteenohjaustavat VE 2. Vaihtoehdon 2 osalta selvitettiin Citymarketin pääliittymän sijainti, sekä asuinkorttelin liittymien määrä ja sijainti. Toimivuustarkastelujen avulla selvi-tettiin myös kaistajärjestelyjen toteutustapa kiertoliittymän läheisyydessä, sil-lä Aitolahdentie on nykyisellään tarkastelualueella 2+2-kaistainen ja suunni-teltu kiertoliittymä on yksikaistainen.

4.3 Vaihtoehto 3 Vaihtoehdossa 3 Prisman Aitolahdenkadun puoleinen liittymä on yksisuun-tainen ja Prisman Heikkilänkadun puoleinen liittymä on muutettu kaksisuun-taiseksi ja johdettu suoraan Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun liittymään, joka tässä vaihtoehdossa on toteutettu viisihaaraisena yksikaistaisena kier-toliittymänä (Kuva 12).


24

Kuva 12. Maankäytön liittymät ja liittymien liikenteenohjaustavat VE 3.

4.4 Vaihtoehto 4 Neljännessä tarkastellussa vaihtoehdossa valtatien 9 ramppi liittyy suoraan Mäentakusenkadun ja Aitolahdentien kiertoliittymään. Prismalla on tässä vaihtoehdossa ainoastaan kaksi liittymää kuten myös asuinkorttelilla kuvan 13 mukaisesti.

Kuva 13. Maankäytön liittymät ja liittymien liikenteenohjaustavat VE 4. Vaihtoehto 4:n osalta ei suoritettu toimivuustarkasteluja, sillä Tiehallinto ei hyväksynyt ratkaisua, jossa valtatien 9 rampilta tehtäisiin suora yhteys katu-verkolle.


25

4.5 Kevyen liikenteen järjestelyt Koilliskeskuksen läpi kulkee merkittäviä kevyen liikenteen väyliä, jotka palve-levat sekä paikallista että pitkämatkaista kevyttä liikennettä. Tästä syystä on tärkeää säilyttää turvalliset ja esteettömät kevyen liikenteen yhteydet suun-nittelualueelle. Kevyen liikenteen osalta on tarkasteltu mahdollisuuksia toteuttaa kevyen lii-kenteen ylitykset Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun liittymässä joko ta-sossa tai alikulkujen kautta. Vaihtoehtojen osalta arvioidaan niiden turvalli-suutta, esteettömyyttä sekä reittien viihtyisyyttä ja vaikutuksia kaupunkikuvaan. Kevyen liikenteen tasoylitysvaihtoehto on mahdollinen liikenne-valo-ohjatussa liittymässä. Kevyt liikenne johdetaan ilman valo-ohjausta vapai-den oikeiden yli ja valo-ohjattuna muiden kaistojen yli. Ratkaisu on nykyistä ratkaisua joustavampi, mutta vapaiden oikeiden ylitykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kevyen liikenteen alikulkuvaihtoehtoja tutkittiin työssä kaksi. Ensimmäisessä vaihtoehdossa alikulut rakennetaan kaikkien liittymähaarojen ali (4 alikul-kua). Toisessa vaihtoehdossa alikulut rakennetaan viistosti liittymäalueen ali. Jälkimmäinen alikulkuvaihtoehto soveltuu parhaiten ajoneuvoliikenteen kier-toliittymävaihtoehtoon, jossa alikulkujen pituus jää melko lyhyeksi.

Kuva 14. Kevyen liikenteen järjestelyvaihtoehdot Aitolahdenkadun ja Mäentakusen-kadun liittymässä.

Koilliskeskuksen liikenneselvitys ja yleissuunnitelma LIIKENTEELLINEN TOIMIVUUS SEKÄ TÄYDENTÄVÄT TARKASTELUT

26

5 LIIKENTEELLINEN TOIMIVUUS SEKÄ TÄYDENTÄVÄT TARKASTELUT

5.1 Ensimmäisessä vaiheessa tarkastellut vaihtoehdot Liikenteellisen toimivuustarkastelun verkkovaihtoehtojen pohjana toimivat kohdassa 4 esitetyt maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot. Vaihtoehdot 1 ja 2 otettiin tarkempaan tarkasteluun. Vaihtoehtojen liittymien liikennevirrat arvioitiin markettien ja asuinkorttelin liittymäratkaisujen perusteella. Kaavoi-tetun asuinkorttelin osalta tarkasteltiin kahden liittymän riittävyys asuinkortte-lin liikenteelle. Liikennetuotosvaihtoehdossa A Citymarketin pääliittymä on Mäentakusen-kadulla (CM1). Pääliittymää käyttää 75 % marketin liikenteestä ja Aitolah-dentiellä sijaitsevaa rinnakkaisliittymää (CM2) käyttää 25 % marketin liiken-teestä. Uuden asuinkorttelin liittymät sijaitsevat Mäentakusenkadulla (AK1) ja Hannulankadulla (AK2). Prismaan saapuvasta liikenteestä noin 70 % käyt-tää Aitolahdentiellä sijaitsevaa liittymää (PR2) ja loput Kirviälänkadun liitty-mää (PR1). Poistuvasta liikenteestä 80% käyttää Aitolahdentien liittymää ja huoltoliikenne käyttää Heikkilänkadun liittymää (PR3). Liikennetuotosvaihtoehdossa B 75 % Citymarketin liikenteestä käyttää Aito-lahdentiellä sijaitsevaa pääliittymää ja 25 % Mäentakusenkadulla sijaitsevaa rinnakkaisliittymää. Prisman sekä uuden asuinkorttelin tuottama liikenne on jakautunut samalla tavalla kuin vaihtoehdossa A. Liikennetuotosvaihtoehdossa C Citymarketin liikenne suuntautuu kuten vaih-toehdossa A. Asuinkorttelin liittymät sijaitsevat Aitolahdentiellä ja Hannulan-kadulla. Mäentakusenkadulla ei tässä vaihtoehdossa ole asuinkorttelin liitty-mää. Prismasta poistuva liikenne käyttää Kirviälänkadun puoleista liittymää PR1 ja poistuva huoltoliikenne liittymää PR3. Etelän suunnasta Prismaan saapuva liikenne käyttää pääasiassa Kirviälänkadun liittymää ja pohjoisesta saapuva liikenne Aitolahdentien liittymää. Kuvissa 15-20 havainnollistetaan niitä maankäyttö- ja liikenneverkkovaih-toehtojen sekä liikenteen sijoittumisvaihtoehtojen (”yli yön –tilanne”) kombi-naatioita, joista on tehty toimivuustarkastelut tämän työn yhteydessä.


27

Kuva 15. Vaihtoehto 1A. Vaihtoehdossa 1A Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun liittymä (AIT1) on toteutettu valo-ohjattuna ja vapailla oikeilla Aitolahdentieltä molemmista suunnista oikealle käännyttäessä. Myös liittymät AIT2, PR2 sekä CM1 ovat valo-ohjattuja.

Kuva 16. Vaihtoehto 2A. Vaihtoehdon 2A liikenneverkko ja liikennemäärät ovat vaihtoehdon 1A kal-taisia. Liittymä AIT1 on kuitenkin toteutettu yksikaistaisena kiertoliittymänä ja tästä syystä myös kaistajärjestelyt poikkeavat 1A-vaihtoehdosta.


28

Kuva 17. Vaihtoehto 1B. Vaihtoehdon 1B liikenneverkko on täysin samanlainen kuin vaihtoehdossa 1A. Koska Citymarketin pääliittymä sijaitsee tässä vaihtoehdossa Aitolahdentiellä, on liikenne sijoittunut eri tavalla mallinnettavalle verkolle. Vastaavasti kuvassa 18 esitettävä verkko 2B on samankaltainen kuin vaihtoehdossa 2A, mutta liikennevirrat ovat sijoittuneet samalla tavoin kun vaihtoehdossa 1B.

Kuva 18. Vaihtoehto 2B


29

Kuva 19. Vaihtoehto 1C Vaihtoehdossa 1C liittymä PR2 poikkeaa edellä esitetyistä 1-vaihtoehdoista. Muuten liikenneverkko on samankaltainen.

Kuva 20. Vaihtoehto 2C Vaihtoehto 2C on muuten 1C kaltainen, mutta liittymä AIT1 on toteutettu yk-sikaistaisena kiertoliittymänä.

5.2 Liikenneverkkovaihtoehtojen toimivuus yli yön -tilanteessa Liikenneverkkovaihtoehtojen toimivuutta tarkasteltiin Synchro/SimTraffic-mallin avulla. Simuloinneista saatiin arviot liittymien ajoneuvokohtaisista vii-veistä liittymittäin ja tulosuunnittain. Taulukossa 1 esitetään liittymien koko-naisviiveet (s/ajoneuvo) sekä niiden perusteella määritetyt palvelutasot.


30

Taulukko 1. Liittymien viiveet eri vaihtoehdoissa yli yön -tilanteessa.

Tarkasteltavalla verkolla selvästi kriittisin liittymä on AIT1 eli Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun liittymä. Se toimii huomattavasti paremmin 1-vaihtoehdoissa eli valo-ohjattuna. Kiertoliittymänä liittymän viiveet ovat kaikil-la liikennetuotosvaihtoehdoilla yli 40 sekuntia eli palvelutaso on huono (E). Liittymän liikennevirrat ovat niin suuria, että kiertoliittymä ei enää ole toimiva ratkaisu yksikaistaisena. Valo-ohjattuna kyseisen liittymän palvelutaso on välttävä (D). AIT2:n eli Aitolahdentien ja Kirviälänkadun liittymän toimivuus liikenne-tuotosvaihtoehdoilla A ja B on samaa luokkaa kaikissa tarkastelluissa vaih-toehdoissa. Liikennetuotosvaihtoehdolla C liittymän viiveet ovat huomatta-vasti suurempia, sillä liittymän liikennevirrat ovat huomattavasti suuremmat. CM1:n viiveet ovat liikennetuotosvaihtoehdolla B muita pienempiä, sillä ai-noastaan 25 % Citymarketin liikenteestä käyttää kyseistä liittymää. Liittymän AIT1 kannalta tuotosvaihtoehto A toimii kuitenkin paremmin sillä suurin lii-kennevirta valoissa menee suoraan kun se B-vaihtoehdossa kääntyy va-semmalle. Toimivuustarkastelujen perusteella päädyttiin tekemään jatkotarkasteluja vaihtoehdosta 1A. Kaksikaistaisen kiertoliittymän tarkastelemista ei jatkettu, koska se aiheuttaisi suuria muutostarpeita nykyiseen katuverkkoon ja liiken-neympäristönä se olisi liikennevalo-ohjattua liittymää vaativampi. Esimerkik-si kevyt liikenne jouduttaisiin tässä vaihtoehdossa viemään eritasoon, mikä on teknisesti melko vaikeaa.

1A 2A 1B 2B 1C 2CAIT1 26,5 41,2 35,1 47,9 29,8 59,7AIT2 16,5 17,4 17,3 16,5 35,2 32,7CM 1 15,9 38,1 10,7 14,9 26,1 46,6CM 2 4 4 6,4 10,4 4,2 4,2CM 3 (huolto) 0,6 0,6 0,5 0,5 0,7 0,5PR 1 1,4 1,4 1,8 1,4 13,2 19,8PR 2 21,4 32,3 21,3 59,7 8,9 31,7PR 3 7 4,3 7,3 9,1 8,6 5,4AK 1 2,4 33 1,9 22,2AK 2 8,9 31,7AK 3 0,3 0,3 0,3 0,4 0,7 0,4

Palvelutaso A tai BPalvelutaso C tai DPalvelutaso E tai F

Kokonaisviivytys (s/ajon) vaihtoehdoittain


31

Lisätarkastelut vaihtoehdolle 1A

Jatkotarkastelujen avulla selvitettiin edellisten toimivuustarkastelujen vaihto-ehdon 1A variaatioiden toimivuutta. Ensin tarkasteltiin mahdollisuutta siirtää AK1:n (uusi asuinkortteli) liittymä Aitolahdentielle PR2:n (Prisman uusi liitty-mä) liittymään liikennejärjestelyjen ollessa muuten vaihtoehdon 1A kaltaiset. Toisessa tarkastelussa toteutettiin kaikki oikealle kääntymiset vapaina oikei-na Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun liittymässä. Lisäksi liittymä PR2 siir-rettiin etelämmäksi kevyen liikenteen alikulun eteläpuolelle. Tässä tarkaste-lussa asuinkorttelin liittymät ovat perusvaihtoehdon 1A kaltaiset. Asuinkorttelin liittymän siirtäminen PR2:n liittymään on toimivuuden kannalta täysin mahdollista eikä liittymien toimivuus siitä merkittävästi heikkenisi. Liit-tymän toteuttamismahdollisuudet ovat kuitenkin käytännössä täysin riippu-vaisia korttelin sisäisistä järjestelyistä. Vaihtoehto, jossa Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun liittymän kaikki oike-alle kääntymiset on toteutettu vapaan oikean periaattein on optimaalisin rat-kaisu liikennejärjestelyjen toteuttamiseksi alueella. Tässä vaihtoehdossa liit-tymän AIT1 palvelutaso on tyydyttävä (C) ja myös PR2:n palvelutaso paranee kun liittymää siirretään etelämmäksi (taulukko 2). Liikenneverkon liittymien viiveet riippuvat merkittävästi valo-ohjauksen toteu-tustavasta. Taulukossa 2 esitettyjä viivytyksiä ennustetuilla liikennemäärillä voidaan mahdollisesti alentaa liikennevalosuunnittelulla. Simulointien perus-teella on löydetty viivytykset, joihin ennustetuilla liikennemäärillä on mahdol-lista päästä mutta varsinaista liikennevalosuunnittelua tässä suunnittelun vaiheessa ei ole suoritettu. Myös viiveiden jakautumiseen eri tulosuuntien kesken voidaan vaikuttaa liikennevalojen suunnittelulla.


32

Taulukko 2. Liittymien viiveet vaihtoehdon 1A alavaihtoehdossa, jossa Aitolahden-tien ja Mäentakusenkadun liittymässä kaikissa suunnissa vapaat oike-at (yli yön –tilanne)

Kokonaisviivytys (s/ajon)1A_perus 1A_vapaat oikeat

AIT1 26,5 26,5AIT2 16,5 16,3CM 1 15,9 14

CM 2 4 4,5

CM 3 (huolto) 0,6 0,5

PR 1 1,4 1,7

PR 2 21,4 10,5

PR 3 7 3,3

AK 1 2,4 4,5

AK 2

AK 3 0,3 0,3


5.3 Kevyen liikenteen järjestelyjen toimivuus Valitun liikenneverkkovaihtoehdon osalta arvioitiin kevyen liikenteen vaihto-ehtojen toimivuutta eri näkökulmista. Tarkasteltavia vaihtoehtoja olivat (kuva 14): • Tasovaihtoehto, jossa suojatiet Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun liit-

tymässä on korotettu vapaiden oikeiden kohdalla • Eritasovaihto-ehto, jossa Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun liittymäs-

sä on neljä alikulkua • Eritasovaihtoehto, jossa Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun liittymässä

on kaksi alikulkua, jotka kulkevat ristikkäin liittymän ali

Taulukossa 3 esitetään vaihtoehtojen vertailu sujuvuuden, turvallisuuden, esteettömyyden ja viihtyisyyden kannalta.


33

Taulukko 3. Kevyen liikenteen järjestelyvaihtoehtojen vertailu

5.4 Täydentävät toimivuustarkastelut ja valittu ratkaisutyyppi Edellä esitettyjen tarkastelujen jälkeen suunnittelualueen asemakaavojen suunnittelu jatkui kevään ja syksyn 2006 aikana. Asemakaavaratkaisujen tarkentuminen vaikutti seuraaviin liikenteellisiin ratkaisuihin: • Citymarketin Mäentakusenkadun liittymän (CM1) sijainti • Citymarketin Mäentakusenkadun liittymän tyyppi • linja-autopysäkkien sijainti Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun liittymässä • Prisman liittymäjärjestelyjen yksityiskohdat Asemakaavaluonnosten tarkentuminen aiheutti tarpeen myös liikenteellisille lisätarkasteluille. Lisätarkasteluissa arvioitiin mahdollisuudet siirtää Citymar-ketin pääliittymä Mäentakusenkadulla Korpikodinkadun kohdalle, kun sen paikaksi edellisessä vaiheessa oli kaavailtu Lahtomäenkadun kohtaa. Tar-kasteluissa on selvitetty, minkälaisia liittymätyyppejä ja kaistajärjestelyjä käyttäen liittymän siirtäminen on mahdollista.


34

Lisäksi tarkasteltiin mahdollisuutta poistaa vapaa oikea pohjoisesta Aitolah-dentieltä Hannulankadulle käännyttäessä. Vapaan oikean poistaminen hel-pottaisi linja-autopysäkkien sijoittamista alueella.

5.4.1 Tarkastelujen lähtökohtana oleva kaavaluonnos Tarkastelut suoritetiin tilanteessa, jossa Citymarketin pääliittymä on Mäenta-kusenkadulla. Kauppakeskuksen pihassa on noin 390 pysäköintipaikkaa. Pääsisäänkäynti kauppakeskuksen kellarissa sijaitsevaan pysäköintihalliin on Aitolahdentieltä. Kellarissa on 350 pysäköintipaikkaa. Pääasiassa huolto-ajoneuvojen käyttöön tarkoitettu liittymä on Piettasenkadulla. Liikenteellisten tarkastelut on tehty tilanteessa, jossa 75 % Kauppakeskuk-seen saapuvasta liikenteestä käyttää Mäentakusenkadun liittymää. Liiken-neselvityksen edellisessä vaiheessa todettiin liikennejärjestelyjen toimivuu-den olevan parempi, mikäli valtaosa Citymarketin liikenteestä käyttää Mäentakusenkadun liittymää.

5.4.2 Tarkastellut vaihtoehdot Simulointien avulla on selvitetty seuraavien vaihtoehtojen liikenteellinen toi-mivuus:

A) Valo-ohjaus Citymarketin liittymässä Mäentakusenkadulla Korpikodinkadun kohdalla, Lahtomäenkadun liittymä valo-ohjaamaton

B) Citymarketin ja Lahtomäenkadun liittymät Mäentakusenka-dulla valo-ohjaamattomia

C) Citymarketin liittymä Mäentakusenkadulla kiertoliittymä, Lahtomaenkadun liittymä valo-ohjaamaton

D) Vapaa oikea poistettu pohjoisesta Aitolahdentieltä Hannu-lankadulle käännyttäessä

Lisäksi tutkittiin Aitolahdentieltä etelästä Mäentakusenkadulle johtavan va-paan oikean lopetuksen vaikutuksia liittymäalueen toimivuuteen. Vaihtoehtojen toimivuutta on vertailtu edellisissä tarkasteluissa esitetyn vaih-toehdon toimivuuteen tärkeimpien liittymien osalta.

5.4.3 Liikenteellinen toimivuus yli yön -tilanteessa

Valo-ohjaus Citymarketin liittymässä (A)

Citymarketin liittymän toimivuus on hyvä valo-ohjattuna, keskimääräinen vii-ve liittymässä on noin 12 sekuntia/ajoneuvo valo-ohjauksen toteutuksesta riippuen. Simuloidulla valo-ohjauksen toteutuksella keskimääräinen viive Ci-tymarketin pihasta tultaessa on 9 sekuntia/ajoneuvo. Lahtomäenkadun liit-tymä toimii hyvin valo-ohjaamattomanakin. Keskimääräinen viive Lahtomä-enkadulta tultaessa on keskimäärin alle 5 sekuntia per ajoneuvo.


35

Citymarketin liittymä valo-ohjaamaton (B)

Citymarketin liittymän toimivuus on erittäin hyvä keskimääräisen viiveen ol-lessa noin 5 sekuntia/ajoneuvo. Viive Citymarketin pihasta tultaessa on kes-kimäärin 10 sekuntia per ajoneuvo eli odotusaika on samaa luokkaa kuin va-lo-ohjattuna. Lahtomäenkadulta tultaessa keskimääräinen viive on noin 4 sekuntia/ajoneuvo.

Kiertoliittymä Citymarketin liittymässä (C)

Citymarketin liittymän toimivuus on erittäin hyvä keskimääräisen viiveen ol-lessa noin 4 sekuntia/ajoneuvo. Citymarketin pihasta tultaessa odotusaika on noin 4 sekuntia/ajoneuvo.

Vapaa oikea poistettu Aitolahdentieltä Hannulankadulle käännyttäessä (D)

Tässä tarkastelussa kaikki muut järjestelyt olivat vaihtoehdon C kaltaisia eli Citymarketin Aitolahdentien liittymän toimivuus on sama kuin vaihtoehdossa C. Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun liittymän toimivuus sen sijaan heik-kenee merkittävästi. Aitolahdentien pohjoisen tulosuunnan viiveet ovat noin 61 sekuntia/ajoneuvo eli tulosuunnan palvelutaso on luokkaa F (erittäin huo-no).

5.4.4 Vaihtoehtojen vertailu Taulukossa 4 on vertailtu tarkennettujen vaihtoehtojen A, B, C ja D liittymien keskimääräisiä viivytyksiä. Viivytyksiä on myös vertailtu edellisissä tarkaste-luissa simuloituun vaihtoehtoon, missä Citymarketin valo-ohjattu liittymä on Lahtomäenkadun kohdalla.

Taulukko 4. Liittymien keskimääräiset viivytykset (sek/ajoneuvo) tarkennetuilla vaihtoehdoilla

LiittymäCM:n liittymä

Lahtomäenkadun kohdalla

A B C D

Aitolahdentie x Mäentakusenkatu 26,5 28,2 28,5 25,5 35,7

CM x Mäentakusenkatu 12,3 4,9 4,3 4,3

Lahtomäenkatu x Mäentakusenkatu 2 1,5 1,7 1,7


14

Keskimääräisten viivytysten avulla mitattuna Citymarketin liittymän siirtämi-nen ei vaikuta merkittävästi Aitolahdentien liittymän toimivuuteen. Tämä edellyttää kuitenkin, että suuri osa lännen suunnasta saapuvasta liikenteestä ei siirry käyttämään Aitolahdentien liittymää, kun Mäentakusenkadun liittymä


36

siirtyy kauemmas. Citymarketin liittymä sen sijaan toimii yli yön liikennemää-rillä paremmin ilman valo-ohjausta kuin valo-ohjattuna. Paras toimivuus Ci-tymarketin liittymässä saavutetaan toteuttamalla se kiertoliittymänä. Aitolahdentien liittymä toimii palvelutasolla D vaikka Aitolahdentien pohjoisen tulosuunnan vapaa oikea poistettaisiin. Viiveet ovat kuitenkin merkittävästi suurempia kuin muissa vaihtoehdoissa. Etenkin pohjoisen tulosuunnan vii-veet kasvavat merkittävästi: vaihtoehdossa C pohjoisen tulosuunnan keski-määräinen viive on noin 13 sekuntia/ajoneuvo ja vaihtoehdossa D noin 61 sekuntia/ajoneuvo. Vapaan oikean lopetus Aitolahdentieltä etelästä Mäentakusenkadulle ei ole liittymäalueen toimivuuden kannalta kriittinen. Liittymän toimivuuden kannal-ta vapaa oikea voitaisiin lopettaa ilman omaa kaistaa Mäentakusenkadulla. Ratkaisun ruuhkahuipputilanteiden joustavuuden kannalta vapaa oikea kan-nattaa kuitenkin tuoda omalle kaistalle, joka voidaan lopettaa Lahtomäenka-dun liittymään.

5.4.5 Suositeltava ratkaisu Toimivuustarkastelujen perusteella sekä Lahtomäenkadun että Citymarketin liittymät voitaisiin ensimmäisessä vaiheessa toteuttaa valo-ohjaamattomina. Kevyen liikenteen turvallisuuden takaamiseksi ja liikennehuippujen toimivuu-den varmistamiseksi (lauantain huipputunti selvästi mitoituksessa käytettyä arkipäivän iltahuipputuntia suurempi) on kuitenkin suositeltavaa rakentaa Ci-tymarketin liittymä heti kiertoliittymänä. Aitolahdentien liittymä toimii ”yli yön” liikennemäärillä palvelutasolla välttävä (D). Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun liittymän toimivuuden kannalta olisi tär-keää, että mahdollisimman suuri osa lännestä saapuvasta Citymarketin lii-kenteestä ajaisi kauppakeskukseen Mäentakusenkadun liittymän kautta. Ai-tolahdentien ja Mäentakusenkadun liittymän toimivuus heikkenee merkittävästi, mikäli suurempi osa kuin 25 % Citymarkettiin lännestä saapu-vasta liikenteestä käyttää Aitolahdentien sisäänajoa. Tämä johtuu siitä, että tällöin Hannulankadulta vasemmalle Aitolahdentielle kääntyvä liikennevirta on niin suuri, että koko lännen tulosuunta jonoutuu. Jos tälle suunnalle taas annetaan riittävästi vihreää aikaa, jonoutuvat muut liittymän tulosuunnat. Tarkasteluissa käytetyt liikennevirrat perustuvat TALLI2000-malliin, jossa pohjoisesta Aitolahdentietä saapuva liikennevirta alueelle on melko pieni. On kuitenkin todennäköistä, että liikennevirrat pohjoisesta ovat tulevaisuudessa ennustetta suurempia mm. Nurmi-Sorilan alueen maankäytön kasvaessa. Ai-tolahdentien ja Citymarketin liittymän liikennemäärien kasvu ei ole kuiten-kaan kriittistä, jos kasvu suuntautuu pohjoiseen. Aitolahdentien pohjoisen tulosuunnan vapaan oikean poistaminen aiheuttaa tulosuunnalle erittäin huonon palvelutason jo nykytilanteen liikennemäärillä, joten on suositeltavaa toteuttaa vapaa oikea myös tälle tulosuunnalle.


37

5.4.6 Kaistajärjestelyt ja liikenteelliset vaikutukset Kuvassa 21 on esitetty periaatteellinen ratkaisu Mäentakusenkadulle suosi-teltavista kaistajärjestelyistä.

Kuva 21. Kaistajärjetelyt suositeltavassa ratkaisussa, jossa Citymarketin ja

Mäentakusenkadun liittymä on kiertoliittymä Mäentakusenkadulla on liikenteen sujuvuuden ja tilapäisten kuormitushuip-pujen takia hyvä olla kaksi ajokaistaa itäänpäin Aitolahdentien ja Lahtomä-enkadun välisellä osuudella. Toinen kaista voidaan tarvittaessa lopettaa jo aikaisemminkin liikenteen välityskyvyn suuremmin kärsimättä. Lahtomäen-kadun itäpuolella Mäentakusenkadulla riittää yksi kaista molempiin suuntiin. Lännen suunnassa on oltava kaksi ajokaistaa Lahtomäenkadun ja Aitolah-dentien välillä, sillä Aitolahdentien liittymän jonot ulottuvat pahimmillaan uu-den asuinkorttelin liittymän itäpuolelle. Citymarketin liittymä on joustavinta to-teuttaa kiertoliittymänä, jolloin liittymän toimivuus varmistetaan tilapäisinä ruuhkahuippuinakin ja liikenteen nopeuksia pystytään Mäentakusenkadulla melko tehokkaasti hillitsemään. Citymarketin pääliittymän siirtäminen Lahtomäenkadun liittymästä itään Kor-pikodinkadun liittymän kohdalla ehkäisee jonkin verran Lahtomäenkadun käyttöä läpikulkuväylänä etelään Aitolahdentielle.


38

5.4.7 Toimivuus vuoden 2020 ennustetilanteessa Citymarketin liittymä toimii vielä vuoden 2020 ennustetilanteessa valo-ohjaamattomana hyvällä palvelutasolla ruuhkahuippuja lukuunottamatta. Va-lo-ohjattuna liittymän palvelutaso on hyvä. Kiertoliittymässä Citymarketin pi-hasta saapuvien viivytys on noin 5 sek/ajoneuvo eli kiertoliittymä on myös vuoden 2020 ennustetilannetta ajatellen sujuvin ratkaisu. Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun liittymän kapasiteetti on hyvin lähellä ylärajaa vuoden 2020 ennustetilanteessa, mikäli liikenteen keskimääräinen kasvu vuoteen 2020 mennessä on yli 20 %. Liittymän toimivuutta parantaa hieman, jos suuri osa Citymarketiin menevästä liikenteestä käyttää Mäenta-kusenkadun sisäänkäyntiä ja poistuu Aitolahdentien kautta. Nurmi-Sorilan asukasmäärän kasvaessa ja Tasanteen eritasoliittymä toteu-tuessa, lisääntyy Aitolahdentietä pohjoisen suunnasta kauppakeskukseen saapuvan liikenteen määrä todennäköisesti liikennemallin tuottamaa ennus-tetta enemmän. Tasanteen eritasoliittymä vähentää myös Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun liittymän kuormitusta, mikä onkin välttämätöntä, sillä liit-tymä toimii huonosti vuoden 2020 ennustetilanteen liikennemäärillä.

5.5 Valitun ratkaisun vaikutukset Koilliskeskuksen alueen maakäytön kasvun vaikutukset lähialueen tie- ja ka-tuverkon kuormitukseen on esitetty kuvassa 7. Suurimmat vaikutukset koh-distuvat valtatielle 9 Alasjärven eritasoliittymän eteläpuolelle. Myös Teiskon-tien, Aitolahdentien ja Orimuskadun liikennemäärät kasvavat voimakkaasti. Liikenteen kasvu pohjoiseen sekä valtatiellä 9 että Aitolahdentiellä tulee olemaan todennäköisesti liikennemallin ennustetta suurempaa. Suunnittelu-alueen ulkopuolella nykyiset liittymäjärjestelyt ovat ainakin pääosin riittäviä. Vuoden 2020 ennustetilanteessa Aitolahdentien eteläpää kuormittuu melko voimakkaasti ja väylän nelikaistaistamiseen on syytä varautua Koilliskeskuk-sen ja Sammon valtatien välillä. Liikenteen kasvusta aiheutuu eniten haittoja Aitolahdentien eteläpäässä ja Mäentakusenkadulla – Orimuskadulla. Liikenneturvallisuuden varmistami-seksi ja asukkaisiin kohdistuvien liikenteen haittojen ehkäisemiseksi tulee näiden katujaksojen nopeustasoihin ja kevyen liikenteen olosuhteisiin kiinnit-tää erityistä huomiota. Kevyen liikenteen esteettömyys on pyritty suunnitelmaratkaisuissa huomioi-maan. Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun liittymässä kevyen liikenteen ta-soylitys ei ole liikenneturvallisuuden kannalta paras ratkaisu, mutta se on korkeustasojen takia paras ratkaisu esteettömyyden kannalta. Kaupunkikuvaa eheytetään katuvihreällä ja suurien liiketonttien pysäköinti-kenttien viherrakentamisella. Viher- ja ympäristörakentamisen avulla selkey-tetään katuhierarkiaa ja parannetaan ympäristön yleistä viihtyisyyttä ja toimi-vuutta. Uudet suunnitellut liike- ja asuinrakennukset rajautuvat myös katualueeseen, joka terävöittää alueen yleisilmettä. Näiden pysäköintialueet on myös sijoitettu lyhyt sivu katua vasten, joka on hyvä ratkaisu.

Koilliskeskuksen liikenneselvitys ja yleissuunnitelma YLEISSUUNNITELMA

39

6 YLEISSUUNNITELMA Väyläsuunnittelu Luvussa 5 esitettyjen mitoitustarkastelujen pohjalta laadittiin Koilliskeskuk-sen katuverkkoa koskeva liikenteen yleissuunnitelma. Yleissuunnitelma on esitetty liitteessä 1. Yleissuunnitelma perustuu Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun liittymän kehittämiseen liikennevalo-ohjattuna liittymänä. Liittymän toimivuuden pa-rantamiseksi kaikki tulosuunnat varustetaan vapaa oikea –ratkaisuilla. Aitolahdentielle rakennetaan Prismaa varten uusi liikennevalo-ohjattu liittymä ja Aitolahdentielle rakennetaan kääntymiskaistat. Nykyistä Aitolahdentien alikulkua joudutaan pidentämään Prisman liittymän pohjoispuolella lisäkais-tojen rakentamisen takia. Aitolahdentien pohjoisosalla varaudutaan kadun siirtämiseen itään päin, jos Alasjärven eritasoliittymän Teiskontieltä pohjoi-seen johtava uusi ramppi tulevaisuudessa toteutuu. Asemakaavoitetun uuden asuinkorttelin katuyhteydet toteutetaan Hannulan-kadulta ja Mäentakusenkadulta. Mäentakusenkadun liittymä on ongelmalli-nen lyhyen liittymävälin ja Mäentakusenkadun runsaan liikenteen takia. Katujen mitoituksessa on ajokaistan leveytenä käytetty 3,75 metriä. Kevyen liikenteen väylät on suunniteltu nykyisien väylien levyisinä (3,0-3,5 metriä). Mäentakusenkatu levennetään nelikaistaiseksi Aitolahdentien ja Lahtomä-enkadun välillä. Citymarketin pääliittymä rakennetaan Mäentakusenkadulle Korpikodinkadun nykyisen liittymän kohdalle. Liittymä rakennetaan kiertoliit-tymäksi, jonka halkaisija on 18 metriä. Citymarketin pysäköintialueen korke-ustason takia joudutaan Mäentakusenkatua nostamaan n. 0,5 metriä liitty-män kohdalla. Kadun tasausviiva muuttuu Lahtomäenkadun ja Piettasenkadun välillä. Citymarketille rakennetaan liittymät myös Aitolahden-tielle ja Piettasenkadulle. Linja-autopysäkkien paikat siirtyvät jonkin verran uusien katujärjestelyjen ta-kia. Tavoitteena on ollut sujuvat pysäkkiyhteydet hypermarketeille. Heikki-länkadun pohjoispuolinen linja-autopysäkki jää pois vapaan oikean ja Pris-man pihasta tulevan rampin aiheuttaman tilanpuutteen takia. Kevyen liikenteen yhteyksien suunnittelussa on huomioitu esteettömyyden vaatimukset. Mäentakusenkadun ja Aitolahdentien liittymässä korkeussuh-teiden takia saavutetaan parempi ratkaisu tasoratkaisuna. Hannulankadulle ja Lahtomäenkadulle rakennetaan kolme hidastinta kevyen liikenteen ylityskohtiin. Hidastimien tarkemmassa suunnittelussa tulee huo-mioida linja-autoliikenteen vaatimukset. Hidastimien avulla alennetaan ajo-nopeuksia ja ehkäistään liikenteen oikaisuriskiä etelästä Citymarketin alueel-le. Suunnitelman toteuttamiskustannukset arvioituine laitesiirtoineen ovat 1,50 miljoonaa euroa. Kustannukset on esitetty eriteltynä katuosuuksittain taulu-kossa 5. Kustannusarvio on suuntaa antava sillä arvioinnissa käytettyyn Ra-


40

pal Oy:n In-Infra.net hankeosalaskentamenetelmään on vaikea kuvata tark-kaan nykyisten rakenteiden hyödynnettävyyttä.

Taulukko 5. Yleissuunnitelman toteuttamisen kustannusarvio

Katuosuus Arvioidut rakennuskustannukset

M€Mäentakusenkatu välillä Aitolahdentie - Lahtomäenkatu 0,27Mäentakusenkatu välillä Lahtomäenkatu - Piettasenkatu 0,35Aitolahdentie välillä Mäentakusenkatu - Hannulankatu 0,34Aitolahdentie välillä Mäentakusenkatu - vt12 risteyssilta 0,12Heikkilänkatu 0,08Lahtomäenkatu 0,03Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun liittymä 0,19Siirto- ja suojauskustannukset 0,1

Yhteensä 1,48

MAKU-indeksi 12/2006 = 124,5

Liikenneympäristö Liikenneympäristön kehittämisen tavoitteena on jäsentää ja selkeyttää alu-een toimintoja ja parantaa alueen kaupunkikuvallista yleisilmettä vastaa-maan aluekeskuksen tavoitteita. Hyvän kaupunkikuvan kannalta olennai-simmat päätökset tehdään kaavoitusvaiheessa. Rakennusten massoittelu, pysäköintialueiden sijoittelu ja katutilan mitoitus vaikuttavat siihen, miten vi-her- ja ympäristörakentamisen avulla on mahdollista lisätä alueen viihtyisyyt-tä ja toimivuutta. Viherrakentamisella ei yksin voida aikaansaada onnistunut-ta kaupunkitilaa. Katuympäristöön kohdistuu erilaisia odotuksia käyttäjäryhmästä riippuen. Pääväylien tulee olla selkeitä ja johdonmukaisia myös ympäristörakentami-seltaan. Katupuuistutus, esimerkiksi jatkuva suurikokoinen puurivi, osoittaa väylän hierarkisen aseman ja helpottaa katuverkon jäsentämistä myös autoi-lijan näkökulmasta. Vastaavasti sivukaduilla voidaan käyttää mittakaavaltaan pienempiä lajeja. Vihreä ja huolellisesti yksityiskohtiaan myöten rakennettu katuympäristö parantaa jalankulkijan ja pyöräilijän turvallisuutta ja lisää liik-kumisen viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta. Tilan salliessa tulisi viherrakenta-misessa pyrkiä myös rikkomaan liikaa suoraviivaisuutta istuttamalla vapaa-muotoisia puu- ja pensasryhmiä. Suunnittelualueen pääväyliä, Aitolahdentietä ja Mäentakusenkatua koroste-taan katupuuistutuksin siinä määrin kuin katutilan mitoitus sen mahdollistaa. Puiden menestymistä voidaan kapeillakin istutusalueilla edesauttaa kanta-valla kasvualustalla. Tonteille osoitetut istutettavat puurivit täydentävät katu-vihreää, mutta katutilan rajaamista ei voida jättää näiden varaan. Käytän-


41

nössä tonteille istutettavat puut ovat usein pienikokoisia ja niiden istutuksen jälkeinen hoito ei ole riittävää. Vain katualueella voidaan varmistaa, että tai-met ovat kooltaan riittävän suuria. Istutusten hoitoon liittyvät puutteet koske-vat myös massapensasistutuksia. Valtatien 9 rampin ympäristö on metsitet-ty. Puusto on hyväkuntoista ja monipuolista, joten kaupunkimainen viherrakentaminen voidaan rajata Heikkilänkadun ja Aitolahdentien lähiym-päristöön. Jalankulkijan ympäristössä käytetään matalia, peittäviä massapensasistu-tuksia, jotka eivät muodostu näkemäesteiksi. Istutusten avulla korostetaan erityisesti liittymäalueita. Mäentakusenkadun ja Korpikodinkadun kiertoliitty-män ympäristöön voidaan panostaa enemmän, mutta erityisen ympäristöte-oksen tarpeellisuutta kannattaa harkita. Suositeltavia materiaaleja ovat esim. kivirakenteet ja kasvit maastonmuotoiluun yhdistettynä.

Koilliskeskuksen liikenneselvitys ja yleissuunnitelma JATKOTARKASTELUTARPEET

42

7 JATKOTARKASTELUTARPEET Seuraavana suunnitteluvaiheena on katusuunnitelmien laatiminen. Yleis-suunnitelmassa esitettyjen ratkaisujen toteuttaminen edellyttää joitakin kaa-vamuutoksia Mäentakusenkadun eteläpuolisella alueella. Katusuunnitelmia laadittaessa tulee huomioida ainakin seuraavat asiat: • Aitolahdentien, Heikkilänkadun ja Mäentakusenkadun liittymän vapaiden

oikeiden korottamistarve ja –mahdollisuudet tulee tarkistaa • Mäentakusenkadun toisen itään päin johtavan kaistan lopettamiskohta tu-

lee tarkentaa. Vapaa oikea Aitolahdentieltä Mäentakusenkadulle ei välitys-kyvyllisesti vaadi toista kaistaa.

• Mäentakusenkadun eteläpuolella, Korpikodinkadun liittymän länsi- ja itä-puolella tulee asemakaavoihin tehdä pieniä muutoksia.

• Hannulankadun ja Lahtomäenkadun hidastinratkaisujen suunnittelussa tu-lee huomioida linja-autoliikenne.

• Alasjärven eritasoliittymän jatkosuunnittelussa valittava ratkaisu määritte-lee Aitolahdentien siirtämistarpeen. Jos aluevaraussuunnitelmassa esitet-tyä nykyisen silmukkarampin korvaavaa ramppia ei tarvita, voidaan Aito-lahdentie jättää nykyiselle paikalleen Alasjärven eritasoliittymän parantamisen jälkeenkin.

LIITTEET

1. Suunnitelmakartta 2. Ympäristö 3. Liikenne-ennuste TALLI 2000 –mallilla, Työraportti 8.4.2005 (TTY) 4. Tutkittujen päävaihtoehtojen vertailu

LIITE 1

MK 1:2000

Katuympäristön kehittämisperiaatteet Merkkien selite

Katutilaa rajaava rakennusmassa Tontille istutettava puurivi tms. Metsäisenä käsiteltävä viheralue Katutilaa rajaava puu- ja pensasistutus Massapensasistutus Erityinen kevyen liikenteen ympäristö, kiveykset ja istutukset Liikenneympäristön erityiskohde, kiertoliittymä

LIITE 2

1

Koilliskeskuksen osayleiskaava

Liikenne-ennuste TALLI 2000 -mallilla

Työraportti 8.4.2005

Hanna Kalenoja

1 Johdanto................................................................................................................2 2 Maankäyttö- ja liikennejärjestelmävaihtoehdot ......................................................3 3 Vaikutukset tie- ja katuverkon kuormittumiseen ....................................................4 Lähteet ........................................................................................................................6

LIITE 3

2

1 Johdanto Koilliskeskuksen kaupan keskittymän liikennemallitarkastelut liittyvät Koilliskeskuksen osayleiskaavan muutokseen. Osayleiskaavatyötä varten on tarkasteltu suuryksikön sijoittu-misen vaikutuksia nykytilanteen verkolla. Liikenne-ennusteiden laadinnassa on hyödynnetty Tampereen seudun liikennemallia (TALLI 2000). Liikennemallin soveltamista ja kehittämistä hallinnoivat Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunki, Hämeen tiepiiri ja Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan laitos. (TTKK 2002) Liikennemalli kuvaa yli 14-vuotiaan väestön matkustuskäyttäytymistä keskimääräisenä tal-viarkivuorokautena. Malli sisältää seudun sisäisen liikenteen neliporrasmallin, henkilöautolii-kenteen ulkoisen liikenteen mallin ja autonomistusmallin. Lisäksi malliin on kuvattu kuorma- ja pakettiautoliikenteen sisäiset ja ulkoiset matkat. Mallin ennustevuosi on 2020. Sisäisen liikenteen neliporrasmalli koostuu matkatuotosmallista, simultaanisesta kulkutavan ja suuntautumisen mallista ja sijoittelusta liikenneverkolle. Lisäksi malli sisältää autonomis-tusmallin, jossa on mm. maankäyttö- ja kotitalousmuuttujia. Kulkutavan valinnan ja suuntau-tumisen kannalta tärkeimpiä muuttujia ovat henkilö- ja joukkoliikenteen matka-ajat ja kevyen liikenteen etäisyystiedot. Malli sisältää seudun sisäiset joukkoliikennematkat, mutta ei seu-dun rajojen ulkopuolelta tulevien joukkoliikennematkojen määrää. (Kalenoja et al. 2002b) Liikennemallitarkastelujen perusennuste pohjautuu liikennemallin vuoden 2020 perusennus-teeseen, jossa on kuvattu maankäytön ja liikennejärjestelmän todennäköinen kehittyminen vuosina 2002 - 2020. Perusennusteessa seudun väestön määrän on arvioitu kasvavan ny-kyisestä noin 295 000 asukkaasta noin 345 000 asukkaaseen vuoteen 2020 mennessä. Maankäytön ja liikennejärjestelmän perusennuste on laadittu yhteistyössä Pirkanmaan liiton, Tampereen kaupungin ja Tiehallinnon kanssa keväällä 2002. (Kalenoja et al. 2002a) Tämän selvityksen liikennemallitarkastelut on tehty TTY:n liikenne- ja kuljetustekniikan lai-toksella, jossa niistä on vastannut erikoistutkija Hanna Kalenoja.

3

2 Maankäyttö- ja liikennejärjestelmävaihtoehdot Koilliskeskuksen alueen maankäytön kehittymisen vaikutuksia on tutkittu nykyverkolla ns. yli yön -tarkasteluna, jossa maankäytössä ei tapahdu muita muutoksia kuin Koilliskeskuksen alueen muutokset. Liikennemallissa seutu on jaettu yhteensä 336 osa-alueeseen. Tässä ennusteessa Koillis-keskusen alueen osa-aluejakoa on tihennetty siten, että Koilliskeskuksen nykyinen market-alue 309 on irrotettu omaksi osa-alueekseen ja sen eteläosan asuinalue on siirretty alueelle 311. Alueeseen 309 on liitetty myös Aitolahdentien itäpuolelle kaavailtu keskustatoimintojen alue. Uusi Mäentakusenkadun pohjoispuolelle sijoittuva market-alue on kuvattu malliin osa-aluenumerolla 267. Alueiden sijainti ja aluerajaus Koilliskeskuksen malliajoissa on esitetty kuvassa 2.1.

309267

311

310

289

304

306

307

308312

313

319

Kuva 2.1 Koilliskeskuksen alueen osa-aluejako liikennemallitarkasteluissa. Taulukossa 2.1 on esitetty Koilliskeskuksen alueen maankäyttöä kuvaavat tunnusluvut lii-kennemallitarkasteluissa. Alueella 309 sijaitsee jo ennestään kaupan suuryksikkö, jonka on ennusteessa ennakoitu laajenevan. Lisäksi alueelle 309 sijoittuu muita vähittäiskaupan toi-mipaikkoja. Alueelle 267 sijoittuu uusi hypermarket-kokoluokan suuryksikkö. Taulukko 2.1 Maankäyttö Koilliskeskuksen tarkastelualueella liikenne-ennusteessa.

alue Työpaikat Hyper-marketit

Vähittäis-kaupat

Vapaa-ajan toimipaikat

Terveys-palvelut

Päivittäis-tavarakaupat

309 550 1,5 42 0 6 6267 120 1 40 6 3 3

Liikenneverkko on tarkasteluissa nykytilanteen kaltainen. Alueen joukkoliikennetarjonnan muodostavat TKL:n linjat 16 (Leinolaan), 18 (Atalaan), 19 (Atalaan) ja 28 (Sorilaan) ja seutu-linja 45 Kangasalle. Alueen joukkoliikennetarjonta on erittäin hyvä.

4

3 Vaikutukset tie- ja katuverkon kuormittumiseen Kuvassa 3.1 on esitetty koko vuorokauden liikennemääräksi laajennettu tie- ja katuverkon kuormitus eri vaihtoehdoissa Koilliskeskuksen lähialueilla. Koilliskeskuksen alueen laajentu-minen lisäisi liikennettä eniten Heikkilänkadulla, Aitolahdentiellä ja itäisellä ohikulkutiellä. Yli yön -vaihtoehdossa liikenne ohjautuu alueelle pääosin Heikkiläntien kautta. Myös Aitolah-dentietä käytetään alueelle saapumiseen. Elovainion alueen kehittyminen lisäisi itäisellä ohikulkutiellä liikennettä nykytilanteessa noin 2 400 ajoneuvoa/vrk, Teiskontiellä Alasjärven liittymän länsipuolella noin 2 700 ajoneu-voa/vrk ja Heikkilänkadulla noin 6 000 ajoneuvoa/vrk. Aitolahdentien eteläosassa liikennettä on noin 4 600 ajoneuvoa/vrk ja pohjoisosassa noin 4 700 ajoneuvoa/vrl enemmän kuin nyky-tilanteen verkolla. Liikennemäärien eroihin nykytilanteen ja yli yön -tilanteen välillä vaikuttavat osin myös osa-aluejaossa ja osa-alueiden syöttöjen kuvauksessa tehdyt muutokset. Tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon, että kuormitukset on laskettu talviarkivuorokau-den iltahuipputunnin liikenteen perusteella. Suuryksikköihin tulevan liikenteen osalta viikon-päivä- ja tuntivaihtelu poikkeaa huomattavasti liikenteen keskimääräisistä ruuhkahuipuista. Taulukossa 3.1 on esitetty viikonpäivien vaihtelukerroin kaupan suuryksiköihin suuntautuvien matkojen osalta. Vilkkain kauppapäivä on lauantai, jolloin suuryksiköihin suuntautuu yli kaksi kertaa enemmän matkoja kuin keskimääräisenä talviarkivuorokautena. Taulukossa 3.2 on lisäksi esitetty arkihuipputunnin (klo 16 - 17) ja viikonloppuhuipputunnin (klo 11 - 12) osuus suuryksiköihin suuntautuvasta liikenteestä eri viikonpäivinä. Taulukko 3.1 Suuryksiköihin suuntautuvien matkojen viikonpäivävaihtelu Tampereen seudul-

la.

korjauskerroin keskimääräiselle talviarkivuorokaudelle

ma 1,05ti 0,91ke 0,83to 1,00pe 1,26la 2,05su 0,90 Taulukko 3.2 Suuryksiköihin suuntautuvien matkojen huipputuntiosuus (osuus koko vuoro-

kauden liikennemäärästä) eri viikonpäivinä Tampereen seudulla. viikonpäivä klo 16 - 17 klo 11-12 ma 14 % 7 %ti 14 % 10 %ke 12 % 7 %to 13 % 9 %pe 15 % 9 %la 8 % 16 %su 8 % 15 %

5

nykyverkko -Koilliskeskuksen laajennus 2 000

nykyverkko 2 400Koilliskeskuksen laajennus 1 800



nykyverkko -Koilliskeskuksen laajennus 7 600







Kuva 3.1 Talviarkivuorokauden liikennemäärä liikennemallissa Koilliskeskuksen lähialueilla nykytilanteessa ja Koilliskeskuksen laajennuksen yli yön -tilantees-

sa.

6

Lähteet Kalenoja, Hanna, Lahtisalmi, Hanna-Kaisa & Salli, Riikka. 2002a. TALLI 2000 – maankäytön ja liikennejärjestelmän kuvaus. TTKK Liikenne- ja kuljetustekniikka. Tampere. Kalenoja, Hanna, Murto, Risto & Salli, Riikka. 2002b. TALLI 2000. Tampereen seudun liiken-nemallijärjestelmä. TTKK Liikenne- ja kuljetustekniikka. Luonnos 17.6.2002. Tampere. TTKK 2002. Tampereen seudun liikennemalli TALLI 2000. http://www.tut.fi/liku/talli2000

7

05-04-10 16:44MODULE: 2.13TTKK.......hka

EMME/2 PROJECT: TremmeSCENARIO : 4 nykyverkko

WINDOW:2493.4/6820.042495.1/6821.31

LINKS: all

THRESHOLD:UPPER: 100000

RaskaatKevyet

LAYERS:

SCALE: 250

<~<

8

05-04-10 15:59MODULE: 2.13TTKK.......hka

EMME/2 PROJECT: TremmeSCENARIO : 6 Koilliskeskus nykytilanteessa

WINDOW:2493.4/6820.042495.1/6821.31

LINKS: all

THRESHOLD:UPPER: 100000

RaskaatKevyet

LAYERS:

SCALE: 250

<~<

KOILLISKESKUKSEN ASEMAKAAVOJEN LIIKENNESUUNNITTELU

TUTKITUT KATUVERKKOVAIHTOEHDOT

VE 0 1 2 3 4 2 b 2/3 c

Kuvaus Nykyinen liikenneverkko ja maankäyttö

Vapaa-oikea ja liikennevalo-ohjauksen kehittäminen

4-haarainen kiertoliittymä 5-haarainen kiertoliittymä yhteys Prisman parkkipaikalta, kevytliikenne eritasossa

5-haarainen kiertoliittymä yhteys valtatieltä 9, kevytliikenne eritasossa

Kevytliikenne eritasossa kiertoliittymän ali

Kokonaan tai osittain 2-kaistainen kiertoliittymä, kevytliikenne eritasossa

Liitynnät kaavoitettaville alueille

Rat

kais

u Nykyiset järjestelyt Maankäytön liittymävaihtoehto A (B, C) Maankäytön liittymävaihtoehto A (B, C) Maankäytön liittymävaihtoehto D Maankäytön liittymävaihtoehto A, mutta Heikkilänkadun alittavaa ramppia ei ole

Kuten vaihtoehto 2 Kuten vaihtoehdot 2 ja 3

Vai

kutu

kset

Mäentakusenkadun ja Aitolahdentien liittymä

Rat

kais

u Nykyiset järjestelyt * Vapaa-oikea etelästä Aitolahdentieltä Mäentakusen-kadulle* kaista- ja liikennevalojärjestelyjen tarkistaminen

* 4-haarainen yksikaistainen kiertoliittymä* katujen poikkileikkauksen ja kaistojen tarkistaminen

60 * 5-haarainen kiertoliittymä, 5.haara pelkkä erkaneminen valtatieltä 9

Kuten vaihtoehto 2 * kokonaan tai osittain 2-kaistainen kiertoliittymä (kaistat liikenteellisen mitoituksen pohjalta)

Vai

kutu

kset

+ suunta etelästä itään sujuvoituu ja Lahtomäenkadun läpikulku vähenee- kevyen liikenteen turvallisuus heikkenee- yhtenäisten ratkaisujen saavuttamiseksi tulisi myös nykyiset valo-ohjatut oikeallekääntymiskaistat muuttaa vapaa-oikea ratkaisuiksi?

- 1-kaistaisen kiertoliittymän välityskyky ei riitä- kevyen liikenteen turvallisuus heikkenee tasoratkaisussa

+ kevyen liikenteen turvallisuus paranee jos alikulkujärjestelyt toimivat+ Prisman saavutettavuus paranee- kallis ratkaisu- 1-kaistaisen kiertoliittymän välityskyky ei riitä

- valtateille ja erityisesti runkoverkolle asetettavat rajoitukset vaikeuttavat rampin toteutusta - selkeän viitoituksen toteuttaminen vaikeaa- tilaongelma- kallis ratkaisu

Kuten vaihtoehto 2 + liikenteen sujuvuus saadaan varmistettua

Hannulankatu - Lahtomäenkatu

Rat

kais

u

Nykyiset järjestelyt * kadun mitoituksen tarkistaminen* liikenteenohjauksen tarkistaminen

* kadun mitoituksen tarkistaminen* liikenteenohjauksen tarkistaminen* edellisten vaihtoehtona kadun katkaisu (joukkoliikkenne jää?)

* kadun mitoituksen tarkistaminen* liikenteenohjauksen tarkistaminen* edellisten vaihtoehtona kadun katkaisu (joukkoliikkenne jää?)

* kadun mitoituksen tarkistaminen* liikenteenohjauksen tarkistaminen


Vai

kutu

kset + katu ei houkuttele nykyisessä määrin

läpikulkuun- nykyistä tiukempi mitoitus voi haitata bussiliikennettä

+ katu ei houkuttele nykyisessä määrin läpikulkuun- nykyistä tiukempi mitoitus voi haitata bussiliikennettä




Kirviälänkadun rooli

Rat

kais

u Nykyiset järjestelyt * merkitys automarketin yhteytenä vähenee, mutta yhteys säilyy

* merkitys automarketin yhteytenä vähenee, mutta yhteys säilyy




Vai

kutu

kset + katu rauhoittuu ja jää palvelemaan

pääasiassa sen varren maankäyttöä (maankäyttövaihtoehdossa C rooli jää ennalleen)

+ katu rauhoittuu ja jää palvelemaan pääasiassa sen varren maankäyttöä (maankäyttövaihtoehdossa C rooli jää ennalleen)

+ katu rauhoittuu ja jää palvelemaan pääasiassa sen varren maankäyttöä

+ katu rauhoittuu ja jää palvelemaan pääasiassa sen varren maankäyttöä


Yhteys nykyiseltä S-marketilta Heikkilänkadun ali R

atka

isu Nykyiset järjestelyt * ramppi jää lähes nykyiselleen, mutta

liikenteen ohjausta kehitetään* ramppi jää lähes nykyiselleen, mutta liikenteen ohjausta kehitetään

* 2-suuntainen pääyhteys marketin pihaan

* 1-suuntainen ramppi valtatieltä 9 (ei yhteyttä Prisman pihasta Heikkilänkadun ali)


Vai

kutu

kset + rampin käyttö tehostuu

- rampin alkupää hankalassa paikassa marketin lastauslaiturien sijainnin suhteen

+ rampin käyttö tehostuu- rampin alkupää hankalassa paikassa marketin lastauslaiturien sijainnin suhteen

+ rampin tehokas hyödyntäminen- marketin pihajärjestelyt haasteellisia

+ Koilliskeskuskuksen saavutettavuus paranee- Prisman huoltoliikenne vaikeutuu


Kevyen liikenteen järjestelyt

Rat

kais

u

Nykyiset järjestelyt * verkko pääosin nykyinen* kevyt liikenne samassa tasossa ajoneuvoliikenteen kanssa* alikulku Mäentakusenkadun ali Aitolahdenkadun ja Lahtomäenkadun puolivälistä

* järjestelyt tasossa * edellyttää kevyen liikenteen eritasojärjestelyjä* luoteisneljännekseen vaikea järjestää yhteyttä

* edellyttää kevyen liikenteen eritasojärjestelyjä* luoteisneljännekseen vaikea järjestää yhteyttä

* kevyen liikenteen järjestelyt eri tasossa kiertoliittymän alla

* kevyen liikenteen järjestelyt eri tasossa kiertoliittymän alla

Vai

kutu

kset

- vapaat oikeat liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisia (kevyen liikenteen pääreittejä)

- kevyen liikenteen turvallisuus kiertoliittymässä (suuret liikennevirrat, kevyen liikenteen pääreitit)

+ kevyen liikenteen turvallisuus ja viihtyisyys hyvä + marketalueet yhdistyvät toisiinsa hyvin+ edistää kevyen liikenteen käyttöä- kallis ratkaisu- Prisman pihan korkeaustasoja pitää muuttaa

+ kevyen liikenteen turvallisuus ja viihtyisyys hyvä + marketalueet yhdistyvät toisiinsa hyvin+ edistää kevyen liikenteen käyttöä- kallis ratkaisu- Prisman pihan korkeaustasoja pitää muuttaa

+ kevyen liikenteen turvallisuus ja viihtyisyys hyvä + marketalueet yhdistyvät toisiinsa hyvin+ edistää kevyen liikenteen käyttöä- kallis ratkaisu- Prisman pihan korkeustasoja pitää muuttaa

+ kevyen liikenteen turvallisuus ja viihtyisyys hyvä + marketalueet yhdistyvät toisiinsa hyvin+ edistää kevyen liikenteen käyttöä- kallis ratkaisu- Prisman pihan korkeustasoja pitää muuttaa

Joukkoliikenne

Rat

kais

u

Nykyiset järjestelyt * nykyiset pysäkit * nykyiset pysäkit (luoteisneljänneksen pysäkki?)

* bussiliikenteen kierrätys CM:n alueen kautta? (luoteisneljänneksen pysäkin poisto)

* bussiliikenteen kierrätys CM:n alueen kautta? (luoteisneljänneksen pysäkin poisto)

* luoteisneljänneksen pysäkki edellyttää yhden ylimääräisen alikulun - pysäkin poisto ja linjojen siirto kulkemaan CM:n alueen kautta?

* luoteisneljänneksen pysäkki edellyttää yhden ylimääräisen alikulun - pysäkin poisto ja linjojen siirto kulkemaan CM:n alueen kautta?

Vai

kutu

kset - linjojen ja reittien runsaus aiheuttaa

pysäkkien suuren määrän - sekavuus - linjojen ja reittien runsaus aiheuttaa pysäkkien suuren määrän - sekavuus

- hankala järjestely+ pysäkkien määrä vähenee ja joukkoliikenteen käyttäjien kannalta tilanne selkeämpi

- hankala järjestely+ pysäkkien määrä vähenee



TIEH

ALL

INTO

EI H

YVÄ

KSY

RA

TKA

ISU

A

LIITE 4

Documents

Koilliskeskuksen liikenneselvitys ja yleissuunnitelma...5.2 Liikenneverkkovaihtoehtojen toimivuus yli yön -tilanteessa 29 5.3 Kevyen liikenteen järjestelyjen toimivuus 32 5.4 Täydentävät