Oppimaan oppimisen arviointi Vantaalla keväällä 2010

Sirkku Kupiainen, Jukka Marjanen, Mari-Pauliina Vainikainen, Natalija Gustavson, Jarkko Hautamäki

Koulutuksen arviointikeskusHelsingin yliopistohttp://www.helsinki.fi/cea/

2

Oppimaan oppiminen

Vantaan kevään 2010 arviointi

Alueet, koulut, luokat, oppilaat

Oman koulun tulosten tulkinta

Vertailu 2004 ja 2010

Arvioinnin tulosten hyödyntäminen koulussa

3

Oppimaan oppiminenArvioinnin kohteena ne yleisemmät osaamis- ja uskomus-

tekijät, jotka ohjaavat oppilaan oppimista ja näkyvät koulumenestyksenä myöhempänä valmiutena uuden oppimiseen ja

itsensä kehittämiseen

Arvioinnin kohde voidaan jakaa osaamiseen (ajattelun taito) kouluun ja oppimiseen liittyviin uskomuksiin

Oppilaiden asenteet vaikuttavat kuitenkin myös siihen, miten hän suhtautuu arviointitilanteeseen ja siinä tehtäväksi annettuihin perinteisistä koulutehtävistä poikkeaviin älyllisiin haasteisiin.

4

OSAAMINEN Päättelytaito

Luetun ymmärtäminen

Matemaattinen ajattelu

Ongelmanratkaisutaito

USKOMUKSET Motivationaaliset uskomukset

Arvio omasta osaamisesta

Itsetunto

Koululaisuuden hyväksyminen

Koettu koulu (opetus, opettajat, luokka)

Tärkeät toiset (vanhemmat, ystävät)

5

Vantaan kevään 2010 arviointi

Arviointiin osallistui yhteensä 5 817 oppilasta kolmansilla,

kuudensilla ja yhdeksänsillä luokilla.

Arviointiin osallistuivat sekä yleisopetuksen luokat että valtaosa

erityisluokkien oppilaista.

3 lk: 1 984 oppilasta - 960 tyttöä ja 1204 poikaa - 36 koulun 106

luokalla. Arviointi tavoitti kolmasluokkalaisista 95 %.

6 lk: 1 995 oppilasta - 1036 tyttöä ja 959 poikaa - 38 koulun 98

luokalla. Arviointi tavoitti kuudesluokkalaisista 92 %.

9 lk 1 838 oppilasta - 895 tyttöä ja 943 poikaa - 19 koulun 119

luokalla. Arviointi tavoitti yhdeksäsluokkalaisista 79 %.

6

Osaaminen

Osaamistestit rakennettu siten, että eri luokkatasojen testeissä

on keskeisillä osa-alueilla riittävästi yhteisiä tehtäviä ja osioita.

Kaikki luokkatasot kattavissa osaamisen kehitystä koskevissa

analyyseissa käytetty vain näitä kaikille yhteisiä osioita.

Koulukohtaiset tulkinnat kattavat kaikki tehtävät jaoteltuna

kolmeen tai neljään osa-alueeseen, joita mittaavien tehtävien

määrä vaihtelee hieman luokka-asteittain: päättelytaito luetun ymmärtäminen matemaattinen ajattelu ongelmanratkaisutaito (vain 9. luokalla).

7

Osaamisen kehitys 3 lk – 6 lk – 9 lk

8

Uskomukset Uskomuskyselyjen osalta luokkien välisessä vertailussa on

käytetty viittä keskeistä oppimista tukevien ja koulutyötä

haittaavien uskomusten summamuuttujaa:

oma yrittäminen, oppimisorientaatio, saavutusorientaatio,

luovutusherkkyys ja piittaamaton koululaisuus.

Koulukohtaisissa tulkinnoissa uskomukset on jaoteltu neljään

osa-alueeseen: oppimista tukevat uskomukset koulutyötä haittaavat uskomukset usko omiin kykyihin koulutyöhön sitoutuminen

Opettajan ja vanhempien arvio oppilaasta (3. ja 6. luokka)9

Uskomusten kehitys 3 lk – 6 lk – 9 lk

10

Koulumenestyksen selittäminen

Koulumenestys syntyy oppilaan aiemmin oppimasta ja hänen

halustaan käyttää osaamistaan koulun tavoitteiden suuntaisesti.

Ei riitä, että osaa periaatteessa tai uskoo osaavansa, vaan on

oltava valmis opiskelemaan ja oppimaan juuri se, mitä eri

oppiaineissa kulloinkin on vuorossa.

On kuunneltava tunnilla ja tehtävä vaaditut kotitehtävät sekä

osoitettava osaaminen tunneilla ja kokeissa.

Tuntipalaute ja arvosana toimivat oppilaalle ja vanhemmille

viestinä siitä, miten hyvin oppilas on onnistunut opetus-

suunnitelman tavoitteiden saavuttamisessa eri oppiaineissa.

11

Analyyseissa käytetyt arvosanat 6. ja 9. luokkien tehtävävihkoissa oppilaita pyydettiin ilmoittamaan

viiden lukuaineen arvosana viimeksi saadussa todistuksessa.

3. luokalla opettajia on pyydetty erikseen arvioimaan kunkin

oppilaan osaaminen (ÄI, matematiikka, A1-kieli) käyttäen

perinteistä arvosana-asteikkoa. Luokka-asteiden väliset vertailut

perustuvat näihin kolmeen arvosanaan.

Arvosanat heikkenevät oppilaiden koulu-uran myötä ja ero

tyttöjen ja poikien välillä kasvaa erityisesti yläluokkien aikana

3 lk 6 lk 9 lk

tytöt 8.23 8.11 8.02

pojat 8.18 8.03 7.64

12

Testiosaaminen ja koulumenestys

13

Oppilaat on jaettu neljään ryhmään testiosaamisen perusteella (vaaka-akseli 1 – 4). Todistusarvosanat 4 – 10 ovat pystyakselilla.

Viivat kuvaavat kuhunkin osaamisneljännekseen kuuluvien oppilaiden arvosanojen (ÄI, Mat, A1-kieli) keskiarvoa eri koulussa.

Testiosaaminen ja arvosanat 3. luokka

14

Koulujen välillä on selviä eroja oppilaiden testissä osoittaman osaamisen ja arvosanojen välillä. Hajonta on hieman suurempi heikommin testeissä menestyneillä, mutta ero on pienimmilläänkin 1.5 arvosanan luokkaa.

Erot näyttävät vastaavan suuruudeltaan Opetushallituksen ainekohtaisissa arvioinneissa eri luokkatasoilla keskeisissä lukuaineissa paljastuneita eroja.

Testiosaaminen ja arvosanat 6. lk

15

Koulujen väliset erot oppilaiden testissä osoittaman osaamisen ja arvo-sanojen välillä ovat kuudennella luokalla hieman pienemmät kuin 3. luokalla lukuun ottamatta parhaiten testissä menestynyttä neljännestä.

Erojen suureneminen kolmannen neljänneksen kohdalla saattaa heijastaa tyttöjen ja poikien välisiä eroja testiosaamisessa ja kouluarvosanoissa.

Testiosaaminen ja arvosanat 9. luokka

16

Koulujen väliset erot ovat paremmin osanneilla pienemmät, mutta heikommin osanneilla suuremmat kuin alemmilla luokka-asteilla.Kahdessa koulussa testiosaamisen ja arvosanojen välinen suhde on muista selvästi poikkeava – ei tehty tosissaan vai ero arvosanalinjassa? Yhden arvosanan ero toisen asteen valinnassa voi kaataa monen haaveet.

Painotetut luokat 3 lk – 6 lk – 9 lk

17

Yleisopetuksen luokka

Kielipainotus

Musiikkiluokka

Oppilaiden yrittäminen 6. lk

Oppilaat pitivät tehtäviä keskimäärin jonkin verran kiinnostavampina kuin

koulutehtäviä yleensä.

Kaikissa koulumenestys- ja testiosaamisryhmissä valtaosa oppilaista ilmoitti

yrittäneensä parhaansa, heikommin menestyvät hieman muita vähemmän.

He olisivat muita useammin yrittäneet paremmin, jos vaikuttaisi numeroihin.18

Oppilaiden yrittäminen 9. lk

Valtaosa oppilaista ”olisi yrittänyt enemmän”, jos vaikuttaisi arvosanoihin.

Ero todellisen parhaansa yrittämisen ja edellisen välillä suurempi parhaiten

koulussa menestyneellä kuin parhaiten testissä menestyneellä neljänneksellä.

Jälkimmäiset myös pitivät tehtäviä kiinnostavampina; koulumenestyksen

mukaisissa neljänneksissä tässä ei sen sijaan ollut eroa. 19

20

Alueet, koulut, luokat, oppilaat

3. luokat

21

6. luokat

22

9. luokat

23

9. luokat

huomioiden

oppilaiden

kotitausta

(äidin koulutus)

koulutasolla

24

25

Oman koulun tulosten tulkinta

Koulujen ja luokkien väliset erot

Päinvastoin kuin edellä esitetyissä alue – koulu – luokka – oppilas

-kuvioissa, koulukohtaisten tulkintojen kuvioissa ovat mukana

myös arviointiin osallistuneet erityisopetuksen luokat. 26

Kotitaustan rooli

Oppilaan kotitaustalla on yhteys hänen osaamiseensa, mutta

koulujen välillä on eroa siinä, kuinka vahva tämä yhteys on.

Yhteys koulumenestykseen on vahvempi, mikä heijastuu myös

eroihin oppilaiden uskossa omaan osaamiseensa. 27

Osaaminen esimerkkinä 9. lk päättelytaito

Oman koulun tuloksia tulkittaessa on syytä tarkistaa tehtävät

tehneiden oppilaiden määrä luokassa ao. taulukosta – jo muutaman

hyvän / heikon oppilaan poissaolo saattaa vaikuttaa tulokseen. Keltainen laatikko ”viiksineen” ilmaisee osaamisen suhteessa

Vantaan yleistasoon sekä luokan sisäisen osaamisen vaihtelun. 28

Uskomukset 9. lk oppimista tukevat uskomukset

Oppilaiden uskomuksissa esiintyy pääsääntöisesti vähemmän

vaihtelua kuin heidän osaamisessaan. Huomio kannattaa kiinnittää pystyakselin asteikkoon, joka osoittaa

oppilaiden vastausten todellisen ”arvon” asteikolla 1 – 7 (ka 4).

29

30

Vertailu 2004 ja 2010

Osaamisen muutos 9. luokalla 2004/2010

Tarkastelussa on mukana vain yleisopetuksen ryhmät.

Oppilaiden 2010 osoittama osaaminen on heikompaa kaikissa testeissä.

Ero on suurin keskitason osaajien kohdalla, mutta myös parhaiten ja

heikoiten osanneeseen neljännekseen lukeutuvien oppilaiden osaaminen

oli vuonna 2010 heikompaa kuin vastaavilla ryhmillä vuonna 2004.

31

Uskomusten muutos 9. luokalla 2004/2010

Tarkastelussa on mukana vain yleisopetuksen ryhmät.

Oppilaiden asenteet ovat muuttuneet oppimisen kannalta haitallisemmiksi.

Muutos on suurin kolmannen neljänneksen kohdalla.

Parhaiten osanneen neljänneksen kouluun sitoutuminen ja usko omiin kykyihin oli

sen sijaan vuonna 2010 voimakkaampi kuin vuonna 2004

32

Osaaminen 6. luokalla 2004 ja 2010

Vertailun pätevyyttä on vaikea arvioida, koska kyse on kahdesta eri kunnasta ja

Helsingin vuoden 2004 arviointiin osallistui vain osa kouluista. Helsingin tiedoissa

vastausten määrä myös vaihtelee välillä 667-1012.

Ero näyttää kuitenkin kulkevan samaan suuntaan kuin Vantaan 9. luokilla.

33

34

Tulosten hyödyntäminen

Huomio oppilaiden ajattelutaidon kehittämiseen.

Oppimista tukevien uskomusten ja asenteiden kehittymistä edistävän ilmapiirin luominen.

Miksi monet pojat ”ylisuorittavat” ajattelutaidon tehtävissä, jotka eivät vaikuta arvosanoihin, ja pitävät niitä koulutehtäviä kiinnostavampina?

Arvosanakäytäntöjen yhtenäisyyden varmistaminen.

35

36

Kiitos