Embed Size (px)
Citation preview
”Olen karjalaistenruokienintohimoinennautiskelija!”
SisäsivuillaTÄNÄÄN
Nro 23 • Perjantaina 11. kesäkuuta 2004 55. VUOSIKERTA Irtonumerohinta 1 E
Kurkijokelaisen, hiitolalaisen ja karjalalaisen hengen vaalija ja ajankohtaisten kysymysten selvittäjä
LAATUAEDULLISUUTTA
AMMATTILAISELTA• Kellohuoltopalvelu• Käsikaiverrukset• Konekaiverrukset• Korukorjaus/ kivi-istutustyöt• Sormuksien valmistus• Ja nyt myös lasikaiverrus
KELLOLIIKEJuhani Lankinen Ky
Kauppalankatu 2, LoimaaPuh. (02) 763 2760
(Kaupungintaloa vastapäätä)
KAIKKI PAIKAN PÄÄLTÄ
Runopalsta sivulla..................... 3Kari Kiiski jatkaa sivulla ................ 4Luokkakokous sivulla ..................... 4Arkistot kuntoon sivulla .................. 6Säikähdys sivulla.............................. 7Puutarhassa sivulla .......................... 8
Kuka olet? Mitä Sinullekuuluu?
Olen Kari Juhani Kiiski.Synnyin 28.6.1944 Rääk-kylässä , Pohjois-Karjalanlaulupitäjässä, äitini ElsaMaria Hirvosen ( s.26.8.1911 , kuoli 26.8.1970) kodin saunassa, Savinie-men tilalla. Isäni on PaavoKiiski (s. 11.10.1912, kuo-li 7.4.1977 ). Jo nuorenamiehenä kauppa-alalle siir-tynyt
Paavo-poika Kiiski Kur-kijoen Haavikon Kiiskintalon , Kotimäen sisarus-parven keskivaiheeltaikänsä puolesta. Isoisäni oliUkko - Paavo Kiiski, maan-viljelijä, kunnallisvaikutta-ja , jopa presidentin valitsi-jamieheksi hänet aikanaanvalittiin. Hän oli monitoi-mimies muutenkin mm.taitava puuseppä ja musiik-kimies. Hän kuoli 1939Kurkijoella ja haudattiinkotipitäjän multiin vaimon-sa viereen. Isoäitini oli He-lena Os. Hartikka Otsanlah-delta, Johan Hartikan tytär.Hän kuoli jo 1922 synnytet-tyään kolmetoista lastaKiiskin taloon. Heistä yksi-toista sai elää elämänsäevakkona eri puolilla Suo-mea.
Asun nykyisin Loimaankaupungissa yhdessä SeijaErlundin ( os. Sorsa ) Sei-jan äidin juuret ovat Kurki-joen Haavikolla myös. Ny-kyinen kotini on lähellätyöpaikkaani ammattikou-
lua, Myllykyläntiellä. Per-heeseeni kuuluu neljä lasta,jo aikuisia ja omissa elä-missään eläviä. Tiina, SamiRanja ja Jussi. Kolme heis-tä on perheen perustanut jalapsenlapsiakin on ”vaarin” ilona jo viisi, Iitu, jaUkko-Paavo, Matias ja Riiasekä kahden vuoden ikäi-nen Roope. Lasteni äiti onKaija Uimonen, jonka su-kujuuret ovat äitinsä puo-lelta Jaakkimasta.
Minkälaista työtä olettehnyt ja missä?
Olen käynyt neljä luok-kaa kansakoulua Lapinjär-ven Porlammin kylässä ,opettajien Eino ja TellervoVirolaisen opastaessa elä-män salaisuuksiin. Van-hempien veljien Vesan jaEeron jälkeen oli minunkinvuoroni lähteä suureenmaailmaan, kun pyrin japääsin oppikouluun Lovii-saan.
Muutos turvallisesta,pullantuoksuisesta, karja-lanpiirakoilta ja karjalan-paistilta tuoksuvasta kaup-
piaskodista oli melkoinenkoulukortteeriin ruotsin-kieliseen, Wirtavuorenmamman ja papan viikoit-taiseen täysihoitoon viidek-si vuodeksi, - Olihan alunhankalan ruotsinkielen ta-kia itku monesti 11-vuoti-aan pojan silmissä, kun eiymmärtänyt yhtään ajatus-ta, mitä mamma ja pappatoisilleen puhuivat.
Viiden vuoden aikanaonneksi oivalsin perin no-peasti , että kielitaitoa onhyvä kehittää ymmärtääk-seen, että on samankaltai-sista ihmisistä aina kyse,kun vaan saamme selväätoinen toistemme ajatuksis-ta ja yhteinen kieli on mai-nio apu siinä. - Niinpä har-rastan kieliä tänä päivänä-kin. Tästä harrastuksesta onollut hyötyä myös eri tehtä-vien hoidossa myöhempinävuosina.
Urheilu ja liikkuminenkuului jo lapsuudesta alka-en harrastuksiini. Ajattelinjopa jossain ikävaiheessa,että minulla saattaisi ollamahdollisuuksia olympia-laisiin asti, koska harjoitte-limme poikaporukassa niinsystemaattisesti 50- ja 60lukujen paikkeilla. Polvenloukkaantuminen kuitenkinhillitsi vähän tätä pyrki-mystä. Nuorisoseurassa toi-
miminen mm. tanhut, näyt-teleminen sekä erilaisethenkisluonteiset harrasteet,piirtäminen ja runojen lau-suminen oli kodin perintö-nä ikään kuin itsestään sel-vyyksinä olleet minun har-rasteinani. Musiikki onkuulunut perheeseemmeläheisesti. Meillä Kiiskinsisaruksilla ei kuitenkaanollut musiikkikorvaa esiin-tymiseen asti, mutta mo-nenlaisen musiikin muun-lainen harrastaminen on ol-lut minulle aina läheistä.
Lastemme musikaali-suus on edennyt pitemmäl-le, jopa Samilla ja Jussillaammatiksi asti.
Liikunnasta tuli aika-naan ammatti, kun ylioppi-laaksi tulon jälkeen (asuimme silloin Haapamä-ellä ) mietin, minne opiske-lemaan. Koska minulla oli-vat yhtä vahvoja kielet jaliikunta, kuitenkin järkeilyonneksi voitti ja päätin ot-taa vastaan opiskelupaikanJyväskylän yliopiston lii-kuntatieteellisessä tiede-
kunnassa vuonna 1965, ar-meijasta tulon jälkeen. Kol-men vuoden opiskelun jäl-keen sai jo siihen aikaanalemman tutkinnon val-miiksi ja vuoden opetushar-joittelun eli auskultoinninsuoritin Tampereen nor-maalilyseossa ( 69-70 ).Opetin liikuntaa ja teknisiätöitä Forssan yhteiskoulus-sa yhden lukuvuoden tunti-opettajana. Vuoden 1970syksystä alkaen olen toimi-nut Lomaan ammattikoulunopettajana, joitakin myö-hemmin eteen tulleita ”haasteita muilla markki-noilla ”lukuunottamatta ylikolmekymmentä vuotta.Nykyisinhän kouluni nimion Loimaan Ammatti-insti-tuutti, monialainen ammat-teihin valmistava toisen as-teen oppilaitos, jossa osanaon ammattikorkeakoulu-opiskelumahdollisuudet jaaikuiskoulutusyksikkö erityyppiselle aikuisten koulu-tustarjonnalle. Opetan lii-kuntaa, terveystietoa ja yh-teiskunta,-yritys-ja työelä-mätietoa eri yksiköidenopiskelijoille, nyt osa-aika-eläkeläisenä. Minulla todet-tiin nimittäin n. kaksi vuot-ta sitten ALS - sairaus, mikäon heikentänyt lihastoimin-taa niin ,ettei liikunnanope-tus enää ole mielekästä.
”Olen karjalaistenruokienintohimoinennautiskelija!”
JATKUU SIVULLA 4
5.6. 1992: Kiiskin talon rau-nioilla Kurkijoella Haavi-
kolla. Löysin uunin luukunkehyksen. Seison uunin rau-
niokassan päällä.
”Olen karjalaistenruokienintohimoinennautiskelija!”
10.6. 02. Siinä se on! kiiskinleivinuunin ” kehys”, Kurki-joella, Haavikon kylässä, ko-timäellä. Seija ja Kari jaKiiskin talon leivinuunin-luukun kehys, jonka toin sit-ten kotiin Loimaalle muis-toksi.
Opetan kuitenkin vielämuita aineita, yhteiskunta-ja yritystietoutta. ja terveys-tietoa.
Luottamustoimet jaharrastukset
Jo oppikouluaikana toi-min Teinikunnassa, mm.Jämsän yhteiskoulussa jaHaapamäen yhteislyseossa.Näissä tehtävissä, joita sil-loin hoidin, sain ensi koske-tuksen yhteisöllisyyteen,yhdessä tekemisen iloon jariemuun. Liikunnanopetta-jaksi valmistumisen jäl-keen, päästyäni tänne Loi-maalle ammattikouluunopettajaksi, oman kouluniäidinkielen opettajan pyytä-mänä, avautui luottamus-tehtäviin perehtyminenSAKO:ssa (Suomen Am-mattikoulujen Opettajaliitto). Olin V-S-piirin sihteerinäja muutaman vuoden jäl-keen minut valittiinSAKU:n ( Suomen Ammat-tikoulujen Urheiluliitto )johtokuntaan. Pari vuottasen jälkeen Suomen Lii-kunnanopettajain liiton pu-heenjohtaja Otso Vilhunenpyysi minua asettumaan lii-ton vuosikokouksessa eh-dokkaaksi, koska ammatti-kouluista ei ollut vielä tuol-
Kemppisen Lampi. Kotimä-ki on Kiiskin talon päaikannimenä kartoissa. Lehmät
joivat Kemppisenlammesta.
Perjantaina 11. kesäkuuta2 – 2004 – N:o 23
11.6.2004
Kustantaja ja julkaisija: KURKIJOKI-SÄÄTIÖ
Toimitusneuvosto: Kurkijoki-Säätiön hallitus
Toimitus: Päätoimittaja Maire Soiluvaja kaikki Kurkijokelaisen ystävät
Konttori: Vesikoskenkatu 13 As 21, 32200 LoimaaAvoinna: Tiistaisin ja perjantaisin klo 9–14
puh. (02) 762 2551Matkapuh. 050-521 3336
Lakon tai muun ylivoimaisen esteen takia ilmestymättäjääneistä numeroista ei suoriteta korvausta. Lehden vas-tuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sat-tuneesta virheestä rajoittuu enimmillään ilmoituksestamaksetun hinnan palauttamiseen.
ILMOITUSHINNAT: (Kaikki ilmoitukset)
Etusivu ............ 60 centtiä/mmMuut sivut ....... 45 centtiä/mm
Säännöllisistä ja jatkuvista ilmoituksista huomattava alen-nus. Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan. Puhelimitse an-nettuihin ilmoituksiin sattuneista virheistä lehti ei vastaa.
TILAUSHINNAT:vuosi ............... 35 euroa6 kk ................ 20 euroa3 kk ................ 12 euroaPohjoismaat .....39 euroaMuualle ........... 46 euroa
E-mail:[email protected]: LSOP 523900-4897
Sivunvalmistus:Etusivu Frontpage, LoimaaPaino: Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki
ISSN 0782-5668
Lehti ilmestyy perjantaisin, mutta vuoden aikana onjoitakin kaksoisnumeroita juhlapyhien aikoihin.Painosmäärä 2000 kpl.
Pidä kiinnioikeasta!
1. Missä maassa on ensim-mäisenä vietetty Äitien-päivää?
2. Missä on Huokausten sil-ta?
3. Mihin lintuihin Käenpii-ka kuuluu?
4. Kuka kastoi JäänmurtajaUrhon?
5. Kuka oli Keihäs- ja Sei-väsmatkojen isä?
6. Mikä on perimätiedonmukaan Neitsyt Marianäidin nimi?
7. Mikä on maapallon suu-rin kissaeläin?
8. Minkä kunnan alueellaLapissa sijaitsee Korvatun-turi?
9. Missä urheilussa Japanissakäytetään suolaa?
10. Mitä nimeä käytetäänkoiran kuonon päästä?
Hartaus sunnuntaiksi 13.6.2. sunnuntai helluntaista
12 la Esko13.su Raili, Raila14.ma Kielo15. ti Vieno, Viena16. ke Päivi, Päivikki,
Päivä17. to Urho
Hyvän sään aikana
Muistettavaa
Meidän Fanni-täti
Fanny MariaKYLLIÄINEN
s. 17.11.1917 Vampulak. 03.06.2004 Huittisten terveyskeskus
KiittäenKirsti ja Paavo
Jarmo, Esa, RiittaTarja, Merja ja Raija perheineen
Hilkka ja LauriLeena ja Ulla perheineen
Anna ja Aili sisarten lapset perheineenmuut sukulaiset ja ystävät
Nyt olet päässyt lepohonniin syvä, hyvä unes onkuin kukan kankahalla.
(Runeberg)
Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että siunaus on 19.6.2004Vampulan kirkossa ja muistotilaisuus Vampulan
seurakuntatalolla.
o.s. Kivilä
Kuvasi kultaisen suljemmekätköihin sydämen.
Kuolleita
Uskon vahvuutta ja kestävyyttä on totuttu mittaamaanmitä erilaisimmissa yhteyksissä. Uskotko Jumalaan, uskotkorakkauteen, uskotko hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuu-teen? Uskotko myös että elämäsi arvot ovat paikallaan? Ettäne ovat oikeita ja Jumalankin katseen kestäviä?
Vaikka ihminen uskoisi niin rakkauteen kuin hyvinvointi-valtioonkin, hän voi miettiä ankarasti muita omaa elämään-sä suuntaavia arvostuksia. Kannattaako enää olla rehelli-nen tai kohtuullinen kun toisin toimivat näyttävät menesty-vän kerrassaan mainiosti?
Luukkaan evankeliumissa kerrotaan rikkaasta miehestäja köyhästä Lasaruksesta, jotka elivät elämänsä näköetäisyy-dellä mutta silti äärimmäisen kaukana toisistaan. Rikas elijuhlien ja iloiten, köyhä sairastaen ja kerjäten.
Hyvän juutalaisen olisi pitänyt auttaa köyhää, muttakun rikas mies ei sitä tehnyt, hän joutui maksamaan asiastakuoleman jälkeen. Hän oli käyttänyt hyvän elämän kiintiönloppuun ja päätyi tuonelaan.
Siellä hän huolestui vielä maan päällä elävistä veljis-tään. Eikö joku tuonelasta voisi käydä opastamassa heitäoikealle tielle? Se ei kuitenkaan ollut mahdollista. Elävilläihmisillä on heille tarkoitettu opetus ja ohjaus, sen pitäisiriittää.
Mikä on se jokin, joka sokaisee ihmisen niin, ettei hänerota oikeaa ja väärää ennen kuin kuoleman jälkeen?
Tämän kertomuksen mukaan se on hyväosaisuus ja lais-kuus, ehkä myös ahneus. Silloin ihminen unohtaa, etteimaallinen hyvä ole hänen omaa ansiotaan, vaan Jumalanlahjaa.
Kun elämän keskipisteeseen nousevat aineelliset asiat, lä-himmäisten merkitys häipyy taka-alalle. Se on elämälle koh-talokasta niin maan päällä kuin kuolemankin jälkeen.
Sirkku NyströmKirjoittaja on teologian maisteri ja toimittaja.
Suomalaiset ovat kansa, johon sää vaikut-taa. Vaikuttaako enemmän kuin muihinkansoihin, en tiedä kun ei ole kokemusta,mutta suomalaisiin se vaikuttaa kyllä pal-jon.
Sää on suomalaisten keskustelunaihekin.Ja hyvin harvoin on ihan sopiva sää. Liiankylmä, liian kuuma, liian tuulista, liian kui-vaa…. ja jos auringonpalvoja nauttii pitkäs-tä, kuumasta kesästä, ovat maanviljelijätkauhuissaan kuivuudesta ja huonokuntoisetvoivat huonosti. Sää ei ole milloinkaan so-piva kaikille. Jos sataa, harmittaa ulkota-pahtuman järjestäjiä, puistotyöntekijöitä jalomalaisia, vaikka maanviljelijät taas olisi-vat iloissaan. Mistä ihmeestä se voisi Luo-jakaan tietää millaista ilmaa sen meille suo-malaisille pitäisi antaa, jotta olisimme tyy-tyväisiä.
Se on kummallista, että sää vaikuttaa jopaäänestystulokseen. Kun huonolla ilmalla ei
mennä äänestämään yhtä paljon kuin hyväl-lä ja oikein hyvällä ilmalla, varsinkaan ke-sällä, ihmiset eivät mene äänestämään kunovat mökillä. Se on merkillistä. Että anne-taan ennemmin sään vaikuttaa siihen mitenasioitamme esimerkiksi Euroopan parla-mentissa päätetään…
Ja kun asiaa oikein järjellä tarkastelee,niin sää oikeasti voi vaikuttaa todella har-voin. Myrskyllä ja lumimyrskyllä voi ollavaikutus, etteivät ihmiset oikeasti voi liik-kua minne haluavat – ei juurikaan muulla.Paitsi tietysti helle vaikuttaa sairaisiin ihmi-siin niin, että on oikeasti syytä ottaa rauhal-lisesti.
Kysymyshän on lopulta asenteesta. Jokoannamme sään hallita meitä tai emme. Voi-siko se olla ihan niin yksinkertaista.
Maire Soiluva
OikaisuViime lehden henkilö-
haastatteluun oli pujahdel-lut virheitä. Ensinnäkin kir-joittaja oli Sirkka Pöyri, os.Kaartinen. Mumma olimummo ja maitoa lypset-tiin tietysti pulloon.
Pahoittelemme virheitä.Toimitus
Laita muistiin, siellä tavataan!
KurkijoenPitäjäjuhlat
24-25.7 2004 Loimaalla
Perjantaina 11. kesäkuuta 2004 – Nro 23 – 3
Ken tietää?
N:o 23. Lauantaina kesäkuun 12. p:nä 1954Karjalan Liiton ja senjäsenseurojen tilaisuuksiavuonna 2004Tilaisuudet KarjalatalollaHelsingissä ellei toisinmainittu. Karjalan Liitto ry,Käpylänkuja 1, 00610Helsinki, puh. 09-7288 170
Kesäkuu11.-13.6. Kotiseutumatka
Uudellekirkolle, järj.Pääkaup. uusikirkkolai-set ry, ks.www.uusikirkko.net
12.-13.6. Säkkijärvi-juhla,Loviisa
13.6. Kanneljärven pitäjä-juhla, Salo
13.6. Käkisalmi-juhla,Heinola
18.-20.6. Karjalaiset kesäjuhlatJoensuussa
18.6. Kesäjuhlaseminaari, Joen-suu
19.6. Karjalan maraton, Joensuu19.6. Suojärven pitäjäseuran
vuosikokous, Joensuu19.6. Karjalaisten kesäjuhlien
avajaisjuhla, Joensuu20.6. Karjalaisten kesäjuhlien
päiväjuhla, Joensuu27.6. Kirvun pitäjäjuhla, Kirvu29.-30.6. Sukuseurojen matka
Viipuriin ja Viipurin arkis-toon
29.6.-2.7. Kirkot kautta Karja-lan - Arkkitehtuuria ja his-toriaa Laatokan KarjalastaKannakselle
Tapahtuma-kalenteri
Kuva Kurkijokimuseon kokoelma
Lapinlahtelaiset ovat veneretkellä Laatokalla vuonna 1934. Keitähän kuvassa on? Tiedotkuvasta pyydetään osoitteeseen Kurkijokimuseo, Kojonperäntie 446, 32260 Kojonperä taipuhelimitse 050-4036050 Ulla Clerc tai sähköpostilla: [email protected].
PIENIPERINTÖMeiltäkö kuppi nurin?Mitä vielä? Eipä hätää.Olkoon vaikka nurinkurinmennään vain, hipsutellen.Surut juoskoot suohonuskomme me tuohon.Pystystä hyvä kaatuasiinä elämän laatuaihan perinnöksi saatua.
Anna
Unelmia3ulle tahtoisin maalata taulan,jossa kauneimmat värit ois.
Tai säveltää kauniin laulun,jossa herkimmät sävelet sois.
Ne sinulle tahtoisin antaaelon onnea toivottaen,vaikka käyt kohti kaukaista rantaaSua koskaan voi unohtaa en.
Olit kerran aarteeni, kallehin,vaikka silloin mä sanonut en,mutta hetket nuo mieleeni talletinjoita vanhana nyt muistelen.
Terttu Ketola
OdotusEn sitä uskoisi itsekään,se on sattumien sarjan aikataakse jääneessä elämässä.Se oli ristin ja odotuksen aika.Toivottomuuden aika.Vastapoikineiden suuriutareistennautojen lypsyaika javasikoiden juotto kesäisessä helteessäpellon vihannassa.Tuntemattomien seutujen arkapakolainen joka tahtomattaan joutui hyppimään etsien turvallista puutamihin nojata, kuin orava.Sattumien sarja Säiniön joen rannalla Viipurin lähelläsuurten tiluksien keskellä.Sattuma antoi hien valuaodottavan äidin poskipäitä pitkinpestessä suuria maitotonkkiakymmenpäisen lypsykarjantuottamista maitopisaroista, pohjallejääneistä.Sisällä huoneessani talon vintillävalkoiset röyhelöverhot ikkunassa.Valkoiset ajatukset pienestäröyhelöpaidastasuuren tuvan lattiaa pestessä,ison vatsan tuskin taipuessa.Palkaton piika Säiniön jokivarsilla,missä sota pian alkoi paukkua.Elämän raskas kivi ihmisenkannettava.
Aili Hellin Kurri, kirjassa Karjalanäiti ja lapsi
Rakentaa merauhassatahdommeKuinka voimakas onkaan öidenrauha ,työn uupumuksen se unehen tuutiavoi.Kun uusi päivä, käy tietäänkohtalon,työn ilo silloin taas niin kevyttä on,sekä usko sen arvoon, sammumaton.
Tuo velvoite kutsuu meitä yhäuudelleen,tuttu on työn kutsu, määräkökohtalon lie.Me veljeydelle ikeemme ainavoitamme , nukkukoot laiskuritvaanivaa untansa . Työmies elää, hän herää, hänrakentaa.
Olemme raataneet raivatentulevaisuuden tietä, kestäneet työnikeet ja sorretun osan.Emme alistu vihalle, - onhan tämäsynnyinmaa... Rauhassa tahdommerakentaa, elää tahdomme vain,tehden työ ei katoa, kansaltavaurauskaan...
Työlle me etsimme nyt aikaa, uudestivaloisaa,tulevaisuuteen katseet tähyää ,aikaan parempaan.Työn siunaus ei koskaan sammuikuisesti, ajan sorrosta se on aina kohonnutkunniaan. Ajasta nousevasta, herääjälleen.työn laulu.
Juho Uimonen: Runoutta
Olen kuningas korven ja tajuta voinminä korpien ikuista kieltä.Sen humina lasna jo htiSmasi munja nostatti sankari mieltäSe valtavan haavehen mielehen toimi nous’ yli rimpien huurun. Siell’lapsena kukista päähäni tein niinkaunihin kuningaskruunun.
Minä korvessa synnyin ja mieheksisain, oli siellä, siellä mun isänimaja.Kun kylillä vierasten töitä ma tein,oli aina mun mieleni vaja.Siks’ samosin salohon suurehentaas,kun siell’ oli soitimen aika,kun luontoa kukkahan elvyttämäänsai kevähän valtava taika.
Kuin isäkin majani korpehen tein,liki rytöisen rämehen rantaa.
Näin sukuni ennenkin tehnyt jo onniin ammoin kuin tietoni kantaa.Siks’ korvessa parhaiten viihtyä voin,siell’ toivoni sainio palaakäy aatoksen kotkana korkeuksiin.Tää korpi mun suruni salaa.
Rytörämehen, sen jota ennemmin onvain hallinneet kukka ja halla,sen taivutin itseeni palvelemaanmun kuokkani, aurani alla.Kevätlaulujen helkkyissä riemuavainsaa siemenet korpeni multa.Vaan syksyllä riistani riihessä puin,kun kaunis on koivikon kulta.
Kun korkehin Kuningas kutsuvi poisjo taistoista touvon näistä,kai lähteissä päähäni seppeleen saanmä täysistä tähkäpäistä.
Sikstus Oksa: Runoja
KORVEN KUNINGAS
Sinun kirjettäsi odotetaan Kurkijokelaisessa.Toivomme kirjeesi sisältävän runoja, ajatuksiasi nykypäivästä, kuulumisiasi suvustasi,
perheuutisia, muistelmia lapsuudestasi, nuoruudestasi Karjalassa, elämästäsi evakkona– kirjoituksesi, hyvä kurkijokelainen ja hiitolainen, on lehden lukijoille hyvin arvokas.
Ei se ulkoasu, eikä kieliasu ole se tärkein. Tärkein on sisältö, sinun muistosi, sinunajatuksesi!
Voit lähettää kirjoituksesi kirjeessä paperilla, kirjeessä levykkeellä tai sähköisesti säh-köpostina.
Ja mukaan muutama kuva elävöittämään, kuvat kyllä palautetaan!
KurkijokelainenVesikoskenkatu 13 as 21, 32200 Loimaa. Email: [email protected].
^|Ü}xààùá| ÉwÉàxàttÇ
Perjantaina 11. kesäkuuta4 – 2004 – N:o 23
loin edustajaa hallituksessa.Suostuin ja minut valittiinuseaksi vuodeksi tähän teh-tävään. Hoidin liitossa hal-lituksen jäsenyyden lisäksieri toimikuntien asioitamm, edunvalvonnan, Lii-kuntakasvatuslehden toimi-tusneuvoston aihepiirienasioita. Lisäksi vedin lii-kunnanopettajien kurssejauseina kesinä eri urheilu-opistoissa, niin SAKU-lai-sille kuin yleiskoulun, pe-ruskoulun ja lukion liikun-nanopettajille.
1980 –luvun keskiasteenkoulunuudistuksen aikanaolin liikunta-alan ns., toi-meenpanonkouluttaja. Teh-tävänä oli perehdyttää kol-legat eri puolilla Suomeauudenlaiseen koulutusjär-jestelmään, jonka mukai-sesti ammattikoulutus seu-raavina vuosina toteutettiin.
Todennäköisesti tämän”komennuksen ” seurauk-sena YK:n rauhanturvateh-tävistä 1984-85 Libanonis-sa, Operatiivisen toimistonns. tilannepäivystäjänä jaoto- urheilu-upseerina pa-lattuani, sain soiton Hä-meenlinnan ammattikoulu-jen opettajaopiston rehtoril-ta, että olisinko halukas ot-tamaan vastaan puolenvuoden sijaisuuden amma-tillisen koulutuksen keskus-virastossa, Ammattikasva-tushallituksessa. Vastasinsiltä istumalta olevani halu-kas, mikäli vaan tieto-taito-jani siellä Helsingissä tarvi-taan. Tämän komennuksenpiti kestää vain puoli vuot-ta. Pesti jatkui siellä kuiten-
kin vuoden 1991 huhtikuu-hun asti.
Oli hieman hankala mi-nun, riviopettajan lähteäuudenlaisia haasteita kohti,koska liitohallituksemme eiymmärtänyt tarpeelliseksiminun kohdallani tätä senparemmin kuin LibanoninYK-tehtävien hoitoaikaa-kaan ! En nimittäin meinan-nut saada virka-vapauttakoulustani. Esimerkiksi Li-banonista jouduin teke-mään uuden puolen vuodenvirkavapausanomuksenkesken vuoden palvelusai-kaani, vaikka kaikki tiesi-vät, että vuosi on normaalipalvelusaika mielenkiintoi-sessa rauhanturvatehtäväs-sä. Samoin AKH: n jatko-aikoihin suhtauduttiin aikanihkeästi työantajan suun-nalla. Asiat kuitenkin jär-jestyivät toivomallani ta-valla ja sain olla pyydetynajan siellä Helsingissä.
AKH:n tehtävät ovatomankin kouluni kannaltaolleet sellaisia, että mitäänhaittaa ei niistä ole voinutkoitua talollemme, päinvas-toin, saatoin saattaa moniaasioita vauhdikkaamminoman taloni johdon tietoon.Mutta ennen kaikkea toin ”käytännön koulumaailmanarkisia toimintatapoja ” sel-västi byrokratisoituneeseenkeskusvirastoon. Puolivuotta venähti kolmeksi japuoleksi vuodeksi. Aikaansisältyi, ehkä päätehtävänä,jälleen kerran uudistaa ope-tussuunnitelmat. Minunjohdollani tehtiin uudet lii-kunnan - ja terveystiedonopetuksen valtakunnallisetperusteet.
Sain olla Suomen Taito-olympiajoukkueen johtaja-na Amsterdamissa vuonna1991, mistä suomalainenammattiosaaja, muurarisaavutti kautta aikojen en-simmäisen mitalin taito-olympialaisista Suomeen.Hieno nuorisojoukko vii-toitti tietä myöhempienvuosien yhä paremmallemenestykselle tällä vähem-män tunnetulla kilpailu-alalla, työtaitojen ja ammat-tiosaamisen mittelyssä.Ensi vuonna nämä Taito-olympiakisat pidetään Hel-singissä. Käykääpä katso-massa.
Mitä karjalaisuusmerkitsee Sinulle?
Olen laajasti ja syvästiomaksunut karjalaisuuden,äitini pohjoiskarjalaisuu-desta ja isäni suvun kurki-jokelaisuudesta jo lapsuu-den varhaisista vuosistamonin arkisin tavoin ja tot-tumuksin . Vietin sisaruste-ni kanssa varhaislapsuutenija poikavuoteni enimmäk-seen Rääkkylän tätien luo-na lähes kaikkina loma-ai-koina. Tämä toi karjalai-suuden toisen puolen mi-nuun syvästi. SetämieheniJussi ja Valtteri asuivat lä-hellämme ja heiltä saimmekuulla jännittäviä juttuja jatarinoita niin HaavikonKiiskien pihapiirin ja met-sien järvien elämäkulusta,metkuista, arkisesta aher-ruksesta, kuin työn touhus-ta, isoisästäni ”Ukko-Paa-vosta ” jne. Erikoisen lisä-innostuksen aikaansaivatJussi-sedän ja Valtteri-se-dän mainiot sotajutut. Mo-
lemmat vielä kirjoittivatpitkiä kirjeitä isälleni ja li-säksi Kurkijokelaisestasaattoi lukea setämiestenhuumorilla höystettyjä,mutta myös asiallisiakintarinoita. Niitä olen myö-hemmin palauttanut mie-leeni lukemalla vanhojaKurkijokelaisen numeroitaarkistoista museotehtäviinperehtyessäni mm. Solda-nin talolla 1990-luvulla.
Pitäjäjuhlilla olen ollutensi kerran isän ja äidinmukana jo 60-luvulla. Kunmuutin v. 1970 Loimaalle,olen siitä lähtien käynyt lä-hes joka kesä pitäjäjuhlissa.Lisäksi Kurkijoen Kiiskitolivat perustaneet sukuseu-ran jo 1966 ja v.1971 olinensi kerran siellä , ja hetipyysivät sukuseuran sihtee-riksi. Siinä sai tutustua laa-jaan Kiiskien joukkoonja”vastarantalaisiakin ” löy-tyi matkan varrelta, kutenkuuluukin Myöhemmintoimin seuran puheenjohta-jana muutaman vuoden.Saimme aikaiseksi pitkäänhankkeena ollen sukukir-jankin vihdoin vuoden2002 joulun tietämillä kaik-kien Kurkijoen Kiiskien jaheidän jälkeläistensä käyt-töön. Lauri Kyytinen jaSeppo Sinikallas tekivätsuurtyön tämän kirjan ai-kaasaamiseksi.
Kun Kurkijoen matkailualkoi kohdallani 1990- lu-vun alussa, kun minullesoitti silloin vielä elossa ol-lut setäni, Valtteri, että läh-tisinkö tulevana keväänähänen ”kainalokepikseen ”Kurkijoelle, Haavikon ky-lään Kiiskien Kotimäkeä
katsomaan. Olin oitis val-mis lähtemään, sillä niintärkeäksi oli Kurkijoki mi-nulle muodostunut vuosienvarrella.
Hän ei valitettavastipäässyt mukaani voimienehdyttyä jo kevättalvella.Mutta minä läksin matkaansetämieheni voipaperillepiirtämä karttakuva Kiiski-en maista mukanani. Enpäässyt ensi matkallani Kä-kisalmea pitemmälle, mut-ta olihan siinäkin kokemuk-sia, ennen kaikkea siitä ,kuinka erilainen, muttakaunis Karjalankannas on.Tosin samalla saatoin ominsilmin vahvistaa joidenkinharvojen siellä käyneidennäköhavainnot ; venäläi-nen, välinpitämätön elä-mäntapa raiskaa nopeastikauneimmankin maakol-kan, rakennukset, muisto-merkit, hautausmaat, jopakirkotkin. Vain luonto uh-maa tätä välinpitämättö-myyttä. Luonto ja maise-mat ovat tavattoman upei-ta!
Muutaman vuoden olenollut Kurkijokisäätiössä,ensi kenraali Lauri Kohonvaramiehenä, nyt varsinai-sena hallituksen jäsenenä.Lisäksi olen Kurkijokimu-seohankkeessa ollut muka-na joitakin vuosia, säätiönedustajana museotoimikun-nassa ja museon siirtohank-keessa Kojunkulmalle.Museossa on käynnissäparhaillaan Eu- rahoitteinenarkostointi - ja uudistustyöja uusittujen tilojen käyt-töönotto tapahtuu tämänkesän Kurkijokijuhlien ai-kaan.
Haaveenani on ollut jovuosia, että voisin viettääeläkepäiviäni, Haavikolla,oman isäni, esivanhempienraivaamilla mailla, Kemp-pisen lammen rantaan ulot-tuvilla Kiiskien tiluksillaainakin osan vuotta, muttaolisin valmis muuttamaan-kin sinne heti, kun viimesotien venäläisten vääryysoikaistaan. Ja laittomastimeiltä viedyt maat palaute-taan. Toivottavasti ainakinlapseni ja heidän lapsensanäkevät Kotimäen kauneu-den ja menetetyn Karjalankukoistuksen Suomen osa-na.
Mitä karjalaisperinteitäedelleen ylläpidätelämässäsi?
Pitäjäjuhlat ovat olleetaina hyvin tärkeä yhteyden-pitopaikka ja tilaisuus, mi-nulle, joka en ole voinutsyntyä Kurkijoella, koskaäitini oli sodan aikana 1944Rääkkylässä.. Karjalainenmurre, erikoisesti silloin,kun olen sukulaisteni kans-sa tekemisissä, on minulleitsestään selvyys.
Olen karjalaisten ruoki-en intohimoinen nautiske-lija ja myös tekijä; karjalanpaisti, piirakat ovat hyvinarkisia ruokia minun per-heessäni. En ymmärrä tex-mexejä ja muita kotkotuk-sia kovinkaan hyvin. Jopakaurakiisselikin on tulluttutuksi - kiitos Esteri Äi-kään, pitkäaikaisen Kurki-jokisäätön puuhanaisen,jonka kotona olen saanutparikin kertaa tuota herk-kua maistaa. Loimaan Kar-jalaisten kokouksia pidet-
JATKOA SIVULTA 1
28.6. 02. Nenosen Eero kuvasi minut Kiiskin Kotimäen pihapiirin etuosassa. Taustalla Kiis-kin kivinavetan rauniot. Ainoa rakennus koko kylässä, josta jotain on jäljellä. Kädessäni ontulenkestävä tiili Kiiskin kotitalon uunista. Tiili vuodelta 1906. Toin sen kotiin ja annoin po-jalleni Samille, Inkoon uuteen kotiin.
Kiiskin navetan raunioilla.
Sanotaan, että lapsena januorena solmitut ystävyys-suhteet ovat pysyvämpiä jaläheisempiä kuin myöhem-min syntyneet. Saattaa ollatotta. Ainakin sitä todistimeidän pieni joukkomme.Tuttavuutemme oli alkanut60-70 vuotta sitten ja sy-ventynyt lukuvuonna 1943-44 Elisenvaaran maitokau-pan yläkerrassa yhteiskou-lun viidennellä luokalla.Vaikka sodan seurauksenahajaannuimme ympärimaata, jäi luokan yhteis-
henki elämään. Se on vah-vistunut, mitä vanhemmik-si olemme tulleet. Työaika-namme tapasimme harvem-min, mutta sen jälkeen jokatoinen tai kolmas vuosi.
Kesäkuun 3. päivänä ko-koonnuimme Tampereellemuistelemaan Elisenvaa-rassa vietettyä kouluai-kaamme. Kymmenestäelossa olevasta luokkatove-ristamme oli kuusi jaksanutnoudattaa kutsua. Sivulli-nen tarkkailija olisi saatta-nut havaita vähäisiä muu-
toksia meidän ulkoisessaolemuksessamme sittenElisenvaaran aikojen, mut-ta henki oli entinen. Menäimme toisemme samoinatyttöinä ja poikina kuin sil-loin, vaikka kaikki lähes-tymme kiihtyvällä nopeu-della kahdeksankymmenenvuoden ikää.
Elokuussa 1941 poltet-tua Elisenvaaraa oli jo niinpaljon jälleenrakennettu,että saatoimme asua siellä.Sisäpuolelta tuhottu maito-kaupan kivirakennus oli
kunnostettu ja viisi luokkaasopi siinä käymään koulua.Pitkät sotilasjunat vyöryi-vät luokan ikkunan ohi koh-ti Kannasta. Milloin se olimahdollista, olivat tytöt ik-kunassa sotilaille vilkutta-massa. Kävimme keväällätekemässä halkomottejakoululle seuraavaa talveavarten. Ne jäivät venäläis-ten poltettaviksi. Erkki olikoulun päättyessä jo sota-väessä. Meidät muut kut-sunnassa käyneet oli lähe-tetty vuodeksi kotiin vah-
vistumaan. Sota-aikanakoulunkäynti ja koko elä-minen olivat aivan toisen-laista kuin nyt. Palasimmekeskustelussa moniin kou-luaikamme mielenkiintoi-siin yksityiskohtiin. Muis-telimme seitsemää edes-mennyttä luokkatoveriam-me. Vaikka heitä kaipasim-me, emme viettäneet suru-juhlaa. Hekin olivat olleetmukana monissa riemuk-kaissa riennoissa.
Huomasimme, että jou-kossamme oli enemmänkuin puolet joko ammatik-seen tai omaksi ilokseenkirjoittavia. Oli toimittaja,äidinkielen opettaja, sano-malehden toimitusjohtaja,
kirjan tehneitä runoilijoitaja muita kynäniekkoja, joil-ta kaikilta oli jotain julkais-tu. Yksimielisesti päädyim-me siihen, että se on äidin-kielenopettajamme, lehtoriSaimi Hukkasen opetus-työn tulosta, siitä huolimat-ta, että olimme saaneet ope-tusta monelta muultakinopettajalta. Hän oli innosta-va ohjaaja. Opimme välttä-mään niitä virheitä, joitanykyajan kirjoitettu kielivilisee.
Luokassamme oli 17 op-pilasta ja kun keväällä ero-simme, lähes kaikkien olitarkoitus tulla syksyllä jat-kamaan, mutta se jäi haa-veeksi. Pari viikkoa eroa-
Viimeinen luokkakokous
Perjantaina 11. kesäkuuta 2004 – Nro 23 – 5
tiin hänen vieraanvaraises-sa kodissaan usein .
Oletko käynytkotiseutumatkoilla?
Olen lähtenyt kotiseu-dulle hei, kun siihen on tar-joutunut mahdollisuus, ku-ten edellä kuvasin. Vuonna2002 tein kaksi erikoisenmielenkiintoista matkaa ,ensin olin alkukesästä Seijakanssa oppaana linja-autol-liselle serkkuja perheineen.Yksi isäni sisarista, Anni-täti meni naimisiin Kemp-pisen kanssa ja opastin hei-dät oman sukunsa juurilleHaavikolla, lähellä minunisäni kotipaikkaa.
Toisen matkan sain teh-dä veteraanikurkijokelais-ten, Nenosen Eeron ja Väi-nön sekä mainioiden muu-tamien muiden Kurkijoenmiesten kanssa mm Korjo-sen Yrjö oli mukana ja Sa-volaisen Matti kuskinamahdottoman tietoviisaanakylien ja talojen paikoista jaelämästä tietävänä. Kunkiersimme usean päivänajan ympäri Kurkijokeapikkubussilla, saatoin pai-naa mieleeni niin paljonupeita paikkoja ja kuvittele-malla voin nähdä elämän-menoa vuosikymmenten ta-kaa. Minulle näytettiin mm.Laatokan rantakylät, Korpi-saareen kaunis, jylhä kum-puileva tie ja salmi kuinhelmi !, Kiersimme Elisen-vaaraan ,kävimme Vätikäs-sä, Sorjon kylässä , Alhonasemallakin sain käydä.Haavikolla kävimme tie-tenkin kotipaikallani. Siel-
Tämä näkymä avautui silmiini kun tajusin, että siinä on isäni koti, Kiiski aikanaan ollut.Uskomattoman kauniilla paikalla Kotimäellä on Kiiskin talon pihapiiri sijainnut.
tä jatkettiin Nenosille ja sit-ten menimme uimaan Ohti-järveen. Tämä oli ikimuis-toinen kokemus, josta rie-musta olin niin monta ker-taa kuullut isältäni, hänensisaruksiltaan ja haavikko-laisilta yleensä. Nyt oikeinymmärsin konkreettisesti,miten rikas, moni-ilmeinenKurkijoki on ollut silloin,kun Suomalaiset sitä asutti-vat. Nyt on vain kaunis,upea luonto jäljellä.
Kiitos haavikkolaiset jamuut kurkijokelaiset mie-het, kun otitte minut mu-kaanne !
Olen tiettävästi toistai-seksi ainoa Kiiski, joka onHaavikon Kiiskillä Koti-mäellä käynyt, paitsi nytvuonna 2002 muutama ser-kuista läksi pikaisesti käy-mään isoäitinsä kotipaikkaakatsomassa. Toivottavastimuut elossa olevat sisaruk-set ja serkut voitte joskuskäydä tutustumassa juuriin-ne Kurkijoella. Vasta sittenon tärkeä aukko suvun his-toriassa täyttynyt kunkinkohdalla, kun esi-isäinmailla on käyskennellyt.
Kerro joku muistosiKarjalasta.
Olen syntynyt Pohjois-Karjalassa 1944 kesällä, jo-ten minulla ei ole omiamuistoja varsinaisesti Kar-jalasta ja Kurkijoelta tuoltatraagiselta ajalta. Olen kuu-lut, että syntymäpäivänänikuului tykkien jyly Kan-nakselta Rääkkylään , jos-sa synnyin.
Kerro kokemuksiasi taimuistojasievakkomatkasta. Taimitä muistat kerrotunasiasta.
Omia kokemuksia evak-komatkasta ei ole, muttaevakoksi tai mieluumminpakolaiseksi itseni tunnen,koska isäni koti ja elämäpii-ri on minulta pois otettu.
Tätieni kertomana muis-tan ,että Kiiskien tavaroistahävisi ikiajoiksi mm. valo-kuvat ja muuta tärkeää ko-din esineistöä. Olen saanutvastaanottaa Kurkijokimu-seoon Aino-tädin lähettä-mänä Kiiskien Singer- om-pelukoneen, joka palvelisekä siellä, että myöhem-min poikamiessetiäni ja vii-mein Aino-tätiäni, joka eliyli 90 -vuotiaaksi.
Jussi setäni kertoi aika-naan ,että heillä oli kauniis-ti soiva viulu, mutta sen hänonneton pisti lähtiessäänuunin pesään. Tätä hän ka-tui, mutta ei muuta teke-määnsä hävittämistä kotin-sa pihapiirissä. Kaikenkaikkiaan liian vähän onjäänyt konkreettisia muis-toja tuolta ajalta.
Onnellinenlapsuusmuistosi?
Kuumat lämpimät kesätkotiväen hyvässä huolenpi-dossa.
Erkki-enoni kanssa La-pinjärven Porlammilla var-haisen kesäaamun kalareis-sut. Olin aina valmis ”ka-lalle” soutumieheksi, pitkääsiimaa tai verkkoja lasket-taessa tai varsinkin nostet-
taessa.Kun sai istua setämies-
ten Valtteri ja Jussi Kiiskinkanssa saunan alalauteillaja kuunnella heidän elä-määnsä liittyviä tarinoita.Se oli mieliinpainuvaa pie-nen pojan elämää parhaim-millaan.
Mitä ajattelet Karjala-kysymyksestä?
Karjala on vääryydellämeiltä pois otettu, jotenkansainvälisen oikeudentulee tapahtua ja alueet, jot-ka Venäjä vei, on palautet-tava Suomen yhteyteen.
Vasta suomalaisella työl-lä ja toimella , voidaan tu-levaisuudessa nähdä jälleenkukoistava Karjala.
Miten olet kokenut omankarjalaisuutesi? Miten seon vaikuttanut elämääsi?
Karjalaisuus on luonnol-linen ja arkinen, mutta run-saasti rikkautta elämäänituonut elämänmuoto, jostaolen ylpeä, mutta arvostankaikkien muidenkin heimo-jen ja kansojen ihmisiäyleensä. Arvostan ihmi-syyttä kaikkialla, niin Suo-messa kuin muuallakinmaailmassa, mutta karjalai-suus on minun elinvoimaa-ni.
Mitkä ovat tärkeimmätasiat elämässäsi?
Lapset ja lapsenlapsetehdottomasti.
Miten olet siirtänytperinteitä seuraavillepolville?
Jakamalla tietoa, materi-aaleja, kertomuksia, kuvia .
Olen opettanut lapsillenimm. karjalaisten ruokienvalmistamista.
Miten sinun mielestäsiperinteitä pitäisisäilyttää?
Käyttämällä tietolähtee-nä vanhempia sukupolvianiin nopeasti kuin suinkin,sillä ikäpolvet, jotka muis-tavat konkreettisesti elämääKarjalassa, pienenevät jokapäivä. Nykyään on niin pal-jon uusiakin keinoja, joi-den avulla perimätietoa voivälittää eteenpäin. Kurkijo-kimuseo mm. uudistuu par-haillaan, mutta jokaisenperheen tulisi tarkistaamyös oman historiansa so-pukoista, olisiko jotain sel-laista materiaalia, esineis-töä, joka palvelisi laajem-paa Kurkijokilähtöistenjoukkoa. Voisiko sen saadavaikkapa esille omaan mu-seoon, tai omaan lehteen,Kurkijokelaiseen kerto-muksia myös nykyihmistenkarjalaisuudesta, kurkijo-kelaisuudesta. Jokaisen onmyös syytä tuntea sukunsatarinaa ja vaiheita. Niitä ontallennettava jälkipolville.
Mitä mieltä oletKurkijokelainen-lehdestä? Mitämuutoksia siihenehdottaisit, taijuttuaiheita, joistahaluaisit lehdestä lukea?
Se on parasta, mitä ollavoi muistitiedon ja perin-teen tallentamisessa .
Olisin kiinnostunut jäl-leen siitä, että mitä ajatuk-sia aikaisempien ihmistenmielissä on liikkunut. Saisi
olla joitakin juttuja vuosi-kymmenten takaakin sään-nöllisesti.
Perjantai on tärkeä päi-vä; silloin Kurkijokelainen- lehti ilmestyy!
Minkälaisiatulevaisuudensuunnitelmia/ haaveitaSinulla on?
Olen saanut elää rikkaan,monivaiheisen elämän,mutta terveyttä toivon riit-tävän niin, että vielä voisinähdä ja kokea , olla muka-na ja vaikuttaa yhteisiin asi-oihin.
Ja kuten aiemmin mai-nitsin, olen halukas asu-maan Kotimäen nurkillaHaavikolla eläkepäivinäni,ainakin osan vuotta, josvaan se onnistuisi.
Kenelle haluat lähettääterveisiä?
Sisaruksilleni, lapsillenija lapsenlapsilleni, serkuil-leni, erikoisesti Pentti jaEira Kiiskille Virroille jamuille sukulaisille ympäriSuomea ja maailmaa.
Kenet haastatseuraavaksihaastateltavaksi jamiksi?
Haluaisin haastaa ken-raali Lauri Kohon, mutta,kun minulla ei ole hänen lu-paansa, en voi tätä toteuttaa,vielä ainakaan. Hän on ol-lut minusta erittäin merkit-tävä Kurkijokelainen, mut-ta myös YK-tehtävissä pal-jon aikaansaanut hieno per-soona.
Tämä näkymä oli ensimmäinen kun putkahdin Kiiskin Kotimen tien metsäosuudelta.navettaraunio, pihapiiri, selkeä, ei mitään rakennuksia muuten.
misemme jälkeen venäläi-set aloittivat suurhyökkäyk-sensä ja kesän aikana Eli-senvaara koki kolme tu-hoisaa pommitusta. Syksyl-lä solmittu aselepo hajottimeidät ympäri maata Hel-singistä aina Kolariin saak-ka.
Jouduimme sota-aikanavaihtamaan kouluammemoneen kertaan. Olimme joElisenvaaraan tullessammeopiskelleet parissa, kolmes-sa koulussa ja muutamilletuli erottuamme vielä sa-man verran koulun muutto-ja lisää. Joskus olimme uu-dessa koulussa edellä oppi-mistavoitteista, useimmitenjäljessä. Uusiin kouluihin
sopeutuminen vei aina ai-kaa ja voimia ja vain osajoukostamme luki ylioppi-laaksi. Eräät olivat joutu-neet kokemaan koulukiu-saamistakin karjalaisuuten-sa vuoksi. Meistä kaikistatuli silti “hyviä ja rehellisiäkansalaisia”, niin kuin jokuhuomautti.
Viimeinen luokkakuvamme ravintola Eetvartin ovenedessä. Takana: Lauri Kosonen, Olavi Kallioniemi jaErkki Puputti, edessä Esteri Vaattovaara (o.s. Soikke-
li), Martta Vaara (puputti) ja Annikki Lindfors (Roi-ha). Joukosta puuttuivat Itja Heinonen (Mäkelä),
Sirkka-Liisa Erlund (Hartikka), Kaisu Pohto (Terä-väinen) ja Ilkka Häyrinen.
Tämä oli paitsi 60-vuo-tiskokous myös viimeinenluokkakokouksemme. Hel-lin halauksin erosimme,mutta emme unohda toi-siamme, vaan pyrimmeikämme ja terveytemmesallimissa rajoissa käymäänKurkijoki-juhlilla ja tapaa-maan toisiamme siellä.
OK
Perjantaina 11. kesäkuuta6 – 2004 – N:o 23
Hiitola - Kurkijoki suku-tutkimuspiiri kokoontuukesäkokouksen merkeissäKurkijoki museolla torstai-na 17.6.2004 kello 18.00
Museo on Kojonperälläkakkostietä tultaessa Hel-singistäpäin niin käänny-tään Leppijärven jälkeenvasemmalle. Poristapäin tu-levat kääntyvät Kanteen-maan jälkeen kuusi kilo-metriä ajettuaan oikealle.Porintieltä museolle onnoin viisi kilometriä. Mu-seo on entinen pankkira-kennus aivan tien vieressä.
Asioina kunkin paikal-laolijan esittely ja sukutut-kimuksen kohde. TerveisiäKurkijoelta, jossa kolmepiiriläistä kävi 3 ja 4.6.2004
Olet tervetullut vaikkaolisit vasta harkitsemassa
SUKUTUTKIMUSPIIRIMUSEOLLA
sukututkimuksen aloitta-mista.
Aiemminkin vaikka kel-lo 15 voipi tulla tutustu-maan museoon tai sen lähi-ympäristöön sekä juttele-maan sukututkimuksista.
Museolla alkaa kello 14valokuvien tunnistustalkoi-hin liittyvä kokoontuminen,johon osa voi osallistua. Il-moittautukaa Ulla ClercilleKurkijoki museoon
Vastaava toinen sukutut-kimuspiirin kokoontumi-nen Kurkijoki museolla on26.8.2004. Syksyllä jat-kamme kerran kuussa Kar-jalatalolla Helsingissä.
Piirin puheenjohtajaVeikko Repo Nastolastapuh 03 7622 147
sähkö[email protected]
Vuoden 2004 teemanaKarjalan Liitossa jatkuulasten ja nuorten Karjala.Tätä teemaa sivuten Liittojulistaa Erräämp esine -tuo-tesuunnittelukilpailun, jollaetsitään 2000-luvun karja-laista tuotetta ja samallanuorten näkökulmaa karja-laisuuteen ja Karjalaan.Kilpailu järjestetään yhteis-työssä TeollisuustaiteenLiitto Ornamon kanssa.
Kilpailu on suunnattu18-30-vuotiaille (synt.1974-1986) käsi- ja taidete-ollisuusalan opiskelijoille,ammattilaisille ja harrasta-jille, jotka kaikki kilpaile-vat yhdessä sarjassa. Osal-listua voi millä tahansa itsesuunnittelemallaan ja val-mistamallaan tuotteella,kunhan esine tavalla tai toi-sella ilmentää, henkii taivälittää karjalaisuutta.Tämä tapa voi olla hyvinkintuore ja moderni, muttasuunnittelijan pitää pystyäjollain lailla perustelemaantuotteensa karjalaisuus.
Tuotteelta odotetaan hy-vää muotoilua ja suunnitte-lua. Sen olisi hyvä olla sar-jatuotantoon soveltuva, jot-ta se mahdollisesti voitai-siin liittää osaksi KarjalanLiiton tuotevalikoimaa. Et-simämme tuote on käyttö-
esine ja se voi liittyä mihinelämänalueeseen tahansa.Muuten materiaalit ja tek-niikat ovat vapaavalintai-set.
Kilpailu on kaksivaihei-nen. Ensimmäinen, kaikilleavoin kilpailuvaihe jatkuu30.9.2004 saakka. Tämänjälkeen tuomaristo valitseekymmenen parasta ehdo-tusta kilpailun toiseen vai-heeseen. Ensimmäiseenvaiheeseen osallistutaantuotepiirustuksin, jatkoonpäässeet kilpailijat puoles-taan valmistavat tuottees-taan prototyypin.
Kilpailuraatiin kuuluumm. Kalevala Koru Oy:ntoimitusjohtaja Marja Us-vasalo ja kilpailun suojeli-jana toimii professori OiliMäki.
Asiasta antaa lisätietojakulttuurisihteeri Hanna-Mari Nieminen, p. (09)7288 1712 tai [email protected] lisätietoa myösn e t t i s i v u i l l e m m ewww.karjalanliitto.fi.
Kilpailun nimi juontaajuurensa Säkkijärvelle. Er-räämp on säkkijärveläinenmurresana, joka tarkoittaaparempaa, mainiompaa,etevämpää ja näin olleenkuvaa hyvin kilpailummeideaa.
- kerhojen vetäjiätarvitaan!
Nyt on oiva mahdolli-suus opetella järjestämäänja tallentamaan seurojenpaperit niin, että ne säilyvättulevillekin sukupolville.
Syyskuussa järjestetäänArkistot kuntoon -kurssialuekoulutuksena neljälläpaikkakunnalla:La 11.9.2004, Helsinki,
OK-opintokeskusLa 11.9.2004, Turku, maa-
kunta-arkistoLa 18.9.2004, Oulu, maa-
kunta-arkistoLa 25.9.2004, Mikkeli,
maakunta-arkisto
Kurssin aiheina ovatvanhan arkiston järjestämi-nen, kertyvän arkistoaineis-ton hallinta ja arkistoaineis-ton säilyttäminen oikeallatavalla.
Koulutus on maksuton jase velvoittaa sinua järjestä-mään omalla paikkakunnal-
lasi vähintään yhden arkis-tointiopintokerhon ja osal-listumaan joulukuussa2004 pidettävään arviointi-seminaariin. Opintokerhonvetäjiä tarvitaan vielä eripuolille Suomea. Ota yh-teyttä Karjalan Liittoon,puh. 09 – 7288 1713. Opin-tokerhotoiminta alkaa syys-kuun loppuun mennessä.Seurojen toimintakilpailus-sa opintokerhot tuovat run-saasti pisteitä.
Arkistojen järjestäminenon erinomainen näköala-paikka tutustua karjalaistenseurojen ja karjalaistenhenkilöiden historiaan. Li-säksi nyt on hyvä mahdolli-suus saada seuran arkistotjärjestykseen opintokerhonpuitteissa. Hyvin järjeste-tyistä arkistoista on iloa jahyötyä vuosikymmeniksieteenpäin.
Tule mukaan toimin-taan! Yhdessä tekeminen jauuden oppiminen on haus-
Yhdistyksen arkistot kuntoonopintokerhojen avulla
Karjalan siviiliväestöjoutui suurhyökkäyksenpuhjetessa kesäkuussa1944 jo toisen kerran katke-ralle evakkotielle. Lähtö olirintaman lähellä todella kii-reinen, käytännössä useinpako.
Lentävä lause “Venäläi-set ko tulliit ovist, ni myölähettii ikkunast” oli mo-nessa tapauksessa totistatotta.
Evakuointi oli aiottu to-teuttaa paljolti rautatiekul-jetuksin, mutta suunnitel-
mat pettivät Kannaksellamiltei täysin. Etenkin senjälkeen kun rintamalla ro-mahti pahasti 14.6.1944, al-koi hullunmylly ja evaku-ointikoneisto sekaantui.
Kaikki oli taas jätettävä.Maanteillä oli kiireinen lii-kehdintä, sillä venäläisethyökkäsivät Kannaksella.
Kesä- heinäkuun aikana1944 siirtyi evakuoitaviltaalueilta länteen lähes 259000 ihmistä. Syyskuussa lo-pullisen rauhanteosta johtu-van evakuoinnin
Evakkoon lähtö 1944yhteydessä siirrettiin ra-
jan tälle puolen vielä noin67 000 henkeä.
Karjalaisten mielestälähtö tuntui kesällä 1944vieläkin raskaammalta kuintalvisodan aikana. Ensim-mäisen evakkoretken jäl-keen talvisodan tuhotut ta-lot oli ehditty rakentaa uu-destaan ja elämä alussa,kun kaikki oli taas jätettävä.
Virolahden Karjalaseurajärjestää evakkoon lähdönmuistoksi 13.6.2004 klo13.00 alkaen Evakkotiellä -
tapahtuman Virolahden Ra-vijoella Harjun oppimis-keskuksessa. Seura on kokokevättalven valmistellut ta-pahtumaa. Evakkokuor-maston lisäksi kuullaan janähdään muuta sen aikaistatoimintaa. Tilaisuudessapuhuu Karjalan Liiton liit-tovaltuuston jäsen, kansan-edustaja Risto Kuisma, jokamyös kesävirolahtelainen.
Maksua vastaan voinauttia ajan hengen mu-kaista ruokaa ja korviketta.
Läh. Paula Penttilä
kaa ja innostavaa puuhaa.Koulutus järjestetään yh-
teistyössä OK-opintokes-kuksen kanssa. Mukaanmahtuu rajoitettu määräosallistujia. Sitovat ilmoit-tautumiset Karjalan Liit-toon, puh. 09 - 7288 1713,[email protected].
PERINNE TALTEEN-HANKEOhjelmaAlueellinen arkistokoulu-
tusOK-opintokeskusARKISTOT KUNTOONAika ja paikka11.9.2004, Helsinki (OK-
opintokeskus)11.9.2004, Turku (maa-
kunta-arkisto)18.9.2004, Oulu (maakun-
ta-arkisto)25.9.2004, Mikkeli (maa-
kunta-arkisto)
Luennoitsija (t) MarjaPohjola, Christina Erola,Liisa Leskinen, Keijo Tuu-nanen, Seppo Rantahalvari
Lauantai09.00 – 10.00 Aa-
mukahvi, kurssin avaussekä opintokerhon esittely
10.00 – 11.30 Vanhanarkiston järjestäminen -Järjestämistyön eri vai-heet - Arkistoaineistonkäsittely, säilytystavat ja-välineet - Tarpeettomi-en asiakirjojen hävittä-minen
11.30 – 12.30 Lounas12.30 – 13.30 Harjoituksia
aamupäivän aiheista janiiden purku
13.30 – 14.00 Iltapäivä-kahvi
14.00 – 15.30 Arkiston-muodostuksen suunnit-telu
15.30 – 16.00 Kurssinarviointi ja päättäminen
KANNAS-MATKAOPASILMESTYY ENNENSESONKIA
Turisti löytää Kannak-selta loistavia ostosmahdol-lisuuksia, mukavia loma-mökkejä ja erinomaisia ra-vintoloita. Uutuuskirjaesittelee ne kaikki.
Karjalan kannas onavautunut matkailulle vastarunsaat 10 vuotta sitten.Kesäkuussa ilmestyväKANNAS SuomalainenMatkaopas on ensimmäi-nen vain Karjalan kannastaesittelevä käytännön mat-kaopas koskaan.
Karjalan kannas on ajan-kohtainen alue erityisestikesällä 2004. Monet tapah-tumat houkuttelevat tuhan-sia suomalaisia Ihantalaan,Käkisalmeen, Viipuriin jamuualle Karjalan Kannak-
selle, etenkin heinäkuussa2004.
Karjalan Kannas tarjoaaloputtomasti nähtävää suo-malaisille. Vajaalla miljoo-nalla suomalaisella on juu-ret Viipurissa, Käkisalmes-sa tai jossakin Kannaksenlähes tuhannesta kylästä.
Kannaksella on tuhansiavanhoja suomalaisia kotita-loja, kansakouluja, kirkko-ja, työväentaloja, kauppoja,tehtaita, myllyjä - tai niidenraunioita tai kivijalkoja.
Kannaksella on suoma-laisen sotahistorian dra-maattisimpiin kuuluvattaistelupaikat: Taipale,Vuosalmi, Summa, Tali,Ihantala. Myös vuoden1918 sotaa käytiin Kannak-sella: sota alkoi Viipuristaja loppui UudenkirkonInossa ja muualla Itä-Kan-naksella.
Turisti löytää Kannak-selta loistavia ostosmahdol-lisuuksia, mukavia loma-mökkejä ja erinomaisia ra-vintoloita. Uutuuskirja esit-telee ne kaikki. Mukana onTerijoen erinomaisia luk-susravintoloita, Viipurinkauppatietoja sekä majoi-tusmahdollisuuksia Laato-kan rannoilla, Viipurin van-hassa kaupungissa ja pää-teiden motelleissa.
Kirjan tekijä on vapaatoimittaja Markus Lehti-puu. Tekijä matkusti ja tekitutkimuksia Kannaksellayli 20 matkalla vuoden2003 aikana, ja viisi kertaavuoden 2004 aikana. Kirjankuvat ja tiedot ovat vuodel-ta 2004, tai ne ovat joka ta-pauksessa alle vuoden van-hoja. Yhteensä kirjassa onyli tuhat tuoretta valokuvaa,joista yli 200 on väreissä.
Kesällä 2004 Kannashoukuttelee suomalaisiamuistelemaan 60 vuotta sit-ten saavutettua torjunta-voittoa Ihantalassa, ja sato-jen tuhansien suomalaistenevakuointia länteen. Heinä-kuun alussa Ihantalaan odo-tetaan yli 50 bussilastillistasuomalaisia. Heinäkuun lo-pulla kokoonnutaan Käki-salmeen. Pitäjäseurat ja su-vut järjestävät runsaastimuistelumatkoja Karjalankannakselle tänä vuonna.
Samalla matkailuväkiseuraa valtakunnanrajanylitystä tarkasti. Pahimmas-sa tapauksessa raja puurou-tuu, kun kymmenet bussitpyrkivät samaan aikaanKannakselle viemään yh-teensä tuhansia suomalaisiasuuriin 60-vuotismuistoti-laisuuksiin.
Kannas, SuomalainenMatkaopas. ISBN 952-9715-22-6 ovh 19,90 E, 528sivua 26 karttaa, 1272 ku-vaa.
1272 kuvaa Kannakselta
Perjantaina 11. kesäkuuta 2004 – Nro 23 – 7
Jokainen meistä lieneejoskus pelästynyt, tai aina-kin kokenut jonkin laistapelkotilaa?
Itse muistan jo lapsuu-destani tapauksen, jollonkapelästyin, etten osannutmuuta kuin alallani tepastaaja huutaa minkä kur kustanilähti ääntä.
Oli varhainen kesäaamu,äitini käski hakemaan sau-nalta illalla kylvetyn vas-tan, jolla lakastaisiin tuvan-lattia.
Lähdin vähän hidastel-len, mutta menin, koskameidät oli opetettu noudat-tamaan käskyjä. Tässä ta-pauksessa avasin saunanoven ja samalla vasta hei-luikin jo kasvojeni edessä!
Huutoni pelästytti sisko-nikin, joka oli samalla asi-alle ehtinyt jo ennen minuaja aikoi säikäyttää minut.Siinä hän onnistuikin täy-dellisesti, jopa niin että it-sekkin pelästyi huutoani te-pastuksineen. Hän sai kau-an aikaa esitellä itseäänkuka on ja roikkua kaulas-sani ennen kuin lähdimmetupaan.
Toinenkerta myös liittyy
lapsuuteeni, kun kyykäär-me kietoutui nilkkani ym-päri purren sitä.
Sain kauan heilutella jal-kaani ilmassa ennen kuin sepudota mötkähti maahankita selällään, kieli
pitkällä suhisten. Tässätapauksessa kadotin täysinäänivarani, mutta jaksoinjuosta kotiin
ehkä noin 200-300 met-riä. Tapaukset molemmat-kin ovat olleet “taakkanani”elonitaipaleella. Ehdointahdoin en säikäytä ketäänja kaikkia matelijoita pel-kään, vaikka ne eivät olisimyrkyllisiäkään.
Myös sisarukset Helenaja Helvi Imatralta, kokivatkauhunhetki kesällä-44. Ty-töt ovat Arvon
serkkuja ja tässä ominai-suudessa olen tarinankinkuullut sisarusten kertoma-na useita kertoja
v u o s i k y m m e n t e n
aikana.Viimeksi Helvin ta-rinoidessa kuukausi sitten.Helena onkin jo siirtynytajasta ikuisuuteen.
Imatraltakin raja-alueel-ta kesällä –44 evakuoitiinnkauemmas, rintamaolojenvuoksi
Niinpä tyttöjen kotiper-hekin muuttivat lehmineenSulkavalle. Lampaat he jät-tivät laitumelle, jonka lävit-se virtasi iso oja turvatenjuomapuolenkin.
Myös tavaroitakaan heeivät ottaneet kaikkiaevakkoon mukaansa, koskaluulivat evakkoajan jäävänlyhyeksi. Ulko-ovi muna-lukkoon ja avain kätkettiinpiiloonsa, mistä kaikkiomaiset
tiesivät tarpeentullen senlöytävän. Meni viikkojaevakossa ja laitmelle jää-neet ampaat olivat jokaisel-la mielessä. Tytöt, jotkatuolloin olivat vähän yli20-
vuotiaita, päättivät eräänäaamuna lähteä katsoimaanmiten kotona jaksetaan.Alkuun matka taittui tietäpitkin, loppumatkasta me-säämyöden tutuilla marja-mailla.
Iltapäivällä tytöt olivatkijo kotona ja avain löytyitutusta kätköstä., ovet aukija sisälle tuttuun tupaa, jokaoli ilta-auringon lämmittä-nänä herttainen kokemusmatkan uuvuttamille sisa-ruksille. Tuvan ja kamarinvälinen ovi oli lukossa, tyt-töjen luullessa isän panneensen lukkoon ja ottaneensaavaimen taskuunsa evakko-reissulle. Mutta tuvalla olitäydessä kunnossa äidin lai-dasta vedettävä sänky vuo-devaatteineen, jotenkapäättivät vetää leveäksi senja nukkua vierekkäin ja jät-tää kamarin oven lukot eh-jiksi. Söivät matkaeväänsäloput oman kodin lämmös-sä ja sitten vain univuoteel-le.
Mutta kamaristapa kuu-luikin ääniä, hiljaista pu-heensorinaa. Kukahan täälon, kun yhtään ihmistä eipitäisi kylässä olla, paitsi he
sisarukset. Pian kamarinovi avautuikin ja tupaanastui sotilas pyssyllä uha-ten. Eikä se ollut ainoa,vaan sotilaita oli neljä jakaikilla pyssyt tyttöjä koh-den.
Silloin tytöt saivat jalatalleen ja vasta kauempaahuutelivat miehille: ” Olet-teko desantteja vai suoma-laiia?” Miehet laskivataseensa ja olevansa suoma-laisia rintamakarkureita.Miehet menivät menojaan,varmasti palasivat ” ruo-tuun” seikkailunsa jälkeen.Tytöt palasivat ja tarkaste-livat paikkoja. Saunasta oliotettu jakkara ja asetettu sekamarin ikkunan alle. jatehty näin “uusi sisään-käynti”. Kaikesta päätellenolivat sotilaat majailleet ka-marissa jo pidemmän aikaa,
Tuskin kuitenkaan enäätämän jälkeen? Näitähänhermostuneita oli ja kunsaivat taas ajatuksensa tasa-painoon, palasivat ” lähtö-ruutuunsa”. Tytöt löysivätlampaansa, tosin yhtä vä-häisempänä, lauman, silläsotilaat olivat tappaneet yh-den ja keitelleet lihoja ojan-
SÄIKÄHDYS JAPELKOTILAT
varrella emaliämpärissä.Tähteet aikoivat hiljalleenmädätä. Helena olisi lähte-nyt jo yötä myöden paluu-matkalle mutta Helvi van-hempana ja rohkeampanaehdotti aamun valkenemis-ta.
Uni ei kuitenkaan tullutsiinä äidin laidastavedettä-västä tai kamarinpuolella-kaan, jossa olisi pitänyt teh-dä perusteellinen suursiivo-us ensin. Kumpikin tytöistäon kertonut ettei sen enem-pää voi kukaan koskaan pe-lästyä, kun neljällä pyssylläuhataan kahta aseetonta tyt-töä. Paluumatka Sulkavallepatikoidessa sujui jo lau-kaisten jännitystäkin, muttaitse tapausta ei saa pois yönyli nukkumallakaan, se eiole häipynyt vuosikym-menten saatossakaan. Hel-vin mukaan nyt on ras-kaampaa, kun ei enää sis-ko elä jakamassa ja kertoi-lemassa tästä kokemukses-ta. Tämä on yksi tasota-ajankirjoitti tapahtumista, sisa-rusten kerronnan mukaises-ti
Aino KoppiNoormarkku.
Vain pari viikkoa ja pää-semme kokoontumaan kar-jalaisille kesäjuhlille Poh-jois-Karjalaan Joensuuhun18.-20.6.! Tässä postissavielä tietoja kesäjuhlista.Liitteenä kulkueohjeet,marssijärjestys, juhlakulku-een järjestäytymiseen liit-tyviä tietoja ja seminaarinja juhlien ohjelma. Lisäksimukana syksyllä järjestettä-vän Elävien kuvien Karjala–risteilyn tiedote, syksylläjärjestettävän Arkistot kun-toon –kurssin tiedote sekätietoja kesän matkoista!
Karjalaiset kesäjuhlatlähestyvät!
Joensuun kartta ja kul-kuereitti on esitelty keväänKarjalan Kunnaat –lehdes-sä. Reitti on nähtävillämyös juhlilla myytävässäkäsiohjelmassa. Kulkuelähtee liikkeelle Joensuuntorilta, jossa kokoontumi-nen sunnuntaina 20.6 vii-meistään klo 11.45 opastei-den mukaan (ks. liite). Kul-kue lähtee liikkeelle klo12.15. Torilla soittaa Liek-san nuorisopuhallinorkeste-ri. Kulkueen mukana ei olesoittokuntaa, sen sijaanmarssijoilla on tällä kertaamahdollisuus laulaa mm.karjalaisia lauluja. Käveltä-vän reitin pituus on noin 1,5kilometriä. Kulkueeseenosallistuvat huolehtivat sii-tä, että jokaisella pitäjäkil-vellä ja lipulla on kaksi ai-ruetta.
Kun kulkue saapuuAreenalle, lipunkantajat
menevät sisään ja asettavatliput niille merkittyihinpaikkoihin, joten lippuja eitarvitse juhlan aikana kan-natella. Airueet ja muutmarssijat voivat siirtyä ruo-kailemaan Jäähalliin. Mars-sin kesto on noin puoli tun-tia, joten ennen päiväjuhlanalkua jää noin puolitoistatuntia aikaa.
Päiväjuhlaan oikeuttavasisäänpääsylippu jaetaan li-punkantajille, kun liput onasetettu paikoilleen ja en-nen kuin lipunkantaja pois-tuu Areena-hallista.
Kulkueasuksi suositel-laan kansallispukua. Jossitä ei ole, miesten asuksisuositellaan tummia housu-ja ja valkoista paitaa.
Vielä ehtii kisaamaanpiirakanteosta
Perinteiset piirakkakil-pailut pidetään lauantaina19.6. klo 11 alkaen Mehti-mäen koululla juhlakeskuk-sessa. Kilpailuissa sarjatnaisille, miehille ja alle 10-ja alle 15-vuotiaille. Ilmoit-tautumiset 15.6. mennessäKarjalan Liittoon, p. 09 –7288 1716/ Sinikka Niemi-nen.
Toimintakilpailujenpalkintojenjako
Toimintakilpailujen par-haat palkitaan lauantaina19.6. konserttitanssiaistenyhteydessä Joensuun Jää-hallissa noin klo 21.00 al-kaen. Palkituille ilmoite-taan tilaisuudesta erikseenpuhelimitse viikolla 24.
TERVETULOA KESÄJUHLILLEPerjantaina 18.6. pidettä-
vässä seminaarissa tutustu-taan Karjalaan kahden puo-len rajaa. Aiheina mm. Kar-jalan kielen asema ja Joen-suun yliopiston tutkimuksetluovutetun alueen nykyvä-estöstä ja myös tämän päi-vänä Suomen Karjala jaPohjois-Karjalan maakun-ta. Ilmoittautuminen semi-naariin 15.6. mennessäKarjalan Liittoon, p. 09 –7288 1716/ Sinikka Niemi-nen.
Kahden puolen rajaa –seminaari 18.6.2004Klo 11.00 Seminaarin
avaus, Kansleri KaukoSipponen
Klo 11.15 Rajojenmuovaamat Karjalat,Dosentti Kimmo Kata-jala
Klo 11.45 Karjalankieli Suomessa, TutkijaMatti Jeskanen
Klo 12.15 Karjalanuudelleen asutus, Do-sentti Antti Laine
12.45 – 13.15 KahviKlo 13.15 Yliopisto ja
maakunta, Joensuunyliopiston rehtori PerttuVartiainen
Klo 13.45 YhteistyöPohjois-Karjalan jaKarjalan tasavallanvälilläAluekehityspäällikkö,dosentti, YTT Eira Varis
Klo 14.15 Kokemuksiasosiaali- ja terveyden-huollon yhteistyöstäkahden Karjalan välillä,Lääkäri Tapio Hämäläi-nen
Kahden puolen rajaa -kesäjuhlaseminaari 18.6.Klo 14.30 ”Kahen puo-
len rajua”, Muusikko,taiteellinen johtaja SariKaasinen
Klo 15.00 Keskusteluaja professori HeikkiKirkisen yhteenveto
Klo 16.00 Lähtö Ilo-mantsiinHinta 15 euroa sisältää
ohjelman, kahvin ja tutustu-misen Pohjois-Karjalanmuseoon. Muutokset mah-dollisia.
Retkelle IlomantsiinPerjantai-iltana on luvas-
sa kiinnostavaa ohjelmaa.Retkellä Ilomantsiin tutus-tutaan sodan taistelupaik-koihin Möhkössä ja runon-laulajien maisemiin, mm.runonlaulaja Simana Sisso-sen pirttiin. Hinta 30 euroa,seminaariin osallistuvilleyhteishinta 40 euroa. Il-moittautuminen retkelle15.6. mennessä KarjalanLiittoon, p. 09 – 7288 1716/Sinikka Nieminen.
Mottona Joensuussa18.-20.6.
”Karjalaisuus elääKarjalassa”Ohjelma:Perjantai 18.6.11.15-16.00 Seminaari:
Karjala kahden puolenrajaa Carelicum
16.00-22.00 Retki Ilo-mantsiin
16.00-17.30 Pitäjätapaa-miset, pitäjäkahvilatJoensuun kahvilat jaseurakuntien tilat
18.00 Ohjelmallinen yh-teislauluilta, Sari Kaasi-nen Laulurinne
Lauantai 19.6.09.00 Karjalaisen torin ja
näyttelyiden avajaisetVapaa-aikatalo - mm.työnäytöksiä, käspaik-kanäyttely jne.
09.00 Kauppatorin ohjel-malava ja kävelykatuJoensuun keskusta -vieraiden ja omien oh-jelmaa
09.00 PitäjätapaamisetJoensuun kahvilat jaseurakuntien tilat
09.00 Kyykkäkisat Koi-vuniemen kenttä
10.00 VIP-piirakkakilpai-lu Mehtimäen koulu
11.00 Karjalan maraton Lähtö urheilukentältä
11.00 Piirakkakilpailu jaVIP-piirakkakilpailuMehtimäen koulu
11.00 KuorokavalkadiCarelia-sali
12.00-24.00 Nuortenohjelmaa, KarjalainenNuorisoliitto Ilosaa-ri, Karjalan Talo
13.30-14.15 Karjalainenrapsodia: Tuulet vilpo-set, marjat makoisatMATKA 1944-2004 –musiikkinäytelmä osa I,Joensuu Areena
- Paavo Liski, ohjausHannele Martikainen
17.00 Viipurin Lauluveik-kojen konsertti Konser-vatorio
18.00 Karjalaisen kansanmessu Joensuun ev.lut.kirkko
18.00 Ortodoksinen vigi-lia Pyhän Nikolaoksenkirkko
19.00 Kansantanssikon-sertti Carelia-sali
20.00-24.00 Konsertti-tanssiaiset ja toiminta-kilpailujen palkintojen-jako Jäähalli
Sunnuntai 20.6.08.45 Kunniakäynnit
muistomerkeillä Kaatu-neiden, Karjalaan jää-neiden sekä raja- jalaatokankarjalaistenkaatuneiden muistomer-kit
09.00 Karjalainen tori janäyttelyt Vapaa-aikatalo
09.30 Liturgia, arkkipiispaLeo, karjalankielinensaarna Pyhän Nikola-oksen kirkko
10.00 Messu, piispa WilleRiekkinen saarnaa Joen-suun ev.lut. kirkko
11.45 Kulkueen järjestäy-tyminen Kauppatori
12.15 -12.45 Juhlakulkuekaupungin halki, reittiKauppatori - JoensuuAreena
14.30 Päiväjuhla ja päätös-tilaisuus, Karjalainenrapsodia; Tuulet vilpoi-set, marjat makoisatMATKA 1944-2004 –musiikkinäytelmä osaII, Joensuu Areena
Aikataulu- ja ohjelma-muutokset mahdollisiaLisätietoja myöswww.karjalanliitto.fi
Joensuussa kannattaa va-rata aikaa myös Pohjois-Karjalan museon Karjalaaja karjalaisuutta esitteleviinnäyttelyihin, jotka sijaitse-vat kulttuurikeskus Careli-cumissa aivan torin vieres-sä.
Perjantaina 11. kesäkuuta8 – 2004 – N:o 23
Haapasen HautaustoimistoTÄYDELLINEN HAUTAUSPALVELU
Puh. 762 2700 ja 762 2857Heimolinnankatu 16, 32200 LoimaaLiikeajan jälkeen Reunanen puh. 762 2700
Matkap. 0500 531 814, 050 561 0547
KukkaBoxPuh. 762 2669
Vastapäätä LoimaanAluesairaalaa
Asianajajia
AsianajotoimistoHEIKKI RANTANENJulkinen kaupanvahvistaja
Kauppalankatu 9–11 B, Loimaap. (02) 762 2888, fax 762 [email protected]
AsianajotoimistoJARI HEIKMAN OYVaratuomari Jari Heikman
varatuomari Kaarina Nylamooik.yo Tiina Tähtinen
Turuntie 8–14, II krs. Loimaa,puh. (02) 762 4400, fax 763 1301
ASIANAJAJAon asianajajaluetteloon hy-väksytty lakimies, jolla onsäädetty kokemus ja taito.Asianajajan toimintaa valvo-vat Asianajajaliitto ja oikeus-kansleri. Asianajotoimistothoitavat myös maksuttomiaoikeudenkäyntejä ja oikeus-turva-asioita.
Varatuomari
HAUTAKIVETVuodesta 1921luotettavaa ja yksilöllistäpalvelua
PUHELIN (02) 760 511
MUSIIKKIVÄENPALVELUPAIKKA
Puh. 7622 950,Oikokatu 3
Avoinna: ma-pe 10-17.30 la 10-14.00
LOIMAAN VIIALANKONDITORIA-KAHVIOKauppalankatu 2, puh. 763 2001Avoinna: Ma – pe 8.30–17
T I L A A
ONKS TIETOOVASTAUKSET1. Yhdysvalloissa.2. Venetsiassa3. Tikkoihin4. Presidentti Urho
Kekkonen5. Kalevi Keihänen6. Anna7. Tiikeri8. Savukoski9. Sumopaini10. Kirsu
Kesäkuussakotipuutarhurintärkein tehtävä onnauttia kesästä!
Useimmat nauttivatmyös kesäkukkien hankin-nasta; edellyttäähän se kier-telyä taimimyymälöissäamppeli- ja ruukkuasetel-mia suunnitellen. Samallavoi silmäillä perennavali-koimia kiinnostavien lajik-keiden varalta.
Itse kasvatetut taimet onnyt siirretty lopullisille kas-vupaikoilleen hallanvaaranmentyä ohi. Sekä koriste-että hyötykasvikylvöjä ehtiivielä hyvin tehdä. Erityises-ti tänä vuonna, kun peren-nojen ja pensaiden kukinnatovat pari viikkoa etuajassavoi olla mukavaa, kun elo-kuussakin tulee uusia kuk-kia.
Kastelu -perussääntöjä jakoulukuntia
Kesäkuu on yleensä kui-va kuukausi (ja sitä edeltä-nyt toukokuu pitkäaikaistentilastojen mukaan vuodenkuivin!) joten istutusten janurmikon kasteluun on syy-tä kiinnittää huomiota.
Kastelun pääsääntöon:mieluummin paljon jaharvoin kuin vähän jausein.
Vastaistutettuja taimiapitää toki suihkutella päi-vittäin.
Parhaita kasteluaikojaovat ilta tai aamu. Keski-päivällä kastelemisesta eiole juuri hyötyä, sillä vesihaihtuu nopeasti. Erään op-pisuunnan mukaan se saat-taa olla haitallistakin: vesion toisaalta liian kylmää jatoisaalta lehdille jäävät ve-sipisarat saattavat toimia
pieninä polttolaseina, jotkapolttavat lehtiin mikro-skooppisia reikiä.
Nurmikon kastelu hoituuparhaiten jättämällä sadet-taja yöksi päälle - tämä tar-koittaa sitä, että tavallinen,aarin verran kasteleva sa-dettaja saa olla paikallaanainakin kahdeksan tuntia.Nurmikon kasvualustan onkastuttava kymmenen sen-tin syvyydelle - kevyempikastelu on suorastaan vaa-rallista, sillä juuret jäävätsilloin pintaan ja palavathelposti! Jos käytettävissäon kaksi vesipistettä, hankikerralla kaksi sadettajaa jakäytä niitä molempia yhtä-aikaa.
Älä pihtaile väärässäpaikassa! Alkukesällä kun-nolla vettä saanut nurmikkoon aina ylivoimaisesti hel-pompi pitää kunnossa lop-pukesän paahteillakin!
Kannattaa pitää mieles-sä, että nurmikko on pihaneniten työtä vaativa osa.Kastelemisen lisäksi sitä pi-tää lannoittaa, leikata ja ra-jata. Jos vielä haluaa pitäänurmikkonsa rikkaruohot-tomana, työmäärä on mel-koinen. Hyvää liikuntaa saapoistaessaan voikukkia voi-kukkaraudalla. Rautahanvoittaa käsin nyhtämisensiksi, että raudalla voikukansaa pois juurineen. Markki-noilla on myös myrkkyjä,joilla nurmikosta voi pois-taa voikukan lisäksi kaikkileveälehtiset kasvit.
Osta kaikkitarvitsemasi laitteetkerralla
Hyötypuutarhaa tai esi-merkiksi ruusuja voi kastel-la myös tihkuletkuilla. Tih-kukastelun hyviä puolia onesimerkiksi se, että vedensaa juuri se kasvi jolle se ontarkoitettu. Hitaasti tihkuvavesi ehtii myös imeytyämaahan eikä valu pintave-tenä pois. Myöskään kas-vustot eivät kastu, mikä vä-hentää alttiutta sienitaudeil-le.
Kasvien viereen voimyös upottaa maahan pys-tyasentoon kasteluputkia,jotka ohjaavat veden syväl-lä oleville juurille. Erityisenkäyttökelpoisia ne ovat ruu-sujen ja klematisten hoidos-sa: niiden juuret ovat syväl-lä ja tarvitsevat paljon vettäja ravinteita.
Hyvän kasteluputken saakatkaisemalla muovisen
limsapullon. Kun kaivatsen kasvin viereen, varojuuria!
Suuttimet ja liittimetovat niin edullisia, että nii-tä kannattaa hankkia ker-ralla riittävästi. Tässä eikannata säästellä, sillä mal-lit saattavat vaihtua - ei olevarmaa, että saat tänävuonna hankkimiisi liitti-miin sopivia lisäosia ensivuonna!
Perusvalikoimaan kuu-luu yksi tai kaksi suorakai-teen muotoisen alueen kas-televaa nurmikkosadetinta(monissa on säätökierä,jonka avulla kastelualueenvoi säätää toispuoliseksi,pidemmäksi tai lyhyem-mäksi) ja säädettävä käsi-
KOTIPUUTARHURIN KESÄKUU
suihku. Niiden lisäksi ovatkäteviä pyörivät ja sykkivätsuuttimet.
Äläkä unohda letkukär-ryä tai telinettä - pihalla lo-juva letku on paitsi epäsiis-ti, myös vaarallinen. Ethänhalua hoitaa puutarhaasi jal-ka kipsissä!
SPAR LOIMAAKauppias Sami Toivonenpuh. (02) 763 6850ma - pe 7-21, la 7-18
Ruokakauppa Sinun makuusi
762 2848
LOP-Kultapiste
763 2150
040-765 7028
Ritvanja OilinEines-keittiö
76368520762 4432
762 2062
762 1413
Ainutlaatuisellenaiselle ja lapselle
NorjalainenMERILOHIFILE 690
kg
099kg
Suomalainen
Ei jälleenmyyjilleTOMAATTI
Kariniemen marinoidut 299BROILERIN FILE- SUIKALEET
280 g (10,68 kg)
WC- ja TALOUSPAPERINULKOMYYNTI pe klo 10-18
Soft Embo 12 rllja Emilia6 rll 799
pkt 1500YHT.
2 PKTKUMPAAKIN
SnellmanMarinoidut
Kasslerpihvit
500kg
Tarjoukset voimassa: perjantai–sunnuntai 11.–13.6.2004
ValioPingviinijäätelötuutit6 kpl 420 g(6,88 kg)
289pkt
HK LihamestarinPorsaan sisäfileet
n. 650 g
Apetina feta palat200 g (8,75 kg)
999595kg 500
2 pkt
WilhelmGrillimakkara
500 g (5,00 kg)
175pkt995
![,5(,72 %5$6,/ 38%/,&$d®(6 · ð 'luhlwr %udvlo 3xeolfdo}hv 'dyl ghvgh r whpsr hp txh hoh hud xp mryhp sdvwru dwp txdqgr vh wruqrx uhl h kielo rujdql]dgru $ %teold frqwpp d ohwud](https://img.pdfslide.tips/doc/110x75/5fb7f2126a440001150f402b/572-56-38d6-luhlwr-udvlo-3xeolfdohv-dyl-ghvgh-r-whpsr.jpg)
