KOUVOLA NUMERO 2/2021 OMAKOTIASUMISEN ERIKOISLEHTI …

Kun lisätilan tarve yllättää, konstit ovat monet

Omakoti

10 Vesivahingolta voi välttyä tiedostamalla talon riskirakenteet

Rakennusmateriaalien terveys-vaikutukset kiinnostavat kuluttajia 16

KOUVOLA NUMERO 2/2021 OMAKOTIASUMISEN ERIKOISLEHTI 13. vuosikerta www.omakotilehdet.fi

Varaa suunnitteluaika: KEITTIOMAAILMA.FI

KEITTIÖMAAILMA KOUVOLA Tommolankatu 7 (Isku), ma-pe 10–17

Marianne 050 409 4909

TEHDÄÄN KEITTIÖSTÄ KOTISI SYDÄN

Anne 050 462 8087 Mia 050 436 7122

Suunnitellaan elämäsi upein

keittiö nyt!

Paikalliselta AL-Talotekniikka Oy:ltä

kaikki LVI-työt tehokkaasti ja luotettavasti.

Olemme myös valtuutettu NIBE-myyntiliike.

Antti Lindholm 050 490 0803

RTV:n kautta tuotteet pintojen kunnostukseen!RTV:n kautta tuotteet pintojen kunnostukseen!

Väri-Kallen Perinteinen Öljymaali Perinteisellä reseptillä valmistettu, useita luonnon öljyjä sisältävä öljypohjainen puupintojen ulkomaali.

1151159090 alk. 9 l (12,88/l)

UUTUUS!

Hagmans KattomassaSoveltuu mm. vanhojen huopakattojen pinnoitteeksi.

1191190000 25 kg (4,76/kg)

Väri-Kallen PuuöljyRuskea, väritön

69696060 alk. 9 l (7,73/l)

26269090 2,7 l (9,96/l)

alk.

Väri-Kallen Ulkomaali

85853030 18 l (4,74/l)

alk.

59599090 9 l (6,66/l)alk.

Vinha PeittosuojaPuolihimmeä peittävä suoja ulkopuupinnoille.

99999090 11,7 l (8,54/l)alk.

Kirjo Aqua Peltikattomaali

1161169090 Kouvola: Tommolankatu 5, p. 05 620 5550

Palvelemme: ark. 10–18, la 10–15

3493490000 kpl

Warkoplaudepaketti tervaleppä 210 cm

Sis. ylälaude, alalaude,selkänoja, väliritilä, kiuaskaide ja astinjakkara.

9 l (12,99/l)

alk.

KUINKA TUTKITUTTAAKAIVOVESI?

HAE KYMEN YMPÄRISTÖ-LABORATORION KAIVOVESIKASSI

LUE NÄYTTEENOTTO-OHJEJA OTA NÄYTE

TÄYTÄ NÄYTTEENMUKAAN LÄHETE

PALAUTA NÄYTE 24 TUNNIN SISÄLLÄ LABORATORIOON

KYMEN YMPÄRISTÖ-LABORATORIO OY

(05) 544 [email protected]

Patosillantie 2, 45700 Kuusankoski

Tiedätkömitä juot?

https://mediapotentia.mediani.fi

MAINOSTAJA, varaa näkyvyytesi

Omakotilehtiin verkkokaupasta.

www.omakotilehdet.fi A&K Omakoti 2/2021 3

Mika Rautio

Petri KaukonenPäätoimittaja

Lehti noudattaa ilmoitusten julkaisu-

sääntöjä. Reklamaatiot on tehtävä 7

vrk:n aikana ilmoituksen julkaisemisesta

Media Potentia Oy:lle. Suurin mahdolli-

nen vastuu ilmoituksen julkaisemisessa

sattuneesta virheestä tai poisjäämises-

tä sekä sen aiheuttamista vahingoista

on ilmoituksen hinta. Mikäli ilmoitusma-

teriaali saapuu aineistopäivän jälkeen

Media Potentia Oy ei ole velvollinen kor-

vaamaan painovirheitä. Ilmoitukses-

ta lähetetään oikovedos sopimuksen

mukaan. Peruutukset viimeistään aineis-

topäivänä. Jos ilmoitus on ehditty val-

mistaa ennen peruutusta, veloitetaan sii-

tä 50 % ilmoituksen hinnasta.

www.omakotilehdet.fi

facebook.com/omakotilehti

Ilmestyminen Nro 1/2020 vko 11

Nro 2/2020 vko 23

Nro 3/2020 vko 32

Nro 4/2020 vko 40

Nro 5/2020 vko 46

Jakelu ja levikki Jakelulevikki 12 000 kpl

Pientalot Kouvolan, Kuusankosken,

Voikkaan, Jaalan, Elimäen,

Valkealan, Iitin ja Anjalankosken

taajamissa.

Julkaisija ja kustantaja Media Potentia Oy

Hämeenkatu 26, 4 krs.

33200 Tampere

p. 0400 772 229

www.mediapotentia.fi

Päätoimittaja Petri Kaukonen

p. 0400 770 203

[email protected]

Toimitus Mari Pihlajaniemi

p. 045 276 5998

[email protected]

Tiina Raatikainen

p. 050 361 0261

[email protected]

Mediamyynti Media Potentian toimisto

p. 0400 772 229

[email protected]

Taitto ja ilmoitusvalmistus Media Potentia Oy

[email protected]

Paino PunaMusta Oy

Etukannen kuvat Pääkuva Dreamstime,

silmäkulma Freepik.

Omakoti

Tässä lehdessä3468

1013141618192022243730

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Kuntavaalit lähestyvät

Ikkunoiden kunnostus

Kosteusvauriot ja vesivahingot

Lakipalsta

Tontin lohkominen

Allergiaystävälliset rakennusmateriaalit

Aurinko- ja näkösuojat

Kolumni: Tuulahduksia Euroopasta

Terassin perustaminen

Lisätilaa kotiin tai mökille

Siirtolapuutarhan istutukset

Retroa sisustukseen

Ajanviete

8Vanhojen ikkunoiden

entisöinti säilyttäätalon tunnelman

Katse kohti tulevaa Kevät näyttää olevan taas täynnä käänteitä. Vielä on hämärän

peitossa, missä tunnelmissa vietämme sitten aikanaan kesäkuu-

kausia. Toivoa ainakin sopii, että pääsemme taas tekemään, näke-

mään ja kokemaan, yhdessä ja erikseen.

Ennakoimme silti tässä numerossa hieman jo tulevaa kesää

niin kodin sisä- kuin ulkopuolellakin muun muassa remontoinnin

ja sisustamisen merkeissä. Nämä aiheet ovatkin kiinnostaneet

suomalaisia viime aikoina erityisen paljon. Rautakaupat ja puutar-

hamyymälät raportoivat viime vuonna suoranaisesta remontti- ja

puutarhanhoitobuumista.

Remontointi, pihanhoito ja sisustaminen käyvät harrastuksesta-

kin, mutta niillä voi myös vaalia omaa hyvinvointiaan. Tarttukaam-

me siis lapioon tai maalipensseliin, jos maailma näyttää muuten

harmaalta!

Ja jos epätietoisuus estää tekemästä juuri nyt mitään suurem-

pia suunnitelmia, voi hyvin keskittää huomionsa vaikka sitten pie-

nempiin asioihin – ehkä nyt on jo hyvä hetki katsoa pihalta paikka

vaikkapa riippumatolle.

Lämpimin terveisin,

Petri Kaukonen

päätoimittaja

www.osmon-pienkone.fi

Av. ark. 9-17, kesä-la 9-13 tai joustavasti sovittaessap. 3261 097, 0400 674 810, 040 554 2418

TERVETULOA PALVELEVAAN AMMATTILIIKKEESEEN

VARAOSAT EDULLISESTI KAIKKIIN LAATUMERKKEIHIN

MYYNTI - HUOLTO - VARAOSAT

OSMON PIENKONE OYKorjalankatu 6, Kouvola

044 727 0773www.aslab.fi | [email protected]

TUO TAI LÄHETÄ ASBESTI NÄYTTEESI MEILLEPalvelemme koko Suomen alueella nopeasti ja luotettavasti.

www.omakotilehdet.fi A&K Omakoti 2/20214

LYHYESTI

– Asuntokaupassa eletään nyt myyjän

markkinoita. Ostajia on liikkeellä paljon,

mutta omistajat odottavat vielä koronan

jälkeisiä aikoja. Kun rokotteet saadaan laa-

jempaan jakeluun vapautuu myyntiin myös

asuntoja, sanoo toimitusjohtaja Leena Tuijula Solid House Oy LKV:sta.

Korona-aika vaikutti kiinteistömarkkinoi-

hin niin, että mökkikauppa alkoi käydä en-

tistä vilkkaammin ja maaseutukohteet sekä

asunnot kaupunkien keskustojen ulkopuo-

lelta kiinnostaa ostajia.

Solid Housen toimitusjohtaja Leena Tuiju-

la katsoo jo koronan jälkeiseen aikaan ja nä-

kee, että parin vuoden sisällä on tulossa lii-

kettä toiseen suuntaan, kun eristyksen ajan

jälkeen sosiaalinen elämä ja kaupunkien pal-

velut alkavat taas vetää ihmisiä puoleensa.

Hän kertoo, että vaikka kaupungistumi-

nen on ollut vahva trendi jo pitkään, niin jo

ennen koronaa oli nettiyhteyksien paran-

tumisen ja etätyömahdollisuuksien kasvun

myötä nähtävissä pieni vasta-aalto, kun yhä

useampi alkoi etsiä itselleen kotia kaupun-

kien ulkopuolelta. Korona-aika voimisti tätä

trendiä voimakkaasti.

– Nyt kun ihmiset eivät ole päässeet mat-

kustamaan ulkomaille he ovat kaivanneet

elämäänsä vaihtelua ja lisää tilaa ympäril-

leen. Tämän myötä he ovat huomanneet,

kuinka halpoja kohteet ovat maaseudulla.

Näitä kohteita on mennyt kaupaksi hyvin,

Tuijula sanoo.

Hän näkee kuitenkin, että parin vuoden

sisällä tulee vastaliike, kun osa ihmisistä al-

kaa kaivata takaisin lähemmäs palveluja.

Solid Housessa valmistaudutaan jo tähän

aikaan.

– Kun korona alkaa väistyä ja ihmiset saa-

vat rokotuksia, niin asuntoja alkaa vapautua

myyntiin. Rokotusten jälkeen on taas turval-

lista tavata ihmisiä ja ihmiset ovat valmiim-

pia järjestämään asuntonäyttöjä ja tapaa-

maan muutenkin vapaammin toisia ihmisiä,

Tuijula ennustaa.

Jos olet harkinnut myyväsi asuntosi tänä

vuonna, ei sinun kannata turhaan odotella.

Asuntokauppa käy juuri nyt kuumana, sil-

lä markkinoilla on pulaa myytävistä asun-

noista.

Korona-ajan poikkeusoloissa moni lomai-

lija haluaa välttää ihmismassoja ja hakee

ulkoilumahdollisuuksia. Vuokramökkien

kysyntä kasvoikin voimakkaasti jo viime

kesänä. Jotta lomailu olisi mahdollisim-

man turvallista, kannattaa majapaikassa

ehkäistä myös paloriskit.

– Vuokramökkien paloturvallisuus on

ollut otsikoissa viime vuosina, ja siihen on

hyvä syy. Ennalta varautumalla voidaan

ehkäistä tulipaloja, ja se on tietysti niin

matkailijoiden kuin kiinteistön omistaji-

en etu. Tärkeintä on turvata ihmishenget,

mutta samoilla toimilla voimme suojata

myös omaisuutta, sanoo korvauspäällikkö

Jussi Korpelainen LähiTapiolasta.

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes)

suositti Levin kevään 2019 mökkipalon jäl-

keen parannuksia vuokramökkien palotur-

vallisuuteen. Otkesin mukaan mökin tai

loma-asunnon vuokranantajan tulee huo-

lehtia siitä, että majoittujilla on riittävät

tiedot turvalliseen asumiseen ja toimin-

taan onnettomuustilanteissa. Vuokrakoh-

teesta tulee löytyä muun muassa riittä-

västi toimivia palovaroittimia, käsisammu-

tin ja sammutuspeite. Myös jonkinlainen

varapoistumismahdollisuus nukkumisti-

loista on oltava selvillä.

– Omistajan velvollisuus on huoleh-

tia siitä, että laitteet toimivat ja vuokra-

laiset saavat riittävät ohjeistukset. Mökin

vuokranneen kannattaa kuitenkin vuok-

rakohteeseen saavuttuaan perehtyä tur-

vallisuusseikkoihin. Loman voi aloittaa esi-

merkiksi tupatarkastuksella: katso, mistä

mökin alkusammutusvälineet ja varapois-

tumistiet löytyvät ja toimivathan palova-

roittimet, sanoo Korpelainen.

– Tulipalon syttyessä pitää pystyä toimi-

maan nopeasti, mutta vieraassa mökissä

se ei välttämättä ole niin helppoa. Vuokra-

nantaja voi lisätä majoittujien turvallisuut-

ta esimerkiksi kytkemällä palovaroittimet

sarjaan, jolloin yhdenkin varoittimen savu-

havainto herättää yöllä koko talon. Myös

vuosittainen tulisijojen nuohous ehkäisee

nokipaloja ja muita paloriskejä, sanoo pro-

jektijohtaja Antti Määttänen LähiTa-

piolasta.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

SPEK on laatinut turvallisuusohjeet sekä

tarkistuslistan omaa mökkiään tai asunto-

aan lyhytaikaisesti vuokraaville. Poimim-

me keskeisiä paloturvallisuusohjeita alle.

Mökin vuokranantaja, tar-kista ainakin nämä:

1. Hanki palovaroitin joka nukkumistilaan

ja poistumisreiteille.

2. Varmista, että sähkö- ja kaasulaitteet

ovat ehjiä ja turvallisia käyttää.

3. Hanki sammutuspeite ja käsisammutin

ja sijoita ne näkyville.

4. Varmista, että poistumisreitit hätätilan-

teessa toimivat – avautuvathan myös ikku-

nat tarvittaessa nopeasti?

5. Anna majoittujille ohjeet saunan, tulisi-

jan ja esimerkiksi tuuletuskaapin käyttöön.

6. Kokoa tärkeimmät turvallisuustiedot esi-

merkiksi ulko-oven lähelle: mistä saa tar-

vittaessa apua ja mikä on mökin tarkka si-

jainti.

7. Kerro jo vuokrailmoituksessa ja mahdol-

lisesti majoittujien saapuessa, miten mökin

turvallisuudesta on huolehdittu.

Mökin käyttäjä, tutustu vuok-ratessasi näihin:

1. Selvitä jo majapaikkaa valitessa, mitä tietoa

kohteen turvallisuusasioista on saatavilla.

2. Saavuttuasi perille tarkista, että mökissä

on riittävästi toimivia palovaroittimia ja al-

kusammutusvälineet. Palovaroittimen toi-

mivuuden voit testata painamalla testinap-

pia.

3. Tutustu pelastusohjeisiin ja varapoistu-

misreitteihin. Varmista, että kaikki muka-

naolijat tietävät, kuinka toimia tulipaloti-

lanteessa.

4. Noudata vuokranantajan antamia käyt-

tö- ja turvallisuusohjeita. Jos sinulla on ky-

symyksiä tai huomaat puutteita, ole hä-

neen tai vuokrausyritykseen yhteydessä.

5. Selvitä mökin tarkka sijainti. Haja-asu-

tusalueella apu voi tulla kaukaa, joten hä-

tätilanteessa tarkat osoitetiedot voivat no-

peuttaa avunsaantia. Jos hälytät apua 112

Suomi -sovelluksen kautta, hätäkeskus saa

automaattisesti mökin koordinaatit.

Lähde: SPEK

Kenen vakuutus korvaa va-hinkoja vuokramökillä?

• Mökin omistajan kotivakuutus on voi-

massa silloinkin, kun mökki on vuokrat-

tuna ulkopuoliselle. Kaikkia vuokralaisen

aiheuttamia vahinkoja kotivakuutus ei kui-

tenkaan korvaa, joten riittävän laajan va-

kuutusturvan varmistamiseksi on hyvä ot-

taa lisäksi huoneistoturvavakuutus, eten-

kin jos mökkiä vuokrataan säännöllisesti.

• Vuokralaisen kotivakuutus korvaa hä-

nen omalle, matkassa olevalle omaisuu-

delleen sattuneita vahinkoja, kuten var-

kauksia. Kotivakuutukseen kuuluvassa

vastuuvakuutuksessa voi myös olla turva

vuokrakohteen rakenteille aiheutettujen

äkillisten vahinkojen varalle.

• Oman vakuutusturvan laajuus kannat-

taa aina tarvittaessa tarkistaa, koska eri

vakuutusten ja vakuutusyhtiöiden ehdois-

sa on eroja.

Korona-ajan jälkeen markkinoille vapautuu asuntoja myyntiin

Vuokramökit vetävät lomalla – näillä keinoin vuokraaja voi vähentää palovaaraa

Pixabay


Motivan Aurinkosähköä kotiin -kampanja-

sivustolla on julkaistu järjestelmiä toimitta-

vien yritysten uudet tarjoukset aurinkosäh-

kön avaimet käteen -toimituksista. Hinnat

ovat edelleen laskusuunnassa. Taloyhtiöille

on nyt tarjolla vertailutietoa aiempaa suu-

remmista, yli 20 kWp:n aurinkosähköjär-

jestelmistä. Ne kiinnostavat etenkin suuria

taloyhtiöitä, joille sähköverkkoyhtiö tarjoaa

hyvityslaskentapalvelua.

Aurinkosähköä kotiin -verkkosivusto on

uudistunut ja vastaa entistä paremmin talo-

yhtiöissä heränneeseen kiinnostukseen au-

rinkovoimaloita kohtaan. Sivustolla on sel-

keä ohjeistus aurinkosähköhankinnan vai-

heista, mikä auttaa sekä pientalo-omistajia

että taloyhtiöitä oikein mitoitetun järjestel-

män valinnassa.

– Aurinkosähköjärjestelmien keskikoko

on kasvussa sekä pientaloissa että taloyh-

tiössä. Taloyhtiöitä kiinnostavat aiempaa

suuremmat laitteistot, sillä osa sähköverk-

koyhtiöistä tarjoaa hyvityslaskentapalve-

lua. Sen ansiosta omalla aurinkosähköllä

voi kattaa myös asuinhuoneistojen kulutus-

ta. Pientaloissa koon kasvu voi johtua pa-

neeleiden hintojen alenemisen ohella säh-

köautojen yleistymisestä ja paremmin au-

rinkosähkön huomioivasta sähkönkulutuk-

sen ohjauksesta, asiantuntija Teemu Ket-tunen Motiva Oy:stä sanoo.

Tänä vuonna yritykset tarjoavat pienta-

loihin järjestelmiä, joiden nimellisteho on

keskimäärin 5,6 piikkikilowattia (kWp) ja

järjestelmän hinnaksi tulee noin 7 360 eu-

roa. Keskimäärin hinta asettuu noin 1 370

euroon kilowattia kohden. Taloyhtiöille ja

pk-yrityksiin soveltuvissa järjestelmissä

pienempi 10-20 kWp:n järjestelmä heltiää

keskimäärin 1 250 eurolla ja 21-50 kWp:n

järjestelmä keskimäärin 1 070 eurolla kilo-

wattia kohden.

– Loppupeleissä hintaan vaikuttaa lait-

teiden ja tarjoajan hinnoittelun lisäksi myös

järjestelmän koko. Kun sähkön kulutus on

suurta, niin katolle voidaan asentaa kook-

kaampi ja tehokkaampi aurinkosähköjärjes-

telmä, jolloin paneelitehoa saa edullisem-

min katolle, Kettunen toteaa.

– Kokoluokasta riippumatta järjestelmän

taloudellisen mitoituksen kannalta on tär-

keää tietää sähkönkulutus niinä vuoden- ja

vuorokauden aikoina, kun aurinkovoimala

tuottaa paljon sähköä. Kulutusta on myös

hyödyllistä pystyä ohjaamaan aurinkoisille

tunneille, Kettunen huomauttaa.

Webinaareista ja energianeu-vojilta opastusta aurinkosäh-kön hankintaan

Kampanjaan on ilmoittautunut tähän men-

nessä yhteensä 22 yritystä ja tarjousko-

neessa on kaikkiaan 61 tarjousta eri koko-

luokissa. Tarjouksen julkaisun edellytykse-

nä on muun muassa se, että yritys huolehtii

lainsäädännön velvoitteista sekä antaa au-

rinkosähkötoimituksista kattavasti tietoa

omalla verkkosivustollaan. Tarjouksia vas-

taanotetaan vuoden loppuun saakka.

– Kannustamme kotitalouksia ja taloyh-

tiöitä perehtymään huolellisesti yrityksiin,

tutustumaan referensseihin ja tutkimaan

tarjousasiakirjat takuuehtoineen. Sivuston

tarjousten pohjalta voi hyvin tehdä hinta-

vertailua ja saa käsityksen nykyisestä hin-

tatasosta ja laitetarjonnasta, vaikka pää-

tyisi pyytämään tarjouksen muultakin kuin

kampanjaan osallistuvalta yritykseltä, Ket-

tunen opastaa.

Alueelliset energianeuvojat ja Motiva jär-

jestävät keväällä aurinkosähkön hankinnas-

ta verkkotapahtumia, joissa käydään läpi

aurinkosähkön mitoitusta, hankinnan ete-

nemistä ja tekniikkaa. Tapahtumien tiedot

julkaistaan kampanjasivulla.

– Taloyhtiöiden olisi järkevä teettää riip-

pumattomalla asiantuntijalla aurinkosäh-

köselvitys ennen hankintapäätöstä. Pie-

nempien järjestelmien osalta soveltuvuu-

den arvioi yleensä järjestelmätoimittaja.

Jos on epävarma hankinnasta, kannattaa

olla yhteydessä oman alueen energianeu-

vojaan ja käydä soveltuvuuteen ja mitoituk-

seen liittyviä kysymyksiä yhdessä läpi, Tee-

mu Kettunen kannustaa.

Tutustu kampanjaan: https://aurinko-

sahkoakotiin.fi

Hydroponisessa viljelyssä eli vesiviljelys-

sä kasvien kasvatus tapahtuu ilman maa-

peräistä ainetta, kuten multaa. Maa-ai-

neksen sijaan kasvattamiseen käytetään

vettä ja ravinteita.

Vesiviljely on helppo ja nopea tapa kas-

vattaa esimerkiksi tomaatteja ja muita vi-

hanneksia. Plantagen jakoi maaliskuussa

vinkkejä, joiden avulla vihannesten kas-

vatus onnistuu vesiviljelyllä ympäri vuo-

den.

Mitä on vesiviljely?

Vesiviljelymenetelmässä kasvien juuret

ovat jatkuvasti kosketuksissa veden ja

ravinteiden kanssa, joten niiden ei tarvit-

se etsiä itselleen ravintoa samalla tavoin

kuin maa-aineksen joukosta. Ravinteet li-

sätään veteen kasvatussysteemistä riip-

puen manuaalisesti tai automaattisesti

letkujen ja pumppujen avulla. Kasvatus

on tehokasta, ja kasvit kasvavat suurem-

miksi lyhyemmässä ajassa. Vesiviljely on-

nistuu sekä sisällä että ulkona.

Oiva valinta kotikasvattajalle

Vesiviljely sopii erinomaisesti kotiviljelijäl-

le, joka haluaa kasvattaa vihanneksia koto-

na esimerkiksi parvekkeella tai puutarhan

ohella. Vesiviljelyn suurin etu on se, että

sen aloittaminen vie vain muutaman mi-

nuutin, eikä aikaisempaa kokemusta vaa-

dita. Istutustapa sopii näin erinomaisesti

myös vasta-alkajalle.

1. Runsas sato nopeasti. Vesiviljelyllä kasvit

kasvavat nopeammin. Sato on myös run-

saampi, ja viljely onnistuu pienessä tilassa.

2. Eri kasvien viljely samanaikaisesti. Sa-

massa laatikossa voi viljellä useita eri kas-

vilajeja.

3. Ei multatahroja. Vesiviljely ei vaadi maa-

ainesta kasvatukseen, joten mahdollisesta

multasotkusta ei tarvitse huolehtia.

4. Uusi ulottuvuus puutarhanhoidolle. Jos

puutarhassa ei ole enää tilaa tai kasvukausi

lähenee loppua, vesiviljelyllä voi kasvattaa

kasveja ympäri vuoden.

Aloituspakkaus vesiviljelyyn

Plantagenin mukaan paras vinkki vesivilje-

lystä kiinnostuneille on ostaa vesiviljelyyn

valmis aloituspakkaus, joka sisältää vilje-

lylaatikon lisäksi kylvökapselit, kapselikorit

sekä ravinnepaketin. Vesiviljelyn aloittavan

tarvitsee lisätä vain siemenet. Viljelylaa-

tikko kannattaa asettaa valoisalle paikalle,

esimerkiksi ikkunan eteen tai ulos. Tarvit-

taessa viljelyn tueksi voi ostaa myös kas-

vivalaisimia, jotka toimivat erityisen hyvin

pimeinä vuodenaikoina. Muutaman kuu-

kauden kuluttua viljelyn aloittamisesta en-

simmäiset tomaatit ovat valmiita sadon-

korjuuseen.

Motiva

Aurinkosähkön tarjoussivusto avattu: Hintojen lasku jatkuu ja järjestelmien koko kasvaa

Plantagen

Kasvata tomaatteja ja vihanneksia vesiviljelymenetelmällä kotona


Kuntavaalit lähestyvät – ja niistä kannattaa

myös kiinnostua

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Kesän kuntavaaleja ennakoiden kysyimme puolueilta, miten ne ovat huomioineet pientaloasujien asumiskulujen nousun ja miten siihen voitaisiin vaikuttaa kuntapolitiikan keinoin.

Eduskuntavaalit ja presidentinvaalit herättävät julkisuudessa paljon huomiota. Täytämme vaalikoneita, seuraamme vaaliväittelyitä ja – ainakin joskus – hörpim-me vaalikahveja torilla kevätsäässä.

Jostain syystä kuntavaalit eivät kuitenkaan saa kansaa liikkeelle vastaavalla tar-molla. Edellisten, vuonna 2017 pidettyjen kuntavaalien äänestysprosentti jäi 58,9 prosenttiin, kun taas eduskuntavaaleissa uurnille innostui 72,1 prosenttia äänioi-keutetuista.

Kuntapolitiikka vaikuttaa yhteiseen arkeemme kuitenkin yllättävän paljon. Sik-sipä 13. kesäkuuta pidettävien kuntavaalien soisi kiinnostavan meitä kaikkia.

Kevään kuumia aiheita ovat todennäköisesti kuntatalous ja sosiaali- ja terveys-palvelut, mutta miten puolueet ovat huomioineet omakotitaloasujat kuntavaa-liohjelmissaan? Tämän kartoittamiseksi kysyimme suurimmilta eduskuntapuo-lueilta seuraavat kysymykset:

1. Asumiskulut ovat olleet nousussa viime vuosina. Samalla Suomi on omalta osaltaan sitoutunut EU:n ilmastotavoitteisiin. Miten puolueenne huomioi pien-taloasujien tarpeet, jotta asumisen kustannukset saataisiin pidettyä kohtuullisina ilmastotavoitteista tinkimättä?

2. Miten asumiskulujen nousuun voitaisiin mielestänne vaikuttaa kuntatasolla? Ohessa puoluetoimistoilta saamiamme vastauksia edellä mainittuihin kysy-

myksiin sekä poimintoja kuntavaaliohjelmista.

Keskusta

1. Keskustan tavoitteen mukaisesti pientaloasujat voivat hakea jopa 4000€ avus-tusta öljylämmityksestä luopumiseen. Avustuksen riittävyydestä on huolehditta-va. Ministeri Lintilän valmistelemalla lakimuutoksella hillitään sähkön siirtohin-toja ja voidaan kääntää ne laskuun. Sen vaikutuksia on seurattava tarkkaan.

Kiinteistöverotusta pitäisi kehittää niin, että verotusarvot vastaavat paremmin alueen kiinteistöjen hintatasoa ja vero olisi näin kohtuullisempi On kehitettävä uudelleen aravalainoitus, jolla pieni- ja keskituloiset voisivat hankkia oman ko-din.

Riittävät ja kohtuuhintaiset valokuituyhteydet pitää varmistaa kaikkialle Suo-meen. Autoilun ja muun liikkumisen pitää olla kaikille kohtuuhintaista.

2. Pidättäytymällä kiinteistöverojen korotuksista ja tarjoamalla kotimaisen energian ratkaisuja esimerkiksi kaukolämmössä pientaloasujille kilpailukykyi-seen hintaan. Tontteja tulisi tarjota kohtuulliseen hintaan haluaville sekä kannus-taa maanomistajia kaavoittamaan ja myymään rakennuspaikkoja.

Vastasi: poliittinen asiantuntija Ilkka Miettinen

Kokoomus

1. Kokoomuksen mielestä ihmisten pitää saada mahdollisimman pitkälle itse päättää, miten he omat rahansa käyttävät.

Verorasituksen on pysyttävä kohtuullisena. Tämä koskee niin kuntaveroa kuin kiinteistöveroakin. Kokoomuksen tavoitteena on, että tulevana valtuustokaudella kunnissa ei koroteta veroja.

Meille on tärkeää, että asumiskulujen jatkuvaa kasvua saadaan hillittyä. Kun-nallinen piiloverottaminen ja elämisen kustannusten nousu on laitettava kuriin. Jätemaksujen, sähkönsiirtomaksujen, vesimaksujen tai muiden maksujen korot-taminen ei saa olla vuosittainen automaatti. Ensin on aina tehtävä kaikki mahdol-linen kunnan palvelujen tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

2. Kokoomukselle on tärkeää, että jokaisella on varaa hyvään ja laadukkaaseen asumiseen. Kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi asumiskulu-jen, kuten tonttien hintojen, energiakustannusten ja liikkumisen tarpeiden, muo-dostumiseen. Asuntojen hinta- ja vuokratasoa pidetään tehokkaimmin kohtuulli-sena pitämällä huolta riittävästä asuntoja tonttitarjonnasta.

Kokoomus pitää tärkeänä, että kunnan palvelut tuotetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti, jotta erilaiset maksut, taksat ja verot pysyvät mahdollisim-man matalalla tasolla.

Vastasi: viestintäpäällikkö Kirsi Hölttä

Kristillisdemokraatit

1. Asumismenot koostuvat rakentamis- ja korjauskustannusten ohella kiinteis-töveroista, vesi- ja jätemaksuista, energiakustannuksista sekä erilaisista kiinteis-tönhuoltotöistä. Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä, että kiinteistöverotus ja eri maksut pidetään kohtuullisina ja että niitä pyritään laskemaan. KD vastusti edus-kunnassa energiaveron nostoa. Öljylämmityksestä luopumista pitäisi edistää ke-pin sijaan porkkanan avulla.

2. Kunnat voivat vaikuttaa asumismenoihin kiinteistöveron ja asumiseen liit-tyvien maksujen avulla. Verot ja maksut pitää olla kohtuullisella tasolla. Kiinteis-töveroa ei pidä käyttää kattamaan kunnan muita menoja, vaan käyttää puhtaasti asumiseen liittyvän infran ylläpitoon. Kunta voi vaikuttaa asumiskuluihin myös aktiivisella kaavoituksella ja tarjoamalla kohtuuhintaisia tontteja kuntalaisille.

Vastasi: pääsihteeri Markus Kalmi


Vihreät

1. Hallitus tukee öljylämmityksen vaihtoa esimerkiksi maalämpöön, ja kotitalo-usvähennystä saa monenlaisesta päästöjä vähentävästä remonttityöstä. Energia-remontit ja öljylämmityksestä luopuminen säästävät energiaa ja pienentävät ta-lon käyttökustannuksia. Kuntien kannattaa kannustaa pientaloasujia näihin re-montteihin, jotka samalla luovat työtä paikallisille ihmisille.

2. Asumisen korkea hinta koskettaa monia erityisesti kasvavilla seuduilla. Vih-reille tärkeää kuntatasolla on varmistaa riittävä asuntotuotanto ja lisätä kohtuu-hintaisia asuntoja, jotta jokaiselle löytyy tarpeita vastaava koti. Kiinteistöjen jäte-maksuja voitaisiin monessa kunnassa kohtuullistaa jätteen kuljetuksen järjestä-mistä järkeistämällä.

Vastasi: puoluesihteeri Veli Liikanen

Perussuomalaiset

1. Suomen EU:n kunnianhimoisin ilmastopolitiikka nostaa kohtuuttomasti asu-miskuluja, koska ilmasto Suomessa on EU:n kylmin ja etäisyydet EU:n pisimmät. Siksi sähkön, liikennepolttoaineiden ja lämmityspolttoaineiden verotusta on ke-vennettävä kohti EU:n minimitasoa. Öljylämmityskielto on peruttava. Sähkön siirtomaksuja on mahdollista alentaa esim. luopumalla kaapelointipakosta ja asettamalla hintakatto, joka olisi enintään 20 % kulutuksesta. Ilmastokunnian-himon asettaminen samalle tasolle kuin muussa EU:ssa tuo omakotiasukkaille sekä ostovoimaa että helpotusta arjen menoihin.

2. Kuntakohtaiset kunnianhimoiset ilmastotavoitteet nostavat sekä asumisen että liikkumisen hintaa. Tien ylläpitoa ei ole kohtuullista sälyttää melko tiheästi asutulla alueella asukkaiden kontolle, vaan tien kulkukelpoisena pitäminen kuu-luu kunnan perustehtäviin.

Jätehuollon perusmaksut ovat pientaloasujille kohtuuttomat. Asukkaiden on saatava jatkossakin päättää millä lämmittävät ja lämmittää öljyllä, jos niin halu-avat.

Vastasi: työmies Matti Putkonen

Sosiaalidemokraatit

1. Ilmastoviisas ja kustannustehokas omakotitaloasuminen koostuu energiaa säästävästä, uusiutuvaan energiaan perustuvasta lämmitysjärjestelmästä, säh-köä säästävistä laitteista ja valaistuksesta, energia- ja vesipiheistä kodinkoneis-ta ja vesikalusteista. Hallitus on suunnannut pientaloasujille kannustimia, jolla lämmitysjärjestelmän vaihtoon fossiilisesta energiasta esim. lämpöpumppuun voi saada jopa 4000 euron tuen. Kun omakotitalojen energiatehokkuutta lisätään ja päästöjä vähennetään, se on tärkeä tehdä sosiaalisesti kestävästi ja oikeuden-mukaisesti.

2. Vahvan kuntavetoisen jätehuollon kustannukset ovat alemmat kuin hajau-tetussa järjestelmässä.

Tällä hallituskaudella tehtävä kiinteistöverouudistus ei saa johtaa kohtuutto-miin muutoksiin kiinteistöverossa. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan uudis-tuksen yhteydessä selvitetään, miten asukkaan alhainen maksukyky voidaan ot-taa huomioon kiinteistöverotuksessa.

Vastasi: poliittinen koordinaattori Tuula Lampinen

Vasemmistoliitto

1. Ilmastotavoitteista kiinni pitäminen on äärimmäisen tärkeää, mutta samalla on olennaista, että ilmastoystävällinen elämä on mahdollista kaikille tulotasosta riippumatta. Pientaloasujien kohdalla olennaista on että valtiot ja kunnat tukevat energiaremonttien tekemistä, jolla erityisesti lämmitysratkaisut päivitetään vä-häpäästöisiin tai polttoon kokonaan perustumattomiin ratkaisuihin.

2. Kunnilla on paljon keinoja vaikuttaa asumiskuluihin erityisesti kaavoituksen keinoin. Tavoitteemme on, että vähintään 40 prosenttia korkeiden asumiskus-tannusten alueilla tapahtuvasta uudisasuntojen tuotannosta on ARA-tuotettua. Jos tämä ei lisää tarpeeksi kohtuuhintaisten asuntojen määrää, kuntien tulee li-sätä omaa asuntotuotantoaan. Muita keinoja on esim. parkkinormista luopumi-nen kaavoituksessa.

Vastasi: poliittinen asiantuntija Jussi Nuortimo

MAINOSTAJA, varaa näkyvyytesiOmakotilehtiin verkkokaupasta.

https://mediapotentia.mediani.fi


”Huolletaanhan autojakin, miksei ikku-noitakin”, kerrotaan perinnerakentami-sen puolesta paljon puhuneen arkkiteh-ti, professori Panu Kailan joskus toden-neen. Tätä ajatusta toteuttavat omalta osaltaan Ikkunaentisöijät ry:n käsityö- läisentisöijät, jotka entisöivät ikkunoi-den lisäksi myös puuovia ja esimerkiksi vanhoja kirjoituspöytiä.

– Meillä yhdistyksen jäsenillä on sama Billnäsista saatu koulutus. Ensim-mäiset meistä tosin ovat käyneet koulu-tuksen Ruotsissa, jossa vanhojen ikku-noiden entisöintiin havahduttiin aikai-semmin kuin meillä täällä Suomessa, entisöijä Mika Rautio kertoo.

Yhteistä kaikille yhdistyksen yrittäjil-le on perinteisten menetelmien ja luon-nonmateriaalien käyttö. Koska vanhois-sa puuikkunoissa ei ole käytetty muo-via, ei sitä käytetä myöskään entisöin-nissä.

– Kukaan meistä ei myöskään käytä kemiallisia aineita maalinpoistossa.

Pintojen käsittelyssä käytetään puo-lestaan perinteisiä pellavaöljypohjai-sia tuotteita. Niitä käyttämällä saadaan hengittävä ja kestävä pinta puulle.

– Käyttämistämme pintakäsittely-aineista ei myöskään haihdu haitallisia aineita huoneilmaan eivätkä ne sisällä muoviyhdisteitä. Tämä on hyvä ottaa huomioon esimerkiksi silloin, kun talon asukkailla on allergioita, Rautio sanoo.

Monta ihmisikää kestävät ikkunat

Ikkunoiden entisöinti kannattaa myös siksi, että vanhat ikkunat ovat yleensä taidokkaasti ja hyvästä puumateriaalis-ta tehtyjä.

– Ennen ikkunoiden tekeminen oli tarkkaa hommaa. Niissä käytettiin vain

tarkkaan valikoitua hitaasti kasvanut-ta ja talvella kaadettua täyspuuta, Rau-tio kertoo.

Ennen ikkunat tehtiin myös sellai-siksi, että niitä pystyy purkamaan, kor-jaamaan ja uudistamaan useampaan-kin kertaan. Kunnostamalla esimerkik-si sata vuotta vanha ikkuna, voidaan sille saada seuraavat sata vuotta lisää ikää. Rautio arvioi, että vanhin hänen kunnostamansa ikkuna on ollut noin 250-vuotias.

– Sekin oli vielä ihan kunnostettavis-sa. Vanhat ikkunat kestävät monta ih-misikää, kunhan niitä vain huolletaan ja kunnostetaan välillä. Tämän todista-vat esimerkiksi Hangon pitsihuvilat ja vanha Rauma.

Rautio toteaa, että pinnan harmau-den ja maalin lohkeilevuuden alla van-ha ikkuna voi olla itse asiassa miltei al-kuperäisessä kunnossa ja siten hyvinkin

entisöitävissä uudennäköiseksi. – Kun on kyse vanhoista taloista, lä-

hestulkoon kaikki ikkunat ovat vie-lä kunnostettavissa. Esimerkiksi 60-lu-vulla ja 70-luvullakin tehtiin vielä hyviä täyspuuikkunoita, hän sanoo.

– Vanhan ikkunan tarkkaan valikoitu tiheä puuaine kestää ympäristön läm-pövaihteluita huokoista puuta parem-min. Vanhojen ikkunoiden hyvä kun-to selittyy myös sillä, että aiemmin ei käytetty lainkaan muovipitoisia maale-ja, jotka estävät puun hengittämisen ja edistävät siten ikkunoiden lahoamista.

Vanhojen ikkunoiden – siis olemas-sa olevan materiaalin – hyödyntäminen on Raution mukaan järkevää ja ekolo-gista myös siksi, että entisöinti ei kerry-tä juurikaan jätettä.

– Nykyään, kun eletään kulutusmaa-ilmassa, ikkunoiden entisöinti onkin melkoinen ympäristöteko.

Teksti: Tiina Raatikainen

Vanhojen ikkunoiden entisöinti kannattaaVanhoja ikkunoita ei aina tarvitse vaihtaa uusiin. Kun vanhat kunnon puuikkunat kunnostetaan ja entisöidään, saadaan säilytettyä vanhan talon henki ja arvo ja tehdään samalla myös ympäristöteko.

Kuvat: Mika Rautio


Ulospäin aukeava ikkuna hyvä asia

Moni miettii ikkunoiden kohdalla ener-giatehokkuutta. Rautio tuo tässä esiin sen, että ikkunoiden osuus talojen läm-mönhukasta on lopulta aika pieni, noin 15 %, kun seinistä se on jo 20 %.

– Vaikka uudet ikkunat kieltämättä ovatkin energiatehokkaampia kuin van-hat, kallis ikkunaremontti ei välttämättä maksa itseään takaisin energiansäästös-sä toivotulla tavalla. Vanhoihin ikkunoi-hinkin on sitä paitsi nykyään mahdollis-ta vaihtaa lämpölaseja ja saada äänieris-tystä vähän paremmaksi laittamalla pak-summan lasin tai yhden lisälasin.

Ikkunoiden vaihtoa uusiin saatetaan perustella myös niiden käytettävyyden parantumisella. Vanhojenkin ikkunoiden käytettävyyttä voidaan kuitenkin paran-taa ja ylläpitää säätämällä tai uusimal-la epäkunnossa olevat sulkijat, helat ja myrskyhaat, joita voidaan tarvittaessa myös lisätä.

– Ikkunaa ei ole tarpeen eikä järke-vää vaihtaa pienten korjattavissa olevien puutteiden vuoksi. Myös ikkunoiden hy-vällä tiivistämisellä on ratkaiseva merki-tys vedon tunteeseen ja sitä myötä asu-misviihtyvyyteen, Rautio muistuttaa.

Vanhoissa ikkunoissa ulompi aukeaa yleensä ulospäin, minkä moni on koke-nut hankalaksi ikkunoita pestessä.

– Ulospäin aukeavassa ikkunassa on kuitenkin se hyvä puoli, että kun tuu-lee, ikkuna painautuu entistä tiukem-min kiinni eli siitä tulee vain tiiviimpi. Si-säänpäin aukeavassa ulkoikkunassa tuuli puolestaan painaa ikkunaa sisäänpäin, jolloin ikkunan väliin pääsee helpommin vettä.

Vanhat ikkunat ullakolla?

Yksi keskeinen syy, miksi vanhoja ikku-noita entisöidään, on kuitenkin ennen muuta se, että vanhan talon tyyli ja tun-nelma halutaan säilyttää alkuperäisenä.

– Esimerkiksi verannalla voi olla pik-kuruutuiset ikkunat, joista näkee mi-ten taidokkaasti ne on tehty. Jos sellaiset vaihdetaan uusiin, talon ilme muuttuu

aika paljon, eikä vanhoja ikkunoita saa-da enää takaisin, jos ne on ehditty heittää kaatopaikalle, Raitio huomauttaa.

Joskus pelastukseksi voivatkin muo-dostua ullakolta löytyvät vanhat ikkunat.

– Taloon on ehkä 80-luvulla vaihdet-tu ikkunat uusiin, jotka alkavat nyt olla elinkaarensa päässä. Jos vanhat ikkunat ovat tallella, ne voidaan laittaa takaisin paikoilleen. Tietoisuus siitä, että vanhat ikkunat ovat korjattavissa ja laitettavissa takaisin paikoilleen, onkin kiitettävästi li-sääntynyt.

Työ jaksoittain?

Entisöijä vie yleensä pokat verstaalle, jos-sa hän tekee entisöinnin suurimmaksi osaksi käsityönä.

– Entisöintityössä käytetään sahaa, höylää, hiomapaperia, mutta varsinaisia koneita ei juurikaan käytetä, Rautio ker-too.

Koska ikkunat ovat usein melko ma-talalla, entisöintityö tehdään niin, ettei koko ikkuna-aukkoa jätetä missään vai-heessa tyhjäksi.

– Ikkuna-aukon tilalle voidaan tehdä esimerkiksi rimoista kehys, joka kiinnite-tään aukon kohdalle.

Rautio kertoo, että työtä voidaan jak-sottaa myös pidemmälle ajalle niin, että eteläseinän ikkunat, jotka ovat yleensä huonoimmassa kunnossa, tehdään en-siksi kuntoon. Tällä tavalla saadaan myös maksuaikaa pidemmäksi.

Kun ikkunat on entisöity ja laitettu pai-koilleen, entisöijä varmistaa vielä niiden käytettävyyden ja antaa asiakkaalle ikku-nan kunnossapito-ohjeet: miten ne pes-tään ja huolletaan.

– Vanhojen ikkunoiden puupinnat voi pestä ihan lämpimällä saippuavedellä. Normaali tiskiaine tai esimerkiksi mänty-suopa on hyvä. Lopuksi pinta kannattaa pyyhkiä kuivalla ja käsitellä pellavaöljyl-lä tai täysin myrkyttömällä pellavaöljyva-halla, joka on hyvä hyvä tuote myös puis-ten pihakalusteiden öljyämiseen, Rautio vinkkaa.

Lähde: www.ikkunaentisoijat.com

Ikkuna entisöinnin jälkeen.


Finanssiala ry:n tilastojen mukaan Suomessa tapahtuu päivittäin satakunta vesivuotovahinkoa. Useimmiten ne johtuvat käyttövesiputkistojen ja viemäriputkisto-jen vanhenemisesta, vettä käyttävien laitteiden lisään-tymisestä tai rakennusvirheistä.

Kaikkiaan vuotovahinkoja korvataan vuodessa noin 37 000 kappaletta. Mistään aivan mitättömästä ongel-masta ei ole siis kyse.

Petri Annila on työskennellyt projektipäällikkö-nä Tampereen yliopiston Rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmässä ja tekee väitös-kirjaa rakennuskannan kosteus- ja mikrobivaurioitu-misesta. Hän toteaa tietoisuuden kosteus- ja home-ongelmien olemassaolosta kasvaneen viime vuosien aikana. Samalla myös kynnys reagoida niihin on ma-daltunut.

– Esimerkiksi ennen kattovuotojen kohdalla usein

korjattiin katolta vain se vuotava paikka. Tänä päivänä taas katto ymmärretään aina lähtökohtaisesti avata ja tarkistaa, mitä muuta tarvitsee tehdä.

Tiedosta talon riskirakenteet ja korjausvelka

Keskeisin keino ennaltaehkäistä omakotitalon kos-teusvaurioita on yksinkertainen. Annila kehottaa oma-kotitalon omistajaa tunnistamaan kiinteistöönsä liitty-vät todennäköisimmät kosteusriskit.

– Selkeiden riskirakenteiden kohdalla, kuten vaikka valesokkelitalossa, olisi hyvä, jos valesokkelin kunnon tutkisi, vaikka ei epäilisi ongelmaa tai vaikka kiinteistö ei ole myynnissä, hän neuvoo.

Riskirakenteiden kohdalla vaurioitumiseen vaikut-taa usein maaperän suunnasta tai talon ulkopuolelta

tuleva kosteusrasitus. Annila toteaa kaikilla järjestel-millä olevan kuitenkin rajallinen käyttöikä: salaojituk-sen toimivuus heikkenee ajan kuluessa ja vedeneris-teet esimerkiksi perusmuureissa tai kellareissa hau-rastuvat.

Jos rakennuksella alkaakin siis olla jo ikää, se lähtö-kohtaisesti lisää vesivahinkojen ja kosteusongelmien riskiä. Osaa omakotitaloja rasittaa hänen mukaansa myös merkittävä korjausvelka, jolloin on todennäköis-tä, että vaurioitakin löytyy ennen pitkää.

Annila harmittelee, että rakennus mielletään hel-posti hyväkuntoiseksi, jos sen sisäpinnat on laitettu uusiksi.

– Tosiasiallisesti paljon tulee vastaan jälleenraken-nuskauden rintamamiestaloja, missä ei välttämättä ole suoritettu yhtään perusteellista peruskorjausta, vaikka rakennuksella alkaa olla ikää 70 vuotta.


Tunnista talosi kosteusriskit ajoissaHyvissä ajoin tehty putkiremontti tai ihan vain astianpesukoneen oikeanlainen asennus auttavat torjumaan vuotovahinkoja.

Dreamstime


Kosteusvaurio voi lymytä rakenteissa

Kosteusvauriot voidaan Annilan mu-kaan jakaa kahteen ryhmään: nopeas-ti ja yllättävästi syntyviin sekä hitaasti kehittyviin.

– Yllättävinä ongelmina voidaan pitää esimerkiksi putkirikkoja, joissa vettä tulvii lattialle paljon ja nopeasti tai kattovuotoja, jotka asukas selkeästi havaitsee, hän selventää.

Annila toteaa, että tällaisiin vesiva-hinkoihin osataan tavallisesti reagoi-da riittävällä vakavuudella ja ne ei-vät siten aiheuta yleensä pitkäaikaista haittaa asumiselle ja sisäilmalle. Hän arvioi, ettei niistä todennäköisesti päästä kuitenkaan eroon laadukkaal-lakaan rakentamisella, vaan jonkinlai-nen riski niihin on aina olemassa.

Riskirakenteiden vaurioiden tai tih-kuvien putkivuotojen kohdalla ylei-nen ongelma on puolestaan se, että vauriota ei tiedosteta riittävän nope-asti.

– Tällöin vaurio pääsee kehittymään yleensä pitkälle ja vakavaksi ennen kuin se sitten jotain kautta tulee esille, Annila kertoo. Niiden jäljillä päästään esimerkiksi silloin, kun joku ulkopuo-linen havaitsee vaatteiden haisemisen tai talossa vieraillessaan poikkeavan mikrobiperäisen hajun.

– Poikkeavat hajut, sisäilman tunk-kaisuus ja ummehtuneisuus ovat usein niitä merkkejä, mistä asukas voi ongelman havaita, hän summaa.

Ongelmia voidaan ehkäistä kunnossapidolla

Hitaasti kehittyvä kosteusvaurio voi siis piillä talon rakenteissa pitkäänkin, ennen kuin se havaitaan.

Rakennukseen liittyvien riskien tie-dostaminen ja riskirakenteiden tun-teminen onkin yleensä ensimmäinen askel, jolla piilevän kosteusvaurion jäljille voidaan päästä.

– Kun riski on tiedossa, voidaan hel-posti tutkimalla selvittää, onko riski realisoitunut ongelmaksi vai ei. Ris-kirakenne ei toki automaattisesti tar-koita sitä, että olisi kosteusvaurioita ja tarvittaisiin kalliita korjauksia, Annila lohduttaa.

Nämä ongelmat olisivat hänen mu-kaansa paremmin estettävissä jo kiin-teistön ylläpidolla. Jokaisen kiinteis-tönomistajan olisikin hänen mieles-tään syytä tiedostaa omistamaansa ra-kennukseen liittyvät riskit, jotta oikei-ta asioita osattaisiin seurata.

Annila huomauttaa, että hil-jaa kehittyvien vaurioiden kohdalla myös kosteusturvallisilla ratkaisuil-la ja asennustyön huolellisuudella on yleensä merkittävä vaikutus riskin ta-soon.

– Putkimiehen asentamalla vuo-tokaukalolla varustetun astianpesu-koneen kosteusriski on merkittävästi pienempi verrattuna siihen, että asen-nus tehdään itse ja ilman vuotokau-kaloa.

Korjausta varten on selvittävä vaurion laajuus

Annila muistuttaa jokaisen korjaus-

hankkeen olevan yksilöllinen. Niiden tulisi kuitenkin edetä aina suositus-ten mukaisesti: ensin tutkitaan ongel-ma, sitten suunnitellaan korjaukset ja urakan aikana valvotaan korjausten laatua.

Vaurion luonteesta riippuen tar-vitaan siis lähtökohtaisesti aina joko kosteusvauriokartoitus tai kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus.

– Sisällöltään nämä ovat käytännös-sä samat, eli rakenteita mittaamalla, tutkimalla ja avaamalla selvitetään miten laajasti ja miten vakavasti va-hinko tai vaurio on rakennusosaan vaikuttanut. Tämä tieto tarvitaan, jotta osataan tehdä päätös siitä, miten ra-kennusosa tai rakennus saadaan taas korjattua kuntoon, Annila kertoo.

Kuntotutkimukset koostuvat eri-laisista kosteusmittauksista, raken-neavauksista, rakenteen toteutusta-van yksityiskohtien kirjaamisesta sekä mahdollisesti mikrobinäytteiden otta-misesta. Tutkimusmenetelmän valin-ta määräytyy rakennusosan ja käytet-tyjen rakennusmateriaalien mukaan.

Annila toteaa, että esimerkiksi yk-sinkertaisen kivirakenteen kohdal-la pintakosteusmittauksella saadaan yleensä luotettava kuva siitä, miten laajalle kosteus on päässyt leviämään. Monikerroksisen puurakenteisen väli-pohjan kohdalla pintamittarilla taas ei välttämättä tee mitään, vaan on avat-tava rakenteita. Onnistuneiden selvi-tysten keskeisin lähtökohta on hänen mukaansa kuitenkin kuntotutkijan aistit ja osaaminen.

– Kuntotutkijan tulee ymmärtää nä-kemästään, millaisesta ongelmasta on kyse ja tietää, miten tutkittuun ongel-maan saa yksiselitteisen vastauksen parhaimmalla tavalla.

Suunnittelulla ja valvonnalla suuri merkitys

Annila muistuttaa, että kosteusvauri-oitumiseen liittyy usein terveyshaitan mahdollisuus, jolloin korjaamisesta tulee luvanvaraista.

– Vaikka kunnan rakennusvalvon-ta ei erikseen vaatisi korjaussuunnit-telua, niin se on aina syytä toteuttaa. Tämä osaltaan varmistaa sen, että ra-kenne tulee korjatuksi oikein ja riittä-vällä tarkkuudella.

Vaikka varsinaisen urakan valmis-telu olisi hoidettu hyvin, hänen mu-kaansa on todennäköistä, että vanhaa rakennusta korjattaessa vastaan tulee yllätyksiä. Siksi on tärkeää, että kor-jausurakoitsijalla olisi kokemusta vas-taavien ongelmien korjaamisesta.

Pahimmillaan vesivahingon korjaus voi olla laaja, pitkäkestoinen ja kallis urakka, jossa pelkästään rakenteiden kuivattamiseen menee viikkoja. Anni-la painottaa, että urakan aikana onkin hyvä käyttää riittävää valvontaa ja laa-dunvalvontamittauksia, joilla varmis-tetaan, että asiat tehdään oikein.

– Pientä ongelmaa korjattaessa kyse voi olla muutamista tuhansista eu-roista, mutta kiinteistökauppariidois-sa vakavasti vaurioituneiden raken-nusten kohdalla puhutaan usein jopa yli 100 000 euron korjauskustannuk-sista.

Aki Relander0400 945 538aki@kymenputkipojat.�

KAIKKI LVI-ALAN TYÖT

www.kymenputkipojat.fi

Tuomas Ellonen040 702 0922tuomas@kymenputkipojat.�

Odottavatko vesijohdot uusintaa, kaipaako lämmitysjärjestelmä huoltoa,

vuotaako hana tai pönttö?

Vesivahinkoremontin laajuus riippuu viime kädessä rakenteista ja vahin-

gon laajuudesta. Joskus korjaukset voivat edellyttää suuriakin purkutöi-

tä. Jos samassa yhteydessä joudutaan uusimaan myös kodin sähköjä,

apuun tarvitaan alan ammattilainen.

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry on jakanut seuraavia vinkkejä säh-

köremontin varalle:

1. Teetä sähkösuunnitelma heti kun rakennus- tai remonttiprojektiin on

päätetty ryhtyä. Vältyt jatkossa turhilta muutoksilta ja viivästyksiltä.

2. Kartoita sähkön käyttötarpeet jokaisen perheenjäsenen näkökulmas-

ta, näin tiedät missä ja millaiseen käyttöön sähköä kodissa tarvitaan.

3. Valitse sähkömiehen kanssa energiatehokkaat, tämän päivän tekniik-

kaa edustavat sähköistysratkaisut. Parannat kotisi toimivuutta ja nostat

sen arvoa.

4. Hyvä suunnittelu ja sen mukaisesti toteutetut ratkaisut säästävät

myös käyttökustannuksissa.

5. Käytä aina asianmukaiset oikeudet omaavaa sähköistysalan ammat-

tilaista ja tee kirjallinen sopimus työstä. Jätä tarvikehankinta ammatti-

laisen tehtäväksi.

Oman alueen ammattitaitoinen sähkömies löytyy helposti Löydä sähkö-

mies -hakupalvelusta osoitteesta www.löydäsähkömies.fi.

Lähde: www.stul.fi

Sähkötyöt edellyttävät ammattilaisen osaamista

Yli 60 000 tuotetta • kesäkalusteet.fi • lahdesmaki.fi • nettimatto.fi

Luotettava pohjalainen perheyritys jo vuodesta 1972

Flamingo kulmasohvasetti kulmasohva + ruokapöytä + 2 rahia, polyrottinkia, harmaa tai natural

1199 €(1 850 €)

Cambridge kulmasohvasettiKoko 173x250cm. Pöytä 72x72cm. Alumiinia

695 €(993 €)

p. 020 769 9020 | [email protected] Isot myymälämme Ilmajoella ja Vaasassa

MEILTÄ KESÄKALUSTEET HETI VARASTOSTA - NOPEA TOIMITUS!SUOMEN LAAJIN JA EDULLISIN KESÄKALUSTEVALIKOIMA!

VALTAKUNNALLINEN

MESSUKIERTUEEMME PERUUNTUI!

PURAMME NIIHIN VARATTUA

JÄTTIMÄISTÄ KESÄKALUSTEVARASTOA

HURJAN HALVALLA!!!

Erittäin laadukas Roman aurinkovarjosarjaPaljon eri kokoja ja malleja.

299 €(390 €)

ALK.West pöytä

90 x 200 + 6 kpl Amanda tuolia.

Woodie pöytä90 x 150 + 4 kpl Luna tuolia100% säänkesto, alumiinia ja nonwoodia 599 €

(920€)

Meiltä mahtava valikoima laadukkaita riipputuoleja!

PattayaVelvet Flow

NYT Kaikkikesäkalusteiden

KOTIINTOIMITUKSET

- 50 % vain max 29 €

(norm. 59 €)

Kampanja voimassa rajoitetun ajan - koskee toimitu

ksia M

anne

r-Su

omee

n.

Trendikäs Balfour sohvasettiSohva + 2 kpl lepotuolia + pöytä

Alberta pöytä 120cm + 4 kpl Alvin tuolia

Venta puutarhakeinu + katosRuskea tai harmaa

315 €(420€)

269 €(359€)

Valkoisena

Pehmustesetit 89€ (119€)

Golden Age keinutuoli

Pöytä 115 € (149 €)

195 €(285 €)

Luonnonväri tai ruskea

Pattaya Lux

299 €(427 €)

399 €(665 €)

Pattaya Double

695 €(993 €)

429 €(665 €)

369 €(527 €)

599 €(856 €)

Kulmasohva pieneen tilaan!

999 €(1424 €)

Trondheim kulmasohva + pöytä + 2 kpl rahia. Mitat vain 197x142

Tyylikäs ja tukeva suosikkituoli!

119 €(149 €)

Kestävää punottua polyrottinkia ja metallia

Amanda tuoli

599 €(1059 €)

Alvin tuoli erikseen 89€ (139€)

Kaupanpäälle suojapeite!Birmingham kulmasohva + pöytä + lepotuoli

995 €(1421 €)

1095 €(1 890€)

Moderni ja skandinaavinen!

Suosituin mallimme!

Vain100 kpl erä!

Butterfly lepakkotuoli

179 €(256 €)

Säänkestävä!

Tuoli erikseen: 125€ (169€)

Upea Uutuus!Milano ruokapöytä keraamisella lasikannella 90x205+ 6kpl pinottavaa Malin narutuolia

1195 €(1 590 €)

Tyylikäs!

Verkkokaupasta toimitukset koko Suomeen!

Jättikokoinen Onion puutarhapesä

1695 €(2 227 €)

Korkeus 246cm! Säänkestävä rakenne

Rahi 69 € (99 €)

Osta nyt – maksa elokuussa, kulut 0€, korko 0%Valitse Lähdesmäki-kortti maksutapa


Osakkaaksi taloyhtiöön

Moni omakotitaloasuja pohtii muuttoa kerros- tai rivi-

taloon. Toisaalta monella omakotitalossa asuvalla on

sijoitusasunto tai pari. Asunto-osakkeen omistajan tu-

lee tietää perusasiat asunto-osakeyhtiöitä koskevasta

lainsäädännöstä. Tärkein ero omakotitaloasumiseen on

siinä, että yhtiömuotoisessa asumisessa omistus koh-

distuu nimenomaan osakkeisiin, eivät itse kiinteistöön

tai edes taloon. Omistamalla asunto-osakkeen, saat hal-

lintaoikeuden tiettyyn kyseisen yhtiön huoneistoon.

Harkitessa asunto-osakkeen ostoa, on tärkeää tutus-

tua hyvin sen asunto-osakeyhtiön tilanteeseen, josta ai-

koo hankkia asunnon. Tärkeimmät huoneistoa koskevat

asiakirjat ovat yhtiöjärjestys ja isännöitsijäntodistus. Yh-

tiöjärjestyksestä ilmenee mm. onko yhtiössä määrätty

osakkaan kunnossapitovastuusta laista poikkeavalla ta-

valla. Lähtökohta on, että yhtiön vastuulla ovat rakenteet

ja eristeet. Kukin osakkeenomistaja vastaa huoneiston

sisäpinnoista. Kustannusten kannalta on suuri merkitys,

jos yhtiön vastuuta on siirretty joltain osin osakkaalle.

Esimerkiksi kylpyhuoneiden vesieristykset saattavat olla

sellainen rakennuksen osa, joka on siirretty osakkeen-

omistajien vastuulla.

Yhtiön remontit kustannetaan vastiketuloilla. Tarvit-

taessa otetaan pankkilainaa, joka jyvitetään osakkeen-

omistajille. Isännöitsijäntodistuksesta tai erillisestä

lainaosuuslaskelmasta näkee, kuinka paljon hoitovas-

tike on ja kohdistuuko huoneistoon pääomavastiketta.

Osakkeenomistajan tulee kiinnittää huomiota erityisesti

todella alhaiseen hoitovastikkeeseen, varsinkin vanhan

yhtiön kohdalla. Onko yhtiön rakennusta hoidettu asialli-

sesti vuosien saatossa? Onko halpa vastike merkki siitä,

että kunnossapito on laiminlyöty?

Tulevien remonttien ja remonttikustannusten osalta

ostajan tulee tutustua kunnossapitotarveselvitykseen,

joka sisältää arvioidut seuraavan viiden vuoden aikana

tulevat remontit. Yhtä tärkeää on saada tieto menneistä

remonteista. Esimerkiksi putkiremontti on suuri ja kallis

remontti. Milloin se todennäköisesti tulee yhtiössä eteen

vai onko se jo tehty? Remonttien osalta olisi hyvä, että

yhtiössä on teetetty kuntoarvio asiantuntijalla, joka on

ottanut kantaa siihen, miten yhtiön rakennusta täytyy

remontoida tulevaisuudessa ja mitä riskejä siitä löytyy.

Monissa taloyhtiöissä on lunastuslauseke eli yhtiö

tai toinen osakkeenomistaja saattaa lunastaa asunnon,

joka on vaihtanut omistajaa. Tämän johdosta ostaja

saattaa menettää juuri ostamansa asunnon lunastajalle.

Tämä on hyvä tiedostaa, kun on luopumassa vanhasta

asunnosta. Miten asuminen järjestyy, jos lunastusoike-

utta käytetään?

Yhtiön tasekirja ja toimintakertomus voivat olla tyl-

sää luettavaa, mutta niitä ei kannata ohittaa. Niistä saa

tärkeää tietoa yhtiön taloudellisesta tilanteesta ja edel-

lisen vuoden tapahtumista. Mikäli yhtiöllä on vireillä

esimerkiksi oikeudenkäyntejä, nämä yleensä ilmenevät

toimintakertomuksesta. Yhtiön tilanteen yksityiskohtien

osalta kannattaa olla yhteydessä ainakin isännöitsijään

ja miksei myös hallituksen puheenjohtajaan. Asunto-

näytöllä on hyvä mahdollisuus törmätä muihin osak-

keenomistajiin, joilta voi myös kysellä taloyhtiöstä ja sen

osakkaista. Olisi hyödyllistä tietää etukäteen esimerkiksi

osakkeenomistajien välisistä riidoista. Näillä saattaa olla

merkitystä laajemminkin, mm. yhtiökokouksessa yhtei-

sistä asioista päätettäessä.

Osakkaan kannattaa ehdottomasti osallistua yhtiö-

kokouksiin, joissa päätetään yhtiön asioista ja joissa

osakas saa arvokasta tietoa yhtiön rakennuksista ja ta-

loudesta. Mikäli halua riittää, asunto-osakeyhtiön halli-

tuksen jäsenyyskin on vaihtoehto. Hallitus panee täytän-

töön yhtiökokouksen päätöksiä ja sillä on myös omaa

päätösvaltaa.

LAKIPALSTA

Minna Romuasianajaja, osakas

AsianajotoimistoLindblad & Co Oy

[email protected]. 020 749 8193



Raimo Lantelankallio, Unsplash

Tälle tontille, rakennuspaikalle rakennan minä taloni– vai rakennanko sittenkään?Kun suunnittelee talon rakentamista ja on hankkimassa tonttia tai rakennuspaikkaa uudelle kodille, on syytä ottaa ensin kunnalta selvää, onko alueelle ylipäänsä mahdollista rakentaa. Erityisesti haja-asutusalueilla rakennusluvan saamiseen vaikuttaa monikin asia.

Kun maa-alue lohkotaan rakennuspai-kaksi, on otettava selvää lohkottavan alu-een kaavoitustilanteesta, maankäyttö- ja rakennuslain säädöksistä sekä kiinteistön sijaintialueen kunnan rakennusjärjestyk-sestä ja siitä, mitä edellytyksiä ne asetta-vat lohkomiselle.

– Maankäyttö- ja rakennuslaki mää-rittää 2 000 neliön minimikoon asema-kaava-alueen ulkopuolisille rakennus-paikoille. Huomionarvoista on kuitenkin myös se, että maankäyttö- ja rakennusla-

ki antaa vain minimisäädöksen. Kunnil-la on erikseen määritelty omat pinta-ala- ja muut vaatimuksensa, joiden on myös täytyttävä, maanmittausinsinööri Tero Ruokolainen Maanmittauslaitokselta to-teaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 17. luku määrittää rakentamisen yleisiä edellytyk-siä ja lain 116 § koskee rakennuspaikan vaatimuksia.

– Kaavatiedot selviävät kiinteistön si-jaintialueen kunnalta ja asemakaava-alu-

eella kaava ohjaa hyvinkin tarkasti raken-tamista ja sen määrää. On kuitenkin hyvä muistaa, että myös kaava-alueen ulko-puolella kunta on se taho, johon on oltava yhteydessä aina kun ollaan suunnittele-massa rakentamista, Ruokolainen muis-tuttaa.

Sopiiko tähän rakentaa?

Rakennuspaikan soveltuvuuteen vaikut-tavat sen koko ja lohkottavaksi suunnitel-

lun alan maastonmuodot. Rakennuspai-kan on oltava rakentamiseen soveltuva niin, että siihen on mahdollista sijoittaa tietyllä tavalla rakennukset ja pihapiiri. Rakennukset pitäisi myös voida sijoittaa sopiville etäisyyksille tiestä, kiinteistön rajoista ja naapurin maasta.

Asiaan vaikuttavat myös alueen maan-käyttöpolitiikka ja valtakunnalliset käyt-tötavoitteet. Lohkominen ei saisi vaikeut-taa alueen tulevaa maankäyttöä ja kiin-teistösijoittelua.


– Asemakaavan ulkopuolella täytyy jo rakennuslupavaiheessa ottaa huo-mioon myös se, ettei rakennusluvan myöntäminen tee kiinteistöjen sijoit-telusta pirstaleista ja hankaloita siten mahdollista tulevaa maankäyttöä ja kaavoitusta, Ruokolainen sanoo.

Se, onko rakentamiselle edellytyk-siä, on lopulta kunnan päätettävissä. Ruokolainen korostaakin, että tontin tai rakennuspaikan lohkomisasioissa kannattaa ottaa aina ensin yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan ja selvit-tää alueen rakennettavuus ja se, mitä toimia se vaatii mahdollisesti kunnan taholta, minkäkokoisesta rakennus-paikasta on kyse ja miten tieyhteys voidaan esimerkiksi järjestää.

– Lohkomisessa yksi tärkeä pohdit-tava asia on, miten kulkeminen muo-dostettavalla alueelle voidaan järjes-tää ilman, että tarvitsee tehdä tuhot-toman pitkää pätkää uutta tietä.

Asemakaava määrittää eri asiat hy-vin tarkasti, mutta yleiskaava-alueella joudutaan miettimään myös infraa. Alueella voi olla vesiosuuskunnan putket, joihin liittyminen kannattaa miettiä sekin etukäteen. Myös kun-nan mahdollisuus tarjota palveluita voi vaikuttaa rakentamisluvan myön-tämiseen, sillä uudisrakentamisen myötä kunnalle tulee velvoite järjes-tää harvaan asutun alueen asukkail-le muun muassa koulukyyditykset ja vanhuspalvelut.

Jos kunta näyttää rakentamisel-le vihreää valoa, ostaja voi alkaa laa-timaan kauppakirjaa yhdessä myy-jän kanssa. Kun määräalan kaupat on tehty, lainhuuto on myönnetty ja rakennuslupa on haettu, alue lohko-taan maanmittauslaitoksen toimesta omaksi kiinteistöksi.

Miten lohkominen etenee?

Ruokolainen kertoo, että lohkomis-toimitus voi tulla vireille kahta kautta. Ensimmäinen tapa, mikä on ollut en-tisaikaan enemmän käytössä, on se, että tontin omistaja hakee tontin loh-komista omiin nimiinsä. Tämä onnis-tuu tietenkin vain silloin, kun kaava mahdollistaa tontin lohkomisen kah-teen osaan tai uudelle muodostetta-valle tontille on olemassa rakennus-lupa ja se täyttää maankäyttö- ja ra-kennuslaissa asetetut rakennuspai-kan vaatimukset. Kun tontti on loh-kottu kahteen osaan, tontin omista-ja voi myydä toisen tontin eteenpäin valmiina tonttina uudelle omistajalle.

Nykypäivänä lohkominen tulee kuitenkin pääasiallisesti vireille mää-räalan luovutuksen kautta, esimer-kiksi kauppana tai lahjana, eli tilan-teessa, jossa määräala luovutetaan toisen omistukseen ja sille haetaan lainhuuto.

Määräalalle myönnetyn lainhuu-don eli omistusoikeuden rekisteröi-misen jälkeen Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri tutkii edellytyk-set lohkomiselle eli täyttääkö määrä-alan alue maankäyttö- ja rakennus-lain 116 §:ssä sekä kunnan rakennus-järjestyksessä ja muissa säädöksissä

rakennuspaikalle asetetut vaatimuk-set. Edellytysten täyttyessä toimitus-insinööri tiedottaa toimituksen suo-rittamisajankohdasta asianosaisille, minkä jälkeen tontin rajat merkitään maastoon, pidetään toimituskokous sekä laaditaan vaadittavat asiakirjat toimituksesta. Toimituksen lopetta-misen ja rekisteröimisen jälkeen uusi tontti on syntynyt, ja muuttuneet tie-dot löytyvät Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä ajantasaisesta kiinteis-törekisteristä.

Yhtä kaikki, rakentamismahdolli-suuden, rakennusluvan saamisen ja rakennuspaikaksi muodostamisen selvittäminen kunnalta hyvissä ajoin ennen kauppoihin ja lohkomistoi-menpiteisiin ryhtymistä on ensiar-voisen tärkeää.

Kantakiinteistön asema huomioitava

Pelkkä rakennuslupa ei vielä ratkaise asiaa lopullisesti.

– Kun tontti lohkotaan, siinä täytyy täyttyä rakennusluvan lisäksi myös muut maankäyttö- ja rakennuslais-sa asetetut vaatimukset, kuten pinta-alavaatimus sekä kaavoitukselliset te-kijät ja alueen käytön järjestäminen myös tulevaisuudessa, Ruokolainen muistuttaa.

Olemassa olevan kiinteistön tai ra-kennuspaikan lohkomisessa kahteen osaan on tärkeää huomioida myös kantakiinteistön asema lohkomisen jälkeen. Kun olemassa olevaa kiin-teistöä lohkotaan, täyttyvätkö kan-takiinteistön rakentamiseen liittyvät edellytykset vielä sen jälkeenkin?

– Jos kantakiinteistö jää lohkomi-sen jälkeen liian pieneksi, kantakiin-teistöä ei voi jatkossa enää muutos-rakentaa, vaan siihen tulee rakennus-kielto.

Rakentamisen tiivistämistä

Olemassa olevien kiinteistöjen loh-komisia tehdään muun muassa rinta-mamiestalojen tonteille.

– Jos alueelle on 1990- tai 2000-lu-vulla laadittu uusi asemakaava, ny-kyisen kiinteistöjaotuksen mukainen tontti on saatettu määritellä uudes-sa asemakaavassa kahdeksi tontiksi, jolloin tontti voidaan asemakaavan mukaisesti lohkoa uudelleen, Ruoko-lainen kertoo. Jos tontti on ylipään-sä pinta-alaltaan iso, voi hakea ase-makaavamuutosta sen lohkomisesta kahteen osaan.

– Tämä on ihan kunnasta kiinni, suosiiko se lisärakentamista ja tiivis-tämistä.

Ruokolainen toteaa, että nykyään tiivistäminen on pitkälle vanhojen ra-kennus- ja asemakaavojen päivittä-mistä, jolloin tonttikoko pienenee.

– Kun tonttikoot pienenevät, raken-taminen pakotetaan kaavalla 2-3 ta-soon. Kuntien omaa maankäyttöpo-litiikkaahan tämä palvelee ja infran rakentamisesta tulee edullisempaa, kun omakotitaloja saadaan suunni-teltua pienemmälle alueelle.

Olemassa olevaa tonttia jaettaessa saatetaan päätyä purkamaan kantakiinteis-

tö ja rakentamaan sen tilalle uusi toiseen paikkaan. Turvallisuus- ja kemikaalivi-

raston (Tukes) haluaa muistuttaa sähköturvallisuuden huomioimisesta vanhoja

taloja purettaessa.

Tukesille on tullut verkkoyhtiöiltä useita ilmoituksia vaaratilanteista, joita on

esiintynyt vanhoja taloja purettaessa. Purkutyöt on tehty kaivinkoneella ja työ-

hön on ryhdytty ennen kuin verkkoyhtiö on huolehtinut sähköliittymän purka-

misesta.

Usein taustalla on ollut kiire saada talo purettua, eikä verkkoyhtiön edustajaa

ole maltettu odottaa. Verkkoyhtiön asentajan tai urakoitsijan saapuessa paikal-

le talo onkin jo osin tai kokonaan purettu. Pahimmillaan jännitteinen sähkökes-

kus tai liittymisjohto on jäetty maahan tai nostettu esimerkiksi pylvästä tai puuta

vasten, kertoo Tukesin ylitarkastaja Ville Huurinainen.

Tukes muistuttaa, että vanhan rakennuksen purkaminen ilman sähköliittymän

purkua voi aiheuttaa sähköiskun vaaran. Purkua tekevien yritysten olisikin var-

mistettava työn tilaajalta, että työn voi tehdä turvallisesti.

Sähköturvallisuuslain mukaan sähkölaitteiston, myös purettavan, turvallisuu-

desta vastaa sähkölaitteiston haltija. Purettavan kiinteistön omistajan tehtävä-

nä on huolehtia siitä, että purkutyö on toteutettavissa turvallisesti. Jos purkutyö

tehdään tietoisesti siten, että sähköliittymä on vielä jännitteinen, syyllistytään

sähköturvallisuuslain rikkomukseen.

– Vaikka vanha sähköliittymä on irtisanottu ja talon mittarista on sulakkeetkin

voitu ottaa pois, on kiinteistön liittymisjohto edelleen jännitteinen, jos verkkoyh-

tiö ei ole sitä turvalliseksi tehnyt, Huurinainen sanoo.

Lähde: Tukes

Talojen purkaminen sähköt päällä on hengenvaarallista

Markus Tarvainen0400 657 228

Markku Tarvainen040 765 5589

Mutalantie 25, 45910 Kouvola | [email protected]

Koneurakointia ja ajoneuvojen korjaustaMökkien ja talojen purkua avaimet käteen -periaatteella

www.kouvolanvesi.fi

Veden asiantuntija palveluksessasi

Vesi on parhaimmillaan säännöllisesti käytettynä.


Viime vuosi sitoi suomalaisetkin viettämään entistä enemmän aikaa kotinurkissa. Kun lomamatkat ja monet harrastukset jäivät pakostakin väliin, monet innostuivat niiden sijaan remontoimaan ja sisustamaan.

Rautakaupoissa riitti vilinää, kun remonttikuumeiset kantoivat kotiinsa kaksin käsin maalipurkkeja ja tapetti-rullia tai pistivät koko keittiön kerralla uusiksi. Remont-ti-into ei välttämättä hyydy vielä tänäkään vuonna: jo kevät voi innostaa itse kutakin tekemään pientä pintare-monttia ja tarttumaan maalipensseliin.

Allergiselle tai muuten herkistyneelle remontoijalle kodin uusi ilme voi kuitenkin tarkoittaa myös vuotavaa nenää, hengenahdistusta tai kirveleviä silmiä.

Niin kutsutut sisäilmasairaudet, sisäilman laatu ja päästöt ovat herättäneet lähivuosina paljon keskuste-lua, toteaa Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry:n viestintä- ja kumppanuuspäällikkö Niki Malmros. Hän huomauttaa rakennusmateriaalien päästöjen saattavan olla kulutta-jille silti yhä vieras käsite.

– Altistuneet ovat ehkä valveutuneempia kuin nor-maalikuluttajat, hän arvioi.

Kaikki tunnistavat kyllä uuden lattian, huonekalun tai

vastamaalatun huoneen hajun ja osaavat kiinnittää sii-hen huomiota. Harvempi osaa yhdistää sitä mielessään päästöihin, vaikka päästöistä hajussa on juurikin kyse. Malmros toteaa osan kuluttajista olevan kuitenkin ny-kyään entistä kiinnostuneempia siitä, saako uusi tuote haista ja miksi se haisee.

Nenä on paras päästömittari

Rakennusmateriaalien päästöt voikin tunnistaa siis esi-merkiksi hajusta.

– Jos ei ole haitallisia päästöjä, ei se tuote pitkään hai-sekaan, huomauttaa Malmros. Allergiselle tai muuten herkistyneelle henkilölle ne aiheuttavat tyypillisesti al-lergista nuhaa tai astman kaltaisia oireita, kuten hengen-ahdistusta.

Terveysnäkökulman kannalta olennaista on, miten pitkään päästöjä vapautuu sisäilmaan sen jälkeen, kun maali on levitetty.

– Onko se useita päiviä, useita viikkoja vai useita kuu-kausia, Malmros heittää esimerkkinä.

Altistumisen vähentämiseksi maalattu huone tulisi-

kin saada vähäpäästöiseksi mahdollisimman pian. Tä-hän vaikuttaa valitun maalin lisäksi tilan ilmanvaihto. Silläkin on väliä, mennäänkö esimerkiksi vastamaalat-tuun makuuhuoneeseen nukkumaan saman tien, kol-men tunnin päästä vai seuraavana päivänä.

Malmros toteaa, että kuluttajia yritetään informoida muun muassa tällaista asioista. Hän lisää markkinoilla olevan tarjolla huima määrä erilaisia maaleja eri käyttö-tarkoituksiin.

– Osassa on huomioitu terveysnäkökulmat ja niissä on matalapäästöisyyden tai allergianäkökulman omaa-vat tunnisteet.

Lisätietoa maalien koostumuksesta kaivataan

Osa valmistajista osaa jo nostaa esiin tuotteidensa ter-veysnäkökulman, kiittelee Malmros. Hän toteaa tietoa olevan kuitenkin vielä aika vähäisesti näkyvillä, joten sii-tä ei ole välttämättä kuluttajalle apua tuotteiden valin-nassa remontti- tai sisustusasioissa.

– Jos myyjät eivät nosta asiaa esille, rakennusmateri-


Pixabay

Remontointia terveys mielessä Korona-aika aiheutti viime vuonna suoranaisen remonttibuumin. Moni innokas tee-se-itse–remontoija on nykyään kuitenkin entistä kiinnostuneempi rakennusmateriaalien terveysvaikutuksista. Terveysnäkökulma askarruttaa etenkin herkistyneitä kuluttajia.


aalin vähäpäästöisyys tai allergiaystävällisyys voi jäädä huomiotta.

Valmistajien markkinoinnissa käyttämät määritelmät voivat myös jäädä kuluttajalle hämäriksi. Esimerkiksi trendiksi nousseiden kalkkimaalien yhteydessä on tois-tunut usein termi ”luonnonmukainen”. Se, mitä maa-lin luonnonmukaisuus, ekologisuus tai vähäkemikaa-lisuus sitten käytännössä tarkoittaa, voi olla kuitenkin vaikea hahmottaa.

Malmros muistuttaa, että maalien on lähtökohtaises-ti oltava koostumukseltaan jonkin verran samankaltai-sia, jotta ne ylipäätään pysyvät seinässä ja ovat myös käyttötarkoituksensa puolesta maaleja.

– Olen yrittänyt selvittää useampia tuotemerkkejä, että mihin valmistajien määritelmä perustuu, mutta tietoa on huonosti saatavilla. Osa kuluttajista on kai-vannut tähän järjestöltämmekin apua. Koska osa mai-nostaa maaleja myös säilöntäaineettomiksi, mutta tie-toa tuotteen kestävyydestä pinnalla tai avauksen jäl-keen ei ole saatavilla, on se herättänyt kysymyksiä, hän kertoo.

Päästöluokka ja Allergiatunnus ohjaavat valinnassa

Tuotteiden sisältämiä materiaaleja, kemikaaleja ja mahdollisia ärsytysoireiden aiheuttajia ei ole helppo selvittää itse. Jos kuluttaja haluaa valita rakennusmate-riaalinsa juuri terveysnäkökulman perusteella, osviit-taa voi onneksi saada paristakin merkistä.

Sisätiloissa käytettävät rakennusmateriaalit voidaan ensinnäkin luokitella niistä haihtuvien aineiden eli päästöjen mukaan kolmeen luokkaan, joista paras eli matalapäästöisin on M1.

M1-luokitus on Sisäilmayhdistyksen kehittämä ja sen myöntää Rakennustietosäätiö. Luokitusta varten tuot-teesta mitataan kaikki haihtuvat orgaaniset yhdisteet,

formaldehydi, ammoniakki ja karsinogeeniset aineet, mutta myös tuotteen hajuvoimakkuus.

Toinen helppo ohjenuora on Allergiatunnus. Malm-ros kertoo, että tuote, jolle tunnus on myönnetty, ei ylei-sesti ärsytä tai herkistä ihoa ja aiheuta tuoksuherkkyys-oireita tai muita allergia- tai astmareaktioita. Allergia-tunnuksella merkityn maalin tulee täyttää matalapääs-töisyyden kriteerit 72 tunnin eli kolmen vuorokauden kuluessa levityksestä.

– Ja sen pitää olla myös nihkeäpyyhinnän kestävä, hän lisää.

Älä osta halvalla, vaan tarpeeseen

Malmros toteaa maalin matalapäästöisyyden olevan suuri etu esimerkiksi lastenhuonetta tai makuuhuonet-ta maalatessa. Hänen mielestään remontoidessa tai si-sustaessa olisikin hyvä miettiä myös omaa altistusta ja arjen kemikaalikuormaa.

– On sillä merkitystä pitkässä juoksussa, että mille altistaa itseään. Terveysnäkökulmat eivät ole tuulesta temmattuja, hän tokaisee.

Malmros huomauttaa, että valvonnasta ja lainsää-dännöstä huolimatta kaikkien kemikaalien pitkäaikais-vaikutuksia terveyteen ei vielä edes tunneta. Siksi val-vontaa tehdään jatkuvasti.

– Eurooppa ja maailma on kemikalisoitunut nopeas-sa tahdissa viimeisen 10 vuoden aikana, hän lisää.

Maaleissakin on käytetty pitkään muun muassa säi-löntäaineita, joiden ansiosta maali säilyy avaamisenkin jälkeen pitkiä aikoja käyttökelpoisena.

– Allergiatunnusmaaleissakin on säilöntäaineita, muuten maalit eivät säily, Malmros mainitsee. Se ei ole hänen mielestään kuitenkaan aivan järkevä ratkaisu.

– Ennemmin sen pitäisi mennä niin, että maalit käy-tettäisiin tietyn tuntimäärän aikana, onko se sitten 48 vai 72 tuntia. Tähän suuntaan yritämme tehdä valmis-

tajien kanssa jatkuvasti yhteistyötä, ja kaikista haitalli-simmat säilöntäaineet ja pitoisuudet on onnistuttu kar-simaan minimiin.

Hän peräänkuuluttaa järkiperäisyyttä: sen sijaan, että maalia ostaisi kerralla halvalla yhdeksän litran ton-kan, joka jää sitten varastoon lojumaan, sitä kannattaisi hankkia vähemmän ja täysin tarpeeseen.

Suojaudu aina hyvin maalatessa

Olipa kyse mistä rakennusmateriaalista tahansa, yksit-täinen käyttökerta aiheuttaa vain vähän altistusta, jos kuluttaja ei ole lähtökohtaisesti herkistynyt, astmaatik-ko tai allergikko.

– Turvallisiahan ne ovat käyttää, eivät ne saisi muu-ten olla markkinoilla. Sitä varten meillä on Tukes. Kyl-lä he vähän väliä arvioivat biosideja ja laillisuutta, rau-hoittelee Malmros.

Hän ohjeistaa tee-se-itse–remontoijaa kuitenkin tuu-lettamaan hyvin, huolehtimaan riittävästä ilmanvaih-dosta – ja suojautumaan. Jos tuotepakkauksessa neuvo-taan suojautumaan maalauksen yhteydessä, suojakäsi-neitä ja oikeanlaisia välineitä tulisi myös käyttää.

– Jos on hyvin herkkä kuluttaja, voi käyttää myös hen-gityssuojainta. Päästöt eivät pääse sitten rasittamaan tai laukaisemaan allergista reaktiota.

Malmros muistuttaa rakennusmateriaalien käyttö-ohjeiden olevan kuluttajan hyödyksi. Maalia ei kannata vain sipaista menemään noin vain.

– Ja jos kuluttaja ottaa yhteyttä ja kysyy neuvoa tai vinkkejä, sanon aina, että kannattaa kysyä maalista myyjältä mahdollisimman paljon.

Remontoidessa kannattaisikin hänen mukaansa kääntyä aina alan myyjien puoleen ja kysyä heiltä tuot-teen päästöistä, olipa kyseessä sitten maali tai lattia- tai seinämateriaali tai mikä tahansa muu niihin liittyvä: ta-petti, liisteri tai liima.

Timanttiporaus-, sahaus- ja hiontatyöt

Asbestin ja haitta-aineiden kartoitus- sekä purkutyöt

Öljysäiliöiden tarkastukset sekä säiliöiden puhdistus-, täyttö- ja poistotyöt

Rakenteiden ja rakennusten purkutyöt

Puhtaastiparempi!

Kuusaantie 20 Kuusankoski TILAUKSET JA TIEDUSTELUT 050 386 2799

Ammattitaito, oikeat työmenetelmät sekä ammattilaisten työvälineet!



Aurinkosuojauksella kuumuus hallintaanNiin ihana asia kuin aurinko onkin, häikäisee se välillä liiankin kirkkaasti ja nostaa kesähelteillä sisätiloissa lämpötilan tukalan korkeaksi. Järkevästi suunnitellulla aurinkosuojauksella voidaan suojata sisätiloja liialta kuumentumiselta ja toisaalta säästää jäähdytyskuluissa.

Aurinkosuojauksella pystytään estämään liiallisen au-ringonvalon ja -lämmön pääsy sisätiloihin kesäaikoi-na. Terveellisessä ja viihtyisässä tilassa lämpötila ei ko-hoa yli 23 °C. Ilman aurinkosuojausta erityisesti mata-laenergia- ja passiivitaloissa sisäilman lämpötila nousee helteillä helposti liian korkeaksi, jolloin jäähdytystarve kasvaa.

Aurinkosuojauksella voidaan minimoida tilojen jääh-dytystarve. Samalla saadaan pienennettyä myös energi-ankulutusta usein tuntuvastikin.

Suojausta sisältä ja ulkoa

Perinteisesti auringonvalolta on suojauduttu kodeissa sälekaihtimilla, jotka ovat joko kokonaan ikkunan sisä-puolella tai ikkunoiden välissä. Sisäpuolinen aurinko-suojaus auttaa toki jonkin verran, mutta suurin teho au-rinkosuojauksessa saavutetaan, jos säteilyn pääsy ikku-nalle saadaan estettyä kokonaan.

Ulkopuolisia aurinkosuojaimia ovat muun muassa ik-kunamarkiisit ja niin sanotut screenit. Ikkunan ulkopuo-lelle asetettava ikkunamarkiisi on perinteinen ja tehokas

aurinkosuojaus kaikkiin ikkunoihin. Markiisi varjostaa tehokkaasti, mutta säilyttää kuitenkin näkyvyyden ulos. Markiisi sopii ulkonäkönsä puolesta hyvin myös vanhoi-hin taloihin.

Screen on puolestaan nykyaikainen pystysuuntaan liikkuva ulkokaihdin, joka säilyttää näkyvyyden ulos perforoidun kankaan ansiosta, mutta varjostaa erittäin tehokkaasti.

Kiinteät tai säädettävät ikkunoiden ulkopuolelle asen-nettavat kaihtimet varjostavat hyvin ja pysäyttävät läm-pösäteilyn rakennuksen ulkopuolelle. Tehokkain suoja saadaan, kun ikkunan ulkopuolelle asennettua kaihdin-ta ohjataan sähköisesti ja automatiikan avulla. Ulkokäyt-töön suunnitellut kaihtimet eroavat täysin sisäkäyttöön suunnitelluista kaihtimista.

Kaikkein tehokkain aurinkosuojaus kiinnitettävil-lä suojaimilla saadaan, kun käytetään samanaikaisesti sekä ulkopuolisia aurinkosuojaimia kuten markiiseja, screenejä ja sälerullaimia että sisäpuolisia aurinkosuo-jia, kuten esimerkiksi juuri sälekaihtimia tai rullaver-hoja.Aurinkosuojaimissa valikoima on nykyään laaja. Tarjolla

on niin automaattisesti ohjautuvia ikkunan ulkopuolisia sälekaihtimia kuin moottoroituja markiisejakin.

Kun automatiikka huolehtii suojauksen tarpeen mää-rittelystä, voidaan maksimoida ihmisen hyvinvoinnille ja jopa terveydelle tärkeän luonnonvalon määrä ja myös käyttää auringon lämpöenergiaa lämmitykseen lämmi-tyskauden aikana.

Aurinkosuojaikkuna kotitoimistoonkin?

Toimistoissa ja työpaikoilla käytössä olleet aurinkosuo-jaikkunat ovat viime vuosina yleistyneet myös kodeissa. Nyt, kun toimistotkin ovat yhtä enenevässä määrin siir-tyneet koteihin, tämä on hyvä ratkaisu kodeissa myös etätyöskentelyn mukavuuden kannalta. Aurinkosuoja-lasi kannattaa laittaa niihin huoneisiin, joissa auringon säteily aiheuttaa eniten haittaa.

Aurinkolasi on ikkuna, jossa on aurinkosuojalla va-rustettu energialasielementti, joka päästää valon läpi, mutta heijastaa pois lämpösäteilyä. Talvisaikaan aurin-gonsuojalasi estää kodin lämpöä karkaamasta ikkunan kautta.

Dreamstime


• Energiataloudellisesti järkevintä on alentaa huonelämpö-

tiloja helteellä vähentämällä sisäisiä lämpökuormia, joten

vältä saunan ja uunin lämmitystä. Suojaa ikkunat verhoilla

tai kaihtimilla ja hyödyntämällä yön ja aamun viileyttä tuu-

letuksessa.

• Turvaudu koneelliseen jäähdytykseen sitten, kun vihreät

viilennysvinkit eivät enää riitä. Käytä silloinkin huonekohtai-

sia tuuletus- ja jäähdytyslaitteita järkevästi ja vain tarpeen

mukaan. Huonekohtaiset jäähdyttimet ja tuulettimet: rajaa

jäähdytettävä tila sulkemalla ovet niihin huoneisiin, joissa

viilennys ei ole välttämätön. Pöytätuulettimella voit tehos-

taa lämmön poistumista iholta, kun suuntaat ilmavirran it-

seäsi kohti. Sammuta laitteet aina, kun et oleskele tiloissa.

• Käytä ilmalämpöpumpun viilennystoimintoa fiksusti: sulje

ulko-ovet ja ikkunat, mutta varmista muuten ilman esteetön

kulku asunnossa. Sammuta laite, kun lämpötila on laskenut

asteen tai pari – ilmalämpöpumppu poistaa samalla ilman-

kosteutta, joten miellyttävän huonelämpötilan saavuttaa

nopeasti.

Lähde: www.motiva.fi

Auringonsuojalasissa lasin selektiivipinta on elementin sisäpuolella. Auringonsuojalasi ei tee ikkunasta merkittä-västi tummempaa eikä se rajoita muiden ominaisuuksien käyttöä, vaan auringonsuojalasilla varustettuun ikkunaan voi valita myös esimerkiksi huurtumattoman lasin tai kar-kaistun lasin.

Modernia auringonsuojalasin ominaisuutta ei voi lisätä vanhaan ikkunaan, vaan ominaisuus lisätään tehtaalla la-sin valmistusprosessin yhteydessä. Auringonsuojalasi vaa-tiikin aina ikkunan vaihtamisen uuteen, mikä on hyvä ottaa huomioon, suunnittelipa sitten uuden kodin rakentamista tai vanhan remontoimista.

Leveitä räystäitä ja kasvillisuutta

Myös riittävän leveät räystäät ovat yksi hyvä keino torjua liiallista auringonsäteilyä. Räystään leveys voi olla yli met-rinkin. Leveä räystäs suojaa samalla myös talon ulkoseiniä ilmaston muuttumisen myötä lisääntyneiltä viistosateilta.

Räystäiden lisäksi myös muut julkisivua suojaavat kiinte-ät rakenteet, kuten terassien katot ovat oiva tapa suojautua auringon liialliselta säteilyltä.

Auringolta suojautumisessa voi käyttää apuna myös kas-villisuutta. Esimerkiksi isoikkunaisen olohuoneen edustal-la kasvava puusto voi osaltaan estää liiallista auringonsä-teilyä. Lehtipuut suojaavat auringonsäteiltä juuri kesällä, jolloin varjostusta tarvitaan, mutta toisaalta päästävät va-lon sisään talvisaikaan, jolloin luonnonvalon tulo ulkoa on tervetullutta.

Terassirakenteiden sivuihin voi laittaa myös köynnöskas-villisuutta varjostamaan terassia auringolta osan päivästä.

Kasvillisuus toimii pihalla aurinkosuojauksen lisäksi myös näkösuojana. Jos pihalla on terassialue, sen näkö-suojaksi voi istuttaa suhteellisen lähelle terassia korkeita pensaita, tuija-aitaa tai pensaiden ja puiden yhdistelmää. Hankkimalla pihalle pienen puuntaimen sijaan jo suurem-maksi kasvatetun puun, saa heti valmista näkösuojaa, joka toimii myös aurinkosuojana.

Lähteet: www.energiatehokaskoti.fi, www.ikkunablogi.fi

Viilennä viisaasti kesällä – Motivan vinkit viilennykseen

KOLUMNITuulahduksia Euroopasta

Sirpa PietikäinenKirjoittaja on Euroopan

parlamentin jä[email protected]

Sisäilman laatu ei ole yhdentekevää

Puhdas ja raikas sisäilma edistää terveyttämme, toimintakykyämme ja op-pimistamme. Pää tuntuu selvältä ja mieli virkeältä. Huono sisäilma taas voi aiheuttaa oireita, joista osa saattaa jopa suurentaa pitkäaikaissairauksien riskiä. Ulkoa sisätiloihin kulkeutuvilla hiukkasmaisilla ilmansaasteilla ja tupa-kansavulla voi olla osansa hengityselin- tai sydänsairauksien tai syövän ilme-nemisessä, ja rakennusten kosteusvauriot aiheuttavat astmaa.

Suomessa työikäiset ihmiset viettävät ajastaan jopa noin 90 prosenttia sisätiloissa, ja pienet lapset ja vanhukset jopa tätäkin enemmän. Sisäilman laatu ei siis ole yhdentekevä asia. Elinympäristömme vaikuttaa terveyteem-me, ja laadukkaan sisäilman varmistaminen on edullisempi hinta väestön ter-veydestä kuin huonon sisäilman aiheuttamien terveyshaittojen hoitaminen myöhemmin. Toiset ovat herkempiä sisäilman huonolle laadulle kuin toiset, mutta kenellekään huono sisäilma ei tee hyvää.

Euroopan unionissa on vuosikaudet yritetty esittää sisäilman laatua mää-rittävää direktiiviä sen toteutumatta. Vaikka erillistä direktiiviä ei koskaan tulisi, EU:n täytyy huomioida sisäilman laatu lainsäädännössään. Sisäilman terveellisyyden pitäisikin olla osa kestävien rakennusten direktiiviä, jota olen ehdottanut, tai vähintäänkin olla mukana tulevassa rakennusmateriaalidirek-tiivissä.

Terveelliset ja turvalliset rakenteet edistävät hyvää sisäilmaa. Suomessa tyypillinen puurakentaminen on jo itsessään iso tekijä. Olen ilolla seurannut esimerkiksi uusien koulurakennusten rakentamista puusta tai hirrestä, joka on hyvä valinta puhtaan sisäilman kannalta. Pelkkä hyvä materiaali ei kuiten-kaan yksinään riitä. Rakentamisessa täytyy olla käytössä käyttäjien kannalta vain turvallisia kemikaaleja, liimoja, maaleja ja rakennusaineita, jotka eivät ärsytä tai esimerkiksi laukaise homeongelmia. Hometta on kertynyt raken-nuksiin ja elinympäristöihimme aina, mutta erityisesti uusissa rakennuksissa homeesta tulee usein ongelma ärsyttävien kemikaalien vuoksi.

Tarvitsemme myös ilmanlaadunmittausta julkisiin sisätiloihin, joissa kul-kee ja viettää aikaa paljon ihmisiä tai joissa asuu ihmisiä, joiden terveydenti-la on herkkä. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi palvelutalot, kauppakeskukset, ruokakaupat, ravintolat tai kerrostalojen rappukäytävät. Mittaus on melko simppeliä ja helppoa: anturit keräävät tietoa ja tarkkailevat esimerkiksi pölyn ja hiilidioksidin määrää ja laukaisevat ilmastoinnin pitoisuuksien mukaan.

Koronapandemia on toiminut herättelijänä monessa asiassa, ja niin myös toivottavasti sisäilman laatuun panostamisessa. Likainen ja huono sisäilma on paljastunut koronaviruksen tehokkaaksi levittäjäksi. Hyvin toimiva ja riit-tävän tehokkaasti suodattava ilmanvaihto on julkisissa tiloissa pandemian aikana välttämättömyys. Tutkimukset ovat osoittaneet, että virukset leviävät ilmassa ja kiertävät, viihtyvät ja muhivat kosteassa ilmanvaihdossa. Sisäil-man laadun merkityksestä kertoo se, että ihmiset hengittävät tietyn määrän viruspartikkeleita aina, kun viettävät kauemmin aikaa samassa tilassa mui-den kanssa. Kun pandemioita on oletettavasti odotettavissa tulevaisuudessa entistä useammin, tarvitsemme laatuvaatimuksia ilmanvaihdon riittävälle tasolle. Tähän on syytä kiinnittää tulevaisuudessa huomiota.

Perinteisiä, hyväksi havaittuja sisäilmaa parantavia keinoja ei tietenkään pidä unohtaa, sillä tavalliseen omakotitaloon ei ilmanlaadunmittausta vält-tämättä saa aikaiseksi - eikä tarvitsekaan. Kodeissa ilmanlaadun ylläpitoon riittävät säännöllinen ilmanvaihtokanavien puhdistus ja kodin tuuletus.


Teksti: Pia Tervo

Upeat terassit talon ulkonäön kohentajinaNäppäräkätinen nikkaroi kookkaitakin terasseja ja pitkiä puisia kulkuramppeja kotinsa tai mökkinsä pihalle, mutta miettimistä ja lupamenettelyjäkin se voi vaatia.

Terassin rakentaja tai vanhan terassirakennelman laajentaja joutuu lähes aina sovittelemaan useita eri palasia yhteen, ennen kuin saa järkevän suunnitel-man aikaiseksi.

On esimerkiksi mietittävä, minkä kokoisen teras-sin haluaa, mihin käyttöön se tulee, montako henki-löä siinä oleskelee yhtä aikaa ja kuinka paljon rahaa siihen on valmis laittamaan.

Lisäksi terassin on sovittava suunniteltuun koh-taan, oltava turvallinen ja mielellään kauniskin val-mistuttuaan.

Uuraisilla puolisonsa kanssa asuva ja Mäntynie-messä mökkiään remontoiva kirvesmies Kauko Pihl muistelee viime kesänä rakennetun terassin synnytystuskia.

– Mietimme todella pitkään, minkälaista ja min-kä kokoista terassia lähdemme tekemään. Jos koos-ta puhutaan, niin neuvoisin mieluummin liioitte-lemaan kuin vähättelemään tarvittavien neliöiden määrää. Kannattaa siis jo etukäteen miettiä, mitä toimintoja terassilla tulee olemaan, ja laskea mitat

huomioiden tulevan kalustuksen. Valmiin terassin tulisi olla väljä ja mukava, sillä todennäköisesti siitä tulee koko talon käytetyin kesähuone.

Maasto vaikuttaa perustamiseen

Jo olemassa olevan terassin laajentaminen voi vai-kuttaa järkevältä, kun lisäneliöitä tarvitaan samalle tasolle ja vanhan terassin perustuksia voi hyödyntää uuden terassin kiinnityksessä.

– Tällöin ongelmaksi voi muodostua vanhan ja uuden terassin saumakohta, jossa näkyy selkeä kah-den eri aikoina ostetun laudan sävyero. Jos ei ole isosta jatkeesta kyse, niin itse jatkaisin vain runkoa ja laittaisin kaikki pintalaudat uusiksi, sanoo Pihl.

Runkoa jatkettaessa ensimmäisiä selvitettäviä asioita on Pihlin mukaan se, löytyykö vanhasta run-gosta ehjää ja tukevaa kiinnityskohtaa uuden teras-sin runkoa varten. Ja ennen kuin jatkoa voidaan al-kaa rakentaa, on maaperän oltava perustamiskel-poinen. Jos se on kantamaton, esimerkiksi savinen,

Dreamstime

Soita! 040 766 0312posti@peltisepanliikeveljeksethuusko.�

PSL VELJ. HUUSKO OYKAIKKI KATTOPELTITYÖT | LISTOITUKSET

PIIPUT/HUUVAT | SADEVESIJÄRJESTELMÄT


niin perustaminen on koko projektin työläin vaihe. – Terassin perustaminen on tärkeää, koska valmis rakennelma ei saa

painua tai siirtyä. Kovalle kalliolle voi rakentaa suoraan, kunhan tasoit-taa rungon pohjaa esimerkiksi laattojen avulla. Kalliopohjalle rakenne-tun rungon päälle on nopea rakentaa – ensin vain tartunnat paikoilleen, sitten rungot ja pintalaudoitukset perään. Tärkeää on kiinnittää tuki-puut niin hyvin paikoilleen, että rakennelma ei ajan mittaan luisu pai-koiltaan, varsinkin jos rakennetaan korkealle.

Sääolosuhteiden ennakolta huomioiminen on viisasta myös maava-raisia puupolkuja suunniteltaessa. Routimisessa helposti rikkoutuvia ”saranakohtia” voi syntyä, jos kantavat rakenteet eivät ole yhtenäisiä.

Rakennusmääräykset suurennuslasin alle korkeuseroissa

Yleisohjeena voidaan pitää, että jos aikoo rakentaa lähelle maata perus-terassin, siihen ei tarvita minkään valtakunnan lupia tai ilmoituksia, mi-käli terassia ei kateta. Mutta heti jos suunnitteilla on katettu tai korkeal-le sijoittuva terassialue, kannattaa oman kunnan rakennustarkastajalta kysyä jo ennen työn aloittamista, minkälaista lupamenettelyä se vaatii. Samalla selviää, täyttääkö oma visio rakennusmääräykset ja alueella so-velletun lain tulkinnan.

– Jos jokin osa terassista ylettyy maasta terassin vaakalaudoitukseen saakka laskettuna korkeammalle kuin puoli metriä, rakennusmääräyk-set edellyttävät tällaiseen kohtaan vähintään avokaidetta maahan puto-amisen ehkäisemiseksi. Sama pätee esimerkiksi portaisiin eri tasoisten terassien välillä.

Avokaide on rakennelma, jonka käsijohteen alla olevan välijohteen molemmille puolille tuleva rako on korkeintaan 500 millimetriä.

Mikäli terassirakennelma kohoaa yli 700 millimetrin korkeuteen, ja lapsilla on sinne vapaa pääsy, tulee terassi varustaa suojakaiteella, jonka korkeus ulottuu vähintään 700 millimetriin lattiapinnasta. Tällöin käsi-johteen ja lattiatason välisten pystyrimojen suurin sallittu etäisyys toi-sistaan on 110 millimetriä. Suojakaiteessa ei saa olla sellaisia vaakara-kenteita, jotka mahdollistavat kiipeilyn. Vaihtoehtona on rakentaa um-pinainen suojakaide esimerkiksi turvalasista tai rakennuslevystä.

Kiire ja tietämättömyys mokien taustalla

Pihl toteaa terassien, ympäristöjen ja suunnitelmien olevan aina yksilöl-lisiä ja sidoksissa alueellisiin määräyksiin. Rakennustarkastaja voi neu-voa parhaimmat niksit oman suunnitelman parantamiseen, että pääs-tään rakentamaan lain täyttävä, kiinteistön arvoakin nostava laadukas ja turvallinen terassi.

Kaikki ongelmakohdat eivät kuitenkaan liity turvallisuustekijöihin, vaan rakentamisessa sattuu virheitä, jotka vaikuttavat terassin käyttö-mukavuuteen ja johtuvat hätäilystä tai tiedon puutteesta.

Yleisimmät rakennusmokat terassien kohdalla liittyvät erityisesti koo-lauksiin, paljastaa Pihl.

– Itseäni harmittaa, jos terassilla kävellessä laudat notkuvat askelten alla. Ilmiö johtuu liian harvasta pintalaudoituksen alla olevasta koola-uksesta. Jos terassiin on hankittu 28 millimetrin paksuista pintalautaa, pitää koolauksen olla enintään 500 millimetriä harvaa. Aluskoolauksi-en tiukkuus on silti tapauskohtainen, sillä se riippuu myös siitä, kuinka koolaukset on tuettu alta päin. Mitä pienempää puutavaraa käyttää, sitä tiukempaa koolauksen tulee olla. Hyvän koolauksen päämääränä on saada tarpeeksi tukeva pohja varsinkin korkeammalle rakennettaessa.

Mieti kulkijaa kun rakennat

Terassin tai ulkona olevien kulkuväylien portaiden nousua suunnitelta-essa toimii yhtenä lähtökohtana rakennusmääräyskokoelman vuonna 2018 tiukentuneet asetukset ulkoportaiden mitoituksesta. Ne perustu-vat yleiseen käyttöturvallisuuteen. Sallitun maksimikorkeuden pudot-tua aikaisemmasta 190 millistä alemmaksi tulee portaista samalla myös helppokäyttöiset. Maaston korkeuserot puolestaan asettavat omat vaa-timuksensa askelmien lukumäärälle.

– Tiukentuneiden säännösten mukaan rakennettaessa askelman maksimikorkeuden tulisi olla enintään 130 millimetriä, kun on kyse kattamattomista ja lämmittämättömistä portaista. Korkeampia portaita suunniteltaessa on hyvä kysyä paikallisen rakennustarkastajan tulkin-taa asiasta, varsinkin jos rakentaa vain itselleen. Toisaalta jos portaiden nousu on liian matala, niissä on ikävä kulkea. Kannattaa ajatella etukä-teen, millaiset ihmiset portaissa kulkevat ja suunnitella sen mukaan, vinkkaa Pihl.

Portaiden mitoittamiseen ja oikeanlaisen etenemän suunnitteluun on olemassa kaava, jolla työ helpottuu, koska lähtökohtaisesti portaiden tekeminen rajattuun kohtaan eri maastokorkeudet huomioiden on hy-vin tarkkaa puuhaa.

Lähteet: www.saunologia.fi, www.yle.fi, www.rakennusteollisuus.fi

1: Rohkene yhdistellä erilaisia puumateriaaleja

Vaikka toisin voisi luulla, eri levyiset ja väriset terassilau-

dat sopivat yhteen loistavasti, kunhan lautojen paksuus

on sama. Ei kannata kaihtaa räsymattoefektiä – siitä voi

tulla koko pihan katseenvangitsija.

2: Unohda saha työkalupajaan joskus

Kaiken ei tarvitse olla tasamittaista. Entä sitten, jos

puupolun laudoissa on hammastuksia tai se levenee ja

kapenee mielivaltaisesti? Hienosäätämätön kulkuväylä

rakennusten välillä ilahduttaa kulkijaa!

3: Hyödynnä jämäpalat

Puutavara harvoin on juuri sen mittaista, että siitä

pituuksia omaan tarpeeseen sahattaessa mitään ylimää-

räistä ei jäisi. Säästä jämäpalat ja hyötykäytä myöhem-

min. Pienistä lautapaloista voi tehdä askelmien pinta-

laudoitusta, valmiita terassilaattoja, kukkalaatikoita ja

esimerkiksi keinulautoja.

4: Ideoi omaperäinen kaide

Mikäli terassin korkeus on alle 500 millimetriä, lakipykä-

lät voi unohtaa. Esimerkiksi puutolppien väliin löyhästi

pujotettu paksu köysi näyttää hauskalta ja luonnolliselta.

Mitä muuta tontiltasi löytyy, josta kaiteen voisi rakentaa?

Heinäseipäitä, koukeroisia oksia, airoja?

5: Älä nuukaile perustusten materiaaleissa

Terassien rungotkin kannattaa tehdä painekyllästetystä

puusta, vaikka niihin katse ei osuisikaan. Painekyllästet-

ty puu kestää vuosikausien säärasitusta tavallisen puun

lahotessa ja pilaantuessa. Oikeaa säästöä ei synny, jos

terassin joutuu rakentamaan uudelleen rungon pettäessä

alta.

6: Unohda puhelinpylvästolpat

Vanhat puhelinpylvästolpat voivat olla ilmaisia ja vai-

kuttaa kestäviltä ratkaisuilta terassirunkojen rakentami-

seen, mutta ne ovat ongelmajätettä. Kaikkea ei kannata

kierrättää.

7: Kakkoskakkosesta on moneksi

Jos tontillesi on jäänyt vino pino ylimääräisiä kakkos-

kakkosia, kokeile käyttää niitä joko terassin tai puupolun

pintamateriaalina terassilaudan sijasta. Niitä käytettäes-

sä voi koolauksessakin olla suurpiirteinen.

Kaiken kaikkiaan – juovu luovuudesta!

Vinkkejä persoonallisen terassin toteutukseen

Yhä suositummaksi on tullut rakentaa sekä sisällä että

terassialueilla niin, että käytetään hyväksi kierrätystä

ja sovitellaan leikkisästi yhteen erilaisia materiaaleja.

č Painekyllästetty puu kestää vuosikausien säärasitusta tavallisen puun lahotessa ja pilaantuessa.


Viime vuonna moni pystytti itselleen etä-työpisteen mökille tai kotinurkkiin. Työ-rauha saattoi jäädä kuitenkin vähiin, jos kotikonttorin joutui sijoittamaan keitti-öön tai olohuoneen nurkkaan, tai jos mö-killä tilaa ei ollut alun perinkään runsaas-ti.

Sovun takaamiseksi onkin järjestettä-vä lisätilaa – tavalla tai toisella. On tun-nettu tosiasia, että ilman pandemiaakin etenkin kauniille rantamökille olisi usein enemmän tulijoita kuin sinne mahtuisi majoittamaan.

– Monesti on kuitenkin niin, että yhte-nä kesänä mökillä on hirveästi käyttäjiä, pieniä lapsia ja teinejä, mutta seuraavana

vuonna ei ole muita kuin eläkeläisiä, huo-mauttaa arkkitehti SAFA Malin Moisio. Hän kehottaakin miettimään varsinkin mökin käyttöä hieman pidemmälle en-nen kuin sinne ryhdytään toteuttamaan lisämajoitustilaa niin sanotusti isommal-la kädellä.

– Jos koko suku on mökillä vain yhtenä kesänä, voi miettiä sellaisia väliaikaisia ratkaisuja, jotka eivät tarvitse lupia: telt-toja tai asuntoautoja.

Moisio vinkkaa, että tilapäiseen tarpee-seen voi riittää myös kaikkein kevein rat-kaisu, eli tilojen järjesteleminen uusiksi sisustamalla ja kalustamalla. Mikäli lisä-tilalle on kuitenkin pysyvämpi tarve, hän

suosittelee ottamaan yhteyttä arkkiteh-tiin, jonka kanssa voidaan sitten ryhtyä pohtimaan ratkaisua. Kannattaisiko ken-ties rakentaa laajennusosa, tehdä piha-piiriin erillinen uusi rakennus – vai voi-siko lisätilaa hakea talon tai mökin sisä-puolelta?

Vanhaa kannattaa aina hyödyntää

Moisio painottaa sopivan ratkaisun ole-van aina tapauskohtainen. Paljon riippuu itse rakennuksesta, mutta myös sen käy-töstä:

– Jos halutaan, että kaikki on samassa

rakennuksessa, laajentaminen on luon-teva ratkaisu.

Varsinkin jos kyseessä on vanha, kult-tuurihistoriallisesti arvokas tai muuten suojeltava rakennus, hän olisi kuitenkin varovainen lisärakentamisen suhteen.

– Mieluummin käyttäisi sitä, mitä on, eikä ainakaan purkaisi mitään vanhaa, vaan hyödyntäisi sitä.

Arkkitehti muistuttaa, että myös hiilija-lanjäljen kannalta on aina parempi, mitä vähemmän rakennetaan. Tontilla jäljellä olevan rakennusoikeuden määräkin voi rajoittaa lisärakentamista. Sen voi yleen-sä tarkistaa kaavasta – jos alueella sellai-nen on.


Sopu sijaa antaa – mutta lisätilakaan ei ole pahitteeksiOlipa kyseessä sitten omakotitalo tai vapaa-ajan asunto, vanhaankin rakennukseen voidaan toteuttaa lisää majoitustilaa monin eri keinoin.

Dreamstime


– Jos kaavaa ei ole, se selviää raken-nusjärjestyksestä ja kysymällä kunnasta.

Tavallisesti laajentaminen edellyttää rakennussuunnittelijaa, mutta jos raken-nukseen tehdään esimerkiksi uusia mär-kätiloja, mukaan tarvitaan myös LVI- ja sähkösuunnittelijat. Moisio huomauttaa lisärakentamisen olevan uudisrakenta-mista vaikeampaa, sillä uudisosa on vie-lä kytkettävä vanhaan rakennukseen.

– Hintaa tulee, jos tarvitsee ryhtyä te-kemään perustukset tai rakenteet uusik-si.

Käytännössä usein hänen mukaansa onkin helpompaa vain tehdä uusi raken-nus. Monesti se on myös laajentamista halvempaa.

Erilaisia laajennusperiaatteita

Arkkitehtinä Moisio on suunnitellut mo-nenlaisia laajennuksia eri toteutusperi-aatteilla. Laajennus voidaan tehdä esi-merkiksi niin sanottuna palapelinä, joka muodostuu useista eri laajennusosista, tai vanhan rakennusmassan tyylisenä ja levyisenä jatkeena. Sisäisessä laajenta-misessa lisätila toteutetaan rakennuk-sen vaipan sisälle ottamalla käyttöön esi-merkiksi kylmät ullakkotilat.

– Sisäinen laajentaminen on tietyllä lailla järkevintä, hän huomauttaa.

Esimerkiksi vanhan rintamamiestalon umpinainen, puolilämmin kuisti voi-daan muuttaa asuinkäyttöön sopivaksi. Moisio kertoo toteuttaneensa asuintiloja paljon myös vinteille.

– Vanhassa talossa saattaa olla tuulet-tuva vintti osa rakennetta. Kun se eriste-tään, olen tehnyt uuden rakenteen, joka on vähän irti seinästä ja katosta, hän ku-

vailee. Uusi rakenne on vintillä kuin tila tilassa, jolloin se pysyy edelleen tuulet-tuvana.

Vanhaan rakennukseen voidaan myös kytkeä uudisosa esimerkiksi katoksella.

– Katto jatkuu, mutta rakennusten vä-liin tulee lasitettu terassi tai vaikka mär-kätila, kuvailee Moisio.

Kytketystä nivelosasta näkee selkeästi, mikä on uudisosaa ja mikä vanhaa. Toi-sin kuin jatke, se ei yritä sulautua osaksi vanhaa rakennusta.

Moisio muistuttaa laajentamisen ole-van luvanvaraista, ja että luvanvaraisissa toimenpiteissä on kuultava myös naapu-reita. Väliseinien lisääminen puolestaan ei vaadi lupia, mutta osa rakennuksen si-säpuolisista töistä, kuten uuden märkäti-lan toteuttaminen tai vintin lisäeristämi-nen, ovat yleensä luvanvaraisia. Riippuu kuitenkin kunnasta, vaaditaanko niissä toimenpide- vai rakennuslupaa.

Laajentaa voi myös vanhaa kunnioittaen

Parhaillaan Moisiolla on työn alla use-ampikin laajennuskohde. Vaikka laajen-nukset ovatkin hänen mukaansa uudis-rakennuksia haastavampia suunnitel-la, ne ovat kuitenkin mielenkiintoinen haaste reunaehtoineen.

– Laajennuksen pitää oikeasti sopia siihen vanhaan rakennukseen, hän tii-vistää.

– Varsinkin kun teen muutoksia 100-vuotiaisiin rakennuksiin, olen kyllä aika tarkka, mitä suostun tekemään.

Moisio kertoo pitävänsä työtään on-nistuneena, jos rakennuksesta ei jäl-keenpäin edes huomaa, että sitä on

laajennettu. Myös tavanomaisempaa 1970–90-luvun mökkiä hän laajentaisi mieluiten vain sen alkuperäisen tyylin mukaisesti.

– Jos tehdään täysin uusi rakennus, se voi olla sitten vaikka miten moderni lasi-kuutio tai jokin muu.

Hän huomauttaa, että sellainenkin voi olla kuitenkin hyvä sijoittaa hieman si-vummalle pihapiiriin, jos vanhat raken-nukset ovat kovin eri tyylisiä.

Aitta tai varasto majoitustilaksi

Lisätilaa varten ei tarvitse aina kuiten-kaan välttämättä rakentaa uutta. Myös vanhan piharakennuksen, kuten aitan tai varaston, voi usein muuttaa lämpi-mäksi majoitustilaksi lisäämällä niihin eristystä.

Aitan muuttaminen majoitustilaksi ei ole Moision mukaan mikään suuri työ. Yleensä niiden seinät on jo hyvin eristet-ty, eikä niihin tarvitse välttämättä toteut-taa märkätiloja.

Rakennusten käyttötarkoitus on kui-tenkin tarkasti määritelty. Jos käyttötar-koitus muuttuu, muutokseen on haetta-va lupa kunnalta. Tontilla jo käytettyyn rakennusoikeuden määrään lasketaan käyttötarkoituksesta riippumatta kaik-kien rakennusten kerrosala, olivatpa ne sitten kylmiä tai lämpimiä.

– Yleensä on jaoteltu erikseen loma-rakennus, sauna, talousrakennus... Jos-kus on erikseen määritelty nukkuma- tai vierasaitta, kertoo Moisio. Nukkuma-ai-tat ovat yleensä ranta-alueillakin sallit-tuja, mutta niissä ei saa olla asumisen tunnusmerkistöä kuten esimerkiksi keit-tiötä.

Moisio toteaa tulkintojen muuttuvan kuitenkin jatkuvasti. Jos talousrakennuk-sen sisustaa ja rakentaa tilapäiseen nuk-kumakäyttöön, siitä tuskin koituu ongel-mia.

– Ei kukaan käy kyttäämässä, jos joku käy siellä joskus nukkumassa, hän huo-mauttaa.

Kunnan rakennusjärjestys ohjenuorana

Tontille voidaan hankkia lisämajoitusti-laa myös valmiina paikalle toimitettaval-la moduulilla tai minitalolla, joita on ny-kyisin markkinoilla monipuolisesti.

Moisio huomauttaa, että sellaista sijoi-teltaessa on varmistettava, ettei raken-nelma sijaitse liian lähellä naapuritontin rajaa ja että se asettuu luontevasti piha-piirin kokonaisuuteen.

Minitaloakin varten vaaditaan yleen-sä lupa, jos kyseessä ei ole mikään aivan kevytrakenteinen pihavaja. Jossain kun-nissa alle 20-neliöisen piharakennelman voi toteuttaa ilman erillistä lupaa.

– Niitä voi perustaa aika kevyesti vaik-ka kierrepaaluilla, Moisio kertoo.

Joka kunnalla on oma rakennusjärjes-tyksensä, jossa määritellään muun mu-assa sallittu rakentamisen määrä ranta-alueilla sekä miten lähellä rantaviivaa rakennus saa sijaita.

– Saunan etäisyys rantaviivasta on se 15 metriä, ja muiden talousrakennus-ten ja loma-asuntojen 30 metriä, heittää Moisio yleisenä karkeana esimerkkinä. Määräykset vaihtelevat kuitenkin kun-takohtaisesti. Naapurisovun säilyttämi-seksi niihin kannattaa perehtyä jo etu-käteen.

ASIAKASOMISTAJILLEKULJETUSAPUAVELOITUKSETTA

OSTAESSASI RAUTA-PRISMASTA TUOTTEITA SAAT LAINAKSI LAVA-

AUTON, PAKETTIAUTON TAI PERÄKÄRRYN VELOITUKSETTA.(max 2 h/lainaus)

KYSY KULJETUSAPUA MYYJÄLTÄSI

AMMATTITAITOISET YRITYS- JA RAKENNUSTARVIKEMYYJÄMME AUTTAVAT SINUAPROJEKTISI SUUNNITTELUSSA. SOVI TAPAAMINEN TAI TULE KÄYMÄÄN!

Rauta-Prisma ma–pe 7–22, la–su 8–22, Noutomyymälä ma–pe 7–19, la–su 8–16 | PRISMA KOUVOLA | Tommolankatu 9, puh. 010 762 400 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)

RAKENNUSTARVIKEMYYNTI PALVELEE ma–pe 8–18, la 8–16, su 10–16

Mika Pyötsiäpuh. 010 762 [email protected]

Sari Susiluotopuh. 010 762 [email protected]

Mika Torikkapuh. 010 762 [email protected]

YRITYSMYYNTI ma–pe 7–15Juho Purhonenpuh. 010 762 [email protected]

KALUSTESUUNNITTELU JA –MYYNTI ma 14–20, ti–pe 10–17Sari Hakalapuh. 010 762 [email protected]

KAIKENKATTAVA RAUTAKAUPPA


Minna ja Harry Stenbäckin puutarhaidylli sijaitsee Ne-kalan siirtolapuutarha-alueella Tampereella. Nykyisen mökkipalstansa he hankkivat vuonna 2015, mutta sitä ennen molemmille oli kertynyt jo kokemusta siirtola-puutarhaviljelystä Harryn vanhempien siirtolapuutar-halta, jota he hoitivat viimeiset vuodet ennen kuin se myytiin.

Vaikka Stenbäckit ovatkin itse kohtuullisen ahkeria vi-herpeukaloita, tiedostavat he, ettei kaikilla ole yhtä lailla halua tai aikaakaan puutarhanhoitoon.

– Jotkut sanovat, että kun ryhtyy siirtolapuutarhuriksi, joutuu tekemään ihan hirveästi töitä. Mutta ei sen tarvit-se olla niin. Ei tästä ole pakko tehdä itselleen työleiriä, Harry sanoo.

Puutarhaa ja pihaa kannattaakin Minnan mukaan läh-teä suunnittelemaan siltä pohjalta, kuinka paljon puu-tarhamökillä tullaan todennäköisesti viettämään aikaa ja mitä siellä olemiselta halutaan.

Missä määrin halutaan aikaa oleskelulle, kuten aurin-gonotolle ja muulle rennolle oleilulle, ja missä määrin taas ollaan valmiita panostamaan puutarhanhoitoon? Mihin laitetaan terassi tai lasten leikkipaikka? Halutaan-ko pihalta avaruutta vai halutaanko siihen runsautta? Saavatko naapurit näkyä vai halutaanko näkyvyyttä peit-tää pensailla tai puilla?

– Olisi hyvä myös miettiä, kuinka paljon ollaan oikeas-ti valmiita satsaamaan aikaa ja energiaa puutarhanhoi-toon. Osa kasveista vaatii enemmän hoitoa kuin toiset. Myös nurmikko teettää työtä, kun taas kukkapenkit ja marjapensaat ovat helpompia.

Grillikatoksen tai huvimajan rakentamisen kohdal-la on hyvä muistaa, että molemmat ovat luvanvaraisia. Siirtolapuutarhalla pitää kysyä yhdistykseltä lupa myös portille.

– Portteja on kaikennäköisiä, on kaariportteja ja vyö-tärönkorkuisia portteja. Liian isoja tai korkeita portteja

ei kuitenkaan saa olla, eikä esimerkiksi aita saa olla ih-misenkorkuinen niin, ettei pihalle näe tieltä lainkaan, Minna kertoo.

Vieraslajeille kyytiä

Mitä viljelemiseen tulee, Minna kehottaa uutta siirto-lapuutarhaviljelijää ensimmäisenä vuonna maltillisuu-teen. Puutarhaa ei kannata laittaa kokonaan uusiksi en-nen kuin tietää, mitä siellä jo on ja mitä ehkä haluaisikin säilyttää.

– Suosittelisin, että ensimmäisen kesän lähinnä kat-soisi, mitä tontilla jo on ja mitä sinne kesän aikana tulee. Osa kasvaa vasta syksyllä, joten kesän alkupuolella ei saa vielä puutarhan kasvitilanteesta käsitystä. Kun sitten nä-kee, mitä sinne puutarhaan tulee, tietää, mitä siellä halu-aa säilyttää ja minkä vaihtaa pois. Ja jos tontilla on ome-napuita, syksyllä maistelemalla tietää, mitkä ovat omaan


Juuri itselle sopiva pikku paratiisiSiirtolapuutarha viehättää myös niitä, joiden peukalo ei erityisemmin viherrä. Kun hankkii oman kaupunkikeitaan, kannattaa puutarhaa suunnitella sen mukaan, missä määrin siellä on oikeasti aikaa ja viitseliäisyyttä touhuta.

Dreamstime


makuun sopivia ja mitkä eivät. Ensimmäisenä kesänä paukkuja kannattaa sen si-

jaan laittaa huonojen kasvien poistamiseen tontilta. Jos tontille esimerkiksi pukkaa paljon vuohenputkea tai karhunköynnöksiä, niihin on syytä käydä pikaisesti kiinni. Ylipäänsä olisi tärkeää pitää huolta siitä, etteivät huonot kasvit eli niin sanotut vihollislajit pääsisi aina-kaan levittäytymään liikaa.

Kokemattoman puutarhurin kannattaakin perehtyä haitallisiin vieraslajeihin. Ne kun saattavat näyttää sil-mään kauniilta, mutta ovat pirullisia puutarhan muille kasveille. Vuohenkellolla esimerkiksi on vahvat juuret, joilla se pystyy nitistämään perennoja hengiltä.

– Itse tutustuin vuohenkelloon, kun olin vielä vihreä viljelijä. Sitä kasvoi portin lähellä ja ihastelin ohikulki-jalle violetinsinistä kasvia, että onpa hieno. Tämä on-neksi sanoi, että ota tuo äkkiä pois! Minna kertoo.

Viehkeältä näyttää myös nopeakasvuinen karhun-

köynnös, joka kietoo kiemurtelevan vartensa esimer-kiksi pensaiden ympärille ja peittää helposti alleen pa-rimetriset tai sitä matalammat kasvit.

– Meillä meni sitä vahingossa kompostiin, ja siinä olikin hommaa, kun kaikki piti nostaa ylös. Vieraslaji-en kurissa pitämisen kanssa saakin olla jatkuvasti tark-kana. Vieraslajia ei tarvitse jäädä kuin pieni palanen, että se leviää taas. Ne voivat levitä myös tuulen muka-na tulleiden siementen tai maaperän kautta. Myös voi-kukkaa olisi hyvä pyrkiä kiskomaan maasta mahdolli-simman paljon.

Persoona puutarhassa

Minnan mielestä puutarhurin persoona saa näkyä puutarhassa. Yleensä persoona näkyy etenkin väriva-linnoissa. Joku ei voi esimerkiksi sietää mitään vaale-anpunaista. Myös se, haluaako runsaan kukkaröyhyn

vai hillitymmän ilmeen, riippuu persoonasta.– Joissakin puutarhoissa on esimerkiksi hyvin pe-

dantisti suorat linjat. Meillä taas on enemmän kaarevia reunoja, pyöreyttä ja runsautta.

Värimaailman rakentamisessa, kuten kukkaistutus-ten suunnittelussa, kannattaa Minnan mukaan kuiten-kin huomioida se, että on eri aikaan kesästä kukkivia kukkia.

– Penkit on yleensä mielekästä suunnitella niin, että niissä on aina jotakin, joka kukkii. Kukkapenkkien lait-tamisessa kannattaa huomioida myös niiden korkeus. Mikään ei näy, jos kaikki kasvit ovat korkeita.

Minnan ja Harryn puutarhassa on paljon monivuo-tisia perennoja, jotka nousevat aina uudelleen. Peren-noja hoidetaan poistamalla syksyllä edelliskesän ku-kinnot, lisäämällä multaa ja lannoittamalla. Joitakin perennoja on nostettava muutaman vuoden välein ylös, kopsuteltava ja vähän pätkäistävä juuria. Jotkut

Leila Lehtinen Leila Lehtinen

Leila Lehtinen

č Olisi hyvä miettiä, kuinka paljon ollaan oikeasti valmiita satsaamaan aikaa ja energiaa puutarhanhoitoon. Osa kasveista vaatii enemmän hoitoa kuin toiset. Myös nurmikko teettää työtä, kun taas kukkapenkit ja marjapensaat ovat helpompia.


taas ovat sellaisia, että paikkaakin pitäisi aina välillä vaihtaa. Jotkut puolestaan eivät erityisemmin pidä siirtelystä, kuten pioni, joka saattaa siirrosta suuttuneena jättää tulevan kesän kukinnan kokonaan väliin.

Stenbäckeillä on myös joitakin kaksivuotisia kukkia, kuten harjaneilikkaa ja sormustinkukkaa. Kaksivuotinen kukka kas-vattaa ensimmäisenä kesänä lehdet ja kukkii toisena kesänä. Käytännössä niistä tulee usein monivuotisia kukkien siemen-tämisen myötä.

– Meidän siirtolapuutarhallamme on ihmisiä, jotka kerää-vät siemenet kukista, kuivattavat ja kylmäkäsittelevät ne. Itse en ole tällaiseen hifistelyyn mennyt mukaan, vaan olen suosi-olla ostanut siemenet.

Minna kertoo, että siirtolapuutarhalla kaikilla on yleensä myös kesäkukkia.

– On monenlaista kesäkukkaa. Itse tykkään muun muassa samettikukasta. Siinä on voimakas tuoksu ja sitä voi käyttää myös hyönteisten karkottamiseen esimerkiksi porkkanapen-kin vieressä.

Lavoihin ja ruukkuihin

Kukkien lisäksi Stenbäckit kasvattavat myös muun muassa perunaa, sipulia, herneitä, salaattia ja tilliä.

– Herneet tekevät hyvää maalle, sillä niistä tulee typpeä. Herneitä kannattaakin viljellä vähän siellä sun täällä, jos ha-luaa parantaa maan laatua, Minna vinkkaa.

Vuoroviljelyä on harjoitettava muutenkin, jotta saadaan maaperä pidettyä hyvänä ja sopivan typpipitoisena. Vuorovil-jely on myös paras ja joskus ainutkin tapa torjua kasvitauteja.

Eri viljelykasvien paikkaa on helppo vaihdella myös käyttä-mällä viljelylavoja.

– Tänä vuonna voi kasvattaa tässä lavassa sitä ja seuraava-na vuonna tätä. Lavat toimivat hyvin myös nopeasti kasvavien kasvien viljelyyn. Kun sato on kasvanut, sitä voi kylvää lisää. Esimerkiksi salaattia ja tilliähän voi kylvää useampaan ker-taan kesän aikana ja aina on kasvua tulossa.

Kaikkea ei ylipäänsäkään tarvitse kylvää maahan, vaan kas-veja voi kylvää esimerkiksi ruukkuihin ja purkkeihin.

– Niissä kasvattamalla pääsee myös helpommalla, kun ei tule rikkaruohoja eikä tarvitse laittaa kuorikatteita eikä käyt-tää kasvimyrkkyjä. Ruukkuja voi nostaa esimerkiksi tiiliskivil-lä korkeammalle.

Suojassa omenapuiden katveessa

Marjapensaita, kuten musta-, puna- ja viherherukkaa Sten-bäckit kasvattavat lähinnä maisemoinnillisista syistä.

– Vadelma on hyvä aitakasvi, siitä kasvaa nopeasti tuuhea aita. Vadelmapensaat erottavatkin usein tontteja toisistaan. Meillä on myös luumuja ja useampi omenapuu. Jotkut täällä kasvattavat myös kirsikoita ja päärynää.

Siirtolapuutarhoilla on kuitenkin sääntö, että puut eivät saa mennä yli talon harjakorkeuden eli ne eivät saa olla liian pit-kiä.

– Omenapuiden leikkaamista pitää tehdä joka tapauksessa, ja meillä se on aika isokin homma, kun puita on niin paljon. Olemme kuitenkin halunneet säilyttää vielä kaikki puut, kos-ka ne toimivat näköesteenä tielle päin.

Kahden kasvin viljelyyn Stenbäckit eivät ole ainakaan vielä halunneet lähteä: tomaatin ja mansikan.

– Tomaatti vaatii todella lämpimän paikan ja jatkuvaa kaste-lua. Kotona parvekeamppelissa olen niitä joskus kasvattanut. Mansikat ovat myös oma tieteen lajinsa, olen todennut niiden menestyksekkään kasvattamisen itselleni ihan liian moni-mutkaiseksi, Minna naurahtaa.

Ideoita naapureilta

Siirtolapuutarhalla ei tarvitse olla viljelyongelmiensa kanssa yksin. Naapureilta voi yleensä kysyä tarvittaessa neuvoja ja heiltä saa myös vinkkejä ja ideoita siihen, mitä voisi kasvat-taa. Siirtolapuutarhoilla järjestetään myös myyntipäiviä, joilla myydään tai annetaan perennoiden juuria. Myös perennojen vaihtoa harrastetaan paljon.

Lisää kasvatusvinkkejä ja tietoa muun muassa siirtolapuu-tarhojen yleisistä ohjeista löytyy Siirtolapuutarhaliiton sivuil-ta: www.siirtolapuutarhaliitto.fi/kaytannon-tietoa/viljelijan-tietopankki/oppaita-ja-ohjeita

• Piha- ja puutarha-suunnittelua• Pienkoneurakointia• Maisemointia• Viherrakentamista• Salaojitusta• Sadevesiviemäröintiä• Pihalaatoitusta

Kai Nuotio 040 5395172 Tomi Nuotio 044 088 0164www.kauhajakuoppa.� • info@kauhajakuoppa.�

KATTOJEN PESUT& MAALAUKSET

Rakennusapu Marttinen0400 948 260

www.rakennusapumarttinen.fi

UUTTA KALUSTOA! Kuljetuspumppu 31 m/6m³ | pystysaumapumppupienkuormainvuokraus | ruiskubetonointi | tasoitepumppaus

www.rp-muuronen.fi

• PERUSTUKSET• RUNKO• VESIKATTOTYÖT

AMMATTITAIDOLLA

antero.muuronen@rp-muuronen.�

puh. 050 573 3823


Teksti: Pia TervoKuvat: Maija Ylä-Sahra

Retroa reilulla kädellä vai ripauttaen?Sisustuksessa vanhan ajan hengen voi tavoittaa monella eri tavalla. Jos autenttista vanhaa tavaraa on hankala löytää, sopivaa tunnelmaa voi etsiä sisustuskauppojenkin hyllyiltä.

Sanat vintage ja retro sekoittuvat monesti toisiinsa, kun puhutaan entisaikoja hen-kivästä sisustuksesta. Niillä on kuitenkin puhdasoppisten sisustajien mielestä sel-keä ero: vintage-tuote on aidosti vanha, kun taas retro imitoi tietyn aikakauden tyylisuuntaa.

Yhteistä molemmille asian haaroille on kuitenkin se, että vanhaa aikaa rakastavat innostuvat kohdatessaan vuosikymmeni-en takaista elämää huokuvia muotoja, vä-rejä ja tekstuureja.

Espoolainen kuvataiteilija Maija Ylä-Sahra on elänyt koko elämänsä designin keskellä muun muassa siksi, että hänen isänsä, arkkitehti Reima Harlo, suunnit-teli myös kotiin huonekaluja 50–60-lu-vuilla.

– Edelleenkin minua kiehtoo sen aika-kauden suunnittelu. Harmittaa, että pe-rinnöksi jääneistä huonekaluista osa on jo myytykin. Mutta jäljelle jääneitä rakas-tan ja arvostan valtavasti.

Retroon hurahtaneet jakautuvat pää-osin kahteen koulukuntaan. Osa ei tingi tyylisuunnasta piiruakaan. Kaiken pitää olla vanhaa tai vanhan näköistä – pisto-rasioidenkin. Toinen puoli sen sijaan yh-

distelee retron tuulahduksia modernim-paan ympäristöön omaa silmää miellyt-täväksi kokonaisuudeksi.

– Itse olen aina tykännyt sekoitella eri aikakausien sisustusta toisiinsa. Eikä haittaa, vaikka jonkun huonekalun osa olisi toiminut joskus muussa tehtävässä. Meillä esimerkiksi olohuoneen pöydän metalliset jalat on valmistettu Valmetin lentokonetehtaalla 60-luvulla. Keittiön pöytälevy puolestaan toimitti 50-luvulla mökin oven virkaa, Ylä-Sahra täsmentää.

Rohkeita värejä ja pieniä yksityiskohtia

50-70-lukujen välimaastosta mieleen nousevat kalanruotoparketit, shakkiruu-tuiset laatoitukset ja vinyylilattiat, joita näkyy jälleen monissa harkituissa retrosi-sustuksissa. Aikakauden mukaisesti mus-tavalkoisuutta maustetaan kirkkailla vä-reillä: punaisella, keltaisella, vihreällä ja sinisellä sekä päävärien murroksilla, ku-ten oranssilla, vaaleanpunaisella ja vaa-leansinisellä.

Glamouria menneiden aikojen väri-maailmaan toivat metalliset yksityiskoh-

dat. Esimerkiksi ovien kahvanupit olivat messinkiset tai kromatut, huonekalujen pinnijalat mustaa rautaa ja valaisimissa näkyi kiiltäviä tehosteita. Käsittelemät-tömän puun väri ja erilaiset viilutukset luonnehtivat huonekalupintoja.

Vanhan ajan värimaailmaa voi tuoda skandinaavisen hillittyynkin kotiin pieniä yksityiskohtia vähin erin lisäämällä. Esi-merkiksi tauluilla on helppo aloittaa, sil-lä ne saa helposti siirrettyä tai poistettua.

– Omassa taiteessani näkyvä värimaa-ilma sopii rakastamani aikakauden tyy-liin, sillä pidän rohkeista väreistä – eri-

tyisesti punaisesta ja keltaisesta – ja väri-en kontrasteista. Vanha pop-taidekin on ihan kivaa. Suunnitelmissa on ollut maa-lata nykyajan muusikoista pop-taidetta ihan omalla tyylilläni.

Muita Ylä-Sahran suosimia helppo-ja elementtejä ovat sisustustuotteet, joi-ta vaihdetaan muutenkin vuodenaikojen mukaan, kuten purnukat, verhot, tyynyt ja pöytäliinat.

– Minulla on monia uusiakin tekstiile-jä, joiden kuoseista huokuvat vanhat vuo-sikymmenet, ja jotka siksi sopivat myös designin kanssa yhteen. Esimerkiksi Ma-

[email protected]

www.verstas-vii5kulma.com

Sisustuspuusepäntyöt, huoneistoremontit, saunat, keittiöremontit, kalusteasennukset

– juuri sinun toiveidesi mukaan!

Pilkanmaa, Kouvola

puh. 040 5938 576

Sisustuspuusepän töitäja kodin remontteja


rimekolla on kankaita, jotka on voitu suunni-tella kauan sitten, mutta jotka tänäkin päivänä näyttävät upeilta, hän toteaa.

– Myös astioista on helppo lähteä. Itse ka-tan oranssein muovituolein kehystettyyn ruo-kapöytääni Wirkkalan lasit tai värikkäät kah-vikupit. Ihan pieninkin elementein voi päästä tunnelmaan.

Muotokieli johdattelee oikealle vuosikymmenelle

Kun Ylä-Sahra miettii esimerkiksi 60-luvun kotia, niin siellä näkyi hänen mielestään elin-tason vähittäinen nousu. Ihmisillä alkoi olla varaa ostaa kallista designia, esimerkiksi Ar-tekin tuotteita ja Kaj Franckin, Nanny Stillin ja Tapio Wirkkalan suunnittelemaa taidelasia.

– Sisustustrendit näkyvät aina myös vaate-tuksessa. 60-luvulla joka toisella suomalaisella lapsella oli Marimekon tasaraitayöpaita, Ylä-Sahra naurahtaa.

Erityisesti valaisimista erottaa, miltä vuosi-kymmeneltä ne ovat. Ylä-Sahra ihailee esimer-kiksi Aallon ja Artekin valaisimia. Tyylikkäim-mät niistä on suunniteltu 50–60-luvuilla.

– Olisin halunnut Aallon vuonna 1953 suun-nitteleman Mehiläispesä-valaisimen syntymä-päivälahjakseni keväällä, mutta koronan takia en voinut juhlia pitää, Ylä-Sahra harmittelee.

50–70-lukujen huonekalulla oli yleensä jalat – tämän muistavat varsinkin ne lapset, jotka erehtyivät testaamaan painopisteen lainalai-suuksia esimerkiksi liinavaatekaapin ovessa roikkumalla.

Lapsiperheissä pinnijalkaiset tai muuten hontelot kaapit kannattaa tämän vuoksi kiin-nittää seinään vahinkojen ehkäisemiseksi.

Myös 50-luvun sähkölaitteet ovat inspiroi-neet retroilijoita. Esimerkiksi muhkealinjaisia, värikkäitä jenkkijääkaappeja löytyykin jo use-ammalta valmistajalta.

– Ne ovat ihania, huokaa Ylä-Sahra, ja kertoo samaan hengenvetoon omistavansa vanhan vinyylilevysoittimen.

Joskus näkee tavaroita, joita ei enää uustuo-tantona valmisteta. Esimerkiksi puhelinpenk-ki, kampauspöytä ja puhelinkoppi edustavat aikaa, jolloin asioita tehtiin toisin. Ne voivat-

kin näyttää mielenkiintoisilta tuunattuina ja valjastettuina uusiin käyttötarkoituksiin.

Huonekalujen kunnostus ja verhoilu pidentää käyttöikää

Nykyaikaisen huonekalun ilmettä voi vanhen-taa monin erin tavoin. Tekstiilipintaisen noja-tuolin voi päällystää itse tai verhoiluttaa am-mattilaisella uudelleen. Kirkaskuosisella ret-rokankaalla päällystäen esimerkiksi rahista voi tulla olohuoneen katseenvangitsija.

Kun eri tyylisuuntia halutaan yhdistää su-lassa sovussa, voidaan huonekaluista uusia vain jokin osa, kuten vetimet, pintasaranat, jalat tai kansilevyt ja säilyttää muu osa ennal-laan.

Nyt näkee uudistuotantona esimerkik-si marmoripintaa, joka muistetaan parhaiten 80-luvulta. Omaan kuluneeseen ruokailupöy-täänsä voikin saada piristävää klangia nosta-malla sen päälle marmoritason.

– Itse olen tuunaillut esimerkiksi vanhojen keittiönkaappien ovia vaihtamalla vain veti-met uusiksi. Mielenkiintoista uudistamista edustaa mielestäni myös sellainen, että van-han kaapin runkoon teetetään aivan uudet ovet. Näin huonekalun muotokieli pysyy kau-niisti omalla vuosikymmenellään ja kaluste sopii modernimpaankin sisustukseen. Tällä tekniikalla voi uudistaa isojakin alueita, esi-merkiksi koko keittiön, vinkkaa Ylä-Sahra.

Vanhaa kangasvalaisinta voi parannella ver-hoilemalla sen mieluisalla kankaalla uudel-leen. Ennen kuin lamppu otetaan käyttöön, kannattaa kuitenkin selvittää, löytääkö siihen lainmukaisen, sopivakantaisen polttimon. Hehku- ja halogeenilamput ovat nimittäin saaneet lähtöpassit EU:n markkinoilta.

Kaikkia muitakin sähkölaitteita koskevat EU:n direktiivit, asetukset ja päätökset, jot-ka kannattaa tiedostaa laitetta ostettaessa tai asennettaessa. Monesti sähkölaitteen paras ostopaikka onkin uusia sähkölaitteita myyvä liike. Kaikkien sähkölaitteiden turvallisuutta voivat arvioida Tukesin rekisteröimät sähkö-alan asennus- ja huoltoliikkeet. Niistä saa tar-vittaessa myös ammattitaitoista asennuspal-velua.

Huonekalut ovat turvallisuuslain alaisia hyödykkei-

tä. Niistä ei saa aiheutua vaaraa kuluttajien tervey-

delle tai omaisuudelle.

• Kriittiset kohdat liittyvät kestävyyteen, mitoituk-

seen, tasapainoon, paloturvallisuuteen sekä valmis-

tusmateriaaleihin ja lisäaineisiin.

• Varsinkin pehmustettujen istuimien ja patjojen on

oltava paloturvallisia.

• Lapsille suunnatut huonekalut ovat myös tarkem-

min säädeltyjä.

• Huonekalujen mukana on tultava turvallisuuden

kannalta tarpeelliset tiedot sekä suomeksi että

ruotsiksi.

• Kokoamisohjeiden on oltava selkeitä ja sisällettävä

osaluettelon pientarvikkeineen, tarvittavat työkalut

sekä ohjeet mahdollista seinään kiinnitystä varten.

• Huonekaluja ei kuitenkaan CE-merkitä eivätkä ne

edellytä viranomaisilta saatua myyntilupaa.

Lähde: www.tukes.fi

Huonekalujen turvallisuusvaatimukset pähkinänkuoressa

www.omakotilehdet.fi A&K Omakoti 2/2021 29ALANSA PARHAAT

Maalauspalvelut

0400 [email protected]

Kaikki kodin remontitKouvolan Kiinteistömaalaus Oy

Kaivonporauspalvelut

• Lämpö- ja porakaivot• Pumppujen myynti ja huolto• Porakaivojen puhdistukset

LÄMPÖKAIVOT PORAKAIVOT

0400 251 322 R.Labbas0400 258 055 J.Äyräväinen

[email protected]

Sähkötöitä

Seppo Lassila p. 0400 916 697Kylänmäentie 18, 45910 Voikkaa

[email protected]

Sähköasennuksia jo yli 20-vuoden ajan!

Jalkahoitola

Jalkojenhoidon AT, kosmetologiKalevankatu 13 (vanha lääkäritalo) KOUVOLA www.facebook.com/jalkahoitolatittavanhanen/

Leikk

aa ta

lteen

!

HOITO SISÄLTÄÄ:- virkistävän jalkakylvyn- kynsien leikkauksen, muotoilun, ohennuksen ja lakkauksen- jalkojen ihonhoidon: kovettumat, känsät, halkeamat yms.- rentouttavan jalkahieronnan

Virkistystä jaloille!

Jalkahoito 50€Jalkahoito 50€Ajanvaraus 040 535 0127Jalkahoitola Titta Vanhanen »

Nuohouspalvelu M. Heikkinen

www.facebook.com/NuohouspalveluM.Heikkinen

Kaikki tulisijojen ja lämmityskattiloiden nuohoustyöt ammattitaidolla Kouvolan alueella.

Mikko Heikkinen 050 389 8738Mika Kallio 050 395 9873

www.nuohousheikkinen.fi

Nuohouspalvelut

Ota yhteyttä: Antti Lassi p. 040 700 8995Yrittäjänkatu 10, Kouvola. [email protected]

• Salaojitustyöt, sadevesiviemäröinnit, Fuktisol-salaojittava routaeriste, myynti ja asennus• Viherrakennus- ja kaivutyöt• Kurottajapalvelut

Salaojitus ja viemäröinti

SAHATTUA JA HÖYLÄTTYÄ

PUUTAVARAASiekkelin Saha Ky040 592 5005 Keijo [email protected]

Valkeala | www.siekkelinsaha.fi

Puutavaraa

Valkealan Joona Oy | Kalevantie 3, 45370 Valkealap. (05) 355 3300 | Avoinna ma–pe 9–17, la 9–15, su 11–15

www.valkealanjoona.fi | [email protected]

leikkokukat | ruukkukukatmorsiussidonta | surusidonta

puut, pensaat, havupuutmullat, lannoitteet

Piha- ja puutarhapalvelut


Ristikon ratkaisu

edellisestä lehdestä.

AJANVIETE

Pixa

bay

Grillipizza – vaihtoehto perinteisille grilliruuille

Näillä vinkeillä onnistut valmistamaan herkullista pizzaa

omassa grillissä.

- Pidä grilli kuumana. Jos et käytä pizzakiveä, vaan pais-

tat pizzat grillin parilalla tai ritilällä, grilli saa olla keskiläm-

pöinen. Noin 200–225 asteessa täytteet kypsyvät, mutta

pohja ei pala.

- Ohut pizza, jossa ei ole liikaa täytteitä, kypsyy tasaisesti.

- Tee riittävän pieniä pizzoja (halkaisija enintään 20 cm)

ja jauhota pohjat hyvin, jotta niitä on helpompi siirrellä. Piz-

zalapio helpottaa siirtelyä.

- Voit lisätä täytteet, kun pohja on jo grillissä tai täyttää

pizzat juuri ennen paistamista, jotta pohjat eivät ehdi vet-

tyä.

- Jos paistat pizzat kuvun alla, lämpö riittää paremmin

myös täytteiden kypsentämiseen.

- Etenkin avogrillissä tai ritilällä paistaessa voit myös ko-

keilla paistaa pelkät pizzapohjat kypsiksi molemmilta puo-

lilta ja täyttää pizzat sen jälkeen lautasella.

Pizzakivellä rapsakka pohja

Pizzakivellä saat pohjasta rapsakamman kuin uunissa uu-

nipellillä paistaessa. Pizzakivi laitetaan kylmään grilliin ja

annetaan kuumentua 15–20 minuuttia, vähintään 300-as-

teiseksi. Pizzakivi kannattaa jättää käytön jälkeen grilliin ja

puhdistaa vasta kun se on jäähtynyt. Kivi on herkkä liian no-

peille lämpötilan muutoksille ja saattaa haljeta, joten käyt-

töohjeita on syytä noudattaa, myös puhdistamisen osalta.

Pizzakiviä saa mm. rautakaupoista sekä muista grillaustar-

vikkeita myyvistä liikkeistä.

Lähde: www.soppa365.fi

Teksti: Marja Haavisto

Mitä jos tänä kesänä kokeilisit pihvien ja kasvisten sijaan pizzan tekemistä grillissä?

Pizzakiveä ei tarvitse välttämättä hankkia, sillä paistaminen onnistuu myös ritilillä tai parilalla.

facebook.com/omakotilehti

Pixa

bay

AGCO Suomi OyKaupinkatu 26, 45130 Kouvola

Simo Pappila 0400 735 182Henry Hietanen 0400 644 443

Ida Nakari 040 634 [email protected]

AKU 350 PRO lavavaunu

• kokonaispaino 825 kg• omapaino 316 kg• kantavuus 509 kg• laitakorkeus 40 cm• lavan koko 350 x 150 cm• hitsattu runko• lehtijouset• renkaat 155 R13C 91N 5x112 M+S

Nämä lisävarusteet valmiiksi asennettuna:• Kipin kaasujousi• Työkalulaatikko• 100 cm musta JAXAL-kuomu 299€

Stihl MS 140

Kevyt akkumoottorisaha tontin hoitoon ja yksinkertaisiin sahaustöihin. 25 % parempi leikkuuteho kuin laitteessa MSA 120 C-B. Pehmeä kahva, nopea ja kätevä ketjunvaihto STIHL-teräketjun pikakiristyksen ansiosta, QuickStop Super -ketjujarru, öljysäiliö, jossa on öljymäärän tarkistusikkuna, hyvä suorituskyky 1/4" PM3-teräketjun ansiosta, paino 2,6 kg. Sis. AK 30 akun ja AL 101 laturin.

JAPA 71

Hiekoitin omakotitaloon tai ahtaisiin tiloihin.

272€

2 550€

NYT ERIKOISERÄ!

norm. 3 048€

Tervetuloa herkuttelemaan Kahvila Viitakumpuun ja

Kahvila NuortenPaikkaan! Kahviloistamme

tilattavissa herkulliset leivonnaiset

juhliin ja tilaisuuksiin.

Tilaa nuorten työpajalta apua pihatöihin, siivoukseen,

muuttoihin ja kuljetuksiin. Pajoilla tehdään myös

huonekalujen kunnostusta, tekstiilitöitä ja verhoilua.

www.kouvolannuortentyopajat.fi

TYÖPAJAT:Spiraali Kenraalintie 6, Myllykoski p. 020 615 5802

Viitakumpu Viitakummuntie 2,Kouvola p. 020 615 8180Kahvila p. 020 615 9279

Kahvila NuortenPaikka Kouvolankatu 28,Kouvolap. 020 615 6634✆ 044 757 4671

[email protected]

• Ilmalämpöpumput• Ilmavesilämpöpumput• Poistoilmalämpöpumput• Maalämpöpumput• Huolto ja asennus

Lämmitysratkaisujalämpöpumpuilla.

• Metsä- ja puutarhakoneet• Perämoottorit • Mönkijät• Moottorikelkat • Mopot

• Mopoautot • Senioriskootterit

HUOLLAMME JA MYYMME VARAOSAT MM.

Kaitilankatu 5-7 • 45130 Kouvola040 584 9797 • Av. ark. 8.00-16.00

www.motoworks.fi verkkokauppa www.fiksaa.fi

Meillä kasvaa vahvaksi ja kauniiksi Mustilassa sinua odottavat ihanat kasviuutuudet ja asiantuntevastipalvelevat puutarhurimme.

Mustilan puistotie 23 Elimäki P. 045 1177050 Ma-pe 10-18, la 10-16, su 12-16 verkkokauppa: mustilapuutarha.�

Teemme myös rakennusten purkutyöt:

-Talot, hallit, ladot, ulkorakennukset,

- erikoispurut, kattilat, öljysäiliöt,

- lvi ym. ahdaspurut.

Pyydä tarjous

R O M U T U S P A L K K I O k a m p p a n j a k ä y n n i s s ä

Romuautot sekä muut metalliromut

noutaa

0400-322 922www.romurekka.fi

[email protected]@gmail.com

[email protected]

Täytämme jokaisen asiakkaamme yksilölliset toiveet. Esittelemme asuntoja sopimuksen mukaan.

Palvelumme ja välityspalkkiot• Osakehuoneistot ja kiinteistöt 3,9 % tai sopimuksen mukaan;

• Vapaa-ajan kiinteistöt 4 % tai sopimuksen mukaan;

• Minimi palkkio 2.480 € sis. alv.;

• Toimitilojen ja vuokra-asuntojen välitys.

• Vuokravälityspalkkio: yhden kuukauden vuokra sisältäen ALV.

• Osakehuoneistojen ja kiinteistöjen arviolausunto/ arviokirja 150 € alkaen + asiapaperikulut

• Kauppakirjat: - osakehuoneistot: 150 € / sis alv.+ asiapaperikulut - kiinteistöt: 250 €/ sis alv. + asiapaperikulut

Puh: 05 - 3745 500Fax: 05 - 3745 [email protected] 2, 45700 Kuusankoski

Seppo Toppilakiinteistövälittäja LKV0400-557 [email protected]

Kiinteistö Toppila LKV on välittänyt asuntoja Kouvolan alueella vuodesta 1989 alkaen

Myynti- ja vuokrakohteita löydät sivultamme www.toppilalkv.fi www.oikotie.fi

Natalia Novikovamyyntineuvottelija KiAT, Di0400-622 [email protected]

Documents

KOUVOLA NUMERO 2/2021 OMAKOTIASUMISEN ERIKOISLEHTI …