KUN PAHIN TAPAHTUU 3 - SPJL · Twitteristä: #poliisi ’n #budjetti2017 vaikuttaa siltä, että kamerat taita-vat jo #2017 tutkia rikokset ja hoi-taa hälytystehtävät! FB kommentti:

S U O M E N P O L I I S I J Ä R J E S T Ö J E N L I I T O N J Ä S E N L E H T I

Pääluottamusmies Marko Rikalainen

KUN PAHIN TAPAHTUU

T Y Ö S S Ä

Saitteko te mitään aikaiseksi?

20

A J A S S A

Laittomasti irtisanottu sai oikeutta

26

P I N N A L L A

Sakkomenettely uudistuu

2432O16

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huoltaperheestäsi. Järjestösi neuvotteleman jäsenedun ansiosta saat mielenrauhaa

jo muutamalla eurolla kuussa. Nyt kaikkiin uusiin Primus-henki- ja-tapaturmavakuutuksiin kuuluu lisäetuna 2000 euron Selviytymisturva,

joka on lisäkorvaus kuoleman tapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoonsaman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta

2000 €Nyt

kaupan päälle

SELVIYTYMISTURVA

KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTAjos jäisit yksin?

Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

henkivakuutuskuntoon.fi

Poliisia on pitkään pidetty koko työuran kes-tävänä ammattina, vaikka ”kerran poliisi, ai-na poliisi” ei ole ollut koko totuus enää aikoi-

hin. Poliisiammattikorkeakouluun hakeutuu ihmisiä, joilla on tutkinto ja joskus vuosienkin työkokemus aivan muulta alalta. Toisaalta kaikki valmistuneet eivät ole saaneet heti koulutusta vastaavaa työ-paikkaa saatikka vakivirkaa ja osa on kyllästynyt sitä odottamaan.

Viime kesänä julkisuudessa kuitenkin havahdut-tiin siihen, että alanvaihto kiinnostaa yhä useampia virassa olevia poliiseja. Taustalla oli Ruotsin poliisin tilanteen krii-siytyminen: tänä vuonna poliisin rivit ovat harventuneet keskimää-rin noin kolmen poliisin päivä-vauhtia. Suomessa ei olla aina-kaan vielä samassa tilanteessa, sillä viime vuoden henkilöstöky-selyn perusteella alanvaihtoa harkitsisi tällä het-kellä noin kolmesataa suomalaispoliisia. Tämä lu-ku riitti kuitenkin kiinnittämään median huomiota, vaikka keskustelupalstoilla aiheellisesti muistutet-tiinkin, että 300 alanvaihtohaluista 7 400 joukossa ei ole kovin paljon muihin ammatteihin verrattuna. Esimerkiksi Sairaanhoitajaliiton selvitys vuodelta 2013 paljasti, että joka toinen sairaanhoitaja miet-ti alanvaihtoa.

Palkkaus on edelleen yksi, mutta ei välttämättä yleisin, syy alanvaihtoon. Työttömyys, terveydelliset seikat, uupumus, työmäärän kohtuuton kasvu ja sen seuraukset, etenemismahdollisuuksien puute, tuen puute ja työpaikan huono ilmapiiri kääntävät monen katseen uudelle uralle. Joskus työ on haas-teetonta tai yksinkertaisesti tylsää, ja monipuolis-

ten koulutusmahdollisuuksien ansiosta kurjuuteen ei ole pakko jäädä.

Työ- ja elinkeinoministeriön Liikkuvuuden dyna-miikka -tutkimus vuodelta 2012 kertoo, että uusi ura ei ole vain nuorten juttu: 13 % 45–54-vuotiais-ta ja 11 % yli 55-vuotiaista oli vaihtanut työpaikkaa vuoden sisään.

Alanvaihdossa ei ole mitään väärää. Se saattaa koitua onneksi sekä alanvaihtajalle että entiselle ja uudelle työpaikallekin. Tuoreet näkökulmat eivät ole koskaan pahaksi. Mutta toisaalta se mittakaa-

va, jossa ruotsalaiset poliisit ovat nyt vaihtamassa alaa, on jo polii-sipalveluja heikentävä suonenis-ku. Siksi alanvaihdon mo-tiiveja kannattaa tutkia tarkemmin.

Työpaikan vaih-toa suunnittelevia

kehotetaan listaamaan nykyisen ja mahdollisen uuden työpaikan plus-sat ja miinukset ja miettimään, voisiko niille miinuksille tehdä jotain. Myös työnantajien kan-nattaa listata syyt siihen, mik-si niin monet haluavat jättää or-ganisaation ja miettiä, mitkä niis-tä syistä olisivat poistettavissa.

Alanvaihtajat

S A R I H A U K K A

[email protected]

twitter.com/SPJL_PO

facebook.com/SPJL.PO

Katja

Alm

gren

Kurjuuteen ei ole pakko

jäädä.

pääk ir jo i tus

3 3 | 2016 P OLIISI & OIK EUS

4 P OLI ISI & OIK EUS 3 | 2016

POLIISI & OIKEUS

87. vuosikerta

Julkaisija

Suomen Poliisi–järjestöjen Liitto

Toimitus

Asemamiehenkatu 200520 [email protected]

Päätoimittaja

viestintäpäällikköSari Haukka040 734 [email protected]

Toimitussihteeri

viestintäsuunnittelijaKatja Almgren09 3484 [email protected]

Osoitteenmuutokset

JäsenrekisterisihteeriAnne Rakkap. 09 3484 2424

Ilmoitukset

Olli-Pekka Dukp. 050 378 [email protected]

Viestintätoimikunta

Pekka HeikkinenPirkko WolanderIlari KulmanenMarko RikalainenSari ViitasaloYrjö SuhonenKimmo Laajavuori

Varajäsenet:Eero J. SavolainenMiia Ahlfors

Taitto

Kaaripiste Oy

Paino

Lönnberg Print & Promop. 09 751 1811

ISSN 1238-5387

Aikakausmedian jäsen

Muistamiset sähköpostilla osoitteeseen: [email protected]. Muistamisia julkaistaan enintään 4 kuukautta tapahtuman jälkeen.

Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla osoitteeseen: [email protected].

Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta lähetetystä materiaalista. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa tekstejä, valikoida ja olla julkaisematta tekstejä. Materiaalia ei palauteta.

Lehti 4/2016 ilmestyy viikolla 51, aineistot viimeistään 21.11.2016

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuonna 2017.

K ANNESSA

PINNALL A

24

10A JASSA

28

T YÖSSÄ

20

Kannen kuva: Katja Almgren

tässä numerossa

18

iSto

ckph

oto

Perustuslain 53 § antaa

kansalaisille oikeuden tehdä

eduskunnalle aloitteen lain

säätämiseksi. Aloitteen

voi laittaa vireille yksikin

äänioikeutettu Suomen

kansalainen. Päätyäkseen

eduskunnan käsittelyyn,

aloite tarvitsee 50 000

kannatusilmoitusta.

KANSALAIS-ALOITE

puheenjohtaja l ta

[email protected]

twitter.com/SPJL_PO

facebook.com/SPJL.PO

Y R J Ö S U H O N E N

8.7.2016 pirkanmaalaiset ensihoitajat panivat vi-reille kansalaisaloitteen poliisin resurssien turvaa-miseksi lailla. Aloitteen tavoitteena on varmistaa lailla sellainen poliisimäärän minimitaso, joka on riittävä takaamaan sisäisen turvallisuuden, tehok-kaan rikostutkinnan ja kansalaisten tasavertaisen kohtelun.

Aloitteen tekijät vierailivat SPJL:n toimistolla. He kertoivat omassa työssään kokevansa tilanteita, joissa poliisin resurssipula näkyy konkreettisesti. Ensihoitajat joutuvat avustustehtävissään kohtaa-maan väkivaltaisia asiakkaita, koska poliisi ei lähes-kään aina ehdi paikalle turvaamaan ensihoitajien työtä.

Tämä kansalaisaloite on mielestäni erittäin ter-vetullut. Tässä yhteiskunnassa tarvitaan laajempaa ja syvällisempää keskustelua sisäisen turvallisuu-den tilasta ja tulevaisuudesta. Ajankohta on hyvä siinäkin mielessä, että keväällä julkaistun sisäisen turvallisuuden selontekoon pohjautuvan sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu käynnistyy nyt syksyllä. Valmista pitäisi olla huhtikuun 2017 lop-puun mennessä.

Mikä sitten on riittävä poliisimäärä? Poliittiset päättäjät liputtavat tahollaan poliisimäärän ankku-roimiseksi 7 000 poliisin tasoon. Nähdäkseni polii-tikkojen tavoitteena ei ole tässä varmistaa turvalli-suuden riittävää tasoa. He asettavat itse itselleen riman sille korkeudelle, josta uskovat pääsevänsä ylitse viimeistään kolmannella yrittämällä.

On selvää, että lakitasolle on vaikea kirjoittaa mitään tarkkaa lukumäärää. Numerot ovat aina ehdottomia ja joustamattomia. Turvallisuustilanne ja sitä kautta eri viranomaisten tarve saattaa vaih-della nopeastikin. Viimeksi tämä nähtiin hallitse-mattoman maahanmuuton yhteydessä viime syksy-nä. Poliisien määrä vaihtelee poistuman ja valmis-tuvien määrän aallokossa.

Eurooppalaisten ja erityisesti pohjoismaisten vertailulukujen kautta olisi ehkä määritettävissä

taso, johon myös Suomessa tulisi pyrkiä. Näissä vertailuissa maamme on todella kaukana, takamat-ka on pitkä kiinni kirittäväksi.

Poliisi mittaa omaa tuloksellisuuttaan monella eri tekijällä. Toimintavalmiusajat ja rikostutkinnan suoritusnopeus kertovat kohtuullisen hyvin poliisi-palvelujen saatavuuden ja riittävyyden. Mitä vä-hemmän poliiseja, sitä pidemmiksi edellä mainitut ajat kasvavat.

Eduskunta on aiemmin luvannut poliisipalvelu-jen tasaisen saatavuuden asuinpaikkaan katsomat-ta. Käytännössä tämä ei valitettavasti toteudu. Pu-heena olevassa kansalaisaloitteessa tavoiteltu kan-salaisten tasavertainen kohtelu on kaukainen haa-vekuva, ellei asialle tehdä mitään. Tekijän paikalla tässä on eduskunta.

Toivotaan että tammikuun 2017 alkuun men-nessä 50 000 äänioikeutettua Suomen kansalaista ilmaisee tahtonsa sisäisen turvallisuuden tilanteen korjaamiseksi. Joten: käykääpä kannattamassa!

Yhteiskunnassa tarvitaan

laajempaa ja syvällisempää

keskustelua sisäisen turvallisuuden

tilasta.

Katja

Alm

gren



UUTTA LOMAMÖKKIÄ TULEE SPJL:N

JÄSENTEN ULOTTUVILLE 1.1.2017

LÄHTIEN A-LOMIEN KAUTTA

15 Eniten henkilöstö

pohtii työturvallisuuden kannalta sitä, mistä asti

lähin apu tulee.PUHEENJOHTAJA YRJÖ SUHONEN HAASTATTELUSSA,

JOKA KOSKI POLIISIN UUSIEN SUOJAVARUSTEIDEN

HANKKIMISTA. (SAVON SANOMAT 2.9.2016)

l yhyest i

SPJL:n mökkien uusi varaus-jakso avautuu 7.11.2016SPJL:n lomakohteiden seuraava varausjakso avautuu maanantaina 7.11.2016. Siitä lähtien varauksia voi tehdä ajalle 1.5.2017–30.4.2018. Arvontajaksolle ei ole erillistä hakuaikaa, vaan ilmoittautumisia voi laittaa arvontapäiviä edeltävään päivään asti.• Paavonkangas Vierumäellä, Telkänpesä Kustavissa ja Pankajär-

ven mökki ajalle 1.6.–30.9.2017 sekä Levin mökit ajalle 23.12.2017–6.1.2018 arvotaan 15.2.2017.

• Levin mökit ajalle 1.2.–30.4.2018 arvotaan 15.9.2017.Ilmoittautuminen arvontajaksolle tehdään mökkivarausjärjestel-

mässä: www.spjlmokit.fi. Myös eläkkeellä olevat entiset jäsenet voivat ilmoittautua varaamaan mökkejä järjestelmän kautta. Kun olet ilmoit-tautunut arvontajaksolle, saat sähköpostiin ilmoituksen arvontaan osallistumisesta. Muina aikoina sähköpostiisi tulee saman tien vahvis-tus ja lasku sekä lisämateriaalia mökeistä. Jos sähköpostia ei tule, ota yhteyttä [email protected].

Levin mökit ajalle 1.2.–30.4.2017 on arvottu 15.9.2016 ja kaikille arvontaan osallistuneille on lähetetty tieto asiasta.

A-lomat aukeavat SPJL:n jäsenilleAkavalaisten järjestöjen lomayhdistys, A-lomat, on hy-väksynyt SPJL:n jäsenekseen 1.1.2017 alkaen. Tämä tar-koittaa, että kaikki A-lomien lomakohteet ja palvelut ovat ensi vuoden alusta SPJL:n jäsenten käytettävissä. A-lomilla on mökkejä yhdeksällä paikkakunnalla, muun muassa Rukalla, Vuokatissa, Himoksella ja Kopparössä. SPJL jäsenet voivat tehdä varauksia ensi vuoden lomista täyttämällä osoitteesta www.a-lomat.fi löytyvän mökki-varauslomakkeen.

A-lomien varaukset hoidetaan A-lomien nettisivujen kautta ja myös kaikki varaamista koskeva tiedotus, las-kutus ja muutokset hoidetaan suoraan A-lomien – ei siis SPJL:n toimiston – kanssa. Kannattaa tutustua uusiin jäsen etuihin: www.a-lomat.fi!

A-lomien nettisivujen kautta löydät myös jäsenedut.fi -sivuston monipuoliset edut, jotka ovat nyt SPJL:n jäsen-ten käytössä.


Twitteristä: #poliisi ’n #budjetti2017

vaikuttaa siltä, että kamerat taita-

vat jo #2017 tutkia rikokset ja hoi-

taa hälytystehtävät!

FB kommentti: Kerran on tarvinnut

hätäpuhelu ottaa. Siinä oli _ehdot-

tomasti_ hyötyä, että langan toi-

sessa päässä rauhallinen ammat-

tilainen, kun vanhan isän tajunta,

vähän kerrassaan (mutta suht no-

peasti) hiipui, verensokerin romah-

dettua yöllä. Kaikki meni toki hyvin,

kun saatiin ensihoitajat paikalle ja

sokeri-tippa päälle.

Ennakkotietoa koulutuksista ja nuorisotoiminnastaSPJL:n koulutuskalenteri vuodelle 2017 on vielä viimeistelyä vaille valmis – täs-mätietoa on luvassa ennen vuodenvaihdetta. Sen verran voidaan kuitenkin jo paljastaa, että luvassa on tuttuun tapaan puheenjohtajapäivät yhdistysten ja aluetoimikuntien puheenjohtajille, sekä SM:n ja OM:n hallinnonalojen luotta-musmiespäivät sekä järjestötoiminnan perus-, jatko-, ja täydennyskurssi. Työ-suojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille on suunnitteilla työsuojelupäivät syksyllä. Myös jotain aivan uutta on luvassa, sillä liitossa viritellään nuorisotoiminnan käynnistämistä. Tietoja koulutustarjonnasta ja nuorisotoiminnasta saa koulutus- ja edunvalvontasihteeri Anu Pitkäseltä, [email protected], 09 3484 2434.

Poliisien Tuen joulukortitNyt on jälleen aika tilata Poliisien Tuen joulukortit, joilla ilahdutat läheisiä ja tuet hyvää asiaa: joulukorttien tuotto käytetään virantoimituksessa vaikeasti vam-mautuneiden tai surmansa saaneiden poliisien lähiomaisten avustamiseen.

Tänä vuonna myyntiin tulevat kortit on suunnitellut Vesa Satamo. Voit tie-dustella myös edellisten vuosien kortteja.

Korttien myyntiä hoitaa Kari Aaltio, [email protected], p. 040 961 2008. Tilauksessa tulee mainita tilaajan nimi, osoite, kortin numero ja kappale määrä. Korttien hinta on 1 €/kpl + toimitusmaksu (hintaan sisältyy kirjekuori).

1

2

kannessa


TEKSTI

Sari Haukka

KUVAT

Katja Almgren

KUN PAHIN TAPAHTUULauantaiaamuna 18.6. Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen pääluottamusmies Marko Rikalainen sai synkän puhelun SPJL:n toimistolta: Vihdissä oli yöllä ammuttu yksi kollega, toinen oli vakavasti loukkaantunut. Seuraavina päivinä pääluottamusmies näki ja koki paljon surua, mutta myös yhteisöllisyyttä ja suurta auttamisen halua. Sekin selvisi, että pahimpaan pitää varautua selvin toimintaohjein.



Tragedia nosti pintaan poliisien

yhteisöllisyyden ja auttamishalun.


– Odotan esimerkiksi erittäin suurella mielenkiinnolla työ-ikäohjelmaa ja sen tuomia hedelmiä. Sehän ei koske ainoas-taan ikääntyviä työntekijöitä vaan koko henkilöstöä, Perttu to-teaa.

Pian järjestöpäällikkö Mika Nygårdin ja puheenjohtaja Yrjö Suhosen lauan taiaamuisten puheluiden jälkeen

Marko Rikalainen lähti Espoon pääpoliisi-asemalle selvittämään tilannetta.

– Tunnelma työpaikalla oli tietenkin surul-linen, hiljainen, hämmentynytkin. Auttelin ti-lannekeskuspäivystäjää, mutta enimmäkseen se oli läsnäoloa. Vakuutin kollegoille, että liit-to tekee kaikkensa Tomi Keskisen puolison ja loukkaantuneen Mikko Venäläisen tuke-miseksi.

Samaan aikaan lauantaina Yrjö Suhonen ja Mika Nygård saapuivat SPJL:n toimistolle laatimaan ensimmäiset askelmerkit tulevista toimista uhrin ja omaisten tukemiseksi. Pää-tettiin, että maanantaiaamuna pidetään ko-kous, johon osallistuvat Suhosen ja Nygårdin ohella Rikalainen, joka toimi paitsi laitoksen myös koko liiton pääluottamusmiehen loma-sijaisena, lakimies Rita Ridanpää ja viestin-täpäällikkö Hannele Lotsari-Coffeng. Maa-nantain palaverissa sovittiin liiton sisäisestä työnjaosta Tomi Keskisen lesken ja Mikko Venäläisen auttamiseksi.

Surutyötä ja työnjakoa

Maanantaina Espoon poliisilaitoksen audito-riossa järjestettiin kaksi hiljaista hetkeä To-min muistoksi. – Se oli hyvin koskettava tilaisuus, jossa mo-nella meistä oli silmäkulmat kosteina, Rikalai-nen muistelee.

Hänellä oli tragediaa seuraavina viikkoi-na tärkeä kaksoisrooli niin henkilöstön tukija-na kuin käytännön asioiden järjestelijänä ja yhteyshenkilönä.

– Toimin tuolloin paitsi Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen pääluottamusmiehenä, myös SPJL:n pääluottamusmies Pekka Lassilan

lomasijaisena. Yksi ensimmäisistä asioista oli palaveri Länsi-Uudenmaan poliisipäällikön ja apulaispoliisipäälliköiden kanssa; selvitimme muun muassa sitä, mikä on työnantajan teh-tävä ja vastuu, mitä tehtäviä liitto taas ottaa hoitaakseen. Espoon poliisiyhdistys esimer-kiksi haki heti Poliisien Tuki ry:ltä avustusta sekä Venäläiselle että Keskisen leskelle. Tuki-päätökset tulivat nopeasti ja tuet maksettiin muutamassa päivässä, Rikalainen kertoo.

– Tein myös paljon yhteistyötä SPJL:n toi-mistolla Rita Ridanpään kanssa sen selvittä-miseksi, kuka korvaa ja mitä. Kävi ilmeiseksi, että periaatteessa avustuksia ja korvauksia on kyllä saatavilla, mutta kenen niitä pitää hakea, miten, mistä ja milloin – sepä ei ollut-kaan ihan yksinkertainen ja selvä juttu. Kui-tenkin tällä kertaa kaikki tahot – valtiokontto-

ri, työnantaja ja liitto – tarttuivat todella ri-peästi toimeen ja tekivät parhaansa, eikä ku-kaan ole kitsastellut avun ja tuen suhteen.

Yhteisöllisyys ja auttamisen halu

Vihdin tragedia myös nosti pintaan kaksi kor-vaamattoman arvokasta asiaa: poliisien yh-teisöllisyyden ja ammattikunnan rajat ylittä-vän auttamishalun. Rikalainen toteaa, että yh-teydenottoja auttamishaluisilta ihmisiltä tuli valtavasti. Laitoksen oman väen lisäksi autta-mismahdollisuuksia kysyivät kollegat muilta laitoksilta ja rajalta, rahallista apuaan tarjosi-vat myös muun muassa sairaanhoitajat.

– Auttamisenhalu oli valtava, enkä halun-nut torpata tukeaan tarjoavia, mutta vaati ai-ka lailla työtä selvittää, miten rahallista tukea voidaan antaa ja ottaa vastaan laillisesti. Es-poon, Vantaan ja Helsingin poliisiyhdistykset kokoontuivat liiton toimistolle selvittämään

Poliisin Tuki ry

• Perustettu tukemaan virkatehtävissä menehtyneiden omaisia sekä virka-tehtävissä loukkaantuneita ja heidän omaisiaan.

• Yhdistyksen maksamat korvaukset an-tavat lisätukea virallisen järjestelmän, erityisesti Valtiokonttorin ja vakuutus-ten kautta maksettavien päälle.

• Tukea maksetaan ainoastaan Poliisin Tuki ry:n jäsenjärjestöjen henkilö-jäsenille.

• Jäsenjärjestöt: SPJL, Suomen Nimis-miesyhdistys ja Poliisilakimiehet. Yhdistyksen hallituksessa on lisäksi Poliisihallituksen edustaja.

• Säännöt mahdollistavat monipuolisen toiminnan, kuten keräykset ja lahjoi-tusten vastaanoton.

• Normaalisti maksimikorvaus on 3 999 euroa, yhdistys on myös maksanut pienempiä korvauksia ja tarjonnut pitempiaikaista tukea.

Kollegan kuoleman tai vakavan loukkaantu-

misen aiheuttaman surun ja vahvojen tuntei-

den keskellä tarvitaan selkeät ohjeet siitä,

miten uhreja ja heidän omaisiaan voidaan

auttaa ja tukea.

On tärkeää, että työnantaja ja liiton väki istuvat nyt yhdessä alas

ja käyvät läpi tämän prosessin.



oltava selkeä, yhtenäinen toimintamalli myös siitä, kuinka omaa väkeä ja heidän perhei-tään tuetaan, kun pahin tapahtuu.

Vihdin tapahtumat osoittivat Rikalaisen mukaan muun muassa sen, että vaikka on hy-vä, että uhrin ja perheen läheiset tarjoutuvat tukihenkilöiksi, heillä on myös oma surutyön-sä tehtävänä.

– Näiden ihmisten lisäksi tarvitaan tuki-henkilöitä, joilla on tavallaan valmis salkku erilaisten tukien hakemiseen tarvittavia pa-

pereita ja tarkka tieto siitä mitä ja milloin kan-nattaa hakea.

Mutta mitä tapahtuu sitten, kun tukikon-sertit on pidetty ja tuet on maksettu? Marko Ri-kalainen sanoo, että työkaverin kuolema ja toi-sen loukkaantuminen eivät unohdu, vaikka po-liisilaitoksen toiminta jatkuu niin kuin ennenkin.

– Odotamme, että Mikko pääsee takaisin töihin ja tuemme häntä. Ja vaikka sen kesä-kuun yön tapahtumat eivät näy työpaikalla päivittäin, niin Tomi on ajatuksissamme.

Poliisien Vakuutuskassa

• Kassa maksaa eroavustusta jäse-nen siirtyessä eläkkeelle tai hau-tauskorvausta, jos eroavustusta ei ole maksettu.

• Omaisille myönnettävä hautaus-avustus on 2 500 euroa, poliisi-tehtävissä väkivaltaisesti kuolleen omaisille 6 000 euroa.

• Avustuksia on haettava 12 kuu-kauden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt.

• Kassa on suljettu 1.7.2010 lähtien eli siihen ei enää hyväksytä uusia jäseniä.

Lakisääteinen tuki

Jos henkilö kuolee palvelussuhteen voi-massa ollessa, korvausta voi olla saata-vissa yhdellä tai useammalla seuraavis-ta perusteista:

Työtapaturmavakuutuksen

kuolemantapauskorvaus

• Jos kuolema johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista, ensisijainen korvaaja on työnantajan tapaturma-vakuutusyhtiö

• Työnantajan on tehtävä ilmoitus työtapaturman aiheuttamasta kuolemasta Valtiokonttorille.

• Perhe-eläke (lesken- ja/tai lapseneläke)• Hautausapu

Liikennevakuutus

• Omaisilla voi olla oikeus liikenneva-kuutuksen perusteella maksettavaan perhe-eläkkeeseen.

KEVA:n ja KELA:n perhe-eläkkeet

• Perhe-eläkettä voi saada myös KEVA:sta ja KELA:sta, mutta tapatur-ma- ja liikennevakuutusten perhe-eläk-keet ovat ensisijaisia suhteessa KEVA:n ja KELA:n perhe-eläkkeisiin.

• Edunsaaja hakee, jokaisen edun-saajan on tehtävä oma hakemus.

Ryhmähenkivakuutusta

vastaava etu

• Leski ja lapsi voivat saada kertakor-

vauksen, jonka maksaa Valtiokonttori.• Edunsaaja on hakija, mutta Valtio-

konttorin lomakkeessa on myös työn-antajan täytettävä osio.

Vahingonkorvauslaki

• Vahingonkorvausta on haettava vahingon aiheuttajalta eli rikoksen tekijältä.

• Edunsaajan on ilmoitettava esitutkin-nassa vaativansa vahingonkorvausta ja esitettävä vahingonkorvausvaati-mus tuomioistuinkäsittelyssä, jos sellainen tulee.

Rikosvahinkolain perusteella

maksettava korvaus

• Korvausta voidaan maksaa, kun rikoksella on aiheutettu kuolema.

• Korvausmuotoja: hautauskulut, elatuksen menetys ja läheisen henkilövahinko.

Lisäksi: mahdolliset yksityiset

vakuutukset

• Jos virkamies loukkaantuu virkatehtä-vässä, korvausta voi hakea työtapa-turmavakuutuksen sekä vahingonkor-vauslain ja rikosvahinkolain perusteel-la sekä yksityisistä vakuutuksista. Jos loukkaantunut on SPJL:n jäsen, hänen yhdistyksensä voi hakea korvausta Poliisin Tuki ry:ltä.

tätä asiaa ja järjestöpäällikkö oli yhteydessä verottajaan. Lopulta tähänkin saatiin selvyys ja konsertti Tomi Keskisen muistoksi järjestet-tiin 12.7. Espoon tuomiokirkossa. Ajatus muis-tokonsertista oli herännyt sosiaalisessa medi-assa ja yksi Tomin kollegoista otti siitä kopin ja alkoi järjestää konserttia, joka toteutui pit-kälti vapaaehtoisvoimin. Toinen tukikonsertti pidettiin syyskuun lopulla Helsingissä, Rika-lainen sanoo.

Selvät toimintaohjeet

Rikalainen kiittää Länsi-Uudenmaan poliisi-laitoksen johdon toimintaa tragedian keskel-lä. Erityisesti päällystön yhdyshenkilöksi ni-metty apulaispoliisipäällikkö Jarmo Pitkämä-ki oli hyvin aktiivinen ja muun muassa selvit-teli avustuskuvioita Valtiokonttorin kanssa. Rikalainen kuitenkin toteaa, että kun näin va-kava tilanne iskee päälle, kestää hetken sel-vittää, miten pitäisi lähteä liikkeelle.

– On tärkeää, että työnantaja ja liiton vä-ki istuvat nyt yhdessä alas ja käyvät läpi tä-män prosessin, jotta kaikilla olisi selkeä toi-mintaohje siltä varalta, että tällaiseen tilan-teeseen joudutaan tulevaisuudessa. Poliisi valmistautuu erilaisiin tilanteisiin ja meillä on


viivästyä, jos poliisien tuloa joudutaan odottamaan. Ne ovat pitkiä minuutte-ja ensihoitajillekin, mutta työturvalli-suudesta on huolehdittava.

Poliisin resurssipula haittaa ensi-hoitajien työtä myös liikenneonnetto-muustilanteissa. Pelastusyksikön mie-histövahvuus on yleensä 3–6 henki-löä, joista kaksi joudutaan usein si-tomaan liikenteenohjaustehtäviin en-nen kuin poliisipartio ehtii paikalle. Pahimmillaan tämä voi hidastaa uh-rien auttamista. Ensihoitajien työn ai-nut tarkoitus on auttaa hätään joutu-neita ihmisiä ja viime kädessä pelas-taa ihmishenkiä, joten resurssipulas-ta johtuvat viiveet turhauttavat ja voi-vat olla joskus jopa kohtalokkaita.

Kun omat ja kollegoidemme, tois-ten ensihoitajien, kokemukset yhdis-tyivät tietoihin poliisien määrän vä-henemisestä, mittamme tuli täyteen. Olemme huolissamme tilanteesta ja haluamme tehdä jotain konkreettista vakavan tilanteen korjaamiseksi. Sik-si olemme tehneet kansalaisaloitteen poliisien vähimmäismäärän kirjaami-sesta lakiin. Mielestämme asiantun-tijoiden pitää määritellä poliisien re-surssitarve ja määrittelyn pitää perus-tua todelliseen tarpeeseen ja yli halli-tuskausien ulottuvaan suunnitteluun. Päättäjien pitää kiinnittää huomiota

myös poliisin riittäviin koulutusmää-riin: jos vasta vakavan kriisitilanteen myötä havahdutaan siihen, että polii-seja on liian vähän, tilanne ei ole nope-asti korjattavissa, sillä poliisin ammat-tikorkeakoulututkinto kestää reilut kol-me vuotta.

Kansalaisaloitteella haluamme he-rättää keskustelua ja kiinnittää huo-miota siihen, että vähenevät poliisire-surssit vaikeuttavat myös muiden vi-ranomaisten ja auttajien työtä. Mo-niviranomaistehtävillä jokaisella vi-ranomaisella on oma roolinsa ja teh-tävänsä, ja jos jonkun panos puuttuu tai viivästyy, se heijastuu muihin; ko-konaispalvelutaso heikkenee. Nämä tilanteet korostuvat erityisesti maa-seudulla, jossa etäisyydet ovat pitkiä.

Nyt on korkea aika herätä siihen, että poliisi ei aina ehdi apuun niin no-peasti kuin avun tarvitsija toivoisi, ei-kä se ole poliisien tai hätäkeskuksen vika. On myös syytä tiedostaa, että vaikka ihminen ei itse odottaisikaan poliisia paikalle, niin muiden viran-omaisten ja auttajien työ voi viiväs-tyä poliisipulan takia. Tämä on sietä-mätön tilanne ja siksi olemme tehneet kansalaisaloitteen poliisin resurssien turvaamiseksi. Jokainen joskus apua tarvitseva kansalainen voi sen nyt al-lekirjoittaa.

Miksi ensihoitajat taistelevat poliisin resurssien puolesta? Ensihoitoyksikkö saapuu omakotitalon pihaan. Sisällä on hätäkeskuksen saaman tiedon mukaan puukotuksen uhri, puukottaja ja ainakin yksi muu henkilö. Poliisi on tietenkin tulossa – mutta lähin partio on kymmenien kilometrien päässä. Mitä ensihoitaja tekee?

KANSALAISALOITE POLIISIN

RESURSSIEN TURVAAMISESTA LAILLA

• Aloitteen tekijät: ensihoitajat Sanna Kauppinen ja Erik Lydén

• Aloitteen voi allekirjoittaa osoitteessa: www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2085

• Jos haluat tukea kansalaisaloitetta keräämällä kannatusilmoituksia paperimuodossa, ota yhteys Erik Lydéniin ([email protected])

• Keräysaika päättyy 8.1.2017• Kansalaisaloitteen on saatava 50 000 allekirjoi-

tusta, jotta eduskunta ottaisi sen käsittelyyn.• Aloitteen Facebook-sivu: www.facebook.com/

poliisialoite/

TEKSTI

Sanna Kauppinen,

Erik Lydén

KUVA

iStockphoto

Auttajiin ensihoitotehtävillä kohdistuvat työturvallisuus-uhat eivät ole harvinaisia.

Ensihoitajat kokevat työssään paitsi uhittelua, haistattelua ja selkeää uh-kailua, myös kiinnikäymistä, lyömistä ja potkimista. Tällaisissa tilanteissa ei tunnu hyvältä, kun tietää lähimmän poliisipartion olevan useiden kymme-nien kilometrien päässä.

Monet väkivaltatehtävät ovat sel-laisia, ettei ensihoito voi mennä pai-kalle ennen poliiseja. Joissakin tilan-teissa voi ensihoidollinen avun saanti

17 3 | 2016 P OLI ISI & OIK EUS

Monet väkivalta-tehtävät ovat sellaisia, ettei

ensihoito voi mennä paikalle ennen

poliiseja.


TEKSTI

Sari Haukka

KUVAT

EUPOL Afghanistan

Alkaa jo hämärtää, väsyttääkin vähän, mutta pitäisi saada kirjoitettua juttu aiemmin päivällä pidetystä seminaarista. Sellainen perusjuttu, mutta se julkaistaan englanniksi, joten sanavalintoja tulee mietittyä aika perusteellisesti. Toimiston lasiseinän takana kävelevä kollega vilkuttaa. Toisessa kädessä sillä on rynnäkkökivääri.

Afganistan on suomalaisesta näkökulmasta ek-soottinen paikka – kuin elokuvasta, sanoo moni sinne ensimmäistä kertaa saapuva. Suomen lä-

hettämän siviilikriisinhallinnan asiantuntijan elämä Kabu-lissa on kuitenkin vähemmän eksoottista: tehdään työtä, jota parhaiten osataan, syödään, nukutaan, vietetään ai-kaa kavereiden kanssa ja punttisalilla… mutta toisaalta kaikki on toisin kuin kotona.

Viikonloppusuunnitelmia ei muuteta spontaanisti, kun mieleen juolahtaa. Keskustan muutamassa kuulemma ihan hyvin varustetussa tavaratalossa ei käydä shoppaile-massa. Asiantuntijan vaelluskengät eivät koskaan astu kaupunkia ympäröiville uskomattoman upeille vuorille, joi-den rinteillä iltaisin vilkkuvia valoja voi ihailla leirin teras-silta. Kaikki nämä rajoitukset johtuvat tietysti siitä, että maassa on todellinen kriisi, joka heijastuu muuallekin

TAVALLISTA TYÖTÄ EPÄTAVALLISESSA YMPÄRISTÖSSÄ


mutta päälle tulevat erilaisten kulttuurien tuomat haasteet.

Nämä haasteet liittyivät esimerkiksi ku-vavalintoihin: ei ollut itsestään selvää, että julkaisimme kuvan, jossa suomalainen mies-poliisi kättelee afganistanilaista naispoliisia. Afganistanilaisen mieskollegani kannusta-mana kuitenkin julkaisin kuvan, jonka sano-ma tuki yhtä EUPOL:n tavoitteista: naispolii-sien roolin ja aseman vahvistamista. Kuvan saama suuri huomio Facebookissa osoittaa, että kyseessä ei ollut ihan läpihuutojuttu, mutta omalta pieneltä osaltaan se ehkä aut-toi kiinnittämään huomiota tärkeään asiaan.

Naisena islamilaisessa tasavallassa

Eurooppalaisena naisena islamilaisessa maassa työskenteleminen ei kuitenkaan ol-lut mitenkään hankalaa, oikeastaan päin-vastoin. EUPOL Afghanistania johtaa suo-malainen nainen, diplomaattitaustainen Pia

Stjernvall, jolle ovet aukeavat niin ministe-rien työhuoneisiin kuin presidentin palatsiin-kin. Press & Public Information Officen vir-kaatekevänä päällikkönä johdin 11 kuukau-den ajan toimistoa, jossa työskenteli kaksi af-gaanimiestä ja yhteistyö sujui hyvin.

Afgaaninaisten, mukaan lukien afganista-nilaisten naispoliisien, osa ei kuitenkaan ole yhtä helppo. Afgaaninainen voi edetä kenraa-liksi, mutta suurin osa joutuu edelleen koulu-tuksesta huolimatta tyytymään avustaviin tehtäviin poliisilaitoksilla, ja naiskollegojen

sukupuolinen häirintä on yleistä. Tämän asi-an muuttamiseksi EU tekee lujasti töitä ja hy-viä siemeniä on saatu jo itämään. Esimerkik-si Balkhin provinssin poliisilaitoksen nais-eversti totesi, että johtavassa asemassa ole-vien suomalaisten naisten, kuten Pia Stjern-vallin ja Mazar-e-Sharifin kenttätoimistoa johtaneen poliisin, Niina Haapasen, esi-merkki kannustaa afganistanilaisia naispolii-seja ja antaa uskoa tulevaan.

Siviilipoliisitoimintaa kehittämässä

EUPOL Afghanistanilla ei ole toimeenpane-vaa mandaattia, joten suomalaiset ja muut kansainväliset poliisit eivät tee Afganistanis-sa poliisin perustyötä. Aluksi he kouluttivat afgaanipoliiseja ja poliisikouluttajia ja tällä saralla saavutettiinkin edistystä: poliisikoulu-tus on nyt afgaanien omissa käsissä. Vuoden 2015 alusta tämän vuoden loppuun eli missi-on sulkemiseen asti eurooppalaiset poliisit keskittyvät strategisen tason tukeen toimies-saan Afganistanin sisäministeriön johdon neuvonantajina. Painopistealueita ovat siviili-poliisitoiminnan kehittäminen, lähipoliisitoi-minta ja naispoliisien roolin ja työolojen pa-rantaminen. Teemoja lähestytään erityisesti johtamisen ja johtamisjärjestelmien kehittä-misen kautta.

Jos on suomalainen poliisi saanut tottua työympäristössään muutoksiin, niin Afga-nistanissa ne tilanteet vasta nopeasti muut-tuvatkin. Yhteiskunta ja sitä rasittavat taa-

maailmaan. Toisaalta: juuri sen kriisin takia EU:n jäsenmaat, myös Suomi, ovat vuodesta 2007 lähtien lähettäneet poliiseja ja muita asiantuntijoita tukemaan Afganistanin halli-tusta siviilipoliisitoiminnan kehittämisessä.

Mitä te oikeastaan siellä teette? Saitteko te mitään aikaiseksi? Millaista siellä on olla? Näihin kysymyksiin pääsee vastaamaan to-dennäköisesti jokainen siviilikriisinhallinta-tehtävässä palvellut suomalainen – niin mi-näkin palattuani kahden vuoden ja kolmen kuukauden komennukselta Afganistanista.

Omaa työtäni koskevat kysymykset voisin lyhyimmillään kuitata sillä, että Euroopan Unionin poliisimission (EUPOL Afghanistan) tiedottajan työ oli pohjimmiltaan samanlais-ta kuin Suomessa, mutta elinolot hyvin erilai-set. Viestinnän ydinkysymykset ovat enim-mäkseen samoja Kabulissa ja Helsingissä,

Yli 3000 hakijaa osallistui poliisikoulun

(Afghan National Police Academy) pääsy-

kokeisiin Kabulissa maaliskuussa 2016.

Acting Chief of Press & Public Informa-

tion Office Sari Haukka EUPOL:n päämajan

pihalla syksyllä 2015.

EUPOL:n asiantuntija Jarkko Enlund ter-

vehtii Afganistanin sisäministeriössä poliisin

koulutusasioita hoitavaa kenraalimajuri

Beheshtiä. Keskellä Enlundin unkarilais-

kollega Zsolt Domolki.


kat, kuten korruptio, evät muutu vuodessa tai parissa, mutta päivittäiset tilanteet vaih-televat räväkästi. Tapaamisen ministerin kanssa voi saada sovittua seuraavaksi päi-väksi, mutta saattaa se peruuntuakin yhtä nopeasti. Korkean tason seminaareja orga-nisoidaan hämmästyttävän lyhyessä ajas-sa, mutta jos olet illalla suunnitellut tekevä-si jutun kyseisestä tapahtumasta, voit aa-mulla kuulla, että se onkin siirretty viikkojen päähän. Suomen lähettämät asiantuntijat ovat tämän epävarmuuden kanssa oppineet elämään ja tekemään tuloksellista työtä.

Kotiin tuomisia

Työnantajat, jotka joko hyvillä mielin tai pit-kin hampain päästävät väkeään missioille, haluavat varmasti tietää, oppiko sijaisrum-ban aiheuttanut työntekijä mitään hyödyllis-

Suomen osallistuminen siviilikriisinhallintaan• Siviilikriisinhallinnan avulla pyritään

vähentämään erilaisista kriiseistä kärsivien maiden epävakautta ja estä-mään sekasortoisten olojen leviämis-tä. Siviilikriisinhallinta on osa sekä EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolus-tuspolitiikkaa että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Siviilikriisinhal-linta vaikuttaa osaltaan myös Suomen sisäiseen turvallisuuteen.

• Kriisinhallintakeskus (CMC Finland) Kuopiossa kouluttaa ja lähettää suomalaisia asiantuntijoita siviili-kriisinhallintatehtäviin eri puolille maailmaa. Suomesta oli 31.8.2016

sekondeerattuna (lähetettynä): 97 asiantuntijaa, joista 33 poliiseja 57 miestä, 40 naista

• Eniten suomalaisia työllistäneet ope-raatiot olivat Etyj Ukrainassa (Special Monitoring Mission, 22 henkilöä), EUMM Georgia (11), EULEX Kosovo (10) ja EUPOL Afghanistan (9).

• Näiden lähetettyjen lisäksi operaa-tioissa työskentelee suomalaisia, jotka ovat tehneet työsopimuksen suoraan operaation kanssa.

Lue lisää siviilikriisinhallinnasta: www.cmcfinland.fi

tä. Vastaus riippuu osittain siitä, millaisessa tehtävässä asiantuntija on työskennellyt, mutta kaikki ihmiset ja organisaatiot hyöty-vät tietystä vaihtuvuudesta: uudet silmät nä-kevät asiat uudella tavalla, tuovat tuoreita näkökulmia, auttavat kyseenalaistamaan. Niin yksilöiden kuin organisaatioidenkin kyky oppia uutta säilyy.

Jotain konkreettistakin saattaa kertyä osaamisvarastoon. Itse oivalsin hyvin tehdyn suunnittelun ja raportoinnin arvon oman ja organisaation toiminnan kehittämisessä. Tietysti kielitaitokin kehittyi, samoin kyky työskennellä erilaisista taustoista tulevien ih-

misten kanssa, mikä tekeekin missioelämäs-tä niin kiinnostavaa. Opin paljon EU:n toimin-tatavoista ja erityisesti monikulttuurisen tii-min johtamisesta.

Opin myös sen, että mielenrauhaa voi ko-kea vaikkapa silloin, kun kävelee kotiinsa lois-tavien kollegojen kanssa tehdyn tuloksekkaan työpäivän jälkeen tietäen, että maailma ei muuttunut, mutta hyviä siemeniä kylvettiin tä-näkin päivänä. Laskevan auringon säteet kuul-tavat keltaharmaan pilven takaa, muurien toi-selta puolelta kuuluu vieras rukouskutsu, ilma on saasteista raskas – mutta mieli on kevyt ja rauhallinen.

Afganistanin sisäministeriö ja EUPOL jär-

jestivät elokuussa Kabulissa kaksipäiväisen

konferenssin siviilipoliisitoiminnan tulevai-

suudesta. Pöydän takana vasemmalta sisä-

ministeri Taj Mohammad Jahed, Afganista-

nin kakkosmies, CEO Abdullah Abdullah,

EUPOL:n johtaja, suomalainen Pia Stjernvall

ja Resolute Support Missionin komentaja,

kenraali John Nicholson.

EUPOL Afghanistanin varajohtaja, viro-

lainen Tarmo Miilits keskustelee Afganista-

nin sisäministeriön henkilöstöpäällikön,

kenraalimajuri Rahimullahin kanssa.


POLIISIPARTIO: OIKEUDEN JALOPEURAT V. VITIKAINEN, T. SUNNARBORG 2016


TEKSTI

Matti Högman, poliisitarkastaja/

Poliisihallitus

Kysymys on operatiivisen po-liisitoiminnan kannalta mer-kittävästä muutoksesta, joka

edellyttää miltei koko hallinnon kou-luttamista. Uudistus koskettaa myös kansalaisia sekä muita viranomaisia, kuten syyttäjälaitosta, Oikeusrekiste-rikeskusta sekä Trafia.

Uuden sakkomenettelyn myötä nykyiset rangaistusmääräysmenette-ly ja rikesakkomenettely siirtyvät his-toriaan. Jatkossa puhutaankin vain sakkomenettelystä, joka käsittää se-kä sakolla että rikesakolla hoidettavat asiat. Toisaalta aikaisempien rangais-tusvaatimusten ja rikesakkojen ase-mesta poliisi jakaa tulevaisuudessa rikesakkomääräyksiä, sakkomääräyk-siä, sakkovaatimuksia ja rangaistus-vaatimuksia.

Merkittävin uudistus on, että jat-kossa poliisi voi määrätä tietyissä ri-kosasioissa lopullisen tuomioon rin-nastuvan päiväsakkoseuraamuksen. Tällaista ”sakkomääräystä” voidaan käyttää lähinnä liikenteeseen liittyvis-sä rikkomuksissa sekä näpistyksissä silloin, kun päiväsakkojen lukumäärä on 20 tai sen alle.

Määräys merkitsee poikkeamis-ta normaalista valtiollisten tehtävien jaosta, jossa tuomiovallan käyttämi-nen kuuluu riippumattomalle tuomio-istuinlaitokselle. Poliisin on tärkeää tiedostaa uudistuksen myötä kasvava valtansa sekä sen mukanaan tuoma vastuu. Sakkomääräys ei mene syyt-täjälle tarkastettavaksi.

Toinen merkittävä muutos on, et-tä epäillyn tahdolle annetaan suurem-pi merkitys uudessa prosessissa. Asia voidaan käsitellä sakkomenettelys-sä vain, jos epäilty suostuu siihen. Tä-mä tarkoittaa sitä, että mikäli epäilty ei tunnusta tekoa, hyväksy siitä mää-rättävää seuraamusta, luovu oikeu-destaan suulliseen käsittelyyn ja suos-tu asian käsittelemiseen sakkomenet-telyssä, tulee asia käsitellä normaalis-sa rikosprosessissa, mikä poliisin osal-ta tarkoittaa esitutkintaa. Suostumuk-sen voi kuitenkin antaa myös jälkikä-teen maksamalla sakkoa.

Uudistus vaikuttaa tietojärjestelmiin

Uudistuksen taustalla ovat yhtäältä perustuslailliset syyt, toisaalta tarve

SAKKOMENETTELY UUDISTUUMenettely sakotuksessa uudistuu kokonaan joulukuun alusta 2016, jolloin on tarkoitus saattaa voimaan laki sakon ja rikesakon määräämisestä.

säästää syyttäjälaitoksen voimavaro-ja. Nykyiset rangaistusmääräyslaki ja rikesakkolaki ovat säädetty perustus-lain säätämisjärjestyksessä poikkeus-lakeina. Uuden perustuslain säätämi-


Uudessa menettelyssä tietojär-jestelmät helpottavat toimintaa oh-jaamalla käyttäjää, eikä paperisakko-ja juuri enää tulisikaan antaa. Tästä huolimatta on selvää, että konstaape-lin pitää myös itse tietää mitä on teke-mässä. Tätä varten on Poliisiammatti-korkeakoulun vetämässä työryhmäs-sä valmisteltu koulutuspaketti.

Uuden sakkomenettelyn koulutus toteutetaan ensisijassa verkkokoulu-tuksena, mutta koulutukseen liittyy myös lyhyet lähikoulutusjaksot. Kaik-kien sakkojen parissa työskentelevien tulee käydä noin puolen työpäivän pi-tuinen koulutus loka- ja marraskuun ai-kana. Koulutus sisältää paitsi teoriaa ja lainsäädäntöä myös runsaasti käy-tännön harjoituksia. Yksiköissä koulu-tuksen järjestelyissä sekä substanssi-kysymyksissä tukevat sakotusproses-sin asiantuntijaverkoston jäsenet sekä sakkouudistuksen kouluttajat.

Sakotus – samoin kuin poliisitoi-minta yleensä – on melkoisten muu-tosten kohteena. Uusi sakkomenette-ly muuttaa paitsi lainsäädännöllistä toimintaympäristöä myös käytännön prosesseja sekä niissä käytettäviä työ-välineitä. Samaan aikaan eduskunnan käsittelyssä on sakkojen rahamäärien korottamista koskeva esitys.

Lisäksi oikeusministeriön työryh-mässä valmistellaan sakkomenette-lyn soveltamisalan laajentamista, jon-ka on tarkoitus tulla voimaan 2018 en-simmäisellä puoliskolla.

Kaikki muutokset eivät välttämät-tä tunnu mieluisilta käytännön työn tekijän näkökulmasta, ja muutosten tahti saattaa tuntua hengästyttäväl-tä. Olennaiset asiat kuitenkin säilyvät ennallaan.

LYHYESTI

• Sakkomenettely uudistuu joulukuussa 2016• Jatkossa poliisi voi määrätä tietyissä rikos-

asioissa lopullisen tuomioon rinnastuvan päiväsakkoseuraamuksen, kun päiväsakkoja on maksimissaan 20.

• Epäillyn tahdolle annetaan suurempi merkitys.• Jatkossa kaikki eri lajiset sakot kirjataan samal-

le lomakkeelle ja järjestelmä tunnistaa auto-maattisesti, mikä sakko on kyseessä.

• Kaikkien sakkojen parissa työskentelevien tulee käydä noin puolen työpäivän pituinen koulutus loka- ja marraskuun aikana.

Jatkossa poliisi voi määrätä tietyissä rikosasioissa lopullisen

tuomioon rinnastuvan päiväsakkoseuraamuksen.

sen jälkeen 1999 poikkeuslaeista on pyritty pääsemään eroon. Uusi sakko-menettelylaki voitiin antaa tavallisena lakina, sillä tuomiovallan siirtoa kom-pensoitiin epäillyn oikeusturvaa pa-rantavilla säännöksillä.

Uusi menettely edellyttää myös laajoja tietojärjestelmämuutoksia, joi-ta eri hallinnonaloilla on valmisteltu jo useamman vuoden ajan. Sakkome-nettelylaki säädettiinkin jo 2010, mis-tä saakka sen voimaantulo on odot-tanut tietojärjestelmäuudistusten val-mistumista.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että tietojärjestelmät olisivat valmiina jou-lukuun alussa, mutta täyttä varmuut-ta asiasta ei vieläkään ole. Tästä syys-tä myös uuden menettelyn käyttöön-otto voi vielä lykkääntyä. Poliisin osal-ta uudistukset on toteutettu Patja-, Polo- ja LVS-järjestelmiin.

Muutokset näkyvät myös käyttä-jille. Esimerkiksi jatkossa kaikki eri laji-set sakot kirjataan samalle lomakkeel-le ja järjestelmä tunnistaa kirjattujen tietojen perusteella, minkä lajinen sak-ko on kysymyksessä. Järjestelmiin tu-lee uutuutena myös suppean kuulus-telun lomake.

Koulutusta pääosin verkossa

Uusi sakkomenettely saattaa äkkisel-tään kuulostaa omituiselta ja moni-mutkaiselta. Perusasia kuitenkin säi-lyy entisellään. Vähäisemmissä rikos-asioissa, jotka ovat yksinkertaisia ja selviä, poliisi antaa kansalaiselle sak-koa. Sotkuiset asiat ja vakavammat ju-tut menevät esitutkinnan kautta syyt-täjän ja tuomioistuimen arvioitavaksi.



TEKSTI JA KUVAT

Katja Almgren Kultainen kädenpuristus. Sitä työnantaja ehdotti perintäsih-teeri Rauni Kaakiselle syys-

kuussa 2013. Jos Kaakinen sanoisi it-sensä irti, hän saisi irtisanomisajalta kuuden kuukauden täyden palkan il-man työssäolovelvoitetta.

Jäädessään pitkälle sairaslomalle keväällä 2013, Kaakinen heräsi ajatuk-seen, ettei voi tehdä töitä kolmena päi-vänä ja parannella itseään neljänä seuraavana. Mietteitä seurasi työter-veyslääkärin, kuntoutuslaitoksen sekä työnantajan lausunnoilla varustettu hakemus Kevaan kokoaikaisesta työ-kyvyttömyyseläkkeestä.

Elokuun alussa saapui Kevan hyl-käävä päätös, jonka Kaakinen toimitti tiedoksi työnantajalle. Samalla hän jätti oikaisuvaatimuksen Työeläkeasi-

oiden muutoksenhakulautakunnalle, mutta syyskuussa myös Kela teki pää-töksen, että Kaakinen on vielä osin työkykyinen.

Kun työnantaja ehdotti kultaista kädenpuristusta, Kaakinen pyysi ai-kaa miettiä. Hän otti yhteyttä ulosot-tovirastojen luottamusmies Heleena

Kallioon, joka puolestaan soitti pää-luottamusmies Pirjo Lappalaiselle. Lappalainen vahvisti Kallion ensireak-tion; missään tapauksessa Kaakisen ei tule irtisanoa itseään.

KAAKINEN ihmettelee, mikä oikeas-taan muutti työnantajan suhtautumi-sen. Hän oli aina toimittanut sairaus-lomatodistukset henkilökohtaisesti. Vaikka sairaslomaan johtaneet vaivat eivät näkyneet päällepäin, töissä Kaa-

kista ei koskaan kohdeltu eriarvoises-ti, eikä hän törmännyt syrjintään. Kun-toutusjaksot olivat työnantajan tar-joamia.

Pääluottamusmies Pirjo Lappalai-nen pyysi Heleena Kalliota sopimaan viraston johdon kanssa neuvottelu-ajan, kun yhteydenpito puhelimitse ja sähköpostitse työnantajan kanssa tun-tui vievän asiaa enemmän solmuun. Neuvotteluissa Kaakinen kummeksui sitä, etteivät työnantajan edustajat kir-janneet mitään mustaa valkoiselle, ai-noat muistiinpanot teki Lappalainen.

Neuvotteluita seurasivat työnan-tajan kirjallinen selvityspyyntö töi-hin palaamisesta sekä kuulemispyyn-tö, jossa kerrottiin, että Kaakisen ir-tisanomista harkitaan. Kumpaankin Kaakinen vastasi pääluottamusmie-

Laittomasti irtisanottu Rauni Kaakinen:

”Oikeus voitti ja olen siitä onnellinen”Perintäsihteeri Rauni Kaakinen viihtyi Länsi-Uudenmaan ulosottovirastossa. Työ oli monipuolista, haastavaa ja vastuullista. Vaikka Kaakinen oli syyskuusta 2006 ollut osatyökyvyttömyyseläkkeellä, työilmapiiri oli hyvä, ja työnantaja luotti ammattinsa osaavaan Kaakiseen. Näin kuluivat seuraavat seitsemän vuotta, sitten kaikki muuttui.

Tammikuu 2001 1.9.2006 18.3.2013 16.5.2013 28.5.2013 1.8.2013 26.9.2013

Rauni Kaakinen aloittaa toimisto-sihteerinä Espoon

kihlakunnan-virastossa.

Kaakinen jää osa-työkyvyttömyyseläk-

keelle, 50 % osa- aikatyö alkaa.

Lääkärintodistuksel-la sairaslomalle.

Lääkärintodistuk-sella sairasloma

jatkuu.

Kevaan hakemus työkyvyttömyys-

eläkkeestä.

Kevasta hylkäävä päätös, oikaisuvaati-mus Työeläkeasioi-

den muutoksenhaku-lautakunnalle,

osatyökyvyttömyys-eläke jatkuu.

Sairas loma jatkuu vuoden 2013 lop-

puun saakka, Kelas-ta päätös, ettei

Kaakinen ole täysin työkyvytön.

Perintäsihteeri

Rauni Kaakinen

kärsii muun

muassa Menie-

ren taudista

sekä erilaisista

nivelrappeumis-

ta, jotka aiheut-

tavat jatkuvaa

särkyä. Vaivat

eivät näy päälle-

päin.


hen tuella. Lisäksi pääluottamusmies antoi kuulemisasias-sa kirjallisen lausunnon.

18. marraskuuta 2013 Kaakisen puhelimeen kilahti tekstiviesti. Viestissä häntä pyydettiin saapumaan työpai-kalle allekirjoittamaan työantajan päätös irtisanomisesta. Lappalainen kehotti Kaakista vastaanottamaan päätöksen ja allekirjoittamaan sen saaduksi, mutta vakuutti, että asia riitautettaisiin kyllä.

Kaakinen myöntää, että oli helpottavaa kuulua liittoon ja saada apua. Uskonpuute ja ajatukset siitä, oliko kaikki

hänen syytään, pyörivät Rauni Kaakisen mielessä. Vaa’assa painoi epävarmuus, jaksaako todella jatkaa tais-telua Suomen valtiota vastaan ja toisaalta se, että oikeu-den tulee voittaa.

Hän muistelee kiitellen, kuinka Lappalainen soitteli pe-rään, kysyi jaksamisesta ja varmisteli, mitä papereita tuli toimittaa Kevaan, Kelaan ja Työvoimatoimistoon. Vaikeana aikana ei tarvinnutkaan olla yksin eikä pelinappulana kaik-kien pompoteltavana.

SPJL:n oikeusturvavakuutuksen avulla Kaakinen sai

7.10.2013 10.10.2013 16.10.2013 22.10.2013 28.10.2013 11.11.2013 13.11.2013

Neuvottelu työn-antajan kanssa

(työnantajan edus-tajat, Kaakinen, Lap-palainen ja Kallio).

Työnantajalta kirjal-linen selvityspyyntö töihin palaamisesta.

Kaakisen vastaus työnantajan selvitys-

pyyntöön töihin palaamisesta.

Työnantajan ilmoi-tus, että harkitsee

irtisanomista.

Kaakisen vastaus, että haluaa pääluot-tamusmiestä kuulta-

van asiassaan.

Pääluottamusmies Pirjo Lappalainen lausuu kirjallisesti Kaakisen irtisano-mista koskevassa

kuulemisessa.

Irtisanomisilmoitus työnantajalta.

Positiivinen asen-

ne, usko oikeu-

denmukaisuu-

desta sekä oman

perheen tuki toi-

mivat Rauni Kaa-

kisen puskureina

vaikeina hetkinä

oikeustaistelun

aikana.


asian ajajan, joka jätti 18. joulukuuta 2013 Helsingin hallin-to-oikeudelle valituksen laittomasta irtisanomisesta. Kuu-den kuukauden ajan Kaakiselle maksettiin palkkaa Länsi-Uudenmaan ulosottovirastosta, ja karenssin jälkeen työttö-myyspäivärahaa Työttömyyskassa Statialta.

Vierähti vuosi hiljaiseloa, kunnes Helsingin hallinto-oi-keus antoi päätöksen. 28.11.2014 Kaakinen sai tiedon, että hallinto-oikeus on todennut irtisanomisen laittomaksi. Hel-pottava tieto oli myös se, että Keva myönsi viimein Kaaki-selle työkyvyttömyyseläkkeen 1.1.2015 lukien.

Kun Helsingin hallinto-oikeus oli todennut irtisanomisen

laittomaksi, Rauni Kaakisen asianajaja toimitti työnanta-

jalle hyvitysvaatimuksen yhdenvertaisuuslakiin vedoten.

Kun siihen ei suostuttu, asianajaja laittoi asian vireille

Lohjan käräjäoikeuteen. Hyvityksestä päästiin sovintoon

Kaakisen ja työn antajan kesken huhtikuussa 2016.

18.11.2013 18.12.2013 28.11.2014 1.1.2015 19.2.2015 7.4.2015 7.4.2016

Tekstiviestillä pyyntö tulla alle-

kirjoittamaan työnantajan päätös

irtisanomisesta.

Kaakisen irtisanomi-sesta valitetaan

Helsingin hallinto- oikeuteen.

Helsingin hallinto- oikeuden päätös

laittomasta irtisano-misesta Kaakisen

hyväksi.

Uusi hakemus Kevaan työkyvyt-

tömyyseläkkeestä.

Kevan päätös, että 1.1.2015 Kaakinen työkyvyttömyys-

eläkkeelle.

Yhdenvertaisuusla-kiin perustuva hyvi-tysvaatimus Lohjan

käräjäoikeudelle laittomassa irtisano-

mistapauksessa.

Työnantaja ja Kaaki-nen pääsevät sovin-toon hyvityksestä.

Kaakisen puhelimeen kilahti tekstiviesti, jossa pyydettiin saapumaan työpaikalle allekirjoittamaan päätös irtisanomisesta.


PEKKA LASSILA

pääluottamusmies, sisäministeriöTUIJA HEINO

pääluottamusmies, oikeusministeriö

pykälän pyör te issä

PL

PL

Olen siirtynyt osa-aikatyöhön. Miten tämä vaikut-

taa lisä- ja ylityölaskentaan?

Valtion virka- ja työehtosopimus työajoista 14 §:n soveltamisohje kehottaa välttämään lisä- ja ylityön

tekemistä osa-aikatyössä. Kuitenkin osa-aikaisen yli- ja haittatyökorvaukset määräytyvät samojen tuntirajojen ja perusteiden mukaisesti kuin kokoaikaisella. Osa-aikaisen on siis ensin tehtävä lisätyötä ylityörajaan saakka ja vasta sen jälkeen alkavat ylityötunnit.

Lisä- ja ylityökorvauksen saamisen edellytyksenä on, että työt on tehty esimiehen määräyksestä. Lisätyötä on muun muassa esimiehen määräyksestä osa-aikaisen työ-ajan lisäksi tehty työ siltä osin kuin se ei ole ylityötä.

Virastotyössä vuorokautinen ylityöraja on 7 h 39 min ja viikoittaisessa ylityössä se on 38 tuntia 15 minuuttia. Oma-aloitteisesti liukuvan työajan puitteissa tehtyjä työtunteja ei huomioida viikoittaisessa ylityölaskennassa.

Jaksotyössä ylityötä muodostuu vasta sen jälkeen, kun jakson säännöllisen työajan raja ylittyy. Tuo raja on 114 tun-tia 45 minuuttia täydessä kolmen viikon jaksossa, jossa on 21 laskentapäivää.

Jos työviikko tai työjakso sisältää muulle kuin lauantail-le tai sunnuntaille sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäi-vän tai itsenäisyyspäivän, viikoittainen ylityöraja on viras-totyössä 30 tuntia 15 minuuttia ja jaksotyössä 106 tuntia 45 minuuttia.

Kilpailukykysopimus on tuomassa 1.2.2017 virastotyö-aikaan 6 min pidennyksen päivittäiseen työaikaan. Vuoro-

kautinen ylityöraja nousee 7 tuntiin 45 minuuttiin. Samalla viikoittainen säännöllinen työaika pitenee 30 minuuttia ja ylityön raja nousee 38 tuntiin 45 minuuttiin. Jaksotyön työ-aika pitenee 116 tuntia 15 minuuttia kolmen viikon jaksos-sa eli lisäystä nykyiseen on tulossa 90 minuuttia.

Työviikoissa ja -jaksoissa, jotka sisältävät muulle kuin lauantaille tai sunnuntaille sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän, virastotyössä viikoittai-nen ylityöraja on tulevaisuudessa 30 tuntia 45 minuuttia ja jaksotyössä 108 tuntia 15 minuuttia.

Kilpailukykysopimus on vähentämässä lomarahaa

vuosina 2017–2019. Vaikuttaako tämä lomaraha-

vapaiden määrään?

Vaikuttaa. Sopimus lomarahan vaihtamisesta pysyy ennallaan eli palkallista vapaata myönnetään siten,

että lomarahasta vähennetään 4,4 % kuukausipalkasta ku-takin vapaana annettavaa työpäivää kohti. Kun lomaraha on 30 % pienempi, se hupenee vähennettäessä nopeammin. Esimerkiksi viime keväänä pitkälomalainen pystyi sopimaan maksimissaan 16 lomarahavapaan pitämisestä, mutta en-si keväänä maksimimäärä on 11. Lomarahavapaiden vaih-tomahdollisuuskin siis pienenee suurin piirtein 30 %.

Lomarahan vaihtamisesta vapaaksi on edelleen sovitta-va työnantajan ja virkamiehen tai työntekijän kesken.


Viime keväänä pitkälomalainen pystyi sopimaan 16 lomarahavapaan pitämisestä, mutta ensi keväänä maksimimäärä on 11.

TH

Eläkeikä nousee vaiheittain. Mutta mikä on osittai-

nen varhennettu vanhuuseläke?

Työeläke uudistuu 2017. Eläkeikä alkaa nousta por-taittain vuonna 1955 syntyneistä alkaen. Heidän

eläkeikänsä on 63 vuotta 3 kuukautta. Eläkeikä nousee kol-mella kuukaudella vuodessa kunnes eläkeikä on 65 vuotta (vuosina 1962–1964 syntyneillä).

Osittainen varhennettu vanhuuseläke korvaa entisen osa-aikaeläkkeen. Ensi vuoden alusta lähtien voit siirtyä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle 61 vuotta täy-tettyäsi. Voit valita, otatko eläkkeestäsi maksuun puolet (50 %) vai neljäsosan (25 %). Tällöin nostettavaa osittaista varhennettua vanhuuseläkkeen osaa koskee varhennusvä-hennys, joka on 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta (4,8 prosenttia vuodessa) ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Vähennys on pysyvä ja vaikuttaa näin ollen koko eläkeaika-si kuukausieläkkeen suuruuteen. Lisäksi eläkettä pienentää elinaikakerroin.

Jos tulet toisiin aatoksiin, voidaan osittaista varhennet-tua vanhuuseläkettäsi koskeva päätös hakemuksestasi pe-ruuttaa kolmen kuukauden kuluessa eläkkeen myöntämi-sestä.

Vanhuuseläkkeellä tai varhennetulla vanhuuseläkkeellä ollessasi työansioilla ei ole ylärajaa, eivätkä työansiot pie-nennä eläkettäsi. Työstä karttuu myös uutta eläkettä 1,5 % kunkin vuoden ansioista. Eläkettä karttuu kaikesta työstä kunnes täytät 68 vuotta.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi jäädä kolme

vuotta ennen henkilökohtaista eläkeikää. Jos sinulla on henkilökohtainen eläkeikä, joka täyttyy vuonna 2017, voit siis jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle milloin vain. Eläkkeeseen tehdään varhennusvähennys, joka on 0,6 % jokaista varhennettua kuukautta kohti, ja varhennusaika lasketaan 63 vuoden iästä. Jos eläkeikäsi on esimerkiksi 64 vuotta 6 kuukautta ja jäät varhennetulle vanhuuseläk-keelle täytettyäsi 62 vuotta 6 kuukautta, varhennusaikaa on 6 kuukautta ja varhennusvähennys on silloin 3,6 % (6 kk x 0,6 % = 3,6 %).

Lisäksi ennen vuotta 1995 karttunut eläkkeesi pienenee siten, että lisäeläkeosuus jää pois kokonaan ja peruseläk-keen vuosikarttuma pienenee 2 prosentista 1,8 prosenttiin.

Vähennykset ovat pysyviä. Lisäksi kannattaa huomioi-da, että varhennusvähennys tehdään eläkkeen alkamis-ajankohtaan mennessä karttuneeseen eläkkeeseen.

Keva huolehtii valtion työntekijöiden eläketurvan toi-meenpanosta. www.keva.fi sivuilta saat lisätietoa eläke-asioista.

Kaikuluotaimeen piirtyy serpentiinimäistä viivaa. Yhdellä vilkaisulla Pasi Tuike vahvistaa, että veneen alla kulkee ahvenparvi. Samalta istumalta jigi vieheeseen ja siima mereen. Vettä sataa taivaan täydeltä, mutta se ei

miestä haittaa, nyt on saatava kalaa!


Meri kutsuu VUOROTTELUVAPAALLA


Vanhempi konstaapeli Pasi

Tuike jäi vuorotteluvapaalle virastaan Länsi-Uudenmaan

poliisilaitokselta viime maaliskuussa. Vajaan vuoden kestävän vuorottelu-vapaan aikana Tuike suunnitteli lataa-vansa akkuja ja edistävänsä sivutoi-mista yritystään kalastusoppaana se-kä kirjoittavansa ahkerammin kalas-tus- ja eräaiheista blogiaan.

– Kesällä 2014 olin juuri lastaa-massa pitkiä aseita virka-autoon, kun kalastajakaverini laittoi mereltä kuva-viestin, jossa kysyi, mitä minä olen vuo-rostani tekemässä. Oma näkymäni oli jotain aivan muuta kuin merinen mai-

sema, ja aloin miettiä josko minäkin.Kipinä vuorotteluvapaalle jäämi-

sestä alkoi muhia Tuikkeen mielessä. Hän selvitti riittäisikö työhistoria ja millaista korvausta vapaan ajalta olisi mahdollista saada. Meri ja kalastus olivat kuuluneet Tuikkeen elämään lapsuudesta saakka.

Työn nurja puoli

Vuorotteluvapaalle jäämistä joudutti lakimuutos, joka heikensi vapaan eh-toja vuoden 2016 alusta. Alkuperäi-nen suunnitelma jäädä vasta huhti-kuussa aikaistui kuukaudella, hake-muksensa Tuike jätti ennen vuoden

vaihdetta, jotta muutokset eivät ehti-neet vielä vaikuttaa. Tuike ihmettelee heikennyksiä.

– On vain positiivista, että työtaa-kan alla väsyneet ukot ja akat pääse-vät hetkeksi hengähtämään ja samal-la nuoret saavat jalkansa oven väliin. Minunkin tilalle palkattiin vasta kou-lusta valmistunut, jolla on viimeisin tie-to ja virtaa riittää.

Poliisiuransa aikana Tuike on oppi-nut arvostamaan omaa elämää. Työs-sään hälytys- ja valvontasektorilla sekä voimankäytön kenttäkouluttaja-na hän on nähnyt, miten asiat voisivat olla. Tuike myös kritisoi sitä, kuinka

TEKSTI JA KUVAT

Katja Almgren

Vanhempi kons-

taapeli Pasi Tui-

ke toimii Länsi-

Uudenmaan po-

liisilaitoksella

hälytys- ja val-

vontasektorilla,

voiman käytön

kenttäkoulutta-

jana ja riistayh-

dyshenkilönä.

Elämässä pitää tehdä sitä mistä tykkää ja sitä mikä tekee onnelliseksi.


virkavuosien aikana työ on muuttunut entistä hektisemmäksi ja byrokraatti-semmaksi. Suuret päätökset tehdään kauempana ja suhtautuminen poliisin ammattiin on aivan toista kuin vielä kymmenen vuotta aiemmin. Vihdin ta-pauksesta Tuike hiljenee murheellinen ilme kasvoillaan.

– Viime vuosina suurimpana moti-vaattorina on toiminut oma kenttäryh-mä, jonka ansiosta on aina ollut muka-vaa mennä töihin.

Omaa aikaa

Syyskuisena maanantaina veneen keula suuntaa jälleen merelle. Pää-työnsä ohessa Tuike suoritti Paraisilla kalastusoppaan ammattitutkinnon 2015 ja opastaa nyt pienyrityksensä nimissä 1–3 hengen ryhmiä Salon edustalla. Taivas enteilee sadetta, mutta työ kalastusoppaana ei katso

TIESITKÖ?

• Vuorotteluvapaalle jäävän on oltava kokoaikatyöntekijä tai työntekijä, jonka työaika on yli 75 % kokotyöajasta.

• Työhistoriavaatimus on 20 vuotta.• Kesto on vähintään 100 ja enintään

180 kalenteripäivää, vapaa on pidettävä yhtäjaksoisesti.

• Korvaustaso on 70 % työttömyyspäivärahasta.

• Vuorottelukorvauksen maksaa oma työttömyyskassa tai Kela.

Lisätietoja ww.tyj.fi ja

säätä. Ensimmäiset pisarat alkavat hiljalleen ropista veden pintaan, kun-nes taivas repeää täysin.

Syksy on kalastuksen aikaa, jolloin ahvenet kerääntyvät suurempiin par-viin ja hauet ovat ehtineet kasvattaa kokoaan. Merelle Tuike on päässyt ah-keraan, kun kalenterin on saanut ra-kentaa itse.

– Viimeaikaiset tapahtumat polii-sissa ovat laittaneet miettimään, että elämässä pitää tehdä sitä mistä tyk-kää ja sitä mikä tekee onnelliseksi.

Lisätietoa: Naturalbornfishers.com

Pasi Tuikkeen opastuksella merestä

nousee ahventa, kuhaa ja haukea.

Syksy on kalastuksen aikaa, jolloin ahvenet kerääntyvät

suurempiin parviin.

• Poliisi on palveluammatissa ja

ihmistä varten, muistuttaa

Eino Ahlstedt.

I L A R I K U L M A N E Nkolumni

Katja

Alm

gren

TUNNOLLISEKSI ja ahkeraksi tiedetty virkamies oli vaihtamassa

virastoa, hakeutumassa uusiin tehtäviin ja haasteisiin. Sitten tuli

pieni mutta. Hänellä oli vihkoon kirjattuna noin 220 työtuntia,

jotka pitäisi jollakin tavoin hoitaa palkkana tai vapaana.

Päällystöesimiehen leuka loksahti, mutta eihän tällaisia tunti-

määriä mitenkään…?! Aikaa olisi vielä ehkä kuukauden verran,

ennen uutta pestiä. Jos nyt yhden viikon pidät pankkivapaina,

niin eiköhän se riitä.

Virkamies oli valmistautumassa neuvotteluihin uusista tehtä-

vistään, toimenkuvastaan ja sijoituksestaan virastossa. Hän ker-

toi valttikortistaan takataskussa, jonka hän aikoisi iskeä pöytään

tarvittaessa. Sille tulikin pian käyttöä: En ole ollut sairauslomalla

24 vuoteen! Hetken hiljaisuuden jälkeen linjajohtaja kurtisti hie-

man silmäkulmaansa, veti henkeä ja jätti virkamiehelle lopulta

Mustan Pekan.

Erittäin ahkera ja kovaa tulosta tekevä virkamies oli hakemas-

sa toisiin tehtäviin. Osastonsa todellinen tykki oli tottunut teke-

mään työtä koko virkauransa rikollisuuden kitkemiseksi tästä

kaupungista. Osaaminenkin oli vielä kovaa tasoa. Hakukierros

koitti, mutta nuoremmat pyyhkivät ohi vasemmalta ja oikealta,

eri kelpoisuusperustein. Tällä kertaa ette valitettavasti tullut vali-

tuksi.

Esimiesportaan hyvin lojaali virkamies joutui ”tuolileikkiin”,

jossa organisaatiomyllerryksen jäljiltä tehtävät menivät uudelleen

jakoon. Tässä tapauksessa työnantajalleen ja esimiehilleen uskol-

linen virkamies ei työyhteisössään horjunut kritiikissäkään,

puun ja kuoren välisissäkin tilanteissa asiat puhuttiin viimeiseen

asti parhain päin. Alaisille tämä kelpasi, ehkä liikaakin. Ahkera

virkamies jäi tuolitta.

Mitä opimme tästä?

Ilari Kulmanen työskentelee vanhempana konstaapelina ja

pääluottamusmiehenä Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella.

TYÖN SANKARIT

Katja

Alm

gren

I L A R I K U L M A N E Nkolumni



TOIMITTANUT

Hannele Lotsari- Coffeng

Päättäjien kyky ennakoida tule-vaa sisäisen turvallisuuden nä-kökulmasta katsottuna on

hämmentävä. – Talven mittaan heräsi kysymys,

millainen vaikutus taloudessa tapah-tuvilla suhdannemuutoksilla on rikok-siin. Otin yhteyttä Tilastokeskukseen ja päädyimme teettämään tutkimus-raportin ”Taloustilanteen vaikutus ri-kollisuuteen”, kertoo SPJL:n neuvotte-lupäällikkö Auno Mäkinen.

Yli 20 vuoden tarkasteluajanjak-son aikana yhteiskunnassa ja lainsää-dännössä tapahtuneet muutokset vai-kuttavat rikollisuuteen. Petosrikolli-suus on esimerkiksi lisääntynyt ja siir-tynyt yhä enemmän internettiin. Mak-suvälinepetokset ovat muuttuneet kä-teisen korvautuessa maksukorteilla. Vuosien aikana myös moni muu rikos-ten ilmituloon vaikuttava asia on muuttunut: rikosten ilmoitusherkkyys, julkisten tilojen valvonta esimerkiksi kamerat ja vartijat, alkoholin ja mui-den päihteiden kulutus.

Vuoden 2007 jälkeen rikollisuus näyttää kehittyvän bkt:n muutoksen kanssa samansuuntaisesti pienellä vii-veellä. Työttömyysasteen nousut ja laskut näyttävät vaikuttavan rikolli-suuteen vuoden 2008 jälkeen.

– Huumausainerikokset ovat li-sääntyneet huomattavasti 2000-lu-vulla, joka saattaa vaikuttaa siihen, että tarkastelussa ei näy yhteyttä työttömyyden, bruttokansantuotteen tai inflaation kanssa.

Kavallusrikokset näyttäisivät seu-railevan inflaatiokehitystä. Vuoden 2008 jälkeinen finanssikriisi ja työttö-myyden kasvu ovat lisänneen kaval-luksia.

Pahoinpitelyiden määrä vähenee bkt:n ja inflaation laskiessa ja vastaa-vasti pahoinpitelyt lisääntyvät, kun ta-loudessa menee paremmin. Toisaalta vuoden 2011 lainmuutos lisäsi kirjat-tujen pahoinpitelyiden määrää aina-kin väliaikaisesti, mikä hankaloittaa vuosien 2011–2014 vertailua aiempiin vuosiin.

Varkausrikoksien määrä kulkee samaan suuntaan työttömyysasteen kanssa: työttömyysasteen laskiessa varkausrikokset vähenevät. Verope-tokset kulkevat samaan suuntaan työttömyysasteen kanssa, joskin usean perio din viiveellä.

– Raiskauksien ja valittujen talous-indikaattorien välillä ei näytä olevan selkeää yhteyttä. Raiskauksien ja vero-petoksien tarkastelua hankaloittaa nii-den vähäinen määrä. Pienetkin vuo-simuutokset ovat prosentuaalisesti suuria.

Tulokset tilastollisesta tarkastelusta

– Bruttokansantuote, työttömyysaste tai kuluttajahintaindeksi näyttäisi tar-kastelun perusteella vaikuttavan kah-deksaan tarkastellusta kymmenestä rikostyypistä. Ainoastaan huumausai-nerikokset ja varkausrikokset olivat sellaisia, joihin näillä talousindikaatto-reilla ei ole vaikusta, Mäkinen sanoo.

Monissa rikostyypeissä muutos ta-

Taloustilanteen vaikutus rikollisuuteen

Liitto on tuonut esille niitä epäkohtia, joita sisäisen turvallisuuden alasajo tuo tullessaan. Näyttää kuitenkin, että päättäjien pinta on puhdasta teflonia, sillä sisäisen turvallisuuden rahoituksessa leikkuri on ollut armoton. Hallitus antoi sisäisen turvallisuuden selonteon eduskunnalle 19.5.2016. Suomi lähes halvaannuttavassa laskusuhdanteessa on päätymässä ennennäkemättömään kauhuskenaarioon sisäisen turvallisuuden osalta.


loustilanteessa näkyy viiveellä. Esimerkiksi bruttokansan-tuotteen positiivinen neljännesvuosimuutos näkyy pahoin-pitelyiden kasvuna vasta yli kahdeksan kuukauden päästä.

– Päättäjien tulisikin ottaa huomioon, että resursseja tarvitaan sisäiseen turvallisuuteen niin hyvinä kuin huo-noinakin taloudellisina aikoina. Rikosten ennaltaehkäisy ja sisäisen turvallisuuden resurssien turvaaminen tulee huo-mioida pikkuhiljaa nousukautta ja positiivisia talouden sig-naaleja odotellessa.

LYHYESTI

Tilastokeskusken tutkimus ”Taloustilanteen vaiku-tus rikollisuuteen” tehtiin talvella 2015–2016. Tarkastelun kohteena ovat neljännes vuosittaiset rikostiedot vuosilta 1991–2014.

• Hyvän taloustilanteen vaikutukset (bkt:n muutos positiivinen, positiivinen tai korkeampi inflaatio, alhainen työttömyysaste)

• Bkt:n kasvaessa kavalluksia, pahoinpitelyitä ja virkamiehen vastustamisia tilastoidaan enem-män. Pahoinpitelyissä viive on miltei vuosi.

• Korkeamman inflaation aikana kokonaisrikol-lisuus nousee: erityisesti pahoinpitelyitä, virka-miehen vastustamisia ja raiskauksia tilastoi-daan enemmän.

• Alhainen työttömyysaste lisää veropetoksia vähemmän kuin korkea työttömyysaste.

• Huono taloustilanne (korkea työttömyys, bkt:n muutos negatiivinen, alhainen tai negatiivinen inflaatio)

• Bkt:n neljännesvuosimuutoksen ollessa nega-tiivinen raiskaukset lisääntyvät.

• Negatiivinen inflaatio vähentää pahoinpitelyitä, kaikkia rikoksia, raiskauksia sekä virkamiehen vastustamisia ja alhainen inflaatio lisää näitä vähemmän kuin korkea inflaatio.

• Työttömyys vähentää kokonaisrikollisuutta, kavalluksia, maksuväline petoksia, pahoinpite-lyitä, petoksia ja virkamiehen vastustamisia. Alhaisemmalla työttömyysasteella näitä rikoksia tilastoidaan enemmän kuin korkean työttömyysasteen aikana.


Kaikki tieto, mitä työssäsi tarvitset: talentumpro.fi

KOLME AMMATTILAISEN TYÖKALUA YHDESTÄ OSOITTEESTA

SUOMEN LAKISelvitä, mitä laki sanoo

FOKUSTutustu lain tulkintaan

VERKKOKIRJAHYLLYSyvennä osaamistasi

Kokeileveloituksetta!

SPJL:n julkaisema Poliisijärjestöjen kalenteri 2017 il-mestyy joulukuun alussa ja postitetaan maksutta jäsenetuna kaikille niille jäsenille, jotka eivät ole kiel-täneet kalenterin lähettämistä. Jos siis et halua en-si vuoden kalenteria, käy jäsenrekisterissä päivittä-mässä kalenteria koskeva tietosi.

Kalenteria voi myös tilata haluamansa määrän – vaikkapa lahjaksi – lähettämällä sähköpostia osoit-teeseen [email protected], p. 09 3484 2426. Tilattujen kalenterien hinta on 10 €/kpl + toimitus-kulut. Eläkkeellä oleville entisille jäsenille tilatut ka-lenterit lähetetään ilman toimituskuluja. Jos tilaaja haluaa verkkolaskun tai laskutusosoite on toinen kuin kalenterien toimitusosoite, laskutustiedot tulee ilmoittaa sähköpostissa.

Poliisijärjestöjen kalenteri 2017


Maan yhdeksän poliisikuo-roa yhdessä Helsingin po-liisisoittokunnan kanssa

jättivät viime keväänä vetoomuksen Poliisiammattikorkeakoulun rehtorille . Vetoomuksessa pyydettiin, että kuoro-toiminta otettaisiin esille jo koulutus-vaiheessa erilaisten kurssien yhtey-dessä painottaen nimenomaan toi-minnan tärkeyttä pr-ominaisuuksien-sa vuoksi.

– On todella harmi, jos näin tärkeä pr-toiminta lakkaa siksi, ettei nuoria saada enää mukaan. Laulu- ja soitto-taitoisia olisi nuorissa poliiseissa vaik-ka kuinka paljon, mutta jostain syys-tä kiinnostusta kuoroihin ei tahdo ol-la, Etelä-Pohjanmaan Poliisilaulajien perustajajäsen Heikki Koivisto har-mittelee.

Etelä-Pohjanmaan kuorolla on noin viisi konserttia vuodessa, koti-maassa ja toisinaan myös ulkomail-

la. Pääosa esiintymisistä toteutetaan kirkkokonsertteina, mutta myös viih-teellisempi ohjelmisto kulkee rinnalla.

– Yleisön pyynnöstä 2/3 konser-teista on kirkossa. Mietimme kuoros-sa sitä, ovatkohan kappaleet nuorten makuun liian hengellisiä ja tehtiin toi-nen, viihteellisempi ohjelma. Kun Poh-janmaalla ollaan, kuuluu ohjelmistoon myös tangoa.

Koivisto itse on harrastanut kuo-rotoimintaa eri kuoroissa yli 50 vuo-den ajan. Etelä-Pohjanmaan Poliisilau-lajat toimivat tänä keväänä valtakun-nallisten poliisimusiikkipäivien isän-tänä nyt kolmannen kerran, ja päivil-le osallistui kaikkiaan 190 laulajaa ja soittajaa. Vetoomus koululle toimitet-tiin musiikki päivien jälkeen.

– Laulu toimii erinomaisena vas-tapainona poliisityölle. Aiempaa ko-kemusta kuorotoiminnasta ei tarvit-se olla. Mukaan voi hakeutua jos vain

vähänkin laulun lahjaa on. Jos nuo-ret kannustaisivat toinen toistaan mu-kaan, se saattaisi madaltaa kynnystä. Keski-ikä kuoroissa kun on jo aika kor-kea, Koivisto miettii.

Nuoria kaivataan ku r n

TEKSTI

Katja Almgren

KUVA

Pohjanmaan poliisilaitos

Poliisikuorot ovat haluttuja esiintyjiä. Komea laulu täyttää tilan ja laulajien yllä olevat poliisin juhla-asut ihastuttavat. Vaikka kuorotoiminta tuo positiivista mainetta ammattikunnalle, uusia laulajia ei tahdo löytyä. Huoli on kaikille kuoroille yhteinen.

Valtakunnalliset

poliisimusiikki-

päivät järjeste-

tään joka toinen

vuosi, tänä vuon-

na laulettiin Sei-

näjoella. Ensim-

mäiset musiikki-

päivät järjestet-

tiin jo 1953.

SUOMEN POLIISIKUOROT

Etelä-Pohjanmaan PoliisilaulajatHelsingin PoliisilaulajatHelsingin NaispoliisilaulajatPohjois-Savon PoliisilaulajatPorin PoliisilaulajatTampereen PoliisilaulajatTurun NaispoliisilaulajatTurun Poliisilaulajat

Oulun Poliisilaulajat lopetti toimintansa tänä syksynä.

Me turvaamme selustasi

Keskusjärjestöjen perinteinen rooli on ollut tulopoliittisten kokonaisratkaisuiden neuvot-

telu. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ilmoittanut, että se ei enää neuvot-tele kokonaisratkaisuista, vaikka nykyi-nen Kilpailu- ja kasvusopimus (Kiky) noudatteleekin perinteisen sopimisen muotoja. Olennaista näissä kokonais-ratkaisuissa on ollut, että myös valtio on osallistunut neuvotteluihin asetta-malla omia erityisehtojaan ja lupaa-malla erilaisia tukitoimia, jos saavu-tettu kokonaisratkaisu on maltillinen. Käytännössä maan hallitus on useim-miten käyttänyt verohelpotuksia pork-kana vauhdittaakseen sopimusneu-votteluja.

Suomessa neuvotellaan kolmi-kantaisesti palkkojen lisäksi monista muistakin työelämään vaikuttavista asioista. Esimerkiksi työelämän lain-säädännöstä, työttömyys- ja sosiaa-liturvasta sekä eläkejärjestelmästä neuvoteltaessa työmarkkinakeskus-järjestöillä on merkittävä rooli, vaik-

kakin valtiovalta tekee ratkaisut viime-kädessä lakiteitse.

Valtionsektorin nykyinen sopimus ovat voimassa 31.1.2017 asti ja Kiky-sopimus tammikuun 2018 loppuun as-ti. Näillä näkymin seuraava neuvotte-lukierros on hajautettu, mutta mitä tä-mä käytännössä merkitsee esimerkik-si valtiovallan näkökulmasta – eli voi-daanko neuvotteluilla lainkaan vaikut-taa esimerkiksi työelämän lainsää-däntöön – jää nähtäväksi.

Akavalainen maailma

Muodostui seuraavasta neuvottelu-kierroksesta millainen tahansa, on sel-vää, että yksittäinen liitto tarvitsee keskusjärjestön tukea. Kaikilla Akavan jäsenjärjestöillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus Akavan hallituksen kokouksissa, joten SPJL on saanut äänensä kuuluvil-le heti keskusjärjestön vaihdon jälkeen.

Akava ei kuitenkaan suoraan sol-mi sektorikohtaisia palkkaratkaisuja ja työehtosopimuksia, vaan sitä var-ten Akavalla on kaksi neuvottelujärjes-

töä. Julkisella sektorilla neuvottelutoi-mintaa hoitaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja yksityisellä sektorilla Ylemmät Toimihenkilöt YTN.

JUKO ry on pääsopijajärjestö kir-kon, kunnan, valtion ja yliopistojen so-pimusaloilla eli se sopii yli 210 000 työntekijän palvelussuhteen ehdoista. Valtiolla työskentelee SPJL:n liittymi-sen myötä noin 36 000 jukolaisiin liit-toihin kuuluvaa työntekijää. JUKO ry:n nimissä on useita keskustason virka- ja työehtosopimuksia. Näiden lisäksi on lukuisia paikallisia tai virasto- ja lai-toskohtaisia sopimuksia.

Julkisen sektorin sopimuksista päättävät käytännössä JUKOn halli-tuksen asettamat kirkon, kunnan, val-tion ja yliopiston neuvottelukunnat. Sektorikohtaisesti toimivat neuvotte-lukunnat asettavat neuvottelutavoit-teet ja tekevät hyväksymis- tai hyl-käämisesitykset neuvottelutuloksista JUKOn hallitukselle. Sopimusten hy-väksymisestä tai hylkäämisestä päät-tää JUKOn hallitus. SPJL:llä on paikka

TEKSTI

Auno Mäkinen

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ MUUTTAA NEUVOTTELUKUVIOITASPJL:n liittyminen Akavaan ei näy jäsenten jokapäiväisessä elämässä, mutta keskusjärjestön vaihdoksella on paljonkin vaikutusta siihen, kuka neuvottelee tulevista sopimuksista. Nyt SPJL vaikuttaa JUKOn ja Akavan, ei enää Pardian ja STTK:n, kautta ja tuella.

4 0 P OLI ISI & OIK EUS 3 | 2016

Meitä on

11 100 jäsentähttp://www.spjl.fi

valtion neuvottelukunnassa ja näin liit-to pystyy vaikuttamaan sopimusneu-vottelutavoitteisiin suoraan.

SPJL neuvottelee tarkentavat virkaehtosopimukset

Sopimuksista neuvottelevat myös Aka-van jäsenliitot. SPJL neuvottelee JUKOn valtuuttamana poliisia, Supoa, tuo-mioistuinlaitosta ja hätäkeskuslaitos-ta koskevista tarkentavista virkaehto-sopimuksista. Näitä tarkentavia virka-ehtosopimusneuvotteluita koskevat tavoitteet asettaa SPJL:n hallitus, jo-ka myös hyväksyy neuvottelutulokset. Hyväksytyt neuvottelutulokset hyväk-sytetään vielä valtiovarainministeriös-sä ja JUKOssa

Akavalaisessa maailmassa myös (pää)luottamusmiehillä on asema neuvottelutoiminnassa. Näin on var-sinkin niissä tapauksissa, joissa edus-tettavat ovat monien akavalaisten liit-tojen jäseniä eikä millään liitolla ole yksin merkittävää roolia. Näissä ta-pauksissa pääluottamusmies käy lai-toskohtaiset neuvottelut ja vie ratkai-sut suoraan JUKOn hallitukseen.

Yksi asia ei kuitenkaan ole muut-tunut edes keskusjärjestön muutoksen myötä: neuvottelukierrosten välilläkin luottamusmiehet avustavat liiton jä-seniä moninaisissa työelämän asiois-sa sekä työ- ja virkasuhteen ongelmis-sa työpaikoilla. lisäksi luottamusmie-het neuvottelevat työnantajien kans-sa monista asioista, jotka eivät varsi-naisesti ole valtion sektorin talokohtai-sia sopimuksia, vaan käytäntöjä ja tul-kintoja.

84yhdistystä

11aluetoimi-

kuntaa

21 +1hallitus**

+ pj

58valtuusto**

11 + 1 + 2 + 2 toimisto*

* 11 päätoimista, 1 osa-aika-inen, 2 määräaikaista ja 2 valtakunnallista pääluotta-musmiestä

**varsinaiset jäsenet

SPJL11 100 jäsentä

SMJäsen

Akava

Juko



TEXT

Johan Erichs /

MeraMedia

BILD

Politiforbundet

svenska

Vi måste börja tänka i alterna-tiva banor. Just nu handlar det om att på alla sätt försö-

ka skapa en acceptabel arbetsmiljö för dansk polis, menar Claus Ox-

feldt, ordförande i det danska Politi-forbundet.

Hög och skärpt terrorberedskap och sträng flyktingkontroll är vardags-mat för dagens danska polis. Den en-

skilde polismedarbetarens arbetsmil-jö har på ett par år blivit både fysiskt och psykiskt mycket hårdare.

– Vi tål inte mer. Just nu talar man i nästan desperat panik från politiker-nas sida. Det senaste förslaget är att använda dansk militär för bevaknings-uppdrag exempelvis av judiska bygg-nader och intressen i det danska sam-hället. Och det är givetvis helt fel väg

att gå. I ett rättsamhälle som det danska, är det polisen som ska sköta dessa bevakningsuppgifter och defini-tivt inte militären. Men det understyr-ker att politikerna inser hur pressade vi inom polisen är, berättar Claus Ox-feldt.

Normalt polisarbete tvingas till nedprioritering och handläggningsti-den för en rad brott har mångdubb-

DANSK POLIS VILL SLIPPA ARBETSUPPGIFTERDansk polis är under fortsatt stark press. Det ständiga terrorhotet som vilar över Danmark i kombination med ökat tryck på bevakning av gränserna och en alarmerande flyktingsituation gör att polisen har svårt att hantera sitt uppdrag.

4 3 3 | 2016 P OLIISI & OIK EUS

Idag står våra poliser närmast som mål-tavlor framför de byggnader de är satta att bevaka.

Politiforbundet kan även tänka sig att i det i framtiden och resursbespa-rande syfte lyfts ut en rad uppdrag som traditionellt legat inom den dans-ka polisens verksamhetsram.

– Det kan handla om fartkontroll på våra vägar, ett uppdrag som idag är helt tekniskt baserat och egentligen inte behöver vara en polisiär uppgift. Transport av häktade personer mellan olika polisstationer eller till och från domstol är också ett uppdrag som an-dra yrkesgrupper i samhället skulle kunna sköta.

– Plus en massa administrativa uppgifter som vi är satta åt att sköta men som idag skapar stress eftersom vi har otillräckligt med resurser: Det kan var en sådan enkel sak som att vi ägnar mycket tid åt fotokopiering av handlingar exempelvis inför en rätte-gång. Det finns massor av exempel där vi borde kunna utnyttja tekniken på ett mycket bättre sätt än vad vi gör idag.

– Generellt har vi en sämre bevak-ning av samhället idag. Vi känner att avståndet till medborgarna växer. Djupt frustrerande för oss poliser och negativt för det danska samhället!

Måltavlor

Claus Oxfeldt lyfter förutom ett rent arbetsbelastande perspektiv också fram det faktum att dansk polis och den enskilde danske polismedarbeta-ren idag utsätter sig för helt andra ris-ker än tidigare.

– Idag står våra poliser närmast som mål-tavlor framför de byggnader de är satta att bevaka, som i Köpen-hamn, de flesta byggnader med någon slags judisk koppling och andra bygg-nader med högt skyddsbehov. Det är inte optimalt. Här borde man kunna göra tekniska lösningar i form av slus-sar och gångar så att man som besö-kare inte bara kan gå in direkt i en byggnad. På så sätt skulle vi kunna be-vaka med kameror eller på distans från en närliggande byggnad till skyddsob-jektet och undvika personrisken.

Med en genomgång av polisverk-samheten för att frigöra resurser tror Claus Oxfeldt att det är möjligt att få loss 5–10 procent av polisens nuva-rande resurser.

Stora sociala problem

Sjuktalen bland polisen fortsätter att öka och många poliser upplever sin hårdaste tid i yrket genom överarbete, stress, indragen ledighet, kommende-ring till annan ort och bristande orga-nisation,

– För den enskilde är det fruktans-värt. Det finns familjer som nästan aldrig ser sin man eller pappa, hustru eller mamma. Det blir därmed dubbel press från arbetsgivare och familj och det blir tveklöst sociala störningar. Idag ser vi inget rekryteringsproblem men man kan frukta att det på sikt kan bli svårt att rekrytera poliser om inte arbetsmiljön förbättras, menar Claus Oxfeldt.

Dansk Polis vill slippa olika arbetsup-

pgifter som inte är direkt kopplade till

polisyrket. – Vi är så hårt belastade

att det är nödvändigt för oss att bör-

ja tänka alternativt och skala bort ar-

betsmoment som andra kan utföra,

menar Claus Oxfeldt, ordförande i

det danska Politiforbundet.

lats. Uppklarning av inbrott, narkoti-kaspaning men även satsningar mot den ökade IT-kriminaliteten har dra-gits ned. Det viktiga och kriminellt pre-ventiva SSP-arbetet mot ungdomar (SSP = skola, sociala myndigheter och polis i samarbete) har också minskats till ett minimum eftersom polisen inte hinner med.

– Det känns inte alls bra att dra ned detta eftersom vi vet att det kan ge negativa konsekvenser på sikt, sä-ger Claus Oxfeldt.

Vill slippa uppdrag

Sedan i somras har den danska poli-sen fått assistans av det danska hem-värnet som avsatt och låtit utbilda 125 hemvärnssoldater för uppdraget.

– Vi är fullt nöjda med samarbetet men jag vill ändå understryka att ar-betssituationen inom den danska poli-sen fortfarande är väldigt ansträngd.

Hemvärnssoldaterna är enligt den överenskommelse som fattas mellan parterna och enligt beslut i det dans-ka Folketinget, helt obeväpnade och är i sin tjänsteutövning helt underställ-da polisen som styr arbetet till hundra procent. Denna arbetsordning ska i första hand pågå till 31 december 2016.

4 4 P OLI ISI & OIK EUS 3 | 2016

Tomi Keskinen

s. 17.12.1974 Vaasassa,

k. 17.6.2016 virkatehtävässä Vihdissä

facebook.com/SPJL.PO twitter.com/SPJL_PO

Muistamiset-palstalla julkaistaan kuvia: merkkipäivistä, eläköitymi-sestä, häistä, lapsen syntymästä tai kollegan pois menosta. Tapahtumasta saa olla kulunut korkeintaan neljä kuukautta.

muis tamiset

SURUVIESTI

ASIANAJOTOIMISTOMARKKU JAKOBSSON OY

Puh. 010-322 8040 Matkapuhelin 0400-450 547Sähköposti [email protected]

Asemanaukio 3, Kerava

postiosoite PL 117, 01301 Vantaa

ASIANAJOTOIMISTOJohanna Karkia Oy

puh. 09-321 8821, fax 09-4129 299

www.johannakarkia.com

WTC Helsinki Airport, Lentäjäntie 3

MYYDÄÄN METSÄTILA RAKENNUKSINEEN Omaan kotiin luonnon rauhaan!

4 5 3 | 2016 P OLIISI & OIK EUS

6 7 82 7 14 1 6 3

5 83 7 95 4

2 41 73 5

9 2 5 1 7 6 3 4 88 7 3 9 2 4 5 6 16 1 4 3 5 8 9 7 24 3 2 5 6 9 1 8 75 8 1 2 4 7 6 9 37 9 6 8 1 3 2 5 42 6 8 4 3 5 7 1 93 4 7 6 9 1 8 2 51 5 9 7 8 2 4 3 6

2/2016 RATKAISUTVAIKEUSASTE ● ● ●

© A

rto

Inka

la w

ww

.ais

udok

u.co

m

pu lmakulma


Yrjö Suhonen puheenjohtaja 09 3484 2420

Mika Nygårdjärjestöpäällikkö09 3484 2433

Katja Almgrenviestintäsuunnittelija09 3484 2428

Sari Haukkaviestintäpäällikkö040 734 8691

Anita Heinotalouspäällikkö09 3484 2422

Tuija Heinopääluottamusmies/OM09 3484 2427

Tarja Heinonenpuheenjohtajan sihteeri09 3484 2421

Asta Jakobssonjäsenpalvelusihteeri09 3484 2426

Pekka Lassilapääluottamusmies/SMp. 09 3484 2430

Auno Mäkinenneuvottelupäällikkö09 3484 2431

Anu Pitkänenkoulutus- ja edun-valvontasihteeri09 3484 2434

Anne Rakkajäsenrekisterisihteeri09 3484 2424

Rita Ridanpäälakimies09 3484 2425

Jaana Tynjälätalousassistentti09 3484 2423

Toimiston puhelin 09 3484 2400, puhelinpäivystys ma–to klo 9–14,kesäajalla ja pe 9–[email protected] 2, 00520 Helsinki

Muistathan ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi yhdistyksesi jäsenasioiden hoitajalle tai liiton jäsenrekisteriin!


PITÄÄKS MUN AINA laulettiin yhdessä aikansa hittikap-

paleessa. Pitääkö aina ensin tulla heitetyksi polvilleen,

kohdata vakava onnettomuus, sairaus tai lähes ylittä-

mätön vastoinkäyminen ennen kuin taas näkee metsän

puilta? Ei riitä, vaikka kuuntelee ystävän tai tuttavan

selviytymistarinaa. Ei, ei, vaan isku suoraan kohti ja ih-

mettelemään.

Iskusta toipuessa ja vahinkoja kartoittaessa etsii en-

sin mielellään syyllistä. Selvästi jonkun ilkeän naapu-

rin tekosia. Perheenjäsenkin käy ja vähintään yhteis-

kunta, jos ei muuta. Helppo juttu kuin kantelu postiin,

haaste käräjille tai ensi hätään raivoamista kitarisat

kuumottaen. Valitettavasti aina ei sopivaa sylttytehdas-

ta löydy ja pitää alkaa katsastaa häiriötekijää lähempää.

Loppupelissä peilin kanssa. Ollaankin äkkiä perim-

mäisten kysymysten äärellä.

Olisinko voinut välttää kolarin, jos olisin keskitty-

nyt puhelimeen puhumisen sijasta liikenteeseen? Olisi-

vatko selvästi huterat elintapani voineet vaikuttaa äkil-

lisesti puhjenneeseen ja pitkäaikaista hoitoa vaativan

sairauden ilmaantumiseen? Olisiko nilkkani säästynyt

kirveen iskulta, jos olisin kuunnellut ystävien epäilyk-

siä taitojeni riittävyydestä?

No, vahinkoja sattuu, toisille enemmän kuin muille.

Väitetään, että kenellekään ei anneta taakkaa enempää

kuin jaksaa kantaa. Epäuskottava hokema, sillä todis-

teellisesti jotkut saavat iskuja kuin nyrkkeilyottelussa

ikään. Monta erää ja kanveesista vauhtia hakien.

Mutta jos iskun jälkeen henki sattuu kulkemaan ja

jopa tasaantumaan, elämä on voittanut. Taas tai vih-

doinkin. Kun kolarikäräjät on käyty, lääkärin saarnat

ohittaneet otsalohkon tai puiden halkominen annettu

taitavampien tehtäväksi, taivaanrannassa saattaa pil-

kottaa se Uusi Aamu. Se, kun saa antaa itselleen armon

ja myöntää, että onneksi kukaan ei kuollut kolarissa. Et-

tä kyllä olikin jo aika katsoa, mitä ja milloin suuhunsa

laittaa ja että onneksi se kirveskin vain raapaisi eikä os-

topuilla käsiäkään särje.

Ei hassumpaa herätä aamulla ja oikeasti todeta, että

kaikki varpaat liikkuvat, maanantaiaamusta voi selvitä

ilman Cipramilliä ja joka aamuinen kaurapuurokin on

ihan hyvää… tilkalla mehukeittoa.

Maksava jäsen

Outi ”Ode” Ahonen työskentelee käräjäsihteerinä

Pirkanmaan käräjäoikeudessa ja hän on SPJL:n

valtuuston varapuheenjohtaja.

Valitettavasti aina ei sopivaa sylttytehdasta löydy ja pitää alkaa katsastaa häiriötekijää lähempää.

Oden oodi

Pitääks mun aina…

Uutta Škodalta: autotoimittajien kiittämä odotettu uutuus ŠKODA Octavia 1.0 TSI on täällä. Se täyttää korkeat odotukset: vähemmän kuutioita ja kulutusta, mutta silti mahtava vääntö. Pienestä moottorista on puristettu nykyaikaisen tekniikan avulla kiitettävät 116 hevosvoimaa tehoa ja 200 newtonmetriä vääntöä. Valttikortteja ovat myös äärimmäisen tehokas tilankäyttö ja upea ajofiilis. Uutuus on saatavilla myös vaivattomalla DSG-automaattivaihteistolla. Tule koeajamaan uutuus!

ŠKODA Octavia toimituskuluineen alk. 22 194,11 €, CO2-päästöllä 104 g/km, yhdistetty kulutus 4,5 l/100 km. ŠKODA-malliston yhdistetty EU-ku-lutus 3,5–7,2 l/100km ja CO2-päästöt 79–164 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein. Vain parasta autollesi – valitse ŠKODA Huolenpitosopimus. Kysy ŠKODA Huolenpitosopimuksesta ŠKODA-jälleenmyyjältäsi tai lue lisää: skoda.fi/huolenpitosopimus. Hinnasto 12.5.2016.

LITRA RIITTÄÄ.Uusi ŠKODA Octavia 1.0 TSI

“Vahvasti vääntävä ja kierrosherkkä moottori lennättää auton liikkeelle kaasupolkimen hipaisulla.” Auto Bild Suomi 11/2016

”Jos autoilija arvostaa edullisia kilometrejä, vähäisiä päästöjä ja järkevää hankintahintaa.” www.moottori.fi

“Kovin paljon enempää ei perheautolta voi toivoa.” www.teknavi.fi

skoda.fi Maahantuonti: HELKAMA Vuokraus: AVISTykkää meistäfacebook.com/SkodaSuomi

Documents

KUN PAHIN TAPAHTUU 3 - SPJL · Twitteristä: #poliisi ’n #budjetti2017 vaikuttaa siltä, että kamerat taita-vat jo #2017 tutkia rikokset ja hoi-taa hälytystehtävät! FB kommentti: