Upload
addison
View
26
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
KUU. Ollut aina ihmettelyn kohde: elämää, kaupungit suojavalleineen, epäsäännöllinen, vesi ja ilma toisella puolella, jossa asutus , meriä, juustoa… 1959 Neuvostoliiton Luna 3 kiersi Kuun ja kuvasi sen takapuolen. - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
KUUKUU
Ollut aina ihmettelyn kohde: elämää, kaupungit Ollut aina ihmettelyn kohde: elämää, kaupungit suojavalleineen, epäsäännöllinen, vesi ja ilma suojavalleineen, epäsäännöllinen, vesi ja ilma toisella puolella, jossa asutus , meriä, juustoa…toisella puolella, jossa asutus , meriä, juustoa…
1959 Neuvostoliiton Luna 3 kiersi Kuun ja 1959 Neuvostoliiton Luna 3 kiersi Kuun ja kuvasi sen takapuolen.kuvasi sen takapuolen.
Halkaisija 3476 km, etäisyys Maasta 384000 Halkaisija 3476 km, etäisyys Maasta 384000 km (356000- 407000 km), tiheys 3,3 kg/dmkm (356000- 407000 km), tiheys 3,3 kg/dm³.³.
Massa on 0,012 kertaa Maan massa ( 1/81 ), Massa on 0,012 kertaa Maan massa ( 1/81 ), painovoima 1/6 Maan painovoimasta.painovoima 1/6 Maan painovoimasta.
Aina sama puoli Maahan päin, nopeus 3680 Aina sama puoli Maahan päin, nopeus 3680 km/h (Maan ympäri), lämpötila +130- -200 Ckm/h (Maan ympäri), lämpötila +130- -200 C°.°.
Kuun radan inklinaatio 5,15Kuun radan inklinaatio 5,15º. º.
Rakenne muistuttaa Maan rakennetta: pieni Rakenne muistuttaa Maan rakennetta: pieni rauta-pitoinen ydin, joka on kevyempi kuin rauta-pitoinen ydin, joka on kevyempi kuin Maan kiinteä rautanikkeliydin (säde 300 km), Maan kiinteä rautanikkeliydin (säde 300 km), sitä ympäröi osittain sula vyöhyke (350 km), sitä ympäröi osittain sula vyöhyke (350 km), sitten on 1000 km paksu kiinteä vaippa ja sen sitten on 1000 km paksu kiinteä vaippa ja sen päällä 60 -75 km paksu kuori.päällä 60 -75 km paksu kuori.
Kuunjäristyksiä on mitattu sinne asennetuilla Kuunjäristyksiä on mitattu sinne asennetuilla seismografeilla, tapahtuvat ilmeisesti seismografeilla, tapahtuvat ilmeisesti sisävaipassa.sisävaipassa.
Pinnalla on tummia laava-Pinnalla on tummia laava-tasankoja (mare, meri) ja tasankoja (mare, meri) ja vaaleita ylänköjä (terra, vaaleita ylänköjä (terra, manner), jotka ovat manner), jotka ovat vanhempaa aluetta kuin vanhempaa aluetta kuin meret.meret.
Meret ovat mahdollisia suuria Meret ovat mahdollisia suuria törmäysjälkiä, jotka ovat täyt-törmäysjälkiä, jotka ovat täyt-tyneet laavalla.tyneet laavalla.
Niissä on vähemmän törmäys-Niissä on vähemmän törmäys-jälkiä, siksi ne ovat nuorta jälkiä, siksi ne ovat nuorta aluetta.aluetta.
Suurimmat kraatterit ovat Suurimmat kraatterit ovat halkaisijaltaan 300- 400 km, halkaisijaltaan 300- 400 km, yhtään varmaa tulivuorta ei ole yhtään varmaa tulivuorta ei ole löydetty.löydetty.
Takaosa on melkein kokonaan Takaosa on melkein kokonaan mannerta.mannerta.
Mantereetkaan eivät ole alku-Mantereetkaan eivät ole alku-peräistä kuuperää, vaan pinta on peräistä kuuperää, vaan pinta on kauttaaltaan jauhemaisen kiven, kauttaaltaan jauhemaisen kiven, regoliitin , peitossa.regoliitin , peitossa.
Regoliitti on muodostunut Regoliitti on muodostunut mikrometeoriittien törmätessä mikrometeoriittien törmätessä Kuuhun.Kuuhun.
Kuvissa merta, vuoria ja repeämä.Kuvissa merta, vuoria ja repeämä.
Muita pinnanmuotoja: Muita pinnanmuotoja:
vuoret, jättimäisten kraatterien muren-vuoret, jättimäisten kraatterien muren-tuneita reunavallejatuneita reunavalleja
rotkot, pinnan repeämiä tai laavavirto-rotkot, pinnan repeämiä tai laavavirto-jen aiheuttamiajen aiheuttamia
merien harjut, laavakenttien jäähtyes-merien harjut, laavakenttien jäähtyes-sä ja rypistyessäsä ja rypistyessä
Pinnan kemiallinen koostumus Pinnan kemiallinen koostumus poikkeaa merien ja mantereiden poikkeaa merien ja mantereiden osalta hieman: meret ovat tummaa osalta hieman: meret ovat tummaa rautarikasta basalttia, mantereet rautarikasta basalttia, mantereet vaaleampaa alumiinirikasta materiaa.vaaleampaa alumiinirikasta materiaa.
Kivinäytteistä on selvinnyt Kuun ikä: Kivinäytteistä on selvinnyt Kuun ikä: mantereet 3,9- 4,1 miljardia vuotta, mantereet 3,9- 4,1 miljardia vuotta, meret 3,1- 3,9 miljardia vuotta.meret 3,1- 3,9 miljardia vuotta.
Koska Kuu oletetaan saman ikäiseksi Koska Kuu oletetaan saman ikäiseksi Maan kanssa, on sillä ollut myrskyisä Maan kanssa, on sillä ollut myrskyisä nuoruus.nuoruus.
Kuulla ei ole kaasukehää, pintaa Kuulla ei ole kaasukehää, pintaa muokkaa vain törmäävät kappaleet.muokkaa vain törmäävät kappaleet.
Kuun vaiheetKuun vaiheet
Kuu pyörähdysaika akselinsa Kuu pyörähdysaika akselinsa ympäri on yhtä pitkä kuin ympäri on yhtä pitkä kuin kiertoaika maapallon ympäri. Siksi kiertoaika maapallon ympäri. Siksi se kään-tää aina Maahan päin se kään-tää aina Maahan päin sama puolen. Sideerinen sama puolen. Sideerinen kiertoaika on 27,322 d. Kuun kiertoaika on 27,322 d. Kuun vaiheiden mukaan mitattu vaiheiden mukaan mitattu synodinen kuukausi on 29,531 d. synodinen kuukausi on 29,531 d. Ero johtuu maapallon kierrosta Ero johtuu maapallon kierrosta Auringon ympäri. Kuun on Auringon ympäri. Kuun on kuljettava lisää tullakseen sa-maan kuljettava lisää tullakseen sa-maan asemaan Maan ja Auringon asemaan Maan ja Auringon suhteen. Kuun vaiheet toistuvat suhteen. Kuun vaiheet toistuvat siis noin 29 vuorokauden välein.siis noin 29 vuorokauden välein.
Pohjoisella pallon puoliskolla Kuu Pohjoisella pallon puoliskolla Kuu alkaa kasvaa oikealta puolelta. alkaa kasvaa oikealta puolelta. Pari päivää uudenkuun jälkeen se Pari päivää uudenkuun jälkeen se alkaa näkyä iltapäivällä kapeana alkaa näkyä iltapäivällä kapeana sirppinä.sirppinä.
Kun Kuu on Auringon ja Maan Kun Kuu on Auringon ja Maan välissä , se ei näy. Silloin on välissä , se ei näy. Silloin on uusikuu.uusikuu.
Runsaan viikon kuluttua on Runsaan viikon kuluttua on ensimmäinen neljännes, kun Kuu ensimmäinen neljännes, kun Kuu on suorassa kulmassa Auringon on suorassa kulmassa Auringon kanssa. Silloin näkyy Kuun oikea kanssa. Silloin näkyy Kuun oikea puolisko. puolisko.
Kuun tarkkailun kannalta puolikuu Kuun tarkkailun kannalta puolikuu on parasta katseluaikaa. Silloin on parasta katseluaikaa. Silloin Kuu ei ole liian kirkas ja valon ja Kuu ei ole liian kirkas ja valon ja varjon rajalla olevat pinnan muodot varjon rajalla olevat pinnan muodot näkyvät hyvin. Rajaa sanotaan näkyvät hyvin. Rajaa sanotaan terminaattoriksi.terminaattoriksi.
Kun Kuu on Maasta katsottuna Kun Kuu on Maasta katsottuna vastakkaisella puolella kuin vastakkaisella puolella kuin Aurinko, on täysikuu.Aurinko, on täysikuu.
Viimeinen neljännes on, kun Viimeinen neljännes on, kun Kuusta näkyy sen vasen puolisko.Kuusta näkyy sen vasen puolisko.
Kuun heilahtelusta johtuen sen Kuun heilahtelusta johtuen sen pinnasta on Maasta käsin pinnasta on Maasta käsin nähtävissä 59%.nähtävissä 59%.
Vuorovesi johtuu Kuun vetovoimasta. Kuu vetää meriä puoleensa suuremmalla Vuorovesi johtuu Kuun vetovoimasta. Kuu vetää meriä puoleensa suuremmalla voimalla Kuun puolella ja pienemmällä voimalla vastakkaisella puolella.voimalla Kuun puolella ja pienemmällä voimalla vastakkaisella puolella. Maan ja Kuun yhteinen painopiste on Maan sisällä 4690 km Maan keskipis- Maan ja Kuun yhteinen painopiste on Maan sisällä 4690 km Maan keskipis-teestä. Keskihakuvoimasta johtuva vuoksi on suurempi Maan toisella puolella teestä. Keskihakuvoimasta johtuva vuoksi on suurempi Maan toisella puolella Kuuhun nähden. Kahden vuoksen ero aikaero on noin 12 tuntia.Kuuhun nähden. Kahden vuoksen ero aikaero on noin 12 tuntia.
Miksi Kuu näyttää horisontissa näkyessään suuremmalta kuin ollessaan Miksi Kuu näyttää horisontissa näkyessään suuremmalta kuin ollessaan keskitaivaalla? (keskitaivaalla? (Kuvissa samat kameran asetukset)Kuvissa samat kameran asetukset)
Ilmiötä on pohdittu jo Aristoteleksen Ilmiötä on pohdittu jo Aristoteleksen aikoina 350 vuotta eKr. Sama ilmiö on aikoina 350 vuotta eKr. Sama ilmiö on havaittavissa myös muilla taivaan-havaittavissa myös muilla taivaan-kappaleilla, Auringolla ja tähdillä. kappaleilla, Auringolla ja tähdillä.
Havaitsijasta riippuen Kuun näyttää 30 Havaitsijasta riippuen Kuun näyttää 30 – 50% suuremmalta horisontissa kuin – 50% suuremmalta horisontissa kuin keskitaivaalla. Valokuvista ja mitta-keskitaivaalla. Valokuvista ja mitta-keppiä käyttäen voi huomata, että Kuu keppiä käyttäen voi huomata, että Kuu on saman kokoinen ollessa ylhäällä tai on saman kokoinen ollessa ylhäällä tai alhaalla. alhaalla.
Selitys kuuilluusiolle on ihmisen ky-Selitys kuuilluusiolle on ihmisen ky-vyssä hahmottaa Kuun kuva.vyssä hahmottaa Kuun kuva.
Tavallisin selitys on vertailukohdan Tavallisin selitys on vertailukohdan puuttuminen korkealla taivaalla. Sama puuttuminen korkealla taivaalla. Sama illuusio tulee kuitenkin näkyviin katsot-illuusio tulee kuitenkin näkyviin katsot-taessa Kuuta lentokoneesta pilvien taessa Kuuta lentokoneesta pilvien yläpuolelta, jossa vertailukohteita ei yläpuolelta, jossa vertailukohteita ei ole.ole.
Aurinko kuvattuna 8 minuutin välein, Pekka ParviainenAurinko kuvattuna 8 minuutin välein, Pekka Parviainen
Toinen selitys on ns. Ponzo –ilmiö, jossa Toinen selitys on ns. Ponzo –ilmiö, jossa kauas ulottuvat kohteet esim. ratakiskot kauas ulottuvat kohteet esim. ratakiskot näyttävät lähestyvät toisiaan. Kaukana näyttävät lähestyvät toisiaan. Kaukana näkyvät kohteet tiedetään näkyvän pie-näkyvät kohteet tiedetään näkyvän pie-nempinä ja niinpä aivot suurentavat koh-nempinä ja niinpä aivot suurentavat koh-teen sisäisen tiedon pohjalta.teen sisäisen tiedon pohjalta.
Ilmakehä ei myöskään toimi kuten suuren-Ilmakehä ei myöskään toimi kuten suuren-nuslasi, vaikka sekin on kansanomainen nuslasi, vaikka sekin on kansanomainen selitys.selitys.
Psykologia on yrittänyt selvittää asiaa Psykologia on yrittänyt selvittää asiaa ainakin 50 vuotta, mutta ilman tulosta.ainakin 50 vuotta, mutta ilman tulosta.
Aivoista kuuilluusio varmaan johtuu, mutta Aivoista kuuilluusio varmaan johtuu, mutta selkeää selitystä sille ei ole. Jotkin ihmiset selkeää selitystä sille ei ole. Jotkin ihmiset väittävät näkevänsä Kuun normaalin kokoi-väittävät näkevänsä Kuun normaalin kokoi-sena katsoessaan sitä pää alaspäin sena katsoessaan sitä pää alaspäin jalkojensa välistä.jalkojensa välistä.
Todellisuudessa Kuu on 1,5% pienempi Todellisuudessa Kuu on 1,5% pienempi ollessa horisontissa kuin keskitaivaalla. ollessa horisontissa kuin keskitaivaalla. Silloin se on havaitsijasta Maan säteen Silloin se on havaitsijasta Maan säteen verran kauempana.verran kauempana.
Kuu liikkuu taivaalla halkaisijansa verran Kuu liikkuu taivaalla halkaisijansa verran noin 2,5 minuutissa ja peittää taivaasta 0,5 noin 2,5 minuutissa ja peittää taivaasta 0,5 asteetta.asteetta.
Kuun pimennys syntyy, kun Kuu menee Maan varjoon. Kuu ei katoa Kuun pimennys syntyy, kun Kuu menee Maan varjoon. Kuu ei katoa taivaalta, vaan näkyy punaisena Maan ilmakehän taittaessa Auringon taivaalta, vaan näkyy punaisena Maan ilmakehän taittaessa Auringon valon punaisen värin Kuuta päin. Pimennys tapahtuu pari kertaa valon punaisen värin Kuuta päin. Pimennys tapahtuu pari kertaa vuodessa osittaisena useammin kuin täydellisenä.vuodessa osittaisena useammin kuin täydellisenä.
KUULENTOJA, KUULENTOJA, kuvat Luna 2 ja Apollo 11, Armstrongkuvat Luna 2 ja Apollo 11, Armstrong
NL:n Luna 2 osui Kuuhun 12.9.1959NL:n Luna 2 osui Kuuhun 12.9.1959
NL:n Luna 3 kuvasi Kuun takapuolen NL:n Luna 3 kuvasi Kuun takapuolen 4.10.19594.10.1959
NL:n Luna 9 laskeutui Kuuhun NL:n Luna 9 laskeutui Kuuhun 31.1.1966, kuvia pinnalta31.1.1966, kuvia pinnalta
NL:n Luna 13 teki tutkimuksia pinnalla NL:n Luna 13 teki tutkimuksia pinnalla 21.12.196621.12.1966
USA:n Surveoyr 3 teki tutkimuksia USA:n Surveoyr 3 teki tutkimuksia pinnalla 17.4.1967pinnalla 17.4.1967
NL:n Zond 5 kiersi Kuun ja palasi NL:n Zond 5 kiersi Kuun ja palasi Maahan 14.9.1968Maahan 14.9.1968
USA:n Apollo 8 kiersi Kuun ja palasi, USA:n Apollo 8 kiersi Kuun ja palasi, mukana kolme ihmistä Borman, Lovell, mukana kolme ihmistä Borman, Lovell, Anders 21.12.1968Anders 21.12.1968
USA:n Apollo 10 kävi 15 km:n päässä USA:n Apollo 10 kävi 15 km:n päässä Kuun pinnasta 18.5.1969Kuun pinnasta 18.5.1969
USA:n Apollo 11, Armstrong ja Aldrin USA:n Apollo 11, Armstrong ja Aldrin ensimmäiset ihmiset Kuussa, Collins ensimmäiset ihmiset Kuussa, Collins kiersi Kuuta 16.7.1969kiersi Kuuta 16.7.1969
Astronautti ja kuuauto.Astronautti ja kuuauto.
NL:n Luna 16 haki automaattisesti NL:n Luna 16 haki automaattisesti näytteitä 12.9.1970näytteitä 12.9.1970
NL:n Luna 17 vei Kuuhun mönkijän, NL:n Luna 17 vei Kuuhun mönkijän, Lunahod 1 10.11.1970Lunahod 1 10.11.1970
USA:n Apollo 17 viimeiset ihmiset USA:n Apollo 17 viimeiset ihmiset Kuussa 7.12.1972Kuussa 7.12.1972
Viimeiset näytteet Kuusta toi NL:n Viimeiset näytteet Kuusta toi NL:n Luna 24 vuonna 1976 (kolme Luna- Luna 24 vuonna 1976 (kolme Luna- luotainta on tuonut näytteitä)luotainta on tuonut näytteitä)
USA:n Lunar Prospector aloitti 1998 USA:n Lunar Prospector aloitti 1998 tutkimukset Kuun kiertoradalta etsien tutkimukset Kuun kiertoradalta etsien vettävettä
Smart- luotain ohjattiin törmäämään Smart- luotain ohjattiin törmäämään Kuun pintaan 2006. Se aiheutti noin 10 Kuun pintaan 2006. Se aiheutti noin 10 metrisen kraatterin.metrisen kraatterin.
Smart oli Esan luotain, joka käytti Smart oli Esan luotain, joka käytti ionimoottoriaionimoottoria
Kuun kivi, Apollo 17Kuun kivi, Apollo 17
Miehitettyjen lentojen laskeutumispaikat.Miehitettyjen lentojen laskeutumispaikat.