Metsään-jatkokurssi metsätuhot Kouvola 2.11.2016

Metsätuhot

Kouvola 2.11.2016

Pekka Kuitunen

3.11.2016 Suomen metsäkeskus 1

Metsätuhot Ihmisen aiheuttamat metsätuhot seuraustuhoja

• Hakkuut, korjuuvauriot, ajourat, puutavaran varastointi

Abioottiset metsätuhot

• Tuuli

• Halla

• Ahava

• Salama

• Metsäpalot

• Lumenmurrot/Tykky

Bioottiset metsätuhot

• Hyönteiset

• Sienet

• Nisäkkäät

• Muut (bakteerit, virukset, sukkulamadot esim. ankeroinen)


Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhat (1)

Hyönteiset:

• kaarnakuoriaiset

• ytimennävertäjät

• mäntypistiäiset

• tähtikudospistiäinen

• jäärät

• kärsäkkäät

• havununna

Sienitaudit:

• kuusenjuurikääpä

• männynjuurikääpä

• versosurma

• ruosteet ja karisteet

Hannu Heikkilä 2015 Suomen metsäkeskus 3

Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhat (2)

Tuulituhot

Hirvieläimet

Myyrät

Ahava

Vieras-/tulokaslajit:

• mäntyankeroinen

• lepän Phytophthora

• tammen äkkikuolema

• hollanninjalavatauti

• saarnensurma

• pohjoisamerikkalaiset

ruosteet ja

kaarnakuoriaiset

• aasianrunkojäärä

• kiinanrunkojäärä

• havununna Hannu Heikkilä 2015 Suomen metsäkeskus 4

Tuulituhot

Tuulen nopeusluokitus:

• Alle 20,8 m/s ei yleensä metsävahinkoja

• Yli 20,8 m/s myrsky, hajakaatoja ja tuhoja

laajemminkin

• Yli 32,7 m/s hirmumyrsky, suuria tuhoja

metsissä

Lähde: Ilmatieteen laitos


Tuulituhot Suomessa 1978 Aarno: 2,5 milj. m3 (EKP, Pi)

1982 Mauri: 3,0 milj. m3 (La)

1985 Manta: 4,0 milj. m3 (Savo, P-K, La), Sanna 1,0 milj. m3

2001 Pyry ja Janika: 7,3 milj. m3 (EKP, Häme)

2002 Unto: n. 1 milj. m3 (Savo)

2010 Asta, Veera ym. : 8,1 milj. m3 (Savo, KaS, K-S, Kai, P-K)

2011 Tapani ja Hannu: 3,5 milj. m3 (L-S, Pi, H-U, Ra)

2012 Antti: 300 000 m3 (Etelä-Suomi)

2013 Eino: 1,5 milj. m3 (K-S, E-S)

Oskari: 0,5 milj. m3 (Etelä Suomi)

Seija: 1,0 milj. m3 (L-S, Etelä Suomi)

2014 Helena: 0,5 milj. m3 (K-S, P-S, P-K, Kai)

Emma, Karoliina: (EKP, P-K)

2015 Suoma (8.4.), Jyrki (23.4.)

Valio (2.10) 0,5-1,5 milj. m3 (keskinen Suomi)

(2005 Gudrun Ruotsissa 75 milj. m3)


Tuulituhot


Kuva: Yrjö Niskanen

Tuulituhot

Tuulituhot

Ilmaston lämpeneminen on lisännyt tuulituhoja?

• Kovemmat tuulet, useammin

• Roudan väheneminen talvien lämmetessä

Osa tuulituhopuista jää aina korjaamatta!

• Tapani ja Hannu: noin 400 000 m3 (yli puolet kuusta)

Seuraustuhojen riski on suuri!

• kaarnakuoriaiset (juurineen kaatuneet 2-3 v)

- Tapani 2011: 250 000 m3 järeää kuusta kirjanpainajille

- Lahopuun lisääntyminen talousmetsissä!

Tuulituhohakkuut metsänkäyttöilmoituksissa 2012 alkaen

Hannu Heikkilä Suomen metsäkeskus 8

Tuulituhot


Hilppa Gregov 2013: Voimakkaiden tuulten, lumikuormien ja roudan

esiintymisen vaikutus metsien tuhoriskeihin Pohjois-Euroopassa.

- Aukkojen reunat (tuulensuojavyöhyke, hyvissä ajoin)

- Tuoreet harvennushakkuut (kasvatus harvemmassa)

Myrskyt ovat pahin yksittäinen metsätuhojen aiheuttaja

(70-80% vakuutuskorvauksista)

- Kovemmat tuulet

- Roudan väheneminen

Lumituhot

• Lumituhoja voidaan estää tehokkaimmin antamalla

puille riittävästi kasvutilaa jo taimikkovaiheesta saakka

• -> riukuuntuneet puut kestävät huonosti lumikuormaa

• Tykkylumialueilla

tuhoja esiintyy jossakin

määrin aina

(korkeus 250 mpy)


Hallavaurioiden estäminen

• Kuusi erittäin herkkä hallavaurioille

› Suojuspuusto vähentää hallavaurioita

› Ravinne-epätasapainosta kärsivä puusto kärsii helposti

hallasta-> terveyslannoitus

› Hallankestävyys paranee, kun kuusi

on 4m tai pitempi


Ahava Metsäpalo

3.11.2016 Suomen metsäkeskus 12 Kuva: Hannu Heikkilä Kuva: Hannu Heikkilä

Hyönteistuhot

• Kirjanpainajat Ips (kuusi)

• Ytimennävertäjät (mänty)

• Mäntypistiäiset (mänty)

• Tähtikudospistiäinen (mänty)

• Havununna (kaikki)


Kirjanpainaja (Ips typographus)

Kirjanpainajat ovat taloudellisesti merkittävin kuusta vioittava

hyönteistuholaissuku kuusella (1-2 milj. €/v)

Tuhoalueet Suomessa ovat olleet yleensä pieniä

Tuore kuusipuutavara, tuulenkaadot, lumenmurrot, heikentyneet

pystypuut terveet puut (2000 - 4000 yksilöä)

Toinen sukupolvi lämpiminä loppukesinä lisää tuhoja

- 2010, 2011, 2013

Hyönteistuhohakkuut metsänkäyttöilmoituksissa 2012 alkaen

Kannanseuranta 2012 alkaen (Metsäkeskus ja Metla/Luke)

Riskikohteiden tarkastukset 2013 alkaen



Kirjanpainaja

Kuva Hannu Heikkilä

n. 5 mm

3.11.2016 Suomen metsäkeskus 16 Kuva: Manu Kärki

Kirjanpainajatuhoa

3.11.2016 Suomen metsäkeskus 17 Kuva: Sami Karppinen

Aukon reuna

3.11.2016 Suomen metsäkeskus 18 Kuva: Sami Karppinen

Tuulenkaadot

Iskeytymät

toukokuussa,

kuusi

syyskuussa.

Yhden puun

tappamiseen

tarvitaan

2 000 – 4 000

iskeytyvää

kirjanpainajaa.


Latvus vihreä

Kuori

irtoaa

Kuva: Hannu Heikkilä

Kirjanpainajan iskeytymiä


Pihkavuotoa iskeytymistä

3.11.2016 Suomen metsäkeskus 21 Kuva: Hannu Heikkilä Kuva: Hannu Heikkilä

Kuusen tähtikirjaaja ja monikirjaaja


Muita kuusen kaarnakuoriaisia


Tähtikirjaajan syömäjälkeä

Ytimennävertäjät pystynävertäjä (Tomicus piniperda)

vaakanävertäjä (Tomicus minor)

Lisääntyvät

tuoreessa

mäntypuutavarassa,

tuulenkaadoissa ym.

• kasvutappioita

männylle

Kannat kasvussa

viime vuosina?


Kuva: Hannu Heikkilä

Tukkimiehentäin torjuminen


Tukkimiehentäin lisääntyminen

• Parveilu touko-kesäkuussa

• Naaraat munivat tuoreisiin havupuunkantojen juuriin ja

kuorikasoihin

› Muninta voi jatkua syyskuulle saakka

› Munista kuoriutuu 2-3 viikon kuluttua toukkia, jotka syövät

havupuun kantojen juurten nilaa ->koteloituvat

› Etelä-Suomessa kehitys aikuiseksi voi kestää kaksi vuotta,

P-S jopa viisi vuotta

• Aikuiset siirtyvät kantojen lähelle havupuun taimiin

syömään kuorta ja nilaa

• Pahin syönti tapahtuu alkukesästä, loppukesällä

ravintona myös muita kasveja

• Aikuiset elävät useita vuosia talvehtien maahan

kaivautuneena


Tuhojen tunnistaminen


Tukkimiehentäin torjuminen

• Taimien käsittely torjunta-aineella

• Tehokas maanmuokkaus

› Paljastettu kivennäismaa vähentää tuhoja:

1. täi välttää kivennäismaan ylittämistä petojen vuoksi

2. Sateen vaikutuksesta taimen tyvi kuorruttuu usein

kivennäismaalla -> syönti vaikeutuu

• Kantojen nosto

• Viljelyn viivästyttäminen

› Viljelyä tulisi kuitenkin viivästyttää ainakin kolme vuotta,

jolloin heinittyminen lähtenyt käyntiin


Mäntypistiäiset ruskomäntypistiäinen (Neodiprion sertifer)

pilkkumäntypistiäinen (Diprion pini)

Kasvutappioita männyille

Tuhot vähentyneet

merkittävästi 2010-2015

välisenä aikana

• laajat tuhot 2006-2009

• torjunta

monisärmiöviruksella


Metsätuhojen torjunta

Kuvat: Hannu Heikkilä

Ruskomäntypistiäinen

Tähtikudospistiäinen Suomessa (Acantholyda posticalis)

Esiintyy kautta männyn levinneisyysalueen

Syö männyn kaikkia neulasvuosikertoja

• pahimmat tuhot Euroopassa: kesto 20-50 v, tuhoala

250 000 ha

Ensimmäinen massatuho Porin Yyterissä vuonna 2006

• jatkuu edelleen, avohakkuut jo yli 220 ha

• torjuttu sukkulamadoilla 2011 ja 2012

• kiinteä seuranta jatkuu, toukkakanta vuonna 2015

maassa paikoin runsas, moninkertaisesti yli riskirajan



Metsätuhojen torjunta 4/5

›

Tähtikudospistiäinen Porissa 2011 ja 2012


Havununna (Lymantria monacha)

Esiintyy Etelä- ja Keski-Suomessa, ei ole aiheuttanut

merkittävää tuhoa Pidetty vaarattomana

- syö havupuiden neulasia ym. (kuusi mieluisin)

- Keski-Euroopassa tuhoisia joukkoesiintymiä

Naantalissa 2013!

- pieni saari

V. 2015 havununnia

melko runsaasti

eteläisessä Suomessa



Havununna


Sienituhot

• Kuusenjuurikääpä maannousema

- lahottaa juuria

- lahottaa runkoa tyvestä alkaen

• Männynjuurikääpä tyvitervastauti

- lahottaa juuria

- pihkottaa tyven

- ei lahota runkoa


Kuusenjuurikääpä

tyvilaho

”maannousema” (Heterobasidion parviporum)

Pahin kuusien vioittaja

•50 milj. €/v

Leviämässä yhä

pohjoisemmaksi

•Torjunnan painopiste

reuna-alueille!?

3.11.2016 Suomen metsäkeskus 36 Lähde: Metla

Kuusenjuurikääpä lahottaa


Kuva Hannu Heikkilä

Juurikäävän leviäminen


Juurikäävän torjunta


Juurikäävän torjuntakeinot • Metsätuholaki velvoittaa hakkuun toteuttajan huolehtimaan

juurikäävän torjunnasta

› Riskialueena eteläinen ja keskinen Suomi: Kivennäismaiden

havupuuvaltaiset metsät

› Turvemaiden kuusivaltaiset metsät

› Kaikki yli 10 cm läpimitaltaan olevat havupuiden kannot

› Peittävyys vähintään 85 %

Torjuntaa ei tehdä, jos

*Terminen kasvukausi ei alkanut

*Hakkuuvuorokauden lämpötila alle 0° C

* Yhtenäinen lumipeite

* alin lämpötila alle -10° C kolmen viikon aikana hakkuusta


Juurikäävän torjunta


1 Ei torjuntaa

2 Urea

3 Harmaaorvakka (sieni)

Männynjuurikääpä tyvitervastauti (Heterobasidion annosum)

Tappaa

mäntyjä

•5 milj. €/v

Tavattu

myös

turvemailta!


Lähde: Metla

http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/kuvadocs/Mjk-esiint.htm

Männynjuurikääpä pihkoittaa


Muita sienitauteja

• Vuonna 2016 esiintyi runsaasti versosurmaa sekä Itä-

että Pohjois-Suomessa


Kuusen tuomiruoste

• Käyristää ja kuivattaa kuusen latvoja


Tuomiruosteen lisääntyminen

• Kuusella tartunta keväällä emikukintoihin tai kasvaviin

versoihin alkukesällä

• Versojen vioittuminen nähtävissä yleensä heinäkuussa

• Kävyissä olevat helmi-itiöt pörhistävät käpysuomut auki

jo syksyllä, terveet kävyt avautuvat vasta keväällä

• Seuraavana keväänä helmi-itiöt saastuttavat tuomen

lehdet ->kesäitiöt, talvi-itiöt->lehdet varisevat-> leviävät

keväällä taas kuuseen


Koivun sienitaudit


Koivun lehtilaikkutauti

Koivunruoste

Ruostesienet ja lehtilaikkutauti helposti havaittavissa.

Aiheuttaa yleensä vain lieviä vaurioita lehtipuihin

Taimia voi kuitenkin kuolla

Lehtilaikkutauti voi aiheuttaa sopivien talvisäiden ansiosta oksien ja silmujen

kuolemista -> poikkeustapauksissa puiden kuolemista

Mustakoro • Mustakoro on sienitauti, jota on esiintynyt erityisesti 5-20-

vuotiaissa viljavien maiden kuusikoissa

• Pohjois-Savosta on löytynyt kolmen viime vuoden aikana

mustakoroa usean sadan hehtaarin alueelta: suurin

yksittäinen korvattu tuho 30 000 euroa

• Mustakoro on tietyillä Pohjois-Savon alueilla juurikääpää

suurempi tuhonaiheuttaja

• Tietoja Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan

mustakoroalueista tulee lisää 3.11.2016 Suomen metsäkeskus 48

Nisäkkäiden aiheuttamat tuhot

• Hirvieläimet

• Myyrät

- Metsämyyrä

- Peltomyyrä

- Vesimyyrä


Hirvituhot

Hirvien aiheuttamat

Välittömät vahingot ovat

Arviolta 10-15 milj. €/v

Välillisiä vaikutuksia vaikea

arvioida (kuusen kasvatus

liian karuilla mailla ym.)

Tuhokeskittymät

hirvien talvilaidun-

alueilla


Hirvituhojen tunnistaminen


Hirvituhoja esiintyy erityisesti männyn- ja koivuntaimikoissa: viime vuosina

tuhoja alkanut esiintyä myös kuusikoissa!

Hirvituhot • Selvästi suurin yksittäinen tuhon aiheuttaja Suomessa

(lähes 500 000 ha VMI 11)

• Todellisten ja korvattujen hirvituhojen välillä suuri ristiriita

› Vuonna 2015 ilmoitetuista hirvituhoista korvattiin vain 1500

hehtaarin alalta reilut 450 000 euroa

› (Kymenlaaksossa v. 2015 ei arvioitu yhtään hirvituhokorvaushakemusta, koko

Kaakkois-Suomessakin vain 4000 € edestä. Huippuvuonna 2003 yli 240 000 euroa)

• Tuhokorvaukset ovat pieniä koska

› Vain 60 % metsien pinta-alasta korvauksen piirissä (yksityiset

omistajat

› Kynnys korvausten hakemiseen on kohonnut

› Metsänomistajat eivät tunnista tuhoja tai korvausperiaatteita

› VNA hirvieläinvahinkojen korvaamisesta (309/2013) alensi

korvauksia

› Metsälain muutos v. 2014 alensi korvauksia


Hirvieläinvahinkojen korvaukset


0

1000000

2000000

3000000

4000000

5000000

6000000

Hirvieläintuhojen korvaukset koko maassa 2005-2014

euroa

Hirvituhojen torjunta


Hirvituhojen torjunta • Hirvituhoja ehkäistään tehokkaimmin pitämällä hirvikanta

metsästämällä kohtuullisena

› Alueelliset riistaneuvostot asettivat tavoitteeksi syksyn 2015

metsästyksen jälkeen tiheyden 65 000 -89 000,

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kanta jäi 77 000 -100

000 yksilön tasolle

› Kaakkois-Suomessa tavoitetaso on 2,5-3,1 hirveä/1000 ha,

hirvikanta on kuitenkin kasvanut viime vuosina (2011:2,9,

2015: 3,7 hirveä/1000 ha)

› Hirvilupia on myönnetty tälle syksylle 41722 (Kaakkois-Suomi

2415), luvilla voidaan kaataa noin 50 000 hirveä

› Metsästyksen ajoittaminen loppusyksyyn vaikuttaa

talvehtimisalueen tuhoihin


Hirvituhojen torjunta

• Taimikoiden perustaminen riittävän tiheänä

(kylvö/luont.uudistaminen soveltuvilla kohteilla)

• Lehtipuuston varhaisperkaaminen havupuutaimikoista

• Varsinaisen taimikonhoidon lykkääminen n. 5 m:n

pituusvaiheeseen riskikohteilla

• Karkotteet ja hajusteet (Tricoa lukuunottamatta eivät

tehoa kovin hyvin/pitkäaikaisesti)

• Hirvien ohjaaminen nuolukivien avulla pois taimikoista

• Erikoispuuviljelmien aitaaminen


Myyrätuhot

Peltomyyrä on pahin ja aiheuttaa

valtaosan kaikista myyrätuhoista.

Nakertaa puun kuorta lumen alla.

Osa taimista kuolee.

Metsämyyrä syö silmuja ja kaluaa

uusien kasvainten kuorta (jopa 4 m)

aiheuttaen laatuvikoja puun runkoon.

Vesimyyrä syö puiden juuria.

Puut kituvat tai kuolevat.

Hyvin paikallinen tuholainen 3.11.2016 Suomen metsäkeskus 57

Myyräkannat

syksyllä 2016 Etelä- ja Itä-Suomen myyräkannat

ovat selvässä kasvussa, ja kantojen

arvioidaan saavuttavan

huipputiheydet syksyllä 2016 eli

taimituhoriski on korkea ensi talvena.

Runsaat myyräkannat voivat

aiheuttaa huomattavia vaurioita

taimikoissa. Etenkin pienet

kuusentaimet toipuvat yllättävän hyvin

myyrien järsimisestä. Tilanne

kannattaakin tarkastaa heinäkuun

puolella, mihin mennessä todellisen

täydennysistutuksen tarve selviää.

3.11.2016 Suomen metsäkeskus 58 Lähde: LuKe

Myyrätuhojen torjunta

• Maanmuokkaus

• Heinäntorjunta

• Myyräkarkotteet (eivät myrkkyjä)

• Taimisuojat (laajat valikoimat)

• Myrkkysyötit

• Loukut

• Luontaisten vihollisten suosiminen (voi vähentää tuhoja)

- Pienpedot

- Pöllöt


Laki metsätuhojen torjunnasta

(1085/2013)

Pois kuljettaminen (hyönteistuhot)

• Puutavarapinot

• Vahingoittuneet puut

Vaihtoehtoiset toimenpiteet

Nostetuttujen kantojen varastointi

• Maannousemariski


3§ Puutavaran poistaminen

hakkuupaikalta ja välivarastosta

Maa jaetaan A-, B- ja C-alueeseen (valtioneuvoston asetus)

Puutavaran omistajan on huolehdittava, että tyviläpimitaltaan

yli 10 cm oleva, 1.9. – 31.5. kaadettu puutavara kuljetetaan

pois hakkuupaikalta ja välivarastosta viimeistään

Lisäksi A-alueella1.6.-31.8. kaadettu kuusi on kuljetettava pois

30 päivän kuluessa hakkuusta.


Kuusi Mänty

A-alueella 15.7. 1.7.

B-alueella 24.7. 1.7.

C-alueella 15.8. 15.7.


Valtioneuvoston

asetus

puutavaran

poiskuljettamista

koskevasta

aluejaosta

(1309/2013)

C

B

A

4§ Vaihtoehdot puutavaran poistamiselle

1. puutavaran peittäminen

2. puutavaran kasteleminen

3. puutavarapinon pintaosan kuljettaminen pois

4. puutavaran kuoriminen

5. käsitteleminen kasvinsuojeluaineella

6. mäntypuutavaran sijoittaminen riittävän etäälle

7. mäntypuutavarapinon peittäminen lehtipuukerroksella

8. kuusipuutavarapinon peittäminen lehtipuukerroksella

tai alle 10 cm ei kaarnoittuneella mäntypuulla

9. muut toimenpiteet

Tarkemmin MMM:n asetuksessa puutavaran poiskuljettamisen vaihto-

ehtoisista toimenpiteistä ja omavalvontailmoituksesta (6/2014,

15.1.2014).


5§ Männyn ja kuusen rungonosien ja kantojen

poistaminen metsiköstä ja välivarastosta

Poistettava (ylittävä osa) kuten puutavara (3§), jos

rungonosia (tyviläpimitta yli 10 cm)

• kuusi: enemmän kuin 10 m3/ha

• mänty: enemmän kuin 20 m3/ha (kaarnoittunutta!)

Esim. kuusen rungonosia:

0,5 ha metsikössä => maks. 5m3,

0,3 ha => maks. 3m3

Jos velvoitetta ei täytetä, puutavaran omistajan on

suoritettava vaihtoehtoisia toimenpiteitä (4§).


5§ Männyn ja kuusen rungonosien ja kantojen

poistaminen metsiköstä ja välivarastosta

.. jatkuu

Enemmän kuin 10 m3 kantoja, ne on kuljetettava pois

1) 2 v kuluessa nostosta, jos nostettu ennen elokuu 1 pv

2) 2½ v kuluessa nostosta, jos nostettu elokuussa tai

sen jälkeen

Juurikäävän leviämisen riski!

Auman alimmat osat ovat vaarallisimmat.


Ilmasto muuttuu - miten se

vaikuttaa metsätuhoihin?

• Ilmaston muuttuminen lisää tuhoriskiä

› Lyhyemmät routajaksot ja ohuempi routa

›Enemmän tuulia

›Pitempiä lämpimiä jaksoja

›Talvella enemmän vesisadetta

›Kesällä enemmän kuivia jaksoja

›Tulokaslajeja


Metsänhoidon mahdollisuudet

= ennaltaehkäisy

• Valitse kasvupaikalle sopiva puulaji ja

metsänkasvatusmenetelmä

• Huolehdi puuston elinvoimaisuudesta

• Tee taimikonhoito ja harvennukset

metsänhoitosuositusten mukaan

• Uudista ajallaan

› yli-ikäinen puusto on altis tuhoille

• Vältä voimakkaita hakkuita tuulialttiilla alueilla

• Ylläpidä luonnon monimuotoisuutta

› lehtipuusekoitus

• Hyvä metsänhoito vähentää tuhoriskiä 3.11.2016 Suomen metsäkeskus 67

Toiminta metsätuhotilanteessa

• Yhteys metsäammattilaiseen

• Yhteys vakuutusyhtiöön

• Metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskukselle

• Tuulituhopuiden korjuu ammattilaisille

• Vaihtoehtona suojelu


Lisää tietoa

Luonnonvarakeskuksen metsätuhotietopalvelu

www.luke.fi/metsät

Katso palvelut: Metsätuhotietopalvelu


Education

Metsään-jatkokurssi metsätuhot Kouvola 2.11.2016