POSKE-KEHITTÄMISHANKKEIDEN JA -YKSIKKÖJEN KOULUTUSPROSESSI NELJÄS TYÖSEMINAARI 11.-12. 6. 2008

TYÖSKENTELYRUNKO Moniasiantuntijuuden hallinta kehittämisyksiössä / kehittämisverkostossa

oppiva verkosto tiedon ja osaamisen jakaminen työyhteisössä / oppivassa verkostossa tiedon lajit ja tiedonmuodostuksen tasot tiedon hallinnan kehä ja osafunktiot tiedon hankinta oppimisen syvyystasot

TYÖSKENTELYAINEISTO Paavo Viirkorpi Viirkorpi Oy

1

STRATEGINEN JUOPA JA TIEDOLLINEN JUOPA TIEDON HALLINNAN HAASTEENA

mitä meidän tarvitsee tietää?

mitä tiedämme? mitä pystymme tekemään?

mitä meidän tulisi tehdä?

TIEDOLLINEN JUOPA STRATEGINEN JUOPA

2

ASIANTUNTIJATYÖ OPPIVANA VERKOSTONA ( mm. Kai Hakkarainen )

oppiva verkosto = tiettyjä osaamisia omaavien/ hyödyntävien / kehittävien yksilöiden verkosto - jaetun asiantuntijuuden onnistuminen edellyttää vuorovaikutusta, tietämyksen jakamista ja yhteistä ongelmanratkaisua - osaamisyhteisö ja oppiva verkosto toimii esim. tiedon lähteenä, näkökulmien välittäjänä, ideoiden testaajana, ongelmanratkaisun resurssina, uusien ideoiden tuottajana

asiantuntijatyö on useimmiten toimimista ja oppimista osana asiantuntijoiden yhteisöä /verkostoa - jaettu tieto on yhteistä, hajautettu tieto on yksilöiden hallussa - tarvitaan riittävä määrä yhdessä jaettavaa tietämystä - olennaista on säännöllinen tavoitteellinen työskentely yhteisen kohteen parissa - yksilöiden erilaiset tieto- ja osaamispohjat vahvistavat uuden luomista, liika samanmielisyys voi haitata uuden oppimista - yhteinen oppiminen saa ilmaisunsa ( esineellistyy ) toimivammissa käytännöissä, ajattelumalleissa, työkaluissa ja varsinaisissa tuotoksissa ( uudet tuotteet ) - verkostoituneeseen asiantuntijuuteen kuuluvat myös jännitteet, näkemyserot, ristiriidat yms. ja niiden ratkominen usein edistää uuden oppimista ja kehittymistä

yhteinen ongelmaratkaisu - organisoituminen yhteisen kohteen ympärille ( kohde on esim. kehittämistavoite, ratkottava ongelma, kehitettävä käytäntö, uusi tuote tai palvelu, rakennettava toimintamalli ) - kohteen ja kohteellisen yhteisen työskentelyn mieltäminen yhdistävien sanastojen, käsitteiden, ajatustyökalujen ja mallien avulla - kohteen eteen työskentelyn täytyy olla tärkeällä sijalla yksilöiden toiminnassa ja keskinäisessä vuorovaikutuksessa

3

transaktiivinen muisti - omien tietojen sopeuttaminen siihen, mitä kukin ryhmässä tietää - yksilöllisten muistirajoitteiden ylittäminen toisten avulla älyllisillä apuvälineillä - tiettyä asiaa ei tarvitse itse osata tai tietää, kun tietää että joku toinen ryhmässä osaa tai tietää sen; itse voi keskittyä johonkin muuhun ryhmän kannalta tärkeään - yksilön osaamista muokkaa se, mitä toiset ryhmässä osaavat

yhteinen metatieto - yhteisön jäsenet tunnistavat toistensa tiedot / asiantuntijuudet ja niiden hyödynnettävyyden - ratkaisuvastuuta annetaan sille, jolla siinä asiassa parhaat onnistumisen mahdollisuudet - yhteinen ”harjoittelu” parantaa suorituskykyä metatiedon kehittymisen myötä

haasteita - juokseva tieto ja tahmea tieto ( tahmea = vaikeasti siirtyvää ihmiseltä toiselle tai yhteisöstä toiseen ) - tieto on juoksevampaa samoja toimintakäytäntöjä noudattavassa ryhmässä tai verkostossa - uuden oppimista vaikeuttaa se, että käytäntöyhteisöt ovat useammin konservatiivisia ( uusien ideoiden tuojia sanktioidaan )

4

TIETOJEN, TIETÄMYKSEN JA OSAAMISEN JAKAMINEN TYÖYHTEISÖSSÄ TUTKIMUSTULOKSIA AIHEESTA

communicare = tehdä yhdessä tietojen välittämistä ja jakamista tärkeämpää on tietämyksen ja osaamisen jakaminen tietämys, asiantuntijuus ja osaaminen luodaan yhdessä kiinnittyneenä tiettyyn ryhmäyhteyteen, tilanteeseen ja tehtäväalaan on paljon ns. hiljaista osaamista / piloista tietämystä, jota on tärkeä jakaa, mutta vaikea välittää muuten kuin yhteisessä

toiminnassa yksilöiden väliset erot tietämyksessä, osaamisessa ja osaamisalueissa ovat paljolti asennekysymys yhteinen ongelmanratkaisu on parasta jakamista ( ja luomista ) mutta aikaa vievää myös parityö ja tiimityö ovat hyödyllisiä keinoja tietämyksen ja osaamisen jakamisessa organisaation toiminnalle tärkeän tiedon ja osaamisen jakaminen ei voi jäädä vapaaehtoisuuden varaan;

se on järjestettävä ”pakolla” toimiva sosiaalinen verkosto on olennainen voimavara tiedon ja osaamisen jakamisessa ihmisten kokema henkilö- ja ymmärrysyhteys on ratkaiseva tekijä tiedon ja osaamisen keskinäisessä välittymisessä

( ymmärrys ei tässä tarkoita empatiaa, vaikka sitäkin voi olla mukana ) työyhteisössä on oltava aikaa ja tilaa metatason työskentelylle oravanpyöräahkeroinnilta

( metataso = pohdiskeleva + arvioiva + oppiva suhtautuminen omaan ja yhteiseen tekemiseen ) vapaata ajatusten / ehdotusten / näkemysten / kokemusten ja myös virheiden vaihtoa edistävä työpaikan kulttuuri on

ratkaiseva edellytys työpaikan osaamisen jakamisen pikamittari = miten helppoa / vaikeaa on kysyä toisilta neuvoa tai vaivata toisia asiallaan? työpaikan osaamisen jakamisen toinen pikamittari = millä syvällisyyden tasolla työasioista ja työn pulmista keskustellaan?

5

OPPIVAN VERKOSTON ONNISTUMISEN AVAINKOHDAT ( mukaille Fong 2003 )

YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN

tiedon jakaminen

tiedon integrointi

tiedon luominen

- eri näkökulmat huomioon - ajattelumallien muokkaus - yhdentyvät käsitteet, määritykset - metatason hyödyntäminen - kokoava näkemys - synerginen ajattelu

- avoimuus, luottamus - linkittävät sosiaaliset prosessit - toimivat yhteysvälineet - aikaa - yhdistävä intressi - dialogisuus

- luomista tukevat tikapuut - erimielisyyksien sieto - aikaa - yhdistävät kohteet - vaativuus, paine - tietolähteet - ei liikaa samanmielisyyttä

6

MITÄ ASIANTUNTIJATYÖSSÄ ON OPITTAVA? 1. mitä-tieto ( propositiotieto ) - käsitteet - faktatiedot - asiantuntemus, ammattitietämys - työongelmien selitysmallit ja ratkaisumahdollisuudet ja ratkaisumallit

2. miten-tieto ( proseduuritieto ) - taidot, miten toimitaan kun töitä tehdään - tekniikat, menettelytavat, työkalujen käyttötaidot - yhteistyötavat, verkoston tuntemus - työnteon organisointi, prosessien hallinta - asioiden junailu, byrokratiaoveluus

3. miksi-tieto ( perustelu- ja suuntautumistieto ) - tarkoituksen ja tavoitteiden ymmärrys - kehystystieto eli mihin kokonaisuuteen asia liittyy - tilannetieto - ratkaisuja rajaavat arvot, arvostukset sekä eettiset ja valtapoliittiset näkökohdat

4. valmiudet - soveltuvat persoonapiirteet, soveltuvat kyvykkyydet - työhön liittyvät erityiskyvykkyydet - sopivat tehtävä- ja asiakasasenteet - itseohjaus, itsensä johtaminen

7

TIEDON JA OSAAMISEN LUOMINEN JA JAKAMINEN TYÖSSÄ ( Nonaka + Takeuchi 1995 )

SOSIALISAATIO hiljaisen tiedon jakaminen ja luominen yhdessä tekemällä ja kokemalla

SISÄISTÄMINEN tekemiseen oppiminen ja uuden hiljaisen tiedon hankkiminen kokemuksen kautta toiminnassa

YHDISTÄMINEN eksplisiittisen uuden ja vanhan tiedon koonti, järjestäminen, välittäminen, liittämi- nen ja soveltaminen

ULKOISTAMINEN hiljaisen tiedon il-maiseminen mm. reflektoinnilla, dialogilla ja ”muodon”annolla

hankitun tiedon käyttöön omaksuminen ja soveltam.

omaksutun tiedon muunta- minen omaksi toimintaosaa- miseksi ja -käytännöiksi

tekemällä ja kokemusten reflektoinnilla oppiminen

hiljaisen tiedon täydentäm. toimintakokeilujen käyttö dialektinen käytäntösuhde

toimintatodellisuuden havainnointi ja jakaminen vuorovaikutuksessa

yhteisöön osallistumalla vertais- ym. oppiminen

hiljaisen tiedon lukeminen ja jakaminen

kokemusten jakamisen myötä toisilta oppiminen

oman tietopohjan mukaut- taminen toisten kanssa

tietämyksen jakaminen ja levittäminen

tiedon prosessointi: koonti, yhdennys ja jalostaminen

yksilöllisiin ja yhteisiin tieto- rakenteisiin omaksuminen

yhteisten tietovarantojen rakentaminen ja kehittäminen

tiedon muokkaus käyttö- kelpoiseksi soveltamiseen

muodon ja ilmaisun anto hiljaiselle tiedolle

sanoittaminen ym. symbolien käytöllä kielentäminen

tietolähteiden hyödyntäminen, tietojen rikastaminen

käsitteellistäminen ja mallin- taminen

pohtiva jakaminen ja vuoro- vaikutus

EKSPLISIITTINEN EKSPLISIITTINEN

HIL

JAIN

EN

EKSP

LISI

ITTI

NEN

HILJAINEN

EKSP

LISI

ITTI

NEN

HILJAINEN

HIL

JAIN

EN

8

TIEDON LAJEJA

Eksplisiittinen eli käsitteellinen tieto - on muodollista, systemaattista ja tarkkaan määriteltyä - on suhteellisen helppo prosessoida ja tallentaa - on suhteellisen helppo viestiä ja jakaa - voidaan esittää muistioina, käyttöohjeina, toimintasääntöinä, malleina, tieteellisinä kaavoina

Piiloinen eli hiljainen tieto ( tacit knowlwdge ) - liittyy ihmisten toimintaan, rutiineihin, ihanteisiin, arvoihin, aisteihin ja tunteisiin - on hyvin henkilökohtaista tietoa, intuitiivista ymmärrystä - sitä on vaikea viestiä, välittää ja jakaa - sisältää ns. teknistä tietämystä, joka on näkymätöntä ammattitaitoa, mestaruutta tai tietotaitoa ( know-how ), joka voi olla automatisoitunutta tai toimintaan sulautunutta - sisältää myös ajattelumalleja, joiden avulla hahmotetaan, jäsennetään ja käsitteellistetään toiminnan todellisuutta

Kulttuurinen tieto - liittyy tiedollisiin ja kokemuksellisiin ajatusrakenteisiin, joiden varassa ihmiset selittävät, ymmärtävät ja arvioivat toiminta- yhteisönsä todellisuutta - sisältää organisaation toimintaa ohjaavat arvot samoin kuin toimintaan liittyvät uskomukset ja oletukset - on vaikeasti koodattavissa - on suhteellisen helposti jaettavissa yhteisön jäsenten vuorovaikutuksen kautta samankulttuurisen ymmärrysyhteyden varassa - sisältää paljon piiloista tietoa

9

HILJAINEN TIETO ( Laura Yliruka 2000 )

HILJAINEN TIETO

EMOTIONAALISET ELEMENTIT

uskomukset

KOGNITIIVISET ELEMENTIT

MORAALISET ELEMENTIT

TOIMINNALLISET, TEKNISET ELEMENTIT

kokemuksellinen tieto

tunteet, affektit

kulttuurinen tieto

ajatusrakennelmat

osaaminen, ammattitaito

arvot, normit

kokemus, toiminnallinen oppi

10

ORGANISAATION OPPIMISEN TASOT ( perustuen Crossan + Holland 1992 )

ORGANISAATIO RYHMÄ YKSILÖ

TASO PROSESSIT TULOKSET

opitun yksilöllisen ja yhteisen tietämyksen ja osaamisen institutionalisoituminen ja rakenteistuminen yliyksilöllisiin tietämisen ja osaamisen muotoihin

kehittyvät toimintateknologiat, kiteytyvät yhteiset rutiinit; muodostuvat toimintasäännöt, sovitut menettelytavat ja toimintamallit; tallentuvat ja muokkautuvat tietovarannot

opitun tietämyksen ja osaamisen ym. integraatio koordinoidun, yhteisen toiminnan perustaksi yhteistä oppimista edistävät vuorovaikutuskäytännöt

havainto- ja kokemusaineiston yksilöll. ja yhteinen tulkinta ja muuntaminen merkitykselliseksi tietämykseksi ja osaamiseksi ja toiminnan perustaksi

havainto- ja kokemusaineiston vastaanotto, intuitiivinen mieltäminen esiymmärrykseksi ja jäsentäminen informaatioksi

jaettu ymmärrys toimintatodellisuudesta ja kunkin osuudesta yhteisessä toiminnassa; sovittautuminen toistensa tietoihin ja osaamisiin; yhdentyvä kieli ja käsitteistö yhteisemmät kognitiiviset kartat

kertyvä yksilöllinen tietämys ja osaaminen; muuntuva yksilöllinen kieli ja käsitteistö; yksilöllisten kognitiivisten karttojen ja tietorakenteiden kehittyminen

kokemukset, havainnot, mielikuvat, kielikuvat, jäsentyvä data ja informaatio

11

TIEDON / TIETÄMISEN YKSILÖLLINEN JA YHTEISÖLLINEN LUONNE ammattitaito toimintamallit koneet teknologiat, järjestelmät OSAAMINEN työtavat menetelmät prosessit työtaidot yhteiskäytännöt pätevyys TIETÄMYS asiantuntemus kyvykkyydet tietovarannot merkityskoodistot tulkintaohjeet

INFOR- faktatiedot muistiot rekisterit, arkistot MAATIO tiimitiedostot tiedostot dokumentit merkinnät muisti kertomukset myytit mielikuvat keskustelut tarinat DATA havainnot, kokemukset historiat

YKSILÖT RYHMÄT, YKSIKÖT ORGANISAATIO

12

TIEDON JA OPPIMISEN TASOT ( Carl Bereiter ) tahaton oppiminen

- oppiminen toiminnan sivutuotteena - vähäiseen reflektioon perustuva työssä oppiminen

tietoinen oppiminen - tietojen ja taitojen tavoitteellinen ja järjestelmällinen kehittäminen - tietämyksen rajojen tiedostaminen ( metatason näkökulma omaan tietämykseen )

tietopohjan rakentaminen - kollektiivinen, jaettu / hajautettu asiantuntijuus ( tutkimusryhmä, projektiryhmä ) - tieto-objektien luominen ( mallit, teoriat, tietotuotteet )

OPPIMISEN TIKAPUUT ( John-Steiner 2000)

TIEDOLLISET TIKAPUUT - käsitteet - ajatustyökalut, ajattelumallit - tiedot

TOIMINNALLISET TIKAPUUT - toimintakäytännöt - ongelmanratkaisutavat

SOSIAALISET TIKAPUUT - vuorovaikutus - yhteisö, verkosto - suhteiden laatu

SOSIO-EMOTIONAALISET TIKAPUUT - tuki, kannustus - luottamus - palaute

13

ORGANISAATION TIEDON HALLINNAN KEHÄ ( Choo 2002 )

TIEDON MUODOSTUS

SENSEMAKING, SENSEGIVING

PÄÄTÖSTEN TEKO

toiminta

käsitykset

päätös- perusteet

päätös- prosessit

eksplisiittinen tieto

hiljainen tieto

kulttuurinen tieto

preferenssit

jaetut merkitykset ja tarkoitukset

jaetut merkitykset ja tarkoitukset

signaalit ympäristöstä

ulkoinen tieto

uudet kyvykkyydet ja innovaatiot

kehittyneempi toiminta

14

TIEDON HALLINNAN OSAFUNKTIOT TOIMINNAN YHTEYDESSÄ ( mukaillen Choo 1998 )

havaintojen ja kokemusten toimintaympäristöön paremmin virta toiminnan myötä sovittautuva toiminta

TILANNE-YMMÄRRYS

TIEDON MUODOSTUS

PÄÄTÖKSEN- TEKO

- tietojen käsittely ja analysointi - lisätiedon tarpeiden ja tieto- lähteiden tunnistaminen - lisätiedon hankinta ja arviointi - tietämyksen jakaminen ja uuden yhteisen tietämyksen luominen - tiedon tallentaminen tiedostoihin - tietovarantojen kehittäminen - uutta toimintaa synnyttävän tiedon ja osaamisen priorisointi

- ratkaistavan ”ongelman” määrittely - ratkaisun perusteiden selkeytys - tiedon tuottaminen ja analysointi - vaihtoehtoisten ratkaisujen luonti tietämyksen pohjalta - tiedon prosessoinnin rajoitteiden ja päätöksenteon sos. dynamiikan huomioiminen - ratkaisuista päättäminen

- kokemusten ja informaation vastaanotto; avoimuus

- toimintaympäristön ja oman tilanteen ymmärtäminen

- tärkeiden asioiden erottelu - merkitysten luonti - yhteisemmät tulkinnat - yhteisempi

15

TIEDON HALLINTA ( KEHITTÄMIS )TOIMINNASSA ( pohjautuen Choo+ Pontis 2002 )

TOIMINTA JA SEN TULOKSET JA VAIKUTUKSET ( + TULOS- JA VAIKUTUSMEKANISMIT ) TOIMINNAAN UUDISTAMINEN KOKEMUKSESTA JA TIEDOISTA OPITUN PERUSTEELLA

tiedon tarpeet

TIEDON HANKINTA

päätöksenteko

TIEDON JAKAMINEN

tiedon käyttö

tavoitteiden asettelu ja toiminnan suunnittelu

toiminnan resursointi

toiminnan ja sen tulosten arviointi

kehitetyt tietotuotteet, tietopalvelut yms.

toiminnan raportointi

tietojen käsittely ja analyysi

tilanneanalyysi ja tilanneymmärrys ( sis. + ulkoinen )

tiedon muokkaaminen, jalostaminen ja tallennus

tiedon ja opitun välittyminen eri tahoille ja tasoille

toiminnan päivittäisohjaus

johtopäätökset ja kokemuksista oppiminen

seurantatietojen tuottaminen ja keruu - sovittu raportointi - järjestetty ja kohden- nettu tiedonkeruu - arkinen havainnointi

16

MIKSI TIEDON HALLINTA EI TOIMI? Ei ole vastuutettu kellekään Ei ole laatukontrollia

- mikä on tärkeää tietoa - mikä tieto on haitaksi - pitääkö tieto paikkansa

Data ei ole tietoa, informaatio ei ole tietoa Tieto on tallennettava, muunnettava tietovarannoiksi Tieto on otettava käyttöön Tiedon jakamista ei vaadita, siihen ei kannusteta, siitä ei palkita Tiedon hallinta on paljolti toimintakulttuurinen asia

JOTTA VERKOSTON OPPIMINEN ONNISTUISI, TARVITAAN

tilaa oppimiselle, joutilaisuutta ”irrota” ja ajatella toimivaa metatilaa verkoston työskentelyssä haasteellisia töitä sopivia tavoitteita ja vaatimuksia ohjausta ja tukea oikeutta tehdä virheitä asioiden käsittelyä, yhteistä pohdiskelua opitun käsitteellistämistä, mallinnusta yksilöllisen ja yhteisen muistin rakentamista

17

MONIASIANTUNTIJUUDEN TOIMIVUUTTA EDISTÄVÄT

TYÖYHTEISÖN TASOLLA näkemys, suunnitelma, vaatimus ja kannustus rooleihin ja työnjakoon perustuvan moniasiantuntijuuden luomiseen ja

kehittämiseen työyksikön perustehtävän mukaisesti yhdessä hyväksytyn roolin anto kullekin yksilölle oman asiantuntijuuden ”omistajana” eli asiantuntijuutensa rakentajana,

käyttäjänä ja jakajana työyhteisössä ja tehtävien toteuttamisessa vaatimus ja kannustus asiantuntijuuden jakamiseen ja toimivat yhteiset käytännöt / rutiinit siihen hyvä osallisuus vuorovaikutteisessa osaamisyhteisössä tai -verkostossa kollektiivisen muistin vahvistaminen niin että se mahdollistaa toistensa muistin täydentämisen yhteiset tiedon tukijärjestelmät ( rekisterit, arkistot, tallenteet, luokittelujärjestelmät ) asiantuntijuuden keskittymien / osaamiskasautumien synnyn edistäminen ja toisaalta niiden hajauttaminen madalletut raja-aidat ( fyysiset, organisatoriset, sosiaaliset, henkiset ) ryhmäharhaisuuden eli liiallisen yksimielisyyden välttäminen asiantuntemuspohjaisten valtapelien hillitseminen

TYÖTILANTEISSA sidoksisuus / riippuvuus kullekin osallisille tärkeän tavoitteen saavuttamisessa ja tämän pohjalta muodostunut yhdistävä työn kohde yhteisen työhistoriaan perustuva yhteisen tekemisen ennakoiva ja yhdessä tapahtuva ohjaus tai säätely yhteisen ohjauksen edellyttämä ajankäyttö ja yhteistyöareenat tarkoituksenmukaiset suhdetaidot asiantuntijuuden jakamisessa tiedon vaihtoa ja asiantuntijuuden koontia edistävät yhteisen työstämisen alustat asioiden käsittelyssä ja ongelmien ratkomisessa yhteinen tekemistä jäsentävä ”älyllinen” välineistö ( käsitteet, ilmaisut / kieli, mallit, teoriat ) yhteiset tiedon ulkoiset esittämismuodot eli representaatiot ( tekstit, kuvat, symbolit )

18

TIEDON HANKINNAN SUUNNITELMA PERUSKYSYMYSTEKNIIKALLA

MISTÄ? kohteet lähteet

MITEN KÄYTTÄEN? jakaminen muokkaaminen soveltaminen

MITEN HANKKIEN? menetelmät osalliset toteutus

MITÄ? aineistot informaatio

tieto

MIHIN TARPEISIIN? puutteet haasteet

mahdollisuudet

MILLÄ? resurssit aika osaaminen

19

TARVITAAN KOLMENLAISTA ANALYYSIA 1. Ilmenemisen analyysi tunnistaminen, nimeäminen, luokittelu esiintymisen selvittäminen kartoitus, kuvailu mittaaminen merkityksen arviointi tyypillisiä kysymyksiä: mikä ilmiö? millainen se on? mitä puolia sisältää? miten se eroaa muista ilmiöistä?

mitä siihen liittyy? miten suuri / tärkeä?

2. Aiheutumisen analyysi taustan ja synnyn ymmärtäminen syiden ja seurausten selvittäminen esiintymisen selittäminen? tyypillisiä kysymyksiä: mitkä taustatekijät? mikä tilanneyhteys? mistä johtuu ? millainen syy-seuraus -ketju tuottaa?

3. Muutosmahdollisuuksien analyysi muutosdynamiikan ymmärtäminen ratkaisuedellytysten selvittäminen ratkaisujen kehittäminen tyypillisiä kysymyksiä: mihin vaikuttamalla saadaan aikaan muutoksia? mihin kohdistaa muutostyö? millainen

muutosdynamiikka? mitä voidaan/ kannattaa tehdä? millainen ratkaisu toimii?

20

MIELEN OSAJÄRJESTELMÄT TIEDONMUODOSTUKSESSA ( Jaana Venkula )

Episteeminen - rationaalinen - faktojen kokoaminen - tiedon käsitteellistäminen

Empiirinen - käytännöllinen - lähtökohtana oma toiminta ja kokemus - soveltava ote - taitoa, hiljaista tietoa

Emotionaalinen - aisti-, vaisto ja tunneperäinen - toimintaan motivoiva - luova hahmotus ja ratkaiseminen

Esteettinen - harmoniaan pyrkivä - kokonaisuuden ja osien suhteutus - ”kaunis” kokonaisnäkemys

Eettinen - arvo- ja normipohjainen - oikea vs. väärä, hyvä vs. paha - vastuun ja velvollisuudentunto

21

TUNNEÄLY ( Mayer 2001 )

Kyky havaita omia ja toisten tunnetiloja tarkasti - omat sisäiset tuntemukset, kasvojen ilmeet ym. ilmaisut, musiikki ym. taidemuodot

Kyky ilmaista tunteitaan tarkasti - omia tunnetiloja koskevan informaation välittäminen eri ilmaisumuodoin

Kyky käyttää tunteita ajattelunsa edistämisessä - tunteiden ja muiden aistimusten osuva yhdistäminen esim. värit ja muodot, - ajatusten virittäminen tuntein

Kyky ymmärtää tunteita ja niiden merkityksiä eri yhteyksissä informaation analysointi, - tunteiden vaihtelun osuva ennakointi, tunteiden /tunneilmaisujen sisältämän - kompleksisten tunneilmaisujen merkitysten ymmärtäminen

Kyky hallita tunteita - omien tunteiden hallinta, toisten tunteiden hallinta

22

OPPIMISEN SYVYYSTASOT TOIMINNASSA ( palautesilmukan ulottuvuudet ) ( pohj. Argyris ,

triple-loop palaute ja oppi-minen - tehdäänkö asioita oikeista syistä? - ovatko meille tärkeät asiat myös tarpeellisia ja hyödyllisiä? - hyvä sovittautuminen toiminta- kontekstin muutoksiin - toimintafilosofian muuttaminen - tarkoituksenmukaisuuden ja kestävyyden arviointi

double-loop palaute ja oppi-minen - tehdäänkö asioita oikeista syistä? - ovatko meille tärkeät asiat myös tarpeellisia ja hyödyllisiä? - hyvä sovittautuminen toiminta- kontekstin muutoksiin - toimintafilosofian muuttaminen - tarkoituksenmukaisuuden ja kestävyyden arviointi

single-loop palaute ja oppi-minen - tehdäänkö asioita oikeista syistä? - ovatko meille tärkeät asiat myös tarpeellisia ja hyödyllisiä? - hyvä sovittautuminen toiminta- kontekstin muutoksiin - toimintafilosofian muuttaminen - t-arkoituksenmukaisuuden ja kestävyyden arviointi

TULOKSET TOIMINTA TOIMINTAPERUSTA TOIMINTAKONTEKSTI

quadruple-loop palaute ja oppiminen - millainen on tapamme oppia? - metaoppiminen: oppimisen reflektointi, oppimaan oppiminen - oppimisen arviointi