228 K2 TIISTAINA 29. ELOKUUTA 2017

// KULTTUURI kulttuuri@kaleva.fi, puh. 044 7995 772

ANNA KILPONEN

Ihmisketju kiemurtelee oululaises-sa kauppakeskuksessa – se on kuin jättiläismato, joka kasvaa aina uu-den ihmisen liittyessä siihen. Joku väistää jo kaukaa, ettei tulisi edes kutsutuksi, toinen empii ja moni haluaa vain katsoa, kuinka tunte-mattomat tarttuvat toistensa käsiin ja hymyilevät toisilleen. Lopuksi he halaavat.

On maanantain aamupäivä ja joukko ihmisiä on juuri osallistu-nut taiteilija Kaisa Salmen yhtei-sölliseen #tekoja-teokseen tanssi-taiteilija Pirjo Yli-Maunulan joh-dolla.

Hetkeä aiemmin ohikulkijat ja tapahtumaa seuraavat ovat nosta-neet hyvien tekojen lotosta nume-ropalloja.

Jokaisen numeroa vastaa teko. ”Hae lapsesi tuntia aiemmin päi-

vähoidosta tai iltapäiväkerhosta.” ”Sano naapurille terve hississä.”

Oulussa Salmi muistetaan neljä vuotta sitten toteuttamastaan ym-päristöteoksesta, jossa ruusut val-tasivat kadut ja levittivät hyvää mieltä. Samoja elementtejä voi löytää myös hänen Suomi 100 -tai-deprojektina toteuttamastaan #te-koja-teoksestaan, jossa hän haluaa tutkia empatiaa ja haastaa kenet ta-hansa tekemään hyviä tekoja muil-le ihmisille.

#tekoja on lähtenyt liikkeelle ke-sän aikana sosiaalisessa mediassa, Twitterissä ja Instagramissa. Osal-listua on voinut jakamalla kuvan tai tekstin hyvästä teostaan.

– Joillakin ihmisillä on vaikea il-miantaa tekojaan, joten myös pelk-kä ”olen mukana” -ilmoitus riittää, Salmi kertoo.

Mukaan ovat lähteneet myös monet yhdistykset ja yritykset, jot-ka ovat haastaneet muitakin. Teot on koottu Veikkauksen Inhimillis-

ten uutisten verkkosivuille.Ilman nettiäkin on voinut osal-

listua. Salmi on järjestänyt Oulun lisäksi yleisötilaisuuden Helsingis-sä. Oulussa panelistit, muun muas-sa muusikko Jukka Takalo, Läm-mitystalkoot-projektin Mia Kemp-paala ja tuomiorovasti Satu Saa-rinen, keskustelivat empaattisuu-desta.

– Tämä on amebamaisempi kuin aikaisemmat teokseni: vastuu on siihen osallistuvilla ihmisillä, Salmi kertoo.

Teoksen lähtökohtana on ha-lu tutkia empaattisuutta taiteen kautta. Syntyi ajatus ”kollektiivi-sesta empatiaharjoituksesta”, jos-sa tutkaillaan, millaisia tekoja ih-miset ovat valmiita tekemään ja ot-tamaan vastaan.

– Toivoisin, että ihmiset huomai-sivat, että tekemällä hyviä tekoja voi muuttaa maailmaa. Empaat-tisuutta on tärkeä herätellä siksi, koska netin vihapuheelle ja maail-man julmuudelle turtuu.

Hyvän tekeminen paitsi tuntuu hy-vältä, myös tekee hyvää.

– Empaattisuus vaikuttaa aivois-sa positiivisesti. Jos joku katsoo sil-miin ja hymyilee, se saattaa pelas-

taa päivän, jopa monta päivää. Salmen mukaan teot voivat ol-

la millaisia tahansa, kunhan niis-sä kiinnitetään huomiota empaat-tisuuteen. Taiteen nimissä teko voi olla hieman näyttävämpikin.

– Pääasia on, että teko on sel-lainen, että se tuntuu hyvältä. It-se menin erääseen kampaamoon ja pyysin, saisinko lakaista hiuk-sia lattialta. Työntekijät katsoivat ensin hieman kummissaan, mutta kuultuaan, mistä on kyse, he keit-telivät lopulta kahvitkin minulle. Sen jälkeen olemme moikkailleet.

– Autoin myös erästä vanhaa rou-vaa, jonka oli vaikea päästä sisälle kauppaan. Ihmiset kävelivät ohi, mutta jäätyäni auttamaan paikal-le tuli pian neljä muutakin autta-jaa. Kaupassa kukaan ei muista-nut koko mummoa, mutta me aut-tajat hymyilimme toisillemme ai-

na hyllyjen välissä kohdatessam-me. Olimme samassa maailmassa.

Projektia vauhdittamassa on ollut julkisuuden henkilöitä, jotka ovat toimineet ”esitekijöinä”. Valkeassa yleisöä liikuttanut Pirjo Yli-Maunu-la on yksi heistä. Hän oli mukana jo Salmen ruusuteoksessa.

– Minulle empatia ja hyvän teke-minen ovat kehollista läsnäoloa. Tuijotamme kännykkää kaikkial-la liikkuessamme sen sijaan, että oikeasti kohtaisimme toisemme. Keskustellessamme mietimme jo seuraavaa sanomistamme, emme-kä kuuntele. Neuvoni on: pysähdy, hengitä ja rupea aistimaan.

Salmen mukaan ketään ei ollut vaikea houkutella mukaan. Saman saattoi havaita Oulussakin.

Miespuolinen ohikulkija noukkii tekojen lotosta numeropallon. Hän

Hyvän tekeminen tekee hyvää "Taiteilija Kaisa Salmi houkuttelee uudes-

sa yhteisöllisessä teoksessaan ihmisiä hy-vien tekojen äärelle. Oulussa järjestetyssä #tekoja-tapahtumassa syvennyttiin empatiaan ja auttamiseen.

Suuria ja pieniä tekoja

#tekoja on yhteisöllinen taide-teos, joka kutsuu ottamaan toisemme huomioon hyvillä teoilla.Hyviä tekoja voi ilmiantaa Twit-terissä ja Instagramissa tunnuk-sella #tekoja ja seurata Veikka-uksen Inhimillisiä Uutisia -si-vustolla (inhimillisiauutisia.fi).Teos on Salmen Suomi 100 -projekti. Lopuksi Salmi kokoaa sivuille ilmiannetuista teoista yhteen-vedon.

KAISA SALMISyntynyt 1968.Performanssi-, yhteisö ja ym-päristötaiteilija, joka tunnetaan Oulun ja Turun keskustan sekä Eduskuntatalon portaat vallan-neista kukkateoksista sekä 1918 tapahtumiin liittyvästä Fellma-nin pelto -performanssista, jon-ka pohjalta tehty elokuvateos on Kiasman kokoelmissa.Valmistelee väitöskirjaa nyky-taiteesta Aalto-yliopistossa.Taiteen tekemisen filosofiana ekologisuus, eettisyys ja este-tiikka.

Ihmisketju koottiin kauppakeskuksen tiloissa olleista ihmisistä Kaisa Salmen (keskellä) järjestämässä #tekoja-tapahtumassa. Lopulta se kiertyi tiiviiksi ringiksi, ja toisilleen tuntemattomatkin kohtasivat hetken aikaa.

2 TIISTAINA 29. ELOKUUTA 2017 K2 29

Vinkkaa uutisesta, lähetä kuva tai tekstari numeroon 13222

KALEVA

Kajaanin kaupunginteatterin syksyn suursatsaus on Mehiläis-koodi. Sami Parkkisen käsikir-joittama ja Minna Vainikaisen ohjaama musikaali on yksi teat-terin Suomi 100 -juhlavuoden viidestä kotimaisesta kantaesi-tyksestä.

Musikaali tuo kainuulaiselle mansikkatilalle tytön tulevai-suudesta, mukanaan mekaani-nen mehiläinen ja tehtävänään pelastaa maailma.

Musikaalin sävellykset ovat Riku Niemen käsialaa. Yhteis-työkumppaneina ovat Riku Nie-mi Orchestra, Kajaani Dance se-kä KAO:n konservatorio. Kanta-esitys on 30.9. Teatteritalossa.

Eino Saaren käsikirjoittama ja ohjaama suomalaisten mies-ten kosketushistorioista kerto-va Miehen kosketus saa kantaesi-tyksensä 2.9. Ohjaaja Saari on haastatellut esitystä varten lä-hes viittäkymmentä suomalais-ta miestä. Teos valmistuu yh-dessä Vaara-kollektiivin kanssa.

Esitykseen liittyy myös Ja-ni Liimatan valokuvanäyttely. Esitys kuuluu alueteatterin kier-tueohjelmistoon.

Satunäytelmä Vihreän Vihta-metsän Uutisia on saanut innoi-tuksensa H.C. Andersenin ja Martti Haavion saduista. Siinä seikkailevat Sika Sippurahäntä, Kissa Kirnauskis ja Kukko Puna-heltta. Helka-Maria Kinnusen käsikirjoittaman ja ohjaaman näytelmän ensi-ilta on 14.9.

Alueteatterin kiertueohjel-mistossa jatkaa Omanlaesie –

juurevaa musiikkiteatteria Ka-enuusta sekä nuoren ihmisen haavoittuvaisuudesta kertova Fragile – Särkyvää.

Teatterin ohjelmistossa vie-railee 28.10. Kuriton Compa-nyn ihmisyyden ja rakkauden puolesta puhuva esitys Alger-non. Syksyn toinen vierailu on musiikillinen stand up -monolo-gi Luolamiehen poika. Monologi kertoo isistä ja äideistä, lasten saamisen vaikeudesta ja isän ai-van liian isoista saappaista, jot-ka ovat tuon tuostakin väärissä jaloissa.

Panu Vauhkonen näyttelee esityksen kaikki roolit. Kajaa-nissa 11.11. vierailevan esityksen ovat ohjanneet Vauhkonen ja Petrus Kähkönen.

Jouluilottelu Joulu III – Sitä saa mitä tilaa, tulee ensi-iltaan-sa 7.11. Pikkujoulutrilogian fi-naalin on ohjannut Janne Kin-nunen.

Riksteatern on kutsunut Kul-takausi-esityksen kiertueelle Ruotsiin. Kultakausi – Strålan-de tider on komedia, joka luo-taa tämän päivän suomalaisuut-ta rajattomuuksien maailmassa. Ruotsissa nähdään 14 esitystä useilla eri paikkakunnilla.

Esityksen ovat valmistaneet yhteistyössä Kajaanin kaupun-ginteatteri, Kemin kaupunginte-atteri, Oulun kaupunginteatteri sekä Ruotsista Norrbottenstea-tern ja Riksteatern.

Ruotsin kiertueen ensi-ilta on 6.9. Tukholmassa.

Teatterin yleisötyö- ja teatte-rikasvatustoimintaan sisältyy nuorille suunnattu Ilmaise itse-äsi -hanke, joka yhdistää teatte-ria, liikuntaa ja sirkusta. Hank-keen työpajat ja kerhot ulottu-vat kaikkiin Kainuun kuntiin.

Syksyllä alkaa myös Teatte-ritreffitoiminta yhteistyössä Ka-jaanin kaupunginteatterin Tuki ry:n kanssa.6

Mehiläiskoodi Kajaanin teatteri-syksyn satsaus

Vera Veiskola nähdään Kajaanin kaupunginteatterin uudessa musi-kaalissa Mehiläiskoodi.

Kultakausi – Strålande tider -komedia lähtee syyskuussa 14 esityksen kiertueelle Ruotsiin.

IA SAMOIL

saa tehtäväkseen laulaa laulun tai esittää runon jollekin vanhemmalle ihmiselle. Hän nappaa mikrofonin ja ryhtyy toimeen saman tien. Mies on iranilainen Akbar Molael. Hän laulaa laulunsa omalla kielellään ja kääntää sen lopuksi englanniksi.

Oululainen Hartte Lindgren puolestaan saa tehtäväkseen kor-jata kahvilan pöydästä astiat.

– Siitä tuli hyvä mieli itsellekin. Sa-noivat kahvilassa, että tule toistekin.

Hyville teoille ja empaattisuu-delle on siis kysyntää, mutta avun vastaanottamisessa ja pyytämises-sä meillä on vielä opittavaa.

– Meidät on kasvatettu sellaisiksi, että pitää pärjätä itse. Yhdessähän me tässä ollaan. Kukaan ei pärjää yksin, Salmi toteaa.6

Lisää verkossa Katso kuvagalleria. kaleva.fi

MAIJU POHJANHEIMO

MAIJU POHJANHEIMO

Ohikulkumatkalla ollut iranilainen opettaja Akbar Molael tarttui hänelle ehdotettuun hyvään tekoon. Hän lauloi laulun omalla kielellään ja käänsi sen lopuksi englanniksi.

Ihmisketju koottiin kauppakeskuksen tiloissa olleista ihmisistä Kaisa Salmen (keskellä) järjestämässä #tekoja-tapahtumassa. Lopulta se kiertyi tiiviiksi ringiksi, ja toisilleen tuntemattomatkin kohtasivat hetken aikaa.