Hyppy syvään päähän

Hyppy altaan syvään päähänSuomi voi tarttua digitalisaation mahdollisuuksiin tai jäädä tekniikan kehityksen jalkoihin

Jyrki J.J. KasviTietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE

Talouskriisit tulevat ja menevät.

Todelliset muutostrendit muuttavat tulevaisuutta.

09.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3

Todellisia muutostrendejä

Digitalisaatio räjäyttäätuottavuuden- Mooren laki alkaa purra- Useita disruptiivisia

teknologioita yhtä aikaa- Robotit automatisoivat käsityön

ja maatalouden- Tekoälyt automatisoivat

henkisen työn- Esineiden Internet yhdistää

kaiken kokonaisuudeksi- Maailmantalouden kortit jaetaan

uudelleen- Yhteiskuntien rakenteet uusiksi

Ikärakenne kääntää maailman- Teollisuusmaat ikääntyvät (paitsi USA)- Kehittyvien maiden suuret ikäluokat

nuoria aikuisia

Globalisaatio verkostoi maailman- Nousevat taloudet suurvalloiksi- Kiina palaa maailman keskukseksi- Työtä teetetään kehittyvissä maissa

Ympäristö alkaa käydä kalliiksi- Luonnonvarojen hinta nousee- Päästöjen vähentäminen maksaa- Ilmastonmuutokseen sopeutumien

Haasteet Mahdollisuus

Digitalisaatio mullistaa kaiken

Mediateollisuus kohtasi murroksen ensimmäisten joukossa...

…yhdessä pankkien, arvopaperikaupan, maanviljelyksen ja metsätalouden kanssa


Joit aamukahvissasi robotin lypsämää maitoa.

Image: Lely

Jotta ikääntyvän väestön hoitoon ja eläkkeisiin riittää rahaa, Suomen talouden on kasvettava…

… vaikka työvoima supistuu jatkuvasti.

Työn tuottavuuden on siis noustava nopeasti!

Addoz Oy

Teknologian haasteet nähdään ja niistä keskustellaan,mutta elämää helpottavia älykkäitä laitteita ei huomata.

Addoz älydosetti (lääkekello) soittaa sairaanhoitajalle, jos unohdat ottaa lääkkeesi.

Miksei käytössä jo joka kunnassa?

Seuraavien kahden vuoden aikana ihmiskunnan käytössä oleva laskentateho kaksinkertaistuu.

We ain’t seen nothing, yet.


Digitalisaatio on vasta alkamassa 1600-luvun lopulla keksitty höyrykone

mullisti talouden ja yhteiskunnan rakenteet1800-luvun alussa Murros: koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, … Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan

1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa nyt meidän yhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet Millainen on 2030-luvun koti, koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, … Mikä on 2030-luvun koulujen digitaalinen paradigma? Kolmasosa nykyisistä ammateista korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai roboteilla,

loput muuttuvat, ja uusia syntyy tilalle.

Nyt koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä 2070-luvulla! Ja aktiivinen yhteiskunnan jäsen vielä 2090-luvulla


Suomi on digitalisaation alisuoriutuja! 22 vertailumaasta Suomen yrityksillä

parhaat edellytykset hyödyntää digitaalitekniikkaa toiminnassaan Mutta digitaalitekniikan käyttäjinä Suomen yritykset ovat sijalla 17. Suomalaisten yritysten sijoitus digitaalitekniikan vaikuttavuudessa on viides

Suomen julkisen sektorin edellytykset käyttää digitaali-tekniikkaa ovat toiseksi parhaat Digitaalitekniikan käyttäjänä Suomen julkinen sektori on 22:a kahdeksas.

Suomen kouluissa on Euroopan parhaisiin kuuluva ICT-varustus Mutta Suomen kouluissa käytetään tietotekniikkaa vähiten Euroopassa…

Lähde: Digibarometri 2014, www.digibarometri.fi

CC BY SA 3.0 Shritwod


… kyllä, vähiten Euroopassa

Survey of Schools: ICT in Education


”Diginatiivit” lapset ja nuoret Suomalaisten koululaisten luottamus

omiin tietoteknisiin taitoihin on laskenut vuosisadan alusta alkaen

Suuri osa nuorista ei osaa käyttää tietokonetta työvälineenä Esim. sovellusohjelmien käyttö, tiedon haku, sähköposti jne.

30% työikäisistä selvisi huonosti tai ei lainkaan tietotekniikkaa soveltavia ongelmanratkaisutaitoja arvioineessa testissä Erityisesti alle 20- ja yli 40-vuotiailla oli ongelmia

Missä taidot olisi opittu, jos niitä ei ole opetettu? Suomella on huippuluokan musiikkiopistot ja urheiluseurat, mutta missä ovat yhtä

hyvin resursoidut koodikoulut?

CC

2.0

Sha

re a

like

Attr

ibut

ion

Der

yck

Hod

ge


Suomen digitalisaation jarruja ”Päätöksentekolama”

Omistajuuden, sitoutumisen ja johtajuuden puute Strategioita ja ohjelmia riittää, mutta tekemistä vähemmän

Rohkeuden puute Työn tuottavuutta nostetaan investoimalla, ei leikkaamalla Teknologiaa on helpompi ostaa kuin muuttaa rakenteita ja

toimintaprosesseja radikaalisti (kuten Verohallinto teki kauan sitten)

Keskittyminen teknologiaan Palvelut, prosessit, toiminnallisuus ja vaikuttavuus ovat jääneet sivuosaan

Vanhojen järjestelmien taakka Suljetut rajapinnat ja toimittajaloukut hidastavat toimintatapojen muutosta

Siiloutuminen ja omalle reviirille keskittyminen Hallintorajat ylittävät palvelut jäävät muiden tehtäväksi (esim suoratyo.fi)


Kun kehitetään tietojärjestelmiä eikä toimintaa Esimerkiksi laskun sähköinen käsittely eräässä kuntayhtymässä

1. Lasku tulee tilaajalle2. Sisäpostina keskushallintoon3. Skannataan4. Sähköpostina takaisin5. Tilaajan asiatarkastus6. Sähköpostina esimiehelle7. Esimiehen hyväksyntä8. Sähköpostina keskushallintoon9. Maksetaan (usein myöhässä viivästyskorkojen kera)

Laskun maksaminen saisi kestää vain viisi päivää Kukaan ei voi olla sairas, matkalla, koulutuksessa, tehdä oikeita töitään Käytännössä laskut käsitellään öisin ja viikonloppuisin Kun tietojärjestelmä lukitsee toimintaprosessin, ihmiset eivät voi enää joustaa:

tuottavuusparadoksi

Esimerkki hallintorajojen ylittämisestä: Duunitori.fi(vrt. virallisesti tuotettuihin sähköisiin palveluihin)

Esittää työvoimaviranomaisten sivuilta ”raavitut” työpaikkatiedot Google Mapsin päällä yhdessä reittioppaan tietojen kanssa.

Suomen luova tuho Kiihtyvä digitaalinen vallankumous

jakaa maailman talouden kortit uudelleen. Ei ole itsestään selvää, että Suomi ja muut

vanhat teollisuusmaat ovat tulevia digitaalisia maita

Kaikilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla on edessä vähintään yhtä kipeä rakenne muutos kuin mediateollisuus on kokenut runsaassa vuosikymmenessä. Tekniikan murrosta tärkeämpiä ovat uuden tekniikan mahdollistamat uudet

(sähköiset) toimintaprosessit ja liiketoimintamallit. Spotify, Kindle, FindMySong, Uber ja AirBnB ovat vasta alkua

Digitalisaatio on Suomen ainoa mahdollisuus pysyä pinnalla Suomi ei nouse kuin automatisoimalla työtä aina kun mahdollista Työntekijät on koulutettava ja kannustettava yhä uusiin ammateihin


Mihin tarvitaan ammatti-taitoista pankkivirkailijaa, kun rahat nostetaan automaatista ja laskut maksetaan verkossa?

CC 3.0 Share Alike Attribution J-P Kärnä


Image: Lockheed

Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä!


Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?

Image: IBM


Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa?

CC BY 2.0 Rafael Matsunaga - Flickr

CC 3.0 SA BY Heikki Valve

1970-luvulla Suomessa oli noin 100.000 metsuria, nyt 3.500.

Suomi ei pelastu romuttamalla pankkiautomaatit ja lypsyrobotit …

… ja jakamalla ihmisille pankkikirjat ja lypsyjakkarat



Digitalisaatio eliminoi turhaa työtä (case sosiaalitoimisto)

Esim. asiakkaille tarjottu mahdollisuus seurata oman toimeentulo-tukihakemuksen käsittelyä verkossa vapautti sosiaalityöntekijät puhelintiedusteluihin vastaamisesta varsinaiseen sosiaalityöhön

Mutta EI näin: Toimeentulotuen hakija tulostaa ”sähköisen” lomakkeen, täyttää sen ja tuo sosiaalitoimistoon; Sosiaaliohjaaja skannaa lomakkeen ja lähettää sen sähköpostina maksatukseen; Maksatuksessa lomake tulostetaan ja sen tiedot syötetään käsin maksatusjärjestelmään. (tosi tarina)

Esim. päätöksiä toimeentulotuen perusosasta tekevien etuus-käsittelijöiden työ olisi helppo automatisoida (ja kouluttaa etuuskäsittelijät muihin tehtäviin) heti mutta vasta kun toimeen-tulotuen perusosan hakemustiedot saadaan sähköisinä.


Kolmannes nykyammateista katoaa,vanhat muuttuvat ja uusia syntyy

Rekkamanageri Lennokkiohjaaja Bioinformaatikko

Geenikorjaaja Energiasuunnittelija

Putkimies

Koulutus vanhenee nopeasti Jatkuva oppiminen

Kyky toimia tehtävissä, joita ei hallitse

Ammatinvalinta mahdotonta


.

Uusia haastajia

V. 2012 Afrikan mobiiliraha-markkinat olivat 61,5 mrdeuroa, suuremmat kuin Euroopan ja Pohjois-Amerikan yhteensä.

Keniassa avataan rahti-lennokkireitti vuonna 2016.

Mobiilirahatilejä 100.000 aikuista kohti kesäkuussa 2013

• Saharan eteläpuolinen Afrikka: 24.652• Lähi-Itä ja Pohjois Afrikka: 15.164• Maailman keskiarvo: 4.361• Etelä-Aasia: 3.485• Etelä-Amerikka: 2.165• Itä-Aasia, Tyyni meri: 1.657• Eurooppa ja Keski-Aasia: 416

Lähde: World Bank Groupe Speciale Mobile Association

(Alkuperäisessä esityksessä tässä oli kuva, mutta en ollut varma sen käyttöoikeuksista nettijakelussa…)

Digitalisaatio ei ole Suomen menestystekijä.

Sen sijaan se on Suomen selviytymistekijä!

Menestyksen eväät Suomen tietoturvaosaamisen kohdentaminen

automaation tietoturvan kehittämiseen Esineiden Internetin tietoturvan heikkous on Suomen mahdollisuus!

Avointen innovaatioprosessien edistäminen Edullisten robottilennokkien nopean kehityksen mahdollisti tiedon avoin jakaminen

Lainsäädännön esteiden purkaminen Esim. robottiautojen ja -lennokkien kehitys keskittyy maihin, joiden lainsäädäntö ei

ole este käytännön kokeiluille.

Työelämän murroksen vaikutusten pehmentäminen Osa tuottavuuden kasvusta ohjattava uudelleenkoulutukseen, eläkkeisiin ym.

Osaamisen kasvattaminen lapsesta alkaen Monet Suomen nykyisistä IT-yrityksistä Commodore 64 –harrastajien perustamia Miksi meillä on musiikkiopistoja ja urheiluseuroja mutta ei koodikouluja?

U Cat

Muutosten tahti vain kiihtyy

”Tulevaisuus on toisenlainen!” – Mika Mannermaa


Hupi on vasta alkamassa

Sähköinen paperi Pian lähes ilmaista

Täydennetty todellisuus Korvaa älypuhelimet ja tabletit

Ihmisen ja koneen liitäntä Elintoimintojen seuranta ja biohakkerointi Ajatusten välittäminen aivoista toiseen

3d-tulostimet Muotoilupiratismi

Tekoälyt Käyvät jo pörssikauppaa ja hoitavat sairaita

Robotiikka Ensimmäiset robottiautot markkinoille v. 2020 Lähettilennokkeja kehitetään jatkuvasti

Google

30.9.2010 www.kasvi.org 30

Sukupuolten välinen digikuilu?

Keskustelua

U.S. Army Photo

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 31

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja

riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.

TIEKEn toiminnan painopisteet ovat1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut

TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut, seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €

TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä

2013

Presentations & Public Speaking

Hyppy syvään päähän