KEMIAkusosan päähän. Näin saatiin aikaan biologisen mole-kyylikoneen pyörittämä metallipropelli. Mikroskoopin kautta tapahtuma onnis-tuttiin tallentamaan videolle. Varsinainen

TÄSSÄ NUMEROSSA mm:

KEMIAKemi

1/2

009

MOLEKYYLI-KONEIDENaamunkoitto

KUUSI-JALKAISETmullistivat sotahistorian

IHMISENvaraosia pika-valmistuksella

MUOVISETaurinkokennot tulevat

35 vuotta

• Te kn ologia- ja liike- • Strateginen • Tuote- ja • IPR ja • Asiantuntijaselvitykset, toimintaennakointi tutkimus palvelukehitys lisensointi testaus, sertifiointi

• Innovaatio- ja teknologia- johtaminen

• Teknologia- kumppanuus

Lue lisää: www.vtt.fi

Tehokkuutta prosessiteollisuuteen ja

kestävää ympäristökehitystä

VTT on puolueeton, moniteknologinen, kansain välisesti

verkottunut tutkimus ja kehitysorganisaatio. VTT:llä työskentelee

noin 2700 eri alojen asiantuntijaa. Liikevaihtomme on noin 230 M€.

Pää toimi pisteemme ovat Espoossa, Tampe reella, Oulussa ja Jyväskylässä.

VTT:n asiakastoimialat• Bio, lääke ja elintarviketeollisuus • Elektroniikka

• Energia • ICT • Kiinteistöt ja rakentaminen • Kone ja kuljetusvälineteollisuus • Palvelut ja logistiikka •

Metsäteollisuus • Prosessiteollisuus ja ympäristö

Tarjoamme kemian osaamistamme prosessien tehostamiseen ja tuoteominaisuuksien parantamiseen. Kehitämme myös aivan uusia tuotteita, menetelmiä ja prosesseja. Huomioimme ympäristönäkökulman teollisuuden ongelmatilanteissa ja prosessikehityksessä.

Kokeellinen osaaminen erilaisissa tutkimusympäristöissä ja tehdasolosuhteissa sekä tätä tukeva mallinnus ja simulointi ovat erityisvahvuuksiamme. Kehitämme myös mittalaitteita prosessien hallintaan ja tuotteiden laadunvalvontaan.

Painovärit �

Pakkaukset �

Metallin jalostus �

Sovellusalueet

Kemian teollisuus �

Muoviteollisuus �

Ympäristöasiat �

Jätehuolto �

Kemia_lehti_2009_185x266 mm.indd 1 2.2.2009 16:34:19

Vu o d e n t ä r ke i n ka a va

Aktiivinen, alan ihmisten kohtaamisiin panostava,

uudistunut kemian ja bioteknologian huipputapahtuma

25.–27.5.2009 Helsingin Messukeskus

Tervetuloa tutustumaan uutuuksiin, verkostoitumaan ja päivittämään tietosi. Kemian Päivien laadukkaat luennot ovat nyt ensimmäistä kertaa kävijöille veloituksettomat. Tarjolla on myös kiinnostavia bioalan seminaareja.

Tutustu ohjelmaan tarkemmin ja rekisteröidy: www.chembiofinland.f i

Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 1

SISÄLLYS

Kultaisella pinnalla ete-nevä nanoauto avaa tietä tulevaisuuden molekyyliko-neille. (s. 6)

Yasu

hiro

Shi

rai

Scan

stoc

kpho

toKun kuusi-jalkainen ja kaksijalkai-nen soturi kohtaavat, tappion kärsii tavallisesti jälkimmäinen. (s. 12)

Scan

stoc

kpho

to

4

6 Molekyylikoneiden aamunkoitto Jari Koponen

10 TÄTÄ mIeLTÄ

Pohjalaisella päättäväisyydellä Toni Andersson

12 Tuntemattomat sotilaat Pekka T. Heikura ja Päivi Ikonen

16 AjAnkohTAISTA

Suomalaisuus ei suojaa malarialta Arja-Leena Paavola

Orion ulkoistaa tutkimusta Päivi Ikonen

18 TUTkImUkSeSSA TAPAhTUU

22 UUTISIA

• Lujitemuovijätteelle etsitään käyttöä • Hevonenkuntoon kantasoluhoidolla

28 Terveydenhuollon riesana Sitkeät sairaalabakteerit Arja-Leena Paavola

30 Pikavalmistuksella Ihmisen varaosia Arja-Leena Paavola

32 nÄkÖkULmA

Jokaisessa asuu pieni lokapoika Anja Nystén

32 kemIA SILLoIn ennen 33 Ympäristömuutos yhdisti suomalaistutkijat Päivi Tikka ja Eerik Järvinen

34 PPR-laitteistolla Tehoa polymeeritutkimukseen Minna Vuorio

36 Muoviset aurinkokennot tulevat Aafko Schanssema

38 Alakoululaiset laboratoriossa ”Hei,meistätuli kemistejä!” Pirjo Häkkinen

40 Kirjojen pelastaja taistelee Aikaa vastaan Arja-Leena Paavola

42 Hiiliputkia ja optisia kiteitä Bayer satsaa nanotuotantoon Lauri Lehtinen

43 kokoUkSIA, TAPAhTUmIA Vesien kemian tekniikkaa Helena Laavi

44 ULkomAILTA

46 keemIkko Täyteen tankatut

47 henkILÖUUTISIA

Polymeerikeksijät tähtäävät kansainvälisille markkinoille Jari Koponen

52 TULevIA TAPAhTUmIA

53 SeUrASIvUT

56 PUoLeT PeTÄjÄISTÄ

Puusta leipää Pekka T. Heikura

Pirjo

Häk

kine

n

Jos 11-vuoti-aassa saadaan

syttymään kemia-kipinä, se voi myö-hemmin roihahtaa

intohimoksi. (s. 38)

Tropiikissa vaanivan mala-rian voi välttää suojautumalla ohjeiden mu-kaan. (s. 16)

Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 1 5

On sitä MonnissakinKEMIA

Kemi

PÄÄkIrjoITUS

Vol. 36 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628

Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901faksi 09 3296 [email protected]äätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-chiefDI Leena Laitinen 040 577 [email protected] • Redaktör • Editor Päivi Ikonen 0400 139 [email protected] • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 03 714 [email protected] • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 [email protected] • Praktikant • TraineeSanna Alajoki 040 827 [email protected] • Annonser • [email protected]äällikkö • Forsäljningschef • Sales ManagerArja Sipilä 040 827 [email protected] • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 0400 578 901, faksi 09 3296 1520 [email protected] 80 euroa, muut maat 120 euroaKouluille 40 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 80 euro, övriga länder 120 euroSubscription price (out of Finland) EUR 120Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 10(special issue 5/2009 EUR 15)OsoitteenmuutoksetSuomen Kemian Seurapuh. 010 425 6300, faksi 010 425 [email protected] • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3 FIN-02100 Espoo puh. 040 577 [email protected] • Redaktionsråd • Editorial BoardLaboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Suomen Bioteollisuus FIBProfessori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimittaja Päivi Ikonen, Kemia-KemiTutkija Helena Laavi, TKKPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoTutkimuskeskuksen johtaja Ilkka Pollari, Kemira OyjApulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ryProfessori Markku Räsänen, Helsingin yliopistoTiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiPainos • Upplaga • Printing order 5 400 Forssan Kirjapaino, Forssa 2009ISO 9002

Antti Mannermaa

12. helmikuuta 2009

””Voi kun tämä on voimassa vasta huomenna”, nuori myyjä brändi-kahvilan kassan takana säikähtää ja ojentaa takaisin tarjouslipuk-keen, jonka saman ketjun edustaja on hetkeä aikaisemmin työntä-nyt käteeni kauppakeskuksessa.

Huomautan sävyisästi, että olen paikalla tänään enkä huomenna ja että kassakoneen valtiaana myyjä voi varmasti antaa alennuksen jo nyt. ”Olen tosi pahoillani mutta kun tämä koodikin toimii vasta huomenna”, myyjä sanoo entistä surkeampana.

Älä sure, on sitä tyttöjä Monnissakin, olen ajatella ääneen sukuni lentävän lauseen. Vilpittömät lohdun sanat lausui kuusi vuosikym-mentä sitten alta kouluikäinen naapurin poika samanikäiselle tädil-leni, joka itki parhaan ystävänsä muuttoa pitäjän toiselle puolelle.

Seuraavalla kerralla suuntaan läheiseen telttakahvilaan, jossa on uusi yrittäjäpari. Suomea sukkelasti puhuva mies tervehtii hy-väntuulisena ja esittelee hymyilevän vaimonsa ja tummasilmäisen taaperonsa. Kun viikkoa myöhemmin palaan, kahvilanpitäjä ottaa luontevasti rupatellen selvää ammatistani ja perhesuhteistani.

”Kemisti! Miten mukavaa, meillä käy täällä toinenkin. Oikein kiva kemisti, oikein mukava kaveri. Minä kerron hänelle”, mies innostuu ja kaataa santsikupin. ”Talo tarjoaa.”

Kahvinjano yllättää taas parin päivän päästä. Myyjä tulee hy-myillen vastaan teltan ovelle. ”Se kemisti ilahtui, kun kerroin. Sanoi tulevansa taas maanantaina. Kyllä teidän pitäisi tavata!”

Nousukausia tulee ja menee, laskukausia samoin. Syklin huomaa jo silmäillessä 35 vuotta ilmestyneen Kemia-

Kemi-lehden sidottujen vuosikertojen selkämyksiä. Lihavien vuosikerto-

jen lomassa näkyy laihempia. Ko-ko ajan on puskettu eteenpäin, niin omassa kuin lukemattomis-sa muissakin suomalaisissa yri-tyksissä.

Mitä yrittäjältä kysytään lasku-suhdanteessa? Sitkeyttä, jous-tavuutta, yhteistyökykyä ja pal-velualttiutta. Valmiutta uudistua, halua tukea toisia, rohkeutta in-vestoida tulevaan. Ei panikoitu-mista eikä poteroihin kaivautu-mista.

Valmiiksi tuli tämäkin lehti. Tai-danpa lähteä kahville.


Molekyylikoneet ovat vasta tiensä alussa, mutta kehitys kulkee kohti nanorobotteja.

Nas

a


Molekyylikoneiden aamunkoitto

Kun molekyylikoneiden valmistus ennen oli luonnon yksinoikeus, nyt myös ihminen on alkanut tehdä niitä laboratorioissaan. Tulevaisuuden kehittyneemmät nano-robotit merkitsevät jo uuden teknologian aikakautta.

Jatkuu seuraavalla aukeamalla.

den toimintaperiaatteet silti ovat samat kuin luonnollisten.

Luonnon ja ihmisen tekemien mole-kyylikoneiden väliin jäävät hybridiko-neet, jotka yhdistävät molempien omi-naisuuksia. Hyvä esimerkki on Cornel-lin yliopistossa rakennettu hybridi, joka valmistettiin istuttamalla ATP-syntaasi nikkelialustalle ja kiinnittämällä nikke-linen nanolanka syntaasin pyörivän kes-kusosan päähän.

Näin saatiin aikaan biologisen mole-kyylikoneen pyörittämä metallipropelli. Mikroskoopin kautta tapahtuma onnis-tuttiin tallentamaan videolle.

Varsinainen yllätys oli syntaasin tuot-tama vääntövoima. Kun sitä ja auton moottorin vääntövoimaa tilavuusyksik-köä kohden verrattiin, auto jäi kirkkaasti kakkoseksi.

Juuri se on molekyylikoneiden sa-laisuus: tehokkuudessa ne päihittävät nykyteknologiamme tuotteet mennen tullen.

Kirjoittaja on nanoteknologiaan erikois-tunut kemisti ja vapaa toimittaja.

luontoa umpikujaan. Tehottomasta, saas-tuttavasta ja liikaa luonnonvaroja käyttä-västä tekniikasta on pakko siirtyä osittain molekyylikoneteknologiaan. Muutos ei ole ainoastaan järkevä vaan myös vält-tämätön.

Tehon mestareita

Omia molekyylikoneitaan suunnitteleva ihminen voi joissakin tapauksissa käyt-tää hyväksi luonnon koneistoja.

Kasvien geenejä manipuloimalla hän voi parantaa niiden ominaisuuksia ja saada parempia satoja. Lääketieteessä hän kykenee tekemään luonnon omas-ta rakennemateriaalista eli proteiineista uudenlaisia molekyylikoneita, joilla on elimistön kaltaisissa biologisissa systee-meissä haluttuja hyödyllisiä vaikutuk-sia.

Biologisesta ympäristöstään irrotetut molekyylikoneet eivät kuitenkaan toimi kaikissa teknisten sovellusten olosuh-teissa. Silloin on valmistettava sopivista molekyyleistä keinotekoisia koneita, joi-

Jari Koponen

Yli neljän miljardin vuoden evoluutiossa luonto on kehittänyt molekyylikoneita, joiden toiminnan tulosta on maapallon koko elämä.

Molekyylikoneet koodaavat perimää, huolehtivat solujen toiminnoista ja lii-kuttavat lihaksia.

Molekyylikoneen muodostavat myös vaikkapa kasvien fotosynteesikoneisto ja ATP-syntaasimolekyyli. Edellisessä auringon säteily muuttuu kemialliseksi sidosenergiaksi, jonka jakelun oikeisiin kohteisiin soluissa hoitaa jälkimmäinen.

Luonnon molekyylikoneet ovat itsejär-jestyviä ja tuottavat hierarkkisesti raken-tuvia, dynaamisia systeemejä. Jokaiselle omakohtainen esimerkki on oma kehitys munasolusta yksilöksi.

Ihmisen valmistamilta koneilta puut-tuvat luonnon koneiden ominaisuudet, myös ympäristöön mukautuminen ja evoluutio.

Miksi sitten ryhtyä rakentamaan kei-notekoisia molekyylikoneita? Nykymaa-ilmassa vastaus on ilmeinen.

Ihminen on ajamassa itseään ja muuta

Scan

stoc

kpho

to


Molekyylien maailmassa merkitsevät asiat, joita suuremmissa kokoluokissa ei tarvitse ottaa huomioon.

Koska lämpö- eli Brownin liike hei-luttelee molekyylejä jatkuvasti satun-naisiin suuntiin, molekyylikoneiden toimimisen ensimmäinen edellytys on saada liikkuminen hallintaan. Mole-kyylin atomit ovat kovalenttisesti toi-siinsa sidottuja, mutta vuorovaikutuk-sia varten tarvitaan myös heikkoja, hel-posti syntyviä ja purkautuvia liitoksia. Niitä saadaan aikaan muun muassa ve-ty- ja van der Waals -sidoksilla.

Toimiakseen molekyylikoneet tarvit-sevat energiaa, jonka ne yleensä saavat valosta, kemiallisesti reagoivasta yh-disteestä tai elektronin lisäämisestä tai poistamisesta.

Kun kone on useimmiten kiinnitettä-vä pintaan, keskeiseksi voimanlähteek-si nousee valo. Ehtymätöntä lähdettä kannattaa hyödyntää myös tulevaisuu-den teknologiassa.

Koska koneen on toiminnon jälkeen

Prototyypeistäkohti sovelluksiaKoska joidenkin rotaksaanien sähkön-johtavuus vaihtelee renkaan siirtyes-sä rungolla, amerikkalainen J. Fraser Stoddard kumppaneineen keksi hyö-dyntää niitä sähköisinä kytkiminä. Pa-ri vuotta sitten ryhmä onnistui rakenta-maan rotaksaaneihin perustuvan 160 ki-lobitin muistipiirin.

Rotaksaanien pienuuden ansiosta muis-tin pakkaustiheys piirissä on vaikuttava, 1011 bittiä neliösenttimetrillä. Sellaisiin lukuihin ei nykymuisteilla päästä.

Stoddardin piiri on tosin vasta proto-tyyppi, kuten kaikki muutkin nykyiset molekyylimoottorit. Rotaksaanien toi-mivuus on osoitettu esimerkiksi venttii-leinä. Demonstraatiossa kiinteän materi-aalin huokoset avataan ja suljetaan nii-den ympärille kiinnitettyjen rotaksaanien avulla.

Nanoautosta nanorobottiin

Alkeellisia molekyylikoneita on valmis-tettu muistakin yhdisteistä kuin rotaksaa-neista ja katenaaneista.

Joku vuosi sitten kohua herätti yh-dysvaltalaisessa Ricen yliopistossa ra-kennettu nanoauto, jonka pyörinä toi-mivat fullereenit ja runkorakenteena oligo(fenyylietyleeni)-ketju. Kun kullat-tua pintaa lämmitetään, sille asetettu auto lähtee liikkeelle. Salaisuutena ovat läm-mön vaikutuksesta pyörivät hiilisidokset, jotka liittävät fullereenit runkoon.

Monimutkaisempia, luotettavia ja teollisesti tuotettavia keinotekoisia mole-kyylilaitteita ei ole vielä kyennyt val-

Katenaanien (vas.) ja rotaksaanien rakenteet kaaviona. Komponenttien lukumäärä esitetään muodossa: [2]

katenaani, [3] rotaksaani jne.

Molekyyleillä onomat pelisäännöt

palauduttava alkutilaansa, prosessin pitää olla mahdollisimman reversiibe-li. Sellaisia ovat energian, elektronin ja protonin siirrot sekä tietyt isomerisoin-nit ja koordinaatioreaktiot.

Koneita voidaan rakentaa monenlai-sista molekyyli- ja supramolekyyliyh-distelmistä. Käytetyimmiksi ovat vali-koituneet rotaksaanit ja katenaanit, jot-ka koostuvat kahdesta tai useammasta toisiinsa mekaanisesti kytkeytyneestä molekyylistä. Sellaisessa systeemissä koneen vaatimukset voidaan toteuttaa suhteellisen yksinkertaisesti.

Mekaaninen sidos sallii komponen-teille suuren valikoiman erilaisia ase-mia ilman systeemin stabiilisuuden muutoksia. Toisiinsa kytkettyjen mo-lekyylien liikettä rajoittaa jo niiden rakenne, joten hallittu liike on helppo saada aikaan.

Lisäksi komponentteihin voidaan luoda alueita, joiden avulla heikot vuo-rovaikutukset lukitsevat ne paikoilleen. Lukitus on myös purettavissa.

Jari

Kop

onen

UniversitéLouisPasteurin professori Jean-

Pierre Sauvage (vas.) kuuluu tärkeimpiin rotaksaanien ja ka-

tenaanien synteesien kehittäjiin. Molekyylikoneiden kehittäjänä tunnettu professori David A. LeighEdinburghinyliopistosta

on eloisa luennoija, joka ei kaihda taikatemppujenkaan

käyttöä.

Pasi

Jal

kane

n

Jari

Kop

onen


Molekyylikoneen liike voi olla joko ym-pyrä- tai suoraviivaista. Katenaaneilla rengas yritetään saada liikkumaan pitkin toisen renkaan kehää täydet 360 astetta.

Päämäärään on päässyt [3] katenaanil-la englantilaisen professorin David A. Leighin ryhmä, joka molekyylikoneiden kehittäjänä kuuluu alan huippuihin.

Suoritukseen tarvittiin neljä ”välipy-säkkiä” liikkumattomalla renkaalla, jo-ten täysi kierros tapahtui neljässä osassa, Leigh kertoi Jyväskylässä syksyllä jär-jestetyillä Nanotieteen päivillä.

Vaikka Leighin kiertoliikemoottori edustaa kehityksen kärkeä, siitä on tois-taiseksi vain osoittamaan periaatteen

mistamaan kukaan. Sellaisten tekemi-nen edellyttää kiperien kysymysten rat-kaisemista.

Rakentamatta ovat vielä koneet, joilla on nopea liikesykli, jotka kykenevät eri-laisiin liikeratoihin, jotka pystyvät kul-jettamaan kuormia ja jotka kestävät käy-tössä pitkään.

Molekyylikoneet ja -moottorit tulee lisäksi voida liittää erilaisiin nanoraken-teisiin, myös epäorgaanisista materiaa-leista valmistettuihin. Kun tälle tasolle päästään, voidaan jo tehdä nanoroboteik-si kutsuttavia laitteita.

Yasu

hiro

Shi

rai

Nanoauton pyörät ovat fulle-reeneja ja runko muodostuu hiiliketjumolekyylistä. Kul-

tapinnalle asetettu auto liik-kuu, kun pintaa lämmitetään.

toimivuus. Täyteen kierrokseen koneel-ta hupenee 17 minuuttia, ja kiertosyklin aikana toimii vain vajaa viidennes moot-toreista.

Rotaksaaneilla on jo päästy pidemmäl-le. Kun ensimmäisissä kokeissa renkaan kierto akselin ympäri saattoi viedä jopa tunteja, uusimmilla viidennen polven ro-taksaaneilla aika mitataan mikro- ja mil-lisekunneissa.

Eniten rotaksaaneja on kuitenkin käy-tetty lineaariseen liikkeeseen, jolloin rengasosa yleensä liikkuu akselilla kah-den paikan välillä.

Esimerkki lineaarisen liikkeen mole-kyylikoneesta on toisen pioneerin, rans-kalaisen Jean-Pierre Sauvagen ryh-män valmistama [3] rotaksaani, jonka molempiin renkaisiin on liitetty sinkki-porfyriinilevyt. Rotaksaani toimii joko molekyylipuristimena tai molekyylili-haksena.

Sauvage ryhmineen on kehittänyt me-netelmiä, joiden ansiosta rotaksaanien ja katenaanien synteesien teko on helppoa ja saannot huippuluokkaa.

Hänen ansiostaan tutkimus on harpan-nut pitkän askeleen 1980-luvulta, jolloin synteesit olivat hankalia, pitkäkestoisia ja saannoltaan surkeita ja yhdisteet pelk-

kiä pienen piirin harrastamia akateemisia kummajaisia.

Kollektiivisella voimalla

Sekä Leighin että Sauvagen molekyyli-koneet toimivat liuoksissa, joiden käyt-tämisessä on huonojakin puolia.

Koska molekyylimoottorit liikkuvat liuoksessa vapaasti, ei ole perustasoa, jonka suhteen liike molekyylissa tapah-tuu. Toiseksi molekyylien toiminta ei ole yhtenäiseksi tahdistettua. Myös Brownin liikkeen vaikutus on liuoksessa suuri.

Koska useimmat sovellukset edellyt-tävät paikallaan pysyviä molekyylimoot-toreita, edullisinta on niiden kiinnittämi-nen rajapinnoille tai kiinteälle alustalle. Pinta toimii vertaustasona, yksikköjen toiminta voidaan tahdistaa ja lämpöliik-keen vaikutus minimoituu.

Pintaan kiinnitettyjen molekyyliko-neiden voiman voi nähdä paljain silmin Leighin laboratoriossa tehdyssä kokees-sa, jossa kulta pinnoitettiin rotaksaaneil-la fysisorption avulla. Rotaksaanin run-golle aiheutettiin uv-valolla trans-cis -isomerisaatio, jolloin rengasosa liikkui toiseen asemaan rungolla.

Tämä vaikuttaa pintaenergiaan, jolloin liikkuvien renkaiden yhteinen voima riit-tää työntämään pinnalle asetettua mik-rolitran nestepisaraa eteenpäin jopa ylä-mäkeen. Vaikuttava näyttö pikkuruisten tahdistettujen molekyylikoneiden mah-dollisuuksista.

Eteenpäintai ympyrää

Dav

id A

. Lei

gh

[3] katenaani, jossa suuremmalla ren-kaalla on kuvassa värillisinä näkyvät neljä ”pysäkkiä”. Kaksi pienempää rengasta saadaan kulkemaan pysäkiltä toiselle perättäisillä valo- tai kemial-lisilla impulsseilla ja tekemään siten täydenkierroksen.Liikevoidaantehdätoiseen suuntaan kääntämällä impuls-sijärjestys päinvastaiseksi.

[3] rotaksaani, jossa rengasosien liike saadaan aikaan lisäämällä ra-kenteeseen tai poistamalla siitä kaksi kupariatomia. Molekyyli voi toimia molekyylipuristimena tai molekyyli-lihaksena. Molekyylin synteesissä on 35 vaihetta.Je

an-P

ierr

e Sa

uvag

e


TÄTÄ mIeLTÄ

Pohjalaisella päättäväisyydelläOLEMME viime kuukausien aikana saa-neet kuulla ja lukea huolestuttavia uuti-sia maailmantalouden nykytilasta. USA ja Islanti ovat ensimmäisinä saaneet kokea taantuman karun todellisuuden. Merkit ovat näkyneet selvimmin pankki- ja ra-hoitusalalla, autoteollisuudessa, raken-nusteollisuudessa sekä asuntokaupan tyrehtymisessä.

Suomessa olemme toistaiseksi selvin-neet lähes kuivin jaloin tai ainakin sukel-tamatta suohon kaulaa myöten. Tulevai-suudessa lumipallo näyttää vääjäämättä vyöryvän myös Suomen ylitse. Taantuma – jota joku jo lamaksi kutsuu – tulee tän-nekin.

ONGELMIA siis on, mutta onko tilanne sittenkään niin paha? Ovatko kaikki yliva-rovaisia ja median uutisointi kärjistettyä? Onko kauppa tyrehtynyt osin aiheetta, mi-kä puolestaan ruokkii lamaa ja aiheuttaa lisää vaikeuksia?

Ovatko kaikki lomautukset ja irtisano-miset pakon sanelemia vai käytetäänkö tilaisuutta hyväksi yritysten uudelleen-organisoimiseksi? Voitaisiinko korkean teknologian ja jalostusasteen ja huippu-tuotteiden Suomessa jopa hyötyä maail-mantalouden tilasta ja kiristyvästä kilpai-lusta?

PÄIVÄ toisensa jälkeen olemme saaneet kuulla masentavia uutisia käynnistettävis-tä yt-neuvotteluista. Vähiten tilanne ei ole koskettanut meille suomalaisille tärkeitä ja rakkaita aloja, kuten metsä- ja paperi-teollisuutta ja kemianteollisuutta.

Kun puhutaan suurten kansainvälisten yritysten tarpeesta vähentää henkilöstö-ään, uutinen koskettaa aina tuhansia ih-misiä.

SAMAAN aikaan uutisoidaan kuitenkin edessä olevasta suurten ikäluokkien elä-köitymisestä ja sitä seuraavasta työvoi-mapulasta. Osaajien eläkkeelle poistumi-sen myötä osaamisen pelätään katoavan kiikkustuoliin ja laiturinnokkaan palvele-maan sukkapuikkoja ja mato-onkea.

Miten on mahdollista toisaalta työttö-myyden ja toisaalta työvoimapulan yhtä-aikainen kasvu jopa samoilla aloilla?

YRITYSTEN kehityshankkeiden paris-sa toimivan organisaation palveluksessa olen ilokseni havainnut merkittävän eron edelliseen lamaan. Tuolloin henkilöstöä karsittiin ensimmäiseksi – rankalla kädel-lä – tutkimuksesta ja tuotekehityksestä.

Säästöjä haettiin nykyhetken pelastami-seksi tulevaisuuden kustannuksella.

Tänään on toisin. Olemme ilmiselvästi oppineet jotain. Yritykset panostavat tut-kimus- ja kehityshankkeisiinsa kasvaval-la innolla. Ne tietävät, että tulevaisuus on turvattava entistä korkealaatuisempina tuotteina ja palvelukonsepteina.

Poikkeus tosin vahvistaa säännön, ku-ten parin suuryrityksen tutkimushenkilös-tön yt-neuvottelut ovat osoittaneet.

ETUNENÄSSÄ uusia kehityshankkeita ovat suunnittelemassa pk-sektorin yrityk-set, mikä lupaa hyvää Suomen tulevai-suudelle. Myös elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen vaatimus siitä, että valtion tulisi tuntuvasti nostaa tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitusta, antaa uskoa.

Tilanteen kiteytti mielestäni parhaiten erään asiakkaamme toteamus: ”Nyt on hihnat ras-vattava, etteivät ne luista, kun tuotanto alkaa taas vetää.”

Tällä pohjanmaalaisyrittäjä viittasi vuoden alussa aloitta-maansa laajaan tuotekehitys-hankkeeseen. Se osoittaa aitoa yrittäjähenkeä.

TUNNELIN päässä pilkottaa jo, ja tulevaisuus näyttää valoisalta, kun-han yritykset muistavat pitää kiinni osaamisestaan, kehittää henkilöstö-ään ja satsata tuotekehityk-

ToniAnderssontoimiiTeknologiakeskusKETEKOy:nkehitysjohtajana.

seen. Siten voidaan pärjätä kiristyvässä kilpailussa ja erottua myös jatkossa.

Tämä on ainoa tie selvitä muutaman vuoden päässä vaanivasta työvoimapu-lasta. Suomalaisilla tuotteilla on maail-malla hyvä imago, joillakin jopa brandi. Pidetään tasosta kiinni, jalostetaan ja vaalitaan sitä yhdessä.

Toivon, että pohjalainen päättäväisyys, periksiantamattomuus ja jopa jääräpäi-nen asenne leviävät myös muualle Suo-meen.

Toni [email protected]

10

Ket

ek

SUOMEN KEMIAN SEURAPaineiset fluiditeknologiat -jaosto

Opinnäytepalkinto

Paineiset fluiditeknologiat -jaosto pyytää ilmoi-tuksia erinomaisista opinnäytetöistä (2007–2008) mahdollisesti jaettavaa tunnustuspalkin-toa varten.

Opinnäytetyön tulee olla tehty suomalaisessa yliopistossa tai korkeakoulussa ja liittyä jaoston toimialaan eli mm. ylikriittisiin fluiditekniikoihin, paineisiin hiilidioksiditekniikoihin tai paineisiin kuumavesitekniikoihin (kts. tarkemmin www.greenfluids.org).

Palkinnon jaosta päättää jaoston hallitus 2009. Palkinnon suuruus on 500 tai 1000 euroa. Takaraja ilmoituksille on 31.3.2009.

Yhteydenotot:FT Kari Hartonen FT Eila JärvenpääHelsingin yliopisto Turun yliopistoKemian laitos Biokemian ja elintarvike-PL 55 kemian laitos00014 Helsingin yliopisto 20014 Turun yliopisto p. (09) 191 50265 p. (02) 333 [email protected] [email protected]

Helsingin yliopiston Unioninkadun Juhlahuoneistossa, Unioninkatu 33, Helsinki

huhtikuun 24. päivänä 2009 klo 18.00

SUOMALAISTEN KEMISTIEN SEURA 90-vuotisjuhlakokous ja juhlaillallinen

Ilmoittautumiset 6.4.2009 mennessä Heleena Karrus, heleena.karrus@kemianseura.

tai puh. 010 4256302

Tilaisuuden ohjelma:Avaussanat

KunnianosoituksetJuhlaesitelmä

Buffet-illallinen

Tumma puku

NEUBERGER

INNOVATIVETECHNOLOGYWORLDWIDE

ww

w.k

nf.s

e

KNF Neuberger AB Box 440 60 SE-100 73 TukholmaPuh +46 8 7445113 Fax +46 8 7445117 [email protected]

Kalvopumpputekniikkaaasiantuntijoilta

KNF Neubergerillä onlaaja valikoima öljy-vapaita pumppuja ja järjestelmiä kaasuille,höyryille ja nesteille.Kontaminaatiovapaatkompressorit, alipaine-pumput, nesteen siirto-ja annostelupumput.

OEM- ja laboratorio-versiot.

Asiakassovitteiset pum-put ovat erikoisalaamme,ota yhteyttä.

… vaativiin sovelluksiin:

TutkimusLaboratoriotProsessilaitteetElintarviketekniikkaAnalyysitekniikkaLääketieteen laitteet

www.knf.se

KNF_an_fi_0803.pdf 2008-01-03 11:18:02

Numeron 1/2009 osateemoina

• Analytiikka• TyöturvallisuusVaraukset ja lisätietoja: Myyntipäällikkö Arja Sipilä puh. 040 827 [email protected]

Päätoimittaja Leena Laitinen puh. 040 577 [email protected]

Ilmoitukset Kemia-lehdessä

huomataan!

Ilmoitukset Kemia-lehdessä

huomataan!


Ylivertaisimpia tappajia historian sotatantereilla ovat olleet varreltaan vähäisimmät soturit: syöpäläiset, sääsket ja muut kaksisiipiset.

sotilaat

Tuntemattomat


Pekka T. Heikura ja Päivi Ikonen

Sotilaan hengen voi viedä vihollisen miekka tai nuoli, luoti tai kranaatti, oh-jus tai pommi. Eniten taistelijoiden rive-jä ovat kuitenkin harventaneet piskuiset niveljalkaiset, joiden keinot ovat olleet paljon toimivampia kuin varsinaiset sur-ma-aseet.

Sotien todellisia voittajia ovatkin ol-leet kuusiraajaiset tuholaiset, joiden mer-kitystä sotahistoriassa ei ole juuri tunnet-tu tai ainakaan tunnustettu.

Täiden, torakoiden, kirppujen ja kär-pästen levittämät taudinaiheuttajat ovat niittäneet synkkää satoa mahtavimmis-sakin armeijoissa. Lukemattomat sotilaat ovat sortuneet sairauksiin ennen kuin ovat edes ehtineet etulinjaan. Epidemiat eivät ole säästäneet kotirintamaakaan, vaan hengissä takaisin selvinnyttä ovat olleet vastassa omaisten haudat.

Kaatuneiden lukumäärä ei ennen 1900-lukua koskaan ylittänyt tartunta-tautien tappamien määrää. Jos otetaan huomioon kaikki sotien vaatimat ihmis-henget eli myös siviilit, tautien huima ylivoima kasvaa entisestään.

Tutkija Lena Huldén esittelee kirjas-saan Kuusijalkainen vihollinen. Nivel-jalkaisten vaikutus länsimaiseen sodan-käyntiin (Schildts 2008) hyönteisiä ja hä-mähäkkieläimiä, jotka ovat vaikuttaneet

taistelujen kulkuun siirtämällä sotajouk-koihin häijyjä mikrobeja.

Useimmiten syypäitä ovat olleet syö-päläiset, jotka aiheuttavat ihmiselle har-mia turmelemalla hänen ravintonsa tai ärsytystä imemällä hänen vertaan. Kum-pikin tuhotyö johtaa siihen, että sotilas saa elimistöönsä näkymättömiä tunkei-lijoita, jotka voivat koitua hänen kohta-lokseen.

Tappava täi

Jotkin hyönteiset ovat mestareita sota-voimien hyödyntämisessä kuljetusalus-tanaan. Erityisen hyvin keinoa on osan-nut käyttää torakka, joka teki invaasion Suomeen Suuren Pohjan sodan aikana.

Kun Venäjän joukot vuonna 1710 läh-tivät vyörymään kohti länttä, kyytiin hyppäsivät myös niveljalkaiset vapaa-matkustajat, joilla oli lokoisat oltavat huollon tavaravankkureissa. Miehittäjä poistui Uudenkaupungin rauhan jälkeen vuonna 1721, mutta torakka jäi.

Ennen vanhaan maailma kuhisi myös kärpäslaumoja, joiden kokoa nykyihmi-sen on vaikea käsittää. Kärpänen kyke-nee siirtämään eteenpäin 65:tä erilaista taudinaiheuttajaa ja lisäksi alkueläimiä, kuten punatautia aiheuttavaa Entamoeba

histolyticaa.Pelkästään punatauti on useimmissa

sodissa päästänyt päiviltä enemmän uh-reja kuin yksikään ase. Satavuotisessa sodassa tauti kaatoi niin paljon englan-tilaisia, että ranskalaiset alkoivat kutsua näitä ”paljaspyllyiksi”. Nolo vitsaus on kuitenkin yritetty unohtaa, veriripuliin tuupertuminen kun ei kuulosta kovin sankarilliselta.

Historian kenties tehokkain tappaja

Schi

ldts

Larr

y H

uldé

n

Kirjan tekijä, valtion tiedonjul-kistamispalkinnon 2008 saanut LenaHuldénväittelihiljattainmaa- ja metsätaloustieteiden

tohtoriksi malariasta Suomes-sa.Hänelläonmyösfilosofian

tohtorin tutkinto keskiajan historiasta.


on kuitenkin – sotapäälliköiden kannalta kiusallisesti sekin – ollut vaatetäi. Kun se on pesiytynyt taistelijan tamineisiin, seurauksena ei ole ollut pelkästään sie-tämätön kutina, vaan hyvin usein tauti, joka ottaa uhrinsa hengiltä.

Kenttäolosuhteissa täitä on ollut mah-doton välttää. Sen kannat voivat kasvaa käsittämättömiksi; yhdestä paidasta on löydetty pahimmillaan 10 000 yksilöä. Inha syöpäläinen kuuluukin eniten ihmi-siä surmanneisiin hyönteislajeihin.

Vaatetäi levittää toisintokuumetta, am-pumahautakuumetta ja ennen kaikkea Rickettsia prowazekii -bakteeria, joka aiheuttaa epideemistä pilkkukuumetta. Sotajoukoissa kulovalkeana etenevässä taudissa kuolevuus voi nousta 60 pro-senttiin.

Pilkkukuume-epidemia puhkesi esi-merkiksi Granadaa piirittäneen Espanjan Ferdinandin armeijassa vuonna 1489. Kun seuraavan vuoden alussa laskettiin tappiot, rivistä puuttui 20 000 miestä. Vi-hollinen oli tappanut 3 000, loput oli nu-jertanut pilkkukuume.

Kolmisen vuosisataa myöhemmin ka-

HyväpahaDDT

Malariahyttysen saa hengiltä DDT:llä, mut-ta myrkky myös pilaa ympäristön.

DDT on eniten ihmishenkiä pelastanut kemikaali, sanoo Lena Huldén.

Sveitsiläinen kemisti Paul Müller oi-valsi 1930-luvulla, että jo vuonna 1874 keksitty diklooridifenyylitrikloorietaani oli tehokas hyönteismyrkky.

Müllerin idea oli Huldénin mukaan ve-denjakaja ihmisen ja syöpäläisten suh-teissa. Sitä ennen taistelu kuusijalkaisia vastaan oli niin sodassa kuin siviilissäkin hyödytöntä puuhaa.

DDT:stä tuli ase, jonka avulla ihminen sai yliotteen vaatetäistä, malariahyttyses-tä ja niiden levittämistä taudeista. Müller taas nappasi lääketieteen Nobelin.

Myrkyn läpimurto tapahtui toisessa maailmansodassa. Yhdysvallat suojasi sotilaansa DDT:n voimin kaikilla rinta-milla, joilla esiintyi malariaa. Kemikaa-lilla nujerrettiin myös täiden Napolissa vuonna 1943 aiheuttama pilkkukuume-epidemia.

Ihminen vai ympäristö?

Sodan jälkeen DDT:llä alettiin hävittää malariahyttysiä kehitysmaista. Vuosina 1955–1975 toteutetuilla maailmanlaa-juisilla myrkytyksillä sairaustapausten määrä saatiin putoamaan dramaattisesti.

1960-luvulla havaittiin DDT:n ylettö-

Kuva

t: Sc

anst

ockp

hoto

nut kehitysmaissa joka vuosi 1,5 miljoo-naa henkeä.

Syksyllä 2006 WHO joutui taas suosit-telemaan DDT:tä aseeksi taisteluun ma-lariaa vastaan. Myrkyn nykyinen käyttö-tapa on kuitenkin aiempaa rajatumpi.

män käytön ympäristöhaitat. Pääongel-mana oli sen hyödyntäminen myös maa-talouden tuholaistorjunnassa.

DDT kiellettiin Ruotsissa 1969, Yh-dysvalloissa 1972. Muut länsimaat seu-rasivat esimerkkiä, Suomi vuonna 1976. Vuonna 2001 jo 120 maata hyväksyi ke-mikaalin käytön kieltävän sopimuksen.

DDT:stä luopumisen jälkeen malaria ryöpsähti räjähdysmäisesti. Huldénin mukaan ympäristönsuojelu on maksa-

hakoitiin Prahan hallinnasta. Verisissä taisteluissa kaatui 18 000 soturia, mut-ta kaupunkia vuonna 1757 piirittäneistä itävaltalaissotilaista pilkkukuumeeseen menehtyi 30 000.

Kohtalokas kirppu

Myös kirppu levittää äärimmäisen vaa-rallista mikrobia: paiseruttoa aiheuttavaa Yersinia pestis -bakteeria.

Maailma on kokenut kolmesti sen synnyttämän vitsauksen: antiikin Justi-nianuksen ruton, 1300-luvulla alkunsa saaneen mustan surman ja vuonna 1894 käynnistyneen niin sanotun kolmannen pandemian. Musta surma tosin oli erään teorian mukaan Ebolan tai Marburgin kaltaista verenvuotokuumetta, ei paise-ruttoa, minkä Huldén jättää mainitse-matta.

Kun armeijat liikkuivat halki maan, aina joku sai tartunnan ja siirsi sen to-vereihinsa. Vaikka epidemiat veivät val-tavan määrän myös siviiliuhreja, ruttoa pidettiin leimallisesti sotilaiden tautina.

Jo 700-luvulta eKr kerrotaan, kuinka

”Jumala pelasti Juudan kaupungit”. Nii-tä piirittäneisiin assyrialaisjoukkoihin iski ”rutto”, joka legendan mukaan tap-poi 185 000 miestä. Luku on epäilemättä liioiteltu eikä tautiakaan voida todistaa juuri paiserutoksi, mutta tosipohja tari-nalla lienee.

Rutto ratkaisi myös Ruotsin ja Tans-kan välillä vuonna 1563 puhjenneen seitsenvuotisen kiistan. Eerik XIV:n ar-meija menetti vuonna 1566 taudille yli-päällikkönsä Klaus Kristerinpojan ja 18 000 tämän alaista. Pian sairastuivat myös vihollisen joukot, ja lopulta tauti lamasi koko sodankäynnin.

Sotilaat ovat kautta aikain olleet myös hyttysten hyökkäyskohteita. Kun leirejä pystytetään kosteikkoihin, malarialoista kantavat inisijät pääsevät helposti siirtä-mään lastinsa suoraan uhrin suoneen.

Armeijoille malaria on vakava uhka – ja joskus mahdollisuus. Rooman ym-päristössä esiintyvä malaria oli läpi kes-kiajan kaupungin parhaita puolustajia, joka tehokkaasti karsi hyökkääjien rive-jä ja teki metropolin valloittamisen erit-täin hankalaksi.


Torakka ei kuulu vaarallisimpiin tautien levittäjiin, mutta ikäviä loisia se voi ihmiselle lahjoittaa. Kuljettamillaan bakteereilla se pystyy tuhoamaan isonkin ruokavaraston.

Kaspianmeren aroilta lähti 300-luvul-la kohti länttä pelottava sotajoukko: hunnit. He riehuivat Bysantissa ja pa-nivat matalaksi itägootit. Seuraaval-la vuosisadalla mahtava hunnihallit-sija Attila valloitti pohjoisen Italian ja hyökkäsi jo Reinin yli germaanien kimppuun.

Sitten onni kääntyi: hunnien sota-ratsut pettivät. Maahan sortuneet he-voset kuolivat muutamassa minuu-tissa tuskaisiin kouristuksiin. Seu-

raavaksi menehtyi mukana kuljetettu karja, ja lopulta alkoi sairastua myös sotureita. Kun kulkuvälineet ja muona oli menetetty, henkiin jääneetkin hun-nit oli lyöty.

”Euroopan pelastajaksi” ylistetty tauti oli pernarutto, jonka aiheuttaa Bacillus anthracis -bakteeri. Sitä le-vittävät muun muassa paarmat, joita hevosvetoisen armeijan saattueessa riitti.

EitalvivaantäiKun Napoleon kesäkuussa 1812 käyn-nisti kuuluisan sotaretkensä Venäjälle, hänen armeijansa liittolaisineen käsitti vaikuttavat 600 000 miestä.

Heti alkumatkasta majoituttiin täitä kuhisseisiin puolalaispirtteihin. Parissa päivässä ensimmäisille sotilaille nou-si korkea kuume ja läikikäs ihottuma. Pilkkukuume oli aloittanut hyökkäyk-sensä.

Etenevien joukkojen ja hevosten tuottamat mahtavat jätösmäärät hou-kuttelivat paikalle armadan kärpäsiä, joiden tuliainen oli punatauti. Kuu-kaudessa kaksi tautia olivat tappaneet 80 000 marssijaa.

Smolenskiin päästyä pääjoukoista oli jäljellä enää 130 000 henkeä ja Mosko-vaan vielä 500 kilometrin taival.

Syyskuussa kohdattiin Venäjän ar-meija Moskovan edustalla Borodinos-sa. Taistelun jälkeen ranskalaisia jäi jatkamaan kohti Kremliä 90 000.

Kaupunki oli ehditty tyhjentää pait-si ihmisistä myös elintarvikkeista. 900 kilometrin päästä lännestä armeijaa oli mahdoton huoltaa, joten lokakuussa valloittajan oli pakko kääntyä takai-sin.

Perääntyjiä ahdistelivat pakkaset, kostonhimoiset venäläiset – ja ennen kaikkea raivokkaaksi yltynyt pilkku-kuume.

Kun marsalkka Ney joulun alla joh-datti viimeiset miehet kotiin, ”Suuri armeija” koostui paristakymmenestä tuhannesta nääntyneestä.

Napoleon ilmoitti tappion syyksi Ve-näjän talven. Todellisuudessa vaatetäi oli saavuttanut historian suurimman voittonsa.

Punkkien purematPlutoona amerikkalaisia laskuvarjo-jääkäreitä hyppäsi vuonna 1943 pie-neen uusiguinealaiseen kylään tehtä-vänään tuhota japanilaisten kiitorata. Matkalla kohteeseen miehet joutuivat piilottelemaan korkeaa ruohoa kasva-valla niityllä.

Siellä he eivät olleet yksin. Kasvus-tossa eleli myös punkkipopulaatio, jo-ka tartutti jenkkeihin tsutsugamushin eli pensaikkopilkkukuumeen.

Jääkärien sotilaallinen missio oli menestys, mutta kahden viikon ku-luttua kolmannes heistä sairastui an-karaan kuumeeseen ja päänsärkyyn. Puolet sairastuneista kuoli.

Sekä ensimmäisessä että toisessa maa-ilmanpalossa malariahyttynen iski mo-nilla rintamilla, muun muassa Balkanil-la. Siellä vuonna 1916 taistellut Ranskan sotavoimien ylipäällikkö joutui lopulta lähettämään Pariisiin lannistuneen säh-

Punkki siirtää taudinaiheuttajan ihmiseen poraamalla reiän ihon pintakerrokseen.

Euroopanpelastaja

keen: ”Armeijani makaa lamaantu-neena sairaalassa.”

Pekka T. Heikura on historioitsija ja vapaa toimittaja.

[email protected]


AjAnkohTAISTA

Arja-Leena Paavola

Malarian aiheuttaa Plasmodium-sukuun kuuluva loiseliö, joka siirtyy tautia kan-tavasta ihmisestä toiseen hyttysen piston välityksellä. Monistuttuaan maksassa loi-set siirtyvät verenkiertoon, jossa ne tun-keutuvat edelleen veren punasoluihin.

Tartunnan voi ehkäistä suojautumal-la Anopheles-suvun hyttysiltä ja käyttä-mällä estolääkitystä. Kuuri aloitetaan en-nen matkaa ja sitä jatketaan jonkin aikaa myös matkan jälkeen. Jos näin ei toimi, seuraukset voivat olla ikävät.

”Kukaan viime vuonna sairastuneista suomalaisista matkailijoista ei ollut syö-nyt oikeaa lääkettä säännöllisesti ohjeen mukaan”, kertoo infektiosairauksien eri-koislääkäri Katariina Kainulainen HU-Sista.

”Osa ei ollut ottanut lääkettä lainkaan, joillakin oli väärä, tehoamaton estolääke ja jotkut olivat jättäneen kuurin kesken. Hyttysiltäkään ei ollut suojauduttu asian-mukaisesti.”

Jälkimmäinen on erityisen tärkeää, koska mikään estolääkitys ei anna aivan täydellistä suojaa.

Kainulaisen mukaan suomalaiset suh-tautuvat malariariskiin aivan liian kevy-esti.

”Moni sairastuneista oli kyllä saanut tiedon estolääkityksen tarpeellisuudesta matkanjärjestäjältä, mutta silti jättänyt lääkkeen hankkimatta.”

Malariaa on useita lajeja, joista falci-

Suomalaisilla todettiin viime vuonna 40 malariatapausta, joista 33 oli erityisen vaarallista falciparum-tyyppiä. Syynä tartuntoihin on, että tautialueille matkustavat eivät suojaudu vitsausta vastaan.

Suomalaisuus ei suojaa

malarialtaparum-tyyppi on hengenvaarallinen. Se aiheuttaa yli 90 prosenttia malariakuo-lemista.

Falciparum-malarian oireet ilmenevät useimmiten viikkojen sisällä tartunnasta. Muita malariatyyppejä aiheuttavat plas-modit saattavat piileskellä maksasoluissa pitkiäkin aikoja, ja tauti voi puhjeta vasta vuosia matkan jälkeen.

Maailmalla malaria on valtava ongel-ma: siihen sairastuu vuosittain lähes 500 miljoonaa ihmistä. Heistä 1,5–3 miljoo-naa kuolee tautiin. Suurin osa sairastu-neista ja menehtyneistä on afrikkalaisia. Arvioiden mukaan malaria tappaa joka minuutti kahdesta kolmeen afrikkalais-lasta.

Kuolema muutamassa tunnissa

Malaria aiheuttaa kuumeisen tulehduk-sen. Tyypillisiä oireita ovat toistuvat, vi-lunväreillä alkavat kuumekohtaukset ja runsas hikoilu kuumeen laskiessa. Tau-tiin saattaa liittyä myös hengitystie- ja vatsaoireita, kuten voimakasta ripulia. Keskushermosto-oireet voivat vaihdella sekavuudesta ja tajunnan tason heikke-nemisestä koomaan asti.

”Pahimmillaan infektio saattaa jo muu-tamassa tunnissa oireiden alkamisesta ai-heuttaa vakavat vauriot keuhkoihin, ai-voihin, munuaisiin ja muihin elimiin, ja

ihminen menehtyy.”Suomessa malarianestoon on saatavil-

la neljää eri reseptilääkettä. Niistä kloro-kiini tehoaa vain joillakin malaria-alueil-la, kuten osassa Väli-Amerikkaa.

Suurin tartuntariski on Afrikassa. Sin-ne matkustettaessa estolääkitysvaihtoeh-dot ovat meflokiini, doksisykliini tai ato-vakonin ja proguaniliin yhdistelmä.

”Malarianestolääkkeiden annostus, hinta ja sivuvaikutukset vaihtelevat. Jo-kaiselle Afrikkaan lähtevälle matkailijal-le valitaan hänelle sopiva vaihtoehto”, Kainulainen selittää.

Jos epäilee saaneensa tartunnan, peliä ei silloinkaan ole menetetty. Kun matkan aikana tai sen jälkeen nousee kuume, lää-käriin tulee hakeutua heti.

Suomessa malaria voidaan tutkia pe-riaatteessa minkä tahansa keskussairaa-lan päivystyspisteessä. Tartunta todetaan sormenpäästä otettavalla verinäytteellä.

Kun malariaan sairastunut pääsee ajoissa hoitoon, käytettävissä on useita tehokkaita lääkkeitä, esimerkiksi kiniini ja artemisiinijohdannaiset. Käytäntönä on, että ennen malarian tyypitystä hoito suunnataan kattamaan resistentti P. Fal-ciparum. Joskus potilaan tila vaatii te-hohoitoa.

Kirjoittaja on vapaa [email protected]

Viime vuonna suomalaiset toivat

tropiikintuliaisinaan muun muassa 40 malariatartuntaa. Sc

anst

ockp

hoto


Päivi Ikonen

Orion irtisanoi tammikuussa tutkimus- ja kehitysosastoiltaan noin 170 hengen jou-kon. Lisäksi parikymmentä saa lähtöpas-sit eläke- ja muin järjestelyin.

Eniten lopputilejä jaettiin yhtiön pää-paikassa Espoossa, mutta tutkijoita kar-sittiin myös Turun ja Kuopion yksiköis-tä.

Syynä on toimitusjohtaja Timo Lap-palaisen mukaan yhtiön tarve muokata tutkimustoimintansa ja kustannusraken-teensa aiempaa joustavammaksi.

”Lähtökohtana ei ollut kustannusten nopea alentaminen vaan malli, joka tar-vittaessa mahdollistaa sekä kustannusten alentamisen että painopisteen muuttami-sen”, Lappalainen korostaa.

Käytännössä Orion siirtää ison osan alkuvaiheen tutkimustaan tehtäväksi yh-dessä korkeakoulujen ja muiden lääke-yhtiöiden kanssa. Myös kliinisessä vai-heessa se haluaa jatkossa jakaa sekä työn että kulut muiden toimijoiden kanssa.

Alalla on murehdittu tutkimuksenteon katoamista Suomen rajojen taa. Lappa-lainen myöntää näin käyvän myös Orio-nin tutkimuksen osalta.

”Varmasti osa tapahtuu Suomen ulko-puolellakin. Lääketeollisuuden tutkimus ja tuotanto ovat globaalia toimintaa, jo-hon pyritään saamaan parhaat osaajat. Läheisyydelläkin on arvonsa, ja aiom-me tehdä laajalti yhteistyötä myös ko-timaassa.”

Henkilöstölleyllätys

Tutkijoille irtisanomiset olivat ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutettuna Espoossa toimivan Sirpa Pelttarin mu-kaan yllätys.

”Tyrmistys on sopivin sana kuvaa-maan henkilöstön reaktiota. Tuli puun takaa.”

Sekä Pelttari että toimihenkilöiden luottamushenkilö Liisa Remes pahoitte-levat työnantajan hoppua tehdä näin iso ja äkillinen leikkaus.

”Meillä oli juuri menossa projekti, jos-sa suunniteltiin toiminnan järkeistämistä hitaammalla aikataululla, mutta se kat-kaistiin aivan odottamatta”, Pelttari sa-noo.

Neljäsosa tutkijoista sai lähteä

Orion ulkoistaa tutkimusta LääkeyhtiöOrionkarsiirankallakädelläväkeätutkimus-jakehitystoiminnoistaan.Erityisestialkuvaiheentutkimussiirtyytalonulkopuolelle.

Remeksenkin mielestä parempi vaih-toehto olisi ollut, että väkeä olisi vähen-netty tasaisesti usean vuoden mittaan. Se olisi hänen mukaansa taannut toiminto-jen sujuvan alasajon.

”Mutta nyt menee pari vuotta ennen kuin taas päästään täyteen tehoon”, Re-mes arvioi äkkirysäyksen vaikutuksia.

Myös Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL harmittelee Orionin tilannet-ta. ”Erittäin valitettavaa, että näin laa-jamittaisia irtisanomisia tapahtuu, var-sinkin tällaisessa taloustilanteessa, jossa uusien työpaikkojen löytäminen on vai-keaa”, kommentoi toiminnanjohtaja Ja-ri Lehto.

”Tietysti ymmärrämme, että teollisuu-den pitää kehittää toimintaansa ja kilpai-lukykyään. Mutta Orionilla olisi talou-tensa puolesta ollut siihen toisenlaisiakin mahdollisuuksia.”

Tutkimus jatkuu

Koska irtisanotuista suurimmalla osalla ei ollut työvelvollisuutta, he jättivät yh-tiön saman tien. Jäljelle jääneet jatkavat vaisuissa tunnelmissa.

”Lähteneissä oli niin monenlaista vä-

keä: laboratoriohenkilökuntaa, kemiste-jä, biokemistejä, proviisoreja, tohtorita-son tutkijoita. Nyt kun käynnistelemme toimintoja uudestaan, pitää luoda ihan uudet järjestelyt”, Sirpa Pelttari kuvaa.

Hänen mieltään painaa potkut saanei-den kohtalo. ”Kaikkien nopea uudelleen-sijoittuminen ei vaikuta kovin todennä-köiseltä, vaikka jotkut huippututkijat heti löysivätkin toisen työn.”

Jonkin verran paikkoja on hänen mu-kaansa tarjolla toisen ison kemianyri-tyksen myllerrysten myötä. Kun Kemira lakkautti muualla Suomessa toimineet tutkimusyksikkönsä ja keskitti toimin-tonsa Espooseen, konsernin pääkallon-paikalla avautui tilaa alan osaajille.

Orion lopettaa muun muassa nonkliini-sen sydäntauteihin keskittyvän tutkimus-linjansa. Lisäksi joitakin toimintoja siir-tyy yksiköltä ja paikkakunnalta toiselle. Toimitusjohtaja Lappalainen kuitenkin vakuuttaa, etteivät muutokset merkitse yhtiön tutkimustoiminnan hiipumista.

”Jatkamme edelleen huippututkimusta ja tulemme olemaan siinä Suomen mer-kittävin tekijä. Kehitämme sekä alkupe-rälääkkeitä että geneerisiä valmisteita, kuten ennenkin.”

Suomen lääketeollisuuden lippulaiva liputtaa ulos ison osan tutkimustaan.

Päiv

i Iko

nen


TUTkImUkSeSSA TAPAhTUU

Neidonhiuspuun eli Ginkgo biloban leh-distä tehty uute ei anna suojaa Alzheimerin tautia eikä muitakaan dementiasairauksia vastaan, ilmenee viiden yliopiston tuorees-ta tutkimuksesta.

Aiemmat selvitykset ovat viitanneet sii-hen, että rohdos parantaisi ikäihmisten muistia ja hidastaisi aivojen rappeutumista ainakin dementian alku- ja keskivaiheissa.

Vuosina 2000–2008 tehdyssä tutkimuk-sessa puolet runsaasta 3 000:sta yli 75-vuo-tiaasta amerikkalaisesta sai kahdesti päiväs-sä 120 milligrammaa ginkgouutetta, puolet saman verran lumerohtoa.

Seurannan aikana 523 vanhusta sairastui dementiaan, suurin osa Alzheimeriin. Sai-rastuneista 277 oli nauttinut ginkgoa ja 246 lumetta.

Itä-Aasiasta kotoisin oleva neidonhius-puu on tunnettu monikäyttöisenä rohtona jo 2800-luvulla eKr.

Tätä nykyä ginkgo kuuluu Yhdysvallois-sa kymmenen suosituimman luonnonlää-

Neidonhiuspuu ei estä dementiaa

Neidonhiuspuun lehdet eivät valitettavasti sittenkään näytä ehkäisevän dementiaa.

Scan

stoc

kpho

to

keaineen joukkoon, kertoo tutkimusta re-feroinut Science Daily. Myös Euroopassa, varsinkin Saksassa ja Ranskassa, se on ylei-simpiä kasvirohtoja.

Pekka T. Heikura

Suomen jätevedetpuhdistetaan hyvinSuomalaispuhdistamoiden mereen joh-tamat jätevedet eivät häiritse kalojen hormonitoimintaa yhtä paljon kuin mo-nen muun maan. Åbo Akademissa teh-dyn väitöstutkimuksen mukaan meillä käytetään tehokasta puhdistustekniik-kaa, jonka ansiosta hormonaalisesti ak-tiivisten yhdisteiden määrä vedessä vä-henee.

Hormonihäiritsijöitä pääsee vesiin lääkeaineiden, torjunta-aineiden ja teol-lisuuden jääminä.

”Näiden karkotteiden hajut ovat koivu-tislettä lukuun ottamatta niin mietoja, et-tä ihmisnenää ne eivät häiritse. Myynnissä olevista karkotteista koivutisle on erityisen kiinnostava tuote”, Leikas toteaa.

Arja-Leena Paavola

Kaniinit lisääntyvät kuin kaniinit. Niitä yritetään siksi häätää kaupungista kaikin kei-noin, myös hajuasein.

Hajuhyökkäykselläcitykanien kimppuunUrbaanikaniinien pään menoksi kehitetään uusia keinoja. Helsingin yliopiston metsä-ekologian laitos tutkii mahdollisuutta en-naltaehkäistä kanituhoja karkoteainein, jot-ka tuottavat eläimille vastenmielisiksi ole-tettuja hajuja ja makuja.

Villiintyneiden lemmikkikanien jälkeläi-set ovat kaupunkiluonnossa hankala tapaus. Kaniinilla on laaja ravintovalikoima, joten etenkin Helsingissä maanvaivaksi asti kas-vanut kanta köyhdyttää alueen kasvilajistoa ja hävittää puutarhoja. Kani myös lisääntyy nopeasti.

”Kaupunki on kaniinille suotuisa elin-alue, sillä pesäpaikkoja ja ruokaa on riit-tävästi ja petoja vähän. Pahimman tuhon kaniinit aiheuttavat talvikautena syömällä puiden ja pensaiden kuorta, juuria, silmu-ja, versoja sekä oksien päitä”, sanoo tutkija Päivi Leikas.

Hyvä vaihtoehto puuvartisten kasvien suojaamisessa olisivat hänen mukaansa suihkutettavat tai siveltävät karkotteet, sillä kasvien peittäminen esimerkiksi verkoilla on monin paikoin hankalaa.

Veri pelottaa

Kaniinit elävät hajujen maailmassa ja teke-vät esimerkiksi reviirimerkkejään papanoil-la ja virtsalla. Karkotteisiin haetaan siksi pelottavia tai epämiellyttäviä hajuja sekä

pahoja makuja.”Tarkoituksenamme on selvittää muuta-

mien eri aineiden toimivuutta villikanien karkotteina Suomen olosuhteissa. Niiden tehosta ei toistaiseksi ole juurikaan koke-muksia.”

Tällä hetkellä Suomessa myytävissä jäniseläinten karkotteissa on tehoainei-na esimerkiksi pelargonihappoa, verijau-hetta ja koivutislettä.

Kasvissyöjälle veri on luotaantyöntä-vä aine, joka kaniinien aistimaailmassa kuvastaa uhkaa. Grillihiilituotannon ter-vaisa sivutuote koivutisle taas on kasvin-suojelussa uutuus, vaikka se hyönteis-karkotteena tunnetaankin suomalaises-sa kansanperinteessä. Tutkimusten mukaan aine näyttäisi tehoavan hyönteisten lisäksi myös nisäkkäisiin ja rikkakasveihin.

Scan

stoc

kpho

to


Jos sinulla on geenimuoto SLCO1B1, kolesterolilääkitys kannattaa suunni-tella tarkkaan. Geeni kun lisää riskiä saada lääkkeenä käytettävistä statii-neista vakaviakin haittoja, kuten li-hasvaurioita.

Geenimuunnos on poikkeukselli-sen yleinen juuri suomalaisilla: meis-tä kolmasosa kantaa sitä. Väestöjen välillä on huomattavia eroja; vähiten geenimuotoa tavataan päiväntasaajan asukkailla.

Statiinien kolesterolia alentava vaikutus tapahtuu lähinnä maksassa. Mutaatio heikentää statiineja sinne rahtaavien kuljetusproteiinien tehoa. Afrikkalaisille tyypillinen geeni taas pitää huolen siitä, että proteiinit liik-kuvat ripeästi.

Tätä nykyä erilaisia statiineja syö 600 000 suomalaista. Helsingin yli-opistossa väitelleen lääketieteen toh-torin Marja Pasasen mukaan sopivan lääkkeen ja annostuksen määrittämis-tä voidaan tulevaisuudessa helpottaa geenitestein.

Glukoosi eli rypälesokeri sopii hyvin kasvi-peräisen indigonsinisen pelkistämiseen, osoit-taa MTT:n tutkijan Anne Vuoreman väitös. Lähinnä värimorsingosta erotettavan indigon pelkistykseen on käytetty natriumditioniittia, joka saastuttaa jätevesiä ja ympäristöä.

Kasvi-indigon saantoa on tutkimuksen mu-kaan mahdollista tehostaa erotusolosuhteet optimoimalla.

Glukoosivärjäystä voidaan hyödyntää kor-keaa pH:ta kestäviin kasvikuituihin, kuten puuvillaan ja pellavaan.Villan ja silkin tapai-sille eläinkuiduille sokerivärjäystä ei vielä suositella. Ratkaisuna saattaa kuitenkin olla katalyyttien, kuten antrakinonin käyttö, jolla voidaan vähentää pelkistyksessä tarvittavaa emäspitoisuutta.

Synteettinen indigo syrjäytti luonnonindi-gon jo sata vuotta sitten, mutta nykyään eri-tyisesti design-tuotteita kehittävät pk-yrittäjät etsivät ympäristömyötäisempiä vaihtoehtoja.

Joet eivät ole inerttejä vesijohtoja, vaan ratkaisevia tekijöitä maapallon hiilenkier-rossa, sanoo Wienin yliopiston tutkija Tom Battin, jonka mukaan joista vapautuu ilma-kehään valtavasti hiilidioksidia. Tätä hiili-virtaa ei ole otettu huomioon edes hallitus-tenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n laskelmissa.

Bakteerit ja muut mikrobit hajottavat jo-kiveden orgaanista ainesta muuttaen sen sisältämää hiiltä hiilidioksidiksi. Laskettu-aan maapallon suurten virtojen pinta-alan itävaltalaistutkijat arvioivat niiden tuotta-van yhteensä 0,7 gigatonnia hiilidioksidia vuodessa.

Arviosta puuttuvat kokonaan pienemmät joet, joiden pinta-alan määrittäminen on erittäin hankalaa. Niissä mikrobitoiminta on kuitenkin suuria virtoja paljon aktiivi-sempaa. Tutkijat epäilevätkin, että kaikki-en vesiväylien yhteispäästöt nousevat jopa kahteen gigatonniin.

Ryhmä on myös havainnut, että tarkoi-tuksellisesti tuotetut nanopartikkelit voivat vaikuttaa huomattavasti makean veden hii-lenkierrossa mukana oleviin mikrobeihin. Kun nanohiukkasten määrä ympäristössä kasvaa koko ajan, ekosysteemi saattaa rea-goida asiaan arvaamattomalla tavalla.

Joet ovat iso tekijähiilenkierrossa

Varsinkin pienten jokien vaikutus maailman hiilenkiertojärjestelmään

on yllättävän suuri.

Suomalaisgeeni altistaahaittavaikutuksille

Mitä pohjoisempi perimä, sitä suurempi vaara saada kolesterolilääkkeestä hai-tallisia sivuvaikutuksia. Pienin riski on afrikkalaisilla.

Scan

stoc

kpho

to

Sokerillasinistä

Scan

stoc

kpho

toScan

stoc

kpho

to

Indigonsinisellä värjätään muun muassa farkkuja. Punasilmäpuusammakko sen sijaan on evoluution värittämä.

Indigonsinisellä värjätään muun muassa farkkuja. Punasilmäpuusammakko sen sijaan on evoluution värittämä.


TUTkImUkSeSSA TAPAhTUU

Bakteereilla on keskeinen osuus laadukkaan te-kopohjaveden tuotannossa, osoittaa Tampereen teknillisessä yliopistossa väitelleen Reija Koleh-maisen tutkimus.

Orgaanista ainesta ei poisteta tekopohjave-destä kemikaalein vaan hyödyntämällä luonnon omaa puhdistuskäsittelyä. Kun järvi- tai jokivettä imeytetään hiekkaharjuun, se alkaa virrata hitaas-ti kohti vedenottokaivoa. Ympäristöolosuhteiden vaihtuessa vähäravinteisemmiksi veden baktee-ripopulaatiot reagoivat niin, että niiden rakenne, solumäärä ja aktiivisuus muuttuu.

Prosessissa noin puolet veden humuksesta pois-tuu biohajoamalla, loput sorptiolla eli mineraali-partikkeleihin kiinnittymällä.

Tekopohjaveden osuus Suomen talousvedestä on 13 prosenttia. Luku kasvaa Tampereen ja Tu-run seutujen tekopohjavesihankkeiden myötä.

Kurjenherneestä uutettu aine näyttää hidastavan elimistön vanhenemis-prosessia. Tutkimuksissa se on myös tehostanut immuunisolujen taistelua hi-virusta vastaan.

Kalifornialainen tutkijaryhmä havaitsi kasvista eristetyn lääkeaineen parantavan solujen kykyä jakaantua. Se myös jarrutti telomeerien, solun kromosomien päässä sijaitsevien dna-jaksojen lyhentymistä, kertoo tut-kimusta esitellyt New Scientist.

Solu kuolee, kun telomeeri on kulunut loppuun. Telomeerit ovat siksi keskeisiä tekijöitä ihmisen vanhenemisessa. Kurjenherneen salaisuudeksi paljastui sen kyky lisätä telomeraasi-nimisen entsyymin tuotantoa, mikä puolestaan elvyttää telomeerejä.

Tutkimus osoitti telomeraasin vaikuttavan myös solujen antiviraalisiin mekanismeihin. Jo aiemmin on huomattu, että hiv-positiivisilla, joiden tauti ei kehity aids-asteelle saakka, on elimistössään normaalia enemmän telomeraasia ja soluissaan poikkeuksellisen pitkät telomeerit.

Kurjenherne tunnetaan erityisesti kiinalaisen lääketieteen suosimana yrttirohdoksena.

Huumeiden ja lääkeaineiden analysointi näytteestä käy nopeasti ja luo-tettavasti ilman vertailuaineita uudella nestekromatografia-lentoaikamas-saspektrometrisellä menetelmällä.

Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen tutkijan Suvi Ojan-perän kehittämässä tekniikassa tunnistus perustuu tarkkaan molekyyli-massaan ja isotooppijakaumaan. Automatisoidulla menetelmällä voidaan seuloa näytteestä yli 600 lääkeainetta, huumetta ja niiden aineenvaih-duntatuotetta.

Rikostutkinnan käyttöön tarkoitettu tekniikka löytää ja tunnistaa huu-meet veri- ja virtsanäytteistä sekä takavarikoidusta materiaalista.

Tunnistus perinteisen analyyttisen kemian avulla vaatii vertailuaineita. Tuntemattoman yhdisteen fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia verrataan tunnettujen aineiden ominaisuuksiin. Jopa tuhansien vertailuaineiden hankkiminen laboratorioon on kuitenkin kallista ja työlästä.

Kurjenhernepidentää ikää

Bakteerit tekeväthyvän veden

”Nuoruuseliksiiriä” ei tehdä pelargonis-

ta vaan kurjenher-neestä, mutta myös

puutarhanhoidon sanotaan pitävän

virkeänä ja tuovan lisää vuosia.

Bakteerit ja juomavesi kuulostaa huonolta yh-distelmältä. Tekopohjaveden puhdistuksessa bakteerit tekevät kuitenkin hienoa työtä.

Kuv

at: S

cans

tock

phot

o

Uudella analyysimene-telmällä saadaan kiikkiin yli 600 erilaista huumet-ta ja lääkeainetta.

Molekyylimassapaljastaa huumeen


Lapsen aineenvaihdunnan säätelyhäiri-öt paljastavat, että hänelle on myöhem-min puhkeamassa ykköstyypin diabetes. Muutokset ovat analysoitavissa jopa vuo-sia etukäteen, osoittaa laaja suomalaistut-kimus.

14 vuotta kestäneessä tutkimuksessa selvitettiin yli 130 000 vastasyntyneen ge-neettinen riski saada nuoruusiän diabetes. Erityisseurannassa oli 8 000 lasta, joilla sairastumisriski oli todettu. Tutkimukses-sa kävi ilmi, että sairastuneilla oli jo vas-tasyntyneinä muita alhaisemmat seerumi-arvot.

Tähän asti ykköstyypin diabetes on voi-tu ennustaa vain mittaamalla verinäytteis-tä autoimmuniteetin kehittymistä. Mene-telmällä saatava tieto tulee sairautta ehkäi-sevien hoitojen kannalta liian myöhään.

VTT:n sekä Turun, Tampereen ja Ou-lun yliopiston tutkijoista koostunut ryhmä julkaisi tuloksensa The Journal of Experi-mental Medicine -lehdessä.

Ilmaston-muutos tuo pelloille uusia lajejaIlmastonmuutos pidentää Suomen kasvu-kautta selvästi. Monien viljelykasvien sato-potentiaali jopa kolminkertaistuu tällä vuo-sisadalla. Eniten hyötyvät myöhäiset lajit, kuten rapsi ja kevätvehnä.

MTT:n professorin Pirjo Peltonen-Sai-nion mukaan kasvu alkanee vuonna 2055 pari viikkoa nykyistä aiemmin, vuosisadan lopussa jo kuukautta varhemmin. Kasvien hyödynnettävissä oleva lämpösumma nou-see satoja asteita.

Nykyoloihin sopeutuneen lajikkeiden tuottoa aikainen kasvuryöpsähdys saattaa kuitenkin heikentää. Peltonen-Sainion ve-tämässä tutkimushankkeessa etsitään siksi uusia lajeja ja lajikkeita, jotka kykenevät hyötymään tilanteesta. Tutkijoiden mukaan lajikkeiston pitäisi vaihtua reipasta vauhtia vuoteen 2025 mennessä.

Tulevaisuuden viljelykasvien pitää pärjätä Suomen pitkässä päivässä ja kohonneissa lämpötiloissa.

Suomalaistutkimuksen tulokset antavat uuden suunnan diabetesta ehkäisevien ja hidastavien hoitojen kehittämiselle.

Diabetes piileejo vastasyntyneessä

EU-alueellajokaneljäska-na kantaa kampylobaktee-ria. Suomalaisista broileri-parvista bakteeria on tavat-tu seitsemällä prosentilla.

Kampylobakteerion matkamuistoKampylobakteeri aiheuttaa tuoreen sel-vityksen mukaan yhä eniten eläinten ja ihmisen välisiä tartuntoja niin Suomes-sa kuin koko EU:ssakin. Meillä tar-tuntoja tavattiin viime vuonna reilut 4 000.

Suomalaiset tuovat tartuntoja matka-tuliaisinaan: 80 prosenttia kansalaisten kampylobakteeri-infektioista on peräi-sin ulkomailta. Kotimaiset epidemiat liittyvät yleensä saastuneeseen juoma-veteen tai väärin käsiteltyyn siipikar-janlihaan.

Ulkomailla bakteeria esiintyy myös sian- ja naudanlihassa sekä koirissa ja kissoissa. Tartuntaa voi ehkäistä kuu-mentamalla elintarvikkeet kunnolla ja pesemällä keittiövälineet huolella.

Tartunta aiheuttaa vaivoja pienistä vatsanpuruista jopa viikoiksi venyviin vakaviin suolistotulehduksiin.

Tiedot perustuvat Euroopan elintar-viketurvallisuusviranomaisen EFSA:n ja Euroopan tautikeskuksen ECDC:n raporttiin.


UUTISIA

Vene- ja kemianteollisuuden

lujitemuovijätteen hyötykäyttöä

vauhditetaan seudullisella

hankkeella. Vielä toistaiseksi jäte

päätyy kaatopaikalle.

Teknologiakeskus Ketekin vetämässä hankkeessa etsitään hyödyntämisratkai-

suja Keski-Pohjanmaalla syntyvälle kom-posiittijätteelle.

”Käytännössä lähes sata prosenttia synty-västä lujitemuovijätteestä menee nykyisin kaatopaikalle, koska ei ole olemassa järke-viä hyötykäyttökohteita”, kertoo kehitysin-sinööri Jouni Vähäsöyrinki Ketekistä.

Jäte on peräisin lähinnä veneiden valmis-tuksesta ja kemianteollisuuden yrityksistä, joista tulee esimerkiksi muovisia putkia ja säiliöitä. Ongelmia kierrätykselle aiheuttaa se, että jätettä syntyy vaihtelevia määriä useassa paikassa, mikä nostaa kuljetuskus-tannuksia.

Kaatopaikalle päätyvä komposiittimuovi

LAM

K M

uoto

iluin

stitu

utti

on täsmälleen samaa hyvää tavaraa, jota ve-neenvalmistajat käyttävät tuotteensa teke-miseen. Jätettä syntyy esimerkiksi ikkuna-aukkoja, luukkuja ja kappaleiden reunoja leikatessa.

”Hukkaan menevät myös muovin valmis-tukseen käytetty hartsi, lasikuitulujite sekä tietysti työ”, Vähäsöyrinki muistuttaa.

”Yksittäiseltä venevalmistajalta saattaa tulla jätettä 150 tonnia vuodessa. Jos luji-temuovin kilohinta on noin 10 euroa, puhu-taan isoista summista. Lisäksi tulevat vielä kaatopaikkamaksut.”

EUvaatiikierrättämään

EU:n asettaman tavoitteen mu-kaan rakentamisessa ja teolli-suudessa syntyvästä komposiit-tijätteestä pitäisi käyttää uudes-taan tai kierrättää 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

”En tiedä, onko Euroopassa missään löydetty hyviä ratkaisu-

Lujitemuovijätteellehaetaan hyötykäyttöä

Scan

stoc

kpho

to

ja lujitemuovin kierrätykseen. Hiilikuituja kierrätetään jonkin verran lentokoneteol-lisuuteen, mutta hiilikuitu on jo itsessään paljon arvokkaampaa materiaalia kuin lasi-kuitujäte. Haasteet ovat isoja”, sanoo hank-keen projektipäällikkö Egidija Rainosalo Ketekistä.

Materiaalia voisi ehkä käyttää veneiden kuljetustukien valmistuksessa. Finnsement-ti tutkii, voisiko komposiittijätettä hyödyn-tää sementin valmistuksessa. Vaihtoehtoja saattaisivat olla myös pyrolyysi ja sen tuot-teiden hyödyntäminen sekä maanrakennus.

Elina Saarinen

Lahdenmuotoiluins-tituutin opiskelijat ovat ideoineet lujitemuovi-jätteestä valmistet-tavia uusiotuotteita,

joita ovat esimerkiksi Pampula-leikkikenttä-

välineet.

Hevosen jänne- ja nivelsidevam-mat paranevat tehokkaasti kan-

tasoluhoidolla. Tamperelaisen Evo- Stem Finlandin kehittämä hoitome-netelmä on pitkäaikaisessa seuran-nassa osoittautunut erittäin lupaa-vaksi, ja ravurit ovat toipuneet hyvin takaisin radalle.

Menetelmässä eristetään vam-mautuneen hevosen hännän tyvestä otetusta rasvakudoksesta kantasolut, joista kasvatetaan kantasoluliuos. Vaurioituneeseen jänteeseen ruisku-tettuna liuos alkaa pian muodostaa uutta, tervettä kudosta.

Iso askel yritykselle oli ruotsalai-sen pääomasijoitusyhtiön Karolins-ka Developmentin tammikuussa te-kemä merkittävä pääomasijoitus.

”Sijoituksen avulla voimme no-peuttaa muun muassa kansainvälistä kasvuamme”, sanoo EvoStemin toi-mitusjohtaja Minna Leppänen.

Jännehoitomenetelmä on jo Skan-dinavian markkinoilla, mutta nyt yhtiö tähyää kauemmas Euroop-paan, Britanniaan ja muihin ”he-

vosmaihin”.Hevosen vamma paranee periaat-

teessa täysin samoin kuin ihmisenkin. Molempien jänne- ja nivelsidevam-mat ovat nekin perua samanlaisista paikoista: raviradoilta, urheiluken-tiltä ja lenkkipoluilta. EvoStemin tämänhetkinen tuotekehitys painot-tuukin urheilulääketieteellisiin ja ortopedisiin sovelluksiin.

Ennen kuin ihmisten hoitoon tar-koitettu menetelmä saa myyntiluvan on kuitenkin vielä käytävä pitkä, Leppäsen arvion mukaan vähintään viiden vuoden tie.

”Pelkästään kliinisissä tutkimuk-sissa on ihan erilainen lupabyrokra-tia”, hän muistuttaa. Yhtiö pyrkii kuitenkin käynnistämään ensimmäi-set pilottipotilastutkimukset mah-dollisimman pian.

EvoStem Finland on vuonna 2005 perustettu Tampereen yliopiston Solu- ja kudosteknologiakeskuksen Regean spin off -yritys.

Päivi Ikonen

Kantasoluhoito parantaahevosen jännevamman

Kantasoluhoi-dolla hevosen vaurioituneet jän-teet ja nivelsiteet saadaan entistä ehommiksi.

23

Lab-dig Oy PL 52, 02210 Espoo puh. (09) 884 5022, [email protected]

www.labdig.fi

Optinen liuenneen hapen mittausThermo ORION Star RDO -liuenneen hapen mittarit

Liuenneen hapen mittaus käyttäen optista RDO-teknologiaa:

• Ei membraanikalvoja, ei elektrolyyttiliuoksia, ei ilmakuplaongelmia• Välittömästi mittausvalmis• Erittäin sensitiivinen, stabiili lukema nopeasti• Ei näytteen sekoitustarvetta, happea ei kulu mittauksessa• RDO-mittauspää vaihdetaan kerran vuodessa, kalibrointitiedot säilyvät muistissa

KOLME VERSIOTA

• 3-Star RDO: optinen liuennut happi • 4-Star pH/RDO: pH ja optinen liuennut happi • 5-Star pH/RDO/COND: pH, optinen liuennut happi ja johtokyky

Kaikissa sisäänrakennettu barometri, IP67-luokan kotelo, 1000 tunnin käyttöaika AA-paristoilla, liitäntä tuloksien siirtämiseen tietokoneelle ja ohjelmapäivityksille

Lääketeollisuus perääasiakaslähtöisempää tutkimusta”Enemmän asiakaslähtöistä, soveltavaa tutkimusta kuin tällä het-kellä.”

Näin vastaa Hormos Medical Oy:n toimitusjohtaja Risto Lam-mintausta kysymykseen, millaista tutkimusta lääkealan teollisuus toivoo akateemiselta sektorilta.

Tekesin Pharma-ohjelman vuosiseminaarissa puhunut Lammin-tausta korosti ongelmalähtöisen tutkimuksen ja tuotekehityksen merkitystä. Suomessa on hänen mukaansa hyvä kliininen ymmär-rys ja edellytykset lääkekeksintöjen syntyyn.

Tuotekehityksessä lähtökohdaksi olisi otettava olemassa olevat tarpeet markkinoilla. Biolääketiede ja biotekniikka etääntyvät lää-kehoidosta, ja niitä yhdistämään tarvitaan uusia rakenteita.

Esimerkiksi Norjassa valtio on osallistunut yritysten ja akateemi-sen tutkimuksen yhteistyötä tukevan Oslo Cancer Cluster -syöpä-yksikön rahoitukseen. Tällaisista rakenneratkaisuista Lammintaus-ta toivoo Suomessa otettavan mallia.

”Suomalainen tutkimusturvattava”

Suomalaisen tutkimuksen turvaaminen on tärkeää, painotti semi-naarissa esiintynyt Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. Lääkealan muuttuessa verkostojen ja kansainvälisten part-nerien löytämisen merkitys kasvaa.

Siimes toivoi myös, että lama-aikana muistettaisiin taloushisto-rian tuntemisen ja jatkuvuuden tärkeys. Yrityksissä tarvitaan pitkä-jänteisyyttä ja ennakointia.

Tekesin Pharma-ohjelman tavoitteena on parantaa lääkeyritysten kansainvälistä kilpailukykyä muun muassa vauhdittamalla uusien mallien kehittämistä sekä edistämällä verkostoitumista lääkekehi-tysdiagnostiikan ja kliinisen tutkimuksen välillä. Tarjolla on myös mentorointia pk-yrityksille.

Vuosina 2008–2011 toteutettavassa ohjelmassa on mukana 10 yrityshanketta ja 13 julkisen tutkimuksen hanketta. Tänä keväänä toteutetaan kliinisen lääketutkimuksen haku. Lisätietoja saa osoit-teesta www.tekes.fi/pharma.

Sanna Alajoki


Meillä on kaikki edel-lytykset uusien suoma-

laisten lääkkeiden kehit-tämiseen. Alan teollisuus kuitenkin toivoo akatee-miselta tutkimukselta käytännönläheisempää

otetta.

Scan

stoc

kpho

to


UUTISIASÄHKEITÄ Biotien riippuvuuslääke

eteneeBiotien lisenssikumppani Lundbeck A/S aloittaa kolme kolmosvaiheen kliinistä tutkimusta nalmefeenilla. Biotien kehittämää lääkettä testataan alkoholiriippuvuuden hoi-dossa. Aiemmassa tutkimuksessa nalmefeeni vähensi merkittävästi 400 potilaan alkoholinkulutusta ja raskaiden juomapäivien määrää. Nyt mukana on 1 800 potilasta. Tu-loksia tutkimuksesta odotetaan vuonna 2011.

Ekokemhoitaa VTT:n ongelmajätteetVTT ja Ekokem ovat tehneet ongelmajätesopimuksen, jo-ka kattaa kaikki VTT:n toimipaikat Suomessa. Sopimus si-sältää ongelmajätehuollon eri vaiheet keräyksen suunnit-telusta jätteiden loppukäsittelyyn asti. Suurin osa jättees-tä ohjataan materiaali- tai energiahyötykäyttöön Ekokemin tuotantolaitokselle Riihimäelle. Jäte, jota ei voida miten-kään hyödyntää, menee loppusijoitukseen.

Helsingin yliopiston kemian laitos on uusinut pitkäkestoisen tutkimussopimuksensa ASM Microchemistry Oy:n kanssa. Yhteistyö keskittyy atomiker-roskasvatukseen (atomic layer deposition, ald). Sopimus takaa rahoituksen neljälle jatko-opis-kelijalle viideksi vuodeksi.

Microchemistry on tehnyt ald-tutkimusta vuodesta 1987 ja yliopisto vuodesta 1990. ASM

Teollisuudella on paljon energiavirtoja, jotka päätyvät

jäähdytyksenä ulos kylmään maailmaan. Ne voidaan

käyttää myös hyödyksi, korvaamaan lämmityksen tai

eri prosessien ostoenergiaa.

Helsingin yliopisto ja ASMjatkavat ald-yhteistyötä

Atomikerroskasvatus on Suomessa kehitetty edistyksellinen menetelmä, jolla kasvatetaan johtavia ja eristäviä ohutkalvoja yhden atomikerroksen tarkkuudella.

Kaikkea energiaa ei tarvitse ostaa

Hukkalämpö omaan käyttöön

Teollinen lämpöpumppu menee siistiin laatikkoon. Sen edessä seisovatenergiakartoituksentehnytKirsiSivonenElomaticilta,PemconVesaTamminensekäLogstorinRaunoMattinen.

International on tätä nykyä maailman johtava ald-laitteiden valmistaja, joka on sijoittanut tutkimus- ja kehitysyksikkönsä eli tytäryhtiönsä Microchemist-ryn yliopiston Kumpulan kam-pukselle.

Akatemiaprofessori Markku Leskelän ja professori Mikko Ritalan vetämä yliopiston tut-kimusryhmä kuuluu alan kan-sainvälisesti tunnetuimpiin.

Scan

stoc

kpho

to

Kun Saarijärvellä kaukolämpö-putkia tuottava Logstor Oy otti käyttöön uuden tuotantolinjan, se investoi samalla muoviko-neen hukkalämmön talteenot-toon. Jatkuvasti polyeteeniput-kea tuottavan suuren ekstruude-rin jäähdyttämiseen käytetään nyt teollista lämpöpumppua.

Talteen saadaan noin 225 ki-lowattia, ja lämpöpumpun kom-pressori ottaa 75. Kaikki 300 kilowattia pystytään siirtämään hyötykäyttöön: kiinteistön läm-mitykseen ja käyttöveteen sekä uretaaniuunin lämmitykseen. Säästetty energia vastaa suun-nilleen yhden tuulivoimalan tuottoa.

”Muovi- ja prosessiteollisuu-dessa on lukuisia sekundääri-energian virtoja, jotka on totut-tu ohjaamaan puhaltimilla tai jäähdytysvetenä ulos. Niiden talteenotto on kuitenkin koe-teltu, luotettava tekniikka”, sa-

noo toimitusjohtaja Vesa Tam-minen hollolalaisesta Pemco Oy:stä, joka on suunnitellut ja rakentanut ekstruuderin lämpö-pumput.

Tamminen kertoo, että teol-listen lämpöpumppujen takai-sinmaksuajat ovat varsin lyhyi-tä ja tuottoajat pitkiä. ”Edul-lisimmaksi ratkaisu tulee, jos syntyvä lämpö voidaan käyttää omassa laitoksessa ympäri vuo-den.”

Tammisen mukaan yrityk-seen tulleiden kyselyjen perus-teella vaikuttaa, että suomalai-nen teollisuus on heräämässä jätelämpöjensä hyödyntämi-seen. Ajatus siitä, että energia käytettäisiin esimerkiksi piha-alueiden sulatukseen tai myy-täisiin kaukolämpönä lähistön asuintaloille, ei ole mahdoton.

Lauri Lehtinen

Laur

i Leh

tinen


Ramboll Analyticsin ympäris-töanalytiikan akkreditoitu päte-vyysalue on laajentunut. Yritys sai ensimmäisenä Suomessa ak-kreditoinnin kierrätyspolttoai-neiden biomassaosuuden mää-ritykselle.

Akkreditointi laajeni katta-maan myös päästökertoimen määrityksen ja laskemisen ki-vihiilelle, turpeelle sekä kierrä-

Ramboll Analyticsin ympäristöakkreditointi laajeni

Anne Kalola (vas.) ja Tarja Molkkari tut-kivat mene-telmäohjetta Rambollinlaboratoriossa.

tyspolttoaineille. Akkreditoin-nin piirissä ovat lisäksi jätteiden kaatopaikka- ja hyötykäyttökel-poisuuteen liittyvät testit ja ana-lyysit sekä PAH- ja PCB-yhdis-teiden sekä öljyhiilivetyjen C10-C40 -yhteisuutot.

Muutoksen yhteydessä yhti-ön kaikki akkreditoidut toimin-nat siirtyivät yhden akkreditoin-titunnuksen T039 alle.

Otto

Virt

anen

REACH Helsingin yliopiston kemian laitos järjestää helmikuussa

sarjan yleisöesitelmiä, joiden teemana on Euroopan uusi kemikaaliasetus.

Tuliko Reachista lobbareiden vai terveydensuojelun voitto, pohtii europarlamentaarikko Satu Hassi perjan-taina 13.2. klo 13. Johtaja Jukka Malm kertoo kemi-kaaliviraston tehtävistä 20.2. Kemian alan teollisuuden edustajien puheenvuoroissa 27.2. kuullaan, mitä uusi lainsäädäntö edellyttää teollisuudelta.

Luentopaikkana on Chemicum osoitteessa A. I. Virta-sen aukio 1.

KemikaaliasetuksestaKumpulassa

SÄHKEITÄ

Nanoyrityksiä yli kaksisataaNanoteknologiaa aktiivisesti hyödyntävien suomalaisyritys-ten määrä nousi viime vuonna 202:een, osoittaa Spinverse Oy:n Tekesille tekemä tutkimus. Yrityksistä 65:llä oli kau-pallisia tuotteita tai prosesseja. Vuonna 2004 yrityksiä oli 61 ja niistä 27:llä kaupallisia tuotteita. Suurin osa Suomen nanoyrityksistä toimii kemianteollisuudessa, it-alalla ja ter-veyssektorilla.

Silecsiin kuuden miljoonan sijoitusValtion pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus, ruotsalainen InnovationsKapital ja englantilainen Tempo Capital Partners ovat sijoittaneen yhteensä kuusi miljoonaa euroa Silecs Oy:öön. Yritys kehittää puolijohdeteollisuudel-le erikoiskemikaaleja sekä pinnoitemateriaaleja, joita käy-tetään muun muassa taulutelevisioissa, aurinkokennoissa ja led-valosovelluksissa.

Woikoskelle uudettoimitilat OulussaKaasuntuottaja Woikoski on avannut uudet toimitilat Ou-lussa. Tiloissa on uudistettu kaasupullojen täyttölaitos, hit-saustarvikemyymälä, hitsausstudio sekä katettu ulkoalue kaasupullojen käsittelyä ja varastointia varten. Laitokses-sa täytetään uudella menetelmällä lääkkeellistä ja teollista happea, argonia, hiilidioksidia ja niiden seoksia.

Oulun yliopiston maaperägeolo-gian professorin Juha Pekka Lunkan kirjoittama Maapallon ilmastohistoria on valittu vuo-den 2008 tiedekirjaksi.

Lunkka itse tutkii viimeisten 100 000 vuoden aikana tapah-tuneita ilmastomuutoksia, mut-ta hänen kirjansa kattaa maa-pallon koko iän eli 4,6 miljar-dia vuotta.

Yleistajuinen, suurelle ylei-

Vuoden tiedekirja kertooilmaston historiasta

Maapallon ilmake-hän hiilidioksidi-määrä on nykyään korkein 650 000 vuoteen, selviää vuoden tiedekir-jasta.

sölle suunnattu teos on pe-rusteellinen katsaus maail-man ilmaston kehittymiseen ja muutoksiin. Se sisältää myös uusimmat tutkimustulokset.

Palkinnon myöntävät Tie-teellisten seurain valtuuskun-ta ja Suomen tiedekustantajien liitto. Voittaja julkistettiin ja 10 000 euron palkinto luovutettiin Lunkalle tammikuisilla Tieteen päivillä.

ETSITKÖ OSAAJAA?Kemia-lehden uutiskirje• Katso ja tilaa: www.kemia-lehti.fiLisätietoja:Myyntipäällikkö Arja Sipilä Päätoimittaja Leena Laitinenpuh. 040 827 9778 puh. 040 577 [email protected] [email protected]


UUTISIASÄHKEITÄ Teknos osti

GORInliiketoiminnotTeknos on ostanut GORI Industryn liiketoiminnot tanskalai-selta Dyrupilta. Puuteollisuusmaaleihin erikoistuneen GO-RIn liikevaihto on 30 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 120. Toimintaa yksiköllä on 20 maassa. Kauppahinta oli noin 12 miljoonaa euroa.

Yara Suomen kuluttajatuotteet BernerilleYara Suomi on myynyt kuluttajatuoteliiketoimintansa Ber-nerille. Siirtyneen liikevaihdon arvo on noin 13 miljoonaa euroa, kauppahintaa ei julkisteta. Yara jatkaa GrowHow- kuluttaja- sekä golf- ja viheraluetuotteiden valmistajana, mutta Berner vastaa niiden myynnistä ja markkinoinnista Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

Laroxillekuuden miljoonan tilauksetLarox toimittaa useita uusia suodattimia kaivos- ja metal-lurgiselle sekä kemianteollisuudelle. Aasiasta, Australias-ta, Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Etelä-Afrikasta tul-leiden tilausten yhteisarvo on noin 5,8 miljoonaa euroa. Lappeenrantalaisyhtiön vuoden 2007 liikevaihto oli runsaat 158 miljoonaa euroa, josta 95 prosenttia tuli Suomen ul-kopuolelta.

Suomalainen maaperäluokitus yksinkertaistaa käytäntöjäTurun yliopiston geologian tutkimusryhmä on kehittänyt uuden luokittelutavan jäätikkösyntyisten maaperien tutki-mukseen. Tulosten vaikutuspiiri on laaja, sillä puolet Euroo-pan ja Pohjois-Amerikan mantereista on jäätikkösyntyis-ten maaperien peitossa. Aiempia loogisempi ja yksiselit-teisempi tapa tuo helpotusta mutkikkaiden, päällekkäisten luokittelujärjestelmien kansainväliseen viidakkoon.

Uusi EU-direktiivi kiristää pin-tavesien ympäristölaatunorme-ja. Tammikuussa voimaan astu-nut direktiivi asettaaa ylärajan 33 haitallisen aineen pitoisuu-delle joissa, järvissä ja rannik-kovesissä. Aineet ovat lähinnä teollisuuskemikaaleja, torjunta-aineita ja raskasmetalleja. Niistä 20 on luokiteltu vaarallisiksi.

Pintavesien kemiallinen laatu katsotaan hyväksi, kun asetet-tuja ympäristönlaatunormeja ei ylitetä. Vesien hyvään kemialli-seen tilaan tulisi päästä vuoteen 2015 mennessä. Direktiivi taas on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään hei-näkuussa 2010.

Suomessa on parhaillaan käynnissä vesienhoidon suun-nittelu. Siinä on pyritty jo en-nakolta soveltamaan nyt hyväk-syttyjä vedenlaatunormeja, kun jokien ja järvien kemiallista ti-laa on luokiteltu.

Kaksi kolmasosaa Suomen järvistä on ekologiselta tilaltaan vähintään hyviä. Kolmannes tarvitsee kuitenkin kohentamista, kuten myös puolet joki- ja rannikkovesistä.

Vesien ympäristönormittiukentuvat

Scan

stoc

kpho

to

Ruokakaupan kassalla myytä-vistä kasseista ympäristömyö-täisin vaihtoehto on uusiomuo-vista valmistettu. Toisena tulee paperikassi, kolmantena puuvil-lasta tehty ja vasta viimeisenä biohajoava.

Uusiomuovikassi, jonka ma-teriaalista yli puolet on kierrä-tettyä muovia, on ympäristön kannalta jopa kangaskassia pa-rempi, osoittaa Syken ja Lap-peenrannan teknillisen yliopis-ton tekemä selvitys. Siinä ver-tailtiin erilaisten materiaalien kasvihuonekaasupäästöjä nii-den koko elinkaaren ajalta.

Aiemmin ekologisimpana on pidetty puuvillakassia, mutta puuvillan kasvattaminen nie-lee runsaasti energiaa ja kaste-

luvettä.Biohajoaviin kasseihin taas

lisätään niiden lujuuden pa-rantamiseksi fossiilisperäisiä seosaineita. Kun kassi joutuu kompostiin tai kaatopaikalle, sen hajoamisprosessi tuottaa il-makehään hiilidioksidia. Kas-sin osakkeet kuitenkin nouse-vat selvästi, jos se käytön jäl-keen poltetaan tai mädätetään biokaasuksi.

Kaikkein paras ympäristön kannalta on tekokuidusta val-mistettu kestokassi, mutta niitä ei yleensä saa päivittäistavara-kauppojen kassoilta.

Suomessa myydään vuosit-tain vajaat 300 miljoonaa ostos-kassia, joista valtaosa on muo-vikasseja.

Uusiomuovi päihittääkankaisen kauppakassin

Ruokaostoksetonparas kuljettaa ko-tiin tekokuituisessa kestokassissa. Kakkosvaihtoehto on kaupan kassalta saatava uusiomuo-vinen kassi.

Scan

stoc

kpho

to


Maaliskuussa aloittaa toimin-tansa 13–19-vuotiaille nuorille tarkoitettu maksuton kemiaklu-bi. Klubi tarjoaa kohtauspaikan, jossa nuoret pääsevät tutustu-maan tutkijoihin ja ajankohtai-seen tutkimukseen.

Ensimmäisen, Helsingin yli-opiston kemian laitoksessa 5.3. järjestettävän klubi-illan otsik-kona on Mikroelektroniikka, nanoteknologia, biojalostamo – mitä yhteistä? Kaikki ovat nykyisiä epäorgaanisen kemian tutkimusalueita, paljastaa pro-fessori Markku Leskelä, joka lupaa illan aikana kertoa aihees-ta lisää.

Professori Heikki Tenhu tut-

SÄHKEITÄ

Lumajuhlii kalevalaisittainLuonnontieteiden oppimista tukeva valtakunnallinen Lu-ma-keskus juhlii viisivuotista taivaltaan 27. helmikuuta ka-levalaisin teemoin. Juhlassa esitellään keskuksen historiaa ja palkitaan vuoden Luma-koulu. Tarjolla on myös monen-laisia aktiviteetteja sekä lapsille, nuorille että aikuisille. Li-sätietoja saa osoitteesta www.helsinki.fi/luma.

CeficinVastuuhuomisesta -palkinnot haettavanaEuroopan kemianteollisuuden järjestö Cefic on julistanut haettavaksi vuoden 2009 Vastuu huomisesta -palkinnot. Palkintoa voivat hakea myös kemianteollisuuden ohjel-maan sitoutuneet pienet ja keskisuuret yritykset. 26. ke-säkuuta päättyvä haku on ensi kertaa avoinna myös alan jakelua ja kuljetuksia edustaville yrityksille. Lisätietoja saa osoitteesta www.cefic.org.

Gadolin-klubi houkutteleenuoria kemian pariin

Veli-

Mat

ti Ve

ster

inen

kimusryhmineen esittelee kieh-tovia polymeerejä 14. huhti-kuuta. Eri teemoille omistettuja tilaisuuksia on vuoden mittaan yhteensä kuusi.

Klubiemäntänä ja -isäntä-nä toimivat opiskelijat Jenni Västinsalo ja Veli-Matti Ves-terinen Kemian opetuksen kes-kuksesta, joka on Gadolin-klu-bin koordinoija.

Klubin yhteistyökumppanei-hin kuuluvat Suomen Kemian Seura, Suomalaisten Kemisti-en Seura, Kemianteollisuus ry ja Kemia-lehti. Lisätietoja klu-bitoiminnasta saa osoitteista www.helsinki.fi/luma sekä [email protected].

Innokkaat nuoret tutkijanalut ovat jo ottaneet syksyllä avatun Kemianluokka Gadolinin omakseen.

Tammikuussa voimaan astu-nut EU:n CLP-asetus muuttaa vaarallisten kemikaalien luo-kittelua ja merkintöjä. Siirty-mäajan jälkeen se korvaa uni-onin nykyisen lainsäädännön asiasta.

Asetus antaa kriteerit, joiden perusteella kemikaali luoki-tellaan vaaralliseksi. Se myös määrittelee, miten vaarallinen kemikaali on merkittävä ja pa-kattava. Varoitusmerkinnät si-sältävät lisäksi erilaisia vaara- ja turvalausekkeita sekä huo-miosanoja.

Vaaralliseksi luokiteltava kemikaali voi olla esimerkiksi syttyvä, välittömästi myrkyl-linen tai ympäristölle vaaral-linen.

CLP-asetus (Classification, Labelling and Packaging of

Valkosipulin pitkä historia yrttilääkinnässä toi sille vuoden rohdoskasvin tittelin.

Vaarallisten kemikaalienmerkinnät uudistuvat

Substances and Mixtures) pe-rustuu maailmanlaajuisesti hy-väksyttyyn kemikaalien luoki-tusta ja merkintöjä koskevaan GHS-järjestelmään (Globally Harmonised System of Classi-fication and Labelling of Che-micals) sekä EU:n nykyiseen vaarallisten kemikaalien luo-kituksen, merkintöjen ja pak-kaamisen säännöstöön.

CLP-asetuksen tavoitteena on lisätä terveyden ja ympä-ristön suojelua sekä taata ke-mikaalien ja eräiden asetuksen mukaisesti luokiteltavien esi-neiden vapaa liikkuvuus EU-markkinoilla.

Yksittäiset aineet on luoki-teltava uuden asetuksen mu-kaisesti 1. joulukuuta 2010 mennessä ja seokset 1. kesä-kuuta 2015 mennessä.

Vuoden rohdoskasvion valkosipuliVuoden 2009 rohdoskasviksi on valittu valkosipuli.

Nykytutkimukset ovat osoit-taneet monet kansanviisauksi-na tunnetut valkosipulin ter-veysvaikutukset paikkansa pitäviksi. Valkosipuli muun muassa tehostaa ruokavalion vaikutusta henkilöillä, joilla on kohonneet veren rasva-ar-vot, ehkäisee valtimoiden ko-vettumatautia ja hoitaa ylem-pien hengitysteiden infektioi-ta.

Vuoden rohdoskasvin valit-see Suomen terveystuotekaup-piaiden liitto.

Scan

stoc

kpho

to


Terveydenhuollon riesana

Sitkeät sairaalabakteerit Antibiooteille vastustus-

kykyiset bakteerit kiusaavat

etenkin vanhusten hoito-

laitoksia. Muun muassa

mrsa-tartuntojen määrä

nousi viime vuonna rajusti.

Arja-Leena Paavola

Tartuntojen määrä lähti ensimmäisen kerran jyrkkään kasvuun vuosituhan-nen vaihteessa. Käyrä saatiin kuitenkin laskuun koulutuksen, diagnostiikan pa-rantamisen, lisähenkilökunnan ja hoi-totilojen remonttien avulla. Uudelleen huonontuneeseen tilanteeseen Vuopio-Varkila ei löydä selvää syytä.

”Todennäköisesti koulutus- ja uu-distustyö ovat jääneet vähemmälle sen jälkeen, kun mrsa:n torjuntaan annetut määrärahat on käytetty. Kaikkiaan ter-veydenhuolto on melkoisessa muutosti-lassa. Kiire, henkilökuntapula ja hoito-prosessien nopeuttaminen altistavat hei-kommalle käsihygienialle.”

Käsihygienia A ja O

Tartuntojen pysäyttäminen on periaat-teessa yksinkertaista. Kun bakteeri levi-ää pääasiassa käsien kautta, sen siirty-minen voidaan ehkäistä niiden hyvällä hygienialla.

Tartunnan toteaminen ja jäljittäminen sen sijaan on työlästä ja kallista, joskin tosin kustannustehokasta, sanoo Vuopio-Varkila, joka toimii tartuntatautirekiste-riä ja sen kantakokoelmaa ylläpitävän Sairaalabakteerilaboratorion johtajana.

”Suomessa jokainen mrsa-löydös tut-kitaan. Kantajan havaitsemisen jälkeen aletaan tutkia, mistä tartunta on peräisin. Lähipiiristä otetuilla näytteillä pyritään selvittämään, onko kantaja tartuttanut muita.”

Mikäli infektiokohtaa ei ole näkyvissä, näyte otetaan nenän limakalvolta. Vas-taus mrsa-viljelyyn saadaan kolmessa päivässä. Jos bakteeri löytyy, sille teh-dään antibioottiherkkyystestauksen ohel-la varmistus geenitestillä. Lopuksi näyte lähetetään asiantuntijalaboratorioon tyy-pitettäväksi. Koko ruljanssi hoitoyksi-köstä laboratorioon ja mrsa-kannan ni-meämiseen vie kolmisen viikkoa.

Oireetonta mrsa:n kantajaa ei lääkitä, mutta jos bakteeri on aiheuttanut tuleh-duksen, sitä hoidetaan sellaisilla antibi-ooteilla, jotka siihen tepsivät.

”Antibioottia annetaan joko suun kaut-ta tai iholle levitettävänä salvana. Ihol-

Nykykehitys huolettaa, mutta ylilääkäri Jaana Vuopio-Varkila uskoo, että mrsa saadaan vielä kuriin.

Staphylococcus aureus on yleinen bak-teeri, jota joka neljäs meistä kantaa ihol-laan tai nenän limakalvoilla. Terveellä ihmisellä siitä ei ole haittaa, mutta vau-rioituneella iholla se saattaa johtaa mär-käisiin tulehduksiin. Vaikka suurin osa niistä on lieviä, seuraus voi olla myös vakavampi, kuten keuhkokuume tai leik-kaushaavainfektio.

Stafylokokin pelätyin muoto on meti-silliinille vastustuskykyinen mrsa, Suo-men yleisin sairaalabakteeri. Siihen eivät tehoa muutkaan beetalaktaamiryhmän antibiootit.

”Mrsa aiheuttaa tyypillisesti tartuntoja eikä niinkään tauteja. Siksi se voi levitä pitkään ennen kuin se havaitaan”, kertoo ylilääkäri Jaana Vuopio-Varkila Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Viime vuonna Suomessa tavattiin yli 1 700 mrsa-tartuntaa, kun niitä edellis-vuonna oli 1 300. Nousu on poikkeuk-sellisen suuri. Tapauksia löytyi etenkin vanhusten hoitolaitoksista, mutta jouk-koon mahtuu myös muutama sairaala-epidemia.

THL


le syntynyttä märkäistä infek-tiota hoidetaan pois-tamalla bakteerimassaa suihkutuksin. Mikäli bak-teeri pääsee vereen, tarvitaan järeämpiä antibiootteja, yleensä suonensisäisesti.”

Kohtalokas huonokuntoisille

Metisilliini, stafylokokkipenisilliineistä vanhin, otettiin käyttöön vuonna 1961. Sille vastustuskykyinen bakteeri löydet-tiin jo seuraavana vuonna.

Mrsa:n antibioottiresistenssi perustuu sen mecA-geeniin, joka tuottaa bakteeri-solun pintaan muuntunutta penisilliiniä sitovaa proteiinia. Mrsa-kannat voivat olla myös moniresistenttejä eli vastustus-kykyisiä beetalaktaamien lisäksi muille-kin antibiooteille.

Mrsa-lääkkeet ovat sekä kalliimpia et-tä tehottomampia kuin tavalliset antibi-ootit, ja niiden sivuvaikutukset saattavat olla hankalia. Vakavissa infektioissa käy-tetään esimerkiksi vankomysiiniä, jonka vaikutus perustuu bakteerin solukalvon biosynteesin estymiseen.

”Pääsääntöisesti hoito tehoaa. Huono-kuntoisilla potilailla kuolleisuus on kui-tenkin suurempi”, Vuopio-Varkila huo-mauttaa.

Valtaosa sairastuneista on laitoksissa eläviä vanhuksia. Se kertoo Vuopio-Var-kilan mukaan siitä, että hoitolaitoksissa riittää yhä työsarkaa sekä koulutuksen että hygienian parantamisessa.

Akuuttisairaanhoidossa hygieniakäy-tännöistä on tiukat ohjeet. Myös niiden noudattaminen on helpompaa, koska työssä on enemmän koulutettua henkilö-kuntaa ja hoitojaksot lyhyempiä.

Mrsa:n torjuntaohjeiden mukaan tar-tunnan saanut eristetään yhden hengen huoneeseen, mikä sekin on sairaalassa yksinkertaisempaa kuin pitkäaikaislai-toksessa.

Ongelma kaikkialla

Lääkkeille resistentit bakteerit ovat ter-veydenhuollon suurimpia uhkia joka puolella maailmaa. Suomessakin on to-dettu jo useita antibiooteille vastustus-

Mrsa-bakteeri on viljelty maljalle, jolla on oksasil-liiniantibioottia sisältävä kiekko ja oksasilliini-gradienttiliuska. Antibiootti ei pysty estämään baktee-rin kasvua, vaan se kasvaa kiinni lius-kaan ja kiekkoon.

THL

kykyisiä bakteereja. Pahin on silti yhä mrsa, joka pystyy helposti aiheuttamaan taudin, kun sillä vain on reitti siihen.

15 vuoden tilastojen perusteella Poh-joismaat ja Hollanti ovat kuitenkin mal-limaita, joissa mrsa-tilanne on kaikesta huolimatta hyvä. Esimerkki onnistunees-ta taistelusta bakteeria vastaan on Britan-nia, jossa huolestuttavasti kasvaneet tar-tuntaluvut saatiin alaspäin – huomattavin satsauksin.

Yhdysvalloissa tilanne vaihtelee suu-resti hoitolaitoksesta toiseen. Eräillä alueilla mrsa aiheuttaa infektioita myös avohoidon puolella.

Välimeren maissa ongelma on selvästi pohjolaa yleisempi. Suomalaisetkin tuo-vat lomatuliaisinaan vastustuskykyisiä bakteereja, kuten erilaisia ripulitautien aiheuttajia. Esimerkiksi Kreikassa levi-ää suolistobakteerikanta, johon ei tehoa käytännössä yksikään antibiootti.

Ulkomaiseen sairaalaan joutuminen-kin voi altistaa tartunnalle. Rutiinime-nettely on, että jatkohoitoon Suomeen tuleva pannaan eristykseen.

Vaikka merkittävä osa resistenttien bakteerien tartunnoista oli aiemmin pe-räisin ulkomailta, nykyään ne ovat yleen-sä kotoperäisiä, kuten muissakin Poh-joismaissa.

”Suomalaisissa hoitoyksiköissä tiede-tään kyllä hyvin, missä on korjattavaa. Tämänhetkinen suuntaus on huolestutta-va, mutta uskon, että tapausten määrä on mahdollista saada jälleen vähenemään”, Jaana Vuopio-Varkila vakuuttaa.


Scanstockphoto

Tehokkain keino mrsa-tartuntojen ehkäisyssä on yksinkertainen: käsien huolellinen pesu ja desinfiointi.


Pikavalmistuksella voidaan tehdä fyysi-siä kappaleita kolmiulotteisten tietokone-mallien pohjalta täysin automaattisesti. Menetelmää käytetään jo nyt teollisessa tuotannossa. Viime vuosina on oivallet-tu pikavalmistuksen lääketieteelle tarjo-amat mahdollisuudet: sen avulla kyetään rakentamaan ihmisen varaosia. Samalla sekä nopeutuvat että helpottuvat erilaiset kirurgiset operaatiot.

Suomessa alan tutkimukseen on keski-tytty erityisesti Teknillisessä korkeakou-lussa, jossa pikavalmistuksen teollisista sovelluksista on kertynyt tutkimustietoa lähes 15 vuoden ajalta.

Parhaillaan käynnissä on biomateriaa-lien pikavalmistusta selvittävä BioMan-projekti. TKK:n BIT-tutkimuskeskuksen kolmivuotista tutkimushanketta rahoitta-

Arja-Leena Paavola

Räätälöityjävaraosia

Pikavalmistuksella

Päistään yhteen kasvaneet

kaksoset saatiin onnistuneesti

erotettua toisistaan, kiitos

pikavalmistettujen mallien.

Pikavalmistussovellukset ovat

pian arkipäivää myös tavan-

omaisemmassa lääketieteessä.

Teollisuudesta tutut menetelmät

koituvat sekä potilaiden että

vaativia leikkauksia tekevien

kirurgien hyödyksi.

vat Tekes ja osallistuvat yritykset.”Tavoitteenamme on tutkia ja kehittää

uudenlaisia hoito- ja hoitokoulutusmene-telmiä, jotka pikavalmistus tekee mah-dolliseksi, ja samalla osallistua niihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen kaupal-listamiseen. Inhimillisen hyödyn lisäksi tiedossa on myös uutta liiketoimintapo-tentiaalia”, sanoo projektipäällikkö Kai-ja-Stiina Paloheimo TKK:sta.

Paloheimon koordinoimassa monitie-teisessä tutkimushankkeessa painopiste on pikavalmistuksen sovellusten selvit-tämisessä. Projektissa yhdistyvät mate-riaalien käsittelytekniikka, valmistustek-niikat ja lääketieteen sovellukset.

Kokonaisuuden kannalta on Palohei-mon mukaan tärkeää ymmärtää ja hallita prosessin kaikki vaiheet kuvantamisesta ja digitoinnista itse pikavalmistukseen ja lopulta kliiniseen sovellukseen.

”Pikavalmistusmenetelmät saattavat potilaskohtaisen ratkaisun myötä johtaa aiempaa parempaan hoitotulokseen ja vielä entistä nopeammin. Ainakin jois-sakin tapauksissa tiedossa on myös hal-vempia keinoja perinteisiin valmistus-menetelmiin verrattuna. Tulevaisuudes-sa todennäköisesti löydetään yhä uusia sovellusalueita”, Paloheimo uskoo.

Ainutlaatuisia leikkauksia

Erittäin vaativissa ja monimutkaisissa kirurgisissa operaatioissa huolellinen suunnittelu on todellakin puolet työstä. Pikavalmistuksella laadittujen todenmu-kaisten harjoitusmallien ansiosta vaikei-den leikkausten suunnitteluun saadaan realismin tuntua ja luotettavuutta.

Suomessa tehdään potilaan tietokone-tomografiakuvasta johdetun 3D-tietoko-nemallin perusteella fyysisiä harjoitus-kappaleita myös leikkaustekniikoiden harjoitteluun ja opetuksen apuvälineik-si.

”Kykenemme esimerkiksi etukäteen muotoilemaan murtumankorjaukseen tarvittavat metallilevyt käyttämällä to-dellisia luisia murtumakappaleita vas-

”Voimme etukäteen muotoilla murtu-mankorjaukseen tarvittavat metallilevyt käyttämällä murtumakappaleita vas-taavia akryylihartsimalleja”, havainnol-listaa Antti Mäkitie pikavalmistuksen etuja.A

nna-

Mar

i Hur

sti


taavia akryylihartsimalleja”, kertoo pro-fessori Antti Mäkitie. Hän työskentelee Helsingin ja Turun yliopistollisissa kes-kussairaaloissa ja toimii BioMan-projek-tissa tutkijana ja lääketieteellisenä asian-tuntijana.

”Pikavalmistusmenetelmällä voidaan valmistaa inerteistä materiaaleista ku-dospuutosten korvaukseen tarkoitettuja ihmisen varaosia. Kaupallisina tuotteina niitä käytetään jo eräissä rajallisissa so-vellusalueissa, ja niitä voi tilata myös po-tilaan kuvantamisen perusteella valmis-tettuina, yksilöllisinä kappaleina.”

Pikavalmistusmenetelmien ansiosta on kyetty kirurgisiin operaatioihin, jot-ka tuskin olisivat onnistuneet vielä kym-menen vuotta sitten. Vuonna 2000 Aust-ralian Brisbanessa tehtiin ainutlaatuinen toimenpide, jossa päistään yhteen kasva-neet kaksoset erotettiin toisistaan.

Poikkeuksellisessa leikkauksessa hyö-dynnettiin stereolitografiaa eli SLA-me-netelmällä pikavalmistettuja malleja, joi-hin kyettiin luun rakenteen lisäksi pai-kantamaan myös keskeisten verisuonten sijainti vauvojen aivoissa.

Mallikappaleet rakennettiin kuvanta-misen pohjalta laserilla hartsista tippa kerrallaan. Lopuksi mallit kovetettiin uv-valon avulla. Leikkaukseen osallistu-vat kirurgit kykenivät ennen operaatiota suunnittelemaan tarkasti parhaan mah-dollisen erotuskohdan ja konsultoimaan mallia myös leikkauksen edetessä.

Arkipäiväisemmissä tilanteissa kyse on yleensä syövän hoitoon liittyvästä tai esimerkiksi onnettomuuden seuraukse-na syntyneen kudospuutteen korvaami-sesta.

Ongelmana materiaali

BioManin yhtenä tavoitteena on keino-kudosvalmistuksen mahdollisuuksien tutkiminen. Ajatuksena on tuottaa kudos-puutosalueen muotoinen tukirakennelma ja kasvattaa siihen kohteessa tarvittavia soluja – esimerkiksi rusto- tai luusolu-ja – siten, että ne täyttävät tilan. Itse tu-kirakennelma liukenee pois muutamassa kuukaudessa.

”Tällä hetkellä osaamme potilaan ku-vantatutkimuksen perusteella tuottaa ku-dospuutteen paikalle halutun muotoisen ja kokoisen pikavalmistetun fyysisen tu-kirakennelman”, Mäkitie kertoo.

Tietokonetomografisista kuvista muodostetaan kolmiulotteinen malli, josta voi-daan pikavalmistaa fyysinen kappale.

”Suomessa on kertynyt kokemusta esi-merkiksi kantasolujen käytöstä kudos-puutosalueen täyttämisessä. Ongelmana on kuitenkin sopivan pikavalmistettavan materiaalin löytäminen ihmiseen istutet-tavaksi, mutta olemme projektissamme edenneet tälläkin alueella.”

Korva-, nenä- ja kurkkutautien eri-koislääkärinä toimivan Mäkitien omassa työssä pikavalmistusmenetelmistä saat-taisi olla paljon hyötyä.

Esimerkiksi syöpäleikkausten aihe-uttamat kudospuutosalueet ovat hänen mukaansa hankalasti korvattavissa poti-laan omilla kudossiirteillä niin, että ne olisivat toiminnallisesti ja kosmeettises-ti hyviä.

”Esimerkkinä vaikkapa henkitorven rustorengas, jota verhoaa sisäpinnan li-makalvo. Samoin nenän tai ala- ja ylä-leuan puutosten korvaaminen on erittäin haasteellista. Tarvittavien monikudos-siirteiden lisäksi tällaisella kuvatun kal-taisella ”custom made” -siirteellä olisi tilausta”, Mäkitie pohtii.

Kuvasta konkretiaan

Pikavalmistukseksi kutsutulla menetel-mällä tarkoitetaan fyysisen kappaleen valmistusta suoraan numeerisen määrit-telyn pohjalta nopeasti, täysin automaat-tisesti ja ilman geometrisia rajoituksia.

Kyse on nimen mukaisesti todellisesta pikavalmistuksesta.

Kappaleiden valmistuksessa kehitet-tiin 1980- ja 1990-lukujen taitteessa po-lymeroivat eli nestemäistä materiaalia kiteyttävät menetelmät teollisesti sovel-lettaviksi. Tärkeä etappi oli tietokonei-den kehittyminen siinä määrin, että kol-miulotteiset CAD-mallit tulivat mahdol-lisiksi.

”Käytettävien materiaalien valintaan vaikuttavat valmistusmenetelmä ja käyt-tötarkoitus. Mahdollisuuksia on muo-veista ja epäorgaanisista suoloista metal-leihin ja komposiitteihin”, Kaija-Stiina Paloheimo sanoo.

Pikavalmistusmenetelmien alalla osaa-minen on Paloheimon mukaan Suomes-sa kansainvälistä kärkeä. Suomalaiset ovat olleet merkittävästi lisäämässä alan tieteellistä tutkimusta ja osaamista sekä toimineet kansainvälisen pikavalmistus-yhdistyksen hallinto- ja toimielimissä. Myös julkaisutoiminta on ollut vilkasta.

”Pikavalmistus on jo nyt arkipäivää, mutta ei optimaalisesti. Oletan, että tule-vaisuudessa kehitys vilkastuu entisestään kaikkien kolmen osa-alueen, materiaali-en, menetelmien ja sovellusten saralla.”


TKK

, BIT

-tutk

imus

kesk

us


nÄkÖkULmA SILLoIn ennen

Viime vuonna paljastui harkittu ympäristöä vahingoittava toiminta, kun Lokapoikien letkumestarit jäivät kiinni jäte-

liemien laskemisesta Vantaan Longinojaan johtaviin sadeve-siviemäreihin.

Vilunkia oli jatkettu pitkään. Maastoon joutui tonneittain sin-ne kuulumatonta jätettä. Teot eivät kuitenkaan olleet ainutlaa-tuisia.

Esimerkiksi romutettavista autoista arvioidaan päästettävän maahan kymmeniä säiliörekallisia jäteöljyjä joka vuosi. Viralli-sessa romuttamossa ongelmajätteet hoidetaan asianmukai-sesti käsittelyyn, ja romutuksesta saa todistuksen. Mutta Suo-messa häärää myös joukko villejä romuttajia – eivätkä he toimi ilman asiakkaita.

Öljylämmitteisten talojen huonokuntoiset maanalaiset öljy-säiliöt muodostavan vakavan riskin. Säiliö voi ruostua puhki, ja kun vuotoa ei havaita heti, öljyä saattaa tihkua maaperään pitkän aikaa.

Yli 30 vuotta vanhoja öljysäiliöitä on kymmeniätuhansia. Pohjavesialueella säiliö on tarkastettava määräajoin, mutta sen ulkopuolella velvoitetta ei ole. Kuinka vanha sinun säiliösi on?

Apteekkarit eivät käy kippaamassa vanhoja lääkkeitä pellon reunaan, mutta silti niitä päätyy ympäristöön tonneittain. Table-tit, kapselit ja mikstuurat nakataan sekaroskikseen tai viemä-riin. Vielä vuonna 2006 peräti kolmanneksen ihmisistä arvioitiin toimivan näin.

Kampanjoinnin myötä palautusta on saatu tehostettua, mut-ta yhä edelleen päänsärky-, kolesteroli-, verenpaine-, astma- ja muita lääkkeitä joutuu vesistöihin ja kaatopaikoille.

Entä maalauksestä jääneet tärpättijätteet? Haittaako pieni määrä viemärissä? Mikä on pieni määrä? Kuinka moni käyttää kotisiivoukseen usein täysin tarpeettomia desinfiointiaineita? Kruunaako kloorin haju siivouspäivän?

Kun kotonamme oli lojunut ennenaikaisesti valonsa heittä-nyt energiansäästölamppu jokusen tovin – no myönnetään, monta kuukautta – tuli väkisin pohdituksi, paljonko kyseistä ongelmajätettä päätyy nyt ja jatkossa kaatopaikalle. Samassa suhteessa kuin lääkkeitä?

Tuntemani kukkahattutäti on sitä mieltä, että varsinkin nuor-ten harjoittama – ilmeisesti kiihtyneestä syljenerityksestä joh-tuva – metrolaiturille räkiminen pitäisi säätää ympäristörikok-seksi. Tiukka kannanotto.

Harrastuksen epäesteettisyydestä huolimatta pahempiakin ympäristölle haitallisia tekoja on, aivan arkisia.

Anja Nysté[email protected]

Kemia-lehden uusi kolumnisti Anja Nystén on Insinööritoimisto Ecobio Oy:n johtava konsultti ja Kemikaali-kimara-kirjan kirjoittaja.

Jokaisessa asuu pieni lokapoika

Kemia-Kemi 1/1974Suomen Kemian Seuran hallituksen puheenjohtajana

vuosina1970–1974toiminutprofessoriHeikkiSuo-

malainen aloittaa Kemia-Kemin historian ensimmäi-

sen numeron pääkirjoituksen kuvailemalla

lehden synnytystuskia.

”Kemia-Kemi”Puolentoista vuosikymmen-tä jatkuneiden, välillä katkeil-leidenkin neuvottelujen tulok-sena ilmestyy tämä ”Kemia-Kemi”-lehden ensimmäinen numero Kemian Kustannus Oy:n kustantamana. Kemian Teollisuus-lehti, Suomen Ke-mistilehti, Finska Kemistsam-fundets Meddelanden sekä Ke-mian Tiedotuksia ovat vuoden alusta yhdistyneet yleisleh-deksi ”Kemia-Kemi” sekä tie-teelliseksi julkaisuksi ”Finnish Chemical Letters”. Yhdistämis-neuvottelut olivat vaikeita ja vaativat aikansa. Niihin liittyi paljolti suomalaiskansalliseen luonteeseen kytkeytyvää eri-seuraisuutta, melkoisesti myös tunnetekijöitä. Eikä ihme, kun

muistetaan, että vanhin fuusi-oituneista lehdistä Finska Ke-mistsamfundets Meddelanden aloitti ilmestymisensä jo vuon-na 1893 ja suurin niistä Kemian Teollisuus vuonna 1972 sisälsi jo toistatuhatta sivua.

Biotekniikka on solun kemial-listen prosessien soveltamista käytäntöön. Biotekniikka on kehittynyt viime vuosina erit-täin voimakkaasti, ja on ilmeis-tä että sen vaikutukset tulevat ilmenemään laajalti yhteiskun-nan eri sektoreilla. Tänään voi-daan puhua biotekniikan uudes-ta tulemisesta. Yhä kasvavaan kiinnostukseen alaa kohtaan ovat ennen kaikkea vaikutta-neet biokatalyyttitekniikan no-peaan kehitykseen perustuvat innovaatiot ja mahdollisuus ta-loudellisesti tuottaa erikoiske-mikaaleja ja lääkeaineita, joi-den valmistus muuten olisi vai-keaa. Toistaiseksi merkittävät biotekniikan sovellutukset ovat suurelta osin liittyneet elintarvi-

Kemia-Kemi 1/1984ProfessoriPekkaLinkoTeknillisestäkorkeakoulusta

käsittelee artikkelissaan jo 25 vuotta sitten

ajankohtaista aihetta.

Biotekniikka – Mihin on tultuja minne ollaan menossa

keteollisuuteen, ja tämän tren-din uskotaan edelleen jatkuvan. Uusia mielenkiintoisia mahdol-lisuuksia on nähtävissä biotek-niikan sovellutuksissa synteetti-seen orgaaniseen kemiaan.


Päivi Tikka ja Eerik Järvinen

Viime kesänä käynnistynyt kolmivuotinen tutkimusohjelma Globaali ympäristömuu-tos – vaikutukset, ennustaminen ja hallinta hyödyntää tehokkaasti monialaista suoma-laista ympäristöasiantuntemusta.

Tutkimuksen kohteena on joukko ympä-ristömuutokseen keskeisesti liittyviä teki-jöitä ja ilmiöitä: ilmastomallit, kasvihuo-nekaasujen kierto, ilmastopolitiikka, maa-talousympäristöjen ravinnekuormitus ja maaperäprosessit sekä ympäristön kemika-lisoituminen.

Vuosina 2008–2011 toteutettavassa oh-jelmassa ovat mukana Helsingin yliopiston useat tiedekunnat, Ilmatieteen laitos, Maa-

ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Met-säntutkimuslaitos, Valtion taloudellinen tut-kimuskeskus ja Ramboll Analytics Oy.

Ohjelmaa koordinoi Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen ja -opetuksen yksik-kö HENVI, joka verkostoi siinä mukana olevat tahot ja tutkijat toisiinsa säännöllisin tapaamisin ja seminaarein.

Ohjelmaan on valittu avoimen hakume-nettelyn kautta kahdeksan tutkijaa, joista kutakin HENVI rahoittaa yhdessä sovitun yhteistyötahon kanssa.

Seminaarejamyös yleisölle

Yksi kahdeksasta on tohtorikoulutettava Joonas Nurmi, joka valmistui maisterik-si Helsingin yliopiston analyyttisen kemian laboratoriosta vuonna 2007.

Ympäristöanalytiikkaan ja -kemiaan liit-tyvästä tutkimuksesta ja sen menetelmien kehittämisestä kiinnostuneelle Nurmelle ohjelma tarjoaa erinomaisen tilaisuuden väitöstyön tekemiseen. Tutkimusta rahoit-taa HENVIn lisäksi Ramboll Analytics.

”Jatkokoulutuspesti on erittäin kiinnos-tava mahdollisuus yhdistää tieteellinen tut-kimustyö yritysmaailmaan tutustumiseen ja kaupallisissa palvelutehtävissä tarvitta-

Ympäristömuutos yhdisti suomalaistutkijat

Tutkija Joonas Nurmi ja RambollAnalyticsintoimitus-

johtaja Outi Salonen ovat tyytyväisiä mahdollisuuteen yhdistää tieteellinen työ ja yrityselämän tarvitsemien

menetelmien kehittäminen.

Miik

ka K

arke

la

Uusi monitieteinen tutkimusohjelma selvittää maailmanlaajuisen ympäristö-muutoksen vaikutuksia ja hallintaa laaja-alaisen verkoston voimin.

HENVIToukokuussa 2008 muodostettu Hel-singin yliopiston ympäristötutkimuksen ja -opetuksen yksikkö HENVI rahoittaa ympäristötutkimusta ja edistää yhteis-työtä ympäristöalan tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Lisäksi se järjes-tää monitieteistä ympäristöopetusta ja kannustaa ympäristökysymyksistä käy-tävää keskustelua.

Lisätietoja yksiköstä ja tutkimusohjel-masta saa osoitteesta www.helsinki.fi/henvi.

RAMBOLL ANALYTICSRamboll Analytics Oy:n toimenkuvan muodostavat erilaiset tutkimus- ja asian-tuntijapalvelut, analytiikka ympäristö-, materiaali-, polttoaine- ja elintarvike- näytteistä sekä päästömittaukset. Yhti-ön päätoimipiste sijaitsee Lahdessa.

www.ramboll-analytics.fi

vien menetelmien kehittämiseen”, Nurmi kiittää.

Nurmen väitöstutkimus käsittelee ympä-ristössä esiintyviä vierasaineita, joilla voi olla ekologisia vaikutuksia. Tutkimusta ohjaavat Anna-Lea Rantalainen ja Juk-ka Pellinen Helsingin yliopiston ympäris-töekologian laitoksesta sekä Pentti Man-ninen Rambollista. Osapuolten yhteistyötä helpottaa toimiminen saman katon alla Lah-den ympäristökampuksella.

Tutkimusohjelma kokonaisuudessaan esittäytyy kevään aikana myös julkisin ti-laisuuksin. Viikin kampuksella järjestetään kaikille aiheesta kiinnostuneille avoin semi-naarisarja Current Trends in Environmental Research.

Päivi Tikka toimii HENVIn tutkimus-koordinaattorina ja Eerik Järvinen Ramboll

Analyticsin tutkimuspäällikkönä[email protected]

[email protected]


Minna Vuorio

Parallel Pressure Reactor sisältää 48 pientä, tilavuudeltaan ainoastaan kuuden millilitran polymerointireaktoria, joita voidaan käyttää samanaikaisesti. Täys-automaattisen laitteiston ansiosta poly-merointituotteita on mahdollista valmis-taa huippunopeasti.

Kun vanhalla menetelmällä eli penk-kireaktorissa tehtiin yhdestä kahteen po-lymerointia päivässä, uudella laitteistolla niitä voidaan siis tehdä 48. Myös näyt-teiden analysointi tapahtuu pitkälti auto-maattisesti, joten PPR antaa suuren mää-

PPR-laitteistolla

Uusi Parallel Pressure

ReactoreliPPR-tutkimus-

laitteisto on Suomen

Borealiksen ensi

kokemusten mukaan juuri

sellainen kuin yhtiössä

ennakoitiinkin. Nopea ja

tehokasPPRmahdollistaa

entistä virtaviivaisemman

muoviraaka-aineiden

kehitystyön.

PPR-tiimieliTorvaldVestberg(vas.),TaruRäsänen,RiittaVarzeshkhah,TiinaVanne,PerttiElojaVilleVirkkunensaivatviime kesäkuussa Borealis-konsernin kiertävän tunnustuspalkinnon Innofantin, joka myönnetään kuukauden luovimmalle työntekijälle.

Kuv

at: B

orea

lis

rän tietoa hyvin lyhyessä ajassa.PPR-laitteisto sopii ihanteellisesti ka-

talyyttitutkimukseen. Borealis valitsi siksi laitteiston sijaintipaikaksi Porvoo-seen syksyllä avaamansa innovaatiokes-kuksen katalyytti- ja prosessitutkimus-osaston.

Mahtava 45-kuutioinen puulaatikosto, johon laitteisto oli pakattu, saapui Por-vooseen viime keväänä jo ennen uusien laboratorioiden valmistumista. Vappu-na päästiin asennustyöhön, ja kuukautta myöhemmin vuorossa oli ensimmäinen

TEHOA polymeeritutkimukseen


propeenin polymerointi. Samalla syntyi Aurora-keskuksen ensimmäinen uudella reaktorilla tuotettu polymeeri.

Tutkimusalue laajenee

PPR-laitteistolla työskentelee oma tii-minsä, johon kuuluu kuusi henkeä. He ovat hyödyntäneet laitetta erilaisissa in-novaatiohankkeissaan nyt reilut puolisen vuotta. Samalla on opittu lisää järjestel-mästä ja korjailtu uusissa laitteissa ylei-sesti esiintyviä rutiiniongelmia. Kaiken kaikkiaan käyttäjät kertovat kokemusten olleen erittäin hyviä.

”PPR:n edut ovat selkeät: se tuottaa tu-loksia ja analysoi niitä nopeasti. Sen teho on moninkertainen verrattuna aiempaan, mikä mahdollistaa laajemman tutkimus-alueen”, summaa uuden tutkimuskes-kuksen projektin vetänyt Marja Ora.

Esimerkiksi elintarvike- ja lääketeol-lisuuden pakkaukset edellyttävät muovi-raaka-aineelta tarkkojen laatukriteerien täyttämistä. Myös muovia yhä enemmän tuotannossaan käyttävän autoteollisuu-den vaatimukset otetaan jo raaka-aineen valmistuksessa visusti huomioon.

Oran mukaan uudesta teknologiasta hyötyy viime kädessä myös tulevaisuu-den kuluttaja, joka vaatii muovituotteilta entistä enemmän.

Helmienkalastusta

Laitteiston niin kutsuttu High Through-put Experimentation -menetelmä toimii pohjana systemaattiselle tutkimukselle, jossa tuotetaan tilastollisesti todennettua tietoa.

Tuloksista saatavan korkealaatuisen ti-lastotiedon lisäksi menetelmä tarjoaa eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta luotetta-vaa ja yksityiskohtaista informaatiota, jota ei muuten voida saavuttaa. Testaus-menetelmä toimii siten koesuunnittelun pohjana.

PPRtuottaauskomattomanmäärändataajatarjoaaeritekijöidenyhteisvaikutuk-sestaluotettavaajayksityiskohtaistatietoa,jotaeimuutenvoidasaada.Laitteis-toavalmistaaamerikkalainenSymyx.

PPR:n etuja onkin juuri tiedonhallin-nan kattavuuus. Kun tutkimuskenttä laa-jenee, myös keksintöjen todennäköisyys kasvaa. Mitä enemmän tietoa saadaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä mukana on todellisia helmiä. Niistä voi-

daan luoda uusia yhdistelmiä ja sitä kaut-ta uusia, lisäarvoa tuottavia tuotteita.

Kirjoittaja vastaa Borealiksen Suomen viestinnästä.

[email protected]

Ensimmäinenpolymerointipäästiintekemäänjonoinkuukausisenjälkeen,kunasennustyö oli alkanut.

Borealis PolymersBorealis Polymers Oy valmistaa raaka-aineita muoviteollisuuden tuotteisiin. Porvoon Kilpilahden viidessä tuotantoyksikössään Bo-realis tuottaa olefiinia, fenolia, po-lyeteeniä, polypropeenia ja Bors-tar-polyeteeniä.

Borealis Polymers Oy kuuluu kansainväliseen Borealis-konser-niin, jonka keskuspaikka on Itä-vallassa. Konsernilla on toimintaa yli 170 maassa. Suomessa yritys työllistää noin 900 henkeä. Sen lii-kevaihto vuonna 2007 oli noin mil-jardi euroa.

www.borealisgroup.com


Aafko Schanssema

Muovista valmistetut aurinkokennot ovat kevyitä, taipuisia kalvoja, jotka on help-po liittää muihin materiaaleihin ja muo-toilla halutunlaisiksi. Muokattavuus avaa kennoille runsaasti hyödyntämismahdol-lisuuksia.

Rakennusteollisuus odottaa muovi-kennojen kaupallisia sovelluksia, joita voidaan käyttää katoilla, ikkunoissa ja julkisivuissa. Kennoilla päällystetyt pil-venpiirtäjät saattavat tulevaisuudessa itse tuottaa oman energiansa. Kennoista saa myös kokoontaitettavia latureita känny-köihin ja muihin laitteisiin, autojen ka-toille tai jopa vaatteisiin.

Perinteiset kennotpiipohjaisia

Perinteisissä aurinkokennoissa, jotka

Muoviset aurinkokennot Fossiilisilla polttoaineilla tuotettu energia on edelleen halvempaa kuin aurinkoenergia. Eroapyritäänkaventamaankehitteilläolevienmuovistenaurinkokennojenavulla.

ovat enimmäkseen piipohjaisia, aurin-gonvalo virittää atomien elektroneja va-lenssivöiltä johdinvöille. Tällöin syntyy varauspari, joka muodostuu johdinvyölle siirtyneestä elektronista ja valenssivyölle syntyneestä positiivisesta aukosta.

Perinteinen kenno tehdään kahdes-ta toisiinsa liitetystä materiaalista. Puo-lijohdetta, esimerkiksi piitä, voidaan seostaa erilaisilla epäpuhtausatomeilla. Jos seostus tuottaa ylimäärin aukkoja materiaaliin, tuloksena oleva puolijoh-de on p-tyyppiä. Jos taas seos muodos-taa elektroneja, saadaan aikaan n-tyypin puolijohde.

Kun n- ja p-puolijohteet yhdistetään, liitoskohdan ympärille syntyy varaus-alue, joka luo liitoksen yli sähkökentän. Sähkökenttä ajaa valon varausalueella synnyttämän varausparin varaukset vas-

takkaisille elektrodeille, jolloin kennos-sa muodostuu sähkövirta.

Muovikennottoimivat toisin

Muovisten kennojen toiminta sen sijaan perustuu orgaanisiin puolijohteisiin, jot-ka toimivat eri tavoin.

Orgaaniset puolijohteet ovat p- ja n-tyyppisiä molekyyleja eli elektroneja luovuttavia tai vastaanottavia yhdisteitä. Niiden liitoskohta ei kuitenkaan synny-tä sähkökenttää, joten valon synnyttämät varausparit eivät eroa, vaan pysyvät yh-dessä sähköisesti neutraalina eksitonina.

Kyseessä on siis enemmän molekyyli-en viritystila kuin varauksen syntyminen. Diffundoituessaan liitosalueelle eksitoni hajoaa, ja kennossa syntyy sähkövirta.

Mer

ck

P-tyypin orgaanisia puolijohteita ovat muun muassa po-

lyaniliini, polypyrroli, polytiofeenit ja poly(p-

fenyleenivinyylit).

tulevat


P-tyypin orgaanisia puolijohteita ovat muun muassa polyaniliini, polypyrroli, polytiofeenit ja poly(p-fenyleenivinyy-lit). N-tyypin puolijohteita on kehitetty vähemmän, mutta yksi käytetyistä on pe-ryleenipyridyylietyyli-imidi.

Liitospinnan pinta-alaa voidaan kas-vattaa ja eksitonien hajoamista tehostaa sekoittamalla p-tyypin ja n-tyypin puo-lijohteet keskenään. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi lisäämällä pallomaisia hiili-molekyyleja eli fulleriineja p-tyypin or-gaaniseen puolijohteeseen.

Mahdollisia ovat myös hybridikennot, joissa hyödynnetään sekä orgaanisia että epäorgaanisia aineita. Esimerkiksi kali-fornialaisen Berkeleyn yliopiston tutkijat käyttävät kadmiumselenidistä valmistet-tuja nanosauvoja ja upottavat ne poly-meereihin.

Painoprosessi sopii massatuotantoon

Muovisen aurinkokennon aktiivikerros voidaan valmistaa tyhjöhöyrystyksellä tai sekoittamalla materiaali sopivaan liu-ottimeen. Seosta voidaan käyttää painan-nassa ”painomusteena” tai ruiskuttaa se halutulle alustalle.

Sen jälkeen aktiivinen kerros ympäröi-dään sähköä johtavilla kerroksilla, joko epäorgaanisilla, kuten läpinäkyvä titaani-dioksidi, tai orgaanisilla puolijohtimilla, kuten triarylamiini. Kaksi ohutta elekt-rodia kapseloi kennon, joka on vain 250 nanometrin paksuinen.

Yleensä toinen elektrodi muodostuu läpinäkyvästä sähköä johtavasta oksidis-ta, esimerkiksi indiumtinaoksidista, kun

taas toinen on valmistettu metallista. Ha-luttaessa molemmissa elektrodeissa voi-daan käyttää läpinäkyviä oksideja. Läpi-näkyvä muovikalvo peittää aurinkoken-noa suojaten sitä vedeltä ja hapelta.

Muovikennojen painoprosessi sovel-tuu helposti aurinkosähkökalvojen mas-satuotantoon. Amerikkalaisen aurinko-teknologiayrityksen Konarkan mukaan muoviset aurinkokennot maksavat sik-si vain viidesosan perinteisistä, jotka on tuotettava puhdastiloissa ja kuumennet-tava tyhjiössä.

Nykyisillä piikennoilla tuotettu säh-kö maksaa noin kolme euroa maksimi-watilta, mutta muovikennojen tutkijat pyrkivät painamaan hinnan alle euron. Maksimiwatti on tehon mittayksikkö, jo-ka mittaa kennon tehoa standardoiduissa olosuhteissa.

Muovikennojen tuotanto kuluttaa myös vähemmän energiaa kuin perin-teisten, mikä vähentää merkittävästi au-rinkomoduulien tuottaman energian ta-kaisinmaksuaikaa.

Aktiivi aurinkokenno on paksuudeltaan vain 250 nanometriä. Sitä suojaa vedeltä ja hapelta paksumpi muovikalvo.

Tavoitteena parempi hyötysuhde

Orgaanisia aurinkokennoja on toki ke-hitettävä edelleen ennen kuin päästään perinteisten kennojen tehoon. Paras or-gaanisilla kennoilla saavutettu hyöty-suhde, joka osoittaa, paljonko aurinko-energiaa muuttuu sähköksi, on nykyään 5 prosenttia.

Perinteisillä kennoilla suhde on par-haimmillaan 25 prosenttia ja kaupallisis-sa tuotteissakin 15–20 prosenttia.

Tutkijat kuitenkin uskovat, että muo-vikennoilla voidaan yltää samaan. He pyrkivät siksi laajentamaan absorboi-dun auringonvalon spektriä käsittämään myös infrapuna- ja ultraviolettivalon.

Kemian Nobelin palkinnon vuonna 2000 saanut Alan Heeger (ks. Kemia-lehti 4/2005) esitteli viime kesänä tan-demkennon, joka saavuttaa jo 6,5 pro-sentin tehon. Siinä yhdistetään kaksi valonabsorbointikyvyltään erilaista ken-noa, joiden välissä on kerros läpinäkyvää titaanidioksidia.

BA

SF/B

osch

Kona

rka

Joustavalla muovisella aurinkokennonauhalla

voidaan päällystää vaikkapa talon katto tai kännykän

laturi.

Kirjoittaja toimii kuluttaja- ja ympäristö-

asiain päällikkönä PlasticsEuropessa.

www.plasticseurope.org


Teksti ja kuvat Pirjo Häkkinen

Ennen vanhaan kemistit yrittivät muuttaa muita alkuaineita kullaksi. Tästä jännit-tävästä uutisesta käynnistyi Pupuhuhdan koulun viidesluokkalaisten tutustumi-nen Jyväskylän yliopiston kemian lai-tokseen.

Opettajankoulutuksen opiskelijalabo-ratoriossa vietetyn päivän otsikko kuu-luikin: Kuparista hopeaksi ja kullaksi.

Työskentelyn lähtökohtana kaikilla oli kolme kiehtovaa metallinpalaa. En-sin opittiin, että ”pronssinen” pala oli kuparia. Kun se päällystettiin sinkillä NaOH-liuoksessa, tuloksena olikin jo arvokkaamman näköinen, hopealta hoh-tava ”mitali”.

Ahertamisen lomassa käytiin lounaalla ruokalassa, jonne siirryttäessä piti kädet pestä huolellisesti. Samalla tuli opittua, että laboratoriossa ei saa syödä. Täydel-

Alakoululaiset laboratoriossa

”Hei, meistä tuli kemistejä!” Pupuhuhdan koulukkaiden

opintoretket Jyväskylän yli-

opiston kemian laitokseen ovat

poikineet koko joukon alasta

innostuneita pikkukemistejä.

Olen vuosittain käynyt Pupuhuhdan koulussa pitämässä teemapäiviä kemian ja fysiikan ilmiöistä. Lisäksi on tutustut-tu niiden esiintymiseen arjessa.

Alakoulun ja yliopiston yhteistyön ko-hokohdaksi on muodostunut toiminnalli-nen kevätpäivä kemian laitoksessa. Aina se on ollut oppilaille yhtä mielenkiintoi-nen ja mieleenpainuva.

Pupuhuhdan koulun oppilaista noin 35 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Luokkakoko on pieni, yleensä alle 20 op-pilasta, joka on sopivan kokoinen ryhmä laboratoriotyöskentelyyn.

Ihka ensimmäisenä vierailleen ryh-män oppilaat olivat kuudesluokkalaisia, vaikka Jyväskylän kaupungin kuntakoh-taisessa opetussuunnitelmassa kemian opetus onkin keskitetty viidennelle luo-kalle.

Seuraavat tulijat ovat olleet viides-luokkalaisia, joille toiminnallinen ret-ki kemian laitokseen on ollut hyvä tapa päättää lukuvuoden kemian opinnot.

Oppilaat pääsevät tutustumaan oike-aan laboratorioon ja työskentelemään ti-loissa, jollaisia omassa koulussa ei ole. Vierailuun valmistaudutaan etukäteen huolella – ja siitä puhutaan myöhemmin pitkään.

Jokaista ryhmää saattaa kaksi omaa

lä vatsalla oli hyvä siirtyä kultakantaan kuin muinaiset alkemistit aikanaan.

Kun sinkitettyä kuparipalaa kuumen-nettiin, se muuttui kuin taikaiskusta ho-peisesta kullalta välkkyväksi! Pikkuke-mistejä ei haitannut, vaikka lopputulos oikeasti olikin vain messinkiä.

”Kullan” valmistus oli useimpien mie-lestä päivän ehdoton huippuhetki. Monet kuitenkin harmittelivat raaka-aineen vä-häistä määrää: kultaa olisi tahdottu tai-koa enemmänkin.

Lievä pettymys vaihtui nopeasti iloksi, kun putsatut mitalit kiiltelivät komeasti: päivän päätteeksi jokaisella oli hienoja kotiinviemisiä.

Kun työt oli tehty, käytetyt astiat pes-tiin, huuhdeltiin ja palautettiin paikoil-leen. Siisti laboratorio jäi odottamaan seuraavia vierailijoita. Kotimatkalle läh-dettiin mitalit visusti tallessa.

Kemian kevätpäiväkohokohta

Toimittuani 13 vuotta yläkoulun kemian ja fysiikan aineenopettajana hakeuduin vuonna 2005 Jyväskylän yliopistoon jat-ko-opiskelijaksi. Samalla päätin ryhtyä herättelemään myös alakoululaisten mie-lenkiintoa luonnontieteisiin.

Pupuhuhdan koulun 5A- ja 5B-luokkien oppilais-ta sukeutui näin

vakuuttavan näköi-siä kemistejä.


opettajaa, jotka ovat tarvittaessa untu-vikkojen apuna. Heille oppilaiden ilmi-selvä into on muodostunut omaksi moti-voivaksi voimaksi.

Kemian laitoksesta mukana laboratori-ossa on kaksi kemian opettajankoulutus-linjan jatko-opiskelijaa.

Kipinä on roihun alku

Kouluvierailujen aikana erityistä huo-miota kiinnitetään laboratoriossa toimi-miseen. Työturvallisuusohjeista, työta-keista, suojalaseista ja -käsineistä sekä laboratoriotyöskentelystä ja sen vaarois-

ta on keskusteltu jo etukäteen. Valkoisiin takkeihin ja suojalaseihin sonnustautu-minen on silti aina yhtä jännittävää.

Teemapäivänä tehtävän työn oppilaat saavat tietää vasta laitokseen saapues-saan. Päivä alkaa turvallisuusohjeiden kertauksella ja harjoittelemalla laborato-riovälineiden käyttöä.

Jo pelkkä kemian laitoksessa käynti tuntuu olevan oppilaille iso asia. Erilai-nen oppimisympäristö antaa entistä posi-tiivisemman kuvan kemiasta. Kysellessä ja kummastellessa tulevat tutuiksi kaa-vat, aineet ja välineet.

Oppilaissa on joka kerran herännyt uudenlainen uteliaisuus kemiaa kohtaan.

Kemiasta oppiaineVuonna 2004 voimaan tullut perus-opetuksen opetussuunnitelma muutti selvästi kemian ja fysiikan opetus-ta alakouluissa: ne erkanivat omiksi oppiaineikseen, kun ne ennen olivat osa ympäristö- ja luonnontietoa. Ai-neille on varattu yksi vuosiviikko-tunti 5. ja 6. luokilla.

Luokanopettajissa muutos on aihe-uttanut pelkojakin. Nyt painotetaan opetuksen kokeellisuutta; toki oppi-laan ikä- ja kehitysaste on myös otet-tava huomioon. Oppisisältöjen laa-juus, alakoulujen suhteellisen vaa-timattomat laboratoriotilat ja suuret ryhmäkoot luovat kuitenkin epävar-muutta kemiaa ja fysiikkaa opetta-vissa opettajissa.

Uusista haasteista selviytyäkseen luokanopettajat tarvitsevat tukea, koulutusta ja yhteistyömahdollisuuk-sia. Kun opettaja innostuu luonnon-tieteistä, myös oppilaat saadaan ih-mettelemään ja havainnoimaan ym-päröivää maailmaa.

Pikkukemistit kommentoivat”Suojautuminen oli todella huolel-lista. Kaikilla piti labrassa olla suo-jakäsineet, suojalasit ja suojatakki.” Pinja 5B.

”Ihmettelen miten ne (kemistit) muistaa ne kaikki aineet. Eniten pi-din kun sai itse tehdä kaikkea.” Sa-ra 5B.

”Mukavinta oli sen ”kullan” teko, koska siinä sai laittaa sen ”hopean” liekin päälle.” Inka 5A.

”Mua jännitti aika lailla kun me lähdettiin mutta hyvällä tavalla ja musta tuntui kivalta lähteä. No me-hän tehtiin kuparista niinku ”prons-si-”, ”hopea-” ja ”kultamitali” ja mulla oli tosi kivaa. Mun mielestä oli mukavinta se että sinä olit autta-massa ja vähän selitit että mitä nytten tapahtuu ja näin.” Aleksi 5A.

”Eniten pidin kun sain opetella uusia asioita mitä en ennen tiennyt.” Nina 5B.

Kun kuparin-palanen sai

sinkkipäällysteen, se vaihtoi värinsä

hopeaiseksi.

11–12-vuotiaiden innostus iskee kipinää, joka tulevaisuudessa voi roihahtaa into-himoksi kemiaan.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston kemianopetuksen jatko-opiskelija.

[email protected]


Arja-Leena Paavola

Konservointi on pitkäjänteistä käsityötä, joka asiantuntemuksen lisäksi vaatii teki-jältään runsaasti aikaa, malttia ja harkin-taa. Jokainen kohde on ainutlaatuinen, ja siihen liittyvät ongelmat on aina ratkais-tava tapauskohtaisesti.

Konservaattori Heidi Törrönen työs-kentelee Mikkelissä Kansalliskirjaston mikrokuvaus- ja konservointilaitokses-sa, jossa pyritään pelastamaan kirjaston hallussa olevat arvoteokset.

Kokoelmat ovat karttuneet niiden yli 300 vuoden aikana, jona Kansalliskirjas-tolla on ollut vapaakappalelain määrää-mä oikeus kaikkiin Suomessa julkaistui-hin painotuotteisiin.

Nyt kokoelmiin kuuluvista teoksista lähes sadantuhannen arvellaan olevan vaarassa tuhoutua. ”Olemmekin aloit-taneet mittavan konservointihankkeen, jonka yhteydessä aineisto digitoidaan ja tekijänoikeuksista vapaat teokset pyri-tään saamaan jokaisen käyttöön verkos-sa luettavaksi”, kertoo Törrönen, jonka vastuulla on konservoinnissa käytettä-vien menetelmien valinta ja varsinainen käsityö.

Kirjojen lisäksi konservoitavana on esimerkiksi kartastoja ja nuottikäsikir-joituksia, joissa on eriasteisia vaurioita.

Konservoitaviksi päätyvien teosten valinnassa painavat kunnon lisäksi myös kulttuurihistorialliset arvot: jotkin niistä saattavat olla ainutlaatuisia koko maail-massa.

Hapanpaperihaurastuu

Nuorempien kirjojen kohdalla merkit-tävä ongelma on erityisesti paperin ha-pertuminen. Siihen, kuinka hyvin paperi säilyy, vaikuttavat käytetyt raaka-aineet, valmistusprosessi, säilytysolot ja käsit-tely.

Varsinkaan 1800-luvun puolivälin jäl-keen teollisesti valmistettu paperi ei tah-do kestää aikaa. Syynä on paperin happa-muus, joka aiheuttaa haurastumista.

Aikaa vastaan Vanhojen kirjojen kohtaloksi ei koidu pelkästään kova käyttö.

Arvokkaita teoksia tuhoaa myös pelkkä ajan kuluminen. Konservoinnin

ansiosta monen aarteen elinikää on saatu jatkettua kenties satoja vuosia.

vuoden kesto, suurin osa nykypaperista on uhanalaista.

Keskiaikainen lumppupaperi sen si-jaan saattaa vielä monen sadan vuoden jälkeenkin olla kuin uutta. Paremman kestävyyden takaa paperissa oleva lähes täysin puhdas selluloosa, jonka raaka-ai-neena käytettiin pääasiassa puuvilla- ja pellavalumppuja.

”Kun paperia alettiin valmistaa puusta, opittiin ensin puun mekaaninen kuidutus.

”Happamuus voi olla lähtöisin joko käytetystä raaka-aineesta tai valmistus-tavasta. Puukuidussa olevan ligniinin hajoamisen tuloksena syntyy happamia yhdisteitä. Hapan hartsiliimaus ja liima-uksessa käytetty aluna lisäävät nekin pa-perin happamuutta. Myös ilmansaasteet voivat vaikuttaa happamuuteen.”

Vaikka nykyisin valmistetaan paljon myös hyvänlaatuisia, neutraaleja hieno-papereita, joille voidaan taata jopa 500

Mikael Agricolan aapinen vuodelta 1543 kuuluu suo-malaisten arvoteosten aateliin.

Kirjojen pelastaja taistelee


Näin syntyi hiokepaperi, joka sisältää ligniiniä ja siksi haurastuu ja kellastuu ajan mittaan. Pian hiokkeen jälkeen ke-hitettiin sellunkeittomenetelmät, joissa puukuitu kuidutetaan kemikaalien avul-la ja samalla kuidusta poistetaan puun puumaisia osia”, Törrönen selittää.

Pesemällä puhtaaksi

Parhaillaan konservaattori yrittää pelas-taa A.E. Nordenskiöldin kokoelmiin kuuluvat kartat. Vanhimmat atlakset ovat peräisin 1500-luvulta ja osa varsin huonossa kunnossa, mikä edellyttää laa-joja toimenpiteitä.

Jos kohde vaatii vesipesua, se pure-taan ensin irtolehdiksi. Pesun jälkeen kirja sidotaan ompelemalla. Lehtien suo-jaksi tehdään uudet kannet nahasta tai paperista, mikäli alkuperäisiä kansia ei voida enää käyttää.

Vanhan arvokkaan teoksen vesipesu kuulostaa hurjalta. Jokaisen kohdalla mietitäänkin tarkkaan, miten puhdistus suoritetaan. Ratkaistavia seikkoja ovat esimerkiksi veden määrä, lämpötila ja pesun ajallinen kesto. Lisäksi pitää päät-tää, hyödynnetäänkö apuna sivellintä ja kuinka monta huuhtelua tarvitaan. Pesu-aineisiin ei sentään turvauduta.

”Märkä paperi vaurioituu helposti, joten apuna käytetään tukimateriaaleja. Vesipesun jälkeen yksittäiset lehdet nos-tetaan kuivumaan. Tämän jälkeen paperi on kupruilevaa, joten se pitää myöhem-min oikaista”, Törrönen näyttää.

Haastavimmat ja vaikeimmat työt ovat myös kiinnostavimpia, konservaat-tori myöntää. Sellainen on esimerkiksi haastatteluhetkellä työn alla oleva aarre, Sir Robert Dudleyn merikartasto.

”Se on varhaisin koko maailman kat-tava merikartasto, jossa on navigointiin ja merenkulkuun sekä astronomiaan liit-tyviä kuvia ja tekstiä. Teos on erikoinen

myös siksi, että siinä on eräänlaisia pop up -kuvia, joita voi liikutella. Kartastoa ei voi pestä kokonaan, mutta puhdistusta tarvitaan”, Törrönen pohtii innostunee-na.

Tahroja ja irtosivuja

Historiallisen materiaalin käsittely on kiehtovaa. Viisisataa vuotta vanha teos, jonka paperi on lukemattomien lukijoi-den jäljiltä vielä hyvässä kunnossa, an-taa toivoa myös tulevaisuutta ajatellen. Kirjojen sivuilla historia elää.

”Esimerkiksi Nordenskiöld-kokoelmia katsellessa olen miettinyt, onko joku me-renkulkija ihan oikeasti kuljettanut kart-toja mukanaan merimatkoilla. Meillä on paljon myös virsikirjoja, joita tavalliset suomalaiset ovat pitäneet käsissään ju-malanpalveluksissa.”

Jokaisella kirjalla on oma tarinansa. Varsinkin aikana, jolloin kirjat olivat vie-lä harvinaisia, niitä todella arvostettiin ja myös luettiin ahkerasti. Juuri virsikir-joista monet ovat tulleet taloon erittäin huonokuntoisina, sillä ne ovat olleet ko-vassa käytössä ja usein kulkeneet perin-tönä sukupolvelta toiselle.

Ankara kulutus näkyy teoksen lehdil-lä erilaisina vaurioina ja tahroina, jotka useimmiten ovat kynttilöistä valunutta steariinia. Joskus sivujen kulmat ovat mustuneet, kun kirjaa lehteiltäessä sor-mista on irronnut rasvaa ja likaa.

”Kirjoissa on usein myös repeytymiä ja paloja puuttuu sieltä täältä. Itse sidos saattaa sekin olla rikki ja kirjassa olla ir-tosivuja. Myös selkä ja kannet saattavat olla irti tai puuttua kokonaan”, Törrönen kuvailee.

Esimerkiksi Mikael Agricolan lähes 450 vuotta vanhoissa teoksissa on ha-vaittavissa merkintöjä, jotka osaltaan to-distavat niiden ahkerasta käytöstä. Teks-tien yhteydessä saattaa olla oppineita sivuhuomautuksia ja muistiinpanoja. Kansissa on usein peräkkäisten omista-jien nimiä.

Konservointi on erittäin kallista työ-tä. Varojen keräämiseksi myös Suomen Kansalliskirjasto käynnisti vuonna 2005 Pelasta kirja -kampanjan, jonka avulla rahoitusta kerätään sekä yrityksiltä että yksityisiltä henkilöiltä. Vuoden 2006 ke-räystuotto oli peräti 400 000 euroa.

”Kampanjan ansiosta monen teoksen elämää on jatkettu kenties satoja vuo-sia.”


Pesun jälkeen irtolehdet kuivatetaan ja kuprut suoristetaan. Lopuksilehdetommellaan uudelleen yhteen kirjaksi.

Vesipesussa veden määrä, lämpötila ja prosessin kesto tulee harkita tarkkaan.


Lauri Lehtinen

(Kemia-Kemi – Leverkusen) Bayer on ke-hittänyt nanohiiliputkien valmistusmenetel-män, jolla lopputuotteen puhtausaste ylittää 95 prosenttia. Yritys lisää nykyistä 60 ton-nin vuosituotantoaan selvästi rakentamal-la Leverkuseniin uuden tuotantolaitoksen, jonka 200 tonnin kapasiteetti tekee siitä alallaan maailman suurimman.

Jo valmiina sovelluksina Bayer esitte-lee muiden muassa suomalaisia kilpasuk-sia. Lähitulevaisuudessa materiaalin käyt-tö suomalaisten tuulivoimaloiden siivissä nostanee niiden tuottoa huomattavasti (ks. Kemia 7/2008).

Nanoputkien loistavan sähkönjohtoky-vyn ansiosta niitä hyödynnettäneen pian myös räjähdysvaarallisten alueiden säiliö-rakenteissa ja kevytmetallien ominaisuuk-sien parantamisessa.

Bayer on myös kehittänyt edullisen ja luotettavan tavan polymeroida valoa hei-jastavia nanopartikkeleita, joissa kiteiden koko vaikuttaa suoraan niiden sähköisiin ja optisiin ominaisuuksiin.

Reaktionopeus voidaan jatkuvatoimisella reaktorilla säätää täsmällisesti, ja polyme-roituminen katkaistaan pikajäähdytyksellä. Näin partikkeleiden kokoa on mahdollista säädellä hyvin tarkasti, ja menetelmän tois-tettavuus ja valmistusmäärien skaalattavuus ovat erittäin hyviä.

Uusia viljelykemikaalejaja lajikkeita

Maatalouden vihreä vallankumous tapahtui 1960-1970-luvuilla, kun paremmat lajik-keet, tehostettu kastelu sekä lannoitteet ja

Hiiliputkiajaoptisiakiteitä

Bayer satsaa nanotuotantoon

kasvinsuojeluaineet paransivat satoja kaut-ta maailman.

Väestömäärien kasvaessa ja ilmasto-muutosten jo rajoittaessa viljelyä tarvitaan toinen vallankumous, sanoo tohtori Her-mann-Josef Baaken Bayerilta. Uudet tek-niikat ovat entisiä parempia, mutta isona haasteena ovat kustannukset. Euroopassa torjunta-aineiden hinnan nousu yhdellä eu-rolla hehtaaria kohti lisää jo kustannuksia. Toisaalta suojelluilla markkinoilla, kuten Japanin riisintuotannossa, kuluja saa koi-tua paljonkin enemmän, ja silti kasvinsuo-jeluaineet menevät kaupaksi.

Merkittävä tuotekehityksen rako avau-tuu myös siinä, että markkinoilta poistuu tuotteita esimerkiksi niiden ympäristövai-kutusten takia. Korvaava torjunta- tai lan-noiteaine pitää saada aikaan ennen vanhan katoamista.

Viljelykemikaaleilla ja paremmilla lajik-keilla sadot kasvaisivat huomattavasti. Baa-kenin mukaan teoreettinen lisäys olisi jopa 72 prosenttia. Jo nyt on saavutettu 48 pro-sentin nousu.

Hyviä tuloksia antaa myös perinteinen jalostus. Bayer on kehittänyt hybridiriisin, jonka tuotto on viidenneksen parempi kuin aiempien lajikkeiden. Uutuus on laajassa käytössä Kaakkois-Aasiassa.

Jalostustoiminta antaisi arviolta kolman-

Kemianjätti Bayer lisää

nanotuotteidensa valmistusta.

Samaan aikaan konserni jatkaa

vahvasti myös lääke- ja

maatalouskemikaalien

kehittämistä. Voimakkaan

tutkimus- ja kehitystoimintansa

ansiosta yritys palkkaa lisää

väkeäkin.

neksen lisäyksen maailman satoihin. Jos geenitekniikkaa hyödynnettäisiin laajem-min, elintarviketuotanto kasvaisi neljännek-sen. Esimerkiksi kasvien stressinsietoa eli niiden sopeutumista kuumuuteen, kuivuu-teen ja muihin vaikeisiin kasvuolosuhteisiin voidaan parantaa geenitekniikalla.

Huolipatenttisuojasta

12 000 hengen tutkimusosastoa ja 2,8 mil-jardin euron tutkimus- ja tuotekehitysbud-jettia pyörittävää konsernia huolettaa maa-ilmanlaajuinen patenttisuoja. Kokemus on osoittanut suomalaisillekin, että esimerkiksi kiinalainen yhtiökumppani voi ilman ran-gaistusta tai korvausvelvollisuutta kopioida tuotteen, menetelmän tai vaikka kokonaisen tehtaan.

Kun Bayerin tutkimuskustannuksista 66 prosenttia kuluu terveydenhuoltoon, myös rinnakkaislääkkeet mietityttävät. Yhtiö pai-nottaakin, että tutkimus ja kehitys tarvitse-vat polttoaineekseen taattua kassavirtaa. Erityisesti lääkkeiden turvallisuuden osoit-taminen on kallista ja aikaavievää toimin-taa.


Bay

er

Bayerin uudesta polykarbonaatista voidaan ruiskuvalaa autojen led-ajovaloja. Tulok-sena on valon tasaisesti suuntaava kollimaattorilinssi, jossa valo heijastuu linssin sisällä hallitusti. Polykarbonaatin optiset häviöt ovat erittäin pienet verrattuna esi-merkiksi akryyliin (PMMA).


kokoUkSIA • TAPAhTUmIA

Helena Laavi

Suomessa päästöt veteen ovat huomattavas-ti vähentyneet 1990-luvulta. Veden kierrä-tyksen mahdollisuutta mietittäessä on ai-na muistettava veden puhtausvaatimukset, alusti aiheesta puhunut Meeri Palosaari Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Palosaaren mukaan Suomen suurimmat tulevaisuuden haasteet ovat Itämeren suoje-leminen ja rehevöitymisen estäminen. Sitä varten tarvitaan tietoa, jota jakaa muun mu-assa prosessiteollisuus.

Tätä nykyä vasta noin viisi prosenttia maailman jätevesistä käsitellään, muistut-ti Reijo Ahonen Aquaflow Oy:stä. Veden-käsittelylaitosten tarve on siis suuri. Veden kierrättäminen on lisääntymässä, mutta ra-han puutteessa hitaasti. Suurimmat sovel-lusalueet ovat jäähdytysvesien kierrätyk-sessä.

Virossa on useita erilaisia pohjavesialuei-ta, joista jokaista leimaavat omat erityispiir-teensä: pohjoisessa veden kovuus ja radon-

VESIEN kemian tekniikkaa Kemiallisteknillisen yhdistyk-

sen ja Suomen katalyysiseuran yhteinen seminaari Vesien kemian tekniikkaa järjestettiin lokakuussa teemaan sopivasti ruotsinlaivalla. Samassa yhteydessä juhlittiin katalyysi-seuran 20-vuotista taivalta.

pitoisuus, koillisessa korkea fenolipitoisuus, etelässä suuri rautapitoisuus ja lännessä ko-honneet suola- ja fluoridipitoisuudet.

Paras vedenpuhdistustulos saadaankin yhdistämällä eri menetelmiä ja suunnittele-malla prosessi vastaamaan alueen tarpeita, kertoi Viron pohjaveden käsittelyn ongelmia esitellyt Rein Munter Tallinnan teknilli- sestä yliopistosta.

Eveliina Repo Kuopion yliopistosta puo-lestaan esitteli raskasmetallien poistoa sili-kageelin avulla. Hän tekee tutkimusta ko-boltin, raudan ja lyijyn sitomisesta jäteve-sistä EDTA:n ja DTPA:n avulla. Kelaattien muodostumisessa yhdisteen funktionaalisil-la ryhmillä on merkittävä osa.

Katalyyttinen reaktioymmärrettävä

Fotokemiallisen vedenpuhdistuksen hou-kuttelevuus piilee siinä, että reaktion tär-keintä ainesosaa valoa on saatavilla mielin määrin, sanoi aiheesta puhunut Mika Mar-tikainen Kemirasta.

Vaikka fotokemiallisissa reaktioissa usein keskitytään valon absorptioon, kokonais-prosessin kannalta on oleellista ottaa huo-mioon myös muut valon aiheuttamat ilmiöt: heijastuminen, siroaminen ja taittuminen rajapinnalla. Lähes kaikkien fotokemiallis-ten ilmiöiden takana on tavalla tai toisella Fenton-reaktio.

Fotokatalyyteissä pulmana on usein ollut liuenneen katalyytin erottaminen seoksesta,

mutta ongelma voidaan ratkaista kiinnittä-mällä katalyytti kiinteän partikkelin pinnal-le. Kiinteät partikkelit voidaan jälkikäteen seuloa pois muusta liuoksesta.

Katalyysitutkimuksessa tärkeintä on ka-talyyttisen reaktion ymmärtäminen, painotti tilaisuuden kutsuvieras, Robbie Burch bel-fastilaisesta Queen’s-yliopistosta. Lopputu-los on paljon parempi, kun edetään suunni-telmallisesti eikä sokkona yrityksen ja ereh-dyksen menetelmällä.

Esimerkkeinä Burch kertoi kahdesta mie-lenkiintoisesta reaktiosta, joissa katalyytti toimii eri olosuhteissa aivan eri tavoin.

Ekskursioöljynjalostamoon

Viking Mariellalla järjestetty seminaari jat-kui Suomen katalyysiseuran 20-vuotisjuh-laristeilyllä. Juhlapuheen pitäneen profes-sorin Tapio Salmen mukaan seuran toimin-ta on ollut uraauurtavaa ja kauaskatseista.

Seuraavana päivänä tehtiin tutustumisret-ki Nynäsin öljynjalostamoon, joka sijaitsee noin 50 kilometriä Tukholmasta etelään. Ruotsin toiseksi vanhin jalostamo on pe-rustettu jo vuonna 1920.

Nynäsin jalostamo on sikäli erikoinen, että se ei tee polttoaineita, vaan valmistaa venezuelalaisesta raakaöljystä bitumeita, voiteluaineita ja erikoistuotteita.

Kirjoittaja on Kemiallisteknillisen yhdistyksen KTY:n sihteeri.

[email protected]

Seminaarin ajankohtaiset aiheet houkuttelivat paikalle lähes 50 hengen kiinnostuneen yleisön.

Mar

kku

Hur

me

MarkoLaakkosenväitöstyö palkittiinKemiallisteknillisen yhdistyksen vuo-den 2008 kemian tekniikan palkinnon sai Marko Laakkonen väitöskirjastaan De-velopment and validation of mass trans-fer models for the design of agitated gas-liquid reactors.

KTY myöntää 2 000 euron palkinnon joka toinen vuosi tunnustuksena ansiok-kaasta lisensiaatti- tai väitöstutkimuk-sesta.

Työssään Marko Laakkonen kehitti aineensiirtomalleja sekoitusreaktoreille. Tutkimus hyödyttää suuresti teollisuut-takin, sillä pienestä mittakaavasta suu-reen siirryttäessä voidaan sopivan mallin avulla ennustaa aineensiirron käyttäyty-minen.


ULkomAILTA

Monet hävinneiksi uskotut tartuntataudit tekevät paluuta Yhdysvaltoihin.

Seitsenvuotias sandiegolaispoika sai tuhkarokon Sveitsin-lomallaan. Kotona hän tartutti taudin sisaruksiinsa, viiteen luokkatoveriinsa ja neljään henkeen ter-veyskeskuksessa. Toisaalla Kaliforniassa jouduttiin sulkemaan koulu, kun 16 oppi-lasta sairastui hinkuyskään.

Syynä tilanteeseen on rokotusten puut-tuminen. Rokotettujen osuus USA:n vä-estöstä on tasaisessa laskussa. Vanhem-mat eivät rokotuta lapsiaan, koska eivät ole ikinä törmänneet vaarallisiin tautei-

SÄHKÖSYSÄYS kantasoluilleYhdysvaltalaiset tutkijat ovat onnistuneet ohjaa-maan monikykyisten kantasolujen erilaistumista manipuloimalla solun sähköisiä signaaleja. Tä-hän asti erilaistuminen on saatu käyntiin ravinto-aineilla ja kasvutekijöillä.

New Scientistin mukaan Tuftsin yliopiston tut-kijat havaitsivat kantasoluissa jännitteen muutok-sia niiden erilaistuessa rasva- ja luusoluiksi. Tä-mä sai heidät pohtimaan, voisiko soluun vaikut-taa vaihtamalla jännitettä tarkoituksellisesti.

Ryhmä esti ensin solukalvon läpi kulkevan ionivirtauksen, jolloin erilaistuminen pysähtyi. Kun taas soluun lisättiin jännitettä nostavia kemi-kaaleja, erilaistuminen nopeutui entisestään.

Pekka T. Heikura

Kuv

at: S

cans

tock

phot

o

ESPANJANTAUDINsalaisuus paljastui Useimpien espanjantaudin uhrien kuolin-syy oli bakteerien aiheuttama keuhkokuu-me, osoittaa tuore tutkimus.

Vuosina 1918–1919 riehunut epidemia vei jopa sata miljoonaa henkeä eri puolilla maailmaa. Tautioireet olivat melko lieviä, mutta influenssavirus H1N1 heikensi keuh-kokudosta. Silloin pääsivät hyökkäämään bakteerit, tutkijat selittävät.

Historiallisista lähteistä käy ilmi monien menehtyneen vasta niin pitkään sairastettu-aan, että kuolemansyynä ei ole voinut olla virus. Lääkäritkin kirjasivat syyksi nimen-omaan keuhkokuumeen. Antibiootit olisi-vat voineet pelastaa paljon ihmisiä, jos niitä olisi jo tuolloin ollut.

Tieto on tärkeä, sillä espanjantautia käy-tetään mallina pandemiapuolustusta suun-niteltaessa. Rokote virusta vastaan ei riitä, vaan tarvitaan myös rokote ja antibiootti-varastot keuhkokuumeen varalta, kirjoittaa Dagens Nyheter.

Pekka T. HeikuraHengenvaarallineninfluenssapuhkesiamerikkalaisellasotilasleirillä.Julkisuuteenepi-demiakuitenkinnousivastalevittyäänEspanjaan,mistätautisainimensä.

Kylmä mallasjuoma virkistää helteisessä maassa, saksalaiset uskovat.

44

OLUTVIRTAAAfganistanissaNaton Afganistaniin sijoittamat 3 600 sak-salaissotilasta kittasivat viime vuonna mil-joona litraa olutta, mikä tekee 278 litraa päätä kohden. Lisäksi germaanit kostuttivat kurkkuaan 70 000 litralla viiniä, päivittelee The Guardian.

Soturien reippaat juomatavat ovat herät-täneet huolta kotonakin. Kuinka miehet pär-jäävät, jos heidät siirretään maan vaaralli-seen eteläosaan?

Saksan puolustusministeriö kommentoi, että oluenjuonti on pysynyt sallituissa ra-joissa eli kahdessa päivittäisessä tölkissä. Ohraneste on sitä paitsi ainoa keino värvätä väkeä epäsuosittuun kohteeseen.

Afganistanissa palvelevilta amerikkalais-joukoilta alkoholi on kielletty. Britit saavat vapaa-aikanaan ottaa ”kohtuullisesti”.

Pekka T. Heikura Amerikkalais-tutkijat toivo-vat, että säh-kömanipuloin-nilla voidaan tulevaisuu-dessa hallita kantasolujen erilaistumista ja käyttää me-netelmää myös kokonaisia elimiä kasva-tettaessa.

hin. Lisäksi maassa luullaan laajalti, että rokotteet aiheuttavat autismia.

San Diegon koululaisista 10 prosenttia on saanut vapautuksen rokotuksista us-konnollisen näkemyksen vuoksi. Hinku-yskäkoulussa taas painotetaan lääketie-teen sijaan ”luonnonmukaisuutta”. Roko-tuksista kieltäytyvät painostavat muitakin luopumaan niistä.

Vaarassa ovat erityisesti vauvat ja syö-päpotilaat, joiden immuunijärjestelmää solunsalpaajahoidot ovat heikentäneet, sanoo Popular Mechanics.

Pekka T. Heikura

KADONNEETTAUDITpalaavat Amerikkaan


... sitä parempi sperma, väittää kansainvälinen tutkijaryhmä.

Lontoon maineikkaan King’s Collegen tutkijat analysoivat 425:n Vietnamissa 1960-lu-vulla palvelleen amerikkalais-sotilaan älykkyystestitulokset ja heidän spermansa ominai-suudet.

Ryhmä löysi pienen mutta merkittävän korrelaation. Mi-tä korkeammat älypisteet, sitä enemmän ja liikkuvampia siit-tiöitä, tutkimus todisti.

Sudokuja ratkomalla sper-manlaadun nostaminen ei kui-tenkaan onnistu. Yhteyttä ei-vät selitä myöskään fiksujen terveemmät elintavat. Tutkijat olettavat jonkin yhteisen ge-neettisen tekijän vaikuttavan sekä älykkyyteen että sper-maan, kertoo Der Spiegel.

Pekka T. Heikura

TIMANTTEJA mikroaalloilla

BENSAA ilmastaYhdysvaltalaisen Los Alamos -labora-torion tutkijaryhmä on kehittänyt mene-telmän, jolla valmistetaan liikennepolt-toainetta ilmasta ja vedestä.

”Sähkökemiallisen menetelmämme avulla ilmakehästä otetaan hiilidioksi-dia. Yhdessä vedyn kanssa se voidaan jalostaa metanolisynteesissä metanolik-si, josta tehdään sekä autoihin että lento-koneisiin sopivaa polttoainetta”, kertoo Jeffrey Martin Der Spiegel -lehdelle.

Synteesissä tarvittavasta vedystä kak-si kolmasosaa saadaan vedestä erillisen elektrolyysin avulla, loppu tulee hiili-dioksidin tuottamisprosessissa tarvitta-vasta vedestä.

Polttoaineella on se etu, että sitä käyt-tävät autot eivät tuota lisää hiilidioksidia ilmakehään, vaan kierrättävät siellä jo ennestään olevaa. Huono puoli on, että menetelmä nielee valtavasti sähköener-giaa.

Pekka T. Heikura

Mitä enemmänharmaita AIVOSOLUJA...

Jos korvien välissä välkkyy, myös siit-tiöt uivat ripeästi.

GEENIMUUNNELTUpuuvilla nitistää tuholaisetMuuntogeeninen puuvilla vähentää tuho-hyönteisten määrää myös naapuripellolla, jolla viljellään tavallisia kasveja, paljastaa kiinalainen tutkimus.

Kiinassa yleinen geenimuunneltu puuvil-la erittää kemikaalia, joka hävittää puuvil-layökkösen toukat, puuvillaviljelmien pa-himmat tuholaiset. Ihmisille tai muille eläi-mille kemikaali ei ole vaaraksi.

Myönteinen vaikutus ulottuu lähiympä-ristöön asti. Toukat häipyvät myös naapu-ruston maissi-, maapähkinä- ja vihannes-pelloilta, joita ötökät mielellään käyttävät vara-aterioimispaikkanaan.

Tutkimustulokset julkaistiin Science-leh-dessä.

Päivi Ikonen

Muuntogeeninen puu-villa tappaa tuholaiset myös viereiseltä maissipellolta.

Amerikkalaisen Carnegie-instituutin tut-kijat ovat tehneet läpimurron keinotekois-ten timanttien tuotannossa. Laadukkaat te-kotimantit uhkaavat nyt vakavasti aitojen asemaa maailmanmarkkinoilla, uskoo New Scientist.

Timantteja on valmistettu kaasukasvatus-menetelmällä, mutta kaasun epäpuhtaudet tekevät kivestä ruskean. Se pitää puhdistaa kalliilla käsittelyllä korkeassa paineessa ja

lämpötilassa. Lopputulos on pieni, korkein-taan sentin mittainen kellertävä timantti.

Uutuusmenetelmässä timantit tuotetaan mikroaalloilla ”keittämällä” niitä 2 200-as-teisessa vetyplasmassa matalassa paineessa. Kiven kokoa rajoittaa vain mikroaaltokam-mion koko. Epäpuhtauksia lopputuotteessa on vähemmän kuin luonnontimantissa.

Pekka T. Heikura

Mikroaalto-timantteja ei testeissä ole voitu erottaa aidoista.

keemIkko

Näytteiden mukaan pieniä poikia ei olekaan tehty etanoista, sammakois-ta ja koiranhännän tupsukoista, vaan DEHP:stä.

Myös meidän muiden verenkierros-sa virtaa muovinpehmittimiä ja muita kemikaaleja. Aineet ovat päätyneet elimistöömme joko sisä- tai ulkopuo-lelta, vahingossa tai tarkoituksella.

Pehmittimet eivät kuulu suunnitel-manmukaisiin ainesosiimme, vaikka monen jäykkäniskaisen pehmittämi-nen olisikin suotavaa.

Jokapäiväisen ftalaattimme saam-me ilmaiseksi. Ftaalihappoisen este-riannoksen nauttimiseksi riittää ilman hengittäminen autossa. Hallitusti voi pehmentyä myös syömällä muoviin pakattuja elintarvikkeita.

Toiset kemikaalit asennetaan mei-hin suurella vaivalla ja hinnalla. Nais-ten varustukseen on löytänyt tiensä silikoni. Miesten maailmassa ainetta käytetään rakennuksilla. Kummassa-kin käyttötarkoituksessa pyritään hy-vään pitävyyteen ja esteettiseen ulko-muotoon.

Aineiden lisäyksellä on pitkät perin-teet. Jo muinaiset inkat juottivat es-panjalaisille valloittajille sulaa kultaa. Kuului vain Au, kun kullanjano sam-mui.

Kultaa käytettiin myös hampaiden korvikkeena, kuten jokainen Neuvos-toliitossa käynyt tietää. Ansioituneen toverin tunnisti kultaisesta hymystä.

Muualla hampaita paikattiin metal-liseoksella. Ekologisesti arveluttavat amalgaamit kuitenkin kiellettiin Euroo-

pan unionissa. Suomalaiset hammas-lääkärit luonnollisesti siirtyivät muovi-paikkoihin. Muissa maissa leegoja ra-pataan kaikessa rauhassa perinteisillä aineilla.

Hampaita voi käsitellä myös fluoril-la, jota lisätään juomaveteen. Amerik-kalaisen äärioikeiston mielestä fluo-ritujaus aiheuttaa kommunismia. Ku-laus fluorattua, ja jokainen muuttuu Obamaksi.

Sen sijaan D-vitamiinin ujuttaminen maitoon ehkäisee tieteellisen tarkasti riisitautia. Vai oliko se keripukkia? Jo-ka tapauksessa maitoon lisätään jo-tain.

Fluoria ihmiskehoon työnnetään myös markkinoinnin voimin. Fluoria on hammastahnassa, jossa hankausai-neena toimivat pienet muovipallot. Ne taas päätyvät varman tiedon mukaan aivoihin. Tai aiheuttavat jotain.

Hammastahnassa voi olla myös an-tibiootteja, joilla varmistetaan suun bakteerikannan vastustuskyky. Kohta mikään ei tapa kitamme mikrobeja, ja voimme huokaista helpotuksesta. En-nen hönkäystä on kuitenkin suositelta-vaa käyttää desinfioivaa suuvettä.

Hyviksi todettuihin kemikaaleihin kuuluvat flavonoidit ja aspiriini. Kum-matkin parantavat terveyttä. Flavonoi-deja saa punaviinistä, jota tulee tar-vittavan määrän saamiseksi nauttia reippaasti. Annostus on oikea, kun aamulla särkee päätä.

Silloin tietää ottaa aspiriinia, joka tekee todella hyvää sydämelle. Näil-lä kemikaaleilla peruskunto nousee

ripeämmin kuin hiihtäjillä korkean pai-kan epo-leirillä.

Sydäntä voi hoitaa myös rasvakuu-rilla, jos autoilu estää flavonoidien käytön. Pahimminkin tukkiutuneet ve-risuonet saa avattua margariinilla. Voi sen sijaan voi tulpata mitä vain, joten sitä on vältettävä, kuten punaista mai-toakin.

Omega kolme on historiasta lainattu uusi ihmekemikaali. Se on tasan tark-kaan makuaan myöten samaa kalan-maksaöljyä, jolla jokaisen lapsuus öl-jyttiin pilalle. Nestettä nieleskelemällä saa elämän tuntumaan paljon pidem-mältä.

Wanha kemisti kehui aikoinaan ui-neensa tehtaan dikloori-difenyyli-trik-loorietaanialtaassa kunnolla kyllästy-äkseen. Kylvyn ansiosta hyttyset jät-tävät hänet rauhaan.

DDT on vaikuttanut Wanhaan ke-mistiin muutenkin positiivisesti. Kor-kean pitoisuuden vuoksi häntä kan-nustetaan elämään mahdollisimman pitkään.

Jopa ahne perikunta toivoo Wanhan jaksavan sinnitellä itseään kauemmin. Koko suku tietää, että lopulta kemis-ti on käsiteltävä ongelmajätelaitoksen hinnaston mukaan.

Wanha kemisti epäilee päätyvänsä loppusijoitettavan ydinjätteen kanssa samaan katakombiin. Siellä hän aikoo faaraoiden tapaan odottaa seuraavaa elämää. Sen mahdollistaa kemia.

KeemikkoPehmennetty mutta taipumaton


Täyteen tankatut

Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa

maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen,

jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.


henkILÖUUTISIA

Palkittu kolmikko on tehnyt pääosan kek-sintöönsä liittyvästä työstä professori Juk-ka Seppälän johtamassa Teknillisen kor-keakoulun polymeeriteknologian labora-toriossa, joka vuosina 2002–2007 toimi Suomen Akatemian rahoittamana huippu-yksikkönä.

Voitokkaan innovaation perustana on tut-kijoiden oivallus yhdistää erilaisia maito-happopohjaisia polymeereja. Kun eri poly-meerien päihin lisätään funktionaalisia yh-disteitä, niitä voidaan liittää yhteen, jolloin mahdollistuu hyvin monenlaisten polyes-terijohdannaisten valmistus.

Lujiin, työstettäviin ja lämpömuovatta-viin polyestereihin voidaan seostaa erilaisia lääkeaineita. Polyanhydridit sen sijaan ovat nopeasti hajoavia polymeerejä, jotkut niis-tä pintahajoavia. Yhdistelemällä molempia yhdeksi materiaaliksi saadaan aikaan raken-ne, jossa polymeeriketjussa on paikoitellen heikkoja anhydridisidoksia.

Syntyneen materiaalin hajoamiskäyttäy-tymiseen voidaan vaikuttaa usealla teki-jällä.

”Tekijöitä, jotka vaikuttavat materiaa-lin hajoamisnopeuteen, ovat muun muassa käytetty monomeeri, moolimassa ja mole-kyylin arkkitehtuuri”, kertoo tutkija Harri Korhonen.

”Tärkein säätelykeino on kuitenkin an-hydridisidosten suojaaminen rasvamole-kyyliketjuilla. Ketjujen pituus vaikuttaa materiaalin hydrofobisuuteen ja sitä kaut-ta hajoamisnopeuteen”, Korhonen selvittää keksinnön ydinkohtaa.

Polymeerikeksijät tähtäävätkansainvälisille markkinoille

TKK:n polymeeritutkijat

nappasivat historian ensim-

mäisen materiaalitekniikan

keksintöpalkinnon. Jukka

Seppälän,RistoHakalanja

HarriKorhosenkehittämät

bioaktiiviset polymeeri-

materiaalit on tarkoitettu

lääkeaineannosteluun ja

kudoskasvatukseen.

Huippuosaajienyhteistyötä

Materiaalin olennaisin ominaisuus on, että hallitusta hajoamisesta seuraava aineiden vapautuminen tapahtuu tasaisesti vakiono-peudella.

”Materiaalia voidaan käyttää kudosten kasvualustana, joka hajoaa elimistössä teh-tävänsä hoidettuaan. Alustassa voi olla mu-kana myös jotain aktiiviainetta, esimerkiksi kasvutekijää, jota vapautuu hitaasti ja joka auttaa kudoskasvua”, kuvailee professori Seppälä.

Toinen sovelluskohde on lääkeaineiden annostelu.

”Erityisen hyvin materiaali soveltuu tu-lossa olevien suurimolekyylisten lääkeai-neiden, kuten peptidien, proteiinien ja po-lysakkaridien, annosteluun. Tavanomaisten pienimolekyylisten lääkeaineiden annostelu onnistuu sekin”, Seppälä listaa keksinnön lääketieteellisiä sovelluskohteita.

Kun materiaali sijoitetaan elimistöön ku-dostueksi tai paikallista lääkeannostelua varten, tarvitaan kirurgiaa. Joissakin tapa-uksissa materiaali voidaan ruiskuttaa neste-mäisenä esipolymeerina kohteeseen ja ko-vettaa siellä ultraviolettivalolla.

Lääkeannostelu voi tapahtua myös suun kautta nieltävinä tabletteina, jolloin mate-riaali hajoaa ja lääkeaine vapautuu hitaas-ti suolistossa joutuen sitä kautta verenkier-toon.

”Hienoimpia asioita tutkimuksessamme on ollut poikkitieteellisyys”, kehuu tutkija Risto Hakala. ”Kemisti ei yksin pysty ke-hittämään biomateriaaleja, vaan siinä tarvi-

taan monen alan osaajien yhteistyötä.””Meidän osuutemme on ennen kaikkea

synteeseissä, joiden avulla pyrimme jatku-vasti jatkuvasti kehittämään ja räätälöimään täysin uusia materiaaleja”, Hakala täsmen-tää.

Tavoitteena ovat Hakalan mukaan mah-dollisimman helpot synteesit, joilla pysty-tään tuottamaan isoja määriä tarvittavia ai-neita. Tällöin materiaali saadaan nopeasti jatkotutkimuksiin esimerkiksi farmakolo-geille ja lääkäreille.

Jukka Seppälä muistuttaa kolmikon inno-vaation olevan luonteeltaan peruskeksintö, jolla on useita sovellusreittejä. “Niitä kehi-tämme edelleen yhteistyötahojen kanssa.”

Kohtikaupallistamista

Materiaalipalkinnon tärkeimpiä kriteereitä ovat palkintotoimikunnan mukaan keksin-nön kaupallistamismahdollisuudet. Seppälä, Hakala ja Korhonen täyttävät vaatimuksen kirkkaasti, sillä heidän innovaatiollaan on todellista kansainvälistä markkina-arvoa.

Myös patentointi on hoidettu ja keskus-telut keksinnöstä kiinnostuneiden yhtiöiden kanssa käynnissä.

Materiaalitekniikan keksintöpalkinnon myöntävät Teknillisen korkeakoulun Uusi-en materiaalien keskus ja Uudenmaan nanoteknologian osaamiskeskus Culminatum Oy. 7 000 euron palkinto luovutettiin Ota-niemessä tammikuussa järjestettyjen Tek-niikan päivien yhteydessä.

Jari Koponen

TutkijatRistoHakala(vas.)jaHarriKorhonensekäprofessori Jukka Seppälä arvostavat suuresti heille myönnettyä palkintoa.

Jari

Kop

onen


henkILÖUUTISIA

Uuden Aalto-yliopiston ensimmäiseksi reh-toriksi on valittu professori Tuula Teeri. Hänen viisivuotensa kautensa käynnistyy 1. huhtikuuta 2009.

Teeri toimii tällä hetkellä vararehtorina ja rehtorin varamiehenä Ruotsin Kunin-kaallisessa teknillisessä korkeakoulussa KTH:ssa, jossa hän on työskennellyt vuo-desta 1996.

VTT:ssä väitöskirjatyönsä tehnyt Teeri suoritti tohtorin tutkinnon Helsingin yli-opistossa. Hänellä on kansainvälistä koke-musta myös muun muassa Yhdysvalloista. Teerillä on useita akateemisia, yhteiskun-nallisia ja yritysmaailman luottamustehtä-viä. Häntä pidetään vankkana perustutki-muksen puolestapuhujana.

Syksyllä toimintansa aloittavan Aalto-yliopiston muodostavat Teknillinen kor-keakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu, jotka lakkaavat olemasta itsenäisinä yksikköinä 1. tammi-kuuta 2010.

Biokemisti Tuula TeeriAalto-yliopiston rehtoriksi

Ain

o H

uovi

o

Orion-Farmoksen säätiöltäPUOLIMILJOONAATUTKIMUSRAHAAOrion-Farmos Tutkimussäätiö on jaka-nut vuodelle 2009 apurahoina yhteensä 521 000 euroa. Tukea sai 87 tutkijaa.

Suurin, 25 000 euron apuraha myön-nettiin raisiolaiselle lääketieteen tohto-rille Markus Juonalalle, joka selvittää aineenvaihdunnallisten riskitekijöiden merkitystä valtimokovettumataudin ke-hittymisessä.

20 000 euroa sai neljä tutkijaa. Anne Koivisto Kuopiosta tutkii Alzheimerin taudin riskigeenejä verrokki- ja sisarus-pariaineistossa. Oululaisen Jussi Koi-vusen aiheena ovat P13-kinaasin estä-jät ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoi-dossa.

Espoolainen tutkija Antti Nykänen paneutuu sydämensiirteen geeniterapi-an kehittämiseen ja Jaana Rysä Oulusta selvittää uusien sydämien hypertrofiaa ja vajaatoimintaa säätelevien geenien identifiointia.

Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala on saanut vuoden 2009 Matti Äyräpään palkinnon. Arvok-kaan tunnustuksen myöntää lääkä-riseura Duodecim.

Kuopion yliopistossa työskente-levä Ylä-Herttuala tunnetaan eri-tyisesti sydän- ja verisuonitautien sekä aivosyövän hoitojen kehittä-jänä.

Alansa eturivin tutkijoihin maa-ilmassa kuuluva Ylä-Herttuala on virusvälitteisen geeninsiirtotek-nologian pioneeri. Hänen johdol-laan tehtiin muun muassa Pohjois-maiden ensimmäinen geeninsiirto pahanlaatuiseen aivokasvaimeen vuonna 1995.

Ylä-Herttualan pisimmälle eden-nyt geenisovellus on aivosyövän hoitoon kehitetty lääke. Tutkimuk-sissa sen avulla on pystytty piden-tämään potilaiden jäljellä oleva elinaika lähes kaksinkertaiseksi ta-vanmukaisiin hoitoihin verrattuna.

DUODECIMPALKITSISeppoYlä-Herttualan

SeppoYlä-Herttuala


Irma Thesleff saiFELLOW-NIMITYKSENTiedejärjestö AAAS (American Association for the Advancement of Science) on myön-tänyt professori Irma Thesleffille arvoste-tun Fellow-nimityksen. Helsingin yliopis-ton biotekniikan instituutin kehitysbiologi-an tutkimusjohtajana toimiva Thesleff sai tunnustuksen ensimmäisenä suomalaisena.

Fellow-luokkaan pääsevät tutkijat, joiden AAAS katsoo erityisesti edistäneen oman alansa tutkimusta. Perusteluissaan järjestö kiittää Thesleffin innovatiivisuutta erityi-sesti hampaiden, kallonluiden ja muiden elinten kehityksen tutkijana. Hän on myös tehnyt merkittävää työtä kansainvälisen tie-deyhteisön hyväksi.

Science-lehteä julkaiseva AAAS on maa-ilman suurin tieteellisten seurojen ja akate-mioiden kattojärjestö. Siihen kuuluu yli 10 miljoonaa jäsentä.

Viidelle tutkijalle ja yhdelle kasvuyrityksel-le on myönnetty Millennium-tunnustuspal-kinto uraauurtavasta työstä biomateriaalien ja nanoteknologian alalla.

Tekniikan Akatemian jakamat tunnustuk-set saivat emeritusprofessorit Kaj Karls-son, Pertti Törmälä ja Antti Yli-Urpo, professorit Jukka Seppälä ja Arto Urtti sekä Vivoxid Ltd.

Epäorgaanisen kemian laboratorion joh-tajana Åbo Akademissa työskennelleel-le Karlssonille huomionosoitus annettiin muun muassa bioaktiivisen silikaattilasin kehittämisestä kudospuutosten korvaami-seen.

Törmälä on toiminut akatemiaprofesso-rina ja biomateriaali-instituutin johtajana Tampereen teknillisessä yliopistossa. Hän sai palkinnon elimistössä hajoavien poly-meeriaineiden kehittämisestä luunmurtumi-en ja verisuoniahtautumien hoitoon.

Turun yliopiston hammasprotetiikan ja biomateriaalitieteen laboratorion johtajana Antti Yli-Urpo oli kekseliäs biomateriaali-tieteiden kehittäjä. Tunnustuksen perustee-na olivat bioaktiiviset tukiaineet ja mikro-bien kasvua estävät keraamit.

Teknillisen korkeakoulun biotekniikan ja kemian tekniikan laitosta johtava Seppälä palkittiin bioaktiivisten polymeerien ja nii-den teollisen tuotannon kehittäjänä.

Helsingin yliopiston biofarmasian pro-

fessori Arto Urtti sai palkintonsa lääkekul-jetusmenetelmien ja lääkkeiden kehitysme-netelmien tutkimuksesta.

Turkulainen Vivoxid kehittää uuden su-kupolven biomateriaalituotteita hammas-lääketieteen ja lääketieteen sovelluksiin.

Bio- ja nano-osaajilleMillennium-tunnustukset

VivoxidinedustajaTomiNumminen(vas.),ArtoUrtti,PerttiTörmälä,KajKarlsson, AnttiYli-Urpo,JukkaSeppäläjaMillennium2008-voittajaRobertLanger.


henkILÖUUTISIA

MIKROSIRULLATIETOAkompostimikrobeista

Mikrosiru havaitsee kompostista myös pie-nimpinä määrinä esiintyvät mikrobit. Jen-ni Hultmanin väitöstyössään kehittämää herkkää mikrosirumenetelmää voidaan hyödyntää kompostointiprosessin seuraa-misessa ja kompostin lopputuotteen hygi-eenisyyden varmistamisessa. Tekniikkaa voidaan soveltaa myös muiden ympäristö-jen mikrobien tutkimiseen.

Hultmanin tutkimus tuo uutta tietoa teol-lisen kompostointiprosessin mikrobiyhtei-söstä ja sen huomattavista eroista verrattuna pienen kompostointirummun mikrobiyhtei-söön.

Mikrosirudiagnostiikan avulla tutkittavi-en mikrobilajistojen havainnointiraja laskee selvästi, ja kaksi lähisukuista mikrobilajia voidaan erottaa toisistaan. Menetelmä pe-rustuu kahden DNA-koettimen liittämiseen ja työssä suunnitellun kontrollikoettimen käyttöön.

Hultmanin tutkimat bakteerit ja sienet erosivat huomattavasti aiemmissa tutki-muksissa löydetyistä mikrobeista, ja aiem-min tunnistamattomia mikrobisekvenssejä oli runsaasti.

Kompostoinnin mikrobiologiaa on tut-kittu vuosikymmeniä, mutta teollisen mit-takaavan kompostointilaitoksen mikrobisto

on suurelta osin tuntematon.Jenni Hultmanin väitöskirja Microbial

diversity in the municipal composting pro-cess and development of detection methods tarkastettiin Helsingin yliopiston biotie-teellisessä tiedekunnassa 23.1.2009. Vas-taväittäjänä oli professori Heribert Insam Innsbruckin yliopistosta ja kustoksena pro-fessori Martin Romantschuk.

JenniHultman

SabiruddinMirza

TOMIMÄKELÄJOHTAMAANbiotekniikan instituuttia

Helsingin yliopiston biotekniikan insti-tuutin uudeksi johtajaksi on nimitetty bio-kemian ja molekyylibiologian professori Tomi Mäkelä. Hänen viisivuotinen kau-tensa käynnistyy 1. heinäkuuta. Kesäkuu-hun asti määräaikaisena johtajana toimii instituutin tutkimusjohtaja, professori Ir-ma Thesleff.

Mäkelä seuraa tehtävässä professori Mart Saarmaa, joka on vetänyt biotek-niikan instituuttia vuodesta 1990.

Väiteltyään vuonna 1992 Mäkelä toi-mi tutkijatohtorina MIT:n Whitehead-ins-tituutissa.

Viime vuodet hän on työskennellyt yli-opiston lääketieteellisen tiedekunnan ge-nomibiologian tutkimusohjelman johta-jana ja tutkimuksesta vastaavana varade-kaanina.

Tällä hetkellä Mäkelä ryhmineen sel-vittää solujen viestinvälitystä ja sen häi-riöiden merkitystä syövissä. Ryhmä tutkii erityisesti solujen keskeisten viestinvie- jien eli kinaasien roolia solujen jakaantu-misessa ja transkriptiossa.

Tomi Mäkelä sai vuonna 2000 nuoren tutkijan Anders Jahre -palkinnon.

LääkeaineidenkiteyttäjälleKANSAINVÄLINENPALKINTO

Helsingin yliopiston farmasian tiede-kunnan tutkija Sabiruddin Mirza on saanut kansainvälisen vuoden 2008 väitöskirjapalkinnon. Palkinnon myön-tää American Association of Pharma-ceutical Scientists (AAPS). Professori Jouko K. Yliruusi palkittiin ansiok-kaasta väitösohjauksesta.

Mirza esitteli väitöstyössään uuden-laisen lääkeaineiden kiteyttämismene-telmän, jonka avulla lääkeaineen pu-ristuskäyttäytyminen ja tabletoitavuus paranevat huomattavasti.

Uutuustekniikka kiinnostaa sekä ko-timaista että kansainvälistä lääketeolli-suutta. Toiveissa on, että Suomen Aka-temia ja Tekes tukevat menetelmän jat-kokehittelyä.

Tomi Mäkelä


ChempolisShanghain tytäryhtiöön on ni-mitetty toimitusjohtajaksi (oto) teknologiajohtaja DI Pasi Rou-su, pääinsinööriksi M.Sc. Shi Dongsheng ja kolmannen su-kupolven biopolttoainetekno-logiasta vastaavaksi johtajaksi (oto) professori Juha Tanska-nen. Prosessiteknologiasta vas-taavaksi johtajaksi on nimitetty TkT Juha Anttila, tutkimus- ja kehitysjohtajaksi FT Riitta Lai-tinen, biojalostamon projekti- ja käyttöpäälliköksi DI Keijo Hy-tönen, ympäristöpäälliköksi DI Paula Paananen ja vanhemmak-si suunnitteluinsinööriksi DI Ju-ha Björk.

Uuteen biojalostamoon on ni-mitetty suunnitteluinsinööreiksi DI Jaakko Palola ja DI Jarkko Tenhunen sekä tutkijaksi Janne Sandqvist.

Helsingin yliopistoSoveltavan mikrobiologian pro-fessoriksi on nimitetty akatemi-aprofessori Kaarina Sivonen. Hän toimi vuosina 2002–2007 Suomen Akatemian mikrobiva-rantojen huippuyksikön johtajana

Helsingin yliopistoM.Sc. Camelia Constantinin väitöskirja Cereulide Producing B. cereus and Amylosin Produ-cing B. subtilis and B. mojaven-sis: Characterization of Strains and Toxigenicities tarkastettiin 1.12.2008. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Christophe Nguyen-The (Director of the Joint Research Unit for the Safety and Quality of Products of Plant Origin, INRA, University of Avignon et Pays de Vaucluse) ja kustoksena prof. Per Saris.

MMM Katrianna Halisen väitöskirja Genetic Diversity and Microcystin Production by Ana-baena in the Gulf of Finland, Bal-tic Sea tarkastettiin 5.12.2008. Vastaväittäjänä toimi prof. Lucas J. Stal (Department of Aquatic Microbiology, Institute for Bio-diversity and Ecosystem Dyna-mics, University of Amsterdam) ja kustoksena prof. Kristina Lind-ström.

FM Tero Pilvin väitöskirja Atomic Layer Deposition for Op-tical Applications: Metal Fluori-de Thin Films and Novel Devices

Nimityksiä

VäitÖksiä

ja on vuosina 2008–2013 akate-mian integroidun fotosynteesi- ja metaboliittitutkimuksen huippu-yksikön varajohtaja.

Biofarmasian professoriksi ajalle 1.1.2009–31.12.2013 on nimitetty FT Marjo Liisa Yli-perttula. Hän on työskennellyt vuodesta 2005 yliopiston farma-sian tiedekunnassa. Sitä ennen hän toimi tutkijatohtorina Parii-sissa ja noin 10 vuotta lääketeh-das Orionin tutkimus- ja kehitys-tehtävissä.

HoneywellTeollisuusautomaation johtajaksi on nimitetty Norman Gilsdorf.

Jyväskylän yliopistoKemian professoriksi, vastuualu-eenaan kemian aineenopettajien koulutus, on nimitetty 1.1.2009 alkaen FT Jan Lundell. Hän on hoitanut tehtävää määräaikai-sena tammikuusta 2008. Tutki-jana muun muassa Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa työs-kennellyt Lundell toimi Suo-men Akatemian tutkijatohtorina 2001–2002 ja akatemiatutkijana 2004–2009.

KemiraT&K ja Teknologia -organisaa-tioon on nimitetty DI Kaisu An-nala vastaamaan Water-liiketoi-minnasta. Konserniviestintään on nimitetty viestintäpäälliköksi Kaisa Sipilä ja tehtävään Com-munications Specialist (web) Lii-sa Tikkanen.

LinnunmaaToimitusjohtajaksi on nimitetty 1.1.2009 alkaen HM Mari Tar-vainen. Linnunmaa Oy:n pää-omistaja FL Eeva Punta jatkaa hallituksen puheenjohtajana.

Tampereen yliopistoProfessori, LT Anne Kallioniemi on nimitetty lääketieteellisen tek-nologian ja bioteknologian pro-fessorin virkaan ajalle 1.1.2009–31.12.2013.

Tekniikan AkatemiaYliasiamieheksi on nimitetty TkT, MBA Ainomaija Haar-la 16.2.2009 alkaen. Hän siirtyy tehtävään ProConsilium Oy:n toi-mitusjohtajan paikalta.

Teknillinen korkeakouluPuunjalostuksen kemian profes-soriksi on nimitetty TkT Janne Laine 1.1.2009 lukien pysyvästi. Laine on toiminut TKK:ssa van-hempana tutkijana 2001–2003 ja professorina 2003–2008.

Kemian laitetekniikan profes-sorin virkaan on nimitetty TkT Ville Alopaeus 1.1.2009 alka-en pysyvästi. Hän on toiminut TKK:n dosenttina ja tutkijatoh-torina 2004–2008 ja professorina vuodesta 2008.

Vesitalouden professoriksi on nimitetty TkT Olli Varis 1.1.2009 alkaen pysyvästi ja materiaalitie-teen professoriksi FT Jari Kos-kinen 1.3.2009 alkaen pysyvästi.

Teknokemian yhdistysToimitusjohtajaksi on nimitetty DI Sari Karjomaa. Hän toimi aiemmin yhdistyksen johtajana.

TikkurilaKemiran maaliliiketoiminnasta vastaavan Tikkurilan ukrainalai-sen tytäryhtiön TOV Tikkurilan toimitusjohtajaksi on nimitetty Raivo Voit. Hän vastasi aiemmin Itä-Euroopan investoinneista.

tarkastettiin 5.12.2008. Vastaväit-täjänä oli tri Jeffrey Elam (Argon-ne National Laboratory, Illinois, USA) ja kustoksena prof. Mikko Ritala.

HLL Kim Lembergin väitös-kirja The Pharmacology of Oxy-codone—Studies In Vitro, In Vi-vo and In Humans tarkastettiin 12.12.2009. Vastaväittäjänä toimi prof. Mika Scheinin ja kustokse-na prof. Esa Korpi.

MMM Piia Pessalan väitöskir-ja Tracking and Identifying Was-tewater Toxicants and Assessing Their Biodegradation Products tarkastettiin 19.12.2008. Vasta-väittäjänä toimi PhD Anne Kahru ja kustoksena prof. Per Saris.

FM Petra Kukkaron väitös-kirja Characterization of New Viruses from Hypersaline Envi-ronments tarkastettiin 9.1.2009. Vastaväittäjänä toimi prof. Martin Romantschuk ja kustoksena prof. Timo Korhonen.

FM Anne-Sisko Patanan väitöskirja The Human UDP-Glucuronosyltransferases: Stu-dies on Substrate Binding and Catalytic Mechanism tarkastet-

tiin 6.2.2009. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Michael W.H. Coughtrie (University of Dundee) ja kustok-sena prof. Carl G. Gahmberg.

Joensuun yliopistoFM Jukka Tanskasen väitös-kirja One- and Two-dimensional Nanostructures of Group 14 Ele-mental Hydrides and Group 13–15 Binary Hydrides tarkastettiin 12.12.2008. Vastaväittäjänä toimi prof. Tapio Rantala ja kustoksena prof.Tapani Pakkanen.

Jyväskylän yliopistoFM Elina Kakkosen väitöskirja Regulation of Raft-derived En-docytic Pathways—Studies on Echovirus 1 and Baculovirus tar-kastettiin 30.1.2009. Vastaväittä-jänä toimi prof. Elina Ikonen ja kustoksena akatemiatutkija Varpu Marjomäki.

Kuopion yliopistoFM Sari Himasen väitöskirja Climate Change and Genetical-ly Modified Insecticidal Plants: Plant-Herbivore Interactions and Secondary Chemistry of Bt

Cry1Ac-Toxin Producing Oilseed Rape (Brassica napus L.) under Elevated CO2 or O3 tarkastettiin 5.12.2008. Vastaväittäjänä toimi FT Markku Keinänen ja kustok-sena prof. Jarmo Holopainen.

FM Anna Saramäen väi-töskirja Regulation of the p21 (CDKN1A) Gene at the Chroma-tin Level by 1alfa,25-dihydroxyvi-tamin D3 tarkastettiin 5.12.2008. Vastaväittäjänä toimi prof. Roger Bouillon (Katholieke Universi-teit Leuven, Belgia) ja kustokse-na prof. Carsten Carlberg.

FM Pasi Jalavan väitöskir-ja Toxicological Characterizati-on of Size-Segregated Urban Air Particulate Matter in Macropha-ge Cell Line—Effects of Chemical Composition and Sources tarkas-tettiin 5.12.2008. Vastaväittäjänä toimi prof. Steffen Loft (Kööpen-haminan yliopisto) ja kustoksena prof. Maija-Riitta Hirvonen

FM Päivi Kivirannan väitös-kirja Design and Synthesis of Si-lent Information Regulator Hu-man Type 2 (SIRT2) Inhibitors tarkastettiin 10.12.2008. Vasta-väittäjänä toimi prof. Antello Mai


SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Reach-teemapäiväHelsinki 5.3.2009www.chemind.fi/koulutusohjelmatKemianteollisuuden työsuhdeasiain kurssiTampere 17.–19.3.2009www.chemind.fi/koulutusohjelmatLC-MS teoriassa ja käytännössäHelsinki 19.–20.3.2009www.kemianseura.fiKemian opetuksen päivätHelsinki 16.–17.4.2009www.helsinki.fi/kemia/opettajaSKS:n 90-vuotisjuhlakokousHelsinki 24.4.2009www.suomalaistenkemistienseu-ra.fiESCMIDHelsinki 16.–19.5.2009www.akm.ch/eccmid2009/ChemBio 09Helsinki Chemicals ForumHelsinki 27.–29.5.2009www.finnexpo.fiKemian päivät 2009Helsinki 27.–29.5.2009www.kemianseura.fi/kemianpaivat.htmlYhdyskuntatekniikka 2009Tampere 27.–29.5.2009www.yhdyskuntatekniikka.fi

TULEVIa TapahTUmIaPalstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vas-taa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: [email protected].

NBC 2009Jyväskylä 8.–11.6.2009www.nbcsec.fi/nbc/index1.htmInternational Conferenceof Quantum ChemistryHelsinki 22.–27.6.2009www.helsinki.fi/kemia/icqc30th International Symposium on Free RadicalsSavonlinna 25.–30.7.2009www.helsinki.fi/kemia/FRS2009Nanotechnology – Occupationaland Environmental HealthHelsinki 26.–29.8.2009www.ttl.fi/nanoeh2009Alihankinta 2009Tampere 8.–10.9.2009www.alihankinta.fiESCC 2009Espoo 15.–18.9.2009www.escc2009.fiFarmasian päivätHelsinki 20.–22.11.2009www.farmasianoppimiskeskus.fi

MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Agricultural FilmBarcelona, Espanja 24.–26.2.2009www.amiplastics.comSmart Fabrics 2009Rooma, Italia 10.–12.3.2009www.smartfabricsconference.com

13th Wasser BerlinBerliini, Saksa 30.3.–3.4.2009www.wasser-berlin.deAchema 2009Frankfurt, Saksa 11.–15.5.2009www.achema.deChemical Reactions in FoodPraha, Tšekki 13.–15.5.2009www.carolina.cz/crfviEuchem Conference on Stereo ChemistryBrunnen, Sveitsi 17.–22.5.2009www.stereochemistry-buergens-tock.chSETAC Europe 2009Göteborg, Ruotsi 31.5.–4.6.2009http://goteborg.setac.eu12th International Conference on Chemistry and the EnvironmentTukholma, Ruotsi 14.–17.6.2009www.chemsoc.seXVIII Euchems Conference on Organometallic ChemistryGöteborg, Ruotsi 22.–25.6.2009www.chemsoc.seNPE 2009Chicago, USA 22.–26.6.2009www.npe.orgLOPE-C Large-area, Organic & Printed Electronics Convention Frankfurt, Saksa 23.–25.6.2009www.lope-c.comFood for the FutureKööpenhamina, Tanska 5.–8.7.2009www.eurofoodchemxv.life.ku.dk

European Symposium on Organic ChemistryPraha, Tšekki 12.–16.7.2009www.esoc2009.com42nd Iupac Congress: Chemistry SolutionsGlasgow, Britannia 2.–7.8.2009www.iupac2009.orgITALIC 5 Science and Technology of BiomassesComo, Italia 1.–[email protected] European Conference on Chemistry in Life SciencesFrankfurt, Saksa 3.–5.9.2009www.gdch.de/3ecclscEuroanalysis 2009Innsbruck, Itävalta 6.–10.9.2009www.euroanalysis2009.atEuropean Symposium on Organic ReactivityHaifa, Israel 6.–11.9.2009www.congress.co.il/esor09ECME 2009Kööpenhamina, Tanska 9.-12.9.2009http://ecme09.ku.dk/Pack Print InternationalBangkok, Thaimaa 23.–26.9.2009www.pack-print.deNanotech EuropeBerliini, Saksa 28.–30.9.2009www.nanotech.netBiotechnicaHannover, Saksa 6.–8.10.2009www.biotechnica.de

(Università Degli Studi di Roma ”La Sapienza”, Italia) ja kustok-sena FT Erik Wallén.

Prov. Tiina Kääriäisen väitös-kirja Interaction of the Dopami-nergic and Serotonergic Systems in Rat Brain: Studies in Parkin-sonian Models and Brain Micro-dialysis tarkastettiin 13.12.2008. Vastaväittäjänä toimi prof. Raimo K. Tuominen ja kustoksena prof. Pekka T. Männistö.

Oulun yliopistoFM Zhijun Chein väitöskirja Characterization of the 2-enoyl Thioester Reductase of Mi-tochondrial Fatty Acid Synthesis Type II in Mammals tarkastettiin 4.12.2008. Vastaväittäjänä toimi prof. Jorma Palvimo ja kustokse-na prof. Kalervo Hiltunen.

FM Anne Tuomiston väitös-kirja The Role of Collagen XIII in B-cell Lymphoma Develop-ment, and Characterization of its Biosynthesis and Tissue Distri-bution tarkastettiin 5.12.2008. Vastaväittäjänä toimi prof. Klaus Elenius ja kustoksena prof.Taina Pihlajaniemi

LL Jenni Tahkolan väitöskirja Collagen XIII in Cardiovascular Development and Tumorigenesis tarkastettiin 5.12.2008. Vastaväit-täjänä toimi dos. Raija Tammi ja

kustoksena prof. Taina Pihlaja-niemi.

FM Aare Rokan väitöskirja Solute Traffic Across the Mam-malian Peroxisomal Membrane —the Role of Pxmp2 tarkastettiin 12.12.2008.Vastaväittäjänä toi-mi prof. Eveline Baumgart-Vogt (Giessenin yliopisto, Saksa) ja prof. Kalervo Hiltunen

FM Satyan Sharmanin väitös-kirja Computational Studies on Prostatic Acid Phosphatase tar-kastettiin 16.12.2008. Vastaväit-täjänä toimi prof. Mike Sutcliffe (Manchesterin yliopisto, Iso-Bri-tannia) ja kustoksena FT André Juffer.

MMM Timo Niemisen väitös-kirja Detection of Harmful Micro-bes and their Metabolites with Novel Methods in the Agri-Food Production Chain tarkastettiin 22.1.2008. Vastaväittäjänä toimi tri Hans-Jürgen Busse (Institute of Bacteriology, Mycology and Hygiene University of Veterinary Medicine Vienna) ja kustoksena prof. Riitta Keiski.

Tampereen teknillinen yliopistoDI Reija Kolehmaisen väitös-kirja Natural organic matter bio-degradation and microbial com-munity dynamics in artificial groundwater recharge tarkastet-

tiin 19.12.2008. Vastaväittäjinä toimivat prof. Martin Romant-schuk (Helsingin yliopisto) ja dos. Ilkka Miettinen (Kansanter-veyslaitos) sekä kustoksena prof. Jaakko Puhakka.

Tampereen yliopistoFM Mika Hilvon väitöskir-ja Expression and Biochemical Properties of Membrane-Bound Carbonic Anhydrase Isozymes IX and XV tarkastettiin 31.10.2008. Vastaväittäjänä oli prof. Kaler-vo Väänänen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Seppo Park-kila.

FM Suvi Haimin väitöskir-ja Allograft bone and osteoge-nic scaffolds seeded with human adipose stem cells in bone tissue engineering. In vitro study tarkas-tettiin 29.12.2008. Vastaväittäjä-nä toimi prof. Pekka Vallittu (Tu-run yliopisto) ja kustoksena prof. Riitta Suuronen.

Turun yliopistoFM Anne Vuoreman väitöskirja Reduction and Analysis Methods of Indigo tarkastettiin 19.12.2008. Vastaväittäjänä toimii prof. Bernd

Rudolph (University of Applied Sciences Jena) ja kustoksena pro-fessori Keijo Haapakka.

FM Maija Pollarin väitöskir-ja Cyanobacterial Acclimation to Changing Environmental Con-ditions—Roles for Group 2 Sig-ma Factors in Synechocystis sp. PCC 6803 tarkastettiin 9.1.2009. Vastaväittäjänä toimi prof. Wolf-gang R. Hess (Freiburgin yliopis-to) ja kustoksena prof. Eevi Rin-tamäki.

BBM Antoine Mialonin väi-töskirja Role and Function of c-Jun Protein Complex in Can-cer Cell Behavior tarkastettiin 16.1.2009. Vastaväittäjänä toimi dos. Sirpa Leppä ja kustoksena prof. Jukka Westermarck.

Åbo AkademiMD Emad Afrasiabin väitöskir-ja Antiproliferative Agent Against Anaplastic Thyroid Carcionoma Cells tarkastettiin 12.12.2008. Vastaväittäjänä toimi prof. Dag-mar Meyer zu Heringdorf (Goet-he-Universität Frankfurt am Main, Saksa) ja kustoksena pro-fessori Kid Törnquist.

…väitökset

Tilaa Kemia-lehden uutiskirje: www.kemia-lehti.fi

Tilaa Kemia-lehden uutiskirje:


Heleena karrus

Suomalaisten Kemistien Seuran elokuiselle bussiretkelle osallis-tui 29 kemistiä eri puolilta maa-ta. Menomatkalla lounastettiin Viipurin nostalgisessa Pyöre-ässä tornissa. Pietarissa ensim-mäinen ilta kului samppanjaa nauttien Neva-joen risteilyllä.

Tärkeimpiä vierailukohteita oli kaupungin lounainen jäte-vedenpuhdistamo, joka on ra-kennettu yhteistyössä suoma-laisten ja ruotsalaisten yritysten kanssa.

Meille laitosta esittelivät sen paikallisjohtaja Boris Fedorov ja Vodokanal-yhtiön suomalai-nen toimitusjohtaja Esa Ovas-kainen.

Kiersimme vuonna 2005 toi-mintansa aloittaneen laitoksen sekä maanpäällisillä että maan-alaisilla allasalueilla ja tutus-tuimme myös laboratorioon. Valtaisan määrän jätevettä kä-sittelevän laitoksen yleiskuva oli varsin hyvä.

Kullan kimallusta

Päivä jatkui tutustumisella Pie-tarin keskustassa sijaitsevan Eremitaasin aarteisiin. Vuonna 1764 perustettu Eremitaasi on maailman suurimpia museoita. Sen taidekokoelmat sijaitsevat seitsemässä eri palatsissa, jois-sa on yhteensä yli 350 näytte-lysalia.

Museon kokoelmissa on 15 000 maalausta, 12 000 veistosta, 600 000 piirrosta ja grafiikka-työtä, miljoona kolikkoa ja mi-talia sekä tuhansia muita taide-esineitä. Kullan kimallukseen ja mittaamattomiin aarteisiin alkoi opaskierroksen lopulla jo hieman turtua. Monen mat-kalaisen mielestä Eremitaasis-sa olisi ollut katseltavaa vaikka viikoksi.

Ilta kului useimmilta suur-kaupunki Pietarin sykkeeseen tutustuen ja kuuluisalla Nevs-ki Prospektilla kävellen. Kaikki

nauttivat myös venäläisen keit-tiön herkkuja.

Tsaarien kylässä

Tsarskoe Selon, suomeksi Tsaa-rien kylän, nimi vaihdettiin vuonna 1937 Puškinoksi ve-näläisen runoilijan Aleksandr Puškinin kuoleman 100-vuo-tispäivän kunniaksi. Kaupunki sijaitseee 24 kilometriä Pietaris-ta etelään.

Pietari Suuri rakennutti sin-ne kesäpaikan vaimolleen, tu-levalle keisarinnalle Katariina I:lle. Nykyisen barokkityylisen Katariinan palatsin rakennutti Elisabet I. Myöhemmin Kata-riina II Suuri jatkoi palatsin ja sen puistojen laajennustöitä. Katariinan palatsin julkisivu ja salit tuhoutuivat pahasti toises-sa maailmansodassa, mutta ne on restauroitu huolella. Vierai-limme myös palatsin kuului-

Vedenpuhdistusta ja taideaarteita

Ihastuttavassa Pietarissa

sassa Meripihkahuoneessa.Juhlistaakseen perillisensä,

suuriruhtinas Paavalin synty-mää Katariina Suuri lahjoitti tälle Pavlovskiksi ristityn pa-latsin. 30 kilometriä Pietaris-ta sijaitsevasta palatsista muo-dostui musiikkielämän keskus, jossa muun muassa Johann Straussin orkesteri viihdytti keisarillisia vieraita monena kesänä.

Iltapäivä kului Pietarin Ve-näläisen taiteen museossa, jo-ka on toiminut vuodesta 1898 Mihailovskin palatsissa Taitei-den aukiolla. Siellä on yhteen museoon koottuna ehkä mitta-vin kokoelma venäläisten mes-tareiden teoksia, ikoneita sekä nykytaidetta.

Päivän päättäneen venäläi-sen ohjelmallisen illallisen tunnelma ei jättänyt ketään kylmäksi.

Kemistit Tsaarien kylän Katariinan palatsin pihamaalla.

Pietarissa on yksi museo, joka ei ole koskaan kiinni: kaupunki itse. Sen saivat todeta myös suomalaiskemistit.

Pietari(n) sydämessäPaluupäivänä ehdittiin vielä käydä Pietari-Paavalin linnoi-tuksessa Neva-joen Jänissaa-rella, jossa vuonna 1703 lasket-tiin kaupungin peruskivi. Lin-noituksen katedraalin kultaisen tornin voi nähdä jo kaukaa Suo-menlahdelta.

Katedraaliin on haudattu kaikki Venäjän tsaarit kaupun-gin perustajasta Pietari Suures-ta alkaen. Viimeksi sinne siir-rettiin Nikolai II:n, Venäjän viimeisen tsaarin, ja hänen per-heensä maalliset jäännökset.

Usealle matkalaiselle tämä oli ensimmäinen vierailu Pieta-riin. Neljässä päivässä ehdimme nähdä paljon, mutta silti vain pienen osan kaupungin kult-tuuri- ja nähtävyystarjonnasta. Moni päättikin palata kaupun-kiin vielä uudelleen.

Kirjoittaja on SKS:n [email protected]

Hel

eena

Kar

rus

sEUrasIVUT


sEUrasIVUT

Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut

Numero Aineistopäivä ilmestymispäivä2/09 22. helmikuuta 25. maaliskuuta 3/09 14. huhtikuuta 12. toukokuuta4/09 13. toukokuuta 16. kesäkuuta

tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla Suomen Kemian Seuran osoitteeseen [email protected].

kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla Kemia-Kemi-lehden osoitteeseen [email protected].

markus Heiskanen, Jyrki Vähätalo ja irma ylikangas

Ensimmäisenä vierailukohtee-na oli Rotterdamin satama, Eu-roopan ylivoimaisesti suurin ja maailmassakin kolmas heti Shanghain ja Singaporen jäl-keen. Satamassa kävi vuonna 2007 lähes 35 000 alusta.

Niuewe Maas -joen varrella sijaitseva satama-alue ulottuu 40 kilometriä sisämaahan kau-punkiin asti, joten sen turvalli-suuden hallinta on melkoinen haaste. Sataprosenttisen valvon-nan ja joustavan rahtiliikenteen

yhdistäminen onkin mahdoton-ta, meille kerrottiin.

Vaarallisista aineista laivojen on ilmoitettava 24 tuntia ennen satamaan tuloa. Lähtökohta on, että vastuussa kuormastaan on kapteeni.

Satamassa toimii seitsemän pelastusasemaa, joilla on vuo-sittain tuhatkunta tehtävää. Pe-lastuslaitoksen rooliin kuuluu myös onnettomuuksien ennalta-ehkäisy. Se kouluttaa toimijoita ja järjestää säännöllisiä pelas-tusharjoituksia. Me pääsimme seuraamaan CBRN (kemialli-set, biologiset, radiologiset ja

Rotterdamin satamahaastaa turvallisuusosaajatSuomen Kemian Seuran Suojelu-, pelastus- ja turvallisuusjaoston syksyinen opintomatka suuntautui Hollantiin. Mukana oli 19 innokasta osallistujaa.

ydinsaasteet) -demonstraatiota.Tulli ja poliisi pyrkivät yh-

dessä estämään salakuljetuksen ja muun laittoman toiminnan. Koulutusjaksollaan jokainen Rotterdamin alueella työsken-televä poliisi suorittaa harjoit-telun poliisin satamayksikössä.

Keskeistä ovat yhteiset toi-mintamallit, hyvä tiedonkulku eri viranomaisten välillä sekä kansallinen ja kansainvälinen tiedusteluyhteistyö.

Kemiallisia aseitavalvotaan HaagistaHaagissa tutustumiskohteenam-

Ryhmäkuvaan asetuttiin CBRN-puhdistusteltan eteen.

Eturivissä oikealla Rotter-damin satamassa suoma-

laisvieraita isännöinyt Peter van Dam ja polvillaan CBRN-

harjoituksen osallistujat.

muassa Merenkulkulaitokses-sa, puolustusvoimissa, poliisis-sa, VTT:ssä, korkeakouluissa ja yrityksissä.

Toiminnan tärkeimpiä tapah-tumia on kolmen vuoden välein järjestettävä NBC- symposiumi, joka seuraavan kerran pidetään Jyväskylässä kesäkuussa 2009.

SPT-jaoston jäseniksi voivat liittyä Suomen Kemian Seuran jäsenjärjestöjen jäsenet sekä henkilöt, yhteisöt ja yritykset, jotka toimivat suojelu-, pelas-tus- ja turvallisuusalalla.

Lisätietoja saa osoitteesta www.nbcsec.fi/spt.

me oli OPCW, vuonna 1997 kemiallisten aseiden kieltoso-pimusta valvomaan perustet-tu kansainvälinen riippumaton organisaatio. Siihen kuuluu 87 jäsenmaata.

OPCW:n valvonnassa on tähän mennessä hävitetty noin 35 prosenttia maailmassa luet-teloiduista kemiallisista aseis-ta. Tätä nykyä kemiallisia aseita tehdään toimintakyvyt-tömiksi 11 tehtaassa viidessä eri maassa.

Lisäksi OPCW tekee lähes päivittäin tarkastuksia kemian-teollisuuteen osana kemiallisten aseiden leviämisen estämisoh-jelmaa. Tarkastuksia on toistai-seksi tehty yhteensä reilut 3 000 noin 1 100 sotilas- ja teollisuus-kohteeseen yli 80 maassa.

Viimeistä käyntikohdettam-me TNO:ta voidaan kutsua Hol-lannin VTT:ksi. Vuonna 1931 perustetussa laitoksessa työs-kentelee noin 4 800 henkeä.

Meidän tarkempi vierailuo-soitteemme oli TNO Defence, Security and Safety, joka työl-listää viidenneksen koko henki-löstöstä. TNO DSS:n osastoil-ta löytyi monenlaisia kemian analyysilaitteita sekä erityisiä testikammioita esimerkiksi bio-aerosolien testaukseen.

Markus Heiskanen toimii ylikonstaapelina Helsingin poliisi-

laitoksessa, Jyrki Vähätalo meren-kulun ylitarkastajana Merenkul-kulaitoksessa ja Irma Ylikangas

liiketoiminnan kehityspäällikkönä Vaisala Oyj:ssa.

[email protected]@fma.fi

[email protected]

Jari

Vaar

a

Suojelu-, pelastus- ja turvalli-suusjaosto SPT toimii aktiivi-sena yhdyssiteenä turvallisuus-tekniikan, pelastusalan, väes-tönsuojelun sekä teollisuus-, kemikaali- ja taisteluainesuoje-lun asiantuntijoiden, yhteisöjen ja yritysten välillä.

Jaosto järjestää alan koulu-tusta, seminaareja, vuosittaisia kotimaisia tapahtumia ja vierai-luja. Se osallistuu myös alan sa-naston ja normitusten standar-dointiin sekä kansainväliseen yhteistyöhön.

Monitieteisen jaoston 140 jäsentä työskentelevät muun

SPT kokoaa alan yhteen


seuroissa tapahtuu

seurasivut kertovat suomen kemian seuran jäsenseurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta.

Pohjanmaan KemistienVuosikokous ja energiaseminaari19.2.2009 klo 14.15Vaasan tutkimuskeskus Technobothnia, Puuvillakuja 3Lisätietoja ja ilmoittautuminen 16.2. mennessä [email protected] tai puh. 040 700 3659.

Suomalaisten Kemistien SeuranVuosikokous9.3.2009 klo 17.30Tekes, Kyllikinportti 2, HelsinkiIlmoittautuminen 6.3. mennessä: [email protected], puh 010 425 6302.

Suomen Kemian Seuran sekä Kromatografiajaoston ja Suomen Massaspektrometrian Seuran täydennyskoulutuskurssiLC-MS teoriassa ja käytännössä19.–20.3.2009SATO-talo, HelsinkiLisätietoja ja ilmoittautuminen: www.kemianseura.fi.

Suomalaisten Kemistien Seuran90-vuotisjuhlakokous24.4.2009 klo 18Helsingin yliopiston juhlahuoneisto, Unioninkatu 33Lisätietoja ja ilmoittautuminen 6.4. mennessä: [email protected], puh. 010 425 6302.

Kemian Päivät27.–29.5.2009Helsingin MessukeskusLisätietoja: www.kemianseura.fi

Synteettisen kemian jaostonXI Synteettisen kemian kevättapahtuma8.–9.6.2009Teknillinen korkeakoulu, EspooLisätietoja: [email protected].

Suomalaisten Kemistien Seuran joulukuun kokouk-

sessa valittiin seuran edustajat Suomen Kemian Seuran edus-tajistoon vuodeksi 2009.

Valituiksi tulivat (varajäseni-neen): FK Irma Aroluoma (osas-topääll. Pia Bruce), dos. Tuula Asunta (prof. Jan Lundell), FM Heikki Hero (FM Liisa Kos-kinen), tutk.prof. Sirpa Herve (FM Liisa Koskinen), FT Har-ri Häkli (joht. Jussi Kivikoski), prof. Liisa Kanerva (joht. Jussi Kivikoski), dos. Jarno Kansikas (ryhmäpääll. Salme Koskimies), prof. Erkki Kantolahti (Ph.D. Juhani Olkku), FM Leena Kolu-nen (ryhmäpääll. Salme Koski-mies), dos. Jorma Korvenranta (joht. Jussi Kivikoski ), rehtori Lauri H. J. Lajunen (prof. Risto Laitinen), prof. Marja Lajunen (prof. Tapio Hase), prof. Mark-ku Leskelä (prof. Risto Laiti-nen), lehtori Tuula Leskelä (DI Anna-Maija Antila), prof. Pent-ti Minkkinen (Ph.D Juhani Olk-ku), prof. Lauri Niinistö (prof. Jan Lundell), dos. Marjatta Ora-ma (prof. Veikko Komppa), FT Olli Orama (prof. Tapio Hase), prof. Petri Pihko (FM Arto Ki-

viranta), ylikem. Eino Puhakai-nen (osastopääll. Pia Bruce), prof. Heikki Saarinen (FM Arto Kiviranta), FT Annikki Sarnes-to (DI Anna-Maija Antila) ja FM Antti Takala (prof. Veikko Komppa).

SKS:n uusiksi varsinaisik-si jäseniksi hyväksyttiin FM Minna Karjalainen, FM Eli-na Kemppainen ja TkT Timo Laaksonen sekä nuoreksi jäse-neksi fil.yo Johanna Paajanen.

Ruoanlaiton kemiaa

Kokouksen virallisen osan jäl-keen Tiede-lehden monivuotise-na ruokakolumnistina tunnettu Anu Hopia, Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikke-iden kehittämiskeskuksen pro-fessori, kertoi ruoanvalmistuk-sen kemiasta.

Jos ymmärtää ruoanlaitossa tapahtuvia kemiallisia ja fysi-kaalisia ilmiöitä, pystyy ym-märtämään paremmin itse ruo-anlaittoakin, Hopia sanoo. Mikä tärkeintä, siten syntyy parempaa ruokaa. Molekyyligastronomia-na tunnettu tieteenala alkaa ol-la jo aidon akateemista ainakin Ranskassa.

Kirjassaan Kemiaa keittiössä Hopia selvittää raaka-aine ker-rallaan tieteellisesti mutta sa-malla selkeätajuisesti ja haus-kasti, minkälaisia kemiallisia reaktioita ja lainalaisuuksia ruo-anlaittoon liittyy.

Anun esitelmä kirvoitti har-vinaisen vilkkaan keskustelun. Myös kirjaan kannattaa tutus-tua.

SKS:n pitkäaikaisen yhteis-työkumppanin OneMed Oy:n, entisen Tamron edustaja, myyn-tipäällikkö Heli Turpeinen ker-toi lopuksi yhtiön kuulumisia ja esitteli tuoteuutuuksia.

Heleena karrusKirjoittaja on SKS:n sihteeri.

[email protected]

Timo Laaksonen vastaanotti arvostetun Kompan palkin-non SKS:n puheenjohtajalta Liisa Kanervalta.

Kompan palkinto vuoden 2007 parhaasta kemian alan väitös-kirjasta myönnettiin tekniikan tohtori Timo Laaksoselle.

Väitöskirjansa Yksikerrok-sella suojatut klusterit: säh-köstatiikka, stabiilisuus ja so-vellukset Laaksonen teki Tek-nillisen korkeakoulun kemian laitoksessa.

Laaksosen tutkimukset osoittivat, että 147 atomin kul-tananopartikkelilla voi olla jo-pa 15 eri varaustilaa. Hieman pienemmillä nanopartikke-leilla kahden eri molekyylior-bitaalin energiatilojen ero on niin suuri, että se on mitatta-vissa huoneenlämmössä.

PikkujoulukokousTieteiden talossa

Hel

eena

Kar

rus

Työ paljasti myös, että var-sinkin pienet ionit pystyvät läpäisemään nanopartikkeli-en pinnalla olevan itsejärjes-täytyneen orgaanisen yksiker-roksen, mikä voi radikaalisti pienentää varautumisilmiön energiatiloja.

Kultananopartikkelien säh-kökemialliset ominaisuudet kiinnostivat vastaväittäjää, Liverpoolin yliopiston pro-fessoria Mathias Brustia sii-nä määrin, että hänen pyyn-nöstään Laaksonen laajensi väitöskirjan niitä käsitelleen osan katsausartikkeliksi Che-mical Society Reviews -leh-teen (2008, 37, 1836).

Timo Laaksonensai Kompan palkinnon


Uudella palstalla kerrotaan arjen, erityisesti pula-aikojen kemiallisesta kekseliäisyydestä.

Puolet petäjäistä

”Niin hyvää vuotta ei satu, että jättäi-simme petun. Niin huonoa vuotta ei tule, että kuolisimme nälkään.”

Näin vastasi 1800-luvun kuusamo-laismies piirilääkärille, joka kyseli tältä petun käytöstä leivänjatkeena. Pohjoisessa elettiin metsästyksellä, kalastuksella, maata viljelemällä – ja petulla. Sekastrategian ansiosta sel-kosilla selvittiin myös 1860-luvun synkistä nälkävuosista paremmin kuin rintamaiden viljapitäjissä.

Petulla tarkoitettiin männyn jälsi- ja nilakerrosta. Vaikka petun lähteenä on käytetty myös jalavaa ja haapaa, Suomessa pettu on saatu pääasiassa männystä. Kuusesta ei pettua irtoa.

Pettua on sadon epäonnistuttua hyödynnetty ravintona myös Venä-jällä sekä muissa Pohjoismaissa. Pet-tujauhoa on löydetty muun muassa muinaisista viikinkihaudoista.

Suomessa pettua pidettiin varsi-naisesti hätäruokana vain Lounais-Suomessa, jossa normaalisti riit-ti pöytään puhdasta viljaa. Muualla maassa pettua käytettiin vuosisatoja jokapäiväisenä viljanjatkeena. Vielä

1800-luvulla sitä sekoitettiin yleisesti leipäjauhoon.

Petun energiapitoisuus rukiiseen verrattuna on kuitenkin korkeimmil-laankin vain 25 prosenttia. Osa petun sisältämistä sokereista ja valkuais-aineista menetetään välttämättömäs-sä esikäsittelyssä.

Terveellistä onkin tehdä leipä niin, että korkeintaan neljäsosa siitä on pettua. Ankarimpina aikoina taiki-naan on kuitenkin ollut pakko panna jopa puolet petäjäistä.

Vuoden prosessi

Suomessa pettu tuli todella tarpee-seen. Katokausia, jolloin vilja tuhou-tui pelloille, voidaan laskea vuosina 1391–1902 peräti 16. Pahimpia oli-vat vuodet 1695–1697, jolloin pettu-kaan ei auttanut, vaan jopa kolman-nes väestöstä menehtyi.

Parasta raaka-ainetta olivat nuo-rehkot mutta kuitenkin yli 50-vuoti-aat männyt. Rungon ja kuoren välissä oleva nila irtoaa parhaiten toukokuun lopun ja heinäkuun alun välisenä ai-

kana, jolloin mahla nousee puihin.Alkajaisiksi kaadettiin oksattomia,

keltakuorisia kangasmaan mäntyjä. Niistä nyljettiin kuori kahden kyy-närän eli metrin pituisiksi tötteröik-si, jotka kuljetettiin jatkokäsittelyä varten kotiin. Siellä silvittiin tumma kuorikerros puukolla irti ja suoristet-tiin tötteröt jälttälevyiksi.

Levyt riippuivat ensin ulkona kui-vumassa. Sitten poistettiin haitalliset parkkiaineet paahtamalla levyjä uu-nissa tai hiilloksen päällä. Paahto te-ki jältän mureaksi ja ajoi pihkan ulos solukosta. Paahdettuja levyjä kuivat-tiin pankolla jopa vuoden verran.

Lopuksi levyt rouhittiin huhma-reessa puupetkeleellä. Murska seu-lottiin ja jauhettiin käsikivillä tai myllyssä. Sitten pettujauho sekoitet-tiin rukiiseen tai kauraan. Taikinasta tehtiin tavallista vetelämpää ja lei-vistä normaalia litteämpiä. Paistoai-ka oli oikeaan leipään verrattuna kak-sinkertainen.

Pekka t. [email protected]

Pettua saadaan männyn rungon ja kuoren välises-

tä nilakerroksesta.

Puusta leipää Kun nälkä uhkasi, pettu pelasti. Suomalaiset ovat osanneet

biojalostaa puuta ikimuistoisista ajoista.

Suomessa tuskin enää tulee sellaista hätää, että joutuisimme turvaamaan petunsyöntiin olosuhteiden pakosta. Pettu on kuitenkin palannut funktio-naalisena elintarvikkeena ja vienti-tuotteena.

Toiminta käynnistyi Ranuan pettu-projektista vuosina 1997–1999. Pet-tua markkinoitiin tuolloin koeluon-toisesti viiteen Euroopan maahan.

Vuonna 1999 perustettuun val-takunnalliseen pettuosuuskuntaan, myöhempään Finnpettu Oy:hyn, liit-tyi 130 yrittäjää eri puolilta Suomea. Raaka-ainehankintaan koulutettiin yli 300 petsuria eli petun kerääjää. Satakunta aktiivia kykenevät kerää-mään vuodessa 15 tonnia nilaa eli

pettuliinaa.Petun flavonoidit suojaavat sy-

dän- ja verisuonitaudeilta, kertovat Jyväskylän ja Kuopion yliopistois-sa sekä MTT:ssä tehdyt tutkimukset. Pettu alentaa huonoa, ns. LDL-kole-sterolia. Petussa on myös runsaasti ravintokuitua, rautaa, magnaania ja sinkkiä.

Kivennäisainepitoisuudet petulla ovat korkeammat kuin rukiilla ja ke-vätvehnällä. Kilo pettujauhoa tyydyt-tää ihmisen päivittäisen B1- ja B2- sekä C-vitamiinin tarpeen.

Pettutuotteita ovat pettuleipä, ruispettunapit, pettusinappi sekä pet-tumakkara.

56 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 1

Funktionaalinen vientituotePä

ivi I

kone

n

Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

TIEDUSTELUT JA VARAUKSET

Myyntipäällikkö Arja Sipilä [email protected]. 040 827 9778Fax (09) 3296 1520

ILMOITUSTEN [email protected]

LEHTITOIM.

AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA MM.

1/2009 8.1. 23.1. 11.2. Laboratoriot, ympäristötekniikka

Lisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille

2/2009 19.2. 6.3. 25.3. Analytiikka, työturvallisuus


3/2009 6.4. 23.4. 12.5. ChemBio 09 -erikoisnumeroHelsingin Messukeskus 27.–29.5.2009

4/2009 13.5. 28.5. 16.6. Lääkkeet, patentit, laboratoriot

Lisäjakelu yrityksille ja asiantuntijoille

5/2009 30.7. 14.8. 2.9. Special issue: Finnish Chemical Industry

Kansainvälinen lisäjakelu

6/2009 2.9. 16.9. 6.10. Tutkimus, laboratoriot

Lisäjakelu tutkimuslaitoksille

7/2009 6.10. 20.10. 9.11. Innovaatiot, prosessit, muovit

Lisäjakelu teollisuudelle ja yrityksille

8/2009 9.11. 23.11. 11.12. Analytiikka, mittaukset, materiaalit


Aikataulu ja teemat 2009

Jokainen Kemia-Kemi-lehti sisältää biotekniikan ja biokemian erikoissivut.

Tavoita päättäjät!

78 % lukijoistamme tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.

Documents

KEMIAkusosan päähän. Näin saatiin aikaan biologisen mole-kyylikoneen pyörittämä metallipropelli. Mikroskoopin kautta tapahtuma onnis-tuttiin tallentamaan videolle. Varsinainen