Embed Size (px)
Citation preview
Päärakennuksen salat julki! / Euro, pitäisikö meidän vähän puhua? / Työtä, työtä, työtä tehdään - mutta mistä sitä saa?
Kylteri 2 / 2012
2 / k y lt e r i / k o h u d i e t i t 2 / 2 0 1 2 / 3
Lehden tekivät:Tiina-Mari Haka / Sofia Wilkman
Petri Anttila / Sauli Böhm / Nelli Huikari / Pauliina Ikäheimo / Mikko Jauhiainen / Sini Jokinen / Noora Järnefelt / Sanna Kauhanen / Mikko Laapas / Ville Larimo / Ella Malm / Esa-Pekka Mattila / Karo-liina Pärnänen / Reeta Reivinen / Aku-Jaakko Saukkonen / Aki-Pekka Sinikoski /Tiina Vesa
Noora Järnefelt, 3. vsk.
Olen: Hieman graduahdistunut, mutta pääosin iloinen kevään saapumisesta.Pääsiäisenä: Silitän pajunkissoja ja ahmin suklaata.Vappuna: Aloitan piknik-kauden, satoi tai paistoi.Tähän lehteen: Välttelin gradun kirjoittamista kir-joittamalla jutun aurinkoisesta Vuoden opettajasta sekä arvoituksellisesta päärakennuksesta.
Mikko Laapas, 4. vsk.
Olen: neljännen vuosikurssin yritysjuridiikan opiskelija ja tokan vuosikurssin oikkari. Mieleltäni vielä mursu.Pääsiäisenä: Lähden nauttimaan mahtavista skim-bauskeleistä Levin rinteille. After skissä nähdään!Vappuna: Tapahtuu ihmeitä. Opiskelijoille ehkä vuoden kohokohta. Hyvä meininki päällä!Tähän lehteen: Kirjoitin jutun eurokriisistä (s. 16).
Kiitämme: Sinua, senkin ihana. Kevättä, etenkin sitä mikä on rinnassa. Aurinkoa ja kuivaa asfalttia. KY:n toimistoa. Koulun tyyppejä. Pastellisävyjä. Nostalgiabiisejä. Turvaverkkareita, jotka haisee ihan mökille. Y-sukupolveksi leimaamista.
Oletko sinä tuossa ensi kerralla?
Ilmoittaudu kylterin avustajaksi
2 / 2 0 1 2 / 54 / k y lt e r i / pä ä k i r j o i t u s / s i s ä l ly s
päätoimittajaTiina-Mari Haka
050 541 [email protected]
adSofia Wilkman
040 353 [email protected]
ky:: n tiedottajaTiina Vesa
040 353 [email protected]
ilmoitusmyyntiAku-Jaakko Saukkonen
040 507 [email protected]
kylteri on Helsingin kaup-patieteiden ylioppilaiden aika-kaustyyppinen ylioppilaslehti. Syksyllä 1999 perustettu lehti toimii ikkunana Aalto-yliopis-ton kauppakorkeakoulun opis-kelijoiden maailmaan ja käsitte-lee ajankohtaisia aiheita heidän näkökulmastaan kauppakorkea-koulun toimipisteissä.
Muut
6 Puheenjohtajalta 7 Briiffaus12 Apulannan terveiset kyltereille32 Henkilökohtaisesti 33 Benchmark36 Reittaus37 Raflapoliisi38 KY Looks39 KY tiedottaa
paperi Amber 250 g / 120 g painatus Forssa Print issn-l 1457-0890, issn 1457-0890 (Pai-nettu), issn 2242-6779 (Verk-kolehti) julkaisija ky-säätiö, Helsingin kauppatieteiden yliop-pilaat ry, Pohjoinen Rautatie-katu 21 b 3. krs, 00100 Helsinki
Sain himoitsemani kesätyön. Oli pakko vähän hehkuttaa. Hihkumisstatuksen kirjoitettuani muistin, kuinka sairaan ahdistavina itse pidin kaikkia ”Mahti-duuni plakkarissa, woohoo!” -statuksia silloin kun lähettelin hakemuksia bit-tiavaruuteen ja yritin keksiä täydellistä liikeideaa, jotta voisin sitten hätätilassa perustaa kesäksi yrityksen.
Tietysti iloitsin kavereiden onnistu-misista, mutta salaa kaipasin kompatta-vaksi päivityksiä siitä, kuinka kymmenet hakemukset eivät taaskaan kantaneet hedelmää. ”Kesä opintotuella, woohoo?” Jos luet tätä vielä kesätyöahdistuksissasi, niin ei hätää. Työpaikkoja voi tipah-della suunnilleen taivaalta, jos on itse valppaana (s. 26). Energiaa ei kannata tuhlata panikointiin ja angstaamiseen. Käytä tehot mieluummin uusien mah-dollisuuksien hyödyntämiseen.
CV ei happane, vaikka siellä olisi välillä koulutusta vastaamatonta työko-kemusta. Kaikesta voi oppia. Varasto-duunin lomassa tutan (s.9) varaston-hallinnan teoriat voivat hahmottua käytännön kautta yllättävällä tavalla ja torimyyjänä näkee läheltä, millaista elin-keinoyrittäjyys voi olla.
Kesällä voi myös suorittaa roikku-maan jääneitä kursseja, jos vaikka nelos-periodi jäi vähän väljemmäksi (s.10).
Kauppiksessa vallitsee menestysdis-kurssi. Kaiken pitää mennä putkeen. Oman alan töitä pitäisi aina olla, kun niitä haluaa tehdä. Parhaimmillaan terve kilpailuhenkisyys tsemppaa ja saa yrit-tämään vähän enemmän kuin mihin oli ajatellut pystyvänsä. Pahimmillaan se voi sokaista omilta vahvuuksilta, kun vertaa itseään muihin ja yrittää tehdä sellaista, mikä ei tunnu yhtään omalta. Kun kaikki muutkin tekevät niin. Surul-lisinta on, jos häpeä ja huoli oman suo-riutumisen riittämättömyydestä ajavat eristäytymiseen (s.32).
Lopuksi raadollinen totuus: elämä tosiaan on kilpajuoksu. Mutta silloin kun ei syystä tai toisesta pysy kärjessä, on hyvä muistaa, että kisa kestää koko elämän, ja jokainen on vuorollaan jäl-jessä. Sitten taas kirii ja ohittaa jonkun. Ja lopulta kilpailemme kuitenkin vain itseämme vastaan. Välillä voi siis ihan huoletta hölläillä. Jaksaa sitten seuraa-van nousun täysillä.
Tiinapäätoimittaja
Muista hölläillä
Iso paha €.
Eurokriisi sitä ja Kreikan tukipaketti tätä. Mistä siinä vakausmekanismissäkin on kyse ja miten se liittyy perustuslakiin?
Paneloidut salaisuudet.
Kauppiksen päärakennus on hc-suojeltu. Kuka sitä oikein suojelee ja miksi? Ja miten sodan synkkyydet näkyvät aulassa?
Käyntikorttitalo
Työtön, pidä meteliä itsestäsi. Baariin siitä minglailemaan!
26
20
16
2 / 2 0 1 2 / 76 / k y lt e r i / p u h e e n j o h ta j a lta
Mikä on KY-toiminnan punainen lanka? Mitä on KY:n tärkein pääoma? Puheenjohtajana minun tulisi osata vastata tämänkaltaisiin kysymyksiin lonkalta.
KY ei ole sen toiminnot, vuosikello, toimintasuunnitelma tai budjetti. KY on ihmiset, jotka ovat yhdessä päättäneet nuo asiat toteuttaa, jotta kaikkien kylte-reiden opiskeluaika olisi paras mahdolli-nen. KY on aina paitsi jäsentensä, myös tekijöidensä näköinen. Parasta täällä on se, että kaikki pääsevät tekemään.
KY-toiminta nojaa vapaaehtoisuu-teen. KY vetää kyltereitä puoleensa, akateemiseen ikään tai kertyneisiin elinvuosiin katsomatta. KY:llä aloittaa vuosittain yli 200 vapaaehtoistoimi-jaa. Valiokunnat, työryhmät, jaostot, kerhot ja lukuisat muut tiimit täytty-
vät innokkaista kyltereistä. Mikä on siis se jokin, joka vetää vuosittain uusia eläväisiä ja aktiivisia yksilöitä mukaan toimintaan? 2,5 vuoden ajan olen itse päässyt elämään ja oppimaan KY-arkea. Silti minun on vaikea selittää tai purkaa sanoiksi KY:tä ja sen maagisuutta.
KY:n kirjaimien taakse on muodos-tunut ainutlaatuinen, poikkeuksellinen koodi. KY-koodi on muovautunut ajan saatossa, käynyt läpi 101-vuotisen taipa-leen, rikastunut ajan kuluessa ja kokenut monenlaista, isompaa ja pienempää muutosta, viimeisimpänä Aalto-yli-opiston synnyn. Iso muutos on jälleen edessä, kun KY tulee vuonna 2015 toi-mimaan kaksinapaisena, toisin sanoen KY saa lähivuosien aikana 00100:lle veljen Otaniemen postinumerosta. Mitä tämä sitten tarkoittaa meille?
Jos yhtään historiaa katsoo, niin koodi rikastuu entisestään. Vuodesta toiseen kaksi kirjainta ovat vetäneet puoleensa timanttisia toimijoita, moti-voituneita ja päämäärätietoisia, tulevai-suuden rakentajia. KY:n toimijat ovat aina käyttäneet hieman isompaa tiimala-sia. Koodi rikastuu uudessa KY:ssä juuri sen tärkeimmän pääoman kautta. Huo-limatta siitä mitä lehdissä kirjoitetaan, KY:n tärkein pääoma on IHMISET. Kaimani vaalislogania hieman muoka-ten, KY ei ole työ, se on elämäntapa. Se on ihmiset.
Sauli Böhmpuheenjohtaja, KYH’12
briiffausa j a n ko h ta i s u u k s i a
koodin purkaMista
Uusin tulokas Raflan edustan ansioituneiden opetta-
jien naamagalleriaan on espanjan kielen lehtori Pasi
Puranen, Vuoden opettaja 2012.
Pasi Purasta kuvaillaan sydämelliseksi ja innostavaksi opetta-jaksi, joka tekee oppimisesta hauskaa. Tuore Vuoden opettaja arvostaa saamaansa tunnustusta erityisesti siksi, että valinnan tekevät opiskelijat. Lisäpaineita palkinto ei tuo mukanaan.
– Meillä on aina vaativa yleisö, Puranen kertoo. – Opiskelijat ovat ansainneet sen, että valmistelen opetuk-
sen hyvin ja panostan siihen.Vuoden opettaja kiinnostui kielistä jo lukioikäisenä Alun
perin hän suunnitteli lähtevänsä opiskelemaan englantia. Kiinnostus Etelä-Amerikan intiaanikulttuureihin ja reppu-reissu Argentiinaan saivat lopulta valitsemaan espanjan. Bue-nos Aires teki reissun aikana suuren vaikutuksen. Puranen palasi sinne lopulta opiskelemaan kahdeksi vuodeksi.
Kauppiksen lisäksi myös TKK:lla, aikuislukiossa ja Hel-singin yliopistossa opettanut Puranen pyrkii sisällyttämään opetukseensa erilaisia metodeja. Liike-espanjan perusteet
opettaja nyt ja aina
-kurssilla Puranen laittaa opiskelijat muun muassa käsikirjoit-tamaan ja videoimaan erilaisia business-tilanteita. Puranen sai idean kiertäessään alansa konferensseja maailmalla. Kiinnos-tus teatteritaiteeseen lienee myös vaikuttanut asiaan.
Hauskat tehtävät on otettu innolla vastaan. Opettaja itse on ollut jopa yllättynyt opiskelijoiden luovuudesta. Puranen myöntää, etteivät perinteisestä poikkeavat metodit sovi kaikille opettajille. Jokaisen täytyy kehittää opetusta omalla tyylillään.
– Kipinä välittyy myös opiskelijoille. Jos et ole itse kiinnos-tunut siitä, mitä teet, opetus jää kylmäksi, Puranen peruste-lee. Jotta opettaja voi onnistua työssään, hänen täytyy todella nauttia siitä, mitä hän tekee, muistutti Puranen vuosijuhlassa pitämässään palkintopuheessakin.
Vapaa-ajalla Puranen hiihtää, laittaa ruokaa, sekä nauttii teatterista ja tapas-illallisista hyvän viinin kera. Opettajuus on kuitenkin Puraselle elintärkeä osa identiteettiä.
– Mä olen opettaja. Tätä mä haluan tehdä, ja olen aina halunnut tehdä, hän tiivistää.
teksti / noora järnefelt kuva / esa-pekk a mat tila
kuva / sofia wilkman
2 / 2 0 1 2 / 98 / k y lt e r i / b r i i f fa u s
hyvästi, helcat!
Opiskelijoiden käytössä on ollut vuoden alusta upo-uusi kirjastotietokanta Alli. Alli syntyi Kauppiksen kirjaston Helcatin ja Otaniemen TEEMU:n yhdistyt-tyä. Uusi tietokanta helpottaa lainausta kattavilla asia-kastiedoilla ja vapaudella valita kirjojen noutokampus. Lainansa voi nykyään myös uusia 99 kertaa.
Kirjaston asiakaspalvelusta vastaava Matti Raa-
tikainen kertoo, että palaute Allista on ollut hyvää. Hiukan kritiikkiä on tullut PIN-koodin vaihtumisesta oletusmuotoon (12345). Eniten uusi tietokanta työllis-tää kirjaston henkilökuntaa, koska kirjoja lähetellään kampukselta toiselle asiakkaiden toiveiden mukaan. Tämä on ilman muuta suuri etu asiakkaille.
- Alli-tietokannan synty oli tärkeä askel siirtymi-sessä kohti yhtenäisiä kirjastopalveluita, Raatikainen toteaa.
tutan uudet vaatteet
Uusi mursulauma on aloittanut kevään tuotantotalous-puris-tuksensa. Yksi on joukosta poissa. Kurssin monivuotinen vetäjä, kiiltäväkaljuinen ja kiiluvakatseinen Mikko Tark-
kala on astunut takavasemmalle. Puikkoihin on hypännyt Ville Hallavo, tohtoriopiskelija logistiikan laitokselta.
– On mahtavaa päästä vetämään kurssia, jossa otetaan Aal-lon strategia ja opiskelijakeskeisyys aiempaa paremmin huo-mioon, fiilistelee Hallavo tuta-debytointiaan.
Hallavon mukaan suurin uudistus on opiskelijoiden osaa-mistason huomioon ottava kurssiportaali, jonka kautta kurs-sin harjoitukset tehdään.
Oppimista ja luennoilla hereillä pysymistä helpottamaan Hallavo on lanseerannut luentobingon. Hän osoittaa luento-salin sisäänkäynnin vieressä olevaa oranssia postituslaatikkoa.
– Kyse on ongelmakeskeisestä oppimisesta. Otat lomak-keen, jossa on kysymyksiä kaikista luennolla käsiteltävistä asioista. Tiedät heti kättelyssä, mitä luennolla tulee oppia, ja
Matikka ja tietokoneluokat aiheuttivat palautevyöryn
KY kartoitti maaliskuussa jäsenistönsä näkemyksiä ja tar-peita opinto- ja tilakyselyllä. Uuteen kanditutkintoon ja opiskelutiloihin keskittynyt kysely tarjosi kaivatun mah-dollisuuden avautua epäkohdista, ja avointa palautetta jätettiin ahkerasti.
Opintopuolella erityisesti matematiikan kurssit herät-tivät tunteita laidasta laitaan. Osa ylisti niiden tarpeelli-suutta ja toiset manasivat ne turhimmiksi kursseiksi koko koulussa. Tiloja kartoittavassa osiossa innostuttiin maalai-lemaan visioita huippumoderneista ryhmätyö- ja ATK-tiloista nykyisten, kyselyssä korkeintaan välttävän arvosa-nan ansainneiden tilalle.
KY:n opinto- ja tilakyselyyn tuli lähes 500 vastausta. Kyselystä koostettu raportti julkaistaan kokonaisuudessaan kywebissä kevään aikana.
teksti / pauli ina ik äheimo kuva / t i ina-mari hak a teksti / mikko jauhiainen & aku-jaakko saukkonen kuva / esa-pekk a mat tila
prosessoit tietoa tehokkaammin luennon aikana. Hallavo lupaa opiskelijoille myös ympärivuorokautista
asiakaspalvelua, ja kurssikirjakin löytyy nettiversiona. – Viikonloppuisin tulee yhteydenottoja, kun harkkapa-
kettien dedis lähestyy. Yhtenä sunnuntaina olin puhelimessa käytännössä koko matkan mökiltä kotiin.
Vaikka kurssin aikana yöunet ovat yhtä kortilla kuin aiem-pina vuosinakin, Hallavo jaksaa tsempata niin itseään kuin opiskelijoitakin:
– Verta, hikeä ja kyyneliä tullaan vuodattamaan. Mutta onneksi pian on vappu!
Varustarkastus! Vaihtaako Hallavo paitaa kaksoisluennon tau-olla? Lue, mitä on luennoitsijan raiderilla: www.kylteri.fi
teksti / ella malm kuva / aki-pekk a sinikoski
2 / 2 0 1 2 / 1110 / k y lt e r i / b r i i f fa u s
Maailma, jossa sopimuksia ei vedetä hatusta.Kylteri, tarkistuta kesätyö-sopimuksesi SEFEn juristeilla.Ennen kuin allekirjoitat kesätyösopimuksesi, lähetä se työsuhdejuristimme tarkistettavaksi osoitteeseen [email protected].
Ilmoita sähköpostissa puhelinnumerosi, niin juristimme palaavat asiaan parin arkipäivän sisällä. Palvelu on käytettävissä 15.6.2012 asti.
Jos asiasi koskee jotain muuta kesätyöhön liittyvää asiaa, ota yhteyttä juristi- päivystykseemme, puh. 020 693 205 (klo 8.30–13.00).
Sefe_kylterien_kesatyosopimus_200x265.indd 1 9.3.2012 13.05
tyhjä nelosperiodi ja muita fb-tragedioita
Kylteri tarttui äkäisiin Facebook-statuksiin ja sel-
vitti, miksi kaikki kurssijärjestelyihin liittyvä on
muka niin hankalaa.
FB: Jos on kerran kiire saada oppilaat ulos koulusta niin ois mukavaa jos kurssit EI menis päällekkäin pääaineenkin sisällä.
Kursseja pyritään tarjoamaan laitoksilla yleisesti sama määrä syksyllä ja keväällä. Ongelma syntyy yleensä siitä, että opiske-lija ei etene ohjelman suunnitelman mukaan. Syntyy tilanteita, jolloin tarjotut kurssit ja opiskelijan tarpeet eivät kohtaa.
Laitoksilla ja opintotoimistossa myönnetään, että kurs-sien koordinointi laitosten kesken on haastavaa ja siinä tulisi välillä huomioida opiskelijan tarpeet paremmin. Opiskelijoi-den kannattaa itse olla asiassa aktiivisia esimerkiksi ainejärjes-töjen kautta. Ainakin johtamisen laitoksella ensi lukuvuoden opetuksen suunnittelussa on huomioitu opiskelijoilta tullut palaute ja toiveet.
FB: Miten kurssin alkutentti voi perustua kirjaan jota on kir-jastossa tasan 2 kappaletta (+ kuukauden laina-aika)?
Kirjan voi toki yrittää löytää jostain muusta kirjastosta (kaik-kien oppilaitosten kirjastoihin saa yleensä kortin), kirjakaupasta tai toisilta opiskelijoilta. Kannattaa myös olla yhteydessä kurs-sin vastuuopettajaan. Olisi toivottavaa, että laitokset ja kirjasto tekisivät parempaa yhteistyötä keskenään, jotta ainakin pakolli-
silla kursseilla vaadittavaa kirjallisuutta löytyisi riittävä määrä. Riittävän monen puuttuessa epäkohtiin muutoksiakin
yleensä syntyy. Todistetusti Työyhteisön kehittäminen -kurs-sin alkutentin kirja vaihdetaan ensi vuotta varten, kun riittä-vän moni opiskelija älähti sen vaikeasta saatavuudesta. Muual-lakin kuin Facebookissa.
FB: Kiitos yllärikiintiöiden, tuli tyhjä nelosperiodi: “(…)Unfor-tunately there were only 40 places to the course and regrettably you were not amongst those who were admitted.”
Kiintiöitä perustellaan kurssilla käytettävillä opetusme-todeilla. Aallossa pyritään kehittämään opetusta vuorovai-kutteisempaan suuntaan, mikä yleensä tarkoittaa pienempiä ryhmäkokoja. Esimerkiksi Corporate Governance –kurssille ei päässyt suurin osa halukkaista.
Kevään kurssille lisättiin lopulta toinen ryhmä, jotta edes hieman useampi opiskelija saa kurssin suoritettua.
Opetuksen määrärahojen lisääminen ja pätevien opetus-resurssien rekrytointi olisi pysyvämpi ratkaisu. Lähiopetus ja vuorovaikutteinen oppiminen ovat hienoja tavoitteita, nyt ne johtavat pahimmillaan opintojen viivästymiseen. Resurs-sit eivät näytä Aallossa lisääntyneen opetuksen kehittämisen tahdissa.
teksti / sini jokinen kuva / esa-pekk a mat tila
12 / k y lt e r i / k o h u d i e t i t 2 / 2 0 1 2 / 1312 / k y lt e r i / k o h u d i e t i t
Kylteri tapasi Apulannan ennen
Vuosijuhlakuntista. Bäkkärillä
saatiin ohjeita opiskelijaelämän ja
darrapäivien varalle, sijoitusvink-
kejä sekä harras pyyntö kyltereille.
– Haalariyleisölle vedettäviä keikkoja on aivan liian vähän, Apulannan solisti Toni Wirtanen toteaa. Apollo Live Clubin punaiseksi maalatussa taka-huoneessa on rento tunnelma ennen KY:n vuosijuhlaviikon kuntiskeikkaa. Bändin mukaan haalaribileet ovat erin-omainen paikka aloittaa keikkaelämä tauon jälkeen. Haalarikansa osaa ja haluaa viihtyä: keikoilla on aistittavissa mayhem-tunnelma.
– En kestä wannabe-taiteilijoita, jotka kokevat olevansa haalaribileiden yläpuolella, kertoo Wirtanen.
Kylterit ovat saaneet nauttia Apulan-nan live-esiintymisestä aikaisemmin-kin. Bändi esiintyi myös viiden vuoden takaisessa Vuosijuhlakuntiksessa. Pojat muistelevat jonkin olleen tuolloin bän-
din sisällä todella vituillaan, mutta ylei-sön olleen aivan mieletön.
Omilta opiskeluajoilta tietojenkäsitte-lytiedettä opiskelleen Wirtasen mieleen on syöpynyt railakkaan illan jälkeinen kotimatka julkisilla Ida Aalbergintielle.
– Kesken matkan oli pakko hypätä pois laatta kurkussa.
Rumpali Sipe Santapukki taas muistelee kaihoten lukioaikaista van-hojentanssipariaan. Vaikka mimmi ei koskaan kunnolla lämmennyt hänelle, illasta jäi kauniit muistot.
Wirtaselle tulee myös mie-leen Goom–risteily, jolla hän kävi vuonna 1997. Wirtanen muistelee kaiholla aikaa, jolloin risteily oli vain korkeakoululaisille.
– Siinä oli jotain kaunista, kun maan tulevat toivot vetivät räkäkän-nit ja sekoilivat. Se oli haalaritoimin-nan aatelia. Nykyään siellä on helvetin AMK:laisia, jotka yrittävät varastaa lak-kikansan haalariperinteen.
Ankaran juhlimisen ja ryyppyrallin
jälkeen aamu koittaa usein hyvinkin harmaana. Wirtanen vinkkaa, että kos-tean illan jälkeen kannattaa huuhtoa alas pari nappia Beroccaa ja Burana ennen nukkumaanmenoa.
– Toimenpide toistetaan yöllä herä-tessä sekä tietysti myös aamulla.
Basisti Sami Lehtinen puolestaan ei halua ottaa särkylääkettä itse aiheutet-tuun tuskaan, vaan viettää kohmelopäi-vän snookeria katsellen.
Opiskelijoilla ei kuitenkaan kuu-lemma ole vielä mitään hätää.
– Nauttikaa siitä, että darra kes-tää vain yhden päivän, vanhempana saa kokea veckan eftereitä, huomauttaa Wirtanen.
Rokkarielämä ylä-ja alamäkineen ei aina ole ollut bändin haaveena. Santa-pukki halusi pienenä opettajaksi.
– Viihdyin hyvin ihmisten kanssa. Halusin muuttaa sitä, että kaikki opetta-jat olivat perseestä eivätkä kunnioitta-neet oppilaitaan.
Wirtanen puolestaan tiesi lapsesta
apulannan terveiset kyltereille: eläkää reunallateksti / nelli huik ari & ree ta reivinen kuvat / pe tri ant tila & k aroli ina pärnänen
2 / 2 0 1 2 / 1514 / k y lt e r i / a p u l a n ta
asti tahtovansa rokkitähdeksi, vaikka välillä hän haaveili myös lentäjän urasta. Jollain tapaa haave on toteutunutkin: kotona on uunituore lentolupakirja.
Pojista kasvoi rokkitähtiä, ja Apulan-nan suosio on jatkunut jo kunnioitet-tavat 20 vuotta. Onko suomenkielisellä rockilla jalansijaa yhä kansainvälisem-mässä musiikkikentässä?
– Kyllä on! Suomi-rock on kukois-tanut jo 70-luvulla Juicen ja kumppa-neiden vetämänä. Nykyäänkin yli puolet Suomessa ostetusta rock-musiikista on suomenkielistä.
Jos Apulannan taival on kuitenkin joskus päättyäkseen, miehet naureske-levat, että voisivat palata kuluttamaan koulun penkkiä.
– Sijoitukset on menneet viime aikoina sen verran vituiksi, että kai se
on pakko Kauppikseen tulla!– Pitikin mennä myymään Nokian
renkaiden osakkeet, kurssi on noussut rymisten, harmittelee Wirtanen.
Bändi on myös huolissaan talousti-lanteesta ja finanssikriisistä.
– Finanssimaailma on mennyt per-verssiksi, huomauttaa Sipe.
–Koko homma on yhtä suurta pyramidihuijausta.
Miehet ihmettelevät, miksi Saksan ja Ranskan pankit pitää pelastaa keinolla millä hyvänsä. He vastustavat johdan-naisia ja ylivietyä riskin välttämistä, jotka kuulemma pilaavat markkinat.
– Eräpäivälliset liput pois, pamauttaa Wirtanen.
Pojat heittävätkin tässä vaiheessa pal-lon kyltereille:
– Keksikää toimivampi systeemi!
Kyltereiden uraputkesta puhuttaessa Santapukki toteaa työn kehittyvän hel-posti silkaksi rahan takomiseksi ja omai-suuden haalimiseksi.
– Vaikka olisi kuinka hieno talo, se on vain elämän raami. Sitten kun -ajattelu on väärä filosofia. Raha ei tuo onnea. Onni on tässä eikä kymmenen vuoden päässä.
– Mieti, minkä eteen uhraat elämäsi parhaat vuodet ja rakennat onnetto-muuden puitteet, kehottaa Wirtanen.
Haastattelun lopuksi pyydämme Apulantaa lähettämään terveiset 101-vuotiaalle KY:lle:
– Eläkää reunalla. Pitäkää huolta tästä maasta. Kantakaa soihtuja, te olette tule-vaisuuden toivot.
2 / 2 0 1 2 / 1716 / k y lt e r i / e u r o k r i i s i
fin + € = </3 ?Euroalue on kriisissä. Ylivelkaantunut maa toisensa jälkeen kiikkuu vararikon partaalla ja puheet valuut-
taliiton tien päättymisestä ovat päivittäistä uutisvirtaa. Samassa veneessä seilaa myös talouttaan suhteellisen
hyvin hoitanut Suomi. Kylteri selvitti asiantuntijoiden mietteitä EU:n taloussopimuksesta ja vakausmekanis-
mista. Voisiko Suomi erota eurosta?
Dominoefekti lähti liikkeelle kun amerikkalaisen inves-tointipankki Lehman Brothers kaatui 2008. Sitä seurannut subprime-kriisi aiheutti maailmanlaajuisen taantuman. Pank-kisektoria kohtaan vallitsi epäluottamus, minkä seurauksena myös valtionlainojen korot ampaisivat nousuun. Etelä-Euroopan velkaantuneet maat ajautuivat vararikon partaalle. EU rämpii ehkä historiansa pahimmassa kriisissä.
– Yksi keskeisimmistä syistä EU:n nykytilanteeseen on tiettyjen euromaiden velkaantuminen. Tiukkaa talouskuria noudattaneiden maiden ansiosta yhteinen rahapolitiikka on pitänyt korkotason matalana. Alhainen korkotaso puoles-taan on antanut jo valmiiksi velkaisille jäsenmaille vääränlai-sen kuvan siitä, että halpaa rahaa on runsaasti tarjolla, kertoo kokoomuksen kansanedustaja Lasse Männistö näkemyksis-tään eurokriisistä.
Lisäksi EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen rikkominen ilman merkittäviä sanktioita on antanut velkaantuneille
maille signaalin siitä, että ylivelkaantuminen on sallittua. Uusi, tiukempi taloussopimus, jonka EU-maiden johtajat alle-kirjoittivat maaliskuun alussa rajaa euromaiden budjettialijää-mät puoleen prosenttiin vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Sopimus astuu voimaan, kun 12 jäsenmaata 25:stä ovat ratifi-oineet sen. Vain sopimuksen vahvistaneet maat voivat saada tukea EU:n kriisirahastosta.
Uudella sopimuksella pyritään estämään jatkuva velkaan-tuminen. Jo syntyneet velat eivät sopimuksella mitätöidy.
Kriisimaiden auttamiseksi EU on perustanut vuonna 2013 käyttöön tulevan Euroopan vakausmekanismin (EVM), jolla pulaan joutuneita euromaita voidaan auttaa. Massiivista 700 miljardin euron vakausrahastoa rahoittavat suoraan kaikki euromaat ja Suomen osuus kokonaispääomasta olisi noin 12,6 miljardia euroa. Tästä noin 1,4 miljardia olisi maksettua pää-omaa ja loput takuupääomaa.
EVM:n perustamissopimusluonnoksen mukaan meka-
teksti / mikko laapas kuva / k aroli ina pärnänen
2 / 2 0 1 2 / 1918 / k y lt e r i / e u r o k r i i s i
nismi on itsenäinen oikeushenkilö ja sillä on täysi oikeuskel-poisuus. EVM, sen varat ja omaisuus on vapautettu kaikista oikeudenkäynneistä, jollei EVM nimenomaisesti luovu tästä vapaudesta tai siitä sovitaan EVM:n tekemässä sopimuksessa.
Sopimusluonnoksessa määrätään ylintä päätösvaltaa käyt-tävän hallintoneuvoston jäsenten oikeudellisesta koskematto-muudesta virkatehtäviensä osalta.
Kuinka EU voi perustaa instanssin, jota vastaan ei voida soveltaa minkäänlaisia oikeudellisia suojakeinoja?
– On hyvä muistaa, että EVM-sopimus on vasta sopimus-luonnos. Oikeudellinen immuniteetti on kuitenkin yksi suu-rimmista ongelmista mekanismiin liittyen, toteaa Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen
– EVM:n puitteissa tehtävät päätökset ovat luonteeltaan ja taloudellisilta vaikutuksiltaan niin merkittäviä, että päätök-senteon ja ylipäänsä toiminnan pitäisi jo yleisen demokratia-käsityksen mukaankin olla mahdollisimman avointa, läpinä-kyvää ja vastuunalaista, Ojanen jatkaa.
Suomessa eduskunnan perustuslakivaliokunta on pai-nottanut voimakkaasti yksimielisyyden tärkeyttä EVM:n päätöksenteossa. Suomi asettuikin ainoana jäsenmaana vas-tustamaan esitettyä 85 prosentin määräenemmistöä, jonka päätöksellä varoja voitaisiin jakaa. Kompromissin tuloksena varojenkeruu vaatii edelleen yksimielisyyttä. Hätätilanteessa mekanismin sisäisellä määräenemmistöpäätöksellä voitaisiin sopimusluonnoksen mukaan kuitenkin päättää yksittäisen jäsenmaan rahoittamisesta jo kerätyillä varoilla.
Sanotaan, että liitoksistaan natiseva euroalue vain roikkuu löyhässä hirressä. Onko Suomen siis pakko pysyä euroalu-eessa vastuiden vain kasvaessa vai olisiko eurosta mahdollista irtaantua hallitusti?
– Teknisesti eurosta irrottautuminen on mahdollista, joskin vaikeaa. Säädetään vain laki, joka määrää maksamaan palkat, tulonsiirrot, julkisen velan lyhennykset ym. uudessa valuutassa, vaikkapa markassa, laissa määriteltyyn vaihto-kurssiin. Painetaan uudet setelit ja lyödään kolikot. Suomen Pankki asettaa rahapolitiikan ohjauskoron ja valitsee raha-politiikan strategian, valaisee kansantaloustieteen professori Matti Pohjola.
Suomen uuden valuutan arvo joutuisi spekulaation koh-teeksi. Tästä seuraava mahdollinen valuuttapako voisi aiheut-taa kotikutoisen pankkikriisin.
– Markan historiasta tiedämme, että se oli heikko valuutta ja että inflaatio ja korot olivat meillä korkeammat kuin Euroopassa. Jos markan pelätään devalvoituvan, olisi seu-rauksena valuuttapako sijoittajien hakiessa vahvoista valuu-toista turvaa markan heikentymistä vastaan, Pohjola jatkaa.
Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen muistutti jo vuosi sitten keväällä mahdollisen uuden valuutan käyttöönoton ongelmista.
Puttonen muistutti Taloussanomissa, että oman valuu-tan käyttöönotto ja kaikkien sopimusten, kuten palkkojen ja verojen uudistaminen yksinkertaisesti kestäisi liian pitkän aikaa. Euron käyttöönottoon oli aikanaan varauduttu pidem-män aikaa ja muutos oli ennakoitavissa.
Voisiko eurosta eroaminen tulla jopa nykyistä kriisiä kalliimmaksi?
Tällaisia arvioita on antanut hollantilaisen investointitalon ING Investment Managementin pääekonomisti Valentijn
van Nieuwenhuijzen, jonka mukaan Pohjoismaat ajautu-vat rajuun lamaan, jos euro hajoaa. Tällöin bruttokansantuote supistuisi ainakin 25 prosenttia. Tähän verrattuna nykykriisi
on pientä. Suomen bruttokansantuote supistui Tilastokes-kuksen ennakkotietojen mukaan 2009 pahimpaan kriisiaikaan 8,4 prosenttia.
Sekä EVM, että EU:n uusi taloussopimus koskevat vain euromaita. Esimerkiksi eduskunnan suuri valiokunta on toi-vonut, että mahdollisimman moni euron ulkopuolinen maa liittyisi taloussopimukseen. Muun muassa Britannia on kui-tenkin ilmoittanut, ettei liity sopimukseen.
Lasse Männistö ei lähde spekuloimaan sillä, tekikö Suomi virheen liittyessään euroon. Vertaaminen esimerkiksi Ruot-siin ja Tanskaan ei ole hänen mukaansa kovin hedelmällistä. Ruotsi ja Tanska ovat EU:n jäseniä, mutta eivät kuulu valuut-taunioniin. EU on tuonut niillekin vakautta ja laajat sisä-markkinat myös ilman euroa. Männistön mielestä alun perin toivottavin skenaario olisi ollut sellainen, jossa koko unioni muodostaa yhdessä euroalueen. Tällainen vertailu ei kuiten-kaan ole tässä vaiheessa hyödyllistä, vaan kriisi on voitettava, jotta Eurooppa saadaan ylipäänsä jaloilleen.
EU:n rahoituskriisi ei ole toistaiseksi vaikuttanut kovin-kaan merkittävästi suomalaisten arkipäivään. Työttömyys on kriisiaikana jopa laskenut. Sentit lasketaan ehkä normaalia tarkemmin, mutta suurta tappiomielialaa ei ole. Tästä huo-limatta kriisi ei ole ohi, eikä Suomi voi eristäytyä. Suomen julkinen sektori velkaantuu tänäkin vuonna huimaa vauhtia. Yksin valtion velka kasvaa 7 miljardia euroa. Velkavastuut eivät realisoidu välittömästi, mutta on pidettävä huoli, että hyvinvointia riittää jaettavaksi myös tulevaisuudessa.
Juttua varten pyydettiin kommentteja muidenkin puolueiden kansanedustajilta. Lukuisista yhteydenotoista huolimatta vain kokoomuksen kansanedustajat vastasivat.
// liitoksistaan natiseva euroalue roikkuu löy-hässä hirressä. //
20 / k y lt e r i / k o h u d i e t i t 2 / 2 0 1 2 / 2120 / k y lt e r i / u u s i d e k a a n i
NYT PUHUVAT
SEINäT
Kylteri katsoi päivän ajan päärakennusta sillä sil-
mällä. Selvisi, että aulasta löytyy ruumisarkkuja, ja
että Tieto-salissa on testailtu makkaran koostumusta.
Eläkeikää lähestyvä Kauppiksen päärakennus kuuluu sekä Museoviraston että kansainvälisen modernin arkkitehtuurin järjestön Docomomon suojelukohteisiin. Suojelusäännösten takia talovanhus on säilyttänyt vanhan charminsa, mutta ei ole täysin mukautunut nykypäivän vaatimuksiin. Käytävillä päivitellään, miten rakennus on ergonominen painajainen.
Päärakennuksen paikalla sijaitsi 1800-luvun lopulla kole-raparakkeja. Kauppiksen tilat sijaitsivat Fabianinkadulla ja olivat käyneet ahtaiksi. Hanke uudesta rakennuksesta pan-tiin alulle vuonna 1935. Sopivan tontin etsiminen, rahoituk-sen varmistaminen ja sota jarruttivat projektia. Woldemar
Baeckmanin ja Hugo Harmian suunnittelema rakennus vihittiin käyttöön toukokuussa 1950.
Muistan pienenä töölöläistyttönä kiinnittäneeni huomiota kullankeltaiseen tiilirakennukseen, ja erityisesti sen seinässä seikkaileviin ihmishahmoihin. En ole koskaan täysin ymmär-tänyt miten etuseinän lapsenomaiset hahmot liittyivät kau-pankäyntiin. Michael Schilkinin suunnittelemassa Kauppi-aita-reliefissä tieteen jumalatar Minerva seppelöi akateemista
nuorukaista ja pankinjohtaja ohjaa tyttöä säästämään. Tuk-kimies, muurari ja kaivosmies edustavat suomalaista työtä. Kauppiaiden jumala Merkuriuksen tunnistaa käärmesau-vasta, siivitetyistä jalkineista ja päähineestä. Alaosassa kuuden maanosan edustajat vaihtavat keskenään tavaroita. Globaa-lista maailmantaloudesta kertovat myös pienemmissä kuva-aiheissa esiintyvät valtamerilaiva ja maailmankartta. Yli puoli vuosisataa sitten suunniteltu teos on täynnä yhä ajankohtaista kaupankäyntisymboliikkaa.
Astun sisään leveään aulatilaan. Aulan reunassa on naula-koita ulkotakkeja varten. Jätän takin päälleni, sillä naulakko on ahdas ja hankalasti tiskin takana. Kiinnitän huomiota nau-lakoiden päätypaneelien muotoon. Vaneristen päätylevyjen esikuvana toimivat aikanaan rintamalla käytettyjen ruumis-arkkujen muoto. Päärakennuksen suunnittelun ja valmistu-misen väliin jäänyt sota-aika näkyy yksityiskohdissa. Latti-assa, katossa, porraskaiteissa ja juhlasalin ovissa toistuvaan siksak-kuvio jäljittelee ilmatorjuntavalojen keiloja yötaivaalla.
Aulan perällä lasiovet johtavat juhlasaliin, joka taitaa olla opiskelijalle tutumpi tenttitilana. Tenttejä varten tila ei var-masti ole suunniteltu ‒ eihän seinällä ole edes kelloa. Ahtaissa penkkiriveissä joutuu myös väistelemään muita, kirjoitus-urakkansa päättäneitä tenttijöitä.
teksti / noora järnefelt kuvat / aki-pekk a sinikoski
2 / 2 0 1 2 / 2322 / k y lt e r i / pä ä r a k e n n u s
Monikäyttöisen salin istuinrivistöt ovat irrotettavat ja akus-tiikkaa voi säädellä sivuseinien käännettävien levyjen avulla. Oregonin männyllä paneloitua salia onkin käytetty paitsi korkeakoulun juhlapaikkana, myös konsertti- ja teatterisa-lina, kokoustilana ja jopa tanssisalina. Siellä on järjestetty muotinäytöksiä, missikisoja, elokuvien kuvauksia ja tehty Yleisradion aamulähetystä. Ikkunoilla varustetut selostamo ja tarkkaamo ovat edelleen näkyvissä näyttämön sivuilla. Päära-kennus oli valmistumisensa jälkeen tärkeä kulttuurikeskus.
Aulasta riennän luennolle Nokia-saliin. Toisen kerroksen iso luentosali tunnettiin pitkään nimellä 200-sali tai kaks-satanen. Nokia-nimen se sai vasta vuonna 1998 nimikkosa-likäytännön alettua. Salin edustan seinään upotettu penkki on kuin suuri puinen veistos. Tekisi mieli istahtaa hetkeksi, mutta luento kutsuu. Nokia-salin puisissa tuoliriveissä on hankala istua pitkiä aikoja. Katsomon nousevaa linjaa on korostettu optisella harhalla: takaosan istuinten selkänojat ovat korkeammat kuin etuosan istuimissa.
Venytellessäni huonon istuma-asennon kipeyttämää sel-kääni ajatukseni harhailevat ja valuvat salin takaseinän kum-mallisiin mustiin aukkoihin.
Luentosalin akustiikalle asetettiin aikanaan huikeat vaati-mukset. Puhetta tuli voida seurata taaimmaisiltakin istuimilta. Salin katon ja etuseinän honkapaneeli toimii ääntä heijasta-vana pintana. Sali varusteltiin myös laitteilla äänielokuvien ja kaitafilmien esittämistä varten. Tästä jäänteenä takaseinässä on yhä pienet, neliömäiset aukot. Valaistusta, pimennysver-hoja ja valkokangasseinää pystyi jo 1950-luvulla säätämään salin etuosan ohjausyksiköstä. Oman aikansa high-techillä varustettu sali oli koulun ylpeys ja erikoisuus.
Kello lähenee puoltapäivää. Opiskelijoiden jono ulottuu Raflasta rappusiin saakka. Lounasta saa nauttia korvia huu-maavassa metelissä. Puheensorina kaikuu ympäri ruokalaa ja turhan suurikokoiset kalusteet kolisevat osuessaan toisiinsa. Tuolit ovat kuuluisaa suomalaista designia, mutta eivät kovin mukavat istua. Lähtiessäni kolautan pääni pöydän yllä riip-puvaan valaisimeen, taas kerran.
Ruokapöytien tuolimalli on koko rakennuksen historian ajan ollut Ilmari Tapiovaaran Domus. Tuolit olivat ensim-mäisiä suomalaisen huonekalumuotoilun vientituotteita, kevyen rakenteensa ja koottavuuden ansioista. Ravintolasalin matalalla roikkuvat messinkivalaisimet, seinien lampetit ja katon opaalilasiset valaisimet ovat Paavo Tynellin suun-nittelemat, kuten monet muutkin rakennuksen valaisimista. Katon nappulakuvio ei ole vain pelkkä koriste-elementti, vaan se suunniteltiin parantamaan myös tilan akustiikkaa. Myöhemmin akustiikkalevyjen päälle vedettiin virheellisesti maalikerros, minkä vuoksi materiaali ei enää toimi toivotulla tavalla. Henkilöstöravintola Proffan puolella tätä virhettä ei ole tehty.
Vaikka Raflaa käyttivät alun perin sekä opiskelijat että henkilökunta, salin nurkassa olevan takan ympärillä oli ennen tilaa myös oleskelunurkalle. Nyt oleskelunurkan tilalla on astiankeräyspiste ja takassa seisoo sama halkokasa vuodesta toiseen. Mahdetaanko Töölössä päästä taas nauttimaan takka-tulen lämmöstä, kun kandiopiskelijat ja suuret lounasruuhkat siirtyvät Otaniemeen?
Lounaan jälkeen ohjelmassa on ryhmätyötä. Koska ryh-mätyö- ja tietokonetilat on ripoteltu ympäri rakennusta, on mietittävä tarkkaan mihin suuntaan lähteä. Tieto-sali on var-
// Esikuvana toimii aikanaan
rintamalla käytettyjen ruumis-
arkkujen muoto. //
2 / 2 0 1 2 / 2524 / k y lt e r i / pä ä r a k e n n u s
masti tähän aikaan täynnä, eikä tulostimet kuitenkaan toimi. Päätämme siis kiivetä A-siiven Kesko-saliin. Viidenteen ker-rokseen käveleminen käy kuntoilusta. Keskossa on ihanan avaraa ja valoisaa, eikä näkymä Töölön talojen kattojen yli ole hullumpi. Tietokoneita on liian vähän, mutta tuttuja naamoja sitäkin enemmän.
Funkkistyyliä noudattavan päärakennuksen eri osat suun-niteltiin alun perin eri käyttötarkoituksia varten. C-siipi oli käytännön opintoja varten. Tieto-salin kaltaisissa kemian ja tavarateknologian laboratorioissa tehtiin kokeita muun muassa makkaran koostumuksesta, paperin vetolujuudesta ja muista tuotesuunnitteluun liittyvistä asioista.
Hissilliseen A-siipeen sijoittuivat korkeakoulun hallinto ja teoreettisen opiskelun tilat. Ylimmän kerroksen tiloissa toimi korkeakoulun kirjasto. Nykyisessä Kesko-salissa sijaitsivat aikoinaan kirjaston avokokoelma ja kirjavarasto. Vuonna 1970 kirjasto muutti Chydeniaan ja 1999 nykyiseen Leppä-suonkadun keltatiilisen rakennukseen, jota kutsutaan myös päärakennuksen pikkusisareksi.
Aurinko painuu Etu-Töölön tiilitalojen kattojen taakse. Päivä päärakennuksessa on ohi. Puutteistaan huolimatta taloeläkeläinen on arvokas, kaunis ja täynnä jänniä yksityis-kohtia. Kiireisen arjen keskellä ne jäävät usein huomaamatta.
Jutussa käytettiin lähteenä tammikuussa 2012 julkaistua Saara Karhusen ja Annukka Jyrämän kirjaa Paikan henki - Kauppakorkeakoulun tilat ja taide.
// Oman aikansa high-techillä
varustettu sali oli koulun ylpeys
ja erikoisuus. //
2 / 2 0 1 2 / 2726 / k y lt e r i / m i s tä t ö i tä ?
Sinne meni, ja taaskaan ei kuulu mitään.
Työhakemusten rustaaminen käy työstä,
haastatteluun pääsy on puoli voittoa. Ja silti
voi tulla pakit. Kylteri keräsi kokemuk-
sia erilaisista väylistä saada duunia. Kotoa
harvoin tullaan hakemaan, mutta viralliset
hakuilmoitukset eivät suinkaan ole ainoa
tapa löytää mielekästä hommaa.
Verkostot, verkostot, verkostotälä murehdi työnhakua yksin, vaan kerro muillekin, että etsit töitä. Joku tuntee aina jonkun, joka etsii työntekijää. Lue myös Facebook- ja LinkedIn-päivitykset huolella, monesta hommasta vinkataan somessa.
”Harmittelin vaihdon jälkeen bileissä, kun ei ole duunia: ulkomailta käsin oli hankala hakea eikä kesäkuussa enää saa mitään hommia. Saman tien kaksi eri kaveria mainitsi ole-vansa palveluksen velkaa aiemmille pomoilleen, jotka voisivat tarvita minunlaistani osaamista. Lopputuloksena sain kohta kaksikin eri työtarjousta, joista toinen poiki todella mielekästä ja jatkon kannalta hyödyllistä projektihommaa pariksi vuo-deksi. Lisäksi kaveri sai palvelusvelkansa kuitattua, kun auttoi firmaa rekrytoinnissa.”
Nainen, viestinnän maisteriopiskelija
”Olin kivassa, myyntihenkisessä kesäduunissa, josta ei seuran-nut jatkoa syksylle. Oli tarkoitus säästää vaihtoa varten, joten tarvitsin töitä. Kesätyö oli niin mielekästä ja lähellä omaa alaa, että vähän vastahakoisesti täytin avoimia hakemuksia varas-tohommiin. Yhtenä iltana kaverini soitti ja kysyi, voisiko hänen esimiehensä soittaa minulle. Kaveri oli lähdössä ulko-maille työharjoitteluun ja oli luvannut auttaa tuuraajan etsi-misessä tilalleen myyntihommiin. Olin otettu, että hän ajatteli minua ja suostuin ilman muuta. Viikon päästä aloitin uudessa paikassa ja kaverini jatkoi vielä hetken paikassa palattuaan harjoittelusta, kun itse lähdin vuorostani vaihtoon.”
Mies, markkinoinnin maisteriopiskelija
”Bongasin Facebookista työnvälitysfirmaa pyörittävän kave-rin statuksen, jossa haettiin osa-aikaisia työntekijöitä erää-seen pelialan yritykseen. Otin saman tien yhteyttä yksityis-viestillä, kyselin lisätietoja hommasta. Muutaman hetken kuluttua paikka oli minun. Työt alkoivat seuraavalla viikolla. Parin kuukauden päästä siirryin vuokratyöntekijästä firman ”omaksi” työntekijäksi, kesätyöt tulivat samassa paketissa ja duuni jatkuu osa-aikaisena edelleen. Pari viikkoa sitten tar-jottiin gradutoimeksiantoakin, mutta se ei ole itselleni vielä ajankohtaista.”
Mies, Business Technologyn kandiopiskelija
”Etsin kevääksi osa-aikatyötä, joka olisi mahdollisimman joustava, sillä harrastusten ja koulun takia kalanterini oli val-miiksi tukossa. Pohdin eri vaihtoehtoja ääneen Raflassa ja tulin siihen tulokseen, että kukaan ei halua palkata tyyppiä, joka ei voi tulla edes joka viikko töihin. Kaverini totesi puo-kiksi vitsillä, että hänen isänsä muutaman hengen yritykseen kaivattasiin jotain tyyppiä mapittamaan papereita ja hoita-maan jotain laskujen käsittelyä tiettyyn aikaan kuusta. Illalla hän soitti minulle ja kertoi jutellensa isänsä kanssa, joka olikin ihan tosissaan ajatellut palkata jonkun ruuhka-apurin. Kävin firmassa ja sovimme, että auttaisin firman pienellä toimis-tolla muutamalla iltana kuukaudessa. Miljoonia en tienannut, mutta sain sen verran taskurahaa, että selvisin keväästä.”
Nainen, markkinoinnin kandiopiskelija
tiskin alta ja suhteillateksti / ti ina-mari hak a kuvat / esa-pekk a mat tila
2 / 2 0 1 2 / 2928 / k y lt e r i / m i s tä t ö i tä ?
hyöty irti harhalaukauksistaTyöhaastattelussa voi käydä ilmi, että hakemasi työ ei vastaa-kaan ihan sitä mitä ajattelit tai että osaamisesi ei ole tehtävän vaatimalla tasolla. Kannattaa silti osoittaa kiinnostusta firmaa kohtaan ja esiintyä edukseen. Valppaat HR-ihmiset voivat keksiä hyville tyypeille muuta käyttöä.
”Pääsin ekana opiskelukeväänä äidin suhteilla kesätyöhaastat-teluun rahoitusassistentiksi. Sekä minulle että haastattelijalle taisi olla heti täysin selvää, että paikka ei minua hirveästi kiin-nosta enkä ole haetun tyyppinen henkilö tehtävään. Haastat-telija kuitenkin vinkkasi, että toisella osastolla saattaisi olla minulle käyttöä. Laitoin sinne sähköpostia, kävin haastatte-lussa. Lopputuloksena oli itselle mieluinen ja hyvin palkattu kesätyö, joka vielä jatkui osa-aikaisena kesän jälkeen.”
Nainen, viestinnän maisteriopiskelija.
”Hain traineeksi suureen, kansainväliseen päivittäistavarayri-tykseen. Sain paperikarsinnan, puhelinhaastattelun ja testien jälkeen kutsun arviointipäivään Tuhkolmaan. Intensiivisen päivän jälkeen olin aivan poikki, mutta fiilis oli hyvä. Uskoin,
että minulla on hyvät mahdollisuudet, vaikka kaikki tehtä-vät eivät ihan putkeen menneetkään. Valinta ei kuitenkaan kohdistunut minuun ja olin pettynyt. Samalla HR-ihminen ilmoitti, että firmassa oli aukeamassa vakituinen paikka, joka kuulemma voisi kiinnostaa minua. Kävin Helsingin toimis-tossa haastattelussa. Sain paikan, ja aloitin vakkarihommat samaan aikaan kuin traineevuosi olisi alkanut.”
Mies, markkinoinnin maisteriopiskelija
”Hain Urawebin kautta ilmoitettua harjoittelupaikkaa. Homma ei ihan täydellisesti vastannut omaa osaamistani. Sieltä ei ikinä kuulunutkaan mitään. Muutamaa kuukautta myöhemmin samasta firmasta soitettiin: oli auennut erilai-nen harjoittelijapaikka, joka piti saada äkkiä täytettyä. Siksi paikkaa ei ilmoitettu missään. He olivat käyneet läpi aiempaan harjoittelupaikkaan tulleita hakemuksia ja kutsuivat nyt minut haastatteluun. Viikon päästä olin siellä töissä, ja tehtäväkin oli huomattavasti mielenkiintoisempi kuin se mitä alun perin hain.”
Nainen, viestinnän maisteriopiskelija”
kesätöitä baaritiskiltä?Skumpanhuuruisia työtarjouksia ei aina pidä aliarvioida. Humalassa heiteltyjen käyntikorttien takana saattaa ihan oikeasti muhia loistoduuni. Tietenkin järki kannattaa pitää päässä: liian hyvältä kuulostavaan, humalaiseen tarjoukseen on syytä suhtautua epäilevästi. Asiattomia ehdottelevat tyypit eivät ole hyviä esimiehiä tai kollegoja, vaikka duunia tarjoisivatkin.
”Kaverin vanha koulututtu tuli alumnikuntiksessa jut-telemaan kaverilleni ja mainitsi heidän firmansa etsivän harjoittelijaa hoitamaan toimiston juoksevia asioita. Kaveri vinkkasi minulle avoimesta työpaikasta. Vaih-doimme yhteystietoja ja sain pian työnantajalta puhe-lun ja kutsun haastatteluun. Työsopimus allekirjoitettiin kahden viikon sisällä ja valtava stressi töiden hakemi-sesta haihtui. Tapaus muutti pessimististä käsitystäni siitä, että ensimmäisen vuosikurssin opiskelijan on turha haikailla hyvään firmaan ja koulutusta vastaavaan työhön.”
Nainen, mursu
”Menin yhtenä torstaina kavereiden kanssa Kalleen kevyen kaljoittelun jälkeen. Siellä hetken patsateltuamme tukevasti keski-ikäinen mies tuli juttelemaan minulle. Vasemmassa nimettömässä kimalsi kulta, mutta se näytti olevan pelin henki monella muullakin. Mies oli periaat-teessa ihan mukava ja tarjosi skumppaa, mutta tilanne oli silti vähän kiusallinen. Hän kyseli, mitä haluaisin tehdä ja alkoi puheissaan maalailla minulle jotain epämääräistä pestiä firmassaan. En ollut valtavan innoissani, mutta mietin, voisiko tässä kuitenkin olla hyödyllinen kon-takti. Vaihdoimme numeroita. Yritin olla virallinen ja businesshenkinen. Myöhemmin setä alkoi hönkäillä kor-vaani hotellihuonejatkoista. Poistuin paikalta, ja kotona harmittelin, etten antanut tyypin kuulla kunniaansa.”
Nainen, markkinoinnin maisteriopiskelija.
jeesiä työnhakuunAalto-yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut
tarjoaa monipuolista apua työnhakuun. Career-Webistä löytyy lista avoimista työ- ja harjoittelu-paikoista sekä ohjeita esimerkiksi CV:n ja hake-muksen laatimiseen. Ura- ja rekrytointipalvelut tarjoaa myös henkilökohtaista ohjausta sekä jär-jestää erilaisia koulutuksia ja CV-klinikoita. >> into.aalto.fi/careerweb
KY:n yrityssuhdesektori edesauttaa opiske-lijoiden ja yritysten kohtaamista järjestämällä excuja ja erilaisia teemailtoja. Myös avoimista trainee- tai kesätyöhauista tiedotetaan opiskeli-joille. Yritykset ovat aidosti kiinnostuneita juuri kyltereiden rekrytoinnista, kun haluavat ilmoit-taa KY:n kanavissa. >> opiskelu.kyweb.fi
Sefe tarjoaa kyltereille urapalveluita, kuten opastusta hakemuksen ja CV:n laadintaan. Sefe julkaisee myös vuosittain kylterien kesätyö-palkkasuositukset, joihin on hyvä tutustua kun hinnoittelee omaa osaamistaan. Sefen juristit tar-kistavat kylterien työsopimuksia. Sopparikopion voi lähettää vaikka sähköpostitse tsekattavaksi. >> kylterit.net
Muita linkkejä:aarresaari.net – akateemisten rekrytointi-palvelujen verkostooikotie.fi – muun muassa kesätöille oma hakupalvelumonster.fi – työnhakupalvelu verkossamol.fi – Työ- ja elinkeinotoimisto
2 / 2 0 1 2 / 31
benchMarkk y lt e r i k u o k k i i to i s t e n b i l e i s s ä, lu e n n o i l l a ta i m u i s s a m e i n i n g e i s s ä.
Benchmark-sarjan toisessa osassa Kylteri hyppää 7-alkui-
seen bussiin ja matkaa Viikkiin. Biotieteilijät bilettävät ja
leikkelevät hiiriä samoissa tiloissa.
Hiirten leikkelyä ja papupeliä teksti ja kuvat / ville larimo
30 / k y lt e r i / h e n k i l ö k o h ta i s e s t i
Miltä tuntuu sairastaa masennusta?”Pahimmilta ajoilta en muista juuri mitään. Joinain aamuina sängystä nousemiseen meni helposti pari-kolme tuntia, kun rojahdin aina vain takaisin ja nukahdin. Mikään ei kiinnostanut.
Seurustelin Kauppikseen tullessani. Erosimme mursuvuo-den talvena. Biletin aivan hulluna. Kauppisbileiden lisäksi olin viikonloppuisin aina jossain. Join huomattavia määriä kerralla ja sammuin milloin minnekin jatkoille.
Railakkaan kesän jälkeen bilekaverini asettuivat ruotuun. Itse en osannut. Syksyllä en muistanut tai jaksanut ilmoittau-tua kursseille. Kävin yhtä kurssia vasemmalla kädellä ja lopun ajan olin töissä ja juhlin. Join välillä yksinkin.
Talvella en käynyt koululla enää lainkaan. Samalla jäivät koulukaverit, sillä häpesin saamattomuuttani enkä halunnut tavata ketään. Nukuin päivät ja valvoin yöt. Postit kasaantui-vat eteisen lattialle. Suihkussa käynti tuntui ylivoimaiselta.
Yhtenä iltana tapahtui käänne. Paruin lohduttomasti ehkä pari tuntia ilman mitään selkeää syytä. Se oli tavallaan helpot-tavaa, sillä en ollut itkenyt kuukausiin, vaikka olin tuntenut surua. Kyynelten läpi näin hetken kirkkaasti: olen sairas, tämä ei voi jatkua näin. Olin paniikissa. En muistanut, milloin olin viimeksi peseytynyt.
Soitin äidille, joka vei minut päivystykseen. En ollut puhu-nut päiviin, sanat tuntuivat vierailta ja höpisin mitä sat-tuu. Silloin mietin, että tältäkö tuntuu seota. Lääkäri mää-
räsi muutaman päivän sairaslomaa ja puhui uupumuksesta. Sairaslomalla otin yhteyttä YTHS:ään. Sain ajan seuraavalle viikolle. Lääkäri määräsi kuukauden sairasloman töistä ja koulusta. Aloin syödä masennuslääkkeitä. Kerroin vain lähei-simmille kavereille, mikä tilanteeni oli. He olivat tavallaan helpottuneita, että eristyneisyydelleni oli joku syy.
Terapiassa ymmärsin, miten suuri vaikutus lapsuudella ja opituilla käyttäytymismalleilla on siihen, millainen minusta on tullut. Tajusin myös, että olin ollut pitkään masentunut, ja yrittänyt peittää sitä milloin miellyttämällä muita, milloin viettämällä hedonististä sinkkuelämää. Pimeimpinä hetkinä tuntui, kuin olisin elänyt lasikuplan sisällä. En saanut otetta mistään. Syytin itseäni, kun en osannut nauttia elämästä.
Kupla haihtui pikkuhiljaa. Puolen vuoden päästä tuntui, kuin olisin elänyt ensimmäistä kertaa. Olin varovainen, sillä pelkäsin uutta romahdusta. Olin ollut aiemmin todella neu-roottinen ulkonäköni suhteen ja hakenut huomiota pojilta, mistä seurasi yleensä vain itsesyytöksiä ja häpeää. Aloin vih-doin uskoa, että kelpaan, vaikkei minulla olisi koko ajan kil-pakosijalaumaa kannoillani. Opiskeluista sain kiinni taas seu-raavana syksynä. Aloitin varovasti, ja yritin olla stressaamatta siitä, että etenen hitaammin. Iso osa tutuistani ei varmaan vieläkään tiedä, missä olin puoli vuotta.”
Nainen, 24 vuotta.
pää sadepilvissä
teksti / t i ina-mari hak a kuva / k aroli ina pärnänen
henkilökohtaisestiKerromme miltä se tuntuu. Ehdota aihetta: kylteri.fi.
shh...
2 / 2 0 1 2 / 33
Kevätillan hämärä laskeutuu peltojen ylle. Voisi kuvitella ole-vansa missä tahansa peruskepulaisessa maalaiskunnassa. Olen Helsingin Viikissä, maamme suurimmassa life sciences -alan tutkimuksen ja yritysten keskittymässä. Suuntaan kekseliäästi nimettyyn Biokeskus 2 -rakennukseen. Lasiseinäiset laborato-riot ja niiden huippuluokan tutkimusvälineet tuovat mieleen C.S.I. Miamin. Odotan, koska komisario Caine ilmestyy nur-kan takaa ja asettaa aurinkolasit päähänsä.
Askeleet kaikuvat hämärillä käytävillä. Vapaa elektroforeesi -laitteen käyttötarkoitusta voi vain arvailla. Hiljaisten labora-torioiden keskeltä löytyy kerhohuone, jota isännöi Helsingin yliopiston biokemian sekä solu- ja molekyylibiologian opiskeli-joiden ainejärjestö Helix ry. Kertsillä aloitellaan juuri peli-iltaa: käynnissä on erittäin monimutkaiselta vaikuttava avaruusai-heinen lautapeli. Pelin kunnianhimoisena tavoitteena on saada universumi laajenemaan, mutta kukaan ei näytä ymmärtävän sääntöjä. Oloni on hiukan ulkopuolinen. Olenkohan ensim-mäinen tänne eksynyt kylteri? Minut tempaistaan nopeasti koukuttavan papupelin pariin. Papujen markkinahinnat ja kaupankäyntistrategiat käyvät joka kierroksella tutummiksi.
Biotieteet ovat jakautuneet mikro- ja makropuoleen. Vähän niin kuin tuttu ja turvallinen kansantaloustiede.
– Helix on yli 40-vuotias ja edustaa yliopiston ”valkotakki-biologeja”, joiden alaa ovat genetiikka, solubiologia, bioke-mia, ym. mikroskoopilla tarkasteltavat elämän ilmiöt. Toinen ryhmä ovat ”kumisaapasbiologit”. Heidän alanaan enemmän ekologia ja kasvitiede. Heidän järjestönsä on Symbioosi ry, avaavat helixläiset minulle biotieteiden dikotomiaa.
Opiskeluala saattaa vaikuttaa eksoottiselta, mutta järjestön toiminta on tyypillistä opiskelijatoimintaa: sitsejä, kaudena-vajaisia, ekskursioita sekä peli-iltoja. Haalarimerkkien tekstit ovat hiukan raflaavampia kuin mihin olemme ehkä Etu-Töö-lössä tottuneet: Ei ole rakkautta, on vain rekombinaatio ja Genetiikka pelasti minut Jumalalta. Erityispropsit täytyy antaa järjestön lehden mieleenpainuvasta nimestä Vapaa Radikaali,
// kyllähän meillä leikellään eläimiä jo ekasta vuodesta alkaen //
jota voisi helposti erehtyä luulemaan Kommunistisen nuori-soliiton tai vastaavan meuhkaamisjärjestön aviisin nimeksi.
KY-talon ja koulun erillisyyteen tottuneen kylterin näkö-kulmasta on mielenkiintoista, että opiskelijajärjestö elää sym-bioottisessa suhteessa itse opinahjon kanssa. Kerhotilat ovat opetustilojen yhteydessä. Vähän kuin KY:n avokonttori siir-rettäisiin Kesko-salin yläkertaan. Saan kuulla, että tila onkin alun perin kaavoitettu opiskelijajärjestötilaksi ja kertsille voi tulla vaikka koulupäivän lomassa hajoilemaan, jos labratyöt menevät pieleen.
– Jos geenit putoaa koeputkessa lattialle tai sen sellasta. Ehkä tarkoituksena on ollut luoda jonkinlainen ekosysteemi biotieteellisten alojen ammattilaisille ja opiskelijoille. Löytyy-hän Viikistä myös yrityshautomoita bioteknologian start-up -yrityksiä varten. Yliopistoa ei häiritse, että kertsillä pidetään myös bileiden jatkoja.
Ilmeisesti kaikissa opiskelijayhteisöissä vapaa-ajan keskus-telut pyörivät paljolti opiskelujen ympärillä. Viereisessä peli-pöydässä keskustellaan hiirien avaamisesta.
– Joo, siis kyllähän meillä leikellään eläimiä jo ekasta vuo-desta alkaen, kuuluu vastaus kun kysyn, onko käytännön anatomian opiskelu pakollinen osa biologien opetusohjelmaa. Paikallisilla fuksikursseilla ollaan hiukan enemmän perusasi-oiden äärellä kuin meidän mursukursseillamme. Opin, että alan opiskelijoita työllistävät enimmäkseen yliopistot ja tutki-musinstituutit, mutta myös tutkimusta harjoittavat yritykset, kuten lääkefirmat tai edellä mainitut pienet start-upit.
Helixin maskotti, biohazard-merkkiä pitelevä kaksipäinen rotta hyppää silmille monesta paikasta kertsin seiniltä: järjes-tön lipussa, useimmissa julisteissa, tussipiirroksessa sijoi-tettuna futuristiseen avaruusympäristöön. Kysyn, mikä on tarina logossa esiintyvän groteskin otuksen taustalla:
– No… se symboloi kaikkia niitä mahdollisuuksia, joita bioteknologia tuo ihmiskunnalle, se on niin kuin… that’s how far we can go.
32 / k y lt e r i / b e n c h m a r k
34 / k y lt e r i / k o h u d i e t i t 2 / 2 0 1 2 / 3534 / k y lt e r i / v a s ta m a i n o k s e t
palautetta kylteristä 1/2012:
Ihan liian mielenkiintoisia jutun aiheita. Hävetkää! Viette kymmeniltä kyltereiltä opiskeluin-non tarjoamalla laadukkaampaa luettavaa kuin tenttikirjat!
You should provide copies in English also for non-finnish speakers.
Erityisesti toivon jatkoa Benchmark-juttusarjalle, joka tuo hauskasti kyltereistä ilmi joitain yhteisiä puolia kertomalla, missä emme ainakaan ole! Samalla oma maailmankuva saattaa jopa laajeta.
Jutut oli vähän diibadaapaa…
On kyllä komea tuo uusi hallitus, tiedänpä millä seuraavan AYY-kalenterini päällystän.
Uusi lehti oli jees, mielenkiintoisia aiheita ja hyvää läppää. Oli siistiä nähdä myös tuttuja (mursun-)naamoja lehdessä, jee! Keep up the good work!
Palautetta antaneiden kesken arvottiin palkinnoksi skumppaa ja Kylteri-haalarimerkkejä.
Pullon luomukuohuvaa voitti Lotta Punkanen ja haalarimerkin voivat lunastaa Mari-
anne Salmimaa, Petri Hukkanen, Antti Rastas, Antti Tervo ja Laura Vuorelma. Onnittelut voittajille!
Myös tästä lehdestä himoitaan palautetta. ja taas arvotaan! anna, niin sinäkin voit saada.
Jaa näkemyksesi: [email protected]
kiitos!
2 / 2 0 1 2 / 3736 / k y lt e r i / r e i t ta u s
Energinen. Vauhdikas tunti herättää Tieto-salissa allnigh-terin viettäneen rahishärän-kin. Jälkieuforian voimin Keskosaliin kapuaminenkin on kepeää.
Zumba fiilis Vaikeustaso Hien määrä
jooga
salsa
happy dance
Rauhallinen ja rentouttava. Joogan aikana todella huomaa tenttiin lukemisen lihaksia jäykis-tävän vaikutuksen. Jälkeenpäin olo on mahtava. Om.
Kohtalainen. Asentojen nimet saattavat hämmentää aloittelijaa. Aurinkoterveh-dys aukeaa helposti, mutta muuten kankeampi kylteri voi joutua turvautumaan joogavyöhön ja -palikoihin.
Vähäinen. Kumisella matolla makoilu tosin hiostaa selkää.
Hauska. Lattarirytmit hou-kuttelisivat jähmeän persun-kin mukaan sheikkaamaan.
Kohtalainen. Kun salsan perusaskel on hallussa, pää-see jokainen fiilistelemään parkettien partaveitsenä.
Kohtalainen. Hien määrää vähentää Kauppiksen jäätä-vän kylmä liikuntasali. Edes peilistä heijastuva kuuma markkinointiblondi ei riitä lämmittämään tilaa.
Nimensä mukaisesti happy. Eri musiikkityylejä yhdistävä aerobicmainen jammailu-tunti saa olon virkeämmäksi kuin Raflan ylihinnoiteltu kahvi.
teksti / nelli huik ari kuvat / sanna k auhanen
Helppo. Askelkuviot ovat yhtä peruskauraa kuin Johtamisen perusteet, joten ensikertalainenkin pääsee nopeasti jyvälle
Kohtalainen. Syke nousee yhtä varmasti kuin pääraken-nuksen hissi, mutta tunti ei kuitenkaan ole epämiellyttä-vän rankka.
Melko vaikea. Nopeatempoi-set sarjat opitaan opettajaa apinoimalla. Tiedostava kylteri valitseekin paikkansa eturivistä, jotta saa tunnista rahoilleen mahdollisimman paljon vastinetta.
Runsas. Lantion heiluttelu on yllättävän rankkaa.
Äkkiä sisään niin saadaan paikka takarivistä. Kylteri testasi UniSportin vaihtoehdot perus-pumpille – eturivissä.
reittausKylteri arvostelee ja vertailee elokuvia, kirjoja, kukkaruukkuja tai muita luovia tuotoksia.
raflapoliisi
teemu Mäki, 25 (”setämiehen ikä”)
4. vsk., laskentatoimi
1. 1/3 sijoittaisin omaan asuntoon, 1/3 käyttäisin Etelä-Suomen ostoon, 1/3 oman Lapin hankintaan. Puoli prosenttia säästäisin, likviditeetin hallintaan.2. NO TOTTA KAI!3. Keskustelu homoliitoista päättyi Päivin ja Sedun ehdotteluun. Estin skandaalin.4. KY-Visa.5. Minä itse, haluaisin perustaa oman kuntosalin.
1. Mitä tekisit, jos saisit itsellesi Kreikan tukipaketin?2. Keväinen kysymys: jos nurmikko kasvaa, saako pelata?3. Heräät Päivi Räsäsen ja Seppo ”Sedu” Koskisen välistä. Mitä on tapahtunut?4. Mitä KY:n jäsenetua olet hyödyntänyt eniten?5. Mikä on unelmatyöpaikkasi?
laura toivala, 20
mursu
1. Sijoittaisin rahat nallekarkkeihin.2. Saa!3. (Repeää) Jotkut jatkot on lähteneet käsistä. Päivi ei viihtynyt baarissa, joten lähdettiin kolmestaan pois.4. Shakerin alennusta.5. Jokin elämysmatkailuyritys kiinnostaisi!
tuuli kilpi, 25 (”laita siihen että 17”)
6. vsk., markkinointi
1. Muuttaisin Kreikkaan.2. Joo, siellä on hyvä pelata.3. Onpas nää vaikeita! Ollaan tavattu Tigerissa ja Sedu on tarjonnut meille Päivin kanssa Skumpat. Päivi on sitten ehdottanut kolmen kimppaa.4. KY:n bileissä on tullut käytyä, ei tosin enää ihan kaikissa.5. Heinekenille olen hakenut, joten ehkäpä se.
tommi ora, 29
n:s vsk., markkinointi
1. Ostaisin sillä Kreikan itselleni. Tai sitten ehkä perustaisin jonkun KY-landian...2. Ei kyntömies vakoa valitse.3. Olen todennäköisesti viettänyt iltaa Teuvo Hakkaraisen kanssa, ja jotain on men-nyt todella pahasti pieleen.4. KY-taloa olen hyödyntänyt ahkerasti.5. Minä itse, yrittäjyys kiinnostaa.
Kylterin tiedustelukoneisto ylläpitää yleistä järjestystä.
teksti & kuvat / aku-jaakko saukkonen & mikko jauhiainen
2 / 2 0 1 2 / 39
hae töihinky:lle!KY hakee kulttuurisihteeriä, tiedottajaa, myyntikoordinaattoria, AD:ta sekä Atk- ja web-koordinaattoria ajalle elokuu 2012–elokuu 2013. Vuosi KY:n sihteeris-tössä on hieno tapa saada opiskeluajasta enemmän irti: huikeita kokemuksia, käytännön työkokemusta ja elinikäisiä ihmissuhteita. Lue lisää avoinna olevista työpaikoista kywebistä ja hae 12.4. klo 12.00 mennessä! Tärkein kriteeri sihtee-ristöön valittaville on into ja mielen-kiinto KY-toimintaa kohtaan. Monet vaadittavat taidot, pestistä riippuen, oppii perehdytyksessä ja tekemisen kautta. Hae rohkeasti mukaan – et tule katumaan päätöstäsi!
suunta kohti itää– hukkaputki kutsuuKevään kuumin kaljaralli tulee, kun haalarikansa valtaa Helsingin metro-tunnelit. Hukkaputkessa tutustutaan legendaarisiin idän helmiin, kun Kurvin kuppilat ja Kontulan kapakat toivottavat opiskelijat tervetulleiksi. Kun pubi-ruusut on katsastettu ja metrotunneli vallattu, on aika suunnata Kuntikseen The Circukseen. Bileet jatkuvat vielä Kuntiksen jälkeenkin KUJ:n jatkoilla Alakertsillä. Hukkikseen on lippuja vain rajoitettu määrä, joten muista ostaa omasi ajoissa!
vappu tulee, oletko valmis?Kesä alkaa vapusta, tuosta työväen ja opiskelijoiden ilojuhlasta! Tänäkin vuonna KY huolehtii kyltereistä koko vapun ajan. Totuttuun tapaan parhaan meiningin takaa ränniranneke. Rän-närillä lunastat itsellesi paikan muun muassa Premantaan, Kymppisuoralle ja huikeisiin Wappubileisiin Kaivolla! Lisätietoa Vapun tapahtumista, bileistä ja mahtavista esiintyjistä tulossa pian – seuraa kywebiä.
KY City Challenge saa opiskelijat liikkeelleKaksipäiväinen seikkailu-urheilukil-pailu KY City Challenge järjestetään tänä vuonna 11.-12.5. Kerää kavereiden kanssa joukkue kasaan ja lähde kisaa-maan! Viime vuonna kisaajien hen-kistä ja fyysistä kestävyyttä koeteltiin sadan kilometrin reitillä,jolla päästiin kokeilemaan kalliolaskeutumista ja Katajanokan kanaalin ylitystä vaijerin varassa. Tänä vuonna on luvassa entistä huikeampia rasteja. Ole rohkea ja lähde mukaan kisaamaan tai vaihtoehtoisesti järkkäriksi! Ilmoittautuminen kilpailuun alkaa 9.4.
tapahtuma-kalenteri2.4. KYL:n sisäinen kvartettikilpailu3.4. AEGEE Summer University Info Evening3.4. KY Economics – Pikkumursuilta12.4. Hukkaputki19.4. KY Accountingin kevään urailta23.4. NESUn Wappusitsit24.4. Pimp my Haalari24.4. Accenture Mana-gement Consulting aamiaisexcu25.–29.4. KY Econo-micsin opintomatka Kööpenhaminaan25.4. viestin urailta26.4. Kymppisuora27.4. Sparkling Night: Champagne!30.4. Premanta, Wappute-rassi ja KY:n Wappubileet1.5. Vappupiknik Ullanlinnanmäellä
ky tiedottaaKY-
LOOKS
Jemina Lehmuskoski, 5. vsk.:
”Teen paljon vaatteita itse. Kier-telen vaatekaupoissa ja katson millaisista paloista kivat vaatteet on rakennettu. Hameen tein itse kirppikseltä löytämästäni vanhasta miesten nahkatakista, jonka pehmeään nahkaan ihas-tuin. Nahkalaukku on kirppik-seltä, samoin kengät. En seuraa muotia orjallisesti. Muotilehdistä haen lähinnä inspiraatiota.”KY Looks myös netissä: kylteri.fi.
teksti & kuva / t i ina-mari hak a
