lukion

täynnä

jälkeinen elämäon mahdollisuuksia

2015Esittelyssä tulevaisuuden

toimialat sekä parhaat

yliopistot ja ammatti-

korkeakoulut

2

Kevään yhteishaku Kevään yhteishaku17.3.–9.4.2015Hakeminen International

Business -koulutukseen 7.–27.1.2015

kulttuuriliiketalous

tekniikkaluonnonvara-ala

ravitsemisalasosiaali- ja terveysala

www.twitter.com/seamkwww.facebook.com/seamk

www.instagram.com/SeAMK_official

Seamk.fi/haku

3

K uvia viimeisistä opiskelija-aterioista, haalistuneista opis-kelijakorteista ja tyhjentyneistä lompakoista. Villejä tuuletuksia tavoiteltujen opintopistemäärien täyttyessä.

Luetteloita tekemättömistä ja tehdyistä tehtävistä. Hashtageja pit-kistä illoista luennoilla.

Sosiaalisesta mediasta voi tehdä johtopäätöksen siitä, mikä on tärkeää elämässämme. Se kertoo kokonaisia tarinoita. Ne alkavat ensimmäisestä korkeakoulupäivästä ja päättyvät vasta, kun opis-kelijakortin tarra on vanhentunut viimeisen kerran.

Monilla opiskelijoilla tuntuu olevan kiire työelämään kesken jäävien tutkintojen uhallakin. Todistusten arvo jää työkokemuksen varjoon, ainakin nuorten mielissä. Kesken jääneet opinnot alkavat kalvaa viimeistään työelämän menetettyä suurimman hohteensa.

Toisaalta on myös nuoria, jotka valitsevat alansa väärin perus-tein, kuten rahan tai muiden mielipiteiden tähden. Olet nyt tärke-än paikan äärellä, ja annan sinulle vain yhden neuvon: kuuntele sydäntäsi.

Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa keski-ikäisiltä kysyttiin, mitä he katuvat elämässään. Joka viidennes katui opis-keluun liittyviä asioita. Siinä joukossa on varmasti myös niitä, joilta on jäänyt tutkinto kesken. Ja heitä, jotka miellyttivät kavereitaan tai valitsivat äitinsä haaveammatin. Sinulla on vielä mahdollisuus muuttaa tulevaisuuttasi, tee se nyt.

Tämän lehden sivuilla on kymmeniä tarinoita siitä, miten unel-mista voi tehdä totta. Kaikkein parhaalta unelman toteuttaminen tuntuu kuitenkin vasta, kun olet suorittanut sen alusta loppuun – sano minun sanoneen.

#opiskelijaelämä #opiskelukannattaa #kunkoululoppuu #rohkeasuomi #slush2014 #unelma

Päätoimittajaviivu@t-media.fi

Virvamaria

Kuuntelesydäntäsi

• JULKAISIJA T-Media Oy / Taloudellinen Tiedotustoimisto TAT, Eteläinen Makasiinikatu 4, 00130 Helsinki

• PÄÄTOIMITTAJA Virvamaria Toikka / viivu@t-media.fi • TUOTTAJA Vesa Vilenius / vesa.vilenius@t-media.fi

• TOIMITTAJAT Marju Hulttinen, Maria Huusko, Teea Jokihaara, Elina Mattila-Niemi, Noora Niemelä, Johanna Nykopp,

Nina Rantalankila, Pia Salo, Henri Saloranta, Maiju Talvisto • VALOKUVAAJAT Dora Cheffi-Arab, Tomi Glad, Teemu

Granström, Teea Jokihaara, Rami Marjamäki, Pekka Rötkönen, Samuli Skantsi • ULKOASU Ville Salonen / Quill Illustration &

Design, /salonville@gmail.com • KANSIKUVA Teea Jokihaara • KUSTANTAJA Harri Leinikka / harri.leinikka@t-media.fi

• PAINOS 25 000 kpl • PAINOPAIKKA Forssa Print Oy • ISSN 1455-1519OPAS LUKION JÄLKEISEEN ELÄMÄÄN

T-Media on osa Taloudellinen tiedotustoimisto TATia yhdessä Finnfactsin kanssa. TAT rakentaa Suomea, jonka yrityksillä on osaavat työntekijät jarohkeutta menestyä.

441 612Painotuote

4

TÄSSÄ LEHDESSÄ

6 Haku tule – oletko valmis?Nykyinen järjestelmä tukee ensimmäistä kertaa

korkeakouluun hakevia.

7 Opintotuki tutuksiOpintotuki helpottaa nuoren elämää.

8 Helli aivojasiAivot ovat opiskelijan tärkeimpiä työvälineitä.

9 Kuusi vinkkiä parempaan pänttäykseenNäillä opeilla teet opiskelusta helpompaa.

10 Meistä voi tulla ihan mitä vaanKatariina, Lasse, Laura ja Sofia ovat pian uuden

tilanteen edessä.

18 Omat vahvuudet löytyivät rekastaKun koulu loppuu -kiertue teki nuoriin vaikutuksen.

20 Oman elämänsä elokuvaohjaajaVloggaaja Soikku Hämäläinen kannustaa

tekemään haaveiden eteen töitä.

22 Ylös, ulos ja lenkille!Pika-aituri Nooralotta Neziri tietää, miten opiskelu

ja liikunta yhdistetään.

26 43 Tulevaisuuden toimialat esittäytyvät

44 65 Suositut yliopistot ja ammattikorkeakoulut esittäytyvät

Lisätietoa työelämästä, opiskelupaikoista ja eri toimialoista löydät osoitteesta: www.kunkoululoppuu.fi

Tahdotko tulevaisuudessa teekkariksi?

Tahdotko tulevaisuudessa teekkariksi?

www.

.fi

työ

opiskelu

unelma

– kaikki tieto opinnoista, ammatista, työllistymisestä.

t-lehti_abi2012_v2.indd 1 21.2.2012 10.46

22#

PAIKKA KULMAHUONEESSA

– Enemmistö suomalaisten pörssiyhtiöiden johtajista on

diplomi-insinöörejä

TÄHTIÄHIPOVAT SUUNNITELMATDIA-koulutus sopii

kunnianhimoiselle ja yritteliäälle ihmiselle

23# 17#

PELAA VARMAN PÄÄLLEDiplomi-insinööriä tai arkkitehtia ei noin vain

korvata koneella

5#

#

#

21#

OPISKELLA25 HYVÄÄ SYYTÄ

diplomi-insinööriksitai arkkitehdiksi

13

TUTUSTU DIA-YHTEISVALINTAANJA VOITA SPOTIFY PREMIUM VUODEKSI!

LUO URAA ULKOMAILLA

Maailmalla arvostetaan suomalaista insinööritaitoa

ja arkkitehtuuria

14

EEPPINEN OPISKELIJAYHTEISÖPaljon samanhenkisiä ihmisiä, kannustava

ilmapiiri ja hyvät bileet!Verkostoidut huippujen

kanssa jo opiskeluaikana!

NAISJOHTAJILLA ON KYSYNTÄÄ

Miesvaltaisiin yrityksiin kaivataan myös

diplomi-insinöörinaisia

MUUTA MAAILMAN MENOADiplomi-insinöörinä voit

vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin, myös globaalilla tasolla

LUOVA TYÖ, JOKA PALKITSEE

MYÖS RAHALLISESTIArkkitehtina saat luovan

ammatin, josta myös maksetaan kunnon palkka

20#

24#WAPPU! – TUPSU LAKKIIN

JA MENOKSI! Teekkareilla on aina hauskaa

– tempauksia, bileitä ja eksursioita järjestetään

ympäri vuotta

Haku alkaa 17.3. ja päättyy 9.4.2015 kello 15.00

www.dia.fi

OLETHAN MENOSSA OIKEALLE ALALLE?

6

Korkeakouluhaku lähestyy. Tilanne saattaa jännittää, mutta aina-kaan hakuprosessia ei kannata stressata. Kyseessä on hyvin yksin-kertainen nettilomakkeen täyttäminen. Tärkeintä on se, että tie-dät mihin haluat hakea.

Kunkoululoppuu.fi-sivustolta löydät tietoa ja tarinoita eri ammateista sekä koulutuksista. Haku tapahtuu www.opintopolku.fi-palvelussa, josta löydät tarkemmat tiedot koulutuksiin hakemisesta.

Yhteishaku järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Voit hakea yhteishaussa kuuteen hakukohteeseen. Järjestä hakukohteet sen mu-kaan, missä haluat opiskella mieluiten. Järjestystä voi muuttaa aina haku-ajan päättymiseen asti.

Jos valintakoepisteesi riittävät hyväksymiseen, sinulle tarjotaan vain yhtä, mieluisimmaksi ilmoittamaasi, opiskelupaikkaa.

Hakukohteisiin, valintaperusteisiin ja muihin ohjeisiin voi tutustua kor-keakoulujen verkkosivuilla. Niissä kerrotaan milloin pääsykokeet pidetään, miten ne pisteytetään ja kuinka paljon voit saada pisteitä aiempien todistus-ten perusteella. Joihinkin opintoihin kuuluu myös ennakkotehtäviä.

Jos haaveiden opiskelupaikka ei ensimmäisellä yrittämällä aukea, älä luo-vuta. Voit tulla valituksi myös varasijoilta. Lisäksi ammattikorkeakoulut jär-jestävät täydennyshakuja, joiden tarkoituksena on saada täytettyä ne paikat, joita kukaan ei ole ottanut vastaan.

Muista myös ilmoittaa korkeakouluun, että vastaanotat opiskelupaikan.

Ensikertalaiset etusijallaOpetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvoksen Birgitta Vuorisen mu-kaan opiskelijavalintojen uudistamisella tavoitellaan sitä, että mahdollisim-man moni ensikertalainen hakisi korkeakoulutukseen – ja saisi paikan.

Toisaalta opiskelijavalinnan uudistuksilla on haluttu myös helpottaa säh-köistä asiointia ja tuoda koulutustarjonta paremmin sekä hakevien että heitä ohjaavien saataville. Olet siis onnekkaassa asemassa, sillä hakeminen on hel-pompaa kuin koskaan aiemmin.

– Korkeakoulut voivat halutessaan varata osan aloituspaikoistaan ensim-mäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville. Tulevaisuudessa paikkojen varaa-misesta tulee korkeakouluille velvollisuus. Tällä hetkellä noin kolmasosa pai-koista menee jo tutkinnon suorittaneille tai korkeakouluissa jo opiskeleville, Vuorinen perustelee.

Korkeakouluhakua on turha jännittää. Jos olet päättänyt, mitä haluat opiskella, selviät varmasti myös lomakkeista. Opikelijavalinnan uudistukset ovat tehneet hakemisesta jouhevampaa kuin koskaan.

ENSIMMÄISTÄ korkeakoulupaikkaa hakeviksi katsotaan sellaiset hakijat, jotka eivät ole vastaanottaneet tutkintoon johtavaa opiskelupaik-kaa, eivätkä suorittaneet tutkintoa suomalaisissa korkeakouluissa.

JOTTA jo tehdyt uudistukset eivät vaikuttaisi hakijoiden asemaan taannehtivasti, ensikertalaisiksi luetaan myös ne hakijat, jotka ovat vastaanottaneet korkeakoulututkin-toon johtavan opiskelupaikan kou-lutuksesta, joka on alkanut keväällä 2014 tai sitä ennen, mikäli he eivät ole suorittaneet korkeakoulututkintoa.

Hakuajat ensi keväänä

Korkeakoulujen yhteishaku, 1. hakuaika: 7.1.–27.1.2015 (lähinnä taidealan koulutuksia)

Korkeakoulujen yhteishaku, 2. hakuaika 17.3.–9.4.2015

valmis?hakutuleeoletkoTEKSTI: JOHANNA NYKOPP

VIRAMARIA TOIKKA

7

OPINTOTUKI TUTUKSI

”Opintotuki koostuu opintorahasta, asu-mislisästä ja opintolainasta. Opintotukea voi saada päätoimisiin opintoihin lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, kansan-opistossa tai korkeakoulussa. Toisella as-teella vanhempien tulot vaikuttavat asu-mislisään 18-vuotiaaksi ja opintorahaan 20-vuotiaaksi asti.”

MITÄ ON OPINTOTUKI?

”Korkeakouluopiskelija voi saada opin-torahaa 300–335 euroa, asumislisää noin 200 euroa ja opintolainaa 400 euroa kuu-kaudessa. Muissa kuin korkeakouluissa opintorahan määrät ovat pienempiä, koska oppilaitoksissa tarjotaan ilmainen ateria.

Tukikuukausien määrään vaikuttaa kor-keakoulututkinnon laajuus. Jos tutkinto on tarkoitus suorittaa viidessä vuodessa, opin-totukea voi yleensä saada 50 kuukaudelle. Yhden korkeakoulututkinnon suorittanut saa käyttöönsä lisäkuukausia uusien tut-kintojen suorittamiseen.”

PALJONKO OPINTOTUKEA VOI SAADA?

”Vuosituloraja määräytyy tukikuukausien mukaan. Jos esimerkiksi käytät yhdeksän tukikuukautta, voit tienata vuodessa noin 12 000 euroa. Ensi kevään ylioppilaan tu-levan kesän tienestit eivät estä opintotuen saamista. Opiskelijan tehtävänä on huo-lehtia siitä, etteivät opiskeluaikana saadut tulot ole liian suuret.

Jos tuloja on arvioitua enemmän, voi tu-kikuukausia peruuttaa tai palauttaa. Liikaa maksettu tuki peritään takaisin korotettu-na 15 prosentilla.”

MITÄ OVAT OPINTOTUENTULORAJAT?

Monelle opintotuen hakeminen on ajankohtaista lukion jälkeen. Kuka, milloin ja miten opintotukea voi saada? Kysymyksiin opintotuen kiemuroista vastaa Kelan pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen.

”Opintopistemäärä tarkastetaan vuosit-tain. Opiskelijan on suoritettava keskimää-rin viisi opintopistettä tukikuukautta kohti, mutta aina vähintään 20 opintopistettä lukuvuodessa. Jos opintopisteitä ei ole ker-tynyt tarpeeksi, opiskelija saa selvityspyyn-nön. Ilman hyväksyttyä selitystä tilanteesta voi seurata opintotuen lakkautus.”

MITEN OPINTOJENEDISTYMINEN VAIKUTTAAOPINTOTUKEEN?

TIESITKÖ TÄMÄN?Lukuvuonna 2013–2014 opintotukea maksettiin 286 500 opiskelijalle. Opinto-rahaa sai 281 100 ja asumislisää 188 900 opiskelijaa. Opintolainan valtiontakaus myönnettiin 197 100 henkilölle.Hyödyllistä tietoa opintotuesta osoitteessa: http://www.kela.fi/opiskelijat

Kela ylläpitää myös opintotuen Facebook-sivua ja keskustelupalstaa.

TEKSTI: PIA SALO JA VIRVAMARIA TOIKKA

”Kela on kehittänyt sähköisiä palvelui-ta etenkin opiskelija-asiakkaille. Kela.fi :n fiksu verkkohakemus valikoi kysymykset vastausten mukaan. Nettihakemus kulkee nopeasti perille oikeaan paikkaan, ja siihen tarvitaan vähemmän liitteitä.

Tee hakemus ajoissa: Hyvä ajankohta on viikon kuluttua hyväksymisestä, jolloin valintatiedot ovat ehtineet oppilaitoksista Kelaan. Jos asunnon järjestyminen opiske-lupaikkakunnalta viivästyy, hae opintoraha ja opintolaina ensin, ja asumislisä sitten, kun vuokrasopimus on allekirjoitettu.”

MITEN JA MILLOIN OPINTOTUKEA KANNATTAA HAKEA?

”Koska valtion kassassa ei ole loputtomasti rahaa, opiskelijan on rahoitettava itse osa menoistaan. Opintolainaa kannattaa käyttää, jos rahat eivät muuten riitä.

Kohtuullisen suuruinen opintolaina ei yleensä ole ongelma, sillä tutkinnon suorit-tanut saa kyllä työtä – ennemmin tai myö-hemmin.

Opintolainan käyttäminen on nyt entis-tä kannattavampaa. Jos uusi korkeakoulu-opiskelija suorittaa tutkinnon määräajas-sa, Kela voi opintolainahyvityksenä maksaa jopa kolmasosan opintolainasta.”

MITÄ MUUTOKSIAOPINTOTUKEEN ON TULOSSALUKUVUODELLE 2014–2015?

8

AIVOJASI

SANONTA ”olet mitä syöt” pätee myös aivo-jen toimintaan. Huippusuorituksiin ei ole oi-kotietä, mutta aivojen kannalta olennaista on säännöllinen ja monipuolinen ruokailu.

Suosi pehmeitä ja terveellisiä rasvoja, joita saat esimerkiksi kalasta, kasviöljystä, pähki-nöistä ja avokadosta. Runsas tyydyttyneiden eli kovien rasvojen saanti sen sijaan tukkii valti-moita aivoissa, kuten muuallakin kehossa. Ko-vat rasvat tunnistaa siitä, että ne ovat huoneen-lämmössä kiinteitä.

Entä mitä kannattaa nauttia ennen pitkää koetta, kuten ylioppilaskirjoituksia tai pääsy-koetta? Professori Riitta Korpela vinkkaa lataa-maan energiaa proteiinipitoisella aamiaisella. Runsaasti proteiinia on vaikkapa kananmunas-sa ja rahkassa.

Evääksi kokeeseen voi ottaa hiilihydraatte-ja, esimerkiksi leipää ja jogurttia. Laiha mehu imeytyy vettä paremmin. Piristykseksi kokee-seen voi ottaa mukaan vaikkapa suklaata.

Ravinto

Aivot ovat opiskelijan tärkein työkalu. Niistä voi pitää hyvää huolta esimerkiksi nukkumalla tarpeeksi, popsimalla avokadoa ja kuuntelemalla musiikkia.

AIVOT PALAUTUVAT unen aikana. Nukkumi-nen on erityisen tärkeää muistin toiminnalle ja uuden oppimiselle. Väsyneenä vireystila, kes-kittymiskyky ja tarkkaavaisuus heikentyvät ja luova toiminta vaikeutuu.

Unen tarve on yksilöllinen, mutta levosta ei kannata nipistää. Useille ihmisille sopivat noin 7–8 tunnin yöunet. Selvästi vähemmän nukku-villa on todettu korkeampi riski sydäninfark-tiin, aikuistyypin diabetekseen ja ennenaikai-seen kuolemaan.

Lyhyet 20–30 minuutin päiväunet pelasta-vat iltapäivällä, jos vireystila alkaa laskea. Myös valo piristää, joten siirry mahdollisuuksien mu-kaan valoisaan tilaan tai piipahda ulkona.

UniAIVOSI TARVITSEVAT happea toimiakseen. Ulkoile ja liiku joka päivä.

Liikunta auttaa pitämään sydän- ja veren-kiertoelimistön ja siten myös aivot kunnossa. Se laskee verenpainetta ja auttaa purkamaan stressiä. Fyysinen rasitus myös lisää endorfiini-en eli mielihyvää tuottavien hormonien eritys-tä aivoissa.

Vähäinenkin liikkuminen auttaa, kun sinul-la on tarve pysyä skarppina väsymyksestä huo-limatta. Liikunta lisää aktiivisuutta sekä veren-kiertoa ja sitä kautta lämmittää kehoa.

LiikuntaPIENIKIN ANNOS alkoholia heikentää muis-tijäljen syntymistä, keskittymiskykyä ja unen laatua. Pitkäaikainen, runsas alkoholinkäyttö puolestaan altistaa muistihäiriöille ja haittaa joka toisen suurkuluttajan kykyä käsitellä tie-toa.

Myös tupakan nikotiini on myrkkyä aivoille. Huumeet heikentävät muistia, tarkkaavaisuut-ta ja muuta aivojen toimintakykyä.

Päihteettömyys

AIVOT PYSYVÄT vireinä, kun niitä käytetään. Älylliset haasteet ja aktiivinen sosiaalinen elä-mä luovat uusia hermosolujen yhteyksiä ja vaikuttavat siten myönteisesti muistiin. Aivot innostuvat vaikkapa kulttuurista, palapeleistä, sanaristikoista ja musiikista – kaikesta, missä rutiinit katkeavat ja aivosolut joutuvat hom-miin.

Opiskelu rasittaa aivoja, joten vapaa-ajalla niitä on hyvä lepuuttaa toisenlaisella tekemi-sellä.

Haastaminen

LÄHTEET: VALMENNUSKESKUS.FI, AIKUISLUKIOT.FI, OPPIMISTAIDOT.WORDPRESS.COM, OPETTAJATV.YLE.FI.8

TEKSTI: ELINA MATTILA-NIEMI

9

VINKKIÄ PAREMPAAN

PÄNTTÄYKSEENLue ensin koko teksti: pyri löytämään olennaiset asiat ja jäsentele tieto sel-keiksi kokonaisuuksiksi. Lukemisen jälkeen pyri palauttamaan mieleen se, mitä juuri opit. Jos et vielä muista jota-kin asiaa, palaa uudelleen tekstin pa-riin kertaamaan unohtuneet asiat.

Alleviivaa lukemasi, tee reunamerkintöjä sivun marginaaliin ja kirjoita tiivistelmiä lukemas-tasi.

Ylioppilaskirjoitusten kynnyksellä kolmen vuoden aikana korkeaksi kasvanut lukiokirjapino onkin taas ajankohtainen. Pääsykoemateriaali odottaa seuraavana lukijaansa. Mikä on paras tapa kaataa tieto päähän ja saada urakasta kaikki irti?

1. LUE OIKEIN JA AJATUKSELLA

2. KORISTELE KIRJASI

Jos jokin lukemasi asia on vaikea hahmottaa, yritä keksiä sille sopiva vertauskuva, joka hel-pottaa muistamista.

3. KÄYTÄ VERTAUSKUVIA

Kaikenlaiset graafiset kaaviot ja miellekartat auttavat tekstin ydin-kohtien hahmottami-sessa.

4. TEE MUISTIINPANOJA

Kaikenlaiset graafiset kaa-viot ja miellekartat aut-tavat tekstin ydinkohtien hahmottamisessa.

5. SUUNNITTELE AJANKÄYTTÖSI

Ryhmässä lukeminen on haus-kaa ajanvietettä, ja usein ystävä myös muistaa jotakin sellaista, jota ei itse tule muistaneeksi.

6. KERTAA OPPIMAASI RYHMÄSSÄ TAI KAVERIN KANSSA

Oppiminen on siitä hieno asia, että siinä voi jatkuvasti kehittyä. Kyseessä kuitenkin on yksilöllinen prosessi: se mikä toimii yhdellä, ei välttämättä toimi toisella lainkaan. Täytyy siis tietää, mikä on juuri itselle se paras tapa oppia jokin tietty asia – esimerkiksi lukuaineita ei välttämättä ole mahdollistakaan päntätä samoin kuin kieliä.

Muista

LÄHTEET: PEDA.NET, MUISTILIITTO.FI, HUIPPUKUNTOON.FI, UUTISET.HELSINKI.FI, AIVOHUOLTAMO.FI, TALOUSELÄMÄ 35/2014 9

TEKSTI: MAIJU TALVISTO

10

Mikä sinusta tulee isona? Vain harva on onnistunut

välttämään tämän kysymyksen sukujuhlissa, ja

viimeistään ylioppilasjuhlissa se on kaikkien huulilla.

Lähes yhtä harva osaa antaa kysymykseen selkeän

vastauksen. Voiko nykyään edes tietää etukäteen,

mikä minusta tulee isona?

voi tulla

10

MeistÄ

vaanihan mitä

1111

12

T urun Luostarivuoren lukion abit Kata-riina Kökkö, Lasse Lipsanen, Laura Ra-janiemi ja Sofia Saarinen viettävät aikaa vain abeille tarkoitetussa huoneessa, jonka ikkunaan syystuuli lennättää märkiä lehtiä.

Nuoret ovat selvästi yhtenäinen porukka, sillä huu-mori lentää ja juttua riittää. Pian koittaa aika, jolloin jo-kainen tekee oman valintansa jatko-opintojen suhteen, ja tiivis porukka hajoaa. Tähän asti valintoja on voinut tehdä yhdessä kavereiden kanssa, mutta seuraava valinta määrittää jopa nuoren koko tulevaisuuden.

Vaikka kaikkien neljän abin suunnitelmat eivät ole vielä täysin selvät, on jokainen suuntaamassa yliopistoon.

Tämä ei ole yllätys, sillä yliopisto on edelleen ylivoi-maisesti suosituin vaihtoehto abien keskuudessa. Talo-udellisen tiedotustoimiston TAT:n ja T-Median vuosit-taisen Kun koulu loppuu -tutkimuksen mukaan peräti 76 prosenttia lukiolaisista aikoo hakea yliopistoon täy-sin varmasti tai melko varmasti.

Ammattikorkeakoulun kohdalla vastaava luku on 49 prosenttia.

Työelämätaidot karttuvat huomaamattaMillä perusteella lukiolainen sitten valitsee oman alansa? Lukiolaiset arvostavat erityisesti kiinnostavia työtehtäviä, tietenkin hyvää palkkaa sekä työllisyysnäkymiä. Näistä viimeisin jännittää nuoria nykyään jopa enemmän kuin opiskelupaikan saaminen.

Oikeustieteen opintoja pohtiva Sofia Saarinen jakaa monen muun nuoren pelon siitä, onko valmistumisen jälkeen töitä tarjolla ollenkaan.

– Lähes koko ajan tulee infoa yt-neuvotteluista ja muista, niin kyllähän sitä pohtii, että tulenko olemaan tarpeeksi hyvä saadakseni töitä, Sofia arvioi.Pelko on aiheellinen, mutta nuorista näkee, että he ovat val-miita tekemään töitä unelmiensa eteen. Pullamössösuku-polvesta on näiden abien kohdalla turha puhua.

– Täällä voi vielä valittaa, ettei jaksa tehdä läksyjä ja heit-tää ne matikan kirjat sivuun. Työelämässä sitä ei voi tehdä, vaan hommat pitää hoitaa, Sofia miettii.

Neljästä abista Katariina Kököllä on työelämän osalta selvin suunnitelma. Lääkärin ammatti on ollut Katariinalle unelma pienestä pitäen. Katariina on kuitenkin poikkeus, sillä lukiolaisista vain 18 prosenttia tietää varmasti, mitä te-kee lukion jälkeen.

– Haluan haastavan ammatin, jossa voin olla ihmisten kanssa tekemisissä. Lääkärin työssä saa auttaa, ja siinä tuntee, että itsellä on joku tarkoitus, Katariina kertoo innostuneena.

Vaikka lukiota syytetään usein siitä, ettei opetuksessa käydä läpi työelämässä tarvittavia taitoja, Katariina ko-kee oppineensa paljon uraansa varten.

– Lukiossa on opiskeltu luonnontieteitä tosi monipuo-lisesti, ja onhan täällä oppinut olemaan erilaisten ihmis-ten kanssa tekemisissä, hän muistuttaa.

Toiveissa vaihtelu ja vastuuMyös Katariinan vieressä, abihuoneen sohvalla istuva Laura Rajaniemi on hyvin varma omasta valinnastaan. Harjoitteluaan suorittanut opo-opiskelija sai Lauran in-nostumaan opinto-ohjaajan työstä.

Innostus iski niin kovaa, että se saa turkulaisabin kään-tämään kompassinsa kohti Itä-Suomea ja Joensuuta. Siellä sijaitsee Suomen ainut yliopisto, jossa lukionsa päättävä voi opiskella opinto-ohjaajaksi.

– Se on sellainen ihmisläheinen työ, ja tykkään olla te-kemisissä etenkin lasten ja nuorten kanssa. Ja Joensuu-han on hyvä pyöräilykaupunki, kasvatustieteistä kiin-nostunut Laura naureskelee.

Kaupassa muutaman kesän työskennellyt Laura us-koo, että työelämätaitoja voi oppia missä tahansa, vaik-kei sitä heti osaisi ajatellakaan.– En tiedä, onko siitä hyötyä, että osaa laittaa vessapape-rit oikein hyllyyn, mutta kaupassa ollaan tekemisissä ih-misten kanssa, ja sitä ei voi kyllä harjoitella liikaa.

Yksi suurimmista haasteista tulevaisuuttaan suunnit-televille nuorille on epätietoisuus työelämästä ja opiske-lumahdollisuuksista.

Myös Kun koulu loppuu -tutkimuksesta paistaa läpi, etteivät lukiolaiset juuri tiedä korkeakouluopinnoista tai siitä, mihin niistä voi työllistyä.

Syksyn kutsuntoihin valmistautuva Lasse Lipsanen on yksi epävarmoista.

– Lukiossa ei kauheasti käydä läpi vaihtoehtoja paitsi viimeisenä vuonna, ja silloinkin on vaan muutamia esit-telyitä. Ihan mielikuvien mukaan tässä mennään, oikeus-tiedettä parhaana vaihtoehtonaan pitävä Lasse taustoittaa.

Hän kokee, että mieluinen työpaikka sisältää paljon vaihtelua ja mahdollisuuden edetä uralla. Työura yh-dessä ja samassa työtehtävässä kiinnostaa yhä harvem-paa nuorta.

– Tietenkin sitä toivoo, että jos haluaa joskus vaihtaa työtä, niin olisi taustalla sellainen koulutus, jonka avulla se onnistuisi helposti, Lasse toivoo lopuksi.

Vielä nyt nuoret poistuvat yhdessä Luostarivuoren lu-kion jyhkeistä ovista, mutta keväällä on jokaisen on aika valita elämälleen oma suunta.

TEKSTI: HENRI SALORANTA KUVAT: TEEA JOKIHAARA

Nuorista näkee, että he ovat valmiita tekemään töitä unelmiensa eteen. Pullamössösukupolvesta on näiden abien kohdalla

turha puhua.

13

Suurin osa ammateista on nykyään niin

monipuolisia, että tarvitaan hirveästi

erilaisia taitoja.

Mikä kiinnostaa ammattikorkeakoulussa

Sosiaali- ja terveysala

Liikunta-ala

Liiketalouden ja hallinnon ala

Humanistinen ala

Kasvatusala

Tekniikan ala

Matkailuala

Kulttuuriala

Ravitsemisala

Luonnontieteiden ala

123456789

10

Mikä kiinnostaa yliopistossa

Kauppatieteellinen

Lääketieteellinen

Luonnontieteellinen

Humanistinen

Oikeustieteellinen

Psykologia

Yhteiskunta- ja valtiotieteellinen

Kasvatustieteellinen

Liikuntatieteellinen

Teknillistieteellinen

123456789

10

Lasse

13

KUN KOULU LOPPUU 2014 -TUTKIMUS:

Taloudellisen Tiedotustoimiston TAT:n ja T-Median toteuttama Kun koulu loppuu 2014 -tutkimus selvitti lukiolaisten tulevaisuudensuunnitelmia, koulutuspaikan valintakriteereitä sekä työelämään liittyviä ajatuksia. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2014. Tutkimukseen vastasi yhteensä 2 844 lukiolaista.

14

Kaikista kesätöistä oppii

taitoja, joista on hyötyä

työelämässä.

Sofia

Suosituimmat Yliopistot

Helsingin yliopisto

Tampereen yliopisto

Aalto-yliopisto

Turun yliopisto

Jyväskylän yliopisto

Oulun yliopisto

Itä-Suomen yliopisto

Tampereen teknillinen yliopisto

Maanpuolustuskorkeakoulu

Lapin yliopisto

123456789

10

Suosituimmat ammattikorkeakoulut

Tampereen ammattikorkeakoulu

Metropolia ammattikorkeakoulu

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Poliisiammattikorkeakoulu

Turun ammattikorkeakoulu

Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Laurea-ammattikorkeakoulu

Savonia-ammattikorkeakoulu

Lahden ammattikorkeakoulu

123456789

10

14

KUN KOULU LOPPUU 2014 -TUTKIMUS:

15

Mikä vaikuttaa Valintaan

Kiinnostavat työtehtävät

Hyvä palkkaus

Alan hyvät työllisyysnäkymät

Mahdollisuus tehdä asioita,

jotka koen tärkeiksi

Alan hyvä työskentelyilmapiiri

1234 5

Täytyy olla valmis tekemään töitä ja puolustamaan sitä

omaa paikkaa.

Laura

15

KUN KOULU LOPPUU 2014 -TUTKIMUS:

16

Näissä ammateissa on eniten

Hammaslääkärit

Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät

Erityisopettajat

Ylilääkärit ja erikoislääkärit

Yleislääkärit

Sairaanhoitajat yms.

Myyntiedustajat

Kuulontutkijat ja puheterapeutit

Sosiaalityön erityisasiantuntijat

Psykologit

Ylihoitajat ja osastonhoitajat

Lääketieteellisen kuvantamis-

ja laitetekniikan asiantuntijat

Suuhygienistit

Farmaseutit

Lastentarhanopettajat

123456789

101112 131415

Työvoimastapulaa

Odotan haasteita ja sellaisia elämyksiä,

joissa koen ylittäväni itseni.

Katariina

LÄHDE: TYÖ- JA ELINKEINOMINISRERIÖ)

16

17

”Meillä uuteen työelämäsukupolveen on valmistauduttu muun muassa ottamalla käyttöön ajan tasalla oleva tie-totekninen laitteisto. 1990-luvulla syntyneet ovat kasva-neet tietotekniikan kanssa, ja he ovat teknisesti erittäin osaavia. Kun yhteiskunta on muuttunut nopeammaksi, niin nuorilla työnteon nopeuskin on erilaista kuin van-hemmilla.

Nuoret arvostavat joustavuutta ja mahdollisuutta etätyöhön, joten olemme lisänneet niitä. Lisäksi olem-me pyrkineet vähentämään hierarkiaa, jolloin henkilöstö pääsisi kehittämään yrityksen toimintaa. Olemme myös pyrkineet siihen, että tiimeissä olisi eri-ikäisiä ihmisiä, jotka voivat oppia toisiltaan.

Nuoret ovat verkostoitumisessa edellä vanhempia su-kupolvia. Mielestäni heillä on myös tietynlainen rohkeus tarttua asioihin eri tavalla kuin vanhemmilla sukupolvil-la. Nuoret ovat myös kansainvälisempiä ja kielitaitoisem-pia.

Turhan usein vanhemmat soittelevat hakijan puoles-ta. Nuorten pitäisi itse ottaa rohkeasti yhteyttä.”

”Uuden sukupolven tuleminen työelämään tapahtuu meillä luontevasti kesäharjoittelijoiden ja oppilaitosyh-teistyön kautta. Meillä on useita erilaisia työyhteisöjä, joissa työskentelee useamman sukupolven edustajia. Uu-den sukupolven sopeutuminen onnistuu parhaiten, kun eri sukupolvet voivat oppia toisiltaan.

Itse näkisin, että uusi sukupolvi omaa ennakkoluulot-toman asenteen työtä kohtaan, ja nuoret ovat hirmu hy-viä verkostoitumaan. Myös se on hienoa, että nuoret ovat selvästi tottuneet antamaan ja saamaan palautetta. Sosi-aalisessa mediassahan nuoret ovat kuin kalat vedessä.

En tiedä, liittykö seuraava asia niinkään sukupolveen vai siihen, että vasta opetellaan työelämän sääntöjä, mutta joskus on joutunut huomauttamaan siitä, että ai-katauluista ja sovituista asioista täytyy pitää kiinni.

Nuoret luulevat, että töihin tullessa pitää jo osata hir-veästi kaikkea. Meillä kuitenkin kaikki kesätyöt ovat sel-laisia, joihin koulutetaan ja opastetaan ensin.”

www.jyu.fi/maths/opiskelijavalinta/abit

Haluatko taituriksi?Tule opiskelemaan

MATEMATIIKKAA ja TILASTOTIEDETTÄJyväskylän yliopistoon.

HAKU

17.3. – 9.4.2015

Susanna Teppola HR-specialist, Tikkurila

Terhi Huttunen Employer Branding Manger, Teliasonera

Paremmin eväin

Hae rohkeasti töitä, vaikket täyttäisikään kaikkia työpaikkailmoituksen vaatimuksia – jo yhden kriteerin täyttäminen riittää.

Listaa ansioluetteloosi kaikki kartuttamasi työkokemus – ne lyhyetkin. Mansikoiden poimiminen, postin jakaminen ja työskentely kaupan kassalla kertovat työnantajalle paljon asenteestasi.

Asenteella ja persoonalla on suuri merkitys hakiessasi töitä. Panosta ensitapaamiseen. Kokenut työnantaja voi jo silloin arvioida pärjäätkö työssä vai et.

Tuo työhakemuksessa ja haastattelussa esiin myös harrastuksesi. Aktiivinen elämä on työnhakijalle etu.

Pidä kiinni lupauksistasi.

18

Kiertuepäivä opetti minulle sen, että kannattaa tehdä sitä mistä tykkää. Sain aamunavauksen aikana pari hyvää ideaa, ja rekassa ohjaajien kanssa juttelu antoi minulle paljon vastauksia tulevai-suuteeni liittyen. Tulevaisuudessa aion hakeutua ulkomaille töihin, joten lukion jälkeen haluaisin panostaa kansainvälisyyteen. Tarkoitukseni olisi suorittaa opin-notkin englanniksi. Tällä hetkellä uskon suuntaavani kaupan alan opintoihin.

Kiertuepäivän aikana rohkaistuin ja sain varmistuksen sille, mitä haluaisin tehdä tulevaisuudessa. Yrittäjyydessä minua kiehtoo se, että olisin itse vastuussa tulokses-ta. Menee sitten hyvin tai huonos-ti, niin aina pitää katsoa peiliin. Haluaisin opiskella Rovaniemellä oikeustiedettä. Valmistumisen jälkeen voisin työskennellä jonkin aikaa jossain lakifirmassa, minkä aikana erikoistuisin ja perustaisin sitten ehkä oman yrityksen.

Idil Hussein17, Vuosaaren lukio

Sain paljon vastauksia tulevaisuuteeni liittyen Oskar Nareneva

19, Maunulan yhteis-

koulu ja Helsingin

matematiikkalukio

Kiitos siitä, että saitte minut valitsemaan yrittäjyyden tulevaksi haaveammatikseni

Omat vahvuudet löytyivät

TEKSTI: NINA RANTALANKILA KUVAT: HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT KUVITUS: VILLE SALONEN

18

19

Juteltuani kiertueen juontajan, Joonaksen, kanssa sain itsevar-muutta tarttua haaveisiin ja haasteisiin. Olen jo hetken aikaa ajatellut että armeijan jälkeen hakeutuisin poliisialalle. Toinen vaihtoehto olisi suunnata liikun-tapainotteiselle alalle, olen aina tykännyt liikunnasta.

Kiertuerekassa kysyttiin unelma-ammateista, ja kerroin omakseni radiojuontajana toimimisen. Minua kehotettiin kysymään ammatista lisää joltain samassa tehtävässä toimivalta henkilöltä ja otinkin sitten yhteyttä erääseen juontajaan. Sain häneltä tosi kannustavan vastauksen jossa kerrottiin, minkälaista työ on ollut ja mitä kautta hän itse oli tehtävään päätynyt. Itselleni ei ollut tullut mieleen, että voisin suoraan ottaa yhteyttä johonkin juontajaan, joten kiitos kiertueella saadusta vinkistä.

Henry Volama18, Seinäjoen lukio

Kiertue antoi itsevarmuutta. Tavoitteisiin pääsee kovalla työllä.

Lotta Tervo18, Iisalmen lyseo Minua ohjattiin ottamaan

yhteyttä johonkin unelma ammatissani toimivaan henkilöön.

Kun koulu loppuu -lukiokiertue on kulkenut ristiin rastiin Suomea koko syksyn. Viidentoista viikon aikana rekkakiertue on tavoittanut tuhansia lukiolaisia, ja kannustanut ja innostanut nuoria löytämään oman polkunsa.

19

20

Soikun eli Sonja Hämäläisen Youtube vlogit, eli videoblo-git, ovat hauskaa katsottavaa.

Hänen kanssaan jutellessa käy selväksi, että vlogit eivät ole esitystä. Tämä nainen on kadehdittavan rennosti oma itsensä koko ajan. Vai uskaltaisitko sinä tanssia kameralle

hupsusti, höpötellä mitä mieleen juolahtaa, laittaa esityksen sato-jentuhansien ihmisten katsottavaksi ja sen jälkeen antaa hyväntuu-lisena haastatteluja? Soikku, 23, kertoo pitäneensä videoiden kuvaamisesta jo varhais-teininä.

– Ajattelin, että haluan kuvata aikuisena videoita. En vain tien-nyt, missä ammatissa sellainen olisi mahdollista. Lopulta päätin, että unelmieni ammatti on elokuvaohjaaja, hän kertoo.

Soikun kuvaamisinto kasvoi iän myötä, ja hän julkaisi ensimmäi-set videonsa Youtubessa 14-vuotiaana.

– Youtube oli juuri ilmestynyt. Tein ystävieni kanssa videoita, joita ei tainnut katsoa kukaan muu kuin äitini. Se ei kuitenkaan haitan-nut, koska kuvaaminen oli niin hauskaa. Kokeilimme ihan kaikkea. Videot sisälsivät laulua, tanssia ja sketsejä, hän kuvailee. Ole rohkeasti esilläPeruskoulun jälkeen Soikku opiskeli merkonomiksi. Hän kertoo va-linneensa merkonomian samasta syystä kuin moni valitsee lukion.

– En ollut vielä varma, mitä haluan tehdä elämässäni. Merkonomin opinnot tuntuivat hyödyllisiltä ja sitä ne olivatkin. Niiden avulla sain esimerkiksi ensimmäisen työpaikkani kaupan kassalta, hän taustoittaa.

Yhtäkkiä pari vuotta sitten kaikki muuttui. Soikku päätti aloit-taa vlogin.

Ensimmäisen vlogin kuvaaminen ei ollut helppoa. Mitä hän pu-huisi? Millaisessa asennossa olisi luontevinta istua? Miten jutella ka-meralle, joka ei vastaa? Mitä jos joku löytäisi hänen vloginsa? Hän ei ollut halunnut kertoa aikeestaan edes kavereilleen.

Lopulta rohkeus voitti ja video oli Youtubessa. Pian sitä olikin kat-sonut muutaman ihmisen sijaan yli sata.

Soikun videot alkoivat levitä ja pian sadat katsojat vaihtuivat tu-hansiin ja tuhannet kymmeniintuhansiin. Soikku jatkoi videoiden tekemistä. Niiden kuvaamisesta tuli helpompaa ja suosio vain kasvoi.

Soikulla kävi todella hyvä tuuri. Hän taisi olla juuri sitä, mitä so-siaalinen media kaipasi muotiblogien rinnalle: aito, hauska ja oma-peräinen.

Lopulta mainostajatkin huomasivat hänen suosionsa, ja Soikku al-koi saada rahaa vlogeistaan.

Menestyksen ainekset kuulostavat helpoilta: höpise kameralle, laita video nettiin ja odota. Todellisuus on kuitenkin vaikeampaa. Soikku tarvitsi menestykseensä onnea, ahkeruutta ja intohimoa.

– Mielestäni julkisuudesta saa haaveilla, mutta sen ohella kannat-

Videobloggaaja Soikku Hämäläinen elää unelmaansa. Hän saavutti haluamansa vahingossa aitouden, rohkeuden ja tuurin avulla.

TEKSTI: JOHANNA NYKOPP KUVA: DORA CHEFFI-ARAB KUVITUS: VILLE SALONEN

21

taa keskittyä koulutukseen ja siihen, että jonkinlainen tulevaisuus on taattu. Monet tulevat tunnetuiksi vain tekemällä sitä mitä rakas-tavat, hän sanoo. Tartu tilaisuuksiin Merkonomin opintojen jälkeen Soikku päätti mennä Voionmaan opis-toon. Opinnot kestivät kymmenen kuukautta ja loppuivat viime ke-väänä.

– Opiskelin radio- ja televisiotoimittajien linjalla. Tuossa ajassa pa-rasta oli se, että tapasin samanmielisiä ihmisiä.

Soikku ei osaa vielä sanoa, mitä hän tulee tekemään tulevaisuu-dessa. Tämä ei elämänmyönteistä naista kuitenkaan huoleta. Hän on suunnitellut ammattikorkeakouluopintoja, mutta haluaa miet-tiä vielä ratkaisuaan.

Hän ei murehdi edes sitä, että työkulttuuri on muuttumassa. Hän huomauttaa, että pitkät työurat ovat edellisten sukupolvien elämää. Nykyään työsopimukset ovat usein määräaikaisia.

– Luulen, että keikkatyö sopii minulle paremmin. Se pitää elämän mielenkiintoisena. Tulevaisuutta ei kannata liikaa murehtia, mutta tarjottuihin tilaisuuksiin kannattaa tarttua, hän pohtii. Löydä oma juttusiSoikku on niitä ihmisiä, joiden sanat ja teot eivät ole ristiriidassa kes-

kenään. Hänen mielestään opintojaan suunnittelevan pitäisi ensisi-jaisesti miettiä, mistä pitää.

– Tärkeintä ei ole loistokas ura vaan se, että olet onnellinen. Etsi siis oma suuntasi ja mieti, mikä sinut tekee onnelliseksi.

Soikku tietää, että suurin osa hänen seuraajistaan Youtubessa on nuoria tyttöjä. Siksi hän toivoo vlogien opettavan elämänmyöntei-syyttä ja oman itsensä hyväksymistä.

Oikeastaan Soikku on saavuttanut lapsuutensa haaveammatin. Pie-nenä Soikku ei tiennyt, missä ammatissa hän saisi tehdä videoita ja kuvata sanomisiaan. Siksi hän sanoi haluavansa olla elokuvaohjaaja.

Kun Soikku tajusi, ettei elokuvaohjaaja teekään sitä, mitä hän lap-sena luuli, hän ei lannistunut vaan jatkoi videoiden kuvaamista.

Nyt hänellä on oma vlogi, jolla on 122 000 seuraajaa. Hänen suo-situimpia videoitaan on katsottu yli 400 000 kertaa. Kaiken kaikki-aan videoita on katsottu yli 11 miljoonaa kertaa.

Tavallaan hän keksi vlogin myötä itselleen ammatin ja rupesi oman elämänsä elokuvaohjaajaksi.

TÄRKEINTÄ EI OLE LOISTOKAS URA VAAN SE, ETTÄ OLET ONNELLINEN. ETSI SIIS OMA SUUNTASI JA MIETI, MIKÄ SINUT TEKEE ONNELLISEKSI.

22

ylös,ulos,jalenkille

TEKSTI: VIRVAMARIA TOIKKA KUVAT: TOMI GLAD

22

23

A ikaa on kolme minuuttia.Nuori, tummahiuksinen nainen seisoo opetusryhmän edessä ja puhuu. Muut kuuntelevat, kun hän yrittää va-kuuttaa parikymmenpäisen yleisönsä siitä, että liikku-

minen kannattaa. Hän perustelee, että lyhytkin harjoitus lisää vireys-tasoa, auttaa painonhallinnassa, ja mikä tärkeintä parantaa muistia.

Hän on ehdoton, lyhyitä ja tehokkaita harjoituksia on olemassa. Hän on itsekin kokeillut.

Kuulijat ovat Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksi-kön opiskelijoita, jotka käyvät viestinnän kurssia. Puhuja on tottunut nopeisiin ratkaisuihin ja paineensietokyky on kohdallaan, joten aika ei hänelle ole mikään ongelma. Hän on pika-aituri Nooralotta Neziri, 22, joka tietää varmasti mistä puhuu.

Hän on tasapainotellut korkeakouluopintojen ja huippu-urheilijan uran välillä kohta kolme vuotta – menestyksekkäästi. Opinnot ovat edenneet tavoite-ajassa hyvin arvosanoin, ja samalla Nooralotta on onnistunut tekemään sen, mihin kukaan suomalainen naisaituri ei ole koskaan aiemmin pystynyt: alittamaan 13 sekunnin haamurajan 100 metrin aitajuoksussa.

Samalla hän on napsinut sadasosia pois omissa nimissään olevasta Suomen ennätyksestä tasaiseen tahtiin ja kivunnut kohti kansainvä-listä huippua.

Varaa aikaa kalenteristaAina on jotakin parempaa tekemistä. Tekosyiksi riittää: milloin on koulun bileet, milloin pääsykoemateriaalia pitää vielä kerrata tai te-levision ääressä rentoutuminen kuulostaa paremmalta ratkaisulta. Nooralotalle harjoituksiin lähteminen ei koskaan ole ollut taakka. Mutta monelle se on.

– Liikkumisen jälkeen on aivan mahtava olo, hän vetoaa. Vaikka Nooralotta harjoittelee pitkälti vain valmentajansa Jussi Ihamäen kanssa, hän tietää kuinka hyvä tsemppari ystävä on. Treenikaverien kanssa voi jakaa kokemuksia ja oppia lisää.

– Ystävän kanssa harjoitellessa saa tsemppiä ja vastusta. Niin voi myös päästä parempiin tuloksiin. Jos voi mennä kahville, niin mik-sipä ei menisi yhdessä liikkumaan, hän kysyy.

Juuri ystävältä saatu tuki voi auttaa sellaisilla hetkillä pukemaan lenkkivaatteet ylle, kun ajatus sohvalle jäämisestä houkuttaisi eniten.

Puoliammattilaiseksi itseään tituleeraavalle Nooralotalle urheilu

on lapsesta saakka ollut suuri osa koko elämää, mutta mitä tuiki taval-linen opiskelija voisi oppia hänen kaltaiseltaan huippu-urheilijalta?

– Suunnittelu on kaikkein tärkeintä, ainakin itselleni, kahdesti päi-vässä puolitoista tuntia harjoitteleva nainen neuvoo.

Kun harjoitus on kalenterissa merkittynä, voi muun päivän ohjel-man suunnitella sen ehdoilla.

Liikunnan lisäksi huoltoaNooralotan aamu on kulunut matematiikan tentissä. Parin ahkeran opiskeluvuoden jälkeen hän on ollut uuden edessä. Harjoittelun ja opintojen yhdistäminen on ollut entistä helpompaa, kun kandidaa-tintutkinto on lähempänä loppuaan.

Koska pika-aituri on pysynyt terveenä, odotukset ensi kesästä ovat korkealla. Tavallisesti syksyisin on keskitytty kehittämään nuoren naisen voimaominaisuuksia, mutta tänä vuonna juoksuharjoitteet on pidetty ohjelmassa tavallista pitempään.

Kovat harjoitukset juoksuradalla tai kuntosalilla antavat Nooralo-talle hyvää vastapainoa pänttäämisestä. Rautatankojen nostaminen lisää hänen voimiaan myös henkisesti.

Se on helppo uskoa, kun katsoo urheilijan elinvoimaisia kasvoja.– Monesti saatan käydä lukemaani läpi alkuverryttelyn aikana.

Niin sisäistän jutut paremmin. Toisaalta on keskityttävä harjoituk-seen ja niin saa irtioton opiskelusta. Se tekee välillä kaikille tosi hy-vää, hän muistuttaa.

Liikunnasta ei tarvitse tehdä jokapäiväistä puurtamista, sillä jo ly-hyt happihyppely auttaa paljon. Hikipäässä ei ole missään nimessä pakko urheilla, vaan tärkeintä on nauttia siitä, mitä tekee.

Kirjoituksia tai tenttiä edeltävänä iltana ei kannata jäädä sohvalle nenä kiinni kirjassa, vaan suunnata vaikkapa uimahalliin, ladulle tai lenkkipolulle. Niin aivot eivät mene ylikierroksille.

– Pidän erityisesti intervalliharjoituksista. Ne ovat kuluttava ja no-pea tapa kehittää kuntoa, mutta ovat myös todella rankkoja, Noora-lotta kertoo.

Säännöllinen liikunta auttaa myös kehoa pysymään tasapainossa. Näyttöpäätteillä ja kirjapinojen keskellä istuminen rasittaa kropan äärirajoille asti. Useista loukkaantumisista urallaan kärsinyt Noora-lotta puhuu myös levon ja palautumisen tärkeydestä.

Lisäksi jokaisen tulee muistaa venyttely sekä kehonhuolto, jottei-vät kipeät ja tukkoiset lihakset pääsisi vaivaamaan.

Pika-aituri Nooralotta Neziri kannustaa kaikkia säännölliseen liikuntaan. Se kohottaa kuntoa, lisää jaksamista, mutta vaikuttaa takuulla myös oppimiseen.

”KIRJOITUKSIA TAI TENTTIÄ EDELTÄVÄNÄ

ILTANA EI KANNATA JÄÄDÄ SOHVALLE NENÄ

KIINNI KIRJASSA, VAAN SUUNNATA VAIKKAPA

UIMAHALLIIN TAI LENKKIPOLULLE.”

24

Käsipainot voi tehdä myös itse: täytä kaksi puolentoista litran muovipulloa. Jos painot ovat liian kevyet, kaksi kauppakassia voi täyttää haluamillaan painoilla. Muista varmistaa kuitenkin, että molemmissa kasseissa on yhtä paljon painoa.

Internetistä löytyy paljon erilai-sia harjoitusohjeita ja -videoita, esimerkiksi You-tubesta.

Helppoja ja hyviä peruspysty-punnerrus, ojentajia kehittävä

ranskalainen punnerrus, askel-kyykky, syväkyykky, kulmasoutu, punnerrus sekä vatsa- ja selkäliikkeet − ne voit tehdä vaikka omassa huoneessasi.

Portaita kannattaa hyödyntää harjoittelussa. Hyviä liikkeitä ovat: juoksu, hyppy ja yhden jalan hyppy sekä niiden erilaiset variaatiot.

Aamujumppa auttaa jaksamaan koko päivän.

Opiskelijan on tärkeä pitää huol-

ta kehostaan. Näin voi ennaltaeh-käistä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia sekä selkävaivoja.

Nyrkkisääntö harjoitteluun: pidä selkä suorana ja keskivartalo tiukkana.

Mieti harjoitellessa: Tunnetko kehosi? Tuntuuko liike oikeissa lihaksissa?

Helpot vinkit harjoitteluun

VINKIT: LIIKUNTANEUVOJAOPISKELIJA

TIINA ANTTONEN, FINNBODY

2525

Katso videoita eri ammateista ja opiskelupaikoista kunkoululoppuu.fi-sivustolta!

LÖYDÄ OMA PAIKKASISeuraavilla sivuilla omaan alaansa ja opiskelupaikkaansa tyytyväiset opiskelijat kertovat

abivuoden ajatuksistaan, opiskeluajan kokemuksistaan ja tulevaisuuden toiveistaan.

TOIVOTTAVASTI HEIDÄNTARINANSA AUTTAVAT MYÖSSINUA VALINNASSASI!

KAUPAN ALA

TEKNOLOGIATEOLLISUUS

METSÄTEOLLISUUS

SOSIAALIALA

TERVEYSPALVELUALA

FINANSSIALA

MATKAILU- JA RAVITSEMUSALA

TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

ELINTARVIKETEOLLISUUS

KEMIANTEOLLISUUS

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖPALVELUALA

ENERGIA-ALA

HENKILÖSTÖPALVELUT

TALOUSHALLINTO

26

28

30

32

33

34

35

36

37

38

39

40

42

43

Jyväskylän yliopisto s. 62

Itä-Suomen yliopisto s. 60

Savonia s. 52

Aalto yliopisto s.64

LAMK s. 44

HAMK s.45

TTY s. 54

SAMK s. 50

Oulun yliopisto s. 55

Lapin AMK s. 48

26

Kaupan alalle sopivia tutkinto-ja ovat muun muassa traden-omi, restonomi, KTM, insinööri AMK ja DI. Opintoja voi suo-rittaa monissa eri ammattikor-keakouluissa ja yliopistoissa eri puolilla Suomea.

Alalla on tarjolla paljon opis-keluun liittyviä harjoittelu-paikkoja, joiden avulla on usein mahdollista tutustua työ-elämään jo opiskeluaikana.

MITÄ OPISKELLA?

avainasiakaspäällikkö

controller

HR-asiantuntija

järjestelmäasiantuntija

markkinointisuunnittelija

myymäläpäällikkö

myyntiassistentti

myyntineuvottelija

ostaja

tuotepäällikkö

valikoimasuunnittelija

verkkokauppa-asiantuntija

AMMATTEJA

KAUPAN ALA

#ILMOITUS

OPISKELU

Ammattikorkeakouluopinnot kestävätyleensä 3,5 vuotta. Yliopistolla kandi-daattitutkinnon kesto on 3 vuotta ja maisteritutkinnon 5 vuotta.

Kaupan ala tarjoaa monipuolisia työtehtäviä. Voit kehittää laaja-alaisesti ammattitaitoasi ja asiakasosaamistasi. Pääset työskentelemään monen-laisissa verkostoissa, ja sinulla on mahdollisuus rakentaa kansainvälistä uraa monikulttuurisessa ympäristössä.

Kauppa – yksityisten toimialojen suurin työllistäjä

www.kauppa.fi

TYÖLLISTYMINEN

Kaupan ala työllistää lähes 300 000 henkeä, joista 38 000 toimii yrittäjinä. Kauppa on merkittävin nuoria työllis-tävä ala - viidennes alle 25-vuotiaista nuorista työskentelee kaupan alalla. Opintojen jälkeen voit luoda uraa vaa-tivissa myyntitehtävissä, myyntiä tu-kevissa toimistotehtävissä, erilaisissaasiantuntija- tai esimiestehtävissä esimerkiksi henkilöstöhallinnossa, IT-toiminnoissa, markkinoinnissa, myyn-nissä, ostotoiminnoissa, rahoituksessa, valikoimanhallinnassa tai viestinnässä.

LAAJA TOIMIALA

Kaupan alalla toimii vähittäis- ja tuk-kukauppoja, liikenneasemia, hankin-ta- ja logistiikkayrityksiä, maahan-tuontiyrityksiä sekä teknisen kaupan ja palvelujen yrityksiä. Viimeksi mai-nitut harjoittavat teollisuuden ja ra-kentamisen tarvitsemien tuotteiden kuten raaka-aineiden, koneiden ja järjestelmien maahantuontia ja myyn-tiä sekä niihin liittyvien ratkaisujen ja palvelujen toimittamista.

LISÄTIETOA

Alan työtehtävät sopivat tuloshakui-selle tiimityöskentelijälle. Työssä pai-nottuvat asiakaslähtöisyys ja vuorovai-kutustaidot. Yrittäjältä edellytetään laaja-alaista osaamista sekä luovuutta ja rohkeutta toteuttaa omaa visiotaan.

TUOTEPÄÄLLIKKÖ ANNA TYÖSKENTELEE KANSAINVÄLISESSÄ YRITYKSESSÄ.

TuoteryhmäpäällikköAnna kertoo

työstään.

Katso video

27

Lue lisää Kauppa.fi/ura

DESIGN MANAGER

MYYNTIASSISTENTTI

VERKKOKAUPAN SISÄLLÖNTUOTTAJA

#ILMOITUS

AVAINASIAKASMYYJÄ

MYYMÄLÄPÄÄLLIKKÖ

OSTAJA

APULAISMYYMÄLÄPÄÄLLIKKÖ

KAUPPIAS

OSASTOPÄÄLLIKKÖ

Katso myös: Kaupanvuosi.fi

Lähes 300 000 henkilöä työskentelee kaupan alallaSuurin nuorten työllistäjäPaljon monipuolisia urapolkujaInnostavaa työtä ihmisten parissa

28

Teknologia liittyy yhtälailla koneiden, robottien ja pilvipalvelujen, teräksen ja jalometallien, rakennusten, teiden ja siltojen suunnitteluun ja valmistami-seen. Kaikilla teknologia-aloilla kehite-tään ympäristöä ja energiaa säästäviä älykkäitä ratkaisuja.

Teknologiateollisuuden yrityk-sissä tarvitaan monenlaista osaamista ja monenlaisia osaa-jia, joilla on ammattikorkea-koulu- tai yliopistotutkinto.

Eniten tarvitaan tekniikan,tietotekniikan ja tietojenkäsit-telyn osaajia. Töitä on myös myynnin ja markkinoinnin, oston ja hankinnan ammatti-laisille sekä muotoilun, vies-tinnän, henkilöstöjohtamisen, rahoituksen ja ympäristöasioi-den taitajille.

MITÄ OPISKELLA?

myyntipäällikkö

henkilöstöjohtaja

ympäristöasiantuntija

teollinen muotoilija

työnjohtaja

tuotekehitysjohtaja

tuotantopäällikkö

ostojohtaja

menetelmäsuunnittelija

tiedottaja

ohjelmistokehittäjä

AMMATTEJA

TEKNOLOGIATEOLLISUUS

#ILMOITUS

SUOMEN TÄRKEIN ELINKEINO

Suomen koko viennistäPUOLET

TÄÄLLÄ VAIKUTETAAN SIIHEN, MILLAISESSA MAAILMASSA ELÄMME

KAIKKIA TARVITAAN – YKSIN EI TARVITSE OSATA KAIKKEA

Teknologia-alojen 1600 yrityksessä eri tavalla lahjakkaat ihmiset tekevät yh-dessä töitä: yksi keksii loistavan idean, toinen suunnittelee teknisen toteutuk-sen ja kolmas ulkoasun, neljäs osaa valmistaa fyysisen tuotteen ja viides on loistava markkinoija, kuudes…

300 000 Työpaikkoja lähes

ihmiselleSuomen koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS

Digitalisaatio, automatisaatio, cleantech, biotalous, robotit, älykkäät koneet …

Teknologia-alojen yrityksissä pääsee vaikuttamaan siihen, millaisessa maailmassa elämme!

www.mytech.fi

29#ILMOITUS

Lue lisää www.mytech.fi

MyTechissa teknologia-alojen yrityksissä työskentelevät ammattilaiset kertovat työstään, opinnoistaan, työyhteisöstään sekä siitä, missä heidän ajattelunsa ja tekemisensä näkyy. Katso videoita ja työpäiväkuvauksia erilaisista ammateista!

TIETOA TEKNOLOGIA-ALOJEN AMMATEISTA JA TÖISTÄ!www.mytech.fi

MyTech-sivustolla on 260 ammattilaista erilaisista yrityksistä.

Teknologiateollisuus – mahdollisuuksien maailma!

30#ILMOITUS

Metsäteollisuuteen voi työllistyä

monesta eri koulutusohjelmasta:

esimerkiksi biotuote- ja prosessi-

tekniikan, materiaalitekniikan (puu-

tekniikka), konetekniikan, ympäris-

tö- ja energiatekniikan, metsätalo-

uden ja muiden luonnontieteiden,

kaupallisten ja humaanisten ainei-

den sekä oikeustieteiden ja yhteis-

kuntatieteiden kautta.

OPISKELUPAIKAT

metsänhoitaja

muotoilija

tuotekehityspäällikkö

ympäristöasiantuntija

logistiikkapäällikkö

paperi-insinööri

tuotannon esimies

puuinsinööri

energiatekniikan insinööri

metsätalousinsinööri

tutkija

AMMATTEJA

METSÄTEOLLISUUS

MITÄ OPISKELLA?

Metsäteollisuudessa työskentelee monien eri alojen ammattilaisia. Metsäteollisuusyritykset ovat suoma-laisyrityksistä kansainvälisimpiä ja tarjoavat monipuolisia kansainvälisiä ja kotimaisia työtehtäviä ja uramah-dollisuuksia sekä nykyisillä että uusil-la liiketoiminta-alueilla. Monella on tekniikan alan, luonnontieteiden tai metsätieteiden koulutus, mutta met-säteollisuus työllistää myös suuren joukon kaupallisen alan koulutuksen saaneita sekä viestinnän, muotoilun ja henkilöstöhallinnon osaajia. Alan uudistuneet ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot antavat entistä pa-remmat valmiudet työelämään. Valt-teja työmarkkinoilla ovat uudenlaisten erikoistumisalueiden yhdistäminen ja val-mius osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.

Metsäteollisuus on biotaloutta. Biotalouden ydin on uusiutuvien materi-aalien kuten puun kestävä käyttö. Biotaloudessa puuta käytetään yhä mo-nipuolisemmin, ja metsäteollisuus kehittää uusia liiketoimintoja. Puusta voidaan tehdä perinteisten paperi-, kartonki- ja puutuotteiden lisäksi mm. erilaisia erikoiskemikaaleja, polttoaineita, biomuoveja, lääkkeitä ja jopa vaatteita. Puu on uusiutuva ja kierrätettävä raaka-aine, joka voidaan hyödyntää elinkaarensa lopussa bioenergiaksi.

Haluatko tehdä töitä merkittävimmän uusiutuvan luonnonvaran parissa?”

www.metsateollisuus.fi

ALAN YRITYKSIÄ

Mm. Stora Enso, UPM, Metsä Group, Versowood, DS Smith Packaging, Sappi Finland, Kotkamills, Tervakoski, Puus-telli, Vapo, Pölkky, Honkarakenne, Mon-di, ER-Saha ja Billerud Finland.

TYÖLLISTYMINEN

Metsäteollisuus työllistää Suomessa noin 44 000 ja koko metsäala 160 000 henkilöä. Maassamme toimii 49 pape-ri-, kartonki- ja sellutehdasta sekä yli 200 teollista sahaa, levytehdasta tai muuta puutuotealan yritystä.

Tutustu puutekniikan opiskelija

Sanni Saariseen sivulla 44.

31#ILMOITUS

ÄLYPAPERI

Yhdelle paperiarkille voidaan painaapian vaikka kokonainen sanomalehti,eikä erillistä lukulaitetta tarvita. Äly-transistori mahdollistaa esimerkiksi liikkuvien kuvien ja useiden erillisten ”sivujen” sisällyttämisen paperiarkil-le. Ensimmäiset älypaperisovellukset ovat käytössä jo nyt esimerkiksi ”kau-ko-ohjattavina” hintalappuina tietyis-sä kaupoissa.

PUUKOMPOSIITTI

Komposiitti on kahden tai useammanmateriaalin, esimerkiksi puun ja muo-vin, yhdistelmä. Puukomposiiteista voidaan valmistaa helposti muotoil-tavia, kestäviä ja tyylikkään näköisiä tuotteita. Niistä tehdään esimerkiksi terassilautoja, kalusteita, urheiluväli-neitä ja sairaalatarvikkeita, jopa puu-komposiittiautosta on jo tehty proto-tyyppi.

NANOSELLU

Kun sellukuitu pilkotaan todella pie-neksi, vain nanometrin mittaiseksi, se lakkaa olemasta puumaista ja muut-tuu geelimäiseksi. Tällaisesta nano-sellusta voi valmistaa kevyitä, lujia ja muotoiltavia tuotteita, esimerkiksi älypuhelimien tai televisioiden näyt-töjä.

PUUPOHJAINENBIODIESEL

Puunjalostuksen sivutuotteena syn-tyvä biodiesel vähentää liikenteen päästöjä jopa 80 %. Tähän asti bio-dieseleitä on valmistettu esimerkiksi maissista ja muista syötäväksi kelpaa-vista lähteistä, mutta puupohjainendiesel ei vie ruokaa kenenkään suusta.

MIKROFIBRILLOITU SELLU

Mikrofibrilloitua sellua syntyy, kun sellua pilkotaan joko mekaanisesti tai kemiallisesti. Mikrofibrilloitu sel-lu voi korvata pakkausmateriaalina esimerkiksi muovia tai alumiinia. Se on kevyttä, vahvaa, läpäisemätöntä, biohajoavaa ja ympäristöystävällistä luonnonmateriaalia. Mikrofibrilloitua selluloosaa voidaan käyttää myös eri teollisuudenalojen, kuten auto- ja ra-kennusteollisuuden komposiiteissa.

PUURAKENTAMINEN

Modernit puukerrostalot ovat tyylik-käitä, turvallisia ja ympäristöystäväl-lisiä. 2000-luvun puurakentamista kauneimmillaan edustaa Espanjan Sevillassa sijaitseva, maailman suu-rimpiin puurakennuksiin lukeutuva Metropol Parasol (kuvassa), jonka ra-kenteen elementit on toimittanut suo-malainen yritys.

ÄLYPAKKAUKSET

Älykkäästä kartongista valmistettujen pakkausten avulla esimerkiksi lääkkei-den tai elintarvikkeiden käyttäminen on jatkossa entistä turvallisempaa: älypakkaus tarkistaa, onko potilas muistanut ottaa lääkkeensä tai onko ruoka vielä syömäkelpoista. Vielä ny-kyisin yli kolmannes maailman ruoas-ta menee pilalle huonon pakkaamisen takia, joten älypakkaukset voivat lie-vittää maailman nälkäongelmaa.

www.metsapuhuu.fi

Metsä on täynnä innovaatioita

Metsäteollisuus keksii ja kehittää koko ajan edistyksellisiä uutuus-tuotteita. Teollisuuden perustana ovat edelleen perinteiset paperi- ja puutuotteet, mutta uusia teknii-koita käyttämällä niistä saadaan aivan uudenlaisia sovelluksia.

Lue lisää

32

Sosiaalialan koulutusta on tar-jolla monella paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Tutkintoja ovat muun muassa lähihoitaja, sosionomi, gerono-mi ja kuntoutuksen ohjaaja.

Yliopistoissa voi opiskella esi-merkiksi yhteiskuntatieteitä tai valtiotieteitä ja hakeutua näin sosiaalialalle.

OPISKELUPAIKAT

lähihoitaja

sosionomi

geronomi

lastenhoitaja

mielenterveyshoitaja

hoiva-avustaja

kehitysvammaisten hoitaja

perusturvajohtaja

sosiaalityöntekijä

sosiaaliterapeutti

lastentarhanopettaja

AMMATTEJA

SOSIAALIALA

#ILMOITUS

OPISKELUAIKA

Sosiaalityöhön pätevöityy suoritta-malla ylemmän korkeakoulututkin-non, joka sisältää sosiaalityön pää-opinnot, esim. yhteiskuntatieteidenmaisteri tai valtiotieteiden maiste-ri. Opiskelun tavoiteaika on 5 vuotta. Sosiaalialan ohjaukseen pätevöityy suorittamalla sosionomin, geronomin tai kuntoutuksen ohjaajan AMK-tut-kinnon, opiskeluaika noin 3,5 vuotta. Lähihoitajatutkinnon opiskeluaika on noin 2-3 vuotta.

Sosiaaliala on niille, jotkahaluavat auttaa toisia ihmisiä.Alalla on paljon työpaikkoja.”

#ILMOITUS

Sosiaalialan ammatilaisten työ on arvokasta. Ala antaa mahdollisuuden tehdä käytännönläheistä työtä ihmisten parissa ja ehkäistä syrjäytymistä. Korkeasti koulutetut ammattilaiset toimivat hyvinvoinnin asiantuntijoina ja osaajina. Alalla sinulla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työsi sisäl-töön ja omaan urakehitykseesi.

TYÖLLISTYMINEN

Sosiaaliala työllistää yli 190 000 ihmis-tä. Töitä on tarjolla ympäri Suomen niin yrityksissä, järjestöissä kuin julki-sella sektorilla. Yksityisellä sektorilla työskentelee lähes 65 000 alan am-mattilaista.

ALAN YRITYKSIÄ

Yksityisissä sosiaalipalveluissa toimiiyli 2 500 eri kokoista työnantajaa, esi-merkiksi Attendo Oy, Invalidiliitto, Mainio Vire Oy, Rinnekoti, Mikeva Oy, A-klinikkasäätiö, Mehiläinen Oy, Nuor-ten Ystävät, Esperi Care Oy, SPR, Suo-men Tenavapäiväkodit Oy, Mediverkko Hoivapalvelut Oy.

LISÄTIETOA

Sosiaaliala on palveluala, jonka asi-akkaana meistä jokainen on jossakin elämänsä vaiheessa. Työ sisältää esi-merkiksi ongelmien ennaltaehkäise-mistä, palvelujen tuottamista, ratkai-suvaihtoehtojen etsimistä, arviointia ja seurantaa sekä päätöksentekoa. Yk-sityinen sosiaaliala on kasvuala, jossa sinulla on monipuoliset mahdollisuu-det työskennellä erilaisissa tehtävissä. Alan ammattilaisena voit myös ryhtyä yrittäjäksi.

Katso video

Ryhmäkodin ohjaaja Mika

kertoo työstään.

33

lääkäri

ensihoitaja

mielenterveyshoitaja

fysioterapeutti

puheterapeutti

psykologi

sairaanhoitaja

hammaslääkäri

ravitsemusterapeutti

suuhygienisti

bioanalyytikko

AMMATTEJA

TERVEYSALA

Yksityinen terveyspalveluala tarjoaa palkitsevaa työtä itsenäisille ja vastuullisille ihmisille

terveyspalvelut.fi / kunkoululoppuu.fi

#ILMOITUS

Terveysalaa voi opiskella mo-nessa ammattikorkeakoulus-sa ympäri Suomen. Tutkintoja ovat esimerkiksi sairaanhoita-ja, terveydenhoitaja, kuntou-tuksen ohjaaja, röntgenhoitaja, apuvälineteknikko, bioanalyy-tikko, fysioterapeutti, toimin-taterapeutti, jalkaterapeutti, osteopaatti ja geronomi.

Yliopistoista voi valmistua esi-merkiksi lääkäriksi, terveystie-teen maisteriksi, ravitsemuste-rapeutiksi tai puheterapeutiksi.

OPISKELUPAIKAT

OPISKELUAIKA

Ammattikorkeakouluissa on monen-laisia terveysalan tutkintoja. Opiske-luaika on yleensä 3,5 vuotta. Lääketie-teen lisensiaatin tutkinnon opintojen tavoitesuoritusaika on 6 vuotta, mais-terintutkintojen 5 vuotta.

Yksityisellä terveyspalvelualalla paitsi hoidetaan ihmisiä, myös ennalta-ehkäistään sairauksia ja edistetään ihmisten terveyttä. Työskentely alan yrityksissä ja järjestöissä on ihmisläheistä ja palkitsevaa. Työssä korostuu kyky tulla kaikenlaisten ihmisten kanssa toimeen. Oma työ on hallittava hyvin, ja tietoa sekä taitoja on osattava soveltaa käytäntöön nopeasti. Yksityisen terveyspalvelualan työnäkymät ovat erinomaiset.

TYÖLLISTYMINEN

Yksityisen sektorin rooli terveyden-huollon kokonaisuudessa on suurempi kuin usein kuvitellaan. Noin kolmas-osa perustason lääkärikäynneistä teh-dään yksityisellä sektorilla. Yksityinen terveyspalveluala työllistääkin lähes 40 000 koulutettua ammattilaista, suurin ammattiryhmä on sairaanhoi-tajat. Ala kasvaa ja sen yrityksiin ja jär-jestöihin syntyy tasaisesti uusia, hyviä ja vastuullisia työpaikkoja.

LISÄTIETOA

Yksityisellä terveyssektorilla työsken-nellään ihmisten kanssa ja heitä var-ten. Työssä vaaditaan ihmissuhde-, vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja sekä kykyä työskennellä tiimeissä ja projekteissa. Toisen tilanteeseen on osattava eläytyä, ja on otettava vas-tuuta ratkaisuista, jotka ovat välillä vaikeitakin. Ala vaatii vankkaa am-mattitaitoa, jota on koko ajan pidet-tävä yllä. On omaksuttava uutta, kun menetelmät ja välineet kehittyvät. Yk-sityinen terveyssektori on alansa kehi-tyksen eturivissä.

Katso video

LeikkaussalihoitajaMiia Melavirta kertoo työstään.

34

Voit opiskella tradenomik-si ammattikorkeakoulussa tai kauppatieteiden maisteriksi yliopistossa.

Finanssialalla työskentelee myös runsaasti eri koulutus-taustaisia ammattilaisia, kuten tietotekniikan asiantuntijoita,diplomi-insinöörejä ja oikeus-tieteiden maistereita.

OPISKELUPAIKAT

konttorinjohtaja

vakuutusneuvoja

yrityslakimies

palveluneuvoja

analyytikko

IT-asiantuntija

markkinointipäällikkö

tiedottaja

HR-assistentti

salkunhoitaja

meklari

AMMATTEJA

FINANSSIALA

#ILMOITUS

Finanssiala tarjoaa monipuolisiatehtäviä ja urapolkuja.”

PALKAT

Finanssiala tarjoaa kilpailukykyisen palkan sekä hyvät etenemismahdol-lisuudet. Keskiansiot vuonna 2013: Johtotehtävät 7669€/kk, Esimies- ja asiantuntijatehtävät 4996€/kk, Toimi-henkilöt 2 797€/kk.

Finanssiala pitää talouden pyörät pyörimässä. Alan yritykset tarjoavat vakuutus- ja sijoituspalveluita, jotka näkyvät meidän jokaisen arjessa. Finanssiala vaikuttaa elämääsi, kun käytät maksukorttia, nostat asunto-lainaa tai ostat matkavakuutuksen. Alalla toimii pankkeja, vakuutusyhti-öitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä ja sijoitusrahastoyhtiöitä.

OPISKELU

Suoraan finanssialalle voi erikoistua osana merkonomin (2-3 vuotta), tra-denomin (3 vuotta) tai kauppatietei-den maisterin (5 vuotta) tutkintoa. Alalla kuitenkin tarvitaan monenlaisia kykyjä, ja töitä löytyy hyvin erilaisista koulutustaustoista ponnahtaville.

TYÖNANTAJIA

Finanssialalla toimii useita eri yhtiöi-tä, kuten esimerkiksi Nordea, OP Ryh-mä, Säästöpankkiryhmä, Danske Bank, Handelsbanken, If, Fennia ja Lähi-Tapi-ola.

TYÖLLISTYMINEN

Finanssialalla on töissä yli 40 000 henkilöä ympäri maata. Ala on täl-lä hetkellä erityisen vetovoimainen nuorille osaajille, sillä uusia kykyjä rekrytoidaan tällä hetkellä vanhojen taitajien jäädessä eläkkeelle. Finanssi-maailmassa arvostetaan monipuolista osaamista, asiakaspalvelutaitoa, tieto-teknisiä taitoja sekä kielitaitoa.

VakuutusneuvojaAmanda Moisio kertoo työstään.

Katso video

Finanssialan ura- ja opintoportaali

www.keepitrolling.fi

35#ILMOITUS

ravintoloitsija

hovimestari

hotellinjohtaja

tarjoilija

matkailuneuvoja

kokki

myyntisihteeri

sommelier

keittiömestari

ravintolapäällikkö

safariopas

AMMATTEJA

MATKAILU- JA RAVINTOLA-ALA

Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluiden työpaikat säilyvät Suomessa

www.mara.fi /ura-matkailuja-ravintola-alalla/

#ILMOITUS

Restonomin tutkinnon ja ylem-män ammattikorkeakoulutut-kinnon voi suorittaa monissa eri ammattikorkeakouluissa eri puolilla Suomea.

Vaihtoehtoina on myös ruot-sin- ja englanninkielisiä tutkin-toja. Ammatilliset perustutkin-not suoritetaan ammattioppi-laitoksissa.

OPISKELUPAIKAT

OPISKELUAIKA

Opiskelu ammattikorkeakoulussa res-tonomiksi kestää n. 3,5 vuotta. Siihen sisältyy työharjoittelua yrityksissä. Kun olet valmistumisen jälkeen hank-kinut työkokemusta vähintään kolme vuotta, voit hakeutua suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulututkin-toa. Alan ammatilliset perustutkinnot,esimerkiksi kokin ja tarjoilijan tutkin-to, ovat kolmivuotisia.

Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelut kuuluvat Suomen vahvimpiin kasvualoihin. Ala tarvitsee jatkuvasti lisää osaajia. Työpaikat säilyvät Suomessa myös tulevaisuudessa. Monipuolisella alalla näet joka päivä kättesi työn jäljen, eikä yksikään päivä ole samanlainen. Alalla tärkeitä ominaisuuksia ovat kyky toimia niin itsenäisesti kuin ryhmässäkin ja saada käytännön asiat rullaamaan nopeasti vaihtuvissa tilanteissa. Ala on kansainvälinen ja saat käyttää kielitaitoasi monipuolisesti.

TYÖLLISTYMINEN

Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alalla pääset helposti työhön käsiksi. Kun saat työkokemusta, sinulla on hy-vät mahdollisuudet jatkaa eteenpäin ja rakentaa itsellesi sopivaa uraa. Ala kuuluu Suomen vahvimpiin kasvualoi-hin, joten työpaikat säilyvät myös tule-vaisuudessa.

TYÖN ARKI JA JUHLA

Työ alalla on vaativaa ja usein kiireis-tä, mutta palkitsevaa. Kädentaidot ja ihmistuntemus ovat alalla arvossaan. Saat asiakaspalvelussa käyttää myösmyyntitaitojasi. Tapaat paljon ihmisiä ja olet mukana heidän elämänsä ko-hokohdissa. Monipuolinen kielitaito on tärkeää: vieraita kieliä pääsee to-den teolla käyttämään kun tapaat asi-akkaita eri kulttuureista.

Suomessa toimii useita kansainvälisiä hotelli-, ravintola- ja henkilöstöravinto-layrityksiä, ja ammattilainen voi hakeu-tua töihin myös ulkomaille. Matkailun ohjelmapalveluissa tuotat asiakkaille unohtumattomia elämyksiä. Etenemis-mahdollisuudet ovat hyvät, sillä ala on kasvussa ja monipuolisia uramahdolli-suuksia avautuu jatkuvasti. Moni on toteuttanut haaveensa perustamalla alalle oman yrityksen.

HotellinjohtajaKirsi Stenius

kertoo työstään.

Katso video

KANSAINVÄLISESSÄ HOTELLISSA TYÖ ON USEIN TIIMITYÖTÄ.

36

Yliopistot

Aalto-yliopisto, Taiteiden ja

suunnittelun korkeakoulu

Helsingin yliopisto,

käsityötieteen laitos

Itä-Suomen yliopisto

Lapin yliopisto

Tampereen teknillinen yliopisto

Ammattikorkeakoulut

Centria-ammattikorkeakoulu

Hämeen ammattikorkeakoulu

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

Lahden ammattikorkeakoulu

Metropolia Ammattikorkeakoulu

Savonia-ammattikorkeakoulu

Seinäjoen ammattikorkeakoulu

OPISKELUPAIKAT

ostaja

kaavakoordinaattori

tekstiili-insinööri

mallimestari

mallistokoordinaattori

puvustonhoitaja

modisti

tuotepäällikkö

vaatesuunnittelija

mitoittaja

stylisti

AMMATTEJA

TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

#ILMOITUS

OPISKELU

Opiskelu tekstiili- ja vaatetusalalla onmonipuolista ja tarjoaa työmahdol-lisuuksia monissa eri ammateissa. Alalla toimii osaajia useilta eri koulu-tusaloilta, mm. insinöörejä, teknikoi-ta, suunnittelijoita, vestonomeja, ar-tesaaneja ja ompelijoita. Opintoja voi suorittaa Suomessa ammattiopisto- ja korkeakoulutasolla. Opiskelujen kesto ja sisältö vaihtelee opiskelupaikasta ja koulutusohjelmasta riippuen.

Ala on tarjonnut monia hyviätilaisuuksia kehittää omaa osaamistajo opiskelujen aikana”

#ILMOITUS

Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden tuotteita on päivittäisessä käytössä yrityksillä, yhteisöillä ja kuluttajilla. Esimerkkejä alan valmisteista ovat vaatteiden lisäksi mm. langat, kankaat, sisustustekstiilit, retkeilytarvik-keet, vanut, lasikuitukudokset, sairaaloiden side- ja harsotarvikkeet sekä tekstiilirakenteiset implantit. Maailmanlaajuisesti käytössä olevien tuot-teiden ansiosta ala tarjoaa erinomaiset kansainvälistymismahdollisuudet.

TYÖLLISTYMINEN

Ala työllistää Suomessa tällä hetkellä tekstiiliyrityksissä 4 500 ja vaatetusyri-tyksissä 3 500, tekstiilihuollossa 5 000 ja vähittäiskaupassa 22 000 henkeä. Ammattitaitoista työvoimaa tarvitaan myös tulevaisuudessa. Tekstiilialalta valmistunut ammattilainen voi työs-

LISÄTIETOA

Koulutus tekstiili- ja vaatetusalalta mahdollistaa työskentelyn myös esi-merkiksi kaupallisella alalla ja toimii hyvänä väylänä yrittäjänkin uraa suun-nittelevalle opiskelijalle. Kuluttaja-tekstiilien parissa kiinnostus väreihin ja materiaaleihin on eduksi; työsken-tely teknisten tekstiilien parissa sopii poikkitieteellisistä sovelluksista jateknologisten ongelmien ratkaisusta kiinnostuneille.

www.finatex.fi

kennellä esimerkiksi mallimestarina,suunnittelijana, opettajana tai tutki-jana. Vaatetusalan ammattilainen voi suuntautua esimerkiksi vaatetussuun-nittelijaksi, tuotepäälliköksi, ostajaksi, kaupan alalle, mediatehtäviin tai itse-näiseksi yrittäjäksi.

Lue lisää WorldSkills 2013 –kultamitalistin Tytti

Hongiston haastattelu

37

kondiittori

markkinointisuunnittelija

hankintajohtaja

logistiikkapäällikkö

juustomestari

laatupäällikkö

kehityspäällikkö

laboratoriopäällikkö

tuotekehittäjä

ravitsemusasiantuntija

AMMATTEJA

ELINTARVIKEALA

Elintarvikealalta ammattejamoneen makuun”

www.maistuvaammatti.fiwww.etl.fi

#ILMOITUS

Matkailu- ja ravitsemisalan opin-toja sekä restonomin tutkinnon voit suorittaa useassa eri ammat-tikorkeakoulussa. Insinöörin tut-kintoon johtaviabio- ja elintarviketekniikan koulu-tusohjelmia tarjoavat:

Hämeen ammattikorkeakouluSeinäjoen ammattikorkeakouluTurun ammattikorkeakouluMetropolia Ammattikorkeakoulu

Yliopistoissa voit lukea alaan liit-tyviä elintarvike- ja ravitsemus-tieteitä, maataloustieteitä tai bio- ja ympäristötieteitä.Laajat alalle sopivat pääainevaih-toehdot löydät mm. seuraavista yliopistoista:

Helsingin yliopistoTurun yliopistoItä-Suomen yliopisto

OPISKELUPAIKAT

OPISKELU

Elintarvikealan ammattikorkeakoulu-opinnot kestävät noin neljä vuotta ja tarjoavat käytännönläheisen lähesty-mistavan alan työtehtäviin. Yliopisto-tutkinnon suorittaminen kestää noin viidestä kuuteen vuotta.

Ruokien, herkkujen ja janonsammuttajien suunnitteluun ja valmistamiseen tarvitaan monenlaisia osaajia joka päivä. Maistuvia töitä löytyy tuhansista elintarviketeollisuuden yrityksistä ympäri Suomen. Ala tarjoaa mielekkäitä työtehtäviä, myös lukuisille asiantuntijoille, tuotekehityksestä myyntiin. Elintarvikeala on moniin muihin aloihin verrattuna vakaa ja varma valinta: ruokaa valmistetaan ja nautitaan joka päivä.

TYÖLLISTYMINEN

Elintarviketeollisuudessa työskenteleeihmisiä useissa kymmenissä eri työ-tehtävissä ja ammateissa. Koko elin-tarvikeketju maataloudesta elintarvi-keteollisuuteen ja kauppaan työllistää Suomessa noin 300 000 henkeä eli noin 12 prosenttia työllisestä työvoi-masta. Tarjolla on haastavia ja pal-kitsevia tehtäviä: tuotekehittäjänä pääset itse tutkimaan ja kehittämään tuotteita tai markkinointijohtajana saat esimieskokemusta ja kaupallisia haasteita. Tai ehkä olet kiinnostunut logistiikasta, tekniikasta tai projektien hallinnasta?

LISÄTIETOJA

Elintarviketeollisuus on Suomen suurin kulutustavaroiden valmistaja ja neljän-neksi suurin teollisuudenala. Suomes-sa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on 82 prosenttia − ala kehittyy vakaasti nopeasti muuttuvis-sa suhdanteissa, eivätkä alan työtehtä-vät tule katoamaan.

Katso video

Tuotekehitys- jalaatupäällikkö

Kati Häyhä kertoo työstään.

38

Alan opintoja voi Suomessa suorittaa maanlaajuisesti toi-sen asteen ammatillisissa op-pilaitoksissa, ammattikorkea-kouluissa sekä yliopistoissa.Monet korkeakoulut tarjoavat myös vaihto-opiskelumahdol-lisuuksia.

MITÄ OPISKELLA?

tutkija

ympäristöpäällikkö

asiantuntija

liiketoimintajohtaja

mikrobiologi

tuotantojohtaja

laatupäällikkö

markkinointipäällikkö

työturvallisuusjohtaja

kehitysjohtaja

kemisti

AMMATTEJA

KEMIANTEOLLISUUS

#ILMOITUS

Kemianteollisuudessa pääsetkehittämään ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin”

www.kemianteollisuus.fi

OPISKELU

Kemianteollisuus tarjoaa työmahdolli-suuksia monien eri alojen ammattilai-sille. Henkilöstöstä yli puolella on tek-niikan tai luonnontieteiden koulutus, mutta myös muun muassa kauppatie-teellinen ja yhteiskuntatieteellinen tai terveys- ja sosiaalialan tutkinto voivat avata ovet kemianteollisuuteen.

Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus Suomen teollisuustuotannosta ja teollisuuden tava-raviennistä on noin neljännes. Suomalainen kemianteollisuus työllistää Suomessa suoraan noin 34 000 ja ulkomailla noin 30 000 ihmistä.

TYÖLLISTYMINEN

Monet kemianteollisuuden tehtävistä ovat ainutlaatuisia ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta merkittäviä, alalla pääset tekemään tärkeää työtä! Kemianteollisuuden yrityksissä työs-kennellään mm. tutkimusten, tuoteke-hityksen, tuotannon, kunnossapidon, laadunvalvonnan, logistiikan, myyn-nin ja markkinoinnin parissa. Uusiu-tuvat luonnonvarat tarjoavat paljon mahdollisuuksia myös uusille kemian innovaatioille ja liiketoiminnalle.

KEMIA – OSA HYVÄÄ ELÄMÄÄ

Alan tuotteisiin lukeutuvat mm. öljy-tuotteet, lääkkeet, vesienpuhdistuske-mikaalit, biopolttoaineet, kosmetiikka ja puhdistusaineet. Monet tämän päi-vän ja tulevaisuuden haasteista työl-listävät kemian osaajia – kemianteol-lisuuden ammattilaiset työskentelevättiiviisti esimerkiksi puhtaan veden, ravinnon ja luonnonvarojen riittävyy-den, terveyden ja hyvinvoinnin, liik-kumisen, energian sekä ilmastonmuu-toksen hallinnan parissa.

Lue lisää kemianteollisuudesta

Kemianteollisuus on globaalisti kas-vava ja laaja toimiala, jossa töitä voi tehdä myös kansainvälisessä ympäris-tössä. Alalla voi erikoistua moneen eri tehtävään, ja tarvetta uusille ammatti-laisille riittää maailmanlaajuisesti.

39

Diplomi-insinööri

Arkkitehti

Rakennusinsinööri

Rakennusmestari

Kirvesmies

Sähköasentaja

Mittamies

Raudoittaja

Talonrakentaja

Elementtiasentaja

Torninosturin kuljettaja

AMMATTEJA

RAKENNUSALA

ENNEN RAKENNUSTÖIDEN aloitta-mista on arkkitehdin ja rakennesuunnit-telijan täytynyt suunnitella rakennuksen muoto ja rakenteiden toimivuus.

Kun työmaa käynnistyy, ensimmäi-senä paikalla ovat maarakentajat, jotka kaivavat rakennuksen vaatiman pohjan kuntoon. Sen jälkeen paikalle saapuvat talonrakentajat, jotka aloittavat varsinai-sen rakennuksen pystytyksen. Talonra-kentajien työtovereina ovat kirvesmiehet, mittamiehet, vedeneristäjät, elementti-asentajat sekä muurarit. Työmaalla am-mattilaisten työntekoa johtaa rakennus-mestaritaustainen työnjohtaja.

Rakennuksen sähköistä vastaavat sähköasentajat ja LVI-asentajat tekevät putkistot. Rakennuksen pinnoista kuten seinistä, lattioista ja katosta vastaavat

Rakennusalalla on tärkeä tehtävä kehittää ja luoda kestävää rakennettua ympäristöä ihmisten elämänlaadun parantamiseksi.”

www.themesta.net

#ILMOITUS

Alan koulutusta antavia ammattioppilaitoksia löy-tyy joka puolelta Suomea. Ammattikorkeakouluja, jotka kouluttavat rakennusalalle on yli kaksikymmentä.

Yliopistokoulutusta annetaan Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa, Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Oulun yliopistossa.

OPISKELUPAIKAT

Rakennustyömaa on täynnä erilaisia ammattilaisia joita yhdistää ainoastaan se, että he rakentavat samaa rakennusta. Työmaa on kuin vilkas muura-haispesä, jossa kuhina jatkuu aamusta iltaan. Kaikkea valvoo vastaava työnjohtaja, joka on vastuussa kaikesta mitä työmaalla tapahtuu. Vastaavan työnjohtajan apuna on työmaainsinööri, joka ohjaa työmaan suunnittelua ja laatii aikatauluja sekä hoitaa kaiken juoksevan paperityön.

väliseinäasentajat, maalarit, laatoittajat, matto- ja parkettiasentajat ja alakatto-asentajat. Rakennus tarvitsee myös ik-kunat, ovet ja kalusteet, joista vastaavat erikseen valmistus ja asennus. Työmaan loppuvaiheessa kalusteasentaja asentaa tarvittavat kalusteet paikalleen, jonka jälkeen työmaasiivoja pääsee siivoamaan viimeisiä jälkiä. Tässä vaiheessa raken-nuksen pihamaa on viherrakentajien tar-kassa hallinnassa.

Viimeisenä työmaan johto tarkistaa, että rakennus on kunnossa ja valmis luo-vutettavaksi.

Luovutuksen jälkeen rakennusta käy-tetään vuosikymmeniä, eli rakentajien konkreettisen työn tulokset ovat pysyviä. Valitessasi rakentamisen, pääset alalle jolta työt eivät lopu koskaan!

Kuvassa Aalto-yliopiston

insinööritieteiden korkeakoulussa

rakennustekniikkaa opiskeleva

Matleena Helander

40

Energia-alan ammattikorkea-kouluopinnot kestävät noin neljä vuotta ja tarjoavat käy-tännönläheisen lähestymista-van alan työtehtäviin.

Ammattikorkeakouluissa voit suorittaa alalle soveltu-van energia-, sähkö- tai LVI-tekniikan, liiketalouden taitietojenkäsittelyn tutkinnon. Yliopistotutkinnon suorittami-nen kestää noin kuusi vuotta.

MITÄ OPISKELLA?

Tuulivoimainsinööri

Energiatehokkuusneuvoja

Reaktorifyysikko

Älyverkkoasiantuntija

Ympäristöjohtaja

Sähköpörssimeklari

Kaukolämmön käyttöpäällikkö

Henkilöstöjohtaja

Verkostosuunnittelija

Markkinointipäällikkö

Sopimusoikeuden asiantuntija

AMMATTEJA

ENERGIA-ALA

#ILMOITUS

Tulevaisuuden osaajaksiyhteiskunnallisestimerkittävälle alalle!”

www.energiamaailma.fi

#ILMOITUS

TYÖLLISTYMINEN

Energia-ala on vahvasti kiinni tulevai-suudessa. Uusien ilmasto- ja ympäris-tömyönteisten teknologioiden ja in-novaatioiden kehittäminen ovat alan avainsanoja. Kilpailukykyinen palkka, yhteiskunnallisesti merkittävät työ-tehtävät ja erinomaiset työllisyysnä-kymät tarjoavat alasta kiinnostuneillemielenkiintoisia uramahdollisuuksia.Tulevan vuosikymmenen aikana alal-ta jää eläkkeelle noin 40% nykyisestä henkilöstöstä, joten energia-alan mie-lenkiintoisiin tehtäviin tarvitaan run-saasti uusia osaajia.

Energia-ala on monipuolinen, se työllistää Suomessa suoraan noin 15 000 henkilöä ja välillisesti vielä enemmän. Alan palvelut kattavat koko maan, joten myös työtehtäviä on tarjolla maanlaajuisesti – nyt ja tulevaisuudes-sa. Esimerkiksi sähkön, lämmön ja kaukokylmän tuotanto, jakelu, myynti ja asennus tarjoavat vaihtelevia tehtäviä, ja alalla työskenteleekin eri koulutusaloilta valmistuneita ammattilaisia ja asiantuntijoita.

LISÄTIETOJA

Diplomi-insinööriksi valmistunut voityöskennellä energia-alalla esimerkik-si energiayhtiössä ympäristö-, tutki-mus- tai tuotantopäällikkönä. Kaup-

Lue lisää energia-alasta

Lue palvelupäällikkönätyöskentelevän

Markon haastatteluosoitteessa www.abit.fi /energiateollisuus

patieteiden maistereille puolestaan on tarvetta esimerkiksi taloushallinnon, markkinoinnin ja henkilöstöhallinnontehtävissä. Monipuolisuus opinnoissaon kuitenkin tutkinnosta riippumattatärkeää. Lisäksi kielitaito, projekti-työtaidot, tietotekninen osaaminen ja kansainvälisyys ovat valttikortteja energia-alalla.

41#ILMOITUS

FINGRID vastaa Suomen sähkönsiir-ron kantaverkosta, yhteiskuntam-me tärkeimmästä perusrakenteesta. Kantaverkon kautta kulkee noin 75 prosenttia kaikesta Suomessa käyte-tystä sähköstä. Fingridiläiset voivat päivittäin nähdä työnsä vaikutuksen jokaisen suomalaisen arkeen: Suomi toi-mii sähköllä. Kansainvälisen yhteistyön ja sähkömarkkinoiden laajenemisen myötä työllämme on yhä suuremmassa määrin myös kansainvälinen ulottu-vuus. Fingrid tarjoaa yhteiskunnalli-sesti merkityksellistä ja ammatillisesti kiinnostavaa työtä n. 260:lle eri alojen asiantuntijalle.

www.fingrid.fi

Sanna Sierla

Punnitsin lukion jälkeen opiskelupai-kan valintaa kauppakorkeakoulun ja teknillisen korkeakoulun väliltä. Isäni

työskenteli teknisellä alalla, ja päätin lopulta seurata hänen jalanjälkiään. Valitsin sähkö-tekniikan opinnot ja valmistuin Otaniemestä diplomi-insinööriksi keväällä 2010.

Aloitin Fingridillä voimajohtoasiantun-tijana maaliskuussa 2013. Fingridiltä kävi yliopistollani vierailijaluennoitsijoita, joten minulla oli yhtiöstä jo valmiiksi hyvä kuva. Minulla oli myös kokemusta alalta, sillä olin ehtinyt työskennellä jakeluverkkopuolella. Työssäni vastaan voimajohtojen kunnon hal-linnasta ja toimin alueorganisaatioiden tu-

kena. Olen myös mukana kehittämässä uut-ta omaisuuden hallinnan tietojärjestelmää.

Työpäiväni eivät ole koskaan saman-laisia. Fingridillä pääsee oppimaan pal-jon uutta, ja yhtiö tukee työntekijöiden-sä kasvua ja kehittymistä. Jokaiselle fingridiläiselle laaditaan oma urakehitys-suunnitelma: uuden työntekijän kiinnos-tuksen kohteet ja tavoitteet kartoitetaan jo uran alkuvaiheessa. Haluan itse kehittyä asiantuntijatehtävissä, ja kansainväliset haasteet kiehtovat minua eniten.

Fingridillä on mainio työilmapiiri. Mi-nut on otettu hyvin vastaan ja kollegoilta on helppo kysyä neuvoa kaikissa tilanteissa.

Fingrid on joustava työnantaja, ja yhtiö pitää hyvää huolta henkilöstöstään. Pienten lasten vanhemmat voivat tehdä lyhyempää työpäi-vää, ja talossa on liukuva työaika sekä etä-työmahdollisuus. Lisäksi yhtiö tarjoaa laajat terveyspalvelut ja työmatka- sekä liikunta- ja kulttuuriseteleitä.

Meillä työskentelee motivoituneita ja in-novatiivisia osaajia. Fingrid tekee paljon yh-teistyötä pohjoismaisten ja eurooppalaisten toimijoiden kanssa, joten työssä tarvitaan paitsi kielitaitoa myös laaja-alaisuutta ja hy-viä yhteistyötaitoja. Täällä riittää mielekkäitä työtehtäviä, ja kannustava ilmapiiri motivoi kehittämään omaa osaamista.

VOIMAJOHTOASIANTUNTIJA

”FINGRID ON JOUSTAVA TYÖNANTAJA, JA YHTIÖ PITÄÄ HYVÄÄ HUOLTA HENKILÖSTÖSTÄÄN.”

TEKSTI: NOORA NIEMELÄ KUVA: TEEMU GRANSTRÖM

Fingridillä pääsee työskentelemään kansainvälisessä ympäristössä

42

HENKILÖSTÖPALVELUT

#ILMOITUS

Vuokratyö – kohti unelmaduunia”

NOPEUS

JOUSTAVUUS

TYÖKOKEMUS

VERKOSTOT

VUOKRATYÖN EDUT

Vuokratöitä tehdään kaikilla aloilla:

KOKKI

KIRJANPITÄJÄ

SIIVOOJA

KIRVESMIES

SAIRAANHOITAJA

TARJOILIJA

PALKANLASKIJA

HITSAAJA

KONEISTAJA

LÄHIHOITAJA

ESIMERKKEJÄ AMMATEISTA

Katso video

Jos oma ala tai ammatti ei ole vielä selvillä, vuokratyön kautta voi kokeilla erilaisia töitä ja tutustua erilaisiin työpaikkoihin. Vuokratöissä tutustuu uusiin ihmisiin ja luo laajan kontaktiverkoston, mistä voi olla apua työn-haussa myöhemmin.

Vuokratyön kautta työhön pääsee yleen-sä nopeasti. Tietyillä aloilla, kuten esi-merkiksi ravintola- ja kaupan alalla, voi aika pitkälti itse päättää, milloin ja mis-sä työskentelee.

NOPEASTI JA JOUSTAVASTI TÖIHIN

Nuori ikä ja lyhyt työkokemus eivät ole esteenä vuokratöissä. Vuokratöissä on mahdollista saada muun muassa työ-turvallisuuskortti-, hygieniapassi- ja kassakoulutusta.

Vuokratyöyritykset tarjoavat myös työnhakuvalmennusta ja vinkkejä on-nistuneeseen työnhakuun. Jos edessä on työhaastattelu, vuokratyöyrityksistä saa neuvoja vaikka siihen, miten työhaastat-telussa pitää käyttäytyä, miten pukeutua ja mitä asioita nostaa esille.

Opiskelija voi yhdistää opintoihinsa hyvin vuokratyön ja tienata lisärahaa, silloin kun opinnot sallivat. Samalla karttuu työkokemusta, mikä parantaa työllistymistä opintojen jälkeen.

VUOKRATYÖ SOPII OPISKELIJALLE

www.hpl.fi www.reilujavuokratoita.fi

#ILMOITUS

43

KLT-kirjanpitäjä

taloushallinnon assistentti

tilitoimistoyrittäjä

verokonsultti

palkkahallinnon

ammattilainen PHT

pääkirjanpitäjä

taloushallinnon tiimiesimies

taloushallinnon harjoittelija

palkanlaskija

talouspäällikkö

AMMATTEJA

TALOUSHALLINTO

Mielenkiintoisiatyötehtäviä ja erinomaisiauramahdollisuuksia

Opiskelijat.taloushallintoliitto.fi

#ILMOITUS

Laskennan opintoja voi suorit-taa sekä ammattiopisto- että AMK- ja korkeakoulutasolla.Lisäksi tarjolla on aikuisope-tusta, erityisammattitutkintoja sekä oppisopimus- ja näyttö-tutkintomahdollisuuksia.

Myös taloushallinnon rekry-tointiohjelmissa koulutetaan erityisesti alan vaihtajia.

Lue lisää:Opiskelijat.taloushallintoliitto.fi

OPISKELUPAIKAT

MINUSTAKO ALANAMMATTILAINEN?

Kiinnostus numeroita kohtaan on tär-keää, mutta alan töissä painottuvat myös asiakaspalveluhenkisyys, tieto-tekniikkaosaaminen, liiketoiminnan tunteminen, myynti- ja markkinointi-osaaminen, tiimityötaidot, kielitaitoja innostunut asenne.

Taloushallinnon ala tarjoaa reilusti monipuolisia työtehtäviä mm. tilitoi-mistoissa ja alan konsulttiyrityksissä. Alan uusien ammattilaisten työnä-kymät ovat hyvät – yritykset ulkoistavat taloushallinnon toimintojaan entistä enemmän ja lisäarvopalveluiden kysyntä kasvaa, joten tarve alan osaajille kasvaa jatkuvasti.

TYÖLLISTYMINEN

Suomessa on kirjanpito- ja tilinpäätös-palveluiden toimialalla yli 4 400 toi-mipaikkaa, jotka työllistävät yhteensä noin 12 000 henkilöä. Työpaikan koko voi vaihdella yhden ja yli viidenkym-menen henkilön välillä aina kansain-välisiin konserneihin asti, ja tarjolla onkin paljon erilaisia työympäristöjä.

LISÄTIETOA

Sähköisten taloushallintopalveluiden myötä työn rutiininomaisuus vähenee ja aikaa jää yhä enemmän asiakasta-paamisille. Henkilökohtainen asiakas-palvelu ja konsultointi nähdäänkin osana tulevaisuuden talousammatti-laisen tehtävänkuvaa, jossa sosiaalisettaidot nousevat vahvasti ammatillisenosaamisen rinnalle ja tueksi.

Taloushallinnonyrittäjä Henna

kertoo työstään.

Katso video

44

KATSO VIDEO

Lahden ammattikorkeakoulun puutek-niikan koulutuksessa opiskellaan jalos-tettujen puutuotteiden erilaisia tuotan-tomenetelmiä ja tuotekehitystä. Opit myös puutuotteiden kaupallistamiseen liittyvää markkinointiajattelua ja pääset tekemään yhteistyöprojekteja alan yri-tysten kanssa.

www.lamk.fi

www.puutekniikka.info

Sanni Saarinen

Yleensä oletetaan, että insinööriksi opiskelemaan ha-luavalla pitäisi olla vahva matemaattinen tausta, eli pitkä matematiikka lukiossa. Itse kuitenkin opiskelin

lyhyen matematiikan ja kävin fysiikasta ja kemiasta vain pakolliset kurssit. Siitä huolimatta olen pärjännyt hyvin.

Olen erikoistunut puutekniikkaan. Mielestäni tekniikan ala on monipuolinen, sillä siinä on lukemista ja pänttää-mistä, mutta myös konkreettista tekemistä.

Mielestäni käsitykset siitä, voiko nainen opiskella tai työskennellä tekniikan alaa, ovat muuttuneet todella pal-jon viime vuosina. Kun nykyään esimiehetkin alkavat olla nuorempia, he osaavat ajatella uudella tavalla. Minunkin luokastani lähes puolet on naisia, joten aika tasainen on tilanne.

MATERIAALITEKNIIKAN OPISKELIJA

Tuomas Manninen

Insinööriopiskelijat kouluttautuvat täällä pääsääntöi-sesti työnjohtamisen, tuotekehityksen tai markkinoin-nin tehtäviin. Hienoa ammattikorkeakoulussa on yhteistyö yritysten

kanssa, eli erilaiset projektit sekä tutkintoon kuuluvat har-joittelujaksot. Niistä saa paljon käytännön työkokemusta.

Jos vertaan ammattikorkeakoulua ja lukio-opiskelua, lukio oli minulle paljon raskaampaa ja teoreettisempaa. Ammattikorkeakouluopinnoissa minua yllättikin eniten käytännönläheisyys. Jos teemme täällä tutkimuksen tai projektin, teemme siihen koekappaleet itse. Esimerkiksi teemme huonekalun ja testaamme, mitä se kestää.

MATERIAALITEKNIIKAN OPISKELIJA

”MIELESTÄNI KÄSITYKSET SIITÄ, VOIKO NAINEN OPISKELLA TAI TYÖSKENNELLÄ TEKNIIKAN ALAA, OVAT MUUTTUNEET TODELLA PALJON VIIME VUOSINA.”

”HIENOA AMMATTIKORKEAKOULUSSA ON YHTEISTYÖ YRITYSTEN KANSSA.”

TEKSTI: TEEA JOKIHAARA KUVAT: TEEMU GRANSTRÖM

Materiaalitekniikan opiskelu on monipuolista ja käytännönläheistä

#ILMOITUS44

45

KATSO VIDEO

V ielä lukiossa en ollut täysin varma, mitä tekisin tu-levaisuudessa. Lukion päättymisen jälkeen suunni-telma alkoi selventyä ja tiesin, että se olisi jotakin

tekniikkaan ja liikenteeseen liittyvää. Sellaista, missä saisi suunnitella ja tehdä ryhmässä.

Olen 16-vuotiaasta asti ajanut moottoripyörää ja ollut paljon liikenteessä. Siitä se kipinä sitten lähti siihen, miten liikenne toimii ja miten sitä suunnitellaan.

Selailin Hämeen ammattikorkeakoulun sivuja ja löysin liikennealan, joka tuntui heti omalta jutulta. Matemaat-tisten aineiden ja kielten lisäksi meillä on äärimmäisen hyödyllisiä aineopintoja. Olemme tutustuneet esimerkiksi Tukholman joukkoliikenteeseen, pohtineet parannus- ja kehitysideoita sekä soveltaneet oppimaamme Suomen tar-peisiin.

Opiskellessani olen yllättynyt siitä, miten paljon mah-dollisuuksia erikostumiseen ala tarjoaa. Liikennealan kou-lutuksella voi työskennellä esimerkiksi liikenne-, parkki-paikka- tai risteyssuunnittelijana. Valmistumisen jälkeen haluaisin työpaikan liikenneturvallisuuden ja älyliikenteen parista.

Liikennealan merkitys kasvaa, ja ala kehittyy tulevaisuu-dessa. Osaajia siis tarvitaan.

LIIKENNEALAN OPISKELIJA

Kirsi Kangasmaa

”OPISKELLESSANI OLEN YLLÄTTYNYT SIITÄ, MITEN PALJON MAHDOLLISUUKSIA ERIKOSTUMISEEN ALA TARJOAA.”

HAMKissa voit suorittaa tekniikan ammatti-korkeakoulututkinnon seuraavissa koulutusohjelmissa:

Bio- ja elintarviketekniikka, HämeenlinnaLiikenneala, RiihimäkiKone- ja tuotantotekniikka, RiihimäkiSähkö- ja automaatiotekniikka, ValkeakoskiRakennus- ja yhdyskuntatekniikka - insinööri & rakennusmestari, HämeenlinnaTieto- ja viestintätekniikka, Riihimäki

Electrical and Automation Engineering, ValkeakoskiConstruction Engineering, HämeenlinnaMechanical Engineering and Production Technology, Riihimäki

www.hamk.fi

45#ILMOITUS

TEKSTI: VIRVAMARIA TOIKKA KUVA: TEEMU GRANSTRÖM

Liikenneala tähtää tulevaisuuteen

#ILMOITUS

46

HAMKista luonnonvara-alan osaajaksi ja kehittäjäksi

KATSO VIDEO

Emilia Hämäläinen

Opiskelen HAMKissa toista vuotta kestävää kehitys-tä. Opinnoissa ollaan kiitettävästi ajan hermolla. Kivointa on ollut päästä mukaan aitoihin työelä-

män projekteihin. Teemme paljon ryhmätöitä, ja videointi on iso osa opis-

kelua. Kenttähommissa voidaan hyödyntää esimerkiksi kauko-ohjattavaa kopteria.

Koulutus antaa valmiudet monenlaisiin ympäristöalan työtehtäviin. Itseäni kiinnostavat materiaalivirrat ja vies-tintä, ja toivon löytäväni kivan työpaikan näiden parista.

KESTÄVÄ KEHITYS, YMPÄRISTÖSUUNNITTELIJA (AMK)

Iida Holck

Kestävä kehitys on ympäristöala, joka voidaan jakaa sosiaaliseen ja kulttuuriseenkestävyyteen, ekologi-seen kestävyyteen ja taloudelliseen kestävyyteen.

Parasta on, kun lähdetään ulos luokasta ja päästään osallistumaan oikeisiin projekteihin yritysten kanssa. Niis-sä on oppinut eniten. Olemme esimerkiksi tehneet hule-vesiprojektin Forssan kaupungin kanssa. Lisäksi olemme päässeet mukaan vesistön kunnostus- ja hoitokalastuspro-jekteihin. Meillä käy myös paljon vierailevia luennoitsijoita yrityksistä.

KESTÄVÄ KEHITYS, YMPÄRISTÖSUUNNITTELIJA (AMK)

TEKSTI: PIA SALO KUVAT: TEEMU GRANSTRÖM

Luonnonvara-alalla opiskellaan opintojak-sot niputtavissa moduuleissa, jotka ovat lähtöisin työelämän ilmiöistä tai tarpeista:

AgrologiInsinööri, bio- ja elintarviketekniikkaMetsätalousinsinööriHortonomi, rakennettu ympäristöHortonomi, puutarhatalousYmpäristösuunnittelija

www.hamk.fi

#ILMOITUS#ILMOITUS46

”OPINNOISSA OLLAAN AJAN HERMOLLA.”

”PARASTA ON PÄÄSTÄ OSALLISTUMAAN AITOIHIN PROJEKTEIHIN.”

47

”OLI HUIPPUA PÄÄSTÄ PELLOLLE KYNTÄMÄÄN.”

Mikko Torkkeli

Kiinnostukseni alaa kohtaan on lähtöisin kotitilaltani. Haluan kehittää maataloutta tulevaisuudessa. Maa-taloustyössä tarvitaan omaa innostusta ja luovuutta

sekä kiinnostusta luontoa kohtaan.Suosittelen tätä koulutusta, koska täällä pääsee pereh-

tymään monenlaisiin töihin käytännössä opetusmaatilalla ja harjoittelutiloilla sekä luennoilla ja ryhmätöissä. Kuusi-kymmentä opiskelijaa on jaettu kolmeen tiimiin, ja teem-me paljon ryhmätöitä. Meillä on tosi hyvä ryhmähenki ja luokkakavereista pidetään hyvää huolta.

MAASEUTUELINKEINOT, AGROLOGI (AMK)

Verna Rinta-aho

Hevostalouden koulutus antaa valmiudet moneen tehtävään, kuten maaseutuyrittäjän polulle tai asiantuntijatehtäviin maaseutukeskuksiin tai liike-

elämän palvelukseen. Täällä pääsee paneutumaan käytännön hommiin. Ne

ovat olleet opintojen parasta antia. Ensimmäisen opinto-vuoden sulanmaan moduuli oli huippua: pääsin ensi ker-taa pellolle kyntämään.

HEVOSTALOUS, AGROLOGI (AMK)

Johanna Alanko

Käytännönläheisessä koulutuksessa olen oppinut paljon opettajilta, luokkakavereilta ja maatalous-alan eri toimijoilta. Tuntuu hyvältä, kun saan vuo-

rostani itse jakaa tietoa muille. Vuorovaikutus on lisännyt kiinnostusta opiskelua kohtaan.

Maaseudun kehittäminen on ajankohtainen aihe, joka on itselleni läheinen. Maaseutu on tärkeä osa Suomea, ja haluan olla mukana lisäämässä maaseututietoisuutta.

MAASEUTUELINKEINOT, AGROLOGI (AMK)

”MAASEUTU ON TÄRKEÄ OSA SUOMEA.”

”HALUAN KEHITTÄÄ MAATALOUTTA TULEVAISUUDESSA.”

#ILMOITUS47

KATSO VIDEO

48

KATSO VIDEO

Maanmittaustekniikan opiskelussa pe-rehdytään muun muassa paikkatietojen ja karttojen tuottamiseen sekä kiin-teistöjen muodostukseen. Koulutuksen tavoite on antaa valmiudet toimia maanmittausinsinöörin tehtävissä. Jokaisen opintovuoden aikana toteute-taan vuositeeman mukainen ja käytän-nönläheinen ammattiprojekti.

www.lapinamk.fi

Maanmittaustekniikan koulutus, insinööri AMK

Tuomas Jylhä

Muutin Rovaniemelle Kangasalta, Tampereen läheltä, kaksi vuotta sitten. Vaikka tämä on pienempi

paikka kuin esimerkiksi Tampere, niin olen kyllä viihtynyt hyvin. Täällä luonnonjäätkin tulevat nopeammin kuin etelässä.

Äitini työskentelee maanmittausalalla, ja olen itsekin ollut alan kesätöissä. Siel-tä tuli kipinä lähteä tänne opiskelemaan

maanmittaustekniikkaa. Täällä opiskellaan aika paljon kiinteistölainsäädäntöä ja ylei-sesti maankäyttöön liittyviä asioita.

Ensimmäisen vuoden jälkeen käytetään paljon tietokoneohjelmia. Maanmittaus-tekniikan alalta valmistutaan maanmitta-usinsinööriksi, ja sen jälkeen voi työllistyä julkiselle puolelle eli kunnille tai valtiolle. Lisäksi on aika laaja yksityinen sektori, jos-

ta löytyy vaikka minkälaista hommaa. Voi tehdä esimerkiksi niin kuin minä ja mennä ratapuolelle. Sitten on myös tiemittauksia, vedenalaisia mittauksia ja siltamittauksia. Yleisesti maailmassa mitataan aika paljon asioita.

Lapin AMK:sta saa perustyökalut työ-elämään, ja työssä kyllä sitten oppii kaikki siihen tarvittavat tiedot.

MAANMITTAUSTEKNIIKAN OPISKELIJA

TEKSTI: HENRI SALORANTA KUVAT: TEEMU GRANSTRÖM

#ILMOITUS#ILMOITUS48

Koulutus houkutteli Lappiin

”MAAILMASSA MITATAAN AIKA PALJON ASIOITA.”

49

KATSO VIDEO

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulu-tuksessa voi suuntautua muun muassa automaatiotekniikkaan, sähkövoima-tekniikkaan tai kaivostekniikkaan. Tutkinnon voi suorittaa myös tuotan-topainotteisesti, jolloin työharjoittelun osuus opinnoista on kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna.

www.lapinamk.fi

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Rikhard Karlsson

Tulin Kemiin Turusta asti. Opiskelin sitä ennen sähköasentajaksi, ylioppilaaksi ja kävin yliopistossa avoimia kursseja.

Kun olin töissä, niin kaikki esimiehet sa-noivat, että kannattaisi mennä jatko-opis-kelemaan sähkötekniikan insinööriksi. Olin aina halunnut, mutta ei oikein ollut sellais-ta paikkakuntaa, johon olisin halunnut läh-teä. Sitten huomasin, että Kemissä pystyisi

opiskelemaan sähkötekniikan insinööriksi Lapin AMK:ssa.

Siitä lähti innostus, että nyt vihdoin voin tehdä sen.

Tämä ala on sitä, että hankitaan uutta tie-toa ja ylläpidetään ammattillista tietotaitoa. Meillä on todella hyvä ryhmähenki porukas-sa, ja kaikilla on omat osaamisalueensa. Mie-lestäni täältä saa erittäin hyvät eväät työelä-

mään. Eri kursseja voi oikeasti käyttää töissä. Tyypillisesti tästä koulutuksesta läh-

detään esimiehiksi, johtajiksi, teknisiksi osaajiksi ja jopa ammattikoulun opetta-jiksi. Taivas on rajana. Suunnitelmani on päästä sähköinsinööritoimistoon töihin tai esimerkiksi sähköalan johtajaksi. Tulevai-suudessa oman firman perustaminen olisi huippua.

SÄHKÖTEKNIIKAN OPISKELIJA

#ILMOITUS#ILMOITUS49

”TÄÄLTÄ SAA ERITTÄIN HYVÄT EVÄÄT TYÖELÄMÄÄN.”

50

KATSO VIDEO

Kävin aiemmin ajoneuvoasentajalinjan ja samalla lukion. Sen jälkeen olin neljä vuotta raskaskone-asentajan töissä ja totesin, että haluan muutakin.

Halusin monipuolisemmat mahdollisuudet työelämässä tulevaisuutta ajatellen.

Opiskelen merenkulun insinööriksi. Sain kipinän hakea tänne verrattuani eri insinöörialoja, kuten ajoneuvo- ja metallipuolta. Tämä kuitenkin vei voiton monipuolisuudel-laan.

Merenkulkualalla on paljon mahdollisuuksia, sillä töi-hin pääsee joko merille tai maihin voimalaitoksiin. Sekä merillä että maalla tehdään samanlaisia hommia, ja moottorit ovat isoja ja hirveän mielenkiintoisia.

SAMK on tukenut ammatillista kehitystämme todella hyvin. Saamme koulutuksessa pätevyydet erilaisiin työssä vaadittaviin taitoihin, mikä helpottaa työelämään siirty-mistä. Samalla säästää, sillä esimerkiksi palo- ja pelastus-koulutukset olisivat melkoinen lovi omalle lompakolle.

Pidän siitä, että voi olla työssä oma-aloitteinen. Myös se on tärkeää, että työssä voi kehittyä. Laivallakin saa ko-keneemmilta apua ja neuvoa, jolloin heiltä voi oppia koko ajan lisää.

Jo koulussa opiskelijat tulevat tosi hyvin toimeen tois-tensa kanssa. Otamme huomioon sen, että opiskelemme tulevien työkavereidemme kanssa.

MERENKULUN OPISKELIJA, INSINÖÖRI (AMK), RAUMA

Elisa Laaksonen

”OTAMME HUOMIOON SEN, ETTÄ OPISKELEMME TULEVIEN TYÖKAVEREIDEMME KANSSA.”

TEKSTI: TEEA JOKIHAARA KUVA: TEEMU GRANSTRÖM

#ILMOITUS50

Töihin vaikka maailman toiselle laidalle Merenkulkualalta avautuu kansain-

välinen ammatti, jossa työpaikka voi sijaita missä päin maailmaa tahansa. Opiskelija suuntautuu joko merikaptee-niksi tai merenkulkualan insinööriksi. Valmistunut voi toimia esimerkiksi pe-rämiehenä, yliperämiehenä, päällikkönä, konemestarina tai konepäällikkönä.

www.samk.fi/haku

Merenkulku, merikapteeni tai insinööri (AMK)

51

KATSO VIDEO

”ALALLE KANNATTAA HAKEA, JOS ON ULOSPÄINSUUNTAUTUNUT JA AURINKOINEN, JA TYKKÄÄ IHMISISTÄ.”

Anni Helminen

Olen ollut aina kiinnostunut eri kielistä ja kulttuu-reista. Se taisi olla suurin syy, miksi hain tälle alalle.

Opinnoissa yllättävintä on ollut niiden moni-puolisuus. Esimerkiksi markkinointia opiskelemme paljon.

Olen jonkin verran miettinyt myös yrittäjyyttä, mutta en tarkalleen vielä tiedä, mitä tekisin. Meillä koulussa tuetaan yrittäjyyttä ja täällä toimii yrityskiihdyttämö, joka auttaa alkutaipaleella.

Tulevaisuutta miettiville nuorille haluaisin sanoa, että matkailualan opiskelu on hyvä vaihtoehto. Se avaa ovia ulkomaille ja moniin yrityksiin. Opinnot antavat valmiudet työskennellä missä olosuhteissa tahansa ja eri kansallisuuk-sien parissa.

MATKAILUN OPISKELIJA, RESTONOMI (AMK), PORI

Ensimmäisen kerran lähdin yksin ulkomaille heti, kun olin päättänyt yhdeksännen luokan. Siitä kielikurs-sista Yhdysvalloissa syttyi intohimo, enkä enää oi-

kein malttaisi pysyä Suomessa.Yleisin mielikuva on, että meistä matkailun opiskelijois-

ta tulee matkaoppaita. Näin ei kuitenkaan ole, vaan mat-kailun koulutus antaa pätevyyden todella monenlaisiin työtehtäviin.

Olen eniten kiinnostunut tapahtumatuotannosta ja koulu on mahdollistanut sen, että olen päässyt järjestä-mään erilaisia tapahtumia.

Myös kotimaan matkailu tarvitsee ammattilaisia. Alalle kannattaa hakea, jos on ulospäinsuuntautunut ja aurinkoi-nen, ja tykkää ihmisistä.

Suurin osa niistä ammateista, joihin matkailualalta pää-tyy, vaatii ihmisten tapaamista jatkuvasti.

MATKAILUN OPISKELIJA, RESTONOMI (AMK), PORI

Krista Niemi

”OPINNOT ANTAVAT VALMIUDET TYÖSKENNELLÄ MISSÄ OLOSUHTEISSA TAHANSA JA ERI KANSALLISUUKSIEN PARISSA.”

TEKSTI: TEEA JOKIHAARA KUVA: TEEMU GRANSTRÖM

51#ILMOITUS#ILMOITUS

Opintojen keskeisimmät sisältöalueet liittyvät matkailualaan ilmiönä ja elin-keinona. Restonomi voi työskennellä asiakaspalvelu- ja myyntitehtävissä ku-ten matkailuneuvojana, kokous- ja kon-gressikoordinaattorina, myyntipäällik-köinä tai majoitusyrityksen vastaanot-topäällikkönä, palvelupäällikkönä sekä monipuolisissa suunnittelu- ja kehittä-mistehtävissä, kuten ohjelmapalvelui-den tuottajana, tapahtumanjärjestäjänä tai markkinointisihteerinä.

www.samk.fi/haku

Matkailun koulutus, restonomi (AMK)

52 52#ILMOITUS

Olen lapsesta saakka tykännyt nikkaroida ja tehdä käsillä. Peruskoulussa lempiaineitani olivat puukä-sityöt ja tekninen työ.

Konetekniikan opinnot valitsin, koska haluan pääs-tä suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia projekteja. Nämä opinnot sopivat juuri sellaiselle, joka tykkää raken-nella asioita.

Opiskelin ammattikoulussa merkonomiksi, mutta tiesin jo silloin haluavani kouluttautua lisää. Veljeni on opiskellut konetekniikka, joten minulla oli jo etukäteen käsitys siitä, mitä opinnot pitävät sisällään. Ne alkoivat kiinnostaa.

Ensimmäinen opiskeluvuosi kuluu perusopintojen, kuten matematiikan, fysiikan ja kemian parissa. Koska mi-nulla ei ole lukiokoulutusta joudun tekemään moniin opis-kelukavereihini nähden enemmän töitä kursseilla. Se ei kuitenkaan vaivaa minua. Opinnot sujuvat, kun tekee teh-tävät ja kuuntelee luennoilla. Tuotantotalouden opinnot suoritamme englanniksi.

Koneinsinööri voi työllistyä esimerkiksi keskitason joh-totehtäviin tai suunnittelemaan tai mallintamaan koneita. Itse haluan työnjohtajaksi, sillä pidän vastuusta ja haluan konkreettisesti vaikuttaa työhöni.

Parasta Savonia-ammattikorkeakoulussa on se, että meillä vallitsee todella hyvä henki. Kaikki otetaan mukaan porukkaan. Lisäksi apua voi kysyä koska tahansa niin muil-ta opiskelijoilta kuin opettajilta.

Teemme paljon ryhmätöitä ja projekteja, mikä paran-taa vuorovaikutustaitoja ja valmistaa myös työelämään.

KONETEKNIIKAN INSINÖÖRIOPISKELIJA

Toni Koponen

#ILMOITUS52

Konetekniikan opiskelu antaa teknistä osaamista sekä johtamistaitoja. Opinnot keskittyvät työelämäprojekteihin. Konetekniikan opiskelija suuntautuu joko tuotekehitykseen tai tuotantotek-niikkaan.

Tammikuussa 2015 Savoniassa on tarjolla englanninkielinen Mechanical engineering -tutkinto-ohjelma, joka on osa Savonian konealan koulutuskoko-naisuutta.

www.savonia.fi

”TEEMME PALJON RYHMÄTÖITÄ JA PROJEKTEJA, MIKÄ PARANTAA VUOROVAIKUTUSTAITOJA JA VALMISTAA MYÖS TYÖELÄMÄÄN.”

53

Opiskelu englanniksi mahdollistaa kansainvälisen uran

Lukion jälkeen menin vuodeksi töihin. Olen todella kilpailuhenkinen ja pidän ihmisten kanssa työsken-telystä, niinpä innostuin myynnistä.

Olen kotoisin Iisalmesta, joten Savonia-ammattikor-keakoulu oli paras valinta minulle. Kaikki kurssimme ovat englanniksi ja lisäksi opintoihimme kuuluu myös muita kieliopintoja, joten kielitaitoni on kehittynyt aivan uudelle tasolle.

Kansainvälisten opintojen ansiosta olen saanut paljon ulkomaalaisia ystäviä, ja näin oppinut heidän tapojaan ja kulttuuriaan. Parhaat ystäväni ja opiskelukaverini ovat Pohjois-Amerikasta. Lisäksi luokallamme on esimerkiksi kiinalaisia ja vietnamilaisia.

Meillä Savoniassa on äärimmäisen ammattitaitoista ja laadukasta opetusta. Kaikilla opettajilla on erikoisosaami-sensa, mikä näkyy kursseilla. Itsenäisen opiskelun lisäksi meillä on paljon käytännöllisiä projekteja. Olemme esi-merkiksi innovoineet ja perustaneet yrityksiä.

Tutkinto-ohjelmassani keskitytään kansainväliseen kauppaan. BBA-opinnot valitsin, koska ne mahdollistavat monipuolisesti eri uravaihtoehtoja. Suunnitelmia on help-po muuttaa, sillä voin työskennellä muun muassa myyn-nin, rahoituksen ja markkinoinnin tehtävissä. Kansain-välinen tutkinto mahdollistaa työskentelyn ulkomailla ja uskon, että hyvä kielitaito on valttikorttini työnhaussa.

Haaveissani olisi joskus työskennellä kansainvälisessä yrityksessä myynnin parissa.

INTERNATIONAL BUSINESS BBA-OPISKELIJA

Anssi Virtanen

53#ILMOITUS#ILMOITUS

Kansainvälisen liiketalous eli BBA-koulutus antaa eväät kansainvälisen kaupan osaajaksi. Opinnoissa keskity-tään yritysten kansainvälistymiseen se-kä kansainvälisen kaupan käytänteisiin ja kehitetään yhteistyö- ja kommuni-kaatiotaitoja.

www.savonia.fi

”USKON, ETTÄ HYVÄ KIELITAITO ON VALTTIKORTTINI TYÖNHAUSSA.”

TEKSTI: VIRVAMARIA TOIKKA KUVA: TEEMU GRANSTRÖM

54

”ME OPISKELIJAT TEEMME PALJON YHDESSÄ, KAIKKI OTETAAN MUKAAN JA KAVERIA AUTETAAN AINA.”

Opiskelualat:

Arkkitehtuuri AutomaatiotekniikkaBiotekniikkaKonetekniikka Matemaattisten aineiden opettajankoulutus Materiaalitekniikka Rakennustekniikka Sähkötekniikka Teknis-luonnontieteellinen Tietojohtaminen TietotekniikkaTuotantotalousYmpäristö- ja energiatekniikka Englanninkieliset tutkinnot

www.tut.fi/hakuinfo

TEKSTI: MARJU HULTTINEN KUVA: RAMI MARJAMÄKI

TTY takaa ainutlaatuisen yhteishengen

TTY takaa ainutlaatuisen yhteishengen

Jussi-Pekka Teini

Pohdin abivuonna, että hakisinko opiske-lemaan historiaa vai tekniikkaa. Valitsin teknii- kan enkä ole katunut.

Olin lukenut pitkän matematiikan ja fysiikan, ja ne ovat antaneet tarpeeksi val-miuksia. Pätevyys riittää, kun jasaa tehdä töitä ei tarvitse olla mikään erityisnero. En osannut odottaa tekniikan opiskeluista mitään erityistä, mutta nyt kokeneempana voin sanoa, että opiskeluaika on ollut oi-kein sujuvaa ja mielenkiintoista.

Yliopistomme on ainut Suomessa, jos-

sa on pelkkiä teekkareita. Meillä vallitsee ainutlaa tuinen yhteishenki. Porukka on omalaatuista. Vuorovaikutus on välitöntä ja tunnelma on hyvä.

Me opiskelijat teemme paljon yhdessä, kaikki otetaan mukaan ja kaveria autetaan aina.

Harrastusmahdollisuuksia on roolipe-laamisesta amerikkalaiseen jalkapalloon – mitä ei ole, voidaan luoda. Tilat ovat mo-dernit aina isosta liikuntahallista musiikin-harrastajien treenikämppiin.

Olen toiminut myös ylioppilaskunnan hallituksessa opiskelijoiden äänenä vastaa-massa koulutuspolitiikasta.

Työllisyysnäkymät ovat alallamme ää-rimmäisen hyvät, myös vastavalmistuneet työllistyvät hyvin.

Olen tehnyt opiskelujen ohessa hiukan hommia talon ulkopuolelle sekä ollut myös alan kesätöissä. Valmistuttuani minulla on tavoitteena jäädä yliopistolle tutkijaksi ja tähdätä jatko-opiskelijana väitöskirjaan ja tohtorin tutkintoon.

SÄHKÖTEKNIIKAN OPISKELIJA

TTY tarjoaa opiskelijoilleen mahdolli-suuden laaja-alaiseen poikkitekniseen koulutukseen.

Koko hakuajan ma–ti online teekkarichat

www.tut.fi/hakuinfo

#ILMOITUS54

55

#ILMOITUS

Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta

Uuden tieto- ja sähkötekniikan tie-dekunnan muodostavat tieto-, säh-kö- ja tietoliikennetekniikan osastot sekä tietojenkäsittelytieteiden laitos. Siirtyminen koulutusohjelmasta toiseen on aiempaa helpompaa ja kurssivalikoi-ma laajempi.

www.oulu.fi /yliopisto

Juho Leinonen

Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 2009 Kuhmon yhteislukiosta. Opiskelin pit-kää matematiikkaa sekä kieliä. Sain jo

ensimmäisellä hakukerralla opiskelupaikan tietojenkäsittelytieteeseen, mutta hain vielä seuraavana keväänä englantilaiseen filolo-giaan.

Lopulta totesin, että tietojenkäsittely-tiede on se, mitä haluan opiskella, koska kaikki vapaa-aikakin on mennyt tietoko-neiden parissa. Muita paikkakuntia en hir-veästi katsonutkaan, sillä Oulussa oli mie-lenkiintoinen opintotarjonta.

Opiskelen viidettä vuotta ja valmistuin kandidaatiksi keväällä 2014. Opiskelen oh-jelmistotuotannon suuntautumisvaihtoeh-dossa. Opiskelu on omaehtoista, eli täytyy pitää itse huoli tehtävistä ja siitä, että pysyy kursseilla mukana.

Kurssien aiheet vaihtelevat varsinkin opintojen alussa paljon, joten opiskelu on hyvin monipuolista. Siitä saa myös laajan kuvan siitä, mitä tämä ala on. Meillä on Ou-lussa hyvä henki, ja ainejärjestötoimintaan pääsee hyvin mukaan. Tällä hetkellä olen Oulun yliopiston tietojenkäsittelijöiden kil-

lan puheenjohtajana.Viime kesänä olin ensimmäistä kertaa

oman alan töissä ohjelmointitehtävissä. Mobiilisovellusten parissa työskentely kiin-nostaa erityisesti, ja haluaisin työskennellä jossain pienessä firmassa. Sellaisessa pystyisi ehkä vaikuttamaan siihen, millaiseksi tuote lopulta muotoutuu. Opinnot antavat hyvän pohjan alalle, mutta osaamista täytyy edel-leen kehittää, sillä käytettävän teknologian määrä on niin suuri.

TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN OPISKELIJA TEKSTI: HENRI SALORANTA KUVA: SAMULI SKANTSI

”AINEJÄRJESTÖTOIMINTAAN PÄÄSEE HYVIN MUKAAN.”

55#ILMOITUS

Monipuolinen ja laaja opintotarjonta tuo vaihtelua

56#ILMOITUS

56

Aino Airas

Kävin lukion Jämsässä, mistä olen myös kotoisin. Tiesin jo yläkoulussa haluavani arkkitehdiksi, joten luki-

ossa valitsin pitkän matematiikan ja paljon kuvaamataitoa. Opiskelukaupungin arpo-minen oli sitten isompi homma. Halusin kuitenkin uusiin ympyröihin, ja Oulu oli villi valinta. Oulun houkutusta lisäsi arkkitehtuu-riosaston keskustakampus, johon olen nyt ihastunut.

Tein kandidaatintyön vajaa pari vuot-

ta sitten, minkä jälkeen olen suorittanut maisterivaiheen opintoja. Juuri nyt opintoi-hini kuuluu paljon harjoitustöitä ja suun-nittelukilpailuja. Opetus Oulussa on hyvin työelämäkeskeistä ja käytännönläheistä, ja täältä valmistuneet arkkitehdit työllis-tyvät hyvin. Arkkitehtuurin tiedekunnassa on mahtava yhteishenki opiskelijoiden ja opettajien kesken, mikä tekee opiskelusta mielekästä. Lisäksi opiskelijat ovat erittäin motivoituneita.

Olen ollut kaksi kesää ja yhden kevään töissä arkkitehtitoimistossa. Yliopistolla toi-min Oulun Arkkitehtikillan koulutuspolitii-kasta vastaavana sekä Oulun Teekkariyhdis-tys ry:ssä vastaan sosiaalipolitiikasta.

Opiskelujen jälkeen haluaisin ensin töi-hin arkkitehtitoimistoon. Unelmani olisi sitten voittaa kaverien kanssa jokin arkkiteh-tuurikilpailu ja perustaa oma toimisto. Halu-an keskittyä rakennussuunnitteluun.

ARKKITEHTIOPISKELIJA TEKSTI: MARIA HUUSKO KUVA: SAMULI SKANTSI

Arkkitehtuurin tiedekunta

Arkkitehtuurin tiedekunnassa opiskel-laan arkkitehtuurin koulutusohjelmassa.Koulutuksen erityiskohteena on muut-tuva pohjoinen rakennettu ympäristö.

www.oulu.fi /yliopisto

”OULU OLI VILLI VALINTA.”

Työelämäkeskeistä opetusta hyvässä hengessä

57

Jussi Korhonen

Olen Kannuksen lukion ylioppilas vuo-simallia 2009. Luin lukiossa pitkän matematiikan, fysiikan sekä kemi-

an. Konetekniikkaa päädyin opiskelemaan hieman kuin vahingossa, kun ystäväni kehui Oulun yliopiston konetekniikan koulutus-ohjelmaa. Päätin tulla katsomaan, millaista täällä oikeasti on ja kiinnostuin. Itse kaupun-gin suhteen minulla ei ollut odotuksia, mut-ta Oulu on osoittautunut hyväksi paikaksi

opiskella ja harrastaa. Sain vuosi sitten kandidaatin tutkinnon

pakettiin ja suoritan DI-vaiheen opintoja. Pääaineenani on auto- ja työkonetekniikka. Yliopiston tarjoamat kurssit tuntuvat hyö-dyllisiltä, ja täältä valmistuvat työllistyvät hy-vin. Konetekniikan osastolla on todella hyvä ilmapiiri, ja voin marssia suoraan professo-rien luo kysymään neuvoa vastaan tuleviin ongelmiin. Olen opiskelun lisäksi mukana

järjestötoiminnassa. Konetekniikan alalta löytyy varsin hyvin

kesätöitä. Olen ollut kaksi kesää terästeh-taalla kunnossapidon kehitystehtävissä. jatkossa aion hakea töitä myös ulkomailta. Valmistuttuani haluan kiinnostaviin suun-nittelutehtäviin tekniikan alalle, mieluiten mahdollisimman lähelle rannikkoa merel-listen harrastusteni takia. Mikäli saan hyvän idean, voisin harkita yrityksen perustamista.

KONETEKNIIKAN OPISKELIJA

Vuosittain 400 tekniikan ja arkkiteh-tuurin opiskelijaa aloittaa opintonsa Oulussa. Teknillistieteellisellä koulutus-alalla voi suorittaa tekniikan kandidaa-tin, diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon. Koulutusohjelmia on seit-semän: arkkitehtuuri, konetekniikka, prosessitekniikka, sähkötekniikka, tieto-tekniikka, tuotantotalous ja ympäristö-tekniikka. Oulun yliopistossa on kolme teknillistieteellistä tiedekuntaa: tek-nillinen tiedekunta, tieto- ja sähkötek-niikan tiedekunta sekä arkkitehtuurin tiedekunta.

Teknillinen tiedekunta

Teknillisessä tiedekunnassa voi opiskel-la prosessi-, ympäristö- ja koneteknii-kan sekä tuotantotalouden koulutusoh-jelmissa. Uudistuksen myötä Oulussa on entistä helpompi keskittyä niin kutsut-tuun puhtaaseen teknologiaan eli clean-techiin sekä pohjoistenluonnonvarojen kestävään jalostukseen ja käyttöön.

www.oulu.fi /yliopisto

TEKSTI: MARIA HUUSKO KUVA: SAMULI SKANTSI

”VOIN MARSSIA SUORAAN PROFESSORIN LUO KYSYMÄÄN NEUVOA.”

Tekniikan opiskelu on satsaus tulevaisuuteen

57#ILMOITUS

58

Aija Oksman

Maantiedettä opiskeleva Aija Oksman on varsinainen maailmankansa-lainen. Hän on tehnyt kaksi maa-

ilmanympärimatkaa ja käynyt niin monessa maassa, että on jo seonnut laskuissa. Lopulta reissujalka on johtanut hänet Oulun yliopis-toon, josta on ollut helppo jatkaa pyöreän pallon tutkimista.

Syitä Oulun yliopiston valintaan oli mo-nia. Yksi syy oli Linnanmaan kampuksen yhtenäinen yliopistorakennus.

– Täällä kaikki on saman katon alla. Ei tarvitse turhaan juosta paikasta toiseen, Aija kehuu.

Vaikka aika kuluu kampuksellakin, Aija arvostaa silti hyviä yhteyksiä keskustaan. Pyörällä pääsee, ja luonto on aina lähellä. Oulu kaupunkina saa muutenkin kehuja alun perin siilinjärveläiseltä Aijalta.

– Oulu on sopivan kokoinen. Ei liian iso, ei liian pieni. Täällä on oma henki.

Opiskelu Oulun yliopistossa ei ole tar-koittanut, että maailmanmatkailu on pitä-nyt lopettaa. Päinvastoin.

Pari vuotta sitten Aija vietti lukukauden Meksikossa. Hän pääsi vaihtoon yliopiston kahdenvälisten sopimusten avulla. Opis-kelu uusissa ympyröissä avarsi mutta sai

myös arvostamaan suomalaista vapaata yliopistokulttuuria.

– Luennoilla ei ole Oulussa läsnäolopak-koa. Luennoilla ei ole pakko, vaan siellä saa olla, Aija tähdentää.

Lähtiessään Meksikoon Aija osasi aavis-taa, ettei vaihto-opiskelu jää siihen. Ennenlähtöään hän nimittäin lähetti vaihtopaperitastetta eksoottisempaan kohteeseen: Etelä-Koreaan. Paikka varmistui, ja Suomessa vie-tetyn ajan jälkeen luvassa oli taas aivan uusi kulttuurikokemus.

MAANTIEDE, 3. VUODEN OPISKELIJA

TEKSTI: JUKKA AHOLA KUVA: TIMO HIEKKALA

”OULUSSA ON OMA HENKI.” Oulun yliopiston opiskelijat Aija

Oksman ja Soile Kukkonen ovat opintojensa myötä päässeet pitkälle: Aija kiertää maailmaa, Soile puolestaan suuntaa katseen kohti korkeuksia tohtoriopinnoissaan.

#ILMOITUS

Oulun yliopistostamennään pidemmälle

59

Soile Kukkonen

Soile Kukkonen on suunnannut silmänsätähtiin jo lukioajoista, jolloin hän sai lai-naksi opettajansa kaukoputken ja avaruu-

desta kertovia lehtiä. Tähti- ja planeettatieteen opinnot Oulun yliopiston luonnontieteellisessäovat johtaneet hänet tutkijan uralle, ja tavoitteetovat korkealla.

Monen ensimmäisen vuoden opiske-lijan tapaan Soile mietti aluksi, oliko va-linnut oikean alan. Omat kiinnostuksen kohteet kuitenkin varmistuivat opintojen edetessä.

Neljännen ja viidennen opiskeluvuoden

välissä Soile teki työharjoittelun tutkimushar-joittelijana Oulun yliopiston tutkimusryhmässä.Aiheena oli Mars-planeetan iänmääritys.

– Siellä tutkimusta pääsi tekemään oi-keasti. Katsomaan kuvia planeetan pinnalta ja ensimmäistä kertaa yhdistämään fysiikan ja ma-tematiikan opintoja, Soile sanoo.

Työharjoittelun jälkeen Soile jatkoi Mar-sin tutkimusta pro gradussaan. Hän tutki punai-sen planeetan geologiaa ja sitä, milloin sielläon ollut vettä. Valmistumisen jälkeen oli luonte-vaa jatkaa tutkimusta jatko-opiskelijana.

Soile painottaa, että mikään supermies

ei jatko-opintoja varten tarvitse olla vaan oikealla asenteella pääsee pitkälle.

– En ollut mikään huippuoppilas ja silti onnistuin. Jos jaksaa tehdä töitä, niin pärjää. Ou-lun yliopisto on monella tapaa auttanut Soilea menemään pidemmälle.

– Oulussa on asiantunteva henkilö-kunta ja todella taitavia ja tunnettuja profes-soreja. Olenpa mennyt Japaniin, Lontooseen tai USA:han, aina on löytynyt ihmisiä, jotka tunte-vat heidän tutkimustaan. Se kertoo siitä, kuinka paljon Oulun yliopiston työtä arvostetaan, Soile sanoo.

TÄHTITIEDE, JATKO-OPISKELIJA

www.oulu.fi /yliopisto

Oulun yliopisto on monitieteinen yli-opisto. Oulussa sinulla on erinomainen mahdollisuus koota tutkintosi mitä mo-nipuolisimmista vaihtoehdoista viiden-kymmenen koulutusohjelman joukosta.

Oulun yliopiston tieteenalat:

HammaslääketieteellinenHumanistinenKasvatustieteellinenKauppatieteellinenLuonnontieteellinenLääketieteellinenTeknillistieteellinenTerveystieteet

”OULUSSA ON TODELLA ASIANTUNTEVA HENKILÖKUNTA.”

#ILMOITUS

60

”SOVELLETUN FYSIIKAN OPISKELIJALTA VAADITAAN MOTIVAATIOTA, PITKÄJÄNTEISYYTTÄ JA ITSEKURIA.”

KATSO VIDEO

Niko Hänninen

Yleinen kiinnostus maailmaa kohtaan sai ajattele-maan, että voisin lähteä opiskelemaan sovellettua fysiikkaa.

Työmäärä on lukioon verrattuna suuri. Joudun teke-mään hommia vapaa-ajalla, ja päivät venyvät pitkiksi.

Ensimmäiset vuodet ovat todella teoreettisia. Ilman pit-kää matematiikkaa on vaikea lähteä rakentamaan kunnol-lista pohjaa.

Välillä opiskelu on vaikeaa ja tuntuu, ettei mikään on-nistu. Kun pitkän laskemisen jälkeen huomaan, että hallit-senkin asian, niin se tunne on todella mukava. Sovelletun fysiikan opiskelijalta vaaditaan motivaatiota, pitkäjäntei-syyttä ja itsekuria. Mutta silloin opinnot varmasti myös pal-kitsevat.

Yliopisto-opiskelu on vapaata, mutta tietysti tehtävät pitää hoitaa. Meillä on tiivis opiskeluporukka ja työskente-lemme paljon ryhmissä.

Sovelletun fysiikan opinnoista valmistuu asiantuntija-tehtäviin esimerkiksi tutkijaksi tai kehitys- ja mittausteh-täviin. Jos matematiikka ja fysiikka kiinnostavat, ja haluat päästä kehittämään uusia asioita tai laiteita, tämä on hyvä ala siihen.

SOVELLETUN FYSIIKAN OPISKELIJA

Sovelletun fysiikan kansainvälinen lai-tos Kuopiossa tarjoaa vahvan fysiikan ja matematiikan pohjan. Koulutus tar-joaa mahdollisuuden monipuoliselle ja mielenkiintoiselle työuralle esimerkiksi tutkimus-, tuotekehitys- ja johtotehtä-vissä. Suuntautua voit lääketieteelliseen fysiikkaan, ympäristöfysiikkaan tai las-kennalliseen fysiikkaan, ja hankit valmi-udet vastata esimerkiksi ikääntymisen tai ilmastonmuutoksen mukaan tuomiin haasteisiin.

www.uef.fi

#ILMOITUS

TEKSTI: VIRVAMARIA TOIKKA KUVA: TEEMU GRANSTRÖM

Sovellettu fysiikka tarjoaa haasteita

61#ILMOITUS #ILMOITUS

61#ILMOITUS

Saila Rönkkö

Opiskelen Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntatie-teitä neljättä vuotta. Pääaineeni on sosiologia, ja sivuaineitani ovat nuorisotutkimus, markkinointi ja

viestintä. Minua on aina kiinnostanut se, mitä maailmassa ta-

pahtuu, mitä ihmiset tekevät ja mikä tekemistä ohjailee. Yhteiskuntatiedehän on tosi utelias tiede. Se kyselee paljon juuri sitä, mitä tapahtuu, missä tapahtuu ja miksi tapah-tuu.

Lukiossa minulla oli jo jonkinnäköinen käsitys siitä, että haluaisin opiskelemaan yliopistoon. Kursseilla saa sitä teo-riapohjaa, josta on työelämässä apua. Moni ei kuitenkaan välttämättä tiedä, että yliopistossa opintoihin sisältyy myös työharjoittelua. Haluaisin kannustaa kaikkia nuoria hakemaan rohkeasti sellaisille aloille, jotka kiinnostavat.

Kannattaa etukäteen ottaa selvää, millaisiin työtehtä-viin sieltä valmistuvat ihmiset päätyvät ja mitä he työelä-mässä tekevät. Kannattaa miettiä, minkälaisessa paikassa haluaisi isona olla töissä ja mikä opiskelu-ura antaisi siihen parhaat mahdolliset välineet.

SOSIOLOGIAN OPISKELIJA

KATSO VIDEO

Utelias tiede kiinnostaa

Kolmella kampuksella (Joensuu, Kuopio, Savonlinna) toimiva tiedekuntamme tarjoaa koulutusta historiassa, kauppatieteissä, oikeustieteessä, maan-tieteessä, terveystieteissä ja yhteiskun-tatieteissä. Tiedekunnassamme on noin 4 000 kandidaatti- ja maisteriopiskelijaa.

Hakukohteet yhteishaussa ovat:Historia (J)Kauppatieteet (J, K)Maantiede ja ympäristöpolitiikka (J)Oikeustieteellinen ala (J)Julkisoikeus (J)Sosiaalitieteet (K) Sosiaalityö (K) Yhteiskuntatieteet (J) Terveystaloustiede (K)

www.uef.fi

”HALUAISIN KANNUSTAA KAIKKIA NUORIA HAKEMAAN SELLAISILLE ALOILLE, JOTKA KIINNOSTAVAT.”

TEKSTI: HENRI SALORANTA KUVA: TEEMU GRANSTRÖM

62

Vaikka fysiikan opinnot tuntuvat teoreettisilta, ne auttavat ymmärtämään ympäröivää maailmaa pa-remmin.

Törmään arjessa jatkuvasti asioihin ja ilmiöihin, joita käsittelemme luennoilla. Vaikkapa miksi lasi on läpinäky-vää. Fysiikan opintojen ansioista ymmärrän paremmin, mi-ten maailma oikeasti toimii.

Olen parhaillaan harjoittelussa kokeellisen ydinfysiikan tutkimusryhmässä, sillä haluan valmistuttuani tutkijaksi. Siihen työhön kuuluu ilmiöiden testaamista ja ongelmien ratkaisemista käytännössä.

KOKEELLISEN FYSIIKAN OPISKELIJA

Juuso Reinikainen

Olen aina pitänyt ongelmanratkaisusta ja harrasta-nut älypelejä. Fysiikkaa opiskellessa saan ratkoa ongelmia viikoittain. Fysiikan laitoksella opiskelu

on joustavaa, sillä jokainen voi rakentaa opinnoista sellai-set kuin haluaa. Minä esimerkiksi vaihdoin hiukkasfysiikan opinnot äskettäin käytännönläheisempään materiaalify-siikkaan.

Haaveenani on jonakin päivänä tehdä teollisuusyrityk-sessä teoreettista kehitystyötä.

Fysiikan opiskelu vaatii opiskelijalta aikaa ja vaivaa. Teemme paljon tehtäviä ryhmissä, kavereiden tuki auttaa näin eteenpäin.

FYSIIKAN OPISKELIJA

Aili Asikainen

Fysiikan laitos kouluttaa fyysikoita ja fysiikan opettajia. Fyysikot sijoittuvat tutkijoiksi yliopistoihin ja asiantunti-joiksi teollisuuteen ja moniin muihin fyysikon asiantuntemusta vaativiin teh-täviin. Työllistyminen on erinomaista. Laitoksella tutkitaan hiukkasfysiikkaa, kosmologiaa sekä materiaali-, nano- ja ydinfysiikkaa. Laitoksen kiihdytinlabo-ratorio on Suomen Akatemian pitkäikäi-sin tutkimuksen huippuyksikkö.

www.jyu.fi

”FYSIIKKAA OPISKELLESSA SAAN RATKOA ONGELMIA VIIKOITTAIN.”

”HALUAN TUTKIJAKSI. TYÖHÖN KUULUU ILMIÖIDEN TESTAAMISTA JA ONGELMIEN RATKAISEMISTA KÄYTÄNNÖSSÄ.”

TEKSTI: VIRVAMARIA TOIKKA KUVA: PEKKÄ RÖTKÖNEN

Fysiikan opiskelu auttaa ymmärtämään maailmaa

#ILMOITUS#ILMOITUS62

63

Yläkoulussa ajattelin, että haluaisin opettajaksi. Kos-ka olin kiinnostunut luonnontieteistä, päätin opis-kella fysiikkaa.

Fysiikan laitos tarjoaa mahdollisuuden halukkaille kerä-tä työkokemusta ja taskurahaa. Minä ja monet opiskeluka-verini olemme työskennelleet tuntiopettajina nuorempien kursseilla.

Pääsin viime kesäksi harjoitteluun jyväskyläläiseen yri-tykseen, joka valmistaa tuulivoimaloihin vaihteistoja. Sen jälkeen olen harkinnut, että voisin hyvin työskennellä myös yritysmaailmassa. Se tässä parasta onkin, että vaihtoehtoja sekä fyysikkona että fysiikan opettajana riittää.

FYSIIKAN OPISKELIJA JA AINEENOPETTAJAOPISKELIJA

Joni Lämsä

Luulin joskus, että vain elokuvissa on ydinfyysikoita. Lukiossa kuulin, että ydin- ja hiukkasfysiikkaa voi opiskella Jyväskylässä. Valmistun filosofian maiste-

riksi ensi keväänä ja suunnitelmissani on jatko-opinnot.Akateeminen ura kiinnostaa minua eniten, mutta olen

opiskellut sivuaineena matematiikkaa, kemiaa, tietotek-niikkaa ja käynyt pedagogiset opinnot. Näin voin tehdä tu-levaisuudessa muutakin kuin tutkimustyötä.

Fysiikan opiskelu kannattaa, vaikket olisikaan täysin varma, mitä haluat isona tehdä. Työllisyysnäkymät ovat erinomaiset ja monipuoliset.

FYSIIKAN OPISKELIJA

Tiia Nevalainen

”PARASTA ONKIN, ETTÄ VAIHTOEHTOJA SEKÄ FYYSIKKONA ETTÄ FYSIIKAN OPETTAJANA RIITTÄÄ.”

”FYSIIKAN OPISKELU KANNATTAA, VAIKKET OLISIKAAN TÄYSIN VARMA, MITÄ HALUAT ISONA TEHDÄ.”

#ILMOITUS#ILMOITUS63

64

Hain opiskelemaan Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakouluun, koska opinnot kuulostivat ihmislä-heisemmiltä kuin muut tekniikan alat.

Pääaineeni on ”ihminen ja vuorovaikutus” ja sivuaineeni ”työpsykologia ja johtaminen”. Valintojen ansiosta opinto-ni sisältävät teknisen näkökulman lisäksi muitakin ulottu-vuuksia.

Opintojen alussa oli kiinnostavien kurssien lisäksi puu-duttavia ja motivaatiota testaavia kursseja. Myöhemmin kaikki ovat osoittautuneet tärkeiksi. Opintojen loppuvai-heessa saan itse vaikuttaa enemmän siihen, mitä opiske-len. Opintomme ovat käytännönläheisiä ja teemme paljon ryhmätöitä.

Tulevaisuudessa tulen työskentelemään jonkinlaisena suunnittelijana tai konsulttina.

PERUSTIETEIDEN KORKEAKOKOULU

Sofia Ahanen

SÄHKÖTEKNIIKAN KORKEAKOULU

Laura Gröhn

Olen aina tiennyt haluavani tekniikan alalle, koska kiinnostus luonnontieteitä kohtaan on ollut elä-mässäni läsnä.

Automaatio- ja systeemitekniikan opinnot kuulostivat mielenkiintoisilta ja minulle sopivilta.

Ilmapiiri korkeakoulussamme on kannustava, ja kave-reista saa tukea. Oikeita kursseja valitsemalla pystyy räätä-löimään omiin urasuunnitelmiin sopivat opinnot.

Miesvaltaisuus ei saa olla este opiskelupaikan valinnal-le. Jos ala kiinnostaa, niin tänne vaan. Minun vuosikurs-sillani aloitti aikoinaan noin 60 oppilasta, joista viisi oli naisia. Itselleni miesvaltaisuus ei ollut missään vaiheessa ongelma, vaan antoi lisäkannustusta. Pääsin näyttämään, että naisetkin osaavat.

Automaatio on edelleen muuttuva ala. Opiskelu ei tule loppumaan siihen, että valmistuu.

TEKSTI: JOHANNA NYKOPP JA VIRVAMARIA TOIKKA KUVA: TEEMU GRANSTRÖM

”PÄÄSIN NÄYTTÄMÄÄN, ETTÄ NAISETKIN OSAAVAT.”

”OPINTONI SISÄLTÄVÄT TEKNISEN NÄKÖKULMAN LISÄKSI MUITAKIN ULOTTUVUUKSIA.”

Naisenergian voimalla tekniikan alalle

#ILMOITUS#ILMOITUS64

65

ylioppilaskokeiden aikana tajusin haluavani tekniselle alalle. Aloin tutkia, millaisia opintoja Aalto-yliopisto tarjosi ja päädyin valitsemaan yhdyskunta- ja ympä-

ristötekniikan linjan. Alalle houkutteli erityisesti se, että siinä pääsee tutustumaan luonnonprosessien ja tekniikan yhdistämiseen.

Erityisen hienoa on koulun ja yritysten välinen yhteis-työ. Jo ensimmäisenä opiskeluvuotena pääsimme yritysvie-railuiden kautta tutustumaan aloihin, joille voisimme työl-listyä. Tämä helpotti pää- ja sivuaineiden valinnassa.

Huomasin pian, että tekniikan opintoja pystyy räätälöi-mään oman mielenkiinnon kohteisiin sopiviksi. Olen eri-koistunut vesitalouteen liittyvään mallintamiseen. Toivon pääseväni opintojeni jälkeen tekemään vesistömallinnuk-sia, kuten tulvaennusteita.

INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU

Kersti Haahti

KEMIAN TEKNIIKAN KORKEAKOULU

Amanda Ilkko

Opiskelin lukiossa matemaattisia aineita, ja tiesin haluavani teknis-tieteelliselle alalle. Eri aloja har-kittuani tajusin, etten oikeastaan pidä fysiikasta,

joten päätin valita kemiantekniikan. Myöhemmin valitsin pääaineekseni prosessit ja tuotteet ja sivuaineeksi tuotan-totalouden.

Olen ollut valintoihini tyytyväinen. Opinnot tuntuvat hyödyllisiltä ja konkreettisilta. Täällä on myös mielettömän hyvä ryhmähenki. Kaikki saavat olla omanlaisiaan.

Kemian ala sopii niille, jotka haluavat ymmärtää kemi-aan liittyvä prosesseja ja ovat kiinnostuneet kestävästä ke-hityksestä ja ympäristön ilmiöistä.

Ohjeeni tekniikan alaa harkitseville naisille on seuraava: luottakaa omiin kykyihinne.

Haaveenani on päästä opintojen jälkeen konsulttifir-maan kehittämään teollisuusprosesseja.

”TÄÄLLÄ ON MIELETTÖMÄN HYVÄ RYHMÄHENKI.”

Aalto-yliopisto tarjoaa yli 100 alem-paan tai ylempään korkeakoulututkin-toon johtavaa hakukohdetta kauppa-tieteen, taiteen ja muotoilun sekä tek-niikan ja arkkitehtuurin aloilta. Aallosta voit valmistua kauppatieteen, taiteen ja tekniikan kandidaatiksi sekä arkkiteh-diksi, diplomi-insinööriksi, kauppatietei-den tai taiteen maisteriksi tai maisema-arkkitehdiksi.

www.aalto.fi

” ERITYISEN HIENOA ON KOULUN JA YRITYSTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ.”

#ILMOITUS#ILMOITUS65

www.epopisto.fi

Etelä-Pohjanmaan OpistoOpistontie 111, 60800 Ilmajoki, (06) 4256 000

OPISTO AVAA OVIA!

Haluatko toteuttaa itseäsi, löytää oman alasi vai hakea valmiuksia jatko-opintoihin?

Vauhtia yliopisto-opintoihin opistovuodesta! • Lääketiede • Luonnontieteet • Liikuntatieteet (uusi linja!) • Oikeustiede • Englanti • Psykologia • Kasvatustiede • Terveyskasvatus• Vapaa yliopisto-opintojen linja

Löydä ilmaisullesi siivet Kulttuuriopistossa!• Kirjoittaminen • Teatteritaide • Tanssitaide • Maskeeraus• Rytmimusiikki

Opintolinjoilla opiskelu on päätoimista ja oikeuttaa opintotukeen.Haku 31.7. mennessä. Opinnot alkavat elokuussa 2015.

Lue lisää nettisivuiltamme myös muusta opintotarjonnastamme: • Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto• Abikurssit, valmennuskurssit...

Tutustu koulutus-tarjontaamme:

WWW.JKO.FI

JYVÄSKYLÄN KRISTILLINEN OPISTOSulkulantie 28, 40520 Jyväskylä Puh. 014 3348 000, toimisto@jko.fi

LISÄÄ KOULUTUSPOLKUJA: www.jko.fi

UUSI ASUNTOLA

Liity tyytyväistenopiskelijoidenjoukkoon, tule Jyväskylään!

Rakennusmestareiksi etsitään raken-nusalan tai talotekniikan perus-tutkinnon tai lukion oppimääränsuorittaneita alasta kiinnostuneitatekijöitä. Sinulla on jo jonkin verrankokemusta rakennusalalta, oikeaasenne ja halu kohdata haasteita.Haluat johtaa, kantaa vastuuta jatulet toimeen erilaisten ihmistenkanssa.

VALMENNUSKOULUTUSTArakennusmestariksi tai –insinööriksihaluaville AMK-valintakokeisiinHelsingissä, Kuopiossa, Oulussa,Seinäjoella, Tampereella ja Turussa.Lisätiedot: www.rkl.fi/koulutus>Valmennusta AMK-valintakokeeseen.

RAKENNUSMESTARI on rakennustyömaan kingi; tuotantoa johtava asiantuntija, joka suunnittelee, ohjaa ja valvoo työn etenemistä ja laatua.

Rakennusmestari (AMK) –tutkintoon johtavaa rakennusalan työnjohdon koulutusta järjestetään vuonna 2015 yhdeksässä ammattikorkeakoulussa. Suuntautumisvaihtoehtoina ovat talonrakennustekniikka, infra-rakentaminen ja LVI- tekniikka. Koulutus kestää noin 3,5 vuotta ja valmistaa käytännönläheisiin , vaativiin esimiestehtäviin rakennustuotannossa. Katso lisää: www.rakennusmestariksi.net

Muista ammattikorkea- koulujen yhteishaku 17.3 - 9.4.2015

Englanninkielellä voit Savoniassa opiskella seuraavissa tutkinto-ohjelmissa:

- International Business- Mechanical Engineering

Molemmat tutkinto-ohjelmat järjestetään Kuopiossa. Muistathan, että vieraskielisiin tutkinto-ohjelmiin hakeminen ei estä osallistumasta myös kevään yhteishakuun.

LIVE TODAY!Live today and boost your English skills in an international atmosphere

Live today and study with ambitious and inspiring people from all over the world

Live today and get real-life experiense that makes you ready for your international career

HAE 7.–27.1.

2015

SUUNTAA KUOPIOSTA MAAILMALLE

Savonia-ammattikorkeakoulu on yksi Suomen suurimmista ja monipuolisimmista ammatti-korkeakouluista. Koulutukseen hakiessa kielitaitosi ei tarvitse olla täydellinen, kohtuullinenkin taso riittää. Opintojen myötä kielitaitosi kohenee ja tutkinnon lisäksi saat koulutuksesta valmiit verkostot uraasi varten.