22
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI 16.9.2016 MIKKO KOSKINEN

Ammatillisen koulutuksen reformi

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: Ammatillisen koulutuksen reformi

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI16.9.2016MIKKO KOSKINEN

Page 2: Ammatillisen koulutuksen reformi

Ammatillisesta koulutuksesta lähtee 190 miljoonaa euroa Järjestäjät saavat itse päättää miten säästön tekevät

➤ -18 000 opiskelijapaikka➤ - 1270 euroa /opiskelija

Tehtiin leikkaus miten vaan, on sillä henkilöstövaikutuksia:➤ ammatillisen koulutuksen parissa työskentelevien

henkilöiden laskennallinen vähentämistarve on 2400-3800 työntekijää.

➤ Työttömyysetuusmenojen arvioidaan tämän seurauksena kasvavan 15,5-24,6 miljoonalla eurolla.

➤ (HE: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain muuttamisesta)

ENSI VUOSI MENEE JÄITÄ POLTELLESSA

Page 3: Ammatillisen koulutuksen reformi

”Mikäli toisen asteen reformeista on saatavissa myöhemmin enemmän säästöjä kirjataan ne rakenteellisten uudistusten tavoitetasoa täyttäviksi siltä osin kuin VM:n arvion mukaan tunnistetaan vaikutuksia”.

Toisin sanoen, mikäli reformi tuottaa aitoina uudistuksina lisää säästöjä, kirjataan ne tehtyjen säästöjen päälle

Nuorten aikuisten osaamisohjelman NAO:n rahoitus vähenee vuonna 2017 34 miljoonaa euroa 15 miljoonaa euroa

EIKÄ TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI…

Page 4: Ammatillisen koulutuksen reformi

SAK esittää, että hallitus vielä harkitsisi ammatilliseen koulutukseen kohdistamaansa leikkausta uudelleen.

Mikäli leikkausten peruminen ei ole mahdollista julkisen talouden sopeuttamistarpeen vuoksi, yhtenä vaihtoehtona voisi olla säästöjen jakaminen useammalle vuodelle vuodesta 2017 alkaen ja ammatillisen koulutuksen reformin rakenteellisia uudistuksien hyödyntäminen vuodesta 2018 alkaen.

SAK ON ESITTÄNYT

Page 5: Ammatillisen koulutuksen reformi

Uudistetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteita

Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus

Uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö ➤ yksi laki, jossa keskeisenä lähtökohtana on

osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys➤ sääntelyn keventäminen ja normien purku

Tehdään ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus

Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen.

Uudistetaan työpaikalla tapahtuva oppiminen

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI

Page 6: Ammatillisen koulutuksen reformi

MISSÄ MENNÄÄN TÄLLÄ HETKELLÄ?

Page 7: Ammatillisen koulutuksen reformi

Opiskelija on aina oppilaitoksen kirjoilla Oppisopimus- ja koulutussopimus muodostavat

kokonaisuuden Em. Sopimukset tehdään joko koko tutkintoon tai

tutkinnon osaan Vahvistetaan tavoitteellista ja ohjattua oppimista

työpaikoilla

Jatkossa siis koko työpaikalla tapahtuva oppiminen muodostaa kokonaisuuden ammatillisen koulutuksen osana. Työpaikalla oppimisen laajuus määritellään yksilöllisesti, samoin koulutusmuoto

Pykäläluonnoksia ei ole esitelty työryhmässä

TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN UUDISTUU

Page 8: Ammatillisen koulutuksen reformi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

• Pääsuunta oikea, mutta lasketaanko työpaikalla tapahtuvan oppimisen varaan liikaa?• Koulutussopimuksen myötä tulevat yhtenäisemmät käytännöt ja sopimuspohjat hyödyllisiä• Heränneitä kysymyksiä:

1. Miten saadaan laadukkaita tutkinnon perusteissa esitettyihin ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin soveltuvia työssäoppimispaikkoja?

2. Miten varmistetaan työpaikalla tapahtuvan opetuksen / -oppimisen laatu sekä näyttötutkintojen arvioinnin laatu? Entä erityistä tukea vaativien työssäoppijoiden kohdalla?

3. Miten valvotaan, että työpaikoilla tapahtuvassa oppimisessa toteutuvat sekä tutkinnon suorittajan henkilökohtainen osaamisen kehittäminen ja työelämän/työnantajan tarpeet oikeudenmukaisesti?

4. Kuka ottaa vastuun opettamisesta jos teoreettista opiskelua (esim. yto-aineet) siirretään työpaikalla opittavaksi?

• Yrityksille tarjottava alkuvaiheen erityistukea, jotta eteneminen, oppiminen ja riittävä ohjaus ja tuki varmistetaan - olennaisinta opettajan roolin muutos

• Huolena yhdenvertaisuuden toteutuminen pienten ja isojen yritysten sekä eri alojen opiskelijoiden välillä

2. Työpaikalla tapahtuva oppiminen– Toistuvia huomioita

Verkko-osallistujat

30.6.20168

Page 9: Ammatillisen koulutuksen reformi

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Petri Lempinen @LempinenPetri @amketoimisto #ammatillinenkoulutus

Laaja-alaisempia tutkintoja

Tutkinnon osat korostuvat•Työn muutos: uusia taitoja uusiin toimenkuviin.•Laaja-alaisia tutkintoja, joissa on eri työtehtäviin pätevöittäviä osaamisaloja.•Valinnanvapautta: yksilöllisiä tutkintoja.•Joustoa tutkinnon osien suorittamisella.•Nopeampi tutkintojen perusteiden uudistaminen.

Tutkintotyyppi Nykytila Työryhmän esitys

Ammatillinen perustutkinto 52 43

Ammattitutkinto 177 64

Erikoisammattitutkinto 122 59

Yhteensä 351 166

Page 10: Ammatillisen koulutuksen reformi

Tutkintorakenteesta esitys valmiina Pisteytysesitykset tehty ammatti- ja

erikoisammattitutkintoihin Seuraavaksi kaikki uudet tutkinnot ja niiden perusteet

täytyy laatia opetushallituksessa Uudet tutkinnot tulevat voimaan vuonna 2019

TUTKINTOJEN MÄÄRÄ VÄHENEE (TUTKE3)

Page 11: Ammatillisen koulutuksen reformi

RAHOITUSJÄRJESTELMÄ UUDISTUU

Page 12: Ammatillisen koulutuksen reformi

PERUSRAHOITUS-suorite: opiskelijavuosi, jota porrastetaan seuraavilla kertoimilla:

- ala/tutkinto kustannuskorit: neljä koria, jotka ovat samat kaikille ammatillisen koulutuksen muodoille

- järjestämismuotokohtaiset kertoimet (OPSO, MUU)?- tutkintotyyppikohtaiset (pt/at & eat) kertoimet- erityisen tuen kerroin- majoituskerroin- ei-tutkintotavoitteisen koulutuksen kerroin- henkilöstökoulutuskerroin

SUORITUSRAHOITUS -suoritteet: tutkinnot ja niiden osat, joiden laajuus määräytyy osaamispisteinä. -Suoritteita porrastetaan seuraavilla kertoimilla:

- ala/tutkinto kustannuskorit (tutkinnon osat ja tutkinnot)- tutkintotyyppikohtaiset (pt/ at & eat) kertoimet- erityisen tuen kerroin- henkilöstökoulutuskerroin?- kohderyhmäkerroin (esim. ilman pohjatutkintoa olevat)?

VAIKUTTAVUUSRAHOITUS- tutkinnon/tutkinnon osan suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen (korkeakoulutukseen)

- kohderyhmäkerroin (esim. ei työllisinä ennen koulutusta)?-opiskelijapalaute

STRATEGIARAHOITUS

Page 13: Ammatillisen koulutuksen reformi

Päätökset porrastukertoimista Prosentit eri rahoitusosuuksista, vaikkakin laatikon koot

kertovat jotain! Vaikuttavuusrahoituksen työllistymismittarin sisältö ja

opiskelijapalautteen toteutus SAK:lle tärkeä kohderyhmäkerroin vailla aiempaa

tutkintoa oleville

VIELÄ PUUTTUU

Page 14: Ammatillisen koulutuksen reformi

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on selvittää ja tunnistaa tutkinnon suorittajan ja valmentavan koulutuksen opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen sekä henkilökohtaistaa näille tutkinnon (tai valman) valinta, tutkinnon suorittaminen ja tarvittavan osaamisen hankkiminen

Eli siis henkilökohtaistetaan:➤ Suoritettava tutkinnon valinta➤ Koulutuksen valinta valtakunnallisessa hakumenettelyssä➤ Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen➤ Tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen➤ Osaamisen hankkimisen henkilökohtaistaminen

HENKILÖKOHTAISTAMINEN TÄSMENTYY

Page 15: Ammatillisen koulutuksen reformi

Tutkinnon osa on suoritettu kun tutkinnon perusteiden mukainen osaaminen on osoitettu näyttämällä tai osaamisen tunnustamisella

Osaamisen arvioinnin tehtävät ja sen perusteella annettavat arvosanat säilyisivät (pääosin) nykyisellään

Osaamisen arviointia yhtenäistetään ja arvioinnin luotettavuutta parannetaan siirtymällä yhteen näyttöperusteiseen ja osaamisen hankkimistavasta riippumattomaan tapaan suorittaa ammatillinen tutkinto.

Eli näyttötutkintojen tutkintotilaisuuksista ja ops-perusteisesta ammattiosaamisen näytöistä luovuttaisiin ja siirryttäisiin em. Näyttöperusteiseen järjestelmään

TUTKINNON SUORITTAMINEN UUDISTUU

Page 16: Ammatillisen koulutuksen reformi

Arvioinnista vastaavat koulutuksen järjestäjän nimeämät arvioijat, joita on kaksi (koulutuksen järjestäjän edustaja ja työelämän edustaja

Näytöt toteutetaan työpaikoilla käytännön työtilanteissa. Erityisestä syystä näyttö voidaan kuitenkin järjestää myös muualla kuin yrityksessä tai julkishallinnon työpaikalla.

Paperilla esitys vaikuttaa simppeliltä, mutta varovaisen arvion mukaan tutkinnon osien suorittamisen vuosimäärä on satoja tuhansia.

Mistä riittävä määrä arvioijia ja työpaikkoja?

OSAAMISEN ARVIOINTI

Page 17: Ammatillisen koulutuksen reformi

Työelämätoimikuntien tehtävänä➤ Kehittää tutkintorakennetta ja tutkintoja➤ Osallistua näyttöjen toteutuksen ja osaamisen

arvioinnin laadun varmistukseen➤ Käsitellä tutkinnon suorittajan osaamisen arviointia

koskevat oikaisuvaatimukset

Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimistä lakisääteisinä luovuttaisiin. Järjestäjällä olisi kuitenkin velvoite tehdä yhteistyötä alueen työelämän ja muiden koulutusasteiden oppilaitosten kanssa

TUTKINTOTOIMIKUNNISTA TYÖELÄMÄTOIMIKUNTIA

Page 18: Ammatillisen koulutuksen reformi

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Petri Lempinen @LempinenPetri @amketoimisto #ammatillinenkoulutus

Yli 170 ammatillisen koulutuksen järjestäjääKoulutuksen saavutettavuus?•OKM selvitti koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksiä kesäkuussa.•Onko kaikilla edellytykset jatkaa laadukasta koulutusta?•Ei järjestämislupien pakkohakua.•Ammatillinen koulutus jää uusien maakuntien tehtävien ulkopuolelle.

Page 19: Ammatillisen koulutuksen reformi

Järjestämislupa muodostaisi yleiset puitteet Uutuutena ohjauskeskustelut joita käytäisiin vuosittain

alueellisesti tai muuten tarkoituksenmukaisesti järjestäjien kanssa. Strategisten tulostavoitteiden asettaminen ja järjestäjien työnjaosta sopiminen (vrt. korkeakoulujen tulosohjausneuvottelut)

Suoritepäätökset eli koulutuksen järjestäjät tuottamat tutkinnot ja tutkinnon osat olisivat mittarina kun ministeriö jakaa perusrahoitusta järjestäjille

JÄRJESTÄJIEN OHJAUSJÄRJESELMÄ UUDISTETAAN

Page 20: Ammatillisen koulutuksen reformi

Luonnos uudeksi ohjausjärjestelmäksi

Page 21: Ammatillisen koulutuksen reformi

Hallituksen sisällä erimielisyyttä pitäisikö reformin yhteydessä muuttaa kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät osakeyhtiömuotoisiksi

Tällä hetkellä iso osa ammatillisesta koulutuksesta on kuntayhtymien ja kuntien ylläpitämiä (myös säätiöiden ylläpitämiä on jonkun verran)

Muutos on isompi paperilla kuin käytännössä. Jo nyt on kuntien yhteisomistamia osakeyhtiöpohjaisia oppilaitoksia (esim. Winnova)

Oleellinen kysymys lienee, onko ylläpitäjämuodon muutos välttämätön reformissa, jossa jo kaikki muu muuttuu?

Vaikutuksia toki paljon suhteessa kuntiin, henkilöstön työsuhdemuotoon jne.

HALLITUKSEN SISÄLLÄ VÄÄNTÖÄ

Page 22: Ammatillisen koulutuksen reformi

Isoja asioita on auki ja HE tulisi saada lausunnolle lokakuussa

Lausuntojen jälkeen hallitus viimeistelee lakipaketin, jonka jälkeen se menee eduskuntaan

Eduskunnan tulisi saada reformi nuijittua keväällä 2017, jotta se ehtii voimaan vuoden alusta 2018

SAADAANKO VALMISTA AJOISSA?