K o n t a k t i

0 11 2 Mitä rakkaus on? s. 20

From: Sklubi / To: Kontakti s. 17

Norjalaista aivopesua s. 09

K o n t a k t i 0 1 / 1 2

Sisällys

Pääkirjoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 03 Wadap, Kontakti?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 04Tapani Alkulaa tapaamassa. . . . . . . . . . .07Pesuhetki norjalaiseen tapaan. . . . . . . . .09Hallitus esittäytyy. . . . . . . . . . . . . . . . . . .12From: Sklubi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17PJ:n PS. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .19Rakkauden ääni. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .20Sorretun ääni. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .23J u l k a i s i j a

Helsingin yliopiston sosio-logian opiskelijainyhdis-tys Kontakti ry

P ä ä t o i m i t t a j a t

Anna Kalliola & Heini Salovaara

Y h t e y s t i e d o t

kontakti.lehti@gmail.com

T e k i j ä t

Tässä numerossa:T e k s t i t: Saini Valtonen, Katja Orpana, Iiris Herlin, Merdiana Beqiri, Maria Seppänen, Anna Kalliola, Heini Salovaara

K u v a t: Tuuli Lehtonen, Leea Vainio, Tiia Kalliola, Inka Lähteenaro

T a i t t o

Heini Salovaara

K a n n e n k u v a

Heini Salovaara

P a i n o s

150 kpl

P a i n o p a i k k a

Picaset Oy

Kontakti-lehti vastaanottaa HYY:n järjestölehtitukea

Tule mukaan te-kemään Kontakti-lehteä! Seuraava kokous 27.3. 15.00 Klixin kokoushuo-neessa.

Pitelet käsissäsi vuoden ensimmäistä Kontakti-lehteä. Alkuvuodesta kysyimme teiltä, minkä-laista lehteä haluaisitte lukea. Monenkirjavista vastauksista oli havait-tavissa kaksi toistuvaa teemaa: ajankohtaisuus ja selkeän ulkoasun mer-kitys. Olemme pyrkineet tiedottamaan viimeai-kaisista tapahtumista esimerkiksi Wadap Kon-takti? -palstan kautta. Vi-suaaliseen ilmeeseen taas haluamme tuoda vaihte-lua käyttämällä paljon erityyppistä kuvitusta.

Kontaktilaiset ovat tunnetusti luovia, miksi emme siis käyttäisi tätä pääomaa hyödyksemme?

Vakiopalstana aloittaa yliopistokirjeenvaihtajan palsta, jossa kuulemme sosiologian opiskelijoiden kuulumisia muista Suomen yliopistoista. Ensimmäinen teksti tulee Suomen Parii-sista, siis Turusta, missä opiskelijat olivat keksineet omaperäisen tavan saada äänensä kuuluviin. Toivoi-simme, että Turun esimerk-ki herättää meidät helsin-kiläisetkin keskustelemaan kyseisestä aiheesta.

Kyselystä kävi myös ilmi, etteivät kontaktilaiset ole yhdestä puusta veistetty-jä; suinkaan kaikkia ei nimittäin kiinnosta lukea vain ajankohtaisista yh-teiskunnallisista aiheista. Tämänsuuntaisia vastauk-

P ä ä k i r j o i t u s

sia esiintyi jonkin verran, mutta parhaiten viesti ki-teytyy erään vastaajan toi-veessa: ”Pliis ei niin paljoo politiikkaa plaah…”. Hä-tähuuto on kuultu: lehden pehmeämmästä sisällöstä vastaa uusi Rakkauden ääni-palsta, jossa suhde-vastaavamme ratkoo kon-taktilaisten ihmissuhdeon-gelmia. Jos haluat saada omiin ongelmiisi ratkaisun, voit jättää kysymyksesi Synnärissä olevan pinkkiin laatikkoon. Tuttuun tapaan myös Sorretun äänen voit jättää samassa paikassa.

Kiehtovia lukuhetkiä!

Anna ja Heini,päätoimittajat

3

Harvat ehkä tätä tietävät, mutta Kon-takti ry on toiminut jo usean vuoden ajan kummina. Näin Pelastakaa Lapset ry kertoo kummiavus-tustemme käytöstä.

Kontaktin kummi-avustukset kohdiste-taan Intiaan, pienis-sä kylissä asuvien lasten elinolojen parantamiseen. Dhanna ka Pura-nimisessä kylässä (sekä 40 muussa kylässä Rajasthanin alueella Luoteis-In-

Tiedettä ja kaljaa Sävel

Vuosijuhlat Alina-sali, 18.30 Jatkot 23.00

Sillis Kuppala

Leffailta Uusi yo-talo

Sosiologipäivät Kuopio

Giselle-baletti Stoa, Itäkeskus

Kevätkirppis Alina-sali

Kevätretki Tampereelle

Queen-musikaali Musiikkiteatteri Koitto

Mökkireissu Arkkitehtikillan mökki, Sipoo

W a d a p, K o n t a k t i ?

Palstalla kerrotaan pien-tä kontaktilaista koskevista asioista - toivottavasti ennen kuin ne ehtivät vanhentua.

///19.3 24.3

25.326.329.31.422.428.43.519.5Sekä pullaperjantai joka viikko Synnärissä klo 15-16!

Kontaktin ke-vään tulevia tapahtumia(mm.):

Koonnut: Heini Salovaara

tiassa) lapset joutuvat usein koulunkäynnin sijaan tekemään maa-taloustöitä perheensä auttamiseksi. Kum-miavustusten kautta kouluun on saatu pa-laamaan huomattava joukko lapsia, minkä lisäksi koulunkäynnin olosuhteita on paran-nettu rakentamalla luokkahuoneita ja kirjastoja sekä perus-tamalla yhdistyksiä. Erilaisia koulutuksia ja tapahtumia on myös järjestetty lasten oikeuksista tiedotta-misen parantamiseksi.

Kontakti tekee hyvää?

4

Wop-kuulumisia

Helsingissä, tarkemmin sanottuna Kuppalassa, järjestettiin helmikuussa WOPin vuoden ensimmäinen kokous. Kokouksessa jaettiin pestit tulevalle vuodelle ja pohdittiin WOPin roolia nykyisessä tilanteessa, kun monissa yliopistoissa on siirrytty aloittamaan sosiologian omat opinnot vasta maisteri-vaiheessa.

Muina aiheina puhuttivat muun muas-sa lähestyvät sosiologipäivät Kuopiossa 29. – 30.3., jotka ovat myös WOPin yksi vuoden tärkeimmistä tapahtumista. Kuopiossa paikalliset opiskelijat, Socius, järjestää tälle ajalle majoitusta yliop-pilaskunnan tiloissa, eikä kannata unohtaa myöskään opiskelijoi-den yhteistä illanviettoa 30.3.

Suunnitelmissa WOPil-la on myös lokakuussa ekskursio Norjaan, Tromssaan, missä si-jaitsee maailman poh-joisin sosiologian laitos. Matkaan olisi tarkoitus lähteä bussilla, joka kerää matkan varrelta mukaan-

///Mikä WOP?

Westermarck-seuran opiske-lijajaokseen kuuluu edustaja jokaisesta kaupungista, mis-sä sosiologiaa opiskellaan. Kontaktin edustaja tänä vuonna on Silja Kanerva. WOPin tarkoituksena on opiskelijoiden tieteenalaan liittyvän itseymmärryksen vahvistaminen. WOP pyr-kii integroimaan opiskeli-joita tiedeyhteisöön sekä edistämään opiskelijoiden verkostoitumista. Se myös osallistuu vuosittaisten sosiologipäivien järjestämi-seen.

sa opiskelijoita myös muilta paikkakunnilta.

Muista ainakin tämä: Kontaktin vuosijuhlat & jatkot 24.3.!

Hae oma haalari-merkkisi sosiolo-gipäiviltä!

5

TÄYTÄ RISTIKKO,NIIN TIEDÄT MITÄ TEHDÄ

www.sosiologia.fi

Eräänä talvisena maanantaina ko-putimme huoneen 322 ovelle. Oven ava-si monelle jo entuudestaan tuttu kasvo, ikioma amanuenssimme Tapani Alkula. Vaikka Alkulan lempeä olemus tunnis-tetaan, harva tietää kuka hän todella on ja mitä hän tekee. Tuoreina opintovas-taavina päätimme ottaa asiasta selvää.

Mitä olet opiskellut ja missä?

Olen opiskellut pääaineena sosiologiaa Helsingin yliopistossa. Tein sivulau-daturin kansantaloustieteestä, cumun viestinnästä ja approt tilastotieteestä ja sosiaalipolitiikasta. Ensin opiskelin matematiikkaa ja fysiikkaa, mutta en-simmäisen vuoden jälkeen tajusin, ettei se ollut oma juttuni. Yhteiskunnalliset asiat kiinnostivat ja sosiologia yleisenä yhteiskuntatieteenä houkutteli.

Lapsuuden toiveammattisi?

Minulla ei oikeastaan koskaan ole ollut unelma-ammattia. Olen kotoisin Poh-janmaalta maanviljelijäperheestä, mut-

ta itse halusin lähteä opiskelemaan. Omalle alalleni ajauduin sattumien kautta.

Mitä amanuenssi tekee?

Amanuenssin työ on melkoista seka-metelisoppaa. Työ jakaantuu kolmeen osioon: opintoasioihin, henkilöstöhal-lintoon ja taloushallintoon. Opintoasi-oihin kuuluu opetusohjelman suun-nittelua, yhteydenpitoa opettajiin, opintoneuvontaa ja muualla suoritet-tujen opintojen hyväksilukemisten käsittelyä. Henkilöstöhallinto sisältää muun muassa työsopimusten ja palk-kioiden valmistelua. Taloushallinto taas käsittää tuntiopetuksen seuraa-mista. Näiden lisäksi hoidan juoksevia asioita.

Kuinka kauan olet toiminut ama-nuenssina ja mitä teit sitä ennen?

1990-luvun alusta lähtien. Pääosan työurastani olen viettänyt sosiaalitie-teiden laitoksella erilaisissa tehtävis-sä, muun muassa assistentin sijaisena sekä assistenttina. Maisterivaiheessa

T a p a n i A l k u l a a t a p a a m a s s a

Kontaktin opintovastaa-vat kävivät haastatte-lemassa oppiaineemme amanuenssiaTeksti: Saini Valtonen ja Katja Orpana

Monissa työ-paikoissa arvostetaan kvantitatiivis-ten menetelmi-en osaamista”

”7

työskentelin muutaman vuoden Sanoma Oy:ssä.

Mikä on parasta työssäsi?

Monipuolisuus ja vaihtelevaisuus. Porukka täällä on mahottoman muka-vaa ja pidän myös siitä, että saan olla tekemisissä opiskelijoiden kanssa.

Minkälaisissa asioissa opiskelijat tulevat käymään vastaanotollasi?

Opiskelijat lähestyvät minua useimmi-ten muualla suoritettujenopintojen hy-väksilukuasi-oissa, opiske-lijavaihtoon liittyvissä asioissa sekä maisteriohjel-mien ja opinto-neuvonnan tii-moilta.

Minkälaise-na näet hen-kilökunnan ja opiskeli-joiden välisen suhteen sosiologian oppiaineessa?

Mielestäni tilanne on muuttunut pa-rempaan suuntaan. Henkilökunnan kesken on puhuttu paljon siitä, että opiskelijoiden on vaikea tulla käymään vastaanotoilla. Tällä hetkellä en näe, että kynnys olisi liian suuri.

Lempisosiologisi?

Pareto ja Mosca. Pidän siitä, että he ovat sopivan kyynisiä. Lempikirjasi?

Pidän Steinbeckin ja Kazantzakisin, suurten humanistien, teoksista.

”Miten kuvailisit itseäsi yhdellä lauseella?

Vanha ja viisas. No ei vaineskaan, muotoilenpa uudestaan. Yhdistele-mällä lempisosiologieni ja –kirjai-lijoideni näkemyksiä voisin sanoa, että tietty kyynisyys on hyvästä eikä mihinkään pidä uskoa liian helposti, mutta kaikesta selvitään ihmisten motiiveja ymmärtämällä.

Terveiset opiskelijoille?

Jakaisin vähän propagandaa: älkää unohtako konkreettista sosiaalitut-kimusta ja kvantitatiivisia menetel-miä. Minun kauttani kysellään opis-kelijoita töihin ja olen huomannut, että monissa työpaikoissa arvoste-taan kvantitatiivisten menetelmien osaamista.

Kysyimme vielä, kuinka Alkula lohduttaisi kvantitatiivista tutki-musotetta vieroksuvia opiskelijoita. Hän vastasi itsekin huomanneensa, että monet jännittävät kvantikurs-seja epäonnistumisen pelossa. Hän korosti, etteivät kvantitatiiviset me-netelmät ole sama asia kuin tilasto-tiede tai matematiikka. Perusidean kyllä ymmärtää arkijärjellä eikä kaavojen osaamista pidetä keskei-senä.

Porukka täällä on mahottoman mukavaa”

8

Nainen voi hel-posti tehdä itsestään miehekkään näköisen. Ei tarvitse kuin pukea frakki, ajaa pää kaljuksi ja jättää meikkaamatta. Hattu toimii pisteenä i:n päälle. Poikamaisten vaatteiden alla on kui-tenkin naisen ruumis rintoineen , lantioineen ja sukupuolielimineen. Myöskään naiseksi

Pesuhetki norjalaiseen tapaan

Teksti: Anna KalliolaKuva: Tiia Kalliola

Kukaan Harald Eian Aivopesu-doku-menttisarjan nähneistä ei voi kieltää, etteikö sarja olisi kaikessa raflaa-vuudessaan ajatuksia herättävä pu-heenvuoro. Norjassa kohudokument-ti sai aikaan ennennäkemättömän mediamylläkän, jonka seurauksena ensimmäisen kerran maan historias-sa sosiologia oli jokaisen kansalaisen huulilla.

9

pukeutunut mies ei voi uskottavasti vedota väärä aika kuukaudesta-selitykseen. Voidaan tehdä leikkauksia, syödä hormoneja ja asentaa implantteja, mutta nyky-lääketieteen puitteissa miestä ei voi biologisesti muuttaa naiseksi, eikä naista mieheksi.

Norjalaisen koomikon ja sosiologian kandidaatin Harald Eian seitsemän-osainen dokumenttisarja Aivopesu (Hjernevask) haastaa yhteiskuntatie-teellisen tutkimuksen, erityisesti sosiologian ja sukupuolentutkimuksen, oletuksia ympäristön

vaikutuksesta ihmisen käyttäytymiseen. Do-kumenttisarja esittelee sosiologian naisen päällä roikkuvana frakkipuku-na: hämäyksenä, ideolo-gisena ja teoreettisena sanojen pyörittelynä todellisten vastausten löytyessä frakin alta, biologiasta. Sarja aiheutti Norjassa ensimmäisen kansallisen kohun jo kesällä 2009, yli puoli vuotta ennen sarjan tv-debyyttiä. Osa haastatelluista sosiaa-litieteilijöistä ilmoitti medialle tuntevansa it-sensä petetyiksi; kukaan ei osannut odottaa koko kansan pellenä tunnetun miehen omaksuvan kriit-tisen tieteistoimittajan otetta. Lisäksi tutkijat pitivät Eian käyttämää

haastattelutekniikkaa kierona ja tarkoitus-hakuisena. Tällä he viittaavat dokumentin rakenteeseen, jossa norjalaista yhteiskunta-tieteilijää haastateltuaan Eia matkusti Yhdysval-toihin tai Britanniaan jutellakseen samasta aiheesta paikallisten biologien ja psykologien kanssa. Kotiinviemisinä norjalaisten eteen tuotiin nippu tutkimustuloksia, jotka kumoavat heidän aiemmat väitteensä.

Vielä suurempi kohu syntyi seuraavana vuonna kun sarja sai tv-debyyttinsä. Norja-lainen tieteisjournalisti Bjørn Vassnes kertoo EUSJA:lle (European Union of Science Journa-lists’ Associations), ettei Norjassa ole koskaan käyty vastaavanlaista kansallista keskuste-

10

”Norjassa, yhdessä maailman tasa-arvoisimmista maista vallitsee poikkeuksellisen voimakas työmarkkinoiden segregaatio.”

lua tieteistä ja niiden asemasta. Tämän selit-tänee se, että tieteellä ei ole koskaan ennen ollut merkittävää roolia norjalaisessa mediassa: tiedemaailman kohut, kädenväännöt ja kritii-kit ovat pysyneet niiden omissa julkaisuissa.

Dokumenttisarjan kes-kustelua herättävim-mäksi teemaksi nousi kysymys Norjassa vallit-sevasta sukupuolipara-doksista. Tällä viitataan siihen tosiasiaan, että Norjassa, yhdessä maail-man tasa-arvoisimmista maista vallitsee poik-keuksellisen voimakas työmarkkinoiden segre-gaatio. Paradoksaalisesti on siis käynyt niin, että mitä yhteneväisemmäk-si naisten ja miesten valinnan mahdollisuu-det ovat tulleet, sitä voimakkaammin naiset hakeutuvat perinteisesti feminiinisenä pidetyl-le hoiva-alalle miesten pitäytyessä teknisten ammattien parissa.

Miten meillä Suo-messa?

Dokumenttisarjasta paistoi läpi etenkin kaksi epäkohtaa: sikäläisten tutkijoiden haluttomuus hyväksyä mitään bio-logisia faktoreita käyt-täytymisen selittäjinä, ja omien totuuksien pohjaaminen ennem-minkin ideologiaan kuin koeteltuun empiiriseen tutkimustietoon. Tästä ei kuitenkaan voida vetää suoraviivaisia johto-päätöksiä suomalaisen sosiaalitieteellisen tut-kimuksen tilasta, sillä EUSJA:n artikkelin mu-kaan Norjassa vallitsee täysin uniikki asetelma mihinkään muuhun maa-han verrattuna. Sikä-läistä sosiaalitieteellistä yhteisöä leimaa poikke-uksellisen voimakas vas-takkainasettelu biologian ja sosiaalitieteiden välil-lä. Tasa-arvon tyyssijana profiloituneessa maassa oli ennen Aivopesu-do-kumenttia suoranainen tabu väittää, että naisilla ja miehillä voisi olla jo syntyessään toisistaan poikkeavia taitoja ja intressejä. Asetelmaa voi pitää jopa korruptoitu-neena, sillä poikkeuksel-

lisen vahva side val-tionjohtoon sai tutkijat välttämään kiistanalai-sia aiheita. Liian kriitti-nen ote saattoi vaarantaa tutkimusrahoituksen saannin.

Se, että suomalainen sosiaalitutkimus on oletusarvoisesti objektii-visempaa kuin vastaava norjalainen ei kuiten-kaan tarkoita, ettei meil-lä olisi Eian dokumen-teista mitään opittavaa. Sosiaalitieteilijöiden jos keiden odottaisi ymmär-tävän yhteiskunnallisten ilmiöiden monisyisyys ja aivopesu-dokumenttisar-jaa voikin katsoa ennen kaikkea oodina poikkitie-teelliselle tutkimukselle. Näkökulmaa laajentaak-seen ei tarvitse edes olla tutkija, vaan jo opiske-luaikana on mahdollis-ta hyödyntää muiden tiedekuntien osaamista. Oikeustieteellinen tiede-kunta suosittelee hallin-to-oikeuden sivuaineopin-toja kaikille valtion virkamiehiksi haluaville. Bio- ja ympäristötieteel-lisen opinto-oppaassa puolestaan kehotetaan erityisesti psykologeja ja Teknillisen korkeakoulun opiskelijoita suoritta-maan neurologian sivu-ainekokonaisuus. Eian dokumenttien pohjalta jälkimmäisen suosituk-siin voisi hyvin liittää myös sosiologian. 11

Iiris HerlinPuheenjohtaja

2. Jo alkanut uudistus on perjantainen kahvihetki Synnärissä. Kunnianhimoi-nen tavoite olisi tehdä yh-teistyötä jokaisen valtsikan ainejärjestön kanssa

3. Kuka on esikuvasi joh-tajana?Kuten vastasin puheenjoh-tajan ”tentissä” joulukuus-sa, isäni.

4. Sanna kysyy: Mistä on pieni kontaktilainen tehty?Soc & Komin ruoista,

hanaoluista, nelikentistä, Synnärin kahvista ja juoruis-ta sekä villasukista.

Sanna HägerthKulttuuri- ja tilavastaava

1. Erittäin ekstrovertti ja aktiivinen tyyppi, joka on kaikkien kaveri. Hieman ehkä maanis-depressiivinen.

2. Aion tuoda kulttuuritar-jontaan uusia ja erilaisia ideoita ja pyrin järjestämään tapahtumia tasaisemmin. Ei liikaa tapahtumia samaan rykelmään, eikä liian hiljai-

sia ajanjaksoja.

3. Kuka on taiteellinen esikuvasi?Mainittakoon se, joka en-simmäisenä tuli mieleen: Jarkko Martikainen.

4. Iiris kysyy: Lempile-vysi?Suklaalevy

Merdiana BeqiriKv- ja suhdevastaava, varapj

1. Kiva tyyppi! Jos Kon-taktin hallitus olisi tämän

H a l l i t u se s i t t ä y t y y

Koonnut: Anna Kalliola & Heini Salovaara

Kontaktin hallitus on vaihtunut, kuten asiaan kuuluu näin vuodenvaih-teen jälkeen. Koko jouk-ko yhdentoista hengen vahvuudessaan vastasi sekalaisiin kysymyksiin, sekä kyseli hassuja asioi-ta toisiltaan.

Jos Kontakti olisi henkilö, minkälainen hän olisi? (Saa myös piirtää.)

Minkälaisia suunnitelmia sinulla on pestiisi liittyen tu-levan vuoden varalle? Aiotko tehdä jotain uudistuksia?

1.

2.

12

henkilön sydän, niin aika ihana sydän hänellä olisi-kin! Kaikkia huomioiva, rei-lu ja maanläheinen, mutta myös melko kriittinen. Ja ah, mikä juoruhimo…

2. Aion oikeasti tutustua sosiologian vaihtareihin ja saada ne osallistumaan meijän tapahtumiin. Ei pakottamalla siis, vaan omalla innokkuudellani :D Suhteiden suhteen aion an-taa oman luonteeni loistaa. On kivaa, että esimerkik-si meijän juhliin tulevat muut-kuin-sosiologit ote-taan lämpimästi vastaan, jotta kaikille jää hyvä fiilis kontaktilaisista.

3. Mihin maahan haluai-sit lämmitellä suhteita?Espanjaan. Jos tää kysymys viittaa jotenkin miehiin niin ei, en kyl haluu espanjalais-ta miestä. Mut kirjaimelli-sesti ymmärrettynä Es-panja sois kiva asua joskus ehkäpä.

4. Emmi kysyy: Koti-ilta vai kreisibailut?Kreisibailaanko mä?! Hehheh. Juhlat ehkä pari kertaa kuussa, muut illat on ihania koti-iltoja.

Emmi KulmalaSihteeri, ympäristövas-taava

1. Sosiaalinen, kriittinen, solidaarinen ja kaikin puolin sympaattinen tyyppi, joka tietty asuis Kalliossa.

2. Luomua, lähiruokaa ja reilua kauppaa. Otetaan huomioon ekologisuus ja eettisyys hankinnoissa. Sihteerinä pyrin myös julkai-semaan pöytäkirjat mahdol-lisimman nopeasti.

3. Mikä on kynähameen optimaalinen tiukkuusas-te?Riippuu kantajasta, eri vartalotyypeille sopii eri tiukkuus. Itse en suosi liian kireätä, tosin kynähame ei oo ihan mun juttu muuten-kaan.

4. Marianne kysyy: Kenel-lä on kauneimmat silmät?Maori (poika)lapsilla, ne näyttää ihan Hugoilta! Ja tietty maailman kauneim-malla kissalla Lunalla

Marianne MäkelinKulttuuri- ja tasa-arvo-vastaava

2. Ainakin elokuvailloista pyritään tekemään kuu-kausittain toistuva juttu. Koitamme Sannan kanssa pitää yllä aktiivista kulttuu-ritoimintaa, ja löytää ehkä yllättäviäkin kiinnostavia juttuja.

3. Kuka on taiteellinen esikuvasi?Ei ainakaan Janne Gallen-Kallela-Sirén

4. Katja kysyy: Lapsuuden unelmaammattisi?Keijukainen.

13

Katja OrpanaOpintovastaava

1. Ihan huippu tyyppi, totta kai.

2. Aika samoilla linjoilla jatketaan kuin edeltäjät. Uusia ideoitakin on syn-tynyt, niistä saatte kuulla myöhemmin!

3. Keskiarvosi yläasteel-la?Melkein 9,5. Olin aika nörtti.

4. Heini kysyy: Minkä-lainen musiikki kuvaa sinua parhaiten?Haluaisin sanoa, että sellai-nen, jossa lauletaan kek-seliäin sanoin arkipäivän iloista ja suurista aatteista. En tiedä vastaako tämä todellisuutta.

Heini SalovaaraTaloudenhoitaja

1. Pienikokoinen mutta suurisydäminen 2. Saada perittyä kaikki osallistumismaksut! Tilin-päätös voisi jäädä vielä vä-hän edellisvuotta enemmän plussalle ja sponsoreita olisi myös kiva saada.

3. Pitäisikö Suomen pala-ta markka-aikaan? No ei. Liian iso vaiva, vaik-ka olisihan ne markat aika söpöjä.

4. Saini kysyy: Mikä saa verenpaineesi nouse-maan?Hitaasti käveleminen ja itsekeskeiset ihmiset

Saini ValtonenOpintovastaava

1. Synnärissä möyrivä Toukka. Mitä muuta tähän voi oikeastaan vastata?

2. Tarkoituksena on Katjan kanssa aktivoida kontakti-opinto-sähköpostilista, sekä nettisivujen uudistuksen myötä myös opintoblogi, jotta tiedonkulku laitos- ja tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajien kanssa paranisi. Aikeissa olisi järjestää myös hieman aikaisempia vuosia erilai-sempaa toimintaa henkilö-kunnan kesken. Yleisesti voisi sanoa, että yritetään varmasti molemmat ajaa opiskelijoiden etua ja olla hyvin perillä opintoihin liittyvistä asioista

4. Merdiana kysyy: Mikä on ihanin asia mitä sinulle on sanottu? Sel-lainen, jonka muistelu lämmittää mieltä joka kerta. 3-vuotias hoito-lapseni Unna-Liina sanoi äidilleen iltapalapöydässä: ”Sydän särkee Sainia.” Se tarkoitti Unnan sanojen mukaan: ”Tulisipa Saini jo kotiin. Minulla on ikävä.”

Uura-LiinaKouvonenVirkistys –ja vuosijuhla-vastaava

1. Raimo

2. Virkistysvastaavan pesti on yksi niistä, jotka ilmentyvät joka vuosi hyvin erilaisina, jo pestiin sisäl-tyvän mahdollisuuksien kirjon vuoksi. Tänä vuonna aiotaan järjestää monia jo perinteiksi muodostuneita viskistystapahtumia, jotka kokevat 2012 -päivityksen. Suunnitelmissa siintää lisäksi monenmoisia tee-mallisia juhlallisuuksia eri ainejärjestöjen kanssa, osal-lisuutta poikkitieteelliseen rientoon sekä retkeilyä ja ulkoilua ihan oman ainejär-jestön voimin. Toiveena on myös saattaa mahdollisim-man monia vaiettuja bi-leideoita todeksi. Tavoittee-na on tiivis yhteistyö sekä kaikkien kontaktilaisten että muiden ainejärjestöjen ja tiedekuntien kanssa.

3. Ikimuistoisimmat jatkot?Tähän mun bilevastaava-na pitäisi tietysti vastata jotakin rajun railakasta... Tartun kuitenkin lapselli-sesti sanavalintaan ja tu-keudun siihen, että railak-kaimmat jatkot ulottunevat muistin tuolle puolen. Sen sijaan ikimuistoisimmat jatkot sijoittuvat muutaman vuoden päähän kesäiseen kantakaupungin yöhön. Ko-timatka baarista päätettiin taittaa paljain jaloin, kesä-ilmaa maistellen. Matkan

14

varrella siintävä Hietsun ranta houkutteli viivyttä-mään kesäyötä aamuun saakka. Rantahiekassa ma-koillessa tähtitaivas vaihtui hiljalleen auringonnousuksi ja kesä oli kauniinpi kuin koskaan.

4. Mika kysyy: Mikä on sinulle rakkain eurovii-su?Hahaa, ollaan pikkuveikan kanssa seurattu viisuja vähintäänkin fanaattises-ti jo kymmenisen vuotta. Suomen ollessa viisuisäntä-nä 2007 oltiin katsomassa semifinaalin kenraalihar-joitusta Hartwallilla ja rakkain viisumuisto pai-kantuukin tuonne. Serbian Molitva - joka finaalissa sitten keräsikin potin - oli livenä aivan kylmiä väreitä sikisyttävän kaunis. Koke-muksen rakastettavuutta lisäsi vielä jälleen kerran voittamani veto voittajasta, veljen jäädessä kiroamaan itäblokin puolueellisuutta. Uutta viisuvuotta odotelles-sa.

Mika RonkainenLiikunta –ja atk-vastaa-va, tiedottaja

1. Rumankaunis.

2. Hienoa olisi laajentaa ur-heiluvastaavuuden käsitet-tä penkkiurheilun puolelle, esimerkiksi järjestämällä Kontaktin yhteisreissun aistimaan stadilaista urhei-lukulttuuria jääpallomatsiin

Bragulle. Löytyykö kiinnos-tusta jengi?Eikä nyrpistellä siellä. Ainakin lätkän MM-kisojen aikaan luvassa on kisakatso-mo, kiitos leijonat!

Mitä sitten itse liikuntaan tulee, niin keväämmällä ultimatea, ja luonnollises-ti puistopeli-tournament kuuluu asiaan. Tämän lisäksi voisi olla lystiä mennä testaamaan porukalla jotain eksoottisempaa lajia, eh-dotuksia otetaan vastaan! Katsotaan ehditäänkö jär-jestämään pipolätkän lisäksi enää mitään talviurheiluta-pahtumaa.

ATK-vastaavuuden osalta ta-voitteena Kontaktin sivujen uusiminen kokonaan. Jos et vastannut kyselyyn, tunne pisto sydämessäsi.

3. Paljonko nostat penkis-tä?Natuna 65 kg.

4. Uura-Liina kysyy: Kau-nein osa sinua? <3Pääni yllä leijuva sädekehä.

Viktoria WinbergVuosijuhla-, työelämä- ja alumnivastaava

1. Kontakti olisi sosiaalinen, muttei tyrkky tyyppi. Hän olisi myös aika moniulot-teinen (hyvällä tavalla), ja hänellä olisi niin rauhallinen kuin villikin puoli.

15

2. Tavoitteena olisi edel-listen esimerkkiä seuraten järjestää mahdollisimman paljon excuja. Yritän pääs-tä vähän erilaisiin paik-koihin kuin missä ollaan aiemmin oltu. Duunia ja kaljaa-tapahtumakin on suunnitteilla kevään aika-na, mikä on hyvä mahdil-lisuus tutustua lähemmin sosiologiaa opiskelleisiin henkilöihin.

3. Kuinka monta pro-senttia valmistuneista sosiologeista arvioit työskentelevän kaupan kassalla?Valmistuneista veikkai-sin, että aika vähän, ehkä 2-5%. Opiskelijoista var-maan vähän useampi.

4. Katja kysyy: Salainen paheesi?Poliisit-sarja ja suklaa!

1.Kontakti henkilönä -tulkintoja:

Marianne:

Iiris:

16

Teksti: Maria SeppänenKuva: Leea Vainio

Valun verkkaisesti kohti sosiologian oppiaineentiloja. Avatessani käytä-vän oven silmilleni rävähtää kirkkaan keltainen A4:sten meri. Lapuissa lukee mustalla fontilla mm. ”Haluan opiskel-la sosiologiaa”, ”Itsenäinen sosiologia” ja ”Puolustellaan yhdessä sosiologiaa, jookos?” Niitä on kaikkialla. Laput ovat löytäneet tiensä jopa vessoihin, kahvin-keittimeen ja opiskelijoiden huoneeseen tuomaani rahkapurkkiin. Henkilökunta naureskelee kahvihuoneen edustalla. MITÄ TÄÄLLÄ TAPAHTUU?

Palaan ainejärjestömme tiloihin lu-kemaan sähköpostia ja saan ilokseni huomata, että tempaukseen on reagoitu ylemmällä taholla:

To: KontaktiFrom:

SklubiSubject:

Kuulumisia

17

"Hei Sklubin hallitus,oppiaineen käytävälle on yön aikana ilmestynyt suht hauska plakaattimuotoi-nen mielenosoitus, jossa vastustetaan sekä yhteisiä pääsykokeita sosiaalipoli-tiikan kanssa, että yhteisiä perusopintoja. Kiinnostaisi tietää, miten laajasti tämä heijastaa opiskelijoitten kantoja? Kun yhteisistä perusopinnoista puhuttiin Rauhalinnassa pari viikkoa sitten pidetyssä seminaa-rissa, eivät paikalla olleet opiskelijoitten edustajat olleet periaatteessa ideaa vastaan, vaan esittivät vain oman mallinsa.Pääsykokeet ja perusopin-not ovat periaatteessa kaksi eri asiaa, mutta usein niistä puhutaan samaan hengen-vetoon. Perusopinnotkin voivat olla enemmän tai vähemmän yhteisiä. Jyväskylän mallissa esimer-kiksi opiskellaan yhteisissä perusopinnoissa minimis-sään vain yksi peruskurssi.”

Ainoa ongelma on, ettei Sklubin hallituksella ole mitään tekemistä kyseisen tempauksen kanssa. Aukto-riteetti -ja normiuskollisena opiskelijana jään jäljittä-mään vallankumouksellisia A4-anarkistejamme. Pus-karadio tietää kertoa, että sosiologian toimikunta on tehnyt yön aikana täsmäis-kun laitoksen käytäville. Sosiologian toimikunta on sklubin alaisuudessa toimi-va aktiivisten opiskelijoiden muodostama ryhmä, jonka tavoitteena on järjestää ta-pahtumia, sekä hoitaa asioi-ta joihin hallituksella ei jää

aikaa. Toimikunta koostuu pääasiassa opiskeluissaan pidemmälle edenneistä opis-kelijoista, kun taas hallituk-sessa istuu ensim-mäisen ja toisen vuoden opiskeli-joita. Lyhyesti: seniorit kahvit-telee, juoruaa ja näemmä pyrkii aiheuttamaan keskustelua. Huo-mion kipeät van-hukset. Vakavasti puhuen toimikunta on ajanut ihan oikeaa asiaa.

Haastattelemani vandaali valottaa tempauksen tausto-ja seuraavasti: ”Turun yliopisto suorittaa uudistuksia pyrkiäkseen kustannustehokkuuteen. Yksi esillä olleista uudistuk-sista on ollut sosiologian ja sosiaalipolitiikan perusopin-tojen yhdistäminen. Monet opiskelijat ovat uudistusta vastaan ja toimikunnan tempauksen ideana on ollut saattaa tämä oppiaineen henkilökunnan tietoisuu-teen. Aiheesta keskusteltiin Rauhanlinnassa järjestetyssä laitosuudistus-seminaarissa, mutta toimikuntalaiset kokivat, ettei opiskelijoiden kanta ollut tullut tarpeeksi selvästi esille. Päätettiin järjestään näkyvä mielen-ilmaus. Idea syntyi eräässä toimikunnan kokouksessa ja se toteutettiin tammikuise-na tiistai-iltana. Printterit lauloivat ja toinen toistaan kekseliäimmät iskulauseet päätyivät mitä mielenkiintoi-sempiin paikkoihin. ”

Henkilökunta reagoi nope-asti. Sosiologian professori

otti yhteyttä hallitukseen ja siitä edelleen toimikuntalai-siin. Jo samana päivänä pi-dettiin oppiaineen sisäinen kokous. Seuraavalla viikolla järjestettiin opiskelijoi-den ja laitoksen yhteinen keskustelutilaisuus, johon osallistui myös tiedekunnan opintopäällikkö ja laitok-sen johtaja. Tilaisuus kesti useita tunteja ja opiskelijat saivat esitellä oman vaih-toehtoisen ehdotuksensa perusopintojen uudista-misesta. Lisäksi olemme olleet yhteydessä muihin laitoksen oppiaineisiin ja on käynyt ilmi, ettei sosiaalipo-litiikassakaan suhtauduta suunniteltuun muutokseen positiivisesti.

Keskustelu jatkuu yhä, eikä päätöksiä suuntaan tai toiseen ole vielä tehty. Toi-mikuntalaiset ovat lupautu-neet pitämään keskustelua yllä, ja tarpeen vaatiessa heidän riveistään nousee uusi mielenosoitus.

Tiesitkö?

Sklubin hallitukses-sa on oma pestinsä vallankumousagi-

taattorille!

18

Hei, rakkaat Kontaktilaiset ja muut Kannuva-lajat!Kun kirjoitan tätä tekstiä, on helmikuun alku. Takana on nyt kaksi ensimmäis-tä hallituksen kokousta ja vuoden ensimmäiset bileet. Käynnissä on kuitenkin jo suunnitelmia aina Tam-pereen kulttuurimatkasta (jatkoa viime kevään loista-valle Turun reissulle) Studio Julmahuvi -iltamaan. Kaikki hallituslaiset ovat ottaneet innolla oman vastuualueensa haltuun ja ryhtyneet ideoi-maan tulevaa vuotta varten. On mahtavaa päästä työs-kentelemään näin hienossa porukassa. (Lue meistä lisää hallituksen esittelystä sivulla 12!)

Pyrittyäni ja päästyäni Kontaktin puheenjohtajaksi vuodelle 2012 sain monia neuvoja eri suunnilta hyvästä

puheenjohtajuudesta. Itsel-leni tärkein ohje kuluvalle vuodelle oli se, että asiat pitää aina jättää parempaan kuntoon kuin missä ne itse sai. (Tätä neuvoa voi hyvin soveltaa kaikille elämän osa-alueille.) Ville hoiti Kontaktin asioita esimer-killisesti viime vuoden ajan ja luovutti minulle hienon ja vakaan perinnön. Aion minulle annetussa vastuu-tehtävässä kehittää yhdis-tystämme vielä paremmaksi ja luovuttaa sen seuraavalle puheenjohtajalle ylpeänä kuluneesta vuodesta. Konk-reettisesti tämä tarkoittaa hallituksellemme esi-merkiksi sitä, että aiomme kerätä va-roja alati lähestyvää 55. vuosi-juhlaa var-ten, tehdä yhdistyk-sellemme ympäris-töohjelman, aloittaa uu-sia perintei-tä ja vah-vistaa van-hoja sekä tehdä entistä enemmän yh-teistyötä muiden järjestöjen kanssa.

Hallitus ei kuitenkaan pys-ty tekemään kaikkea yksin. Tule mukaan tekemään Kontaktista parempaa aine-järjestöä omalla tavallasi, vaikka sitten kertomalla palautetta toiminnastamme tai ideoimalla ja järjestä-mällä meidän kanssa tule-via tapahtumia! Kontakti on meidän jokaisen yhdistys ja

PJ:n PS.

(1/2012)

Teksti: Iiris Herlin

sen pitää tarjota mielekästä tekemistä ja olemista kaikille sen jäsenille. Yksi hallituksemme uudis-tuksista on se, että meidät voi tästä eteenpäin tavata jokaisena perjantaina, yliopis-ton aukioloaikojen salliessa, Synnärissä (Unioninkatu 35, luentosalin vieressä, joille tämä tila on vielä vieras) kah-vin ja pullan kera. Paikalla on hallituksen jäseniä ja pyr-kimyksenä olisi, että jompi-kumpi opintovastaavistamme olisi aina tavattavissa. Tule kertomaan ajatuksiasi sosiolo-giasta, antamaan tiukkaa

palautetta hallituksen toimin-nasta, arvioimaan Radio Hel-singin Paskalistan musiikkia, juomaan Reilun Kaupan kah-via, syömään hallituslaisten leipomia (tai laiskoina päivinä ostamia) pullia, kysymään opiskelusta, ehdottamaan seu-raavien bileiden teemaa tai muuten vaan oleskelemaan! Lehden tullessa painosta on pullaperjantaista ehditty nauttia jo monta kertaa: ehkä olemmekin jo nähneet siellä. Jos et ole vielä käynyt, tule ensi perjantaina!

19

Rakkauden ääni

rakastaaa sua, hänkin on hyvä sulle. Tiedän, ettei asiat oo näin yksinkertaisia, mut mun mielestä rakkau-den pitäis olla!

Pitää kuitenki olla järkeä-kin mukana, kun sitoutuu vakavasti toisen kanssa. Jos jo alusta lähtien tiedät, että suhde tulee jonkin tietyn syyn takia päättymään, niin älä sitoudu ollenkaa. Ei aika niin paljoo asioita muuta. Kauheeta laskel-mointia, mut se on jotenki välttämätöntä. Jos tuntuu hyvältä nyt, miettikää myös järjellä, onko suhteella oikeesti mahdollisuutta onnistua, sillä tunteet laantuu ja vakintaistuu. Tällöin tarvitaan jokin muu kantava voima. Itse uskon päätökseen! Kun tekee pää-

töksen pysyä toisen kanssa, siitä on myös mahdollista pitää kiinni loppuun asti. Tärkeintä on vaan tuntea se ihminen, jonka kanssa on rakkaussuhteessa. Jos joskus on todella uskonu suhteen mahdollisuuksiin onnistua ja ylipäätään toisen ehdot-tomaan ihanuuteen, niin en ymmärrä miks sen ei pitäis olla mahdollista myöhemmin-kin – ellei jotain radikaalia tapahdu. Kaikki on meistä itestämme kiinni! Te ette kasva erillenne, jos pidätte koko ajan toisenne henkisesti lähellä.

Muistuttaisin vielä yhdestä elämämme tärkeimmästä rakkauden lähteestä: YSTÄ-VISTÄ. Arvostakaa ystäviän-ne, antakaa heille mahdolli-suus rakastaa teitä sellaisena

Mitä rakkaus on?

Päätös :D Noh, eikai. Rak-kaus on kunnioittamista, arvostamista ja välittämistä. Näiden asioiden pitäis toimia esteenä kaikenlaiselle huo-nolle kohtelulle ja pettämi-selle. Rakasta toisessa hyviä asioita ja hyväksy huonot; muuttamista on turha yrit-tää. Jos molemmat ei lähde suhteeseen sillä ajatuksella, että haluaa suhteen olevan onnellinen, niin en ymmärrä miks sit ylipäätään aloittaa suhdetta. Riskihän se on, mut epäonnistumiseen ei kuole. Älä kuitenkaa ikinä tyydy vähempään kuin mitä koet ansaitsevasi. Ole hyvä toiselle, ja jos hän oikeesti

Teksti: Merdiana Beqiri Kuva: Inka Lähteenaro

20

kuin ootte. Ystäviltä voi saada sellaista täytettä elä-mään, ettei tarvitse päätyä olemaan huonossa suhtees-sa vain koska pelkää yksi-näisyyttä, tai uskomaan, että vain seurustelu voi tehä meijät kokonaiseksi. Sydänsydän ystävät!

Kontaktilais-ten väliset

parisuhteet – uhka vai mahdolli-

suus?Kaipa siinä on mahdollisuu-tensa kuten kenen tahansa muidenki parisuhteissa. Täytyy muistaa, ettei me

sosiologian opiskelijat olla niin samanlaiseen muottiin meneviä kuin luulisi! Uskon kuitenki, et seurustelu vaatii sen verran saman-henkisyyttä, ettei ne täysin toisistaan eroavat kontakti-laiset taida päätyä yhteen.

Saman pääaineen opiskelu saattaa sinäänsä helpot-taa seurustelua: ainaki ymmärtää täysin toisen opiskeluelämää. En tiiä, saattaisko se kuitenki myös herättää kilpailua. Vai-kuttaako se suhteeseen jos esimerkiksi valmistumisen jälkeen vain toinen saa töitä?

Entä sitten eroamisen jäl-keinen kiusallisuus.. Pienet piirit! Mut hei, ootko ikinä mietti-ny Synnäriä silleen..?

Mikä on pa-ras iskurep-

liikki?

Esittäytyminen! On parasta mennä juttelemaa omana ittenään vaan. Aitous maan perii! Tosin ”oon epätoivoi-nen ja sä näytät helpolta”-totuudet on liian raakoja... Kannattaa osoittaa, et on huomannu kyseisen hen-kilön ja jokin hänessä teki vaikutuksen, joten haluut tutustua nimenomaan hä-neen. Jos oot vielä hyvännä-köinenki nii mä ainaki oisin messis!Tietty se, ettei laita omaa persoonaansa peliin heti alusta lähtien, on myös tehokas itsesuojelukeino. Iskemisessä onnistuminen vaa riippuu niin monesta

eri tekijästä, että ei oikeesti kannata ottaa itteensä, jos ei onnistu. Taino.. Riippuu tilanteesta. Kehittäkää sosiaalista älyänne, ihmiset!

Mikä on so-piva määrä

partnereita & irtosuhteita, ennen kuin

perustaa perheen:

a) 1-6, b) 7-12, c) 13-19 vai

d) +20?Missä on vastausvaihto 0? Mihin on unohtunut ”ei seksiä ennen avioliittoa”-periaate? Nojoo, heh, se on liikaa vaadittu jopa munki mielestä..!

Valitsen vaihtoehdon a) 1-6. Helpostihan ton mää-rän ylittäis, jopa 20 ylittyis kevyesti jos vähänkää pidemmäl aikavälil katsoo. Riippuu vaa kumpaa arvos-taa enemmän, määrää vai laatua. Itse suosin laatua ja yritän päästä nauttimaan siitä laadusta mahdollisim-man kauan – so to speak. Ei vaan oo olemassa mi-tään tiettyä määrää entisiä partnereita, joka kertois valmiudesta perustaa per-heen. Kokemus kasvattaa, mut sen täytyy sit kans olla opettava kokemus: omien virheiden toistaminen aina uudestaan on merkki siitä, ettei ole oppinut mitää.

Mun mielestä kannattais mieluummin jäädä kas-vamaan suhteeseen kuin vaihtaa seuraavaan ja taas seuraavaan, jolloin ei pääse ikinä ns. huipulle. Sitäpaitsi, kerääntyykö niitä partenereita sit niin paljon jos ei hyppää heti sänkyyn? Onko huonompi asia olla ilman seksiä kuin harrastaa huonoa seksiä? Huomatkaa mun hyötykes-keisyys. Yhden yön juttuja suosittelen vain niille, joille ei oikeesti tuu sen jälkeen tyhjää/turhaa/tyhmää oloa tai kenties jopa häpeää. Se, että saa jonkun sänkyynsä ei oo mikään iso saavutus, joten sillä on turha yrittää pönkittää itsetuntoa! ..Tee mitä teet, kunhan se on oikeesti sulle parasta.

Mitä kan-nattaa sanoa,

kun akti alkaa?

Ei yhtään mitään. Suun pitäis silloin olla tekemässä jotain iiiiihan muuta!

Rakas suh-devastaava,

miksi sosiolo-git rakasta-vat juoruilla niin paljon?

Kukapa ei rakastais juo-ruilemista.. Vielä parempi

kysymys on, miksi sosiologit itse ovat niin usein juorujen aiheena? Ehkä me sit vaa ollaa niin huomattavia/huo-mionkipeitä/ihania/hellyy-denkipeitä.

Mitä oon huomannu sosio-logien juoruilemisesta on, että se (muun Valtsikan tavoin) keskittyy siihen, kuka on lähteny bileistä ke-nen kanssa kotiin, ketkä on yhessä ja ketkä on eronnu. Hyvin toimintakeskeistä siis: harvemmin on juorujen kohteena, jos ei tee mitään. Mut eikö tärkeintä olekin, että kun jotain tekee, on itse sinut sen kanssa? Jos et halua kaikkien tietävän asioitas, vältä liiallista alko-holin nauttimista Valtsikan bileissä. Tai ylipäätään julkista hengailua vastak-kaisen sukupuolen kanssa, heh. Älä myöskään avaudu puoltutulle sosiologian opis-kelijalle Synnärissä!

Poissulkien luottamuksen pettämisen, asioiden kek-simisen, mustamaalaami-sen ja sen, että kuultujen asioiden perusteella ryhdy-tään negatiivisiin tekoihin (esimerkiksi kiusaamiseen), niin juoruilu on melko harmitonta. Ihan sama mitä muut luulee, totuus tulee kuitenki julki jossain vaiheessa! Ja myönnä, salee juoruilet itsekin :) Rakkaudella,suhdevastaavanne <3

P.s. Ens kerralla ois kiva saada spesifimpiä kysymyk-siä! Kysymyksesi voit jättää synnärin kenkälaatikkoon.

22

Sorretun ääniKuvitus: Tuuli Lehtonen

Voit jättää oman sorretun äänesi Synnärin kenkälaatikkoon tai Kontaktin netti-sivuilla; http://blogit.helsinki.fi/kontakti/kontakti-lehti.htm

IME

SIVARI

MUNAAS

Jutta voi pahoin,

Juttaa ahdistaa!

(Kuka tulee

silittää mun

pyykit? Ja

kissan.)

Miks kaikki on niin hemmetin vaikeaa? Kandin kirjoittaminen on paskaa!?!

VILLE SALO

NÄYTTÄÄ NAISEN

PAIKAN

VOI TÄTÄ HOMOEROOTTISTA AMBIVALENSSIA!

Sorretun ääni -palsta on perseestä

Sitsit on typerä sana!

LAKKAUTETAAN

PERUSKOULU!

23