Nro 1• Perjantaina 9. tammikuuta 2004 56. VUOSIKERTA Irtonumerohinta 1 E

Kurkijokelaisen, hiitolalaisen ja karjalalaisen hengen vaalija ja ajankohtaisten kysymysten selvittäjä

SisäsivuillaTÄNÄÄN

Kuka olet ja mitä Sinul-le kuuluu?

Olen Kaarlo Kojo ja syn-tynyt v. -34 Hiitolassa.Vanhempani olivat maan-viljelijöitä ja myytyäänHiitolassa olleen tilanhankkivat Kurkijoen Savinkylästä uuden. Olin muu-tettaessa alle vuoden van-ha, joten kotipaikkakun-nakseni tunnistan Kurkijo-en, josta lähdimme kah-desti evakkoon.

Tällä toisella evakkotai-paleella tapasin myös Uu-deltakirkolta kotoisin ole-van vaimoni Leenan, jon-ka kanssa olen yrittänyt

sovitella mielipiteitä ja as-keleitani runsaat neljä-kymmentä vuotta. Tänäaikana olemme pyrkineetpitämään väkiluvun enti-sellään eli meillä on kaksilasta ja viisi lastenlasta,jotka kaikki ovat lisäämäs-sä nykyisen asuinpaikka-kuntani Liedon väkilukua.

Mitä työtä olet tehnyt?Päästyäni kauppaopis-

tosta sain työpaikan silloi-selta TVH:lta. Maksoinlaskuja ja palkkoja muuta-man vuoden. Tittelikin olikomea: työkasööri. Täältämenin Raisioon, missä olin

rehutehtaan raaka-ainetoi-miston päällikkönä viisi-toista vuotta. Hankin teh-taan valmistamiin rehuse-oksiin tarvittavia raaka-ai-neita.

Seuraavat runsaat kak-sikymmentä vuotta olinpankin palveluksessa jajäin eläkkeelle 62-vuotiaa-na. Pankissahan pääosinostetaan ja myydään ra-haa, välitetään maksuja,ollaan mukana neuvottele-massa erilaisista liiketoi-mista, neuvotaan asiakkai-ta sijoituksissa jne. Tuttuatoimintaa kaikille.

Onko Sinulla luottamus-toimia ja harrastuksia?

Varmaankin jokaiselleaktiiviselle ihmiselle kertyyerilaisia luottamustehtä-viä; niin myös minulle.Olen ollut mukana kunnal-lispolitiikassa: kunnanval-tuustossa ja -hallituksessasekä eri lautakunnissamuutaman valtuustokau-den.

Täällä Liedossa on run-saasti siirtoväkeä ja toimi-va karjalaisseura. Niinpämenin mukaan karjalais-toimintaan jo varhain janyt olen oman karjalais-

seuran lisäksi mukanaVarsinais-Suomen Karja-laisseurojen piirin ja Kar-jalan Liiton hallituksissa.

Piirimme vuoden -04merkittävin tapahtuma tu-lee olemaan Turussa talvi-sodan lopettamisen muis-topäivänä pidettävät KL:nvaltakunnalliset hengelli-set päivät, jotka teettävätparhaillaan runsaasti jär-jestelyihin liittyviä töitä.

Kun Ylläksellä olevaKL:n hotelli yhtiöitettiin,olin mukana tähän liitty-vässä prosessissa ja myö-hemmin Tunturihotellinhallituksessa. Muutamanvuoden olin Kurkijoki-Säätiön asiamiehenä javaltuuskunnan jäsenenä.

Lehden toimittamisen jakustantamisen saloihinsaan tutustua Liedossa il-mestyvän paikallislehdenhall.pj:n/tj:n vinkkelistäkatsottuna.

Jotta fysiikka pysyisijonkinlaisessa kunnossa

olen pyrkinyt huolehti-maan siitä mm. suunnista-malla. Meillä täällä Lie-dossa on koko joukko jou-lupukin ikäisiä kantturoi-ta, jotka käymme erilaisis-sa kisoissa kotimaassa javähän kauempanakin.Kuntosalin olen korvannuthakkaamalla rankamet-sästä syksyisin ja talvisinpolttopuut. Eiköhän siinätämän ikäiselle jo harras-tusta tarpeeksi olekin?

Mitä karjalaisuus mer-kitsee Sinulle?

Olen ylpeä karjalaisuu-destani. Se merkitsee, ettäolemme joutuneet luovut-tamaan kodin ja kotiseu-dun ja kaiken niihin liitty-vän itsenäisyytemme säi-lyttämiseksi. Se merkitseemonimuotoisen karjaisenidentiteetin vaalimista jaesille tuomista sopivissa ti-laisuuksissa. Se merkitseemiellyttäviä karjalaisia ih

LAATUAEDULLISUUTTA

AMMATTILAISELTA• Kellohuoltopalvelu• Käsikaiverrukset• Konekaiverrukset• Korukorjaus/ kivi-istutustyöt• Sormuksien valmistus• Ja nyt myös lasikaiverrus

KELLOLIIKEJuhani Lankinen Ky

Kauppalankatu 2, LoimaaPuh. (02) 763 2760

(Kaupungintaloa vastapäätä)

KAIKKI PAIKAN PÄÄLTÄ

Kaarlo Kojo

Tässä on v-38 otettu valokuva, jossa seisomassa va-semmalta: Isä Onni Kojo, Saimi Kakkinen ja Simo Leh-tosaari. Istumassa vas. äitin mummo Anna Väkiparta,Kaarlo Kojo, Ida Väkiparta, äiti Hilja Kojo ja veli Pert-ti Kojo. Kuva otettu Kurkijoen Savilla oleen talon pää-dystä. Taloa ei enää ole.

Jatkuu sivulla 4

Kurkijoen Savin kylän peltoja, taustalla Kojon metsää. Kuva v. -98.

Kaarlo Kojo

Lukijoidemmerunoja sivulla ...................... 3Kaarlo Kojo jatkaa sivulla .. 4Aino Koppi kertoojuhla-ajasta sivulla .............. 5Marjatta Auvinenmuistelee sivulla ................. 6Ahvenia narrataan sivulla ... 7

Perjantaina 9. tammikuuta2 – 2004 – N:o 1

Aloitetaan alusta

9.1.2004

Rakkaamme

BerttaHONGELL* 29.9.1921 Kurkijoki✝ 16.12.2003 LAS

Ikävöiden

LapsetLastenlapsetLastenlastenlapsetSiskon lapset perheineensekä muut sukulaiset ja ystävät

Ei kipua tunneta taivaan tiellä.On rakas puoliso vastassa siellä.

Äitimme siunattiin isän viereen 20.12.2003.

Tätimme, sisaremme

ElsaROININENos. Utunen* 23.3.1921 Kurkijoki✝ 23.12.2003 Espoo

Kaipaamaan jäivät

Eero, Sirpa ja EemeliVeli ja sisaret perheineenja muut sukulaisetYstävät ja naapurit

Kun ilta saapuu ja voimat uupuuja kaipuu kaikesta hiljenee

sen huomaa Herra ja käteen tarttuuvie kotiin matkasta väsyneen.

Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että siunaus toimitetaanEspoon siunauskappelissa lauantaina 17.1.2003 klo 13.00,jonka jälkeen muistotilaisuus Leppävaaran kirkonseurakuntasalissa, Veräjäkalliokatu 2, Espoo.

SiiriLIPPONEN

os. Kokkonen* 16.6.1911 Kurkijoella✝ 11.12.2003 Pöytyällä

Lämmöllä muistaenOmaiset

Päättyi pitkä kaari elonväsynyt on saanut levonnuku unta rauhaisaa.

Siunaus toimitettu.Lämmin kiitos Pöytyän pal-velukeskuksen henkilökun-nalle Siirin pitkäaikaisesta

hoidosta.

Kustantaja ja julkaisija: KURKIJOKI-SÄÄTIÖ

Toimitusneuvosto: Kurkijoki-Säätiön hallitus

Toimitus: Päätoimittaja Maire Soiluvaja kaikki Kurkijokelaisen ystävät

Konttori: Vesikoskenkatu 13 A 21, 3220 Loimaapuh. (02) 762 2551

Matkapuh. 050-521 3336

,

Lakon tai muun ylivoimaisen esteen takia ilmestymättäjääneistä numeroista ei suoriteta korvausta. Lehden vas-tuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sat-tuneesta virheestä rajoittuu enimmillään ilmoituksestamaksetun hinnan palauttamiseen.

ILMOITUSHINNAT: (Kaikki ilmoitukset)

Etusivu ............ 60 centtiä/mmMuut sivut ....... 45 centtiä/mm

Säännöllisistä ja jatkuvista ilmoituksista huomattava alen-nus. Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan. Puhelimitse an-nettuihin ilmoituksiin sattuneista virheistä lehti ei vastaa.

TILAUSHINNAT:vuosi ............... 35 euroa6 kk ................ 20 euroa3 kk ................ 12 euroaPohjoismaat .....39 euroaMuualle ........... 46 euroa

E-mail:toimitus@kurkijokelainen.inet.fiTilinumero: LSOP 523900-4897

Sivunvalmistus:Etusivu Frontpage, LoimaaPaino: Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki

ISSN 0782-5668

Lehti ilmestyy perjantaisin, mutta vuoden aikana onjoitakin kaksoisnumeroita juhlapyhien aikoihin.Painosmäärä 2000 kpl.

KARJALAISUUS ELÄÄ- RUNOT ja KUVAT KERTOVAT

la 20.03.2004 klo 14.00 KARJALATALO, YLÄSALI (2.kerros)

( Käpylänkuja 1, HELSINKI )

Runoryhmä-KANERVAT, ohj. Elvi ArminenMusiikki Yrjö LuukkonenUUSINTAESITYS YLEISÖN PYYNNÖSTÄKirjojen- ja arpojen myyntiä klo 13.00 alkaen.

pääsymaksu T E R V E T U L OA!Järj. Uudenmaan Karjalaisseurojen Piirin

KULTTUURITOIMIKUNTA.

1. Millainen on Pyrrhok-sen voitto?

2. Mikä edesmennytvaltioneuvos JohannesVirolainen oli koulu-tukseltaan?

3. Kuka kuningatar onhaudattu TurunTuomiokirkkoon?

4. Missä Raaseporin linnasijaitsee?

5. Kuinka pitkä onPäijänteentunneli?

6. Minkä joen sivujokiUtsjoki on ?

7. Minkä järjestän tun-nuslause " Tarkoituspyhittää keinot" on?

8. Miten kuulu naisten-naurattaja RubenOskar Auervaarakuoli?

9. Mikä on kanttarellitoiselta nimeltään?

10. Minä vuonna presi-dentti Lauri KristianRelander kuoli?

Kurkijokelaisentoimitus

on muuttanut.

UUSI OSOITE:

Vesikoskenkatu13 A 21

32200 LOIMAA

HUOM!

Torin läheisyydessä,sisäänkäynti Nordean ja

SaraSportin välisestäporttikäytävästä, 2. kerros.

Puh.not entiset(02) 762 2551050-521 3336

Vuoden alkaessa on aina sellainen tunne,että asioita voi ja kannattaakin aloittaa alusta.Uusi, puhdas allakka, uusi puhdas vuosi. Voikorjata edellisen vuoden virheitä kun on ikäänkuin saanut uuden vuoden lahjaksi. Ja niinhänse on, lahjaksi ajan saa - koska siihen ei voi itsevaikuttaa.

Kurkijokelainenkin on kokenut uuden vuo-den alkaessa muutoksia. Tosin kaikki niistä ei-vät ole uutta, vaan myös paluuta vanhaan:Lehden logo eli nimi on nyt siinä ihan alkupe-räisessä muodossa, jossa se oli numerossa yksi.Vanha, kaunis kirjasinlaji ansaitsee tulla käyt-töön - onhan se silloin aikojen alussa hyvällämaulla valittu. Ja onneksi nykytekniikka tuleeavuksi niin, että vanha voidaan ottaa uudelleenkäyttöön.

Olemme myös uudessa osoitteessa, uudessapainossa ja sivunvalmistusta hoitaa uusi mies -ja kuten jäljestä näette, varsin pätevä!

Kaikki muutokset, joita on nyt tehty, on teh-ty vakaasta harkinnasta ja hyvästä syystä:Säästämme! Kaikki muutokset, jotka lehdessänäkyvät, tähtäävät Teidän, hyvät lukijamme,hyväksi: Toivomme, että uusi tekstikirjasin onhyvä ja helppo lukea, toivomme, että selkeäm-

pi taitto tekee lukemisesta entistä miellyttä-vämpää. Toivomme, että saamme myös palau-tetta onnistumisestamme, sen avulla voimmekehittää lehteä edelleen.

Se, mitä emme vaihda, ovat hyvät kirjoitta-jamme. Uskolliset, aikaansaavat ja osaavat ih-miset eri puolilla Suomea. Toivomme vain, ettäheidän joukkonsa laajenisi, että yhä useampiuskaltaisi lähettää runoja, muistelmia, kirjoi-tuksia tästä päivästä, mielipiteitä, kannanotto-ja, vanhoja kuvia - kaikki on meille niin tärke-ää ja tervetullutta! Ilman sitä ei lehteä voitaisitehdäkään!

Toivokaamme kaikki, että tämä vuosi onrauhan vuosi. Että tilanne eri puolilla maapal-loa rauhoittuisi ja ihmiset oppisivat elämäänsovussa toinen toistensa kanssa. Että oppisim-me elämään sovussa luonnon ja itsemmekinkanssa niin, että ennemmin sovittelisimme ym-päristössämme kuin kylväisimme riidan sieme-niä.

Terveyttä ja voimia jokaiselle lukijallemmetälle uudelle vuodelle 2004.

Maire SoiluvaPäätoimittaja

Kun Jeesus ja hänen edellä kulkijansa Johannes Kastaja tapasivat Jordan-virran rannalla, Jeesus pyysi Johannesta kastamaan hänet. Tämä ryhtyi vie-raskoreaksi ja alkoi estellä. Johanneksen mielestä oikeampi järjestys olisipäinvastainen, Jeesus kastaisi hänet.

Silloin Jeesus tokaisi: Älä nyt vastustele. Ja jatkoi: Näin meidän on teh-tävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon.

Silloin Johannes suostui pyyntöön. Kastaminen oli juutalaisuudessa suh-teellisen harvinaista, mutta ei tuntematonta. Kastetta käytettiin useimmitenkun joku kääntyi juutalaisuuteen. Jeesuksen tapauksessa ei ollut kyse siitä,vaan Jumalan Hengen laskeutumisesta hänen päälleen.

Liittyminen kristittyjen yhteyteen on alkukirkon ajoista saakka tapahtu-nut kasteessa Jeesuksen oman käskyn mukaan. Suomessa valtaosa kaste-tuista on lapsia, mutta lähetyskentillä kastetaan jatkuvasti paljon aikuisiakin.

Ulkoisesti kaste on yksinkertainen toimitus. Pappi valelee vettä lapsenpäähän ja siunaa hänet kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Moni kysyykin mie-lessään, onko moisella toimenpiteellä mitään merkitystä.

Kyllä sillä on. Se mitä kasteessa tapahtuu, on kristillisen uskon salai-suuksia. Se on sakramentti, jossa sana liittyy aineeseen eli papin sanomaJumalan lupaus liittyy veteen. Vaikka ihmisen silmä ei näe mitään erikoista,Jumala on väkevästi läsnä henkensä kautta.

Lapsen kaste ei ole mikä tahansa suvulle järjestetty korea juhla, vaanJumalan ja ihmisten kohtaaminen. Siinä lapsi nostetaan Jumalan kämmenel-le heti elämän alussa. Ja samalla kämmenellä ovat kaikki kastetut, olipakastepäivästä miten monta vuotta tahansa.

Sirkku NyströmKirjoittaja on teologian maisteri ja toimittaja.

Hartaus sunnuntaiksi 11.1.1. sunnuntai loppiaisesta

Pientävieraskoreutta

Perjantaina 9. tammikuuta 2004 – Nro – 1 – 3

Liian lyhyt oli vuosi taas.Kovin vähän valmiiksi me saimme.On askel hidas, mieli muuttuvainen.Paljon kuluu aikaa arvellessa,suurta huolten kerää purkaessa.Avuks’tulkoon Taatto Taivahainen.

Onko Irakissa sota vaiko rauha?Sitä vaikea on ymmärtääUutisissa kyllä sota pauhaa.Yksi pahuus pois jos ajettiin,monta muuta pahaa maasta polkaistiin.Miehittäjän valta kuinka maistuiskaanKansa varmaan kaipaa vapauttaan.

Sama murhe asuu Afganistanissa.Kabulissa rauha turhaan etsii majaaÖljy taitaa olla monen unelmissa.Ihmismielen onni paljoa on vajaa.

Tiekarttakaan ei auta Israelissa,kun aidat, muurit kansat erottaa.Voisko, Joulun Herra vaihtaapommi-iskutrauhan tahtoon, ilosanomaan?Eivät kuulleet meitä “Suuret Miehet”jotka peukaloivat suhteet kansojen.Sodat, hävitykset saivat aikaan,surua ja kärsimystä pienten ihmisten.Rauhaa eivät osaa järjestää,sopua ja ymmänystä edistää.

Heillä liekö viisautta lain?Vallan halua ja kateutta vain.

Totta kyllä sekin, että “Pienet Naiset”samat taidot hallitsevat hyvinPanetella, riidellä ja sortaaosaamme me sanoin lisääntyvin.Jostain kaukaa tulee tänne Amma,joka neuvoo meille, miten halataan.Ehkä mekin siitä jotain opitaan.Aivan varmaan paljon jäämme vaille,ellei läheisyys saa mieltä koskettaa.Kaipa sentään joulupukin aikaanhyvyys jokaisen voi saavuttaa.

Kiireen voisimme kai hetkeks unohtaaja pysähtyä joskus miettimään,mitä tulimmekaan tänne tekemään.Mitä kannattaisi tavoitella,miten läheisyyttä opetella?Mitä kannattaisi arvostaa?Työtä opettivat isät muinoinahkeruutta äidit arvostivat.Rehellisyys lopultakin perii maan,ilosanomasta koulut muistuttivat.Oppaita on meillä ollut monta.Itse kukin valintamme teemme.Joulun Henki opastakoon jälleen,miten viritämme kanteleemme .

Lyyli Nevanperä

03.08.03 syntyi Salossa Minna ja Pauli Järviselle pieni poika, joka 30.08.03 pidetyssäkastejuhlassa sai nimen Lauri Juhani. Tilaisuudessa saatiin myöskin neljän polven valo-kuva. Siinä poseeraavat samalla kaikki Järvisen suvun miehet; Veikko, Teuvo, Pauli, Jan-ne ja Lauri Järvinen. Heistä Veikko on lähtöisin Kurkijoen Otsanlahden kylästä.

Perheuutisia

9 Pe Veikko, Veli, Veijo10 La Nyyrikki11 Su Kari, Karri12 maToini13 ti Nuutti14 ke Sakari, Saku15 to Solja16 pe Ilmari, Ilmo

Niin juuri on uusi vuosialkanut ja minä tässä is-tun nyt ja sanoja alan la-tomaan riveihin ja perä-sin. Pakkastakin on jaluntakin maassa, se tekiyötkin valoisammiksi.Kun vielä sattuu kirkasyön sää, sitä valoisampionkin.

Minulla meni joulunpyhät poikani perheessäEspoon Olarissa. Valmis-tin heille laatikot ja leipo-mukset, piiraat ynnämuut. Poika tuli hake-maan ja lastasimme au-toon kaikki, lahjojakinolin heille hankkinut, ku-ten he minulle ja ne kaik-ki aattona kuusen alle lai-tettiin. Siinä sitä meni ai-kaa yli puolen yön kunkaikki avattiin ja ihmetel-tiin jokainen lahja. Kylläsitten uni maistuikin kunpääsi pitkälleen sänkyyn-sä - se on mummolla heil-lä aivan oma kamari, siel-lä saa nähdä unensa rau-hassa.

Oli pakkasta aattoaa-mulla kun lähdimme aja-maan heille, mutta Tapa-nin jälkeen oli jo kaikkisulanut lumet, ja vettä sa-toi. Ei oikein tiennyt liekosyksy vai kevät.

Joulun muistelot

MUMMON JOULUSAARNA 2003

Nyt sitten uusi vuosi al-koi lumisena ja pakkasel-la. Kyllä minä olen monen-kaltaset säät nähnyt - jou-lun aika nyt oli tällainen,millainen mahtaa ensi jou-lu olla, jos sen elää ja saavielä nähdä.

Minä toivon hyvää tästävuodesta, ehkä vähän pa-rempaakin kuin mennytoli. Nyt vain uudet kalen-terit käyttöön ja elämä jat-kuu, kellä milläkin tavoinkiireisen työn tai työttö-myydenkin keskellä.

Toivottelen oikein hyvääuutta vuotta kaikille luki-joille! Toivotaan että sai-simme rauhassa täällä jat-kaa. Olkoon siunaus mu-kana jokaisella uusissapäivissä! Kevättä kohtihantässä matka käykin koko-ajan!

Vielä menneestä kiitäntaivaan Herraa

ja siunausta tälle uudellepyydän,

kukapa tietää päivienmäärän

ne annetaan meillekullekin.

Siksi kiitämme kaikkijokaisesta!

terveisin Annakaisa

Lappeenrannan kurki-jokelaiset!

Kokoontuminen sun-nuntaina 11.1.2004 klo13 Annikki LampisellaLappeenrannassa Taipal-saarentie 9-11 B 13. Ter-vetuloa! Joulun

loppuko?Loppiaiseen joulu loppuuNuutin päivään

viimeistään.Silloin ulos nurkastammejoulukuusi heitetään.Tähti koristeitten kanssalaatikkohon laitetaan.Vasta lähes vuoden

päästäesille ne kaivetaan.

Näinkö meille joulumielivuodeks kuoren alle

kätketään?Väliajan itseään vainvaalii, passaa,

ymmärtää?

Vaikka meilläkiitokseenkin

aihetta ois riittämiin!

Annakaisa

KalliitlaulutEnnoin soitti " Tiijät sie,mite kallist ooppera onja kaikkiin pittää sitä

maksaa?"

Tiijänhä mie. Kerra olinlehest kahoin, et RaimoSirkii siel lauloo - jo vot.Mut hää ei sit oltkaa.

Kommist hyö siel lauloei siin mittää, mut minnuunauratti ko hyö italiaks

laulo.

Tulha mielehein, oisinpasaant paljo

lenkkimakkaraatälkii rahal - voi että.

Voisinha männäuuvestaaki

olha se sen verra kommiitalauluu ja näyttävää

meininkii.

Vaik oisha tuost enostainkitult opperalaulajja - mikä

että,sen verra hänel ol aikonaasitä ääntä ja näkköö.

Anna

Mitä onihminen?Lapsuudesta nuoruuteenkäy matka mainen täällä.Päivät päättyy öiden

hämäräänlevon saapi elon

matkamies.

Nousee jälleenpäivänkaari,

untenriento poissa on.Uusinvoimin taas rientää

voipi,matkaa maisen kohtalon.

Luoja kaitsee kaikentäällä,

elää meidän osa täälläon.

Niin vähäinen onihmissielu,

edessä armon Tuomarin.

Juho Uimonen

LämminKiitos

Kaikille minua 95-vuotis-päivieni johdosta

muistaneille ystäville jasukulaisille.

Aili Sarre

Uusi vuosiUusi vuosiuusi uskouusi toivoajatusmielikuvitusrukous

Ilotulitustähdenlentotähtinen taivashuokausmuistohajamielinen suudelma.

Sirkka-Liisa Erlund

lehdestä 1, lauantaina,tammikuun 9 1954

Toimituksen tuoliltaToimitus pyytää kirjeen-

vaihtajia odottamaan kärsi-vällisesti, sillä meidän onpakko ottaa aina semmoisetkirjoitukset mitkä ovat ajan-kohtaisia aikanaan lehteenja semmoisia joiden arvo eikatoa jos ne lyhyen ajanseisovatkin on jätettäväodottamaan vuoroaan sikälikun tilaa järjestyy. On pa-rempi, että on tilanpuutettaenemmän kuin tekstinpuu-tetta.

*Toimitus on mieluisasti yl-

lättynyt sekä henkilökohtai-

sista, että lehteä kohdan-neesta huomaavaisuudestavuoden vaihteessa. Lausum-me kaikille parhaat kiitokset.

*Kurkijokelainen aloittaa

viidennen vuosikertansahyvien lupausten merkeissä.

Paitsi sitä, että tilaukset,joiden joukossa on huomat-tavasti uusiakin, saapuivattoimitukselle aikaisemminkun koskaan ennen ovatmonet kynänkäyttäjät lu-vanneet edelleen tukea leh-teä. Toimitus tuleekin edel-leen kiinnittämään sekä leh-den sisältöön että ulko-asuunkin huomiota par-haan ymmärryksensä mu-kaan, jotta emme tuottaisi

pettymystä lisääntyneellelukijakunnalle.

*Joulunumerosta jäi huo-

mattava määrä hyvää ai-neistoa, joka käytetään alka-van vuoden joulunumeros-sa.

*Että kylänumerot on oike-

aan osunut toimenpide, to-distaa seuraavakin tapaus:Toimittajaa vastaan tulimuutamana joulunaluspäi-vänä eräs työmies, joka kuu-lumisia kysellessämme to-kasi, että milloin arvelettasen kylän numeron joutuvatjulkisuuteen. Kun laskin,että taitaa mennä syyspuo-leen, mainitsi mies, että sit-ten onkin pidettävä aikamielessä, kun on hauskojamuisteltavia kotikarjalan jakotikylän metsätöistäkin.Keskustelu todisti, että ky-lännumeroita odotetaan janiihin saadaan sisältöäkin.

Perjantaina 9. tammikuuta4 – 2004 – N:o 1

missuhteita, tapahtumia jakotonaleivottuja karjalan-pirakoita.

Oletko käynyt kotiseu-tumatkoilla ja mitkäovat kokemuksesi?

Olen tehnyt vuosittain3-4 matkaa. Kokemukseteivät valitettavasti ole ko-vin myönteiset. Kotimme,kotiseutumme ja kaikki setyö, minkä monet sukupol-vet ovat vuosisatojen aika-na kotipitäjämme hyväksitehneet, on tuhottu. Voivain kysyä: miksi? Karja-lainen luonnonkauneus onkuitenkin edelleen yliver-taista.

Onnellinen lapsuus-muisto

Vuonna -41 pääsimmemuuttamaan kotiin joulu-aattona. Hajotettu tuvanuuni oli juuri muurattu,mutta niin kostea, ettälämmitettäessä vesihöyrytäytti tuvan niin, ettei vas-

päistä seinää nähnyt. Ol-limme kuitenkin joulunakotona.

Onko jokin kokemusjäänyt mieleen evakko-matkalta?

Toiselle evakkomatkallelähdimme mummon jakarjan kanssa äidin ja vel-jen jäädessä vielä kotiin.Minulla kova hinkuyskä jajouduin Seinäjoella jonkin-laiseen sairastupaan mum-mon jatkaessa matkaa.

Olin vuorokauden ver-ran siellä ja tuntui, ettei seyskä siellä parane. Näin,mihin komeroon vaatteenioli laitettu ja niin vaihdoinylleni omat vaatteet ja kö-pöttelin muina “miehinä”ohi päivystävän ja edelleenSeinäjoen asemalle, jossalotat antoivat hernekeittoaleipää ja maitoa. Oli parasruokailu pitkään aikaan.

Asemalla kyselin, ettämihin se eilinen evakkoju-

Jatkoa sivulta 1

na meni ja asemamies sa-noi, että Ilmajoelle. Yhdentavaravaunun osoitekyltis-sä luki Ilmajoki ja niin kii-pesin vaunuun, joka veiminut Ilmajoellle. Sielläkyselin asemalla, mihin ei-liset evakot ovat menneetja sanottiin, että yhteis-koululle, jonne myös neu-vottiin tie. Tallustelin sin-ne ja huutelin aina kunkinluokan ovella: onko täälläKojon mummo?

Yhdessä luokassa sittenmummo olikin ja taas jat-koimme matkaa yhdessä.Sellainen seikkailu on jää-nyt mieleen.

Mitä ajattelet Karjala-kysymyksestä?

Pakkoluovutettu Karja-la on yksiselitteisesti ja oi-keudenmukaisesti osa Suo-mea. Sitä yritettiin puolus-taa koko kansakunnanvoimin, mutta ne voimateivät aivan riittäneet. Nytpitäisi saada molemmin-puolin rajaa olevat todelli-set päättäjät keskustele-maan tästä asiasta, jottakarjalaisten kokemat me-netykset voitaisiin oikaistaja saada naapurivaltioidenvälillä oleva ongelma rat-kaistuksi.

Tehtyähän ei saa teke-mättömäksi, mutta virhei-tä pitää voida oikaista. Ny-kytilassaan pakkoluovu-tettu Karjala ei ole kunni-aksi kenellekään. Siellä ke-hitys ei ole mennyt nor-maalilla tavalla eteenpäinvaan on selkeästi taantu-nut.

Kurkijokelainen?Lehti on ainutlaatuinen

tuote ja suurta ihmetystä jakunnioitusta kaikkialla he-rättävä. Se tuntuu uudistu-van juuri tarpeellisella ta-valla. Voisi pysähtyä miet-timään, miten kotipitäjäm-me perintöä vaalittaisiin,jos meillä ei olisi tällaistalehteä. Voimme olla ylpei-tä Kurkijokelaisesta.

Kenelle haluat lähettääterveisiä ja kenethaataisit seuraavaksi?

Terveisiä ja kaikkea hy-vää tuttavilleni ja erityises-ti Laukkasen Tuulalle jaLaurille. Haluan haastaaLaurin seuraavaksi haas-tateltavaksi.

Ukki ja pojanpoika Ville, tulevat ulos Kojon kellarista Sa-villa.

Uupunut Kalle Venäjällä:On päästy maaliin.

Karjala Liiton johtokunta tutustui Tunturihotellin kunnostukseen: Johannes Virolainen,Jarmo Kölhi, Helena Valta, Raimo Hörkkö ja Markku Laukkanen.

Kaarlo ja Markku Kojo, Säkinmäeltä Laikkalanlahdelle.

Karjalatalolla pidetyssä pitäjien esittelyssä Kurkijoen ku-vien ja tekstien edessä vas. Pertti Hartikka, Kaarlo Kojo jaEino Vepsä.

Vanharaja Suomen ja Neuvostoliiton välillä Manssila ja Pogrankondun välissä. KojonKaarlo on Suomen ja Peltolan Tuomo Neuvostoliiton puolella.

Polttopuita tehdssä maistuu ruoka ja juomat: Leena Kojo, Valto ja Maija Inki.

Perjantaina 9. tammikuuta 2004 – Nro – 1 – 5

Lamminkatu 39 LOIMAA • Puh. (02) 7636 710 • www.mell i lanauto.fi

19.090 EUR

Lauantaina 10.1. klo 9-14 ja Sunnuntaina klo 11-14

(Sisältää toimituskulut)

Nuuttipukki matkaan jo käykuolin -ja muistopäivä, hä-net murhattiin heti joulu-rauhan päätyttyä v. 1311,näin murhaaja vältti joulu-rauhan tuomat kovemmatrangaistukset.

Nuutin päivän viettoonon Suomessakin liittynytomat tapansa, kuten nuutti-pukkien enemmän tai vä-hemmän riehakas kiertely.Kylää ja kyliäkin kiersi naa-mioitunut seurue, jota ta-loissa kestittiin vastineeksilauluista ja piloista. Ennenmuinoin nuuttipukit seuru-eineen saattoivat olla mel-koisia ilkimyksiä ja uhkaili-joita, jos taloissa ei saatu tar-jolle loppuja joulupitojenruokia ja juomia ja jos nuu-timiseen kuuluva vuoropu-

Noormarkun Noomi Kauko Kaapeli, Karjalaseuranpj. Veikko Suutari ja Piirinpj. JoukoHämäläinen piirtämiensä muotokuviensa kanssa Joulujuhlassa 2003 Noormarkussa.Kuva: Aino Koppi.

Ensiksi nöyrät kiitok-semme Kurkijoki-Säätiöl-le, Kurkijokelaiselle leh-delle ja lehden Päätoimit-tajille, että “sivutoimitta-jille” kuin myöskin innos-tuneelle lukijakunnalle.Sekä siunausta ja onneauuteen osoitteeseen.

Vanhanvuoden loppu-osa on ollut kaikille yhdis-tyksillekin kiireistä aikaa,kotien jouluvalmisteluistapuhumattakaan. Vaikkakuinka on ajatellut vähen-tää jouluun liittyviä töi-tään, ne kuitenkin lähesjokainen tekee perinteisel-lä opitulla tavallaan. Mitäolisikaan joulu ilman pe-rinteitä?

Itsenäisyysjuhlat aloitti-vat juhlasarjan todenteol-la, pikkujoulujuhliahan olijo juhlittu marraskuulla-kin ja joulua lähestyessäjuhlinta vain kiihtyi. Kunkuului useampaan yhdis-tykseen, kerhoon tai kuo-roon, oli menojakin riittä-miin, ja mikä hauskinta,ne kaikki tuntuivat “tar-peellisiltakin”?

Itse aloitin juhlinnat ve-teraanien joulujuhlalla joennen itsenäisyyspäivää.Katselin juhlakansaa, jon-ka askel oli vuoden aika-nakin lyhentynyt, kutenomanikin. Ohjelman sivu-tessa noita kauhunvuosiasai useamman silmäkulmaylimääräistä kiiltoa. Mo-nelle oli soinut kellot vuo-

denaikana viimeiseen ilta-huutoon ennen tätä juhlaa.- Hiljainen hetki heidänmuistolleen!

Maininnan arvoinen onNoormarkun Karjalaseu-rankin joulujuhla, jonneolimme saaneet arvokkai-ta vieraitakin, kunnanjoh-taja Peevon ja Noormar-kun “Noomin”, (kun-nia-arvo näkyvästi toimi-valle henkilölle). He mo-lemmat, varsinkin Noomi,Kauko Kaapeli, kertoivatsiirtolaisten tulosta ja al-kuajoista Noormarkussa.Noilta ajoilta oli ryhmäSäkkijärveläisiäkin saapu-nut juhlaamme, he olivatensimmäiset evakot Noor-markussa. Tietysti näinsuureen juhlaan saapuimyös Joulupukkikin lah-joineen, hänkin vanhentu-neena, lähes kuuro ja so-kea, lisärasitteena lumetonmaa, josta kuitenkin juhla-kansa oli kiitollinen, ei ol-lut liukastumisen vaaraa jajouluntuntua henki vanhamuseotalo Kaharin pirttikynttilöiden, puuron jakahvin tuoksuisena.Emäntinä Raili Pörsti,Aino Vettenranta ja Kaari-na Kivelä. PuheenjohtajaVeikko Suutari esitelmöientisestä kotipitäjästämmeja sihteeri lausui runoja.Musikkia kuulimme SannaMuurisen huiluesityksenäja laulua Amanda Vesder-lundin ja Pinja Kopin esit-

tämänä. Tytöt myös luki-vat ruokarukouksen vaik-ka vähän jännittikin. Itseannoin ohjeita “omanku-van” luomisessa muuta-mille herroille ja taidettasyntyikin, vaikka oikea sil-mä tuntuukin olevan jokai-sella vähän isompi vasenta.Kaikki palkittiin samallapistemäärällä.

Taas seuraavana iltanaoli perinteinen JoulujuhlaHiitolan Pitäjäseuralla,jonne taas kiirehdimme

Peruutus takapeiliin

sankoin joukoin. Naistoi-mikunta hääräsi puuron jatorttujen tarjoilulla: Sih-teeri Raija Laaksonen “lu-mihiutaletyttönä” toimijuontajana esittäen välilläitsekkin ohjelmaa. MiljaPeltomaa on totuttu näke-mään “kaikkena”, niinnytkin.

Laulut näyttelivät suur-ta osaa tässäkin juhlassaTarmo Peltomaan säestä-mänä. Juhlan vakituisellaJoulupukilla näytti olevan

vapaapäivä ja virkaa hoi-teli nuorempi versio jaka-en lahjat jokaiselle “ikäjär-jestyksessä”. Ainoastaanpienen poikkeuksen tekiEino Ahokkaan kohdalla,hän kun sai Monalisan!Muita tontun tunnuksinmerkittyjä ei juhlissa itse-ni lisäksi näkynyt kuinTerttu Ketola, lienevätsäälineen juhlakampaus-taan? Kaikki loppuu aika-naan, niin tämäkin yhdes-sä vietetty hauska ilta.

Sihteeri Raija kehoittisytyttämään kynttilämmemuualle haudattujen omais-temme muistoksiKeski-Porin kirkkopuistossaolevalle Karjalaan jääneidenvainajien muistomerkilleneljäntenä adventtina, jokatänävuonna oli 21.12. Ta-pahtumasta olisi tarkoitustulla perinteinen? Hienoajatus toteutettavaksi jälki-polvilta.

Itse en osallistunut, kos-ka oman ison perheeni jou-lujuhla aterioineen ja Puk-keineen sattui samaan ai-kaan. Väliin jäi myöskin en-tisten työtovereitenikin ”La-saretin emeritusten Joulu-juhla” tällä kertaa, vaikkasiellä olisi lähes unohtanutolevansa ”emeritus”.

Vähitellen olivat tämän-sortin juhlat juhlittu,mutta viellä aaton il-tahämyssä oli käynti vete-raaneilla sytyttämässäkynttilät sankarihaudoilleja sinne jonnekin jääneidentovereiden muistoksi. Teh-tävä tälläkertaa (2003) olivaikeaa taistella myrskyis-tä tuulta ja vesisadetta vas-taan. Mutta kaveria eiunohdeta viellä vanhuu-dessakaan, se on sukupol-vemme motto, jota nouda-tetaan.

Kiitos viimevuotisesta jasiunausta alkaneelle vuo-delle 2004.

Aino KoppiNoormarkku.

Perinteisen ajanlaskunmukaan Tuomaan päivästä21.joulukuuta alkanut jou-lukausi päättyy Nuutin päi-vänä. Eli tutun sanaparrenmukaan "hyvä Tuomas jou-lun tuopi, paha Knuutti poi-jes viepi".

Varhaisemmin Nuutinpäivä oli heti loppiaisen jäl-keen 7. tammikuuta ("vanhanuutti"), mutta siirtyi poh-joismaisissa almanakoissatammikuun 13:nteen ("uusinuutti") jo vuonna 1708, osintodennäköisesti joulunajankirkollisten juhlatapojenvaikutuksesta. AlkuaanNuutin päivä 7.tammikuutaoli Tanskan kuninkaan, py-himykseksi julistetun norja-laisen herttua Knut Lavardin

helu ja -laulu kävi vaisusti.Aikaisemminhan nuuttipu-kit seurueineen olivat aikui-sia, tavallisimmin kyläyhtei-sön nuoria naisia ja miehiä,jotka naamioituneina jaääntään muunnellen saat-toivat lohkoa kulloisellekintalonväelle tarpeen tullensangen väkeviä pilkkapu-heita.

Etenkin nuoria miehiäkiinnosti nuuttipukkiperin-ne, kun taloista pyrittiinhankkimaan omiin suihinviimeisetkin joulusahdin ja-oluen tipat. Kylän "viimei-sellä pirtillä" nuuttipukkientunnelma oli useimmiten jomelkoisen ärhäkkä ja ääne-käs.

www.loimaanpuujarakennustarvike.fi

Avoinna: MA–PE 7–17, LA 9–13Puh. (02) 7636 690, fax (02) 7628 373

Karsolan teollisuusalue (Hirvikoski), Karsolantie LOIMAA kk

Kaikki varastossa olevat

•LÄMPÖ-ULKO-OVET•MÖKKI-ULKO-OVET

Suojakäsitellyt 2-lasiset

•MÖKKI-IKKUNAT

Valkoiset 3-lasiset•PUU/ALUMIINI-IKKUNAT

Muista asennus- ja kuljetuspalvelumme!

ALENNUSTEHTAANHINNASTOSTA!

Tarjouksetvoimassa 31.1.

saakka, tai niinkauan kuin varat-

tuja tavara-eriäriittää!

Perjantaina 9. tammikuuta6 – 2004 – N:o 1

Olen syntynyt vuonna1929 pienviljelijäperheentoisena lapsena Kurkijoenpitäjän Mikrilän kylässä. Ko-tini, nimeltään Rauhala, si-jaitsi kylän laidalla lähelläElisenvaarasta Sortavalaanvievää rautatietä. Vanhem-pani olivat lunastaneetomistukseensa isän kotiti-lan. Isäni isä Vihtori Mäkeläoli toimessa muualla. Olitehty kauppakirjat ja sopi-mukset syytingistä ja sisar-osuuksien maksamisesta.

Perheeseen kuului myösäitini äiti, Karoliina-mum-mo. Leskeksi jäätyään hänmuutti meille. Hän oli syn-tynyt 1865 Venäjällä. Hänenvanhempansa olivat lähtöi-sin Saksasta. Lasimestarinammattia harjoittanut isälöysi Venäjältä elannon per-heelleen. Siihen aikaan siel-lä työskenteli paljon saksa-laisia ammattimiehiä.

Mummon saksan kielelläkertomia satuja kuunnelles-sa kului monta iltapuhdetta.Myös äidin kanssa mummopuhui saksaa. Minäkin opinymmärtämään sitä. Vahinkovain, etten opetellut puhu-maan.

Pienestä pitäen olin van-hempieni mukana heidäntöissään. Ikäisiini kylän lap-siin tutustuin paremminvasta mennessäni kouluunsyksyllä 1937. Kouluunmeno tuntuikin tosi muka-valta. Matkaa oli kolmisenkilometriä. Maantielle olinoin kilometri, ja sen jäl-keen olikin jo matkaseuraa.Siihen aikaan ei lapsilla ol-lut kelloja. Jos muita kou-luun menijöitä ei ollut nä-kyvissä, tiesi että on kiire.

Uusi navetta javesijohto

Tilan navetta oli vanha jaränsistynyt. Isä suunnitteliuutta. Vihtori-pappa teki ra-kennuspiirustukset. Hän olisuorittanut rakennusmesta-rin opinnot Kuopion teolli-suuskoulussa (Hänestä tar-kemmin Kurkijokelaisennumerossa 43, 1988). Puuta-vara oli kaadettu omastametsästä ja sahattiin Mark-kulan sahalla. Viipurista kä-vimme ostamassa raken-nustarvikkeita kuten pump-puja ja vesijohtotarvikkeita.

Navetan rakentamisenyhteydessä saatiin vesijohtomyös tupaan. Se oli pienestätytöstä suurta ja mukavaa.Tiiliä tuotiin kuorma-autol-la pihaan, koska navettamuurattiin tiilistä. Yritin ollaavuksi tiilien "letkaamises-sa". Siinä on määrätty järjes-tys. Monesti meni vikaan,mutta yritin auttaa ja ope-tella. Sementti ja muuraus-laasti sekoitettiin lapiollalautalavalla. Muuraustyönteki muurari Pekka Laukka-nen.

Syksyllä 1937 eläimet saa-tiin uusiin tiloihin. Oli miel-lyttävä kävellä navetassa,kun oli betonilattia ja eläi-millä mukavat ruokinta-al-taat. Juomavesi tuli jokaisel-le omaan kuppiin. Tilavaannavettaan hankittiin lisäälehmiä. Tuotannon kasvaes-sa alettiin kermaa viedä Räi-hävaaran meijeriin. Minäkinsain joskus käydä siellä.

Vuonna 1938 kaikki ra-kennukset maalattiin papan

Marjatta Auvinenmuistelee

keittämällä punamultamaa-lilla. Ikkunapielet ja nurkka-laudat valkoisiksi. Marttalii-ton neuvoja suunnitteli pi-han ja puutarhan, josta olitarkoitus tehdä mallipiha.Uutta peltoa oli tekeillä.Puut oli kaadettu ja ojitustaaloitettu. Perheen keskenkaikki oli sopuisaa ja autta-mishaluista.

Maalaistalontalvitöitä

Kerron muistikuvia Rau-halan arkipäivistä. Aamullaisä ja äiti lähtivät ennen seit-semää ruokkimaan eläimiäja aamulypsylle. Mummovalmisti aamiaisen ja minul-le koulueväät. Aamiaisenjälkeen lähdin kouluun. Na-vetasta tultuaan äiti erottiseparaattorilla kerman ja"kurrimaidon" toisistaan.Kermasta hän kirnusi voita,josta saimme oman tarpeen.Osa vietiin Elisenvaaraan.Siellä oli sovittuja "tinki-paikkoja," jotka ostivat voin.Näin saatiin ansiolisää. Äitipiti huolen leipomisesta jamummo ruokataloudesta.Usein oli apuna palvelija jakylältä sai apua tilapäistöis-sä.

Jos vapaata aikaa jäi, teh-tiin käsitöitä ja yhtä ja tois-ta, kyllähän tekemistä riitti.Navetassakin piti käydämonta kertaa päivässä. Se oliaamulla ensimmäinen ja il-lalla viimeinen työ. Jos isä jaäiti menivät jonnekin ilta-päivällä, työ jäi minun huo-leksi. Silloin tuvan seinällekirjoitettiin lappu, josta luinmissä järjestyksessä lehmil-le annetaan rehut. Äiti tulisitten lypsyn ajaksi kotiin.

Isä kaatoi metsässä tarve-ja polttopuita Myös havujatuotiin kotiin. Ne hakattiinpieneksi ja käytettiin lehmi-en kuivikkeena olkien ohel-la. Isä teki myös puutöitä.Syntyi tarvekaluja kutenlänkiä, rekiä, saaveja, kau-hoja ja kirvesvarsia. Tekipähän ainakin yhden ruumis-arkunkin, NuottivaaranMaksiman vaimolle. Hänvalmisti myös hautaristejä ja-lankkuja. Se on leveä lank-ku, johon maalattiin vaina-jan nimi ja muut tiedot.Kaikki oli kaunista ja huo-lellista työtä.

Isän höyläpenkki, veisto-pölkky sekä muut välineetolivat tuvassa. Tarvepuutkuivattiin tuvassa uuninpäällä. Isän tehdessä puutöi-tä lastuja riitti uunien sytyk-keeksi. Silloin kun meillä olipalvelija, äidille jäi enem-män aikaa käsitöiden te-

koon. Pellava- ja villalangatkehrättiin kotona. Suurem-mat villaerät voitiin viedäkarstattavaksi koneella. Pa-rikkalassa oli karstaamo.

Talvisiin töihin kuuluimyöskin jäiden nosto. Niitäkäytettiin maidon jäähdyt-tämiseen. Radan lähellä onsuuri vesikuoppa. Jäidennostoa valmisteltiin jo aikai-semmin talvella pitämälläkuopan jää puhtaana lu-mesta niin että jäästä tulisimahdollisemman paksu.Jääsahalla sahattiin suurianelikulmaisia paloja, jotkasitten vedettiin ylös hevosel-la tähän tarkoitukseen nos-tetulla reellä. Jääpalat ajet-tiin kotiin, jossa ne säilytet-tiin varjoisessa paikassa sa-hanpurujen alla. Kesällä jää-tä lohkottiin tarpeen mu-kaan maidon jäähdyttämi-seen ja muihinkin tarkoi-tuksiin. Kerran kesässä Ka-roliina-mummo järjestimeille jäätelöjuhlat. Lainat-tiin käsikäyttöinen jäätelö-kone, jonka jäähdyttämi-seen tarvittiin jäitä.

Kesätöissä olilapsetkin mukana

Kesätöiden alkaessa en-simmäiseksi tarkastettiin jakorjattiin laidunaidat. Kunruoho oli kasvanut tarpeek-si ja ilma lämmennyt, leh-mät laskettiin laitumelle.Talven aikana syntyneet va-sikat saivat oman laitumen.Kun navetan ovet avattiin,lehmät eivät olisi milläänmenneet ulos. Kun lopultauskalsivat, ei riemulla ollutrajaa. Hulluina ne juoksivat,hyppivät, puskivat ja potki-vat. Lopulta meno rauhoit-tui ja tuore ruoho alkoimaistua. Myös sika ja kanatpääsivät ulos. Tyhjä navettapestiin ja tuuletettiin hyvin.

Ulkoruokinta helpottiaina lehmien hoitoa. Ne lyp-settiin laitumen yhteydessäolevassa lypsytarhassa. Joshyönteisiä oli paljon lehmiäkiusaamassa, tehtiin lehmis-avut tai minä olin oksillahäätämässä kärpäsiä japaarmoja pois. Monenlaisiayllätyksiä saattoi sattua. Ke-sällä meiltä katosi kaksi leh-mää samana päivänä. Yleen-sä lehmät osasivat tulla met-sästä hyvin kotiin, mutta eitällä kerralla. Kovan etsimi-sen jälkeen ne löydettiin.Toinen oli metsäojassa pa-hassa ahdingossa ja toinenlöytyi suo-ojasta. Molemmatsaatiin kuitenkin pelastet-tua.

Peltojen ja puutarhanmuokkaus ja kylvötyöt teh-

tiin kesän edistymisen mu-kaan. Sadonkorjuun valmis-telua suoritettiin välitöinä.Pappa piti suurelta osinhuolen heinäseipäiden kun-nostuksesta, samoin heinä-haravat ja -hangot kuului-vat hänen hoitoonsa. Mi-nullekin pappa teki sopivankokoisen heinäharavan.Heinäntekoon tarvittiinmyös naapuriapua ja joskusosui kesälomalaisiakinavuksi. Mieleinen tapaus olisekin, kun Urho-setä tuliomalla autollaan.

Jos sattui sade yllättämäänheinäaikaan, tehtiin vastojatalven varalle. Ajallaan olitehtävä myös ruispellonkunnostus ja kylvö. Viljojenkorjuu alkoi rukiinleikkuul-la. Muut viljat leikattiin sitämukaa kun ne valmistuivat.Viljat puitiin omalla puima-koneella. Kuivaa viljaa voi-tiin varastoida puimalatoon,joka oli navetan yhteydessä.Näin voitiin puida myös sa-desäällä. Oljet nostettiin na-vetan vintille. Viljankorjuus-sa tarvittiin ulkopuolistaapua, samoin perunan nos-tossa.

Marjojen ja sienien kerä-ykselle piti löytyä aikaa. On-neksi marja- ja sienimaat oliläheltä. Isä toimi kylän "ko-netohtorina" ja hoiti naapu-reidenkin koneiden ja var-sinkin moottoreiden korja-ukset. Hänellä oli pärehöylä,jolla tehtiin myös naapureil-le päreitä. Myös puimako-neella puitiin naapureidenviljaa.

Vapaa-ajan viettoaVaikka kesällä riitti kiirei-

tä, äiti ja isä kävivät useinkesäjuhlissa eri puolilla pi-täjää. Isä kävi raveissa ja oliinnostunut hevosista muu-tenkin, mutta hevosonneahänellä häneltä puuttui. Hänyritti kasvattaakin hevosia:tammat astutettiin aina hy-villä oriilla, mutta varsatkuolivat aina.

Kesäisin perheellä oli ta-pana tehdä kesäretki. Kunheinät oli saatu seipäille,lähdettiin junalla Punkasal-melle. Vihtori-papalla olisiellä vene. Punkaharjussaoli hyvät hiekkarannat jamahdollisuus uida sekä on-kia. Ahvenista keitettiin ran-takalaa. Aamulla varhainlähdettiin ja illalla palattiintakaisin. Sekin kaunis paik-ka on nyt jäänyt tien alle.

Isäni äidillä, Maria-mum-molla, oli tapana koristellapikkujouluna pieni kuusi.Silloin vietiin vanhat rikki-menneet lelut, nuket ym.

heille. Jouluaattona joulu-pukki toi ne takaisin. Autotja muutkin lelut oli korjattu,maalattu ja kunnostettu.Nuket olivat uusissa vaat-teissa ja kasvot uudelleenmaalattuna.

Palmusunnuntaina kä-vimme virpomassa sukulai-sia. Samalla jokainen jättimyssyn tai hatun Maria-mummon luokse. Pääsiäis-aamuna kokoonnuimmekatsomaan, mitä kukko olimuninut hatun alle. Meitälapsia oli serkukset Irja,Esko, Martti ja minä. Kaikki-en piti olla paikalla, kun ha-tut nostettiin kukon mun-imien herkkujen päältä.Sieltä löytyi hyvää suuhun-pantavaa tai jokin mummontai Aune-tädin tekemä pienilahja.

Sunnuntaisin pappa,mummo ja Aune-täti kävi-vät kirkossa. Minäkin pääsinjoskus sinne heidän muka-naan. Kirkosta palattua pap-pa soitti lauletut virret ko-raalikirjasta urkuharmonillamummon ja Aune-tädinvalmistaessa ruokaa.

Kirkkona käytettiin yh-teiskoulun voimistelusalia,koska seurakunnan kirkkooli kirkonkylässä, Lopotissa,jonne oli matkaa 15 km. Pik-kukirkkoyhdistys ry. rakensiElisenvaaran Saavanmäelletalkoilla rukoushuoneen,joka kutsuttiin Pikkukirkok-si. Pappa laati siihen piirus-tukset ja toimi rakennustyönvalvojana. Rakennus val-mistui 1938.

Kevätkesällä kylän asuk-kaat kävivät yhdessä kun-nostamassa hautoja pitäjänhautausmaalla Otsanlah-dessa. Matka tehtiin Mark-kulan kuorma-autolla, jamonet ajoivat sinne polku-pyörillä. Matkaa oli noin 20km.

Äidin kanssa pääsin mat-kalle Kouvolaan ja Helsin-kiin. Sassa-eno oli Suomenilmavoimien ensimmäisiälentäjiä ja asui Santahami-nassa, jossa oli armeijan len-tokenttä. Aina lentäessäänkotimme yli hän vaaputtimerkiksi konetta ja takaisinpalatessaan pudotti minullepienen paketin. Ainakin yh-den paketin muistan: siinäoli esiliina ja suklaalevy.

Kouluaikana pääsin ensikerran elokuviin. Kävelim-me Elisenvaaran suojelus-kunnan talolle, jonne olimatkaa noin viisi kilometriä.Siellä esitettiin koululais-näytäntönä Helmikuun Ma-nifesti. Toisella kertaa kou-lumme oppilaat tekivät ns.elämysmatkan Vääränkos-kelle, jossa poltettiin kokkoa,paistettiin hiilloksessa peru-noita ja syötiin eväitä.

Huvitilaisuuksia oli har-voin. Nuorisoseuran talollapidettiin kesäjuhlat. Siellä olimuun ohjelman lisäksi tark-kuusammuntaa, joka liittyiisän harrastuksiin. Talvisinkäytiin ompeluseuroissa,joita järjestettiin eri taloissavuoron mukaan. Isännätkuljettivat emäntänsä hevo-sella rukkeineen ym. tarvik-keineen paikalle. Siellä jo-kainen teki omaa työtään, jaisännät keskustelivat omistaasioistaan tai harrastuksis-taan, esim. metsästyksestä.Lapset leikkivät ja iloitsivattoistensa seurassa.

Äiti lauloi Mikrilän kylänMarttojen kuorossa. Mar-toilla oli talvisin kutoma-kursseja. Siellä äiti kutoi pel-lavaliinoja kotona kasvate-tuista pellavista. Äiti toimimyös Marttojen puheenjoh-tajana.

Taivas synkkeneeSisareni Pirkko syntyi ke-

väällä 1938. Olihan se eri-koista, kun oli toinenkinlapsi oltuani ainokaisenaniin kauan. Elämä oli vakaa-ta ja antoisaa, ja näinhän senpiti jatkuakin tulevaisuuttakohti. Ei pulaa mistään, ai-nakaan lapsen mielestä.Syksyllä 1939 menin kou-luun kolmannelle luokalle.Olin jo niin vanha! Kaikkisujui hyvin, niin koulussakuin kotona. Tehtiin syksyntöitä, korjattiin satoa, käytiinmarjassa ja sienessä. Valmis-tauduttiin talven tuloon.

Sitten alkoi kuulua kum-mallisia asioita. Ne eivätkuuluneet tavalliseen elä-mään. Aikuisten puheetmuuttuivat, niissä alkoi il-metä asioita, joita lapsi ei oi-kein käsittänyt. Puhuttiinlinnoitustöistä, ylimääräisis-tä kertausharjoituksista jamuistakin asioista, jotka ei-vät tuntuneet kuuluvan tä-hän, ennen niin turvalliseenelämään. Koululla järjestet-tiin tilaisuuksia, joissa teh-tiin vahvasta flanellista pus-seja. Ne täytettiin hiilimurs-kalla. Niitä oli tarkoituskäyttää hengityssuojaiminakaasuhyökkäyksen sattues-sa.

Mahdollisesta sodan syt-tymisestä puhuttiin paljon.Elisenvaaran asemaseudullajärjestettiin harjoitus, jossapommitusta jäljiteltiin pu-dottamalla punamultapus-seja. Kouluun ei enää men-ty. Mitä tämä kaikki oli? Sehämmensi lapsen mieltä.

Jatkuu

TN

Ilmari Mäkelän talo Rauhala Mikrilässä 1930-luvulla.

Kirjoittaja Rauhalan ruispellossa.

Perjantaina 9. tammikuuta 2004 – Nro – 1 – 7

Järvet ovat saaneet jää-peitteen ja merelläkin onmahdollisuus uittaa taaspilkkiä. On siis aika lähteänarraamaan verrattomanmaukasta kansalliska-laamme ahventa.

Tuhansien järvienmaassa riittää ahvenvesiä.Raitapaitainen tuttavam-me elää lähes joka järvessäja merelläkin likimainkaikkialla.

Minne pilkkijän kannat-taa nyt suunnata mikäliahvensoppaa mielii?

Meri on kalastajien yk-köskohde. Siellä on mah-dollisuus komeisiin körmy-niskoihin ja suuriin saalii-siin. Mutta jäätilanne senratkaisee kulloisessakinpaikassa - muistattehanolla varovaisia!

Vaan mistä ahventa jär-vessä kannattaa lähteä et-simään, jos merelle ei pää-

Kansalliskalaanarraamaan

8 litran keitto:1 kaali2 suurta sipulia4 porkkanaa1 sellerin varsi2 tlk säilyketomaattia2 tlk vihreitä papuja2 vihreää paprikaa2 kasvisliemikuutiotatai (sipulikeittopussi)

Nyt joulun jälkeen onhyvä hiukan keventää ruo-kavaliota. Tässäpä ruoka-

se tai se on turhan kaukanapilkkireissua ajatellen?Kaislikon laidalta vai sy-vänteestä?

-Enemmänkin sieltä sy-vänteestä. Rannan tuntu-massa kala ei nyt uiskente-le vaan se on painunutlämpimiin alusvesiin. Nytlyhyimmän päivän aikanakala tahtoo vain olla aikapassiivista, joten sen herät-tely vaatii taitoa.

Mutta taitavalla kala-miehellä on tietysti kopal-linen niksejä horroksessäuiskentelevan eväkkäänhoukutteluun.

Pieni pilkki ja houkutte-leva syötti. Pieni pystypilk-ki, jossa on muutamansentin ketjun tai tapsinpäässä värikoukku. Tai sit-ten mormyska, jossa on vä-rikäs toukka. Yleensä pilk-kiä pienentämällä saaliskasvaa näin sydäntalvella.

Älä unohda eväitä!Pakkaseen lähtevän

pilkkijän pitää kiinnittäähuomio muuhunkin varus-tukseen. Esimerkiksi vaa-

tetukseen. Ei ole mitäänniin kurjaa kuin palellajäälakeudella hileistäavantoa tuijottaen. Lämpi-mät saappaat ja kunnonhaalari ja käteen sopivatrukkaset, niillä pärjää.

Alkutalven ohuilla jäilläjään läpi pääsee kesäteräs-säkin olevalla kairalla,mutta talven tullen se kai-paa teroitusta.

Kaulassa roikkuvat nas-kalit ovat jäällä liikkujanhalpa henkivakuutus.

Eväät tarvitaan totta-kai. Sillä vaikka ahventensuku ei hyvistä tarjouksis-ta huolimatta suostu yh-teistyöhön, kuppi kuumaaja maukasta purtavaa ka-lamiehelle itselleen kruu-naa kalaretken.

Silloin huomaa, että eise kalantulo loppujen lo-puksi pilkkiretkellä ainaniin tärkeää olekaan.

Teksti ja kuvat:Jari Salonen

Kiinnostuneita päivittäin

Suomalaistilojenuusin anomuserälähti Putinille jaduumalle

Aluepalautus ry. on lähet-tänyt kuudennen Karjalansuomalaistiloja koskevanpalautusanomuserän Krem-liin presidentti Vladimir Pu-tinille ja duumalle. Erässä onkolmentoista tilan anomuk-set.

Tiloja anotaan takaisintässä erässä mm. Räisälästä,Uukuniemeltä, Kurkijoelta,Jaakkimasta, Hiitolasta, Ki-vennavan Raivolasta,Kirvusta, Antreasta ja Rus-kealasta.

Anojia on Helsingistä,Nuppulinnasta, Forssasta,Vampulasta, Tampereelta,Porista, Rauhasta, KoskiTL:stä, Nivalasta ja Huuto-töyrystä.

Aluepalautus ry:lle tuleepalautushakemustieduste-luja useita päivässä. MyösViipurin säilyneistä suoma-laisista kerrostalo-osake-asunnoista on tullut tiedus-teluja. Yhdistys selvitteleenäiden takaisinanomismah-dollisuuksia. Virossa vastaa-va palautus onnistui myöskerrostaloasuntojen osalta.

Lasse KoskinenAluepalautus ry.

LAIHDUTTAJANIHMEKEITTO

vihjepalstallamme ihan ke-vyt vaihtoehto, laihdutta-jan kaalikeitto. Siitä vainkokeilemaan. Eikä kanna-ta jättää sitä selleriä pois,vaikkei sen mausta niin pi-täisikään - selleri poistaanestettä.

Kannattaa aina kuiten-kin muistaa, että tällaisilla" vippaskonsteilla" ei pai-noa muuta pysyvästi, mut-ta maukkaasta kevytpaas-tosta tämä käy!

Näihä sitä ennevanhaasanottii ja tehtii. Mut se olsillo, toista on nyt. Kaiktehhää konneihe kans, ih-misil ei jää muuta ku kin-naamine töihe loppumi-sest. Mut jos ois teht joulu-valmistelutki siiviisii kuTerttu Ketola haasto Hiito-laisii kuusjuhlas, jot val-mistelut näiki tärkijää juh-laa ku joulu on, pittää alot-taa jo juhannuksest. Hää oltiijustelt tiijot Ajakirjast.En nyt muista justiisa kir-jottaijaa.

Mie taisin kahtuu toisestkirjast, ku, miu tietolois-sain nuo valmistelut al-kaatki jo paikal, kun vuoson vaihtunt. Tammikuussiivotaa joulukoristukset jakahotaa jot kaik ovat kun-nos seuraavaa käyttyyvart. Helmikuus ko on al-kaniit pitkät puhtiit ja rei-käleivät, ni naisväk rupesvanhoist vaateist leikkaa-maa matokutteita, jot saapjouluks uuvet matot tuvalattijal. Siin aprikoitii viel-läks häntä tuota paitaa jahousuu toimittaa paikava,vai raahtijaaks hänet leika-ta jo kuttiiks. Tälviisii van-

hat nutut saivat kunnianolla koristamas uusinamattoloina joulun. Mallihaol melkei sama ain, raitamatto. Vaaleimpii värjäiltiijuovaks, tälviisii saatiikaikkii mattoloihe samannäkösii juovii.

No maaliskuus alkoisännät ijättammää viljo-jaa ja ne joulukaljaa vartvarustetut otrat pantii iha

er säkkii. Usjast ne olliit 6-särmästä, se laji ku valmis-tu ensimäiseks. Kaks sär-mäne kypsy viimemmäks,vaik olha se satosampaakiku kuus särmäne. mut pit-hä se nyt jouluna olla pa-rasta.

Päivät ku piteniit, rupe-siit naist istuttammaa kuk-kii taimii ja hommaamaasiemenii toukokuu istutuk-

sii vart, etupääs lantun jakaalin. Kuka nyt ois ilmalanttuloutaa olt joulun jajos ei siemenist pitänthuolta, voivat ne maalaiskyläkaupast loppuuki silloko on kylvö aika. Myös näätalvi kuukauvet olliit naisilparasta neulomisaikaa lap-sil kintaita ja suka töppösiijoululahjoiks. Eihä sitä ke-säl kerent, talvelha ne pit

tehä. Ja kylhä ne miehetkisaivat kinnasneula kintaatrukkasii sissää ja sukat jal-koloihii Joulupukilt mitkänaist olliit pitki talvii teh-niit.

No kesäkuusha viel sii-voiltii varissiin kuusenneulasii jostai jalkalistoi altJuhannus siivoloi tehes, jakokkotulil kahottii jo hyväkoivu jouluvastoi vart,mitkä sit tehtiiki kesä-hei-näkuu vaihtiis, iha Tertukäskirjotukse mukkaa.Siin vastateko reissuloilkahteltii jo valmiik uuttajoulukuusta. Tälviisi tuojoulu ol mieles yhen jos toi-senki iha pitki vuotta, jos-kin se varsinaine hässäkkäalko, niiko Terttu haastoHiitolaisii joulukuuse. Nyt-hä ei naisiinkaa tarviheneuluu niska limas pitkitalvii joululahjoi, niikoenne. Nyt pittää jo lapsilkiolla ”merkki nutut”, napapaitoineen. Näi se maalimamuuttuu ja, ihmist senmukana. Vois kohta san-nuu, jot älä tie mittää nii-ko enne.

Näitä mietiskeliAino Koppi.

Ko minkä tiet, ni tie se ajan kans

T I L A ASUOMEN PARAS(palkinto pitäjä- ja sukulehtien laatukilpailussa, kerran

kk. tai useimmin ilmestyvien sarjassa)

Kurkijokelaisen, hiitolalaisen jakarjalaisen hengen vaalija!

Edulliseen kesto-tilaushintaan:

Puh. 050 - 521 3336 (02) 7622 551 (ti-ke klo 9–12)Kurkijokelainen, Vesikoskenkatu 13 A 21, 32200 LOIMAAE-mail: toimitus@kurkijokelainen.inet.fi

35/1 vuosi

€

Perjantaina 9. tammikuuta8 – 2004 – N:o 1

LahjavihjeKURKIJOKI-kirjat,-viirit ja-vaakunat!

Haapasen HautaustoimistoTÄYDELLINEN HAUTAUSPALVELU

Puh. 762 2700 ja 762 2857Heimolinnankatu 16, 32200 LoimaaLiikeajan jälkeen Reunanen puh. 762 2700

Matkap. 0500 531 814, 050 561 0547

KukkaBoxPuh. 762 2669

Vastapäätä LoimaanAluesairaalaa

LOIMAAN VIIALANKONDITORIA-KAHVIOKauppalankatu 2, puh. 763 2001Avoinna: Ma – pe 8.30–17

Asianajajia

AsianajotoimistoHEIKKI RANTANEN

Julkinen kaupanvahvistajaKauppalankatu 9–11 B, Loimaap. (02) 762 2888, fax 762 2313

AsianajotoimistoJARI HEIKMAN OYVaratuomari Jari Heikman

varatuomari Kristiina Metsärantavaratuomari Kristiina Kenttä

oik.yo Tiina TähtinenTuruntie 8–14, II krs. Loimaa,

puh. (02) 762 4400, fax 763 1301jari.heikman@aatsto.inet.fi

www.heikman.com

ASIANAJAJAon asianajajaluetteloon hy-väksytty lakimies, jolla onsäädetty kokemus ja taito.Asianajajan toimintaa valvo-vat Asianajajaliitto ja oikeus-kansleri. Asianajotoimistothoitavat myös maksuttomiaoikeudenkäyntejä ja oikeus-turva-asioita.HAUTAKIVET

Vuodesta 1921luotettavaa ja yksilöllistäpalvelua

PUHELIN (02) 760 511

MUSIIKKIVÄENPALVELUPAIKKA

Puh. 7622 950,Oikokatu 3

Avoinna: ma-pe 10-17.30 la 10-14.00

EHT-liitonjäsenErikoishammasteknikko

MARKO ROSENDAHLVastaanotto Heimolinnankatu 14 Loimaa

Ajanvaraus puh. (02) 763 1179

Lamminkatu 39 LOIMAA • Puh. (02) 7636 710 • www.mell i lanauto.fi

Uuden henkilöauton ostajalle avajaistarjouksena

Ford Focus C-MAX Ford Mondeo SMICHELIN

-talvipyörät asennettuna veloituksetta!

EU-yhdistetty kulutus 5,6-7,6 l/100 km. CO2-päästöt 156-186 g/km.

EU-yhdistettykulutus 4,9-7,1 l/100 kmCO2-päästöt 129-170 g/km

Harri HelinPuh. (02) 7632 795

Ark. 8.00 - 16.30

FORD VARAOSAT

Lauantaina 10.1.

klo 9-14

Sunnuntaina 11.1.

klo 11-14

alk. 28.590,- (sisältää toim.kulut)

alk. 22.950,-(sisältää toim.kulut) alk. 15.880,-

(sisältää toim.kulut)

VARAOSA-

TARJOUKSIA!

Lauantaina

GRILLI KUUMANA

Sunnuntaina

PULLAKAHVITARJOILU

Lapsille ilmapalloja!

EU-yhdistetty kulutus 5,0-8,4 l/100 km. CO2-päästöt 147 g/km.

Ford Fiesta S Vakioitu ilmastointi ja CD-soitinVakioitu metalliväri ja ESP elektroninen ajo-

vakaudenhallintajärjestelmä

NÄYTTELYSSÄ ESILLÄSportKA, StreetKa ja FocusRS

MONDEOT alk. 26.590,- (sisältää toim.kulut)

ONKS TIETOOVASTAUKSET1. Voitto, jonka saavut-

tamiseksi kärsityttappiot ovat kohtuut-toman suuret

2. Maa- ja metsätalous-tieteiden tohtori.

3. Kaarina Maununtytär4. Tammisaaressa.5. 120 km.6. Tenojoen.7. Jesuiittajärjestön.8. Hirttäytymällä9. Keltavahvero10. 1942.

Erikoisliike Karjalastaja karjalaisuudestakiinnostuneilleHelsingin myymälä,Kasarmikatu 16Kauppakatu 41, 53100 Lappeenranta• Puh. (05) 541 4650, fax (05) 541 4651• sähköposti: karjaja@myymala. inet.fi• www.karjala-myymala.fi

T I L A ASUOMEN PARAS

Edulliseenkesto-tilaus-hintaan:

35/1 vuosi

€

SPAR LOIMAAKauppias Sami Toivonenpuh. (02) 763 6850ma - pe 7-21, la 7-18

Ruokakauppa Sinun makuusi

T a r j o u k s e t v o i m a s s a : p e r j a n t a i – l a u a n t a i 9 . – 1 0 . 1 . 2 0 0 4

762 2848

LOP-Kultapiste

763 2150

040-765 7028

Ritvanja OilinEines-keittiö

76368520762 4432

762 2062

762 1413

Ainutlaatuisellenaiselle ja lapselle

PAISTIA PÖYTÄÄN!SuomalainenNAUDAN ULKO- taiKULMAPAISTI jaSuomalainenPORSAANPAISTI KG

KARINIEMENBROILERIN

HYNAJAFILE-PIHVIT 590 g

499MARLI

MULTIVITAMIINIJUOMA 2 L

590RASIA

(10,00 kg) 159