Kustannustehokas taimikonhoito [Yhteensopivuustila] · Tehokkuutta taimikonhoitoon - ennaltaehkäisyä vai jälkihoitoa? Taimikoiden laadun kautta voidaan arvioida tilannetta VMI:n

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO

kevät 2016Toimintaa metsiin Pirkanmaalle –tiedonvälityshanke

Esitys perustuu Luken kevään 2016 seminaarisarjaan sekä kirjaan Taimikonhoito – tavoitteet, menetelmät ja kustannukset

(Saksa T., Miina J., Uotila K., 2016)

Esityksen sisältö1. Taimikoiden ja taimikonhoidon laatu Etelä-Suomessa2. Taimikonhoitotarvetta vähentävät ennakoivat toimenpiteet3. Taimikonhoidon biologiset perusteet

- Siemensyntyiset lehtipuut

- Vesasyntyiset lehtipuut- Vesomiseen vaikuttavat tekijät

4. Varhaishoito

5. Varhaisperkaus----- TAUKO ----

6. Myöhempi taimikonhoito7. Taimikonhoidon kustannustekijät8. Taimikonhoidon kustannukset konetyönä9. Kustannustehokkaat taimikonhoitoketjut10. Kemera-tuki25.8.2016 Suomen metsäkeskus 3

25.8.2016 Suomen metsäkeskus 4

Tehokkuutta taimikonhoitoon- ennaltaehkäisyä vai jälkihoitoa?

Taimikoiden laadun kautta voidaan arvioida tilannetta

VMI:n mukaan nuorten taimikoiden laatu hieman parantunutEtelä-Suomessa

Laadultaan tyydyttävähyvä


Nuorten taimikoiden tila kuvastaa metsänuudistamisen laatua

• Muutokset muokkaus-menetelmissä

• Muokkauksen laatu

• Viljelymateriaalinlaatu

• Kylvön ja luontaisen uudistamisen kohdevalinta


Varttuneiden taimikoiden laatu VMI:n mukaan

Taimikoiden tila kuvastaa tehdyn ja tekemättömän taimikonhoidon (varhaisperkauksen ja myöhemmän taimikonhoidon) määrää ja työn laatua

Laatu pysynyt miltei vakiona


Taimikoiden laatua heikentää VMI:n mukaan

• Epätasaisuus tai puustonharvuus alentaa jokaneljännen taimikon laatua.

• Lähes 15 %:ssa taimikoistahoitamattomuus on syynätaimikon laadunheikennykseen

• Yhteensä 40 %:ssataimikoista voidaan ajatella taimikonhoidon puutteidenolevan laadun alennuksen perimmäisenä syynä



Taimikonhoidon tarvetta vähentävät ennakoivat toimenpiteet

Ennen uudistavia toimia• Peittävä havupuusto vähentää vesomista• Lehtipuun määrä päätehakkuupuustossa(mahdollisuudet poistaa lehtipuita jo viimeisessä harvennuksessa?)• Hakkuuta edeltävä mahdollinen raivaus muutama

vuosi ennen päätehakkuuta → vesoittuminen vähäisempää

• Säästö- ja maisemapuiden sijoittaminen pienialaisiksi ryhmiksi uudistusalan reunaan

Päätehakkuumetsiköissä, joissa ei lehtipuuvesaikkoa, saavat etenkin istutustaimet parin vuoden etumatkan siemensyntyisiin lehtipuihin nähden

Puuston aukkoisuus ja lehtipuun määrä lisäävät pintakasvillisuuden ja vesasyntyisen lehtipuustonkehitysedellytyksiä


Taimikonhoidon tarvetta vähentävät ennakoivat toimenpiteet

Uudistamistoimet• Nopea uudistamisketju

- pintakasvillisuuden kilpailu istutustaimien kanssa, erityisesti ravinteista kilpaillaan• Muokkaustavan valinta- mitä enemmän maanpintaa rikotaan sitä

enemmän tulee siemensyntyistä lehtipuuta- mättäässä äärevämmät olosuhteet kuin laikussa,

mättäälle istutettujen taimien kilpailukyky parempi• Uudistamispuulajin, viljelymateriaalin ja

uudistamistavan valinta 25.8.2016 Suomen metsäkeskus 11

Siemensyntyiset lehtipuut

• Siemensadon runsaus ja maaperän siemenpankki• Itämisolosuhteet: kosteille kasvupaikoille syntyy

enemmän

• Lehtipuun taimia ja muita kilpailevaa pintakasvillisuutta syntyy sitä enemmän mitä viljavampi kasvupaikka on.

• Maanmuokkaus parantaa itävyyttä - täysmuokatulla uudistamisalalla voi olla jopa

20 000- 100 000 tainta hehtaarilla (5-10 vuoden kuluttua muokkauksesta)

• Pintakasvillisuus valtaa muokkausjäljen 5-10 vuodessa ja maan taimettumiskunto heikkenee25.8.2016 Suomen metsäkeskus 12

Vesasyntyiset lehtipuut (tyvi- ja juurivesat)

Vesomiseen vaikuttaa • Puulaji (Eniten vesovat harmaaleppä, paju,

hieskoivu, rauduskoivu ja haapa)

• Puun syntytapa (Siemensyntyisillä puilla huonompi vesomiskyky kuin vesasyntyisillä)

• Puun katkaisuajankohta (Kasvukaudella kaadettujen puiden kannot vesovat yleensä vähemmän kuin lepokaudella kaadettujen puiden kannot. Ei vaikuta vesovien kantojen lukumäärään eikä vesojen lukumäärään; vaikuttaa vesojen pituuskasvuun, joka on pienin kesä-heinä-elokuussa)

• Katkaisuajankohdan sääolot (Vesoo vähemmän, kun katkaisu kasvukauden kuivana aikana)


Vesomiseen vaikuttaa • Kannon läpimitta (Vesominen lisääntyy kantoläpimitan

kasvaessa, samoin lisääntyy vesojen pituuskasvu)

• Kannon korkeus (Ei merkittävää vaikutusta vesomiseen)

• Kasvupaikan viljavuus ja kosteus (Viljavuus vaikuttaa vähemmän vesomiseen kuin kasvupaikan kosteus. Viljavuus vaikuttaa vesojen pituuskasvuun)

• Varjostus ja juuristokilpailu (Pintakasvillisuus hidastaa vesomista)

• Toistuva vesominen ei estä vesomista, mutta hidastaa vesojen ja juuriston kehitystä (noin puolet perkauskannoista vesoo)

Suomen metsäkeskus 14

Voiko vesomista vähentää tai estää?

Kantoläpimitan vaikutus koivun vesomiseen– vesominen vähäisempää kun perataan ajoissa

Kantoläpimitan vaikutus koivun vesojen pituuskasvuun– pituuskasvu hitaampaa kun perataan ajoissa

Kantoläpimitta ja kaatoajankohta sääoloineen!



Vesominen voidaan estää• Kemiallinen vesakontorjunta (metsäsertifiointi rajoittaa)• Biologinen torjunta: purppuranahakka-sieniliuoksella

käsitellyt kannot lahoavat nopeammin ja vesominen estyy tai on heikkoa (tehoaa n. 80 %)

• Konekitkentä poistaa lehtipuut juurineen- sulan maan aikaan - ajankohta, kun istutus-/kylvötaimet 1 m pituisia- vältetään jyrkillä maastoilla tai soistuneilla kankailla

olevia tai laajajuuristen pihlajien valtaamia taimikoita- ei synny vesovia kantoja (2. taimikonhoito ehkä jää)- kasvatettava puusto järeytyy nopeammin (10-20 %)

kuin raivaussahaperkauksessa- n. 5 % kasvatettavista taimista vaurioituu pysyvästi

VarhaishoitoUudistusalan taimettumisen tarkistaminen 1-3 vuoden aikana uudistamisesta(vuosittain ja vähintään kerran vuodessa)• Täydennysistutus/-viljely tarpeen mukaan 1-3 v. kuluttua

uudistamisestaMännikössä ja kuusikossa tehtävä täydennys, jos

kasvatuskelpoisia taimia - eteläisessä ja keskisessä Suomessa alle 1500 kpl/ha- pohjoisessa Suomessa alle 1200 kpl/haKoivikoissa täydennettävä jos kasvatuskelpoisia taimia alle1100 kpl/ha

• Heinäntorjunta (heinät, horsma, vadelma)


Varhaisperkaus• Lehtipuita syntyy aina ja määrä vaihtelee paljon• Ennen hakkuuta varhaisperkaustarvetta on vaikea ennustaa

(kuitenkin OMT-kuusikoissa melkein kaikki kohteet olisi syytä varhaisperata)

• Lehtipuiden kehitys on nopeampaa kuin havupuiden- pituuskasvuero määrää hoidon ajoituksen

• Taimet kilpailevat erityisesti vedestä, mutta myös valosta, ravinteista ja kasvutilasta (erityisesti voimakas juuristokilpailu)

• Kasvun elpyminen voi viedä useita kasvukausia, jos perkaus on viivästynyt

• Vähentää kasvatettavien taimien piiskavaurioita• Vähentää hirvituhoja männyn taimikoissa• Männikkö, VT-kasvupaikka, 5 vuoden iässä• Kuusikko, MT-kasvupaikka, 4 vuoden iässä


Perkaustarvetta ei kannata määritellälehdettömään aikaan…


Sama taimikko 2 v. kuluttua


ja vielä 2,5 v. kuluttua


TAUKO☺


Myöhempi taimikonhoitoAjankohta ja jäävän puuston tiheys valitaan tavoitteen mukaisesti niin, että• seuraavaksi tehdään ensiharvennus• ensiharvennus on kannattava• laatukehitys on hyvä (erityisesti männyn taimikot)• tuhoriski minimoituu

Järeyskehitys vs. laatukehitysTaimikkovaiheen kasvatustiheyden vaikutusnäkyy 50-v. mäntyjen ulkoisessa laadussaVT-kasvupaikalla. Männikkö perustettuistuttamalla ja taimikon harvennuksessakasvamaan on jätetty 2800 runkoa/ha (A)ja 400 runkoa/ha (B)

A B25.8.2016 Suomen metsäkeskus 23

Myöhempi taimikonhoito

• Männyn taimikko 3-7 metrisenä tiheyteen 2000-3000 kpl/haTeknisen laadun kannalta eduksi, jos harvennetaan vasta latvuston sulkeutuessa eli yli 5 metrinvaltapituusvaiheessa

• Kuusen taimikko 3-5 metrisenä tiheyteen 1800-2200 kpl/ha• Rauduskoivun taimikko 4-7 metrisenä tiheyteen 1600-1800

kpl/ha• Hieskoivun taimikko 4-7 metrisenä tiheyteen 2000-2500

kpl/ha

• Huomioi hirvituhoriski männyn ja koivun taimikoissa!


Taimikonhoidon kustannustekijät• Taimikon sijainti ja maasto-olosuhteet• Toteuttajan työnopeus• Poistettavien puiden järeys ja tiheys • Tehty varhaisperkaus alentaa aina taimikonhoidossa

poistettavien taimien määrää• Ajanmenekki taimikonhoidossa

kaksinkertaistuu 10 v. ikäisessä istutuskuusikossa, kun ei ole tehty varhaisperkausta

• Poistettavan puuston tiheyson suurin n. 10-15-vuotiaissataimikoissa → itseharveneminen alkaa


Työn toteutusajankohdan vaikutus varhaisperkauksen ajanmenekkiinVarhaisperkaus on tuottavinta keväällä tehtynä; kesällä työajanmenekki noin 35 % ja syksyllä noin 18 % suurempi kuin keväällä

Varhaisperkausvesan pituus 5 vuotta katkaisun jälkeen


Varhaisperkauksen vaikutus taimikon-hoidon kokonaiskustannuksiin


Varhaisperkauksesta aiheutuu vain vähän kustannuksia koko uudistamisketjua tarkasteltaessa

-Metsurityönä toteutetunvarhaisperkauksen kustannukset ovat tyypillisesti 200-350 €/ha, kun metsurin raivaussahatyön kustannus 30 € tunnilta. -Reikäperkaus on noin 10 % edullisempaa kuin täysperkaus -Myöhemmän taimikonhoidon kustannustyypillisesti 300-450 €/ha-Ns. rästikohteissa ja nuoren metsänkunnostuskohteissa 700-1200 €/ha

Taimikonhoidon kustannukset konetyönä• Koneellisen taimikonhoidon kehitystyö ollut vilkasta

Suomessa 2000-luvun alusta• Kitkevä perkaaja Naarva Oy:n P25 • Konekitkennän tuottavuus noin hehtaari päivässä hyvässä

kitkentäkohteessa, kustannukset n. 600 €/ha• Suorassa kustannusvertailussa kone ei pärjää metsurille,

mutta konekitkentä on edullisempaa kuin metsurityö silläoletuksella että kitkennän jälkeen ei tarvita myöhempäätaimikonhoitoa

• Katkaiseva kone Usewood Oy:n Tehojätkä• Työn tuottavuus parempi kuin metsurilla erityisesti

harvennuksilla, joilla runsaasti järeää poistumaa• Varhaisperkauksessa ei yllä aivan metsurin kustannustasoon


Koneellisen taimikonhoidon menetelmät

Yleisimmät käytössä olevat koneellisen taimikonhoidon laitteet

ovat Naarva Oy:n P25 kitkevä perkaaja, sekä katkaisevalla

periaatteella toimivat Usewood Oy:n Tehojätkä ja MenSe Oy:n raivauspää.

Ville Kankaanhuhta

Karri Uotila

Karri Uotila

Naarva P25 kitkevä perkaaja

Usewood Tehojätkä ja UW40 raivain

Mense raivauspää


• Lisätietoa: Koneellisen taimikonhoidon toimihenkilöopas(www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/TH_manuaali.htm)

Kustannustehokkaat taimikonhoitoketjut



Taimikonhoidon kohteiden tunnistaminen

Yhden taimikonhoidon kohteet• Karuimmat, kuivat männyn kasvupaikat• Koivun istutusalat

Kahden taimikonhoitotoimenpiteen kohteet• Kuusen istutusalat pääsääntöisesti

(lehtipuun aiheuttama riski havupuille)• Männyn viljelykohteet pääsääntöisesti

(lehtipuiden aiheuttamat latvavauriot, hirvituhoriski)



Taimikonhoidon toimenpiteetTaimikonhoidon kustannustehokkuuden kehittämisessä on avainasemassa taimikonhoitotyön ajoitus

Varhaisperkaus- Ajoitus vuosissa- Ajoitus vuoden aikana

Myöhempi taimikonhoito- Kuusella ja koivulla mahdollisimman varhain- Männiköissä taimikon harvennus myöhemmin puuston

laatukehityksen varmistamiseksi


Kemera-tukiEhdot taimikon varhaishoidon tuen myöntämiselle:• Hakemuksessa on kerralla haettava tukea vähintään 1 hehtaarille

(hakemus voi sisältää eri omistajien eri puolilla maata olevia kuvioita)

• Yksittäisen kuvion koko vähintään 0,5 hehtaaria• Kasvatettavan taimikon keskipituus työn jälkeen vähintään 0,7

metriä ja enintään 3 metriä• Poistuma vähintään 3 000 runkoa hehtaarilta, pohjoisessa

Suomessa vähintään 2000 runkoa hehtaarilta• Työn jälkeinen tiheys enintään 5 000 runkoa hehtaarilla• Hoito- ja kunnossapitovelvoite 7 vuotta• Varhaishoitoon voi saada tukea, kun Kemera-lain mukaisesta

metsityksestä tai nuoren metsän hoidosta on kulunut 10 vuotta. Taimikon varhaishoidon tuki on 160 €/ha.


Kemera-tukiEhdot nuoren metsän hoidon tuen myöntämiselle:

• Kerralla haettava tukea vähintään 2 hehtaarille (hakemus voi sisältää eri omistajien eri puolilla maata olevia kuvioita)

• Yksittäisen kuvion koko vähintään 0,5 ha• Kasvatuskelpoisen puuston keskipituus työn jälkeen yli 3 metriä• Pohjapinta-alalla punnitun keskiläpimitan ennen työn aloittamista

ja työn jälkeen tulee olla enintään 16 senttimetriä rinnan korkeudelta• Poistuman vähimmäismäärä 1 500 runkoa hehtaarilla, kantojen on

oltava läpimitaltaan vähintään 3 senttimetriä, pohjoisessa Suomessa poistuman on oltava vähintään 1000 runkoa hehtaarilta

• Työn jälkeinen tiheys enintään 3 000 runkoa hehtaarilla

(jatkuu �)


• Hoito- ja kunnossapitovelvoite 10 vuotta• Nuoren metsän hoitoon voi saada tukea, kun on kulunut 10 vuotta

Kemera-lain mukaisesta nuoren metsän hoidosta• Nuoren metsän hoidon tukea maksetaan 230 €/ha. Jos nuoren

metsän hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta, voidaan tukea korottaa 200 €/ha, jolloin tuki hehtaarilla on 430 euroa.

• Korotetun tuen edellytys on, että pienpuuta kerätään kuviokohtaisesti ja pääosin tasaisesti eteläisessä ja keskisessä Suomessa vähintään 35 kiintokuutiota hehtaarilta ja pohjoisessa Suomessa vähintään 25 kiintokuutiota hehtaarilta.


Päivän tärkeimmät

1. Vähennä taimikonhoidon tarvetta jo ennen päätehakkuuta

2. Uudista sopivalla uudistamisketjulla ilman viivettä3. Turvaa uudistamistulos varhaishoidolla4. Ylläpidä taimien nopea alkukehitys varhaisperkauksella5. Säädä kasvatettavien puiden kasvutiheys myöhemmässä

taimikonhoidossa6. Kiinnitä huomiota taimikonhoidon kokonaiskustannuksiin

7. Teetä taimikonhoito ammattilaisella, jos et ehdi tänä kesänä


Mikä meni vikaan?


Kiitos!


Documents

Kustannustehokas taimikonhoito [Yhteensopivuustila] · Tehokkuutta taimikonhoitoon - ennaltaehkäisyä vai jälkihoitoa? Taimikoiden laadun kautta voidaan arvioida tilannetta VMI:n