PardiaNyt

YSTÄVÄLLISYYS EI OLE LUVANVARAISTA SIVU 17

TEEMANA työ ja ikä TUTUSTU Pardian työkyselyn tuloksiin OTA TALTEEN jäsenedut

Palkansaajajärjestö Pardian jäsenlehti 2 | 2015

Laita tavarakaaos kuriin SIVU 20

Kunniallisesti eläkkeelle SIVU 42

Pääkirjoitus 3

Pardian mielestä 4

Päätoimittajalta 5

puheenaihe

Verkkopalaute voi satuttaa 6

Uusi keskusjärjestö -hanke 8

Puheenjohtajalta 9

työnkuva

VR:n varikolla korjataan viat ja liat 10

Työelämän muutos myös lakiin 14

Hyvän palvelun lupapalvelua 17

Tavarakaaos lopullisesti kuriin 20

Tuo esiin arjen sankaruutesi 23

Tutustu työkyselyn tuloksiin 24

Ota talteen jäsenedut 27

teema

Lapion varresta toimistoon 32

Pätkätyöläinen luottaa tulevaisuuteen 34

Sukulaiset samassa toimistossa 36

Muistisairaus ei ole kaiken loppu 38

Eläköityminen ei vain ikäkysymys 42

Kolumni 45

Lakinurkkaus 46

työnkuva

Laborantin työnä maito ja kala 48

Koulutus tiedottaa 50

Svensk resumé 52

Pardian toimiston yhteystiedot 54

Tilaa jäsenkalenteri 56

TÄSSÄ LEHDESSÄ

2

14 56

48

Muista tilata kalenteri

PÄÄKIRJOITUS

PardiaNyt11. vuosikerta

JulkaisijaPalkansaajajärjestö Pardia ryRatamestarinkatu 11,00520 Helsinki

PäätoimittajaRiitta Nieminen075 324 7507, 040 773 6591riitta.nieminen@pardia.fi

OsoitteenmuutoksetJäsenet Pardian / oman liitonjäsenrekisteriin s. 54ja muut kuin jäsenetmarjo.pihlajaniemi@pardia.fi

ToimitussihteeriMarjo Pihlajaniemi

UlkoasuMainostoimisto Hypno / Virve Kivelä

PainopaikkaForssa Print 2015

Levikki 31.12.201449 384 / 49088

ToimituskuntaElisa HyytiäinenPentti HäkkinenPekka KolehmainenMikko Niemi Sirpa RipattiJorma TikkamäkiEija TuuttiMikko ViertolaKirsi Vornanen Riitta Nieminen, päätoimittajaMarjo Pihlajaniemi, toimitussihteeri, päätoimittajan sij.

Kannen kuvaLeena Koskela

Ilmoitukset ja laskutusPardiawww.pardia.fi/pardianytRiitta Nieminen, p. 075 324 7507Marjo Pihlajaniemi, p. 075 324 7509etunimi.sukunimi@pardia.fi

Ilmestymisaikataulu 20154 numeroa vuodessa, ilmestymispäivät

Nro Aineistopäivä Ilmestyy 1/2015 16.2. 19.3.2/2015 13.4. 15.5.3/2015 24.8. 24.9.4/2015 9.11. 10.12.

Aikakauslehtien liiton jäsenlehti.

441 612Painotuote

Työsuhteeni ammattiyhdistysliikkeeseen on kestänyt reilut 26 vuotta.Kun lopetin päätoimisen nyrkkeilyvalmentajan ja -kouluttajan tehtävät, hain

työpaikkaa liikunta- ja järjestötöistä. Lehdessä näkemäni ilmoitus järjestösih-teerin tehtävästä Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKAssa eli silloisessa Nuorisolaitosten toimihenkilöissä kiinnosti.

Mietin, mitä valmiuksia minulla olisi, ja muistin, että liikunnanohjaajakoulu-tuksessa tein opinnäytetyöni työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmästä Suomessa. Opiskelukaverini ihmettelivät seminaari-työn aihetta. Kerroin syyksi kiinnostukse-ni ajankohtaiseen ja monimutkaiseen tee-maan. Pääsin työpaikkahaastatteluun ja tässä sitä ollaan.

Työni urheilun parissa oli valmentaa niin urheilijoita kuin valmentajiakin hy-viin suorituksiin, etsiä lahjakkuuksia, kou-luttaa ja tehdä koulutusmateriaalia. Toi-minta ay-liikkeessä on ollut monin tavoin samanlaista ja lisänä tuli muun muassa neuvottelutoiminta palvelussuhteen eh-doista eri tasoilla. Tutustuminen esimerkiksi töihin virastoissa, lastensuojelu-laitoksissa, lasten erityiskouluissa ja kehitysvammaisten laitoksissa on avar-tanut käsitystäni työstä.

Ensimmäisenä vuotenani näissä töissä, vuonna 1989, uutta valtiolla oli yhteistoimintalaki. Sain piirtoheitinkalvot ja kiersin niiden kanssa työpaikoilla lakia esittelemässä. Vastaanotto oli hyvä ja yhteistyön merkitys käsitettiin kai-killa tasoilla. Aloitettiin muun muassa vuosittaiset työnantajien ja henkilöstön edustajien yhteiset yhteistoimintakoulutukset.

Sitten iski 1990-luvun lama vaikuttaen niin jäsenten kuin järjestöjenkin työhön. Jäseniä lomautettiin ja irtisanottiin. Myös Toimihenkilö- ja Virkamies-järjestöjen Keskusliitto TVK ja Virkamiesliitto kaatuivat. Toimihenkilökeskus-järjestö STTK sai uusia jäseniä.

Ay-liike on ollut keskeisenä vaikuttajana monessa uudistuksessa, mutta nuori sukupolvi ei välttämättä tunne sitä omakseen. Myös kilpailu taitavien, osaavien ja innokkaiden ihmisten vapaa-ajasta on tullut yhä haastavammak-si, ja siksi tarvitaan myös ay-kulttuurin muutosta.

Liikkeemme tärkein voima on edelleenkin henkilöstön edustajat työpai-koilla. Siksi heitä pitää kuulla muutosta tehtäessä ja pohtia yh-

dessä eri keinoja sanomamme saamiseen paremmin perille. Tarvitaan myös innostavia toimijoita ja johtoa sekä ay-liik-

keeltä yhteistä näkemystä tulevaisuudesta. Uuden keskus-järjestön perustaminen olisi askel oikeaan suuntaan varsinkin

tämän hetkisen talouden taantuman aikaan.Kun työni ay-liikkeessä loppuvuonna päättyy ja siir-

ryn eläkkeelle, täytyy hakea uusia haasteita. On jälleen aika ottaa lisää aikaa liikunnalle, matkustamiselle ja uu-sille harrastuksille.

Esko PallaspuroPardian asiamies

Mies ja ay-liike ajan rattaissa

Kilpailu taitavien, osaavien ja

innokkaiden ihmisten vapaa-

ajasta on tullut yhä haastavammaksi.

3

PARDIAN MIELESTÄ

Jäitä hattuun valtion virastojen henkilöstön vähentämisessäPalkansaajajärjestö Pardian mielestä maamme päättäjiltä tarvitaan nyt rohkeutta ja malttia. Valtion virastojen ja laitos-ten määrärahaleikkausten vuoksi valtion virastot ja laitokset ovat joutuneet irtisanomiskierteeseen, joka on katkaistava.

– Henkilöstön toistuvien irtisanomisten sijaan on katsotta-va valtion tehtävien hoitoa kokonaisvaltaisesti, jotta edes la-kisääteiset tehtävät saadaan hoidettua nykyisilläkään henki-löstöresursseilla, Pardian puheenjohtaja Niko Simola sanoo.

Valtiolta on kadonnut kahden vuosikymmenen aikana yli 100 000 työpaikkaa ja ne vähenevät edelleen. Valtiolla työs-kentelee vain noin 78 000 henkilöä. Valtion työntekijöiden osuus maamme kokonaistyövoimasta on vain 3,7 prosenttia ja julkisen sektorin työvoimasta noin 15 prosenttia.

Esimerkkejä valtion henkilöstövähennyksistä on lukui-sia. Esimerkiksi vuoden alussa toimintansa aloittanut Luon-nonvarakeskus (Luke) ilmoitti 21. huhtikuuta aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut, jotka voivat johtaa 210 henki-lötyövuoden vähentämiseen ja lomautuksiin. Neuvottelut koskevat 725 henkilötyövuotta tutkimuksen tukitehtävissä, hallinnossa sekä valiotaimituotannossa ja mittaus- ja stan-dardisointipalveluissa. Luonnonvarakeskus varautuu lisäksi lomautuksiin syksyllä 2015. Vuoden 2016 alussa arvioidaan, millaisia toimenpiteitä tarvitaan vuoden 2017 talouden ta-sapainottamiseksi.

Luonnonvarakeskuksen tiedotteen mukaan säästötarpeen taustalla on valtion tutkimuslaitosten ja -rahoituksen ko-konaisuudistus, joka leikkaa Luken perusrahoitusta lähes 15 miljoonaa euroa vuodesta 2014 vuoteen 2016. Vain osa leikkauksesta nähdään mahdollisena korvata lisäämällä ul-kopuolisen rahoituksen hankintaa.

Simolan mielestä tulevalta hallitukselta tarvitaan kestävää, suunnitelmallista ja henkilöstön kannalta inhimillistä otetta.

– Hallitustunnustelija Juha Sipilä on julkisuudessa sa-nonut, että valtion sektorin henkilövähennykset tulee hoi-taa eläkepoistumaa hyödyntäen eikä irtisanomisilla. Pardia odottaa näiden lupausten lunastamista tulevalta hallitukselta.

Mikä Luonnonvarakeskus? Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorga-nisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden kehittämiseksi. Luonnonvarakeskus muodostet-tiin vuoden 2015 alussa yhdistämällä kolme valtion sektori-tutkimuslaitosta (MTT, Metla, RKTL) sekä Tiken tilastopal-velut. Vuonna 2014 Lukessa tehtiin 1 570 henkilötyövuotta. ■

LukijapalautettaViime lehdestä tuli lukijapalautteita yhteensä 131 kappaletta.

Parhaaksi jutuksi palautteen antajat äänestivät kemijärveläisen ke-lalaisen Riina Kellokummun etätyöstä kotipaikkakunnan ja Seinä-joen välillä kertovan Etäsuhde johti etätyöhön.

Toiseksi ja kolmanneksi eniten ääniä saivat lehtemme poliisit. Ar-tikkelissa Poliisi on poliisi myös vapaalla, Jan Johansson kertoi työs-tään Ahvenanmaalla. Eräoppaasta poliisiksi otsikolla Jon Ahlgren ker-toi pitkästä ja vaihtelevasta työurastaan ennen poliisiksi ryhtymistä.

Palautteissa toivottuja aiheita:• jaksaminen organisaatiomuutosten keskellä• mikä muuttuu, kun siirtyy yksityiseltä sektorilta valtiolle töihin • mitä tehdä, jos irtisanotaan.

Tässä lehdessä teemana on työ ja ikä. Olemme koonneet siihen aihei-ta, joita meiltä on toivuttu. Pätkätöistä kertova artikkeli kuvaa mo-nen viime vuosina työmarkkinoille tulleen uran alkutaivalta. Toisaal-ta taas juttu tutkija Katri Halenin väitöskirjatutkimuksesta kertoo työelämästä uran loppupäässä.

Voit antaa palautetta ja osallistua arvontaan joko takasivun palaute-kortilla tai nettisivullamme www.pardia.fi → viestinta → palautekortti.

Toimiston kesän aukioloajatPardian neuvonta palvelee kesä- ja elokuussa klo 8:30–15:00 ja hei-näkuussa klo 9:00–12:00 puhelinnumerossa 075 324 7500.

Jäsenrekisteri palvelee koko kesän. Puhelinaika on klo 9–12.Myös Pardian toimiston henkilöstö lomailee kesällä. Kesäloma-

kauden aikana ole yhteydessä suoraan neuvontaan ja kysy päivys-täviä asiamiehiä.

HenkilövaihdoksiaMaanmittauslaitoksen tekniset MATE valitsi 23.4. uudeksi puheen-johtajakseen Ulla Mikkasen.

4

PÄÄTOIMITTAJALTA

Me kaikki tarvitsemme arvostusta tekemällemme työlle.

Oikean ikäinen työhön

Työurani alkuvuosina aloitin työt itäsuomalaisessa pikkukaupungissa kesälo-makaudella. Sen ajan tavan mukaan esimieheni keskeytti lomansa päiväk-

si ja antoi pikaperehdytyksen työhöni. Päivään kuului niin toimiston toimintaan kuin työyhteisöön tutustumista, tulevat hallinnon kokousaikataulut ja toimitta-jan tekemä haastattelu tulokkaasta maakuntalehteen.

Seuraavana päivänä soi puhelin. Puhelu alkoi suorasukaisesti uuden vir-kamiehen iän kyselyllä, kun lehden haastattelussa ollut mustavalkoinen kuva-kaan ei ollut asiaa selventänyt.

Ilmoitin olevani 25 vuotta täyttänyt. Luurin toisesta päästä tuli napakasti vain yksi sana ”riittää” ja puhelu päättyi siihen. Pikkuisen asiaa selviteltyäni kuulin, että soittaja oli kaupungissa hyvin tunnettu matkailutoimenjohtaja, joka ei kai katsonut tarpeekseen esitellä enemmän asiaa tai it-seään tulokkaalle.

Sittemmin työvuosia on tullut ja työpai-kat vaihtuneet. Enää ei ole kyselty ikää, vaan osaamista.

Uuteen eduskuntaan valittiin kansan-edustajia, joista nuorin oli 24 vuotta ja ikä-nestori jo reippaasti päälle 70 vuotta. Ei hei-dänkään ikäänsä tai osaamistaan kukaan ole kyseenalaistanut. Siinäkin työssä on lupa odottaa, että viimeistään työ opettaa.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa yhteensä 347 000 eri-ikäistä työtöntä työnhakijaa. Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 44 000. Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työn-hakijana olleita oli 103 300. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 129 500.

Lehtemme teemana on ikä ja työelämä. Lehden artikkeleista voi lukea, että nuorelle työnhakijalle se voi merkitä toistuvia pätkätöitä ja epävarmuutta tulevai-suudesta. Varttuneemmalla työntekijällä voi olla vaikeaa luopua totutuista tavois-ta tehdä töitä ja opetella koko ajan uutta. Työuran loppupäässä on myös epä-varmuutta. Kuinka minä itse jaksan? Kuinka työyhteisö arvostaa konkaria, joka uskoo omaan kokemukseensa ja ammattitaitoonsa ja tekee myös töitä osaami-sensa eteen muuttuvassa työelämässä?

Me kaikki tarvitsemme arvostusta tekemällemme työlle. On tärkeää, että minä itse arvostan sitä mitä osaan ja myös esimieheni arvostaa sitä. Kaikille työyhtei-sön jäsenille ikään katsomatta tulee tarjota mah-dollisuuksia osallistua mielenkiintoisiin töihin ja koulutukseen. Työuria on tarkoitus pidentää ja ne pitenevät vain, jos työelämä arvostaa mo-nenlaisia työntekijöitä.

Oikein ihanaa kesää kaikille luki-joille!

Riitta Nieminen Twitter: @RiittaNieminen

Perheiden hyvinvointijaksot haettavissaPalkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT jär-jestää loppuvuonna 2015 hyvinvointijakso-ja vain perheille.

Seuraavat syksyn, joulun ja vuodenvaih-teen perhejaksot avautuvat haettavaksi tou-kokuun alusta. Jaksot on ajoitettu koulujen lomien aikaan ja niitä löytyy ympäri Suo-mea. Tarkemmat tiedot ja hakeminen osoit-teesta www.pht.fi.

SuomiAreena 11.–17.7Pardia on jälleen muka-na Porissa järjestettäväs-sä SuomiAreena-tapah-tumassa heinäkuussa. Meitä voit tavata Kansa-

laistorilla 15.–17.7. Torilavalla on päivittäin STTK:laisia puheenvuoroja, Pardian puheen-johtaja Niko Simola esiintyy torstaina 16.7. klo 12.45–13.00. Seuraa ilmoittelua koti-sivuilla www.pardia.fi.

Pardia nyt TwitterissäVoit seurata meitä myös Twitteris-sä. Pardia löytyy nimellä @Pardia-Ry. Sivuille jaetaan ja käydään kes-

kusteluja Pardiaan ja työelämään liittyvistä aiheista. Toimistomme työntekijät jakavat sitä kautta myös tietoa ajankohtaisista asi-oista ja Pardian toiminnasta.

Varmista itsellesi vuoden 2016 kalenteriPardian vuoden 2016 jäsenkalenterin tilaus-kanava on avattu. Voit tilata kalenterin ne-tistä tai tekstiviestillä. Tarvitset tilaamiseen jäsennumerosi, jonka löydät jäsenkortista-si tai tämän lehden takakannen osoitetie-doista. Takakannesta löydät myös tarkem-mat tilausohjeet.

Kalenteri on tilattava 26.10. mennessä ja se postitetaan marras-joulukuun vaihteessa.

5

PUHEENAIHE

Verkossa ei tunneta armoa

Sosiaalisen median ryöpytys on usein kovaa ja kohtuutonta.

Selviämään auttaa avoin ja tukeva työyhteisö.

teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuva Shutterstock

6

PUHEENAIHE

Kun ihminen kokee tulleensa kohdel-luksi kaltoin, hän haluaa purkaa pa-haa oloaan.

Sosiaalisessa mediassa kaikki saavat ää-nensä kuuluviin eikä suodatinta juuri käyte-tä. Esimerkiksi viranomaispäätöksen oikeel-lisuuden lisäksi kyseenalaistetaan usein sen tekijän älykkyys tai jopa ulkomuoto.

– Kiivastuksissa helposti unohtuu, mitä kirjoituksesta voi aiheutua päätöksen taka-na olevalle henkilölle, Työturvallisuuskes-kuksen asiantuntija Päivi Rauramo sanoo.

Asiakastyötä tekevät ovat tottuneet palaut-teeseen, mutta sosiaalisen median hallitse-mattomuus voi järkyttää. Muutamassa tun-nissa viesti monistuu, vahvistuu ja kärjistyy. Sen näkevät ja jakavat sadat, jopa tuhannet ihmiset. Pahimmillaan voi huomata olevansa päivän puheenaihe myös valtamediassa. Pal-jon vahinkoa on ehtinyt tapahtua ennen kuin asian toinen puoli saadaan näkyviin.

– Olen kuullut tapauksista, joissa julkinen ryöpytys on ollut niin suuri järkytys, että työ-kyky on romahtanut. Toisaalta jotkut katso-vat kielteisen palautteenkin olevan työhön kuuluva välttämätön paha.

Varautuminen pehmentää Kun työntekijään kohdistuu verkossa voima-kasta arvostelua, auttaa jos organisaatiossa on sovittu etukäteen, miten ja kuka reagoi.

– Toimintamallien hyvä puoli on, että olipa uhrina kuka tahansa, toimitaan aina samal-la tavalla. Näin kenenkään ei tarvitse tuntea joutuneensa vielä työpaikallaankin erityis-huomion kohteeksi.

Hyvä suunnitelma sisältää myös työkalu-ja henkilöstön hyvinvoinnin takaamiseksi.

– Työsuojelunäkökulmasta työnantajille kuuluu pakollisena uhkien tunnistaminen ja riskien arviointi sekä niiden pohjalta tarvit-tavien toimenpiteiden toteuttaminen. Työn-antajan velvollisuus on myös seurata työnte-kijöidensä kuormittumista.

Rauramo ehdottaa, että esimerkiksi aamu- tai viikkopalaverissa varataan hetki aikaa ja käydään läpi, mitä kenellekin kuuluu. Sii-nä tilanteessa olisi luontevaa ottaa esiin niin iloja kuin myös ahdistavia kokemuksia. Yh-dessä puhuminen tarjoaa vertaistukea, mut-

ta myös opettaa ja auttaa varautumaan tule-viin tilanteisiin.

Samalla puolellaTyöpaikan ilmapiiri ja luottamus ovat tär-keitä kriisitilanteissa. Jokaisen pitää uskal-taa pyytää apua esimieheltä ja luottaa, että esimies on hänen puolellaan.

– Hyvässä työpaikassa vaikeita asioita voi ot-taa puheeksi joko työkavereiden tai esimiehen kanssa tai kääntyä työterveyshuollon puoleen. Jollekin läheiselle puhuminen voi olla paras keino purkaa asiaa. Sairasloma ei pidä olla ai-noa vaihtoehto, millä tilannetta rauhoitetaan.

Rauramo muistuttaa, että esimiehen ja alaisen välinen suhde pitää olla luottamuk-sellinen myös niissä tilanteissa, joissa työn-tekijä on tehnyt virheen.

– Esimiehen on tuettava omiaan. Jos sa-malle työntekijälle sattuu toistuvasti virhei-tä, pitää miettiä, onko tehtävä liian vaativa tai työkuormitus liian kova.

Myös raskaimpia asiakaspalvelutehtäviä voi tarvittaessa kierrättää ja jo rekrytoinnissa on syytä tuoda esiin mahdollinen julkinen rooli.

Aika parantaaRauramon mukaan ihmiset ovat harvoin va-rautuneita tilanteisiin, joissa oma ammat-titaito ja persoona ovat keskustelupalstalla ruodittavana.

– Vahva ammatillinen itsetunto auttaa suh-tautumaan tilanteeseen. Jokaista ei voi miel-lyttää ja on työtehtäviä, joissa joudutaan teke-mään asiakkaalle epämiellyttäviä päätöksiä. Tällöin ammatti-identiteettiä ei voi rakentaa palautteen varaan.

On hyvä myös muistaa, että sosiaalisessa mediassa puheenaiheet vaihtuvat nopeasti.

– Tässä suhteessa ihmisten muisti on ly-hyt. Vaikka tuntuu, että maailma loppuu tä-hän, ei se niin ole.

Herkkyyttä tarvitaanUsein sosiaalisen median tyrskyt osuvat pa-hiten herkkiin ja empaattisiin ihmisiin.

– Eräässä organisaatiossa ehdotettiin työn-tekijöille, etteivät he seuraa itseään koskevaa kirjoittelua verkossa. Voidaan sopia, että joku muu seuraa ja raportoi, jos jotain huolestut-tavaa ilmenee. Jos työtekijään kohdistuu fyy-sinen uhka, on asiasta ilmoitettava poliisille.

Rauramo muistuttaa, että herkkyyttä tar-vitaan asiakaspalvelussa. Kun pöydän toisella puolella oleva pystyy asettumaan toisen ase-maan, sillä jo estetään monen tilanteen kär-jistyminen.

– Samalla pitää kuitenkin ymmärtää, ettei aina ole mahdollista välttää ristiriitaa asiak-kaan kanssa. Sosiaalisen median hyökkäyk-sen takana voi olla myös henkilö, joka on mieleltään epävakaa. ■

Sosiaalisen median myrskyt ovat kovia, mutta menevät nopeasti ohi.

KunnianloukkausKunnianloukkaukseen syyllistyy, jos esittää toisesta valheellisen tiedon tai vih-jauksen siten, että teko aiheuttaa vahinkoa tai kärsimystä loukatulle tai häneen kohdistuu sen takia halveksuntaa. Lisäksi syyllistyy kunnianloukkaukseen, jos puheillaan halventaa toista.

Kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menette-lyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tietees-sä, taiteessa tai niihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selväs-ti ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Normaalia kritiikkiä on siis kestettävä. Mutta jos levitetään valheellista tie-toa, josta aiheutuu haittaa, kuten esimerkiksi syytetään perättömästi rikokses-ta, on kyseessä kunnianloukkaus.

7

Uusi keskusjärjestö -hanke käynnistyi 16.1.2015 pidetyllä liittojen kokouksella, johon oli kutsuttu kaikki Suomessa toimivat ammatilliset edunvalvontajärjestöt. Kokouksessa

päätettiin käynnistää selvitys uuden keskusjärjestön perustamisesta.Pardian hallitus päätti osallistumisestaan selvitystyöhön 27.1. ko-

kouksessaan. Päätökset aikanaan mahdollisesti perustettavaan uu-teen keskusjärjestöön liittymisestä tehdään erikseen.

– Pardian mielestä uuden keskusjärjestön tulee olla poliittisesti sitoutumaton uusi järjestö. Lisäksi sen tulee olla riittävän laaja ko-koonpanoltaan ja jatkossa keskusjärjestöjä tulee olla vähemmän kuin nykyisin. Jäsenmaksukaan ei saisi nykyisestä nousta, Pardian puheen-johtaja Niko Simola linjaa.

Simolan mielestä Uusi keskusjärjestö on myös mahdollisuus uu-distaa toimintaa, päivittää edunvalvontatavoitteet ja toimintatavat.

Liittojen kokouksessa 12.2. hankkeelle valittiin ohjausryhmä, joka koostuu 14 liiton edustajasta ja kahdesta asiantuntijajäsenenä toimi-vasta keskusjärjestöpuheenjohtajasta. Ohjausryhmän tehtävänä on valmistella esitykset selvitystyössä mukana olevien liittojen kokouk-sille ja johtaa hankkeen etenemistä ja taloutta. Pardian puheenjoh-taja Niko Simola on ohjausryhmässä varsinainen jäsen ja hänen va-rajäsenensä on Juri Aaltonen Ertosta.

Muut ohjausryhmän jäsenet ovat Pertti Porokari (Insinööriliit-to), Rauno Vesivalo (Tehy), Jorma Malinen (Ammattiliitto Pro), Sil-ja Paavola (SuPer), Maija Pihlajamäki (Jyty), Liisa Halme (VvL), Jarkko Eloranta (JHL), Ann Selin (PAM), Riku Aalto (Metalliliit-to), Marko Piirainen (AKT), Matti Harjuniemi (Rakennusliitto), Veli-Matti Kuntonen (SEL) ja Timo Vallittu (TEAM).

Ovet auki mattimyöhäisilleSelvitysvaiheeseen on toistaiseksi ilmoittautunut mukaan 48 am-

mattiliittoa. Ne edustavat noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa ja yk-sinyrittäjää. Selvitystyöhön pääsee mukaan myös hankkeen edetessä.

Hankkeen ylimmässä päättävässä tahossa, liittojen kokouksessa on edustus jokaisesta mukaan lähtevästä liitosta, yli 50 000 jäsenen lii-

tolla on kaksi edustajaa. Liittojen kokous muun muassa päättää sel-vitystyön organisaatiosta ja perustettavien työryhmien kokoamisen perusperiaatteista, hankkeen ohjausryhmän kokoonpanosta sekä selvitystyön aikataulusta ja taloudesta. Pardian edustajina liittojen kokouksessa Niko Simolan lisäksi, jolla on ohjausryhmän jäsene-nä edustus, ovat Yrjö Suhonen (SPJL) ja Heikki Tuominen (TTT). Seuraava liittojen kokous on 25.5.

Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja on Julkisten ja hyvinvoin-tialojen liiton JHL:n Jarkko Eloranta ja varapuheenjohtajina ovat Va-kuutusväen Liiton VvL:n puheenjohtaja Liisa Halme ja Insinöörilii-ton puheenjohtaja Pertti Porokari.

Toimintokohtaisista työryhmistä Pardian edustajana Tulevaisuus- ja strategiatyöryhmässä on Sari Jokikallas (Prounioni).

– Pardian hallinnossa keskusjärjestön selvitystyön etenemistä kä-sitellään säännöllisesti ja avoimesti, Simola korostaa. ■

Uusi keskusjärjestö -hanke etenee

Juha Heikkala hankkeen vetäjäksi

Selvityshankkeen projektipääl-liköksi valittiin 24.4. yhteiskun-tatieteiden tohtori Juha Heikka-la, 53. Heikkala työskentelee ennakoinninasiantuntijana val-takunnallisessa liikunta- ja ur-heiluorganisaatiossa Valossa, jota hän on ollut perustamas-sa. Heikkala aloittaa huhtikuus-sa ja hän työskentelee ohjaus-ryhmän alaisuudessa.

teksti Riitta Nieminen, Pardian viestintäpäällikkö

Tavoitteena on, että uusi keskusjärjestö perustetaan

kesäkuussa 2016 ja se aloittaa käytännön toiminnan vuoden

2017 alusta.

8

PUHEENJOHTAJALTA

Määräraha- leikkausten tie on kuljettu loppuun.

Päättäjiltä vaaditaan rohkeutta

TTätä kirjoittaessani vaalit on juuri käyty ja hallituksen muodostaminen

aluillaan. Ensi töikseen uusi hallitus jou-tuu ottamaan kantaa julkisen talouden tasapainottamiseen ja samalla myös val-tionhallinnon asemaan ja resursseihin.

Mistä löytyy rohkeutta kehittää valti-onhallintoa suunnitelmallisesti ja maltil-la, henkilöstö huomioon ottaen? Päättä-jiltä kuullaan paljon puheita siitä, kuinka julkisen sektorin ja valtionhallinnon tuot-tavuutta voidaan kasvattaa ja henkilöstö-määrää pienentää eläkepoistuman kaut-ta. Kokonaan toinen asia sitten onkin, tukevatko tehdyt ratkaisut tätä, ikäväs-ti sanottuna vain juhlapuheissa esiinty-vää mantraa.

Ainakaan kuluneen vuoden tapahtu-mat eivät puolla edellä mainittua linjaa. Viimeisen vuoden aikana valtionhallin-nosta on irtisanottu tai tullaan irtisano-maan päättyneiden YT-neuvotteluiden perusteella noin 900 työntekijää ja vir-kamiestä. Eikä valitettavasti loppua näy. Huhtikuun lopulla Luonnonvarakeskuk-sessa alkoivat YT-neuvottelut, jotka täh-täävät yli 200 ihmisen vähentämiseen.

Julkisuudessa elää vahvana myytti valtavan kokoisesta valtionhallinnosta. Myytti ei pidä paikkaansa. Valtion henki-löstömäärä on supistunut vuosikymmen-ten ajan. Vuoden 2014 lopussa valtion palveluksessa oli noin 78 000 henkilöä, joka on 3,7 % kaikista suomalaisista pal-kansaajista. Julkisesta sektorista tämä on vain vajaa kuudesosa. Ylen taannoi-sen uutisoinnin perusteella Euroopan unionin maista Suomessa on itseasias-sa vähiten valtion henkilöstöä suhtees-sa väkilukuun.

Määrärahaleikkausten tie on yksinkertaisesti kuljettu loppuun. Ainakin jos halutaan edelleen pi-tää kiinni tehokkaasti ja laaduk-

kaasti toimivasta valtionhallinnosta. Ja hyvästä henkilöstöpolitiikasta. Jo aiem-min päätetyt määrärahaleikkaukset joh-tavat vääjäämättä henkilöstön vähentä-miseen eri hallinnonaloilla ja virastoissa myös irtisanomisten kautta. Enempiin leikkauksiin ei ole varaa.

Yhteiskunta ja talouselämä tarvitse-vat toimiakseen tehokasta ja vahvaa val-tionhallintoa. Kansallinen kilpailukyky syntyy investoinneista myös valtion pal-

veluihin, kuten hyvään hallintoon, kou-lutukseen, tutkimukseen ja kansalaisten turvallisuuteen. Jatkuvien leikkausten ja henkilöstön irtisanomisten sijaan pitäisi käydä keskustelua siitä, mikä on valtion tehtävä. Poliittisen päättäjän on määri-teltävä, mitä tehtäviä jätetään tekemättä, jos edelleen halutaan säästää.

Valtionhallintoa pitää toki myös uu-distaa ja mahdollisuudet tuottavuuden kasvuun hyödyntää. Usein vain tuntuu unohtuvan, että näin on myös tehty. Vuo-sina 2011–2014 toteutetulla vaikutta-vuus- ja tuloksellisuusohjelmalla tavoi-tellaan 400 miljoonan euron säästöjä vuoteen 2020 mennessä. Säästöjä hae-taan muun muassa muuttamalla toimin-tatapoja, luopumalla tehtävistä ja toimin-noista ja järkeistämällä niitä. Henkilöstö on myös päässyt mukaan ja onkin ide-oinut lukuisia uusia tapoja tehdä työtä. Tämä toimintatapa on ollut järkevä, ja sitä tulee jatkaa.

Valtionhallinnon kehittämis- ja muu-tostyöhön tarvitaan vaalikaudet ylittävä näkymä siitä, mihin pyritään. Sellainen näkymä, askelmerkit, toimenpiteet ja ra-haraamit edellyttävät laajapohjaista ja myös parlamentaarista valmistelua sekä sitoutumista siihen. Henkilöstön aseman

sitova turvaaminen on luontevaa rat-kaista osana ohjelmaa.

Poliittisen päätöksentekijän rooli ei ole helppo. Poliittisel-ta päättäjältä vaaditaan tämän päivän asenneilmastossa roh-keutta puolustaa valtionhal-lintoa. Toivottavasti tätä roh-keutta löytyy.

Toivotan kaikille oikein hyvää kesää!

Niko SimolaTwitter: @simolaniko

9

Varikolla tehdään töitä vuorottaVikaantuneet veturit tulevat etelästä ja korjatut lähtevät pohjoiseen.

teksti Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja kuvat Jari Härkönen

TYÖNKUVA

Nuori esimies Petri Kehä on saanut itse-ään vanhempien alaisten luottamuksen. Vetureiden kunnossapidossa ei ole lain-kaan naisia, vaikka muutama naisasenta-ja Ilmalasta löytyykin.

10

Varikolla tehdään töitä vuorotta

TYÖNKUVA

11

Veturitoimintojen työnjohtaja Petri Kehä kulkee VR Groupin 66 hehtaarin kokoisella Helsingin varikolla tottuneesti. Va-rikolla työskentelee VR Groupin palkkalistoilla 447 työnte-

kijää ja silti Kehä näyttää tuntevan kaikki ja heittävän jokaiselle vas-taantulijalle ystävällisen kommentin.

– Täällä on välitön ilmapiiri ja kaikki tuntevat toisensa, Kehä kehuu.Tämä on 29-vuotiaalle esimiehelle ensimmäinen vakituinen työ-

paikka, ja lähes ainoa missä hän on työskennellyt. Kehä on ollut myös kesätöissä varikolla ja vuorotteluvapaan sijaisena.

Armeijan jälkeen häntä pyydettiin tulemaan vakituiseen työsuh-teeseen asentajaksi vuonna 2006, mistä hän siirtyi veturitoiminto-jen työnjohtajaksi vuonna 2009.

– On vaikea edes kuvitella, että tekisin muuta työtä kuin tätä. Fai-jakin on ollut näissä samoissa töissä. Työ on monipuolista ja itsen-sä kehittämismahdollisuuksia on paljon. Ja jokainen päivä on vä-hän erilainen.

Töitä ei voi tehdä kiireelläVarikolla kuuluu jatkuvasti hälytysääniä ja varoitusvalot vilkkuvat, kun junia liikutetaan. Muuten tunnelma on rauhallinen.

– Kun korjataan isoja, liikkuvia junia, töitä ei voi tehdä kiireellä. Silloin sattuu helposti vahinkoja.

Kehä muistuttaa, että 83 tonnia painavan veturin alle jääminen on kuin kerrostalo tulisi päälle. Maanalaisia tunneleita pitkin pää-see hallista toiseen, joten ratapihaa pitkin ei tarvitse paljon kävellä.

Kehän alaisuudessa on noin 35 asentajaa, jotka työskentelevät kol-messa vuorossa noin 4-7 asentajaa kerrallaan. Kehä tekee itse pelkäs-tään päivävuoroa, joka alkaa aamulla kello 6.30 ja päättyy kello 15.00. Ilta- ja yövuorossa nokkamiehenä on yksi asentajista.

– Kriittisin hetki on aamulla, jolloin pohja päivälle muodostuu. Yövuoron kanssa käydään läpi mitä vetureiden vikaantumisia meil-le on tullut tietoon. Sen jälkeen koordinoidaan, mitä muita veturei-den korjauksia ja kunnossapitotöitä, kuten määräaikaishuoltoja, on kyseiselle päivälle.

Kehän työajasta puolet menee työnjohtotehtävissä ja toinen puoli erilaisissa asiantuntijaryhmissä, projekteissa ja työmaakokouksissa.

Työpariksi onkin palkattu toinen työnjohtaja, jotta toinen työn-johtajista pystyy osallistumaan asiantuntijatehtäviin. Niinä päivinä ei tarvitse edes ajatella työnjohtoasioita.

Korjatut lähtevät pohjoiseenVikaantuneet veturit tulevat Helsingin varikolla Ilmalassa korjaus-halleihin virtausperiaatteella etelästä ja korjatut lähtevät pohjoiseen. Isompia huoltoja varten veturit ajetaan konepajoille.

– Helsingissä korjataan eniten sähkövetureita, koska Etelä-Suo-men rataosuudet alkavat olla kaikki sähköistettyjä.

VR:llä on edelleen eniten neuvostovalmisteisia SR1-sähköveturei-ta 70-luvulta, mutta myös sveitsiläisiä SR2-vetureita vuodelta 1995. Varikolla huolletaan myös dieselvetureita, joilla tehdään järjestely-töitä ratapihalla sekä ratatyökoneita.

– Talvi tuo paljon haasteita vetureiden huoltoon, kun pohjoisesta juna saattaa lähteä melkein 30 asteen pakkasessa liikkeelle ja saapua etelän nollakeleihin. Pöllyävä lumi on myös hankalaa, sillä se tart-tuu vetureiden pintoihin. Jäätä sulatellaan junista kuumalla vedellä.

– Toki myös kesän kuumuus tuo omat ylikuumenemisongelman-sa sähkökäyttöisiin vetureihin.

Parin vuoden päästä liikenteeseen lähtee 80 VR:n hankkimaa sak-salaisvalmisteista Siemensin uutta sähköveturia.

– Uudet veturit tuovat lisää töitä tai ainakin uusia haasteita kun-nossapidollisesti, Kehä kertoo.

Törmäys rikkoo veturinVeturihallissa puhdistetaan parhaillaan peuraan osunutta SR2-säh-követuria. Hallissa veturia päästään korjaamaan altapäin kanaalis-ta, yläpuolelta tai maan tasalta. Jokaiselle hallin kuudesta raiteesta mahtuu kolme veturia.

– Junan alle on jäänyt lumettomille kiskoille hakeutuneita hirviä, poroja, lehmiä, hevosia, jopa karhuja, Kehä luettelee.

Ja varikollehan veturit saapuvat niin puhdistukseen kuin korja-ukseenkin.

– Törmäys peuraan on hajottanut veturista keulan pistorasiat. Ve-turi on kuin junan pieni tehdas, josta myös vaunuihin saadaan sähkö esimerkiksi ilmastointia ja lämmitystä varten sekä paineilma vaunu-jen jarruihin, Kehä kertoo.

VR on ulkoistanut joitakin kalustoon liittyviä huoltotehtäviä, kuten isojen tuulilasien vaihdon ja vaunujen ilmastoinnin huollon. Myös siivouspalveluja on ostettu ulkoa.

Kehällä on lukion lisäksi ammattikoulusta elektroniikka-asenta-jan koulutus.

– Näihin tehtäviin ei ihan suoraan koulutusta olekaan, vaan pal-jon osaamisesta on tullut ihan työssä oppimalla.

Työn kuormitus on sopivaRautatiealan Teknisten Liitto RTL, jonka jäsen Petri Kehäkin on, liit-tyi Pardian suoraan jäsenyyteen tämän vuoden alusta.

Petri Kehälle tämä vuosi on tuonut henkilökohtaisellakin tasolla lisää vastuita ammattiyhdistyspuolella. Hän ryhtyi RTL:n jäsenyh-distyksen Rautatiealan Tekniset ja Insinöörit AMK:n Etelä-Suomen varaluottamusmieheksi VR Groupissa.

VR Group ajaa parhaillaan tänä vuonna Turun varikon toiminnan alas johtuen kustannussäästöistä. Työt siirtyvät kunnossapidon mui-hin yksiköihin. Jäljelle jäävät varikot Helsinkiin, Tampereelle, Joen-suuhun, Kouvolaan ja Ouluun.

Vastapainoa työlle tuo Kehän mukaan ihan tavallinen kotielämä ja kuuden kuukauden ikäinen poika.

– Osaan jättää työasiat mielestäni ja työn kuormitus on sopiva, Kehä miettii. ■

Rautatiealan Teknisten Liitto RTL

• Rautatiesektorin teknisten henkilöiden ammattijär-jestö, joka koostuu kolmesta perusyhdistyksestä: Rautatiealan Tekniset ja Insinöörit AMK (RT), Rau-tateiden diplomi-insinöörit (RDI) ja Rautatiealan Ra-kennusmestarit ja insinöörit (RRI).

• Jäsenmäärä on hieman reilu 600, joista valtaosa työskentelee VR konsernissa erilaisissa esimies- ja asiantuntijatehtävissä.

• RTL on ollut Palkansaajajärjestö Pardian suorana jäsenjärjestönä tämän vuoden alusta.

TYÖNKUVA

12

On vaikea edes kuvitella, että tekisin

muuta työtä kuin tätä.

TYÖNKUVA

Työnjohtaja Petri Kehä tekee välillä käy-tännön työtä, jos asentaja on jostain asi-asta epävarma ja haluaa neuvoja.

13

–Nykyinen työaikalaki perus-tuu parinkymmenen vuoden takaiseen lainsäädäntöön.

Pohjia on vielä aiemmaltakin ajalta, Kata-rina Murto perustelee uudistusajatustaan.

Hän muistuttaa, että työelämän toimin-taympäristö ja työn tekemismuodot olivat lain säästämisaikaan tyystin toisenlaiset kuin nykyisin. Työelämän terminologiakin on pai-koitellen vanhentunut. Nykyisin töitä teh-dään jo 24/7 eli ympäri vuorokauden.

Vaikka työ ei ole enää läheskään aina paik-kaan sidottua, työnantajat tuijottavat edel-leen työpaikalla oltua aikaa eivätkä työn tu-loksia.

– Työnantajapuoli peräänkuuluttaa sitä, että tuottavuus ratkaisee ja työaikaa pitäisi pidentää. Ja työaikoja ei heidän mielestään pitäisi välttämättä seurata ollenkaan, Mur-to tuhahtaa.

Suomessahan joustetaan joTyönantajien lisäksi osa poliitikoistakin on vaatinut työntekijöiltä pidempiä työpäiviä ja lisää työtunteja. Työnantajat vaativat myös lisää joustoja.

Työelämän muutos vaatii uudistuksia myös

lakeihinSTTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murron mielestä työaikalainsäädännön

uudistamista on tehtävä työntekijän suojelun näkökulmasta.

– Joustoja pitäisi tehdä enemmän työnteki-jän lähtökohdista, Murto vaatii ja viittaa Sit-ran teettämään tutkimukseen, jonka mukaan Suomessa on jo joustavat työajat.

– Meillä pystytään aika hyvin sopimaan joustoista paikallisesti lakien ja työehtoso-pimusten sallimissa puitteissa.

Tämän hetken suurimpana ongelmana Murto pitää sitä, että työntekijät voivat vaikut-taa omiin työvuoroihinsa ”valitettavan vähän”.

Murto tietää kuitenkin myös työpaikkoja, joissa joustot toimivat.

– Niissä kuunnellaan työntekijöiden näke-myksiä työvuorolistoja laadittaessa.

Myönteisestä esimerkistään innostunut Murto kehottaa pohtimaan myös, pitäisikö ikääntyneillä olla subjektiivinen oikeus teh-dä halutessaan lyhyempää työpäivää.

– Sekin vaikuttaisi työssä jaksamiseen ja työurien pidentämiseen.

Vaikka monissa suomalaisissa sopimuk-sissa on jo sovittu joustavia työaikamalleja, harvat niistä toteutuvat käytännössä.

– Työaikapankit ovat hyvä esimerkki jous-tavasta mallista, jota ei ole saatu toimimaan riittävän hyvin käytännössä. Pankeilla pys-tyttäisiin turvaamaan jousto puolin ja toi-sin, koska työtä tehdään silloin, kun sitä on.

Katarina Murto

• STTK:n edunvalvontajohtajana helmikuussa aloittanut Katarina Murto, 43, on koulutukseltaan varatuomari ja tanssitaiteen maisteri.

• Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa SAK:n vastaavana työ-ehtoasioiden päällikkönä, Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen lehtorina sekä notaarina Helsingin käräjäoikeudessa.

teksti Mika Peltonen / UP kuva Nina Kellokoski

14

Hyvinvointi ja tuottavuus käsi kädessäValtion henkilöstö tekee enemmän korvauk-setonta ylityötä kuin muiden alojen työnte-kijät. Työt valuvat kotiin ja vapaa-ajalle, kun aika työpaikalla loppuu kesken.

Valtiollakin puhutaan työajan pidentämi-sestä.

– Nämä asiat ovat ristiriidassa keskenään. Koko STTK:n kentässä tehdään korvaukse-tonta ylityötä.

Työaikoja pitäisi Murron mielestä pystyä seuraamaan nykyistä paremmin. Hän kaipaa myös etätyöhön toimivaa työajan seurantaa, jotta työn kuormitusta pystyttäisiin seuraa-maan ja mitoittamaan työn määrä järkevästi.

– Työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Kiinnittämällä enemmän huo-miota työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja työn kuormittavuuteen saataisiin työuriakin pidemmiksi, kuten tavoitteena on.

Ensin pitäisi Murron mielestä kuitenkin ratkaista työttömyysongelma.

– Se pitäisi hoitaa, ennen kuin vaaditaan työssä olevia pidentämään työaikaansa. Ei mekaanisella työajan pidentämisellä taata tuottavuuden lisääntymistä.

Työn tekemismuodot

olivat lain säästämisaikaan

tyystin toisenlaiset kuin nykyisin.

Katarina Murto on aloittanut STTK:n edunvalvonta johtajana helmikuussa.

15

Pykälä kerrallaan turha uudistaaSTTK suhtautuu Katarina Murron mukaan työaikalainsäädännön uudistamiseen ”vara-uksellisen myönteisesti”.

– Nykyisessä laissa on paljon yksityiskoh-tia, joita olisi hyvä uudistaa. Siellä ei ole sää-detty mitään esimerkiksi nollatyösopimuk-siin liittyvistä asioista.

Murron mielestä uudistuksen yhteydessä pitäisi sopia myös ainakin etätyöstä ja mat-

Valtion työpaikoilla olisi mahdollista käyt-tää monenlaisia joustavia työaikamalleja, mutta työaikajoustot eivät tunnu työnan-tajalle kelpaavan.

– Niitä ei käytetä niin laajasti kuin olisi toivottavaa. Työnantajalla ei ehkä ole tietoa joustoista tai riittävää luottamusta henkilös-töön, Pardian vastaava lakimies Ari Komu-lainen epäilee.

Viime vuosina joustoissa on hänen mu-kaansa menty parempaan suuntaan.

– Kattavimmin käytössä on ollut liu-kuva työaikajärjestelmä siihen liittyvine saldovapaineen. Myös työaikapankin ja tiivistetyn työajan käyttö ovat hiljalleen li-sääntyneet. Parantamisen varaa olisi yksi-löllisessä työajassa ja etätyössä.

Työajan pidennys ei kelpaaValtion työaikaselvitystyöryhmässä selvite-tään parhaillaan mahdollisuuksia edistää tuottavuutta ja tuloksellisuutta niin, että li-sättäisiin työtuntien määrää.

Työtuntien lisäykseen Komulainen ei taivu, mutta joustojen kehittäminen työn-tekijöiden lähtökohdista kelpaisi.

– Työajan pidennykselle en näe mitään tarvetta. Keinoja jo olemassa olevien jous-tojen käytön laajentamiseksi tulee pohtia, Komulainen sanoo.

Hänen mielestään valtiolla voitaisiin kokeilla esimerkiksi mallia, jossa tehtäisiin talviaikana pitempää työpäivää ja kesäl-lä lyhyempää.

– Tätä voisi kokeilla myös liukuvan työajan järjestelmissä.

Komulainen kaipaa myös etätyön ja yksilöllisen työajan käytön laajentamista, koska töitä voidaan tehdä usein muual-lakin kuin työpaikalla.

– Pitäisi seurata enemmän työn tu-loksia kuin miten kellokorttia leimataan.

kalla oloajan lukemisesta työaikaan.– Lisätyösuostumuksen antaminen työso-

pimuksessa pitäisi poistaa laista kokonaan. Murron mielestä momenttien tai pykä-

lien uudistaminen yksi kerrallaan olisi tur-haa. Hän toivoo, että laki voitaisiin uudistaa kokonaan, koska sillä on pysyttävä varmis-tamaan työntekijän suojelu.

– Ei riitä, että typistetään joku puitelaki, jota täydennettäisiin sopimuksilla.

Siitäkin voidaan Murron mielessä toki kes-kustella, että osapuolille annettaisiin enem-män mahdollisuuksia sopia asioista laista poiketen.

– Asiat eivät kuitenkaan saa valua auto-maattisesti paikalliselle tasolle. Lainsäädän-nön pitää olla riittävän kattava turvaamaan myös 200 000 ilman työehtosopimuksen suojaa olevan työntekijän asema. ■

Valtiolla ei osata riittävästi joustaa työajoissa

Shutt

ers

tock

16

Palkittu:

Kiire ei vaikuta hyvään palveluunPassin hakemisen helpottuminen ei näy lupapalveluiden asiakasmäärissä.

teksti Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja kuvat Leena Koskela

Ilmianna hyvä palvelu -kilpailun palkittu Kylli Korpi oli ollut ehdo-tuksen mukaan erittäin asiakas-palveluhenkinen ja ystävällinen sekä huomioinut lapsiasiakkaat todella hienosti.

17

IL

MIANNA

HYVÄ PALVELU

–Asiakaspalvelu on silloin hyvää, kun asiakas on lähti-essään tyytyväinen ja hyvällä tuulella, toimistosih-teeri Kylli Korpi Lohjan poliisiaseman lupakansli-

asta kuvailee.Korvelle oli hyvin miellyttävä yllätys, että häntä oli esitetty palkit-

tavaksi Pardian Ilmianna hyvä palvelu -kilpailussa.Korpi ei itse ole työssään erityisesti kiinnittänyt huomiota hy-

vään palveluun. Hän ei myöskään usko, että kiire vaikuttaisi palve-lun laatuun.

– Minulla on vain periaate, että tee toiselle sitä, mitä haluat sinul-le tehtävän. Itsekin tykkään ystävällisestä palvelusta asioidessani vi-rastoissa ja kaupoissa.

Ja lapsia Kylli Korpi ei voi olla koskaan huomioimatta asiointiti-lanteessa.

– Kun olin pieni, halusin lastentarhanopettajaksi. Lapset ovat ki-voja ja söpöjä, en voi olla huomaamatta heitä.

Poliisiasemalla on ruuhkaaPassin hakeminen helpottui viime vuoden joulukuun alusta. Pas-sin voi nyt laittaa vireille sähköisesti ilman poliisiasemalla käyntiä.

Myös käsittelymaksun voi maksaa poliisin sähköisessä asiointipal-velussa. Hakemusta täydennetään poliisin luona antamalla nimikir-joitusnäyte ja sormenjäljet.

Uusi passi voidaan myöntää myös ilman käyntiä poliisilaitoksella, jos hakijalle on viimeisen kuuden vuoden aikana myönnetty passi, jolloin on otettu sormenjäljet ja nimikirjoitusnäyte. Arviolta aina-

kin puolet passeista voidaan jatkossa hakea tällä tavalla, joten asiakas-käynnit poliisilaitoksilla tulevat vähenemään merkittävästi.

– Passihakemusten laittaminen sähköisesti vireille ei ole vähen-tänyt vielä asiakkaiden määrää. Lohjan poliisiasemalla on yleensä ruuhkaista. Aikoja on parin-kolmen viikon päähän, mutta jos on kiire, voi tulla vuoronumerolla.

Passin tilaaminen on Korven mukaan helppoa niille asiakkaille, jotka käyttävät muutenkin tietokonetta. Huonoa palautetta on tul-lut vähän.

– Hyvää palvelua on, että asiakas voi valita, haluaako sähköisen tai henkilökohtaisen palvelun.

Hyvä työilmapiiri antaa voimiaHuhtikuusta 2013 lähtien passin on voinut noutaa R-kioskilta. Tämä toimitustavan muutos on jo laskenut passin hintaa. Myös Lohjan po-liisiasemalla muutos on vähentänyt asiakkaita.

Kylli Korvella on Lohjan poliisiasemalta kahden ja puolen vuoden työkokemus. Poliisiasemalla on töissä yhteensä noin 70 henkilöä.

– Meillä on hyvä työilmapiiri. Minulla on kuusi ystävällistä työ-kaveria lupakansliassa - kiitos heille siitä, että minun on ollut help-poa sopeutua uusiin tehtäviin.

Korven mukaan haastavinta työssä ovat uudet ohjelmat ja muu-tokset lainsäädännössä.

– Parasta kuitenkin on kiva työporukka. Lisäksi olen koko ikäni tykännyt työstäni asiakaspalvelijana.

Minulla on periaate, että tee toiselle sitä, mitä haluat sinulle tehtävän.

18

Palkinnon ehdottaja:

Lapsikin on tärkeä asiakas

Ilmianna hyvä palveluOletko saanut erityisen hyvää palvelua asioi-dessasi valtion, yliopistojen, Kelan tai muun pardialaisen työpaikan kanssa kasvotusten, puhelimessa tai sähköisesti?

Julkaisemme PardiaNyt-lehdessä vuonna 2015 hyviä palvelukokemuksia ja teemme juttuja myös hy-vää palvelua tarjoavista virastoista, laitoksista tai yksityis-ten alojen työpaikoista.

Osallistu kilpailuun osoitteessa www.pardia.fi/hyvapalve-lu ja jaa hyvä palvelukokemuksesi muillekin. Samalla osal-listut S-ryhmän lahjakorttien arvontaan.

Pardia muisti myös ehdottajaa ja palkittua tällä kertaa S-ryhmän lahjakorteilla.

le, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää tieto-konetta tämä olisi tärkeää.

– Itse varasin passinhakuun ajan etukäteen verkosta. En saanut aikaa ihan lähiviikoille, mutta se ei haitannut minua, koska olin va-rannut runsaasti pelivaraa ennen matkaa. Paikan päällä en joutunut odottamaan, vaan pääsin heti tiskille sovittuun aikaan.

Liukko arvostaa lähialueen palveluita ja toivoo, ettei jatkossakaan asiakaspalvelua siir-rettäisi pääkaupunkiseudulle, niin kuin nyt on käymässä Lohjan käräjäoikeudelle.

– Jatkakaa vain samaan tahtiin hyvää pal-velua ja huolehtikaa kultaakin arvokkaam-mista työntekijöistänne, jotka tekevät joka päivä arvokasta työtä, Liukko muistuttaa. ■

Aalto-yliopiston HR-sihteeri Heli Liukko kehuu saaneensa todella hyvää palvelua Kylli Korvelta haki-

essaan uutta passia itsellensä ja tyttärelleen Lohjan poliisiasemalta viime vuonna.

– Hän oli erittäin asiakaspalveluhenkinen ja halusi aidosti palvella asiakasta mahdolli-simman hyvin. Häneltä löytyi myös jous-tavuutta tilanteessa, jossa olin valitettavasti unohtanut täyttää isän suostumuslomakkeen yhteisen tyttäremme passihakemusta varten.

Liukon mukaan hyvää, tilanteen mukaista joustoa oli se, ettei hänen tarvinnut mennä enää uudestaan paikan päälle, vaan lomakkeen pystyi lähettämään jälkikäteen sähköpostilla.

Parasta palvelussa oli kuitenkin se, että myös lapsiasiakasta palveltiin yhtä hienos-ti kuin aikuista.

– Korpi vastasi ystävällisesti lapseni kysy-myksiin ja piti oikeasti tärkeänä myös lap-

sen ehkä hieman erikoisiakin kysymyksiä. Lisäksi kiinnitin huomiota siihen, että hän vastasi suoraan lapselle, jolloin lapsi sai tuntea olevansa myös tärkeä asiakas. Lii-an usein olen törmännyt myös siihen, että asiakaspalvelija vastaa aikuiselle, eikä lap-selle, joka kysyy.

Palvelupisteiden kannattajaLiukon mukaan on hienoa, että poliisi ke-hittää erilaisia palvelumuotoja, koska asiak-kaina olemme kaikki erilaisia.

– Itse olen enemmän henkilökohtaisen palvelun kannattaja. Minua hieman epäi-lyttää myös sähköisten palvelujen tietotur-va, etenkin kun passihakemuksessa käsitel-lään henkilötunnuksia.

Hän toivoo, että poliisin henkilökohtai-set palvelupisteet säilytettäisiin, eikä kaikki siirtyisi verkkoon. Etenkin niille vanhuksil-

Heli Liukko arvostaa henkilökohtaista palvelua ja toivoo, että viranomaisasiat voi hoitaa myös tule-vaisuudessa omalla paikkakunnalla.

19

IL

MIANNA

HYVÄ PALVELU

–Sanotaan, että etsimme tavaroita noin 150 tuntia vuo-dessa. Tämä tarkoittaa lähes viikkoa, jonka voisi kulut-taa paremmin, sanoo Susanne Kousa Susies Platsista.

Kousa on koulutettu järjestäjä eli hänen ammattinaan on auttaa ihmisiä löytämään kodin tai toimiston kadotettu siisteys ja järjestys. Palvelu on rinnastettavissa siivouspalveluihin, sillä se on kotitalous-vähennyskelpoinen.

Hänen mukaansa normaalin arjen pienestä epäjärjestyksestä men-nään kaaoksen puolelle, kun aikaa menee jatkuvasti asioiden etsimi-seen. Aina ei ole edes kyse tavaramäärästä, vaan epäjärjestyksestä.

– Jokaisella esineellä pitäisi olla oma paikkansa. Viimeistään kun kaapit eivät mene enää kiinni, olisi tehtävä kurinpalautus tai pyydet-tävä ammattilaista apuun.

Palkitse Kousa korostaa useaan kertaan, että tavaramäärä ei ole kertynyt päi-vässä tai parissa, joten ei kannata elätellä toiveita, että sen voisi käy-dä läpi ja siivota muutamassa hetkessä.

– Aseta itsellesi tavoite ja siihen välietappeja. Aina kun puhti tun-tuu loppuvan, hae motivaatiota palkinnosta. Se voi olla arjen helpot-tuminen ja rauhoittuminen, kun katse ei osu koko ajan villiintynee-seen paperipinoon tai aika kulu sukan parin etsintään.

Palkinto siivouksesta voi olla myös konkreettinen. Kousa kertoo kollegastaan, joka päätti, ettei perheeseen osteta vuoteen mitään uut-ta ja jo olemassa oleva tavara käydään läpi ja tarpeettomat myydään. Säästyneet ja tienatut rahat riittivät koko perheen etelänlomaan.

Keräilijägeenit kuriin

teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuva Pixhill

Eikö auto mahdu enää autotalliin tai tietokone työpöydälle? Ei hätää, tavarameri on kesytettävissä.

Varasto/autotalli• Käytä hyväksi korkeutta: sei-

nille hyllyjä ja samantyyppi-set tavarat samalle hyllylle.

• Merkitse selkeästi, mitä laa-tikko sisältää.

Ota kuva ennen työhön ryhtymistä ja sen jälkeen. Kuvan avulla muistat, millaista sotkua et halua enää nähdä.

20

Työhuone• Käy paperipinot säännölli-

sesti läpi ja heitä turhat pois.• Siivoa myös tietokoneen si-

sältöä, niin löydät tarpeelli-sen helposti.

Eteinen• Laita jokaisen perheenjäsenen

asusteille (pipot, aurinkolasit jne.) oma kori tai paikka.

• Säilytä eteisessä vain juuri sen kauden vaatteita, muut varas-toon.

Keittiö• Astiat ovat käyttöesineitä. Säilytä vain yksi kunnon ar-

kiastiasto ja ehkä rinnalla juhla-astiasto.• Muistoja herättävistä tai perityistä lautasista voit laittaa

muutaman seinälle tauluksi ja loput pois.• Tarkista kodinkonetilanne. Jos et ole käyttänyt jotain

vuosiin, se on sinulle tarpeeton.

Olohuone• Huoneessa pitää pystyä rentou-

tumaan. Kaikki ylimääräiset ka-sat ja ajelehtivat tavarat vaikeut-tavat sitä.

Vaatehuone• Aina kun olet käyttänyt vaatet-

ta, käännä henkari toisinpäin. Tarkista tilanne puolen vuoden tai vuoden kuluttua: kääntä-mättömien henkareiden vaat-teita tuskin tulee enää pidettyä.

• Säilytä kaapissa vain sen kau-den vaatteita.

Lastenhuone• Pidä kiinni siitä, että leikit siivotaan

aina illalla. Ole apuna, mutta älä tee kaikkea lapsen puolesta.

• Jos lapsi ei osaa vielä lukea, piirrä laatikkoihin kuva, jotta hän osaa lait-taa tavarat paikoilleen.

Vessa/kylpyhuone• Ota kaikki purkit syynäykseen:

heitä vanhentuneet pois ja käy-tä pohjat loppuun.

• Kosmetiikkanäytteitä ja muita pikkupurkkeja kertyy helpos-ti, käytä ne pois.

21

PalasteleMoni meistä ajattelee järjestämisen suururakaksi. Sellainen siitä myös helposti tulee, sillä mitä enemmän aikaa kuluu, sitä mieluummin aloittamista siirtää.

Tämän vuoksi Kousa neuvoo palastelemaan työn. – Aloita vaikka vessan peilikaapista tai yhdestä keittiön laatikos-

ta. Kohde kannattaa valita niin, ettei se sisällä tavaroita, joihin liittyy paljon tunnelatausta.

Tulosten näkeminen auttaa jatkamaan. Ja kun koti tai työpöytä on kerran saatu kuntoon, palastellusta siivouksesta kannattaa teh-dä rutiini.

– Sanotaan, ettei ihminen opi enää aikuisena uusia tapoja, mut-ta jo muutamassa viikossa käyttäytymismallit muuttuvat. Kun opet-telet ottamaan laatikon tai pari viikossa käsittelyyn, ei isoa kaaosta pääse syntymään.

Varaa järjestelylle vaikka tunti ja toista pari kertaa viikossa.

HarkitseKousa kehottaa miettimään myös uutta suhtautumista kuluttamiseen.

– Meillä on keräilijägeenit ja sotavuosista on jäänyt takaraivoon ajatus, että kaikki tavara pitää säästää. Sen lisäksi käyttötavara on tänä päivänä halpaa, ja meitä houkutellaan ostamaan alennusmyynneillä ja tarjouksilla enemmän kuin tarvitsemme.

Kousa kehottaa kouluttamaan itseään ajattelevaiseksi kuluttajak-si. Kirpputoreille tulee myyntiin paljon vaatteita, joissa on edelleen hintalappu kiinni.

– Onneksi nyt on ilmassa uudenlaista suhtautumista kuluttami-seen. Mietitään ekologisuutta ja osallistutaan erilaisiin sosiaalisen median haasteisiin, kuten luovutaan yhdestä esineestä päivässä tai ei osteta mitään ylimääräistä vuoteen.

Mitä tapahtuu, jos en saa näitä housuja? Tulenko onnettomak-si? Onko ostaminen korvike johonkin tunne-elämän ongelmaan?

LuovuTelevision kautta kauhistellaan himohamstraajia, mutta harva miet-tii, kuinka paljon itsellä ja perheellä on ylimääräistä. Suomalaisilla on yleensä paljon tilaa käytössä, joten emme edes huomaa miten va-rastoihin, mökeille ja mummoloihin kertyy valtavat määrät käyttä-mätöntä tavaraa.

Yhtenä syynä tähän on syvälle iskostunut ajatus, että tätä saattaa tarvita vielä joskus.

– Elämässä on erilaisia vaiheita, ja niissä on erilainen tarve tavaroille. Säästettyjä vaatteita ja tavaroita kannattaa arvioida kriittisesti. Esi-merkiksi lasten kanssa kotona vietetyn jakson jälkeen työvaatteet ovat voineet vanheta malliltaan tai oma vartalo on muuttunut. Tilanne ei parane seisottamalla vaatteita vuosikausia kaapissa.

Järjestelyinto lopahtaa helposti, kun vastaantulevaa tavaraa ei mal-ta tai kehtaa heittää pois. Mieti, miksi haluat säilyttää tämän.

Lahjaksi saadusta esineestä voi olla vaikeaa luopua, mutta onko antaja halunnut, että esineestä tulee vaiva?

Kousa korostaa, että koti pitää olla omannäköinen. Minimalisti-suuteen ei tarvitse pakolla pyrkiä. Riittää, että koti tai konttori on toimiva.

KierrätäMihin tavara sitten kannattaa laittaa?

Kaatopaikka on se viimeinen osoite. Kousa neuvoo ottamaan selvää kotikunnan palveluista. Kierrätyskeskukset ja erilaiset kierrätyskau-pat ottavat vastaan hyväkuntoista tavaraa. Jotkut jopa noutavat kotoa.

– Kirjat ovat hankalia, sillä edes antikvariaatit eivät ota vastaan kuin kaikkein halutuimpia teoksia. Vaatteiden menekki on myös huono, eivätkä ihmiset ole valmiita maksamaan niistä paljoa. Poik-keus on lastenvaatteet.

Kirpputoritoiminta on siirtynyt verkkoon. Kaupallisten verkko-kirpputorien rinnalle ovat nousseet erilaiset Facebookin kierrätys- ja kirpputoriryhmät. Vinkkejä kannattaa kysellä kavereilta.

– Tavaran kierrättämistä voi myös opetella. Luopuminen on hel-pompaa kun tietää, että sillä on jatkoelämä jossakin muualla.

Kousa kertoo esimerkin omasta perheestään: heillä lapset valitsivat aina ennen joulua muutaman pehmolelun hyväntekeväisyyteen. He luopuivat mielellään leluista, kun kuulivat että lelut menevät niille, joilla ei ole omia leluja. ■

Verkkokirppareilla tavaran menekkiin vaikuttaa hinnan lisäksi havainnolliset ja hyvin otetut kuvat sekä kyky kuvailla tuotetta.

€

Porakonetta tarvitsee vuodessa keskimäärin vartin. Voisiko sen lainata tarvittaessa kaverilta?

22

Tapaat meitä usein, jopa päivittäin.Meillä ei ole supervoimia, mutta ansiostamme sinä saat nauttia hyvinvointiyhteiskunnan laadukkaista ja tasapuolisista

palveluista sekä turvallisuudesta. Työskentelemme valtion virastoissa ja laitoksissa, liikelaitoksissa, yrityksissä, yliopistoissa ja Kelassa. Meitä, noin 60 000 arjen näkymätöntä sankaria, edustaa Palkansaajajärjestö Pardia.

Tutustu meihin ja äänestä suosikkiasi www.arjensankarit.fi.

ÄÄNESTÄ JA VOITA FINNKINON LAHJAKORTTI KAHDELLE TAI S-RYHMÄN 30 EURON LAHJAKORTTI.

P O L I I S I | V E R O S I H T E E R I | T Y Ö S U O J E L U T A R K A S T A J A | A T K - T U K I H E N K I L Ö | T Y Ö V O I M A N E U V O J A | T U L L I T A R K A S T A J A | S E M I N O L O G I | K A T S A S T A J A T O I M I T U S I N S I N Ö Ö R I | T I E T O T U R V A P Ä Ä L L I K K Ö | H Ä T Ä K E S K U S P Ä I V Y S T Ä J Ä | Y L I T A R K A S T A J A | L U O T S I | V A K U U T U S S I H T E E R I | T O I M I S T O S I H T E E R I Y L I K O N E M E S T A R I | K A R T O I T T A J A | A S I A K A S N E U V O J A | L A B O R A T O R I O M E S T A R I | T E K N I K K O K A P T E E N I | A L K O H O L I T A R K A S T A J A | A S I A N T U N T I J A . . .

Pardia_Arjen_sankarit_juliste_A3.indd 1 23.2.2015 12.19

Arjen näkymättömät sankarit esiin

Lähde mukaan Pardian kampanjaan ja tee työsi näkyväksi niin kansalaisille kuin päättäjillekin.

Kampanjassa voi olla mukana kolmella eri tavalla. Lue tarkem-mat ohjeet www.arjensankarit.fi

Ota itsestäsi kuva – mahdollisuus 1000 euron lahjakorttiin Ota itsestäsi kuva ja kirjoita 100 merkillä, miksi sinun työpa-noksesi on tärkeä Suomelle. Kuvassa voit näyttää kasvoja-si juuri sen verran kuin haluat ja tarinat kerrotaan etunimellä. Lähettämällä kuvasi ja tarinasi voit voittaa 1 000 euron lahja-kortin ja tuot arvostusta omalle työllesi. Kilpailuun voivat osal-listua vain Pardian jäsenet.

Käy äänestämässä – mahdollisuus leffalippupakettiin tai S-ryhmän lahjakorttiinKäy äänestämässä työkaveriasi tai muuta suosikkiasi osoittees-sa www.arjensankarit.fi. Äänestäneiden kesken arvomme joka kuukausi leffalippupaketin tai S-ryhmän lahjakortinÄänestys on avoin kaikille.

Jaa sivustoa – mahdollisuus arvostuksen lisäämiseenJaa viestiämme arjen sankareista työpaikallasi ja sosiaalises-sa mediassa. Haluamme, että ihmiset käyvät www.arjensankarit.fi-sivustol-la ja toteavat itse, miten tärkeitä ja monipuolisia tehtäviä par-dialaiset hoitavat. Kehota myös heitä äänestämään ja työka-vereitasi osallistumaan.

OSALLISTU JA VOITA

EURON MATKA-

LAHJAKORTTI!

1 000

• Ota kuva itsestäsi.• Avaa sivu www.arjensankarit.fi. Sivulta löydät linkin kirjautumiseen.

Kirjautumisesi tapahtuu aivan samoin kuin kirjautuisit PardiaPlus-jäsensivuille. Jäsennumerosi löydät jäsenkortistasi tai PardiaNyt-lehden osoitekentästä. Tai voit kirjautua Pardian jäsensivuille www.pardia.fi/pardiaplus ja klikata sieltä linkistä kampanjasivustolle.

• Kirjautumisen jälkeen siirryt automaattisesti www.arjensankarit.fi si-vustolle näkymään, jossa voit ladata kuvasi ja kertoa 100 merkillä, miksi työsi on tärkeää.

• Jaa kampanjasivustoa sosiaalisessa mediassa kuten Facebookissa.• Lataa halutessasi oma kuvasi myös sosiaalisen median sivuillesi tun-

nuksen #arjensankarit kanssa, että ystäväsi muistavat käydä äänes-tämässä sinua. Myös äänestäneiden kesken jaetaan palkintoja.

Toimi näin

23

Kuvio 1 Vaikuttiko mikään työjakoon, työmenetelmiin ja organisaatioon liittyvistä muutoksista merkittävästi?

Työn henkiseen tai fyysiseen kuormittavuuteen

Työn kokeminen mielekkääksi

Työtehtävien sisältöön

Työtehtävien vaativuuteen

Osaamisen käyttämiseen työssä

25 %

–50 –40 –30 –10 0 10 20 30 %

Kyllä, kielteisesti Kyllä, myönteisesti

-40 %

-28 %

-23 %

-19 %

-15 %

12 %

25 %

20 %

25 %

Suomalainen työelämä pitää hallussaan epävirallista eurooppalaista ennätystä työpaikkojen uudelleen organisoinnis-

sa. EU:n teettämän Eurofound 2012 -tut-kimuksen mukaan missään muualla ei ole tehty viime vuosina niin paljon työorgani-saatioon liittyviä muutoksia kuin Suomes-sa. Aktiivisin organisaatiomuutosten toteut-taja on ollut valtionhallinto.

Kansallisen työolobarometrin mukaan valtiosektorin henkilöstö on osallistunut enemmän uusien toimintatapojen ja työpro-sessien sekä tuotteiden tai palvelujen kehit-tämiseen kuin henkilöstö muilla sektoreilla.

Työhön valtiolla kuuluu myös enemmän uuden oppimista. Pardian suuressa työkyse-lyssä selvitettiin, kuinka erilaisten muutos-ten tekeminen on vaikuttanut työn tekemi-seen pardialaisten työpaikoilla.

Kolmenlaisia muutoksiaKyselyssä selvitettiin kolmenlaisten muutok-sien vaikutuksia työhön: 1) organisaation ra-kenteellisien muutoksien, 2) työtehtävien uudelleenjakamisen sekä 3) työmenetelmien tai -järjestelmien uudistamisen vaikutuksia.

Kaikkia näitä muutoksia on tehty pardia-laisten työpaikoilla viimeisen kahden vuo-

Pardian kysely:

Työpaikan muutoshankkeet vaikuttavat työhönHenkilöstön mahdollisuudet osallistua muutoksia koskevaan päätöksentekoon edesauttaa muutoksien onnistumista.

teksti ja grafiikka Tapio Rissanen / Pardian asiamies

den aikana hyvin aktiivisesti: organisaatio-ta on uudistettu 74 prosentilla, työtehtäviä on jaettu uudelleen 73 prosentilla ja työ-menetelmiä tai -järjestelmiä on uudistettu 69 prosentilla työpaikoista.

Organisaatiouudistukset ja uusien työme-netelmien tai -järjestelmien käyttöönotto on selvästi yleisempää valtiolla kuin yksityisellä sektorilla. Työnjakoa on muutettu yhtä lail-la molemmilla sektoreilla.

Vastaajista vain neljä prosenttia ilmoitti, ettei mitään muutoksia ole tehty viimeisen kahden vuoden aikana.

24

Työpaikalla tehtyjen muutoksien kokonaisuus vaikuttaa kokemuksiin.

Kuvio 1 Vaikuttiko mikään työjakoon, työmenetelmiin ja organisaatioon liittyvistä muutoksista merkittävästi?

Muutoksissa sekä myönteistä että kielteistä Tehtyjen muutoksien vaikutuksia työhön ky-syttiin yhdeksällä ulottuvuudella. Vastaajista 80 prosentin mielestä muutoksilla oli selviä vaikutuksia johonkin työntekemiseen ulot-tuvuuteen. Vaikutuksista hieman yli puolet koettiin kielteisiksi ja hieman vajaa puolet myönteisiksi.

Kuviossa 1 on esitetty viisi työntekemisen ulottuvuutta, joihin muutokset työpaikalla ovat vaikuttaneet kaikkein eniten. Kielteisiä vaikutuksia on erityisesti työn kuormitta-vuudessa ja työn mielekkääksi kokemisessa.

Työtehtävien sisältöön ja vaativuuteen sekä oman osaamisen käyttämiseen työssä on ollut enemmän myönteisiä kuin kieltei-siä vaikutuksia.

Työpaikalla tehtyjen muutoksien kokonai-suus vaikuttaa kokemuksiin. Vain 18 prosen-tilla vastaajien työpaikoista on tehty vain yh-denlainen muutos. Valtaosalla on tehty kaksi tai kolme muutosta yhtä aikaa.

Kaikkein eniten kielteisiä vaikutuksia työn-tekemiseen on työpaikoilla, joissa on tehty kaikkia edellä mainittuja kolmenlaisia muu-toksia. Yleisesti ottaen myös organisaation rakennemuutoksiin liittyy aina enemmän kielteisiä vaikutuksia kuin kahteen muuhun muutostyyppiin.

Uudistetulla työnjaolla, työmenetelmillä tai -järjestelmillä, joihin ei ole liittynyt orga-nisaatiomuutoksia, on muita muutoskoko-naisuuksia enemmän myönteisiä vaikutuksia.

Työnantajasektorin mukaan • Eniten kielteisiä vaikutuksia kokivat val-

tion virastoissa ja laitoksissa, valtion yh-

Vaikutti kielteisesti Ei vaikuttanut Vaikutti myönteisesti

61%37%

63% 7%31%

28% 25%46%

8% 40%52%

31% 18%51%

Hyvin tyytyväinen

Melko tyytyväinen

Melko tyytymätön

Hyvin tyytymätön

Yhteensä

2%

0 20 40 60 80 100 %

Kuvio 2 Muutoksien vaikutus työn mielekkyyteen sen mukaan, kuinka tyytyväisiä ollaan osallistumismahdollisuuksiin

tiöissä ja yksityisissä yrityksissä työsken-televät.

• Myönteisiä vaikutuksia taas oli muita enemmän osuuskunnissa ja järjestöis-sä, yksityisissä yrityksissä ja valtion lii-kelaitoksissa.

• Valtionhallinnon sisällä kielteisimmät kokemukset olivat työ- ja elinkeinomi-nisteriön, sisäasiainministeriön sekä puolustusministeriön hallinnonaloilla.

• Valtionhallinnon sisällä myönteisemmät löytyivät taas puolustusministeriön, ym-päristöministeriön, ulkoasiainministeri-ön ja oikeusministeriön hallinnonaloil-ta.

Hyvät osallistumismahdollisuudet – onnistuneemmat muutoksetTyytyväisiä omiin osallistumismahdollisuuk-siin työpaikalla tapahtuneisiin muutoksiin koskevassa päätöksenteossa oli 41 prosent-tia ja tyytymättömiä 59 prosenttia vastaajis-ta. Yksityisellä sektorilla työskentelevät olivat tyytyväisempiä kuin valtiolla työskentelevät.

Hyvillä osallistumismahdollisuuksilla pää-töksentekoon näyttää olevan selvä yhteys siihen millaiseksi muutoksien vaikutukset koetaan. Tyytyväisyys omiin osallistumis-mahdollisuuksiin heijastuu suoraan myön-teisempiin kokemuksiin muutosten vaiku-tuksista työntekemisen eri ulottuvuuksiin.

Kaikkein selvimmin vaikutus näkyy työn mielekkääksi kokemisessa. Omiin osallistu-mismahdollisuuksiin hyvin tyytyväisistä 61 prosenttia kokee muutoksien lisänneen työn mielekkyyttä, hyvin tyytymättömistä taas 63 prosenttia kokee työn mielekkyyden vähen-neen (Kuvio 2).

Muutoksiin koskevaan päätöksentekoon osallistuminen näkyy myös arvioissa koko muutosprosessin onnistumisesta työpaikal-la. Omiin osallistumismahdollisuuksiin tyy-tyväisistä 76 prosenttia katsoi, että tehdyt muutokset olivat tarpeellisia työpaikalla ja 75 prosenttia piti niitä myös hyödyllisinä. Osallistumismahdollisuuksiinsa tyytymät-tömistä tarpeellisina muutoksia piti vain 29 prosenttia ja hyödyllisinä 23 prosenttia. ■

Pardian kysely:

Työpaikan muutoshankkeet vaikuttavat työhön

Pardian suuren työkyse-lyn aineisto kerättiin tam-mi-helmikuussa verk-kolomakkeella. Kysely lähetettiin 20 prosentin otokselle Pardian jäsen-järjestöjen työssä olevista jäsenistä. Kyselyyn vasta-si 3531 jäsentä ja vasta-usprosentti oli 43 %. Ky-selyyn vastanneista 67 prosenttia työskenteli val-tion virastoissa ja laitok-sissa ja 33 prosenttia yk-sityisellä sektorilla.

25

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

Hanki nyt Ifi stä lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus

kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös harrastukset, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen lähimmästä

Ifi stä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta

LapsenTAPATURMAVAKUUTUS

lapsenturva.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

010 19 19 19

3 €/kknoin

OTA AINA ENSIN yhteyttä ongelmatilanteissa omaan luottamusmieheesi. Jos oma luottamus-miehesi ei osaa ongelmaa ratkaista, luottamusmies ottaa yhteyttä pääluottamusmieheen.

Pardian jäsenedut ja sähköiset palvelut*

LUOTTAMUSMIES ON LÄHELLÄSI

JÄSENYYS TUO ETUJA

PardiaNyt-jäsenlehti Neljä kertaa vuodessa kotiisi tuleva

PardiaNyt-jäsenlehti on myös kotisivuilla www.pardia.fi. Lehdessä käsitellään

ajankohtaisia työelämän asioita.

Jos pääluottamusmies ei osaa ratkaista asiaa, hän ottaa yhteyttä Pardian toimiston asiamiehiin tai lakimiehiin, joilta hän saa myös muuten tukea ja neuvoja.

PARDIAN HENKILÖJÄSENENÄ olet oikeutettu käyt-tämään liiton monia palveluita ja jäsenetuja. Edut saat kätevimmin todistamalla jäsenyytesi voimas-sa olevalla jäsenkortilla. Jos korttisi ei ole tallessa, tilaa se sähköpostilla info@pardia.fi tai puhelimit-se jäsenrekisteristä.

Kulloinkin voimassa olevat jäsenedut löytyvät Pardian kotisivuilta www.pardia.fi > Jäsenyys > Jäsenedut. Näiltä sivuilta löydät ajankohtaista päi-vitettyä tietoa muun muassa• jäsenvakuutuksista• hotelli-, matkailu- ja risteilyalennuksista• polttoainealennuksista ja• lehtialennuksista.

Pardian jäsenetujen ohella useilla jäsenjärjestöil-lä ja -yhdistyksillä on merkittäviä jäsenetuja. Kysy niistä omasta jäsenjärjestöstäsi.

Pardialaisten jäsenten vakuutusturva Pardian jäsenilleen ottama vakuutusturva sisältää vapaa-ajan vakuutusturvan (vapaa-ajan tapatur-ma, matkustaja- ja matkatavaravakuutus), amma-

tillisen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen sekä järjestövakuutuksen.

Lue lisää Pardian kotisivuilta, osoitteesta www.pardia.fi > Jäsenyys > Jäsenedut.

Jäsenkorttisi on vakuutuskorttisiJäsenetuvakuutusten yksityiskohtaisista ehdoista saat tarkemmat tiedot internet-sivuilta www.if.fi/pardia, Ifin palvelunumerosta 010 19 19 19 (klo 8–20) tai lähimmästä Ifin konttorista. Vahin-koilmoituksen voi tehdä www.if.fi tai soittamal-la numeroon 010 19 18 18 (ma–pe klo 8–18, henkilövahingot klo 9–18). Ulkomailla tavalli-simmissa turistikohteissa saat maksuttoman hoi-don näyttämällä jäsenkorttia. Tulosta mukaasi matkakohteesi sopimuslääkäriluettelo osoitteesta www.if.fi/pardia > ulkomailla.

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

Hanki nyt Ifi stä lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus

kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös harrastukset, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen lähimmästä

Ifi stä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta

LapsenTAPATURMAVAKUUTUS

lapsenturva.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

010 19 19 19

3 €/kknoin

Jäsen-/vakuutuskortti hukassa?Jos olet kadottanut tai sinulla ei ole vielä Pardian jäsenkorttia ja olet lähdössä matkalle, pyydä todis-tus vakuutuksesta Ifin Asiakaspalvelunumerosta 010 19 19 19 ma–pe klo 8–20. Muista mainita, että olet Pardian jäsen ja vakuutuksen numero (201-204 8269).

TyöttömyyskassatTyöttömyyskassojen yhteystiedot löydät Pardian kotisivuilta, osoitteesta www.pardia.fi > Jäsenyys > Työttömyyskassat.

TUTUSTU Pardian koulutustarjontaan, josta saat lisätietoja PardiaNyt-lehdestä sekä Pardian koti-sivuilta osoitteesta www.pardia.fi > Koulutus ja osaaminen.

Pardia järjestää koulutusta jäsenille, yhdistys- toimijoille ja henkilöstön edustajille. Pardian yhteisessä jäsenrekisterissä olevien jäsenjärjestö-jen jäsenenä voit hakea koulutukseen täyttämällä hakulomakkeen sähköisessä asioinnissa. Jos olet Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL:n,

OSALLISTU PARDIAN KOULUTUKSEENSuomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n, Tullivirka-miesliiton tai ns. tähtiliittojen jäsen, käytä lomaket-ta, jonka löydät www.pardia.fi > Koulutus ja osaa-minen > Koulutukseen hakeminen > Hakulomake.

Tarkempia ohjeita hakemisesta ja koulutustilai-suuksien sisällöistä löydät PardiaPlus-jäsensivuilta osoitteesta www.pardia.fi > PardiaPlus > Koulutus ja osaaminen. Jos käytössäsi ei ole internettiä, ota yhteyttä Pardian koulutukseen > koulutus@pardia.fi, p. 075 324 7583 (ma–pe klo 9.00–11.30).

PÄÄSET yhdellä kirjautumisella PardiaPlus-jäsen-sivuille, sähköiseen asiointiin ja oman jäsenjärjes-tösi jäsensivuille.

Ensimmäinen kirjautuminen 1)Kirjautumiseen tarvitset käyttäjätunnuksen ja salasanan.

Käyttäjätunnus on sekä ensimmäisellä kirjau-tumiskerralla että jatkossakin oma jäsennumero-si, joka on jäsenkorttisi alalaidassa. Salasana on ensimmäisellä kirjautumiskerralla henkilötunnuk-sesi 6 ensimmäistä numeroa (ppkkvv).

Järjestelmä vaatii sinua muuttamaan salasanan toiseksi heti ensimmäisellä kirjautumiskerralla. Uuden salasanan tulee sisältää 5–12 merkkiä. Sala-sana kannattaa tästä syystä miettiä jo etukäteen. Huomaa myös, että isoilla ja pienillä kirjaimilla on salasanassa merkitystä.

KIRJAUTUMISOHJEET PARDIAN SÄHKÖISIIN PALVELUIHINEnsimmäinen kirjautuminen voi olla sähköiseen asiointiin, PardiaPlus-jäsensivuille tai jäsenjärjestö-si omille jäsensivuille.

Seuraavat kirjautumiskerratJatkossa kirjaudut järjestelmään käyttäjätunnuk-sella ja itse antamallasi salasanalla. Salasanan voit muuttaa tarpeen mukaan uudelleenkin sähköi-sessä asioinnissa kohdassa Omat tiedot > Vaihda salasana.

Tarkista yhteystietosi sähköisessä asioinnissaVoit päivittää muun muassa jäsenrekisterissämme olevia yhteystietojasi sähköisessä asioinnissa. Säh-köpostiosoitteesi ja gsm-numerosi oikeellisuus ovat erittäin tärkeitä siksi, että voit saada unohtuneen salasanasi haluamaasi sähköpostiosoitteeseen tai

28

Jäsen-/vakuutuskortti hukassa?Jos olet kadottanut tai sinulla ei ole vielä Pardian jäsenkorttia ja olet lähdössä matkalle, pyydä todis-tus vakuutuksesta Ifin Asiakaspalvelunumerosta 010 19 19 19 ma–pe klo 8–20. Muista mainita, että olet Pardian jäsen ja vakuutuksen numero (201-204 8269).

TyöttömyyskassatTyöttömyyskassojen yhteystiedot löydät Pardian kotisivuilta, osoitteesta www.pardia.fi > Jäsenyys > Työttömyyskassat.

TUTUSTU Pardian koulutustarjontaan, josta saat lisätietoja PardiaNyt-lehdestä sekä Pardian koti-sivuilta osoitteesta www.pardia.fi > Koulutus ja osaaminen.

Pardia järjestää koulutusta jäsenille, yhdistys- toimijoille ja henkilöstön edustajille. Pardian yhteisessä jäsenrekisterissä olevien jäsenjärjestö-jen jäsenenä voit hakea koulutukseen täyttämällä hakulomakkeen sähköisessä asioinnissa. Jos olet Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL:n,

OSALLISTU PARDIAN KOULUTUKSEENSuomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n, Tullivirka-miesliiton tai ns. tähtiliittojen jäsen, käytä lomaket-ta, jonka löydät www.pardia.fi > Koulutus ja osaa-minen > Koulutukseen hakeminen > Hakulomake.

Tarkempia ohjeita hakemisesta ja koulutustilai-suuksien sisällöistä löydät PardiaPlus-jäsensivuilta osoitteesta www.pardia.fi > PardiaPlus > Koulutus ja osaaminen. Jos käytössäsi ei ole internettiä, ota yhteyttä Pardian koulutukseen > koulutus@pardia.fi, p. 075 324 7583 (ma–pe klo 9.00–11.30).

PÄÄSET yhdellä kirjautumisella PardiaPlus-jäsen-sivuille, sähköiseen asiointiin ja oman jäsenjärjes-tösi jäsensivuille.

Ensimmäinen kirjautuminen 1)Kirjautumiseen tarvitset käyttäjätunnuksen ja salasanan.

Käyttäjätunnus on sekä ensimmäisellä kirjau-tumiskerralla että jatkossakin oma jäsennumero-si, joka on jäsenkorttisi alalaidassa. Salasana on ensimmäisellä kirjautumiskerralla henkilötunnuk-sesi 6 ensimmäistä numeroa (ppkkvv).

Järjestelmä vaatii sinua muuttamaan salasanan toiseksi heti ensimmäisellä kirjautumiskerralla. Uuden salasanan tulee sisältää 5–12 merkkiä. Sala-sana kannattaa tästä syystä miettiä jo etukäteen. Huomaa myös, että isoilla ja pienillä kirjaimilla on salasanassa merkitystä.

KIRJAUTUMISOHJEET PARDIAN SÄHKÖISIIN PALVELUIHINEnsimmäinen kirjautuminen voi olla sähköiseen asiointiin, PardiaPlus-jäsensivuille tai jäsenjärjestö-si omille jäsensivuille.

Seuraavat kirjautumiskerratJatkossa kirjaudut järjestelmään käyttäjätunnuk-sella ja itse antamallasi salasanalla. Salasanan voit muuttaa tarpeen mukaan uudelleenkin sähköi-sessä asioinnissa kohdassa Omat tiedot > Vaihda salasana.

Tarkista yhteystietosi sähköisessä asioinnissaVoit päivittää muun muassa jäsenrekisterissämme olevia yhteystietojasi sähköisessä asioinnissa. Säh-köpostiosoitteesi ja gsm-numerosi oikeellisuus ovat erittäin tärkeitä siksi, että voit saada unohtuneen salasanasi haluamaasi sähköpostiosoitteeseen tai

tekstiviestillä. Sähköpostiosoitteiden ja gsm-nume-roiden haluaisimme olevan ensisijaisesti sellaisia, joihin haluat Pardian ottavan teihin yhteyttä.

Kun olet kirjautunut salasanasuojattuun verkko-palveluun, voit siirtyä edelleen sähköiseen asioin-tiin tai PardiaPlus-jäsensivuille.

Salasana hukassa?Uuden salasanan saat tarvittaessa sähköpostiisi tai tekstiviestillä. Uusi salasana annetaan koneellisesti, joten saat sen mihin kellonaikaan tahansa. Uuden salasanan voit pyytää klikkaamalla kirjautumis- ikkunan vieressä olevaa linkkiä.

Jäsenlajin muutos lomakkeellaMuut muutokset, kuten jäsenmaksujen suuruu-teen vaikuttava jäsenlajin muuttuminen (esim.

äitiysloma, palkaton vapaa, eläkkeelle siirtyminen), voit ilmoittaa sähköisellä lomakkeella, joka löytyy www.pardia.fi > Jäsenyys > Jäsentietojen muutos-lomake. Huomaa kuitenkin, että työnantajan vaih-tuminen edellyttää työnantajaperinnässä uutta valtakirjaa.

1) METO, RIA, SKL, SPAL, SPJL, TVML jäsenil-lä käyttäjätunnus on sekä ensimmäisellä kir-jautumiskerralla että jatkossakin jäsenjärjestösi nimen lyhenne (kirjoitetaan isoilla kirjaimil-la) ja oman järjestösi jäsennumero. Tämä käyt-täjätunnus kirjoitetaan yhteen, esim. RIA12345. MPHL ja SLPL jäsenet > kysy järjestösi toimis-tosta. Kirjautumisohje ei koske Tehyn valtiolla työskenteleviä jäseniä, jotka kirjautuvat Tehyn kotisivuille www.tehy.fi, josta he pääsevät edel-leen PardiaPlus-jäsensivuille.

PardiaPlus-jäsensivutPardiaPlus-jäsensivuilta löydät syventävää tie-toa Pardian toiminnasta. Sivujen sisältö jakaantuu siten, että kaikki sivuille kirjautuneet näkevät sivu-jen perusaineiston. Mikäli olet henkilöstön edus-taja tai yhdistystoimija saat näkyviisi myös lisäsi-vut (+Holvi/+Förfar), jotka on merkitty +-merkillä valikoissa. Tämä edellyttää, että jäsenjärjestösi on toimittanut Pardiaan tarvittavat tiedot.

Sähköinen asiointi Sähköisessä asioinnissa voit tarpeen tullen muut-taa jäsenrekisterissämme olevia yhteystietojasi ja hakea koulutukseen. Sähköisestä asioinnista pääset PardiaPlus-jäsensivuille ja edelleen oman järjestösi jäsensivuille.

Verkkoasiamies vastaa kysymyksiisiKysymyksesi voi koskea virka- tai työlainsäädäntöä, virka- ja työehtosopimuksia tai muuta työelämään liittyvää. Verkkoasiamiehen löydät PardiaPlus-jä-sensivuilta, osoitteesta www.pardia.fi > PardiaPlus > Edunvalvonta > Verkkoasiamies.

www.pardia.fi VERKKOPALVELUTAjankohtaisia uutisiaPardian kotisivuilta löydät tuoreimmat uutiset niin valtiolta, yksityisiltä aloilta kuin Pardian koulutuk-sestakin. Myös Pardian puheenjohtaja Niko Simo-lan blogin löydät kotisivuilta. Lue lisää osoitteesta www.pardia.fi > Viestintä > Uutiset.

Pardia on Facebookissa, Twitterissä ja YouTubessa• Käy tykkäämässä Pardian Facebook-

sivuista osoitteessa www.facebook.com/palkansaajajarjestopardia ja olet hyvän työn lähteillä!

• Voit seurata meitä myös Twitterissä, jossa jaamme tietoa ja keskustelemme työelämään liittyvistä asioista. Pardia löytyy osoitteesta www.twitter.com/pardiary

• Tutustu videoihin ja erilaisiin ohjeistuksiin, joita on tehty esimerkiksi koulutukseen hake-misesta ja palkkatiedoista. Kanavan osoite on www.youtube.com/pardiary.

29

30

Palkansaajajärjestö Pardia ryRatamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Vaihde/neuvonta 075 324 7500etunimi.sukunimi@pardia.fi

www.pardia.fiwww.facebook.com/palkansaajajarjestopardiawww.twitter.com/pardiarywww.youtube.com/pardiary

Tilaa uutissyötteetPysy ajan tasalla viimeisimmistä tapahtumista ja tilaa uutiset RSS-syötteellä, jolloin saat tietoko-neellesi automaattisesti tiedon suosikkisivuston päivityksestä.

RSS-palvelun käyttöön tarvitaan erillinen RSS-lukijaohjelma tai sellainen selain, joka tukee RSS:ää. Lisäohjeet löydät osoitteesta, www.pardia.fi > Jäsenyys > PardiaPlus-palvelut > RSS-syötteet.

Anna palautettaPardian kotisivuilla voit esittää kysymyksiä tai antaa palautetta Pardian eri osastoille ja yksiköille. Sähköisen palautelomakkeen löydät Pardian koti-sivuilta jokaisen sivun ylä- ja alalaidasta.

Jäsenyyteesi liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä alla oleviin kolmeen jäsenrekisteriin ma–pe klo 9–12:

*Jos kuulut joihinkin Pardian yhteiseen jäsenrekisteriin kuuluvista jäsenjärjestöistä, saat käyttöösi Pardian sähköiset palvelut ja

tässä esitteessä olevat jäsenedut.

sähköpostilla info@pardia.fi tai puh. 075 324 7548, jos olet Alkoholialan toimi-henkilöiden, Kelan toimi-henkilöiden, Maanmittaus-laitoksen tekniset MATEn, Rautatiealan Teknisten Liitto RTL:n tai Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT:n jäsen.

sähköpostilla info@pardia.fi tai puh. 075 324 7544, jos olet Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKAn, Suomen tietoliiken-netekniset ST:n tai Yliopisto-jen ja tutkimusalan henkilös-töliitto YHL:n jäsen.

sähköpostilla info@pardia.fi tai p. 075 324 7546, jos olet jonkun muun Pardian jäsenjärjestön jäsen.

Jos olet Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL:n, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n, Tullivirkamiesliiton tai ns. tähtiliittojen jäsen, ota tarvittaessa yhteyttä omaan liittoosi. Esimer- kiksi vakuutuksissa ja sähköisessä asioinnissa kuten koulutukseen ilmoittautumissa on edellä mainittujen jäsenjärjestöjen jäsenillä eroavaisuuksia.

Sähköinen postikorttiPardian sähköisellä postikortilla voit ilahduttaa kätevästi ystävääsi. Sähköiset postikortit löydät www.pardia.fi > Viestintä > Graafinen materiaali > Sähköinen postikortti.

Kymmenes Pardian jäsenristeily järjestetään 17.–18.4.2016. Risteily on tarkoitettu kaikille Pardian jäsenjärjestöille ja näiden alayhdistyksille sekä Pardian aluetoimikunnille. Ryhmien ohella myös yksittäiset jäsenet ovat tervetulleita risteilylle. Entiseen tapaan laivalla esittäytyvät myös Pardian yhteistyökumppanit.

TallinkSiljan alus M/S Baltic Queen lähtee Helsingin Länsiterminaalista sun-nuntaina 17.4.2016 klo 18.30 ja laiva saapuu Tallinnaan klo 22.00. Maissa on mahdollista käydä maanantaina 18.4. klo 08.00–12.00. Takaisin Helsinkiin lai-va lähtee Tallinnasta klo 12.30 ja on Helsingin Länsiterminaalissa klo 16.00.

Hytti-luokka Henkilöitä hytissä / euroa / henkilö

hytti 1:lle hytti 2:lle hytti 3:lle hytti 4:lle

Lux 312 € 182 €

A-luokka 242 € 147 € 115 € 97 €

B-luokka 212 € 132 € 105 € 90 €

Hinnat sisältävät risteilyn valitussa hytissä, sunnuntain buffet-illallisen ruokajuomineen (1. kattaus klo 17.45 tai 2. kattaus klo 21.00) sekä maanantain meriaamiaisen. Lisämaksusta voi varata etukä-teen maanantaille lounaan (1. kattaus klo 12.00 tai 2. kattaus klo 14.15, hinta 25 € / hlö).

Risteilyllä on varustamon ohjelman lisäksi pardialaista ohjelmaa, jonka sisäl-löstä lisätietoa myöhemmin. Tarkemmat ohjelmatiedot päivittyvät Pardian koti-sivuille www.pardia.fi/jasenristeily2016.

Risteilyllä tarvitaan

passi tai 1.3.1999 jälkeen

myönnetty kuvallinen

henkilökortti (ei ajokortti).

Lue lisää Pardian

kotisivuilta osoitteesta

www.pardia.fi/

jasenristeily2016.

Risteilylle on järjestetty liityntäkuljetuk-sia, jotka lähtevät Isojoelta, Oulusta, Vaa-sasta, Iisalmesta, Joensuusta ja Laitilasta. Näillä busseilla pääsee suoraan Länsiter-minaaliin, joten palatessa ostokset saa kä-tevästi suoraan bussiin. Bussin lähtöaika on lopullisessa matkavahvistuksessa. Lii-tyntäkuljetukset pitää tilata etukäteen, sillä busseissa ei ole lipunmyyntiä. Liityntöjen toteutuminen edellyttää min. 25 matkus-tajaa / reitti. Matkatoimistosta voi myös ti-lata VR:n junaliput tai lentoliput.

Varaukset• Kaikki alle 10 hengen matkat voi varata

osoitteessa www.matkavekka.fi/erikois-lahdot/pardia.

• Yli 10 hengen ryhmät voivat varata sa-masta osoitteesta löytyvällä lomakkeella.

Ryhmävaraukset hoitaa ma-pe klo 9.00–17.00 Vantaan ryhmämyynti p. 020 120 4090 tai sähköposti ryhmamyynti.vantaa@matka-vekka.fi.

Lisätietoja varauksista antaa Matkatoimisto Oy Matka-Vekka.

Pardian

Jäsenristeily 17.–18.4.2016 Tallinnaan

Palkansaajajärjestö Pardia ryRatamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Vaihde/neuvonta 075 324 7500etunimi.sukunimi@pardia.fi

www.pardia.fiwww.facebook.com/palkansaajajarjestopardiawww.twitter.com/pardiarywww.youtube.com/pardiary

Tilaa uutissyötteetPysy ajan tasalla viimeisimmistä tapahtumista ja tilaa uutiset RSS-syötteellä, jolloin saat tietoko-neellesi automaattisesti tiedon suosikkisivuston päivityksestä.

RSS-palvelun käyttöön tarvitaan erillinen RSS-lukijaohjelma tai sellainen selain, joka tukee RSS:ää. Lisäohjeet löydät osoitteesta, www.pardia.fi > Jäsenyys > PardiaPlus-palvelut > RSS-syötteet.

Anna palautettaPardian kotisivuilla voit esittää kysymyksiä tai antaa palautetta Pardian eri osastoille ja yksiköille. Sähköisen palautelomakkeen löydät Pardian koti-sivuilta jokaisen sivun ylä- ja alalaidasta.

Jäsenyyteesi liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä alla oleviin kolmeen jäsenrekisteriin ma–pe klo 9–12:

*Jos kuulut joihinkin Pardian yhteiseen jäsenrekisteriin kuuluvista jäsenjärjestöistä, saat käyttöösi Pardian sähköiset palvelut ja

tässä esitteessä olevat jäsenedut.

sähköpostilla info@pardia.fi tai puh. 075 324 7548, jos olet Alkoholialan toimi-henkilöiden, Kelan toimi-henkilöiden, Maanmittaus-laitoksen tekniset MATEn, Rautatiealan Teknisten Liitto RTL:n tai Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT:n jäsen.

sähköpostilla info@pardia.fi tai puh. 075 324 7544, jos olet Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKAn, Suomen tietoliiken-netekniset ST:n tai Yliopisto-jen ja tutkimusalan henkilös-töliitto YHL:n jäsen.

sähköpostilla info@pardia.fi tai p. 075 324 7546, jos olet jonkun muun Pardian jäsenjärjestön jäsen.

Jos olet Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL:n, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n, Tullivirkamiesliiton tai ns. tähtiliittojen jäsen, ota tarvittaessa yhteyttä omaan liittoosi. Esimer- kiksi vakuutuksissa ja sähköisessä asioinnissa kuten koulutukseen ilmoittautumissa on edellä mainittujen jäsenjärjestöjen jäsenillä eroavaisuuksia.

Sähköinen postikorttiPardian sähköisellä postikortilla voit ilahduttaa kätevästi ystävääsi. Sähköiset postikortit löydät www.pardia.fi > Viestintä > Graafinen materiaali > Sähköinen postikortti.

TEEMA

32

Yhteiskunnan muutos sotien jälkeisestä ajasta tähän päivään on heijastunut vahvasti myös siihen, millaista työntekijää halutaan ja millaisia ominaisuuksia työnantajat arvostavat.

Esimerkiksi 1950-luvulla työpaikkailmoituksessa saattoi lukea: Haetaan hitsaria. Täysin pätevä ja mielellään raitis.

Nyt ruumiillisten taitojen ja kykyjen lisäksi työnhakijalta toivotaan tiettyjä henkisiä ominaisuuksia ja oikeaa asennetta työhön.

– Tänä päivänä halutaan rautaisen ammattitaidon lisäksi hyvä tyyppi, joka on samaan aikaan vahva ja pehmeä. Hänellä pitää olla riittävästi tunneälyä ja empatiaa, mutta samaan aikaan rationaali-suutta ja tuloksentekokykyä, Työterveyslaitoksen tutkija Jussi Tur-tiainen summaa.

Hän on ollut mukana Työterveyslaitoksen ja Suomen Akatemian tutkimusprojekteissa, joista on syntynyt kirja Suomalainen työnte-kijyys 1945–2013. Kirjassa on käytetty lähteenä muun muassa työ-paikkailmoituksia.

– Niistä huomaa, että toivomuksia on alettu lausua enemmän jul-ki. Tänä päivänä hakuilmoitus on toiveiden tynnyri, eikä aina ole edes mahdollista löytää hakuilmoituksen kaikki kriteerit täyttävää henkilöä.

Vastaus ajan ilmiöihin1960- ja 1970-luvuilla siirryttiin agraariyhteiskunnasta kohti hy-vinvointivaltiota. Toimihenkilöiden määrä kasvoi ja julkinen sekto-ri kehittyi nopeasti.

– Pikkuhiljaa itseohjautuvan asiantuntijan rooli ja sosiaaliset val-miudet alkoivat korostua halutun työntekijän ominaisuuksissa. Pelk-kä työtehtävän osaaminen ei enää riittänyt.

1980-luvulla ihannetyötekijä alkoi yhä useammin olla ulospäin-suuntautunut muutosagentti ja yrittäjähenkinen tsemppaaja. Työtä alettiin tarkemmin mitata ja julkiselle puolellekin haluttiin työnte-kijöitä, jotka pystyivät tekemään kovaa tulosta.

1990-luvun lama toi mukanaan vaatimukset stressinsietokyvystä ja joustavuudesta, kun yhä pienemmällä porukalla piti tehdä sama työmäärä.

2000-luvulla hyvän työntekijän on pitänyt ottaa vastuuta itsestään ja työyhteisöstään: Hän johtaa tarvittaessa itseään ja on tehokas sekä tuottava. Hänen pitää osata säädellä omaa stressiään ja ehkäistä uu-

pumistaan. Hän myös suhtautuu työhön myönteisesti ja kehittää it-seään aktiivisesti.

– Koulutustason nousu näkyy. Vaatimus ketterästä ja joustavas-ta tuloksentekijästä koskee ensisijaisesti korkeakoulutettuja, mutta vaatimukset ovat jossain määrin valuneet koskemaan kaikkia työ-tehtäviä. Yksilöllisyys ja persoonallisuus ovat piirteitä, joiden arvos-tus on jatkuvasti kasvanut.

Virkamieskin on muuttunutPerinteisissä virkamiesammateissa on näkynyt suuri muutos. Ar-vovalta on vähentynyt ja kansan kasvattajan ja valvojan rinnalle on noussut neuvotteleva ja kuunteleva asiantuntija.

Turtiainen käyttää esimerkkinä poliisia.– Vaikka poliisilla on edelleen lain suoma auktoriteetti, sitä voi aja-

tella myös ihmissuhdeammattina. Nykypäivänä hyvältä poliisilta vaa-ditaan tunneälyä, pelisilmää ja kykyä reagoida muuttuviin tilanteisiin.

Hyvä virkamies ei ole myöskään enää kasvoton byrokraatti, vaan asiakaspalvelija.

– Yhteiskunnan tukipalvelusta on tultu lähemmäs etulinjaa eli asia-kastyötä ja siinä persoonallisuus saa ja pitää näkyä.

Työntekijäihanteilla on kääntöpuolensa. Tuottavuuden ja jousta-vuuden vaatimukset eivät ”henkistyneessä” työssä kuormita ensisi-jaisesti ruumista, vaan mieltä.

– Tätä selvitetään tällä hetkellä Työterveyslaitoksen tutkimushank-keessa nimeltään Psyykkisen haavoittuvuuden nousu suomalaisessa työelämässä, Turtiainen lisää. ■

Puurtajasta paineensietäjäksiEnnen toivottiin kovaa työmiestä, nyt hyvää tyyppiä.

teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuvitus Leena Koskela

Yksilöllisyys ja persoonallisuus ovat piirteitä, joiden arvostus

on jatkuvasti kasvanut.

TYÖ JA IKÄ

33

Ura pienissä pätkissä

Henri Kainulainen uskoo, että vakituisia töitä on taas pian tarjolla.

teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuvat Markus Laakso

TEEMA

Henri Kainulaisen kanssa kuulusteluhuo-neeseen joutuvat ihmiset, joiden rikos-taakka vaatii niin sanottua pitkäkestoista rikostutkintaa eli rikossarjat, törkeät rikok-set ja yksittäisistä tapauksista esimerkik-si työturvallisuusrikkomukset.

34

Ura pienissä pätkissä Itä-Suomen poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Henri Kainulainen, 27, oli jo Poliisiammattikorkeakouluun haki-

essaan varautunut, että vakituisen työpai-kan saaminen kestää.

– Ajattelin, että varmaan ainakin vuosi me-nee ennen vakituisen viran saamista. Nyt val-mistumisesta on neljä vuotta, ja menossa on seitsemäs määräaikaisuus.

Tällä kertaa töitä on luvassa ainakin loka-kuuhun saakka.

– Onneksi töitä on aina löytynyt, enkä ole ehtinyt olemaan pitkään työttömänä. Uusi pätkä ei ole itsestäänselvyys, sillä en ole ainoa

tässä tilanteessa. Viime vuonna meidän talos-sa tasan yksi sai vakituisen paikan.

Kainulaisen tilanne ei ole harvinainen. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton mukaan määräaikaisten määrä viimeisen viiden vuoden aikana miehistön osalta on noussut 273:stä 406:een.

Pitkät matkatTäytettävät virat ilmoitetaan www.valtiolle.fi-palvelussa, mutta erilaiset sairaslomien ja vuorotteluvapaiden sijaisuudet menevät epä-virallisemmin.

– Oma aktiivisuus on tärkeää. Soittelen esi-miehille ja kyselen paikkoja. He sitten soitta-vat takaisin, kun jotain on tarjolla.

Kainulainen harmittelee, että soittoa odo-tellessa muuta työtä ei voi ottaa vastaan, eikä paikkakunnalta kannata lähteä kauas – edes pitkälle lomalle. Parhaimmillaan soitto on tul-lut perjantaina ja työ on alkanut maanantaina.

Kainulainen oli valmistumisen jälkeen val-mis muuttamaan työn perässä myös muu-alle päin Suomea. Vakituista paikkaa ei kui-tenkaan löytynyt, sillä jokaisella laitoksella on omat määräaikaisensa odottamassa va-kinaistamista.

Saadakseen työkokemusta hän on ottanut määräaikaisuuksia vastaan hyvin laajalta alu-eelta: Iisalmeen työmatkaa Kuopiosta tuli 80 kilometriä suuntaansa, Jokilaaksoon peräti 160 kilometriä.

– Polttoainekulut nousivat Iisalmen koh-dalla niin, että loppukuusta oli maksettava luotolla. Jokilaaksoon en voinut enää kulkea joka päivä kotoa.

Nyt hän on sen verran kotiutunut, ettei ha-luaisi lähteä Kuopiosta enää muualle.

– Uskon, että täällä minulla on myös pa-remmat mahdollisuudet työllistyä kuin muu-alla, sillä tunnen jo niin paljon ihmisiä täl-tä seudulta.

Varmempaa tulevaisuuttaKainulainen uskoo, että paremmat ajat ovat edessä, ja poliiseille riittää taas töitä. Hänen mukaansa alaspäin ei voi enää paljon men-nä, sillä resurssit ovat jo niin pienet, ettei niil-lä pärjätä.

– Uskon, että jossain vaiheessa taas pa-lataan takaisinpäin ja tarjolla on vakinaisia työsuhteita.

Soittoa odotellessa muuta työtä ei voi

ottaa vastaan, eikä paikkakunnalta kannata lähteä

kauas.

TYÖ JA IKÄ

Hän tietää myös esimiesten tiukan tilan-teen.

– Olemme tässä samassa veneessä. Tarvetta olisi, mutta määrärahaa virkojen täyttöä var-ten ei vain ole tällä hetkellä tarpeeksi tarjolla.

Alanvaihtoa Kainulainen ei ole vielä miet-tinyt.

– En edes tiedä mitä tekisin, jos en olisi po-liisi. Valitettavasti moni kaveri on vaihtanut alaa kun he eivät ole jaksaneet odottaa. Tämä on valtiolta varsinaista rahan tuhlausta, kun maksetaan koulutus mutta alalta ei löydy työ-tä. Lisäksi poliisi menettää työtekijöitä, joil-la on hyvä ammattitaito ja erityisosaamista.

Jatkuvuus puuttuuMääräaikaisten sopimusten hyvä puoli on ol-lut, että Kainulainen on päässyt kokeilemaan erilaisia työtehtäviä rikostutkinnasta kenttä- ja hälytystoimintaan, oppinut uutta ja tutus-tunut ihmisiin.

Huono puoli on, että työssä ei ole pitkäjän-teisyyttä, eikä juuri mahdollisuuksia koulut-tautua ja erikoistua.

– Kun on juuri ehtinyt oppia talon tavat, niin täytyy pitää lomat pois. Sitten pätkä jo loppuukin.

Oma työtilanne mietityttää, mutta eniten Kainulaista harmittaa kuitenkin tavallisten kansalaisten puolesta. Luottamus kärsii, kun asioita ei voi hoitaa alusta loppuun.

– Jos henkilö on tottunut asioimaan jonkun kanssa, niin on ikävää ilmoittaa, että jatkos-sa asiasta vastaa ihan joku tuntematon hen-kilö. Tämä koskee niin asiakkaita kuin sidos-ryhmiä, kuten sosiaalipuolen työntekijöitä. ■

35

Perheasiana verotus

Kokemus ja ohjesääntö ottavat mittaa toisistaan, kun sukulaiset tekevät töitä samassa virastossa.

teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja

kuva Leena Koskela

Tiina Lahikaisella on Pääkaupunkiseudun verotoimistossa paljon moikattavaa. Käytävillä tulee vastaan ”varaäitejä” ja joskus ihan oikea äiti Pipa eli Pirjo Lahikainen. Tädiksi hän

voi kutsua yhtä kollegaansa, sillä samassa virastossa työskentelee äi-din sisko Hyvis eli Päivi Hyväoja.

– Lapsena tulin veljeni kanssa koulun jälkeen bussilla odottamaan äitiä verotoimistoon. Silloin vastaan otti kuka ehti. Nyt samat nai-set ovat työkavereitani.

Vaikka kolmikon työpaikka on sama, naiset tekevät hyvin erilai-sia tehtäviä. Tiina Lahikaisen työ toiminnankehittäjänä vie ympäri Suomea, ja siskokset työskentelevät henkilöverotuksessa. Joskus voi mennä viikkoja, etteivät he näe toisiaan.

– Kun olen paikalla talossa, yritän käydä äidin kanssa lounaalla tai kahvilla, Tiina Lahikainen kertoo.

– Niin saat sitten olla illalla kotona rauhassa, Pirjo Lahikainen vit-sailee.

Aina Pirjon tytärPirjo Lahikainen tunnetaan hyvin talossa, sillä hän on sen pardia-lainen luottamusmies. Tämä on joskus aiheuttanut erikoisia tilan-teita, kun Päivi Hyväojalle on tultu selittämään luottamusmiesasi-oita - siskokset kun ovat kovin samannäköisiä. Tiina Lahikainen on puolestaan saanut välillä sukunimensä perusteella viestejä, jotka on tarkoitettu äidille.

– Olen käynyt työni vuoksi verotoimistoissa eri puolilla Suomea ja siellä tiedän, että kun puhutaan Lahikaisesta, niin se olen minä. Täällä pääkaupunkiseudulla Lahikainen on äitini ja minä aina ”Pirjon tytär”.

Täällä ei voi sanoa, että asia on nyt näin, kun äiti kerta sanoo niin.

TEEMA

Perhe ja työasiat erilläänTiina Lahikainen kutsuu äitiään Pipaksi, sillä he yrittävät pitää su-kulaissuhdetta ja työkaveruutta erillään.

– Lastaan ei voi komentaa. Täällä ei voi sanoa, että asia on nyt näin, kun äiti kerta sanoo niin, Pirjo Lahikainen toteaa.

Naisten huumori on keskenään välitöntä ja nauru raikaa. Välillä su-kulaiselle tulee sanottua kovemmin kuin työkaverille. Työasioissakin.

– Muistan, kun ensimmäisenä kesänä olin työharjoittelussa ja täti oli minulle perehdyttäjänä. Sanasotahan siitä tuli, kun toinen puhui kokemuksesta, toinen luki pilkkua viilaten ohjeistusta.

Erilaisten työtehtävi-en ja eripituisten työko-kemusten vuoksi mieli-piteissä on eroja. Tiina Lahikainen on mukana uuden kehittämisessä, kun taas hänen eläkeikää lähestyvä tätinsä Päivi Hyväoja myöntää usein ajattelevansa, että ennen asiat olivat paremmin.

– Joskus Pipa saattaa olla eri mieltä jostain uudistuksesta, mutta kun perustelen sen hä-nelle, mieli voi muuttua, Tiina Lahikainen kertoo esimerkkinä.

Uusi kohtaa vanhanPerheverkosto työpaikalla auttaa ymmärtämään paremmin koko-naisuutta.

Päivi Hyväoja kysyy apua siskontytöltä varsinkin uusien teknisten sovellusten, kuten online-kokousten kanssa. Vastineeksi Tiina La-hikainen kääntyy tätinsä puoleen, kun kyse on henkilöverotukses-ta. Pirjo Lahikainen juttelee kummankin kanssa heidän työstään jo asemansakin vuoksi: luottamusmiehenä ja YT-elimen puheenjohta-jana on tärkeä hallita kokonaisuus.

– Toisaalta taidamme olla joskus varsinaisia riippakiviä nuorem-mille, kun olemme sitä mieltä, että ennen asiat tehtiin paremmin, Päivi Hyväoja vitsailee.

Hän myöntää, että työ on nykyään kuitenkin vapaampaa kuin en-nen ja uudet laitteet ja ohjelmat ovat tuoneet työhön joustavuutta.

– Esimerkiksi ennen taittelimme ja postitimme kaikki asiakkail-le menevät veroilmoitukset itse, nyt ne hoituvat koneellisesti, Pirjo Lahikainen lisää. ■

36

TYÖ JA IKÄ

Päivi HyväojaVerosihteeri”Tulin verotoimistoon töihin sattu-malta vuonna 1990, koska työmat-ka silloiseen työpaikkaan oli hanka-la. Pikkusisko oli silloin jo täällä. Ensin olin tallentaja, sitten siirryin verovalmistelijaksi ja myöhemmin tukihenkilöksi.”

Pirjo LahikainenVerosihteeri”Hain verohallintoon valmistut-tuani kauppakoulusta vuonna 1981, koska se oli ”iso talo”. Olin ensin kymmenen vuotta tallentajana, sitten verovalmis-telijana ja nyt verosihteerinä. Vuonna 2004 aloitin luottamus-miespestin ja 2006 minusta tuli yhteistoimintaelimen puheen-johtaja.”

Tiina LahikainenToiminnankehittäjä”Tulin harjoitteluun merkonomiopintojen toisena vuotena, ja jäin sen jälkeen töihin. Kun valmis-tuin, jäin verottajalle määräaikaiseksi. Otin vielä opintovapaata ja opiskelin tradenomiksi esimies-työn ja työyhteisökehittämisen linjalla. Opinnot ovat vielä kesken, mutta vuonna 2012 sain vaki-tuisen verosihteerin viran. Samana vuonna pääsin toiminnankehittämisen koulutusohjelmaan ja kun kehittäjän virkoja aukesi, hain ja sain paikan.”

37

Muistisairauden ensimerkki on usein käyttäytymisen muuttumi-nen yllättäen. Henkilölle epätyy-

pillinen vetäytyminen sosiaalisissa tilanteis-sa, apaattisuus, ahdistuneisuus, itsehillinnän puute ja impulssiherkkyys voivat olla piirtei-tä, jotka alkava sairaus tuo esiin.

Muistiliiton asiantuntija Heidi Härmä kertoo, ettei niitä aina osata yhdistää muis-tisairauksiin.

– 50-vuotiaalla ei välttämättä ensimmäise-nä epäillä muistisairautta, kun hän vaikuttaa yhtäkkiä apaattiselta ja pelokkaalta.

Muita hälytysmerkkejä ovat Härmän mu-kaan arkielämän ja arjen hallinnan vaikeu-tuminen.

– Sellaiset asiat, jotka on ennen pystynyt itse hoitamaan, käyvät mahdottomiksi. Huo-maa olevansa tilanteessa, jossa ei muista, mi-ten on siihen päätynyt.

Muisti pätkii töissä

Muistisairauden tyypillisiä ensioireita ovat lähimuistin heikkeneminen ja uuden oppimisen vaikeutuminen.

teksti Päivi Vuorivirta kuvat Nina Kellokoski

Heti lääkäriinHärmä neuvoo ottamaan viivytyksettä yh-teyttä muistineuvolaan tai lääkäriin, jos epäi-lee läheisellään tai itsellään muistisairaut-ta. Hänen mukaansa suurin osa työikäisten muistiongelmista ei kuitenkaan johdu muis-tisairaudesta.

– Muistitesteihin kannattaa mennä ajois-sa, sillä muistiongelmia voi aiheuttaa myös esimerkiksi masennus tai hyvälaatuinen ai-vokasvain. Muistiongelma korjaantuu samal-la, kun syy saadaan hoidettua.

Härmän mukaan muistisairauden myön-täminen on usein vaikeaa.

– Muistin heikkeneminen yhdistetään elä-mänhallinnan menettämiseen. Siihen liittyy paljon pelottavia asioita. Jos muisti heikke-nee, häviääkö samalla kaikki kontrolli omas-ta elämästä?

Hänen mukaansa diagnoosin varmista-minen on vaikeudestaan huolimatta tärke-ää. Jos tiedon sairaudesta saa ajoissa, loppu-elämäänsä ehtii muokata omannäköisekseen.

– Hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuk-sen avulla voi määritellä sellaisia asioita lop-puelämänsä varalle, joihin ei myöhemmin ehkä pysty vaikuttamaan, jos sairaus ehtii pitkälle.

Töissä diagnoosin jälkeen?Heidi Härmän mukaan suurin osa työikäi-sistä muistisairaista ohjataan heti diagnoosin jälkeen sairauslomalle ja sitä kautta työkyvyt-tömyyseläkkeelle. Työelämässä voi kuitenkin jatkaa pidempäänkin, jos sairauden oireet ei-

vät estä työskentelyä.– Ammattitaito ei katoa hetkessä. Työ voi

sujua vanhoilla rutiineilla, mutta uuden op-piminen ja yksityiskohtien muistaminen vai-keutuu.

– Muistilapuilla, kalentereilla ja työlistoil-la voi helpottaa kognitiivista kuormaa töissä. Muistisairas ihminen voi periaatteessa vielä suoriutua hyvin tehtävistään, mutta hänen keskittymiskykynsä saattaa sairaudesta joh-tuen olla huono.

Härmän mukaan oma, rauhallinen työ-huone, jossa voi keskittyä yhteen asiaan ker-rallaan, voi helpottaa työn tekemistä.

Työnteon jatkamiseen vaikuttaa sairau-den oireiden lisäksi myös työnkuva. Härmä nostaa esimerkiksi kirurgin, jolla ei ole va-raa odotella ensimmäistä virhettä.

Etenemistä voi hidastaaMuistisairauden etenemisen pysäyttävää lää-kitystä tai hoitomuotoa ei ole. Etenemistä voidaan kuitenkin hidastaa, jos sairaus to-detaan ja lääkitys aloitetaan jo aikaisessa vai-heessa. Mutta useimmiten sairaus saa ihan rauhassa edetä, ennen kuin kukaan ymmär-tää puuttua tilanteeseen.

– Omaiset toteavat usein jälkeenpäin, että olihan näitä oireita jo 5–10 vuotta sitten, muttei niihin osannut silloin tarttua.

Muistisairaalle työikäiselle on hyvin vä-hän tarjolla apua. Kuntoutuksen sekä fysio- ja toimintaterapian avulla voi mahdollisesti kuitenkin hidastaa muistisairauden ete-nemistä ja toimintakyvyn heikkenemistä.

Elämäntavat joko lisäävät tai vähentävät sairauden puhkeamisen riskiä.

TEEMA

38

Jos muisti heikkenee,

häviääkö myös kontrolli omasta

elämästä?

TYÖ JA IKÄ

Alzheimerin taudin diagnoosin 56-vuotiaana saanut Silja Siijärvi on järjestänyt elämänsä niin, että pystyy elämään mahdollisimman pit-kään itsekseen. Käsityöt pitä-vät mielen virkeänä.

– Suomessa toimii 43 muistiyhdistystä, jot-ka järjestävät toimintaa myös työikäisille. Nii-den kautta on mahdollista saada vertais- ja ammattilaistukea.

Riskiä voi itse pienentääMuistisairautta ei voi estää. Mutta riskiään sairastua voi aktiivisesti pyrkiä pienentämään ja ajankohtaa siirtää. Ja sehän on jo voitto!

– Liikunta, terveellinen ruokavalio ja ai-vojumppa, sosiaaliset suhteet, opiskelu sekä kulttuuriharrastukset tukevat aivoterveyttä.

Heidi Härmä kertoo muistisairauksien ris-kitekijöistä, jotka ovat tuttuja jo sydänsaira-uksien ehkäisyssä.

– Pitkäkestoinen stressi ja univaikeudet, masennus, ylipaino, korkea kolesteroli ja ve-

renpaine, diabetes, vähäinen henkinen aktii-visuus ja matala koulutustaso. Riskitekijöi-tä, joihin jokainen voi itse vaikuttaa ja joiden merkitystä voi pyrkiä pienentämään.

Härmän mukaan elämäntavoilla on jopa suurempi vaikutus sairauden puhkeamiseen kuin perintötekijöillä. Perinnöllisiä muisti-sairauksia on kaikista muistisairauksista vain 1–2 prosenttia. Elämäntavat joko lisäävät tai vähentävät sairauden puhkeamisen riskiä.

– Tärkeintä on, että käyttää aivojaan! Ris-kitekijöitä pienentämällä ei voi tehdä huk-kavalintoja.

39

Muistisairaus vie kasvot ja nimet

Ihmisiä on vaikea tunnistaa. Vastaantulijat tervehtivät, mutta nimet eivät palaudu tervehdityn mieleen.

Siitä kaikki alkoi. Ihmisten tunnistamisesta. Silja Siijärvi ei muistanut, missä oli tavannut kadulla vastaantulevat ihmiset tai keitä he olivat. Eikä oikein kehdannut kysyäkään.

Laulujen sanat piti opetella ulkoa, samoin runot. Hän alkoi opis-kella viron kieltä, mutta siitäkään ei tullut mitään. Sanat unohtuivat heti oppitunnin jälkeen.

– Lähiomaiset ihmettelivät, miksi en muista. Isäni huolestui, kun moneen kertaan kerrotut asiat tulivat minulle aina uusina.

Siijärvi kuvitteli ensin, että muistiongelmat johtuivat aivoruhje-vammasta, jonka hän sai auto-onnettomuudessa vuonna 1986. Tä-män vuoksi hän ei välittänyt niistä enempää, olihan hän vasta viisi-kymppinen. Ensimmäisten oireiden ilmaantuessa ehkä nuorempikin.

En elä sairaudelleniSiijärvi ymmärsi oireidensa vakavuuden vasta syksyllä 2010, kun hä-nen tyttärensä kertoi, että suku on kasvanut uudella jäsenellä.

– Laitoin sisarelleni äkäisen viestin ja kysyin, miksei hän ollut ker-tonut perheenlisäyksestä. Selvisi, että minulle oli kerrottu tulevasta jo varhaisessa vaiheessa ja olin muun muassa ollut siskoni apuna et-simässä neulemalleja ja lankoja. Se herätti minut.

Siijärvi hakeutui muistiklinikalle ja pääsi jatkotutkimuksiin. Hän sai diagnoosin 56-vuotiaana. Alzheimerin tauti. Turhan nuorella iäl-lä, hän sanoo nyt.

– Kun kuulin diagnoosin, se ei kertonut minulle mitään. Vasta seu-raavana aamuna tutkin asiaa netistä. Luin ennusteita, joiden mukaan pahimmassa tapauksessa viettäisin 60-vuotisjuhliani pakkopaidassa palvelutalossa tai laitoksessa. Maailma kaatui päälleni.

Niin ankara juttu se oli.Sairauden etenemistä on vaikea arvioida. Siijärvellä se todettiin hy-

vin varhaisessa vaiheessa ja sairaus on edennyt hitaasti. Siitä Siijär-vi kiittää lääkitystä ja kuntoutusta. Eikä positiivinen elämänasenne-kaan ole ollut pahitteeksi.

TEEMA

Silja Siijärven arkea helpottaa, että jokaiselle tavaralle on suunniteltu oma paikkansa.

40

Alkujärkytyksen jälkeen hän suhtautui sairauteensa jo valoisammin.– Jos eteneminen on yhtä hidasta kuin se on ollut ensimmäiset

neljä vuotta, vietän vielä 90-vuotisjuhliani Espanjassa. En elä sai-raudelleni enkä sairaudestani. Elän tässä hetkessä, siitä välittämättä.

Järjestelyitä tulevaisuutta vartenEnsi järkytyksestä toivuttuaan Siijärvi otti yhteyttä kotikaupunkinsa muistihoitajiin ja pääsi Kelan järjestämälle sopeutumisvalmennus-kurssille. Kurssilta sai valtavasti tietoa, ja Siijärvi alkoi järjestellä elä-määnsä tulevaisuuden varalle.

– Tein heti kotiuduttuani hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuk-sen. Halusin järjestää asioideni hoidon sen varalta, että olen myö-hemmin kykenemätön hoitamaan asioitani.

– Lisäksi järjestelin kotiani niin, että voin olla täällä 90-vuotiaak-si asti, vaikka oireet pahenisivat.

Sähköliesi on vaihdettu uuteen turvalieteen. Se on ohjelmoitu hä-lyttämään, jos levy jää päälle tai jos kytkeekin päälle väärän levyn. Se hälyttää myös, jos levy on vaarallisen kuuma. Keittiön kaapit on uu-sittu ja muut kaapit ja varastot järjestelty niin, että tavarat löytyvät helposti. Kaikki tarpeeton on siivottu pois.

Myös ympäristö on tuttu.– Tutut kulkureitit ovat painuneet alitajuntaan ja vieraammille ka-

duille lähden vain kartan kanssa. Olen varmistanut elämäni monella eri tavalla tulevaisuutta varten.

Siijärvi kertoo myös tehneensä jo varhaisessa vaiheessa päätöksen elää loppuelämänsä ilman elämänkumppania.

– Olisin turhan raskas tapaus omaishoitajalle!

Muistisairaus sukurasiteSiijärven diagnoosi oli järkytys myös läheisille. Tosin hänen isänsä oli osannut jo epäillä sitä. Hänen äitinsä ja kaksi sisarustaan ovat kaikki sairastaneet muistisairauksia.

Muistisairaus on myös tuonut elämään paljon.

TYÖ JA IKÄ

8 vinkkiä muistin harjoittamiseen

1. Liiku säännöllisesti muutaman kerran viikossa.2. Syö terveellisesti. Aivot tarvitsevat paljon hyviä

rasvoja.3. Nuku riittävästi.4. Vähennä alkoholin käyttöäsi. Muutama lasillinen

silloin tällöin ei ole haitaksi.5. Lopeta tupakointi.6. Harrasta kulttuuria, opettele uutta, tee totutus-

ta poiketen.7. Tapaa ystäviä ja perheenjäseniä. Keskustele,

muistele ja väittele.8. Säilytä utelias asenne elämään!

Siijärvellä itsellään on kaksi tytärtä. Heille diagnoosi oli isku.– En uskaltanut kertoa diagnoosia tyttärilleni suoraan, vaan lai-

toin heille tekstiviestin. Esikoinen on jo kerran nähnyt minut pik-kulapsen asteella auto-onnettomuuden jälkeen ja hän pelkäsi, olisi-ko sama jälleen odotettavissa muutaman vuoden sisällä.

Tyttäret eivät halua ryhtyä äitinsä omaishoitajiksi, muttei äiti sitä odotakaan.

– Läheiseni ovat rinnallani, mutta minä hoidan itse omat asiani niin pitkään kuin se on mahdollista.

Sairaus ottaa ja antaaSiijärvi oli jo ennen Alzheimer-diagnoosiaan ollut muutaman vuo-den eläkkeellä auto-onnettomuuden vuoksi. Hän oli kuitenkin ak-tiivisesti mukana yhdistystoiminnoissa ja taloyhtiönsä hallituksessa.

– Luovuin yhdistystehtävistä heti diagnoosin saatuani. Ajattelin, että haluan elää loppuelämän ilman paineita ja velvoitteita. Halusin vapautua kaikesta virallisuudesta ja stressistä.

– Se kaduttaa. Nyt tekisin toisin.Muistisairaus on kuitenkin tuonut elämään paljon uutta. Siijär-

vi käy aktiivisesti Keski-Uudenmaan Muistiyhdistyksen vertaistu-kiryhmässä ja muistikahvilassa. Jatkossa hän myös edustaa sairastu-neita Muistiyhdistyksen hallituksessa. Muistiliiton sairastuneiden ja läheisten erityistyöryhmässä, Muistiaktiiveissa, hän on toiminut sen nykyisellä kaksivuotiskaudella.

– Muistisairaus on tuonut arkipäiviini paljon toimintaa. ■

Turvaliesi hälyttää, jos levy on jäänyt päälle.

41

Konkarit uskovat omaan osaamiseensa, kokemukseensa ja ammattitaitoonsa työmarkkinoilla.

TEEMA

42

Moni kokee painostusta eläkkeelleTyöelämästä poistumisen tavalla on merkitystä. Ikääntyneet toivovat pääsevänsä eläkkeelle ennen kaikkea kunniallisesti.

teksti Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja kuva Leena Koskela

Ikääntyneestä työntekijästä tuntuu nöy-ryytykseltä, jos eläkkeelle joutuu siirty-mään irtisanottuna. Tunteet voivat olla

lamaantumista ja häpeääkin, jos työpaikka lähtee alta.

Oma vaikuttamismahdollisuus työelämäs-tä poistumiseen on tärkeää, tietää tutkija Kat-ri Halen. Hän on kerännyt väitöstutkimus-taan varten ikääntyneiden kirjoituksia työssä jatkamisesta ja eläkkeelle siirtymisestä.

Kirjoituksia kertyi 164, minkä lisäksi Halen haastatteli osan kirjoittajista. Moni kirjoitta-jista jatkoi työssään tai oli siirtynyt tai siirty-mässä eläkkeelle onnistuneesti. Osa ratkai-suista on kuitenkin tehty työelämän ja muun elämän puristuksessa.

– Eihän omaan terveyteenkään voi aina vaikuttaa, mutta sen eteen tehdään valtavas-ti töitä. Omaa työkykyä halutaan ylläpitää ja itsestä huolehditaan. Kaikista eniten ikään-tyneet pelkäävät oman terveyden menettä-mistä.

YT-neuvotteluja pelätään enemmän kuin nuorena, mutta Halenin mukaan kaikille ikääntyneille irtisanominen ei olisi katastrofi.

– Työelämä on mennyt vuosien aikana niin tiukaksi ja työnilo karissut pikkuhiljaa tehos-tamis- ja tuottavuushankkeissa. Jos taloudel-

linen tilanne on turvattu, jotkut suhtautuvat mahdolliseen irtisanomiseen niin, että se on heille samantekevää.

Koulutus lisää työmotivaatiotaHalenin keräämissä kirjoituksissa kerrotaan erilaisista painostuksen muodoista ja ikäsyr-jinnästä, joita ikääntyneet työntekijät kokevat.

Parissakin työpaikassa työnantaja oli lin-jannut, että työntekijöiden olisi sopivaa siir-tyä osa-aikaeläkkeelle heti, kun se oli mah-dollista. Molemmissa tapauksissa ikääntynyt työntekijä vastusti työnantajan esitystä, toi-nen jopa irtisanomisuhan alla. Lopulta mo-lempien työtehtävät vaihdettiin kokonaan.

Toinen heistä kuvailikin kohteluaan koko siihenastisen työelämänsä mitätöintinä ja ih-misyytensä törkeänä polkemisena.

Konkarityöntekijöiden arvostuksen puute näkyi kirjoituksissa myös esimerkiksi työteh-tävien yksinkertaistamisena sekä vastuualu-eiden ja koulutusmahdollisuuksien vähentä-misenä. Ikääntynyttä ei esimerkiksi otetakaan enää mukaan kehittämishankkeisiin, joissa hän on ennen ollut aktiivinen.

– Koulutuksen tarjoaminen tai sen selkeä epääminen vaikuttaa suoraan ikääntyneiden työmotivaatioon.

Kun työn sisältö ja merkitys muuttuvat liian paljon ajan myötä, työtä ei välttä-mättä koeta enää edes omien arvojen mukaiseksi. Tällainen työstä vieraantu-minen herkistää osaltaan jäämään pois työelämästä, tutkija Katri Halen sanoo.

TYÖ JA IKÄ

43

Ikääntyneiden kokemukset työelämästä ovat ristiriidassa eläkeiän alarajan nostamis-päätöksen kanssa. Ikääntyneet moittivat kir-joituksissaan, etteivät päättäjät tiedä tilannet-ta ruohonjuuritasolla.

Halenin mukaan työelämässä monen asi-an pitäisi muuttua, jotta työurat pitenisi-vät aidosti.

Taloudelliset tekijät sanelevatEläkkeelle siirtymisen ajankohtaan vaikutta-vat työhön liittyvien tekijöiden lisäksi per-hetilanne, läheisten avuntarve ja oma talou-dellinen tilanne.

– Minulle oli yllätys, kuinka tietoisia ihmi-set ovat tulevasta eläkkeestään. Aina elämä ei mene suunnitellusti. Takana saattaa olla ko-tirouvana vietettyjä vuosia, rakkaus on kuih-tunut ja työelämässä on pakko jatkaa, jotta selviäisi eläkevuosista yksin taloudellisesti.

Halenin mukaan haastatellun ikäpolven ihmiset kantavat huolta hyvin monesta asi-asta.

– Työaikaa saatetaan lyhentää, jotta pysty-tään auttamaan omien vanhempien tai las-tenlasten hoidossa. Toisaalta työelämässä saa-tetaan jatkaakin sen vuoksi, että pystytään auttamaan omien lasten perheitä, joilla saat-taa olla tiukka taloudellinen tilanne.

Leskeksi jääneet jatkoivat mielellään työs-sä, myös eläkkeelle siirryttyään. Toiselle taas puolison eläköitymisen ajankohta vaikut-ti houkuttelevasti omaan eläkkeelle jäämi-sen ajankohtaan.

– Sitä mietittiin myös niin päin, että miten kestää olla puolison kanssa aamusta iltaan. Osa sinnitteli työssään myös puolison pieneksi jääneen eläkkeen vuoksi.

Joustoja työelämäänTyöelämän muutoksia kuvattiin kiireen li-sääntymisenä ja arvojen kovenemisena. Tie-totekniikka on arkipäivää jo suorittavan työn tekijöillekin.

Monilla työpaikoilla ajatellaan, etteivät ikääntyneet kykene muuttumaan samassa tahdissa kuin työelämä. Jossakin tilanteissa siihen ei annettu edes mahdollisuutta.

– Ikääntyneille saatetaan sanoa suoraan, että voisitko jättäytyä pikkuhiljaa näistä uu-simmista jutuista pois? Tärkeintä olisi olla hyvä keskusteluyhteys työnantajan ja työn-tekijän välillä, Halen uskoo.

Halenin mukaan työpaikoille kaivattai-siin lisää ikäjohtamista ja joustoja työelä-män eri vaiheissa.

– Työelämään kaivataan helpotuksia osa-aikaeläkkeen, vuorotteluvapaan ja muiden lisävapaiden kautta. Ne koetaan työssä jak-samista tukevina tekijöinä, joita myös käy-tetään ahkerasti. Jo tietoisuus niiden käytön mahdollisuudesta huojentaa joitakin.

Nuoret esimiehet saivat kirjoituksissa pal-jon kritiikkiä ylimielisyydestä ja itsekkyydes-tä, mutta osa antoi vuosien jälkeen heille kii-tostakin. Osa koki kouluttaneensakin omia esimiehiään. Suurin osa kirjoittajista piti eri-ikäisiä työntekijöitä työpaikalla rikkautena.

Konkarit eivät hötkyileIkääntyneet itse eivät arvota omaa työpa-nostaan heikommaksi kuin muiden, vaikka mainitsevatkin työnteon hidastumisesta ja muistin ongelmista, joista olivat huolestu-neitakin. Konkarit uskovat omaan osaami-seensa, kokemukseensa ja ammattitaitoon-sa työmarkkinoilla.

– Heidän ei tarvitse nuorempien tapaan hötkyillä joka asiassa ja suurin osa oli var-

Työelämässä monen asian pitäisi muuttua, jotta työurat pitenisivät aidosti.

sin muutoshalukkaitakin. Toki osa haikai-li kovastikin entisen perään, jos oman työn sisältö oli vuosien aikana muuttunut paljon. Moni koki, ettei työtä tehdä enää niin sydä-mestä, vaan se on muuttunut enemmänkin taloudelliseksi suorittamiseksi.

Ikääntyneiden työntekijöiden palkitsemi-sen keinot ovat samat kuin nuorempienkin. Monelle ikääntyneelle aiemmin annetut ikä-korotukset vaan on saatu jo parikymmentä vuotta sitten, eikä lopputyöuralle ole enää mitään porkkanaa tiedossa.

– Toisaalta aineistossa on hyviäkin esi-merkkejä, miten yli 60-vuotiaalle työnteki-jälle esimies on suunnittelemassa palkanko-rotusta ja on kiitellyt, miten hänen työtään todella arvostetaan. Kiitos oman työn tärke-ydestä saattaa tulla myös asiakkailta.

Moni miettii työelämässä jatkamista sen kautta, että onko minulla oikeus jatkaa ja toiset taas sen kautta, että onko minulla vie-lä velvollisuus jatkaa.

– Kirjoituksissa saatettiin sanoa, että jätän paikkani nuoremmille, mutta samalla perus-teltiin poisjäämistä sillä, että olenhan minä tehnyt jo riittävän pitkän uran.

– Ikääntyneet itsekin puhuvat paikkan-sa antamisesta nuoremmille, vaikka samalla harmittelevat, ettei ikääntyneille tarjota töitä.

Päätös eläkkeelle jäämisestä saattaa syntyä myös silloin, kun tilalle löydetään seuraaja, jatkajaa ehtii valmentaa työtehtävään ja työ-yhteisö hyväksyy hänet.

– Monet eläkkeelle siirtymistä suunnittele-vat huolehtivat lojaalisti siitä, kuinka minun työt jäävät muiden harteille. Työyhteisöissä on nähty, miten jo aiemmin poislähteneiden työt on jaettu muille. ■

TEEMA

Pix

hill

44

Olin luvannut stressiä käsittelevän kir-jan kustantajalle helmikuun loppuun

mennessä. Kirjoitin sitä hullun lailla. Koko suku sai kevätflunssan lapsen-

lapsesta. Paitsi minä, joka en voinut saa-da mitään, koska piti kirjoittaa.

Kunnes tuli pääsiäinen. Kunnon per-heenemännän tavoin kestitsin ensin vie-raat, sitten kaaduin vuorostani petiin. Ääni meni kokonaan ja yskä hakkasi rin-taa. Läksimme kuitenkin mökille, koska jäiden lähtö oli ovella, laiturikin piti pe-lastaa. Pystyisinhän potemaan sielläkin.

Saavuttuamme mökille iltapäivällä mieheni lähti naapuriin kuulumisia ky-selemään ja minä menin nukkumaan. Jokin minut kuitenkin valpastutti, nousin ja katsoin ikkunasta: metsässä liekehti ja savua oli kaikkialla. Lähinaapuriko kulot-taa? Juoksin pöllämystyneenä pihalle, ei ristinsielua missään. Paitsi tuli metrin korkeana riehuvana rintamana ja mat-kalla mökkiä kohti. Mitä täytyisi tehdä?

Tempaisin sisältä puhelimen. Ei kan-nattanut soittaa, vaan otin jalat alleni ja juoksin crocseillani naapuriin, josta tuli

oli lähtenyt. Toki huomasin auton, pitäi-sikö ajaa se kauemmas turvaan? Jatkoin silti juoksua. Tempaisin oven auki ja huu-sin, äkkiä apuun, tuli on irti! Siis kuvit-telin huutavani, koska ääneni oli miltei poissa. Perhe kääntyi ovensuuhun kuin hidastetussa filmissä, he olivat juuri lap-senlapsineen aterialla. Isäntä ja vävy ryn-nistivät ulos sammuttimen kanssa. Soi-tanko palokunnan? En löytänyt numeroa.

Juoksin hillitöntä vauhtia taas toiseen naapuriin hakemaan miestäni apuun. En enää saanut henkeä, kun pääsin perille. Tulipalo, sain sanotuksi. Yskin ja naapu-rin Maija takoi selkääni. Keuhkoja poltti. Mieheni oli jo menossa, koska luuli mei-dän mökin olevan tulessa.

Tuli saatiin kuriin. Se ehti tulla kym-menen metrin päähän talon nurkasta. En olisi voinut ikinä uskoa, kuinka nopeasti palo etenee rinteessä tuulen ansiosta. Se oli lähtenyt savustuspöntöstä liikkeelle.

Jalat menivät voimattomiksi, itketti-kin. Siinä päiviteltiin ja katseltiin, kun miehet rehkivät. Entä, jos en olisi he-rännyt? Entä, jos emme olisi tulleetkaan

mökille, koska naapuri itse ei nähnyt tu-len syttymistä? Turhia kysymyksiä, mut-ta puhuminen purkaa pahinta painetta.

Stressireaktio oli siis hyvästä, sil-lä se saa aikaan valtavan voimanpuus-kan syöksemällä elimistöön stressihor-moneja. Mutta järki ei välttämättä pelaa. En saanut soitettua palokuntaa paikalle, koska en löytänyt edes mieheni nume-roa puhelimestani.

Kello on nyt 2.52. Juuri se aika, jolloin stressi yleensä herättää. Menen saunaan kirjoittamaan, etten herättäisi miestäni, joka on juuri saanut unen päästä kiinni.

Stressi on hyvä apulainen, se saa toi-mimaan, mutta jos se jää päälle, se tu-hoaa terveyden. Moisessa hälytystilas-sa ei näe oikeita asioita, vaan juoksee väärät kengät jalassa, eikä osaa käyttää puhelintakaan. Mitä työnteostakaan sil-loin tulee?

Marja-Liisa Manka Työhyvinvoinnin dosentti

Tampereen yliopisto

Tempaisin oven auki ja huusin, äkkiä apuun, tuli on irti!

Stressi ja tuli – hyviä renkejä mutta huonoja isäntiä

Mik

a K

anerv

a

KOLUMNI

45

Valtion virkamieslaki uudistuiTällä palstalla Pardian lakimiehet

ja asiamiehet kirjoittavat ajankoh-

taisista asioista ja vastaavat erilai-

siin juridisiin kysymyksiin.

Kysymyksiä tai artikkeli toiveita

voi lähettää osoitteeseen

Palkansaajajärjestö Pardia, ”Lakinurkkaus”, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki

tai lakimiesten

sähköposti osoitteisiin

etunimi.sukunimi@pardia.fi

PÅ SVENSKA

Laghörnan publiceras på svens-

ka på PardiaPlus-medlemssidan,

www.pardia.fi medlemssidor

Tolkning av lag och avtal.

Valtion virkamieslaki uudistui 1.5.2015 lukien. Virkamieslakiin tehdyt muu-

tokset kohdistuvat erityisesti valtion ylim-pään virkamiesjohtoon, mutta osa niis-tä koskee kaikkia valtion palveluksessa olevia virkamiehiä.

Viran tai virkasuhteen hakumenettely ja nimittäminenViran hakumenettelyä ja nimittämistä koskevat määräykset siirrettiin virka-miesasetuksesta virkamieslakiin. Tällä muutoksella lainsäädäntö saatettiin vas-taamaan perustuslain vaatimuksia.

Virka on edelleen pääsääntöisesti en-nen sen täyttämistä julistettava haetta-vaksi. Haettavaksi julistaminen edellyt-tää valtakunnallista hakuilmoittamista. Virkamieslakiin tuli uutena asiana haku-ajan vähimmäisaika, joka on vähintään 14 kalenteripäivää.

Määräaikaisten virkasuhteiden ha-kumenettelystä säädetään erikseen ase-tuksella.

Virkamieslakiin ei tullut määräystä karenssisopimuksestaHallituksen esityksessä esitettiin virka-mieslakiin lisättäväksi mahdollisuus sopia myös palvelussuhteen jälkeiseen aikaan sijoittuvasta määräajasta, jonka aikana ra-joitetaan virkamiehen oikeutta siirtyä toi-sen työnantajan palvelukseen tai aloittaa yritystoiminta (karenssisopimus).

Eduskunnassa kuitenkin katsottiin, että asia vaatii lisäkäsittelyä ja näin ollen virkamieslakiin ei tullut määräystä niin sanotusta karenssisopimuksesta.

Muutoksenhakuaika muuttui tuotannollis-taloudellisilla syillä tehtyyn irtisanomispäätökseen Virkamieslakiin tuli uusi säännös virka-mieslain 27 §:n perusteilla tehtyjen irti-

sanomispäätösten muutoksenhakuajan alkamisesta. Muutoksenhakuaika alkaa vasta virkamieslaissa säädetyn irtisano-misajan päättymisestä.

Muutos on perusteltua sen vuoksi, että virkamieslain 27 §:n irtisanomispe-rusteiden täyttymistä arvioidaan virka-suhteen päättymisen saakka. Aiemmin ei ollut mahdollista valitusta tehtäessä ottaa huomiin irtisanomisaikana mahdollisesti tapahtuneiden olosuhteiden muutosta.

Virkamiehen taloudellista etuutta koskeva muutoksenhakuValtion virkamiesten muutoksenhakua ja sen rajoituksia koskevat säännökset siir-rettiin kokonaisuudessaan virkamiesla-kiin. Tässä yhteydessä kumottiin virka-ehtosopimuslain 25 §. Virkamieslakiin lisättiin valtion virkaehtosopimusten ul-kopuolella olevan virkamiehen oikeus tehdä oikaisuvaatimus ja hakea oikai-suvaatimukseen annettuun päätökseen muutosta, jos virkamies ei voi työtuomio-istuimesta annetun lain vuoksi saattaa asiaa työtuomioistuimeen. Valtion ylin virkamiesjohtoKeskeiset lainsäädännölliset muutokset ylimmän virkamiesjohdon osalta ovat seuraavat:

Valtion ylimpien virkamiesten virkaan ilmoittautumismenettelystä luovuttiin ja siirryttiin yleiseen viran hakumenette-lyyn. Lisäksi säädettiin ylimmän johdon yhteisistä kelpoisuusvaatimuksista. La-kiin lisättiin määräys nimittämisestä pää-sääntöisesti viiden vuoden määräajaksi virkaan ja vain erityisestä syystä tätä ly-hemmäksi ajaksi. Edelleen lakiin lisättiin läpinäkyvyyden lisäämiseksi säännökset sidonnaisuuksien ja sivutoimien julkaise-misesta yhdessä paikassa.

LAKINURKKAUS

46

LAKINURKKAUS

Vuorotteluvapaalaki muuttui 1.9.2014. Lainmuutoksen jälkeen vuorotteluva-paalle pääsy edellyttää seuraavaa:• Vapaan edellytyksenä on aina se,

että asiasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.

• Työhistoriaedellytyksenä on, että vuorotteluvapaalle jäävä on ennen vapaan alkamista tehnyt työeläkela-kien mukaisesti vakuutettavaa an-siotyötä vähintään 16 vuotta. Työs-säoloajasta enintään neljännes saa olla niin sanottua työhön rinnastet-tavaa aikaa. Työhön rinnastettavaan aikaan luetaan hyväksi muun mu-assa varusmies-ja siviilipalvelusai-ka.

• Edellytyksenä on lisäksi se, että työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan on yhdenjaksoisesti kestänyt välittömästi ennen vapaan alkamista vähintään 13 kuukautta, johon voi sisältyä enintään 30 ka-lenteripäivää palkatonta poissaoloa. Sairaudesta tai tapaturmasta joh-tuva poissaolo rinnastetaan työssä-oloon.

• Jos henkilö on aiemmin saanut vuo-rottelukorvausta, on työssäoloaikaa oltava vähintään viisi vuotta edelli-sen vapaan päättymisestä.

• Vuorotteluvapaata ei voi aloittaa sen kalenterivuoden päättymisen jäl-keen, jonka aikana vuorottelija täyt-tää iän, joka vastaa työntekijän elä-kelain mukaista vanhuuseläkkeen alkamisen alaikärajaa vähennettynä kolmella vuodella. Yläikäraja on ny-kyisen vanhuuseläkkeen voimassa-oloaikana 60 vuotta. Yläikärajaa ei

Vuorotteluvapaan keskeiset edellytykset

sovelleta ennen vuotta 1957 synty-neisiin.

• Vuorotteluvapaan kesto on vähin-tään 100 kalenteripäivää yhdenjak-soisesti ja yhteensä enintään 360 kalenteripäivää.

• Vuorotteluvapaan jaksottamisesta on sovittava ennen vapaan aloitta-mista ja vuorotteluvapaata jaksotta-essa kunkin jakson vähimmäispi-tuus on 100 kalenteripäivää.

• Vuorotteluvapaalle jäävän tilalle on palkattava työtön työnhakija. Vuo-rotteluvapaasijaisen säädettyjä edel-lytyksiä tiukennettiin. Nyt sijaisek-si on ensisijaisesti palkattava työtön työnhakija, joka on ollut työttömä-nä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana.

• Sijaiseksi voidaan kuitenkin palka-ta alle 30-vuotias työnhakija, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi tai työtön työnhakija, joka va-paan alkaessa on yli 55-vuotias tai alle 25-vuotias.

• Vapaan ajalta maksetaan vuorot-telukorvausta, joka on 70 % työt-tömyyspäivärahasta tai jos työhis-toriaa on kertynyt vapaan alkaessa 25 vuotta, on korvaus 80 % työttö-myyspäivärahasta.

• Korvauksen maksaa oma työttö-myyskassa tai Kela. Korvauksen suuruuden saa selville osoitteesta www.tyj.fi.

Aki KomulainenPardian vastaava lakimies

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajär-jestöt ovat sopineet prosenttiperusteisen vuosilomapalkan maksuajan muuttami-sesta. Lomapalkkaa maksetaan jatkos-sa kunkin lomajakson lomapäiviltä ta-vanomaisen palkanmaksun yhteydessä.

Aiemmin valtion vuosilomasopimuk-sessa prosenttiperusteinen vuosiloma-palkka maksettiin yhdessä erässä kesä-kuussa. Prosenttiperusteisen lomapalkka koskee henkilöitä, joiden työaika ja vas-taavasti myös palkkaus on muuttunut lo-manmääräytymisvuoden aikana 1.4.–31.3.

Vuosilomapalkkaa maksetaan jatkos-sa kunkin lomajakson lomapäiviltä ta-vanomaisen palkanmaksun yhteydessä. Muutos koskee jo 1.4.2014 alkanutta lo-manmääräytymisvuotta eli esimerkiksi tu-levan lomakauden lomia. Muutoksella ei ole vaikutusta lomarahan maksamiseen.

Vuosiloma-ajan palkka lasketaan prosenttiperusteisesti (9 %, 11,5 % tai 14,5 %) edellisen lomanmääräytymisvuo-den aikana ansaituista palkoista. Muutok-sen jälkeen kultakin pidettävältä lomajak-solta maksetaan lomapäivien lukumäärän mukainen osuus vuosilomapalkasta.

Muutokseen tulee liittymään käytän-nön syistä erilaisia palkanmaksun oikai-sutarpeita, jotka tulisi tehdä viimeistään lomarahan maksukuussa. Tähän poik-keuksena voi vuonna 2015 tulla tarve pi-dentää tätä aikaa lomakauden loppuun.

Harri Sirén Pardian neuvottelujohtaja

Prosentti-perusteisen vuosilomapalkan maksuajat muuttuvat

47

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran laborantti Maaret Hyppösen työn voi sanoa olevan mikrobeina maailmalla.

Hänen tehtävänään on vastaanottaa, valmis-tella ja tutkia Elintarvike- ja rehumikrobio-logian tutkimusyksikköön tulevia näytteitä.

Ammattitermit ja työvälineiden nimet tuntuvat maallikosta vaikeilta, mutta tutki-muskohteesta puhuttaessa lamppu syttyy: tutkimusmaljasta löytyy samoja aineita kuin lounaslautaselta eli kalaa ja maitotuotteita!

Tosin näitä näytteitä ei kukaan halua lauta-selleen, sillä kun jotain tulee Hyppösen pöy-dälle, kyse ei ole ihan rutiinitarkastuksesta.

– Evirassa tutkitaan ne ongelmallisimmat tapaukset, kuten epidemiat ja ruokamyrky-tykset.

Pienempi pahaOngelmatapausten lisäksi Hyppösen käsien läpi kulkee eri projekteja. Tällä hetkellä hän-tä työllistää raakamaito.

– Saamme mukana olevilta tiloilta näyt-teitä ja etsimme niistä toksiineja tuottavia STEC-bakteereja. Saamistamme tuloksista tutkija kirjoittaa sitten raportin, jonka poh-jalta tarvittaessa muutetaan Eviran suosi-tuksia.

Kun kysyn Hyppöseltä hänen lempibak-teeriaan, niin hän nimittää listerian.

– Se on kestolöydökki, joka tulee vastaan aina uudelleen ja uudelleen, hän nauraa.

Ei sinänsä, että Hyppönen pitäisi jostain tutkimastaan bakteerista sen vaikutusten ta-kia. Hänen työssään etsitään mikrobimaa-ilman ”pahiksia” eli niitä, jotka aiheuttavat

Ruoka mikroskoopin alla

Maaret Hyppösellä ja listeriabakteereilla on pitkä yhteinen työhistoria.

teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuva Nina Kellokoski

Laboratorion koneet ja työvälineet eivät kerro mitään maallikolle, mutta näyteput-kiloissa on tuttuja asioita: kalaa ja maito-tiloilta kerättyjä näytteitä.

TYÖNKUVA

sairauksia ja ovat riskiryhmille jopa hengen-vaarallisia.

– Vaikka työn kannalta löydös on positii-vinen asia, niin luonnollisesti bakteerien löy-tyminen on ongelma ja ikävää. Esimerkiksi löydös saattaa johtaa tulojen menetykseen tuotantolaitokselle tai maatilalle.

– Ajattelen kuitenkin niin, että bakteereja on aina olemassa, tutkimme niitä tai ei. Löy-dös voi olla ikävä asia, mutta sillä voidaan eh-käistä suurempia ongelmia.

Bakteerikammo turhaaBakteerien kanssa työskennellessä omaan turvallisuuteen riittää käsien pesu ja suoja-välineiden käyttö. Poikkeuksena on EHEC-bakteeri, jota käsitellään turvalaboratorion erityisolosuhteissa. Pienikin määrä sairas-tuttaa.

– En ole kuullut, että kukaan meillä olisi koskaan sairastunut käsittelemästään näyt-teestä, mutta tässä työssä pitää olla tarkka ja huolellinen.

Työn ulkopuolella Hyppönen ei näe bak-teereja ja uhkia jokaisessa ovinupissa.

– Terve maalaisjärki kannattaa pitää mie-lessä.

Täynnä muutostaHyppönen on käynyt ammattikoulun labo-ranttilinjan. Hän oli ensin valmistuttuaan vii-si vuotta yksityisellä sektorilla puolijohdetek-nologian laboratoriossa, sen jälkeen vuodesta 1985 nykyisessä työpaikassaan. Tämä ei silti tarkoita, että työ olisi ollut samaa vaan päin-vastoin, lähes kaikki on muuttunut.

48

Apulaislaborantin työ Maitovalmisteiden tarkastuslaitoksessa Helsingin Lauttasaares-sa on muuttunut laborantin työksi Viikissä sijaitsevassa Evirassa. Väliin on mahtunut useita toimipisteitä ja virastojen yhdistymisiä.

Työn, työnantajan ja työpaikan lisäksi myös laboratoriovälineet ovat muuttuneet.

– Nyt näytteestä saa tulokset parhaimmil-laan muutamassa minuutissa. Ennen saattoi mennä useita päiviä, sillä mikrobiologinen näyte piti kasvattaa ennen kuin sain tuloksia.

Hyppönen kehuu työyhteisönsä parhaaksi voimavaraksi ihania työkavereita. Tosin vii-mesyksyiset YT-neuvottelut vaikuttivat sii-

henkin ja muistuttivat, että kaikki voi het-kessä muuttua.

– Meitä on hyvin tiivis porukka ja tuntuu kuin olisimme olleet täällä aina.

Hyppösen työssä tapahtui jälleen muutos vuoden alussa: työkaverit saivat yllytettyä hä-net varaluottamusmieheksi.

– Odotan innolla, että pääsen syksyllä al-kavaan Pardian luottamusmieskoulutukseen!

Hektisyys kiehtooHyppösen mielestä parasta hänen työssään on yllätyksellisyys, työn itsenäisyys ja hekti-syys. Kun esimerkiksi epidemianäytteet tu-

Kun jotain tulee Hyppösen pöydälle, kyse ei ole ihan rutiinitarkastuksesta.

TYÖNKUVA

Eviran Pardialaiset EPa

• Jäsenmäärä 148 henkilöä.• Jäseninä Evirassa työskente-

leviä tarkastajia, laborantteja, sihteereitä ja suunnittelijoita.

• Jäsenet ovat Helsingistä, Loi-maalta, Seinäjoelta, Oulusta, Turusta ja Kouvolasta.

• Kuuluu pardialaiseen Pro-Unioniin.

levat, kaikki muut työt työnnetään syrjään.– Toisille se voi olla stressin aihe, mutta

itse tykkään, että kun tulen aamulla töihin, en tiedä mitä kaikkea on edessä. Toisinaan kiire aiheuttaa paineita, mutta toisaalta työni on niin mielenkiintoista, että pieni kiire pi-tää mielen virkeänä.

Tulevaisuuden suhteen häntä mietityttävät tulevat säästöt ja viraston tehostamispaineet.

– Laboratoriotyöskentely vaatii kuitenkin tarkkuuta ja keskittymistä, joten työrauhan säilymistä on vaikea taata, jos samassa la-boratoriossa joutuu työskentelemään mon-ta ihmistä. ■

49

Ajankohtaista Pardian koulutuksessa

Syksyllä alkavat peruskurssit:• Luottamusmiesten perusopinnot verkkotuettuna (valtio)

Ryhmä 2015A, 1. lähijakso 25.–27.8.2015, Helsinki, ha-kuaika päättyy 27.7. Ryhmä 2015B, 1. lähijakso 22.–24.9.2015, Helsinki, ha-kuaika päättyy 18.8.

• Luottamusmiesten perusopinnot verkkotuettuna (Yksityiset sopimusalat) 1. lähijakso 16.–18.9.2015, hakuaika päättyy 13.8.

Katso muiden koulutuksien ajankohdat, kohderyhmät ja ha-kuajat nettisivuiltamme kohdasta www.pardia.fi Koulutus ja osaaminen Koulutustarjonta.

Uusi pardialainen – treffataanko Flamingossa?Jos olet liittynyt jäseneksi pardialaiseen yhdistykseen 2014 tai 2015, olet tervetullut mukaan treffeillemme Break Sokos hotel Flamingoon Vantaalle 10.–11.10.2015. Treffeillä opit tuntemaan muita uusia pardialaisia ja tutus-tut paremmin Pardiaan sekä omaan jäsenjärjestöösi. Lisäksi saat infoa jäseneduista, jäsenen vaikuttamismahdollisuuksista sekä ajankohtaisista työelämän asioista. Suomen suurin viihde-keskus Flamingo tarjoaa hienot mahdollisuudet myös monen-laiseen itsensä hemmotteluun. Keskuksessa on muun muassa kylpylä, kauppakeskus, elokuvateatteri ja keilahalli. Pardia maksaa matkat halvimman julkisen kulkuneuvon mu-kaan sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja tarvittaessa majoituk-sen kahden hengen huoneissa. Edellytyksenä on osallistumi-nen ohjelman mukaiseen opetukseen kokonaisuudessaan.

Jos haluat mukaan, täytä sähköinen hakemus kotisivuillam-me www.pardia.fi Sähköinen asiointi Koulutukset ja niihin hakeminen Koulutustarjonta Uusien jäsenten treffit. Ha-kuaika päättyy 1.9.2015. Ole nopea, sillä paikkoja on rajoitettu määrä. Täytämme paikat ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätietoja: koulutussuunnittelija Varpu Lepola, puh. 075 324 7552 tai sähköposti varpu.lepola@pardia.fi.

Yhdistystoimija – opi yhdistystoimintaa verkossaKurssi alkaa 21.9.2015 ja kestää neljä viikkoa. Koulutus antaa perusvalmiudet yhdistystoimintaa varten. Opetus tapahtuu ko-konaan verkossa, ja kurssi koostuu oppimateriaaleista sekä nii-hin liittyvistä tehtävistä. Aihealueita on kahdeksan: mistä yhdis-tystoiminnassa on kyse, mitä yhdistyslaissa sanotaan ja miten yhdistyksen sääntöjä luetaan, millaista on olla uutena yhdistys-toimijana, yhdistyksen toiminnan suunnittelu, tapahtumien jär-jestäminen, tiedottaminen, jäsenrekrytointi sekä neuvottelutai-don ABC. Hakuaika päättyy 1.9.2015. Lisätietoja: koulutussuunnittelija Varpu Lepola, puh. 075 324 7552 tai sähköposti varpu.lepola@pardia.fi.

Johdatus henkilöstön edustajan tehtävään – non-stop-kurssina elokuusta alkaenTehtävässään äskettäin aloittaneet henkilöstön edustajat ja hei-dän varahenkilönsä sekä henkilöstön edustajan tehtävään ryh-tymistä miettivät jäsenet voivat suorittaa Johdatus henkilöstön edustajan tehtävään -kurssin 1.8. alkaen itselle sopivana ajan-kohtana niin sanottuna non-stop-kurssina. Koulutukseen hae-taan poikkeuksellisesti kotisivulla olevalla verkkolomakkeella.Koulutuksen toteuttamistapa on ohjattu verkko-opiskelu ja se antaa perustiedot seuraavista asiakokonaisuuksista: luottamus-miehenä työpaikalla, palvelussuhdelajit, perustietoa työ- ja vir-kaehtosopimuksista, perustietoa työlainsäädännöstä, työsuojelu työpaikalla ja perustietoa suomalaisesta työmarkkinajärjestel-mästä. Opiskelu vie yhteensä noin viisi tuntia.

INFOMuista hakea syksyn koulutuksiin ajoissa, sillä paikko-ja on rajoitetusti ja osa hakuajoista päättyy ja heinä-, elo- ja syyskuussa.

Pardian koulutus palvelee sinua puhelimitse klo 9.00–11.30 numerossa 075 324 75 83. Muina aikoina tavoitat meidät sähköpostitse osoitteesta koulutus@pardia.fi.

50

www.teboil.fi/liitto

Kesäetusi Teboililla

*Alennuksen saa liiton jäsenkortilla Teboil-huoltamoilta ja –auto-maattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express –automaattiasemia. Alennus jäsenkortilla on normaalisti 2,1 snt/litra.

polttoaineesta*

-2,5snt/l

Erityisetu voimassa1.6.-31.8.2015

51

SVENSK RESUMÉ

När en människa upplever sig bli dåligt behandlad, vill han/hon avreagera sig.

I de sociala medierna får alla sin röst hörd och man filtrerar sällan innehållet. Till exempel ifrågasätter man gällande myndighetsbeslut förutom beslutets rik-tighet även intelligensen eller till och med utseendet hos den som fattat beslutet.

– Jag har hört om fall där utskällningen i offentligheten varit en så stor chock, att arbetsförmågan har rasat. Å andra sidan anser vissa att även den negativa feedbacken är ett nödvändigt ont i arbetet.

När en arbetstagare blir föremål för stark kritik på internet hjälper det om man inom organisationen på förhand har kommit överens om hur och vem som reagerar.

– Fördelen med verksamhetsmodel-ler är att man alltid agerar på samma sätt oberoende av vem som är offer. På så vis behöver ingen känna att han/hon dessut-om blir föremål för specialuppmärksam-het även på arbetsplatsen.

En bra plan innehåller också verktyg för att säkerställa personalens välmående.

Samtalsämnet Internet känner ingen nåd– Ur en arbetsskyddssynvinkel hör

det till arbetsgivarens obligatoriska upp-gifter att känna igen hot och utvärdera risker samt att utifrån dessa vidta nöd-vändiga åtgärder. Det är också arbetsgi-varens plikt att följa med arbetstagarnas belastning.

Rauramo föreslår att man t.ex. under morgon- eller veckomötena reserverar en stunds tid för att gå igenom hur det står till med var och en. I den situationen är det naturligt att ta upp såväl glädjeäm-nen som ångestskapande upplevelser. Att prata tillsammans erbjuder kamratstöd, men är även lärorikt och hjälper en att förbereda sig på kommande situationer.

Arbetsplatsens atmosfär och förtro-ende är viktiga i krissituationer. Var och en måste våga be om hjälp av sin förman och lita på att förmannen står på hans/hennes sida.

– På en bra arbetsplats kan man ta upp svåra saker med antingen arbets-kamrater eller förmannen, eller vända sig till företagshälsovården. Att prata med en närstående kan vara det bästa sättet

att bearbeta saken. Sjukledighet ska inte vara det enda alternativet som används för att lugna situationen.

Rauramo påminner om att relatio-nen mellan förmannen och arbetstaga-ren måste vara förtrolig även i de situa-tioner då arbetstagaren har gjort ett fel.

Enligt Rauramo är människor sällan förberedda på situationer där den egna yrkeskunnigheten och personligheten na-gelfars i diskussionsspalter.

– En stark yrkesmässig självkänsla hjälper att förhålla sig till situationen. Man kan inte behaga alla och det finns arbets-uppgifter där man blir tvungen att fatta beslut som är oangenäma för kunden

Det är också bra att minnas att sam-talsämnena i de sociala media byts snabbt.

– I detta sammanhang är människans minne kort. Även om det känns som värl-dens undergång är det inte så.

Pardias informatör Marjo Pihlajaniemi

Mitt arbetsförhållande till fackföreningsrörelsen har varat i drygt 26 år.

Då jag slutade med mitt uppdrag som boxningstränare och -utbildare, sökte jag en arbetsplats inom motions- och orga-nisationsarbete. En annons jag såg i en tidning om en orga-nisationssekreterares befattning i Fackförbundet för social-, hälsovårds- och fostringssektorn SHÄFÖ rf, dvs. dåvarande Ungdomsanstalternas tjänstemän, intresserade mig. Jag blev kallad till arbetsintervju och på den vägen är jag.

Mitt arbete inom idrotten var att träna såväl idrottare som tränare till goda resultat, söka talanger, undervisa och att pro-ducera undervisningsmaterial. Verksamheten inom fack-föreningsrörelsen var på många sätt liknande men därtill kom bland annat förhandlingar på olika nivåer om anställningsvill-kor. Mina besök på olika ämbetsverk, barnskyddsinrättningar, specialskolor för barn och anstalter för handikappade har vid-gat min uppfattning om arbete.

Sedan kom 1990-talets depression som inverkade på både medlemmarnas och organisationernas arbete. Medlemmar

blev permitterade och uppsagda. Även Tjänstemannaorga-nisationernas Centralförbund TOC och Tjänstemannaförbun-det gick under. Tjänstemannacentralorganisationen STTK fick nya medlemmar.

Fackföreningsrörelsen har varit en central påverkare vid många reformer, men den unga generationen känner den inte alltid som sin organisation. Också konkurrensen om skickliga, kompetenta och entusiastiska människor har blivit allt hårdare och därför behövs också en reform inom fackföreningskulturen.

Vår viktigaste kraft är fortfarande personalens represen-tanter på arbetsplatserna. Därför måste vi lyssna på dem då vi gör förändringar och tillsammans fundera på metoder för att få vårt budskap bättre fram.

Då jag vid slutet av året avslutar mitt arbete i fackfören-ingsrörelsen och går i pension, ska jag söka nya utmaningar. Det är igen dags att ge tid för motion, resor och nya hobbyer.

Ombud för PardiaEsko Pallaspuro

Ledare En man och en fackföreningsrörelse i tidens kugghjul

52

SVENSK RESUMÉ

Nedskärningarna av anslag har

kommit till sin vägs ände.

Ordförande Det krävs mod av beslutsfattarna

I skrivande stund har valet precis hål-lits och regeringsbildningen har inletts.

Som en första uppgift måste regeringen ta ställning till balanseringen av den of-fentliga ekonomin och samtidigt även till statsförvaltningens ställning och resurser.

Var hittas det mod som krävs för att utveckla statsförvaltningen systema-tiskt och med måtta, så att man beak-tar de anställda? Man hör beslutsfattarna tala mycket om hur den offentliga sek-torns och statsförvaltningens produktivi-tet kan ökas och hur personalmängden kan minskas genom pensionsavgångar. Det är ändå en helt annan sak om de lös-ningar som görs stöder detta mantra som tyvärr verkar förekomma endast i festtal.

Åtminstone stöder inte händelserna under förra året den ovan nämnda lin-jen. Under fjolåret har det på basis av de avslutade samarbetsförhandlingarna sagts upp eller kommer det att sägas upp ca 900 anställda och tjänstemän inom statsförvaltningen. Tyvärr ser det inte ut att sluta. I slutet av april inledde Natur-resursinstitutet samarbetsförhandling-ar, genom vilka man siktar på att mins-ka personalen med över 200 personer.

I offentligheten är myten om en stats-förvaltning av enorma proportioner segli-vad. Myten är inte sann. Statens perso-nalmängd har krympt under tiotals år. I slutet av år 2014 fanns det ca 78 000 personer i statens tjänst, vilket är 3,7 % av alla finländska löntagare. Av den offentliga sektorn utgör detta bara en knapp sjättedel. Baserat på Yles tidiga-re nyhetsrapportering har Finland i själva verket den minsta mängden statlig per-sonal i förhållande till invånarantalet av alla länder i Europeiska unionen.

Nedskärningarna av anslag har helt enkelt kommit till sin vägs ände. Åtminstone om man fortfarande vill hålla fast vid en effektiv och kva-litativt välfungerande statsförvalt-

ning. Och en god personalpolitik. De tidi-gare fattade besluten om nedskärningar av anslag leder oundvikligen till personal-minskning inom olika förvaltningsområ-den och ämbetsverk även genom upp-sägningar. Det finns inte utrymme för mera nedskärningar.

Samhället och näringslivet behö-ver en effektiv och stark statsförvalt-ning för att fungera. Nationell konkur-renskraft uppstår genom investeringar även i statens tjänster, såsom god för-valtning, utbildning, forskning och sä-

kerhet för medborgare. Istället för konti-nuerliga nedskärningar och uppsägning av personal borde man föra en diskus-sion om vad statens uppgift är. De poli-tiska beslutsfattarna måste definiera vil-ka uppgifter som ska lämnas ogjorda ifall man vill fortsätta spara.

Statsförvaltningen måste naturligtvis även förnyas och möjligheterna till en ök-ning av produktiviteten måste tillvaratas. Ofta verkar man ändå glömma bort att detta även har gjorts. Under program-met för effektivitet och produktivitet som förverkligades under åren 2011-2014 ef-tersträvar man inbesparingar på 400 mil-joner euro innan år 2020. Man försöker uppnå inbesparingar bland annat genom att förändra tillvägagångssätt, avstå från uppgifter och funktioner och rationalisera dessa. Personalen har även fått delta och har också kommit med idéer för många nya sätt att arbeta. Detta tillvägagångssätt har varit förnuftigt, och det bör fortsätta.

I arbetet med utvecklingen och för-ändringen av statsförvaltningen behöver man betrakta målsättningarna ur ett per-spektiv som överskrider valperioderna. Ett sådant perspektiv, stegmärken, åtgärder och finansiella ramar förutsätter en bred botten och även parlamentarisk bered-ning samt att man förbinder sig till detta. Det är naturligt att lösa frågan om ett bin-

dande tryggande av personalens ställ-ning som en del av programmet.

De politiska beslutsfattar-nas roll är inte lätt. I dagens at-titydklimat krävs det mod av de politiska beslutsfattarna för att försvara statsförvaltningen. Förhoppningsvis hittar man detta mod.

Jag önskar alla läsare en riktigt trevlig sommar!

Niko SimolaTwitter: @simolaniko

53

PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA

PARDIAN TOIMISTO Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinkivaihde/neuvonta 075 324 7500klo 8.30 –16.00etunimi.sukunimi@pardia.fi www.pardia.fiwww.facebook.com/palkansaajajarjestopardiawww.twitter.com/PardiaRy

Simola Nikopuheenjohtaja 075 324 7501040 566 8517

Jarkima Eijapuheenjohtajan sihteeri 075 324 7502040 722 2911

Edunvalvontaosasto Sirén Harrineuvottelujohtaja - yleinen ja valtiosektorin edunvalvonta, yhteiskuntavaikuttaminen- osaston päällikkö075 324 75200400 765 415

Ekola Pentti asiamies - yksityisten alojen yrityksiä (vast.) 075 324 75270400 746 391

Heikkilä Katjaneuvottelupäällikkö - yksityisten alojen edunvalvonta ja kv-asiat075 324 7540 0400 904 893

Janas Pirkkolakimies- valtiovarainministeriön hallinnonala075 324 7591045 773 10383

Komulainen Arivastaava lakimies - osaston päällikön sijainen- ulkoasiainministeriön hallinnonala, virastoja, Kela ja yksityisten alojen yrityksiä 075 324 7524040 546 0858

Lehtonen Jarmoasiamies - työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala075 324 7522045 6577 374

Nieminen Aki asiamies- opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala, yliopistot075 324 7529040 560 9253

Pallaspuro Eskoasiamies- sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala, yksityinen sosiaalipalveluala075 324 75810400 506 933

Pietinen Pekkalakimies- maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala, valtioneuvosto (VNK, OKV)075 324 7592045 7731 0397

Vartiainen Hanneleasiamies- yksityiset alat / Kela ja Alko 075 3247 523040 4515 009

Äikäs Mikko asiamies - sisäministeriön, puolustusministeriön ja oikeusministeriön hallinnonalat075 324 7538 040 451 5002

Österberg Soili hallintosihteeri 075 324 7506040 540 3724

Hallinto-osastoPuolakka Annehallintopäällikkö- osaston päällikkö075 324 7530 040 546 6662

Eronen Sinikka it-palvelupäällikkö 075 324 7542050 514 3081

Heikkilä Arja jäsenrekisterisihteeri075 324 7544

Lepistö Leenajäsenmaksuliikenteen hoitaja075 324 7549

Lintoja Merjajäsenrekisterisihteeri075 324 7546

Metsänranta Marja toimistosihteeri075 3247 533

Määttä Maarit toimistosihteeri 075 324 7590

Noponen Ullajäsenrekisterisihteeri 075 324 7548

Röksä-Sandström Maarikajäsenmaksusihteeri075 324 7559

Sten Kristina sihteeri 075 324 7431

Viljanen Hannu atk-asiantuntija075 324 7537050 382 3217

Pardian taloushallinto on siirtynyt Tivonet Oy:hyn. Lue lisää Tivonet Oy:n kotisivuilta, osoitteesta www.tivonet.fi.

Järjestöosasto

Nousiainen Timojärjestöpäällikkö - osaston päällikkö075 324 7585040 533 2255

Lepola Varpu koulutussuunnittelija075 324 7552

Moilanen Seija koulutuspäällikkö075 324 7580050 331 0719

Nordström Anne kehittämisasiantuntija075 324 7505040 511 8655

Rissanen Tapio asiamies - tutkimus ja tilastot 075 3247 528 045 7731 4358

Vanamo Michaël asiamies- yhteiskuntavaikuttaminen075 324 7510050 463 0270

Virta Päivikoulutussihteeri075 324 7583

Tiedustelut koulutus@pardia.fi Koulutuksen palvelunumero:075 324 7583 klo 9–11.30

ViestintäosastoNieminen Riitta viestintäpäällikkö- osaston päällikkö075 324 7507040 773 6591

Jansson Anna-Kaisa tiedottaja075 324 7508045 7731 0381

Pihlajaniemi Marjotiedottaja075 324 7509045 7734 8492

JATTK-työttömyyskassaPasilanraitio 9 B 00240 Helsinki p. (09) 720 68 20 (ma-to klo 9-11.30) faksi (09) 148 10 29 Etuuden saajat voivat asioida myös sähköisessä asiointipalvelussa eAsioinnissa omilla pankkitunnuksilla (Osuuspankki, Nordea, Sampo Pankki, Aktia, Säästöpankit ja POP)Tietoa työttömyysturvasta: Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ:n sivuilta www.tyj.fiasiakaspalvelu@jattk.fi www.jatkk.fi

Työttömyyskassa Statia Ratamestarinkatu 11 00520 HELSINKI puh. palvelu (09) 1551 ma, ke klo 12–15faksi (09) 278 7217etunimi.sukunimi@statia.fitoimisto@statia.fiwww.statia.fi

54

PALAUTEKORTTI 2 / 2015

OTA YHTEYTTÄ

Jäsenyyteesi liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä alla oleviin kolmeen jäsenrekisteriin joko sähköpostitse tai ma-pe klo 9–12 palvelunumeroon:

Alkoholialan Toimihenkilöiden Kelan toimihenkilöidenMaanmittauslaitoksen tekniset MATEn Rautatiealan Teknisten Liitto RTL:n Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT:n jäsenet

p. 075 324 7548 info@pardia.fi

Henkilöstöunioni HU:n Luotsiliiton Maataloustoimihenkilöjärjestöjen liitto MTJL:n ProUnionin Työ-ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL:n Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY:n Verovirkailijain Liitto VeroVL:n jäsenet

p. 075 324 7546 info@pardia.fi

Sosiaali-, terveys-ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKAn Suomen Tietoliikennetekniset ST:n Yliopistojen ja tutkimusalanhenkilöstöliitto YHL:n jäsenet

p. 075 324 7544 info@pardia.fi Liitä sähköpostiviestiin aina tarkat yhteystiedot: - jäsenen koko nimi, jäsenjärjestö ja mahdollinen jäsenyhdistys.

Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL Tullivirkamiesliitto Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL Hoitavat itse rekisterinsä, yhteydenotot suoraan ko. liittoon.

Jos joudut työttömäksi tai olet palkattomalla jaksolla pois töistä, ilmoita siitä sähköpostitse tai kirjeitse jäsenrekisterisihteerille tai omalle liitollesi/yhdistyksellesi. Tieto rekisteröidään jäsentietoihisi ja saat kotiosoitteeseen erityisjäsenmaksun/kirjausmaksun/jäsenen tilisiirrot. Näin jäsenyys säilyy katkeamattomana. Muutoslomakkeen saat osoitteesta www.pardia.fi/jasenyys.

Liitosta ja työttömyyskassasta erotaan allekirjoitetulla eroilmoituksella. Se toimitetaan Palkansaajajärjestö Pardiaan jäsenrekisterisihteerille tai omalle liitolle/ yhdistykselle. Erohakemukseen laitetaan päivämäärä, jolloin ero astuu voimaan. Eroilmoituksesta on ehdottomasti käytävä ilmi, eroaako jäsen myös työttömyyskassan jäsenyydestä.

Ilmoittaessasi uuden liiton eron yhteydessä, toimitamme jäsenyysto-distuksen pyydettäessä suoraan uuteen liittoon/ kassaan. Jos työnantaja perii jäsenmaksun palkasta, työntekijän on itse ilmoitettava erostaan pal-kanlaskijalle jäsenmaksun perimisen lopettamiseksi. Liitosta ei ilmoiteta eroamisia työnantajalle.

Pardia maksaa posti-

maksun

Auta meitä tekemään lehdestä entistä parempi. Lähetä palautekortti postitse. Voit myös vastata kyselyyn osoitteessa www.pardia.fi PardiaNyt-jäsenlehti, jossa voit antaa myös lisää palautetta lehdestä.

Mielestäni lehden paras juttu oli

Haluaisin lukea artikkelin aiheesta

Nimi

Osoite

Postinumero

Postitoimipaikka

Vastaa 22.6.2015 mennessä, niin osallistut 50 euron lahjakortin arvontaan.

Edellisen numeron voittaja oli Kari Hokkanen Mikkelistä.

Palkansaajajärjestö Pardia ry

Info: jäsen

TUNNUS 5010147

00003 Vastauslähetys

VASTAA JA VOITA

EURON ARVOINEN

LAHJAKORTTI!

50

55

Jäsennumerosi on tilaajatunnuksesiTilaaminen on helppoa. Valitse itsellesi sopivin tapa alla olevis-ta vaihtoehdoista. Kalenterin tilaamiseen tarvitset jäsennume-rosi, jonka löydät jäsenkortistasi tai PardiaNyt-lehden osoitetie-doista nimesi yhteydestä.

NettitilausKirjaudu sähköiseen asiointiin Pardian kotisivuilla. Järjestelmä kysyy sinulta käyttäjätunnusta ja salasanaa. Käyttäjätunnus on jäsennumerosi. Salasana on ensimmäisellä kirjautumiskerralla henkilötunnuksesi 6 ensimmäistä numeroa (ppkkvv). Järjestel-mä vaatii sinua muuttamaan salasanan toiseksi heti ensimmäi-sellä kirjautumiskerralla. Uuden salasanan tulee sisältää 5-12 merkkiä. Mene Kalenteri ja muut tilaukset -kohtaan ja paina Ti-laa-painiketta kalenterin kohdalla.

TekstiviestitilausLähetä tekstiviesti palvelunumeroon: 13145PARDIA(välilyönti)KALENTERI(välilyönti)jäsennumeroViestin lähettämisen maksu määräytyy matkapuhelinoperaatto-rin mukaan. Palvelu toimii lähes kaikilla liittymillä (Sonera, Eli-sa, DNA, Saunalahti, TeleFinland). Saat paluuviestin onnistu-neesta tilauksesta.

Tarkista tilauksesi ja osoitetietosi• Voit tarkistaa tilauksesi sähköisessä asioinnissa, jossa voit

tarkistaa ja päivittää tarvittaessa myös omat osoitetietosi.• Tekstiviestitilauksesi näkyy sähköisessä asioinnissa noin kuu-

kauden viiveellä.

Kalenterit postitetaan vain yhdessä erässäKalenteri on tilattava 26.10.2015 mennessä. Kalenterit postite-taan marras-joulukuun aikana.

Pardian

jäsenkalenteri on

jälleen tilattavissa.

Voit tilata

kalenterin vuodelle

2016 netistä tai

tekstiviestillä.

2016Tilaa vuoden

jäsenkalenterisi

Tilaa kalenterisi 26.10. mennessä.

Kalenteritilaus koskee seuraavia Pardian jäsenjärjestöjen jäseniä• Alkoholialan toimihenkilöt• Henkilöstöunioni HU• Kelan toimihenkilöt• Luotsiliitto• Maataloustoimihenkilöjärjestöjen liitto MTJL• ProUnioni• Rautatiealan Teknisten Liitto RTL• Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKA• Suomen Tietoliikennetekniset ST• Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT• Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL• Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY• Verovirkailijain Liitto• Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL

Jos kuulut seuraaviin jäsenjärjestöihin, niin kysy omasta järjes-töstäsi mahdollista jäsenkalenteria: MPHL, METO, RIA, SKL, SPAL, SPJL, SLPL, TVML ja Tehy.

MATE on päättänyt, ettei jäsenkalenteria toimiteta vuodel-le 2016.

Huom! Kalenteria ei voi tilata tekstiviestillä kuin ilmoitetus-ta palvelunumerosta. Kalenteritilauksia ei voi tehdä sähköpos-tilla tai puhelimella Pardian tai Pardian jäsenjärjestön tai -yh-distyksen toimistosta.