Kollegiaalinen työyhteisö · 2017. 8. 11. · Lämpimät tervetulotoivotukset hallituksen uusille jäsenille, jotka esittelevät itsensä tässä lehdessä. Ensimmäisessä hallituksen

Suomen Silmähoitajat – Finlands Ögonskötare ry 1/2011

Tehohoitoyksikönhoitaja kaipaa tietoa

silmien hoidosta. Sivu 4

Ennaltaehkäisyvähentäisi diabeettista

retinopatiaa. Sivu 6

Kaihipotilaan hoitoKuopion malliin

esillä ESONTissa. Sivu 17

www.suomensilmahoitajat.com

Kollegiaalinen työyhteisöpuhuu asioista suoraan ilman välikäsiä

Satsaa osaamiseen

– hae apurahoja!

2 Silmähoitaja

Sisältö Tehohoitopotilaansilmien tarkkailu tärkeää .............4 Diabeteksen ehkäisyvähentäisi retinopatiaa ...............6 Kollegiaalinen työyhteisöpuhaltaa yhteen hiileen..............8 Vinkit apurahojen hakuun ....... 11 Apurahojen myöntämisohjeet .................... 11 Vuoden 2011 apurahat ........... 12 Hallitus 2011 .......................... 14 Tervetuloa hallitukseen!........... 15 KYSin kaihipotilaan hoitoesillä ESONT-kongressissa ........ 17 Silmähoitaja vuonna 2010 ...... 19

Palstat

Puheenjohtajalta ........................2

Päätoimittajalta ..........................3

Uudet jäsenet ............................3

Hallituksen päätöksiä .............. 16

Yhteystiedot ........................... 18

Numero 2/2011 ilmestyy 16.5.Aineistot toimitukseen

18.4. mennessä.

Apurahoja hakemaan!

Lunta tulvillaan on raikas talvisää…Pirkanmaalla on lunta paksut nietokset. Hiihtoladut ovat nyt mitä parhaimmat. On mukavaa ja rentouttavaa sujutella suksilla talvisessa maastossa. Ajoittain

on melkoista vilskettä ladulla, jossa on pieniä hiihtokuningattariksi ja -kuninkaiksi pyrkiviä tutustumassa hiihdon saloihin.

Omasta ja koko hallituksen puolesta haluan kiittää hallituksesta pois jääneitä jäseniä Päivi Kähärää, Jaana Hakolaa ja Sanna Vesasta kaikesta tekemästänne työstä Suomen silmähoitajat ry:n hyväksi. Teidät tulemme aina muistamaan. Ruusu jokaisesta vuodesta ja oikein hyvää jatkoa teille kaikille elämässä eteenpäin!

Lämpimät tervetulotoivotukset hallituksen uusille jäsenille, jotka esittelevät itsensä tässä lehdessä. Ensimmäisessä hallituksen kokouksessa he ovat tutustuneet toiminnan aakkosiin. On mukavaa saada uutta voimaa ja innokkuutta hallitukseen. Siitä koituu iloa ja hyötyä meille kaikille.

Vuosittaiset ja odotetut apurahailmoitukset hakuohjeineen ovat nähtävinä ja haettavina tässä lehdessä. Apurahaa kannattaa hakea, jos haluaa uutta tietoa, taitoa tai esimerkiksi itse tehdä tutkimusta kiinnostavasta ja ajankohtaisesta aiheesta.

Omasta lehdestämme saamme kaikki sitten lukea mielenkiintoisia matkakertomuksia apurahan saajilta.

Helsingin Paasitornissa 26.-27. elokuuta pidettävät koulutuspäivät ovat jo mukavasti suunnittelun alla. Hallitus jatkaa edelleen suunnittelua kokous kokoukselta, jotta saamme hyvät ja antoisat koulutuspäivät Helsinkiin.

Kotisivuillamme osoitteessa www.suomensilmahoitajat.com on Oulun koulutuspäivien luentoantia. Kannattaa tutustua.

Aurinkoista kevään odotusta kaikille!

Anja Korpiaho

Puheenjohtajalta

Silmähoitaja 3

Tervetuloa!

Suomen Silmähoitajat ry toivottaa tervetulleeksi mukaan yhdistyksen toimintaan seuraavat uudet jäsenet:

Jaana Brink, TurkuVuokko Riekki, MuhosEeva Vitikka-Rantala, PoriKatja Tuononen, JoensuuPetra Westerholm, PoriMaarit Teerioja, KiteeKaisa Santaoja, PoriSanna Reinikainen, HelsinkiHannele Arponen, TampereErja Brusila, Tampere

Ella

Kar

ttim

o

Uutta ja vanhaa

Aloitin Silmähoitaja-lehden uutena päätoimittajana tämän vuoden alussa. Haluan kiittää luottamuksesta tähän tehtävään. Pyrin yhdessä hallituksen kanssa tuomaan lehteen uutta unohtamatta vanhaa.

Olen toiminut hallituksessa kaksi viime vuotta. Silmäalan kokemusta minulle on kertynyt lähes 30 vuoden ajalta. Ammattiani olen saanut harjoittaa kaikilla sektoreilla, kuitenkin yksityiselle puolelle painottuen. Pitkän työurani aikana olen ollut etuoikeutettu näkemään tämän alan monipuolisuuden ja kehityksen. Elämme nyt suurten muutosten aikaa. Julkisella sektorilla tehtävät jaot ja siirrot tulevat kokemaan mullistuksia. Yksityisen ja julkisen sektorin vuorovaikutus monipuolistuu.

Tämä tulee olemaan silmähoitajayhdistyksen mielenkiinnon kohteena. Tulevaisuudessa pyrimme kiinnittämään entistä enemmän huomiota uusiin tuuliin ja voimakkaaseen tekniseen kehitykseen historiaa unohtamatta. Silmähoitajayhdistyksen pitkät perinteetkin jo velvoittavat kehittymään ja vastaamaan silmälääketieteen alati muuttuviin haasteisiin. Lehden lukijoilta toivon palautetta lehden sisällöstä ja käsiteltävistä aiheista.

Riitta Varamäki

Päätoimittajalta

Muistathan• hakea yhdistyksen ja yhteistyökumppaneiden

apurahoja 18.3. mennessä

• maksaa jäsenmaksun helmikuun loppuun mennessä

• merkitä kalenteriin yhdistyksen koulutuspäivät

26.-27.8. Helsingissä

• nauttia talvisen luonnon mahdollisuuksista

Uusia jäseniä

4 Silmähoitaja

Tehohoitoyksiköissä työskentelevät sairaanhoitajat kaipaavat tietoa silmien hoitotyöstä. HYKSin Silmäklinikkaan tulleiden yhteydenottojen pohjalta syntyi silmien hoito-opas tehohoitoyksiköissä työskenteleville hoitajille.

Tehohoitopotilaalla on silmien kuivu-misen vuoksi suurentunut riski saada infektio silmiinsä. Tajuttomalla, nu-

kutetulla tai halvaantuneella potilaalla riski on erityisen suuri.

Silmiin liittyvien ongelmien esiintyvyyttä tehohoito-osastoilla on vaikea määritellä, kos-ka niitä ei useinkaan ole kirjattu. Ongelmat saattavat tuntua kovin pieniltä, kun kyseessä on elämää uhkaava tila.

Kokonaishuomio tehohoitoyksikössä kiin-nittyy aluksi vitaalielintoimintoihin, mutta viimeistään toisena tehohoitopäivänä tulisi aloittaa myös potilaan silmien hoito. Omai-silta ja aikaisemmista potilaskertomuksista selvinneet silmäsairaudet ja lääkitykset ote-taan hoitoon mukaan.

Systemaattinen silmien kostutushoito eh-käisee silmäongelmien kehittymistä. Apuna voi toimia tehohoidossa olevan potilaan sil-mätippojen tiputusohjelma.

Silmäkomplikaatiot ovat lievemmillään kui-vasilmäisyyttä ja vakavimmillaan näkökyvyn menetys. Kuivasilmäisyyden hoitamattomuus voi kehittyä sarveiskalvon haavaumaksi, joka voi johtaa sarveiskalvon lävistävään haavau-maan ja silmän sisäiseen tulehdukseen eli en-doftalmiittiin. Hoitamattomuus voi arpeuttaa myös sarveiskalvoa.

Mikäli silmiä ei tarkkailla eikä ennalta eh-käisevää hoitoa aloiteta välittömästi, sarveis-kalvo-ongelmat kehittyvät nopeasti ja voivat olla vaikeita.

KuivasilmäisyysKyynelerityksen vähentyessä tai kyynelnesteen koostumuksen muuttuessa kehittyy kuivasil-mäisyyden oireita, joita yleensä ovat punoitus, roskantunne, vetistys, polttelu, kirvely, valonar-kuus, rähmiminen ja sidekalvon turvotus.

Tehohoitopotilaansilmien tarkkailu tärkeää

ANITA SALONEN

Tehohoitopotilaan silmien tarkkailukaavio oli esillä Sairaanhoitajapäivillä 2008. Posterista tuli paljon palautetta ja kyselyitä. Tehohoitoyksiköissä työskentelevät sairaanhoitajat kaipaavat tietoa silmien hoitotyöstä.

Luomen asento

• tarkkaile• kirjaa• raportoi

• informoi lääkäriä

Silmäluometsulkeutuvat

Silmäluomet raollaan, SIDEKALVO näkyy,

pursuaa

Silmäluomet raollaan,SARVEISKALVO

NÄKYY

RISKI

Kostuta silmiä1-2 tunnin välein

Kostuta silmiä tunnin väleinja laita silmäsidos

Sidekalvo punoittaa, erittää, turpoaa ja / taisarveiskalvolla vaaleita tai kellertäviä läikkiä.

INFORMOI lääkäriäSilmälääkärin konsultaatio

Näytteet sidekalvolta ja / tai sarveiskalvolta

SIDEKALVON TULEHDUS, KONJUKTIVIITTI?

BAKTEERIKERATIITTI?

• Toteuta silmien hyvä perushoito• Tarkkaile eritystä• Aloita lääkitys lääkärin määräyksen mukaisesti• Tarkkaile sidekalvon ja sarveiskalvon ulkonäköä• Kirjaa ja tiedota kollegalle ja lääkärille muutoksista• Huomioi laboratoriovastaukset ja herkkyysmäritykset

Potilaan nestetasapainohäiriöt, runsas nesteytys ja aivopaineen vaihtelu altistavat voimakkaalle sidekalvon turvotukselle. Kel-lonlasisidos on paras hoito runsaan kostu-tuksen ja lääkärin määräämän antibiootti-voiteen kera.

Silmien kuivumiselle altistavat muun muassa kuiva huoneilma, koneellinen ilmas-tointi, happihoito ja esimerkiksi tajuttomalla potilaalla räpytysliikkeen puuttuminen. Kui-vumiselle altistavat myös monet reumasai-raudet, allergiat, atopia ja jotkut neurologiset

Silmähoitaja 5

3 mallia: Pentacam Basic, Pentacam Classic ja Pentacam HR- ammattilaisen valinta. www.pentacam.com

Edustaja Suomessa: www.optiikkajuurinen.fi

Oculus Pentacam - etuosan tomografian

kultainen standardi

sairaudet. Hoitamattomana kuivasilmäisyys altistaa vakaville sarveiskalvon haavaumille ja sarveiskalvontulehduksille.

Ikääntymiseen liittyvät hormonaaliset muutokset lisäävät myös kuivasilmäisyyttä. Silmien kuivumista voivat aiheuttaa myös lääkeaineiden sivuvaikutukset. Näistä lää-keaineista tavallisimpia ovat beetasalpaajat, antihistamiinit ja mielialalääkkeet.

Jos tehohoitopotilas on nukutettu, tajuton tai halvaantunut, silmien kostutuksesta on huo-lehdittava kostutusvalmisteilla tai kellonlasi-sidoksen avulla. Väärin sijoitettu tai potilaan liikuttelema happimaski voi aiheuttaa silmiin tuhoisia ja elinikäisiä ongelmia.

Maskin istuvuus tulee varmistaa säännölli-sesti. Se ei saa painaa silmien alaosia ja happi ei saa karata kuivattamaan silmän pintaa ja aiheuttamaan sarveiskalvon vaurioita.

Tehohoitopotilaan hengitysteitä imetään useita kertoja vuorokaudessa. Silmät suoja-taan hoitojen ajaksi kostutusvalmisteiden ja taitoksien avulla. Tarvittaessa kuivasilmäisyyt-tä voi tutkia Schirmerin testiliuskojen avulla, joita saa sairaalan apteekista.

Kuivia silmiä hoidetaan kostuttamalla nii-tä säännöllisesti kostutustipoilla ja -geeleillä. On hyvä laatia jokaiselle potilaalle yksilölli-nen silmien kostutussuunnitelma.

Jos kostutusvalmisteen käyttö on runsasta, jatkuu pitkään tai esiintyy allergiaa, kannattaa valita säilöntäaineeton, kerta-annospipeteissä oleva valmiste. Geelimäiset tipat soveltuvat yöksi ja hankaliin oireisiin.

GlaukoomaAkuutissa glaukoomassa silmänpaine nousee nopeasti, mikä ilmenee silmäkipuna, pahoin-vointina, näön huonontumisena, punoittava-na silmänä, sameana sarveiskalvona, keskilaa-jana ja valojäykkänä mustuaisena. Tila vaatii

pikaista hoitoa, jolla pyritään laukaisemaan äkillisen silmänpaineen nousun syy ja laske-maan silmänpainetta.

Kroonisen glaukooman hoitona on jatku-va, säännöllisesti käytettävä silmänpainetta alentava lääkitys ja tarvittaessa laser- tai leik-kaushoito. Asetyylisalisyylihappoa tai muita verenkiertoa edistäviä lääkkeitä käytetään lisänä, jos epäillään verenkierrollista tekijää näköhermovaurioon.

Kroonisessa glaukoomassa oireita tulee vasta loppuvaiheessa, kun potilas havaitsee näkökenttäpuutoksia. Glaukoomalääkkeet on annettava säännöllisesti, mieluiten sa-maan aikaan vuorokaudesta ja huomioitava myös lääkkeiden tiputusjärjestys. Glaukoo-malääkkeitä ei saa lopettaa ilman lääkärin määräystä.

Glaukoomalääkkeillä voi olla useita systee-misiä haittavaikutuksia. Esimerkiksi osa glau-koomalääkkeistä sisältää beetasalpaaja-lääkettä, joka voi aiheuttaa esimerkiksi sydämen hidas-lyöntisyyttä ja astman pahenemista.

On tärkeä muistaa ja tietää, että potilaalla esiintyvät yleisoireet saattavat olla silmälääk-keiden haittavaikutuksia tai seurausta kohon-neesta silmänpaineesta, jos silmänpainelää-kitys on jäänyt saamatta.

Tehohoidossa olevan potilaan glaukoo-malääkitys tulee aloittaa viimeistään toisena tehohoitopäivänä. On tärkeää huomioida, miten glaukoomalääkkeet sopivat potilaan tilaan ja muuhun lääkitykseen.

Silmän kipuSarveiskalvolla on eniten hermopäätteitä eli-mistössä, joten silmän kipu voi olla erittäin tuskallinen. Akuuttia silmäkipua voi aiheuttaa sarveiskalvon eroosio, tulehdus, kuivasilmäi-syys, akuutti glaukooma, tapaturmat, syöpy-mis- ja palovammat, neurologinen kipu tai

silmään kohdistunut toimenpide.Useimmiten silmäkipu poistuu välittömäs-

ti, kun syy saadaan hoidetuksi. Silmäkipua on vaikea hoitaa paikallisesti kipulääkkein, koska lääkeaine imeytyy silmään heikosti silmän verikudosesteen vuoksi. Sarveiskal-vokipua suositellaan hoidettavaksi tulehdus-kipulääkkein.

Kipua voi lievittää myös hoitotyön keinoin. Hoitajan rauhallinen olemus ja ystävällisyys, potilaan kuunteleminen, tarkkailu, kipua lie-vittävä asento, kylmäpakkaukset, hoitoympä-ristön pimentäminen ja hiljentäminen voivat myös auttaa potilasta.

Silmäkivun arvioinnin lähtökohtana on potilaan oma kokemus. Tajuttoman potilaan yleistä olemusta ja reagointia tarkkaillaan.

Kipua on lääkittävä aina, kun se potilaan kertomana tai hoitajan arvioimana tajutto-malla on > 3 kipumittarin asteikolla 0-10. Kipulääke on ensisijaisesti tulehduskipulää-ke, sitten heikko opioidi ja jatkossa tarvitta-essa vahvempi opioidi. Kipulääkkeen määrää aina lääkäri.

Jos potilaalla on kipupumppu, se saattaa peittää alleen sarveiskalvon eroosiokivun.

Kipulääkkeen vaikutusta tarkkaillaan ja havainnot kirjataan potilaan sairauskerto-mukseen.

Anita Salonen työskentelee tiiminvetäjänä ja sairaanhoitajana Helsingin silmäklinikan sarveiskalvo- ja etuosayksikössä.Hänen kokoamansa Tehohoitopotilaan silmien hoito-opas henkilökunnalle sisältää tietoa silmien hoidosta, jotta potilas tehohoitoyksikössäkin saisi parasta mahdollista hoitoa. Oppaan tarkoituksena on antaa tietoa silmien hoidosta sekä vakavien, näköä uhkaavien silmävammojen kehittymisen ehkäisystä.

6 Silmähoitaja

Diabetes on elämälle välttämättömän energiaa tuottavan sokeriaineen-vaihdunnan häiriö, joka ilmenee kohonneena veren sokeripitoi-

suutena. Se johtuu joko insuliinihormonin puutteesta tai sen heikentyneestä toiminta-vasteesta elimistössä.

Diabetes on yksi yleisimmistä ja vanhimmista kansantaudeista. Se haittaa ihmisen terveyttä kokonaisvaltaisesti. Vauriot kohdistuvat ensi-sijaisesti verenkiertoelimistöön, jolloin haitta-vaikutukset ulottuvat kaikkialle kehoon.

Pitkässä ajassa elimistöön, erityisesti sil-miin sekä sydän- ja verenkiertoon tulleet vauriot, voivat kehittyä jo diabeteksen esi-asteen aikana.

Diabetes joka 10:nnellaTyypin 2 eli niin sanotun aikuisiän diabetesta esiintyy myös nuorilla. Syynä on todettu ole-van yleistyvä lihavuus, liikunnan vähäisyys ja alttius sairauden periytyvyyteen. Tällöin nuorena alkanut perustauti tuottaa lisäsai-rausvaurioita jo varhaisessa työiässä.

Suomessa oli diabeetikoita vuonna 2007 yli 300 000. Arviolta 200 000 suomalaista sairas-taa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Näin 10 prosentilla suomalaisista on diabetes.

Vuonna 2007 diabeteksen hoito maksoi 1 350 miljoonaa euroa. Kustannukset nou-sivat vuodesta 1998 peräti 83 prosenttia. Diabeetikkojen määrä kasvoi tuona aikana yli 60 prosenttia.

Diabeteksen hoidon osuus vuoden 2007

NINA YRJÄNÄINEN, ERKKI LAITINEN

Diabeteksen ennalta ehkäisy vähentäisi myös

retinopatiaa

terveydenhuollon menoista oli noin 10 pro-senttia. Sen aiheuttamat lisäsairaudet – sydän- ja verisuonitaudit, muutokset silmänpohjissa munuaisten toiminnassa sekä hermostossa – kasvattavat diabeetikon hoito kustannukset noin kolminkertaisiksi.

Muutoksia silmänpohjissaSilmä on muodoltaan pallo, jonka halkaisija noin 2,5 senttiä – sama kuin euron kolikon. Sen sisäpintaa verhoaa ”tapetti”, verkko kalvo. Siinä ja myös silmämunan seinä män sisällä on runsaasti pieniä veri suonia. Verkko kalvo on elimistössä ainut kohta, jossa elävät veri-suonet voidaan nähdä sellaisenaan.

Diabetes aiheuttaa muutoksia verkko-kalvon veri suoniin. Niitä kutsutaan retino-patiaksi eli verkkokalvon taudiksi.

Sen perussyytä ei ole onnistuttu selvittä-mään. Perimätekijöiden on arveltu olevan yksi taustatekijä. Silmänpohjan muutoksia on todettu kehittyvän jo ennen aikuisiän eli tyypin 2 diabeteksen toteamista. Taudin to-teamishetkellä muutoksia on noin yhdellä 12 tutkitusta (8,7 %), viiden vuoden kuluttua yhdellä kuudesta (16 %), 10 vuoden kuluttua noin joka toisella tutkituista (55 %).

Diabeteksen aiheuttamat silmäpohjamuu-tokset voidaan jakaa kolmeen osaan: lievä, keskivaikea ja vaikea. Kaikki edellyttävät pe-rustaudin huolellista seurantaa ja säännöllistä lääkärin kontrollia. Edetessään ja hoitamat-tomana silmänpohjamuutokset voivat johtaa näön menetykseen.

Sokeutumisriski 20-kertainenDiabetesta sairastavan henkilön sokeutumis-riski sairastamattomaan verrattuna on noin 20-kertainen. Silmänpohjia tutkimalla saa-daan käsitys sekä silmien verisuonista että verisuoniston tilasta yleensä. Merkittävimmät diabeteksen aiheuttamat silmämuutokset koh-distuvat silmänpohjaan, mutta niitä voi olla myös missä tahansa silmän osassa.

Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetes ai-heuttavat molemmat jonkinasteisia silmä-muutoksia, taudin kestosta ja vaikeusastees-ta riippuen. Muita diabeteksen aiheuttamia silmämuutoksia ovat näöntarkkuusvaihtelut, valonvälähdykset ja kahtena näkeminen, riip-puluomi, sarveiskalvon ja mustuaisen koon muutokset. Myös kaihia on todettu olevan noin viisi kertaa useimmin diabeetikoilla verrattuna muuhun väestöön.

Näkövammarekisterin tilaston mukaan kyseinen silmänpohjan sairaus on viiden-neksi yleisin näkövammaisuuden aiheuttaja Suomessa. Tämä on huomattava määrä, var-sinkin kun diabetekseen sairastuvien määrä on koko ajan kasvussa.

Diabeettinen retinopatia olisi ilmeisesti vältettävissä, jos tyypin 2 diabetekseen sai-rastuminen tai riskiryhmään joutuminen voitaisiin ehkäistä. Muita näkövammaisuut-ta aiheuttavia tekijöitä on vaikeampi ehkäis-tä ennakolta.

Valokuvaseulonta kannattaaSilmänpohjamuutosten valokuva seulonnan on todettu olevan kannattavaa: diabetekses-ta johtuvan näkövammaisuuden kokonais-kustannukset ovat 3,2 kertaa suuremmat kuin seulonnan ja oikein ajoitetun hoidon aiheuttamat kustannukset.

Diabeettista retinopatiaa voitaisiin välttää, jos tyypin 2 diabetekseen sairastuminen tai riskiryhmään joutuminen voitaisiin ehkäistä. Muita näkövammaisuutta aiheuttavia tekijöitä on vaikeampi ehkäistä ennakolta.

Silmähoitaja 7

Silmänpohjakuvauksia tekevät erityiskou-lutuksen ja -opastuksen saaneet henkilöt. Oulussa silmänpohjakuvaukseen kutsutaan kahden-kolmen kuukauden sisällä diabetek-sen toteamishetkestä.

Kuvausseurantarytmi määräytyy kuvan mukaisen lausunnon perusteella. Mikäli sil-mänpohjamuutoksia ei ole, kuvausväli voi olla kolme vuotta. Jos kuvista löytyy seurat-tavaa ja hoidettavia muutoksia, hoitoon pää-see pikimmiten.

Prosessi on nopeutunut digitaalisen ka-meran aikana. Silmälääkäri voi katsoa kuvat välittömästi kuvauksen jälkeen ja kutsua tar-vittaessa potilas hoitoon.

Pioneeritutkimusta OulussaTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Oulu 55 -ryhmäläisten silmänpohjan kunto ja mah-dolliset muutokset vuosina 1992-2006. Oulu 55 -ryhmä koostuu tutkittavista, joiden glu-koosinsieto on heikentynyt ja jotka pääsään-töisesti ovat vuonna 1935 syntyneitä.

Tutkimukseen osallistui 84 henkilöä, jois-ta naisia oli 50 ja miehiä 34. Lähtökohdan ja tutkimusajan osalta kyseessä on pioneeritut-kimus. Aiemmin ei ole tutkittu tietyn pre-diabeetikkoryhmän silmänpohjatilannetta 15 vuoden seurannalla.

Tutkimustulosten mukaan usein ainoa löydös oli laskimoiden seinämämuutos. Yk-

sinään se ei 100 prosentin varmuudella tar-koita keskivaikeata taustaretinopatiaa, vaan on enemminkin metabolisen oireyhtymän aiheuttama muutos. Tätä ei kuitenkaan ole tieteellisesti vahvistettu, joten tuloksen tul-kinta yhteenveto ei ole yksiselitteinen.

Joka tapauksessa silmänpohjalöydöksiä vuonna 1992 oli 4,8 %, 1996 (19 %), 1998 (25 %), 2003 (28,6 %) ja 2006 (29,8 %).

Yhteenveto vuosien 1996-2006 silmänpohjakuvista

Vuosi Löydös N % Valid % ei-diabeetikot % Valid %

1996 Lievä taustaretinopatia 3 3,6 6 3 3,6 6

1996 Keskivaikea taustaretinopatia 2 2,4 4 2 2,4 4

1996 Vain laskimoiden seinämämuutos 11 13,1 22 11 13,1 22

1998 Lievä taustaretinopatia 4 4,8 4,9 4 4,8 4,9

1998 Keskivaikea taustaretinopatia 2 2,4 2,4 2 2,4 2,4

1998 Vain laskimoiden seinämämuutos 16 19,0 19,5 15 17,9 18,3



2003 Vain laskimoiden seinämämuutos 19 22,6 25,3 14 16,7 18,7



2006 Vain laskimoiden seinämämuutos 21 25 25 14 16,7 16,7

Oheinen artikkelitiivistelmä perustuu optometristi Nina Yrjänäisen vuonna 2008 tekemään ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyöhön Oulu 55-ryhmäläisten silmänpohjalöydökset - silmänpohjan arviointi vuosien 1992-2006 silmänpohjakuvien perusteella. Opinnäytetyön ohjaajana on ollut optikkoalan lehtori Erkki Laitinen.

Näkövamman etiologia

8 Silmähoitaja

Kollegiaalinen työyhteisöpuhaltaa yhteen hiileen

Kollegiaalisuus vaikuttaa keskeisesti hoitotyön tavoitteiden saavuttamiseen, asiakastyytyväisyyteen ja hoitohenkilökunnan työhyvinvointiin.

Kollegiaalisuus viittaa yhteisön ja to-veruuden käsitteeseen. Se tulee la-tinankielisestä sanasta collegium: virkatoveruus, luentokurssi.

Olennaista on, että tiettyyn yhteisöön ku-ten hoitotyön ammattikuntaan kuuluvilla on yhteinen tavoite. Heidän toimintaansa ohjaa-vat tietyt lakiin sekä ammattieettisiin ohjeisiin perustuvat oikeudet ja velvoitteet.

Kollegiaalisuudella tarkoitetaan kollegoi-

den, työtovereiden, tukemista ja työssä eteen tulevien ristiriitojen käsittelemistä hienotun-teisesti. Sille on ominaista suvaitsevaisuus. Jokaiselle sallitaan omanlainen työskentely-tapa, jota ei haluta arvostella. Persoonallinen toimintatapa nähdään ensisijaisesti myöntei-senä vahvuutena.

Kollegiaalisuus on hyväntahtoisuutta, luot-tamista siihen, että kukin työyhteisön jäsen tekee parhaansa ja saa toisilta tukea tilanteis-sa, joissa ei usko itse selviytyvänsä. Sille on myös tyypillistä toisen näkökulmaan pereh-tyminen. Erilaiset käsitykset ja näkemykset asioista eivät ole hedelmällisen yhteistyön ja hyvän lopputuloksen esteenä.

Ristiriitatilanteissa selvitetään asiat suoraan kollegan kanssa, ei välikäsien kautta. Työto-verista ei levitetä väärää tietoa eikä ylläpidetä häneen liittyvää väärää käsitystä.

Yhteinen tavoiteKollegiaalisuus voi ilmetä paikallisesti tietyn työyhteisön sisällä, mutta myös laajemmin koko ammattikuntaan kuuluvien keskuu-dessa. Työyhteisön ilmapiiri vaikuttaa kol-legiaalisuuden luonteeseen, ja kansallinen järjestötoiminta tukee osaltaan kollegiaali-suuden toteutumista.

Parhaimmillaan kollegiaalisuus on työ-yhteisön yhteen hiileen puhaltamista, tavoit-teena asiakkaan hyvinvoinnin toteutuminen sekä työntekijöiden työviihtyvyys. Pahim-millaan siinä suojellaan väärin toimineen kollegan ilmituloa. Tällaisessa tilanteessa asiakkaan ja potilaan hyvä on jäänyt toisar-voiseksi asiaksi.

Suomalaisessa terveydenhuollossa lääkä-rikunnan keskinäistä kollegiaalisuutta on pi-

ANNU HAHO

Silmähoitaja 9

detty vahvana. Viime aikoina myös hoiva- ja hoitotyöntekijät ovat halunneet nostaa esiin kollegiaalisuuden merkitystä ammattikun-nassaan. Viimeistään siirryttäessä näyttöön perustuvaan toimintaan kollegiaalisuuden merkitys vahvistuu.

Perustaksi näyttöTerveydenhuollon toimintaympäristön muut-tuessa haastavammaksi, asiakkaiden ja poti-laiden odotusten ja vaatimustason noustessa sekä hoitohenkilökunnan työhön liittyvien velvoitteiden lisääntyessä paineet hoitotyön kehittämiseen kasvavat.

Näyttöön perustuva hoitotyö on yksi vas-taus näihin haasteisiin. Siinä hoidon tarpee-seen vastataan vaikuttavaksi tunnistetuilla auttamismenetelmillä. Hoitajien toiminta-päätöksissä viitataan vahvaan perusteluun: tieteelliseen näyttöön, hoitotyön asiantuntijan kokemukseen perustuvaan tietoon, potilaan kokemukseen ja tietoon sekä käytettävissä oleviin resursseihin.

Näyttöön perustuvan hoitotyön toiminta-periaatteen edellytyksenä on kollegiaalisuuden toteutuminen. Hoitaja ei voi kaikkea hallita yksin. Tarvitaan työyhteisön tiivistä yhteis-työtä ja työn järkevää jakamista.

Hyvässä kollegiaalisessa ilmapiirissä teh-tävien, tiedon ja osaamisen jakaminen on kitkatonta. Kaikki voivat oppia ja kehittyä. Ihmiset - asiakas, potilas ja hoitaja - ovat lo-pulta voittajia.

Kollegiaalisesti vahvassa hoitotyön yh-teisössä ammattiosaaminen on yhteistä pää-omaa. Tuloksellisuus ja onnistuminen on mahdollisia, kun osaamista ja ajattelutapoja yhdistetään sekä asiantuntijoiden yhteistyö

rikkoo perinteisiä rajo-ja. Tietoa ja osaamista jaetaan avoimesti. Toimin-takäytännöt ovat syntyneet yhteistoiminnassa.

Yhteisöllisen toiminnan korosta-misesta huolimatta jäsenten yksilöllisyys ja autonomia ovat tärkeitä arvoja. Persoonalli-suus katsotaan jopa vahvuudeksi, luovuuden ja uusiutumisen potentiaaliksi.

Yksilöllä on tärkeä arvoYksilöllä on siis tärkeä arvo kollegiaalisesti toi-mivassa työyhteisössä. Hoitotyön eri asemissa ja eri tasoilla toimivilla on mahdollisuus vai-kuttaa työnsä mielekkyyteen ja kehittämiseen. Tämä vaikuttaa selvästi työhön motivoitumi-seen ja sitoutumiseen, mikä vahvistaa kollegi-aalisuutta työyhteisössä entisestään.

Yksilöllä on mahdollisuus oppia uusia asi-oita ammatistaan ja olla mukana sosiaalisten normien luomisessa. Hänellä on turvana kol-legiaalinen tuki ja tietoperusta. Toisten kaut-ta hän lisää itsetuntemustaan ja vastavuoroi-suuden taitojaan.

Kyky tarkastella kriittisesti ja kyseenalais-taa omia sekä työyhteisön toimintakäytäntöjä tapahtuu turvallisesti, kun voi luottaa kolle-giaaliseen tukeen.

Miksi toimit noin?Suomalaista keskustelukulttuuria on moitittu kyräileväksi ja asenteelliseksi. Hankaliksi koe-tuista asioista on vaikea keskustella. Pelätään puuttua toisen toimintatapoihin.

Puuttuminen koetaan usein loukkaavak-si ja sen ajatellaan kohdistuvan persoonaan.

Toiminnan perustelujen uteleminen ymmärretään

myös uhkaavaksi, oman ammattitaidon arvostele-

miseksi. Kysymys, miksi toimit noin, on

vaikea esittää ja yhtä hankala ottaa vastaan. Pelkkänä kysymyksenä, kun siitä on riisuttu kyseenalaistava asenne tai moittiva sävy, se voi parhaimmillaan kehittää hoitotyön toimintaa. Se voi jakaa tärkeää tietoa, lisätä yhteistä oppi-mista ja sen myötä asiantuntijuutta sekä kiin-nittää kriittisen huomion niihin perusteluihin, joiden varassa hoitotyössä toimitaan.

Toisin sanoen kysymys sisältää kaikkia niitä piirteitä, jotka luonnollisesti liittyvät kollegiaalisuuteen. Hyvässä kollegiaalisessa ilmapiirissä uskaltaa esittää kysymyksen, mik-si toimit noin. Silloin yksilölliset kokemukset ja tiedot jaetaan yhteisön kesken, opitaan ja kehitetään toimintaa yhdessä, asiakkaan ja potilaan parhaaksi.

KIRJALLISUUTTALouhiala P, Launis V (2009) Parantamisen ja hoitamisen etiikka. Edita, Helsinki.Sarajärvi A, Mattila L-R, Rekola L (2011) Näyttöön perustuva toiminta. Avain hoitotyön kehittymiseen. WSOYpro Oy, Helsinki. Sarvimäki A, Stenbock-Hult B (2009) Hoitotyön etiikka. Edita, Helsinki.

TtT Annu Haho työskentelee tutkijana ja kouluttajana ProEt Oy:ssä, joka on sosiaali- ja terveysalalle sekä eri organisaatioille muun muassa ammattietiikasta ja hyvinvoinnista koulutusta ja konsultointia tarjoava yritys.

HYVÄ EETTINEN PERIAATE

Muista oma erehtymisen mahdollisuus.

Kohtele kollegaa niin kuin tahtoisit itseäsi

kohdeltavan.

10 Silmähoitaja

Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula ovat toivoneet samalle viikonlopulle pitkää vapaata, joka on mahdollista antaa vain toiselle hoi-tajalle. Saaran mukaan juuri tämä viikonloppu oli-si tärkeä hänelle, syytä hän ei mainitse. Saara tietää Tuulankin toivomuksen.

Osastonhoitaja miettii, kummalle antaa vapaan. Molemmilla on vuoro esittää pitkää viikonloppuva-paata. Hän tietää, että Saara suuttuu herkästi, ellei toivomusta huomioida, mikä asia on aikaisempien kokemusten perusteella kiusallista ja työyhteisöä kuluttavaa.

Hän puoltaisi mielellään Tuulan toivomusta, kos-ka tulee tämän kanssa parhaiten toimeen. Hän antaa

arvan ratkaista: vapaan saa sen mukaan Saara. Hän empii vielä, mitä tehdä?

Osastonhoitaja päättelee, että molemmilla työnte-kijöillä on yhtäläiset oikeudet saada vapaa. Hän pyytää Tuulan ja Saaran yhtä aikaa huoneeseensa ja selittää, ettei osaa päättää, kummalle sen myöntää.

Hän myös kertoo arvan ratkaisseen tilanteen Saaran hyväksi, mutta ei pidä arpomista oikeana tapana päättää asioista ja haluaa keskustella asian-osaisten kanssa.

Keskustelun edetessä ilmenee, että Saaralla ei ole erityistä menoa. Saara arvostaa osastonhoitajan oikeudenmukaisuutta ja luopuu toivomuksestaan Tuulan hyväksi.

Tapausesimerkki: tasavertaisuus

1

2Neljävuotias tyttö on saapunut osastolle seuraavana päivänä tapahtuvaa leikkausta varten. Leenan teh-tävänä on ottaa vastaan lapsi ja hänen äitinsä sekä aloittaa alustavat leikkausvalmistelut.

Tyttö näyttää heti uhmakkaalta. Yhteistyö loppuu jo käytävällä. Hän alkaa kiukutella, nakkelee tavaroita ja meluaa. Äidillä ei näytä olevan otetta lapseen. Lee-na tuntee ärtymystä: tällaista potilasta vähiten jaksaisi pitkän työputken toiseksi viimeisenä päivänä.

Leena miettii, pyytääkö Liisaa avuksi. Hän voisi hoitaa Liisan asiakkaan, vanhan ihmisen, jolle osasto on entisestään tuttu paikka. Vai selviäisikö lapsen ja äidin kanssa, kun vain toimisi päättäväisesti ja tekisi annetut tehtävät ottamatta huomioon lapsen kiukut-telua ja äidin vaatimuksia.

Liisa tulee mielellään apuun ja hoitajat sopivat, että Leena hoitaa Liisan kaksi vanhuspotilasta. Lee-na on iloinen, koska hän ei olisi jaksanut asettua vaikeaan potilassuhteeseen. Hänen oli yleensäkin vaikea toimia lasten kanssa. Vanhuspotilaat olivat hänelle rakkaita.

Liisa ottaa mukaansa käsinuken, koputtaa tytön huoneen oveen ja ryhtyy laulamaan: kop kop kopu-kopukop, kuka siellä portilla kolkuttaa, taitaa olla taitava mies…

Tytön kiukuttelu loppuu, kun hän ryhtyy seuraamaan käsinuken iltatoimia. Liisakin nauttii työstään.

Tapausesimerkki: kumppanuus

3Rouva Takkunen on saanut osastolla yön aikana sai-rauskohtauksen, eikä ole tullut tajuihinsa onnistu-neesta elvytyksestä huolimatta. Hänen huoneessaan on omaisia, joille lääkäri kertoo tilanteesta. Hanna-hoitaja on myös mukana.

Lääkärin mentyä omaiset alkavat kysellä Hannal-ta, onko lääkäri pätevä? Miksi tämä antoi tilanteen riistäytyä tällaiseksi, eikö hän tunnistanut sairaus-kohtauksiin viittaavia oireita.

Hanna tuntee olonsa kiusalliseksi lääkäriin koh-distuneiden syytöksien edessä. Mitä hän tekee: ker-tooko oman näkemyksensä, joka poikkeaa hieman lääkärin näkemyksestä, mutta ei ole ratkaiseva tekijä lopputuloksen näkökulmasta.

Hanna päättää tukea lääkärin näkemystä. Hän myös tunnistaa syytöksien takaa omaisten järkytyk-sen. Hän ryhtyy keskustelemaan omaisten kanssa potilaan elämästä, sairaudesta ja suhtautumisesta sii-hen. Hän kertoo hoidoista ja potilaan humoristisesta asenteesta joskus kipeisiinkin hoitoihin.

Hanna pystyy aikaisempien kokemustensa pe-rusteella ymmärtämään omaisten tilannetta, heidän tunnepurkauksiaan ja reagoimisen tapaa. Omaiset harvoin kyseenalaistavat lääkärin pätevyyttä suoraan tälle itselleen. Tunteen ryöpsähtävät pintaan lääkärin mentyä ja hoitajan tehtäväksi jää omaisten tukeminen sekä käytännön asioiden selvittäminen.

Tapausesimerkki: yhteistyö

Silmähoitaja 11

Suomen Silmähoitajat ry:n tämän ke-vään apurahat ovat haettavissa tässä lehdessä. Tulosta liite apurahahake-mukseen yhdistyksen kotisivuilta

osoitteesta www.suomensilmahoitajat.com. Hakemukset tulee postittaa hallitukselle 18. maaliskuuta mennessä. Viimeinen jättöpäi-vämäärä tarkoittaa postileiman päivämäärää. Apurahan avulla voi kehittää ammattitaitoa sekä välittää uutta tietoa työyhteisöön ja yh-distyksen muille jäsenille.

Lue tarkkaan apurahailmoitus. Monet apurahan myöntäneistä yrityksistä ovat asetta-neet omia ehtojaan. Yhdistyksen tärkein ehto on vähintään vuoden mittainen jäsenyys. Jä-senmaksun tulee olla maksettuna helmikuun loppuun mennessä.

Lue tarkkaan yhdistyksen apurahan ha-kusäännöt. Kerro itsestäsi, koulutuksestasi, työpaikastasi, työkuvastasi ja opiskelustasi. Mi-ten hyödynnät työyhteisöäsi tai omaa amma-tillista osaamistasi apurahan käyttökohteesta (kongressi, koulutus, tutustumismatka)? Miksi kyseinen kongressi, koulutus tai tutustumis-kohde kiinnostaa ja on tarpeellinen? Apurahan saajien on annettava palaute kuuden kuukau-den sisällä sekä silmähoitajayhdistykselle että apurahan myöntäneelle yritykselle. Palautteita julkaistaan Silmähoitaja-lehdessä.

Selvitä suunnitelma apurahan käytölle: kongressin/koulutuksen nimi, aikataulu ja ohjelma, jos saatavilla sekä tutustumiskohde, johon haluat tutustua. Tutkimusten osalta on lisätietoa säännöissä.

Laadi kustannusarvio. Hae netistä tai kysy matkatoimistosta kohteen matka- ja majoitus-kulut. Selvitä kongressin tai koulutuksen osal-listumismaksu ja lisää kustannuksiin. Liittee-nä on hyvä olla kopiot kongressiohjelmasta, matkavarauskopiot tai nettitulosteet.

Hakemuksessa on mainittava, jos muita apurahoja haettu tai myönnetty.

Pakolliset tiedot: nimi, osoite, sähköpos-tiosoite, puhelinnumero, tehtävänimike, tili-numero, johon myönnetty apuraha maksetaan ja verotuskunta.

Apurahaa ei myönnetä silmähoitajien opintopäiville osallistumiseen. Sitä voi saada myös peräkkäisinä vuosina, jos ehdot täyttä-viä hakijoita vähän.

Apurahan tarkoitusApurahan tarkoituksena on tukea silmähoitajien hoitotyötä, an-taa mahdollisuus opinto- ja tutustumismatkoihin, kehittää omaa erikoisalaa, kielitaitoa sekä ammattitaitoa. Apurahalla pyritään myös tukemaan kansainvälistä yhteistyötä.

Apurahan jakaminenTähän tarkoitukseen osoitetut lahjoitukset ja yhdistyksen apura-ha jaetaan yhdistyksen hallituksen päätöksillä suoraan jäsenille alkuperäisiä kuitteja vastaan takautuvasti.

Apurahan hakeminenApurahahakemus tulee tehdä kirjallisena ja se osoitetaan Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle viimeiseen hakupäivään mennessä (postileima). Vuonna 2011 hakemukset lähetetään 18.3. mennessä osoitteeseen: Raija Lammi, Fregatti 6, 67300 Kokkola.

Epätäydellisiä ja myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida eikä apurahaa myönnetä jälkikäteen.

Hakemus on henkilökohtainen ja vapaamuotoinen, ja siinä tulee lisäksi ilmetä seuraavat perusasiat:- hakijan tiedot: nimi, osoite, virka-asema/toiminimike,

työnantaja, pankkitilinumero, verotuskunta ja yhdistykseen liittymisvuosi

- apurahan käyttötarkoitus

- kustannusarvio toiminnalle, jota varten apurahaa haetaan- ko. tarkoitukseen haetut muut apurahat- tutkimustyötä varten tehdyssä hakemuksessa tulee ilmetä- tutkimuksen tausta, tavoite ja suorituspaikka- tutkimuksen tämänhetkinen vaihe- rahoitussuunnitelma, hyväksytty tutkimussuunnitelma

liitteeksi

Apurahan myöntäminenApurahat jaetaan kerran/kahdesti vuodessa ja ne julistetaan haet-tavaksi Silmähoitaja-lehdessä. Apurahan myöntämisestä päättää Suomen Silmähoitajat / Finlands Ögonskötare ry:n hallitus. Apu-raha voidaan myöntää vain yhdistyksen jäsenille.

Apurahan myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle kirjallisesti, ja saajan nimi julkaistaan Silmähoitaja-lehdessä. Apuraha makse-taan todellisista kuluista, joista oltava alkuperäiset tositteet. Yh-distys ei maksa päivärahaa.

Apuraha tulee käyttää vuoden kuluessa sen myöntämisestä ja sen käytöstä on esitettävä kirjallinen selostus, kuten matka-raportti, yhdistyksen hallitukselle. Se osoitetaan vuonna 2011 puheenjohtaja Anja Korpiaholle, Lahtomäenkatu 3 B 35, 33580 Tampere, ja apurahan myöntäneelle yhteistyötaholle kuuden kuukauden kuluessa.

Hallitus

Apurahan myöntämisohjeet

Vinkit apurahan hakemiseen!

12 Silmähoitaja

Abbott Medical Optics Norden AB julistaa Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenten haettavaksi

2 kpl MATKA-APURAHOJA a’ 500 €

Abbott Medical Optics edellyttää, että hakija työskentelee leikkaussalissa. Nämä kaksi matkaa ovat käytettävissä pohjoismaiseen silmähoitajakoulutukseen.

Matka-apurahat sisältävät matka- ja majoituskulut (2 h huone). Matka-apurahat eivät sisällä kongressien osallistumismaksuja, eivätkä säännöllisiä aterioita matkan aikana.

Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitaja-lehdessä 1/2011.

Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus.

Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään 18.3.2011. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida.

Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat r.y:n hallitukselle viitteellä ”Abbott Medical Optics -matka-apuraha” ja toimittaa postitse osoitteeseen:

Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf.hallituksen jäsen Raija LammiFregatti 667300 Kokkola

Alcon Finland Oy julistaa Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenten haettavaksi

OPINTOMATKA-APURAHAN

Hakijan edellytetään työskentelevän leikkaussalissa. Matka-apuraha on käytettävissä pohjoismaiseen koulutukseen.

Matka-apuraha sisältää matka- ja majoituskulut (1 h huone). Matka-apuraha ei sisällä kongressien osallistumismaksuja, eikä aterioita matkan aikana.



Valinta ilmoitetaan Alcon Finland Oy:lle 3 kk ennen matkaa ja apurahan saaja tekee matkaraportin myös Alconille.

Apurahahakemus on jätettävä viimeistään 18.3.2011.

Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat r.y:n hallitukselle viitteellä ”Alcon-matka-apuraha” ja toimittaa postitse osoitteeseen:


DORC myöntää Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenten haettavaksi

OPINTOAPURAHAN

joka on suuruudeltaan 350 euroa.

Apuraha jaetaan yhdelle Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenelle




Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat r.y:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen:


12 Silmähoitaja

Vuod

en 2

011

apur

ahat Iogen Oy myöntää Suomen

Silmähoitajat r.y:n jäsenten haettavaksi

OPINTOAPURAHAN


Iogen Oy on oftalmiseen huipputeknologiaan keskittyvä yritys, joka tuo uusimpia ratkaisuja helpottamaan terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa. Uusimpaan teknologiaan ja sen hyötyihin pääsee usein parhaiten tutustumaan ulkomaisten kongressien yhteydessä.

Apuraha jaetaan yhdelle tai kahdelle Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenelle/silmälääketieteen erikoissairaanhoitajalle.


Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus, mutta Iogen Oy varaa mahdollisuuden antaa puoltavia lausuntoja tietyn painotuksen/aihealueen kongresseihin tai tietyille hakijoille.




Silmähoitaja 13

iLink Finland Oy myöntää Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenten haettavaksi

OPINTOAPURAHAN


Apuraha jaetaan yhdelle Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenelle






Novartis Finland Oy myöntää Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenten haettavaksi

OPINTOAPURAHAN


Novartis Finland Oy edellyttää, että hakija työskentelee silmäpoliklinikalla joko ikärappeuma- tai diabetespotilaiden parissa.

Apuraha voidaan jakaa yhdelle tai useammalle hakijalle.



Apurahahakemuksen viimeinen hakupäivämäärä on 18.3.2011. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida.

Hakemus lisäliitteineen tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat r.y:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen:


Suomen Silmähoitajat r.y myöntää jäsentensä haettavaksi

OPINTOAPURAHAN


Apuraha voidaan jakaa yhdelle tai useammalle hakijalle.




Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen:


Santen Oy myöntää Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenten haettavaksi

OPINTOAPURAHAN


Apuraha jaetaan yhdelle Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenelle hoitotieteen/hoitomyöntyvyyden edistämiseksi.






Silmähoitaja 13

14 Silmähoitaja

Anja Korpiaho, puheenjohtajaTays, SKSP leikkausosasto Koti: Lahtomäenkatu 3 B 35, 33580 [email protected] Jäsen Varajäsen

Jouni Väätänen, varapuheenjohtaja, jäsensihteeri Mirja Ahokanto Hyks, Silmätautien klinikka, leikkausosasto Kys, leikkausyksikkö 4 Koti: Vaakatie 10 C 186, 00440 Helsinki [email protected] [email protected]

Sari Juvonen, rahastonhoitaja Erja Malvalehto-Inkerö, vararahastonhoitaja Tampereen yliopisto, solu- ja kudosteknologiakeskus Regea Lapin keskussairaala, silmätaudit Koti: Jalajakatu 2 A 1, 33240 Tampere [email protected] [email protected] Juha Mäki Irmeli AhonenKeski-Suomen keskussairala, silmäpoliklinikka Tyks, silmäpoliklinikka [email protected] [email protected] Raija Lammi, ESONt-yhdyshenkilö, pohjoismaat Riitta-Liisa Alm, sihteeri Keskipohjanmaan keskussairaala, Silmätautien yksikkö Länsi-Pohjan keskussairaala, silmäpoliklinikka Koti: Fregatti 6, 67300 Kokkola Koti: Puistolammintie 8, 95420 [email protected] [email protected] Erja Koskinen Kati Nieminen Tays, Silmätautien poliklinikka PSL, Z5 Satakunnan Keskussairaala (SATKS), Silmätautien osasto [email protected] [email protected] Hannele Saunders Helena Kaasalainen HYKS, Silmätautien klinikka, Silmä-Korvasairaala HYKS, Silmätautien klinikka, osasto S4,Silmä-Korvasairaala [email protected] [email protected] Riitta Varamäki, päätoimittajaMedilaser Oy, SeinäjokiKoti: Knuuttilantie 14, 62190 Ruhagsm 050 3375 [email protected]

Hallitus 2011

Suomen Silmähoitajat ry:n

koulutuspäivät pidetään 26.8.-27.8.2011 Helsingissä

Congress Paasitornissa, osoite Paasivuorenkatu 5 A.

Osallistumismaksu 240 € / 2 päivää ja 120 € / 1 päivä.

Ohjelman sisältö ja muut tarkemmat tiedot julkaistaan

Silmähoitaja-lehdessä 2/2011.

Silmähoitaja 15

Erja Koskinen, Tamperevarsinainen jäsen

Erja työsken-telee TAYS:n silmätautien poliklinikal-la. Ennen sil-mäklinikkaan siirtymistään hän oli töissä sisätautien te-ho-osastolla ja dialyysiosastol-la. Silmäklinikan vuodeosasto ja leikkaus-salikin ovat vuosien saatossa tulleet katsas-tetuiksi.

Vapaa-aika kuluu tästä keväästä alkaen tiiviisti maaseudulla.

Jouni Väätänen, Helsinkivarsinainen jäsen

Uutena jä-senenä ja hallituksen varapu-heenjohta-jana aloit-tanut Jouni valmistui sairaan-hoitajak-si vuonna 1989. Pääosan työurastaan hän on tehnyt lasten parissa. Nykyään Jouni työskentelee Helsingin Silmäklinikan leikkausosastolla.

Vapaa-aikaan kuuluvat erilaiset järjestö- ja vapaaehtoistyöt. Lisäksi hän viihtyy mökillä Keski-Suomessa luonnossa samoillen.

Helena Kaasalainen, Porvoovarajäsen

Helena on val-mistunut hammas-hoitajak-si vuonna 1976 ja sai-raanhoita-jaksi vuon-na 1998.Silmäklini-kalla hän on työskennellyt vuodes-ta 2001.

Helena asuu puolisonsa kanssa Porvoossa. Kaksi aikuista lasta ovat muuttaneet pois kotoa. Hän on har-rastajanäyttelijä, ui avannossa lähes päivittäin, tanssii lavoilla ja käy kun-tosalilla. Erilaisia luottamustoimia on sekä seurakunnassa että kunnallispo-litiikassa.

Erja Malvalehto-Inkerö, Rovaniemivarajäsen

Erja työskente-lee Lapin kes-kussairaalan lyhkiyksikön silmäkirurgi-an yksikössä. Vuonna 1993 sisätauti-kirur-giseksi sairaan-hoitajaksi val-mistunut Erja suoritti vuonna 2007 myös teho- ja perioperatiivisen hoitotyön erikois-tumisopinnot.

Perheeseen kuuluvat kuljetusalalla toi-

miva puoliso Antti, tytöt Enna ja Aino sekä saksanseisojatyttö Aksu.

Lasten harrastukset ja niissä talkoilu ovat tällä hetkellä osa arkea. Kesäharras-tukset puutarhanhoito ja moottoripyöräi-ly sekä talvisin kuntosaliliikunta ja ulkoilu menevät perheen ehdoilla.

Kati Nieminen, Porivarajäsen

Kati työs-kentelee sairaanhoi-tajana Sa-takunnan keskus-sairaalan silmäyksi-kössä. Hän valmistui sisätautikirurgiseksi sairaanhoitajaksi keväällä 1997. Vuonna 2005 hän suo-ritti myös silmäsairauksien hoitotyön erikoistumisopinnot Tampereella.

Perheeseen kuuluvat mies sekä 7- ja 11-vuotiaat pojat. Kati harrastaa liikuntaa monessa muodossa, ja li-säksi käsitöitä ja lukemista.

Tervetuloa hallitukseen!

www.suomensilmahoitajat.com- ajankohtaista tietoa

oman yhdistyksen asioista

Tulosta liite apurahahakemukseen, tutustu vuoden 2010 juhlaopintopäivien monipuoliseen luentotarjontaan tai lue

uusimmat tiedotteet ja tapahtumatiedot!

Silmähoitaja 15

16 Silmähoitaja16

Hallituksen kokous 1/2011

Puheenjohtaja avasi kokouksen ja tote-si kokouksen päätösvaltaiseksi. Edellisen kokouksen pöytäkirja 7/2010 hyväksyttiin muutoksitta.Hallituksen järjestäytyminen. Kokous valitsi keskuudestaan varapuheenjohta-jaksi Jouni Väätäsen, sihteeriksi Riitta-Liisa Almin, rahastonhoitajaksi valittiin Sari Juvosen, vararahastonhoitajaksi Erja Malvalehto-Inkerön ja jäsensihteeriksi Jouni Väätäsen.

Silmähoitaja-lehden päätoimittajaksi valittiin hallituksen ulkopuolelta yhdis-tyksen jäsen Riitta Varamäki.

Päätettiin, että edellinen jäsensihteeri pe-rehdyttää uuden jäsensihteerin tehtäviinsä ja rahastonhoitaja perehdyttää vararahas-tonhoitajan tehtäviinsä, jotta rahastonhoi-tajan tehtävät voidaan jakaa tarkoituksen-mukaisesti työmäärän tasaamiseksi.

Päätettiin, että päätoimittajalla on ko-kouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus ja hä-nelle korvataan kokouksen osallistumisen yhteydessä kohtuulliset matka- ja ruokai-lukustannukset.

Vuoden 2011 hallitus esitellään tässä lehdessä sivulla 14.Silmähoitaja-lehti ja nettisivut. Pu-heenjohtaja kertoi, että Minna Kähärä jatkaa yhdistyksen nettisivujen ylläpitoa ja päivi-tystä entisin ehdoin. Sopimus on tehty suul-lisesti puheenjohtajan välittämänä.Raha- ja talousasiat. Yhdistyksen tilit: Rahastonhoitaja esitti, että vuoden 2010 ti-likauden viimeinen neljännes, yhdistyksen tilitiedot ja Oulun opintopäivien lopullinen budjettitoteutuma käsiteltäisiin seuraavas-sa kokouksessa.

Rahastonhoitaja esitti, että sama tilitoi-misto jatkaisi tänä vuonna. Asia päätettiin käsitellä seuraavassa kokouksessa, jotta rahastonhoitaja voi esitellä tämänhetki-sen sopimuksen.

Päätettiin, että puheenjohtajalla ja ra-hastonhoitajalla yhdistyksen käyttötilin ja määräaikaistilin käyttöoikeus. Päätettiin, että vararahastonhoitajalle anotaan yhdistyksen käyttötilin verkkopankkitunnukset.

Kulukorvaukset: Päätettiin hyväksyä seu-raavat kulukorvaukset hallituksen jäsenille ja päätoimittajalle: päiväraha ja kilometri-korvaus. Lisäksi korvataan Internet-kulut puheenjohtajalle, sihteerille, jäsensihtee-rille, päätoimittajalle, rahastonhoitajalle ja vararahastonhoitajalle. Hallitus päätti, että kokoukseen osallistuville hallituksen jäsenille korvataan matkakulut entisen

käytännön mukaan. Yhdistyksen tietokone: Päivi Kähärä

kertoi, että yhdistyksen päätoimittajalle hankkima Fujitsu Siemens-merkkinen kannettava tietokone on rikki ja todet-tu korjauskelvottomaksi. Päätettiin, että yhdistyksen toinen kannettava tietokone siirtyy Sari Juvoselle.

Yhdistyksen apuraha: Hallitus päätti hyväksyä vuodelle 2011 budjetoidun 2 500 euroa jaettavaksi jäsenille apurahana.Vuoden 2011 koulutuspäivät. Puheen-johtajan esityksen mukaisesti, hallitus hy-väksyi kongressikeskus Paasitornin opinto-päivien pitopaikaksi Helsingissä. Päätettiin hyväksyä Cumulus Hakaniemen, Cumulus Kaisaniemen ja Sokos-hotelli Vaakunan majoitustarjoukset koulutuspäivien ma-joitukseen. Vuoden 2011 koulutuspäivät pidetään Helsingissä 26.8.–27.8.

Jäsenasiat. Vs. jäsensihteeri Raija Lammi kertoi yhdistyksen jäsenmäärän olevan 702. Vuonna 2010 uusia jäseniä liittyi 67 ja erosi 28. Pohjoismainen ja kansainvälinen yh-teistyö. Puheenjohtaja kertoi, että seuraa-va pohjoismaisten hoitajien tapaaminen on Norjassa huhtikuussa 2011. Syksyn Nordic meeting pidetään ESONTin yhteydessä Wienissä. Yhdistyksemme puheenjohtaja on NCON puheenjohtajana (president of NCON) kokousten koollekutsuja vuosi-na 2011-2012.

Päätettiin, että Raija Lammi toimii yhte-yshenkilönä pohjoismaisissa ja kansainväli-sissä yhteyksissä puheenjohtajan ohella.Muut asiat. Sanna Vesanen kertoi, että hän luovuttaa Suomen Silmähoitajat ry:lle yhdistykselle laaditun posterin tekijänoi-keudet, ilman korvausta ja taloudellisia vaatimuksia.

Seuraavat kokoukset. Päätettiin, että seuraavat kokoukset pidetään lauantaina 5.2. kello 11 ja 2.4. kello 11.

Pöytäkirjalyhennelmän laati sihteeri Riitta-Liisa Alm.

Hal

lituk

sen

päät

öksi

ä

Eläkkeellä olevat

silmähoitajat voivat jatkaa jäsenenä tai liittyä

yhdistyksen jäseneksi. Koulutuspäivät on

tarkoitettu vain jäsenille, koska paikkoja on

rajoitetusti.

KYSin kaihi potilaan hoitopolku esillä ESONT-kong ressissa

Kuopiolaiset sairaanhoitajat esittelivät ESONT-kongressissa kaihipotilaan hoitopolkua Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.

Kuopiosta kohti Pariisia lähti 3. syyskuuta viisi sairaanhoitajaa KYSin leikkausyksikkö 4:lta ja silmätautien vuodeosastolta. Mu-

kana olivat Mirja Ahokanto, Tuula Reijo-nen ja Johanna Rostedt leikkausyksikkö 4:ltä sekä Mervi Jääskeläinen ja Sari Ran-tanen silmätautien vuodeosastolta.

Olemme kaikki tekemisissä kaihileik-kausten kanssa ja aioimme pitää esityk-sen kaihipotilaan hoitopolusta KYS:ssa Pariisin konferenssissa. Lähetimme tii-vistelmän aiheesta ja meidät hyväksyttiin esittämään työmme Pariisissa.

Pidimme palavereja pitkin kevättä työstäen esitystä. Piti hoitaa ilmoittautu-

Näkymä sairaalatarvikenäyttelystä.

Silmähoitaja 17

KYSin kaihi potilaan hoitopolku esillä ESONT-kong ressissa

miset, varata hotelli ja matkat, tehdä esitys, ottaa kuvia sitä varten ja valmistautua puheen pitämiseen. Kaikki tekivät oman osuutensa matkan eteen.

Työmme otsikkona oli ”Cataract patients` nursing pathway in the Kuopio University Hospital”. Esityksessä kerroimme, että kaik-ki hoitotyö tapahtuu samassa paikassa eli kaihiyksikössämme. Yksi hoitaja ottaa vas-taan seitsemän potilasta päivässä ja valmis-telee potilaan leikkaukseen.

Kerroimme myös, että leikkaussalissa tar-vitaan silmälääkärin lisäksi vain kaksi hoi-tajaa. Nämä hoitajat tulevat silmäosastolta ja silmätautien poliklinikalta, eivätkä he ole aiemmin työskennelleet leikkaussalissa. Täl-lainen käytäntö säästää taloudellisia resurs-seja ja lisää potilaiden tyytyväisyyttä, koska kaikki toiminta on samassa paikassa.

Huolellista harjoitteluaEsitykset eli puheet ovat ESONTissa noin vartin pituisia. Puheen pitämiseen valmistauduttiin

huolellisesti, olihan se pidettävä englanniksi. Harjoiteltiin puhumaan omin ja sellaisin sa-noin, jotka itsestä tuntuivat helpolta lausua. Ei siis opeteltu esitystä ulkoa.

Etsittiin vaihtoehtoisia tapoja sanoa asi-oita englanniksi, jotta itse puhetilanteessa pystyisi improvisoimaankin. Ja harjoiteltiin niin sanottuja sidesanoja, joiden avulla oli luontevinta siirtyä asiasta toiseen.

Puhe esitettiin harjoituksen vuoksi muu-taman kerran englanniksi työkavereille ja ko-tonakin tuli puhuttua puhetta läpi itsekseen - astioita tiskatessa. Harjoittelun avulla sai varmuutta ja luontevuutta esitykseen, ettei sitten esitettäessä enää jännittänyt. Oli muu-ten aiemmista puheen pitämisen opinnoista tässäkin tapauksessa hyötyä.

Edellisenä päivänä ennen omaa esitystämme kävimme kuuntelemassa lääkäreiden puheita suuressa amfiteatterissa. Kuuntelimme myös hoitajien puheita Salle Bagatellessa. Oli vielä hyvä mahdollisuus tarkkailla muiden esityksiä ja saada vinkkejä omaan esitykseen.

MERVI JÄÄSKELÄINENJOHANNA ROSTEDT

Mervi Jääskeläinen pitämässä kuopiolaisten esitystä.

Näkymä sairaalatarvikenäyttelystä.

”Speakers roomissa”Puhujan kannattaa edellisenä päivänä, en-nen omaa esitystä, käydä rekisteröitymäs-sä puhujaksi ”speakers roomissa”. Siellä saa vielä tarkistaa PowerPoint-esityksen ja teh-dä siihen tarvittaessa korjauksia. Samalla saa myös ohjeet siitä, miten toimia puhujapön-tössä eli miten saa esityksen näkymään tai miten käyttää hiirtä.

Tässä ”speakers roomissa” kannattaa käydä jo ensimmäisenä päivänä samalla kun ilmoit-tautuu saapuneeksi päiville. Automaattisesti ohjausta ei tule, vaan kannattaa itse huolehtia ja selvittää asia hyvissä ajoin.

Puheet pidetään ohjelmaan merkityssä jär-jestyksessä. Esityksille on annettu kellonajat, jotta puheenpitäjä tiesi tulla oikeaan aikaan esittämään. Ennen puhetta puheenjohtaja esitteli puhujan ja aiheen. Esittämässä saat-toi olla useampikin henkilö. Puheen jälkeen yleisöllä on mahdollisuus esittää puhujalle kysymyksiä.

Oma esityksemme Salle Maillotissa sujui ongelmitta ja suunnitellusti. Oli hienoa päästä esittämään tällaiseen tilaisuuteen työmme.

Kiitämme Suomen Silmähoitajat ry:tä koulutusapurahoista, jotka osaltaan mahdol-listivat osallistumisen kongressiin.

Sairaanhoitaja Mervi Jääskeläinen työskentelee KYSin silmätautien vuodeosastolla. Johanna Rostedt on leikkausyksikkö 4:n sairaanhoitaja.

18 Silmähoitaja

PalvelukorttiJäsentiedot Haluan Suomen Silmähoitajat r.y.:n jäseneksi

Nimen muutos*

Osoitteen muutos

Eroan yhdistyksen jäsenyydestä

Nimi *Uusi nimi

Henkilötunnus

Osoite

Postinumero ja -toimpaikka

Sähköpostiosoite

Työnantaja ja työpaikka

Virkanimike Allekirjoitus Päiväys

PALAUTUSOSOITE:

Jouni Väätänen

Vaakatie 10 C 186

00440 Helsinki

tai kortin tiedot

sähköpostilla

[email protected]

Jäsenmaksu on 20 euroa /

vuosi, uudelle jäsenelle lisäksi

5 euron kirjautumismaksu.

Lehti sisältyy jäsenmaksuun.

SILMÄHOITAJA 1|2011

Silmähoitaja on silmähoitajien valtakunnallinen jäsenlehti, joka postitetaan osoitteellisena kaikille Suomen Silmähoitajat r.y.:n jäsenille. Lehden levikki kattaa yliopistolliset sairaalat, terveydenhoitoalan oppilaitokset sekä lukuisia yksityisiä terveydenhuollon toimipisteitä.

JulkaisijaSuomen Silmähoitajat –Finlands Ögonskötare ry

PäätoimittajaRiitta Varamä[email protected]

Aikataulu 2011 Numero Aineistot Ilmestyy2/2011 18.4. 16.5.3/2011 15.8. 12.9.4/2011 7.11. 5.12.

PainopaikkaKS Paino Oy, Kajaani

Silmähoitajat internetissä:www.suomensilmahoitajat.com

Osoitteenmuutokset palvelukortilla.

20. vuosikerta ISSN 1238-5379

ToimitusneuvostoSari JuvonenAnja KorpiahoErja KoskinenRaija LammiJuha MäkiHannele SaundersRiitta VaramäkiJouni Väätänen

Yhteydenotot sähköpostitse etunimi.sukunimi@

suomensilmahoitajat.com

Toimitus ja ilmoituksetViestintä-KarttimoKiviniemen rantatie 990810 Kiviniemip. 040 526 [email protected]

Kansikuva: Vastavalo, Reijo Tyviö

Silmähoitaja 19

Numero 1

• Silmälääkäriin vai optikolle?

• Vuosi elämästäni - Irlannissa

• Pienet asiat kantavat arjessa

• ESONT-kongressi antoi uutta potkua työhön

• ESONT- mahdollisuus kansainvälisyyteen

• Tanskalaiset ovat edelläkävijöitä AMD-potilaiden hoidossa

Numero 2

• Helsingin yksityinen silmäsairaala tarjoaa monipuolista ja laadukasta tutkimusta

• Tietojen päivitystä Askerin ortoptistikongressissa

• Lasten silmätaudit teemana Bergenissä

Silmähoitaja vuonna 2010

Numero 3

• Oman yhdistyksen tärkein tehtävä: silmähoitajien ammattitaito

• Suomen Silmähoitajat 20 vuotta – historiaa lyhyesti

• Sarveiskalvon kartiorappeumaan uusia hoitomahdollisuuksia

• Perehdytys syventää silmähoitajien osaamista KYSissa

• Kannattaa katsoa, miltä papilla näyttää

• Suomen silmäsiskot Ruotsin koulutuspäivillä

• Tule mukaan silmähoitajien hallitustyöhön

Numero 4

• OCT-kuvantamisella tarkempaa tietoa, miten näköhermo jaksaa

• Retinoblastooman hoito kehittyy keskittyneenä

• Kaksikymppisen juhlavuosi huipentui Oulussa

• SILMO vie tutkimukset lähelle potilasta

•”Minulla on oikeus olla tämmöinen”

• Pariisista uusia tuulia retinakirurgiaan

20 Silmähoitaja

Ottakaa yhteyttä saadaksenne lisätietoja

tai kirurgista esittelyä varten:

DORC Scandinavia AB

Tiina Palm

+358 401593232

+358 9 5122603

[email protected]

PUHDASTA SUORITUSKYKYÄ FOCUS ON ILM-BLUE® JA MEMBRANEBLUE-DUAL®

109-455_ADV_MBD_ILMB_A4_Fins.indd 1 16-02-11 12:56

M - Itella Oyj

Documents

Kollegiaalinen työyhteisö · 2017. 8. 11. · Lämpimät tervetulotoivotukset hallituksen uusille jäsenille, jotka esittelevät itsensä tässä lehdessä. Ensimmäisessä hallituksen