KULTTUURI- SENSITIIVISYYSKULTTUURI-SENSITIIVISYYS PALVELUTUOTANNON HAASTEENA PaKaste –seminaari 4.10.2011 Rovaniemi Lydia Heikkilä Sámediggi Poske, saamelaisyksikkö

KULTTUURI-SENSITIIVISYYS

PALVELUTUOTANNON HAASTEENA

PaKaste –seminaari 4.10.2011 Rovaniemi Lydia Heikkilä Sámediggi Poske, saamelaisyksikkö

Kulttuurisensitiivisyys -

• ”kulttuuriherkkyys”

[herkkä, herkkätunteinen, altis, arka] • ”tuntosarvet päässä”

• ”herkät hyppyset”

• ”sydän paikallaan”

• ”tunneäly toimii”

• kielitaitoa ja tietoa kulttuurista, arvoista, normeista yms. sekä ammatillista osaamista

• vuorovaikutustaitoja

• oivaltamista ja soveltamiskykyä (”kulttuurirohkeus”)

• Kulttuuritietoisuus (Eidheim & Stordahl 1998) • Kulttuurintaju (Aimo Aikio) • Kulttuurinen/Kulttuurien välinen kompetenssi (Anna Huovila 2006)

• Intercultural sensitivity; DMIS (Hammer & Bennett 1998)

• Culturally based

• Culturally/Interculturally competent

• Culturally responsive

Cultural safety (NZ)

• Culturally safe practice includes considerations not just of ethnicity, but also dimensions such as gender, spirituality, sexual orientation, ability, life stage, language, socio-economics, and activities (all of which influence people’s values, beliefs, expereinces and activities)

• Cultural safety involves that we are all bearers of culture and we need to be aware of and challenge unequal power relations at the individual, family, community, and societal level.

• Cultural awareness: the acknowledgement of difference

• Cultural sensitivity: the recognition of the importance of respecting difference, a term often associated with cross-cultural education or diversity training

• Cultural competence: consists of both culture-specific skills and knowledge, and more generic attitudes, beliefs, values, experience, and approaches to perceived difference; awareness of the potential impact of these on practice; and skills which equip a practitioner to work efficiently with people who may come from different cultural context

Määritelmät (Stordahl 2007):

• Kulttuurinen ymmärrys:

tieto, joka antaa valmiuksia työskennellä analyyttisesti kanssaihmisten ongelmien parissa sekä yksi- että monikulttuurisessa ympäristössä

• Kulttuurinen kompetenssi: tieto-, toiminta- ja arvoperustaa, joka omaksumme kasvaessamme tiettyyn kulttuuriin. Se antaa valmiudet osallistua tietyllä tavalla arvo-orientoituneeseen kulttuuriseen ympäristöön.

Ammatillinen käytäntö

Kulttuurinen refleksiivisyys

Selitysmallit

Orientaatiotieto

Stordahl 2007

AUTTAMISTYÖN NELJÄ NÄKÖKULMAA:

Kulttuuri

• Ymmärretään ”jaettuna merkityksellistämisjärjestelmänä”

(sosiaalinen konstruktionismi) • kielellä on keskeinen rooli arvojen ja merkitysten

varastoijana, uusintajana sekä tuottajana. • saman kulttuurin jäsenet jakavat keskenään

tärkeimmät käsitejärjestelmät, mielikuvat ja aatteet, joiden välityksellä he ajattelevat ja kokevat sekä tulkitsevat maailmaa pääpiirteiltään samanlaisin tavoin (mukaan lukien käsitteet, arvot, normit) (Stuart Hall 1998)

Kulttuuri

• Muuntuva, päivittyvä, uusiutuva (vahvistuu, muuntuu)

• (ks. ”perinteinen tieto/tietämys”)

• Moninkertaiset kulttuurit: ”saamelaiset elävät yhtä aikaa osana valtayhteiskuntaa ja sen institutionaalisia rakenteita samalla ku he elävät osana omaa kulttuuripiiriään, -perintöään ja yhteisöään.” (monenlaiset suhteet ja jännitteet)

Kulttuurisensitiivisyyden määritelmä: (1/2)

• Sosiaali- ja terapiatyötä tekevällä henkilöllä on riittävästi herkkyyttä, teoreettisia tietoja, taitoja ja asenteellisia valmiuksia ottaa työssään huomioon asiakkaan kulttuuritausta ja toimia monikulttuurisessa ympäristössä.

Kulttuurisensitivisyys 2/2

Tämä ei tarkoita pelkästään saamen kielen osaamista (vaikka myös sitä merkittävissä määrin), vaan lisäksi laajempaa kulttuurista ymmärrystä ajattelutavoista, asenteista, normeista, roolimalleista, toimintatavoista sekä yhteiskunnallisen muutoksen vaikutuksista kulttuurisiin toimintaedellytyksiin.

Monikulttuurisuus ja kulttuurisensitiivisyys

Sari Näre (2007):

• Kulttuurisensitiivisyys voidaan ymmärtää pyrkimyksenä tunnistaa ja kunnioittaa toisen kulttuurin omasta kulttuurista poikkeavia piirteitä

• Kulttuurisensitiivisellä otteella voidaan yrittää kuunnella kulttuuria, jota ei tunne kunnolla

• Pyrkimyksenä on kulttuurien välinen vuoropuhelu.

• Pelkkä monikulttuurisuus ei ole kulttuurisensitiivisyyttä, ellei se sisällä vuorovaikutuksellista pyrkimystä.

Mihin kulttuurisensitiivisyyttä tarvitaan?

• tärkeä ennen kaikkea yksilön henkilökohtaisen elämäntilanteen, vaikutus- ja toimintamahdollisuuksien, valintojen ja rajoitteiden kannalta katsottuna

• Asiakaslähtöisyyden lisäksi kulttuurilähtöisyys (kontekstuaalinen tausta ja ymmärrys otetaan vakavasti)

Asiakassuhteiden vuorovaikutuksellisuus

• Asiakastapaamiset ovat kulttuurisia kohtaamisia, sen lisäksi että yksilöllisiä ja aikaan sekä paikkaan sidottuja

• Jaettu/yhteinen kulttuurinen tausta: kulttuuriin syntynyt henkilö (orientaatiotieto, kulttuurinen ymmärrys)

• Jaettu/erilainen kulttuurinen tausta • Ks. Melöe 1979 ”osaava/taitava katse”, ”taitamaton

katse”, ”kuollut katse” • Kulttuuriset sokeuspisteet

Vastapuhe

• Kulttuurisensitiivisyys sisältää itse-relektiivisyyden ulottuvuuden (itseensäviittavuus tai -heijastus)

• Nostaa esiin tavan/tarpeen nähdä tai tehdä toisin

• Vuorovaikutustilanteissa nousee esille kysymys omien toimintatapojemme tarkoituksenmukaisuudesta, sekä siitä missä määrin olemme valmiita muuttamaan niitä (konfliktien paikka)

• Kyse ei ole välttämättä joustamisesta, tinkimisestä tai luopumisesta vaan mahdollisesti yleistenkin käytäntöjen tai elinolosuhteiden kohentamisesta (esim. aikakäsitys asiakastyössä)

Yhdenvertaisuus, alkuperäiskansaoikeudet

• Perusoikeusuudistus 1995 (PL 2000), Yhdenvertaisuuslaki 2004

• Saamen kielilaki 2003 (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, Laki sos. huollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista)

• PL 17.3, 121.4, Laki saamelaiskäräjistä 1995 • KV-oikeudet: ILO 169, KP-oikeudet, TSS-oikeudet, EU-

ihmisoikeusopimus, Euroopan neuvoston alueellisia kieliä tai väh. kieliä koskeva peruskirja, ym.

Musiikkitiede

• Patovisti & Siljander: Kulttuurisensitiivinen musiikin opetusmateriaali yläasteen ja lukion musiikinopetuksessa JY 1998

• Valkeinen: Ruvetkaasme, rohjetkaasme, älkääs ääntäämme hävetkö. JY 2004

• Huttu-Hiltunen: Länsivienalainen runolaulu 1900-luvulla. Kuuden runonlaulajan laulutyylin kulttuurisensitiivinen musiikkianalyysi. Juminkeko 2008

Terveydenhuolto

• Kunnari & Panayotova: Monikulttuurinen suun terveydenhoitotyö. Stadia 2007.

• Martikainen-Ata & Vesivalo: Maahanmuuttajanuorten seksuaalikasvatus Helsingissä. Metropolia 2009.

Sosiaalityö

• Hännikäinen: Kulttuurisensitiivistä ja voimaannuttavaa perhetyötä suomalaisvenäläisin voimin. Palmenia 2001.

• Anis: Lastensuojelun ammattilaisten tulkintoja maahanmuuttajasosiaalityössä. Janus 2006.

Lastensuojelutyön menetelmissä maahanmuuttajalasten erityistilanteet paremmin huomioon TuY 2008. • Lehtonen: ”Ei saa moittia”. Inkerinsuomalaisten

ikäihmisten kokemuksia julkisista palvelutilanteista. PAMK 2006.

Kasvatustiede

• Keskitalo: Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin. LaY 2010.

Through the Lens of Cultural Awareness: A Primer for US Armed Forces Deploying to Arab and Middle Eastern Countries William D. Wunderle LTC, US Army Combat Studies Institute Press Fort Leavenworth, KS 66027

Projektitoiminta

• KULTSI 2010 - (Ray) – Kultuurisensitiivisen sosiaalisen tukitoiminnan malli –

Iso sydän avun antamiselle – Vantaan Nicehearts ry. ja Naisresurssikeskus Pihlaja – ”vuorovaikutteinen oppimisympäristö ja

kohtaamispaikka” – Kultt.sens. Sosiaalisen tukitoiminnan malli, joka

työmenetelmänä mahdollistaa dialogin kautta ratkaisujen löytämisen olemassa oleviin ongelmiin ja edesauttaa projektin tavoitteiden saavuttamista

Helsingin Tyttöjen Talo

• Sisters - Monikulttuurinen tyttötyö:

– Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivinen sosiaalisen nuorisotyön muoto

• Arola & Pikkarainen 2006, Eid 2008

2010

GOAIKKANAS Gárrenjuhkama geahpedeapmi

(2007 – 2009) Sámi vugiin fábmuid gárrenávnnasbargui

(2009 – 2011)

”Saamelaiset voimavarat päihdetyöhön”

• Meahcceterapiija/Mettäterapia

• Lyhytneuvonta

Huokaus, en jaksa tätä ...

Entä päideasianne

ovatko ne hallinnassa ??

ÄITIIIIIII, MIE EN JAKSA ENNÄÄÄÄ !!!!!

Huokaus en jaksa enää

Istu nyt kiltisti.

Hmmm... jooo... en tiiä

En jaksa tätä...

• Unna

goaikkanasažat

virkkosmahttet, stuorra rávnnjit

mielddiset doalvut

sáhttet.

• Pienet pisarat

virkistävät mutta

suuret virrat voivat

viedä mennessään.

Tärkeä lähdetieto:

Kulttuuritietoisia kohtaamisia. Sosiaali- ja terapiatyöstä saamelaisalueella

Harald Eidheim ja Vigdis Stordahl (toim.)

Suomentanut Päivi Salminen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 26 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/Saamelaisyksikkö, Rovaniemi 2007

Bálgá nala – Kulttuurisia erityispiirteitä etsimässä

Magga, R & Guttorm, S (toim.)

SámiSoster ry. Painotupa, Oulu 2010.

SAAMELAISYHTEISÖ Kielen ja kulttuurin säilyminen sekä kehittyminen

Koulutus- ja kehittämispäivät

Oppimis-seminaarit

Saamelainen varhaiskasvatus ja neuvolatyö:

Neuvolatyön menetelmät

Materiaalit monikielisyyden ja –kulttuurisuuden tueksi

SAVASU:n toimeenpano ja juurruttaminen

Saamelainen vanhustyö ja kotihoito:

OSAAMISEN VAHVISTAMI-NEN

Tutkimus: vaikuttavuuden

arviointi

KÄYTÄNNÖN KEHITTÄMISTYÖN TUKEMINEN

KEHITTÄMISTIIMIT: kehittämistehtävät

kulttuurisensitiiviset menetelmät,

kulttuurisensitiivisten käytäntöjen mallinnus ,

juurruttaminen ja levittäminen

terveyden edistämisen näkökulma, sote -yhteistyömenetelmät

PP 24.11.2010


Oppimis-seminaarit








arviointi




kulttuurisensitiivisten käytäntöjen

mallinnus , juurruttaminen ja

levittäminen


varhais-kasv. materiaali-pankki

kehittäjä-asiakastoiminta, asiakaspalaute-järjestelmät

monikult-tuuriset asiakastyö-menetelmät

dementia-asiakkaan hoitoketju

työntekijöiden ammatti-identiteetti

SAAMELAISYHTEISÖ Kielen ja kulttuurin säilyminen sekä kehittyminen PP 24.11.2010







Oppimis-seminaarit






Yhteistyökumppanit:

Helse Finnmark: Karasjoen dementiahoito-palvelut

Kautokeino: saamelainen puheterapia Karesuando:

saamelaisten varhaiskasvatus- palvelut

Saamelaisen kielenkehityksen seurannan materiaalit

SámiSoster ry

POSKE SOGSAKK LaY RAMK

Tenojokilaakson kehittämishanke



arviointi






levittäminen



PaKaste 2

PP 24.11.2010







Oppimis-seminaarit






Yhteistyökumppanit:

Helse Finnmark: Karasjoen dementiahoito-palvelut

Kautokeino: saamelainen puheterapia Karesuando:

saamelaisten varhaiskasvatus- palvelut

Saamelaisen kielenkehityksen seurannan materiaalit

SámiSoster ry

POSKE SOGSAKK LaY RAMK

Tenojokilaakson kehittämishanke

Tulokset



arviointi






levittäminen


Saam

elai

sten

hyv

invo

inti

, osa

llisu

us,

ku

lttu

uri

n e

linvo

imai

suu

s


PaKaste 2

PP 24.11.2010

Documents

KULTTUURI- SENSITIIVISYYSKULTTUURI-SENSITIIVISYYS PALVELUTUOTANNON HAASTEENA PaKaste –seminaari 4.10.2011 Rovaniemi Lydia Heikkilä Sámediggi Poske, saamelaisyksikkö